Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?

12.5.2014 · Aihe: Talouspolitiikka 

Käyn työasioissa muutaman kerran vuodessa Raumalla, joka telakan lakkauttamisen ja yleisen rakennemuutoksen vuoksi on vaikean rakennemuutoksen aluetta. Yllätyksekseni keskiluokan ja myös tavallisten duunarien kulutustaso Raumalla on selvästi korkeampi kuin Helsingissä, joka sentään on maan tärkein kasvukeskus. Erityisesti raumalaiset asuvat paljon ylellisemmin kuin helsinkiläiset.

Tilastoissa helsinkiläisten palkat ovat parempia kuin raumalaisten, mutta ero hupenee enemmän kuin kokonaan asumisen kalleuteen. Tämä on sinänsä aivan talousteorian mukaista. Elintason täytyy olla matalampi muuttovoittoalueilla, joilla työmahdollisuudet ovat paremmat, koska muuten yhä useampi pyrkisi kasvukeskuksiin. Kaikki eivät mahdu, koska asuntoja ei synny kuinka nopeasti tahansa. Elintaso asettuu sen verran muuta maata alemmas, että muuttopaine tasapainottuu.

Jotta Helsingissä olisi myös kaupan kassoja, perushoitajia ja konstaapeleja, pienipalkkaisten asumismenoja tuetaan asumistuen ja alle torihintaan jaettavien vuokra-asuntojen muodossa.

Raumalla kaikki eivät ole vauraita. Vain ne ovat, joilla on töitä. Yhä useammalla ei enää ole. Työpaikat kannattaa perustaa kasvukeskuksiin, jossa yrityksillä on suuremmat mahdollisuudet saada haluamaansa työvoimaa ja paremmat yhteydet toisiin yrityksiin. Kalliit asunnot eivät ole työnantajan ongelma, koska valtakunnalliset työehtosopimukset sanelevat palkkatason.

Kaikilla aloilla palkkoja ei ole tasattu valtakunnallisesti, vaan kalliiden asumiskustannusten alueilla maksetaan myös korkeampia palkkoja. Eikä asuminenkaan ole kaikille kallista. Minun iässäni asuntolaina on yleensä jo maksettu ja rahaa jää yli mukavasti. Asumisen kalleus iskee pahiten niihin, jotka muuttavat Helsinkiin. Tämä sattumanvaraisuus tekee nykytilanteesta epäoikeudenmukaista.

Pääosa kotitalouksien varallisuudesta on asunnoissa. Siksi sekä asuntojen hintojen nousu että niiden lasku on paha asia. Nuorelta helsinkiläiseltä asuminen vie kohtuuttoman osan tuloista. Vastaavasti asunnot muuttotappioalueille menettävät arvonsa. Monin paikoin pankit eivät myönnä enää lainoja talojen peruskorjaukseen. Talo peruskorjattuna ei riitä lainan korjauslainan vakuudeksi – sen arvo on siis korjauksen hintaa pienempi! Asuntojen hintakehitys on epäoikeudenmukaista.

= = =

Kirjatyöntekijöiden työehtosopimus oli Suomen ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Se solmittiin helsinkiläisten työnantajien vaatimuksesta estämään maakuntien kirjapainoja kilpailemasta helsinkiläisten kanssa epäreilusti alemmilla palkoilla. Helsinkiläisten kirjapainojen motiivin ymmärtää, mutta miten maakuntien väki saatiin näihin mukaan? Tällainen sopimus oli haitaksi maakuntien kirjapainoille ja ennen pitkää myös niiden työntekijöille.

Valtakunnallisten työehtosopimusten periaate – sama palkka samasta työstä kaikkialla Suomessa – kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta ovatko ne oikein kenenkään etu? Eivät ne ainakaan raumalaisen työttömän etu ole.

Entä jos kaikissa työehtosopimuksissa olisi kalliinpaikan lisä niin, että Helsingissä maksettaisiin vähän korkeampaa palkkaa? Helsinkiläisten kirjapainojen sata vuotta vanha pelko toteutuisi: maakuntien yritykset pystyisivät kilpailemaan ”epäreilusti” helsinkiläisyritysten kanssa. Työtä siirtyisi Helsingistä maakuntiin. Helsingissä toimivat yritykset pyrkisivät kaikin keinoin ulkoistamaan maakuntiin kaiken sen työn mikä vain on ulkoistettavissa, ja osa muuttaisi koko toimintansa halvempien pakkojen perässä maakuntiin. Aluepoliittinen tasapaino olisi paljon parempi, eikä asuntojenkaan arvo laskisi muuttotappioalueille niin rajusti.

Mutta eikö olisi epäoikeidenmukaista, että samasta työstä saisi Helsingissä parempaa palkkaa? Tilastojen valossa olisi, mutta rahalla ei ole merkitystä, vaan sillä, mihin rahat riittävät. Nyt asuminen on Helsingissä kalliimpaa. Sen jälkeen olisivat kaikki työvaltaiset palvelut myös kalliimpia. Kiinassa valmistettuun rihkamaan helsinkiläisillä olisi enemmän varaa, mutta pääosa rahoista menee asumiseen ja palveluihin. Jos Helsingissä maksetaan kymmenen prosenttia korkeampia palkkoja, myös palvelujen hinnat ovat kymmenen prosenttia kalliimpia. Progressiivisen verotuksen takia maakuntien kannattaisi oikeastaan toivoa, että Helsingissä maksettaisiin vähän korkeampia palkkoja ja helsinkiläiset rahoittaisivat aiempaa suuremman osan valtion menoista.

Pieni sivuhuomautus: näin on jo osittain. Moni työehtosopimus sisältää korkeammat palkat Helsingin seudulla. Monilla aloilla sopimuksilla ei ole mitään tekemistä käytännön palkkojen kanssa.
= = =

Ennen oli tapana devalvoida, kun meni huonosti. Kahdenkymmenen prosentin devalvaatio tarkoitti, että palkat Suomessa laskivat 20 prosenttia ruotsalaisiin palkkoihin nähden, mutta ei niiden ostovoima niin paljon laskenut. Matkailu tuli kyllä kalliimmaksi, mutta kaupassa palkalla pystyi ostamaan suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin. Moni pystyi ostamaan enemmän, koska palkkaa taas maksettiin, kun tuotanto siirtyi Suomeen.

Alueellisissa palkkaeroissa on vähän sama ajatus kuin valuuttakursseissa. Mehän emme voi enää devalvoida, vaikka juuri nyt pitäisi. Kun euroa luotiin, varoittavat äänet sanoivat, ettei euroalue ole optimaalinen valuutta-alue. Ei todellakaan ole. Saksan kannalta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannalta aivan väärä. Mutta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko Suomi optimaalinen valuutta-alue. Onko Espoon kannalta oikea valuuttakurssi oikea myös Rauman kannalta?

 

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)

Olen kirjoittanut samasta asiasta myös noin 15 vuotta sitten Suomen Kuvalehdessä otsikolla Kelluva korpitaaleri,

 

 

 

 

 

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?”

  1. Tero kirjoitti 12.5.2014 kello 21:04

    Eli olet halunnut vähentää asuntojen kysyntää jo 15 vuotta, tulokset puhuvat puolestaan. Siinä ajassa olisi ehtinyt vaikuttaa tarjontaankin. Voisiko sitä yrittää edes kokeeksi? Kommentti “asuntoja ei synny kuinka nopeasti tahansa” lähinnä naurattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. Liian vanha kirjoitti 12.5.2014 kello 21:21

    “Jos Helsingissä maksetaan kymmenen prosenttia korkeampia palkkoja, myös palvelujen hinnat ovat kym-menen prosenttia kalliimpia.”

