Äänestä jo tänään – vaikka Antero Vartiaa

18 vastausta artikkeliin “Äänestä jo tänään – vaikka Antero Vartiaa”

1. Anteron jutut ovat erit­täin kohdal­laan fak­tan, teo­ri­an ja his­to­ri­an koke­musten val­os­sa. Lämpimät suosit­te­lut sekä hänen kir­joituk­sille että poli­it­tiselle jatkolle täältä persupoterosta.

   Vastaa

2. Luin Antero Vart­ian blogikir­joituk­set. Muu­tamia lain­auk­sia aiheesta, jon­ka hän on nos­tanut kärki­teemak­seen, ja jon­ka asiantun­ti­jak­si on itseään profiloinut:

   Uusien ratkaisu­jen ensim­mäiselle löytäjälle ja toteut­ta­jalle olisi kuitenkin luvas­sa var­ma men­estys. Clean­tech ei ole taikasana, jol­la van­has­ta päästö­te­ol­lisu­ud­es­ta naamioidaan uuden ajan airut. Se on oikei­ta liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia, kun­han uskallamme ohja­ta investoin­te­ja ja inno­vaa­tioi­ta myös sään­te­lyl­lä. Samal­la huole­hdimme koko markki­na-alueemme kilpailukyvystä. 

   Me voimme olla sukupolvi, joka ehtii kor­ja­ta virheet, löytää uuden­laiset ratkaisut ja toteut­taa niitä määräti­etois­es­ti, men­neitä haikailemat­ta. Ja jos sen seu­rauk­se­na olemme omavaraisem­pia, luomme uusia työ­paikko­ja ja raken­namme uuden­laista vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, mik­si enää viivyttelemme?

   Uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta tuote­tun sähkön etu on siinä, että alkuin­vestoin­nit ovat paljon pienem­piä, niitä voi rak­en­taa hyvin paikallis­es­ti ja pien­imuo­tois­es­ti, niihin ei liity onnet­to­muus­riskiä, niiden sähkön­tuotan­tokykyä voidaan ajan saatossa paran­taa ja niiden avul­la voisimme aidosti olla vapai­ta venäläis­es­tä ydinsähköstä.

   Jos Fen­novoiman ydin­voimala­hanke olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va, ei siihen tarvit­taisi veron­mak­sajien rahoja. 

   Tätä samaa ovat vihreät tahot tois­telleet pitkälle toista vuosikym­men­tä eri puo­lil­la Euroop­paa. Jos se on niin mah­ta­va ansain­tamah­dol­lisu­us, niin mik­si sil­lä ei ole ansait­tu kuin lähin­nä julkisen sek­torin tuki­ais­ten kaut­ta? Kysykää vain Espan­jal­ta ja Saksalta.
   Mik­si eri stan­dard­it uusi­u­tu­valle ener­gialle ja ydin­voimalle, jos CO2-leikkauk­set ovat tärkeitä? Mikä on Ran­skan “hiil­i­jalan­jäl­ki”?
   Jos julk­ista rahaa halu­taan heit­tää CO2-vähen­nyk­si­in, niin miten olisi seu­raavien sukupolvien ydin­voimaloiden tukem­i­nen tai Euroopan omien run­saiden liuskekaa­su­varan­to­jen hyödyntäminen?

   Nämä ovat tietysti olleet ikuisu­u­sai­hei­ta, joiden real­is­min perään kyse­lem­i­nen, lasken­nal­lis­ten arvioiden pyytämi­nen, edes kuvausten “syn­tyvistä sadoista tuhan­sista uusista työ­paikoista” on osoit­tau­tunut mah­dot­tomak­si. On oikeasti ole­mas­sa vain visio, mieliku­va, eikä tietämys­tä ja konkre­ti­aa sen tuek­si. Vihreät vält­televät argu­men­taa­tio­ta, perustelemista. Syykin on selvä, kos­ka siihen ei tosi­asial­lis­es­ti kyetä.
   Antero Vart­ian ilmastopoli­it­tiset kan­nat poh­jaa­vat tämän saman tyhjän lupauk­sen myymiseen. Se ei ole taloudel­lista osaamista vaan ide­ol­o­gista harhau­tuneisu­ut­ta ja taloudel­lista osaamattomuutta.

