Äänestä vihreitä!

Miten eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää? Onko mitään järkeä äänestää ehdokas­ta, jol­la ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia päästä läpi? Jos vas­taa tähän kieltävästi, joutuu loogisu­u­den nimis­sä vas­taa­maan myös, ettei ole myöskään järkeä äänestää ehdokas­ta, joka menee läpi varmasti.

Ään­imääril­lä on kuitenkin merk­i­tys­tä. Sekä niille, jot­ka menevät läpi var­masti, että niille, joiden tähtäin on tule­vaisu­udessa. Eurovaalit ovat hyvä tapa halutes­saan tukea myös tule­vaisu­u­den nim­iä. Ääni­hän ei mene hukkaan, kos­ka vaali on suh­teelli­nen. Se menee puolueen viimeisen läpi­meni­jän hyväksi.

Vihrei­den listal­la ei ole selkeitä läpi­meni­jöitä, vaan vaal­ista tulee jän­nit­tävä pait­si paikkamäärän, myös henkilöi­den osalta. Näistä luet­te­len seu­raa­vat viisi, joiden kesku­ud­es­ta veikkaisin vihrei­den mep­pi­en löy­tyvän, joskin lis­tan ulkop­uoleltakin voi tul­la yllät­täjiä. Eri­laiset gallupit eivät ker­ro asi­as­ta oikeas­t­aan mitään. 

Heidi Hautala

Monivuoti­nen mep­pi, joka on Brys­selis­sä kuin kala vedessä ja jol­la on ilmiömäiset verkos­toi­tu­miskyvyt ja joka on sen vuok­si suh­teel­lisen vaiku­tus­val­tainen. On toimin­ut myös vihreän ryh­män johta­jana. On kam­pan­join­ut aika vais­usti. Liian var­ma läpimenostaan?

Tarja Cronberg 

Vihrei­den sisäl­lä leimallis­es­ti maakun­tien äänen edustaja.

Oras Tynkkynen

On ollut kymme­nen vuot­ta eduskun­nas­sa ja osoit­tau­tunut tun­nol­lisek­si pere­htyjäk­si. Vahvim­mil­laan ilmastopoli­ti­ikas­sa. Ympäristöpoli­itikko, joka pain­ot­taa globaale­ja ympäristöongelmia.

Anni Sinnemäki

Anni ei ole esi­in­tyjänä (aina) parhaim­mil­laan, mut­ta hän­tä arvoste­taan eduskun­nas­sa suuresti. Hänel­lä on aivan usko­ma­ton kyky ymmärtää asioista olen­nainen. Ympäristökysymys­ten ohel­la pain­ot­taa kult­tuuri­a­sioi­ta, mut­ta on vah­va myös talous­poli­ti­ikas­sa ja suuren valiokun­nan jäse­nenä Eurooppa-politiikassa.

Antero Vartia

Pari kuukaut­ta sit­ten en olisi lait­tanut hän­tä tähän kohtaan listalle, vaan tule­vaisu­u­den toivoihin, kos­ka en pitänyt mah­dol­lise­na koho­ta ulkop­uolelta suosikik­si. Hänel­lä on kuitenkin vihrei­den paras organ­isaa­tio ja val­ta­va määrä innokkai­ta ja nimekkäitä tuk­i­joi­ta. Anteron ään­imäärä on täysi arvoitus. Jotain organ­isaa­tios­ta ker­too se, että run­sas viikko sit­ten Anteros­ta tekemääni postaus­ta on sivul­tani jaet­tu Face­booki­in ja Twit­teri­in yli 4 000 ker­taa ja artikke­lia on luet­tu yli 6000 ker­taa. Puo­lus­taa vah­vaa Euroop­paa, vaik­ka epäileekin euron tule­vaisu­ut­ta. Erit­täin ter­ve­tul­lut voimavara vihreisiin!

Seu­raavas­sa joukko vihre­itä, joi­ta soisi tuet­ta­van tule­vaisu­u­den nim­inä. Helsinkiläisenä pain­o­tun helsinkiläisi­in. Tämä lista ei ole kat­ta­va, mut­ta ei ole mitään järkeä ottaa tähän kaikkia vihre­itä ehdokkai­ta. Olen valin­nut mukaan niitä, jot­ka ovat mielestäni esil­lä liian vähän.

Touko Aalto

Kir­joitin hänestä jo eril­lisen artikke­lin, mut­ta tois­te­taan se tässä:

Touko Aal­to on jyväskyläläi­nen vihreä. Hänestä olisi tul­lut kansane­dus­ta­ja, jos Kes­ki-Suomen vaalipi­iri olisi vähän isom­pi. Touko oli vaalipi­iris­sä sijal­la 12, mut­ta vain kymme­nen valit­ti­in. Ensi ker­ral­la!

Sai nuoriso­vaaleis­sa vihreistä eniten ääniä.

Eduskun­taan Touko kuitenkin tuli. Hän on Jani Toivolan eduskun­ta-avus­ta­ja ja puolueen vara­puheen­jo­hta­ja. Touko paneu­tuu asioi­hin suurel­la tar­mol­la. Hänen eri­ty­isaluet­taan on sote-uud­is­tus ja sen vaikeudet, mis­tä hän myös deba­toi paljon lehdis­tössä. Hän on nopeas­sa ajas­sa omak­sunut asi­as­ta olen­naisen, mikä muuten on aika harvinaista.

Tuol­la tar­mol­la ja oival­tamiskyvyl­lä pär­jää kyl­lä europarlamentissa.
Vihrei­den tule­vaisu­u­den kykyjä! Jär­ki jätkä!

Jyrki Kasvi

Oli ikävää, että piraatit pudot­ti­vat Jyrkin eduskun­nas­ta. Tietotekni­ik­ka-asiantun­ti­ja, jota tarvitaan.

Otso Kivekäs

Vah­vas­sa nousus­sa ole­va kun­nal­lispoli­itikko, joka tähtää suurem­pi­in kuvioi­hin. Vihre­itä kaupunkisu­un­nit­telun vaikut­ta­jia, akti­ivi­nen ”Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mässä”, pyöräi­lyn edis­täjä ja ohjelmis­toarkkite­hti. Toiv­ot­tavasti tule­va kansanedustaja.

Tuuli Kousa 

Tuuli on Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikan kan­tavia voimia, jolle toivon pitkää ja nousu­jo­hteista uraa. Tuuli Kou­san koti­sivuille olen kir­joit­tanut seu­raa­van suosi­tuk­sen, joka ker­too min­un silmis­säni olennaisen:

“Olen tutus­tunut Tuuli Kousaan vihreässä val­tu­us­to­ryh­mässä. Häneen on voin­ut aina luot­taa. Vaikeis­sakin tilanteis­sa Tuuli on pystynyt muo­dosta­maan tolkullisen ja perustel­lun mielip­i­teen. Niin­pä hänet on valit­tu ker­ta toisen­sa jäl­keen vaa­tivi­in tehtäviin.

Tuuli johtaa kaupun­gin talouden kannal­ta keskeistä kaupung­in­hal­li­tuk­sen kon­serni­jaos­toa. Kun Pekka Haav­is­to tarvit­si eri­ty­isavus­ta­jaa hyvin haas­tavaan omis­ta­jao­h­jausyk­sikköön, val­in­ta oli Tuuli.

Jotain eri­ty­istä täy­tyy ihmisessä olla, jos val­i­taan suo­ma­laise­na yliop­pi­laskun­nan puheen­jo­hta­jak­si Lon­don School of Eco­nom­ic­sis­sa. Pär­jäisi lois­tavasti europarlamentissa.”

Maria Ohisalo

Toinen vihrei­den nuorten ja opiske­li­joiden (VINO) puheen­jo­hta­jista. Jatko-opiske­li­ja ja tutk­i­ja, joka on pere­htynyt eri­tyis­es­ti köy­hyyskysymyk­si­in. Hänestä kuul­laan vielä.

Johanna Sumuvuori

Kir­jas­to- ja kult­tuuri­lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja, vierail­e­va jatko-opiske­li­ja Oxfordis­sa, tekee väitöskir­jaa rauhatur­vaa­jista. Kehit­tynyt vähän ilmoissa lei­ju­vas­ta ide­al­is­tista rak­en­tavak­si päät­täjäk­si. (Nuoru­us on tau­ti, joka menee ohi iän mukana.) Vah­va kult­tuuripuolen vaikut­ta­ja vihreissä.

Ozan Yanar

Hänet oli pakko ottaa listalle, kos­ka hän sijoit­tui min­ul­la vaa­likoneis­sa kärk­isi­joille. Kansan­talousti­eteen opiske­li­ja, jota esimerkik­si poikani tukee voimakkaasti. Lah­jakas ja vaa­likonev­as­tauk­sis­taan päätelleen myös viisas. Lisää nuo­ria miehiä vihreisiin!

 

 

75 vastausta artikkeliin “Äänestä vihreitä!”

  1. Vihreät ovat min­ulle per­im­mäiseltä arvo­maail­mal­taan selvästi lähin puolue. Olen tästä syys­tä vihre­itä äänestänyt use­am­min kuin mitään toista puoluet­ta. Vihrei­den heikkoute­na, ja sel­l­aise­na, jota itseni on yhä vaikeampi hyväksyä, on iden­ti­teetill­i­nen, ide­ologi­nen, oikeaop­pisen jous­tam­a­ton ja perustelu­vas­tu­u­ton suh­tau­tu­mi­nen vaikeisi­in asiakysymyksiin. 

    En väitä, etteikö tämä olisi kaikkien puoluei­den ongel­ma, onhan se eit­tämät­tä, mut­ta oman näke­myk­seni mukaan tämä on vihreis­sä eri­tyisen koros­tunut­ta. Vihreät usko­vat opinkap­palei­den omais­es­ti nät­tei­hin, mukavi­in totuuk­si­in maail­mas­ta ja todel­lisu­ud­es­ta, ja tor­ju­vat maail­man vaikeaselit­teisyy­den, mon­imutkaisu­u­den ja raadol­lisu­u­den kohtaamista. Hyvää poli­ti­ikkaa ei kuitenkaan voi tehdä ilman tätä kohtaamista ja sen jatku­vaa ja vaa­ti­vaa älyl­listä prosessointia. 

    Tätä heikkout­ta pahen­taen vihreät kaik­ista puolueista voimakkaim­min sosi­aalis­es­ti sank­tioi­vat kesku­udessaan esi­in pyrkivää ‘vääräop­pista’ ajat­telua, mikä entis­es­tään tor­juu ja vaikeut­taa tuon vält­tämät­tömän asi­ata­son pros­essin läpikäymistä, joskus edes aloittamista.

    Arvoista on vain perus­tak­si ei toim­intao­hjel­mak­si. Sik­si en enää äänestä vihreitä.

  2. Päädyin anta­maan ääneni helsinkiläiselle, kos­ka tääl­lä hyviä vihre­itä riit­tää vaik­ka vietäväk­si. Oras Tynkky­nen olisi ollut minus­ta todel­la pätevän oloinen ja on myös ääret­tömän selkeä ja asialli­nen esi­in­tyjä. Mut­ta en uskaltanut äänestää Oras­ta (neu­voin myös miestäni äänestämään helsinkiläistä 🙂 ), kos­ka Pirkan­maa tarvit­see eduskun­tavaaleis­sa Tynkky­sen kaltaisen hyvän ääniharavan.

  3. Englan­nis­sa vihreät näyt­tävät nos­ta­van kan­na­tus­taan reilusti, joten ehkei siel­lä Brys­selis­sä tarvitse sit­tenkään suo­ma­lais­ten vihrei­den ihan yksin olla. Jos siis saat­te kan­nat­ta­jat näil­lä sek­si­hel­teil­lä uurnille.

  4. Euroopan vihreät puolueet, joi­hin Suomen Vihreät ilmoit­taa kuu­lu­vansa, on laat­in­ut yhteisen ohjel­ma­julis­tuk­sen eurovaaleihin:

    http://europeangreens.eu/sites/europeangreens.eu/files/CommonManifesto2014_1.pdf

    Tässä ohjel­ma­julis­tuk­ses­sa on muu­tamia esil­lenos­tamisen arvoisia teemo­ja, kuten esimerkik­si se, että Vihreät tulee toim­i­maan ITER koe­fu­u­siovoimalan alasa­jamisek­si, sekä pyrkii kieltämään geen­imuokat­tu­jen lajikkei­den käytön ruoaon­tuotan­nos­sa ja kan­nus­taa luo­muvil­je­lyyn uude­naikaisten vil­je­ly­menetelmien asemasta.

    ITER-fuu­siovoimalan väitetään edus­ta­van tuh­lail­e­vaa ja ympärisölle haitallista fos­si­il­isi­in polt­toainei­seisi­in rin­nastet­tavaa ener­giantuotan­to­ta­paa. GMO-vapaan ja luo­muvil­je­lyn ker­ro­taan taas ole­van ter­vel­lisem­pää ja tur­val­lisem­paa. Kum­mallekaan väit­telleelle ei anneta lähde­vi­it­teitä tai perustelu­ja, sil­lä käytän­nössä kaik­ki vakavasti otet­ta­va ver­tais­arvioitu tieteelli­nen kir­jal­lisu­us ker­too täs­mälleen päinvastaista.

    Vihreät ei nähtävästi kykene muo­dosta­maan jär­keen perus­tu­vaa, ratio­naal­ista suhdet­ta teknolo­giaan ja tieteeseen, vaan suh­tau­tuu näi­hin kysymyk­si­in taikauskois­es­ti ja luon­toa mys­ti­fioiden. Olisi suo­ras­taan vaar­al­lista jos täl­lainen lud­di­it­ti­poruk­ka saisi merkit­tävää poli­it­tista val­taa europarlamentissa.

  5. Hmm­jaa, noh… no, itse tulen tn. äänestämään (erit­täin pitkin ham­pain) Eija-Riit­ta Korho­laa, kos­ka tuo nyt kuitenkin sen­tään ymmärtää (tiety­istä pösilökon­ser­vati­ivi­sista vajakkipi­irteistään huoli­mat­ta) kohtu­uhin­taisen ener­gian ja 24/7 toimi­van ener­giahuol­lon tärkeyden.

  6. az mielestäni poli­ti­ikkaa pitäisi ensin läh­estyä arvo­jen kaut­ta tavoit­teisi­in, ja sit­ten kek­siä ratkaisut joil­la vas­ta­ta ongelmi­in. Mut­ta toivoisin jotain konkreet­tista esimerkkiä ide­ol­o­gis­es­ta päätök­sen­teosta. Mikäli sin­ul­la on eri arvot kuin vihreil­lä, niin se ei tarkoi­ta että ratkaisu olisi vihreistä arvoista kat­sel­tuna väärä.
    Eläjä menit­pä tekemään hölmösti, sil­lä kävi mitä kävi niin Oras ei ole ehdol­la ensi eduskun­tavaaleis­sa. Äänestä aina sitä ihmistä jon­ka halu­at tul­la valituksi!
    jjr ITER­iä tulee tukea mikäli tutk­i­jat koke­vat sen hyödyl­lisek­si, ja olen eri mieltä tuon fuu­siovoimako­hdan kanssa. Ei näin. Uskon kuitenkin esim. Tieteen ja teknolo­gian vihrei­den (viite) ja mon­en muun (kuten Oras Tynkky­sen) tarkastel­e­van tätä ja luo­mua samal­la taval­la kuin sinäkin. Täl­lä het­kel­lä on menos­sa osin perus­tee­ton luo­mu ja lähiruoka­tren­di, jos­sa osa vihreistäkin on mukana.
    Vihreis­sä on myös meitä jot­ka katso­vat asioi­ta prag­maat­tisem­min ja enem­mänkin tieteen kuin taikauskon puolelta. Lop­pu­jen lopuk­si ongel­mat ratkaistaan ain­oas­taan tosi­a­sioiden ja tieteen avulla.

  7. Vihreä mep­pi Nicole Kiil-Nielsen laati Naiset ja ilmas­to­muu­tos ‑mietinnön. http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2012–0145+0+DOC+XML+V0//FI

    Älyt­tömyyk­sien joukos­sa on esimerkik­si tällaisia:

    “Täl­lä het­kel­lä on esimerkik­si 14 ker­taa toden­näköisem­pää, että nainen kuolee luon­non­mullis­tuk­ses­sa tai sen jälkei­sis­sä tapahtumissa.”

    (Aikuis­ten tekemien tutkimusten mukaan tuol­laista eroa ei tietenkään ole.)

    Ja tämä: “Naiset omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pros­entin maail­man varallisuudesta.”

    (Oikeasti naiset tietenkin omis­ta­vat kym­meniä pros­ent­te­ja maail­man varallisuudesta.)

    Kun kyselin mepeiltä näistä ja muista tolkut­to­muuk­sista, kun­non vas­taus­ta en saanut. Jäät­teen­mä­ki tosin myötäili. Has­sin vas­taus oli pil­ka­lli­nen ja koin sen vihamielisek­si. Sil­loin päätin, että en koskaan enää äänestäisi fem­i­nis­tiä mis­sään vaaleissa. 

    Voi olla, että vihreis­säkin on real­is­tisia näke­myk­siä fem­i­nis­mistä. Mut­ta kos­ka niistä ei ole sopi­vaa puhua, ei voi olla var­ma. Sik­si en enää koskaan äänestä vihreää.

  8. Taas edessä tuskan päivä. Mik­si äänestää Vihre­itä, jot­ka soti­vat aat­teen palol­la min­ulle tärkeitä asioi­ta vas­taan. Mik­si äänestää puoluet­ta, joka halu­aa luo­da kaupunkia, jos­sa vain “enem­mistöl­lä” on oikeuksia? 