    Pelkkää teoriaa, käytännössä asiat eivät ole noin suoraviivaisia.Maalla asiakastiheys on pienempi, joten tuotto jää pienemmäksi.Helsingissä esim kuppilan käyttöaste on aivan eri luokkaa ja siten kulut per yksikkö alempi vaikka kulut ovat korkeammat.

    Aivan sama ero on Kampin ja Piccadilly Circuksen välillä.Piccadillyn ohi kulkee muutama miljoona ihmistä päivssä, Helsingin Kampissa vain satoja tuhansia.

    On selvää, että tuotto Piccadillyllä per asiakaspaikka on suurempi vaikka hinnat ovat halvempia kuin Helsingissä.

    Ei palkka ole se määräävin tekijä kun tuottoa ja hintaa arvioidaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  3. Liian vanha kirjoitti 12.5.2014 kello 21:23

    Kuten Syksy Räsänen kirjoitti, taloustiede on uskomustiede, aivan kuin astrologia .

    Ja Sixten Korkman vielä vahvisti käsityksen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. AV kirjoitti 12.5.2014 kello 21:49

    Suomi on Eurooppaa optimaalisempi valuutta-alue ainakin seuraavasta syystä: puolet (tai yli) Suomen BKT:stä kulkee valtion kassan kautta. Jotta systeemi toimisi, täytyy verot kerätä samoina rahoina, kuin ulos maksetaan tulonsiirtojen ja palveluiden muodossa. Tästä syystä Suomen sisäinen kauppataseella ei ole mitään väliä; tasoitusmekanismina on verotus, tulonsiirrot ja muuttoliike, eikä valuuttakurssi.

    Kun julkishallinnon rooli taloudessa on iso, on optimaalinen valuutta-alue helposti sama kuin verotusalue.

    Tästä samasta jutusta johtuu se, että työvoiman liikkuvuus Euroopassa on ei-toivottavaa niin kauan, kuin eläkkeet ja muut julkisesti kustannetut menot ovat kansallisen rahoituksen varassa.
    Kun työvoima lähtee maasta (kuten Latviassa), lähtevät myös verotulot, mutta eläkkeet ym. maksuvelvoitteet pysyvät paikoillaan -> valtiontalous kärsii entisestään.

    Yhdysvalloissa ongelmaa ei ole samassa mittakaavassa, koska liittovaltion osuus taloudesta on suuri verrattuna EU:n keskushallintoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  5. Juho Laatu kirjoitti 12.5.2014 kello 23:45

    Asiaa voi lähestyä niinkin, että valtakunnallisissa sopimuksissa on kyse alan minimipalkasta. Helsingissä voi vapaasti maksaa ekstraa tuon palkan päälle, jos Helsingissä olemisen hyödyt (esim. asiakkaiden läheisyys), kuittavat työnantajalle nuo korkeammat palkkakulut.

    Yleiset asumistuet voi lopettaa. Palkkojen jousto ylöspäin on järkevämpi tapa hoitaa asia.

    Kaikki eivät mahdu, koska asuntoja ei synny kuinka nopeasti tahansa.

    Kenenkään ei tarvitse perua muuttoa Helsinkin siksi, että asuntoa ei saisi. Niitä on kyllä aina saatavilla. Jos homma jää jostain kiinni, niin kai asunnon hinnasta. Ja jos jää, tilanne on silti ihan terve.

    Metropolin lisärakentaminen ei tässä auta, sillä metropolin kasvu tyypillisesti nostaa asuntojen hintoja.

    Asuntojen hintakehitys on epäoikeudenmukaista.

    Tavallaan on, mutta tilanteeseen on jo totuttu, ja asuntojen ostajat osaavat jo ennakoida hintojen kehitystä. Väestön keskittäminen Helsinkiin nostaa asuntojen arvoa ansiottomasti siellä ja vähentää muualla. Helsingin hinnoissa on myös ekstraa siksi, että asuntojen arvon oletetaan nousevan jatkossakin (tuohon kierteeseen pääsemisestä kannattaa maksaa ekstraa). Tilanteen korjaaminen täysin reiluksi on kuitenkin mutkikasta (joten ohitan asian tässä).

    Kun euroa luotiin, varoittavat äänet sanoivat, ettei euroalue ole optimaalinen valuutta-alue. Ei todellakaan ole. Saksan kannalta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannalta aivan väärä.

    Minun käsitykseni euron alkuperäisestä tarkoituksesta oli se, että luotiin vakaaksi tarkoitettu valuutta. Vakaana ollessaan euro on tasan yhtä reilu kaikille osapuolille. Ongelmiin jotkut euromaat ajautuivay siksi, että ne eivät pitäneet talouskuriaan niin tiukkana, kuin vakaan yhteisvaluutan käyttö (= devalvaatiomahdollisuuden puuttuminen) vaatii.

    Nyt kun eurosta on tehty enemmän säädeltävä valuutta, kuin alunperin oli tarkoitus, euron säätötoimet ovat aina yhdelle maalle sopivia ja toiselle epäsopivia. Euro on siis muuttunut matkan varrella, ja tuo kuvattu epätasapaino on matkan varrella itse aiheutettu. Euron alkuperäiset periaatteet on jo “ansiokkaasti” unohdettu.

    Mutta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko Suomi optimaalinen valuutta-alue.

    Suomen sisällä kokemusta yhteisestä, kaikille samasta valuutasta on jo niin pitkältä ajalta, että jos poliitikot eivät saa maata toimimaan koko Suomelle yhteisessä valuutassa (reilusti sekä Raumalle että Helsingille), lähtisin etsimään vikaa poliitikkojen suunnalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2014 kello 7:55

    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asumistuen voi lopettaa kokonaan. Jos ei pärjää tuloillaan, muttakoon halvemmille alueille. Helsinki pääsisi nopeasti eroon työttömistä ja muista tulonsiirroilla elävistä köyhistä ja asunnot vapautuisivat hyväpalkkaisille ammattilaisille, jolloin lisää työpaikkoja siirtyisi maakunnista Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Risto kirjoitti 13.5.2014 kello 5:24

    Jotta Helsingissä olisi myös kaupan kassoja, perushoitajia ja konstaapeleja, pienipalkkaisten asumismenoja tuetaan asumistuen ja alle torihintaan jaet-tavien vuokra-asuntojen muodossa.

    Tavallaanhan sinä itsekin sen myöhemmin toteat, mutta eihän ylläolevassa väitteessä ole mitään järkeä. Eihän sellaista paikkaa olekaan (ehkä Mogadishun ulkopuolella) missä ei ole kauppoja, sairaaloja tai poliisilaitosta. Joko matyalapalkkatyöntekijät sinnittelisivät pitempien työmatkojen (tai pienempien asuntojen) kanssa – tai sitten huomattaisiin, että heille pitäisi maksaa enemmän palkkaa töihintulosta.

    Saksan kannalta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannalta aivan väärä. Mutta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko Suomi optimaalinen valuutta-alue. Onko Espoon kannalta oikea valuuttakurssi oikea myös Rauman kannalta?

    Ei yhtä hyvin (kuten tiedät). Suomen sisällä meillä kuitenkin ovat monennaiset alueiden väliset tulonsiirrot, sama kieli ja jossakin määrin jopa käsitys kuulumisesta samaan kansakuntaan.

