Kaupunginosien väliset tuloerot pienentyneet Helsingissä?

52 vastausta artikkeliin “Kaupunginosien väliset tuloerot pienentyneet Helsingissä?”

1. Voiko kyseessä olla se, että aluei­den isot tulot on pystyt­ty jär­jestelemään pois vero­tuk­sen ulottuvilta.

   Vastaa

2. Jostakin “jär­jeste­ly­istä” var­masti on — ainakin osaltaan — kysymys. Ker­ro Osmo kun hif­faat mikä on tai mitkä ovat selittäjät!

   Vastaa

   1. Vaatii vähän lisää laskemista ja se on valitet­tavasti hidas­ta. Työsken­te­len Excelil­lä ja se on kyl­lä aika köm­pelö väline.

      Vastaa

3. Eiköhän pääo­ma- ja optio­tu­lot ole pudon­neet oleel­lis­es­ti, 2007 vs 2012. Tulo­erot kaven­tuneet, punav­ihreässä val­takun­nas­sa kaik­ki hyvin.

   Vastaa

4. Voisiko olla niin että 2008 alka­en pääo­masi­joit­ta­jille on syn­tynyt merkit­täviä myyn­ti­tap­pi­o­ta joi­ta vähen­netään pikkuhil­jaa seu­raavien vuosien aikana kun salkus­sa arvoaan menet­tänei­den omaisu­use­rien myyn­ti tulee ajankohtaiseksi.

   Tap­pi­ot tulee real­isoi­da viiden vuo­den aikana jot­tei tap­pi­oiden vähen­nysoikeus raukea.

   Vuosi­na 2009–2012 salkun omaisu­use­rien kumu­lati­ivi­nen lasken­nalli­nen myyn­tivoit­to on siis koko ajan kas­vanut mut­ta real­isoitavak­si valikoituu enem­män niitä tappiollisia.

   Vastaa

5. Oot­sä tosissas?

   Ville T:
   Voiko kyseessä olla se, että aluei­den isot tulot on pystyt­ty jär­jestelemään pois vero­tuk­sen ulottuvilta.

   Vastaa

6. Tois­sak­er­taisen yri­tysvero- ja pääo­mat­ulover­ou­ud­is­tuk­sen jäl­keen alkoi buu­mi varo­jen siirtämisek­si ulos Suomes­ta (ainakin tut­tu­jen pankki­irien ja asiana­ja­jien mukaan). Todel­la huolestut­tavaa jos tämä selit­tää asian, ne tulot eivät var­maan hel­posti palaa takaisin.

   Vastaa

7. Tulo­ero­jen pienen­tymi­nen on aivan nor­maali lamailmiö. Tulo­erot oli­vat suomes­sa pien­im­mil­lään 1990-luvun alkupuolen.

   Vastaa

8. Ei tässä ole mitään ihmeel­listä. 2007 pörssikurssit oli­vat korkeal­la ja nousseet neljä vuot­ta put­keen -> pääo­masi­joit­ta­jille syn­tyi myyn­tivoitoista paljon pääo­mat­u­loa. 2008–2009 pörssirom­ah­duk­ses­sa har­va teki voit­toa, kun taas moni teki tap­pi­o­ta sen ver­ran paljon, että sitä on riit­tänyt vähen­net­täväk­si vero­tuk­ses­sa seu­raav­illekin vuosille mikäli on onnis­tunut voitol­lisia kaup­po­jakin jälleen kotiuttamaan.