    Äänestän silti Vihre­itä taas ker­ran. Äänestän Vihre­itä sik­si, että muiden puoluei­den kanssa arvoni eivät kohtaa edes peruskysymyksissä. 

    Äänestän Antero Var­ti­aa. Naivisti kyl­läkin — mut­ta miten mies, joka omis­taa Mat­to­lai­turin eli­it­tikahvi­lan ja ajelee Tes­lal­la, voisi tukea Kaivopuis­toon joukkoliikennekatua?

  9. Tun­tuu, että eri­tyis­sti vihreät ovat kam­pan­join­nis­saan tuoneet esi­in ryh­mit­tymät, joi­hin koti­maiset puolueet EU-päätök­sen­teossa kuu­lu­vat. Jokaises­ta ryh­mit­tymästä on help­po poimia kan­nan­ot­to­ja, jot­ka voidaan esit­tää suo­ma­laisille vastenmielisinä.

    Mut­ta jos ker­ran Suomen puolueken­tässä isoim­mat erot ovat puoluei­den sisäl­lä, ja henkilöä äänestämäl­lä voi vaikut­taa puolueen sisäisi­in voima­suhteisi­in, eikö myös EU-tasol­la voisi ajatel­la, että äänestämäl­lä voi vaikut­taa siihen, mil­laisia mielip­iteitä ryh­mit­tymien sisäl­lä on? Olisin kaivan­nut oikeas­t­aan kaikkien puoluei­den kam­pan­join­nis­sa pien­tä kri­it­tisyyt­tä myös omi­in ryh­mit­tymi­in, tyyli­in “tätä minä halu­aisin muuttaa”.

  10. jjr: …Vihreät tulee toim­i­maan ITER koe­fu­u­siovoimalan alasajamiseksi…

    Kiitok­set että nos­tit asian esiin!

    Vaik­ka arvostankin poli­ti­ikan teko­ta­paa jos­sa ote­taan vasem­mal­ta se mikä siel­lä on järkevää, ja oikeal­ta se mikä siel­lä on järkevää (ja tämä edel­lyt­tää kom­pro­mis­se­ja puolueessa jota vuoroin kut­su­taan Kokoomuk­sen puis­to-osas­tok­si, vuoroin viherkom­mareik­si), nyt on kyse liian tärkeästä asi­as­ta pelleiltäväksi.

  11. rantan­plan: az mielestäni poli­ti­ikkaa pitäisi ensin läh­estyä arvo­jen kaut­ta tavoit­teisi­in, ja sit­ten kek­siä ratkaisut joil­la vas­ta­ta ongelmiin. 

    Poli­ti­ikan pitäisi perus­tua arvoihin, kos­ka niistä arvoista äänestetään. Sen jäl­keen jol­lakin teknokraat­tisel­la menet­te­lyl­lä pitäisi alkaa siirtää näitä arvo­ja todellisuudeksi.

    Pitäisi.

    Käytän­nössä poli­ti­ik­ka on täyn­nä sitä, että poli­itikot julis­ta­vat menet­te­ly­tapo­ja, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa joko luon­no­lakien, talouden kovien reaali­teet­tien tai hei­dän omien arvo­jen­sa kanssa. Pakol­li­sista kom­pro­mis­seista selvitään ummis­ta­mal­la silmät sen sijaan että rohkeasti valit­taisi­in pienem­piä paho­ja. Iso­ja päätök­siä tehdään ja lobataan mutu-poh­jal­ta, asia-argu­ment­teina esite­tyt argu­men­tit eivät kestä tieteel­listä kritiikkiä.

    Poli­ti­ikas­sa jodu­taan toim­i­maan mon­en tun­tem­at­toman kanssa, ja sikäli päätök­siä joudu­taan tekemään välil­lä mon­enkin ole­tuk­sen kanssa. Olisi kuitenkin reilua, että ne ole­tuk­set laitet­taisi­in näkyvi­in. Tämä mah­dol­lis­taisi ole­tusten tarkastelun jo ennen päätök­sen­tekoa sekä niiden tarkastelun jälkikä­teen oppimismielessä.

    Omas­ta näkökul­mas­tani vihreät ovat tässä kohdas­sa hiukan turhan usein valin­neet fiilik­set fak­to­jen sijaan siinä vai­heessa, kun ei enää pitäisi puhua arvoista vaan toimin­nas­ta. Kaik­ki muutkin puolueet tekevät samaa, useim­miten vielä paljon enem­män. Jostain syys­tä itse kuitenkin ase­tan vihreille riman vähän korkeam­malle, kos­ka luon­non asian puolestapuhu­mises­sa olisi syytä pitää tiede kirkkaana mielessä.

  12. rantan­plan:

    Eläjä menit­pä tekemään hölmösti, sil­lä kävi mitä kävi niin Oras ei ole ehdol­la ensi eduskun­tavaaleis­sa. Äänestä aina sitä ihmistä jon­ka halu­at tul­la valituksi!

    No, onnek­si vihreil­lä on run­saasti hyviä ehdokkai­ta. Har­mi, jos Tynkky­nen ei aio olla eduskun­tavaaleis­sa ehdol­la. Mut­ta tosi­aan, vihreil­lä on läh­es koko lista sel­l­ainen, jon­ka toivoisin menevän läpi, eli ei tul­lut tehtyä huonoa val­in­taa nytkään. Olen­naista on, että val­i­tut näkevät, mikä on olen­nais­in­ta. (= ilmas­ton­muu­tok­sen hidastaminen).

  13. jjr: Euroopan vihreät puolueet, joi­hin Suomen Vihreät ilmoit­taa kuu­lu­vansa, on laat­in­ut yhteisen ohjel­ma­julis­tuk­sen eurovaaleihin:

    Tässä näkyy eurovaalien ongel­ma. Vaaleis­sa pitäisi äänestää samaan aikaan suo­ma­lais­es­ta poli­ti­ikas­ta ja euroop­palais­es­ta poli­ti­ikas­ta. Meikäläis­ten puoluei­den käytän­nön toim­inta ja arvot poikkea­vat aika paljon europar­la­mentin viiteryhmistä.

    Voi sanoa, että eurovihreät ovat mon­es­sa kohtaa hörhömpiä kuin suo­ma­laiset vihreät, ja oikea-vasen ‑akselil­la eurovihreät ovat enem­män vasem­mal­la kuin suo­ma­laiset, kos­ka val­lit­se­va eurovärisävy on punav­ihreä. Niin­pä oikeis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­van suo­ma­laisen vihreän ääni voi europoli­ti­ikas­sa men­nä ryh­män aja­tusten taakse.

    Tämä ei kuitenkaan ole yksi­no­maan vihrei­den ongel­ma. Keskus­ta on aika omi­tu­inen tapaus lib­er­aalis­sa liit­to­val­tio­henkisessä ALDE:ssa. Suomes­sa lib­er­aalimpi ja liit­to­val­tio­henkisem­pi kokoomus taas on kon­ser­vati­iviryh­mässä, joka on arvopo­h­jal­taan hyvää kato­lilaisu­ut­ta. Niin­pä arvolib­er­aalin oikeis­to­laisen kan­nat­taisikin äänestää RKP:tä, joka sit­ten onkin keskus­tan kanssa samas­sa ryh­mässä. Se ei kuitenkaan ehkä koti­maan poli­ti­ikkaa ajatellen ole kovin real­isti­nen ajatus.

    Vasem­mis­tossa voisi kuvitel­la kulut­ta­jan­suo­jan ole­van parem­min, mut­ta ei se ihan vält­tämät­tä niinkään ole. Jos kat­se­lee demarien eurovaaliehdokkai­ta, niin eroa kokoomuk­sen ehdokkaisi­in joutuu vähän jo etsimään. Euroop­palainen vasem­mis­to­laisu­us on usein vasem­mis­to­laisem­paa, joten suo­ma­lainen ajat­telu voi johtaakin vähän eri asioi­hin kuin mitä äänestäjä on ajatellut.

    En yhtään ihmettele sitä, että ihmiset koke­vat EU-vaalit vieraik­si ja EU-poli­ti­ikan han­kalak­si. Valveu­tuneem­mallekin äänestäjälle voi olla vaikea miet­tiä, miten äänen­sä lait­taisi niin, että se johtaa omia arvo­ja tuke­vaan toimintaan.

    Yksi tapa kor­ja­ta asia olisi se, että EU-puolueet oli­si­vat erik­seen. Aja­tus tosin ei tai­da olla kovin real­isti­nen ihan vähään aikaan…

    Kaikesta huoli­mat­ta: Hyvää vaalipäivää, käykää uurnilla!

  14. Eläjä:
    Oras Tynkky­nen olisi ollut minus­ta todel­la pätevän oloinen ja on myös ääret­tömän selkeä ja asialli­nen esi­in­tyjä. Mut­ta en uskaltanut äänestää Oras­ta (neu­voin myös miestäni äänestämään helsinkiläistä ), kos­ka Pirkan­maa tarvit­see eduskun­tavaaleis­sa Tynkky­sen kaltaisen hyvän ääniharavan. 

    Pait­si että Oras Tynkky­nen ei enää ase­tu ehdolle seu­raavis­sa eduskuntavaaleissa:
    http://www.orastynkkynen.fi/?p=6014

    Toivon kaikesta sydämestäni Orak­sen pää­sevän par­la­ment­ti­in, ettemme menetä yhtä kokeneim­mista ja suosi­tu­im­mista poliitikoistamme.

  15. Kotiuduin juuri äänesty­s­paikalta, jos­sa ei valitet­tavasti ollut kävi­jöitä ruuhkak­si asti. 

    Olen ollut äänioikeutet­tu tois­takym­men­tä vuot­ta ja äänestänyt kaikissa vaaleis­sa joko vihre­itä tai kokoomus­ta. Ongel­mani on, että vaik­ka olen poli­ti­ikas­ta kiin­nos­tunut, en koe yhtäkään puoluet­ta omak­seni ja pää­dyn val­it­se­maan vähiten huonon vai­h­toe­hdon. Täl­lä ker­taa val­in­ta kallis­tui vihrei­den sijaan kokoomukseen.

    Kaikkien puoluei­den taus­tas­sa on ide­ol­o­gista pain­o­las­tia, jon­ka takia merkit­täviä kysymyk­siä ei voi­da läh­estyä järkipo­h­jal­ta. Pait­si että puoluei­den ohjelmista löy­tyy tärkeitä kysymyk­siä, joista olen eri mieltä , puolueen fik­suim­malle ehdokkaalle annet­tu ääni myös tukee sel­l­aisia ehdokkai­ta, joiden näke­myk­siä en todel­lakaan halu­aisi kannattaa. 

    Vihreil­lä kaikkein ongel­mallis­in­ta on muidenkin kir­joit­ta­jien mainit­se­ma epära­tionaa­li­nen suh­tau­tu­mi­nen teknolo­giaan ja tar­rautu­mi­nen puh­da­sop­piseen ide­olo­giaan sen sijaan, että esim. ydin­voima kaikkine haastei­neenkin voitaisi­in nähdä yht­enä keinona tais­telus­sa ilmas­ton­muu­tos­ta vastaan. 

    Kokoomuk­sen osalta min­ua vier­aan­nut­taa etenkin monien ehdokkaiden turhan vah­vasti koti-uskon­to-isän­maa-osas­tol­ta nou­se­va kon­ser­vati­ivi­nen arvo­maail­ma sekä ide­ologi­nen vas­tus­tus fik­su­ja mut­ta liian vasem­mis­to­laisik­si miel­let­tyjä malle­ja kuten perus­tu­loa kohtaan. 

    Myös muil­la puolueil­la koen ole­van omat ongelmansa. 

    Tämänker­tai­sis­sa eurovaaleis­sa agen­da ja ehdokkaat oli­vat sel­l­aisia, että päädyin ker­tomaani ratkaisuun.

    Tänään Helsin­gin Sanomis­sa ollut aja­tusleik­ki puolueken­tän uusik­si lait­tamis­es­ta oli mie­lenki­in­toinen. Real­is­tis­ta­han täl­lainen uud­is­tu­mi­nen ei ole mut­ta ainakin omas­ta mielestäni Suomes­sa olisi tilaus­ta uudelle lib­er­aalille vihreälle keskusta­laiselle puolueelle.

  16. Ode Tuuli Kousas­ta (kan­nat­taa jatkos­sa kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että kir­joit­taa edes frendin nimen oikein):

    “Häneen on voin­ut aina luot­taa. Vaikeis­sakin tilanteis­sa Tuuli on pystynyt muo­dosta­maan tolkullisen ja perustel­lun mielip­i­teen. Niin­pä hänet on valit­tu ker­ta toisen­sa jäl­keen vaa­tivi­in tehtäviin.”

    Eli suomek­si: ihmistä, jol­la on sama mielipi­de kuin itsel­lä, aut­taa mielu­usti ural­la eteenpäin. 🙂

    ***

    Antero “Dress­man” Var­ti­ainen… Kak­si teemaa omil­la vaal­i­sivuil­la: tiuk­ka ei talouskurille ja kalakan­to­jen kurimus. Kan­nat­taa äänestää kos­ka on perus­tanut kahvi­lan. Just. Mut­ta komea perkele, sitä en kiistä.

    ***

    Anni Sin­nemäen vahvu­us ei ole talousasiois­sa vaan runoilijana…

  17. Kaikissa puolueis­sa on jotain vikaa, minkä takia ei halu­aisi niitä äänestää. Päätin kuitenkin äänestää, kos­ka halusin antaa ääneni EU:n toimivu­u­den puoles­ta ja sen toim­intaa häir­it­se­viä pop­ulis­te­ja vas­taan. Vai­h­toe­hto­ja siis oli use­ampia. Muu­tamis­sa viime (kansal­li­sis­sa) vaaleis­sa olen äänestänyt Vihre­itä, nyt kuitenkin vai­h­tui puolue. Turha tois­taa kaikkea mitä esim. tämän kir­joituk­sen ensim­mäisessä vas­tauk­ses­sa tuo­daan esille. Totean vain, että täl­lä ker­taa ilmas­to ja uusi­u­tu­vat ener­giat oli­vat Vihrei­den ykkös teema. (Ärsyt­täväm­pää kuin Urpi­laisen unelmahöt­tö, on unelmahöt­tö, jota yritetään kirkkain silmin esit­tää ana­lyyt­tisek­si asiantun­ti­jatyök­si. Tämä tuli mieleen aina kun näin Oras Tynkky­sen main­ok­sen.) Toivon, ettei Euroop­pa joudu kär­simään paljoa Vihrei­den ener­giapoli­ti­ikas­ta ja niitä muitakin Euroop­pa-myön­teisiä ja ihmisoikeuk­sista välit­täviä puoluei­ta on. 

    Vihreistä yleen­sä: pidän monis­sa asiois­sa Vihre­itä fik­suin­pana puolueena. Tähän lie­nee syynä se, että Vihreät ovat puolueena nuori. Asioi­ta voidaan uud­is­taa eikä vuosikym­meniä van­ha siteet yhteiskun­nan eri­lai­sis­sa val­taa käyt­tävis­sä organ­isaa­tiois­sa ja totu­tuis­sa tavois­sa sido päätök­siä samal­la taval­la kuin van­ho­ja puoluei­ta. Miten SDP voi uud­is­taa työ­markki­noi­ta? Voisiko Kokoomus ajaa toimivia markki­noi­ta jo ole­mas­sa ole­vien yrit­täjien kus­tan­nuk­sel­la? Voiko Keskus­ta kan­nat­taa mitään mikä olisi maaseudul­ta pois? Vihreil­lä on hyvin vähän näitä ongelmia suuris­sa yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa, kos­ka Vihreät ovat puolueena nuori. Vihreät tar­joa­vat hyvän vai­h­toe­hdon moni­in yhteiskun­nal­lisi­in kyskymyk­si­in. Muuten Vihrei­den anti jää vähäisek­si. Ympäristö on tärkeää, mut­ta poli­ti­ik­ka ei ole realistista. 

    Onnek­si olkoon kuitenkin yhdestä paikas­ta. Kaik­ki mikä on pois ääri­oikeal­la olevil­ta ja EU:n toim­intaa jäädyt­täviltä on plussaa.

  18. Kun taloudel­liset ajat ovat huono­ja, ihmiset huolestu­vat perusasioista ja kaiken­lainen maail­man­halaus jää vähem­mälle. Vihrei­den tap­pi­o­ta voi tarkastel­la tätä luon­nol­lista reak­tio­ta vastaan.

  19. Ydin­voima ja GMO… Minus­ta tun­tuu siltä, että nämä ovat aihep­i­ire­jä, jois­sa vihreät eivät vain voi vali­ta järkevää lin­jaa, kos­ka puolueet halu­a­vat pitää kiin­ni siitä äänestäjäkun­nas­ta, jolle nämä ovat kirosanoja.

    Minus­ta täl­laisen turhan­päiväisen lud­di­it­tisen pop­ulis­min voisi jät­tää poli­it­tiselle vasem­mis­tolle, sil­läkin uhal­la, että äänisaalis rom­ah­taisi. Vihrei­den tulisi olla arvolib­er­aali, sivistynyt, ympäristöti­etoinen yleispuolue.

    Minus­ta tun­tuu, että Vihrei­den akti­ivi­jäsenistökin jakau­tuu jos­sain määrin “teknokraat­tei­hin” ja “ide­al­is­tei­hin”. Halu­aisin äänestää teknokraat­te­ja ilman vaaraa siitä, että ääneni menee idealistille.

    (Käsite “sivistynyt” muuten sisältää tänä päivänä fem­i­nis­min, ts. ajatuk­sen siitä, että sukupuolit­tuneet kult­tuuriset rak­en­teet on puret­ta­va. Se, että fem­i­nis­min nimis­sä julka­istaan kuraa, ei tee fem­i­nis­mistä tarpeetonta.)