    Eli miten tehdään, kun edes periaateessa toimivia vaihtoehtoja on vain kaksi: Selvä liittovaltio (maailman ensimmäinen liittovaltio, jonka olemassaolon peruste on sen ensimmäisten johtajien kyvyttömyys tehdä työtänsä?) vai eurosta luopuminen? Et kai itsekään voi kannattaa vaihtoehtoa, jossa toteat euron olleen virheen ja nykytilan toimimattoman – ja sanoa, että sitä pitäisi jatkaa hamaan ikuisuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Austrian kirjoitti 13.5.2014 kello 5:30

    Minulla tippui palkka yli 10% kun siirryin kotiseudulle pääkaupungista haastavampiin hommiin. Onneksi asuntojen hinnoissa on myös aika iso ero!

    Ylemmällä toimihenkilöllä palkka on punaniskaduunarin palkkaa joustavampi! Meidän edunvalvontaorganisaatiomme on markkina eikä mikään muu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  9. Risto kirjoitti 13.5.2014 kello 5:39

    Onko jokin ala (valtion leivissä ehkä?), jossa edes de facto sopimukset asettavat katon sille, kuinka korkeaa palkaa voi maksaa?

    Muutoinhan ehdotus on siis vain ehdotus palkkojen alentamiseksi. Voi tietysti paikoin olla väistämätöntä – mietin vain miten tuo voisi laajemmassa mittakaavassa (käytännössä siis deflaationa) omaksuttuna olla hyödyksi euroalueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. uusi kasvo täällä kirjoitti 13.5.2014 kello 5:54

    Joskus muinoin kai oli niin, että e-suomessa sai suurempaa toimeentulotukea kuin esim. p-suomessa.
    Jostain syystä tästä luovuttiin- syytä en tiedä.

    Asia ei(suoraan) kuulu tähän avaukseen, mutta eilen uutisoitiin, että taksiliikennne kenties avautuisi ja sen seurauksena Tallinnasta olisi tulossa takseja Suomeen(Helsinkiin).
    Onko tässä mitään järkeä, koska tuloerot Viron ja Suomen välillä ovat vielä suuremmat kuin Suomen sisällä??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Jukka Sjöstedt kirjoitti 13.5.2014 kello 7:47

    “Yllätyksekseni keskiluokan ja myös tavallisten duunarien kulutustaso Raumalla on selvästi korkeampi kuin Helsingissä, joka sentään on maan tärkein kasvukeskus. Erityisesti raumalaiset asuvat paljon ylellisemmin kuin helsinkiläiset.”

    Olipa korkea aika huomata.Ihan osui toinenkin havainto yhteen maailman todellisuuden kanssa. Eli että asumisen kalleus, suhteessa siis Raumaan tai Berliiniin tai Milanoon selittää kulutuseron.

    Joku nettoaa ? Kyllä.Maapohjan myyjä ja rakennuskerrosala-oikeuksien myyjä. Eli kaupungin neuvosmiehet Soininvaara ja kumpp. Ja etenkin minä -matalan kunnallisveron siunaama ja ilmaisen joukkoliikenteen nauttija. Vai oliko se Talinnassa ?

    Monopoli laskea sisään Helsinkiin on veron luontoinen pakko eli voimakeino. Voi tätä osaamattomuutta, välttäähän makeisveronkin kun ei ahmi sitä Fazerinaa, terveellistäkin olisi,muuttaa.Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. max kirjoitti 13.5.2014 kello 8:41

    uusi kasvo täällä:
    Joskus muinoin kai oli niin, että e-suomessa sai suurempaa toimeentulotukea kuin esim. p-suomessa.
    Jostain syystä tästä luovuttiin- syytä en tiedä.

    Ainakin yleinen asumistuki on edelleen paikkakuntariippuvainen. Korkeammalla tukimäärällä mahdollisesti kompensoidaan taloudellista tehottomuutta. Tai asuntosijoittajien tuottovaatimuksia. Tiedä näistä. Pitäisi perata juuriaan myöten koko tunkio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. K. Uokka kirjoitti 13.5.2014 kello 8:48

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asumistuen voi lopettaa kokonaan.

    Noh, jossain määrin se on jo lopetettu. Koska voi olla haastavaa löytää asumistuen raameihin sopivia vuokra-asuntoja.

    Ei varsinkaan kun täällä argumentoidaan poliitikon puolesta miksi asuntojen pitää olla isompia, kalliimpia, miksi pitää satsata laatuun ja miksi pieniä asuntoja ei nyt vaan saa helsinkiin rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  14. Liian vanha kirjoitti 13.5.2014 kello 9:02

    AV: Suomi on Eurooppaa optimaalisempi valuutta-alue ainakin seuraavasta syystä: puolet (tai yli) Suomen BKT:stä kulkee valtion kassan kautta.

    Tuo ei pidä paikkansa, valtion ja kuntien kassan kautta kulkee vain n 37 % bkt.Jos lasketaan mukaan sosiaaliturvarahastot niin enemmän

    Mutta sekoitat mukaan myös ns välillisen julkisen talouden kuten sim katsastustoiminnan, metsästysseurat, kalastuskunnat ym normaalisti yksityiseksi luokiteltavaa

    Mutta Suomessa virallinen poliittine propaganda haluaa esittää julkisen sektorin suureki möröksi ja niinpä tällaisetkin toiminnot kelpaavat julkiseksi menoksi.

    Enpä usko, että mikään muu valtio laskee julkisia menoja näin vaikka se standardiin kuuluu, sen vuoksi nuo vertailut ovat kelvottomia

    Hyvä esimerkki on vertailu USA:aan , se ilmoittaa veroasteeksi 27,5 % , mutta valtion osavaltioiden ja kuntien menot ovat 40 % bkt:ta.Eivät noita menoja tyhjästä kateta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Andy kirjoitti 13.5.2014 kello 10:10

    Kyllähän alueelliset palkkaerot ovat ainakin korkeasti koulutetuilla tosiasia PKS:n ja muun maan välillä. Palkkaeroa perustellaan yleensä PKS:lla toimimisen kovemmalla kiireellä, haastavammalla ilmapiirillä, vaikuttavammilla ratkaisuilla ja vastuulla, joten asiaa ei aina mielletä palkkaeroksi. Palkkaero on sadoista euroista tuhansiin.

    Tämä palkkaero on voinut kuitenkin johtaa siihen, että PKS:n ja isojen kaupunkien ulkopuolella on tarjolla yhä vähemmän korkeastikoulutettua työvoimaa. Niinpä esimerkiksi ulkoistetussa yhdyskuntasuunnittelussa PKS:lla toimivat konsultit nostavat kovaa palkkaa samalla kun tilaajan viimeinen edustaja saa tyytyä monta tuhatta euroa pienempään kuukausiliksaan.

    Onko tämä kehitys hyvä, vai onko syntynyt uusi tuhlauksen muoto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Juho Laatu kirjoitti 13.5.2014 kello 10:12

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asumistuen voi lopettaa kokonaan. Jos ei pärjää tuloillaan, muttakoon halvemmille alueille. Helsinki pääsisi nopeasti eroon työttömistä ja muista tulonsiirroilla elävistä köyhistä ja asunnot vapautuisivat hyväpalkkaisille ammattilaisille, jolloin lisää työpaikkoja siirtyisi maakunnista Helsinkiin.

    Kirjoitin “yleisen asumistuen” poistamisesta, jotta en sulkisi sosiaalisin perustein myönnettäviä erityistapauksia pois. Mutta noin yleisesti, minusta asumisistuet näyttävät vääristävän ja monimutkaistavan tilannetta turhaan. Korkeampi maksettu palkka on parempi pääsääntö.

