Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?

Käyn työa­siois­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa Rau­mal­la, joka telakan lakkaut­tamisen ja yleisen raken­nemuu­tok­sen vuok­si on vaikean raken­nemuu­tok­sen aluet­ta. Yllä­tyk­sek­seni keskilu­okan ja myös taval­lis­ten duu­nar­ien kulu­tus­ta­so Rau­mal­la on selvästi korkeampi kuin Helsingis­sä, joka sen­tään on maan tärkein kasvukeskus. Eri­tyis­es­ti rau­malaiset asu­vat paljon ylel­lisem­min kuin helsinkiläiset.

Tilas­tois­sa helsinkiläis­ten palkat ovat parem­pia kuin rau­malais­ten, mut­ta ero hupe­nee enem­män kuin kokon­aan asumisen kalleu­teen. Tämä on sinän­sä aivan talous­teo­ri­an mukaista. Elin­ta­son täy­tyy olla mata­lampi muut­tovoit­toalueil­la, joil­la työmah­dol­lisu­udet ovat parem­mat, kos­ka muuten yhä use­ampi pyrk­isi kasvukeskuk­si­in. Kaik­ki eivät mah­du, kos­ka asun­to­ja ei syn­ny kuin­ka nopeasti tahansa. Elin­ta­so aset­tuu sen ver­ran muu­ta maa­ta alem­mas, että muut­topaine tasapainottuu.

Jot­ta Helsingis­sä olisi myös kau­pan kas­so­ja, perushoita­jia ja kon­staapele­ja, pieni­palkkaisten asum­is­meno­ja tue­taan asum­istuen ja alle tori­hin­taan jaet­tavien vuokra-asun­to­jen muodossa.

Rau­mal­la kaik­ki eivät ole vau­rai­ta. Vain ne ovat, joil­la on töitä. Yhä use­am­mal­la ei enää ole. Työ­paikat kan­nat­taa perus­taa kasvukeskuk­si­in, jos­sa yri­tyk­sil­lä on suurem­mat mah­dol­lisu­udet saa­da halu­a­maansa työvoimaa ja parem­mat yhtey­det toisi­in yri­tyk­si­in. Kalli­it asun­not eivät ole työ­nan­ta­jan ongel­ma, kos­ka val­takun­nal­liset työe­htosopimuk­set sanel­e­vat palkkatason.

Kaikil­la aloil­la palkko­ja ei ole tasat­tu val­takun­nal­lis­es­ti, vaan kalli­iden asumiskus­tan­nusten alueil­la mak­se­taan myös korkeampia palkko­ja. Eikä asum­i­nenkaan ole kaikille kallista. Min­un iässäni asun­to­laina on yleen­sä jo mak­set­tu ja rahaa jää yli mukavasti. Asumisen kalleus iskee pahiten niihin, jot­ka muut­ta­vat Helsinki­in. Tämä sat­tuman­varaisu­us tekee nykyti­lanteesta epäoikeudenmukaista.

Pääosa koti­talouk­sien var­al­lisu­ud­es­ta on asun­nois­sa. Sik­si sekä asun­to­jen hin­to­jen nousu että niiden lasku on paha asia. Nuorelta helsinkiläiseltä asum­i­nen vie kohtu­ut­toman osan tuloista. Vas­taavasti asun­not muut­to­tap­pioalueille menet­tävät arvon­sa. Monin paikoin pankit eivät myön­nä enää lain­o­ja talo­jen perusko­r­jauk­seen. Talo perusko­r­jat­tuna ei riitä lainan kor­jaus­lainan vaku­udek­si – sen arvo on siis kor­jauk­sen hin­taa pienem­pi! Asun­to­jen hin­take­hi­tys on epäoikeudenmukaista.

= = =

Kir­jatyön­tek­i­jöi­den työe­htosopimus oli Suomen ensim­mäi­nen val­takun­nalli­nen työe­htosopimus. Se solmit­ti­in helsinkiläis­ten työ­nan­ta­jien vaa­timuk­ses­ta estämään maakun­tien kir­japain­o­ja kil­paile­mas­ta helsinkiläis­ten kanssa epäreilusti alem­mil­la palkoil­la. Helsinkiläis­ten kir­japain­o­jen moti­ivin ymmärtää, mut­ta miten maakun­tien väki saati­in näi­hin mukaan? Täl­lainen sopimus oli haitak­si maakun­tien kir­japain­oille ja ennen pitkää myös niiden työntekijöille.

Val­takun­nal­lis­ten työe­htosopimusten peri­aate – sama palk­ka samas­ta työstä kaikkial­la Suomes­sa – kuu­lostaa oikeu­den­mukaiselta, mut­ta ovatko ne oikein kenenkään etu? Eivät ne ainakaan rau­malaisen työt­tömän etu ole.

Entä jos kaikissa työe­htosopimuk­sis­sa olisi kalli­in­paikan lisä niin, että Helsingis­sä mak­set­taisi­in vähän korkeam­paa palkkaa? Helsinkiläis­ten kir­japain­o­jen sata vuot­ta van­ha pelko toteu­tu­isi: maakun­tien yri­tyk­set pysty­i­sivät kil­paile­maan ”epäreilusti” helsinkiläisyri­tys­ten kanssa. Työtä siir­ty­isi Helsingistä maakun­ti­in. Helsingis­sä toimi­vat yri­tyk­set pyrk­i­sivät kaikin keinoin ulkois­ta­maan maakun­ti­in kaiken sen työn mikä vain on ulkois­tet­tavis­sa, ja osa muut­taisi koko toim­intansa halvem­pi­en pakko­jen perässä maakun­ti­in. Alue­poli­it­ti­nen tas­apaino olisi paljon parem­pi, eikä asun­to­jenkaan arvo lask­isi muut­to­tap­pioalueille niin rajusti.

Mut­ta eikö olisi epäoikei­den­mukaista, että samas­ta työstä saisi Helsingis­sä parem­paa palkkaa? Tilas­to­jen val­os­sa olisi, mut­ta rahal­la ei ole merk­i­tys­tä, vaan sil­lä, mihin rahat riit­tävät. Nyt asum­i­nen on Helsingis­sä kalli­im­paa. Sen jäl­keen oli­si­vat kaik­ki työ­val­taiset palve­lut myös kalli­impia. Kiinas­sa valmis­tet­tuun rihka­maan helsinkiläisil­lä olisi enem­män varaa, mut­ta pääosa rahoista menee asumiseen ja palvelui­hin. Jos Helsingis­sä mak­se­taan kymme­nen pros­ent­tia korkeampia palkko­ja, myös palvelu­jen hin­nat ovat kymme­nen pros­ent­tia kalli­impia. Pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen takia maakun­tien kan­nat­taisi oikeas­t­aan toivoa, että Helsingis­sä mak­set­taisi­in vähän korkeampia palkko­ja ja helsinkiläiset rahoit­taisi­vat aiem­paa suurem­man osan val­tion menoista.

Pieni sivuhuo­mau­tus: näin on jo osit­tain. Moni työe­htosopimus sisältää korkeam­mat palkat Helsin­gin seudul­la. Monil­la aloil­la sopimuk­sil­la ei ole mitään tekemistä käytän­nön palkko­jen kanssa.
= = =

Ennen oli tapana devalvoi­da, kun meni huonos­ti. Kah­denkymme­nen pros­entin deval­vaa­tio tarkoit­ti, että palkat Suomes­sa lask­i­vat 20 pros­ent­tia ruot­salaisi­in palkkoi­hin näh­den, mut­ta ei niiden ostovoima niin paljon laskenut. Matkailu tuli kyl­lä kalli­im­mak­si, mut­ta kau­pas­sa pal­ka­lla pystyi osta­maan suun­nilleen yhtä paljon kuin ennenkin. Moni pystyi osta­maan enem­män, kos­ka palkkaa taas mak­set­ti­in, kun tuotan­to siir­tyi Suomeen.

Alueel­li­sis­sa palkkaerois­sa on vähän sama aja­tus kuin val­u­ut­takurs­seis­sa. Mehän emme voi enää devalvoi­da, vaik­ka juuri nyt pitäisi. Kun euroa luoti­in, varoit­ta­vat äänet sanoi­vat, ettei euroalue ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Ei todel­lakaan ole. Sak­san kannal­ta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannal­ta aivan väärä. Mut­ta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Onko Espoon kannal­ta oikea val­u­ut­takurssi oikea myös Rau­man kannalta?

 

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Olen kir­joit­tanut samas­ta asi­as­ta myös noin 15 vuot­ta sit­ten Suomen Kuvale­hdessä otsikol­la Kel­lu­va korpitaaleri, 

 

 

 

 

 

42 vastausta artikkeliin “Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?”