   Jos oikein seinää vas­ten paine­taan, niin vas­taus on aina sama. Kun päästöoikeudet kallis­tu­vat, niin sit­ten visio toimii. Sitä ei ole tarkoitet­tukaan nykyti­lanteeseen. Se on EU:n johta­ju­ut­ta, suun­nan näyt­tämistä ja valmis­tau­tu­mista globaalin ilmas­tosopimuk­sen jälkeiseen maailmaan.
   Kun sitä globaalia ilmas­tosopimus­ta ei tule, jää käteen visioitu­jen taloudel­lis­ten voit­to­jen ja uuden teol­lisu­u­den sijaan val­ta­vat tap­pi­ot, heiken­tynyt kil­pailukyky ja pak­ene­va teollisuus.

   Riskit oli­si­vat tietenkin paljon pienem­mät jos päästö­jen vähen­nys­tä ajet­taisi­in kaa­su, ydin­voima ja tutkimus kärkenään. Mut­ta tämä ei käy. Eikä sen syynä ole talousti­eteelli­nen osaami­nen, mitä vihreistä ei juuri löy­dy, vaan todel­lisu­u­den edessä perik­si antam­a­ton ideologia.

   Vastaa

3. Min­un täy­tyy sanoa, että suh­taudun myös aika skep­tis­es­ti clean­tech-puheisi­in. Paljon puhet­ta, vähän vil­lo­ja. Ei se ole Vart­ian vika, mut­ta valitet­tavasti ainakin min­ul­ta on ide­olo­gia päässyt aika paljon karise­maan vuosien var­rel­la asioi­ta seuratessani.

   Ain­oa isom­min asi­aan panos­tanut on Sak­sa ener­gia­re­formil­laan, ja sitäkin voi kyl­lä ihan asi­as­ta kri­ti­soi­da sekä rahal­lisen että ympäristöl­lisen panos-tuo­to­ssuh­teen kannal­ta. Moti­ivi ei joko ole aidosti ympäristö­tuho­jen vält­tämisen ja teknolo­gian kehit­tämisen moti­ivi, tai sit­ten tek­i­jät ovat tumpeloi­ta. Kiinalaiset aurinkopa­nee­likaup­pi­aat kiittävät.

   Hyvin leimallista on se, että jostain syys­tä ener­giantuotan­nos­ta ja siihen panos­tamis­es­ta puhutaan hyvin paljon. Mon­es­sa tapauk­ses­sa paljon enem­män tulosta saataisi­in panos­ta­mal­la ener­gianku­lu­tuk­sen opti­moin­ti­in. Se ei ole kuitenkaan ollenkaan sek­sikästä, kos­ka sil­lä var­jol­la on paha jakaa alue­tukia, ym.

   Clean­tech viral­lises­sa mielessä on lähin­nä juh­la­puhei­ta ja näperte­lyä. Alalle tarpeel­lista tuoteke­hi­tys­tukea ja pääo­masi­joit­tamista on ainakin julk­isten taho­jen suunnal­ta tar­jol­la vain hyvin hajanais­es­ti ja vähän. Aivan nap­pikaup­paa ver­rat­tuna ener­gian tuotantotukiin.

   [Dis­clo­sure: Tuloni ovat jo pitkään tulleet pääosin säästävästä tek­nol­o­gista ja ympäristöteknologiasta.]

   Vastaa

4. Vaik­ka suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa avoimel­la listal­la on toimi­va menetelmä, täy­tyy laskel­moi­da aika tarkkaan ketä äänestää jos halu­aa mak­si­moi­da äänen merkityksen. 

