(Esityslistaan tästä)
Guggenheimin suunnittelukilpailu
Kaupunginhallitus on päättänyt, että suunnittelukilpailu järjestetään ja niinpä se järjestetään. Mahdollinen investointipäätös on asia erikseen. Tontti on Suomen parhaita. Nykyistä huonompaan käyttöön se ei voi joutua, koska nuo kalliit ranta-alueet ovat nyt pysäköintikenttänä.
Eläintarhan alueen maankäytön periaatteet
(Pöydältä)
Tämä mahdollistaisi HIFK:n hallin, mutta ei sen rahoittamiseksi ajateltuja kovan rahan asuntoja. Asuntoja tuolle alueelle voisi minunkin mielestäni laittaa, erityisesti sinne parkkikentän tienoille. Sen sijaan en pidä terveenä rahoittaa mitään toimintaa antamalla alle torihintojen rakennusoikeutta. Jos tuetaan, tuetaan näkyvästi eikä tiskin alta.
Yhteiskäyttöautojen pysäköinti
(Pöydältä)
Riitaa on nyt siitä, paljonko yhteiskäyttöautot maksavat pysäköintitunnuksistaan. Mitähän taksit maksavat taksitolpista? Tämän toiminnan soisi yleistyvän, joten ei ole oikein järkeä tehdä sille taloudellista kiusaa.
Pasilankadun liikennesuunnitelma
Fillarit saavat fillarikaistat pyöräteiden sijaan, ja bussit ja ratikat pannaan samoille kadun keskellä oleville joukkoliikennekaistoille.
Lausuntoja
Juha Hakola (kok) haluaa kameravalvontaa Liisankadun ja Kaisaniemenkadun risteykseen. Kamera ei paljon maksa, mutta niitä ei kannata hankkia, koska vain asekoulutuksen saanut poliisi saa niitä selvittää ja poliiseja tarvitaan muualla. Kaupunki on esittänyt lainmuutosta, jonka mukaan tehtävä siirrettäisiin kaupungille, mutta asia ei ole edennyt.
Helena Kantola on esittänyt Meri-Rastilan kaavan yhteydessä ponnen Vuosaaren sillasta. Kuka tämän ponnen on päästänyt äänestykseen?
Tuusulantien parannussuunnitelma. Jokeri kakkosta varten tehdään pysäkit. Kannatetaan suuresti.
Tuo Pasilankadun liikennesuunnitelma on pöhkö. Ratkaisussa pyörätuolinkäyttäjä ei kykene nousemaan ratikkaan ilman apua, se hidastaa ratikkaliikennettä vaikka kaupunki on strategiassaan päättänyt nopeuttaa sitä ja aiheuttaa liikenneonnettomuuksia.
Ei jatkoon.
http://www.sarela.fi/pasilankadun-liikennesuunnitelma-esteettomyys-ja-ratikoiden-nopeus/
Hivenen ihmetyttää tuo kaupungin palkollisen kommentti, että asunnot tekisivät Mäntymäen alueesta yksityispihan. Ovatko nämä käyneet koskaan tutustumassa Helsinkiin, siis siihen vanhaan hyvään Helsinkiin, jossa on oikeita kaupunkipuistoja, kuten Ruttopuisto. Aika kivasti voi ihmiset asua ja muut ihmiset kulkea heidän ikkunoiden alla, vaikka kuinka on arvokämppää. Hautakivien korvikkeena voisi tietty Mäntymäellä olla jotain lastenjuttuja jossain nurkassa, jos joku menee niitä vielä tekemään.
Guggenheim alkaa tuntua jo ihan maukkaalta hankkeelta, mutta ehtona pitää olla se, että mitä on Nykissä esillä on myös Helsingissä. Ei kukaan jaksa mitään design-museota, jossa on jotain Aallon kuppeja, joita on myös cittarin hyllyllä ja lapussa lukee ‑20%.
Tuli tuosta kameravalvonnasta mieleen, että siinä kyllä lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.
Se ei välttämättä toimi, että joku pikakoulutettu kaupungin työllistetty jakaa sakkoja autoilijoille. Siinä saattaa tulla aika suuria oikeusturvavaikutuksia, koska ne sakot voivat vaikuttaa ajo-oikeuteen, ja niistä tulee rekisterimerkintöjä poliisin rekisteriin. Tällöin virheellisten päätösten vaikutuksen voidaan katsoa olevan kohtuuttomia, jolloin niiden minimointiin on syytä.