  1. Eli olet halun­nut vähen­tää asun­to­jen kysyn­tää jo 15 vuot­ta, tulok­set puhu­vat puolestaan. Siinä ajas­sa olisi ehtinyt vaikut­taa tar­jon­taankin. Voisiko sitä yrit­tää edes kokeek­si? Kom­ment­ti “asun­to­ja ei syn­ny kuin­ka nopeasti tahansa” lähin­nä naurattaa.

  2. “Jos Helsingis­sä mak­se­taan kymme­nen pros­ent­tia korkeampia palkko­ja, myös palvelu­jen hin­nat ovat kym-menen pros­ent­tia kalliimpia.”

    Pelkkää teo­ri­aa, käytän­nössä asi­at eivät ole noin suoraviivaisia.Maalla asi­akasti­heys on pienem­pi, joten tuot­to jää pienemmäksi.Helsingissä esim kup­pi­lan käyt­töaste on aivan eri luokkaa ja siten kulut per yksikkö alem­pi vaik­ka kulut ovat korkeammat.

    Aivan sama ero on Kampin ja Pic­cadil­ly Cir­cuk­sen välillä.Piccadillyn ohi kul­kee muu­ta­ma miljoona ihmistä päivssä, Helsin­gin Kamp­is­sa vain sato­ja tuhansia.

    On selvää, että tuot­to Pic­cadil­lyl­lä per asi­aka­s­paik­ka on suurem­pi vaik­ka hin­nat ovat halvem­pia kuin Helsingissä.

    Ei palk­ka ole se määräävin tek­i­jä kun tuot­toa ja hin­taa arvioidaan

  3. Kuten Syksy Räsä­nen kir­joit­ti, taloustiede on usko­mustiede, aivan kuin astrologia .

    Ja Six­ten Kork­man vielä vahvisti käsityksen

  4. Suo­mi on Euroop­paa opti­maalisem­pi val­u­ut­ta-alue ainakin seu­raavas­ta syys­tä: puo­let (tai yli) Suomen BKT:stä kul­kee val­tion kas­san kaut­ta. Jot­ta sys­tee­mi toimisi, täy­tyy verot kerätä samoina rahoina, kuin ulos mak­se­taan tulon­si­ir­to­jen ja palvelu­iden muo­dos­sa. Tästä syys­tä Suomen sisäi­nen kaup­pataseel­la ei ole mitään väliä; tasoi­tus­mekanis­mi­na on vero­tus, tulon­si­ir­rot ja muut­toli­ike, eikä valuuttakurssi.

    Kun julk­ishallinnon rooli taloudessa on iso, on opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue hel­posti sama kuin verotusalue. 

    Tästä samas­ta jutus­ta johtuu se, että työvoiman liikku­vu­us Euroopas­sa on ei-toiv­ot­tavaa niin kauan, kuin eläk­keet ja muut julkises­ti kus­tan­netut menot ovat kansal­lisen rahoituk­sen varassa.
    Kun työvoima läh­tee maas­ta (kuten Latvi­as­sa), lähtevät myös vero­tu­lot, mut­ta eläk­keet ym. mak­su­velvoit­teet pysyvät paikoil­laan -> val­tion­talous kär­sii entisestään.

    Yhdys­val­lois­sa ongel­maa ei ole samas­sa mit­takaavas­sa, kos­ka liit­to­val­tion osu­us taloud­es­ta on suuri ver­rat­tuna EU:n keskushallintoon.

  5. Asi­aa voi läh­estyä niinkin, että val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa on kyse alan min­imi­palka­s­ta. Helsingis­sä voi vapaasti mak­saa ekstraa tuon palkan päälle, jos Helsingis­sä olemisen hyödyt (esim. asi­akkaiden läheisyys), kuit­ta­vat työ­nan­ta­jalle nuo korkeam­mat palkkakulut.

    Yleiset asum­istuet voi lopet­taa. Palkko­jen jous­to ylöspäin on järkevämpi tapa hoitaa asia.

    Kaik­ki eivät mah­du, kos­ka asun­to­ja ei syn­ny kuin­ka nopeasti tahansa. 

    Kenenkään ei tarvitse perua muut­toa Helsinkin sik­si, että asun­toa ei saisi. Niitä on kyl­lä aina saatavil­la. Jos hom­ma jää jostain kiin­ni, niin kai asun­non hin­nas­ta. Ja jos jää, tilanne on silti ihan terve.

    Metropolin lisärak­en­t­a­mi­nen ei tässä auta, sil­lä metropolin kasvu tyyp­il­lis­es­ti nos­taa asun­to­jen hintoja.

    Asun­to­jen hin­take­hi­tys on epäoikeudenmukaista. 

    Taval­laan on, mut­ta tilanteeseen on jo totut­tu, ja asun­to­jen osta­jat osaa­vat jo ennakoi­da hin­to­jen kehi­tys­tä. Väestön keskit­tämi­nen Helsinki­in nos­taa asun­to­jen arvoa ansiot­tomasti siel­lä ja vähen­tää muual­la. Helsin­gin hin­nois­sa on myös ekstraa sik­si, että asun­to­jen arvon olete­taan nou­se­van jatkos­sakin (tuo­hon kier­teeseen pääsemis­es­tä kan­nat­taa mak­saa ekstraa). Tilanteen kor­jaami­nen täysin reiluk­si on kuitenkin mutkikas­ta (joten ohi­tan asian tässä).

    Kun euroa luoti­in, varoit­ta­vat äänet sanoi­vat, ettei euroalue ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Ei todel­lakaan ole. Sak­san kannal­ta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannal­ta aivan väärä. 

    Min­un käsi­tyk­seni euron alku­peräis­es­tä tarkoituk­ses­ta oli se, että luoti­in vakaak­si tarkoitet­tu val­u­ut­ta. Vakaana ollessaan euro on tasan yhtä reilu kaikille osa­puo­lille. Ongelmi­in jotkut euro­maat ajau­tu­iv­ay sik­si, että ne eivät pitäneet talouskuri­aan niin tiukkana, kuin vakaan yhteis­val­u­u­tan käyt­tö (= deval­vaa­tiom­ah­dol­lisu­u­den puut­tumi­nen) vaatii.

    Nyt kun eurosta on tehty enem­män säädeltävä val­u­ut­ta, kuin alun­perin oli tarkoi­tus, euron säätö­toimet ovat aina yhdelle maalle sopivia ja toiselle epä­sopivia. Euro on siis muut­tunut matkan var­rel­la, ja tuo kuvat­tu epä­tas­apaino on matkan var­rel­la itse aiheutet­tu. Euron alku­peräiset peri­aat­teet on jo “ansiokkaasti” unohdettu.

    Mut­ta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko Suo­mi opti­maa­li­nen valuutta-alue. 

    Suomen sisäl­lä koke­mus­ta yhteis­es­tä, kaikille samas­ta val­u­u­tas­ta on jo niin pitkältä ajal­ta, että jos poli­itikot eivät saa maa­ta toim­i­maan koko Suomelle yhteisessä val­u­u­tas­sa (reilusti sekä Rau­malle että Helsingille), lähtisin etsimään vikaa poli­itikko­jen suunnalta.

    1. Juho Laatu
      Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asum­istuen voi lopet­taa kokon­aan. Jos ei pär­jää tuloil­laan, mut­takoon halvem­mille alueille. Helsin­ki pää­sisi nopeasti eroon työt­tömistä ja muista tulon­si­ir­roil­la elävistä köy­histä ja asun­not vapau­tu­isi­vat hyvä­palkkaisille ammat­ti­laisille, jol­loin lisää työ­paikko­ja siir­ty­isi maakun­nista Helsinkiin.

  6. Jot­ta Helsingis­sä olisi myös kau­pan kas­so­ja, perushoita­jia ja kon­staapele­ja, pieni­palkkaisten asum­is­meno­ja tue­taan asum­istuen ja alle tori­hin­taan jaet-tavien vuokra-asun­to­jen muodossa.

    Taval­laan­han sinä itsekin sen myöhem­min toteat, mut­ta eihän ylläol­evas­sa väit­teessä ole mitään järkeä. Eihän sel­l­aista paikkaa olekaan (ehkä Mogadishun ulkop­uolel­la) mis­sä ei ole kaup­po­ja, sairaalo­ja tai poli­isi­laitos­ta. Joko matyala­palkkatyön­tek­i­jät sin­nit­telisivät pitem­pi­en työ­matko­jen (tai pienem­pi­en asun­to­jen) kanssa — tai sit­ten huo­mat­taisi­in, että heille pitäisi mak­saa enem­män palkkaa töihintulosta.

    Sak­san kannal­ta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannal­ta aivan väärä. Mut­ta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Onko Espoon kannal­ta oikea val­u­ut­takurssi oikea myös Rau­man kannalta?