    Äänestin helsinkiläistä Vihreää, kun ker­rankin oli tilaisu­us. Eurovaalit ovat (toisi­naan pres­i­dentin­vaalien ohel­la) ain­oat vaalit, jois­sa tämä on min­ulle mahdollista.

  20. Tulok­ses­ta. Vasem­mis­toli­it­to sai paket­tin­sa kasaan varsinkin viime ker­taan ver­rat­tuna, ja siitä heille yksi paik­ka ja Vihreiltä vas­taavasti pois. Ei tässä mitään sen kum­mem­paa, ja onnittelut.

    Sinivihreä: Olen ollut äänioikeutet­tu tois­takym­men­tä vuot­ta ja äänestänyt kaikissa vaaleis­sa joko vihre­itä tai kokoomus­ta. Ongel­mani on, että vaik­ka olen poli­ti­ikas­ta kiin­nos­tunut, en koe yhtäkään puoluet­ta omak­seni ja pää­dyn val­it­se­maan vähiten huonon vai­h­toe­hdon. Täl­lä ker­taa val­in­ta kallis­tui vihrei­den sijaan kokoomukseen.

    Mä nyt kom­men­toin tähän, kun tänne on odotet­tavis­sa pitk­iä vuo­datuk­sia aiheesta mikä Vihreis­sä mät­tää. Kos­ka yllä ole­va on hyvä kuvaus todel­lisu­ud­es­ta. Puolueet ovat kym­me­nien tai sato­jen tuhan­sien äänestäjien yhteisö, jot­ka ei perus­tu siihen että nuo ovat keskenään hie­man vähem­män erim­ielisiä kuin jonkun toisen puolueen kan­nat­ta­jat. Ja kukin sit­ten arpoo epätäy­del­lisessä poli­it­tises­sa todel­lisu­udessa, että minkä näistä valitsisi.

    Minä en halua sanoa täl­lä yhtään mitään muu­ta, kuin että perustelu­na sille että ei äänestä jotain puoluet­ta, siis ihan mitä tahansa, on se että ne tekee tyh­miä asioi­ta ja/tai on väärässä asi­as­sa X, imp­likoi että on ole­mas­sa joku puolue joka ei tee tyh­miä ja on oike­as­sa kaikissa asiois­sa. Tämä tuskin on millekään puolueelle real­isti­nen tavoite.

    Vihreil­lä kaikkein ongel­mallis­in­ta on muidenkin kir­joit­ta­jien mainit­se­ma epära­tionaa­li­nen suh­tau­tu­mi­nen teknolo­giaan ja tar­rautu­mi­nen puh­da­sop­piseen ide­olo­giaan sen sijaan, että esim. ydin­voima kaikkine haastei­neenkin voitaisi­in nähdä yht­enä keinona tais­telus­sa ilmas­ton­muu­tos­ta vastaan.

    Ihan noin mie­lenki­in­nos­ta: Että jos nyt Vihreät, siis yksi keskisu­uri puolue Euroopas­sa ja Suomes­sa, toteaa että ydin­voimakin on ihan kiva asia ja halataan kaik­ki, niin mikä tässä maail­mas­sa ihan käytän­nössä muut­tuu? Niitä voimaloi­ta ei nouse mis­sään sem­moi­ses­sa mit­takaavas­sa että sil­lä olisi mitään väliä, kos­ka ne ovat niin kovin, kovin kalli­ita, ja se ei ole poli­it­ti­nen kysymys. Mil­lä halu­an sanoa, että tää on ehkä ilmastopoli­ti­ikan puudut­tavin keskustelu­ai­he koskaan. Jos minä olisin puolue, niin sen ydin­voimakan­ta olisi EVVK.

  21. Vihreät ovat ajau­tuneet posi­ti­ivi­sista uud­is­tuk­sien edis­täjistä enem­män van­han säi­lyt­täjik­si ja nim­by-puolueek­si. Puolueen ikä alkaa tehdä tehtävänsä?

    On myös vaar­al­lista esi­in­tyä “hiukan mui­ta parem­pana”, kirka­sot­saise­na “kaiken hyvän puo­lus­ta­jana”. Sil­loin täy­tyy itse pystyä toim­i­maan yhtä ylevästi, eikä poli­ti­ik­ka ole useinkaan ylevää tai kovin kaunista.

  22. Jaa­has, tulos oli odotet­tu eikä viiden vuo­den takainen jytky onnis­tunut. “ne ei vaan ymmärtäneet äänestää” ‑se litys on kuul­tu noin parin vuosikymmne­nen ajan.

    Hatun­nos­tu Var­tialle, joka teki ison työn kam­pan­jal­laan. Jokainen puolue ansais­tee hyvän kam­pan­join­nin ja toiv­ot­tavasti vaik­ka nyt ei
    maalia tul­lut niin sit­ten jatkossa.

    Todel­lakin voisi olla aika avau­tua ulospäin.
    Toinen asia on, että flirt­tailu Vasem­mis­toli­iton ja euroop­palaisen äärili­ikeen viher­vasem­mis­ton kanssa on huono idea.

  23. Vihrei­den pseudoti­eteelli­nen aja­tus­maail­ma tekee puolueesta nyky­isin hyvin vaikeasti äänestet­tävän. Puolue on aina ollut lähin­nä omaa aja­tus­maail­maani, mut­ta nyt hörhömäi­nen ydin­voimavas­taisu­us, vähän GMO-vas­taisu­uskin ja ekonäperte­ly melkein pakot­ti­vat äänestämään mui­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan pitäisi olla puoluei­den tärkeyslistal­la ensim­mäisenä, mut­ta se ei vaiku­ta ole­van edes Vihreille kovin tärkeää. Jos tosis­saan halu­aa ehkäistä ilmas­ton­muu­tos­ta, sil­loin pitää edis­tää niitä ener­giantuotan­to­muo­to­ja, joil­la on real­is­tiset mah­dol­lisu­udet vähen­tää päästöjä sel­l­aises­sakin maail­mas­sa, jos­sa ihmis­ten enem­mistö ei val­itse vihreää elämän­ta­paa. Se, että meille pienelle vähem­mistölle riit­täisi vähempikin ei paljon auta, jos enem­mistö halu­aa enemmän.
    Lisää Osmon har­ras­ta­maa asioiden laskemista ja perustelua tosi­a­sioiden poh­jal­ta ja vähem­män ide­ol­o­gista puuhastelua kiitos.
    Vihreät oli­vat min­ulle kuitenkin vähiten huono vai­h­toe­hto ja sai­vat ääneni.

  24. Minä olisin halun­nut äänestää vihre­itä, mut­ta en halun­nut äänestää Hau­ta­laa enkä Gron­ber­gia (tuliko kir­joitet­tua oikein?). Vihreil­lä on usein kat­to korkeal­la ja seinät lev­eäl­lä, mut­ta EU-asiois­sa ollaan valmi­ita säätämään pilkun­tarkko­ja lake­ja koko EU:ta koskien. Niin kuin Soi­ni joskus sanoi, ei sama hat­tu sovi kaikille. Jotenkin halu­an ajaa jokaisen val­tion itsenäisyyt­tä. Annoin ääneni vasem­mis­toli­itolle, mut­ta olisin sen jät­tänyt tekemät­tä, jos olisin tien­nyt, ketä sieltä “ohjataan” EU:hun. Tosi­asi­as­sa­han EU- vaalit ovat puolue­vaalit, oman ehdokkaan läpipääsy on aika epä­to­den­näköistä, eihän isom­mis­takaan puolueista päässyt kuin 3 läpi.

  25. tpyy­lu­o­ma:
    Mil­lä halu­an sanoa, että tää on ehkä ilmastopoli­ti­ikan puudut­tavin keskustelu­ai­he koskaan. Jos minä olisin puolue, niin sen ydin­voimakan­ta olisi EVVK. 

    Kysymys on tietysti aika pien­estä asi­as­ta, mut­ta puolue voi oma­l­la toimin­nal­laan tehdä siitä kokoaan suurem­man. Jos muut puolueet päät­tävätkin että ydin­voimalu­pia lisää kiitos, ja vihreät marssi­vat vaik­ka hal­li­tuk­ses­ta ulos sen takia, on täysin ymmär­ret­tävää että jotkut lib­er­aaliteknis­nört­tiäänestäjät koke­vat val­takir­jal­laan pyy­hi­tyn per­set­tä suht turhaan. Vaik­ka ei se asia ilmeis­es­ti ollutkaan niin merk­i­tyk­setön keskimääräiselle puolueen kan­nat­ta­jalle, jol­loin tuol­la erim­ielisel­lä herän­nee kysymys josko seu­raavis­sa vaaleis­sa etsisi sopi­vam­man puolueen. Ainakin itse pidän tuo­ta val­tavasti isom­pana riskinä vihrei­den äänestämisessä, kuin sitä että ääneni menee juuri “ei ydinvoimaa”-mielisille.

  26. Tässä blo­gis­sa main­os­tanei­den “Soin­in­vaar­alais­ten” (Tynkkynen,Vartia,Aalto,Kivekäs) yhteinen äänisaalis oli 46788. Sil­lä olisi men­nyt Hau­ta­lan 31585 äänen ohi reip­paasti. Jos mukaan lisäisi Jyr­ki Kasvin, ään­imäärä olisi 53233. 

    Ei ole mitään syytä mik­sei järkivihreä voisi voit­taa yhtä usein kuin vaihtoehtovihreä[1]. Voit­to on aina jär­jeste­lykysymys. Jos enkeleitä on ole­mas­sa, toivon että he ovat jär­jestäy­tyneet mafi­an tavoin. – Kurt Von­negut, mutatis mutandis.

    [1]: http://www.homeopaatit.fi/similia-palkinto/

  27. Moni tun­tuu sanovan, että äänestäisi vihre­itä, jos vihreät edis­täi­sivät ydinvoimaa. 

    Ker­tokaa nyt toki, että miten vihreät voisi­vat edis­tää Olk­ilu­o­to 3:n edis­tymistä ja RosAtomin voimala­hankkeen varainkeru­ut­ta. Tuskin vihre­itä päästetään johta­maan nyky­istä raken­nushanket­ta. Eikä vihreil­lä puolueena tai edes vihrei­den äänestäjäkun­nal­la liene rahaa ostaa suo­ma­laisen teol­lisu­u­den kan­nat­ta­mat­tomik­si toteamia osu­usksi RosAtomin voimalasta.

    Että mitä vihrei­den pitäisi tehdä? Hom­ma­ta lupa vielä 10 uudelle voimalle? Kuka ne rakentaisi?

  28. Vihrei­den kan­natuk­sen putoamisess­sa pari asi­aa aiheut­taa kyl­lä vähän miettimistä.

    Yksi mie­lenki­in­toinen tulk­in­ta on se, että jonkin­lainen (ehkä näen­näi­nen) siir­tymä Sin­nemäen vasem­mis­tovihrey­destä Niin­istön oikeis­tovihrey­teen ei näytä saa­neen oikein hyvää vas­taan­ot­toa äänestäjien kesku­udessa. Vasen lai­ta vuo­taa vasem­mis­toli­it­toon, oikeaan laitaan ei kuitenkaan tule kokoomuk­selta lisä-äänestäjiä.

    Toinen haaste on se, että vihrei­den kan­natuk­sen pitäisi ikärak­en­teen vuok­si melkein automaat­tis­es­ti lisään­tyä. Vihreät äänestäjät ovat tyyp­il­lis­es­ti olleet nuo­ria, ja nuorten kesku­udessa vihre­itä on kan­natet­tu paljon. Täl­lä taval­la vihrei­den äänestäjämäärän pitäisi kas­vaa jatku­vasti päin­vas­toin kuin esimerkik­si demareil­la, joiden kan­nat­tus las­kee luon­nol­lisel­la poistumalla.

    Näin ei kuitenkaan näytä käyneen. Olisi hyvin mie­lenki­in­toista tietää, onko kan­na­tus pudon­nut nuorimpi­en äänestäjien kesku­udessa, vai siir­tyvätkö äänestäjät muiden puoluei­den äänestäjik­si iän karttuessa.

    Yksi pidem­män ajan tren­di voi liit­tyä kokoomuk­sen ase­maan. Ilman varsi­naista oikeis­to­haas­ta­jaa kokoomuk­sel­la on ollut varaa muut­tua kypärä­pap­pipuolueesta huo­mat­tavasti lib­er­aal­im­mak­si ja myös vähem­män talousoikeis­to­laisek­si puolueek­si. Tämä saat­taa kaven­taa vihrei­den elin­ti­laa oikeal­la. Voisi myös veika­ta, että kokoomuk­ses­sa on pan­tu merkille lib­er­aalien ehdokkaiden menestys.

    Tässäkin keskustelus­sa on tar­jot­tu sitä men­estys­re­sep­tiä, että vihreät voisi­vat ryhtyä järkipuolueek­si, kos­ka sil­lä sar­al­la ei ole ruuhkaa. Olen sydämessäni samaa mieltä, mut­ta pelkään etteivät tämän keskustelun osal­lis­tu­jien äänet riitä paikkaa­maan putoavien hörhöäänien jät­tämää reikää.

  29. tpyy­lu­o­ma: Mil­lä halu­an sanoa, että tää on ehkä ilmastopoli­ti­ikan puudut­tavin keskustelu­ai­he koskaan. Jos minä olisin puolue, niin sen ydin­voimakan­ta olisi EVVK.

    Ongel­ma ydin­voiman kohdal­la on se, että sen kat­e­gori­nen vas­tus­t­a­mi­nen ilman ener­giateknis­es­ti real­is­tisia vai­h­toe­hto­ja ei nyt vain näytä hyvältä ener­giantuotan­non ja ‑kulu­tuk­sen reaali­teet­te­ja ja numeroi­ta tun­te­vien parissa. 

    En täl­lä väitä, että ydin­voima olisi ihmer­atkaisu, tai etteikö ihmiskun­ta selviäisi hiilet­tömään talouteen ilman ydin­voimaa. En myöskään sano, etteikö puolue voisi olla ener­giapoli­ti­ikas­sakin hyvin uskot­ta­va ja samaan aikaan vas­tus­taa ydinvoimaa. 

    Jos kuitenkin jokin taho samaan aikaan vas­tus­taa ydin­voimaa ja fos­si­ilis­ten polt­tamista, pitää tun­nus­taa se että ilman todel­la suuria tek­nol­o­gisia läpimur­to­ja edessämme on erit­täin suuri elin­ta­pa- ja elin­ta­so­muu­tos, jos halu­amme pitää päästöt kurissa.

    Itse asi­aa hiukan enem­män kuin aivan pin­ta­puolis­es­ti tun­te­vana pidän vihrei­den ilmastopoli­ti­ikan tätä nurkkaa sel­l­aise­na, joka ei anna aivan paras­ta mah­dol­lista näke­mys­tä tek­nis-luon­non­ti­eteel­lis­es­tä asiantun­te­muk­ses­ta. Teknovihrey­dessä on myös valitet­ta­van usein tiet­ty hypetyk­sen sivu­maku, jos­sa teknolo­giaop­ti­mis­mi on hiukan turhan koval­la vai­h­teel­la. Kar­rikoiden tule­vaisu­us on tuulivoimal­la liikku­vien sähköau­to­jen maail­ma. Kuu­lostaa kival­ta, mut­ta polul­la täältä sinne on aika mon­ta tek­nol­o­gis­es­ti vielä täysin lev­äl­lään ole­vaa askelmaa.

    Suu­ru­us­lu­okkien takia ydin­voima on kuitenkin ener­giantuotan­non ja ilmastopoli­ti­ikan kon­tek­stis­sa kysymys, joka ei voi olla EVVK. Jos halu­taan puhua ilmastopoli­ti­ikkaa, sit­ten pitää esit­tää real­is­tisia ske­naar­i­oi­ta, ja niis­sä on ihan pakko ottaa jokin kan­ta ydinvoimaan.

    Tämä ei tietenkään ole vihrei­den yksi­non­gel­ma. Vihreä liike on paljon paneu­tuneem­pi ilmas­toa­sioi­hin ja ener­giantuotan­toon kuin suurin osa muus­ta poli­it­tis­es­ta ken­tästä. Muual­ta tulee vielä oudom­paa set­tiä. Apuk­oulun pri­imuk­sen paik­ka ei kuitenkaan ole ehkä kovin tavoitelta­va tässä.

    (Tois­te­taan tässä nyt henkilöko­htainen kan­tanikin ydin­voimaan. Olen nyky­muo­toisen ydin­voiman vas­tus­ta­ja, kos­ka se on teknis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kovin haas­ta­va tuotan­to­muo­to. Jos kuitenkin val­in­ta käytän­nössä tehdään fos­si­ilis­ten ja ydin­voiman välil­lä, kahdes­ta pahas­ta otan mielu­um­min ydinvoiman.)

    1. Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä.

  30. En voin­ut tääl­lä ker­taa äänestää perus­puoluet­tani vihre­itä, kos­ka kärkiehdokas (Hau­ta­la) ilmoit­ti kan­nat­ta­vansa Natoa. Lisäk­si vihreät eivät mitenkään erot­tau­tuneet talousasiois­sa Kokoomuk­ses­ta tai muista por­varipuolueista. Tulo­erot kas­vaa hälyyt­tävästi ja ain­oa, joka tämän takia ehdot­ti vai­h­toe­hto­ja oli Vasem­mis­to (mm. keskus­pankki­toimin­nan demokrati­soimi­nen); tämä oli siis vaikutel­ma puheen­jo­hta­ja­tent­tien perusteella.