   Vastaa

9. Sanois­in, että tuo seli­ty­se­hdo­tuk­sesi numero 4 selit­tää läh­es kaiken ilmiöstä. Ota ver­tailu­vuodek­si 2009 tai keskilu­vuk­si medi­aani niin luvut näyt­tänee kovasti eri­laisil­ta, tässä kah­den Espoon ja yhden Helsin­gin pääo­mat­ulovoit­toisen alueen tulota­sot vuosi­na 2007–2008-2009:

   Wes­t­end 106356 — 82461 — 70679
   Nuot­tanie­mi 110344 — 76106 — 69354
   Kuu­sisaari 176236 — 137148 — 99388

   Ei aivan eliitti‑, mut­ta por­var­i­alueil­la kuten Van­ha Munkkinie­mi tulot notkah­ti­vat samana aikana ton­nin pari (suurin osa tuloista ansio­tu­lo­ja, hiukan pääo­mat­u­lo­ja). Koko Helsingis­sä välil­lä 2007–2011 kasvua oli muuten vain 6,8% eli ilmeis­es­ti hiukan muu­ta maa­ta hitaampi kasvu­vauhti. Luon­nol­lis­es­ti noiden porhoaluei­den rom­ah­duk­set vetivät koko kaupun­gin keskiar­voa alaspäin.

   Vastaa

10. Soin­in­vaara on oikeil­la jäljil­lä. “Wes­t­end-ilmiö” selit­tynee seu­raav­il­la tekijöillä:

    (1) Vuosi 2007 oli viimeinen hyvä vuosi pörssis­sä. Vuo­den 2008 alus­sa globaalit ja suo­ma­laiset osake­markki­nat lask­i­vat reip­paasti; laskus­ta ei ole vieläkään toivut­tu. Rikkail­la alueil­la nos­te­taan enem­män pääo­mat­u­lo­ja kuin köy­hillä alueil­la => kun pääo­mat­u­lot putoa­vat ja palkkat­u­lot eivät, tulo­ero pienenee.

    (2) Vuon­na 2007–2012 suuret ikälu­okat ovat tulleet eläkeikään. Vau­rail­la alueil­la asuu enem­män työu­ransa lop­pupuolel­la ole­via kuin köy­hillä alueil­la => Wes­t­endis­sä jää enem­män porukkaa eläk­keelle kuin Viikissä. 

    Lisäk­si iso­tu­loisen eläk­keelle­jäävän nimel­lisan­siot putoa­vat pien­i­t­u­loisen tien­este­jä jyrkem­min. Jos — yksinker­tais­tet­tuna! — eläkeläi­nen saa puo­let työssäoli­jan palka­s­ta, putoaa 6000 euroa tien­an­neen DI:n tulota­so eläk­keelle jäädessä 3000e. 2200 euroa tien­an­neelle talon­miehelle jää vain 1100 euroa vähem­män käteen. Tämäkin kaven­taa nimel­lispalkoista las­ket­tavaa tuloereoa.

    Vastaa

11. Eli nyt se viher­vasem­mis­ton suurin piru, eli tulo­erot on vähen­tyneet. Tämä jatkaa aiem­min tilas­tokeskussen julkaise­maa tilas­toa, että pien­i­t­u­loisu­us on vähentynyt.

    Kysymys kuu­luukin nyt, onko asi­at parem­min nyt kuin vuon­na 2007?

    Niin­pä niin. Viher­vasem­mis­ton mielestä maail­ma on opti­m­i­ti­lanteessa, kun kaikkien tulot on lähel­lä nol­laa, jol­loin ei ole tulo­ero­ja, eikä kulu­tus­ta. Ja tähän te poli­ti­ikallanne tähtäät­tekin ja ilmeisen men­estyk­sekkäästi. Onnek­si olkoon!

    Niille, jot­ka kuitenkin halu­aisi­vat joskus tien­ata jotain oma­l­la työl­lään ja elää mukavaa elämää, kan­nat­taa kuitenkin miet­tiä, että onko tämä sit­tenkään se paras kehityssuunta.

    Vastaa

12. Ja tosi­aan äskeisessä oli kyseessä val­tioveronalaiset tulot, vero­su­un­nit­telu­osaami­nen on var­masti kehit­tynyt myös samalla.

    Vastaa

13. Ja luk­i­joille mainit­takoon vielä tuos­ta pien­i­t­u­loisu­u­den vähenyt­mis­es­tä. Se joh­tui siitä, että suu­rit­u­lois­t­en tulot oli­vat tip­puneet, jol­loin köy­hempi­en tulot SUHTEELLISESTI oli­vat paran­tuneet. Se ei silti kauheasti tai­da oikeasti köy­hiä lohdut­taa, kun sil­lä “ei-enää-pie­nil­lä” tuloil­la saa ostet­tua yhä vähem­män ja vähemmän.