    Suomessa on monenlaisia “pakkomuuttoja”. Jos joku asuu liian kaukana työpaikaltaan, hänen on ehkä pakko muuttaa, koska ei ole varaa matkakuluihin. Jos seudulla ei ole töitä lainkaan, on pakko muuttaa vaikkapa jonnekin tehtaan viereen. Jos ei ole varaa maksaa korkeaa vuokraa Helsingissä, pitää muuttaa vantaalle tai Nurmijärvelle. Nämä eivät ole yleensä täysin mukavia muuttoja, mutta kansantaloudellisesti perusteltuja kuitenkin.

    Jos jollakulla on vuokrakämppä Kaskisaaressa, hän voi joutua muuttamaan Lehtisaareen, jos on liian köyhä Kaskisaareen. Ihan ymmärrettävää. Suomessa ei ole ollut oikeutta pysyä kotona tai kotikunnassa hinnalla millä tahansa (yhteiskunnan maksamalla). Ei oikein voi olla jatkossakaan, koska tämä tulisi maalle liian kalliiksi. (Toki aina voi jäädä sosiaalitapaukseksi jonnekin roikkumaan, mutta tällöinkään sosiaaliviranomaisten osoittama asunto ei välttämättä ole lähellä aiempaa asuntoa.)

    Helsingillä ei ole velvollisuutta elättää sinne kertyneitä työttömiä ja ja muita tulonsiirroilla eläviä kaupungin kalleimmilla paikoilla. Helsinki (kunta) ja valtio voivat yhteisvastuullisesti järjestää ensin tukea tilapäisiin vaikeuksiin, ja sitten pidemmän jänteen ratkaisuja. Emme voi olettaa, että kaskisaarelainen pysyvästi työttömäksi ajautunut saisi kämpän Kaskisaaresta. Sama normi riittää kaikille Suomalaisille. Jos Helsingistä ei löydy perusnormin mukaisia kämppiä (kaikki liian hienoja ja kalliita), pysyvästi työttömiä voi vallan hyvin sijoittaa myös Vantaalle.

    Esittämäni malli, jossa kaikille taataan normitasoinen tuettu elämä, mutta ei erityistä kalliin paikan lisää tähän päälle, toimii mielestäni riittävästi. Kalleimpien alueiden maantieteellinen koko Suomessa on niin pieni, että muuttomatka niistä aavistuksen sivummalle on hyvin lyhyt verrattuna vaikkapa Lapista työn perässä Ouluun muuttavan työttömän muuttomatkaan.

    Mietityttämään jää vielä Helsingin halu estää sosiaalinen eriytyminen hyvätuloisten ja huonotuloisten alueisiin. Luulen että sopiva kaavoitus riittää tässä, eikä ainakaan valtio voi edellyttää Helsingiltä sitä, että tietty prosentti Kaskisaaren asunnoista tulisi antaa sosiaalitapauksille. Ei Savukoskellakaan asu kovin monia superrikkaita.

    Eli, riittää kun kaikille tarjotaan normiolot. Yleisille asmistuille en näe edelleenkän tarvetta. Jos kaskisaarelaiselle tai helsinkiläiselle pitää maksaa ekstraa siitä, että hänen ei tarvitse muuttaa kauas totutusta olinpaikastaan, kai myös savukoskelaiselle pitäisi maksaa ekstraa siitä, että hän ei joudu muuttamaan työn perässä Ouluun. Parempi ratkaisu on myötäillä markkinataloutta, ja vain pehmentää sen aiheuttamia muuttotarpeita (esim. lyhytaikaisin työttömyystuin). Jos ei ole varaa asua Kakisaaressa tai Savukoskella nykyisillä tuloilla, pitää muuttaa ja/tai hankkia rahakkaampia töitä.

    Jos valtio haluaa rajoittaa työpaikkojen siirtymistä Helsinkiin (mihin viittasit), oikea keino ei ole pakottaa Helsinkiä asuttamaan pysyvästi paljon työttömiä (työllisten muuttoa estämään), kaupungin kansantaloudellisesti järkevämmän käyttötavan sijaan. Myös toimivampia keinoja kasvun tasoittamiseen ja sitä kautta molemminsuuntaisten pakkomuuttojen estämiseen löytyy, jos niitä halutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  17. Syltty kirjoitti 13.5.2014 kello 11:00

    Juho Laatu:
    Asiaa voi lähestyä niinkin, että valtakunnallisissa sopimuksissa on kyse alan minimipalkasta. Helsingissä voi vapaasti maksaa ekstraa tuon palkan päälle, jos Helsingissä olemisen hyödyt (esim. asiakkaiden läheisyys), kuittavat työnantajalle nuo korkeammat palkkakulut.

    Miksi ihmeessä maksaa enemmän, kun ei ole pakko? Keskimääräisen mukaan asetettu palkkataso aiheuttaa työttömyyttä maakuntiin eli sieltähän niitä työntekijöitä voi palkata.

    Palkkaneuvotteluissa on keskimääräistä tuottavuutta ratkottaessa myös pks mukana ja jos siellä tuottavuus nousee keskimääräistä nopeammin, se kiskoo palkkoja ylöspäin koko maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  18. Mikko kirjoitti 13.5.2014 kello 11:56

    Kirjatyöntekijöiden työttömyysaste lienee maan korkeimpien joukossa. Työvoimaa on siis tarjolla. Siitä huolimatta pk-seudulla palkat ovat korkeampia kuin maakunnassa.
    Työehtosopimusten palkat ovat vähimmäispalkkoja. Jopa maakunnan kirjatyöntekijälle maksetaan enemmän kuin sopimuksen minimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Tapio kirjoitti 13.5.2014 kello 12:28

    Juho Laatu: Asiaa voi lähestyä niinkin, että valtakunnallisissa sopimuksissa on kyse alan minimipalkasta. Helsingissä voi vapaasti maksaa ekstraa tuon palkan päälle,

    Totta, mutta varsinkin julkisalat ja duunariliitot käyttävät neuvotteluissa referenssinä Helsingin kustannustasoa ja palkkaliukumia. “Palkallahan pitää elää” ja “Samasta työstä sama palkka”.

    Nevottelujen lopputuloksena minimipalkka asettuu tasolle, jolla Helsingissä ei elä, mutta jolla elää turhankin hyvin maakunnissa, jos vakituista työtä sattuu olemaan. Ei vain aina ole.

    Ylemmillä toimihenkilöillä ei tätä “etua” ole, aivan kuten Austrian totesi. He kuitenkin yleesä elävät palkallaan ja työllisyysaste on korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  20. R.Silfverberg kirjoitti 13.5.2014 kello 12:46

    Oikean palkkatason määrittely on vaikeaa ja oisaalta Helsingissä maksetaan muutenkin yli taulukkopalkkojen, riippuen tietysti pärstäkertoimesta.