    Ei yhtä hyvin (kuten tiedät). Suomen sisäl­lä meil­lä kuitenkin ovat monen­naiset aluei­den väliset tulon­si­ir­rot, sama kieli ja jos­sakin määrin jopa käsi­tys kuu­lu­mis­es­ta samaan kansakuntaan.

    Eli miten tehdään, kun edes peri­aa­teessa toimivia vai­h­toe­hto­ja on vain kak­si: Selvä liit­to­val­tio (maail­man ensim­mäi­nen liit­to­val­tio, jon­ka ole­mas­saolon peruste on sen ensim­mäis­ten johta­jien kyvyt­tömyys tehdä työtän­sä?) vai eurosta luop­umi­nen? Et kai itsekään voi kan­nat­taa vai­h­toe­htoa, jos­sa toteat euron olleen virheen ja nykyti­lan toim­i­mat­toman — ja sanoa, että sitä pitäisi jatkaa hamaan ikuisuuteen?

  7. Min­ul­la tip­pui palk­ka yli 10% kun siir­ryin kotiseudulle pääkaupungista haas­tavampi­in hom­mi­in. Onnek­si asun­to­jen hin­nois­sa on myös aika iso ero!

    Ylem­mäl­lä toim­i­henkilöl­lä palk­ka on punaniskadu­u­nar­in palkkaa jous­tavampi! Mei­dän edun­valvon­taor­gan­isaa­tiomme on markki­na eikä mikään muu…

  8. Onko jokin ala (val­tion leivis­sä ehkä?), jos­sa edes de fac­to sopimuk­set aset­ta­vat katon sille, kuin­ka korkeaa palkaa voi maksaa?

    Muu­toin­han ehdo­tus on siis vain ehdo­tus palkko­jen alen­tamisek­si. Voi tietysti paikoin olla väistämätön­tä — mietin vain miten tuo voisi laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa (käytän­nössä siis deflaa­tiona) omak­sut­tuna olla hyödyk­si euroalueella.

  9. Joskus muinoin kai oli niin, että e‑suomessa sai suurem­paa toimeen­tu­lo­tukea kuin esim. p‑suomessa.
    Jostain syys­tä tästä luovut­ti­in- syytä en tiedä.

    Asia ei(suoraan) kuu­lu tähän avauk­seen, mut­ta eilen uuti­soiti­in, että tak­sili­ikennne ken­ties avau­tu­isi ja sen seu­rauk­se­na Tallinnas­ta olisi tulos­sa tak­se­ja Suomeen(Helsinkiin).
    Onko tässä mitään järkeä, kos­ka tulo­erot Viron ja Suomen välil­lä ovat vielä suurem­mat kuin Suomen sisällä??

  10. “Yllä­tyk­sek­seni keskilu­okan ja myös taval­lis­ten duu­nar­ien kulu­tus­ta­so Rau­mal­la on selvästi korkeampi kuin Helsingis­sä, joka sen­tään on maan tärkein kasvukeskus. Eri­tyis­es­ti rau­malaiset asu­vat paljon ylel­lisem­min kuin helsinkiläiset.”

    Oli­pa korkea aika huomata.Ihan osui toinenkin havain­to yhteen maail­man todel­lisu­u­den kanssa. Eli että asumisen kalleus, suh­teessa siis Rau­maan tai Berli­ini­in tai Milanoon selit­tää kulutuseron.

    Joku net­toaa ? Kyllä.Maapohjan myyjä ja raken­nusker­rosala-oikeuk­sien myyjä. Eli kaupun­gin neu­vos­miehet Soin­in­vaara ja kumpp. Ja etenkin minä ‑mata­lan kun­nal­lisveron siu­naa­ma ja ilmaisen joukkoli­iken­teen naut­ti­ja. Vai oliko se Talinnassa ? 

    Monop­o­li laskea sisään Helsinki­in on veron luon­toinen pakko eli voimakeino. Voi tätä osaa­mat­to­muut­ta, vält­täähän makeisveronkin kun ei ahmi sitä Faz­eri­naa, ter­veel­listäkin olisi,muuttaa.Jukka Sjöstedt

  11. uusi kas­vo tääl­lä:
    Joskus muinoin kai oli niin, että e‑suomessa sai suurem­paa toimeen­tu­lo­tukea kuin esim. p‑suomessa.
    Jostain syys­tä tästä luovut­ti­in- syytä en tiedä.

    Ainakin yleinen asum­is­tu­ki on edelleen paikkakun­tari­ip­pu­vainen. Korkeam­mal­la tukimääräl­lä mah­dol­lis­es­ti kom­pen­soidaan taloudel­lista tehot­to­muut­ta. Tai asun­tosi­joit­ta­jien tuot­to­vaa­timuk­sia. Tiedä näistä. Pitäisi per­a­ta juuri­aan myöten koko tunkio.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asum­istuen voi lopet­taa kokonaan. 

    Noh, jos­sain määrin se on jo lopetet­tu. Kos­ka voi olla haas­tavaa löytää asum­istuen raamei­hin sopivia vuokra-asuntoja.

    Ei varsinkaan kun tääl­lä argu­men­toidaan poli­itikon puoles­ta mik­si asun­to­jen pitää olla isom­pia, kalli­impia, mik­si pitää sat­sa­ta laatu­un ja mik­si pieniä asun­to­ja ei nyt vaan saa helsinki­in rakentaa.

  13. AV: Suo­mi on Euroop­paa opti­maalisem­pi val­u­ut­ta-alue ainakin seu­raavas­ta syys­tä: puo­let (tai yli) Suomen BKT:stä kul­kee val­tion kas­san kautta. 

    Tuo ei pidä paikkansa, val­tion ja kun­tien kas­san kaut­ta kul­kee vain n 37 % bkt.Jos las­ke­taan mukaan sosi­aal­i­tur­vara­has­tot niin enemmän

    Mut­ta sekoi­tat mukaan myös ns välil­lisen julkisen talouden kuten sim kat­sas­tus­toimin­nan, met­sästysseu­rat, kalas­tuskun­nat ym nor­maal­isti yksi­tyisek­si luokiteltavaa

    Mut­ta Suomes­sa viralli­nen poli­it­tine pro­pa­gan­da halu­aa esit­tää julkisen sek­torin suure­ki mörök­si ja niin­pä täl­laisetkin toimin­not kel­paa­vat julkisek­si menoksi.

    Enpä usko, että mikään muu val­tio las­kee julk­isia meno­ja näin vaik­ka se stan­dard­i­in kuu­luu, sen vuok­si nuo ver­tailut ovat kelvottomia

    Hyvä esimerk­ki on ver­tailu USA:aan , se ilmoit­taa veroas­t­eek­si 27,5 % , mut­ta val­tion osaval­tioiden ja kun­tien menot ovat 40 % bkt:ta.Eivät noi­ta meno­ja tyhjästä kateta

  14. Kyl­lähän alueel­liset palkkaerot ovat ainakin korkeasti koulute­tu­il­la tosi­a­sia PKS:n ja muun maan välil­lä. Palkkaeroa perustel­laan yleen­sä PKS:lla toim­imisen kovem­mal­la kiireel­lä, haas­tavam­mal­la ilmapi­ir­il­lä, vaikut­tavam­mil­la ratkaisuil­la ja vas­tu­ul­la, joten asi­aa ei aina miel­letä palkkaeroksi. Palkkaero on sadoista euroista tuhansiin.

    Tämä palkkaero on voin­ut kuitenkin johtaa siihen, että PKS:n ja iso­jen kaupunkien ulkop­uolel­la on tar­jol­la yhä vähem­män korkeastik­oulutet­tua työvoimaa. Niin­pä esimerkik­si ulkois­te­tus­sa yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa PKS:lla toimi­vat kon­sul­tit nos­ta­vat kovaa palkkaa samal­la kun tilaa­jan viimeinen edus­ta­ja saa tyy­tyä mon­ta tuhat­ta euroa pienem­pään kuukausiliksaan.

    Onko tämä kehi­tys hyvä, vai onko syn­tynyt uusi tuh­lauk­sen muoto?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asum­istuen voi lopet­taa kokon­aan. Jos ei pär­jää tuloil­laan, mut­takoon halvem­mille alueille. Helsin­ki pää­sisi nopeasti eroon työt­tömistä ja muista tulon­si­ir­roil­la elävistä köy­histä ja asun­not vapau­tu­isi­vat hyvä­palkkaisille ammat­ti­laisille, jol­loin lisää työ­paikko­ja siir­ty­isi maakun­nista Helsinkiin.