    Vastaa

14. Eräs seli­tys edel­lä mainit­tu­jen lisäk­si (tai tarken­nus) lie­nee hal­li­tuk­sen onneton sekoilu osinko­tu­lo­jen vero­tuk­sen kanssa. Se on johtanut siihen, että osakkei­ta on siir­ret­ty rahas­toi­hin ja kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­si­in, ja tuo­tot jäävät niihin joskus myöhem­min (jos koskaan) verotet­taviksi. Jos tämä pätee, niin menee mon­ta vuot­ta, ennen kuin muu­tos palautuu.

    Vastaa

15. Perussyy lie­nee suh­dan­teis­sa ja veronko­ro­tuk­sis­sa. Jälkim­mäiselle olisi nopeasti tehtävä kor­jaus, eli pääo­mavero­pros­ent­tien reilu alen­nus. Ei voi kyllin korostaa, että nykyi­nen kehi­tys johtaa osaltaan koko taloudessa itseään ruokki­vaan kurjistumiskierteeseen.

    Vastaa

16. Hei, onko mah­dol­lista, että van­hoil­ta hyvä­tu­loisil­ta alueil­ta olisi hyvä­tu­loiset muut­ta­neet muualle ja kor­vaa­vat asukkaat oli­si­vat tuloil­taan vaatimattomampia?

    Vastaa

17. Osmo, ana­ly­y­sisi ker­too hyvin liike-elämän hädästä (toki nuo pääasi­as­sa yksi­tyisen sek­torin työl­listämät ihmiset Kuu­sisaa­res­sa ja Kaita­lahdessa ottaisi­vat isot tulon­sa, jos olisi jostain mis­tä ottaa). Samal­la ana­ly­y­sisi ker­too siitä, että tämä tuot­ta­van por­taan hätä ei ole mitenkään hei­jas­tunut julk­ishallinnon jaka­man rahan määrään, joka on entis­es­tään kas­vanut. Kukin voi miet­tiä itsek­seen, kuin­ka kauan täl­laisel­la yhtälöl­lä voi hyv­in­voin­tia pyörittää…

    Vastaa

18. Tutkipa samal­la, mitä asukas­määrille ja väestörak­en­teelle on tapah­tunut. Sieltäkin voi löy­tyä seli­tys­tä ilmiölle.

    Vastaa

19. Merkit­tävä osa varakkaiden pääo­mat­u­loista on siir­tynyt Suomen verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in veroparati­i­sei­hin. Toim­inta osit­tain lail­lista, osit­tain laiton­ta. Helsin­gin pörssikau­pas­ta ja hallintarek­isteri­in kir­ja­tus­ta osakkei­den omis­tuk­ses­ta suurehko osa on todel­lisu­udessa suo­ma­lais­ten sijoit­ta­jien tekemää ja omis­ta­maa, jonkin veroparati­isi­jär­jeste­lyn kaut­ta. Ikävä kyllä.

    Veroparati­isit tulee likvidoida.

    Vastaa

20. Ilmeis­es­ti tuo keski­t­u­lo on siis keskiar­vo, kun epäilet “out­lier­iä” Kaita­lah­den kohdalla.

    Se yksit­täi­nen kaup­pa, joka selit­tää tuon Kaita­lah­den luvun on FIM-pankki­ir­ili­ik­keen myyn­ti Glittnirille.

    Vastaa

    1. Tui keski­t­u­lo on keskiar­vo, yhteen­las­ke­tut tulot jaet­tuna yli 18-vuo­ti­aiden määrällä

       Vastaa

21. Hyvä­tu­loiset ovat vaan jät­täneet Suomen. Onnek­si me ollaan siitä tyy­tyväisiä, kun tulo­erot laske­vat. Onko ideaa­liko­h­ta se, että ei ole tulo­ero­ja? Työtön saa saman ver­ran työlli­nen? Kuka sil­loin edes käy töissä?

    Vastaa

22. Täältä löy­tyy hyvä kuva aiheesta (sivun oikea reuna):
    http://ek.fi/mita-teemme/talous/verotus/paaomatulojen-verotus/

    Verotet­ta­vat pääo­mat­u­lot näyt­tää pudon­neen 2007 vs 2012 noin 15% ja myyn­tivoit­toverot noin 70%.

    Jos tek­isit saman ana­lyysin esim 2009 vs 2012, niin suo­ran kul­mak­er­roin olisi var­maan positiivinen.

    Vastaa

23. Joonas:
    Hei, onko mah­dol­lista, että van­hoil­ta hyvä­tu­loisil­ta alueil­ta olisi hyvä­tu­loiset muut­ta­neet muualle ja kor­vaa­vat asukkaat oli­si­vat tuloil­taan vaatimattomampia?

    Mikään ei viit­taa siihen. Ei näp­pitun­tu­ma eivätkä asun­to­jen hin­nat. Minne rikkaat oli­si­vat muut­ta­neet? Mikä olisi saanut rikkaat hylkimään Kuu­sisaar­ta tai Ullanlinnaa?

    Vastaa

24. Juk­ka:
    Ja luk­i­joille mainit­takoon vielä tuos­ta pien­i­t­u­loisu­u­den vähenyt­mis­es­tä. Se joh­tui siitä, että suu­rit­u­lois­t­en tulot oli­vat tip­puneet, jol­loin köy­hempi­en tulot SUHTEELLISESTI oli­vat paran­tuneet. Se ei silti kauheasti tai­da oikeasti köy­hiä lohdut­taa, kun sil­lä “ei-enää-pie­nil­lä” tuloil­la saa ostet­tua yhä vähem­män ja vähemmän.

    Suh­teelli­nen köy­hyys määritel­lään sen mukaan kuin­ka moni saa vähem­män kuin 60 pros­ent­tia (vai mikä se luku oli) medi­aan­i­t­u­loista. Rikkaim­man desi­ilin tai pros­entin tulo­jen muu­tok­set eivät vaiku­ta medi­aan­i­t­u­loon eivätkä siten suh­teel­lisen köy­hyy­den kynnykseen.

    Muuten Osmo, onko saatavil­la vas­taavaa dataa postinu­meroit­tain mediaanituloista?

    Vastaa

    1. Dataa medi­aan­i­t­u­loille ei ole saatavis­sa. Siinä pitäisi men­nä yksilö­ta­son tietoi­hin ja tieto­suo­javal­tu­utet­tu olisi hyvin vihainen. Kyseisessä (mak­sullises­sa!) tietokan­nas­sa ovat tulot yhteen­las­ket­tuna ja asukas­määrät, joten keskiar­vo on luon­te­va mittari.

       Vastaa

25. Nokian ja muiden fir­mo­jen irti­sanomiset var­masti selit­tävät osan tulo­jen laskusta.

    Vastaa

26. Joonas:
    Hei, onko mah­dol­lista, että van­hoil­ta hyvä­tu­loisil­ta alueil­ta olisi hyvä­tu­loiset muut­ta­neet muualle ja kor­vaa­vat asukkaat oli­si­vat tuloil­taan vaatimattomampia?

    Luepas vaik­ka tämä Eeron kir­joit­ta­ma viesti ylempää:

    Eero:
    …tässä kah­den Espoon ja yhden Helsin­gin pääo­mat­ulovoit­toisen alueen tulota­sot vuosi­na 2007–2008-2009:

    Wes­t­end 106356 – 82461 – 70679
    Nuot­tanie­mi 110344 – 76106 – 69354
    Kuu­sisaari 176236 – 137148 – 99388 

    Aika nopeasti olisi hyvä­tu­lois­t­en pitänyt kaikota…

    Vastaa

27. Mika sen tuol­la sanoi, Kaita­lahdessa asui tuo­hon aikaan FIM:n pääomis­ta­ja, joka yksinään teki val­tion­vero­tuk­ses­sa var­maankin 30–40 MEUR myyntivoiton.