    Toinen asia joka voisi joustaa olisivat työajat. Esim maaseudulla tehdään paljon töitä ulkona tai muuta sesonkiluontoista työtä jonka takia työtä on toisinaan ja toisinaan ei. Luulisi että työpaikkoja syntyisi enemmän jos maksettaisiin tehdystä työstä eikä tehdyistä tunneista. En nyt tarkoita että työolojen pitäisi olla sellaiset kuin thaimaalaisilla mustikanpoimijjoilla mutta jos olisi mahdollisuus tienata reilusti ahkerasta työsä provinssista kuvitteliisin että moni helsinkiläinenkin nuori lähtisi kokeilemaan, ja ehkä jäisi sinne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Kimmo kirjoitti 13.5.2014 kello 13:11

    “Entä jos kaikissa työehtosopimuksissa olisi kalliinpaikan lisä niin, että Helsingissä maksettaisiin vähän korkeampaa palkkaa? Helsinkiläisten kirjapainojen sata vuotta vanha pelko toteutuisi: maakuntien yritykset pystyisivät kilpailemaan ”epäreilusti” helsinkiläisyritysten kanssa. Työtä siirtyisi Helsingistä maakuntiin.”

    Aikaisemminhan (vielä 2000-luvun alussa) tälläinen kaksipalkkaisuusjärjestelmä oli Suomessa käytössä eli oli nk. ykköskalleusluokan kuntia. Tämä järjestälmä oli muuten hyvä mutta ykköskalleusluokka oli liian suuria alue käsittäen etelä-Suomen aina Tampereelle asti, kun sen olisi pitänyt mielestäni käsittää vain Pääkaupunkiseutu (asuinkustannusten takia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Juho Laatu kirjoitti 13.5.2014 kello 13:13

    Syltty: Miksi ihmeessä maksaa enemmän, kun ei ole pakko?

    Ehdotinkin vapaaehtoisuutta. Jos Helsingissä on firmalle muita lisäetuja, sen kannattaa maksaa työntekijöille vapaaehtoisesti enemmän. Siinä mielessä on pakko maksaa enemmän, että pienemmällä palkalla työntekijän ei kannattaisi muuttaa Helsinkiin, Helsingin korkeiden asuinkustannusten vuoksi.

    Keskimääräisen mukaan asetettu palkkataso aiheuttaa työttömyyttä maakuntiin eli sieltähän niitä työntekijöitä voi palkata.

    Valtakunnallisissa sopimuksissa palkkataso sovitaan tietenkin sellaiselle (minimi)tasolle, että se ei tuhoa alan firmojen kannattavuutta.

    Jos puhumme “sijaintineutraaleista” työpaikoista (vaikkapa kalliita, ei kovin suuria koneita tekevä konepaja) ja pakotetusta yhtenäisestä palkkatasosta, voi olla, että ensimmäisenä työttömyys iskisi ko. alalla Helsinkiin, sen suurten asuin- ja muiden kulujen vuoksi, ei maakuntiin.

    Palkkaneuvotteluissa on keskimääräistä tuottavuutta ratkottaessa myös pks mukana ja jos siellä tuottavuus nousee keskimääräistä nopeammin, se kiskoo palkkoja ylöspäin koko maassa.

    Esitin valtakunnalliset sopimuksen minimipalkkaluonteisina. Ei siis pakotettaisi kaikkia samaan keskipalkkaan, vaan sovittaisiin minimipalkka, ja sallittaisiin lisät sen päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Juho Laatu kirjoitti 13.5.2014 kello 13:34

    Tapio: Totta, mutta varsinkin julkisalat jaduunariliitot käyttävät neuvotteluissa referenssinä Helsingin kustannustasoa ja palkkaliukumia. “Palkallahan pitää elää” ja “Samasta työstä sama palkka”.

    Minusta korkeampi palkka Helsingissä olisi luonteva ratkaisu tilanteeseen. Tilanne on aivan sama tilanteessa, jossa Talvivaaran kaivoksessa pitää kaivosinsinöörille maksaa korkeahkoa palkkaa, jotta hän suostusi siirtymään Helsingistä “takamaille”. Kaikki ovat siis jossain mielessä tasa-arvosia, mutta eri paikkakunnilla edut ja haitat ovat vähän erilaisia, ja niitä voi tasata pienillä palkanlisillä.

    Nevottelujen lopputuloksena minimipalkka asettuu tasolle, jolla Helsingissä ei elä, mutta jollaelää turhankin hyvin maakunnissa, jos vakituista työtä sattuu olemaan. Ei vain aina ole.

    Ehkä asiaan voi suhtautua niin, että työpaikat syntyvät markkinavoimien ajamana sopiviin paikkoihin. Jos sijainnista Helsingissä ei ole etua, on luontevaa, että alan työpaikat ovat muualla. Ja toisin päin. Neuvotteluissa palkkataso sovitaan sellaiselle tasolle, että ala ei kuole, ja toisaalta kaikille työntekijöille taataan riittävä / oikeudenmukainen palkka.

    Ylemmillä toimihenkilöillä ei tätä “etua” ole, aivan kuten Austrian totesi. He kuitenkin yleesä elävät palkallaan ja työllisyysaste on korkea.

    Mielestäni valtakunnalliseten sopimusten kaikkein tärkein tehtävä on varmistaa, että myös heikoimpia kohdellaan hyvin. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla voidaan olettaa, että “perusduunareihin” verrattuna he kykenenevät “taistelemaan” oikeuksistaan paremmin itse, ja voivat tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa parempaan helpommin. Markkinavoimat toimivat siis siedettävän hyvin ylempien toimihenkilöiden kohdalla. Perusduunarihommissa markkinavoimat voisivat helpommin “riistää” työntekijöitä, jos yleisiä sopimuksia ei olisi. Riittävän korkeissa viroissa voi yhteiskunnallisessa mielessä olla enemmän haittaa ylisuurista palkoista kuin liian pienistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. Syltty kirjoitti 13.5.2014 kello 15:30

    Juho Laatu:Valtakunnallisissa sopimuksissa palkkataso sovitaan tietenkin sellaiselle (minimi)tasolle, että se ei tuhoa alan firmojen kannattavuutta.

    Eikä sovita. Tai eihän se kannattavuutta yleensä tuhoa, kun firmat sopeuttavat toiminnan siten että kannattavuus säilyy. Porukka vain siirtyy kilometritehtaalle.

    Eli palkkataso sovitaan siten, että se noudattelee keskimääräistä tuottavuutta, jolloin tietenkin matalan tuottavuuden työntekijät huonommilla alueilla jäävät työttömiksi. Eikä se tietenkään jousta huonoina aikoina, työntekijöiden määrät joustavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  25. åke kirjoitti 13.5.2014 kello 17:04

    Tässä oli kyllä pari pointtia.

    1) kaikkialla suomessa asutaan ylellisemmin kuin Helsingissä. Ei tarvitse mennä Raumalle asti. Jo klaukkalassa asutaan ylellisemmin kuin Helsingissä.

    2) Toisekseen työehtosopimusten yleissitovuus pitäisi lopettaa. Esim. minimipalkasta luopumalla. Tämä lisäisi toimeliaisuutta yrityselämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. pekka kirjoitti 13.5.2014 kello 17:43

    Ode:

    Mehän emme voi enää devalvoida, vaikka juuri nyt pitäisi. Kun euroa luotiin, varoittavat äänet sanoivat, ettei euroalue ole optimaalinen valuutta-alue. Ei todellakaan ole. Saksan kannalta oikea euron arvo on Kreikan ja jopa Suomen kannalta aivan väärä.

    Oletko ihan varma, että vanhojen devalvaatioaikojen haikailu on viisasta?

    Se, että emme voi enää devalvoida ei liity pelkästään euroon. Vaikka meillä olisi markka, emme voisi (käytännössä) sittenkään devalvoida, koska kaltaistemme länsimaiden valuutat kelluvat ja kurssit määräytyvät markkinoilla. Ei siis enää siten, että keskuspankki hallinnollisella päätöksellä sanelee valuuttakurssin. Avoimmessa maailmassa keskuspankit voivat yrittää toimenpiteillään vaikuttaa valuuttakursseihin, mutta se on vaikeaa ja usein tehotonta (tai ainakin kallista, kuten Sveitsin toiminta frangin vahvistumista vastaan on osoittanut).