Tämä pulma liittyy siihen, että liikennesakot ovat henkilökohtaisia rangaistuksia lain rikkomisesta. Silloin pitää suhteellisen aukottomasti selvittää se, kuka lakia on rikkonut. Jos siitä jää epäilystä, sakkoa ei voida antaa. Tähän kuskin selvittämiseen poliisinkin resurssit menevät, muutenhan homman voisi hoitaa helpoissa tapauksissa automatiikalla alusta loppuun (kamera + rekisteritunnistus + valokuvan lähettäminen).
Helppo ratkaisu tähän olisi se, että kameralla selviävistä rikkomuksista (ylinopeus, punaisia päin ajo, bussikaistalla tötöily) voitaisiin (rike)sakon sijasta määrätä hallinnollinen virhemaksu ajoneuvon haltijalle. Tuntuu jotenkin hassulta, että auton vaaralliseen paikkaan pysäköinnistä tulee virhemaksu, kun vastaavan vaaran aiheuttamisesta muulla tavoin tulee työläällä prosessilla määrättävä sakko.
Kameroiden kanssa toimisi hyvin se, että kaupungin työntekijä muistaa lievistä rikkomuksista ajoneuvon haltijaa hallinnollisilla maksuilla. Jos filmillä taas näyttäisi olevan jotain törkeämpää, sen voisi laittaa poliisille hoidettavaksi.
Minusta analogia yhteiskäyttöautojen ja taksien kesken on hyvä. Joko molemmat maksavat parkkipaikan (eli taksit taksiasemien) käytöstä tai sitten eivät kummatkaan. Jälkimmäinen lie helpompaa toteuttaa – jos yritys voi osoittaa, että sen autot ovat aidosti ulkopuoliselle vuokrattavissa olevia yhteiskäyttöautoja, niin pysäköinti yhteiskäyttöautoparkkipaikalle olisi maksutonta.
Ihmettelen suuresti, onko HSL aidosti ollut mukana tekemässä Pasilankadun liikennesuunnitelmaa. HSL tahtoisi ajaa raitiolinjaa Pasilansillalta Pasilankadulle etelään, mutta sitä ei ole huomioitu mitenkään tässä vuodelle 2019 ajoittuvassa liikennesuunnitelmassa. Samoin suunnitelmissa on raitiotien jatko Pasilankatua pohjoiseen Radiokadulle. Jos tämä liikennesuunnitelma toteutettaisiin tänä vuonna, niin OK, mutta jos toteutustähtäin on vuodessa 2019, niin uusiksi meni. Suunnittelualuetta pitää laajentaa niin, että mukana ovat varaukset raitiovaunukaistoille Esterinportilta etelään ja Kyllikinportilta pohjoiseen.
Siitä lienee turha edes herätellä keskustelua, että busseille ja raitiovaunuille ei muualla maailmassa rakenneta yhteisiä kaistoja, päinvastoin niistä luovutaan liikenteen sujuvuuden ja kunnossapitokustannusten vuoksi. Mutta Helsinki seilaa tietysti tässäkin vastavirtaan kaikella sillä tarmolla ja ammattitaidolla, joka täällä on.
Olympiastadionin arvo ymmärretään, ja rakennuksen peruskorjaukseen on varattu rahat. Nyt pitäisi vielä ymmärtää puistomaisen ympäristön merkitys Stadionille, eikä alkaa rakennella hotelleja, halleja, tai kauppakeskuksia aivan sen lähituntumaan Eläintarhaan tai Töölönlahdelle. Asunnoista puhumattakaan.
Jos näin ajatellaan, erilaiset vuokrapakut täyttävät paikat pikaisesti. Nehän ovat aidosti yhteiskäytössä, mutta ei niiden ottaminen yhteiskäyttöautopaikoille ole hyvä idea.
Taksiasema toimii, koska siellä on se kuski taksissa sisällä. Auton seisottaminen asemalla maksaa rutkasti rahaa, eikä sitä autoa ihan helposti jätetä parkkiin taksiasemalle. Kenelläkään ei ole mitään insentiiviä makuuttaa taksia taksiasemalla, mutta vuokra-auton omistajalla on insentiivi makuuttaa vuokra-autoa hiljaiseen aikaan kadunvarressa.
Yhteiskäyttöautojen osalta ratkaisu saataisiin aikaan sillä, että paikat olisivat maksullisia yhteiskäyttöyrittäjälle. Maksu lähtee pyörimään, kun auto parkkeerataan ja loppuu, kun auto otetaan pois paikalta. Tämä voisi kyllä olla kaikkiaan parempi toimintamalli kuin aluepysäköinnin yritysvuosimaksu. Maksu voisi olla kohtuullisen edullinen, ja siinä voisi vaikka olla jokin määrä ilmaistunteja päivässä. Ratkaisu voisi myös olla kustannusneutraali yhteiskäyttöautoille verrattuna kiinteään vuosimaksuun.
Tämä riittäisi estämään yhteiskäyttöautopaikkojen luisumisen pakuparkeiksi. Muilla tavoin “aitojen” yhteiskäyttöautojen (à la CCC) ja muiden vuokra-autojen erittely toisistaan on kovin vaikeaa. Silloin on parempi laskuttaa siitä, mistä se käyttöero tulee eikä yrittää keksiä kierrettäviä määritelmiä.
Ei pelkoa, kyllä alueelle vielä saadaan perihelsinkiläinen kansallismaisema jossa stadionin edustalla on hehtaaritolkulla tuulista kivikenttää, tai ainakin riittävästi jotta se saadaan autioitettua ihmisistä.
Rajoitetaan paikat koskemaan vain henkilöautoja?
“vuokra-auton omistajalla on insentiivi makuuttaa vuokra-autoa hiljaiseen aikaan kadunvarressa.”
Jos siis vain tahtoa löytyy niin tätä voidaan helposti rajoittaa sillä, että autoja saa makuuttaa vain jossain suhteessa niiden käyttöasteeseen. Eli jos kaupunki kerran hankkii varausjärjestelmän (Osmo näin kirjoitta aiemmin), niin varmasti helppo tehdä siihen joku raportointi, joka kertoo mikä on autojen käyttöaste. Eli firman täytyy siirtää pois autojaan jos niitä ei käytetä, tai vaihtoehtoisesti maksaa maksua.
Viherinssi: Jos näin ajatellaan, erilaiset vuokrapakut täyttävät paikat pikaisesti. Nehän ovat aidosti yhteiskäytössä, mutta ei niiden ottaminen yhteiskäyttöautopaikoille ole hyvä idea.
Daniel Federley:
Rajoitetaan paikat koskemaan vain henkilöautoja?
MH: Oikeastaan riittää, että auton säilyttämiseen CCC-yhteiskäyttöpaikalla on rjattu autoa ja pysököintiä kohti tietty aika. (30 — 60 min). Tämä on myös muiden käyttäjien etu.
Se ei vaadi liikenenmerkkiä, vaan kuuluu käytöpaikan haltijoiden soppariin. — Myöskään ns. mainoskäyttö ei olisi sallitua näillä paikoilla. Käyttäjät kyllä valvoat toisiaan.
(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Varminta olisi myös purkaa asuinkorttelit Urheilukadun varrelta ja ehkä varautua avaamaan näkymiä Stadionille myös Mannerheimintien länsipuolella tarvittavin purkutoimin. Lisää Stadionia Helsinkiin.
Mites olisi niin vallankumouksellinen ajatus että kaikki autot maksaisivat samaa aikaperusteista hintaa pysäköinnistä?
Jos vuokra-autojen/yhteiskäyttöautojen käyttöaste on suurempi kuin yksityisautojen, seisovat ne vähemmän aikaa kadunvarressa, jolloin maksu on pienempi. Samoin pysäköinnin kustannukset jakautuvat useamman maksajan kesken.
Jos autoja taas vaikuttaisi olevan katujen varsilla liikaa suhteessa kysyntään, ne viedään sieltä pois kustannusten vähentämiseksi (tai sitten maksetaan autojen kadunvarsipysäköinnistä).
Taksienkin tolpalla joutokäyntiä varmasti järkevöittäisi jossain määrin se, etteivät paikat olisi ilmaisia.
Urheilukadun taloja ei kannata purkaa, koska Helsinkiin pitää saada mahtumaan 400.000 uutta asukasta. Sen sijaan Urheilukadun, Nordenskiöldinkadun, Vauhtitien ja Helsinginkadun rajaama Eläintarhan Urheilupuisto pitäisi säilyttää puistona.