    Kir­joitin “yleisen asum­istuen” pois­tamis­es­ta, jot­ta en sulk­isi sosi­aal­isin perustein myön­net­täviä eri­ty­istapauk­sia pois. Mut­ta noin yleis­es­ti, minus­ta asum­i­sistuet näyt­tävät vääristävän ja mon­imutkaista­van tilan­net­ta turhaan. Korkeampi mak­set­tu palk­ka on parem­pi pääsääntö.

    Suomes­sa on mon­en­laisia “pakko­muut­to­ja”. Jos joku asuu liian kaukana työ­paikaltaan, hänen on ehkä pakko muut­taa, kos­ka ei ole varaa matkaku­lui­hin. Jos seudul­la ei ole töitä lainkaan, on pakko muut­taa vaikka­pa jon­nekin tehtaan viereen. Jos ei ole varaa mak­saa korkeaa vuokraa Helsingis­sä, pitää muut­taa van­taalle tai Nur­mi­järvelle. Nämä eivät ole yleen­sä täysin mukavia muut­to­ja, mut­ta kansan­taloudel­lis­es­ti perustel­tu­ja kuitenkin.

    Jos jol­lakul­la on vuokrakämp­pä Kask­isaa­res­sa, hän voi joutua muut­ta­maan Lehti­saa­reen, jos on liian köy­hä Kask­isaa­reen. Ihan ymmär­ret­tävää. Suomes­sa ei ole ollut oikeut­ta pysyä kotona tai kotikun­nas­sa hin­nal­la mil­lä tahansa (yhteiskun­nan mak­samal­la). Ei oikein voi olla jatkos­sakaan, kos­ka tämä tulisi maalle liian kalli­ik­si. (Toki aina voi jäädä sosi­aal­i­ta­pauk­sek­si jon­nekin roikku­maan, mut­ta täl­löinkään sosi­aalivi­ra­nomais­ten osoit­ta­ma asun­to ei vält­tämät­tä ole lähel­lä aiem­paa asuntoa.)

    Helsingillä ei ole velvol­lisu­ut­ta elät­tää sinne ker­tyneitä työt­tömiä ja ja mui­ta tulon­si­ir­roil­la eläviä kaupun­gin kalleim­mil­la paikoil­la. Helsin­ki (kun­ta) ja val­tio voivat yhteis­vas­tu­ullis­es­ti jär­jestää ensin tukea tilapäisi­in vaikeuk­si­in, ja sit­ten pidem­män jän­teen ratkaisu­ja. Emme voi olet­taa, että kask­isaare­lainen pysyvästi työt­tömäk­si ajau­tunut saisi käm­pän Kask­isaares­ta. Sama nor­mi riit­tää kaikille Suo­ma­laisille. Jos Helsingistä ei löy­dy perus­normin mukaisia kämp­piä (kaik­ki liian hieno­ja ja kalli­ita), pysyvästi työt­tömiä voi val­lan hyvin sijoit­taa myös Vantaalle.

    Esit­tämäni malli, jos­sa kaikille taataan nor­mi­ta­soinen tuet­tu elämä, mut­ta ei eri­ty­istä kalli­in paikan lisää tähän päälle, toimii mielestäni riit­tävästi. Kalleimpi­en aluei­den maanti­eteelli­nen koko Suomes­sa on niin pieni, että muut­tomat­ka niistä aav­is­tuk­sen sivum­malle on hyvin lyhyt ver­rat­tuna vaikka­pa Lapista työn perässä Oulu­un muut­ta­van työt­tömän muuttomatkaan.

    Mieti­tyt­tämään jää vielä Helsin­gin halu estää sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen hyvä­tu­lois­t­en ja huono­tu­lois­t­en alueisi­in. Luulen että sopi­va kaavoitus riit­tää tässä, eikä ainakaan val­tio voi edel­lyt­tää Helsingiltä sitä, että tiet­ty pros­ent­ti Kask­isaaren asun­noista tulisi antaa sosi­aal­i­ta­pauk­sille. Ei Savukoskel­lakaan asu kovin monia superrikkaita.

    Eli, riit­tää kun kaikille tar­jo­taan normi­olot. Yleisille asmis­tu­ille en näe edelleenkän tarvet­ta. Jos kask­isaare­laiselle tai helsinkiläiselle pitää mak­saa ekstraa siitä, että hänen ei tarvitse muut­taa kauas totu­tus­ta olin­paikas­taan, kai myös savukoske­laiselle pitäisi mak­saa ekstraa siitä, että hän ei joudu muut­ta­maan työn perässä Oulu­un. Parem­pi ratkaisu on myötäil­lä markki­na­t­alout­ta, ja vain pehmen­tää sen aiheut­tamia muut­to­tarpei­ta (esim. lyhy­taikaisin työt­tömyys­tu­in). Jos ei ole varaa asua Kak­isaa­res­sa tai Savukoskel­la nyky­isil­lä tuloil­la, pitää muut­taa ja/tai han­kkia rahakkaampia töitä.

    Jos val­tio halu­aa rajoit­taa työ­paikko­jen siir­tymistä Helsinki­in (mihin viit­t­a­sit), oikea keino ei ole pakot­taa Helsinkiä asut­ta­maan pysyvästi paljon työt­tömiä (työl­lis­ten muut­toa estämään), kaupun­gin kansan­taloudel­lis­es­ti järkeväm­män käyt­tö­ta­van sijaan. Myös toimi­vampia keino­ja kasvun tasoit­tamiseen ja sitä kaut­ta molem­min­su­un­tais­ten pakko­muut­to­jen estämiseen löy­tyy, jos niitä halutaan.

  16. Juho Laatu:
    Asi­aa voi läh­estyä niinkin, että val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa on kyse alan min­imi­palka­s­ta. Helsingis­sä voi vapaasti mak­saa ekstraa tuon palkan päälle, jos Helsingis­sä olemisen hyödyt (esim. asi­akkaiden läheisyys), kuit­ta­vat työ­nan­ta­jalle nuo korkeam­mat palkkakulut.

    Mik­si ihmeessä mak­saa enem­män, kun ei ole pakko? Keskimääräisen mukaan asetet­tu palkkata­so aiheut­taa työt­tömyyt­tä maakun­ti­in eli sieltähän niitä työn­tek­i­jöitä voi palkata. 

    Palkka­neu­vot­teluis­sa on keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta ratkot­taes­sa myös pks mukana ja jos siel­lä tuot­tavu­us nousee keskimääräistä nopeam­min, se kiskoo palkko­ja ylöspäin koko maassa.

  17. Kir­jatyön­tek­i­jöi­den työt­tömyysaste lie­nee maan korkeimpi­en joukos­sa. Työvoimaa on siis tar­jol­la. Siitä huoli­mat­ta pk-seudul­la palkat ovat korkeampia kuin maakunnassa.
    Työe­htosopimusten palkat ovat vähim­mäis­palkko­ja. Jopa maakun­nan kir­jatyön­tek­i­jälle mak­se­taan enem­män kuin sopimuk­sen minimi.

  18. Juho Laatu: Asi­aa voi läh­estyä niinkin, että val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa on kyse alan min­imi­palka­s­ta. Helsingis­sä voi vapaasti mak­saa ekstraa tuon palkan päälle,

    Tot­ta, mut­ta varsinkin julk­isalat ja duu­nar­ili­itot käyt­tävät neu­vot­teluis­sa ref­er­enss­inä Helsin­gin kus­tan­nus­ta­soa ja palkkaliuku­mia. “Pal­ka­lla­han pitää elää” ja “Samas­ta työstä sama palkka”.

    Nevot­telu­jen lop­putu­lok­se­na min­imi­palk­ka aset­tuu tasolle, jol­la Helsingis­sä ei elä, mut­ta jol­la elää turhankin hyvin maakun­nis­sa, jos vak­i­tu­ista työtä sat­tuu ole­maan. Ei vain aina ole.

    Ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä ei tätä “etua” ole, aivan kuten Aus­tri­an tote­si. He kuitenkin yleesä elävät pal­ka­llaan ja työl­lisyysaste on korkea.

  19. Oikean palkkata­son määrit­te­ly on vaikeaa ja oisaal­ta Helsingis­sä mak­se­taan muutenkin yli taulukkopalkko­jen, riip­puen tietysti pärstäkertoimesta. 

    Toinen asia joka voisi jous­taa oli­si­vat työa­jat. Esim maaseudul­la tehdään paljon töitä ulkona tai muu­ta sesonkilu­on­toista työtä jon­ka takia työtä on toisi­naan ja toisi­naan ei. Luulisi että työ­paikko­ja syn­ty­isi enem­män jos mak­set­taisi­in tehdys­tä työstä eikä tehdy­istä tun­neista. En nyt tarkoi­ta että työolo­jen pitäisi olla sel­l­aiset kuin thaimaalaisil­la mustikan­poim­i­jjoil­la mut­ta jos olisi mah­dol­lisu­us tien­ata reilusti ahk­eras­ta työsä provinssista kuvit­teli­isin että moni helsinkiläi­nenkin nuori lähtisi kokeile­maan, ja ehkä jäisi sinne?