  31. Pyy­lu­o­man käyt­tämä ydin­voiman vas­tainen retori­nen strate­gia on kieltämät­tä varsin ovela. Mon­et ns. järkivihreät var­masti ymmärtävät oikein hyvin, että ympäristöli­ik­keen per­in­teis­es­ti har­ras­ta­mal­la ydin­voiman riske­jä koske­val­la hys­teerisel­lä pelot­telul­la on aika heikosti mitään tieteel­listä poh­jaa (ja epäilemät­tä ymmärtävät myös, että ne “100% uusi­u­tu­via” ‑visiot eivät ole kovin real­is­tisia), mut­ta ovat silti halut­to­mia aset­tumaan avoimesti kan­nat­ta­maan ydin­voimaa. En toki tiedä tois­t­en ihmis­ten moti­ive­ja, mut­ta veikkaisin, että yksi merkit­tävä tek­i­jä, joka estää heitä omak­sumas­ta selkeästi myön­teistä ydin­voimakan­taa, on pelko jonkin sortin putk­inäköisek­si oikeis­to­laisek­si leimautumisesta. 

    Kos­ka ydin­voima kuitenkin sat­tuneesta syys­tä on hyvin ajanko­htainen aihe, täy­tyy niiden, jot­ka puhu­vat kyl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan vält­tämät­tömyy­destä, mut­ta eivät halua ydin­voimakan­tansa vuok­si leimau­tua sen enem­pää “hörhöik­si” kuin “oikeis­to­laisik­sikaan”, pyrk­iä parhaansa mukaan vähät­telemään ydin­voiman merk­i­tys­tä hiili­va­paan ener­gian läh­teenä. Tämä lie­nee ain­oa mah­dolli­nen tapa oikeut­taa itselle nihkeä suh­tau­tu­mi­nen ydin­voiman lisärak­en­tamiseen nykyisessä tilanteessa, ja siten estää kog­ni­ti­ivista dis­so­nanssia käymästä sietämättömäksi.

    Pyy­lu­o­makin tur­vau­tuu usein käytet­tyyn “ydin­voima on liian hidas­ta ja kallista” ‑argu­ment­ti­in, mut­ta jät­tää tyyp­il­liseen tapaan mainit­se­mat­ta, että ydin­voimalle esite­tyt vai­h­toe­hdot ovat vielä hitaampia ja kalli­impia. Tähän strate­giaan tur­vau­tu­vat toki “hörhötkin”, joille kel­paa argu­men­tik­si ydin­voimaa vas­taan ihan mikä tahansa. J‑P Mar­tikainen kir­joit­ti esim. juuri osu­vasti Green­pea­cen tavas­ta kauhis­tel­la surullisen kuu­luisan Olk­ilu­o­to kol­mosen hin­taa ja raken­nu­saikaa. http://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/05/21/nerokasta-grafiikkaa/

    Siinä, että ydin­voiman vas­tus­ta­jat poimi­vat rusi­noi­ta pul­las­ta puhu­mal­la Olk­ilu­o­dos­ta ja Fla­manvillestä ikään kuin ne oli­si­vat jol­lain tapaa globaal­isti edus­tavia esimerkke­jä ydin­voiman kus­tan­nuk­sista ja raken­nusajoista, eivätkä liitä väit­teitään minkään­laiseen kon­tek­sti­in, tuskin on kuitenkaan mitään uut­ta tämän blo­gin luk­i­jakun­nalle. Kaik­ista eniten Pyy­lu­o­man kir­joituk­ses­sa itseäni häir­it­seekin se, miten siinä väitetään, että ydin­voiman korkeil­la raken­nuskus­tan­nuk­sil­la (län­si­mais­sa) ja vihrei­den ydin­voiman­vas­taisu­udel­la ei muka olisi mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Täl­lä tavoin päästäänkin mukavasti johtopäätök­seen, että vihrei­den dog­maat­ti­nen ydin­voimakan­ta ei ole ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta ongel­ma, ja siitä keskustelem­i­nen on vain asen­nevam­mais­ten kes­ki-ikäis­ten kokoomus­lais­ten puudut­tavaa jankkaamista, joka voidaan ohit­taa olanko­hau­tuk­sel­la. Kuin­ka näppärää. 

    Tässä tietysti uno­htuu se, että ydin­voiman yksikkökus­tan­nuk­set laske­vat raken­net­tavien yksiköi­den määrän kas­vaes­sa (kos­ka vihreässä rin­nakkaistodel­lisu­udessa oppimiskäyrät vaikut­ta­vat ain­oas­taan tuuli- ja aurinkovoiman hin­toi­hin), ja jos Euroopas­sa päätet­täisi­in alkaa oikeasti tehdä päästö­jen vähen­tämisek­si jotain eli ryhdyt­täisi­in jär­jestelmäl­lis­es­ti kor­vaa­maan hiilivoimaloi­ta ydin­voimaloil­la, niin niiden ydin­voimaloiden yksikkökus­tan­nuk­set ja rak­en­tamisa­jat alka­isi­vat tääl­läkin pudo­ta nopeasti kohti eteläko­re­alaisia lukemia. Jokaista uut­ta ydin­voima­hanket­ta kynsin ham­pain vas­tus­ta­vat vihreät ja ääri­vasem­mis­to sekä suuren yleisön kesku­udessa pelkoa lietso­vat ympäristöjär­jestöt taas ovat ihan oikeasti merkit­täviä esteistä sille, että näin tapah­tu­isi, joten kyl­lä, tämä on mitä suurim­mas­sa määrin poli­it­ti­nen kysymys.

    Yleis­es­ti ottaen merkit­tävä ongel­ma Pyy­lu­o­man sekä Soin­in­vaaran ydin­voimaa koskevas­sa argu­men­taa­tios­sa on se, että ydin­voimaa tarkastel­laan ahtaasti vain Suomen tai Euroopan näkökul­mas­ta, vaik­ka ilmas­ton­muu­tos on globaali ongel­ma, ja Euroopan päästö­jen vähen­tämistä paljon suurem­pi merk­i­tys on sil­lä, mil­lä kehit­tyvät maat tule­vat kas­va­van ener­giantarpeen­sa tyy­dyt­tämään. Ne tule­vat tarvit­se­maan val­tavia määriä lisää luotet­tavaa perusvoimaa, ne tule­vat täyt­tämään tuon tarpeen halvim­mal­la mah­dol­lisel­la saatavis­sa ole­val­la teknolo­gial­la, ja ne eivät todel­lakaan tule kysymään degrowth-opin­topi­ireis­sä housun­per­sauk­sia kulut­tavil­ta län­si­maisil­ta aktivis­teil­ta lupaa siihen. 

    Käytän­nössä ne vai­h­toe­hdot ovat hiilivoima ja ydin­voima, joten ydin­voiman yksikkökus­tan­nusten saami­nen mah­dol­lisim­man alas on ensiar­voisen tärkeää. Voi tietysti olla, että Kiinan mas­si­ivi­nen ydi­no­hjel­ma riit­tää yksinään siihen, että ydin­voimas­ta tulee kehit­tyville maille hiilivoimaa halvem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta ilmas­to-ongel­man mit­ta­suh­teet huomioon ottaen olisi suo­tavaa, että myös euroop­palaiset osal­lis­tu­isi­vat talkoisi­in. Jos ilmas­ton­muu­tos aio­taan oikeasti pysäyt­tää, niin maail­mas­sa ei taa­tusti tule ole­maan lähivu­osikym­meninä yli­tar­jon­taa ydin­voimaloiden raken­nuska­p­a­siteetista ja alalle koulute­tus­ta työvoimas­ta. Vähin­tä mitä Euroopas­sa voidaan tehdä, on estää jo ole­mas­sa ole­vaa tieto­taitoa katoa­mas­ta. Olk­ilu­o­to on varoit­ta­va esimerk­ki nimeno­maan siitä, että sen han­kkimi­nen uudelleen ei tapah­du het­kessä, ja sik­si joka ikisel­lä uudel­la euroop­palaisel­la ydin­voimapro­jek­til­la on maail­man­laa­juista merk­i­tys­tä, vaik­ka Soin­in­vaara ja Pyy­lu­o­ma kuin­ka saivartelisi­vat yksit­täis­ten pro­jek­tien taloudel­lis­es­ta kannattavuudesta.

  32. Olen nuoren elämäni aikana äänestänyt nyt kahdesti EU-vaaleis­sa, kol­mesti eduskun­tavaaleis­sa, kahdesti kun­tavaaleis­sa ja kahdesti pres­i­dentin­vaaleis­sa. Yhteen­sä siis yhdek­sän ker­taa. Ker­taakaan ei ole äänestämäni ehdokas men­nyt läpi. Kun piraat­tipuolue tuli Suomeen, aloin äänestämään heitä ja sen jäl­keen edes äänestämäni puolue ei ole men­nyt ker­taakaan läpi.

    Min­ul­la ja Suomen muil­la asukkail­la tun­tuu ole­van täysin vas­takkaiset poli­it­tiset mielip­i­teet. Muut puolueet kuin piraatit har­voin edes otta­vat kan­taa asioi­hin joi­ta minä pitäisin tärkeinä.

    Hyvä osa min­un sukupolves­tani viet­tää suurim­man osan ajas­taan inter­netis­sä. Meille inter­netin asukkaille on vähem­män väliä sil­lä miten kun­tau­ud­is­tus ete­nee tai katoaako tehdastyö­paikat Suomes­ta (inter­net-kansalaiset joka tapauk­ses­sa työsken­televät korkean tekni­ikan alal­la eikä meille myöskään ole mikään temp­pu muut­taa vaik­ka toiselle puolelle maail­maa jos talousti­lanne tääl­lä alkaa näyt­tämään huonol­ta). Enem­män kiin­nos­taa se saadaanko netin neu­traal­ius tur­vat­tua tule­vaisu­udessakin tai se mil­laisia tuomion­päivän vakoilu­lait­tei­ta ja sen­su­urikoneis­to­ja net­ti­in asen­netaan tek­i­jänoikeus­bull­shitin tai las­ten­suo­jelun varjolla. 

    Netin ulkop­uoli­sista asioista min­ulle kiin­nos­tavimpia ovat perus­tu­lo ja kehit­tyvän maail­man olo­jen paran­t­a­mi­nen. Näistäkään ei paljon keskustelua julk­isu­udessa kuule val­ta­puolueil­ta. Glob­al­isaa­tio­ta voiv­otel­lessa autu­aasti uno­hdestaan se, että jokainen tehdas joka siir­tyy täältä Kiinaan, paran­taa puolestaan Kiinalais­ten köy­hien elin­ta­soa ja siel­lä elin­ta­son koho­tus­ta tarvi­taan enem­män kuin täällä.

    Vihreät sen­tään tais­tel­e­vat jatku­vasti ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta, mis­tä annan pointsit heille. Ilmas­ton­muu­toskysymys­tä luku­unot­ta­mat­ta val­tapoli­ti­ikan kysymyk­set tun­tu­vat keskit­tyvän mität­tömään nation­al­is­tiseen näp­päi­lyyn jos­sa pohdi­taan miten pienen muu­ta­man miljoo­nan ihmisen asut­ta­man maapläntin asi­at saataisi­in pidet­tyä mah­dol­lisim­man saman­laisi­na kuin ne oli­vat 70-luvulla.

  33. tpyy­lu­o­ma:Ihan noin mie­lenki­in­nos­ta: Että jos nyt Vihreät, siis yksi keskisu­uri puolue Euroopas­sa ja Suomes­sa, toteaa että ydin­voimakin on ihan kiva asia ja halataan kaik­ki, niin mikä tässä maail­mas­sa ihan käytän­nössä muut­tuu? Niitä voimaloi­ta ei nouse mis­sään sem­moi­ses­sa mit­takaavas­sa että sil­lä olisi mitään väliä, kos­ka ne ovat niin kovin, kovin kalli­ita, ja se ei ole poli­it­ti­nen kysymys.

    Tuo argu­ment­ti on per­in­teis­es­ti ollut niiden, jot­ka vähän välit­tävät ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Ei kan­na­ta kun ei se pienessä Suomes­sa kum­minkaan merkkaa mitään maail­man­laa­juis­es­ti. Sin­un on sit­ten pidet­tävät tätäkin argu­ment­tia täysin vedenpitävänä.

    Ja Suomes­sa ilmeis­es­ti muut­tuisi aika paljonkin, eipä tarvit­sisi kiivail­la niistä ydin­voimalu­vista. Nähtäisi­in myös minkälaisia laitok­sia oikeasti raken­net­taisi­in, jos lupia saisi aina kun pyytäisi. 

    Ja lopuk­si, mitä ihmeen järkeä on edes vaivau­tua äänestämään, jos ain­oa mikä kel­paa on maail­man­laa­juiset välit­tömät muutokset?

  34. Vihreät äänestäjät ovat jälleen anta­neet vaaleis­sa vah­van tuen euroop­palaiselle Vihrey­delle, valin­neet poli­it­tisen eikä teknokraat­tisen Vihreyden.

    Vihreät äänestäjät eivät val­tavas­ta main­on­nas­ta ja lob­baamis­es­ta huoli­mat­ta äänestäneet Europar­la­ment­ti­in putin­is­te­ja eikä puh­da­sop­piseen markki­naide­olo­giaan kaik­ista tosi­a­sioista piit­taa­mat­ta tak­er­tu­via talousvihreitä.

    Vihreät äänestäjät ovat ylivoimaisen selväl­lä äänio­su­udel­la valin­neet Europar­la­ment­ti­in euroop­palaisen Vihreän, ihmisoikeusak­ti­ivin, Venäjän tun­ti­jan ja yrit­täjän. Hei­di Hau­ta­la on kump­panei­neen polkaissut tyhjästä Helsin­gin Korkeavuorenkadulle kuu­lun Kasvisravintolan.

    Hau­ta­lan osaltaan luo­mas­sa Kiskon kollek­ti­ivis­sa har­joitet­ti­in mon­imuo­toista yri­tys- ja kult­tuu­ri­toim­intaa. Hei­di Hau­ta­laa kohtaan tun­netun kiitol­lisu­u­den ilmauk­se­na vak­i­naiset ympärivuo­tiset asukkaat rak­en­si­vat kollek­ti­ivi­in Hei­di Hau­ta­lalle oman eril­lisen WC:n, siltä var­al­ta että Hei­di Hau­ta­la tulee käymään. Vihrei­den on syytä palaut­taa tuo kiitol­lisu­u­den tunne mieleen hiljen­nyt­täessä näi­den eurovaal­i­t­u­losten äärelle.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä.

    Se voitaisi­in pakkol­u­nas­taa ja huu­tokau­pa­ta uud­estaan kenelle tahansa halukkaalle toteut­ta­jalle mihin tahansa hin­taan vaik­ka heti. Iteroidaan tarvit­taes­sa. Jos ei muu­ta, niin ainakin TVO jou­tu­isi jatku­vasti mak­samaan viivyt­telystään ostaes­saan lupaansa takaisin.

    Eikös nois­sa luvis­sa voisi samal­la määrit­tää fos­si­il­isille kiin­tiö ja pakot­taa se suo­raan voimalan ener­giantuotan­toa alem­mak­si? Tar­jotkoon luvan halti­ja sit­ten myös oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan kin­tiön alen­e­misen vuok­si tarvit­ta­van sähkön.

  36. “mikään temp­pu muut­taa vaik­ka toiselle puolelle maailmaa” 

    No sepäs mukavaa, joten… 

    “tais­tel­e­vat jatku­vasti ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta, mis­tä annan pointsit heille” 

    …muu­tatkin sinne var­maan ekol­o­gis­es­ti pur­jeve­neel­lä soutu­voima varamoot­tori­nasi? Vai oletko sit­tenkin vain tuol­lainen tuik­i­tavalli­nen kaksi­nais­moral­isti­nen cityvihreä, joka tilaa ympäristöstä pätkääkään välit­tämät­tä tuotet­tua hal­paskei­daa Kiinas­ta ja tun­tee matkustelus­taan huonoa omaatuntoa?

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä.

    Ikään kuin tämän­hetk­isten pro­jek­tien ongelmil­la ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, että ydin­voima on kaik­ista poli­ti­soitunein ener­giantuotan­to­muo­to. Se, että jokaisen uuden luvan saami­nen on hirveän poli­it­tisen vään­nön takana, pakot­taa ydin­voiman raken­nut­ta­jat tekemään epäop­ti­maal­isia ratkaisu­ja ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa poli­itikot ottaisi­vat kan­taa yksik­er­tais­es­ti siihen, saako ydin­voimaa tässä maas­sa ylipään­sä rak­en­taa vai ei, ja päätös yksit­täis­ten pro­jek­tien hyväksymis­es­tä jäisi STUK:lle. Vai oletko Osmo sitä mieltä, että eduskun­ta on oikea paik­ka tehdä päätök­siä reak­to­rien lukumääristä ja tyypeistä?

    Jos jokaiselle yksit­täiselle reak­to­rille ei tarvit­sisi erik­seen hakea eduskun­nas­ta lupaa, ei TVO:kaan olisi ehkä valin­nut OL 3:n laitostyypik­si isoin­ta mah­dol­lista pan­nua, mitä maail­mal­ta löy­tyi, eikä se nyt vält­tämät­tä olisi korvi­aan myöten nes­teessä kyseisen pro­to­tyyp­pireak­torin kanssa, mikä estää sitä myös aloit­ta­mas­ta OL 4:n rak­en­tamisen eduskun­nan aset­ta­man aikataulun mukaises­ti. Ja For­tum kyl­lä pysty­isi oikein hyvin rahoit­ta­maan saman­laisen myl­lyn rak­en­tamisen, mitä Pyhäjoelle nyt suun­nitel­laan, mut­ta alue­poli­it­ti­sista syistä lupa annet­ti­in Fen­novoimalle. Eikä Fen­novoimankaan ongel­mana ole rahoituk­sen puute, vaan koti­maisen rahoituk­sen puute. Rosatom on kyl­lä valmis otta­maan ihan niin ison siivun voimalas­ta kuin vain annetaan, mut­ta ulkopoli­it­ti­sista syistä selvää suo­ma­laisen­em­mistöä pide­tään vält­tämät­tömänä. En kyl­lä ymmär­rä mik­si 49,9 % venäläi­somis­tus olisi eri­tyisen suuri ongel­ma ener­giao­mavaraisu­u­den kannal­ta. Maakaa­suhanan voi kään­tää rajal­la kiin­ni, mut­ta ydin­voimalaa on hie­man han­kala siirtää mihinkään sen jäl­keen, kun se on rakennettu. 