   Äänestän ehdokas­ta jon­ka kanssa olen eniten samaa mieltä ja jol­la on real­isti­nen mah­dol­lisu­us tul­la val­i­tuk­si. Var­mat ja täysin tun­tem­at­tomat eivät saa min­ul­ta ään­tä vaik­ka heitä kan­nat­taisinkin (siir­toääni­vaal­i­ta­van voi liit­tää suh­teel­liseen lis­tavaali­in. Jäisi tämäkin pähkäi­ly pois.)

   Vastaa

5. Jos Var­tia ei pitäisi kiin­ni Vihreästä ympäristöpoli­ti­ikas­ta, hän olisi ennem­minkin lib­er­aaliper­su kuin vihreä. Lähin­nä tarkoitin kehuil­lani hänen eurokriisikommentointia.

   Vastaa

6. Var­tia on väyrys­läi­nen (Paa­vo) pait­si yrit­teliäisyy­den myös keskeis­ten lin­jausten suhteen.

   1. Var­tia vas­tus­taa Suomen Nato-jäsenyyt­tä “kovasti”.

   2. Vart­ian mielestä nykyi­nen euroalue on huonoin mah­dolli­nen. Vai­h­toe­htoina oli­si­vat tulon­si­ir­tounioni ja ns. liit­to­val­tio — minkä Var­ti­akin myön­tää mah­dot­tomak­si — tai Se, että valmis­tel­laan palu­u­ta omaan valuuttaan.

   1 ja 2 on yhteen­sä Paa­vo Väyry­sen lin­ja: län­si-inte­graa­tios­ta irstau­tu­mi­nen, eristäy­tymis- ja myön­tyvyyspoli­ti­ik­ka, perik­sianto putin­is­min paineessa.

   Vastaa

7. az: Tätä samaa ovat vihreät tahot tois­telleet pitkälle toista vuosikym­men­tä eri puo­lil­la Euroop­paa. Jos se on niin mah­ta­va ansain­tamah­dol­lisu­us, niin mik­si sil­lä ei ole ansait­tu kuin lähin­nä julkisen sek­torin tuki­ais­ten kaut­ta? Kysykää vain Espan­jal­ta ja Saksalta.

   Mut­ta kun ei se ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nenkaan tun­nu enää ole­van eri­tyisen kan­nat­tavaa bisnestä… Ja ydin­te­knolo­gia on kuitenkin suurek­si osak­si kehitet­ty julkisen sek­torin rahoituk­sel­la. Per­in­teis­es­ti on ajatel­tu, että uudet teknolo­giat kehit­tyvät parem­mik­si ajan myötä ja tule­vat edullisem­mik­si, kun valmis­tus­määrät kas­va­vat ym. mut­ta tun­tuu, että tämä logi­ik­ka ei enää nyky­maail­mas­sa ole itsestäänselvyys.
   Joka tapauk­ses­sa Espan­jas­sa tuulivoimal­la tuote­taan merkit­tävä osu­us ener­gias­ta ja tuulivoimaloiden valmis­t­a­mi­nen on syn­nyt­tänyt uut­ta työtä myös Suomeen, joten ei se nyt täysin epäon­nis­tunut aja­tus ole.

   Vastaa

8. Mil­loinko­han Vihreil­lä olisi ehdokas joka ymmärtäisi luon­non päälle ja osaisi laskea?

   Vastaa

9. En nyt itse kes­ki tyh­mepää kohdet­ta val­tion rahoile kuin telakan ost­a­mi­nen, siis suo­ra hin­ta­sub­ven­tio jollekulle neu­vot­telu­pelisilmää omaavalle. Mikä tahansa muu teol­lisu­us olisi fik­sumpi sijoituskohde.