  20. “Entä jos kaikissa työe­htosopimuk­sis­sa olisi kalli­in­paikan lisä niin, että Helsingis­sä mak­set­taisi­in vähän korkeam­paa palkkaa? Helsinkiläis­ten kir­japain­o­jen sata vuot­ta van­ha pelko toteu­tu­isi: maakun­tien yri­tyk­set pysty­i­sivät kil­paile­maan ”epäreilusti” helsinkiläisyri­tys­ten kanssa. Työtä siir­ty­isi Helsingistä maakuntiin.” 

    Aikaisem­min­han (vielä 2000-luvun alus­sa) täl­läi­nen kak­si­palkkaisu­usjär­jestelmä oli Suomes­sa käytössä eli oli nk. ykköskalleuslu­okan kun­tia. Tämä jär­jestälmä oli muuten hyvä mut­ta ykköskalleuslu­ok­ka oli liian suuria alue käsit­täen etelä-Suomen aina Tam­pereelle asti, kun sen olisi pitänyt mielestäni käsit­tää vain Pääkaupunkiseu­tu (asuinkus­tan­nusten takia).

  21. Sylt­ty: Mik­si ihmeessä mak­saa enem­män, kun ei ole pakko?

    Ehdotinkin vapaae­htoisu­ut­ta. Jos Helsingis­sä on fir­malle mui­ta lisäe­tu­ja, sen kan­nat­taa mak­saa työn­tek­i­jöille vapaae­htois­es­ti enem­män. Siinä mielessä on pakko mak­saa enem­män, että pienem­mäl­lä pal­ka­lla työn­tek­i­jän ei kan­nat­taisi muut­taa Helsinki­in, Helsin­gin korkei­den asuinkus­tan­nusten vuoksi.

    Keskimääräisen mukaan asetet­tu palkkata­so aiheut­taa työt­tömyyt­tä maakun­ti­in eli sieltähän niitä työn­tek­i­jöitä voi palkata. 

    Val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa palkkata­so sovi­taan tietenkin sel­l­aiselle (minimi)tasolle, että se ei tuhoa alan fir­mo­jen kannattavuutta.

    Jos puhumme “sijain­tineu­traaleista” työ­paikoista (vaikka­pa kalli­ita, ei kovin suuria konei­ta tekevä konepa­ja) ja pakote­tus­ta yht­enäis­es­tä palkkata­sos­ta, voi olla, että ensim­mäisenä työt­tömyys iskisi ko. alal­la Helsinki­in, sen suurten asuin- ja muiden kulu­jen vuok­si, ei maakuntiin.

    Palkka­neu­vot­teluis­sa on keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta ratkot­taes­sa myös pks mukana ja jos siel­lä tuot­tavu­us nousee keskimääräistä nopeam­min, se kiskoo palkko­ja ylöspäin koko maassa.

    Esitin val­takun­nal­liset sopimuk­sen min­imi­palkkalu­on­teisi­na. Ei siis pakotet­taisi kaikkia samaan keskipalkkaan, vaan sovit­taisi­in min­imi­palk­ka, ja sal­lit­taisi­in lisät sen päälle.

  22. Tapio: Tot­ta, mut­ta varsinkin julk­isalat jadu­u­nar­ili­itot käyt­tävät neu­vot­teluis­sa ref­er­enss­inä Helsin­gin kus­tan­nus­ta­soa ja palkkaliuku­mia. “Pal­ka­lla­han pitää elää” ja “Samas­ta työstä sama palkka”. 

    Minus­ta korkeampi palk­ka Helsingis­sä olisi luon­te­va ratkaisu tilanteeseen. Tilanne on aivan sama tilanteessa, jos­sa Tal­vi­vaaran kai­vok­ses­sa pitää kaivosinsinöörille mak­saa korkeahkoa palkkaa, jot­ta hän suos­tusi siir­tymään Helsingistä “taka­maille”. Kaik­ki ovat siis jos­sain mielessä tasa-arvosia, mut­ta eri paikkakun­nil­la edut ja hai­tat ovat vähän eri­laisia, ja niitä voi tasa­ta pie­nil­lä palkanlisillä.

    Nevot­telu­jen lop­putu­lok­se­na min­imi­palk­ka aset­tuu tasolle, jol­la Helsingis­sä ei elä, mut­ta jol­laelää turhankin hyvin maakun­nis­sa, jos vak­i­tu­ista työtä sat­tuu ole­maan. Ei vain aina ole. 

    Ehkä asi­aan voi suh­tau­tua niin, että työ­paikat syn­tyvät markki­navoimien aja­mana sopivi­in paikkoi­hin. Jos sijain­nista Helsingis­sä ei ole etua, on luon­te­vaa, että alan työ­paikat ovat muual­la. Ja toisin päin. Neu­vot­teluis­sa palkkata­so sovi­taan sel­l­aiselle tasolle, että ala ei kuole, ja toisaal­ta kaikille työn­tek­i­jöille taataan riit­tävä / oikeu­den­mukainen palkka.

    Ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä ei tätä “etua” ole, aivan kuten Aus­tri­an tote­si. He kuitenkin yleesä elävät pal­ka­llaan ja työl­lisyysaste on korkea. 

    Mielestäni val­takun­nal­liseten sopimusten kaikkein tärkein tehtävä on varmis­taa, että myös heikoimpia kohdel­laan hyvin. Ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den kohdal­la voidaan olet­taa, että “perus­du­unarei­hin” ver­rat­tuna he kykenenevät “tais­tele­maan” oikeuk­sis­taan parem­min itse, ja voivat tarvit­taes­sa vai­h­taa työ­paikkaa parem­paan helpom­min. Markki­navoimat toimi­vat siis siedet­tävän hyvin ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den kohdal­la. Perus­du­u­nar­i­hom­mis­sa markki­navoimat voisi­vat helpom­min “riistää” työn­tek­i­jöitä, jos yleisiä sopimuk­sia ei olisi. Riit­tävän korkeis­sa virois­sa voi yhteiskun­nal­lises­sa mielessä olla enem­män hait­taa ylisu­urista palkoista kuin liian pienistä.

  23. Juho Laatu:Val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa palkkata­so sovi­taan tietenkin sel­l­aiselle (minimi)tasolle, että se ei tuhoa alan fir­mo­jen kannattavuutta.

    Eikä sovi­ta. Tai eihän se kan­nat­tavu­ut­ta yleen­sä tuhoa, kun fir­mat sopeut­ta­vat toimin­nan siten että kan­nat­tavu­us säi­lyy. Poruk­ka vain siir­tyy kilometritehtaalle.

    Eli palkkata­so sovi­taan siten, että se nou­dat­telee keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, jol­loin tietenkin mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jät huonom­mil­la alueil­la jäävät työt­tömik­si. Eikä se tietenkään jous­ta huonoina aikoina, työn­tek­i­jöi­den määrät joustavat.

  24. Tässä oli kyl­lä pari pointtia.

    1) kaikkial­la suomes­sa asu­taan ylel­lisem­min kuin Helsingis­sä. Ei tarvitse men­nä Rau­malle asti. Jo klaukkalas­sa asu­taan ylel­lisem­min kuin Helsingissä.

    2) Toisek­seen työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us pitäisi lopet­taa. Esim. min­imi­palka­s­ta luop­umal­la. Tämä lisäisi toimeli­aisu­ut­ta yrityselämässä.

  25. Ode:

    Mehän emme voi enää devalvoi­da, vaik­ka juuri nyt pitäisi. Kun euroa luoti­in, varoit­ta­vat äänet sanoi­vat, ettei euroalue ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Ei todel­lakaan ole. Sak­san kannal­ta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannal­ta aivan väärä.

    Oletko ihan var­ma, että van­ho­jen deval­vaa­tioaiko­jen haikailu on viisasta?

    Se, että emme voi enää devalvoi­da ei liity pelkästään euroon. Vaik­ka meil­lä olisi mark­ka, emme voisi (käytän­nössä) sit­tenkään devalvoi­da, kos­ka kaltais­temme län­si­maid­en val­u­u­tat kel­lu­vat ja kurssit määräy­tyvät markki­noil­la. Ei siis enää siten, että keskus­pank­ki hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä sanelee val­u­ut­takurssin. Avoimmes­sa maail­mas­sa keskus­pankit voivat yrit­tää toimen­piteil­lään vaikut­taa val­u­ut­takurs­sei­hin, mut­ta se on vaikeaa ja usein teho­ton­ta (tai ainakin kallista, kuten Sveitsin toim­inta fran­gin vahvis­tu­mista vas­taan on osoittanut).