    Euron syyttäminen devalvaatiomahdollisuuden puuttumisesta on siis mielestäni älyllisesti epärehellistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. Countryboy kirjoitti 13.5.2014 kello 21:24

    Ongelma on se, että kun valuutta ei jousta meidän taloutemme kannalta oikein työpaikkoja menee. Kyllä Ode on siinä oikeassa, että euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue. Liian erilaisia ja eritasoisia maita mukana. Nyt tarpeellinen sisäinen devalvaatio on niin vaikea toteuttaa, perinteinen devalvaatio oli helpompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Liian vanha kirjoitti 13.5.2014 kello 21:54

    åke: 2) Toisekseen työehtosopimusten yleissitovuus pitäisi lopettaa. Esim. minimipalkasta luopumalla. Tämä lisäisi toimeliaisuutta yrityselämässä.

    Minimipalkasta luopuminen ei lisää taloudellista toimeliaisuutta. Ei Indonesiassakaan ihmisiä saanut töihin minimipalkoilla vaan palkalla, jolla ihminen eli.

    Orjaksi myydytovat tietysti eri asia, mutta siihen tuskin Suomessa pyritään ? tai onhan meillä jo uusimuotoista orjuutta, n 350000 ihmistä tekee orjatyötä ilman palkkaa ja oikeuksia

    Todellisen minimipalkan sanelevat elinkustannukset , vain Hullu Mies Huittisista kykenee tekemään töitä pienemmällä palkalla kuin mitä kuluu syömiseen.Mutta hänkin kuoli nälkään

    Tai sitten tuloja täydennteeän omilla busineksilla esim Latviassa asikaspalvelijat kiristivät rahaa asiakkailta.Kiristys loppui kun palkat tuplattiin/kolminkertaistettiin.

    Liian alhainen palkka johtaa korruptiion, rikollisuuden kasvuun ja loppujen lopuksi työkin tehdään niin huonosti, että tuottavuus on nolla.
    Rangaistukset eivät auta, koska uudet päätyvät samaan elämisenongelmaan ja ratkovat ongelmaa kuten edeletäjät.

    Suomessa on eletty liian kauan liian hyvää elämää ja 50-60-lukujen negatiiviset ilmiöt on unohdettu.

    Suomen suurin ongelma on jalat tukevasti ilmassa elävät sukupolvet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. Juho Laatu kirjoitti 13.5.2014 kello 21:58

    Syltty: Eikä sovita.

    Kuvailin sitä mallia, jota esittelin (= sovittu minimitaso + vapaat Helsinki-lisät).

    Tai eihän se kannattavuutta yleensä tuhoa, kun firmat sopeuttavat toiminnan siten että kannattavuus säilyy. Porukka vain siirtyy kilometritehtaalle.

    Liittyikö tuo jotenkin esittämääni tai esittämääsi malliin, vai oliko tuo vain yleistä yritysten työlllistämispolitiikan arvostelua?

    Eli palkkataso sovitaan siten, että se noudattelee keskimääräistä tuottavuutta, jolloin tietenkin matalan tuottavuuden työntekijät huonommilla alueilla jäävät työttömiksi. Eikä se tietenkään jousta huonoina aikoina, työntekijöiden määrät joustavat.

    Ei siinä mallissa, josta puhuin.

    Toistan sen kommenttini, että “huonompi alue” saattaa tällaisissa tapauksissa olla myös Helsinki alueen suurten asumis- ja muiden kulujen vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Evert The NeverRest kirjoitti 13.5.2014 kello 22:37

    Olen ajatellut ja kirjoittanutkin samaa kuin Ode, että Suomessa pitäisi nähdä erilaisia “valuutta-alueita”. Ne olisivat voineet jäsentyä maakuntien mukaan, mutta ilmeisesti jossain on päätetty ajaa maakunnat alas liittovaltiokehityksen hankaloittajina.

    Pitäisi ajatella ostovoimapariteettia. Jos Raumalla saa kilon perunoita eurolla ja Helsingissä kilo perunoita maksaa 1,25 euroa, niin Sari Sairaanhoitajan palkan pitäisi olla suhteessa perunakiloon sama Helsingissä ja Raumalla.

    Sen jälkeen valtiokin voisi ajatella, kannattaako kaikkea valtionhallintoa keskittää Helsinkiin, kun Raumalla budjetääriset kustannukset olisivat paljon pienemmät.

    Jonkin verran yhdysvalloissa kulkeneena voi sanoa, että siellä yritykset hakevat toiminnoilleen ja konttoreilleen optimaalisen sijainnin. Siellä maailmanlaajuiset yritykset ovat melko vaatimattomissa puitteissa ja halvoilla paikoilla.

    Suomen isot yritykset eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä mitä tulee pääkonttoriin. Tuontantolaitoksia sitä vastoin siirrellään sinne sun tänne halvan sähkön tms. perässä siirtokustannuksista piittaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Liian vanha kirjoitti 13.5.2014 kello 22:40

    Syltty: Eikä sovita. Tai eihän se kannattavuutta yleensä tuhoa, kun firmat sopeuttavat toiminnan siten että kannattavuus säilyy. Porukka vain siirtyy kilometritehtaalle.

    Eli palkkataso sovitaan siten, että se noudattelee keskimääräistä tuottavuutta, jolloin tietenkin matalan tuottavuuden työntekijät huonommilla alueilla jäävät työttömiksi. Eikä se tietenkään jousta huonoina aikoina, työntekijöiden määrät joustavat.

    Palkkoja alentamalla kulutuskyky laskee, joten työttömiä syntyy vain lisää.
    Sudannevaihteluissa kysyntä laskee ja nousee ja palakkojen alentaminne ei juurikaan vaikuta kysynnän vaihteluun esim Suomi vie investointituotteita ja jos ei investoida niin mikään hintojen lasku ei pelasta

    Ja kun palkkoja alennetaan niin kotimainen kysyntä laskee ja syö työpaikkoja.

    ja kun nykyään tuotanto on ketjuuntunutta niin yhden firman palkkojen lasku ei juurikaan vaikuta lopputuotteen hintaan

    Ja kun Suomi vie investointituotteita niin elinajan kulut ratkaisevat, samoin varaosahuolto, tukipalvelut, systeemin kehityskulku, version hallinta etc ovat hankintapäätösten osatekijöitä, ei yhden tekijän hinta

    Yleinen palkkojen lasku edellyttäisi keskitettyä sopimista, mutta sitä eivät työnantajat halua Suomessa.

    Ruotsi ja Saksa ovat taas soveltaneet keskitettyä palkkapolitiikka menestyksellä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Syltty kirjoitti 14.5.2014 kello 9:11

    Liian vanha: Palkkoja alentamalla kulutuskyky laskee, joten työttömiä syntyy vain lisää.

    Sudannevaihteluissa kysyntä laskee ja nousee ja palakkojen alentaminne ei juurikaan vaikuta kysynnän vaihteluun esim Suomi vie investointituotteita ja jos ei investoida niin mikään hintojen lasku ei pelasta

    Jos kustannuskilpailukyvyllä ei ole merkitystä, niin miksihän sitä teollisuustyötä on mennyt Kiinaan, Viroon ja Puolaan? Minkä takia pk-seudulla pyörii virolaisia rakennusmiehiä?