   Ener­gia­te­olisu­us on pata­van­hoil­lusu­u­den ja jäykkien rak­en­tei­den esiku­va. Aina virisi on ollut uusi ydon­voimala, joista yhtä raken­netaan ja OL4:llä on periaatepäätös. 

   OL3:n olisi pitänyt olla jo muu­ta­man vuo­den toimin­nas­sa, mikä kan­nat­taa Suomes­sa alle­vi­iva­tusti muistaa. 

   Käytän­nössä vain yhtä voimalaa ker­rl­laan pystytään rak­en­ta­maan, vaik­ka puo­lalaisia his­taa­jia saataisi­in maa­han enem­mänkin niin siinä on sijoit­tamisen ja infran raja.

   Jos fir­ma ei saa koti­maas­tan refernsse­jä, saa olla varsin kova myyn­timies kun ne muual­ta maail­mas­ta hankkii. 

   Sik­si val­tion kan­nat­taisi miet­tiä nenään­sä pidemälle mitä tehdään ja mikä on maalle järkevää. Ris­telijäbis­ness ainakin on men­nyt­tä maailmaa.

   Uusi per­in­teinen mur­ta­ja oli hyvä han­k­in­ta — se on ref­er­enssi, jos sel­l­aisia tilataan muual­ta kuin Ital­ias­ta tai Pietarista, jois­sa kaikissa on use­ampi mur­ta­ja jo työn alla.

   Jos me emme investoi ener­giate­hokku­ut­teen, uusi­in polt­t­laitok­si­in tai muuhun clean­techi­in, Kiina kiit­tää ja duu­naa ne ihan itse.

   Vastaa

10. Piste Var­tialle.

    Ila I:
    2. Vart­ian mielestä nykyi­nen euroalue on huonoin mah­dolli­nen. Vai­h­toe­htoina oli­si­vat tulon­si­ir­tounioni ja ns. liit­to­val­tio – minkä Var­ti­akin myön­tää mah­dot­tomak­si – tai Se, että valmis­tel­laan palu­u­ta omaan valuuttaan. 

    Tämä mielipi­de on yht­enevä mon­en ekon­o­mistin kanssa suomes­sa ja ulko­mail­la. Nykyi­nen euroalue ei täytä opti­maalisen raha-alueen kri­teere­itä muuten kuin rahan liikku­vu­u­den suh­teen. Nykyi­nen tilanne ei voi jatkua, joko lisää taloudel­lista inte­graa­tio­ta tai euroalueen hajoaminen. 

    Luet­tavaa:

    1. Aal­to Yliopis­ton mmakro­talousti­eteen luen­tomoniste jos­sa johdan­to tilanteeseen Makro­taloustiede 31C00200 Kevät 2014 Moniste 13: Euro

    2. Euroopan rahali­iton tule­vaisu­us- Pro­fes­sori Vesa Kanniainen
    

    3. Euroopan finanssikri­isin taus­ta, ennakoin­ti ja jatko­toimen­piteet (07.12.2010) — Jari Kaivo-oja

    Vastaa

11. Ville:
    Sen takia Espan­jal­la onkin suuret CO2 päästöt, ver­rat­tuna Ran­skaan, joka käyt­tää pääasi­as­sa nukea. Melkein 10x…

    Vastaa

12. Ydin­voiman ongel­ma bis­nek­senä on täs­mälleen sama kuin tuuli- ja aurinkovoiman: Isot pääo­makus­tan­nuk­set, pienet juok­se­vat kus­tan­nuk­set. Tosin, toisin kuin tuuli- ja aurinkovoimas­sa, ydin­voimalaitok­set ovat aika kom­pak­te­ja, joten peri­aat­teessa olisi run­saastikin varaa opti­moi­da pääo­makus­tan­nuk­sia (ns. liukuhi­hnareak­tor­e­i­ta jne.). Mitä enem­män uut­ta ydin­voimaa maail­maan raken­netaan, sitä halvem­paa se on.

    Ydin­voimaan pitäisi nimeno­maan kaataa yhteiskun­nan tukea (tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen). Ei siinä ole mitään järkeä että kaikkein skaalau­tu­vin hiiletön ener­gia­muo­to on se, jota tue­taan kaikkein vähiten.

    Vastaa

13. Lib­er­aaliper­su… Siinä vas­ta yhdyssana.

    Per­sut kera lib­er­aal­isu­u­den… Ihmei­den aika ei ole ohi XD

    Vastaa

14. Ai että ihan Oulus­ta saak­ka? No oli­pas hyvä tietää suh­tau­tu­mi­nen Kehäkol­mosen ulkop­uolisi­in “per­ife­ri­oi­hin”.

    Vastaa

15. JTS:
    Jos me emme investoi ener­giate­hokku­ut­teen, uusi­in polt­t­laitok­si­in tai muuhun clean­techi­in, Kiina kiit­tää ja duu­naa ne ihan itse.

    Emme­hän me investoikaan. Vaan:
    — kat­somme sivus­ta, kun puo­lalaiset rak­en­ta­vat maaperällemme intialais­ten suun­nit­tele­maa ydin­voimalaa, joka joskus valmistues­saan on maail­man kallein rakennus
    — poltamme vuosi vuodelta enem­män kivi­hi­iltä, käyn­nistämäl­lä uudelleen jo ker­ran naf­tali­ini­in laitet­tu­ja voimaloita
    — raken­namme maan pääkaupunki­in voimalan, jon­ka pääasialli­nen ener­gian­lähde on venäläi­nen maakaasu
    — jne

    Clean­tech on vain määritelmä, jon­ka alle voidaan siirtää melkein mikä tahansa toimi­ala, sopi­vasti viherpestynä.

    Varmin tapa saa­da tässä maas­sa jotain vihreää aikaisek­si on äänestää vihreä edus­ta­ja euroopan par­la­ment­ti­in. Sitä kaut­ta saimme tänne esimerkik­si rikkidi­rek­ti­ivin. Joka kansal­lis­es­ti ei ikipäivänä olisi voin­ut men­nä läpi, kun sehän olisi raskaan teol­lisu­u­den mukaan voin­ut viedä joltain työ­paikan. Ja työ­paikko­jen speku­lati­ivisel­la säi­lyt­tämisel­lä voidaan tässä maas­sa nykyään perustel­la tai tyr­mätä aivan mitä tahansa ideoita.

    Vastaa

    1. - poltamme vuosi vuodelta enem­män kivi­hi­iltä, käyn­nistämäl­lä uudelleen jo ker­ran naf­tali­ini­in laitet­tu­ja voimaloita

       Alun­perin silk­ka vale muut­tuu totu­udek­si, ellei sitä joskus kor­ja­ta. Niin­pä kir­joi­tan tästä oman postauksen.

       Vastaa

16. Petri Hon­gan­mä­ki:
    Lib­er­aaliper­su… Siinä vas­ta yhdyssana.

    Per­sut kera lib­er­aal­isu­u­den… Ihmei­den aika ei ole ohi XD

    Lib­er­aaliper­su? Niin, esimerkik­si sel­l­ainen, joka kan­nat­taa valin­nan­va­paut­ta kiel­ten opiskelu­un. Vaikka­pa pakko­ruotsin tilalle venäjää, ran­skaa, sak­saa, kiinaa. Näin vapaamielisiä ei oikein muista puolueista tah­do edes löytyä.

    Vastaa

17. Var­tia lie­nee kuvien ja lue­tun perus­teel­la Vihrei­den yksi­ty­isautoilusi­ipeä. Voiko tähän luot­taa vai onko tämä vain Vart­ian henkilöko­htainen val­in­ta, kuten Tar­ja Cron­ber­gin iso van­ha ben­samaas­turi, jol­la sahaa ristin rastin Suomea?

    Vastaa