    Euron syyt­tämi­nen deval­vaa­tiom­ah­dol­lisu­u­den puut­tumis­es­ta on siis mielestäni älyl­lis­es­ti epärehellistä.

  26. Ongel­ma on se, että kun val­u­ut­ta ei jous­ta mei­dän taloutemme kannal­ta oikein työ­paikko­ja menee. Kyl­lä Ode on siinä oike­as­sa, että euroalue ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Liian eri­laisia ja eri­ta­soisia mai­ta mukana. Nyt tarpeelli­nen sisäi­nen deval­vaa­tio on niin vaikea toteut­taa, per­in­teinen deval­vaa­tio oli helpompi.

  27. åke: 2) Toisek­seen työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us pitäisi lopet­taa. Esim. min­imi­palka­s­ta luop­umal­la. Tämä lisäisi toimeli­aisu­ut­ta yrityselämässä.

    Min­imi­palka­s­ta luop­umi­nen ei lisää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Ei Indone­si­as­sakaan ihmisiä saanut töi­hin min­imi­palkoil­la vaan pal­ka­lla, jol­la ihmi­nen eli.

    Orjak­si myy­dy­to­vat tietysti eri asia, mut­ta siihen tuskin Suomes­sa pyritään ? tai onhan meil­lä jo uusimuo­toista orju­ut­ta, n 350000 ihmistä tekee orjatyötä ilman palkkaa ja oikeuksia

    Todel­lisen min­imi­palkan sanel­e­vat elinkus­tan­nuk­set , vain Hul­lu Mies Huit­ti­sista kyke­nee tekemään töitä pienem­mäl­lä pal­ka­lla kuin mitä kuluu syömiseen.Mutta hänkin kuoli nälkään

    Tai sit­ten tulo­ja täy­den­nteeän omil­la businek­sil­la esim Latvi­as­sa asikas­palveli­jat kiris­tivät rahaa asiakkailta.Kiristys lop­pui kun palkat tuplattiin/kolminkertaistettiin.

    Liian alhainen palk­ka johtaa kor­rup­ti­ion, rikol­lisu­u­den kasvu­un ja lop­pu­jen lopuk­si työkin tehdään niin huonos­ti, että tuot­tavu­us on nolla.
    Ran­gais­tuk­set eivät auta, kos­ka uudet pää­tyvät samaan elämisenon­gel­maan ja ratko­vat ongel­maa kuten edeletäjät.

    Suomes­sa on elet­ty liian kauan liian hyvää elämää ja 50–60-lukujen negati­iviset ilmiöt on unohdettu.

    Suomen suurin ongel­ma on jalat tukev­asti ilmas­sa elävät sukupolvet

  28. Sylt­ty: Eikä sovita.

    Kuvailin sitä mallia, jota esit­telin (= sovit­tu minim­i­ta­so + vapaat Helsinki-lisät).

    Tai eihän se kan­nat­tavu­ut­ta yleen­sä tuhoa, kun fir­mat sopeut­ta­vat toimin­nan siten että kan­nat­tavu­us säi­lyy. Poruk­ka vain siir­tyy kilometritehtaalle. 

    Liit­tyikö tuo jotenkin esit­tämääni tai esit­tämääsi malli­in, vai oliko tuo vain yleistä yri­tys­ten työl­l­listämis­poli­ti­ikan arvostelua?

    Eli palkkata­so sovi­taan siten, että se nou­dat­telee keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, jol­loin tietenkin mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jät huonom­mil­la alueil­la jäävät työt­tömik­si. Eikä se tietenkään jous­ta huonoina aikoina, työn­tek­i­jöi­den määrät joustavat.

    Ei siinä mallis­sa, jos­ta puhuin.

    Tois­tan sen kom­ment­ti­ni, että “huonom­pi alue” saat­taa täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa olla myös Helsin­ki alueen suurten asum­is- ja muiden kulu­jen vuoksi.

  29. Olen ajatel­lut ja kir­joit­tanutkin samaa kuin Ode, että Suomes­sa pitäisi nähdä eri­laisia “val­u­ut­ta-aluei­ta”. Ne oli­si­vat voineet jäsen­tyä maakun­tien mukaan, mut­ta ilmeis­es­ti jos­sain on päätet­ty ajaa maakun­nat alas liit­to­val­tioke­hi­tyk­sen hankaloittajina.

    Pitäisi ajatel­la ostovoima­pari­teet­tia. Jos Rau­mal­la saa kilon perunoi­ta eurol­la ja Helsingis­sä kilo perunoi­ta mak­saa 1,25 euroa, niin Sari Sairaan­hoita­jan palkan pitäisi olla suh­teessa perunakilo­on sama Helsingis­sä ja Raumalla.

    Sen jäl­keen val­tiokin voisi ajatel­la, kan­nat­taako kaikkea val­tion­hallintoa keskit­tää Helsinki­in, kun Rau­mal­la bud­jetääriset kus­tan­nuk­set oli­si­vat paljon pienemmät.

    Jonkin ver­ran yhdys­val­lois­sa kulke­neena voi sanoa, että siel­lä yri­tyk­set hake­vat toimin­noilleen ja kont­tor­eilleen opti­maalisen sijain­nin. Siel­lä maail­man­laa­juiset yri­tyk­set ovat melko vaa­ti­mat­tomis­sa puit­teis­sa ja halvoil­la paikoilla. 

    Suomen isot yri­tyk­set eivät ole köy­hiä eivätkä kipeitä mitä tulee pääkont­tori­in. Tuon­tan­to­laitok­sia sitä vas­toin siir­rel­lään sinne sun tänne hal­van sähkön tms. perässä siir­tokus­tan­nuk­sista piittaamatta.

  30. Sylt­ty: Eikä sovi­ta. Tai eihän se kan­nat­tavu­ut­ta yleen­sä tuhoa, kun fir­mat sopeut­ta­vat toimin­nan siten että kan­nat­tavu­us säi­lyy. Poruk­ka vain siir­tyy kilometritehtaalle.

    Eli palkkata­so sovi­taan siten, että se nou­dat­telee keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, jol­loin tietenkin mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jät huonom­mil­la alueil­la jäävät työt­tömik­si. Eikä se tietenkään jous­ta huonoina aikoina, työn­tek­i­jöi­den määrät joustavat.

    Palkko­ja alen­ta­mal­la kulu­tuskyky las­kee, joten työt­tömiä syn­tyy vain lisää.
    Sudan­nevai­hteluis­sa kysyn­tä las­kee ja nousee ja palakko­jen alen­t­a­minne ei juurikaan vaiku­ta kysyn­nän vai­htelu­un esim Suo­mi vie investoin­ti­tuot­tei­ta ja jos ei investoi­da niin mikään hin­to­jen lasku ei pelasta

    Ja kun palkko­ja alen­netaan niin koti­mainen kysyn­tä las­kee ja syö työpaikkoja.

    ja kun nykyään tuotan­to on ketju­un­tunut­ta niin yhden fir­man palkko­jen lasku ei juurikaan vaiku­ta lop­putuot­teen hintaan

    Ja kun Suo­mi vie investoin­ti­tuot­tei­ta niin eli­na­jan kulut ratkai­se­vat, samoin varaosahuolto, tukipalve­lut, sys­teemin kehi­tyskulku, ver­sion hallinta etc ovat han­k­in­tapäätösten osatek­i­jöitä, ei yhden tek­i­jän hinta

    Yleinen palkko­jen lasku edel­lyt­täisi keskitet­tyä sopimista, mut­ta sitä eivät työ­nan­ta­jat halua Suomessa. 

    Ruot­si ja Sak­sa ovat taas sovelta­ne­et keskitet­tyä palkkapoli­ti­ik­ka menestyksellä

  31. Liian van­ha: Palkko­ja alen­ta­mal­la kulu­tuskyky las­kee, joten työt­tömiä syn­tyy vain lisää.

    Sudan­nevai­hteluis­sa kysyn­tä las­kee ja nousee ja palakko­jen alen­t­a­minne ei juurikaan vaiku­ta kysyn­nän vai­htelu­un esim Suo­mi vie investoin­ti­tuot­tei­ta ja jos ei investoi­da niin mikään hin­to­jen lasku ei pelasta

    Jos kus­tan­nuskil­pailukyvyl­lä ei ole merk­i­tys­tä, niin mik­si­hän sitä teol­lisu­ustyötä on men­nyt Kiinaan, Viroon ja Puo­laan? Minkä takia pk-seudul­la pyörii viro­laisia rakennusmiehiä?

    Ja kysyn­nän puut­teen vuok­si­han suo­ma­laisil­la paperite­htail­la ahkeroi tsekke­jä asen­nuk­ses­sa, kus­tan­nuk­sil­la tai kil­pailukyvylä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, ehei ei.

    Pää pen­saaseen vain niin ei tarvitse tehdä mitään. Sytetään vain kysyn­tää ja johta­jia ja odotel­laan että jotain tapah­tu­isi. Sil­lähän tästä selvitään, mitään ei tarvitse oikeasti tehdä, jatke­taan kuten ennenkin ja 80-luvun liha­vat vuodet tule­vat takaisin.

    Maail­man­markki­noil­la on niin paljon tilaa, että kaik­ki suo­ma­laiset tuot­teet saataisi­in upotet­tua sinne, jos hin­ta olisi vain kohdal­laan. Tuos­sa laman kohdil­la Metsolla/Valmetilla meni huonos­ti ja sitä vielä huonon­si se, että pulju hävisi mon­ta kaup­paa peräkkäin kil­pail­i­joilleen. Nyt siel­lä on sopeutet­tu rankalla kädel­lä ja kap­pas vain, kaup­po­jakin on alet­tu voittamaan.

  32. Sylt­ty: Jos kus­tan­nuskil­pailukyvyl­lä ei ole merk­i­tys­tä, niin mik­si­hän sitä teol­lisu­ustyötä on men­nyt Kiinaan, Viroon ja Puo­laan? Minkä takia pk-seudul­la pyörii viro­laisia rakennusmiehiä?

    Kiinankin men­nään sik­si, että ollana markki­noiden vier­essä ja raja­muurin sisällä.

    Esim Sal­comp muut­ti tuotan­ton­sa Kiinaan, mut­ta kulut nousi­vat 5 % , sil­lä tuot­tavu­us oli siel­lä huono, kor­rup­tio, byrokra­tia ja logis­ti­ik­ka aiheut­ti­vat paljon ylimääräisä kulu­ja Suomeen verrattuna.

    Ja nyt on palau­tunut tuotan­toa takaisnkin esim polkupyöriä tehdään taas Suomes­sa kun em syistä kulut idässä oli­vatkin muu­ta kuin kuviteltiin

    Ja minäkin olin laa­jen­ta­mas­sa yhden yri­tyk­sen toim­intaa Bal­ti­aan ja syy men­nä sinne oli toimin­nan laa­jen­t­a­mi­nen uusille markki­noille, ei sinne tuotan­toa viety.

    Suurin osa Balt­ian markki­noil­la toimivista yri­tyk­sistä on vain laa­jen­tanut toim­intaansa sinne viemeät­tä sinne työpaikkoja.

    Suurin muu syy siir­tyä Bal­ti­aan on liike­toim­intakiel­to Suomes­sa, samoin halu­taan hyö­dyn­tää Viron kor­rup­tio ja Suomen ja Viron verot­ta­jan täy­delli­nen yhteistyön puute.
    Virossa saa rahal­la vira­nomaisen ummis­ta­maan silmän­sä liike­toim­intakiel­loil­ta ja veronkierrolta.

    Minäkin tunnnen yrit­täjiä, jot­ka operivat Bal­ti­as­sa, mut­ta eivät mak­sa vero­ja mihinkään.

    Maail­man­markki­noille uppoaa kyl­lä paljon tavaraa, mut­ta tuot­teen pitää olla muu­ta kuin sinkkiäm­päre­itä. Suomen ongel­ma on täl­lä het­kel­lä siinä, etti uusia tuot­tei­ta ole kehitet­ty kuole­vien tilalle.

    Mitä tulee tsekkei­hin ja mui­hin liikku­vi­in työn­tek­i­jöi­hin niin se on yksi EU:n perusperiaatteita.Minäkin liikuin 10 vuot­ta eri val­tiois­sa, mut­ta en var­masti ollut halpatyövoimaa.

  33. Evert The Nev­er­Rest: Pitäisi ajatel­la ostovoima­pari­teet­tia. Jos Rau­mal­la saa kilon perunoi­ta eurol­la ja Helsingis­sä kilo perunoi­ta mak­saa 1,25 euroa, niin Sari Sairaan­hoita­jan palkan pitäisi olla suh­teessa perunakilo­on sama Helsingis­sä ja Raumalla.

    Ei asia ole näin suo­ravi­ivaista. Maakun­nis­sa mon­et tuot­teet ovat kalli­impia kuin pääkaupunkiseudul­la esim polt­toainen on kalli­im­paa Ival­os­sa kuin Helsingissä.

    Maaseudul­la aje­taan pidem­piä matko­ja ja sekin lisää kuluja

    Samoin ruuan hin­takin vai­htelee, eikä ruo­ka ole automaat­tis­es­ti halvem­paa maakun­nis­sa pääkaupunkiseu­tu­un verrattuna.Yleisesti volyymit ovat pienem­piä, kul­je­tuskus­tan­nuk­set korkeam­mat ja yksikköku­lut korkeam­mat ien­ten volyymien vuoksi.

    Ja asumisen halpu­us on sekin myyt­ti, sil­lä läm­mi­tysku­lut ovat maakun­nis­sa korkeam­mat, samoin infran ylläpi­to etc

    Ei yhden tek­i­jän halpu­us tarkoi­ta, että kokon­aisu­us olisi halvempi

  34. Helsingis­sä on monia asioi­ta, joi­ta Rau­mal­la ei ole. Rau­ma on pieni kaupun­ki, jos­sa on usein hais­sut paperi ja jos­ta ei pääse muu­ta­mas­sa tun­nis­sa lentäen Euroopan toiselle laidalle. Koulu­tus­ta on haet­ta­va muista kaupungeista ja kult­tuu­ri­tar­jon­ta on kapeaa. On aivan ymmär­ret­tävää, että sil­loin asum­i­nen mak­saa vähem­män. Kus­tan­nuk­sia tulee muista asioista, kuten matkustamisesta.

    Rau­ma on muutenkin huono esimerk­ki kaupungista, jos­sa työt­tömyys piinaa ja teol­lisu­us taan­tuu. Kaupungilla ja sen asukkail­la menee kohtu­ullisen hyvin. Kaupun­ki on käytän­nössä vela­ton. Kaupun­gin johto ja poli­itikot puhal­ta­vat yhteen hiileen ja työt­tömyyt­tä on hoidet­tu mallikkaasti. Raken­nemuu­tos on kova mut­ta ei läh­eskään niin kova kuin esimerkik­si Poril­la läh­es 30 vuot­ta sitten.

    Sen sijaan kan­nat­taisi miet­tiä, onko hyvä, että Rau­mal­la ja velkaises­sa Kankaan­päässä palkat ovat samat. Rau­man ja Kankaan­pään ero on paljon isom­pi kuin Helsin­gin ja Rau­man välil­lä. Vai olisiko Osmo valmis luo­maan joka kaupunki­in omat palkat — ja sen lisäk­si tietysti omat työ­tais­te­lut, joi­ta täl­lainen hajautet­tu palkka­malli väistämät­tä toisi mukanaan?

    PS: Osmo käy pari ker­taa vuodessa Rau­mal­la ja sen seu­rauk­se­na “tietää”, miten asi­at ovat. Perus­tuuko vihrei­den käsi­tys kehä kol­mosen ulkop­uoli­sista asioista muutenkin saman­laisi­in pika-ekskur­sioi­hin? 🙂 Entä olisiko eet­tis­es­ti oikein ker­toa, jos täl­laises­sa palkkakysymyk­sessä ei ole pelkästään ulkop­uo­li­nen tarkkail­i­ja vaan toimii esim. Rau­mal­la vaikut­ta­van teol­lisu­usyri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa? Sil­loin “duu­nar­in kulu­tus­ta­soa” voi tul­la tarkkailleek­si vähän muus­takin kuin objek­ti­ivis­es­ta näkökulmasta.

  35. Liian van­ha: Ei asia ole näin suo­ravi­ivaista. Maakun­nis­sa mon­et tuot­teet ovat kalli­impia kuin pääkaupunkiseudul­la esim polt­toainen on kalli­im­paa Ival­os­sa kuin Helsingissä.

    No heh heh. 

    Näyt­täs polttoaine.netin mukaan ben­san hin­ta ole­van Rovanimel­lä kaut­ta lin­jan halvem­paa kuin Helsingis­sä, saa etsiä Rovaniemen kalleim­man ben­san ja Helsin­gin halvim­man, että tule hin­taero toiseen suuntaan. 