    Ja kysynnän puutteen vuoksihan suomalaisilla paperitehtailla ahkeroi tsekkejä asennuksessa, kustannuksilla tai kilpailukyvylä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, ehei ei.

    Pää pensaaseen vain niin ei tarvitse tehdä mitään. Sytetään vain kysyntää ja johtajia ja odotellaan että jotain tapahtuisi. Sillähän tästä selvitään, mitään ei tarvitse oikeasti tehdä, jatketaan kuten ennenkin ja 80-luvun lihavat vuodet tulevat takaisin.

    Maailmanmarkkinoilla on niin paljon tilaa, että kaikki suomalaiset tuotteet saataisiin upotettua sinne, jos hinta olisi vain kohdallaan. Tuossa laman kohdilla Metsolla/Valmetilla meni huonosti ja sitä vielä huononsi se, että pulju hävisi monta kauppaa peräkkäin kilpailijoilleen. Nyt siellä on sopeutettu rankalla kädellä ja kappas vain, kauppojakin on alettu voittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  33. Liian vanha kirjoitti 14.5.2014 kello 9:48

    Syltty: Jos kustannuskilpailukyvyllä ei ole merkitystä, niin miksihän sitä teollisuustyötä on mennyt Kiinaan, Viroon ja Puolaan? Minkä takia pk-seudulla pyörii virolaisia rakennusmiehiä?

    Kiinankin mennään siksi, että ollana markkinoiden vieressä ja rajamuurin sisällä.

    Esim Salcomp muutti tuotantonsa Kiinaan, mutta kulut nousivat 5 % , sillä tuottavuus oli siellä huono, korruptio, byrokratia ja logistiikka aiheuttivat paljon ylimääräisä kuluja Suomeen verrattuna.

    Ja nyt on palautunut tuotantoa takaisnkin esim polkupyöriä tehdään taas Suomessa kun em syistä kulut idässä olivatkin muuta kuin kuviteltiin

    Ja minäkin olin laajentamassa yhden yrityksen toimintaa Baltiaan ja syy mennä sinne oli toiminnan laajentaminen uusille markkinoille, ei sinne tuotantoa viety.

    Suurin osa Baltian markkinoilla toimivista yrityksistä on vain laajentanut toimintaansa sinne viemeättä sinne työpaikkoja.

    Suurin muu syy siirtyä Baltiaan on liiketoimintakielto Suomessa, samoin halutaan hyödyntää Viron korruptio ja Suomen ja Viron verottajan täydellinen yhteistyön puute.
    Virossa saa rahalla viranomaisen ummistamaan silmänsä liiketoimintakielloilta ja veronkierrolta.

    Minäkin tunnnen yrittäjiä, jotka operivat Baltiassa, mutta eivät maksa veroja mihinkään.

    Maailmanmarkkinoille uppoaa kyllä paljon tavaraa, mutta tuotteen pitää olla muuta kuin sinkkiämpäreitä. Suomen ongelma on tällä hetkellä siinä, etti uusia tuotteita ole kehitetty kuolevien tilalle.

    Mitä tulee tsekkeihin ja muihin liikkuviin työntekijöihin niin se on yksi EU:n perusperiaatteita.Minäkin liikuin 10 vuotta eri valtioissa, mutta en varmasti ollut halpatyövoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Liian vanha kirjoitti 14.5.2014 kello 10:57

    Evert The NeverRest: Pitäisi ajatella ostovoimapariteettia. Jos Raumalla saa kilon perunoita eurolla ja Helsingissä kilo perunoita maksaa 1,25 euroa, niin Sari Sairaanhoitajan palkan pitäisi olla suhteessa perunakiloon sama Helsingissä ja Raumalla.

    Ei asia ole näin suoraviivaista. Maakunnissa monet tuotteet ovat kalliimpia kuin pääkaupunkiseudulla esim polttoainen on kalliimpaa Ivalossa kuin Helsingissä.

    Maaseudulla ajetaan pidempiä matkoja ja sekin lisää kuluja

    Samoin ruuan hintakin vaihtelee, eikä ruoka ole automaattisesti halvempaa maakunnissa pääkaupunkiseutuun verrattuna.Yleisesti volyymit ovat pienempiä, kuljetuskustannukset korkeammat ja yksikkökulut korkeammat ienten volyymien vuoksi.

    Ja asumisen halpuus on sekin myytti, sillä lämmityskulut ovat maakunnissa korkeammat, samoin infran ylläpito etc

    Ei yhden tekijän halpuus tarkoita, että kokonaisuus olisi halvempi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Oikeistodemari kirjoitti 14.5.2014 kello 17:59

    Helsingissä on monia asioita, joita Raumalla ei ole. Rauma on pieni kaupunki, jossa on usein haissut paperi ja josta ei pääse muutamassa tunnissa lentäen Euroopan toiselle laidalle. Koulutusta on haettava muista kaupungeista ja kulttuuritarjonta on kapeaa. On aivan ymmärrettävää, että silloin asuminen maksaa vähemmän. Kustannuksia tulee muista asioista, kuten matkustamisesta.

    Rauma on muutenkin huono esimerkki kaupungista, jossa työttömyys piinaa ja teollisuus taantuu. Kaupungilla ja sen asukkailla menee kohtuullisen hyvin. Kaupunki on käytännössä velaton. Kaupungin johto ja poliitikot puhaltavat yhteen hiileen ja työttömyyttä on hoidettu mallikkaasti. Rakennemuutos on kova mutta ei läheskään niin kova kuin esimerkiksi Porilla lähes 30 vuotta sitten.

    Sen sijaan kannattaisi miettiä, onko hyvä, että Raumalla ja velkaisessa Kankaanpäässä palkat ovat samat. Rauman ja Kankaanpään ero on paljon isompi kuin Helsingin ja Rauman välillä. Vai olisiko Osmo valmis luomaan joka kaupunkiin omat palkat – ja sen lisäksi tietysti omat työtaistelut, joita tällainen hajautettu palkkamalli väistämättä toisi mukanaan?

    PS: Osmo käy pari kertaa vuodessa Raumalla ja sen seurauksena “tietää”, miten asiat ovat. Perustuuko vihreiden käsitys kehä kolmosen ulkopuolisista asioista muutenkin samanlaisiin pika-ekskursioihin? 🙂 Entä olisiko eettisesti oikein kertoa, jos tällaisessa palkkakysymyksessä ei ole pelkästään ulkopuolinen tarkkailija vaan toimii esim. Raumalla vaikuttavan teollisuusyrityksen hallituksessa? Silloin “duunarin kulutustasoa” voi tulla tarkkailleeksi vähän muustakin kuin objektiivisesta näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. Syltty kirjoitti 15.5.2014 kello 8:25

    Liian vanha: Ei asia ole näin suoraviivaista. Maakunnissa monet tuotteet ovat kalliimpia kuin pääkaupunkiseudulla esim polttoainen on kalliimpaa Ivalossa kuin Helsingissä.

    No heh heh.

    Näyttäs polttoaine.netin mukaan bensan hinta olevan Rovanimellä kautta linjan halvempaa kuin Helsingissä, saa etsiä Rovaniemen kalleimman bensan ja Helsingin halvimman, että tule hintaero toiseen suuntaan.

    Arvelen myös että Rovaniemen keskustasta saa kupin kahvia, sämpylän ja kolmostuopinkin halvemmalla kuin Helsingin keskustassa. Arvatenkin myös Rovaniemen keskustasta saa asunnon ja jopa jäätelötuutin halvemmalla kuin Helsingissä.

