Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (2/5) Onko kunta oikeankokoinen yksikkö?

Kun­nalli­nen ter­vey­den­huolto oli perustel­tu, kun ter­vey­den­huolto koos­t­ui lähin­nä kun­nan­lääkäristä – siis yleis­lääkäristä ja ter­vey­den­huol­lon menot oli­vat mur­to-osa nykyis­es­tä. Nykyi­nen ter­vey­den­huolto pain­ot­tuu erikois­sairaan­hoitoon, joka Suomes­sa onkin kan­sain­välis­es­ti perin hyväl­lä tasol­la. Kun­ta toimii siinä vaku­u­tusy­htiönä vail­la mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa meno­jen määrään. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön vaku­u­tu­sosas­to ei antaisi toim­ilu­paa niin pie­nille ja haavoit­tuville yksiköille kuin ovat suo­ma­laiset kun­nat, mut­ta kun­ta ei ole­mas­saoloon­sa tarvit­sekaan min­is­ter­iön lupaa.

Erikois­sairaan­hoidol­la ja peruster­vey­den­huol­lol­la ei taas voi olla eri mak­sa­jaa. Se pahen­taisi monikanavaisu­u­den ongel­maa entis­es­tään ja pahasti. Nor­jas­sa oli varaa tätäkin vai­h­toe­htoa kokeil­la, mut­ta kalli­ik­si tuli. Onnek­si nor­jalaisil­la on öljynsä.

Muual­la maail­mas­sa ter­vey­den­huolto tukeu­tuu huo­mat­tavasti suurem­pii väestöpo­hji­in, vähin­tään satoi­hin tuhan­si­in asukkaisi­in tai peräti miljooni­in. Tämä tietysti hoituu JOS puoluei­den sopi­ma soteu­ud­is­tus toteu­tuu. Kysymään vain jää, mihin tarvi­taan viit­tä sote-aluet­ta. Eikö yksi (val­tio) riit­täisi. Nämä sote-alueet tule­vat ole­maan kaiken demokra­t­ian ulkop­uolel­la, kos­ka kun­nat eivät pysty niitä hal­lit­se­maan eikä niiden tarvitse totel­la val­tio­takaa eikä kokoomus suos­tu suori­in vaaleihin.

Ter­veyskeskuskaan ei enää ole luon­te­va osa kun­nan toim­intaa, kun asukkaat eivät ole sidok­sis­sa oman kun­tansa ter­veyskeskuk­seen. Varsinkin kaupunkiseuduil­la, jois­sa kul­je­taan run­sain joukoin yli kun­nan rajo­jen, on aika vaikea perustel­la ter­veyskeskus­ta kun­nan toimintana.

Yhtä vaikea on perustel­la lukio­takaan kun­nan toim­intana, kun oman kun­nan oppi­lail­la ei ole mitään erikoisoikeut­ta päästä oman lukion oppi­laik­si. Tyt­täreni luokalla oppi­laiden enem­mistö tulee muista kun­nista. Nämä muut kun­nat eivät oppi­laista mitään mak­sa. Täl­lainen peri­aate ei kan­nus­ta hyvi­in lukioi­hin. Kun­ta, joka panos­taa lukioi­hin­sa rahal­lis­es­ti vähän enem­män, joutuu tar­joa­maan korkeam­man tason koko Suomen koululaisille.

Vielä jär­jet­tömämpi yksikkö kun­ta on ammat­tik­ouluille, joi­hin yleis­es­ti matkuste­taan opiskele­maan toiselta puolelta maata.

Kun­nan liian pienen koon muo­dosta­maa ongel­maa on yritet­ty paika­ta kun­tay­htymil­lä. Ne ovat julkisen hallinnon surkein osa. Demokra­tia on lähin­nä home­opaat­tista. Niistä tulee herkästi rahan­tuh­lausautomaat­te­ja. On vaikea kuvitel­la ammat­tik­oulukun­tain­li­itossa kenenkään perustel­e­van, että mei­dän on syytä tehdä säästeliäs bud­jet­ti, jot­ta kun­nille jäisi enem­män rahaa ter­vey­den­huoltoon – läh­es yhtä vaikeaa kuin kuvitel­la, että joku käyt­täisi vas­taa­van puheen­vuoron opetuk­sen puoles­ta sairaan­hoitopi­irin hal­li­tuk­ses­sa. Kun­tay­htymis­sä hallintoe­limet koos­t­u­vat sen alan edun aja­jista, joil­la on vapaa val­ta lähet­tää lasku­ja jäsenkun­ti­in. Teo­ri­as­sa kun­nat voivat suit­sia kun­tay­htymien rahankäyt­töä, mut­ta vain teoriassa.

Kun tuhoa kohti kulke­va SOK-lainen osu­uskaup­pali­ike luopui kun­nal­li­sista osu­uskaupoista maakun­nal­lis­ten hyväk­si, alkoi osu­uskaup­pa­toimin­nan vähän liiankin ripeä nousu.

Maakun­ta?

 

124 vastausta artikkeliin “Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (2/5) Onko kunta oikeankokoinen yksikkö?”

  1. Heit­tää ker­ran päivässä lääkäriä ome­nal­la, niin pysyy kaukana. Taas hal­pa ja var­masti toimi­va ratkaisu tuo­maan ter­veysku­lu­ja alas.

    Mitähän varten poli­itikot pää­sevät näitä him­meleitä rak­en­tele­maan, kun näis­sä vain varmis­te­taan opiskelu- tai työkavereille työ­paikat jonkun him­melin oksal­la. Lähtöko­htana pitäisi olla toimi­va hoito ja palve­lut, joten kum­man organ­isaa­tiokeskeistä tämä ajat­telu. Eipä sil­lä, että odot­taisi poli­ti­ikalta enää mitään. Juice oli senkin suh­teen oikeassa.

  2. Osmo: “Muual­la maail­mas­sa ter­vey­den­huolto tukeu­tuu huo­mat­tavasti suurem­pii väestöpo­hji­in, vähin­tään satoi­hin tuhan­si­in asukkaisi­in tai peräti miljooniin.”

    No, ainakin Virossa ja Tan­skas­sa ja ilmeis­es­ti myös Sak­sas­sa on käytössä per­helääkäri­jär­jestelmä — ja aika har­vas­sa per­heessä on sato­ja tuhan­sia tai peräti miljoo­nia jäseniä.

    Ter­vey­den­huolto ei ole liukuhi­h­natyötä (ainakaan sen ei pitäisi olla), joten suur­tuotan­non etu­jakaan ei ole — ja sen­hän ovat jo nykyiset sairaan­hoitopi­ir­it osoittaneet.
    Pelät­tävis­sä on, että sote-uud­is­tus nos­taa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia ja siinä sivus­sa myös sosi­aal­i­huol­lon kus­tan­nuk­set nousevat.

  3. Osmo: “Vielä jär­jet­tömämpi yksikkö kun­ta on ammat­tik­ouluille, joi­hin yleis­es­ti matkuste­taan opiskele­maan toiselta puolelta maata.”

    Kun­ta sopii aivan hyvin koulu­tusyk­sikön omis­ta­jak­si ja tosi­aan oppi­laak­siot­toalue on koko maa, siinä suh­teessa 50.000 väestöpo­h­jal­la ei ole mitään rel­e­vanssia. Kuka lie­nee keksinyt?

    Ammat­tiko­rkeak­ouluil­ta edel­lytetään jatkos­sa yhtiö­muo­toa. Onko se sit­ten järkevää, aika näyt­tää, mut­ta osakey­htiöil­lä ei ole mitään väestöpohjaa.

    Koko aja­tus väestöpo­h­jas­ta on jok­seenkin absur­di, kysymys on kuitenkin vain ja ain­oas­taan siitä, onko toim­inta tehokas­ta vai ei.

  4. Otta­mat­ta kan­taa onko Suomen ter­vey­den­huolto kun­nos­sa, niin demokra­t­ian toim­imisen tärkey­destä olen juuri samaa mieltä. Liian suuret yksiköt eivät toi­mi. Kun­takokona 10 000 — 40 000 asukas­ta on ideaali. 

    Tuol­la asukas­määräl­lä saadaan toim­i­maan myös peruster­vey­den­huolto, kuten toteat. Erikoois­sairaan­hoito voidaan hyvin antaa isom­pi­en, val­ti­ol­lis­ten yksiköi­den toimeksi.

  5. No kenen sit­ten pitäisi mak­saa ter­vey­den­hoito? Käsi­tyk­seni on, että halu­amme kaikille Suomen kansalaisille saman tasoisen ter­vey­den­hoidon. Luon­te­va mak­sa­ja (tai mak­su­jen tasaa­ja) on siis val­tio. Ei yksit­täisen kun­nan tarvitse ottaa riske­jä sat­un­nai­sista kalli­ista kuluista, emmekä halua rikkaille kun­nille parem­paa ter­vey­den­hoitoa kuin köyhille.

    Toteu­tus on toinen asia. Kun­tako­htainen toteu­tus on luon­te­va yksinker­tais­es­ti demokraat­ti­sista syistä. On hyvä jos ihmiset saa­vat rak­en­taa juuri sel­l­aisen perus­ta­son ter­vey­den­hoidon, jos­ta pitävät. Pienin luon­te­va yksikkö on sen kokoinen, jon­ka alueelta löy­tyy asi­akkaat yhden tai kah­den lääkärin vastaanotolle.

    Erikois­sairaan­hoitoa ei toteuteta pikkukun­nis­sa, ja jotkut erikois­tuneim­mista hoidoista toteutetaan joka tapauk­ses­sa vain yhdessä paikas­sa. Tarvit­semme siis alem­man ja ylem­män tason toteut­ta­jia, pait­si jos val­tio toteut­taa kaik­ki ter­veyspalve­lut koko maassa.

    Kun­nan liian pienen koon muo­dosta­maa ongel­maa on yritet­ty paika­ta kun­tay­htymil­lä. Ne ovat julkisen hallinnon surkein osa. Demokra­tia on lähin­nä home­opaat­tista. Niistä tulee herkästi rahantuhlausautomaatteja. 

    Hal­li­tus on ajanut mallia, jos­sa jokin keskusyk­sikkö toteut­taa palve­lut, ja joka voi lähet­tää laskut kun­nille. Huh­huh, mikä rahan­tuh­lausautomaat­ti. Kun­tay­htymät ovat täysin demokraat­tisia niin kauan kuin kun­nat voivat halutes­saan vai­h­taa toteu­tus­ta. Hal­li­tuk­sen ajatuk­set kun­tien liit­tämis­es­tä pakol­la isoi­hin yksiköi­hin, ilman ero-oikeut­ta, ovat ihan toisen kat­e­go­ri­an homeopaattista/olematonta demokratiaa.

    Maakun­ta?

    Sat­un­nainen väl­i­ta­so. Loisi yhden uuden byrokra­ti­ata­son. Home­opati­soisi demokra­ti­aa. Nykyi­nen malli toimii ihan hyvin. Rahoituk­sen toimivu­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta voi parataa.

  6. Odelta arvoituk­selli­nen lope­tus — maakunta?

    Oikein kun ajat­telee, niin mihin kun­tia enää nykyaikana tarvitaan. 

    Val­tio voi ottaa hal­tu­un­sa sel­l­aiset funk­tiot, jot­ka ovat jo nyt val­tion han­skas­sa ja joiden pitää toimia ident­tis­es­ti joka paikas­sa. Perusk­oulu on hyvä esimerkki.

    Kun­tien muut lak­isääteiset­te­htävät kan­nat­taisi keskit­tää maakun­tata­solle. Maakun­nil­la olisi suo­ril­la vaaleil­la val­i­tut elimet + verotusoikeus.

    Tietenkään nyky­isiä kun­tia tai paikko­ja ei pidä lakkaut­taa, vaan ne voisi­vat jatkaa civ­il soci­ety tehtävissä. 

    Val­tio tai maakun­ta ei jazz-juh­lia jär­jestä eikä huole­h­di vene­paikko­jen vuokrauk­ses­ta ym. sivi­iliy­hteiskun­nan asioista.

    Jos val­tio ja maakun­nat ottaisi­vat hoitoon­sa pakkop­ul­lansa, niin kun­nat voisi­vat keskit­tyä civ­il soci­ety ‑tehtävi­in.

    Mut­ta osaa­vatko nykyiset poli­itikot ja puolueet miten sivi­iliy­hteiskun­nan asioita?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Per­helääkäril­lä ei tai­da olla vas­tu­u­ta lähet­tei­den­sä kus­tan­nuk­sista erikoissairaanhoidossa. 

    Eivät mitkään lääkärit kai yleen­sä mak­sa jatko­tutkimuk­sia omas­ta pus­sis­taan. Mah­taako tk-lääkäreillekään olla määrät­ty sank­tioi­ta, jos teet­tävät “liikaa” tutkimuk­sia tai kir­joit­ta­vat keskimääräistä enem­män lähetteitä?

  8. Osmokin on alka­nut ymmärtää ongel­man, nykyiset kun­nat ovat liian pieniä toteut­ta­maan oikeas­t­aan mitään keskeistä funktiota. 

    Sote-alueet ovat turha väivaihe.

    Val­tio voi ottaa hoitaak­seen koko ter­vy­den­hoidon, siloin jää paljon välior­gan­isaa­tioi­ta pois ja esim tietotekni­ikkaa voidaan hyö­dyn­tää tehokkaasti kun välisotk­i­jat puuttuvat.

    Itse pale­lu­tuotan­to on aina paikalista, mut­ta keskitet­ty suun­nit­telu voi opti­moi­da keskityksen/hajautuksen välillä.

    Joku mainit­si Viron, siel­lä val­tio vas­taa kaikesta , per­helääkärit ovat vain tapa tuot­taa palvelun hajaut­tamista, per­helääkäri tekee vain mitä keskitet­ty suun­nit­telu antaa sen tehdä. Enem­mänkin saa tehdä, mut­ta sitä eimakseta.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Per­helääkäril­lä ei tai­da olla vas­tu­u­ta lähet­tei­den­sä kus­tan­nuk­sista erikoissairaanhoidossa. 

    Lähete ei joh­da mihinkään kus­tan­nuk­si­in erikois­sairaan­hoi­dos­sa, erikois­sairaan­hoito arvioi hoidon tarpeen.
    Ei tietenkään per­helääkäri arvioi, mitä erikois­sairaan­hoito mak­saa — niinkuin ei arvioi ter­veyskeskus­lääkäri Suomes­sakaan. Eikä pidäkään.

    Sak­san malli alkaa tun­tua aika hyvältä vaihtoehdolta.
    Mik­si #%€£#§ Suomen pitää yrit­tää kehit­tää omaa mallia, kun toimivia jär­jestelmiä on.
    Kus­tan­nus ei ole peruskri­teeri, asi­akastyy­tyväisyys on: Sak­san malli on aika kallis (ei kuitenkaan USAn tasoa), mut­ta ihmiset ovat tyy­tyväisiä — se on pääasia!

  10. Help­po vas­ta­ta: Kun­ta on yleen­sä samaan aikaan sekä liian pieni että liian suuri. Aivan pien­im­mät kun­nat ovat vain liian pieniä.

    Kaavoitus, liikenne ja vero­tus pitää hoitaa työssäkäyn­tialueen tasol­la, kaupungi­nosan puis­to­jen kun­nos­tus­tavoista päät­tämi­nen kaupungi­nosan tasol­la. Kuu­sisaare­laiselle eivät kuu­lu Vuosaaren paikalliset asi­at yhtään sen enem­pää kuin vuosaare­laiselle kon­alalaisen murheet.

    Ja jopa kaavoituk­sen ja rak­en­tamisen detaljit voisi jät­tää kaupungi­nosa­ta­solle. Ei sen pitäisi yleen­sä kuu­lua muille, mikä on talon julk­i­sivun väri jos­sain toises­sa kaupungi­nosas­sa. Se voi kyl­lä hyvinkin kuu­lua isom­malle kokon­aisu­udelle, kuin­ka paljon ja minkälaista min­nekin saa rakentaa.

    Se taas on vaikeam­paa sanoa, miten raken­netaan min­im­imäärä taso­ja, joil­la kaik­ki asi­at voidaan hoitaa mielekkäästi. Ei siitäkään oikein tule mitään, että on päivähoitopi­iri, perusk­oulupi­iri, lukiopi­iri, ter­veyskeskus­pi­iri, erikois­sairaan­hoitopi­iri, jne., joi­hin kaikki­in äänestetään edustajat.

    Pääkaupunkiseudun osalta tun­tuu, että kaupunki­ta­soa luon­te­vam­paa olisi siirtää ylem­män tason asi­at met­ro­pol­i­ta­solle. Sen jäl­keen alem­man tason asi­at voitaisi­in hoitaa tuol­lai­sis­sa suun­nilleen postinu­meroalueen tai parin kokoi­sis­sa kunnissa.

    Tämä muut­taisi poli­ti­ikkaakin sil­lä taval­la, että puolue­poli­ti­ikalle olisi sija ylem­mäl­lä tasol­la, jos­sa isot rahat jae­taan. Alem­mal­la tasol­la taas voisi äänestää paikallis­es­ti hyviksi asioiden hoita­jik­si tun­net­tu­ja tyyppe­jä, jot­ka saa­vat annetul­la rahal­la mah­dol­lisim­man paljon hyvää aikaan.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Per­helääkäril­lä ei tai­da olla vas­tu­u­ta lähet­tei­den­sä kus­tanuk­sista erikoissairaanhoidossa. 

    Per­helääkäril­lä on vas­tuu per­heestä. Minus­ta sil­lä on jonkin­lainen arvo. Suomes­sa oli ihan toimi­va kun­nan­lääkäri­jär­jestelmä, joka kor­vat­ti­in DDR:stä kopi­oidul­la, jär­jet­tömän kalli­il­la kolhoosilla.

    Ruotsin haja-asu­tusalueel­la tör­mää yhä kylt­tei­hin “kun­nan­lääkäri” ja saman 50-luvun talon toises­sa päässä on “kun­nan sairaan­hoita­ja”. Suomes­sa rahat on käytet­ty toimin­nan sijas­ta tasakat­toisi­in tiili­seini­in, jot­ka ovat täysin hukkaan heit­et­tyä rahaa.

  12. Evert The Nev­er­Rest:
    Odelta arvoituk­selli­nen lope­tus – maakunta?

    Oikein kun ajat­telee, niin mihin kun­tia enää nykyaikana tarvitaan. 

    Val­tio voi ottaa hal­tu­un­sa sel­l­aiset funk­tiot, jot­ka ovat jo nyt val­tion han­skas­sa ja joiden pitää toimia ident­tis­es­ti joka paikas­sa. Perusk­oulu on hyvä esimerkki.

    Kun­tien muut lak­isääteiset­te­htävät kan­nat­taisi keskit­tää maakun­tata­solle. Maakun­nil­la olisi suo­ril­la vaaleil­la val­i­tut elimet + verotusoikeus.

    Tietenkään nyky­isiä kun­tia tai paikko­ja ei pidä lakkaut­taa, vaan ne voisi­vat jatkaa civ­il soci­ety tehtävissä. 

    Val­tio tai maakun­ta ei jazz-juh­lia jär­jestä eikä huole­h­di vene­paikko­jen vuokrauk­ses­ta ym. sivi­iliy­hteiskun­nan asioista.

    Jos val­tio ja maakun­nat ottaisi­vat hoitoon­sa pakkop­ul­lansa, niin kun­nat voisi­vat keskit­tyä civ­il soci­ety ‑tehtävi­in.

    Mut­ta osaa­vatko nykyiset poli­itikot ja puolueet miten sivi­iliy­hteiskun­nan asioita? 

    Eivät ne osaa, vaan tallo­vat tois­t­en­sa ja kun­ta­lais­ten varpaille minkä ehtivät. Mitä isom­pi yksikkö, sen helpom­paa se on, kuten kasvot­tomak­si kas­va­neessa kotikaupungis­sani, jota edelleen halu­taan kas­vat­taa. (Kuka halu­aa? Jokin kasvot­tomana pysyä halu­a­va taho, luulisin. “Urbaaniksi bar­baarik­si” hänet silti luokittelisin.)

    Kuka tääl­lä enää nyky­isinkään paljoa piit­taa, mitä ne esimerkik­si siel­lä kaupun­gin toisel­la laidal­la tekevät, kun etäisyyt­tä alkaa olla liikaa. Ei muu­ta kuin puut poik­ki, kaivinkoneet, pusku­trak­torit ja louhe-/so­ralastis­sa ole­vat kuor­mu­rit paikalle. Sehän on “uuden uljaan maail­man” niin­san­ot­tua “kehi­tys­tä” halusit­pa tai et. Het­ki­nen, mut­ta entäpä jos moni muukaan ei halua …? Tätä ei vain kovin monel­la ole aikaa pysähtyä miettimään.

    Voi olla että val­tio olisi sopi­va yksikkö tietyis­sä asiois­sa, mut­ta jois­sakin asiois­sa voi iso kun­takin (Helsin­ki, jos­sa on yli 600 tuhat­ta asukas­ta!) olla aivan liian suuri. Tietyis­sä asiois­sa kaipaan usein kasvot­to­muut­ta tai kylmäkiskoisu­ut­ta kuvas­ta­van toimin­nan tilalle lähidemokra­ti­aa, joka luul­lak­seni edel­lyt­tää aika pieniä yksikköitä. Riit­täisikö Osmolle ja meille muille esimerkik­si osaa yhteiskun­nan asioista hoita­maan kaupungi­nosa (tai sen osa, suu­ru­us­lu­okaltaan 3000 — 5000 henkeä, jos se olisi luon­te­vaa) ja jos sen ohel­la olisi myös käytössä lisäk­si maakun­ta — val­tio ‑jaot­telu: eli Kata­jan­nok­ka — Uusi­maa — Suo­mi ‑jaot­telu?

    Joitakin tehtäviä hoita­maan maakun­ta voisi olla sopi­van kokoinen yksikkö, mut­ta en nyt tältä istu­mal­ta osaa sanoa, mitä tehtäviä ne oli­si­vat. Maakun­tia on kak­sikym­men­tä, mut­ta maakun­ta­jakokart­taa kat­soes­sa huo­maa, että maamme on oikeas­t­aan aika iso ja etäisyy­det pitkiä.

    Toisaal­ta olen sitä mieltä, että onko sil­lä oikeas­t­aan väliä, minkäkokoisia yksiköt ovat, jos niis­sä asu­via ihmisiä kohdel­laan hyvin, JA, kuten Raimo K edel­lä jo tote­si, toim­inta on tehokas­ta. Viimemainit­tu ei yksin kuitenkaan riitä!

    Liian suuri val­ta voi turmel­la käyttäjänsä.

  13. Juho Laatu:
    No kenen sit­ten pitäisi mak­saa ter­vey­den­hoito? Käsi­tyk­seni on, että halu­amme kaikille Suomen kansalaisille saman tasoisen ter­vey­den­hoidon. Luon­te­va mak­sa­ja (tai mak­su­jen tasaa­ja) on siis val­tio. Ei yksit­täisen kun­nan tarvitse ottaa riske­jä sat­un­nai­sista kalli­ista kuluista, emmekä halua rikkaille kun­nille parem­paa ter­vey­den­hoitoa kuin köyhille.

    Toteu­tus on toinen asia. Kun­tako­htainen toteu­tus on luon­te­va yksinker­tais­es­ti demokraat­ti­sista syistä. On hyvä jos ihmiset saa­vat rak­en­taa juuri sel­l­aisen perus­ta­son ter­vey­den­hoidon, jos­ta pitävät. Pienin luon­te­va yksikkö on sen kokoinen, jon­ka alueelta löy­tyy asi­akkaat yhden tai kah­den lääkärin vastaanotolle.

    Erikois­sairaan­hoitoa ei toteuteta pikkukun­nis­sa, ja jotkut erikois­tuneim­mista hoidoista toteutetaan joka tapauk­ses­sa vain yhdessä paikas­sa. Tarvit­semme siis alem­man ja ylem­män tason toteut­ta­jia, pait­si jos val­tio toteut­taa kaik­ki ter­veyspalve­lut koko maassa.

    Hal­li­tus on ajanut mallia, jos­sa jokin keskusyk­sikkö toteut­taa palve­lut, ja joka voi lähet­tää laskut kun­nille. Huh­huh, mikä rahan­tuh­lausautomaat­ti. Kun­tay­htymät ovat täysin demokraat­tisia niin kauan kuin kun­nat voivat halutes­saan vai­h­taa toteu­tus­ta. Hal­li­tuk­sen ajatuk­set kun­tien liit­tämis­es­tä pakol­la isoi­hin yksiköi­hin, ilman ero-oikeut­ta, ovat ihan toisen kat­e­go­ri­an homeopaattista/olematonta demokratiaa.

    Sat­un­nainen väl­i­ta­so. Loisi yhden uuden byrokra­ti­ata­son. Home­opati­soisi demokra­ti­aa. Nykyi­nen malli toimii ihan hyvin. Rahoituk­sen toimivu­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta voi parataa. 

    Pitääkö kaikille taa­ta saman­ta­soiset perus­palve­lut, jos suurin osa asuu kun­nan keskus­tas­sa, mut­ta joku har­va kaukana kor­ven keskel­lä. Ehkäpä nuo indi­vid­u­al­is­tit voisi­vat olla valmi­ita tin­kimään hie­man palve­lu­ta­sos­ta, jot­ta ei tarvit­sisi sinne keskus­taan muuttaa?

    En usko, että maal­lamme on edes varaa taa­ta kaikille, asuin­paikas­ta riip­pumat­ta, aivan samaa palve­lu­ta­soa. Maamme on siihen liian suuri, helikopter­it kalli­ita, eikä meil­lä ole öljy­varo­ja, kuten esimerkik­si Norjalla. 

    Velak­si ei ole hyvä elää. Sen tietää Kreikas­sa jo tavalli­nen kansa, kos­ka Suomes­sa tieto saa vas­tu­un­sa tun­te­vien poli­itikko­jen teko­ja aikaan?

  14. Jos mietit­täisi­in aivan puh­taal­ta pöy­dältä, niin miten ter­vey­den­huolto kan­nat­taa jär­jestää? Maal­likko ajat­telee, että järkev­in­tä olisi, jos val­tio hoitaisi koko ketjun alus­ta lop­pu­un. Täl­löin olisi yksi tieto­jär­jestelmä, yksi mak­sa­ja ja päättäjä? 

    Maan­puo­lus­tus hoide­taan näin. Mik­sei se kävisi ter­vey­den­huoltoon. Kun­tia tarvit­ti­in, kun tieto kul­ki yhtä nopeasti kuin hevosel­la rat­sas­ta­va lähetti.

  15. Juho Laatu: Sat­un­nainen väl­i­ta­so. Loisi yhden uuden byrokra­ti­ata­son. Home­opati­soisi demokratiaa. 

    Kuin­ka niin? Meil­lä on jo nytkin joukko kun­tien ja val­tion alueel­lisia väl­i­ta­son yhteen­l­li­itymiä ja titi­tyykeskuk­sia, joil­la on eri­lainen his­to­ria ja toim­intata­vat. Maakun­ta­mallis­sa tämä sekasienisalaat­ti organ­isoitaisi­in uudelleen ja saataisi­in demokraat­tiseen kon­trol­li­in. Tämä vaatisi tietenkin, että maakun­taval­tu­us­to valit­taisi­in suo­ril­la vaaleilla.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmaisek­siko se saireaala hoidon tar­poeen arvioi? Poti­lashan on kuitenkin tutkittava. 

    Kyl­lä nuo laadukkaat ja kus­tan­nuste­hokkaat mallit tun­tu­vat kaikkial­la perus­tu­van yksi­ty­is­lääkärien ylläpitämään peruster­vey­den­huoltoon ja yhteiskun­nan yllääpitämi­in sairaaloihin.

  17. Demokra­tia toteu­tuu huonos­ti nykysys­tee­mis­sä. Hyvä esimerk­ki oli Mat­ti Van­hanen aikoinaan: Päämin­is­ter­inä hän syyt­ti kun­tia siitä, etteivät ne hoi­da velvoit­teitaan ja kun hän illal­la istui kun­tansa val­tu­us­tossa niin hän syyt­ti val­tio­ta kun­tien kuristamisesta.

    Siin­pä ei äänestäjäl­lä ole mitään kuluttajasuojaa.

    Hyvä esimerk­ki keskite­tysti johde­tus­ta palvelus­ta on Posti. Se on yhteiskun­nan perus­palvelua, mut­ta ei kun­ta päätä mis­sä palvelupiste tai laatikko seisoo,mutta pa lvelu toimii , parem­min kuin terveyspalvelut

  18. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Pitääkö kaikille taa­ta saman­ta­soiset perus­palve­lut, jos suurin osa asuu kun­nan keskus­tas­sa, mut­ta joku har­va kaukana kor­ven keskel­lä. Ehkäpä nuo indi­vid­u­al­is­tit voisi­vat olla valmi­ita tin­kimään hie­man palve­lu­ta­sos­ta, jot­ta ei tarvit­sisi sinne keskus­taan muuttaa?

    En usko, että maal­lamme on edes varaa taa­ta kaikille, asuin­paikas­ta riip­pumat­ta, aivan samaa palve­lu­ta­soa. Maamme on siihen liian suuri, helikopter­it kalli­ita, eikä meil­lä ole öljy­varo­ja, kuten esimerkik­si Norjalla. 

    Velak­si ei ole hyvä elää. Sen tietää Kreikas­sa jo tavalli­nen kansa, kos­ka Suomes­sa tieto saa vas­tu­un­sa tun­te­vien poli­itikko­jen teko­ja aikaan?

    Se pitää hyväksyä, että asuin­paikan valin­nan mukaan toisel­la ter­veyspalve­lut ovat hie­man lähempänä kuin toisel­la. Tämä pätee jo kaupunkienkin sisällä.

    Itse palvelun taso on sen sijaan luon­te­va toteut­taa saman­laise­na. Siis niin, että sekä kaupunki­lainen että maalainen pääsee sydä­men ohi­tusleikkauk­seen samoin ehdoin.

    Palve­lut voidaan toteut­taa jok­seenkin samaan hin­taan kaikille, joten siitäkään ei muo­dos­tu erot­tavaa tek­i­jää kaupunkien ja maaseudun välille.

    Suo­mi elää nykyään velak­si, mut­ta ter­vey­den­hoidol­la ei käsit­tääk­seni ole asi­aan mitään eri­ty­istä suhdet­ta. Jos hal­li­tus ei saa talout­ta kun­toon, jos­sain vai­heessa kai leikataan nyky­istä enem­män sekä ter­veys- että mui­ta palvelui­ta. Sil­loin niitä tulisi leika­ta sekä kaupunki­laisil­ta että maalaisilta.

    - — -

    Pitkät matkat ovat siis ilmeinen haja-asu­tusaluei­den riesa, mut­ta en löy­dä mitään syitä, mik­si maalais­ten ter­veyspalvelui­ta pitäisi leika­ta enem­män kuin kaupunki­lais­ten palvelui­ta. Olem­meko samoil­la lin­joil­la? Myöskään OS:n aja­maan palvelu­iden tai ainakin palvelu­iden jär­jestämisoikeu­den viemiseen pois maaseudul­ta ei oikein löy­dy perusteita.

    Per­in­teis­es­ti perus­ta­son palve­lut on tar­jot­tu kun­takeskuk­sis­sa. Tosin van­hoina hyv­inä aikoina kun­nan­lääkärit tekivät myös kotikäyn­te­jä (turha edes unek­sia tästä palve­lu­ta­sos­ta nykyään), ja sitäkin aiem­min kätilöt kiire­htivät aut­ta­maan koti­in (syn­ny­tys­palvelu­iden taso oli tosin nyky­istä vaatimattomampi).

    Nykyi­nen jär­jestelmä toimii hyvin. Jos ei ole rik­ki, ei kan­na­ta kor­ja­ta. Suomes­sa on kak­si demokra­t­ian tasoa, top-down Eduskun­nas­ta käsin ja bot­tom-up kun­nista käsin. On luon­te­vaa, että kun­tata­so ottaa vas­tu­un useim­mista ihmistä lähel­lä ole­vista, eri paikkakun­nil­la mah­dol­lis­es­ti eri tavoin toteutet­tavista palveluista. Lisä­ta­sot vain kas­vat­ta­vat byrokra­ti­aa tuo­mat­ta mitään uut­ta hyödyl­listä yhtälöön.

    1. Kyl­lä Suomes­sa pääsee sydä­men ohi­tusleikkauk­seen samoin ehdoin asuin­paikas­ta riip­pumat­ta. En kar­takaikkises­ti ymmär­rä, mis­tä Juho Laatu puhuu. Jos ker­ran myös ter­veyskeskus­palve­lut voidaan toteut­taa samaan hin­taan kaikkial­la, mikä estää maalaiskun­tia niitä toteut­ta­mat­ta — siis olet­taen, että nyt ei tasa-arvo toteudu.

  19. Kalle: Per­helääkäril­lä on vas­tuu per­heestä. Minus­ta sil­lä on jonkin­lainen arvo. Suomes­sa oli ihan toimi­va kun­nan­lääkäri­jär­jestelmä, joka kor­vat­ti­in DDR:stä kopi­oidul­la, jär­jet­tömän kalli­il­la kolhoosilla.

    Suo­ma­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ei ole ver­tailus­sa jär­jet­tömän kallis. Löy­dätkö jostain vas­taa­van väestörak­en­teen län­si­maas­ta halvem­man ja tulok­sil­taan parem­man? (Siitä en ole eri mieltä, että kol­hoosi on hyvin kuvaa­va sana tässä yhteydessä.)

  20. Raimo K: Sak­san malli alkaa tun­tua aika hyvältä vaihtoehdolta.
    Mik­si #%€£#§ Suomen pitää yrit­tää kehit­tää omaa mallia, kun toimivia jär­jestelmiä on.
    Kus­tan­nus ei ole peruskri­teeri, asi­akastyy­tyväisyys on: Sak­san malli on aika kallis (ei kuitenkaan USAn tasoa), mut­ta ihmiset ovat tyy­tyväisiä – se on pääasia!

    Nyt puhutaan raha­sum­mista, jot­ka ovat usei­ta %-yksikköjä BKT:sta, siis mon­ta mil­jar­dia vuodessa.

    Min­un lähtöko­htani on se, että ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta mitataan käyte­tyn rahan ja saatu­jen hoito­tu­losten suh­teena. asi­akastyy­tyväisyys (so. “mukavu­us”) ei vält­tämät­tä ole kri­teeri julkiselle palvelulle. Pelkän asi­akastyy­tyväisyy­den paran­tamiseen ei pidä kipa­ta miljardeja.

    Suomen pitää yrit­tää kehit­tää omaa mallia, kos­ka tulok­sil­taan parem­paa ja kus­tan­nuk­sil­taan edullisem­paa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ei ole keneltäkään kopi­oitavis­sa. (Ja ennen kuin joku sanoo Sin­ga­pore, niin kan­nat­taa käyt­tää het­ki väestörak­en­teen ja kult­tuurin eri­ty­ispi­irtei­den miettimiseen.)

  21. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Riit­täisikö Osmolle ja meille muille esimerkik­si osaa yhteiskun­nan asioista hoita­maan kaupungi­nosa (tai sen osa, suu­ru­us­lu­okaltaan 3000 – 5000 henkeä, jos se olisi luontevaa)

    Ei riitä. Tuo suluis­sa ole­va luku vas­taa neljä­sosas­ta puoleen lähiötä. Eihän siinä ole mitään järkeä. Maaseu­tuym­päristössä tuo saat­taa toimi­akin. Kaupunkiym­päristössä tuo taas lie­nee alueel­lis­es­ti lähiötäkin pienem­pi ja pirstoo yhteisön sitäkin pahemmin.

    Tuo saat­taisi toimia, jos aluei­den päätök­si­in saisi vaikut­taa sekä tuon alueen asukkaat että aluet­ta ympäröivien aluei­den asukkaat. Jokainen asukas siis vaikut­taisi sekä oma­l­la alueel­laan että ympäröivil­lä alueilla.

  22. Kalle

    Ruotsin haja-asu­tusalueel­la tör­mää yhä kylt­tei­hin “kun­nan­lääkäri”

    Ruot­sis­sa ter­vey­den­huolto on maakun­takäräjil­lä (20kpl) joil­la on oma vero­tu­soikeus, eli juurikin se maakuntataso.

    Tarkem­min
    http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

    Hajaut­tamisen ja keskit­tämisen ongel­maan saat­taisi kaupunkiseuduil­la olla ratkaisuna euroop­plaisen kaupun­gin malli. Eli pilotaan pienem­mik­si yksiköik­si hallinnon­ta­so, jos­sa päätetään paikalli­sista asioista ja ison­netaan maakun­tata­solle sote, kaavo­tus, liikenne ym. asiat.

  23. Kun tuo­ta Osmon tek­stiä lukee (uskon Osmoa), niin taas ker­ran ensim­mäi­nen reak­tio on rai­vo ja suut­tumus. Tuo­han on veron­mak­sa­jan pilkkaamista, ja minä en halua olla tätä touhua mak­samas­sa. Sen jäl­keen lyhyt pohd­in­ta: mitä voin tehdä? En pysty vaikut­ta­maan sään­töi­hin (vähän on kyl­lä yritet­ty). Ratkaisu on ilmeinen: veronkier­to — Kreikan tie. 

    No, oikeasti en tee noin, mut­ta mielessä on käynyt.

  24. Evert The Nev­er­Rest: Val­tio voi ottaa hal­tu­un­sa sel­l­aiset funk­tiot, jot­ka ovat jo nyt val­tion han­skas­sa ja joiden pitää toimia ident­tis­es­ti joka paikas­sa. Perusk­oulu on hyvä esimerkki. 

    Perusk­oulu on hyvä esimerk­ki siitä, että päätök­sen­tekoa pitää olla asukkaan läheisyy­dessä. Jos val­tion ope­tusvi­ras­to hoitaisi kaik­ki maan koulut, sen pitäisi perus­taa uusi paikallisor­gan­isaa­tio pohti­maan vaikka­pa onko resursse­ja kohden­net­ta­va seu­raavak­si vaik­ka Vuosaa­reen vai Kuu­sisaa­reen. Hallinto joutut­ta­neen kuitenkin tekemään hier­arkises­ti, vai olisiko Suomen ken­ties tuhat kylää samas­sa kok­ouk­ses­sa pöydällä? 

    Kun­nan ope­tus­lau­takun­ta on (eli joutuu ole­maan) aika luon­tev­asti vuorop­uhelus­sa asukkaiden kanssa – ja palataan kysymyk­seen, mikä on kun­nan oikea koko.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmaisek­siko se sairaala hoidon tarpeen arvioi? Poti­lashan on kuitenkin tutkittava. 

    Ilmaisek­si? Ja poti­lashan on jo tutkittu.
    Ja tämä ‘ongel­ma’ on hallintoma­llista riip­pumat­ta. Ja tuskin­pa kaik­ki lääkärit jatkos­sakaan ovat sote-alueen palveluksessa.

    Sak­san (ja Tan­skan) malli tun­tuu koko ajan kiin­nos­tavam­mal­ta ja meil­lähän on jo Kela, joka voisi huole­htia rahoituk­ses­ta ja sairaus­vaku­u­tus­mak­su, joka malli sopisi rahoitukseen.
    Sak­sas­sa val­tio rahoit­taa 77% ter­vey­den­huol­losta, yksi­tyi­nen rahoi­tus on 23% — suh­teen ei tarvit­sisi olla sama Suomessa.

  26. kari­ak:
    Jos mietit­täisi­in aivan puh­taal­ta pöy­dältä, niin miten ter­vey­den­huolto kan­nat­taa jär­jestää? Maal­likko ajat­telee, että järkev­in­tä olisi, jos val­tio hoitaisi koko ketjun alus­ta lop­pu­un. Täl­löin olisi yksi tieto­jär­jestelmä, yksi mak­sa­ja ja päättäjä?
    ‘snip’

    Mik­si ‘puh­taal­ta pöydältä’?
    Toimivia jär­jestelmiä on maail­mal­la mallik­si kyl­lä. Suomes­sa haetaan nyt suur­tuotan­non etu­ja, joi­ta ei oikeasti ole.

    Tieto­jär­jestelmän suh­teen olen samaa mieltä — ja sen avul­la voidaan saa­da todel­lisi­akin säästöjä.

  27. Muis­taak­seni sak­sas­sa ja ran­skas­sa on kun­tien määrät kym­menis­sä tuhan­sis­sa. Taitaa olla enem­mänkin lain­sään­nössä nuo suomen ongel­mat kuin kun­tien määrissa.

  28. Tapio: Kuin­ka niin? Meil­lä on jo nytkin joukko kun­tien ja val­tion alueel­lisia väl­i­ta­son yhteen­l­li­itymiä ja titi­tyykeskuk­sia, joil­la on eri­lainen his­to­ria ja toimintatavat.Maakuntamallissa tämä sekasienisalaat­ti organ­isoitaisi­in uudelleen ja saataisi­in demokraat­tiseen kon­trol­li­in. Tämä vaatisi tietenkin, että maakun­taval­tu­us­to valit­taisi­in suo­ril­la vaaleilla.

    Kaiken­laisia titi­tyykeskuk­sia meil­lä on, eikä niitä kai­va­ta lisää. Uusi maakun­tata­son toim­i­ja toisi yhden toim­i­jan lisää. Jos tuolle tasolle tulisi vielä omat vaal­itkin, tulisi siitäkin yksi titi­tyykeskus lisää.

    Nykyisessä mallis­sa demokraat­tis­es­ti hal­li­tut kun­nat jär­jestävät kaikkien muiden palvelu­iden lisäk­si peruster­vey­den­hoidon. Yhden toim­i­jan alla byrokra­ti­aa voi olet­taa ole­van vähem­män. Kun­nat voivat itse laskea, kan­nat­taako hom­ma hoitaa yhdessä naa­purei­den kanssa kun­tay­htymässä vai muuten. Näin ne voivat opti­moi­da byrokra­t­ian määrän ja muut edut. Mitään ylimääräistä pakkoby­rokra­ti­aa ei ole.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä Suomes­sa pääsee sydä­men ohi­tusleikkauk­seen samoin ehdoin asuin­paikas­ta riip­pumat­ta. En kar­takaikkises­ti ymmär­rä, mis­tä Juho Laatu puhuu. Jos ker­ran myös ter­veyskeskus­palve­lut voidaan toteut­taa samaan hin­taan kaikkial­la, mikä estää maalaiskun­tia niitä toteut­ta­mat­ta – siis olet­taen, että nyt ei tasa-arvo toteudu.

    Samaa mieltä. Nyt tasa-arvo-ongelmia on lähin­nä rahoituk­ses­sa. Köy­hissä kun­nis­sa joudu­taan tästä syys­tä nos­ta­maan kun­nal­lisvero­pros­ent­ti rikkai­ta kun­tia korkeammalle.

    Jos oikein tulk­itsin, tuos­sa blogikir­joituk­ses­sa joku taisi ehdotel­la toteut­tamisen kieltämistä kunnl­ta, ja siirtämistä mah­dol­lis­es­ti uusille maakun­nan tasoisille elimille.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ottaisimme Sak­san mallin kus­tan­nuksi­neen, tulovero­ja pitäisi korot­taa noin 6 prosenttiyksikköä. 

    Sak­san mallia ei rahoite­ta tuloverol­la, vaan sairaus­vaku­u­tus­mak­sul­la — ja kuten totesin, val­tion­ra­hoituk­sen ei tarvitse olla 77%.

  31. Viherinssi:
    ‘snip’
    Suomen pitää yrit­tää kehit­tää omaa mallia, kos­ka tulok­sil­taan parem­paa ja kus­tan­nuk­sil­taan edullisem­paa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ei ole keneltäkään kopioitavissa.
    ‘snip’

    Tuol­la toises­sa säi­keessä saimme kiin­toisan linkin, jos­sa on tuoret­ta OECDn tilas­toti­etoa ja — yllä­tys, yllä­tys — eipä ole ter­vey­den­huoltomme nykyään eri­tyisen edulli­nen. Toista oli sil­loin, kun OECD moitiske­li, että ei niin hal­val­la kun­nol­lista ter­vey­den­huoltoa saa.

    Erikois­sairaan­hoito toimii hyvin, muu huonos­ti ja epä­tasa-arvois­es­ti — ja päät­täjien ääneen lausuma­ton tavoite näyt­tää ole­van, että kytketään koko SoTe erikois­sairaan­hoitoon, niin hyvin menee.

  32. Viherinssi: Suo­ma­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ei ole ver­tailus­sa jär­jet­tömän kallis. Löy­dätkö jostain vas­taa­van väestörak­en­teen län­si­maas­ta halvem­man ja tulok­sil­taan parem­man? (Siitä en ole eri mieltä, että kol­hoosi on hyvin kuvaa­va sana tässä yhteydessä.)

    Tot­ta, mut­ta se tehokku­us on etulin­jan tuol­la puolen. Jos myös etulin­ja saataisi­in tehokkaak­si, meil­lä olisi mitä parhain järjestelmä.

    Väitän, että kiireet­tömis­sä, siis ei ambu­lanssikyytiä vaa­tivis­sa tilanteis­sa oma­lääkäri, tai byrokra­tia­nim­i­tyk­seltään joku muu vas­taa­va, olisi ylivoimaisen tehokas ensil­in­jan rakennelma. 

    Oman ja tut­tavieni koke­muk­sen mukaan nor­maali oma­lääkäri muis­taa asi­akkaan naa­man nähtyään ja hänen paperin­sa selat­tuaan oleel­lisen muu­ta­mas­sa min­uutis­sa ja pääsee keskustele­maan tämän­hetkises­tä ongel­mas­ta. Lääkemääräyk­sis­sä huomioidaan historiatieto.

    Ter­veyskeskus­lääkärille poti­las on vain sat­un­nais­es­ti sairaushis­to­ri­al­taan tut­tu. Pelkki­in perus­pa­perei­hin tutus­tu­miseen menee aikaa, ja jos poti­laaal­la on pitem­pi his­to­ria, hän ei jak­sa niitä stan­dar­d­ia­jas­sa lukea. Tulok­se­na on stan­dar­di ongel­man­määri­tys ja lääk­i­tys. Ei vält­tämät­tä paras, joskus jopa päivystyk­seen vievä.

    Julk­ista perhe/omalääkärijärjestelmää yritet­ti­in takavu­osi­na ja se epäon­nis­tui. En tiedä mik­si. Sitä kan­nat­taisi yrit­tää uud­estaan, joko julkisel­la puolel­la tai sit­ten keskieu­roop­palaiseen tapaan. Parhaatkaan tieto­jär­jestelmät eivät tois­taisek­si voi kor­va­ta ihmis­lääkärin tässä-ja-nyt-ominaisuuksia.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Pakol­liset sosi­aal­i­tur­va­mak­sut las­ke­taan osak­si verotusta. 

    Senkun vaan, mut­ta nyt ei ole oikeas­t­aan kysymys vero­tuk­ses­ta sinän­sä, vaan ter­vey­den­huol­lon rahoituk­ses­ta. Sairaus­vaku­u­tus­tus­mak­su on psykol­o­gis­es­ti hyväksyt­tävämpi kuin palkkavero — ja olisi vieläkin hyväksyt­tävämpi, jos sille saisi vastinetta.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ottaisimme Sak­san mallin kus­tan­nuksi­neen, tulovero­ja pitäisi korot­taa noin 6 prosenttiyksikköä. 

    Ero mak­sus­sa olisi noin 69 €/kk per asukas, ei liene aivan 6 pros­ent­tiyk­sikön verran?

    1. No jaa, 69 €/asukas on noin 150€ työssä käyvää kohden. Keskipalk­ka on noin kolme ton­nia. Hyvä, ei kuusi vaan viisi pros­ent­tiyk­sikköä korkeam­mat verot.

  35. Tapio: Tot­ta, mut­ta se tehokku­us on etulin­jan tuol­la puolen. Jos myös etulin­ja saataisi­in tehokkaak­si, meil­lä olisi mitä parhain järjestelmä.

    En ole mis­sään tapauk­ses­sa puo­lus­ta­mas­sa suo­ma­laisen pth:n hyvyyt­tä, kos­ka suo­ma­lainen pth on monel­la taval­la huono. Mei­dän vahvu­utemme on esh, joskin siel­läkin sekoil­laan ihan turhaan (esimerkik­si hoito­taku­un määrit­te­ly hävit­ti priorisointimahdollisuuden).

    Point­ti­ni kuitenkin oli se, että ihan suo­raan kopi­oimal­la tuskin löy­dämme hyvää ja hal­paa jär­jestelmää pth:oon. Itsekin uskon siihen että perus­ta­so voisi olla ainakin osit­tain ammat­in­har­joit­ta­ji­in nojaa­va per­helääkäri­jär­jestelmä. Asia pitää kuitenkin miet­tiä ihan kun­nol­lisen ver­tailun ja mei­dän eri­ty­isolo­jemme (maantiede, väestörakenne, kansan­ter­veys) kautta.

    Per­helääkäri­malli on hyvä taval­lis­ten kansalais­ten hoita­miseen. Se ei kuitenkaan vält­tämät­tä kovin paljon auta, kos­ka taval­lis­ten kansalais­ten hoit­a­mi­nen on help­poa melkein mil­lä jär­jestelmäl­lä tahansa, ja suurin osa kansas­ta on kus­tan­nuk­sil­taan hyvin edullista hoitaa. 

    Ongel­mat tule­vat esimerkik­si sel­l­ais­ten ryh­mien kuin heikkokun­tois­t­en ikäih­mis­ten, päi­htei­den väärinkäyt­täjien ja muuten syr­jäy­tynei­den hoita­mis­es­ta. Tämän saami­nen toim­i­maan on melkoinen viisas­tenkivi. Työter­veyshuolto­jär­jestelmä näyt­tää, että suurin osa kansas­ta on hoidet­tavis­sa kohtu­ullisen pienel­lä rahal­la, vaik­ka käyt­täjä ja mak­sa­ja ovat erikseen.

    Ammat­in­har­joit­ta­ji­in perus­tu­vas­sa mallis­sa hyvänä ja huonona uutise­na on myös se, että se voi olla aika voimakkaasti mak­suil­la ohjau­tu­va. On vaikea kek­siä jär­jestelmää, jos­sa insen­ti­ivi ammat­in­har­joit­ta­jan ja kansan­ter­vey­den sekä yhteisen kukkaron kannal­ta olisi sama. Toisaal­ta jos tuol­lainen jär­jestelmä löy­tyy, ohjaus­vaiku­tus on parem­pi kuin jol­lakin julkisen byrokra­t­ian kaut­ta kulke­val­la tavoitease­tan­nal­la, joka ei oikeasti vaiku­ta palkkapussiin.

  36. Ter­vey­den­huol­lon sisältä oma koke­mus on varsin toinen sil­loin kun työsken­telee kun­nan tai kun­tay­htymän palkoil­la ja kun taas yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon palkoil­la. Kun­ta­palveluis­sa mietitään paljon poti­laan etua ja kok­ouste­taan ahk­er­aan, mut­ta tosi­asi­as­sa kun­ta­laisen kukkaroa ei kauheasti mure­hdi­ta. Sinä sä hyvä kos­ka tehtävä on tuot­taa mah­dol­lisim­man hyvää hoitoa ole­mas­sa olevil­la resurs­seil­la jot­ka ovat toimen­pidemielessä rajat­tomat, henkilökun­tamäärää on oikea resurssin käsite kunnalla.
    Yksi­ty­is­puolel­la taas palaveer­ataan ( har­voin ) enem­män sen suh­teen että miten asi­akas­ta (yri­tys, kun­ta tms.) palvel­laan parhait­en ja jos kus­tan­nuk­set nousee niin on aito tah­to puut­tua niihin kos­ka nousun mukana läh­tee herkästi myös koko asiakas.

    Erikois­sairaan­hoitoon tämä em. Ero ei istu, kos­ka tehtävät on niin toiset. Pelaste­taan henkiä tai ainakin lonkkia. Erikois­sairaan­hoi­dos­sa pitäisi uskaltaa ava­ta keskustelu, että mitä hoide­taan ja mitä ei. Tätä keskustelua ei aidosti käy­dä, mut­ta se on ain­oa tapa kahli­ta kustannusnousua.

  37. anonyy­mi: Ei riitä. Tuo suluis­sa ole­va luku vas­taa neljä­sosas­ta puoleen lähiötä. Eihän siinä ole mitään järkeä. Maaseu­tuym­päristössä tuo saat­taa toimi­akin. Kaupunkiym­päristössä tuo taas lie­nee alueel­lis­es­ti lähiötäkin pienem­pi ja pirstoo yhteisön sitäkin pahemmin.

    Tuo saat­taisi toimia, jos aluei­den päätök­si­in saisi vaikut­taa sekä tuon alueen asukkaat että aluet­ta ympäröivien aluei­den asukkaat. Jokainen asukas siis vaikut­taisi sekä oma­l­la alueel­laan että ympäröivil­lä alueilla. 

    Ajat­telin lähin­nä sitä, että esimerkik­si Kata­jan­nokan tai Kulosaarenkin kokoi­sis­sa kaupungi­nosis­sa voisi olla mielekkääm­pää olla oma ter­veyskeskus, sen sijaan, että esimerkik­si koko metror­e­itin var­relta kerät­täisi­in kaik­ki ter­vey­teen liit­tyvää apua tarvit­se­vat asukkaat yhden jät­titer­veysase­man katon alle (Kalasa­ta­maan?).

    Jät­tiyk­siköt voivat näyt­tää paper­il­la tehokkail­ta, mut­ta kuka las­kee kus­tan­nuk­set, jot­ka syn­tyvät, kun joka ker­ta vai­h­tu­vat lääkärit joutu­vat pere­htymään pitki­in sairasker­to­muk­si­in, tai eivät pere­hdy kun­nol­la, minkä seu­rauk­se­na jo ole­mas­saol­e­vaa tietoa ei ehditä hyö­dyn­tää, ja poti­laan hoito (ja poti­las) altiste­taan turhille kär­simyk­sille? Poti­laalle tut­tu yleis­lääkäri ja yleis­lääkärille tut­tu poti­las ovat mielestäni suuri etu vähääkään mon­imutkaisem­mis­sa tapauksissa. 

    Isom­man (=kalli­im­man) ter­vey­teen liit­tyvän päätök­sen­teon pitäisi olla aina tarpeek­si suuren yksikön rahoi­tus­vas­tu­ul­la, jot­ta kan­tokykyä löy­tyy, ja ettei joudu­ta esim. tilanteeseen, mis­sä vaikka­pa kun­nan huono rahati­lanne johtaa nuoren poti­laan raa­jan amputaa­tioon, jos säi­lyt­tävä hoito olisi se jonkin ver­ran kalli­impi vai­h­toe­hto, jos­ta mak­sa­jayk­sikön pienen koon ja talouden sen­hetkisen tilanteen takia luovu­taan. En tiedä, tapah­tuuko tätä tämän päivän Suomes­sa, mut­ta on aihet­ta epäil­lä, että on ainakin joskus aiem­min tapah­tunut. Näitä tapauk­sia ajatellen voisi 1–6 miljoon­aa asukas­ta olla sopi­va yksikön rajaus.

  38. Raimo K: Tuol­la toises­sa säi­keessä saimme kiin­toisan linkin, jos­sa on tuoret­ta OECDn tilas­toti­etoa ja – yllä­tys, yllä­tys – eipä ole ter­vey­den­huoltomme nykyään eri­tyisen edullinen.

    Jos kat­so­taan ter­vey­den­huol­lon osu­ut­ta BKT:sta, niin Län­si-Euroopan maista mei­dän ala­puolel­lamme on vain Lux­em­burg (johtuen erit­täin korkeas­ta BKT:sta). Jos kat­so­taan absolu­ut­tisia meno­ja, niin Län­si-Euroopas­sa mei­dän ala­puolel­lamme ovat Espan­ja, Italia, Kreik­ka ja Por­tu­gali — pakon sanelemana.

    Eri keskusteluis­sa hyv­inä malleina on mainit­tua Alanko­mai­ta, Ran­skaa, Sak­saa ja Tan­skaa. Näis­sä mais­sa menee rahaa 25–30 % enem­män kun meil­lä, jos suh­teutetaan BKT:een. Absolu­ut­tise­na rahana menee 30–65 % enem­män. (Mil­jardeik­si las­ket­tuna Suomen mitas­sa 3,5–8 mrd./vuosi lisää.)

    Luvut siis OECD/Eurostat/WHO vuodelta 2010.

  39. Kun­nat ovat sopi­van kokoisia siinä, että pitäi­sivät paikat siistinä ja ympäristön puh­taana. Ei tarvitse kuin ajaa Pohjois-Ruotsin siistien pihapi­irien ja kun­tien kaut­ta Suomen puolelle, niin huo­maa ole­vansa keskel­lä likaa ja rytöä.

    Jos Etelä-Ruotsin upea lohi­jo­ki Mör­rum vir­taisi Van­taan­joen lail­la Riihimäen ja Hyvinkään läpi, niin siel­lä olisi jälleen tänään kalo­jen joukkokuole­ma, kuten olemme aamu-uuti­sista saa­neet tietää.

    Val­tion viras­tot näyt­tävät ole­van kun­tien ympäristöa­sioiden edessä voimat­to­mia. Kun­nan ter­veyslau­takun­ta ei paran­na sairai­ta, mut­ta ympäristölau­takun­ta voisi huole­htia ympäristön puhtaudesta.

  40. Tuo­hon edel­liseen kom­ment­ti­i­ni (1.6.2014 klo 10:29) liit­tyen lisäisin tarken­nuk­se­na vielä, että tämä kysymys sopi­vas­ta mitoituk­ses­ta suh­teessa asukaspo­h­jaan on tietysti kaikkial­la jonkin­laisen tas­apain­on tai opti­min hakua kus­tan­nusten ja muiden tek­i­jöi­den välillä. 

    Ehkä sieltä Kata­jan­nokaltakin pääsee raitio­vaunul­la kätevästi vähän kauem­mak­si Viron­niemelle (tai Kulosaares­ta Ket­tutielle), mut­ta sen myös tiedän, että esim. sairaana matkus­t­a­mi­nen on monin tavoin ongel­mallista, ei vain poti­laille (eri­tyis­es­ti julk­i­sis­sa liikennevälineissä). 

    Tuo­hon esit­tämääni suu­ru­us­lu­okkaan, 3000–5000 asukas­ta, vaikut­ti­vat val­it­semieni esimerkkien (1.1.2013: Kata­jan­nok­ka: 4491 asukas­ta, Kulosaari: 3809 asukas­ta) lisäk­si vast’ikään silmäilemäni, 23.6.2014 asti nähtävil­lä ole­va Koivusaaren tuor­ein osayleiskaava­su­un­nitel­ma (18.12.2014; muutet­tu 25.3.2014), jon­ka mukaan sinne, piskuiselle saarellekin, on suun­nit­teil­la peräti oma “julk­isten palvelu­jen ja hallinnon alue”. Tarvit­seeko (Laut­tasaa­reen kuu­lu­va) Koivusaari oman hallinnon ja omat julkiset palve­lut? Ei ihme, että velka­an­tu­mi­nen jatkuu tai verot nousevat!

    Kun esimerkik­si asukaslu­vul­taan kas­va­van Laut­tasaaren (1.1.2013: 21405 asukas­ta, ilman Koivusaar­ta) ter­veysase­man lab­o­ra­to­ri­on toimin­noista (säästö­jen? takia) osa lopetet­ti­in ja siir­ret­ti­in Mar­i­an sairaalaan, jonne ei ole edes kun­nol­lista vai­h­do­ton­ta bus­siy­hteyt­tä, taitaa puheil­la alueel­lis­es­ta epä­tasa-arvos­ta olla vin­ha perä, jopa pääkaupungissa.

  41. Viherinssi: Suo­ma­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ei ole ver­tailus­sa jär­jet­tömän kallis. Löy­dätkö jostain vas­taa­van väestörak­en­teen län­si­maas­ta halvem­man ja tulok­sil­taan parem­man? (Siitä en ole eri mieltä, että kol­hoosi on hyvin kuvaa­va sana tässä yhteydessä.) 

    Hol­lan­ti, Ran­s­ka jopa Italia on tutkimuk­sis­sa pessyt DDR:n mallin. Tässä keskustelus­sa on uno­htunut vaku­u­tus, joka kaikissa mais­sa (pl. tuo Italia) toimii taustal­la. Suomel­la on ainakin ollut kohtu­ulli­nen vaku­u­tusjär­jestelmä, joten pienin toimen­pitein, purka­mal­la DDR:n malli peruster­vey­den­huol­losta, asi­at saataisi­in kuntoon.

    Tiili­seinien rak­en­t­a­mi­nen peruster­vey­den­huoltoon ei ole järkevää. Epäon­nis­tu­misen on tehnyt täy­del­lisek­si tasakat­to, joten meil­lä on ympäri maa­ta lukuisia home­isia “ter­veyskeskuk­sia”, joiden ain­oa järkevä jatkoke­hi­tys tapah­tuu puskutraktorilla.

  42. Viherinssi:
    ‘snip’
    Eri keskusteluis­sa hyv­inä malleina on mainit­tua Alanko­mai­ta, Ran­skaa, Sak­saa ja Tan­skaa. Näis­sä mais­sa menee rahaa 25–30 % enem­män kun meil­lä, jos suh­teutetaan BKT:een. Absolu­ut­tise­na rahana menee 30–65 % enem­män. (Mil­jardeik­si las­ket­tuna Suomen mitas­sa 3,5–8 mrd./vuosi lisää.)

    Luvut siis OECD/Eurostat/WHO vuodelta 2010. 

    Näin­hän se on — ja kuka kuvit­telee, että peruster­vey­den­huol­lon ongelm­nat ratkea­vat ilman rahaa (siis luku­unot­ta­mat­ta poli­it­tisia huippupäättäjiämme)?
    Ter­veyskeskusten ongel­mat eivät ratkea isom­mil­la hallinto­him­meleil­lä, päin­vas­toin: kus­tan­nuk­sia tulee lisää, palve­lut heikkenevät.

    Ja minus­ta rel­e­vant­ti peruste kus­tan­nusver­tailu­un on euroa per nenä, mitäs se BKT siihen vaikuttaa?

    1. Ja minus­ta rel­e­vant­ti peruste kus­tan­nusver­tailu­un on euroa per nenä, mitäs se BKT siihen vaikuttaa?

      BKT/nenä vaikut­taa ter­vey­den­huol­lon palkkatasoon.

  43. Kalle: Hol­lan­ti, Ran­s­ka jopa Italia on tutkimuk­sis­sa pessyt DDR:n mallin. Tässä keskustelus­sa on uno­htunut vaku­u­tus, joka kaikissa mais­sa (pl. tuo Italia) toimii taustal­la. Suomel­la on ainakin ollut kohtu­ulli­nen vaku­u­tusjär­jestelmä, joten pienin toimen­pitein, purka­mal­la DDR:n malli peruster­vey­den­huol­losta, asi­at saataisi­in kuntoon.

    Tiili­seinien rak­en­t­a­mi­nen peruster­vey­den­huoltoon ei ole järkevää. Epäon­nis­tu­misen on tehnyt täy­del­lisek­si tasakat­to, joten meil­lä on ympäri maa­ta lukuisia home­isia “ter­veyskeskuk­sia”, joiden ain­oa järkevä jatkoke­hi­tys tapah­tuu puskutraktorilla. 

    Mikähän olisi sopi­va seinien ulkoverhousmateriaali?

    Sairaus­vaku­u­tus olisi kyl­lä hyvä sys­tee­mi tuot­taa rahaa peruster­vey­den­huoltoon, mut­ta nyky­isin keski­t­u­loinen suo­ma­lainen mak­saa noin 70 €/kk, sak­salainen noin 300 €/kk.

    Eipä ole ihme, että suo­ma­lainen ei saa juuri mitään vasti­neek­si, joten olen Sak­san mallin kan­nal­la (tosin sein­istä en tiedä).

  44. Mikä on turha lähete erikois­sairaan­hoitoon? Lähete tehdään jos ei osata/voida itse tutkia/hoitaa tai muuten sovit­tu­jen lähetekri­tee­rien mukaan. Olisiko parem­pi yrit­tää itse hoitaa vaik­ka ei osaa tai voi tutkia (esim. ei ole magneettia)?

    Se, että ter­veyskeskuk­sis­sa on vähän kokenei­ta lääkäre­itä toki lisää lähet­tei­den määrää. Eivät ne lähet­teet silti turhia ole.

  45. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Ajat­telin lähin­nä sitä, että esimerkik­si Kata­jan­nokan tai Kulosaarenkin kokoi­sis­sa kaupungi­nosis­sa voisi olla mielekkääm­pää olla oma ter­veyskeskus, sen sijaan, että esimerkik­si koko metror­e­itin var­relta kerät­täisi­in kaik­ki ter­vey­teen liit­tyvää apua tarvit­se­vat asukkaat yhden jät­titer­veysase­man katon alle (Kalasa­ta­maan?).

    Olisi yleen­säkin järkevää pitää lähipalve­lut lähel­lä. Ehkä osas­sa ter­veyskeskuk­sis­sa jotain päivystys­täkin..? Keskit­tämi­nen “tehostaa” toim­intaa pitämäl­lä ihmiset pois­sa palveluista esimerkik­si alen­ta­mal­la koet­tua palvelun tasoa. Ter­veyskeskusten osalta se tarkoit­taa lisää vähem­män ennal­taehkäisyä ja enem­män erikoissairaanhoitoa.

    Toisaal­ta se “Kata­jan­nokan ter­veyskeskus” olisi var­maan riit­tävän lähel­lä jos­sain Ritar­i­huoneel­lakin, jos­sa se palvelisi samal­la isom­paa aluet­ta ja jopa pien­tä akuutim­paakin tarvet­ta ostosreis­suil­la, tur­is­teil­la, jne. Voisi olla suh­teel­lisen hyvää PR:ää.

  46. Osmo Soin­in­vaara: BKT/nenä vaikut­taa ter­vey­den­huol­lon palkkatasoon.

    No ei ainakaan kun­ta-alan vir­ka- ja työe­htosopimuk­ses­sa ole mitään main­in­taa BKTstä.

    1. No ei ainakaan kun­ta-alan vir­ka- ja työe­htosopimuk­ses­sa ole mitään main­in­taa BKTstä.

      Ei ole, mut­ta sil­lä, että sairaan­hoita­jhien palkat ovat Bul­gaari­as­sa alem­mat kuin Lux­em­bur­gis­sa on jotain tekemistä BKT:n kanssa.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ottaisimme Sak­san mallin kus­tan­nuksi­neen, tulovero­ja pitäisi korot­taa noin 6 prosenttiyksikköä. 

    Tämä on lois­ta­va esimerk­ki. Sak­san veroaste, mukaan­lukien hie­man eri taval­la perit­tävä sairas­vaku­u­tus, on pienem­pi kuin Suomen. Silti siel­lä on varaa lait­taa enem­män rahaa terveydenhuoltoon. 

    En usko, että ongel­ma on TE:ssä, vaan kyl­lä se taitaa lop­ul­ta olla SO:ssa. Ei se tarkoi­ta, ettikö myös ter­vey­den­huolto pitäisitrim­ma­ta, mut­ta isom­pi asia on sosi­aal­i­meno­jen leikkaami­nen. Kokon­aisu­us on reip­paasti yli 70% yhteiskun­nan menoista, joten vain SOTE-menoi­hin tehdyt leikkauk­set pelas­ta­vat talouden.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole, mut­ta sil­lä, että sairaan­hoita­jhien palkat ovat Bul­gaari­as­sa alem­mat kuin Lux­em­bur­gis­sa on jotain tekemistä BKT:n kanssa.

    Sikäli Raimo on oike­as­sa, että palkat saat­ta­vat men­nä vähän pehmeäm­min kuin BKT. Siinä tapauk­ses­sa jokainen voi vapaasti käyt­tää leikat­tua indek­siä, jos­sa ote­taan vaikka­pa 70 % BKT-sidon­naise­na ja 30 % absoluuttisena.

    Lop­putule­ma tosin muut­tuu vielä ankeam­mak­si. Jos halu­amme Ran­skan tai Hol­lan­nin koe­tun palve­lu­ta­son, mei­dän pitää lait­taa sikäläisen sys­teemin kopi­oimal­la sel­l­ainen suu­ru­us­lu­okkaa 5 mil­jar­dia lisää vuodessa yhteiseen hattuun.

    Kun sieltä hatus­ta puut­tuu sen jäl­keen sel­l­ainen 15 mil­jar­dia (melkein 10 % BKT:sta), niin olisi kovin kiin­nos­tavaa tietää, miten hom­ma hoidetaan.

  49. Raimo K: Eipä ole ihme, että suo­ma­lainen ei saa juuri mitään vasti­neek­si, joten olen Sak­san mallin kannalla

    Tuol­la rahoi­tus­mallil­la saatat kuitenkin olla vähän vähem­mistössä. Mitä keski­t­u­loinen keskiver­topalka­nsaa­ja sanoo siitä, että hänen käteen­jäävää tuloaan leikataan 10 %, jot­ta sys­tee­mi toimisi muiden kannal­ta mukavasti?

  50. Kalle: Tämä on lois­ta­va esimerk­ki. Sak­san veroaste, mukaan­lukien hie­man eri taval­la perit­tävä sairas­vaku­u­tus, on pienem­pi kuin Suomen. Silti siel­lä on varaa lait­taa enem­män rahaa terveydenhuoltoon. 

    En usko, että ongel­ma on TE:ssä, vaan kyl­lä se taitaa lop­ul­ta olla SO:ssa. Ei se tarkoi­ta, ettikö myös ter­vey­den­huolto pitäisitrim­ma­ta, mut­ta isom­pi asia on sosi­aal­i­meno­jen leikkaami­nen. Kokon­aisu­us on reip­paasti yli 70% yhteiskun­nan menoista, joten vain SOTE-menoi­hin tehdyt leikkauk­set pelas­ta­vat talouden.

    Veroas­t­eet eivät ole kovinkaan ver­tailukelpoisia, har­va val­tio nou­dat­taa tarkoin stan­dard­e­ja tässä asi­as­sa. Veroaste on hyvin herkkä poli­itikoille ja niin­pä useim­mat­val­tiotkau­nis­tel­e­vat todel­lista veroastettaan

    Ja jos jostakin pitäisi kar­sia niin kirkol­lisveron pois­to alen­taisi veroast­et­ta n. 1,5 % ‑yksikköä. Ei kirkol­lisveroa mis­sän sivistys­val­tios­sa tunneta .

    Ja toisaal­ta, se on vapaae­htoinen mak­su, joten ain­oa syy laskea se mukaan veroas­t­eeseen on poli­it­ti­nen eli Suo­mi halu­taan esit­tää himoverottajana

    Mitä tulee sos­menoi­hin niin eläk­keet ovat suurin meno­erä ja ne tule­vat eril­li­sistä rahas­toista, joiden yli­jäämil­lä julki­nen sek­tori on ratsatanut.

    Todel­lisu­udessa val­tio ja kun­nat ovat raskaasti ali­jäämäisiä ja jos jul­nen talous halu­taan tas­apain­ot­taa niin val­tion ja kun­tien meno­ja on leikattava

  51. Kalle: Tämä on lois­ta­va esimerk­ki. Sak­san veroaste, mukaan­lukien hie­man eri taval­la perit­tävä sairas­vaku­u­tus, on pienem­pi kuin Suomen. Silti siel­lä on varaa lait­taa enem­män rahaa terveydenhuoltoon. 

    En usko, että ongel­ma on TE:ssä, vaan kyl­lä se taitaa lop­ul­ta olla SO:ssa. Ei se tarkoi­ta, ettikö myös ter­vey­den­huolto pitäisitrim­ma­ta, mut­ta isom­pi asia on sosi­aal­i­meno­jen leikkaami­nen. Kokon­aisu­us on reip­paasti yli 70% yhteiskun­nan menoista, joten vain SOTE-menoi­hin tehdyt leikkauk­set pelas­ta­vat talouden. 

    SOTE-menoista erikois­sairaan­hoito vie melko suuren osan kun­nan bud­jetista, suun­nilleen puo­let sosi­aal­i­toimen bud­jetista eli noin 35% koko kun­nan bud­jetista. Van­hus­palvelu­jen osu­us tietysti vai­htelee melko paljon, mut­ta on esim. 20% kun­nan bud­jetista. Muu sosi­aal­i­toi­mi on sit­ten noin 5–7% — tässäkö se ongel­ma sit­ten on?

    Todet­takoon, että päivähoito ei nykyään enää ole SOTEa, vaan varhaiskasvatusta.

    Sak­san mallin suh­teen olen pitkälti samaa mieltä.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole, mut­ta sil­lä, että sairaan­hoita­jhien palkat ovat Bul­gaari­as­sa alem­mat kuin Lux­em­bur­gis­sa on jotain tekemistä BKT:n kanssa. 

    Kum­mas­ta mei­dän pitäisi siis ottaa oppia?

    1. Bul­gaar­i­an ja Lux­em­bur­gin ver­taami­nen oli tarkoitet­tuy ker­tomaan, että palkkata­sol­la ja BKT:lla on jokin yhteys. Sik­si on järkevää tarkastel­la ter­vey­den­huol­lon meno­ja suh­teessa BKT:hen eikä ver­ra­ta maid­en meno­ja anb­solu­ut­tisi­na rahamäärinä.

  53. anonyy­mi: Olisi yleen­säkin järkevää pitää lähipalve­lut lähel­lä. Ehkä osas­sa ter­veyskeskuk­sis­sa jotain päivystys­täkin..? Keskit­tämi­nen “tehostaa” toim­intaa pitämäl­lä ihmiset pois­sa palveluista esimerkik­si alen­ta­mal­la koet­tua palvelun tasoa. 

    Just kuin min­un omako­htaiset koke­muk­set. Nilk­ka nyr­jähti. Klenkkaa omaan pie­neen söpöön ter­veyskeskus­päivystyk­seen. Lääkäri halusi rönt­genku­va­ta. Siir­rätä itsesi ter­veyskeskuk­ses­ta jollekin suurem­malle ase­malle mis­sä rönt­gen­it. Ote­taan kuvat. Sit­ten kel­lo on jo niin paljon että se oma­lääkäri­ase­ma kenelle kuvien tulk­in­ta kuu­luu on jo sulkenut siltä päivältä. Siinä sit­ten rönt­gen­hoita­ja antaa vaihtoehdot:
    ‑Mene takaisin oma­lle ase­malle­si niin lääkäri kat­soo kuvat seu­raa­vana työpäivänä.
    ‑Mene Töölön tap­aturmapäivystyk­seen niin siel­lä katso­vat kuvat
    ‑Kun noinkin hyvin pystyt klenkkaa­maan niin tuskin siel­lä mitään mur­tu­maa on. Ei tehdä mitään.

    Ja kun pari ker­taa tämän rum­ban käy läpi niin on se oikein hyvää PR:ää.

    1. Antti. Jos sin­ul­la ei olisi sitä söpöä lähiter­veysase­maa, vaan toimin­nat olisi keskitet­ty hyvien yhteyk­sen var­relle isom­mik­si yksiköik­si, olisit saanut sen kuvan samas­ta paikas­ta ja lääkäri olisi kat­sonut sen heti. Sik­si kan­nat­taa keskit­tää toim­intakyky­isik­si yksiköik­si, jois­sa kuitenkin pyritään oma­lääkäri­jär­jestelmään kuitenkin niin, että jos omjalääkäri on sairas/lomalla/koulutuksessa saat silti vastaanottoajan..

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Bul­gar­i­an ja Lux­em­bur­gin ver­taami­nen oli tarkoitet­tu ker­tomaan, että palkkata­sol­la ja BKT:lla on jokin yhteys. Sik­si on järkevää tarkastel­la ter­vey­den­huol­lon meno­ja suh­teessa BKT:hen eikä ver­ra­ta maid­en meno­ja absolu­ut­tisi­na rahamäärinä. 

    Toki niinkin, mut­ta jos Suomes­sa tehdään muu­tok­sia sys­teemi­in, se mak­se­taan suo­ma­laisil­la euroil­la ja toteutetaan suo­ma­laisel­la palkkatasolla.
    Hin­ta on rel­e­vant­ti mittari.
    Jos saataisi­in vielä laatu­ver­tailu, se vas­ta hyvä olisi — ja palau­tan mieli­in OECDn epäi­lyt laadus­ta ja moit­teet epätasa-arvosta.

  55. Viherinssi: Tuol­la rahoi­tus­mallil­la saatat kuitenkin olla vähän vähem­mistössä. Mitä keski­t­u­loinen keskiver­topalka­nsaa­ja sanoo siitä, että hänen käteen­jäävää tuloaan leikataan 10 %, jot­ta sys­tee­mi toimisi muiden kannal­ta mukavasti? 

    Vähem­mistössä olen, mut­ta Sak­san malli toimii kaikkien kannal­ta mukavasti, ei pelkästään ‘muiden’.

    Ja kyl­lä yksi­ty­is­ten palvelu­jen lisään­tyvä käyt­tö ker­too siitä, että ollaan valmi­ita mak­samaan, jos saadaan palvelua. Eikä siihen Sak­san malli­in yhdel­lä rysäyk­sel­lä siir­ryt­täisi, ei niitä palvelu­ja ole heti saatavana.

    Ja vielä pienem­pään vähem­mistöön kuu­lun, kun esitän, että siir­tymi­nen voisi tapah­tua 1) korot­ta­mal­la asteit­tain sairaus­vaku­u­tus­mak­sua ja 2) korot­ta­mal­la vas­taavasti yksi­ty­i­sistä palveluista mak­set­tavaa kor­vaus­ta — ja sama kor­vaus tietysti myös julk­isille palveluille, jot­ta raha kulk­isi poti­laan mukana. Siinä olisi valin­nan vapautta!

  56. Viherinssi:
    ‘snip’
    Lop­putule­ma tosin muut­tuu vielä ankeam­mak­si. Jos halu­amme Ran­skan tai Hol­lan­nin koe­tun palve­lu­ta­son, mei­dän pitää lait­taa sikäläisen sys­teemin kopi­oimal­la sel­l­ainen suu­ru­us­lu­okkaa 5 mil­jar­dia lisää vuodessa yhteiseen hattuun.

    Kun sieltä hatus­ta puut­tuu sen jäl­keen sel­l­ainen 15 mil­jar­dia (melkein 10 % BKT:sta), niin olisi kovin kiin­nos­tavaa tietää, miten hom­ma hoidetaan. 

    Hatus­ta puut­tuu enem­mänkin, mut­ta eipä sitä rahaa hatus­ta vede­tä, laskelmia kylläkin 😉

    Ran­s­ka käyt­tää ter­vey­den­huoltoon 3.058 €/asukas, Suo­mi 2.504 €/asukas. Ero­tus olisi noin 2.5 mil­jar­dia eli ei ‘melkein’ 10% BKT­stä, Suomen väestö nimit­täin on jonkin ver­ran pienem­pi kuin Ran­skan — enkä ole huo­man­nut kenenkään suosit­tel­e­van Ran­skan mallia (mikä se sit­ten lieneekään).

  57. Joo sitähän minäkin, että sen ker­ran kun joudun klenkkaa­maan, klenkkaan yhteen paikkaan mis­sä asi­at saadaan hoidet­tua. Eikä niin kuin anonyy­mi ehdot­taa, että yhdel­lä jalal­la hyp­pe­len ympäri kaupunkia. Tiet­ty jos lääkärikäyn­niltä tarvit­see aina ja vain buranaa ja sym­pa­ti­aa niin mikäs niis­sä söpöis­sä pikkuase­mis­sa sitten..

  58. Osmo: “Kun­nalli­nen ter­vey­den­huolto oli perustel­tu, kun ter­vey­den­huolto koos­t­ui lähin­nä kunnanlääkäristä”

    Mik­siköhän rakas hal­li­tuk­semme sit­ten pää­tyi päät­tämään, että ter­vey­den­huoltomme tulaivaisu­udessakin rak­en­tuu kun­tien varaan? Sote-alueet ovat kuntayhtymiä.

    Olisi hyvä kuul­la sisäpi­ir­iläisen (Osmo) perustelu.

  59. Viherinssi: Ja ennen kuin joku sanoo Sin­ga­pore, niin kan­nat­taa käyt­tää het­ki väestörak­en­teen ja kult­tuurin eri­ty­ispi­irtei­den miettimiseen

    En tiedä Sin­ga­poren väestörak­en­teesta tai kulttuuri(e)n eri­ty­ispi­irteistä, mut­ta vaikea kuvitel­la, että ne oli­si­vat syitä, mik­si Sin­ga­poren ter­vey­den­hoidon mallista ei voitaisi pohtia josko sieltä löy­ty­isi joitakin ele­ment­te­jä, mil­lä Suo­ma­laista peruster­vey­den­huoltoa voitaisi­in paran­taa kustannustehokkaasti.

  60. Suomen ter­vey­den­huol­lon edullisu­us perus­tuu eriarvoisuuteen.

    Suomen ter­vey­den­huol­lon piiris­sä on harv­inaisen paljon väli­in­putoa­jia ver­rat­tuna muuhun Eurooppaan.

    Ter­veyskeskuk­sen vas­tu­ul­la ovat selvästi vain lapset ja vanhukset.Eli ei-työikäise kuu­lu­vat palvelun piiri­in sitä mitoitettaessa.

    Työt­tömistä ja niistä työl­li­sistä, joil­la ei ole työter­veyshuoltoa terkkareil­la ei ole tietoa ja niin­pä heitä varten ei vara­ta resursseja.

    Kun työt­tömiä on n 470000 ja työter­veyshuol­lon piiris­sä on THL anta­man tiedon mukaan vain n 1,9 miljoon­aa niin n 60000 työssäkäyväl­lä ei ole työterveyshuoltoa.

    Kun terkkareil­la ei ole tietoa näistä niin n 1,1miljoonaa ihmistä ei ole sään­nöl­lisen ter­vey­den­huolon piirissä.

    Kun nämä ihmiset hoide­taan pääasi­as­sa päivystyspoti­laina pakon edessä niin ei ole ihme ‚jos Suomen ter­vey­den­hoito on hal­paa mut­ta hyvin eriarvoista.

    Tilanne on paljolti saman­lainen kuin se oli USA:ssa ennen Oba­man uud­is­tus­ta. Köy­hiäkin kyl­l­lä hoidet­ti­in, mut­ta vas­ta pakon edesä eli ter­veys oli huonon­tunut hen­gen­vaar­al­liseen tilaan ennen ter­vey­den­hoidon interventiota.

    Totesin tämän aivan omako­htais­es­tikin: Kun olin työtön , min­ua ei kut­sut­tu säänöl­liseen ter­veystarkas­tuk­sen, kuten tehti­in työter­vey­den toimes­ta. Vas­ta kun jäin viraliselle van­hu­useläk­keeelle min­ut kut­sut­ti­in terkkar­ri­in­ja ensin haas­tat­teli ter­vey­den­hoita­ja ja päälle lääkäri . 

    Minä kun olin uusi asi­akas vaik­ka olin ollut asi­akkaana jo kolme vuot­ta. Työt­tömiä ja ilman työter­vey­den­huoltoa ole­via kun ei ote­ta huomioon terkkarei­den mitoituk­sis­sa. Niin­pä hei­dät ohjataan päivystyk­seen tai tehdään minim­i­toimen­piteet akuutin tilanteen hoitamiseksi.

    1. Ter­veyskeskuk­seen saa kyl­lä men­nä, vaik­ka ei kut­sut­taisi ja aika on kolmes­sa kuukaudessa. Sään­nöl­liseen ter­veystarkas­tuk­seen tuo kolme kuukaut­ta kyl­lä riit­tää. Olisi tietysti hyvä kut­sua työt­tömiä, kos­ka sel­l­aisenkin olisi päästävä tarkas­tuk­seen, joka ei ole järin oma-aloitteinen.

  61. Raimo K: Vähem­mistössä olen, mut­ta Sak­san malli toimii kaikkien kannal­ta mukavasti, ei pelkästään ‘muiden’.

    Ja kyl­lä yksi­ty­is­ten palvelu­jen lisään­tyvä käyt­tö ker­too siitä, että ollaan valmi­ita mak­samaan, jos saadaan palvelua.

    Edelleen tässä on mak­sa­jan ja hyö­tyjän välil­lä keskimäärin iso ero.

    Jos työssäkäyvä mak­saa 300 €/kk ter­vey­den­hoi­dos­ta, niin se on oikeasti jo todel­la iso raha. Sil­lä rahal­la taval­lisen työssäkäyvä hoitaisi oman PTH:nsa, lai­tat­taisi sopi­van määrän ham­masim­plant­te­ja, leikkaut­taisi tait­tovirhekirur­gial­la silmän­sä, jne. 

    Työter­veyshuol­los­sa tuol­lainen hyvä PTH-palve­lu­ta­so (samana päivänä lekurille) mak­saa satasen tai pari per työn­tek­i­jä. Neljäl­läsadal­la saa työn­tek­i­jälle vaku­u­tuk­sen, joka kat­taa myös erikois­lääkäri­palve­lut ohi­tusleikkauk­sia myöten. Ja nämä siis sum­mia vuodessa.

    Todel­lisu­udessa ter­vey­den­huol­lon mak­sa­vat lähin­nä työssäkävi­jät, palvelui­ta käyt­tävät lähin­nä muut. Tulon­si­ir­rot ovat melkoisia. Lisäk­si nämä tulon­si­ir­rot voivat olla luon­teeltaan sel­l­aisia, etteivät ne edes tasoitu yksilön elinkaaren yli, jol­loin per­hesol­i­daarisu­us lait­taisi maksamaan.

  62. Raimo K: Hatus­ta puut­tuu enem­mänkin, mut­ta eipä sitä rahaa hatus­ta vede­tä, laskelmia kylläkin 

    Ran­s­ka käyt­tää ter­vey­den­huoltoon 3.058 €/asukas, Suo­mi 2.504 €/asukas. Ero­tus olisi noin 2.5 mil­jar­dia eli ei ‘melkein’ 10% BKT­stä, Suomen väestö nimit­täin on jonkin ver­ran pienem­pi kuin Ran­skan – enkä ole huo­man­nut kenenkään suosit­tel­e­van Ran­skan mallia (mikä se sit­ten lieneekään). 

    Hatus­ta puut­tuu täl­lä het­kel­lä 10 mil­jar­dia kestävyys­va­jet­ta. Jos ter­vey­den­huoltoon laite­taan viito­nen lisää, ei olla kovin kaukana 10 %:a BKT:sta.

    Ran­skan malli vilahtelee välil­lä, kun Ran­s­ka aikanaan voit­ti WHO:n ver­tailun. Nyt pitäisi kai pikem­min puhua Alanko­maid­en tai Sak­san mallista. Ne lienevät tässä keskustelus­sa esil­lä. (Saat myös vali­ta jonkin toisen mallimaan.)

    Sak­san malli­in eroa tulee 833 €/nuppi/vuosi, siis noin 4,6 mil­jar­dia. Alanko­maid­en malli­in eroa tulee 1386 €/nuppi/vuosi, siis noin 7,6 mil­jar­dia. Ei se viiden mil­jardin ekstra oikeasti kaukaa hae.

  63. Viherinssi:
    ‘snip’
    Työter­veyshuol­los­sa tuol­lainen hyvä PTH-palve­lu­ta­so (samana päivänä lekurille) mak­saa satasen tai pari per työn­tek­i­jä. Neljäl­läsadal­la saa työn­tek­i­jälle vaku­u­tuk­sen, joka kat­taa myös erikois­lääkäri­palve­lut ohi­tusleikkauk­sia myöten. Ja nämä siis sum­mia vuodessa.
    ‘snip’

    Epäilen suuresti… tuol­laisen vaku­u­tuk­sen saat­toi ehkä saa­da 20 vuot­ta sit­ten, mut­ta holtit­tomas­dti lisään­tynyt käyt­tö on nos­tanut mak­sut aivan eri luvuille.

    Ja Sak­san mallis­sa mak­su kat­taa kaik­ki nuo, siis kaikki.

  64. Viherinssi: Hatus­ta puut­tuu täl­lä het­kel­lä 10 mil­jar­dia kestävyys­va­jet­ta. Jos ter­vey­den­huoltoon laite­taan viito­nen lisää, ei olla kovin kaukana 10 %:a BKT:sta.
    ‘snip’
    Sak­san malli­in eroa tulee 833 €/nuppi/vuosi, siis noin 4,6 mil­jar­dia. Alanko­maid­en malli­in eroa tulee 1386 €/nuppi/vuosi, siis noin 7,6 mil­jar­dia. Ei se viiden mil­jardin ekstra oikeasti kaukaa hae. 

    Eipäs nyt sekoite­ta asioi­ta… kestävyys­va­je­han johtuu pääasi­as­sa veronalennuksista.

    Mut­ta se on selvää, että peruster­vey­den­huol­lon kun­toon saat­ta­mi­nen vaatii lisära­hoi­tus­ta, ilman mitään hattuja.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­veyskeskuk­seen saa kyl­lä men­nä, vaik­ka ei kut­sut­taisi ja aika on kolmes­sa kuukaudessa. Sään­nöl­liseen ter­veystarkas­tuk­seen tuo kolme kuukaut­ta kyl­lä riit­tää. Olisi tietysti hyvä kut­sua työt­tömiä, kos­ka sel­l­aisenkin olisi päästävä tarkas­tuk­seen, joka ei ole järin oma-aloitteinen.

    Tämä selvä! Vas­taa­pa nyt myös min­un kysymykseeni.

  66. antti: Eikä niin kuin anonyy­mi ehdot­taa, että yhdel­lä jalal­la hyp­pe­len ympäri kaupunkia.

    Ei ole ehdottanut.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­veyskeskuk­seen saa kyl­lä men­nä, vaik­ka ei kut­sut­taisi ja aika on kolmes­sa kuukaudessa. Sään­nöl­liseen ter­veystarkas­tuk­seen tuo kolme kuukaut­ta kyl­lä riit­tää. Olisi tietysti hyvä kut­sua työt­tömiä, kos­ka sel­l­aisenkin olisi päästävä tarkas­tuk­seen, joka ei ole järin oma-aloitteinen.

    Tuo on pelkkää teo­ri­aa. Jos kaik­ki työt­tömät ja työter­vy­den­huoltoa vail­la ole­vat halu­aisi­vat ker­ran vuodessa lääkärin­tarkas­tuk­seen niin se ei onnis­tu, kos­ka ei terkkareis­sa ole res­urrse­ja sellaiseen.

    Tuo kol­men kuukau­den aika venähtäisi vuosiksi,jos ideasi toteutuisi.

    Onhelp­po puhua teo­reet­tis­es­ta jutus­ta ja syyt­tää tietysti tuötön­tä laiskaksi.

    Tosi­asi­as­sa main­os­ta­maasi mah­dol­lisu­u­ta ei ole

    1. Tuo on suo­raan lais­sa. Jos ei aikaa löy­dy kolmes­sa kuukaudessa, kun­ta joutuu osta­maan kap­a­siteetin muual­ta. Kyl­lä jokainen saa kiireet­tömän ajan kolmes­sa kuukeudessa, ongel­mat tule­vat jos sairas­tuu akuutist­ti ja tarvit­si­sis ajan heti.

  68. Per­heläkäri­jär­jestelmä on luo­tu estämään ter­vy­den­hoidon keskit­tymi­nen suurille kan­sain­välisille sijoitusyhtiöille.

    Niiden kanssa oper­oin­ti on han­kalaa, sil­lä kil­pailut­tamisen vuok­si jatku­vat riidat hal­vaannnut­ta­vat toim­intaa ja oikeusju­tut tule­vat kalliiksi.

    Mut­ta ei se per­helääkärikään autu­aak­sitekevä sys­tee­mi ole, ei nykyaikainen lääkäri tee töitä24/7/365 vaan halu­aa nor­maalit työajat.

    Eikä hän voi hoitaa kaikkia, jos sat­tuu epidemia.

    Joten per­helääkäri on har­voin tavoitet­tavis­sa, jos tulee kiireel­listä asiaa

    Per­helääkäri ei myöskään saa saman­laista tukea kol­le­goil­ta, ehä sairaala tukee, mut­ta kol­le­gat ovat kilpaijoita.

    Per­helääkäril­lä on myös vähem­män apu­vä­lineitä ja avus­tavaa henklökuntaa,joten mah­dol­lisu­udet tehdä diag­noosia ovat rajoite­tum­mat kuin terkkaiympäristössä

  69. Raimo K: Eipäs nyt sekoite­ta asioi­ta… kestävyys­va­je­han johtuu pääasi­as­sa veronalennuksista.

    Mut­ta se on selvää, että peruster­vey­den­huol­lon kun­toon saat­ta­mi­nen vaatii lisära­hoi­tus­ta, ilman mitään hattuja.

    Juuri tässä on se han­kala koh­ta. Kos­ka meil­lä on nyt jo asi­at huonos­ti, ja ne näyt­tävät menevän huonom­paan suun­taan ikärak­en­teen muuttues­sa, niin rahas­ta on oikeasti pulaa.

    Oletko koskaan kat­sonut, miten val­tion reaaliset menot ovat kehit­tyneet? Siihen näh­den vero­jen pienet muu­tok­set eivät kovin paljon tun­nu. Jos meille nyt palautet­taisi­in vaikka­pa vuo­den 1995 vero­pros­en­tit, val­tion­talous olisi vielä kur­jem­mas­sa jamas­sa (yhteisövero taitaa olla ain­oa merkit­tävästi tuo­ta het­keä alem­pi vero, ja siinä puhutaan verokan­nan pudo­tuk­sen aiheut­ta­mana noin mil­jardista eurosta).

    Voisi olla parem­pi lähtöko­h­ta lähteä miet­timään sitä, miten nykyisel­lä julkisel­la rahal­la voitaisi­in tur­va­ta kansalaisille parem­mat palvelut.

    Eikä kaik­ki vält­tämät­tä ole ihan hirvit­tävän kallista. Liian van­ha mainit­si sen, että meil­lä on 600 000 työikäistä, jot­ka eivät ole työter­veyshuol­lon piiris­sä vain pelkän työt­tömyyten­sä vuok­si. Hei­dän otta­mi­ne­sen­sa taval­lisen työter­veyshuol­lon piiri­in mak­saisi alle 200 miljoon­aa vuodessa, jos kyse todel­la on nor­maaleista työikäi­sistä kansalaisista.

    En myöskään ole ihan var­ma, että meil­lä vielä ennal­taehkäisyssä ja mah­dol­lis­es­ti pri­or­isoin­nis­sa on ajatel­tu kansan­taloudel­lis­es­ti oikein. Ihan var­masti pros­es­seista löy­tyy tehostamis­varaa ilman, että sitä ote­taan vain työn­tek­i­jöi­den selkä­na­has­ta tai kokon­aishoitoa heikentämällä.

    Jaan kyl­lä sen ajatuk­sen, että ter­vey­den­huol­lon tekem­i­nen ruuhkat­tomak­si tulisi hyvin kalli­ik­si. En kan­na­ta sitä, jos siitä ei ole merkit­tävää kansan­ter­vey­del­listä etua.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti. Jos sin­ul­la ei olisi sitä söpöä lähiter­veysase­maa, vaan toimin­nat olisi keskitet­ty hyvien yhteyk­sen var­relle isom­mik­si yksiköik­si, olisit saanut sen kuvan samas­ta paikas­ta ja lääkäri olisi kat­sonut sen heti. Sik­si kan­nat­taa keskit­tää toim­intakyky­isik­si yksiköik­si, jois­sa kuitenkin pyritään oma­lääkäri­jär­jestelmään kuitenkin niin, että jos omjalääkäri on sairas/lomalla/koulutuksessa saat silti vastaanottoajan..

    Tätähän voi tosielää Helsingis­sä viikon­lop­puisin kun sairas­tuu tai tarvit­see aku­ut­tia hoitoa. Vas­taan­ot­to on keskitet­ty Haart­manin sairaalaan. Oma­l­la yhden käyn­tik­er­ran koke­muk­sel­la en voi suositel­la. Kun puoli päivää oli kulunut, niin lähdin pois ja hom­masin muual­ta tarvit­se­maani hoidon. Lähet­tivät kuitenkin laskun viikon­lop­puko­ro­tuk­sel­la 😉 Pisnistä.

  71. Raimo K: Epäilen suuresti… tuol­laisen vaku­u­tuk­sen saat­toi ehkä saa­da 20 vuot­ta sit­ten, mut­ta holtit­tomas­dti lisään­tynyt käyt­tö on nos­tanut mak­sut aivan eri luvuille.

    Epäile rauhas­sa, mut­ta se vaku­u­tus mak­saa vaku­u­tusy­htiöstä riip­pumat­ta tasan 400 €/vuosi, ja se kat­taa koko henkilöstön ilman terveystietovaatimuksia.

    Tähän on syynä se, että KHO teki asi­as­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten päätök­sen, jon­ka jäl­keen verot­ta­ja teki oman ohjeen­sa. Kyseinen vaku­u­tus on sal­lit­tu vero­tuk­sel­lis­es­ti, jos se kor­vaa mak­simis­saan 10 000 €/tapahtuma, ja jos se tar­jo­taan koko henkilöstölle.

    Näis­sä on sit­ten asi­akkaas­ta ja yhtiöstä riip­puen vivahde-ero­ja. Ainakin osa vaku­u­tuk­sista kor­vaa Kela II ‑kus­tan­nuk­set kokon­aan katon täy­tyt­tyä. Jois­sakin vaku­u­tuk­sis­sa on käyt­täjäl­lä jokin omavas­tuu, osa vaku­u­tuk­sista sitoo käyt­täjän tietyn lääkäri­talon asiakkaaksi.

    Jotain ker­too tietysti se, että yksi­ty­ishenkilö ei yleen­sä saa vas­taav­il­la ehdoil­la mitenkään han­kit­tua vas­taavaa vaku­u­tus­ta. Työssäkävi­jät ovat sairausku­luil­taan kuitenkin lop­ul­ta halpoja.

    (Kyl­lä, tiedän tuol­lais­ten vaku­u­tusten ole­mas­saolon ja hin­nan, kos­ka olen yri­tyk­selle tuol­laisen vaku­u­tuk­sen ottanut.)

  72. Viherinssi: Epäile rauhas­sa, mut­ta se vaku­u­tus mak­saa vaku­u­tusy­htiöstä riip­pumat­ta tasan 400 €/vuosi, ja se kat­taa koko henkilöstön ilman terveystietovaatimuksia.

    ‘snip’
    Jotain ker­too tietysti se, että yksi­ty­ishenkilö ei yleen­sä saa vas­taav­il­la ehdoil­la mitenkään han­kit­tua vas­taavaa vaku­u­tus­ta. Työssäkävi­jät ovat sairausku­luil­taan kuitenkin lop­ul­ta halpoja.

    (Kyl­lä, tiedän tuol­lais­ten vaku­u­tusten ole­mas­saolon ja hin­nan, kos­ka olen yri­tyk­selle tuol­laisen vaku­u­tuk­sen ottanut.) 

    Aivan — ‘koko henkilöstölle’ — sitä en ottanut huomioon, ajat­telin vain yksi­ty­istä henkilöä

  73. Viherinssi: Juuri tässä on se han­kala koh­ta. Kos­ka meil­lä on nyt jo asi­at huonos­ti, ja ne näyt­tävät menevän huonom­paan suun­taan ikärak­en­teen muuttues­sa, niin rahas­ta on oikeasti pulaa.
    ‘snip’

    Voisi olla parem­pi lähtöko­h­ta lähteä miet­timään sitä, miten nykyisel­lä julkisel­la rahal­la voitaisi­in tur­va­ta kansalaisille parem­mat palvelut.
    ‘snip’

    Rahas­ta ei ole pulaa — vain julk­ishallinnol­la on niukkaa. BKT on varsin korkeal­la, rahaa on, mut­ta se on ihmisil­lä — ja, kuten totesin, ihmiset näyt­tävät ole­van valmi­ita mak­samaan, jos palvelui­ta saa.

    Tot­ta kai voidaan miet­tiä, “miten nykyisel­lä julkisel­la rahal­la voitaisi­in tur­va­ta kansalaisille parem­mat palve­lut”, mut­ta ikili­ikku­jaa ei ole vielä keksitty.

    Ja kos­ka julkises­ta rahas­ta on niukku­us, on käytet­tävä yksi­ty­istä rahaa (vaik­ka Osmo luokit­telisikin sen julkisek­si). Ja onhan Sak­san mallis­sa myös Pri­vate Krankenversicherung.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo on suo­raan lais­sa. Jos ei aikaa löy­dy kolmes­sa kuukaudessa, kun­ta joutuu osta­maan kap­a­siteetin muual­ta. Kyl­lä jokainen saa kiireet­tömän ajan kolmes­sa kuukeudessa, ongel­mat tule­vat jos sairas­tuu akuutist­ti ja tarvit­si­sis ajan heti.

    Terkkari on usem­mis­sa kun­nis­sa mak­sulli­nen ja ne, joil­la ei ole työter­vy­den­huoltoa, eivät voi työa­jal­la käy­dä lääkärillä.
    Terkkaris­sa ei ole varhaisaamu/iltapalvelua , joten käyn­ti edel­lyt­tää vapaan ottoa. Terkkarei­den jono­jen vuok­si joutuu otta­maan puoli päivää.

    Ja jos joutuu labraan niin toinen puoli päivää esim Maunulas­sa olen jonot­tanut pisim­mil­lään kolme tuntia.

    Kun työt­tömän ja työter­veyt­tä vail­la ole­vat ovat pien­i­t­u­loisia niin terkkari­in menoa hark­i­tann tarkasti.

    Poli­itikolle on hel­poin­ta tode­ta pien­i­t­u­loinen ja työtön laikak­si ja saa­mat­tomak­si, sil­lä ongel­ma on väistetty

  75. Raimo K: Rahas­ta ei ole pulaa – vain julk­ishallinnol­la on niukkaa. BKT on varsin korkeal­la, rahaa on, mut­ta se on ihmisil­lä – ja, kuten totesin, ihmiset näyt­tävät ole­van valmi­ita mak­samaan, jos palvelui­ta saa.

    Rohkea totea­mus. Mil­lä taval­la ajat­telit siirtää esimerkik­si 15 mil­jar­dia vuodessa (kestävyys­va­je + Euroopan huip­pua ole­va ter­vey­den­hoito) julkiselle puolelle rahaa? Mitä vero­ja ajat­telit kiristää tuol­la määrällä?

    Raimo K: Ja kos­ka julkises­ta rahas­ta on niukku­us, on käytet­tävä yksi­ty­istä rahaa (vaik­ka Osmo luokit­telisikin sen julkisek­si). Ja onhan Sak­san mallis­sa myös Pri­vate Krankenversicherung.

    Tässä kohdas­sa mak­sa­jan kannal­ta ero julkisen ja yksi­tyisen välil­lä voi olla vaikeasti hah­motet­tavis­sa. Sil­lä ei oikeas­t­aan ole mak­sa­jalle merk­i­tys­tä, meneekö raha julkiselle vai yksi­tyiselle toimijalle. 

    Olen­naisia kysymyk­siä ovat kysymys vapaae­htoisu­ud­es­ta, tulosi­don­naisu­ud­es­ta ja jär­jestelmän sisäi­sistä rahan­si­ir­roista ryh­mältä toiselle. Toises­sa pässä on pakolli­nen tulon­si­ir­to­ja luo­va tulosi­don­nainen jär­jestelmä (= tulovero), toises­sa päässä kaik­ki vapaae­htoinen, jos­sa rahat palaute­taan keskimäärin mak­sajilleen (= vakuutustyyppinen).

    Joten jos ajat­telet jotain vapaae­htoista jär­jestelmää, niin sitä ei voi mitenkään sanoa verolu­on­teisek­si tai julkisek­si rahak­si. Jos taas ajat­telet pakol­lista jär­jestelmää, niin sit­ten kyseessä on hyvin herkästi verolu­on­teinen maksu.

    Mut­ta ennen kuin määrit­telet, kuka mak­saisi kenelle mitä ja mil­lä sään­nöil­lä, asi­aan on vaikea ottaa kantaa.

  76. tcrown: En tiedä Sin­ga­poren väestörak­en­teesta tai kulttuuri(e)n eri­ty­ispi­irteistä, mut­ta vaikea kuvitel­la, että ne oli­si­vat syitä, mik­si Sin­ga­poren ter­vey­den­hoidon mallista ei voitaisi pohtia josko sieltä löy­ty­isi joitakin ele­ment­te­jä, mil­lä Suo­ma­laista peruster­vey­den­huoltoa voitaisi­in­paran­taa kustannustehokkaasti. 

    Kaikkial­ta voi kyl­lä kat­soa mallia, ja Sin­ga­porestakin voi löy­tyä ihan hyviä ele­ment­te­jä oman jär­jestelmämme paran­temiseen. Mis­sään tapauk­ses­sa ei pidä kieltäy­tyä etsimästä vas­tauk­sia jostain.

    Point­ti­ni on kuitenkin se, että kopi­oimal­la Sin­ga­poren sys­teemin emme saa samal­la BKT-osu­udel­la sin­ga­pore­laista eli­na­jan­odotet­ta. Sin­ga­pore on men­estynyt nimeno­maan ver­tailuis­sa, jois­sa pain­ote­taan eli­na­jan­odotet­ta ja lapsikuolleisuutta.

    Aasi­as­sa on yleis­es­ti syys­tä tai tois­es­ta korkea eli­na­jan­odote — syy lie­nee sekä geeneis­sä että esimerkik­si ravin­nos­sa. SIn­ga­pores­sa on erit­täin korkea BKT mut­ta hal­vat hoito­henkilöstökus­tan­nuk­set ympäröivien köy­hempi­en maid­en ansios­ta, mikä osaltaan vääristää BKT-osu­ut­ta. Väestö on paljon nuorem­paa kuin meil­lä, ja per­heet kan­ta­vat kult­tuurin vuok­si paljon vas­tu­u­ta. (Joskin kaik­ki nämä ovat muut­tumas­sa, mikä rasit­taa sikäläistä jär­jestelmää koko ajan enemmän.)

    Sin­ga­porel­la on siis kyl­lä var­masti monel­la taval­la hyvä jär­jestelmä, mut­ta sen men­estys on kuitenkin vähän saman­laista kuin suo­ma­laisen perusk­oulun PISA-men­estys. Kaik­ki ei ole ihan niin ruusu­ista kuin päälle näyt­tää, ja taustal­la on myös vaikeasti kopi­oitavia tekijöitä.

    Mut­ta toki rusi­nat kan­nat­taa käy­dä hake­mas­sa kaverin pul­las­ta, ja ainakin Sin­ga­poren jär­jestelmä on virk­istävän toisel­la taval­la ajateltu.

  77. Viherinssi ” Eikä kaik­ki vält­tämät­tä ole ihan hirvit­tävän kallista. Liian van­ha mainit­si sen, että meil­lä on 600 000 työikäistä, jot­ka eivät ole työter­veyshuol­lon piiris­sä vain pelkän työt­tömyyten­sä vuok­si. Hei­dän otta­mi­ne­sen­sa taval­lisen työter­veyshuol­lon piiri­in mak­saisi alle 200 miljoon­aa vuodessa, jos kyse todel­la on nor­maaleista työikäi­sistä kansalaisista.”

    Nuo mainit­se­mani 600000 työter­vyshuoltoa vail­la ole­vaa ovat työl­lisiä, ei työttömiä.

    Noiden 600000 työl­lisen LISÄKSI meil­lä on 480000 työikäistä työtön­tä, jot­ka eivät ole työtervydenpiirissä.

    Osmon mukaan , jos terkkarisa on ruuhkaa nii­in, että kol­men kuukau­den palvelu­velvoite ylitetään niin kun­ta palkkaa lisää työvoimaa tai ostaa palvelua.

    Sain itse tode­ta viime syksynä, että kun joul­u­lo­mat kaa­toi­vat terkkarin palve­lu­ta­son niin aikaa ei tul­lut eikä palvelua ostet­tu. . Niin­pä menin yksityiselle.

    Mutenkin Suome­sa on opetel­tu luo­vaa tilas­toin­tia Kreikan tapaan: Kun Espoon terkkar­it oli­vat jumis­sa niin asi­akas ei päässyt jonoon vaan hänelle soiteti­ti­in kuukau­den kulu­tua josko poti­las on vielä hengis­sä tai käynyt yksityisellä.

    Purkau­tu­uhan se jono näinkin.

    Mut­ta terkkari on tyyp­illi­nen palvelu, jos­sa vivy­tys ei juurikaan paran­na tilan­net­ta juuri lainkaan.Jos asi­akas pan­naan jonoon yli viikon niin tilanne ei enää parane vaan jono vain kasvaa.

    Terkkari­in tulee suurin piirtein samal­la viikkokuor­mi­tus­profi­ilil­la sama määrä asi­akkai­ta joka viikko. Epi­demi­at ovat nekin nor­maale­ja tapah­tu­mia Sähköy­htiötkin oppi­vat varautu­maan myrsky­i­hin muu­ta­mas­sa vuodessa, mik­sei terkkari 40 vuodessaan ?

    Kun tuolle ensim­mäiselle viikolle ei nah­du niin seu­raavalle viikolle siir­to vain huonon­taa seu­raa­va n viikon tilannetta

    Aikoinaan jouduin pohti­maan. vianko­r­jauk­sen palve­lu­ta­soa ja sil­loin kävi selväk­si, ettei viivyt­te­lyl­lä saavute­ta mitään resurssisäästöä eikä oikein tasaus­takaan ja sik­si kaik­ki viat pitää kor­ja­ta seu­raa­vana työpäivänä tai sitä seu­raa­vana. Tästä syn­tyi sit­ten palvelutasotavoite.

    Terkkari on saman­lainen palvelu : Terkkari­in vir­taa mas­sana palvelupyyn­töjä , joiden resurssi­tarve on 1 h- 0,25 h .

    Jos näitä ei kyetä resurssoimaan kah­teen seu­raavaan päivään niin johtamises­sa on jotain pahasti pielessä eivätkä esim pri­or­i­teetit ole kunnossa

  78. Viherinssi: Epäile rauhas­sa, mut­ta se vaku­u­tus mak­saa vaku­u­tusy­htiöstä riip­pumat­ta tasan 400 €/vuosi, ja se kat­taa koko henkilöstön ilman terveystietovaatimuksia.

    Tähän on syynä se, että KHO teki asi­as­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten päätök­sen, jon­ka jäl­keen verot­ta­ja teki oman ohjeen­sa. Kyseinen vaku­u­tus on sal­lit­tu vero­tuk­sel­lis­es­ti, jos se kor­vaa mak­simis­saan 10 000 €/tapahtuma, ja jos se tar­jo­taan koko henkilöstölle.

    Nuokin vaku­u­tuk­set ovat julk­isin varoin tuet­tu­ja eli Kela mak­saa tuostakin osan, kyl­lä vakku­tusy­htiö ja yri­tys osaa­vat kerätä nuo edut

    Näis­sä on sit­ten asi­akkaas­ta ja yhtiöstä riip­puen vivahde-ero­ja. Ainakin osa vaku­u­tuk­sista kor­vaa Kela II ‑kus­tan­nuk­set kokon­aan katon täy­tyt­tyä. Jois­sakin vaku­u­tuk­sis­sa on käyt­täjäl­lä jokin omavas­tuu, osa vaku­u­tuk­sista sitoo käyt­täjän tietyn lääkäri­talon asiakkaaksi.

    Jotain ker­too tietysti se, että yksi­ty­ishenkilö ei yleen­sä saa vas­taav­il­la ehdoil­la mitenkään han­kit­tua vas­taavaa vaku­u­tus­ta. Työssäkävi­jät ovat sairausku­luil­taan kuitenkin lop­ul­ta halpoja.

    (Kyl­lä, tiedän tuol­lais­ten vaku­u­tusten ole­mas­saolon ja hin­nan, kos­ka olen yri­tyk­selle tuol­laisen vaku­u­tuk­sen ottanut.)

  79. Viherinssi: Epäile rauhas­sa, mut­ta se vaku­u­tus mak­saa vaku­u­tusy­htiöstä riip­pumat­ta tasan 400 €/vuosi, ja se kat­taa koko henkilöstön ilman terveystietovaatimuksia.

    Tähän on syynä se, että KHO teki asi­as­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten päätök­sen, jon­ka jäl­keen verot­ta­ja teki oman ohjeen­sa. Kyseinen vaku­u­tus on sal­lit­tu vero­tuk­sel­lis­es­ti, jos se kor­vaa mak­simis­saan 10 000 €/tapahtuma, ja jos se tar­jo­taan koko 

    Yksi­tyiset vaku­u­tuk­setkin on verovaroin sub­ven­toitu­ja eli Kela mak­saa osan kuluista

  80. Raimo K: kuten totesin, ihmiset näyt­tävät ole­van valmi­ita mak­samaan, jos palvelui­ta saa. 

    Kun eivät ole.

    Ihmiset ovat toki valmi­ia mak­samaan enem­män saadak­seen ilmaisia palvelui­ta, mut­ta vain jos *joku* *muu* mak­saa niistä suurim­man osan. 

    Eli kar­rikoidusti ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan kympin enem­män jot­ta saa­vat satkun palvelun, kun­han naa­puri pistää 90e siihen väli­in. Esimerkik­si mak­su­ja nos­ta­mal­la ei voi rahoit­taa palvelui­ta. Mike­sei voisi, jos ker­ran mak­suhalukku­ut­ta löytyy?

    Yleen­sä näi­den veronko­rot­ta­jien ajatuk­set menevät siten, että pis­tetään nyt van jotkut nalle her­lin­it mak­samaan suurin osa niistä palveluista joi­ta käyt­tävät kaik­ki muut kuin he itse.

  81. Viherinssi: Rohkea totea­mus. Mil­lä taval­la ajat­telit siirtää esimerkik­si 15 mil­jar­dia vuodessa (kestävyys­va­je + Euroopan huip­pua ole­va ter­vey­den­hoito) julkiselle puolelle rahaa? Mitä vero­ja ajat­telit kiristää tuol­la määrällä?
    ‘snip’

    Enpä ajatel­lut kiristää mitään vero­ja ter­vey­den­huol­lon osalta, Sak­san malli sopii kyllä.
    En myöskään ajatel­lut siirtää mil­jarde­ja (enkä muu­takaan) julkiselle puolelle, Sak­san malli­han ei perus­tu julkisen sek­torin palveluille.

    Nykysys­tee­mis­sä aluk­si olisi tosin syytä kokeil­la real­is­tisem­pia asiakasmaksuja.

    Kestävyys­va­je on saman­lainen käsite kuin muinainen kulu­tusjuh­la (jos mui­s­tat), sen tarkoi­tus on pelotel­la ihmiset hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan taakse.

  82. Sylt­ty: Kun eivät ole.

    Ihmiset ovat toki valmi­ia mak­samaan enem­män saadak­seen ilmaisia palvelui­ta, mut­ta vain jos *joku* *muu* mak­saa niistä suurim­man osan. 

    Eli kar­rikoidusti ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan kympin enem­män jot­ta saa­vat satkun palvelun, kun­han naa­puri pistää 90e siihen väli­in. Esimerkik­si mak­su­ja nos­ta­mal­la ei voi rahoit­taa palvelui­ta. Mik­sei voisi, jos ker­ran mak­suhalukku­ut­ta löytyy?
    ‘snip’

    Kuka nyt veronko­ro­tuk­sista puhuu, en minä ainakaan.

    Ja kyl­lä yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon jatku­va kasvu ker­too nimeno­maan siitä, että ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan, jos saa­vat palvelua. Esimerkke­jä löy­tyy, eivätkä mon­etkaan ole eri­tyisen varakkaita.
    Kela osal­lis­tuu kus­tan­nuk­si­in, kyl­lä, mut­ta se osu­us kutis­tuu koko ajan (ja on Euroopan pien­impiä, ei mitään 90%) eikä kaik­keen sitä edes saa.

    Voisi­han se Suomen malli olla 90% Kela-kor­vaus (tavoit­teena lop­pu­vai­heessa), ei 100% niinkuin Sak­sas­sa, ja muu­takin soveltamista voitaisi­in tehdä, mut­ta Sak­san mallin kan­nal­la olen.

  83. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Terkkari on saman­lainen palvelu: Terkkari­in vir­taa mas­sana palvelupyyn­töjä, joiden resurssi­tarve on 1 h‑0,25 h.

    Jos näitä ei kyetä resurssoimaan kah­teen seu­raavaan päivään niin johtamises­sa on jotain pahasti pielessä eivätkä esim pri­or­i­teetit ole kunnossa 

    Kenen pri­or­i­teeteista puhutaan? Ja kenen johtamisesta?

    Ei se ter­veyskeskuk­sen sih­teerikkö pysty lääkäri­aiko­ja anta­maan, jos ei ole lääkäre­itä — ja tilanteet muut­tuvat nopeasti, yleen­sä huonom­paan suuntaan.

    Risikko topakasti lausui peri­aat­teen, että raha seu­raa poti­las­ta, mut­ta jät­ti mainit­se­mas­ta, mis­tä se raha tulee.
    Sak­sas­ta voisi mallia ottaa tässäkin suhteessa.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo on suo­raan lais­sa. Jos ei aikaa löy­dy kolmes­sa kuukaudessa, kun­ta joutuu osta­maan kap­a­siteetin muual­ta. Kyl­lä jokainen saa kiireet­tömän ajan kolmes­sa kuukeudessa, ongel­mat tule­vat jos sairas­tuu akuutist­ti ja tarvit­si­sis ajan heti.

    Itse asi­as­sa tuo syksyn tapah­tu­ma on hyvä esimerk­ki ‚miten käy noille 1,1 miljoon­alle työt­tömäle ja työter­veyshuoltoa vail­la oleville.

    Olin vielä viral­lis­es­ti työtön, kun otin yhteyt­tä terkkari­in. Min­ul­la oli kyl­lä päätös vaku­u­tu­soikeud­es­ta, mut­ta lop­ulli­nen eläkepäätös oli vielä tekemättä

    Olin siis jalka­ni vuok­si työkyvytön, mut­ta min­ulle tar­jot­ti­in aikaa mon­en kuukau­den päähän. Syynä ilmeis­es­ti terkkarin henkilökun­nan joul­u­lo­mat, ei siis mikään ruuhka.

    Minä olisin saanut karenssin, jos työkkäri olisi päät­tänyt tar­jo­ta min­ulle työtä , min­ul­la­ham ei olisi ollut esit­tää sairaus­todis­tus­ta eikä jälkikä­teen tehtyä hyväksytä.

    Työt­tömät ja työter­vey­den­huol­lon ulkop­uoliset ovat siis viral­lis­es­tikin heit­teil­lä terveydenhuollossa

    Lop­ul­ta kyl­lästyin odot­telu­un ja menin yksityiselle.v

    Yksi­tyisel­lä ei sen sijaan ole ongelmia pistää samo­ja asioi­ta järjestyk­seen :Varasin uuden vuodn aaton aat­tona ajan Dia­corista ja menin aat­tona klo 7:30 Alp­pikadulle ja kas kum­maa, lääkäri, ei siis hoita­ja kuten julkisel­la , tuli töi­hin, veti valkoisen takin päälle, kat­soi jalan ja antoi hoito- ohjeen.Aikaa kului n 10 min­u­ut­tia ja kun tein ohjeen mukaan niin kävelin jo kohtal­i­ais­es­ti viikon kuluttua

    Kun näitä ongelmia terkkareis­sa on pääasi­as­sa kokoomus/vihreä-johtoi­sis­sa kun­nis­sa niin ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että palvelu tehdään tarkoituk­sel­la kehnoksi

    Tarkoi­tus on ajaa julki­nen ter­vey­den­hoito alas ja ulkois­taa se kan­sain­välisille toimijoille.

    Muuala Euroopas­sa nähdän tärkeäk­si säi­lyt­tää ter­vey­den­hoito kansal­lises­sa ohjauk­ses­sa ja sitä palvelee per­helääkäri­jär­jestelmä ja sairaalasys­tee­mi, jos­sa sairaalt omis­taa yhteiskun­ta ja/tai kansal­liset jär­jestöt ja säätiöt

  85. Viherinssi: Todel­lisu­udessa ter­vey­den­huol­lon mak­sa­vat lähin­nä työssäkävi­jät, palvelui­ta käyt­tävät lähin­nä muut. Tulon­si­ir­rot ovat melkoisia. Lisäk­si nämä tulon­si­ir­rot voivat olla luon­teeltaan sel­l­aisia, etteivät ne edes tasoitu yksilön elinkaaren yli, jol­loin per­hesol­i­daarisu­us lait­taisi maksamaan.

    Tätä piti vielä kom­men­toi­da. Tuos­sa pitää ymmärtää, että suuri osa noista “muista” palvelun käyt­täjistä on joko tule­via tai entisiä työn­tek­i­jöitä. Sitä osaa noista tulon­si­ir­roista, joka on tulon­si­ir­toa itseltä itselle, ei min­un mielestäni ole syytä kier­rät­tää val­tion bud­jetin kaut­ta. (Tähän ratkaisuk­si siis jokin ter­veystilin kaltainen instru­ment­ti) Jokin katas­trofi­vaku­u­tus pitää val­tion puoles­ta joka tapauk­ses­sa olla (ja nimeno­maan val­tion, min­ul­la ei ole pien­in­täkään uskoa siihen, että yksi­tyi­nen vaku­u­tussek­tori tar­joaisi katas­trofi­vaku­u­tuk­sen joka olisi voimas­sa kun sitä tarvitsisin)

  86. Liian van­ha: Yksi­tyiset vaku­u­tuk­setkin on verovaroin sub­ven­toitu­ja eli Kela mak­saa osan kuluista 

    Olet oike­as­sa. Käytän­nössä sub­ven­tio on sitä luokkaa, että jos vaku­u­tus mak­saa 400 €/vuosi, sub­ven­tio­ta tulee Kela-kor­vauksi­na 20 % tästä. Lisäk­si Kela sub­ven­toi työter­veyshuol­lon yleis­lääkäri­ta­son sairaan­hoitopalvelui­ta (siis ei työter­veyspalvelui­ta) noin 122 €/vuosi, jos käyt­tökat­to tulee täy­teen (aina ei tule, jos on ter­vet­tä porukkaa). Yhteen­sä siis kus­tan­nuket ilman sub­ven­tio­ta ovat noin 600 €/vuosi tai 50 €/nuppi per kuukausi.

    Täl­löin kuitenkin puhutaan sen­ta­sois­es­ta ter­vey­den­huol­losta, jota lop­ul­ta har­val­la on työter­vey­denkään kaut­ta. Perus­ta­son TTH:n yleis­lääkärikus­tan­nuk­set (siis pth-kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat) ovat suu­ru­us­lu­okkaa 200 €/vuosi/nenä.

    Vaik­ka tuon jär­jestäisi niille kaikille työikäisille ja ‑kun­toisille, jot­ka eivät ole nyt TTH:n piiris­sä, puhutaan edelleen vain muu­ta­mas­ta sadas­ta miljoonas­ta vuodessa.

    Peruster­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set eivät myöskään tule peruster­veistä lap­sista ja nuorista. Isot kus­tan­nuk­set tule­vat kroonis­es­ti sairaista, van­huk­sista ja taval­la tai toisel­la syrjäytyneistä.

  87. Raimo K: Nykysys­tee­mis­sä aluk­si olisi tosin syytä kokeil­la real­is­tisem­pia asiakasmaksuja.

    Har­mi vain, että suurim­mat palvelu­iden käyt­täjät ovat peruster­vey­den­huol­lon puolel­la myös niin varat­to­mia, että kovin iso­ja mak­su­ja ei voi repiä. Aina­han sitä voi tehdä tulosi­don­naisen ter­veyskeskus­mak­sun, mut­ta sil­lä viimeistään sinetöidään julkisen peruster­vey­den­huol­lon ase­ma B‑luokan hommana.

    Olen kyl­lä peri­aat­teessa samaa mieltä siitä, ettei palvelu­iden tarvitse olla ilmaisia. Kuitenkin ilman numeroi­ta on hyvin vaikea ottaa kan­taa siihen, kuin­ka paljon ja mis­tä sitä rahaa saisi lisää. Iso­ja mil­jarde­ja tuskin.

    Raimo K: Kestävyys­va­je on saman­lainen käsite kuin muinainen kulu­tusjuh­la (jos mui­s­tat), sen tarkoi­tus on pelotel­la ihmiset hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan taakse.

    Kestävyys­va­je on aika konkreet­ti­nen jut­tu, ja sen näkee luke­mal­la val­tion bud­jet­tikir­jaa. Aina­han sitä voi toivoa, että suh­dan­teet kor­jaa­vat, mut­ta kor­jauk­seen ei mikään ihan tavalli­nen noususuh­danne enää riitä. Tarvi­taan öljyä tai toinen Nokia.

    Kos­ka näi­hin ei oikein voi luot­taa, joko julk­ista kulu­tus­ta pitää suit­sia tai sit­ten kansan­taloudessa pitää tehdä enem­män töitä. Jälkim­mäi­nen olisi tietysti monel­la taval­la hyvin toiv­ot­ta­va tilanne, mut­ta kon­stit tun­tu­vat ole­van hukassa.

  88. Kun­nan ope­tus­lau­takun­ta on (eli joutuu ole­maan) aika luon­tev­asti vuorop­uhelus­sa asukkaiden kanssa – ja palataan kysymyk­seen, mikä on kun­nan oikea koko.

    Aivan täyt­tä pöy­tyä. Van­taal­la ope­tus­lau­takun­ta on täysin pimen­nos­sa, lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja (kok) ja opetuk­ses­ta vas­taa­va apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja (sd) estävät kaiken keskustelun lau­takun­nas­sa, esimerkik­si pois­ta­mal­la esi­tys­listal­ta MUUT ASIAT ‑kohdan ja jät­tämäl­lä kaik­ista päätök­sistä pois eriävät mielip­i­teet. Kun tähän on domi­noivien puoluei­den suos­tu­mus, ei asukkai­ta kuun­nel­la vaan heitä suo­ras­taan ter­ror­isoidaan: “jos päätök­set eivät tyy­dytä, sopii muut­taa pois”. Ja kun huonot päätök­set kohdis­tu­vat vain muu­tami­in kaupungi­nosi­in, niin huo­maamme — kun­ta on jo nyt liian iso. Ja samaan aikaan näi­den surkei­den päätösten takana on alueel­lisia päätök­siä, jot­ka oli­si­vat isom­mas­sa näkökul­mas­sa tök­eröitä munauk­sia, joten — kun­ta on jo nyt aivan liian pieni.

  89. Viherinssi: Har­mi vain, että suurim­mat palvelu­iden käyt­täjät ovat peruster­vey­den­huol­lon puolel­la myös niin varat­to­mia, että kovin iso­ja mak­su­ja ei voi repiä. Aina­han sitä voi tehdä tulosi­don­naisen ter­veyskeskus­mak­sun, mut­ta sil­lä viimeistään sinetöidään julkisen peruster­vey­den­huol­lon ase­ma B-

    Väärin, Suomes­sa ter­vey­den­huoltopalvelui­ta eivät kulu­ta suinkaan sairaat köy­hät vaan varakkaat terveet.

    Ainakin OECD mukaan, joka on tois­tu­vasti toden­nut Suom­rn ter­vey­den­hoito­jär­jesyelmän ole­van OECD maid­en eri­ar­voisim­mas­ta päästä

    Ote Hesarin pääkirjoituksesta

    “Kehit­tynei­den teol­lisu­us­maid­en jär­jestön OECD:n tuor­ein raport­ti ker­too, että suu­rit­u­loiset käyt­tävät Suomes­sa edelleen enem­män ter­veyspalvelu­ja kuin köy­hät ihmiset. Epä­tasa-arvoa kas­vat­taa se, että köy­hä väestönosa myös sairas­taa enem­män kuin rikas osa.”

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1305558243411

  90. Viherinssi:
    ‘snip’
    Täl­löin kuitenkin puhutaan sen­ta­sois­es­ta ter­vey­den­huol­losta, jota lop­ul­ta har­val­la on työter­vey­denkään kaut­ta. Perus­ta­son TTH:n yleis­lääkärikus­tan­nuk­set (siis pth-kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat) ovat suu­ru­us­lu­okkaa 200 €/vuosi/nenä.

    Vaik­ka tuon jär­jestäisi niille kaikille työikäisille ja ‑kun­toisille, jot­ka eivät ole nyt TTH:n piiris­sä, puhutaan edelleen vain muu­ta­mas­ta sadas­ta miljoonas­ta vuodessa.
    ‘snip’

    Perus­ta­son työter­veyshuoltoon ei kuu­lu sairaan­hoito lainkaan! Siis ei lainkaan. Näin ollen se ei mak­sa edes tuo­ta — ja toden­näköis­es­ti niitä työter­veyshuol­lon piiris­sä olemat­to­mia ei ole kovin paljoa.

    Olisikin perustel­tua mak­saa Kela-kor­vaus­ta vain lak­isääteis­es­tä työterveyshuollosta.

  91. Ville Hur­malainen: Aivan täyt­tä pöy­tyä. Van­taal­la ope­tus­lau­takun­ta on täysin pimen­nos­sa, lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja (kok) ja opetuk­ses­ta vas­taa­va apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja (sd) estävät kaiken keskustelun lau­takun­nas­sa, esimerkik­si pois­ta­mal­la esi­tys­listal­ta MUUT ASIAT ‑kohdan ja jät­tämäl­lä kaik­ista päätök­sistä pois eriävät mielipiteet.
    ‘snip’

    Onpa nyn­nyä porukkaa lautakunnassa!

  92. Viherinssi:
    ‘snip’
    Kestävyys­va­je on aika konkreet­ti­nen jut­tu, ja sen näkee luke­mal­la val­tion bud­jet­tikir­jaa. Aina­han sitä voi toivoa, että suh­dan­teet kor­jaa­vat, mut­ta kor­jauk­seen ei mikään ihan tavalli­nen noususuh­danne enää riitä. Tarvi­taan öljyä tai toinen Nokia.
    ‘snip’

    Val­tion bud­jet­tikir­jas­ta ei näe kestävyys­va­jet­ta, vain val­tion bud­jet­ti­va­jeen (joka sekin on tietysti oleeelli­nen asia).

    Kestävyys­va­je on täysi abstrak­tio, joka perus­tuu vain olet­ta­muk­sille ja siihen sisäl­tyy pääasi­as­sa kat­ta­mat­to­mia eläkev­as­tui­ta — joista eläkey­htiöt eivät tiedä mitään.

  93. Liian van­ha: Väärin, Suomes­sa ter­vey­den­huoltopalvelui­ta eivät kulu­ta suinkaan sairaat köy­hät vaan varakkaat terveet. 

    Elikkä kos­ka suurin osa rahoista kuluu erikois­sairaan­hoitoon, niin ilmeis­es­ti mei­dän teho- sekä vuodeosas­tot ovat täyn­nä ter­veitä varakkai­ta rikkaita. 

    Ainakaan omat vierailut poti­la­sostas­toil­la eivät tue tätä ajat­telumallia, sil­lä saat­taa­han niil­lä van­huk­sil­la olla var­al­lisu­ut­ta, mut­ta eivät ne edel­lisel­lä vierailul­lani näkemäni poti­laat kovinkaan ter­veiltä näyt­täneet. Ehkä ne ter­veet poti­laat oli­vatkin kuntoutuk­ses­sa pelaa­mas­sa ten­nistä sairaalan takapihalla? 😉

  94. Liian van­ha: Väärin, Suomes­sa ter­vey­den­huoltopalvelui­ta eivät kulu­ta suinkaan sairaat köy­hät vaan varakkaat terveet. 

    Väärin. Luepa siitä linkit­tämästäsi kir­joituk­ses­ta: “kun palvelu­iden käyt­tö suh­teutetaan hoidon tarpeeseen.”

    En nyt oikeasti osaa pitää ihmeel­lisenä, että ter­veet työter­veyshuol­lon piiris­sä ole­vat käyt­tävät enem­män palvelui­ta suh­teessa tarpeeseen (=tarpeet tule­vat täytet­tyä täysimääräis­es­ti, joskus jopa ylireagoiden), mut­ta kun puhutaan absolu­ut­tis­es­ta eikä suh­teel­lis­es­ta hoidon tarpeesta, niin peruster­veet työtek­i­jät eivät juurikaan kulu­ta ter­veyspalvelui­ta. Kuten lainaa­mas­sasi tek­sti­nosas­sa san­o­taan, köy­hät sairas­ta­vat enem­män kuin rikkaat.

  95. Raimo K: Perus­ta­son työter­veyshuoltoon ei kuu­lu sairaan­hoito lainkaan! Siis ei lainkaan. Näin ollen se ei mak­sa edes tuo­ta – ja toden­näköis­es­ti niitä työter­veyshuol­lon piiris­sä olemat­to­mia ei ole kovin paljoa.

    Olisikin perustel­tua mak­saa Kela-kor­vaus­ta vain lak­isääteis­es­tä työterveyshuollosta.

    Tun­nen erit­täin hyvin Kela 1:n ja Kela 2:n erot. Puhuin nimeno­maan Kela 2:sta. Siis siitä vapaae­htois­es­ta yleis­lääkäri­ta­sois­es­ta aku­ut­ti­sairaan­hoi­dos­ta, jota työ­nan­ta­jan ei tarvitse tar­jo­ta, mut­ta jon­ka se useim­miten tar­joaa. Tämä on se julk­ista peruster­vey­den­huoltoa vas­taa­va rin­nakkainen kana­va. Laskel­mani koski­vat sitä.

    Kela 1 ‑kus­tan­nuk­set (varsi­nainen TTH) ovat taas suurim­mas­sa osas­sa toimis­to­hom­mia ihan akuankka­jut­tua, jol­la vain pide­tään muu­ta­ma byrokraat­ti leivän­syr­jässä kiin­ni. Niistä ei ole ihmeem­min iloa työ­nan­ta­jalle tai työn­tek­i­jälle. Isom­malle työ­nan­ta­jalle niistä ei ole kovin paljon vaivaakaan, mut­ta mikroyri­tyk­sille ne ovat riesa.

  96. tcrown: Sitä osaa noista tulon­si­ir­roista, joka on tulon­si­ir­toa itseltä itselle, ei min­un mielestäni ole syytä kier­rät­tää val­tion bud­jetin kaut­ta. (Tähän ratkaisuk­si siis jokin ter­veystilin kaltainen instru­ment­ti) Jokin katas­trofi­vaku­u­tus pitää val­tion puoles­ta joka tapauk­ses­sa olla (ja nimeno­maan val­tion, min­ul­la ei ole pien­in­täkään uskoa siihen, että yksi­tyi­nen vaku­u­tussek­tori tar­joaisi katas­trofi­vaku­u­tuk­sen joka olisi voimas­sa kun sitä tarvitsisin)

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Tämä ratkai­sisi myös yksi­ty­is­lääkärien ja lääkäri­fir­mo­jen kiusauk­sen yli­tutkia asiakaitaan. 

    Ter­veystilin vai­h­toe­htona voisi olla pakolli­nen, stan­dar­d­oitu sairas­vaku­u­tus joltakin yksi­tyiseltä vaku­ut­ta­jal­ta. Yksi­ty­isil­lä kun on suurem­pi insen­ti­ivi tarkkail­la ulos mak­set­ta­van rahan käyt­töä ja aikaansaatu­ja tulok­sia kuin julk­isil­la toimijoilla.

    Julkisen “katas­trofi­vaku­u­tuk­sen” tarpeesta olen samaa mieltä. 

    Eläkepuolel­la­han meil­lä jo on vas­taa­va systeemi.

  97. Maakun­ta?

    Eräis­sä mais­sa­han on piirikun­nat tai vas­taa­vat, joiden vas­tu­ul­la sosi­aal­i­toi­mi on. Mik­sei sama toimisi Suomes­sakin? Oli nim­i­tys sit­ten maakun­ta, piirikun­ta, lääni tai mikä hyvän­sä. Suurin piirtein van­ho­ja lääne­jä vas­taa­va jako voisi olla toimiva.

    Tosin tässäkin men­ti­in toiseen suun­taan, eli läänien määrää vähen­net­tin rajusti, ja sit­ten on tehty ties kuin­ka mon­en­laisia päällekkäisiä alue­jako­ja, kun­tain­li­it­to­ja, elykeskuk­sia, maakun­ta­hallinto­ja jne jne, joiden rajat ja toimi­alat poikkea­vat toi­sis­taan ja toimie­limet ovat päällekkäisiä.

    Kun­tien epä­toivois­t­en ja hyödyt­tömien pakkoli­itosten sijaan voitaisi jakaa kun­nat maa-/pi­irikun­ti­in/läänei­hin ja tehdä niistä sote-ely-auleet, joille kuu­luu perus­palve­lut, koulutus‑, ter­vey­den ja sairaan­hoito, pelas­tus­toi­mi jne. Kun­nat niiden sisäl­lä voivat pysyä itsenäis­nä ja hoitaa “lähialuedemokra­ti­aa” tarpeen­sa mukaan

  98. teekkari: Väärin. Luepa siitä linkit­tämästäsi kir­joituk­ses­ta: “kun palvelu­iden käyt­tö suh­teutetaan hoidon tarpeeseen.”

    En nyt oikeasti osaa pitää ihmeel­lisenä, että ter­veet työter­veyshuol­lon piiris­sä ole­vat käyt­tävät enem­män palvelui­ta suh­teessa tarpeeseen (=tarpeet tule­vat täytet­tyä täysimääräis­es­ti, joskus jopa ylireagoiden), mut­ta kun puhutaan absolu­ut­tis­es­ta eikä suh­teel­lis­es­ta hoidon tarpeesta, niin peruster­veet työtek­i­jät eivät juurikaan kulu­ta ter­veyspalvelui­ta. Kuten lainaa­mas­sasi tek­sti­nosas­sa san­o­taan, köy­hät sairas­ta­vat enem­män kuin rikkaat.

    Tuo­ta, että peruster­veet eivät kulu­ta ter­veyspalveluital ei tek­stis­sä sanottu

    Jos tuo lue­taan sit­ten oikein tarkasti niin ter­veitä hyvä­tu­loisia hoide­taan turhaan ja liian paljon ja köy­hiä sairai­ta liian vähän.

    Muuten­han Suomen ter­vey­den­hoito ei olisi etri­ar­voista suh­teessa mui­hin OECD maihin.

    Tärkein havain­to­han on lop­putule­ma eli hoidon suuri etiar­voisu­us. Toinen lop­putule­ma on, eetä rahaa tuh­lataan kohteisi­in­jot­ka eivät palvelua tarvitse.

    Eli Suomen vero­tus on kireää kun rahaa has­sa­taan hyödyt­tömi­in toimintoihin

  99. Sylt­ty: Elikkä kos­ka suurin osa rahoista kuluu erikois­sairaan­hoitoon, niin ilmeis­es­ti mei­dän teho- sekä vuodeosas­tot ovat täyn­nä ter­veitä varakkai­ta rikkaita. 

    Ainakaan omat vierailut poti­la­sostas­toil­la eivät tue tätä ajat­telumallia, sil­lä saat­taa­han niil­lä van­huk­sil­la olla var­al­lisu­ut­ta, mut­ta eivät ne edel­lisel­lä vierailul­lani näkemäni poti­laat kovinkaan ter­veiltä näyt­täneet. Ehkä ne ter­veet poti­laat oli­vatkin kuntoutuk­ses­sa pelaa­mas­sa ten­nistä sairaalan takapihalla? 

    Enpä usko, että OECD on jut­tua hatus­ta vetänyt, asia on todet­tu use­am­mas­sa rapor­tis­sa ja samaan on päädyt­ty koti­mai­sis­sakin tutkimuksissa.

    Olen mukanava­paae­htois­toimin­nas­sa, nyt kun voin eläkeläisenä taas olla akti­ini­nen . Toim­intamme on keskit­tynyt ikään­tynei­den kuntout­tamiseen ja kuun­te­len paljon asiantun­ti­jalu­en­to­ja ja kyl­lä hei­dänkin näke­myk­snsä on, että Suomen ter­vey­den­hoidon pain­o­tuk­set eivät ole kohdallaan.

    Siis ver­rat­tuna mui­hin kehit­tyneisi­in maihin

  100. Vaik­ka sairaan­hoito­jär­jestelmä trim­mat­taisi­in sel­l­aisek­si että jokainen pääsee halutes­saan erikois­lääkärille tun­nin varoi­tusa­jal­la niin sil­lä olisi täysin mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus ter­vey­teen, jos ver­rataan siihen että ihmiset lopet­taisi­vat röök­in­polton, kar­si­si­vat viinan­juon­tia, söi­sivät vähän ter­veel­lisem­min, lai­h­dut­taisi­vat ja liikkuisivat.

  101. Liian van­ha:
    Jos tuo lue­taan sit­ten oikein tarkasti niin ter­veitä hyvä­tu­loisia hoide­taan­turhaan ja liian paljon ja köy­hiä sairai­ta liian vähän.

    Ymmär­rätkö että ter­vei­den ihmis­ten hoitoon ei nyt kum­minkaan saa upotet­tua kovinkaan suuria summia?

    Kyl­lä se menee niin että kun työtön Pete, koko ikän­sä tupakoin­ut, tulee yskimään ter­veyskeskuk­seen niin läkääri lyö purkin buranaa käteen ja käs­kee kotia. Kun erikoisas­iantun­ti­ja Make, koko ikän­sä tupakoin­ut, tulee yskimään työter­vey­teen niin lääkäri pistää rönt­geni­in, jos­sa löy­de­tään syöpäkas­vain ja aloite­taan kalli­it hoidot. 

    Se jos Make käy ter­veenäkin vähän jut­tele­mas­sa jotain lekurille kolme ker­taa use­am­min kuin Pete, eli vaikka­pa ker­ran vuodessa 20 min­ut­tia, niin se ei kyl­lä kus­tan­nuk­sis­sa näy yhtään missään.

    Taju­atko?

  102. Sylt­ty:
    Kyl­lä se tiuhempi käyn­ti­tahti lääkäril­lä voi kus­tan­nuk­sis­sakin näkyä (mah­dol­lisi­na isom­pi­en hoito­jen ja isom­pi­en kus­tan­nusten välttämisenä). 

    Jos Mak­en vai­va (oli se sit­ten syöpäkas­vaimen tai minkä muun syyn hyvän­sä aiheut­ta­ma) saadaan oikein diag­nosoitua riit­tävän ajois­sa, voi hoito tul­la yhteiskun­nalle paljon edullisem­mak­si ja Makellekin helpom­mak­si, jos vai­va ei ehdi liian pahasti (pahak­si) ede­tä ja laa­je­ta. Makekin voi ehkä (tietyin edel­ly­tyksin) pala­ta vielä töi­hin, mut­ta se tupak­ka on syytä jättää.

    Peten kohta­lo voi olla ankeampi, mut­ta hänen olisi pitänyt ymmärtää luop­ua tupakas­ta (kuten Mak­enkin) jo aiem­min. Yhteiskun­nan kannal­ta voi Peten hoito tul­la kalli­im­mak­si, eikä “takaisin­mak­sua­jas­ta” liene tietoakaan, toisin kuin ehkä töi­hin palaa­van (ja oletet­tavasti sik­si enem­män vero­ker­tymää tuot­ta­van) Mak­en tapauksessa.

    Minkälaisia päätök­siä edel­lisen esimerkin (Make ja Pete) perus­teel­la kan­nat­taa yksilön ja yhteiskun­nan tehdä?
    Yksilön osalta vas­taus on help­po: pidä itses­täsi huol­ta! Yhteiskun­nan osalta tilanne on vaikeampi, sil­lä mis­tä tiedämme, mihin suun­taan yhteiskun­tamme tehty­jen päätösten tuke­m­ana ja kus­tan­nu­s­paineit­ten ohjaa­mana kehittyy?

  103. Sylt­ty: Ymmär­rätkö että ter­vei­den ihmis­ten hoitoon ei nyt kum­minkaan saa upotet­tua kovinkaan suuria summia?

    Ei hoita­miseen, mut­ta lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­si­in saadaan upotet­tua yllät­tävän paljon rahaa. Sen takia lääkäri­fir­mat ja yksi­tyiset lab­o­ra­to­ri­ot ovat yleen­sä mutkan kaut­ta samas­sa omistuksessa.

    Jos julk­isra­hoit­teiset ja yksi­tyiset lab­o­ra­to­ri­ot voisi­vat kil­pail­la samoil­la sään­nöil­lä vapaasti, julki­nen puoli voit­taisi 9–1 yksinker­tais­es­ti sen takia, että julk­isil­la labroil­la on 24/7 peruskuor­ma. Se 10% tulee erikois­ana­lyy­seistä, voi toki olla vain 2%.

  104. Sylt­ty: Ymmär­rätkö että ter­vei­den ihmis­ten hoitoon ei nyt kum­minkaan saa upotet­tua kovinkaan suuria summia?

    Kyl­lä se menee niin että kun työtön Pete, koko ikän­sä tupakoin­ut, tulee yskimään ter­veyskeskuk­seen niin läkääri lyö purkin buranaa käteen ja käs­kee kotia. Kun erikoisas­iantun­ti­ja Make, koko ikän­sä tupakoin­ut, tulee yskimään työter­vey­teen niin lääkäri pistää rönt­geni­in, jos­sa löy­de­tään syöpäkas­vain ja aloite­taan kalli­it hoidot. 

    Se jos Make käy ter­veenäkin vähän jut­tele­mas­sa jotain lekurille kolme ker­taa use­am­min kuin Pete, eli vaikka­pa ker­ran vuodessa 20 min­ut­tia, niin se ei kyl­lä kus­tan­nuk­sis­sa näy yhtään missään.

    Taju­atko?

    Muual­lakin polte­taan, suo­ma­laiset polt­ta­vat vähän esim pitkäikäisem­mät japani­laiset polt­ta­vat n kolme ker­taa enem­män kuin­suo­ma­laiset. Ja ei sosi­aaliryh­mien väli­nen ero niin suuri ole kuin annetaan ymm­märtää , alim­mas­sa tulo­ryh­mässä 40 % polt­taa, mut­ta ylim­mässäkin 20%

    Epäter­veitä tapo­ja on muual­lakin ja sosi­aaliryh­mien välil­lä on ero­ja muual­lakin, mut­ta silti ter­vey­serot ovat pienemmät.

    Ja kyl­lä se hyvä­tu­loinenkin sairas­tuu tosin paljon myöhem­min, mut­ta häneen uhrataan enem­män resursseja.

    Pitää tarkastel­la koko sosi­aaliryh­mää eikä osa­sia, kuten yrität tehdä

  105. eggo:
    Vaik­ka sairaan­hoito­jär­jestelmä trim­mat­taisi­in sel­l­aisek­si että jokainen pääsee halutes­saan erikois­lääkärille tun­nin varoi­tusa­jal­la niin sil­lä olisi täysin mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus ter­vey­teen, jos ver­rataan siihen että ihmiset lopet­taisi­vat röök­in­polton, kar­si­si­vat viinan­juon­tia, söi­sivät vähän ter­veel­lisem­min, lai­h­dut­taisi­vat ja liikkuisivat.

    Kyl­lä se hen­ki ja ter­veys säi­lyy vain sitä seu­raa­mal­la. Täsä iässä monel­la tutul­la on ollut etu­rauhas­syöpä ja ne, jot­ka ovat olleet ter­veydnhoidon seu­ran­nas­sa ovat selvin­neet hengis­sä taud­ista ja ne joil­la tau­ti on havait­tuvas­ta oirei­den perus­teel­la ovat kuolleet.

    Mon­et sairaudet ovat salakavalia ja ellei ter­veyt­tä seu­ra­ta niin ei noi­ta alku­ja havai­ta varhaises­sa vaiheessa

  106. Tapio: Jos julk­isra­hoit­teiset ja yksi­tyiset lab­o­ra­to­ri­ot voisi­vat kil­pail­la samoil­la sään­nöil­lä vapaasti, julki­nen puoli voit­taisi 9–1 yksinker­tais­es­ti sen takia, että julk­isil­la labroil­la on 24/7 peruskuor­ma. Se 10% tulee erikois­ana­lyy­seistä, voi toki olla vain 2%.

    Labra­puolel­la ei vält­tämät­tä enää ole sel­l­aisia asioi­ta kuin julk­isra­hoit­teiset ja yksi­tyiset lab­o­ra­to­ri­ot tiukasti rajat­tuina. Hus­lab on hyvä esimerk­ki toimi­vas­ta yhtiöit­tämis­es­tä, se tar­joaa kil­pailukyky­isiä labra­palvelui­ta peri­aat­teessa kaikille halukkaille. (Syn­ty­tari­naa jonkin ver­ran tun­te­vana voin sanoa, että siinä kävi kyl­lä tuuri ajoituk­ses­sa ja henkilöissä.)

    Ja toisaal­ta taas julkisen puolen eksoot­tisem­mat testit saat­ta­vat pää­tyä jopa yksi­tyisen ulko­maisen lab­o­ra­to­ri­on tekemik­si. Tosin Hus­labin ana­lyti­ik­ka alkaa olla sen ver­ran lev­eää nykyään, että sieltä saa­nee melkein kaiken geen­iteste­jä myöten.

    Lab­o­ra­to­ri­ois­sa suu­ru­u­den ekono­mia toimii sekä hin­to­ja alen­tavasti että laat­ua paran­tavasti. Isol­la lab­o­ra­to­ri­ol­la on varaa erikois­tu­miseen, parem­paan välineistöön, ajan­tasal­la pysymiseen ja laadun­valvon­taan. Tästä syys­tä ter­veyskeskus­lab­o­ra­to­ri­oi­ta on ajet­tu alas. Toises­sa päässä koneet (vaikka­pa CRP, Hb pikat­esteinä) syövät perus­lab­o­ra­to­ri­on tarvet­ta, ja toises­sa päässä taas vaa­dit­ta­va erikois­tu­mi­nen syö mah­dol­lisuuk­sia mon­imutkaisem­paan analytiikkaan.

    Eivät lab­o­ra­to­ri­otestit kuitenkaan yleen­sä ole kovin suuri osa työssäkäyvän peruster­veen poti­laan hoitokus­tan­nuk­sista. Sit­ten menee kalli­ik­si, jos lähde­tään vaik­ka geenivirheitä etsimään, mut­ta sil­loin ollaan yleen­sä tukev­asti julkisen erikois­sairaan­hoidon piiris­sä vaka­van sairau­den kanssa.

    Kuvan­tamis­tutkimuk­si­in saa kulutet­tua jo vähän enem­mänkin rahaa. Peruster­veen liikaa hölkkäävän myyn­tipääl­likön pol­ven kanssa sitä rahaa menee jo tuhan­sia euro­ja kuvauk­si­in ja sit­ten ehkä tähystysleikkauk­seen. Nämäkin kus­tan­nuk­set ovat kuitenkin pieniä yksilön koko työu­ralle jyvitettynä.

    Toisaal­ta sille ikäih­miselle sit­ten vai­hde­taan lonk­ka. Tai tulee aivoin­fark­ti. Ehkä tarvi­taan ohi­tusleikkaus tai sit­ten iskee syöpä. Nämä eivät ole taval­lis­ten työssäkävi­jiöi­den tyyp­il­lisiä vaivo­ja. Tai sit­ten henkilöl­lä on krooni­nen psyykki­nen sairaus, joka vaatii erikois­sairaan­hoitoa. Pieni­pain­oisen keskosen teho­hoito mak­saa sata­ton­nia, ja sama yksilö valitet­ta­van toden­näköis­es­ti saa muitakin sairauk­sia, joiden hoit­a­mi­nen myöhem­min mak­saa paljon.

    = = =

    Vähän euro­ja tähän ref­er­enssik­si vielä.

    * Julki­nen peruster­vey­den­huolto: 3,6 mrd. €
    * Työter­veys- ja opiske­luter­vey­den­huolto: 770 M€

    Eli 2 miljoon­aa laa­jan tth:n piiris­sä ole­vaa (plus opiske­li­jat) hoidet­ti­in muu­ta­mal­la satasel­la vuosi, lop­ut 3,5 miljoon­aa noin 1000 €/vuosi. Luke­ma sisältää niin yksi­tyiset kuin julkiset kus­tan­nuk­set. Eli jo pelkkä PTH mak­saa paljon enem­män ei-työssäkyvien kohdalla.

    Mui­ta kuluja:

    * Van­hus­ten laitoshoito (sis. palvelu­a­sum­i­nen): 3,1 mrd. €
    * Erikois­sairaan­hoito: 6,3 mrd. €

    Nämäkään eivät oikein osu työssäkäyvi­in, joskin toki kum­mas­takin osa tulee jos­sain vai­heessa nyky­is­ten työssäkäyvien osalle. Koko kakun sum­ma on noin 17 M€.

    Mak­saji­na ovat joka tapauk­ses­sa lähin­nä työssäkäyvät.

  107. Viherinssi, turhaan sinä numeroi­ta pyörität. Kun Liian van­ha on saanut päähän­sä että erikois­sairaan­hoidon 6,3 mil­jar­dia käytetään ter­veisi­in hyvä­tu­loisi­in, niin sitä päätä ei kään­nä mikään. 

    Jos mietitään että vaikka­pa työelämän parhait­en tien­aa­vat 20% olisi niitä peruster­veitä hyvä­tu­loisia, niin kyl­lähän tuol­la 12 000 euron potil­la per nok­ka per vuosi par­it turhat rönt­genku­vat ottaa ja tuokion erikois­lääkärin kanssakin turisee siitä, mis­sä päin maail­maa on talvisin paras golffata…

    😉

  108. Liian van­ha: Kyl­lä se hen­ki ja ter­veys säi­lyy vain sitä seu­raa­mal­la. Täsä iässä monel­la tutul­la on ollut etu­rauhas­syöpä ja ne, jot­ka ovat olleet ter­veydnhoidon seu­ran­nas­sa ovat selvin­neet hengis­sä taud­ista ja ne joil­la tau­ti on havait­tuvas­ta oirei­den perus­teel­la ovat kuolleet.

    Mon­et sairaudet ovat salakavalia ja ellei ter­veyt­tä seu­ra­ta niin ei noi­ta alku­ja havai­ta varhaises­sa vaiheessa 

    Etu­rauhas­syöpä tosin on mallies­merk­ki sairaud­es­ta, jos­ta akti­ivisel­la tutkimisel­la löy­de­tään paljon tapauk­sia hoidet­tavak­si, jot­ka löytämät­tä jääneinä eivät olisi ehti­neet kan­ta­jaansa hau­taan viedä.

  109. Liian van­ha: Kyl­lä se hen­ki ja ter­veys säi­lyy vain sitä seu­raa­mal­la. Täsä iässä monel­la tutul­la on ollut etu­rauhas­syöpä ja ne, jot­ka ovat olleet ter­veydnhoidon seu­ran­nas­sa ovat selvin­neet hengis­sä taud­ista ja ne joil­la tau­ti on havait­tuvas­ta oirei­den perus­teel­la ovat kuolleet.

    Mon­et sairaudet ovat salakavalia ja ellei ter­veyt­tä seu­ra­ta niin ei noi­ta alku­ja havai­ta varhaises­sa vaiheessa

    Etu­rauhas­syöpä­markkeri PSA:n ruti­ini­no­maista seu­lon­taa ei juuri suositel­la, kos­ka siitä lie­nee enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Syövän varhainen tun­nist­a­mi­nen on paljolti tuuripeliä ja riip­puu siitä mis­sä vai­heessa oireet tule­vat ja ovatko banaale­ja vai eivät. Seu­lon­nat ovat toki eri asia.

    Läh­es kaikkien suurien kansan­sairauk­sien kuten veren­paine­taudin, dia­betek­sen, hyper­ko­les­terolemi­an, nivel­rikon, osteo­poroosin ja depres­sion elämän­ta­pa­hoito on saman­lainen: viina ja tupak­ka vähi­in, ter­veelli­nen ruo­ka ja liikun­ta käyt­töön. Joku tuotan­to­talousinsinööri­hir­mu voisi ken­ties nähdä tässä syn­er­giae­tu­ja jos haluaisi.

    Olisi­han se kiva jos ter­veyt­tä saisi lääkäristä kuin kau­pas­ta ostamalla.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.