    Jos poli­itikko­jen on pakko saa­da näp­pin­sä peli­in päätet­täessä siitä, kuin­ka suuri osu­us maan sähköstä tuote­taan ydin­voimal­la, niin huo­mat­ta­va paran­nus nykyti­lanteeseen olisi jo se, että fir­malle X annet­taisi­in lupa rak­en­taa max. X MW ydin­voimaa tietyn riit­tävän pitkän ajan kulues­sa, sen sijaan että eduskun­ta vänkää jokaisen reak­torin kohdal­la siitä, vas­taako se “yhteiskun­nan kokonaisetua”.

  38. Itse en äänestäisi vihre­itä, kos­ka en voi uskoa, että vihretä kykeni­sivät luo­maan työ­paikko­ja täl­laisille kaltaisil­leni valkokaulustyöntekijöille.

    Clean tech main­ok­si­inkin han­ki­taan vain ole­mas­sa ole­vien fir­mo­jen ole­mas­saole­via tuot­tei­ta. Ihan taval­lisia teol­lisia tuot­tei­ta, jot­ka ovat olleen ole­mas­sa iät ajat. Ei ole siis kasvua näköpi­iris­sä. Eikä työpaikkoja.

  39. Osmo, jos kysymys on Vihreille aka­teem­i­nen, mut­ta jollekin toiselle puolueelle tärkeä ja on uskot­tavaa heille tei­dän väit­tää sen ole­van teille ei-aka­teem­i­nen, niin ostanette sil­lä jotain kivaa?

  40. Piraatit pudot­ti­vat Kasvin eduskun­nas­ta? Ai jaa. Vetivätkö kölin alitse samalla? 🙂

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä.

    Jos ydin­voima ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, sitä ei raken­neta. Tämä on kuitenkin kau­pal­lis­ten toim­i­joiden asia. Sil­loin ei haeta lupia, sil­loin ei ruve­ta rak­en­ta­maan ydinvoimaa.

    Kyse ei kuitenkaan vaiku­ta ole­van aka­teemis­es­ta kysymyk­ses­tä sil­loin, kun siitä päät­tämis­es­tä yritetään tehdä kyn­nyskysymys­tä hal­li­tuk­ses­sa olemiseen.

    Tässä kohdas­sa kuva ei siis ole ihan ehjä. On strate­gis­es­ti hölmöä tehdä hal­li­tuskysymys­tä päätök­ses­tä, jol­la ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä. Sil­loin on parem­pi vain tode­ta, että “lupa-asi­as­sa tulemme äänestämään tyhjää, mut­ta ei tuos­sa mitään järkeä ole”.

    = = =

    Jos ihan arvaan, niin tämä näen­näi­nen ris­tiri­ita johtuu talousar­gu­mentin luon­teesta. Aika lail­la kiis­tat­ta ydin­voima on kus­tan­nuk­sil­taan surkean kallista ver­rat­tuna hiilivoimaan. Tämän tietävät kyl­lä ydin­voimalupi­en hakijatkin.

    Sen sijaan ydin­voima ei ole kallista ver­rat­tuna vas­taa­van sähkön­saan­nin tar­joavaan uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Näi­den eri tuotan­to­muo­to­jen ideaa­li­nen osu­us riip­puu hyvin mon­es­ta muut­tu­jas­ta, mut­ta tuuli- ja aurinkovoiman käyt­tämi­nen perusvoimana on sekin kallista.

    Lupi­en hak­i­jat siis lyövät vetoa sen puoles­ta, että nykyis­es­tä leikkipäästökau­pas­ta siir­ry­tään ihan oikeasti päästöjä leikkaavaan päästökaup­paan. Sil­loin ydin­voima on nyky­isil­läkin kuluil­laan toden­näköis­es­ti ihan hyvä investointi.

    Tästä syys­tä asian kuit­taami­nen taloudel­lis­es­ti huonok­si sisältää joko ole­tuk­sen päästökau­pan epäon­nis­tu­mis­es­ta tai ole­tuk­sen uuden päästöt­tömän ener­giantuotan­tote­knolo­gian hyp­päyk­seno­mais­es­ta kehittymisestä.

    Eli ei tuo kat­e­gori­nen vas­tus­t­a­mi­nen ihan irra­tionaal­ista ole, vaan se johtuu tuon talousar­gu­mentin takana ole­vista ole­tuk­sista. Minä jät­täisin talousar­gu­mentin sikäli rauhaan, että se hoitaa kyl­lä itsensä.

  42. Anonyy­mi:Ilmas­ton­muu­toskysymys­tä luku­unot­ta­mat­ta val­tapoli­ti­ikan kysymyk­set tun­tu­vat keskit­tyvän mität­tömään nation­al­is­tiseen näppäilyyn

    Nation­al­is­tisel­la näp­päi­lyl­lä on pirun suuri vaiku­tus taval­lis­ten suo­ma­lais­ten elämään. Tämä kos­kee myös korkeakoulutettuja. 

    Esimerkik­si savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den rap­pio ei vaiku­ta ain­oas­taan suo­raan työt­tömyy­den kasvu­un, vaan sen välil­liset vaiku­tuk­set ovat mit­ta­vat. Siinä hötäkässä kun tehtaat sor­tu­vat, menee työ mon­elta korkeak­oulute­tul­takin. Kehi­tys on meneil­lään täl­lä het­kel­lä. Meno­ja on, tulo­ja ei.

  43. Tämän kir­joituk­sen aihep­i­iri näyt­tää muut­tuneen kysymyk­sek­si, mik­si vihre­itä ei äänestet­ty? Olen ehkä vihreämpi kuin vihreät, ja arvolib­er­aa­likin, mut­ta silti puolueessa on paljon myös min­ua häir­it­se­viä piirtetä. Tässä muu­tamia luon­nehd­in­to­ja aih­es­ta, jot­ka häir­it­sevät ainakin minua.

    - kaupunkien etu­jär­jestö “elinkelvot­to­mia” maakun­tia vas­taan, ajaa val­lan ja työn keskit­tämistä ain­oaan taloudel­lis­es­ti toimi­vaan ja vihreim­pään ympäristöön eli kaupunkeihin
    — suvait­se­ma­ton suvait­se­vainen, mui­ta parem­pi, Suomen elit­is­tisin, saat­taa halvek­sia toisin ajat­tele­via (ei toki koske kaikkia yksilöitä, mut­ta yleistä mieliku­vaa kuitenkin)
    — Suomen luon­to polt­tokat­ti­laan ja tuulipuis­toik­si, luon­toa säi­lytetään Helsinkiläis­ten käyt­töön muu­ta­mal­la pis­temäisel­lä retkeilyalueella
    — val­lan keskit­tämi­nen EU:hun
    — EU:hun menevät myös mon­et luon­non­suo­je­lu­teemat, aika vaa­ti­mat­tomin tuloksin, antaen tekosyyn olla tekemät­tä itse mitään (esim. hiilen poltolle)
    — ratkaisu talouden het­kel­lisi­in ongelmi­in on talouskasvun kiihdyt­tämi­nen (ja siis luon­non kulu­tuk­sen kiihdyttäminen)
    — pop­ulisti­nen talous­poli­ti­ik­ka, jos­sa kaikille jae­taan enem­män (velak­si), eikä kenenkään tarvitse kiristää vyötä
    — jos johonkin asi­aan on on tun­neside, järkiar­gu­men­tit sivuutetaan

    Vihrei­den sisäl­lä käytetään var­masti järkeäkin, mut­ta täl­laisia joitain ehkä häir­it­se­viä piirteitä nyt vain sat­tuu näkymään ulos, kun vihre­itä ver­rataan mui­hin puolueisi­in. Ovatko­han nuo huomiot vihrei­den mielestä oikeaop­pisia, vai virheel­listä poli­ti­ikkaa, vai huonon viestin­nän tulosta, vai virheel­listä viestien vastaanottoa?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä.

    No lopet­takaa sit­ten se aka­teem­i­nen vastustaminen.

    Raken­netaan sen ver­ran ja sen kokoista kuin on kan­nat­tavaa. Tai jätetään rak­en­ta­mat­ta jos se sitä ei ole. Ei pakol­la estetä rak­en­tamista eikä pakol­la vaa­di­ta rakentamista. 

    Mut­ta tuskin­pa kel­paisi vihreille. 

    (Mikä sinän­sä on iro­nista kos­ka ydin­voimal­la ehkä saataisi­in co2:ta kuriin)

  45. Jos ydin­voimakysymys on vain “aka­teem­i­nen”, mik­si puolue puheen­jo­hta­jansa suul­la pitää siitä meteliä? 

    Koulute­tus­sa keskilu­okas­sa on paljon ihmisiä, joil­la on peri­aat­teessa vihreät arvot mut­ta jot­ka eivät äänestä vihre­itä, kos­ka he vieras­ta­vat vihreän ener­giapoli­ti­ikan dogmaattisuutta.

  46. Anonyy­mi:

    Hyvä osa min­un sukupolves­tani viet­tää suurim­man osan ajas­taan inter­netis­sä. Meille inter­netin asukkaille on vähem­män väliä sil­lä miten kun­tau­ud­is­tus ete­nee tai katoaako tehdastyö­paikat Suomes­ta (inter­net-kansalaiset joka tapauk­ses­sa työsken­televät korkean tekni­ikan alal­la eikä meille myöskään ole mikään temp­pu muut­taa vaik­ka toiselle puolelle maail­maa jos talousti­lanne tääl­lä alkaa näyt­tämään huonolta). 

    Voi mene jo pian. Pian pian pian! Autan vaik­ka pakkaamises­sa, kun­han vaan lähdet. Nopeasti ja kauas.

  47. Markus Heikkilä: Pyy­lu­o­man käyt­tämä ydin­voiman vas­tainen retori­nen strate­gia on kieltämät­tä varsin ovela. 

    Vai­h­teen vuok­si sanoin kyl­lä ihan mitä ajat­te­len asi­as­ta, eli Markus olet­taa min­ul­ta turhan suur­ta strate­gista ajat­telua tässä. 🙂 Suh­taudun koko­lail­la vihamielis­es­ti siihen että asioista jot­ka on kus­tan­nu­songelmia, siis suomek­si ei vaan kan­nat­ta, tehdään jotenkin peri­aat­teel­lisia kysymyk­siä. Noin ver­tailun vuok­si, min­ua ei suurem­min huvi­ta keskustel­la siitä pitäisikö Helsin­gin liikenne jär­jestää maanalais­es­ti, kos­ka niin ei tul­la mis­sään tapauk­ses­sa tekemään, kos­ka se ei ole taloudel­l­lis­es­ti mah­dol­lista. Minus­ta (poli­it­ti­nen) keskustelu mie­lenki­in­toises­sa muo­dos­sa on sitä että tarkastel­laan toden­näköistä, mah­dol­lista ja halut­tavaa kehi­tys­tä sekä sitä miten nämä saataisin kohtaamaan.

  48. Sylt­ty: Tuo argu­ment­ti on per­in­teis­es­ti ollut niiden, jot­ka vähän välit­tävät ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Ei kan­na­ta kun ei se pienessä Suomes­sa kum­minkaan merkkaa mitään maailmanlaajuisesti. 

    Ei kan­na­ta merk­i­tyk­sessä ei tuo­ta niin paljon rahaa, että siihen kan­nat­taisi sijot­taa. Tämä ei ole leimallis­es­ti suo­ma­lainen argumentti.

  49. Viherinssi: Ongel­ma ydin­voiman kohdal­la on se, että sen kat­e­gori­nen vas­tus­t­a­mi­nen ilman ener­giateknis­es­ti real­is­tisia vai­h­toe­hto­ja ei nyt vain näytä hyvältä ener­giantuotan­non ja ‑kulu­tuk­sen reaali­teet­te­ja ja numeroi­ta tun­te­vien parissa.

    Mitäköhän tarkoi­tat ener­giateknis­es­ti real­is­tisia vai­h­toe­htoe­hdoil­la? Mitään suo­raa korviket­ta fos­si­il­isille ei ole ole­mas­sa — tarvit­ta­vat omi­naisu­udet oli­si­vat varas­toitavu­us, pienet kiin­teät kus­tan­nut ja riit­tävä saatavu­us. Aurinko‑, tuuli- ja ydin­voima ei täytä noista ensim­mäistäkään. Biopolt­toainei­den saatavu­us taas on rajal­lista, samoin vesivoiman.

  50. @anonyymi, 27.5.2014 kel­lo 11:40
    Ei ole ihme, että sin­ul­la ja muil­la suo­ma­laisil­la on hiuk­ka eri­lainen poli­it­ti­nen lin­ja, jos paskat nakkaat Suomes­ta ja muista suo­ma­lai­sista ja hei­dän intresseistään.
    Demokraat­tista poli­ti­ikkaa on vain ja ain­oas­taan kansal­lis­val­tion tasol­la (tai sen alayk­siköis­sä kuten kun­nis­sa), se on pakosti kansallista.
    Nykyiset tek­i­jänoikeuslait ja net­tisen­su­u­rit ovat syvältä ja poikit­tain, mut­ta minä en asu netis­sä, minä istun perseel­läni työ­tuolis­sani päät­teen ääressä ihan fyy­sisessä paikas­sa, ja sen paikan tilanne on min­un ja läheis­teni kannal­ta aika lail­la tärkeämpi.

  51. tpyy­lu­o­ma:Suh­taudun koko­lail­la vihamielis­es­ti siihen että asioista jot­ka on kus­tan­nu­songelmia, siis suomek­si ei vaan kan­nat­ta, tehdään jotenkin peri­aat­teel­lisia kysymyksiä. 

    Toisin sanoen olet sitä mieltä että ydin­voimalu­pia pitää myön­tää aina kun joku niitä pyytää, muus­sa tapaukss­sa­han tehdään asi­as­ta peri­aat­teelli­nen päätös. 

    Olisit vain sanonut suo­raan kierte­lyn ja kaartelun sijasta. 

    Ville Niin­istökin on koko ajan ihan var­ma, että yhtään laitos­ta tänne ei raken­neta kun ne eivät kan­na­ta, mut­ta toisaal­ta vas­tus­taa kaikkia mah­dol­lisia lupia. Ei oikein vaiku­ta järkevältä tehdä tyhjästä hal­li­tuskysymys­tä ja vas­tus­taa sitä joka kään­teessä eli ilmeis­es­ti Niin­istöä pelot­taa, että joku niitä voimalaitok­sia kum­minkin alkaa rakentamaan. 

    Ja mitä tulee Nin­istön uusim­paan veivi­in “ei pysty toteut­ta­maan” niin eihän niitä pysty toteut­ta­maan, kun lupae­hdoista tehdään sel­l­aisia ettei niitä ajois­sa ehdi rak­en­ta­maan. Voitaisi­in­han tuulivoimaloidenkin kohdal­la vaa­tia epäre­al­is­tisia raken­nu­saikataulu­ja ja sit­ten levitel­lä käsiä, “ei kukaan kykene näitä voimaloi­ta rak­en­ta­maan, taita­vat olla aivan turhia”. 

    Sitä­pait­si Fen­novoiman laitosta­han ollaan rak­en­ta­mas­sa epäop­ti­maaliseen paikkaan melko puh­taasti alue­poli­it­ti­sista syistä. Ymmärtääk­seni van­han voimalaitok­sen viereen siitä tulisi jodi­enkin arivoiden mukaan mil­jardin halvempi. 

    Ylipäätän­sä ydin­voiman tiel­lä on niin paljon poli­it­tis­es­ti asetet­tu­ja esteitä, että on täysin nau­ret­tavaa puhua että se olisi itsessään liian kallista. Voihan näinkin olla, mut­ta nykyti­lanteesta sitä ei voi pätellä.

  52. Vihrei­den ei nyt kan­na­ta liian suuria johtopäätök­siä tehdä näistä EU-vaaleista. Vihreät on erit­täin EU-myön­teinen puolue, kun taas suo­ma­laiset ovat EU-vas­taisia. Ville Niin­istö on hyvä puheen­jo­hta­ja ja vihreät on muutenkin ihan hyvässä potkussa.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä. 

    Tämä toki pitää paikkansa (TVO ei halua aloit­taa nelosta niin kauan kuin kol­mo­nen on vielä kesken), ja Suo­mi on joka tapauk­ses­sa euroop­palaises­sa mit­takaavas­sa ydin­voimare­nes­sanssin edelläkävijämaa.

    Se, mitä toivoisin val­tio­val­lal­ta olisi ydin­voimaosaamiseen panos­t­a­mi­nen. Meil­lä on mah­dol­lis­es­ti maail­man paras säteily­tur­vavi­ra­nomainen ja melko hyvät puit­teet tekniselle ja tieteel­liselle koulu­tuk­selle, ja vieläpä suh­teel­lisen ydin­voimamyön­teinen yleinen mielipi­de. Mik­sei perustet­taisi kan­sain­välistä ydinen­er­gian tutkimusyk­sikköä Suomeen? Meil­lä on sekin etu (kan­sain­välisen yhteistyön kannal­ta), että Suo­mi ei ole, eikä halua olla ydinasevaltio.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä.