    Arve­len myös että Rovaniemen keskus­tas­ta saa kupin kahvia, sämpylän ja kol­mostuopinkin halvem­mal­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Arvatenkin myös Rovaniemen keskus­tas­ta saa asun­non ja jopa jäätelö­tuutin halvem­mal­la kuin Helsingissä. 

    On se maakun­nis­sa elämi­nen kyl­lä kallista.

    Työ­paikan kanssa voikin olla sit­ten vähän eri tilanne.

  36. pekka:
    Ei siis enää siten, että keskus­pank­ki hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä sanelee val­u­ut­takurssin. Avoimmes­sa maail­mas­sa keskus­pankit voivat yrit­tää toimen­piteil­lään vaikut­taa val­u­ut­takurs­sei­hin, mut­ta se on vaikeaa ja usein teho­ton­ta (tai ainakin kallista, kuten Sveitsin toim­inta fran­gin vahvis­tu­mista vas­taan on osoittanut). 

    Kallista on yrit­tää tukios­toil­la pitää oman val­u­ut­tansa kurssia ylhääl­lä. Siinä ei ole mitään kallista, että ilmoit­taa, että jos muut halu­a­vat ostaa maan val­u­ut­taa vaikka­pa jonkun tietyn kurssir­a­jan yläpuoliseen hin­taan, niin meil­lä riit­tää myytävää — rajattomasti.

    Kun keskus­pank­ki tun­kee omaa val­u­u­taansa markki­noille, se myy jotakin, mitä se voi itse tuo­taa rajat­tomasti ilman tuotan­tokus­tan­nuk­sia. En tiedä mis­tä ihmeestä sinä sait ajatuk­sen “kalleud­es­ta”.

    EKP on har­joit­tanut jär­jet­tömän tiukkaa rahapoli­ti­ik­ka tämän kri­isin aikana, tämän seu­rausten ollessa tuhoisia euroalueen taloudelle.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asum­istuen voi lopet­taa kokon­aan. Jos ei pär­jää tuloil­laan, mut­takoon halvem­mille alueille. Helsin­ki pää­sisi nopeasti eroon työt­tömistä ja muista tulon­si­ir­roil­la elävistä köy­histä ja asun­not vapau­tu­isi­vat hyvä­palkkaisille ammat­ti­laisille, jol­loin lisää työ­paikko­ja siir­ty­isi maakun­nista Helsinkiin. 

    Siis kumpi tässä on ongel­mana, se, että Helsin­ki (kun­tana) pää­sisi eroon verora­ho­ja kulut­tavista tulon­si­ir­roil­la elävistä työt­tömistä vai se, että ihmiset ylipäätään joutu­vat muut­ta­maan paikas­ta toiseen taloudel­li­sista syistä? 

    Jos tuo edelli­nen on ongel­ma, niin siihen minus­ta helpoin ratkaisu on se, että tulon­si­ir­rot kiertävät entistä enem­män val­tion kas­san kaut­ta. Helsinkiläiset veron­mak­sa­jat siis edelleen osal­lis­tu­isi­vat työt­tömien elät­tämiseen, mut­ta raha kiertäisi val­tion ei kun­nan kautta. 

    Jos jälkim­mäi­nen on ongel­ma, niin sit­ten olisi muka­va tietää, mik­si vas­taavaa ei kat­so­ta ongel­mak­si työl­lis­ten kohdal­la. Koko EU:n perusidea on siinä, että ihmiset voivat siir­tyä työn perässä toisille alueille. Eivät ihmiset toden­näköis­es­ti niin muuten vaan tek­isi, vaan var­maan ennem­min ottaisi­vat sen, että työ siir­ty­isi hei­dän lähelleen, mut­ta jos se ei siir­ry, niin sit­ten siir­tyvät ihmiset, kos­ka näkevät sen paikas­ta toiseen siir­tymisen paran­ta­van hei­dän taloudel­lista asemaansa. 

    Mik­si sama taloudel­li­sista seikoista lähtevä muut­topaine kat­so­taan mah­dot­tomak­si työt­tömien kohdal­la? Näin etenkin, jos puhutaan pysyvistä ratkaisu­ista, ei tilapäis­es­tä avusta.

    Yleinen pien­i­t­u­loisille mak­set­ta­va asum­is­tu­ki tulee käsit­tääk­seni val­tion rahoista. Muun Suomen veron­mak­sa­jat siis mak­sa­vat siitä, että asun­not pysyvät Helsingis­sä kalli­ina ja mata­la­palkkatyö hal­pana. Mikä jär­ki tässä on? Eikö fik­sumpaa olisi se, että jos ja kun Helsingis­sä kuitenkin tarvi­taan niitä kau­pan kas­so­ja ja perushoita­jia, niin näi­den palkat sit­ten jous­taisi­vat ylöspäin, jos työ­nan­ta­jat eivät muuten onnis­tu­isi houkut­tele­maan sinne työn­tek­i­jöitä kalli­in asumisen vuoksi? 

    Jos yleis­es­ti halu­taan poli­it­tisil­la päätök­sil­lä siirtää rahaa rikkail­ta köy­hille, niin siir­retään sit­ten esim. pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen ja perus­tu­lon avul­la, mut­ta mik­si asum­is­markki­nat pitäisi sen vuok­si sotkea?

  38. Ris­to:

    Kun keskus­pank­ki tun­kee omaa val­u­u­taansa markki­noille, se myy jotakin, mitä se voi itse tuo­taa rajat­tomasti ilman tuotan­tokus­tan­nuk­sia. En tiedä mis­tä ihmeestä sinä sait ajatuk­sen “kalleud­es­ta”.

    Kir­joitin Sveitsin esimerk­istä. Sveitsin frangi­han vahvis­tui euroa vas­taan finanssikri­isin aikana rajusti. Keskus­pank­ki SNB päät­ti tehdä jotain asialle, ilmoit­ti­vat ole­vansa valmi­ita “rajat­tomi­in” oper­aa­tio­hin fran­gin vahvis­tu­misen estämisek­si. SNB:n val­ta­vat val­u­ut­ta­op­er­aa­tiot aiheut­ti­vat esimerkik­si vuon­na 2010 20 mil­jardin ja 2011 ensim­mäisel­lä puoliskol­la 10 mil­jardin fran­gin tappiot.
    Val­u­ut­ta­so­dat eivät ole ilmaisia.
    Esimerkik­si FT on kir­joit­tanut asi­as­ta paljon:

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f5a361ce-d862-11e0-8f0a-00144feabdc0.html

  39. Samuli Saarel­ma: Yleinen pien­i­t­u­loisille mak­set­ta­va asum­is­tu­ki tulee käsit­tääk­seni val­tion rahoista. Muun Suomen veron­mak­sa­jat siis mak­sa­vat siitä, että asun­not pysyvät Helsingis­sä kalli­ina ja mata­la­palkkatyö hal­pana. Mikä jär­ki tässä on? Eikö fik­sumpaa olisi se, että jos ja kun Helsingis­sä kuitenkin tarvi­taan niitä kau­pan kas­so­ja ja perushoita­jia, niin näi­den palkat sit­ten jous­taisi­vat ylöspäin, jos työ­nan­ta­jat eivät muuten onnis­tu­isi houkut­tele­maan sinne työn­tek­i­jöitä kalli­in asumisen vuoksi? 

    Asum­istuen lopet­ta­mi­nen ajaisi Helsingistä myös pieni­palkkaiste , joten johta­jat saisi­vat olla itsen­sä sih­teere­itä tai kau­pas­ta haetaan tavaraa 100 % itsepalvelulla .

    Se ajaisi myös pien­i­t­u­loiset eläkeläiset, opisike­li­jat etc pois Helsingistä.

    Eikä asum­is­tu­ki mene pien­i­t­u­loiselle vaan asun­non omistajalle

  40. Liian van­ha: Asum­istuen lopet­ta­mi­nen ajaisi Helsingistä myös pieni­palkkaiste , joten johta­jat saisi­vat olla itsen­sä sih­teere­itä tai kau­pas­ta haetaan tavaraa 100 % itsepalvelulla 

    Mik­si johta­ja olisi ennem­min itsen­sä sih­teeri kuin mak­saisi sih­teer­illeen sel­l­aista palkkaa, jol­la hän voi asua kohtu­ullisen työ­matkan päässä työpaikaltaan? 

    Opiske­li­jat eivät käsit­tääk­seni saa yleistä asum­is­tukea, vaan opin­tora­han asumislisää. 

    Eikä asum­is­tu­ki mene pien­i­t­u­loiselle vaan asun­non omistajalle 

    No, eikö tämä ole vielä suurem­pi syy luop­ua asum­istues­ta? Veron­mak­sa­jat lihot­ta­vat Helsin­gin vuokra-asun­to­jen omis­ta­jia. Mikä tolkku tässä on?

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.