    Vastaa

28. petri­tys:
    Tois­sak­er­taisen yri­tysvero- ja pääo­mat­ulover­ou­ud­is­tuk­sen jäl­keen alkoi buu­mi varo­jen siirtämisek­si ulos Suomesta… 

    Noin se on. Valitet­tavasti en itse kuu­lu niihin, joil­la olisi pääo­maa siir­ret­täväk­si järkeväm­min verot­tavi­in EU-mai­hin. Veropoli­ti­ikan perus­teena tulisi olla jot­ian muu­takin kuin vain sairas kateus.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Dataa medi­aan­i­t­u­loille ei ole saatavis­sa. Siinä pitäisi men­nä yksilö­ta­son tietoi­hin ja tieto­suo­javal­tu­utet­tu olisi hyvin vihainen. Kyseisessä (mak­sullises­sa!) tietokan­nas­sa ovat tulot yhteen­las­ket­tuna ja asukas­määrät, joten keskiar­vo on luon­te­va mittari. 

    Sivus­tol­ta http://aluesarjat.fi löy­tyy mak­sut­ta tulo- ja koulu­tusti­eto­ja kaupunginosittain.

    Vastaa

30. -e-:
    Perussyy lie­nee suh­dan­teis­sa ja veronko­ro­tuk­sis­sa. Jälkim­mäiselle olisi nopeasti tehtävä kor­jaus, eli pääo­mavero­pros­ent­tien reilu alen­nus. Ei voi kyllin korostaa, että nykyi­nen kehi­tys johtaa osaltaan koko taloudessa itseään ruokki­vaan kurjistumiskierteeseen.

    Jos pitää 32 pros­entin veroa liian korkeana 200 000 euron pääo­mat­u­loista, muut­takoon Sveitsiin.

    Vastaa

31. Jii:
    Mika sen tuol­la sanoi, Kaita­lahdessa asui tuo­hon aikaan FIM:n pääomis­ta­ja, joka yksinään teki val­tion­vero­tuk­ses­sa var­maankin 30–40 MEUR myyntivoiton.

    Ja on lisäk­si sit­tem­min muut­tanut pois Kaita­lahdes­ta, mikä myös näkynee keski­t­u­lo­jen laskuna.

    Vastaa

32. Joonas:
    Hei, onko mah­dol­lista, että van­hoil­ta hyvä­tu­loisil­ta alueil­ta olisi hyvä­tu­loiset muut­ta­neet muualle ja kor­vaa­vat asukkaat oli­si­vat tuloil­taan vaatimattomampia?

    Tätä voi miet­tiä tarkastele­mal­la asun­to­jen hin­to­ja. Van­hoil­la hyvä­tu­lois­t­en alueil­la asun­not ovat sen hin­taisia, että alueen kes­ki- tai medi­aan­i­t­u­loil­la ei ole asi­aa sinne muut­taa. Tämä johtuu siitä, että asun­to­jen hin­nat aal­toil­e­vat suh­teessa reaal­i­t­u­loi­hin, ja nyt ne ovat korkealla.

    Suuret ikälu­okat osti­vat asun­ton­sa hiukan toises­sa tilanteessa kuin vaikka­pa 80-luvun lopus­sa asun­ton­sa osta­neet, jot­ka taas ovat aivan eri tilanteessa kuin vuon­na 95 asun­ton­sa ostaneet.

    Näin ollen on toden­näköisem­pää, että muut­toli­ike kas­vat­taa keski­t­u­lo­ja. Niin voi van­hoil­la alueil­la käy­dä senkin vuok­si, että osa pois­muut­ta­jista muut­taa pie­neen puu­laatikkoon, ja hei­dän (eläke)tulonsa eivät ole olleet kovin korkei­ta ennen muut­toa. (Tosin pääo­mat­u­lo­jen osalta mekanis­mi ei toi­mi ihan näin.)

    Kaikki­aan kuitenkin asukkaiden vai­h­tu­vu­us kaupungi­nosien välil­lä lie­nee sen ver­ran pien­tä (muu­ta­ma pros­ent­ti vuodessa), että sil­lä ei voi nopei­ta muu­tok­sia selittää.

    Vastaa

33. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos pitää 32 pros­entin veroa liian korkeana 200 000 euron pääo­mat­u­loista, muut­takoon Sveitsiin.

    Odota­pa… Halu­atko ihan oikeasti, että kaik­ki yli 200 000 euroa vuodessa pääo­mat­u­loa saa­vat muut­ta­vat Sveit­si­in? Nyt sen­tään veronkiertäjätkin mak­sa­vat alvia, valmis­tevero­ja, kiin­teistövero­ja, jne.

    Pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen kiertämistä on mon­en­laista. Osa siitä on kau­ni­isti san­ot­tuna vero­su­un­nit­telua, osa ihan puh­das­ta veronkier­toa. Ilmiö on toden­näköis­es­ti yhtä van­ha kuin pääo­mat­u­lo­jen vero­tus. Ja kun nykyään niitä vero­ja on help­po väis­tel­lä taval­la tai toisel­la, sitä myös tehdään.

    Olen kyl­lä liikut­ta­van samaa mieltä muiden kanssa siitä, että veroparati­isien käyt­täjät ja muut veronkiertäjät pitäisi naula­ta korvis­taan seinään. En myöskään pidä lail­lisia veron­vält­te­lykon­ste­ja useinkaan moraalis­es­ti hyväksyt­tävänä. Niistä kär­sivät sekä julki­nen talous että myös veron­sa tun­nol­lis­es­ti mak­sa­vat hyvätuloiset.

    Elämme kuitenkin epätäy­del­lisessä maail­mas­sa, ja vaik­ka olen moraalis­es­ti kuin­ka närkästynyt, se ei muu­ta maail­man toim­intat­apo­ja. Jos pääo­mat­u­lo­jen verot­ta­mi­nen pistää ne Suomes­sa kipeästi kai­vatut pääo­mat siir­tymään pois näkyvistä, siitä on paljon hait­taa Suomelle.

    En sinän­sä usko edes pääo­mat­u­lo­jen kohdal­la mei­dän ole­van Laf­ferin käyrän hui­pus­sa suo­ril­la vero­tu­loil­la mitat­tuna. Epä­suo­rat vaiku­tuk­set huomioiden voisi kuitenkin olla hyvä ainakin het­ki tutkail­la päätösten seu­rauk­sia ja vai­h­toe­hto­ja ihan numeroiden kera.

    Vastaa

34. Kalle: Noin se on. Valitet­tavasti en itse kuu­lu niihin, joil­la olisi pääo­maa siir­ret­täväk­si järkeväm­min verot­tavi­in EU-mai­hin. Veropoli­ti­ikan perus­teena tulisi olla jot­ian muu­takin kuin vain sairas kateus.

    Veropoli­ti­ikka­han on peräti inho­re­al­is­tista. Keski­t­u­loinen palka­nsaa­ja mak­saa veroa yhtä paljon kuin 100 000 euroa vuodessa ansait­se­va pörsshai.

    Vastaa

35. Ehkä kysymys ei ole pääoma­paon kohdal­la niinkään veroas­t­eesta vaan ennem­minkin poukkoil­ev­as­ta lain­säädän­nöstä. Aika mon­ta ver­ou­ud­is­tus­ta on viime vuosi­na tehty pääo­mat­u­loi­hin ilman ennustet­tavaa logi­ikkaa. Liike­toim­inta hyö­ty­isi kaikin puolin vakaista oloista, eikä niitä voi­da taa­ta jatku­val­la vero­jen rustaamisella.

    Vastaa

36. Makkarat­alon hautuumaa:

    Jos pitää 32 pros­entin veroa liian korkeana 200 000 euron pääo­mat­u­loista, muut­takoon Sveitsiin.

    Sin­ul­la on vähän van­hen­tunut kuva pääo­mavero­tuk­sen tasos­ta. Hal­li­tuk­sen mielestä jo 30000 euroa pääo­mat­u­loa saa­va on rikas ja alkaa mak­saa pääo­mavero­tuk­ses­sa ylem­pää pro­gres­sio­por­ras­ta, 33%.

    Hal­li­tuk­sen toim­inta pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­sa on ollut erit­täin lyhyt­näköistä ja poukkoil­e­vaa ja sen seu­rauk­se­na kaiken­lainen vero­su­un­nit­telu (etupäässä lailli­nen) lisään­tyy kovaa vauhtia.

    Vastaa

37. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Veropoli­ti­ikka­han on peräti inho­re­al­is­tista. Keski­t­u­loinen palka­nsaa­ja mak­saa veroa yhtä paljon kuin 100 000 euroa vuodessa ansait­se­va pörsshai.

    Niinkö todel­la? Jos “pörssi­hai” tien­asi tuon sata ton­nia osinkoina, mak­saa hän veroa yli 40 % (yri­tysvero + osinkovero). Jos taas ker­talu­on­toise­na myyn­tivoit­tona, on siihen sisäl­tynyt ris­ki koko pääo­man menet­tämis­es­tä. Jos taas trei­daa­mal­la, hän luul­tavasti häviää rahansa seu­raa­vana vuonna…

    Mielestäni ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen ver­taami­nen näin suo­raan on aika älyl­lis­es­ti laiskaa. Pääo­mat­u­lon tien­aamiseen kuu­lu­va ris­ki huomioonot­taen nykyi­nen pro­gres­si­ivi­nen vero on jo aikamoista ryöstöä.

    Vastaa

38. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Keski­t­u­loinen palka­nsaa­ja mak­saa veroa yhtä paljon kuin 100 000 euroa vuodessa ansait­se­va pörsshai. 

    Ja kun vaivaiset 100 000 euroa vuodessa ansait­se­va on esimerk­ki jostain sikarikkaas­ta, meil­lä on säälit­tävän köy­hät rikkaat. Ei ihme, että Suomes­sa pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat suurem­man osu­u­den tuloveroista kuin vaikka­pa Yhdys­val­lois­sa, jos­sa suu­rit­u­loiset kykenevät tuo­maan suurem­man osan tuloverokertymästä.

    Vastaa

39. Kaik­ki pien­i­t­u­loiset näyt­tävät muut­ta­neen Jätkäsaa­reen tai sit­ten he vain osaa­vat verosuunnittelun 🙂

    Vastaa

    1. Vuon­na 2012 Jätkäsaa­res­sa oli aika vähän asukkai­ta. Opiske­li­ja-asun­to­la taisi olla ihan ensim­mäis­ten joukossa.

       Vastaa

40. Olisi­pa kiva nähdä tuo taulokko ja data. Ikävä kyl­lä en sinne pääse, kos­ka se on maksullinen. 

    Helsingis­sä on 59 kaupungi­nosaa. Yhdenkään nimi niistä ei kyl­lä ole Kaita­lahti. Olisi kiva tietää, mis­sä tuo 00590 Kaita­lahti alue oikein sijait­see rajoineen. 

    Helsingis­sä on toki postinu­meroalue 00590, mut­ta se on Kruunuvuorenranta. 

    Ihmeel­listä, että täl­läisiä tilas­to­ja tehdään, kun tarkko­ja käsit­telitä edes käytetä.

    Vastaa

    1. Kaita­lahti on Laa­jasa­los­sa ole­va omakotialue.

       Vastaa

41. Jos kat­soo dataa aluesarjat.fi:stä osa-alueen
    494 Tahvon­lahti osalta (tämä kai on sama kuin tuo 00590 Kailalahti alue). 

    Tässä on keski­t­u­lo 15 vuot­ta täyt­täneil­lä 2005–2011:

    2005:48 349
    2006:77 201
    2007:348 688 (!!!!)
    2008:85 810
    2009:47 505
    2010:54 386
    2011:54 947

    Tästä huo­maa siis että yhden henkilön (FIM-pankki­ir­ili­ik­keen omis­ta­jan) tulot vaikut­ta­vat koko asuinalueen keski­t­u­loon. Alueel­la asuu vain noin 70–100 perhettä. 

    Ihme, ettei vuon­na 2007 sit­ten uuti­soitu, että Kaita­lah­den väestön tulot läh­es 5‑kertaistui.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaita­lahti on Laa­jasa­los­sa ole­va omakotialue.

    Jeps, niin on. Nyt on kyse tilas­toista, pitäisi määritel­lä, mis­tä alueesta datat on kerät­ty tilastoon:
    Kaita­lahdes­ta vaiko postinu­meroalueesta 00590.

    Vastaa

    1. Kyse on postinumeroista.

       Vastaa

43. M Jääskeläi­nen:
    Helsingis­sä on 59 kaupungi­nosaa. Yhdenkään nimi niistä ei kyl­lä ole Kaita­lahti. Olisi kiva tietää, mis­sä tuo 00590 Kaita­lahti alue oikein sijait­see rajoineen. 

    Helsingis­sä on toki postinu­meroalue 00590, mut­ta se on Kruunuvuorenranta. 

    Postinu­meroaluei­den rajat näkyvät kätevästi googlen kart­ta­palvelus­sa, esim. http://goo.gl/maps/RwqOJ

    Kuten linkistä näkyy, Kaita­lahti on tois­taisek­si kyseisen postinu­meroalueen ain­oa asut­tu alue.

    Vastaa

44. Moni tekee jotain tämän­ta­paista. Minkä ongel­man ajat­telit näin ratkeavan?

    Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos pitää 32 pros­entin veroa liian korkeana 200 000 euron pääo­mat­u­loista, muut­takoon Sveitsiin.

    P.S. Kyse on postinu­meroalueista eikä kaupungi­nosista. Eihän siel­lä ole Kamp­pia ja Ullan­lin­naakaan. Itseasi­as­sa nuo postinu­meroaluei­den nimet on taidet­tu vetää hatusta.

    Vastaa

45. pjt: Ja kun vaivaiset 100 000 euroa vuodessa ansait­se­va on esimerk­ki jostain sikarikkaas­ta, meil­lä on säälit­tävän köy­hät rikkaat. Ei ihme, että Suomes­sa pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat suurem­man osu­u­den tuloveroista kuin vaikka­pa Yhdys­val­lois­sa, jos­sa suu­rit­u­loiset kykenevät tuo­maan suurem­man osan tuloverokertymästä.

    Pitää olla päässä vikaa, jos Yhdys­val­to­ja kat­soo minään muu­na kuin varoit­ta­vana esimerkkinä tulon­jaon osalta. On vain ter­veen yhteiskun­nan merk­ki, että 100 000 euroa on Suomes­sa sikarikas, mut­ta eihän ahneelle mikään koskaan riitä.

    Vastaa

46. Eiväthän täl­laiset tarkaste­lut postinu­meroalueit­tain toimi. 

    Esimerkik­si Vat­tuniemessä (postinu­mero 00210) ansioke­hi­tys on taulukon mukaan +12%. Laut­tasaaren (alue 00200) kehi­tys puolestaan on vain +1,6%.

    Vat­tunie­mi on kuitenkin vain Laut­tasaaren osa, asukaslu­vul­taan kol­ma­sosa Laut­tasaar­ta. Lisäk­si samaan postinu­meroon kuin Vat­tunie­mi kuu­luu muitakin osia Laut­tasaares­ta. Miten tästä voisi vetää jotain järke­viä johtopäätöksiä?

    Toisaal­ta samas­sa postinu­meroalueessa ole­vat Kuu­sisaari ja Lehti­saari (-37,8%) ovat hyvin eri­laisia aluei­ta. Kuu­sisaa­res­sa on pelkkiä öky­talo­ja. Lehti­saa­res­sa taas asu­taan pääosin ker­rostalois­sa, jot­ka sijait­se­vat seu­rakun­nan omis­ta­mal­la tont­ti­maal­la. Miten tästäkään voisi vetää jotain johtopäätöksiä?

    Vastaa