    Edel­lisessä peri­aatepäätöskier­rokses­sa hak­i­joina oli taho, jol­la on organ­isaa­tio ja rahoi­tus käytän­nössä valmi­ina; taho, jol­la on organ­isaa­tio, mut­ta sidot­tuna edel­liseen pro­jek­ti­in, ja rahoi­tus toden­näköis­es­ti saatavil­la; ja taho, jol­la oli suun­nitel­mat han­kkia joskus tule­vaisu­udessa organ­isaa­tio ja rahoi­tus. Jostain kum­man syys­tä Eduskun­ta päät­ti antaa luvat kahdelle jälkim­mäiselle. Mikäli For­tum olisi saanut posi­ti­ivisen peri­aatepäätök­sen, se läh­es var­masti olisi jo jät­tänyt rakentamisluvan.

    Tun­teeko kukaan muuten tuon äänestyk­sen taus­to­ja? Sekä ihan ulkop­uolis­es­ta että vähän kyseessä ole­via organ­isaa­tio­ta tun­tien Fen­novoima ja For­tum oli­si­vat olleet paljon luon­te­vampi pari saa­maan uudet ydin­voimalu­vat, jos vain kah­ta halut­ti­in antaa. Olen aina ihme­tel­lyt mikä oikein oli selit­tämässä tuo­ta äänestyk­sen tulosta. Parem­pi lob­baus TVOl­ta vai Satakun­nan vahvem­mat paikallispoliitikot?

  55. tpyy­lu­o­ma: Ihan noin mie­lenki­in­nos­ta: Että jos nyt Vihreät, siis yksi keskisu­uri puolue Euroopas­sa ja Suomes­sa, toteaa että ydin­voimakin on ihan kiva asia ja halataan kaik­ki, niin mikä tässä maail­mas­sa ihan käytän­nössä muuttuu?

    Ehkäpä se, että ener­giakeskustelus­sa päästään vih­doinkin siihen, että asioi­ta ei päätetä vuosikausien liet­son­nas­ta syn­tynei­den epära­tionaal­is­ten uhkaku­vien perus­teel­la, vaan eri ener­gia­muo­toi­hin suh­taudu­taan tyy­nen neu­traal­isti tarkastellen niiden oikei­ta hyviä ja huono­ja puo­lia, kuten olisi fik­sua tehtäessä päätök­siä näin tärkeistä asioista. 

    Jos ydin­voima on liian kallista eikä sitä kukaan omil­la rahoil­laan raken­na, niin sit­ten on. Ollaan­pa sit­ten ainakin päästy siinä askel eteen­päin. Samaa peri­aatet­ta voidaan sit­ten soveltaa kaikki­in mui­hinkin ener­gia­muo­toi­hin ja lop­ul­ta sit­ten raken­netaan sitä, mikä val­lit­se­vien reunae­hto­jen (esim. hiiliv­erot) val­lites­sa on kan­nat­tavin­ta energiatuotantoa. 

    Har­va ydin­voiman “kan­nat­ta­ja” halu­aa sitä raken­net­ta­van hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, vaan ain­oas­taan sitä, että sitä saa­vat rak­en­taa ne, jot­ka katso­vat sen ole­van kan­nat­tavaa, ihan niin kuin muitakin ener­gia­muo­to­ja. Panin tuon kan­nat­ta­jan lain­aus­merkkei­hin sik­si, että usein uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kan­nat­ta­mi­nen tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että koite­taan loba­ta kyseiselle ener­gia­muodolle val­tion tuki­aisia, kos­ka se ei muuten ole taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ydin­voiman kanon kan­nat­tamis­es­ta tai vas­tus­tamis­es­ta on aika aka­teem­i­nen Suomes­sa, jos­sa on voimas­saole­via lupia 3200 MW:n ver­ran, mut­ta jos­sa ei löy­dy rahoit­ta­jia noiden voimaloiden toteut­tamiseen. Olk­ilu­o­to 4 olisi valmis aloitet­tavak­si vaik­ka heti, mut­ta TVO ei halua tehdä sitä. 

    Aka­teemista siinä mielessä, miten ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen Suomes­sa ete­nee, mut­ta ei aka­teemista siinä mielessä, miten se ete­nee muual­la. Ja tämä on ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta paljon tärkeämpi jut­tu kuin Suomen kokoisen maan näpertely. 

    Jos Suomen vihreät ottaisi­vat ydin­voimaan ratio­naalisen kan­nan yht­enä ilmas­to­muu­tos­ta vähen­tävänä ener­gia­muo­tona ja ennen kaikkea julkises­ti irti­sanou­tu­isi­vat siitä hörhöa­jat­telus­ta, jol­la ydin­voimaa vas­tuste­taan, täl­lä olisi se merk­i­tys, että sil­loin vas­taaval­ta hörhöi­lyltä putoaisi poh­ja muuallakin. 

    Kun teol­lisu­us­pamp­pu (tai hänen lob­baa­mansa oikeistopoli­itikko) sanoo, että ydin­voima on tur­val­lista, puh­das­ta ja ympäristöys­täväl­listä ener­giaa, tätä eivät äänestäjät tuos­ta vaan hyväksy, kos­ka täl­laisen henkilön nähdään sanovan mitä tahansa, kun­han se lisää hei­dän voit­to­jaan. Näin, vaik­ka viesti olisi täysin paikkaansapitävä. 

    Jos noin sanoo puolue, joka on vuosikau­sia vas­tus­tanut ydin­voimaa, mut­ta sit­ten asi­aa tarkem­min tarkastel­tuaan tul­lut toiseen johtopäätök­seen sen tur­val­lisu­ud­es­ta ja ympäristöys­täväl­lisyy­destä, tämä ote­taan paljon vakavam­min, kos­ka tiede­tään, että täl­läi­nen puolue tak­er­tu­isi niihin negati­ivisi­in puoli­in, jos se vain olisi älyl­lis­es­ti rehellistä ja ain­oa syy mie­len­muu­tok­seen on se, että van­hat argu­men­tit eivät vaan kan­na vettä.

    Ja tietenkään tuol­laisen kan­nan otta­mi­nen Suomes­sakaan ei olisi aka­teemista siinä mielessä, että se saisi mon­en tässäkin kom­ment­tiketjus­sa posi­ti­ivis­es­ti vihreisi­in arvoihin suh­tau­tu­van oikeasti anta­maan äänen­sä vihreille. Itsekin joskus nuore­na äänestin vihre­itä juuri sen arvo­maail­man vuok­si. Nyt en voisi niin tehdä, tässäkin ketjus­sa tuo­dun älyt­tömyy­den (esim. GMO, ydin­voima, ITER) vuoksi.

  57. tpyy­lu­o­ma: Suh­taudun koko­lail­la vihamielis­es­ti siihen että asioista jot­ka on kus­tan­nu­songelmia, siis suomek­si ei vaan kan­nat­ta, tehdään jotenkin peri­aat­teel­lisia kysymyk­siä. Noin ver­tailun vuok­si, min­ua ei suurem­min huvi­ta keskustel­la siitä pitäisikö Helsin­gin liikenne jär­jestää maanalais­es­ti, kos­ka niin ei tul­la mis­sään tapauk­ses­sa tekemään, kos­ka se ei ole taloudel­l­lis­es­ti mahdollista.

    Ver­tauk­sesi toimisi ydin­voimaan, jos ydin­voimas­ta päätet­täessä keskustelta­vana olisi se, raken­netaanko julk­isin varoin lisäy­d­in­voimaa vai ei, tai edes, että annetaanko ydin­voimalle val­tion subventioita. 

    Jos nuo pudote­taan pois, lähempänä tuo­ta Helsiningin liikenne-esimerkkiä on vaikka­pa se, annetaanko yksi­ty­is­ten rak­en­taa vaikka­pa maanalaisia parkkipaikko­ja vai ei. Voi olla, että niiden parkkipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen maan alle on niin kallista, ettei kukaan niitä raken­na. Sit­ten ei. Jos kuitenkin jonkun mielestä sel­l­aisen rak­en­t­a­mi­nen on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ja halu­aa siihen pan­na omat rahansa kiin­ni, niin sil­loin ei ole syytä kieltää sitä häneltä vain siihen vedoten, että sin­un mielestäsi han­ke ei ole kannattava. 

    Ydin­voimalan kohdal­la kan­nat­tavu­us muun yhteiskun­nan kannal­ta on siinä mielessä jän­nä jut­tu, että sit­ten kun laitos on raken­net­tu, on oikeas­t­aan ihan sama, meneekö sen rak­en­tanut fir­ma konkurssi­in arvioitu­aan han­kkeen kan­nat­tavu­u­den väärin, kos­ka joka tapauk­ses­sa konkurssipesän kan­nat­taa pyörit­tää sitä laitos­ta. Muulle yhteiskun­nalle on siis yhden­tekevää, onko han­ke lop­pu­jen lopuk­si taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va, kun­han se jonkun mielestä on sel­l­ainen ja hänet saadaan pane­maan siihen rahansa kiinni. 

    Esimerk­ki täl­lais­es­ta pro­jek­tista oli vaikka­pa Kanaal­i­tun­neli Englan­nin ja Ran­skan välil­lä. Tun­nelin rak­en­tanut fir­ma meni käsit­tääk­seni konkurssi­in, mut­ta edelleen tun­nelin kaut­ta autot ja junat pää­sevät vauhdil­la man­tereelta Bri­tan­ni­aan ja takaisin.

  58. tpyy­lu­o­ma: Mitäköhän tarkoi­tat ener­giateknis­es­ti real­is­tisia vai­h­toe­htoe­hdoil­la? Mitään suo­raa korviket­ta fos­si­il­isille ei ole ole­mas­sa – tarvit­ta­vat omi­naisu­udet oli­si­vat varas­toitavu­us, pienet kiin­teät kus­tan­nut ja riit­tävä saatavu­us. Aurinko‑, tuuli- ja ydin­voima ei täytä noista ensimmäistäkään. 

    Jos varas­toitavu­udel­la tarkoi­tat liikutett­tavu­ut­ta, niin siihen pätee kir­joit­ta­masi. Jos taas puhutaan sähkön­tuotan­nos­ta, niin kyl­lä ydin­voiman polt­toainet­ta pystytään varas­toimaan jopa parem­min kuin fos­si­il­isia. Esim. kaa­sua on han­kala varas­toi­da pidem­mäk­si aikaa. 

    Riit­tävän saatavu­u­den suh­teen taas sanois­in sekä aurinkovoiman ja ydin­voiman täyt­tävän kriteerit. 

    Mitä pieni­in kiin­teisi­in kus­tan­nuk­si­in tulee, niin mik­si tämä olisi mikään kyn­nyskysymys sen suh­teen, voidaanko fos­si­iliset korvata. 

    Itse sanois­in, että liiken­teen polt­toaineina (etenkään ilmailus­sa ja mer­ili­iken­teessä) on vaikea nähdä vai­h­toe­htois­t­en ener­gia­muo­to­jen syr­jäyt­tävän fos­si­il­isia. Sen sijaan kyl­lä sähkön­tuotan­nos­sa ainakin vähänkään ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta rel­e­van­teis­sa aikaskaalois­sa (30–100 vuot­ta) on fos­si­iliset mah­dol­lista syrjäyttää.

  59. tpyy­lu­o­ma: Mitäköhän tarkoi­tat ener­giateknis­es­ti real­is­tisia vai­h­toe­htoe­hdoil­la? Mitään suo­raa korviket­ta fos­si­il­isille ei ole ole­mas­sa – tarvit­ta­vat omi­naisu­udet oli­si­vat varas­toitavu­us, pienet kiin­teät kus­tan­nut ja riit­tävä saatavu­us. Aurinko‑, tuuli- ja ydin­voima ei täytä noista ensim­mäistäkään. Biopolt­toainei­den saatavu­us taas on rajal­lista, samoin vesivoiman. 

    Hienoa, olemme melkein kaikesta samaa mieltä!

    Mikään hiiletön laa­jas­sa skaalas­sa lisät­tävis­sä ole­va sähkön­tuotan­to­ta­pa ei pysty taloudel­lis­es­ti kil­paile­maan hiilen kanssa. Hiiltä polte­taan, kos­ka se on help­poa, hal­paa ja joustavaa.

    Viit­taan kuitenkin siihen, että vai­h­toe­hto­jen real­is­tisu­us hiilen kor­vaa­jana on asetet­tavis­sa järjestyk­seen. Kaik­ki perusvoimana käytet­ty fos­si­ili­nen voima on kor­vat­tavis­sa ydin­voimal­la yksi yhteen. Sitä on euroop­palaises­sakin mit­takaavas­sa hyvin paljon. Tämän kor­vaami­nen stokastisil­la uusi­u­tuvil­la vaatii teknolo­gia­jäniksen vetämistä hatus­ta (sähkön varas­toin­ti, vedyn suo­rakon­ver­sio, jne.), jot­ta se on mil­lään tasol­la realistista.

    Pystyn kuvit­tele­maan maail­man, jos­sa kulute­taan sähköä samas­sa suu­ru­us­lu­okas­sa kuin nykyään, ja jos­sa tuotan­non päästöt ovat alhaiset. Siinä perusvoima tuote­taan ydin­voimal­la, aurinkoa ja tuul­ta hyö­dyn­netään niin paljon kuin säätö­vara vain mitenkään antaa perik­si, ja säätö­varana on vesivoima ja bio­mas­san polttaminen.

    Toinen ske­naario on sama temp­pu ilman ydin­voimaa. Hom­ma menee huo­mat­ta­van vaikeak­si, kos­ka sähköä on tar­jol­la kesäl­lä ja tarvi­taan talvel­la. Selviämme var­masti hengis­sä, mut­ta muu­tos elinkeino­rak­en­teis­sa ja tuotan­nos­sa on erit­täin suuri.

    Kol­mas ske­naario on ihan puh­das aja­tusleik­ki, jos­sa peruste­taan World Elec­tric­i­ty, Ltd., Inc. Fir­ma tuot­taa kaiken maail­man tarvit­se­man sähkön. Puti­ik­ki tuot­taa sähköä vain ydin­voimal­la, jol­loin puo­let ajas­ta puo­let kap­a­siteetista on käyt­tämät­tä. Tämä tarkoit­taa kuitenkin vain sitä, että sähkön hin­ta on kokoaikaisen ydin­voiman hin­ta ja kol­mannes lisää päälle. Tätä temp­pua ei auringol­la, tuulel­la ja bio­mas­sal­la tehdä.

    Ydin­voimal­la on siis yksi olen­nainen omi­naisu­us. Sil­lä voidaan tehdä sähköä sil­loin kun halu­taan. Talous­puoli voi kyl­lä jos­sain määrin hanga­ta vas­taan (noin kau­ni­isti san­ot­tuna), mut­ta muil­la uusi­u­tuvil­la hom­ma ei yksinker­tais­es­ti onnis­tu. Bio­mas­sa ja vesi lop­pu­vat kesken, tuuli ja aurinko taas ovat luon­non­voimien armoilla.

    Fos­si­il­i­sista luop­umi­nen tulee joka tapauk­ses­sa mak­samaan paljon. Nyt elämme rosvoa­mal­la fos­si­il­isia luon­non­va­ro­ja, ja kaik­ki muut vai­h­toe­hdot ovat työläämpiä (ts. tuotan­non suh­teelli­nen määrä on vai­h­toe­hdois­sa alem­pi, kos­ka joudumme tekemään ener­gian työlääm­min). Hin­talu­ok­ka on kuitenkin nykytiedon mukaan kovasti eri riip­puen siitä, ote­taanko ydin­voima mukaan palet­ti­in vai ei.

    Jos sit­ten lähde­tään vetämään jänöjä hatus­ta, niin maail­ma muut­tuu paljon mie­lenki­in­toisem­mak­si. Voimme tehdä senkin, mut­ta sil­loin pitää iden­ti­fioi­da ole­tuk­set. Oma läh­estymiseni on se, että tämän päivän päätök­set tehdään var­masti tule­vaisu­udessa ole­mas­saol­e­van teknolo­gian poh­jalle, ei unelmien pohjalle.

  60. Tapio Pel­to­nen: Toisin sanoen olet sitä mieltä että ydin­voimalu­pia pitää myön­tää aina kun joku niitä pyytää, muus­sa tapaukss­sa­han tehdään asi­as­ta peri­aat­teelli­nen päätös.

    Tarkoita­bet peri­aatelu­paa, ja jos kyl­lä, niin noin. Ja tämä ei muuten liity mitenkään mihinkään mitä kir­joitin, joka noin raskaasti yksinker­tais­ten oli että niitä voimaloi­ta tuskin tehdään kovin mon­taa kuitenkaan, kos­ka kus­tan­nus­ket, jon­ka takia täl­lä ei ole juuri mitään käytän­nön merkitystä.

    Tämän taustal­la on kokon­ais­val­tainen tym­pään­tymi­nen siihen, että vaikka­pa täl­lä blogilla jos puhutaan päästö­jen vähen­tämis­es­tä, niin pääl­lim­mäi­nen asia use­al­la kir­joit­ta­jal­la tun­tuu ole­van joko ydin­voimalu­pa, viimeisin ehkä lab­o­ra­tios­sa toimi­va reak­tor­i­tyyp­pi just ain­oana ratkaisuna ihan kaik­keen, jne.

    Ja ihan noin vink­inä uraan­in­uo­rille: Ne teitin pan­nut saat­taa kan­nat­taa esimerkik­si jos niiden kus­tan­nuske­hi­tys saadaan jotenkin aisoi­hin, ja jos hiilid­ioksin hin­ta nousee tarpeek­si korkeak­si, ja jos sähkön vero­tuk­ses­sa siir­ry­tään tasaveros­ta pros­en­tu­aaliseen, tai jopa kulu­tus­pi­ikke­jä verot­tavaan suun­taan. Kiukut­telu jollekin hipeille kun vas­taan sanoo rahoit­ta­jat on vaan outoa.

  61. tpyy­lu­o­ma: Ei kan­na­ta merk­i­tyk­sessä ei tuo­ta niin paljon rahaa, että siihen kan­nat­taisi sijot­taa. Tämä ei ole leimallis­es­ti suo­ma­lainen argumentti. 

    Hyvä argu­ment­ti. Sama argu­ment­ti kaataa myös aurinkovoiman, tuulivoiman, pääosin bio­mas­san ja ener­gian säästämisenkin. Nyt ja tule­vaisu­udessa, jos hiilipäästöil­lä ei ole riit­tävän kallista hintaa.

  62. åke: Clean tech main­ok­si­inkin han­ki­taan vain ole­mas­sa ole­vien fir­mo­jen ole­mas­saole­via tuot­tei­ta. Ihan taval­lisia teol­lisia tuot­tei­ta, jot­ka ovat olleen ole­mas­sa iät ajat. Ei ole siis kasvua näköpi­iris­sä. Eikä työpaikkoja.

    Jos ympäristön ja ener­gian säästämi­nen nousee nyky­istä tärkeäm­mäk­si maail­mas­sa, Suomes­sa on val­tavasti osaamista ja inno­vaa­tioi­ta clean­techik­si. Itse asi­as­sa meil­lä on jo nyt paljon erit­täin hyviä säästö- ja päästövähen­nysin­no­vaa­tioi­ta, joil­la voisi olla isos­sakin kuvas­sa merkitystä.

    Ongel­ma tietysti on se, että nämä inno­vaa­tiot eivät kuu­losta niin hienoil­ta ja vihersek­sikkäiltä, että ne saisi­vat todel­lista nos­tet­ta yhteiskun­nan tahol­ta. Jokin teol­lisu­u­den mit­taus- tai säätöjär­jestelmän osa voi olla hyivnkin suuri säästöpo­ten­ti­aalil­taan, mut­ta turpeesta tehty eriste toki kuu­lostaa kivammalta.

    Jos clean­techi­in halu­taan panos­taa, niin sil­loin pitää tukea alan tutkimus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä. Ja sil­loin pitää ymmärtää, että se tutkimus ja tuoteke­hi­tys voi liit­tyä raskaaseen teol­lisu­u­teen tai vaik­ka kiin­teistöa­sioi­hin. Han­kkei­ta pitäisi arvioi­da niiden todel­lisen oletet­ta­van vaikut­tavu­u­den mukaan, ei minkään näen­näisen vihrey­den mukaan. Suurim­mat säästöt saadaa kuitekin usein likaisim­mista paikoista.

  63. lurk­ki:
    @anonyymi, 27.5.2014 kel­lo 11:40
    Ei ole ihme, että sin­ul­la ja muil­la suo­ma­laisil­la on hiuk­ka eri­lainen poli­it­ti­nen lin­ja, jos paskat nakkaat Suomes­ta ja muista suo­ma­lai­sista ja hei­dän intresseistään. 

    Minä kyl­lä väl­itän muiden suo­ma­lais­ten intres­seistä, mut­ta väl­itän niistä ain­oas­taan yhtä paljon kuin kenen hyvän­sä min­ulle tun­tem­at­toman ihmisen intresseistä.

    Minus­ta on väärin sanoa että kansal­lis­val­tion tasol­la tehty poli­ti­ik­ka on pakos­ta kansal­lista. Ilmas­to ja inter­net ovat esimerkke­jä globaaleista asioista joista voidaan tehdä — ja jatku­vasti tehdäänkin — päätök­siä kansal­lis­val­tioiden sisäl­lä. Ei ole ole­mas­sa Suomen omaa sisäistä inter­netiä eikä Suomen omaa ilmas­toa vaan näistä asioista tehdyt päätök­set koske­vat koko maailmaa. 

    Myös talous alkaa pikkuhil­jaa ole­maan ilmiö jos­ta päätet­täessä ei voi­da kat­soa pelkästään Suomen sisälle, vaan on ajatelta­va muu­takin maailmaa.

    Inter­netistä vielä vähän. Useim­mat ihmisen elämälle vält­tämät­tömät asi­at (ruo­ka, jonkin­lainen suo­ja säältä) alka­vat ole­maan — kiitos teknolo­gian — niin help­po tuot­taa että ne voidaan melkein jo taa­ta kaikille. Toisaal­ta taas yhä use­am­mat “korkeam­man tason” hyödyk­keet muut­tuvat dig­i­taal­isik­si. Suurin osa viih­teestä on jo dig­i­taalises­sa muo­dos­sa; ope­tus on MOOCien men­estyk­sen ansios­ta pikkuhil­jaa siir­tymässä net­ti­in; yhä usem­mat työt ovat sel­l­aisia jois­sa tuote­taan dig­i­taal­isia palvelui­ta tai hyödykkeitä tietokoneel­la ja levitetään niitä netis­sä. Seu­raav­il­la sukupolvil­la ei enää ole jäl­jel­lä paljon aktivi­teet­te­ja jois­sa tietokonei­ta ja net­tiä ei käytet­täisi jol­lain tapaa hyödyk­si. Tältä poh­jal­ta se, mil­laista inter­net­poli­ti­ikkaa tehdään, on paljon tärkeämpi asia tule­vaisu­u­den kannal­ta kuin suurin osa ihmi­sistä tun­tuu ajattelevan.

  64. Tavalli­nen äänestäjä ei väl­itä mil­lä sähkö tehdään, vaan ratkai­se­vaa on henkilöi­den uskot­tavu­us ja kiin­nos­tavu­us. Ennen pres­san­vaalit oli henkilökeskeisiä, nyt jo kaik­ki vaalit. Hau­ta­la on poli­it­tis­es­ti ram­pau­tunut, eikä sik­si kyen­nyt keräämään ääniä. Ei voi voit­taa vaale­ja ilman ääni­har­avia ja nyt niitä ei vihreil­lä ollut. Voi olla että näitä ram­po­ja on nyt vähän liikaa vihreil­lä men­estyäk­seen. Asi­aa ei auta, jos vihreät ovat ensim­mäis­inä halvek­si­mas­sa sel­l­aisia, jot­ka roikku­vat öljyn­po­raus­lau­toil­la muis­tut­ta­mas­sa vihre­itä poli­itikko­ja asioiden todel­lis­es­ta tilasta.

    Sit­ten vielä puut­tuu rahaa — huomionar­voista että vas­sar­it jou­tu­i­v­at mak­samaan äänistä paljon enem­män, eli siel­lä oli näyvyyt­täkin sit­ten toisaal­ta enem­män. Kuinkako­han kauan jak­sat­te leikkiä vas­sarei­den kanssa, kun puukot­ta­vat jokai­sis­sa vaaleis­sa val­heil­laan ja vetävät vielä kölin alta? Nyt oli Nato, TTIP ja Guggen­heim. Näytätte siltä luokan tyh­mim­mältä, joka ei edes tajua että sitä kiusa­taan, kun ette suu­tu taik­ka kor­jaa noi­ta val­hei­ta. On tosin ihan sama kuka saa nuo punav­ihreät pari prossaa — ei niil­lä maail­maa paran­neta, mut­ta sääli, että val­heel­lisil­la lokakam­pan­joil­la pär­jää noin hyvin, mis­tä osoituk­se­na vasem­mis­to- ja per­supop­ulistien menestys. 

    Huono hom­ma tuokin, että poli­it­tiset broi­ler­it näyt­tävät puut­tuvan — vaikea saa­da näkyvyyt­tä, jos täy­tyy tehdä oikeitakin töitä, eikä voi esi­in­tyä joka puolel­la maailmanparantajana. 

    Maa­han­muut­to kaipaisi kyl­lä vihreää otet­ta, kos­ka lie­nee selvää, että kun väestö kas­vaa 100 000 viidessä vuodessa, niin aika turhaa on yrit­tää mitään suo­jel­la. Tulisi päät­tää, että pelas­taako maail­maa, vai kas­vat­taako talout­ta ja väestöä. Asi­aan liit­tyy asun­topoli­ti­ik­ka, kaupunkien kasvuon­gel­mat ja oikeas­t­aan kaik­ki vihrei­den ongel­mat, joten neu­traalia otet­ta toivoisi. Aus­tralialainen pohat­ta tör­mäsi samaan kasvun ongel­maan, ja yrit­tää doku­men­tis­saan ratkaista sen, ja myös siihen liit­tyvää eläköitymisongelmaa.

    Doku­ment­ti viidessä osassa:
    https://www.youtube.com/watch?v=9W12MbEdKGM

  65. Samuli Saarel­ma kirjoitti:


    Har­va ydin­voiman “kan­nat­ta­ja” halu­aa sitä raken­net­ta­van hin­nal­la mil­lä hyvänsä

    Mut­ta ehkäpä tuulivoiman kan­nat­ta­jat halu­a­vat tuulivoimaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, tekevät aiheesta laulu­ja (“eikä vieläkään tuulivoimaa”), ja muutenkun suh­tau­tu­vat kan­nat­ta­maansa ener­gia­muo­toon fanaat­tis­es­ti kuin englan­ti­lainen kan­nat­ta­maansa jalka­pal­lo­joukkueeseen. Ja sit­ten olet­ta­vat että ydin­voiman kan­nat­ta­jat ovat samanlaisia.

  66. Viherinssi: Jos ympäristön ja ener­gian säästämi­nen nousee nyky­istä tärkeäm­mäk­si maail­mas­sa, Suomes­sa on val­tavasti osaamista ja inno­vaa­tioi­ta clean­techik­si. Itse asi­as­sa meil­lä on jo nyt paljon erit­täin hyviä säästö- ja päästövähen­nysin­no­vaa­tioi­ta, joil­la voisi olla isos­sakin kuvas­sa merkitystä.

    Jos clean­techi­in halu­taan panos­taa, niin sil­loin pitää tukea alan tutkimus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä. Ja sil­loin pitää ymmärtää, että se tutkimus ja tuoteke­hi­tys voi liit­tyä raskaaseen teol­lisu­u­teen tai vaik­ka kiin­teistöa­sioi­hin. Han­kkei­ta pitäisi arvioi­da niiden todel­lisen oletet­ta­van vaikut­tavu­u­den mukaan, ei minkään näen­näisen vihrey­den mukaan. Suurim­mat säästöt saadaa kuitekin usein likaisim­mista paikoista.

    Nämä pros­es­si­paran­nuk­si­in ja ‑säätöi­hin perus­tu­vat clean tech jutut ovat lop­pu­jen lopuk­si liian pieniä jut­tu­ja jot­ta teol­lisu­us viit­sisi oikeasti tavoitel­la niitä. Ver­tailun vuok­si vähän sama asia kuin tämä “oper­a­tional excel­lence” tuotan­nos­sa ja kun­nos­s­api­dos­sa (eli Lean, 6sigma, OEE jne); ihan kivo­ja jut­tu­ja mut­ta ilmankin pär­jätään jos niik­seen tulee.

    Nykyti­lanteessaa olen kuul­lut teol­lisu­u­den suun­nas­ta vain yhden argu­mentin joka puoltaa ener­gian säästöä: syn­tyvil­lä säästöil­lä saadaan rahaa korvausinvestointeihin.

  67. Samuli Saarel­ma: Itse sanois­in, että liiken­teen polt­toaineina (etenkään ilmailus­sa ja mer­ili­iken­teessä) on vaikea nähdä vai­h­toe­htois­t­en ener­gia­muo­to­jen syr­jäyt­tävän fos­si­il­isia. Sen sijaan kyl­lä sähkön­tuotan­nos­sa ainakin vähänkään ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta rel­e­van­teis­sa aikaskaalois­sa (30–100 vuot­ta) on fos­si­iliset mah­dol­lista syrjäyttää.

    Nestemäisil­lä hiilivedy­il­lä on kiis­tat­tomana etu­na niiden suuri ener­giati­heys sekä tilavu­u­den että mas­san suh­teen. Sen vuok­si ne ovat kovin käyt­tökelpoisia liiken­teessä. Kiin­teät fos­si­iliset ovat tässä myös varsin hyviä, mut­ta tekni­sistä syistä niiden käyt­tämi­nen on vähän hankalampaa.

    Kri­it­tis­in­tä polt­toaineen tiheys on ilmailus­sa, kos­ka lentokoneessa ei ole tilaa eikä varaa ottaa kovin paljon mas­saa mukaan. Niin­pä on help­po ennus­taa, että ilmailu ei ihan äkkiä siir­ry pois nestemäi­sistä polt­toaineista. Pitkän matkan ilmailus­sa polt­toainet­ta voidaan tarvi­ta mas­sana mitat­tuna enem­män kuin mitä sil­lä saadaan hyö­tykuor­maa liikutettua.

    Tois­es­ta päästä on mer­ili­ikenne, jos­sa polt­toaineen viemä tila/massa on pieni mur­to-osa hyö­tykuor­mas­ta. Siel­lä on myös tilaa rak­en­taa vähän isom­paakin voimalaitos­ta, jol­loin polt­toaineen ei senkään puoles­ta tarvitse olla nestemäi­nen. Höyry­lai­va on aika van­ha keksintö…

    Tieli­ikenne on sit­ten siitä välistä. Nykyte­knolo­gial­la nestemäisiä polt­toainei­ta on vaikea kor­va­ta muu­ta kuin eri­ty­istapauk­sis­sa, mut­ta akkute­knolo­gian kehit­tymi­nen muut­taa tilan­net­ta henkilöli­iken­teessä. Rahtili­iken­teessä jälleen ongel­mak­si tulee polttoaineen/moottorin mas­san suhde hyö­tykuor­maan. (Henkilöau­tossa hyö­tykuor­man suhde kokon­ais­mas­saan on pieni, tavar­ali­iken­teessä suuri.)

    Nestemäis­ten polt­toainei­den käyt­tämisen vähen­tämi­nen kan­nat­taa siis aloit­taa sieltä, mis­sä se on helpointa:

    1. Kiin­teä asen­nus lämmityskäyttöön
    2. Kiin­teä asen­nus muuhun energiantuotantoon
    3. Vesiliikenne
    4. Maateitse kulke­va henkilöliikenne
    5. Maarahti
    6. Ilmailu

    Helpon ja vaikean raja menee suun­nilleen henkilöli­iken­teen kohdalla.

    Seu­raa­va huomio on kuitenkin se, että polt­toaineen nestemäisyys tai kiinteys on jok­seenkin riip­puma­ton­ta sen fos­si­il­isu­ud­es­ta. Meil­lä on kumpaakin lajia biopolt­toainei­ta, ja sekä lentopetroli että dieselöljy on hel­posti kor­vat­tavis­sa biopolttoaineilla.

    Teknolo­gia sinän­sä ei siis pidä liiken­nepolt­toainei­ta fos­si­il­isi­na. Ongel­mana on kuitenkin bio­mas­san riit­tämät­tömyys. Sil­loin isok­si kysymyk­sek­si tulee se, miten bio­mas­sa allokoidaan siten, että se riit­tää mah­dol­lisim­man pitkälle. Toinen iso kysymys on jäl­jel­lä ole­van öljyn järkevä käyttö.

    Tässä prob­lemati­ikas­sa on tar­jol­la pari help­poa vas­taus­ta. Öljyä ei kan­na­ta käyt­tää läm­mit­tämiseen tai ener­giantuotan­toon, kos­ka siihen se on liian hienoa. Öljyläm­mi­tys kan­nat­taa kor­va­ta maaläm­pöpumpul­la, vaik­ka pumpun sähkö tehtäisi­in kivi­hi­ililauh­teel­la. Kan­nat­taa myös mielu­um­min polt­taa kivi­hi­iltä voimalas­sa ja öljyä autossa kuin öljyä voimalas­sa ja tehdä kivi­hi­ilestä öljyä autoon.

    Mut­ta sit­ten meneekin vaikeam­mak­si. Kan­nat­taako polt­taa puu­pel­letit voimalas­sa ja läm­mit­tää maaläm­möl­lä? Kan­nat­taako polt­taa kivi­hi­ili voimalas­sa ja tehdä öljyä puus­ta vai tois­in­päin? Onko öljy arvokkaam­paa kemi­ante­ol­lisu­udelle vai ilmailulle?

    Näi­hin kysymyk­si­in voi saa­da mon­en­laisia vas­tauk­sia riip­puen ole­tuk­sista. Iso kysymys on se, minkälaista bio­mas­saa mei­dän pitäisi tuot­taa, jot­ta se kor­vaisi mah­dol­lisim­man paljon fos­si­ilista hiiltä.

  68. tpyy­lu­o­ma: Ihan noin mie­lenki­in­nos­ta: Että jos nyt Vihreät, siis yksi keskisu­uri puolue Euroopas­sa ja Suomes­sa, toteaa että ydin­voimakin on ihan kiva asia ja halataan kaik­ki, niin mikä tässä maail­mas­sa ihan käytän­nössä muut­tuu? Niitä voimaloi­ta ei nouse mis­sään sem­moi­ses­sa mit­takaavas­sa että sil­lä olisi mitään väliä, kos­ka ne ovat niin kovin, kovin kalli­ita, ja se ei ole poli­it­ti­nen kysymys. Mil­lä halu­an sanoa, että tää on ehkä ilmastopoli­ti­ikan puudut­tavin keskustelu­ai­he koskaan. Jos minä olisin puolue, niin sen ydin­voimakan­ta olisi EVVK.

    En myöskään usko, että vihrei­den ydin­voimakan­nal­la on suur­ta käytän­nön merk­i­tys­tä kon­ven­tion­aal­is­ten ydin­voimaloiden määrään sen enem­pää Suomes­sa kuin maail­mal­la. Sen sijaan pelkään, että tuol­la vihrei­den ja joidenkin muiden taho­jen fun­da­men­tal­is­tisel­la ja äänekkääl­lä ydin­voiman vas­tus­tamisel­la blokataan se keskustelu, mitä vaa­dit­taisi­in, että päästäisi­in kehit­tämään ydin­voimaa eteen­päin. Jankut­tamisen uhal­lakin, Suomen pitäisi myy­dä ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­palvelua ja käyt­tää osa tuloista sel­l­ais­ten reak­tor­i­tyyp­pi­en kehit­tämiseen, mitkä voisi­vat käyt­tää tuo­ta ydin­jätet­tä polttoaineena.

    (Ei, en äänestänyt Vihre­itä. Fun­da­men­tal­is­tis­ten ener­giakan­to­jen lisäk­si puolueen IPR-kan­ta on aivan liian ambiva­lent­ti min­un makuuni.)

  69. åke: Nämä pros­es­si­paran­nuk­si­in ja ‑säätöi­hin perus­tu­vat clean tech jutut ovat lop­pu­jen lopuk­si liian pieniä jut­tu­ja jot­ta teol­lisu­us viit­sisi oikeasti tavoitel­la niitä.

    Olen eri mieltä. Kat­so suo­ma­laisen teol­lisu­u­den ener­giate­hokku­ut­ta tänään ja 30 vuot­ta sit­ten. Eroa on aika val­tavasti. Suuri osa eros­ta on tehty suo­ma­laisel­la teknolo­gial­la, ja sitä on paljon myy­ty myös ulkomaille.

    Ja mik­si tämä on Suomelle tärkeää? Sik­si, että jos suo­ma­laisen pros­es­si­te­ol­lisu­u­den tasoa ver­taa vaikka­pa tärkei­den vien­ti­maid­emme Sak­san ja Yhdys­val­to­jen teol­lisu­u­teen, niin meil­lä tehtaat ovat hyvässä tikissä ja mod­ernil­la teknolo­gial­la tehtyjä. Suomes­sa on myös paljon alan osaamista — eri­tyis­es­ti tietysti sel­lu- ja paperi­te­ol­lisu­udessa, mut­ta muil­lakin aloil­la. (Esim. suo­ma­lainen diesel-osaami­nen, taa­ju­us­muut­ta­jaosaami­nen, met­allin­jalostu­sosaami­nen tai vaik­ka hissiosaaminen.)

    Vähän kum­mallis­es­ti sama tun­tuu koske­van suo­ma­laista kiin­teistöalaa. Vaik­ka meil­lä raken­netaan kyl­lä ihan mitä sat­tuu ja miten sat­tuu, kiin­teistö­jen ener­giate­hokku­udessa meil­lä on oikeasti paljon osaamista. Kylmä ilmas­to on tietenkin vähän pakot­tanutkin siihen, mut­ta osit­tain suo­ma­laisil­la on myös hinku tehdä asioi­ta tek­nol­o­gis­es­ti hyvin.

    Jos maail­mas­ta lähde­tään etsimään ener­gian­säästöko­htei­ta, teol­lisu­us ja kiin­teistö­jen läm­mön­hallinta ovat aika lail­la kär­jessä koko teol­lis­tuneessa maail­mas­sa. Suo­mi sekä on varsin ener­giate­hokas (suh­teessa mui­hin, ei absolu­ut­tis­es­ti) että myös tekee paljon alan kehittämistä.

  70. Tässä vielä Osmo sitaat­ti 31.3.2012:

    “Kun vihrei­den kan­nat­ta­jakun­nas­sa on melkein kol­mannes ydin­voiman kan­nat­ta­jia, ei heitä pidä sulkea puolueen toimin­nas­ta pois. Ei tietysti ole sul­jet­tukaan, viral­lis­es­ti, mut­ta nämä tois­uskoiset ovat aiheel­lis­es­ti koke­neet itsen­sä vähem­män ter­ve­tulleik­si. Täl­lä asen­teel­la tuemme kokoomus­ta ja aivan turhaan.”

    Luu­len­pa, että tämä kol­mannes on nyt ruven­nut tekemään johtopäätök­siään. Näin ainakin omas­sa tut­tava­pi­iris­säni. Olin itsekin aiem­min uskolli­nen vihrei­den äänestäjä, mut­ta nyt on eduskun­ta- ja eurovaaleis­sa men­nyt ääni muille.

  71. tpyy­lu­o­ma: Mitäköhän tarkoi­tat ener­giateknis­es­ti real­is­tisia vai­h­toe­htoe­hdoil­la? Mitään suo­raa korviket­ta fos­si­il­isille ei ole ole­mas­sa – tarvit­ta­vat omi­naisu­udet oli­si­vat varas­toitavu­us, pienet kiin­teät kus­tan­nut ja riit­tävä saatavu­us. Aurinko‑, tuuli- ja ydin­voima ei täytä noista ensim­mäistäkään. Biopolt­toainei­den saatavu­us taas on rajal­lista, samoin vesivoiman.

    Jos fos­si­il­isille polt­toaineille ei ker­ran ole ole­mas­sa mitään real­is­tisia vai­h­toe­hto­ja (ja jos mielekäs polti­it­ti­nen keskustelu on mah­dol­lista ain­oas­taan real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jon poh­jal­ta), niin tarkalleen ottaen mitä niiden päästö­jen vähen­tämisek­si sit­ten pitäisi tehdä? Seisoa tumput suo­ri­na ja odot­taa, että joku vetää hatus­ta tavan tuot­taa päästötön­tä ener­giaa hiilivoimaa halvem­mal­la? Itse olen sitä mieltä, että niistä epäre­al­is­tista vai­h­toe­hdoista pitäisi yrit­tää tehdä hie­man vähem­män epäre­al­is­tisia sat­saa­mal­la niiden kehit­tämiseen rutkasti nyky­istä enem­män julk­ista rahaa (esim. rak­en­ta­mal­la jokin niistä paperireak­tor­eista, niin nähtäisi­in toimi­iko se oikeasti ja mis­sä suu­ru­us­lu­okas­sa kus­tan­nuk­set liikku­vat). Jos joku yksi­tyi­nen taho on valmis lait­ta­maan rahaa edes nykyisen ydin­voimaosaamisen ylläpitämiseen raken­nut­ta­mal­la niitä kieltämät­tä vähem­män täy­del­lisiä kevytvesireak­tor­e­i­ta, niin siitä tulisi olla vain ja ain­oas­taan tyytyväinen.

    tpyy­lu­o­ma: Tämän taustal­la on kokon­ais­val­tainen tym­pään­tymi­nen siihen, että vaikka­pa täl­lä blogilla jos puhutaan päästö­jen vähen­tämis­es­tä, niin pääl­lim­mäi­nen asia use­al­la kir­joit­ta­jal­la tun­tuu ole­van joko ydin­voimalu­pa, viimeisin ehkä lab­o­ra­tios­sa toimi­va reak­tor­i­tyyp­pi just ain­oana ratkaisuna ihan kaik­keen, jne.

    Minä (enkä usko, että enem­mistö muis­takaan uraan­in­uorista) en janku­ta ydin­voimas­ta sen vuok­si, että pitäisin sitä yksinään riit­tävänä ratkaisuna ihan kaik­keen tai edes ilmas­ton­muu­tok­seen. Sen sijaan pidän sitä kyl­lä vält­tämät­tömänä osana ratkaisua, kos­ka se on kaik­ista vähiten epäre­al­isti­nen vai­h­toe­hto hiilivoimalle koko maail­man mit­takaavas­sa. Ja jos hiilen polt­tamista ei saa­da lop­pumaan, niin siinä tapauk­ses­sa voidaan yhtä hyvin lyödä han­skat tiski­in ja toivoa, että ilmas­toänkyrät ovat oikeassa.

    Tämän keskustelun kulues­sa on toki käynyt selväk­si, että olemme aika taval­la eri mieltä ydin­voiman merkit­tävän lisärak­en­tamisen epäre­al­is­tisu­u­den asteesta. Se temp­pu on tehty Euroopas­sa aiem­minkin, ja sitä tois­te­taan paraikaa Kiinas­sa, joten en suos­tu usko­maan, etteikö se olisi tek­nis-taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista nykyäänkin. Poli­it­tis­es­ti se on toki tämän het­ken Euroopas­sa epäre­al­is­tista, mut­ta val­lit­se­via poli­it­tisia reali­teet­te­ja (päin­vas­toin kuin niitä ener­giateknisiä) voi yrit­tää muut­taa suo­raan poli­ti­ikak­si kut­su­tun mekanis­min kaut­ta. Ei siitä ole kovin mon­taa vuosikym­men­tä, kun ajatuk­set puo­lik­si mus­tas­ta miehestä Amerikan pres­i­dent­tinä tai homo­jen avi­o­li­it­to-oikeud­es­ta oli­vat puh­das­ta fantasiaa.

    Toisin sanoen perusvoiman tuot­ta­mi­nen päästöt­tömästi on vain yksi osa ilmas­to-ongel­maa, mut­ta se on kuitenkin osa, johon on ole­mas­sa teknologi­nen ratkaisu, jon­ka käyt­tämisen esteet liit­tyvät ensisi­jais­es­ti poli­ti­ikkaan, eivät fysi­ikan lakei­hin. Monil­la muil­la osa-alueil­la (esim. lihan­tuotan­to ja suuressä määrin myös maantieli­ikenne) ei tek­nol­o­gisia ratkaisu­ja ole tois­taisek­si ole­mas­sa, ja päästö­jen vähen­tämi­nen niil­lä edel­lyt­tää ihmis­ten käyt­täy­tymisen muut­tumista. Tämän aikaansaami­nen taas tulee ole­maan tuskaisen vaikeaa, joten ihmette­len suuresti, mik­si vihreät tuh­laa­vat rajal­lisen poli­it­tisen pääo­mansa juuri siihen, että he pyrkivät tekemään sähkön­tuotan­nos­ta mah­dol­lisim­man han­kalaa ja kallista. (Juu, tuo oli lähin­nä retorista ihmette­lyä. Ymmär­rän toki, että ydin­voimaa vas­tuste­taan ja uusi­u­tu­via kan­nate­taan niiden todel­li­sista omi­naisuuk­sista riip­pumat­ta ennen kaikkea sik­si, kos­ka niistä on tul­lut tietyn­lais­ten arvo­jen sym­bol­ei­ta. Ja kuten nykyään jo hyvin ymmär­retään, jos fak­tat ja arvot joutu­vat ihmisen mielessä keskenään ris­tiri­itaan, niin fak­tat häviävät läh­es poikkeuk­set­ta. Tässä mielessä ydin­voima on punav­ihreille saman­lainen sijaisvi­holli­nen kuin kannabis konservatiiveille.)

    Mut­ta tässä oma ehdo­tuk­seni järkivihreille. Jos vihreät ker­ran aidosti usko­vat, että ydin­voimaa ei kuitenkaan raken­neta lisää, kos­ka se on niin kallista (For­tum on tästä kyl­lä vah­vasti eri mieltä), niin mitä jos pyrk­isitte saa­maan puolueenne luop­umaan jääräpäis­es­tä uusien ydin­voimalupi­en vas­tus­tamis­es­ta sil­lä ehdol­la, että ydin­voimaan myön­teisem­min suh­tau­tu­vat puolueet suos­tu­vat koplaa­maan tämän myön­ny­tyk­sen päästövähen­nyk­sien edis­tämiseen jol­lain toisel­la sek­to­ril­la. Täl­laisia toimia voisi­vat olla vaikka­pa liha- ja maito­tuot­tei­den vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen ja vas­taavasti vähäpäästöisem­män sapuskan vero­tuk­sen laskem­i­nen, tai kun­nal­lis­ten joukkoli­iken­nein­vestoin­tien tukem­i­nen. Esim. Turun ja Tam­pereen ratikka­hankkei­ta ei ymmär­rtääk­seni olla toteut­ta­mas­sa ilman val­tion rahoi­tus­ta. Kuu­ostaako tämä Pyy­lu­o­man mielestä jo vähem­män tym­pään­nyt­tävältä keskustelulta?

  72. AM:
    Tässä vielä Osmo sitaat­ti 31.3.2012:

    “Kun vihrei­den kan­nat­ta­jakun­nas­sa on melkein kol­mannes ydin­voiman kan­nat­ta­jia, ei heitä pidä sulkea puolueen toimin­nas­ta pois. Ei tietysti ole sul­jet­tukaan, viral­lis­es­ti, mut­ta nämä tois­uskoiset ovat aiheel­lis­es­ti koke­neet itsen­sä vähem­män ter­ve­tulleik­si. Täl­lä asen­teel­la tuemme kokoomus­ta ja aivan turhaan.”

    Luu­len­pa, että tämä kol­mannes on nyt ruven­nut tekemään johtopäätök­siään. Näin ainakin omas­sa tut­tava­pi­iris­säni. Olin itsekin aiem­min uskolli­nen vihrei­den äänestäjä, mut­ta nyt on eduskun­ta- ja eurovaaleis­sa men­nyt ääni muille.

    Pitäisin tätä aika omi­tuise­na kehi­tyk­senä. Tätä samaa keskustelua on käy­ty vuosi toisen­sa jäl­keen. Joskus aiem­min ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen oli järkevää, mut­ta nyt niitä lupia on jael­tu niin paljon ja toisaal­ta peruste­lut rak­en­ta­mat­ta jät­tämiselle ovat taloudel­lisia, joten ydin­voima on ainakin min­ulle täl­lä het­kel­lä EVVK. Joskus aiem­min se olisi voin­ut olla min­ulle peruste äänestää toista puoluet­ta (ja olikin itse asi­as­sa ainakin osittain).

    Tämän blo­gin kom­men­toi­jat ovat aika valikoitunut joukko, joiden mielip­itei­den perus­teel­la ei kan­na­ta tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

  73. Ihan vain huomiona, että käsit­tääk­seni ydin­voiman vas­tus­tamisen hin­tana pide­tään asi­aa tutkinei­den tilas­tonikkarei­den piiris­sä noin 3–5 pros­ent­tiyk­sikön sov­er­eign risk-pre­emio­ta voimalan rahoi­tusko­rossa ver­rat­tuna hiilivoimaan. Tämä on siis se riski­mar­gin­aali, joka ydin­voimaa nykyisel­lään rak­en­tavien pitää mak­saa sik­si, kos­ka vähän jokaises­ta maas­ta löy­tyy pieni mut­ta äänekäs, ydin­voimal­la pelot­tel­e­va vähemmistö.

    Se on aika paljon pääo­maval­taises­sa pro­jek­tis­sa. Megawat­ti­tun­nin hin­nas­sa vas­taa muis­taak­seni esim. eroa 40 -> 60 €/MWh. (Rahoi­tuskus­tan­nus 7% -> 10%).

    Tälleen mie­lenki­in­toise­na sivu­juon­teena, nähtävästi maail­mal­la olisi rahaa kyl­lä lait­taa atoomimyl­ly­i­hinkin. Eräästä luotet­tavas­ta mut­ta ikävä kyl­lä nyt nimet­tömäk­si jäävästä läh­teestä kuulin, että kuulem­ma eräskin suurehko kan­sain­vä­li­nen rahas­to suun­nit­teli jokin aika sit­ten yli viiden ja alle kymme­nen mil­jardin euron sijoi­tus­ta energiaan/cleantechiin. Ei vaan nat­san­nut, kun rahas­ton min­imisi­joi­tus oli luokkaa 500 miljoon­aa, ja se halusi olla vähem­mistöosakas. Nuo ehdot täyt­täviä prog­gik­sia ei vaikka­pa tuulivoima­puolelta kovin paljon löy­dy. Joten mil­jardit tyrkät­ti­in sit­ten muualle.

  74. J. M. Korho­nen:

    Tälleen mie­lenki­in­toise­na sivu­juon­teena, nähtävästi maail­mal­la olisi rahaa kyl­lä lait­taa atoomimyl­ly­i­hinkin. Eräästä luotet­tavas­ta mut­ta ikävä kyl­lä nyt nimet­tömäk­si jäävästä läh­teestä kuulin, että kuulem­ma eräskin suurehko kan­sain­vä­li­nen rahas­to suun­nit­teli jokin aika sit­ten yli viiden ja alle kymme­nen mil­jardin euron sijoi­tus­ta energiaan/cleantechiin. Ei vaan nat­san­nut, kun rahas­ton min­imisi­joi­tus oli luokkaa 500 miljoon­aa, ja se halusi olla vähem­mistöosakas. Nuo ehdot täyt­täviä prog­gik­sia ei vaikka­pa tuulivoima­puolelta kovin paljon löy­dy. Joten mil­jardit tyrkät­ti­in sit­ten muualle.

    Joo tämä vas­taa myös min­un huomioi­tani. Kyl­lä teol­lisu­udelle raha kel­paa ja jos energiansäästöstä/clean techistä saataisi­in mehe­viä säästöjä niin kyl­lä alet­taisi­in var­masti tehdäkin. Mut­ta valitet­tavasti kohteet ovat pieniä, takaisin­mak­sua­jat liian pitk­iä, ei jak­sa kiin­nos­taa… Näin huomio kiin­nit­tyy clean techin sijas­ta taval­lisi­in tuo­taan­non ja kun­nos­s­api­don investointeihin. 

    Tietysti joskus tulee 2 kär­päs­ta yhdel­lä iskul­la ja ote­taan jo ensi-investoin­ti­in suo­rakäytöt jne.

    Ja tietysti tuo 500 M on aika pot­ti. Mut­ta olen ollut huo­maav­inani että myös pienem­mässä skaalas­sa clean tech saa odot­taa. Mikä on pieni pettymys.

    No joo, myös vas­takkaisia näke­myk­siä tun­tuu olevan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.