    On se maakunnissa eläminen kyllä kallista.

    Työpaikan kanssa voikin olla sitten vähän eri tilanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Risto kirjoitti 15.5.2014 kello 9:40

    pekka:
    Ei siis enää siten, että keskuspankki hallinnollisella päätöksellä sanelee valuuttakurssin. Avoimmessa maailmassa keskuspankit voivat yrittää toimenpiteillään vaikuttaa valuuttakursseihin, mutta se on vaikeaa ja usein tehotonta (tai ainakin kallista, kuten Sveitsin toiminta frangin vahvistumista vastaan on osoittanut).

    Kallista on yrittää tukiostoilla pitää oman valuuttansa kurssia ylhäällä. Siinä ei ole mitään kallista, että ilmoittaa, että jos muut haluavat ostaa maan valuuttaa vaikkapa jonkun tietyn kurssirajan yläpuoliseen hintaan, niin meillä riittää myytävää – rajattomasti.

    Kun keskuspankki tunkee omaa valuutaansa markkinoille, se myy jotakin, mitä se voi itse tuotaa rajattomasti ilman tuotantokustannuksia. En tiedä mistä ihmeestä sinä sait ajatuksen “kalleudesta”.

    EKP on harjoittanut järjettömän tiukkaa rahapolitiikka tämän kriisin aikana, tämän seurausten ollessa tuhoisia euroalueen taloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Samuli Saarelma kirjoitti 16.5.2014 kello 18:36

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että asumistuen voi lopettaa kokonaan. Jos ei pärjää tuloillaan, muttakoon halvemmille alueille. Helsinki pääsisi nopeasti eroon työttömistä ja muista tulonsiirroilla elävistä köyhistä ja asunnot vapautuisivat hyväpalkkaisille ammattilaisille, jolloin lisää työpaikkoja siirtyisi maakunnista Helsinkiin.

    Siis kumpi tässä on ongelmana, se, että Helsinki (kuntana) pääsisi eroon verorahoja kuluttavista tulonsiirroilla elävistä työttömistä vai se, että ihmiset ylipäätään joutuvat muuttamaan paikasta toiseen taloudellisista syistä?

    Jos tuo edellinen on ongelma, niin siihen minusta helpoin ratkaisu on se, että tulonsiirrot kiertävät entistä enemmän valtion kassan kautta. Helsinkiläiset veronmaksajat siis edelleen osallistuisivat työttömien elättämiseen, mutta raha kiertäisi valtion ei kunnan kautta.

    Jos jälkimmäinen on ongelma, niin sitten olisi mukava tietää, miksi vastaavaa ei katsota ongelmaksi työllisten kohdalla. Koko EU:n perusidea on siinä, että ihmiset voivat siirtyä työn perässä toisille alueille. Eivät ihmiset todennäköisesti niin muuten vaan tekisi, vaan varmaan ennemmin ottaisivat sen, että työ siirtyisi heidän lähelleen, mutta jos se ei siirry, niin sitten siirtyvät ihmiset, koska näkevät sen paikasta toiseen siirtymisen parantavan heidän taloudellista asemaansa.

    Miksi sama taloudellisista seikoista lähtevä muuttopaine katsotaan mahdottomaksi työttömien kohdalla? Näin etenkin, jos puhutaan pysyvistä ratkaisuista, ei tilapäisestä avusta.

    Yleinen pienituloisille maksettava asumistuki tulee käsittääkseni valtion rahoista. Muun Suomen veronmaksajat siis maksavat siitä, että asunnot pysyvät Helsingissä kalliina ja matalapalkkatyö halpana. Mikä järki tässä on? Eikö fiksumpaa olisi se, että jos ja kun Helsingissä kuitenkin tarvitaan niitä kaupan kassoja ja perushoitajia, niin näiden palkat sitten joustaisivat ylöspäin, jos työnantajat eivät muuten onnistuisi houkuttelemaan sinne työntekijöitä kalliin asumisen vuoksi?

    Jos yleisesti halutaan poliittisilla päätöksillä siirtää rahaa rikkailta köyhille, niin siirretään sitten esim. progressiivisen verotuksen ja perustulon avulla, mutta miksi asumismarkkinat pitäisi sen vuoksi sotkea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. pekka kirjoitti 16.5.2014 kello 18:36

    Risto:

    Kun keskuspankki tunkee omaa valuutaansa markkinoille, se myy jotakin, mitä se voi itse tuotaa rajattomasti ilman tuotantokustannuksia. En tiedä mistä ihmeestä sinä sait ajatuksen “kalleudesta”.

    Kirjoitin Sveitsin esimerkistä. Sveitsin frangihan vahvistui euroa vastaan finanssikriisin aikana rajusti. Keskuspankki SNB päätti tehdä jotain asialle, ilmoittivat olevansa valmiita “rajattomiin” operaatiohin frangin vahvistumisen estämiseksi. SNB:n valtavat valuuttaoperaatiot aiheuttivat esimerkiksi vuonna 2010 20 miljardin ja 2011 ensimmäisellä puoliskolla 10 miljardin frangin tappiot.
    Valuuttasodat eivät ole ilmaisia.
    Esimerkiksi FT on kirjoittanut asiasta paljon:

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f5a361ce-d862-11e0-8f0a-00144feabdc0.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Liian vanha kirjoitti 17.5.2014 kello 23:04

    Samuli Saarelma: Yleinen pienituloisille maksettava asumistuki tulee käsittääkseni valtion rahoista. Muun Suomen veronmaksajat siis maksavat siitä, että asunnot pysyvät Helsingissä kalliina ja matalapalkkatyö halpana. Mikä järki tässä on? Eikö fiksumpaa olisi se, että jos ja kun Helsingissä kuitenkin tarvitaan niitä kaupan kassoja ja perushoitajia, niin näiden palkat sitten joustaisivat ylöspäin, jos työnantajat eivät muuten onnistuisi houkuttelemaan sinne työntekijöitä kalliin asumisen vuoksi?

    Asumistuen lopettaminen ajaisi Helsingistä myös pienipalkkaiste , joten johtajat saisivat olla itsensä sihteereitä tai kaupasta haetaan tavaraa 100 % itsepalvelulla .

    Se ajaisi myös pienituloiset eläkeläiset, opisikelijat etc pois Helsingistä.

    Eikä asumistuki mene pienituloiselle vaan asunnon omistajalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Samuli Saarelma kirjoitti 20.5.2014 kello 12:48

    Liian vanha: Asumistuen lopettaminen ajaisi Helsingistä myös pienipalkkaiste , joten johtajat saisivat olla itsensä sihteereitä tai kaupasta haetaan tavaraa 100 % itsepalvelulla

    Miksi johtaja olisi ennemmin itsensä sihteeri kuin maksaisi sihteerilleen sellaista palkkaa, jolla hän voi asua kohtuullisen työmatkan päässä työpaikaltaan?

    Opiskelijat eivät käsittääkseni saa yleistä asumistukea, vaan opintorahan asumislisää.

    Eikä asumistuki mene pienituloiselle vaan asunnon omistajalle

    No, eikö tämä ole vielä suurempi syy luopua asumistuesta? Veronmaksajat lihottavat Helsingin vuokra-asuntojen omistajia. Mikä tolkku tässä on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Miten vähentää kuluja, jos rahat eivät riitä asumiseen? – Ehtitarjous kirjoitti 18.12.2015 kello 18:13

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus