Jytky ylsi demareihin

Antti Rin­teen val­in­ta demarien puheen­jo­hta­jak­si oli osa samaa aal­toa, joka toi perus­suo­ma­laisille jytkyn eduskun­tavaaleis­sa. Se oli toisaal­ta ken­tän hätähu­u­to perus­suo­ma­laisille menete­tys­tä kan­natuk­ses­ta ja toisaal­ta seu­raus­ta samas­ta tyy­tymät­tömyy­destä nyky­menoon, joka nos­ti perus­suo­ma­laiset demarei­den ohi.

Taustal­la ovat teol­lisu­u­den vaikeudet, jot­ka näkyvät suo­raan teol­lisu­us­du­unarei­den työl­lisyy­dessä ja IC-teknolo­gia, joka on tuhon­nut 300 000 keski­t­u­loista työ­paikkaa, lähin­nä pääasi­as­sa demarim­i­esten työ­paikko­ja.

Jut­ta Urpi­lais­es­ta tuli tämän vuosi­tuhan­nen toinen puolue­jo­hta­ja, joka menet­tää paikkansa puoluekok­ouk­ses­sa. Minä olin ensimmäinen.

Demareis­sa vaa­dit­ti­in muu­tos­ta, mut­ta mihin suun­taan? Hesarin mielestä mon­ta piirua vasem­malle, mon­en mielestä mon­ta askelta menneisyyteen.
Jut­ta Urpi­laisen aikana demar­it ovat men­neet vain alaspäin, mut­ta ei se ole hänen vikansa ollut. Demarei­den vaikeuk­sien taustal­la kaikkial­la Euroopas­sa on se, ettei kukaan osaa oikein sanoa, mitä pitäisi tehdä hyv­in­voivan duu­nar­ilu­okan ase­man säi­lyt­tämisek­si. Ran­skas­sa sosial­is­tit sai­vat het­kek­si äänestäjät usko­maan, että heil­lä on hal­lus­saan ratkaisun avaimet, mut­ta kun lupauk­set osoit­tau­tu­i­v­at pelkäsi retori­ikak­si, demaripres­i­dent­ti on nyt koko his­to­ri­an epäsuosituin.

Pop­ulis­tiset puolueet syövät demarien kan­na­tus­ta kaikkial­la. Mei­dän kaikkien on syytä jakaa suru, kos­ka asu­uhan meis­sä kaikissa pieni demari. Kuka ei toivoisi hyv­in­voivan keskilu­okan laa­jen­tu­van sen sijaan, että se supistuu.

Erään­laista epä­toivoa osoit­taa puheen­jo­hta­jan otta­mi­nen poli­ti­ikan ulkop­uolelta. Mut­ta onnis­tu­i­han se Keskustallakin.
Antti Rin­teen julk­isu­udessa esit­tämät lääk­keet ovat men­neen maail­man toimia. Tosin niiden analysoin­ti on mah­do­ton­ta, kos­ka ne on esitet­ty kovin epämääräis­es­ti. Mitä tarkoit­taa, että val­tion on annet­ta­va rahaa tehtaille?

Hänen on nyt help­po johtaa vaa­timuk­sil­laan demar­it pitkään oppo­si­tiokau­teen. Kovin perus­suo­ma­laisen oloinen puheen­jo­hta­ja ehkä tilk­it­see äänestäjien vir­taa perus­suo­ma­l­isi­in päin, mut­ta voi ava­ta uuden vuodon toiseen suun­taan. Miespuoliset tehdastyöläiset eivät oikein riitä äänestäjäkunnaksi.

On ennustet­tu, että koh­ta alka­vis­sa mini­hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa Rinne yrit­täisi perua tehtyjä säästöjä ja tuo­da ohjel­maansa osak­si hal­li­tu­so­hjel­maa. Vaikea uskoa tässä men­estyk­seen, niin huono on hänen neu­vot­telu­ase­mansa. Avaimet eduskun­nan hajot­tamiseen ovat kokon­aan kokoomuk­sen taskus­sa, ja kokoomuk­selle uudet vaalit taitaisi­vat sopia juuri nyt.

Olisi help­po ennus­taa yhä laske­vaa kan­na­tus­ta demareille. Itku­un eivät valin­nan jäl­keen purskah­ta­neet vain mon­et puoluekok­ouse­dus­ta­jat, vaan myös moni sivistynyt­tä puoluet­ta kaipaa­va äänestäjä. Vihreille pitäisi olla help­poa kalas­taa puolueen­sa menet­täneitä vihertäviä demare­i­ta. Kokoomuk­sen ja demarei­den välil­lä seilaa­vat liikku­vat äänestäjät pää­tyvät herkästi kokon­aan kokoomuk­selle. Kun Rin­teen piti suun­na­ta mon­ta piirua vasem­malle, voisi ajatel­la, että Vasem­mis­toli­itol­ta nyt ainakin siir­ty­isi väkeä demarei­hin, mut­ta voi käy­dä toisin päin. Vasem­mis­toli­iton voi olla help­po kalas­taa junt­ti­maisu­ut­ta kam­moavia demariäänestäjiä.

Nämä riskit Rinne ja kaik­ki demar­it tiedosta­vat, joten hätäa­putoimia on odotet­tavis­sa puolueen yhteistyökyvyn säi­lyt­tämisek­si ja uusien äänestäjäka­to­jen tukkimiseksi.
Onko Rinne sit­ten niin mah­do­ton kuin maineen­sa? Moni sanoo, että mies on kova rähjäämään, mut­ta osaa myös tul­la kabi­netista ulos neu­vot­te­lu­tu­lok­sen kanssa. Mut­ta osaako hän esi­in­tyä tele­vi­siokeskusteluis­sa niin, ettei karko­ta puol­ta kannattajistaan?

Pitäisikö min­un vihreänä olla iloinen puolueelle kuin lah­jak­si tar­joutuneesta kasvun mah­dol­lisu­ud­es­ta? En ole lainkaan. Pelkään suvait­se­mat­to­muu­den lisään­tymistä ja arvolib­er­al­is­min tap­pi­o­ta, enkä oikein osaa luot­taa siihenkään, että Antti Rin­teen demaripuolueesta on liit­to­laisek­si ympäristökysymyksissä.

67 vastausta artikkeliin “Jytky ylsi demareihin”

  1. Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen käy nyt hel­posti. Hal­li­tus hajoaa. Sehän on jo hyvässä alus­sa. Ehkä tapah­tuu vain hil­jainen hiipuminen.

    Ei tai­da tämä tynkämin­is­ter­iö ehtiä mitään isom­pia asioi­ta hoitaa ennen ensi eduskun­tavaale­ja. Voihan sitä Rinne tai muut uudet esit­tää suunnanmuutosta.
    Aivan eri asia onkin toteut­taa niitä.

    Toisaal­ta nykyi­nen hal­li­tus ei saa Sotea ja kun­tau­ud­is­tus­ta päätök­seen. Mik­si se yhtäkkiä onnis­tu­isi, kun ei mon­en vuo­den selvit­te­lyn jäl­keen ole vieläkään onnistunut. 

    Tal­vi­vaara, Finnair, Olk­ilu­o­to ovat niin hataral­la poh­jal­la, että vaikea on uskoa niiden selviy­tymiseen. Joten odotet­tavis­sa on vielä alamäkeä.

  2. Vielä kun kokoomuk­sen puheen­jo­hta­jak­si val­i­taan Paula Risikko niin on Suomes­sa kun­non sop­pa valmis.

  3. Tulee poli­ti­ikkaan ainakin sitä kai­vat­tua väriä, kun vielä Vapaavuori val­i­taan Kokoomuk­sen puheenjohtajaksi.

  4. Out­sider:
    Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen käy nyt helposti. 

    Tal­vi­vaara, Finnair, Olk­ilu­o­to ovat niin hataral­la poh­jal­la, että vaikea on uskoa niiden selviy­tymiseen. Joten odotet­tavis­sa on vielä alamäkeä.

    Tal­vi­vaara selviää hyvin, nikke­lin hin­ta on nousus­sa ja tarve aurinkopan­elei­hin sekä niiden akkui­hin on nousussa.

    Finnairin tule­vaisu­us riip­puu veroista.

    Olk­ilu­odon hal­vas­ta ener­gias­ta, jota ei ole näkyvissä.

  5. Pelkään suvait­se­mat­to­muu­den lisään­tymistä ja arvolib­er­al­is­min tappiota

    No mitä ovat suvait­se­vaisu­us ja arvolib­er­al­is­mi? Vihreistä voisi sanoa, että teille suvait­se­vaisu­ut­ta on pitää ovet mah­dol­lisim­man auki maail­man suvait­se­mat­tomim­mille kult­tuureille, ja jos tälle kohot­taa kul­makar­vo­jaan, niin vas­ta sit­ten on suvait­se­ma­ton. Jotain Hal­la-ahoa kohdel­laan kuin spi­taal­ista. Taan­tu­muk­sel­lista arvokon­ser­vatismia on ilmaista mielipi­de, että myl­ly pilaa maise­maa ja jatku­va humi­na käy hermoille.

  6. Nyt kun demar­it ansait­si­vat itselleen Rin­teen näköisen puheen­jo­hta­jan, ei kai sille sit­ten mitään. Annetaan miehen näyt­tää, miten nopeasti he kutis­tu­vat pien­puolueek­si. Jutan kanssa tämä pros­es­si olisi sen­tään kestänyt vähän kauemmin.

    Kai. Kai se täältä hip­ster­i­lan­di­as­ta on näyt­tänyt jo monas­ti siltä, että Keskus­takin olisi pitänyt hau­da­ta, mut­ta se on ollut kuin Paa­vo Väyry­sen ongenko­ho. Sanoisi Arse­nalin ex-pelaa­ja Ray Par­lour, että sil­lä on bouncebackability.

    Jotakin hyvää kuitenkin. Antti Rinne pysäyt­tää äijäsi­iv­en vuodon perus­suo­ma­laisi­in, jol­loin demarei­hin vielä jääneet val­is­tuneet ihmiset saa­vat tor­pat­tua duu­nar­isi­iv­en pahim­mat löp­sähdyk­set. Perus­suo­ma­lai­sis­sa he sen­tään edus­ti­vat jär­jen ääntä.

    Kieltämät­tä oli­han tilanne kään­tynyt absur­dik­si: Rinne näyt­täy­tyi uud­is­tusvoimana kun taas Urpi­lainen jou­tui puo­lus­ta­maan leikkauk­sia thatch­er­mäisen tiukasti. Virkansa puoles­ta. Val­tio­varain­min­is­ter­il­lä on vain hävit­tävää, pait­si jos on Sauli Niinistö. 

    En olisi kuitenkaan toivonut täl­laista kohtaloa. Viime eduskun­tavaaleis­sa alkoi näyt­tämään, että demarei­hin pitää ihmisen toivon­sa isoista puolueista lait­taa. Nyt Suomen puoluekent­tään jää ihmiskasvoisen, joskaan ei pitkään aikaan enää sosial­is­min kokoinen reikä. Vihrei­den mentävä?

  7. Min­ua kiin­nos­taisi tietää kenen aloite oli Rin­teen tuomi­nen mukaan? Mis­sä tehti­in päätös Urpi­aisen vas­tae­hdokkaista? Joka tapauk­ses­sa — mis­sä tahansa päätös tehti­inkin — suosit­te­len heille strate­gista suun­nit­telua kehit­täviä opintoja. 🙂

  8. Hyvää ana­lyysiä, mut­ta tämä koh­ta ontuu: “Kuka ei toivoisi hyv­in­voivan keskilu­okan laa­jen­tu­van sen sijaan että se supis­tuu.” Ontuu sikäli, että ajatuk­sen mukaan demar­it ovat yhtä kuin keskilu­ok­ka, kos­ka tek­stis­sähän puhutaan demarien riskeistä. Keskilu­okkaa lie­nee joka puolueessa. 

    Kiin­nos­tavaa nähdä, mitkä ovat Rin­teen ohjel­mat, arvot ja esi­in­tymis­taidot, entä kieli­taito? Val­in­ta on ymmär­ret­tävä, kos­ka muu­tos­ta demarien oli pakko hakea, vaik­ka epä­toivois­es­ti. Kol­men vuo­den kulut­tua taas valin­nan paikka.

  9. Yritätkö hien­varais­es­ti väit­tää, että Vihreät olisi sivistynyt puolue tai vai­h­toe­hto sivistynyt­tä puoluet­ta etsivälle? Halu­aisin nähdä tässä muu­ta­man hyvän perustelun. Esimerkik­si Helsingis­sä kaiken­laista sivistyk­seen liit­tyvää perus­toim­intaa aje­taan Vihrei­den johdol­la alas. Ei kauhean sivistynyt­tä ja hyvin anti-sosiaalidemokraattista.
    Muuten ana­ly­y­sisi on ihan osu­vaa. Voisitko tehdä saman­tyylisen Vihreistä itsestään?

  10. Jos kokoomuk­sen johtoon val­i­taan Paula Risikko, se olisi katas­trofi demareille. “Sari Sairaan­hoita­ja” ja mon­et muut samankaltaiset vaival­la han­ki­tut äänestäjät karkaisi­vat lähin­nä kokoomuk­sen suun­taan. Miehiä ei löy­dy riit­tävästi heitä korvaamaan…

  11. Ennus­tus: Rinne rupeaa val­tio­varain­min­is­terik­si. Raho­ja, eri­tyis­es­ti myyn­ti­t­u­lo­ja, ohjataan mies­val­tais­ten alo­jen elvy­tyk­seen. Talous läh­tee vih­doin pie­neen, kuitenkin ennustet­tua parem­paan kasvu­un — lähin­nä muista syistä mut­ta väliäkö sil­lä. Rinne ottaa kunn­ian. Näön vuok­si vaatii val­tion suurem­paa panos­ta teol­lisu­udessa, telakoil­la ja kaivoksissa.

    Lisäk­si Rin­teel­lä on mah­dol­lisu­us kerätä euroskep­tikko­jen ääniä per­su­jen suunnal­ta, kos­ka ei ole ollut suh­muroimas­sa sen parem­min val­u­vikaista euroa kuin sen pelas­tussähellyk­siäkään, toisin kuin Urpi­lainen ja moni muu demari. Pitää vain ker­toa kan­nat­ta­jille, että virhe­hän tuo yhteis­val­u­ut­ta oli ja demar­it nyt aiko­vat tehdä kaiken, että vahin­got saataisi­in minimoitua.

    Saat­taapi myös olla, että seu­raa­va euroku­plakri­isi ehtii iskeä vielä tämän hal­li­tuk­sen aikana. Sil­loin Rin­teel­lä on mainio maali­paik­ka, jos alkaa avain­min­is­ter­inä vaa­tia Suomen eroa rahaliitosta.

    Rin­na alkaa myös vaa­tia ulko­mais­ten työn­tek­i­jöi­den nyky­istä tarkem­paa valvon­taa ja sosi­aalietu­jen rajoittamista.

    Jotenkin näin siis voisi toimia strate­gia, joka tähtäisi per­suille siir­tynei­den kan­nat­ta­jien houkutteluun.

  12. Ehkä sitä kan­nat­taisi keskit­tyä omaan tekemiseen ja kan­natuk­seen, kos­ka ei siinäkään ole hur­raamista. Eurovaal­i­tap­pio tulos­sa, ellei joku saa kun­nol­la ilmaa pur­jeisi­in­sa ja kerää aivan uusia äänestäjiä vihreille, ja eduskun­tavaalei­hin pitäisi taikoa mojo­va kasvu, jos vihreät halu­a­vat nous­ta sille tasolle, jos­ta voi arvostel­la mui­ta, ennen kuin ne ovat ehti­neet päivääkään olla uudessa tehtävässään. Tai ylipäätään kas­vat­taa toim­intaansa, kos­ka valit­tu­jen määrähän on ratkai­se­vaa, ei blog­it tai omas­ta mielestään yliv­er­tainen osaaminen. 

    Punakka ja pönäkkä mies on yleen­sä pär­jän­nyt hyvin suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa, joten var­masti Rin­nekin saa kan­na­tus­ta aikaan. Jos demareil­la on suuria ongelmia vähän joka paikas­sa, niin ei vihrei­denkään meno mitään paraa­ti­marssia ole Euroopan tasol­la. Vaik­ka Suomen kak­si paikkaa säi­ly­isi, joka lie­nee mah­dol­lista, niin par­la­men­tis­sa voi olla aika kovaa kyytiä tiedos­sa, jos vihrei­den kan­na­tus las­kee gallupi­en ennakoimalle tasolle. Jatkos­sakaan en luot­taisi nuorem­man pol­ven ole­van aiem­paa vihreäm­pää, eikä mitkään vaalipi­ir­i­u­ud­is­tuk­setkaan paljoa merk­itse — eli paljoa en kehtaisi leukail­la muille, jos olisin vihreä edustaja. 

    Ehkä sosi­aalipoli­it­ti­sista kysymyk­sistä kiin­nos­tuneet naiset voivat siir­tyä äänestämään vihre­itä naisia, mut­ta muuten tuskin tulee liiket­tä demareista vihreisi­in. Eikä Rin­nekään ole mitään vielä muut­tanut, vaik­ka tietäähän sen mitä sieltä tulee. Hauskaa­han tätä poli­it­tista peliä on seu­ra­ta ja siinä kisaavia, vaik­ka ei enää uskoisi koko jär­jestelmän kykyyn muut­taa oikein mitään.

  13. Sakari Sarki­maa:
    Hyvää ana­lyysiä, mut­ta tämä koh­ta ontuu: “Kuka ei toivoisi hyv­in­voivan keskilu­okan laa­jen­tu­van sen sijaan että se supis­tuu.” Ontuu sikäli, että ajatuk­sen mukaan demar­it ovat yhtä kuin keskilu­ok­ka, kos­ka tek­stis­sähän puhutaan demarien riskeistä. Keskilu­okkaa lie­nee joka puolueessa.
    ‘snip’

    Ei toki onnu, sil­lä demar­it eivät ole yhtä kuin keskilu­ok­ka, mut­ta demareis­sa oli varsin paljon keskilu­okkaista väkeä (riip­puu tietysti määritelmästä), joka nyt on vähen­tynyt — sekä demareista että työelämästä yleensä.

    Ehkä tätä juris­ti­van­hempi­en juris­tipoikaa voidaan sit­ten pitää nykyisen perus­de­marin pro­to­tyyp­pinä, jota pieni rötöste­ly ei häiritse?

  14. Tuli mieleen sem­moinen ske­naario, jos­sa Rinne ei tule val­i­tuk­si seu­raavaan eduskun­taan. Jotain melko dra­maat­til­lista pitäis var­maan tapah­tua ensin.

  15. Suo­mi olisi ansain­nut hyvän sos­si­aalidemokraat­tisen puolueen, ihan demokra­t­ian vuok­si. Nyt sel­l­aista ei enää ole.

    Suomes­sa on nyt kak­si perus­puoluet­ta, Per­sut ja SDP. Kum­mat aja­vat saman­laista poli­ti­ikkaa, jos­sa raskas teol­lisu­us tulee ensin ja toisena.

    Vihreille ja Vasem­mis­tol­li­tolle tässä on tilaisuus.

    Vihtrei­den poli­ti­ik­ka on ollut aika varovaista ja puolueen puheen­jo­hta­ja, sanois­inko, näkymätön. Eurovaalien ohjel­mas­ta j kam­pan­jas­ta ei ole ollut juuri havain­to­ja. Jos Vihreät ovat päät­täneet, että Hedi Hau­ta­lan avus­ta­jien virheet hyvitetään MEP paikalla ja yhden paikan mene­tys Vasem­mis­toli­itolle on ok, niin.… vaikeuk­sia on luvassa.

    Rinne puhdis­taa puolue­jo­hdon epälo­jaaleista ainek­sista, jol­loin kaik­ki lib­er­aalimpi toim­inta demareista tulee pois­tu­maan. Kan­na­tus pudon­nee 10 %:n tun­tu­maan, kos­ka ei ollut nos­tet­ta eikä visio­ta vaan pop­ulisia ja hajoit­tamista mis­sään vaiheessa.

    Per­sui­hin siir­tyneet tuskin enää palavaat takaisin, jos Soi­ni yhtään osaa hoitaa asioi­ta. Sik­si demareil­ta paluu men­neisyt­teen oli turha liike.

    Kokoomus sinän­sä on sijoit­tunut aika taitavasti juuri demarien ton­tille, hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­jana ja luotet­ta­vana vastuunkantajana.

    Liikku­vat äänestäjät löy­tyvät nais­val­taisil­ta palvelu­aloil­ta. He ratkai­se­vat vaalituloksen.

  16. Her­mi­it­ille, Antti Rinne nimeno­maan ei ole neu­vot­teli­ja ja hänelle “poruk­ka päät­tää” tarkoit­taa, että hän päät­tää. Juristi vetää niin pitkälle kuin uskaltaa painostuksen.

    PRO­li­it­to tol­ki iloit­see, kos­ka koko toim­inta ei ole enää Rin­teen julk­isu­uskam­pan­jaa vaan siel­lä voidaan jo tehdä jotain muu­takin, ehkä jäsen­ten hyödyksi.

  17. Eräs ongelmista suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa on vah­va virkamieskun­ta. Kuten aamutele­vi­sios­sa tänään argu­men­toiti­in, Jutan puhe “katais­tui”. Niin­hän siinä kävi, mut­ta ehkä oikea ver­bi olisi jäljitel­lyt jotain val­tio­varain­min­is­ter­iön voimahahmoista. 

    Jutan työ ei ollut help­po. Jos istuu Het­emäen tms. kaverei­den kanssa lentokoneessa 10 tun­tia viikos­sa, siinä vaa­di­taan luon­teen­lu­ju­ut­ta, että muis­taa äänestäjiä enää vuo­den jäl­keen. Min­is­ter­iön väen kanssa pitäisi tul­la min­is­ter­inä toimeen, ja sik­si myötäi­lyn vaara on ilmeinen. Poli­it­tisil­la virka­nim­i­tyk­sil­lä korkeille palleille voidaan semen­toi­da min­is­ter­iöön tiet­ty ajat­te­lu­ta­pa jopa vuosikym­meniksi. Tule­vaisu­udessa olisi luovut­ta­va pysyvistä min­is­ter­iön eli­it­tivirkamiehistä ja siir­ryt­tävä min­is­terin val­it­se­maan kabi­net­ti­in. Kat­so­taan kuin­ka käy Rin­teen, jos val­tio­varain­min­is­terik­si aikoo. Oli min­is­ter­iö mikä tahansa, toiv­ot­tavasti saamme vah­van min­is­terin. Heistä on Suomes­sa pulaa.

    Automa­ti­saa­tio ja IT:n hyväk­sikäyt­tö ete­nee ja syö ihan yhtä lail­la korkeasti koulutet­tu­jen valkokaulustyötä, ja itse asi­as­sa kiihtyväl­lä tahdil­la nimeno­maan ns. “parem­pia duune­ja”. Toimit­ta­jat ovat vain yksi ja help­po esimerk­ki. Tarvi­taan ajat­te­lu­ta­van muu­tos­ta ja aivan uusia ideoita aina ihmis­ar­von uudelleen­määrit­tämis­es­tä läh­tien, kos­ka mielekästä työtä riit­tää yhä harvemmalle. 

    Vasem­mis­tol­la on hyvät mah­dol­lisu­udet ottaa aloit­teen­tek­i­jän roo­lia pelisään­tö­jen uud­is­tamises­sa ja sel­l­aisen yhteiskun­nan luomises­sa, jos­sa ihmiset voivat tun­tea olon­sa arvokkaak­si. Oikeis­to­lainen, myös vihrei­den edus­ta­ma, talous­poli­ti­ik­ka johtaa polar­isoitu­vaan ja luon­teeltaan kyykyt­tävään palveluy­hteiskun­ta­malli­in, jos­sa ano­taan lomakkeil­la oikeut­ta pysyä hengis­sä. Jos tekee virheen tieto­jen ilmoit­tamises­sa, saa niskaansa petossyyt­teen, karenssin tai mui­ta syr­jäyt­täviä toimenpiteitä.

  18. “Demarei­den vaikeuk­sien taustal­la kaikkial­la Euroopas­sa on se, ettei kukaan osaa oikein sanoa, mitä pitäisi tehdä hyv­in­voivan duu­nar­ilu­okan ase­man säilyttämiseksi.”

    Osmo se jak­saa pitää yllä keskustelua luokkay­hteiskun­nas­ta. Itse en kat­so kuu­lu­vani mihinkään luokkaan. Olen tul­lut kahdek­san­lap­sisen pien­ti­lal­lisen poikana Helsinki­in 1970-luvun alus­sa. Omaisuuteni mah­tui pie­neen pahvi­laatikkoon. Olen asunut seit­semän vuot­ta alivuokralaisas­un­nois­sa. Nyt kuu­lun var­al­lisuuteni perus­teel­la ylimpään desi­ili­in ja eläk­keen­saa­jien kol­men pros­entin kär­keen. Poli­it­tis­es­ti olen aina ollut liikku­va äänestäjä, äänestänyt muu­ta­man ker­ran myös vihreätä Osmoa.

    Nyt on näyt­tänyt jo pitem­män aikaa siltä, että monil­ta ylälu­okkalaisik­si itsen­sä lukevil­ta maail­man­paran­ta­jil­ta, hyviltä ihmisiltä, on hävin­nyt reali­teet­tien taju. Suomes­ta ollaan kovaa vauh­tia tekemässä maail­man sosi­aal­i­toimis­toa. Näistä asioista on kol­le­gani, KHT Pauli Vahtera jak­sanut kir­joit­taa blo­gis­saan jo vuosikausia.

  19. Aivan poikkeuk­sel­lisen kiin­nos­ta­va poli­it­ti­nen vuosi tiedossa!

    Keskus­ta läh­tee vaalei­hin koke­mat­toma­l­la Sip­iläl­lä, Soi­ni on Soi­ni ja kaiken päälle demar­it pelaa suurel­la riskil­lä val­it­se­mal­la arvaa­mat­toman Rin­teen. Mitä vain voi tapah­tua ja kaik­ki koali­tiot ovat mah­dol­lisia. Kun tähän lait­taa päälle vielä liikku­vat äänestäjät, niin on mah­do­ton veika­ta kuka on seu­raa­va päämisteri.

    Rin­teen val­it­sem­i­nen demarei­den puheen­jo­hta­jak­si avasi yllät­täen kokoomuk­selle aivan poikkeuk­sel­lisen mah­dol­lisu­u­den saa­da iso määrä liiku­vista naisäänestäjistä itselleen. Nykyaikana on nimit­täin käsit­tämätön­tä, että kuudel­la suurim­mal­la puolueel­la on miespuheen­jo­hta­jat. Jos kokoomus val­it­see Risikon puheen­jo­hta­jak­si, uskaltaisin veika­ta kokoomus­ta ennakko­su­osik­si voit­taa vaalit. Ja jos kokoomus val­it­see Vapaavuoren, niin vihreil­lä on suuri houku­tus vai­h­taa itse puheen­jo­hta­ja (naisek­si).

    Kun tähän vielä lisää euron epä­var­man tule­vaisu­u­den, Suomen suuren rak­en­teel­lisen ali­jäämän ja Venäjän/USA:n kylmän sodan, niin vauh­tia ja vaar­al­lisia tilantei­ta ei tule puuttumaan.

  20. TomiA: Ennus­tus: Rinne rupeaa val­tio­varain­min­is­terik­si. Raho­ja, eri­tyis­es­ti myyn­ti­t­u­lo­ja, ohjataan mies­val­tais­ten alo­jen elvytykseen.

    Nykyi­nen ylik­oulu­tus­poli­ti­ik­ka on valkokaulustyön elvy­tys­tä. Mak­se­taan koulut­ta­jille, jot­ka koulut­ta­vat osaa­jia, joille ei ole kysyn­tää. Sitä elvy­tys­tä on siel­lä sun tääl­lä, kun vain osaa kat­soa. Helsin­ki ei ilmeis­es­ti irti­sano väkeään. Elvy­tys­tä sekin on. Sitä pait­si moni ihan men­estyvä, teolli­nen yri­tys on syn­tynyt nimeno­maan val­tion kylvämistä siemenistä ja teol­lisu­udessa työsken­telee aika paljon muitakin kuin niitä monien vihaamia, likaisia haalarimiehiä.

    Toimit­ta­ja aivan oikein huo­maut­taa, että val­tion rahavir­roille olisi nyky­hetkessä tarvetta: 

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/05/09/rinteen-valinta-herattaa-keskustelua-luottoluokituksista/20146604/12

    Aina kohkataan jostain val­tion suures­ta osu­ud­es­ta taloud­es­ta. Paljon oleel­lisem­pi tieto on, kuin­ka iso osa taloud­es­ta on taval­la tai toisel­la veron­mak­sajien rahoit­ta­maa. Jos yksi­ty­istää julkisen ter­veyskeskuk­sen, val­tion ja veron­mak­sajien rooli taloudessa ei pienene yhtään. Ter­veyskeskus sul­kee oven­sa heti, kun veron­mak­sa­jat lopet­ta­vat sen rahoit­tamisen suo­raan (omana toim­intana) tai välil­lis­es­ti (asi­akkaiden lasku­jen mak­sa­jana). Val­tion rahoil­la yrit­täviä “yrit­täjiä” meil­lä riit­tää, mut­ta aidosti yksi­tyis­es­tä taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta meil­lä on huu­ta­va pula. 

    Pro­tek­tion­is­tiset toimet sitä pait­si ovat tulleet muoti­in myös kahdessa markki­nal­ib­er­al­is­min mekas­sa, kuten Pfiz­erin ja Astra Zenecan viime aikaisia kään­teitä seu­ran­neet tietävät. Jopa brit­ti­hal­li­tus on kilju­mas­sa työ­paikkatakui­ta. Per­in­teisem­pi tehdastyö ei ole kiin­nos­tanut, mut­ta heti kun hyv­in­palkatun ja siten poten­ti­aal­is­ten äänestäjien työn katoami­nen maas­ta on uhkana, ryhdytään suo­ras­taan ennenku­u­lumat­tomi­in kulissien takana tapah­tu­vi­in toimi­in. Meis­sä jokaises­sa taitaa asua pieni “pro­tek­tion­isti”, kun vain kat­soo siihen peili­in objektiivisesti.

  21. JTS:
    Her­mi­it­ille, Antti Rinne nimeno­maan ei ole neu­vot­teli­ja ja hänelle “poruk­ka päät­tää” tarkoit­taa, että hän päät­tää. Juristi vetää niin pitkälle kuin uskaltaa painostuksen.

    PRO­li­it­to tol­ki iloit­see, kos­ka koko toim­inta ei ole enää Rin­teen julk­isu­uskam­pan­jaa vaan siel­lä voidaan jo tehdä jotain muu­takin, ehkä jäsen­ten hyödyksi.

    Onko­han tuos­ta jotain näyt­töäkin? Ovat nimit­täin aika raskai­ta syytök­siä. Itse olen saanut Antti Rin­teestä läm­min­henkisen kuvan, joka haas­toi Jut­ta Urpi­laisen kun muut eivät rohjen­neet. Kat­sokaa Ruotsin demarien nousua kun ay-jyrä siel­läkin nyt keu­lana. Ihme­tyt­tää että demare­i­ta lyödään, vaik­ka tarkoi­tus on tehdä poli­ti­ikas­ta entistä ihmisläheisempää.

  22. Kim­mo:

    Rin­teen val­it­sem­i­nen demarei­den puheen­jo­hta­jak­si avasi yllät­täen kokoomuk­selle aivan poikkeuk­sel­lisen mah­dol­lisu­u­den saa­da iso määrä liiku­vista naisäänestäjistä itselleen. Nykyaikana on nimit­täin käsit­tämätön­tä, että kuudel­la suurim­mal­la puolueel­la on miespuheen­jo­hta­jat. Jos kokoomus val­it­see Risikon puheen­jo­hta­jak­si, uskaltaisin veika­ta kokoomus­ta ennakko­su­osik­si voit­taa vaalit. Ja jos kokoomus val­it­see Vapaavuoren, niin vihreil­lä on suuri houku­tus vai­h­taa itse puheen­jo­hta­ja (naisek­si).

    Jaa. Mitä yhteistä on Urpi­laisel­la, Sin­nemäel­lä ja Kiviniemellä?

    Oikea vas­taus on, että nais­puheen­jo­hta­jien aikana kan­na­tus on rom­ah­tanut. Uskaltaako Kokoomus ottaa Risikko-riskin? Ai niin, Jäät­teen­mäen kausi oli muuuten vain pelkkä katastrofi.

  23. Toden­näköisin vai­h­toe­hto on se, että meil­lä on parin kuukau­den päästä hal­li­tus, jos­sa päämin­is­ter­inä on Stubb ja val­tion­va­rain­min­is­ter­inä Rinne. Tämä on sitä demokra­ti­aa, mut­ta Suomelle tuhoisaa. Toinen on poli­it­tis­es­ti koke­ma­ton ja toista sisäpoli­it­tiset asi­at kiin­nos­tanevat samaan VMP-tyyli­in kuin Pohjo­is­maid­en neu­vos­ton asi­at. Rin­teen lausun­to, että “sen mitä työ­markki­na­jär­jestöt keskenään sopi­vat, on hal­li­tuk­sen hyväksyt­tävä” ei ole enää nykypäivää. Men­nään reilusti taak­sepäin. Demar­it alka­vat näyt­tää perus­suo­ma­lais­ten kaltaiselta puolueelta, vaik­ka mitä muu­ta väittäisivät.

    Eurovaaleista ei voi tehdä vielä var­mo­ja johtopäätök­siä puheenjohtajamuutosten
    vaiku­tuk­sista. Tule­vat eduskun­tavaalit ovat hyvin tärkeät ja poli­ti­ik­ka on taas hyvin mie­lenki­in­toista. Urpi­laisen hylkäämi­nen oli suuri virhe demareil­ta. Jut­ta on var­masti selviy­tynyt ylivoimais­es­ti parhait­en nais­poli­itikoista, jot­ka ovat olleet noin kovil­la paikoilla.

    Kokoomus­laiset eivät uskalla vali­ta Risikkoa johta­jak­seen, vaik­ka se toisi naisäänestäjiä demareista. Val­in­ta on joko Vapaavuori tai Stubb. Toiv­ot­tavasti Vapaavuori.

  24. Itse valin­nan­nan tulok­ses­ta min­ul­la ei ole mitään san­omista. Asi­as­ta Osmo kir­joit­ti, että puolue­jo­hta­jan val­in­ta poli­ti­ikan ulkop­uolelta osoit­taa epätoivoa. 

    Olen toista mieltä. Se, että puolueen johtoon val­i­tut val­it­se­vat puolueelle ulkop­uolisen johta­jan osoit­taa real­is­tista totu­u­den tajua. Valin­nan tehneet, erik­seen puolueak­ti­iveistä val­i­tut luot­tomiehet, ymmär­sivät, että totu­us suo­ma­lais­ten poli­ti­ikko­jen tasos­ta on nyt vih­doin levin­nyt myös äänestäjien kesku­u­teen. Mikäli puolueen johtoon olisi edelleen valit­tu pitkän lin­jan huip­pupoli­ti­ikko, oli­si­vat äänestäjät tule­vis­sa vaaleis­sa muis­ta­neet asian. Mah­dol­lisu­us jopa oman paikkansa menet­tämis­es­tä olisi val­it­si­joille ollut suuri. Ulkop­uolisen val­it­semisen jäl­keen kansa saat­taa uno­htaa aiem­mat tyhmyydet.

    Mielestäni vaal­i­t­u­los ker­too sen, että SDP:llä on vielä arvostelukyky­isiä akti­ive­ja. vielä ei kaik­ki toi­vo SDP.n tule­vaisu­ud­es­ta ole menetet­ty. Jois­sakin asiois­sa kuitenkin kansan muisti on pitkä. viimek­si­mainit­tyu sik­si, ettei liian nopei­ta tulok­sioa ole syytä odotella.

  25. Sip­ilän esi­tys val­tiony­htiöi­den myyn­nistä ja raho­jen käyt­tämis­es­tä uusi­in val­tion osakkusyri­tyk­si­in ei saanut tuomio­ta edes Kokoomuksessa.

    Näyt­tää rii­ipu­van siis esit­täjästä miten aloit­teisi­in suhtaudutaan.

    Ja ilman val­tion jonkin­laista tukea on vaikea laa­jen­tua pikku­fir­mas­ta kan­sain­välisek­si toimijaksi.

    Nokian tietoli­iken­teen ja kän­nykkäbusinek­sen alku perus­tui siihen, että val­tio osti Nokian tuot­tei­ta vaik­ka ne eivät olleet kil­pailukyky­isiä ja laatukin oli mitä sattuu.
    Ja val­tio tar­josi kehi­tys­tölle alus­tan ja val­tion organ­isaa­tio oli osa tuotekehitystä.

    Mitä tulee val­in­taan niin SDP:n virhe oli ettei avoin­ta kisää syn­tynyt vaan pelkästään jyrkin oppo­si­tio aset­ti vaihtoehdon.

    Mitä tulee pop­ulis­tei­hin niin ne tule­vat nouse­maan ellei uut­ta real­is­tista hyv­in­voin­tia tur­vaavaa vai­h­toe­htoa synny.

    Radikaalit ainek­set voidaan vielä pitää kuris­sa niin kau­na kuin milenosoituk­sia on valvo­mas­sa enm­män poli­ise­ja kuin osal­lis­tu­jia, mut­ta jon­ain päivänä lau­ma kas­vaa hallitsemattomaksi

  26. Rinne on surkea valinta.Vaikka Suomes­sa tehdastyö lisään­ty­isi, ei tehtaat tule­vaisu­udessa työl­listä paljoa ihmisiä. On todel­la ikävää, jos oma maail­manku­va ei vas­taakaan todel­lisu­ut­ta, mut­ta ei ole järkeä uskotel­la, että ollaan 70-lvulla.

    AY-jyränä Rinne ajaa kokopäivätöis­sä ole­vien (hyvä­palkkaisten miesten) etua ja käyt­tää samal­la romant­tista retori­ikkaa vähäo­sais­ten puo­lus­tamis­es­ta, vaik­ka ay-liike on työt­tömän vihollinen.

    Todel­li­nen demari miet­tisi, miten 2000-luvun maail­mas­sa kaikille ihmisille saataisi­in hyviä olo­ja, vaik­ka ihmis­ten välil­lä on val­tavia lah­jakku­usero­ja. Toiset saa­vat per­imän mukana kaiken ilmaisek­si. Miten ay-jyrä voisi vas­ta­ta mitään tähän kysymyk­seen? Automa­tiosidus­sa yhteiskun­nas­sa lah­jakku­userot räjähtävät kattoon.

  27. PenaK: Rin­teen lausun­to, että “sen mitä työ­markki­na­jär­jestöt keskenään sopi­vat, on hal­li­tuk­sen hyväksyt­tävä” ei ole enää nykypäivää. Men­nään reilusti taak­sepäin. Demar­it alka­vat näyt­tää perus­suo­ma­lais­ten kaltaiselta puolueelta, vaik­ka mitä muu­ta väittäisivät.

    Paljon kehutus­sa Tan­skan mallis­sa työ­markki­noiden säätelem­i­nen perus­tui täy­del­liseen kak­sikan­taan eli työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat keskenään työelämän pelisään­nöistä eikä val­tio sekaan­tunut asioi­hin mis­sään muodossa.Työelämän pelisään­nöt per­su­tu­i­v­at työe­htosopimuk­si­in ja lake­ja säädet­ti­in vain sen ver­ran kuin kan­sain­väliset sop­par­it edellyttivät

    Vas­ta kun oikeis­to­hal­li­tuk­set alkoi­vat säädel­lä työelämää byrokra­tial­la ja jäykil­lä sään­nöil­lä jär­jestelmä suis­tui raiteil­taan ja työt­tömyys on nous­sut korkealle.

    Eri­tyis­es­ti ikään­tynei­den työt­tömyys on syöksynyt ylöspäin Tan­skas­sa ja niin­pä ikään­tynei­den työl­lisyysaste on jo pienem­pi kuin Suomessa.

    Pitää muis­taa, että nyky­isi­in talousoppei­hin kuluu korkea työt­tömyysaste ja se taas syn­nyt­tää vastavoimia.

    Kun syr­jäytet­ty­jen määrä on jo liki 500000 niin kyl­lä se luo alus­ta hyvin radikaaleille liikkeille.Ja eli­it­ti aikoaa tehostaa kap­inali­ik­keen syn­tymistä laa­jen­ta­mal­la orjatyötä

  28. eläke­vaari: Poli­it­tis­es­ti olen aina ollut liikku­va äänestäjä, äänestänyt muu­ta­man ker­ran myös vihreätä Osmoa.

    Nyt on näyt­tänyt jo pitem­män aikaa siltä, että monil­ta ylälu­okkalaisik­si itsen­sä lukevil­ta maail­man­paran­ta­jil­ta, hyviltä ihmisiltä, on hävin­nyt reali­teet­tien taju. 

    Min­ul­la on sama taus­ta ja olen täysin samaa mieltä.
    Mei­dän suurin luokka­jako on henkisel­lä tasol­la, meitä hal­lit­see todell­si­u­ud­es­ta vier­aan­tunut eli­it­ti, joka yrit­tää pakot­taa kansaa kuin orjia

  29. “Antti Rin­teen julk­isu­udessa esit­tämät lääk­keet ovat men­neen maail­man toimia. Tosin niiden analysoin­ti on mah­do­ton­ta, kos­ka ne on esitet­ty kovin epämääräis­es­ti. Mitä tarkoit­taa, että val­tion on annet­ta­va rahaa tehtaille?”

    Kuinka­han moni on viitsinyt tutus­tua Rin­teen ehdotuksiin?
    Rin­teen ehdo­tuk­sien järkevyydestä:

    Eikö vuokra-asun­to­jen lisäämi­nen pääkaupunk­in­seudul­la olisi järkevää? Eikö tie infraan investoin­ti olisi järkevää? Eikö tur­val­lis­ten koulu­jen rak­en­t­a­mi­nen home­k­oulu­jen tilalle olisi järkevää?

    Onko velan lyhen­tämi­nen myymyl­lä hyvin tuot­tavia osakkei­ta sil­loin kun velkaa on saatavil­la käytän­nössä nol­lapros­en­til­la järkevää?

  30. Vihrei­den ei niin hirveästi pitäisi kut­sua ketään jun­teik­si, heiltä niitä löy­tyy ihan omas­ta takaa. Vihreät ovat jo use­am­man jäse­nen­sä suul­la esimerkik­si vaati­neet soti­lasli­it­to Natoon liit­tymistä: siinähän se ratkaisu tosi­aan, amerikkalais­ten tukiko­h­ta San­ta­ham­i­nas­sa — tuli heti tur­valli­nen olo!
    On tietenkin ymmär­ret­tävää, että oikeis­tovihreä Soin­in­vaara ei siedä vasem­mis­to­laisia, mut­ta ei Rin­teen val­in­ta ole askel taak­sepäin tai men­neisyy­den haikailua, niinkuin Uimo­nen ja Soin­in­vaara sanovat. Aske­lia taak­sepäin otta­vat nämä her­rat itse ja rivakasti tekemäl­lä Suomes­ta pieni­palkkaisten pätkä­työy­hteiskun­nan amerikkalaiseen tyyli­in. Pär­jätköön ken voi. Minä toiv­otan ide­olo­gian ter­ve­tulleek­si takaisin demarei­hin, vaikken itse demari olekaan. Halaikoot vihreät ja kokkar­it toisiaan.

  31. banaani: AY-jyränä Rinne ajaa kokopäivätöis­sä ole­vien (hyvä­palkkaisten miesten) etua ja käyt­tää samal­la romant­tista retori­ikkaa vähäo­sais­ten puo­lus­tamis­es­ta, vaik­ka ay-liike on työt­tömän vihollinen.

    Rin­teen johta­ma Pro­li­it­to edus­taa palvelu­alo­ja ja jäsenistöstä on suuri osa naisia ja palvelu­alo­jen työntekijöitä.

    Suomen vien­nistäkin jo 25 % on palvelu­jen vinetiä esim Sak­san palvelu­jen vien­nistä vain n 15 %.

    Ongel­ma on, että Suomes­sa palveluk­si miel­letään vain piikominen

  32. Hjal­mar:
    ‘snip’
    On tietenkin ymmär­ret­tävää, että oikeis­tovihreä Soin­in­vaara ei siedä vasem­mis­to­laisia, mut­ta ei Rin­teen val­in­ta ole askel taak­sepäin tai men­neisyy­den haikailua, niinkuin Uimo­nen ja Soin­in­vaara sanovat. Aske­lia taak­sepäin otta­vat nämä her­rat itse ja rivakasti tekemäl­lä Suomes­ta pieni­palkkaisten pätkä­työy­hteiskun­nan amerikkalaiseen tyyliin.
    ‘snip’

    Ahaa, vai Uimo­nen ja Soin­in­vaara ovat Suomen ongelmien taustal­la tekemäl­lä “Suomes­ta pieni­palkkaisten pätkä­työy­hteiskun­nan amerikkalaiseen tyyliin”.

    No, kun asia on noin yksinker­tainen, var­maan ratkaisukin löy­tyy hel­posti — mut­ta miten Rin­teen val­in­ta siihen vaikuttaa?

  33. ripa:
    ‘snip’
    Eikö vuokra-asun­to­jen lisäämi­nen pääkaupunk­in­seudul­la olisi järkevää? Eikö tie infraan investoin­ti olisi järkevää? Eikö tur­val­lis­ten koulu­jen rak­en­t­a­mi­nen home­k­oulu­jen tilalle olisi järkevää?
    ‘snip’

    Siis Rin­nekö alkaa rak­en­ta­maan vuokra-asun­to­ja pääkaupunkiseudulle? Tai tur­val­lisia koulu­ja (tai yleen­sä koulu­ja)? Tai investoimaan tiestöön?

    Jää nähtäväk­si.

  34. Kyl­lä tämä kan­natuk­sen kasvu­un nos­taa demareil­la. Ihan hyvä että sosial­is­tipuolueel­la on pomo, joka vielä ymmärtää että työn ja pääo­man välil­lä edelleenkin on sama ris­tiri­ita kuin ennenkin. Ratkaisun välineitä demareil­la ei ole mut­ta muiden puoluei­den kanssa yhdessä voi syn­tyä hyvääkin jälkeä kun­han jous­tavu­ut­ta löytyy.

  35. Mulle on tärkein­tä että Soinille löy­tyy riit­tävästi päte­viä vas­tus­ta­jia jokaises­ta isos­ta puolueesta, että ei tulisi vielä pahempaa jytkyä kuin 3 vuot­ta sitten.

  36. Työväen­puolei­den filosofinen perus­ta on materialismissa. 

    Suuren Moosek­sen eli Paa­vo Lip­posen jäljiltä Sdp alkoi lei­jua ide­al­is­mis­sa — arvois­sa, rakkaudessa, euroop­palaisu­udessa… SDP muut­tui tun­nus­tuk­sel­lisek­si semi­uskon­nol­lisek­si liikkeeksi.

    Pyhän jäl­keen tuli pro­faani ja lama. Rakkau­den ja lau­peu­den ihanteet eivät enää toim­i­neet. SDP:n korkeali­ito aut­toi kyl­lä kreikkalaisia, mut­ta suo­ma­lais­ten tilanteeseen ei ollut tar­jo­ta kuin leikkauk­sia ja lisää oppivelvol­lisu­ut­ta. Kan­na­tus romahti.

    Kuin filosofi­an oppikir­jan kohdas­ta jostain 4.7. “Dialek­ti­ik­ka”, tapah­tui niin, että ide­al­isti­nen maail­man­syleily muut­tui Seinäjoel­la mate­ri­al­is­tisek­si rakennustyömaaksi.

    Teesi-anti­teesi-teesi… Näin­hän se maail­ma muut­tuu ja kehittyy.

  37. ripa: Kuinka­han moni on viitsinyt tutus­tua Rin­teen ehdotuksiin?

    Sen ver­ran, että luin Rin­teen paperin Aate, liike ja tule­vaisu­us.

    Paperis­sa on erit­täin paljon sel­l­aista, jos­ta on kaikkien help­po olla samaa mieltä. Halu­taan säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tio, kestävyys­va­je pitäisi hoitaa työl­lisyy­den lisään­tymisel­lä ja talouskasvul­la, koulu­tuk­ses­ta pitää pitää kiin­ni, val­tion raho­ja kan­nat­taa investoi­da kan­nat­tavi­in investoin­tei­hin, pk-yri­tys­ten kasvu­ra­hoi­tus pitää saa­da kun­toon, tutkimus­ra­hoituk­sen pitää lisään­tyä, veronkier­to pitää saa­da kuri­in, jne.

    Tämän kaiken voisi kir­joit­taa vaik­ka kokoomuk­sen puolue­toimis­tossa. Tai ihan minkä vain muunkin puolueen koneistossa.

    Vasem­mis­to­laisu­us löy­tyy verop­uolelta, se on kohtu­upuh­das­ta vasem­mistopop­ulis­mia; nos­te­taan rikkaiden per­in­tö- ja pääo­mat­ulovero­tus­ta, nos­te­taan ter­vey­delle haitallis­ten tuot­tei­den valmis­tevero­ja (ei kuitenkaan viinan ja muutenkin maltil­lis­es­ti), nos­te­taan kiin­teistövero­ja (pait­si asun­to­jen). Ain­oat suurem­mat muu­tok­set tässä koske­vat elinkeino­tukia, mut­ta niistä ei oikeas­t­aan maini­ta kuin maat­alous­maan kiinteistövero.

    Yrit­täjien kannal­ta Rin­teen tek­sti on tarkkaan lukien aika ikävää, mut­ta eivät tai­da yrit­täjät kuu­lua kor­po­raat­ti-ay-ihmisen suo­sion piiri­in noin yleensäkään.

    Esi­tys on näitä paria ide­ol­o­gista osaa luku­unot­ta­mat­ta taidokkaan har­mi­ton. Olen­naista on se, mitä sieltä puut­tuu. Numerot lois­ta­vat pois­saolol­laan. Samoin kasvun eväistä puhutaan kovin yleisel­lä tasol­la. Paperin mukaan uusia vien­ti­tuot­teita­mme voisi­vat olla esimerkik­si van­hus­ten­hoito kiinalaisille, eko­rak­en­t­a­mi­nen afrikkalaisille tai oppimissovel­lus­ten ja ‑pelien myynti.

    Lisä­meno­ja luetel­laan paljon, lisä­tu­lo­ja kovin vähän. Yhteen­lasku ei toimi.

    Olen kovin pahoil­lani, mut­ta en vaku­u­tu. Kun tari­nan eväät ovat vähissä ja puheet muuten telakkatuk­i­ta­soa, tuo on ihan hyvää poli­it­tista fik­tio­ta. Toiv­ot­tavasti sitä eivät Rin­teen äänestäjätkään otta­neet ihan tosis­saan, kos­ka kulut­ta­jan­suo­ja on vähissä.

  38. Soin­in­vaara taitaa pelätä, että SDP:n kan­na­tus läh­tee nousu­un. Niin armot­toman tylyä ja ymmärtämätön­tä on hänen “ana­lyysin­sä”.

    Ensin­näkin häm­mäste­len, mikä on se poruk­ka, joka SDP:n vielä voisi jät­tää. Puolueen kan­na­tus on niin poh­jaluke­mis­sa, että sitä kan­nat­ta­vat enää vain uskol­lisim­mista uskol­lisim­mat — ja iäkkäät ihmiset. He eivät enää puoluet­ta vai­h­da. Urpi­lainen ei ole yhtään uut­ta äänestäjää tuonut, mut­ta mon­ta on hänen aikanaan menetet­ty. Ei Rinne sen huonom­pi ainakaan voi olla.

    Toisek­seen ihmette­len tätä höpinää “loikas­ta vasem­malle” tai “siir­tymästä men­neisyy­teen”. Tuo on ihan pelkkää retori­ikkaa. Poli­ti­ikkaa tehdään aina ajas­sa, ja keino­ja toimia on mon­en­laisia. Jonkun mielestä voisi olla men­neisyyt­tä, että eräs puolue vielä tänäänkin vas­tus­taa ydin­voimaa sen takia, että läh­es 30 vuot­ta sit­ten on sat­tunut yksi ydinvoimalaonnettomuus.

    Ja mitä hyö­tyä on olla “nyky­isyy­dessä ja tule­vaisu­udessa” toimi­va puolue, jos se ei tuo ääniä? Poli­ti­ikas­sa ain­oa tapa saa­da val­taa on saa­da kan­na­tus­ta. Jos nykyi­nen tapa toimia ei puhut­tele äänestäjiä, on pakko muut­taa lin­jaa. Ymmär­rän kyl­lä Soin­in­vaaraa (ja myös per­su­ja), jot­ka pelkäävät oman puolueen­sa kan­natuk­sen pienen­e­mistä. Kaikille muille puolueille tot­ta kai olisi sopin­ut SDP:n kan­na­tus­po­h­jan kaven­tu­mi­nen entis­es­tään Urpi­laisen johdolla.

  39. Kim­mo: Keskus­ta läh­tee vaalei­hin koke­mat­toma­l­la Sip­iläl­lä, Soi­ni on Soi­ni ja kaiken päälle demar­it pelaa suurel­la riskil­lä val­it­se­mal­la arvaa­mat­toman Rin­teen. Mitä vain voi tapah­tua ja kaik­ki koali­tiot ovat mah­dol­lisia. Kun tähän lait­taa päälle vielä liikku­vat äänestäjät, niin on mah­do­ton veika­ta kuka on seu­raa­va päämisteri.

    Jäin itsek­seni miet­timään sitä, mah­tu­isi­vatko Rinne ja Soi­ni samaan hal­li­tuk­seen. Yhteistä poli­it­tista poh­jaa on vaik­ka kuin­ka, mut­ta kos­ka puolueet kisaa­vat nyt paljolti samoista äänestäjistä, yhteistyö voi olla vaikeaa.

    Tämä sama tek­i­jä tekee vaa­likamp­pailus­ta mie­lenki­in­toisen. Soi­ni tuskin halu­aa päästää SDP:ltä saami­aan äänestäjiä takaisin, joten niistä sieluista käy­dään kova kisa. Se kisa voi kuitenkin olla tem­ati­ikaltaan sel­l­ainen, joka saa osan perus­suo­ma­lai­sista jäämään koti­in tai palaa­maan keskus­taan ja osan demareista val­umaan vasem­mis­toli­it­toon, vihreisi­in ja kokoomukseen.

    Jos voisi arva­ta kulissien tapah­tu­mia, niin siel­lä kokoomus ja keskus­ta miet­tivät vauhdil­la sitä, miten voisi­vat saa­da por­var­i­hal­li­tuk­sen aikaan. Kokkareil­la ja kepu­laisil­la tuskin on niin suuria lin­jari­ito­ja, etteikö niistä pää­sisi vauhdil­la sopuun.

    Jos sekä demar­it että per­sut lähtevät pop­ulis­mil­in­jalle, niin voi olla, että pop­ulis­tiäänestäjien määrä on rajalli­nen. Tai sit­ten esille ote­tut teemat saa­vatkin niin paljon meteliä, että niiden taakse tulee paljon porukkaa.

    Tulee kyl­lä todel­la jän­nää vaaleis­sa. Pahin ske­naario on se, että tulos on samal­la taval­la pat­ti­ti­lanne kuin viime vaaleis­sa. Tässä vai­heessa maa ei oikein kestäisi toista pahasti ontu­vaa hal­li­tus­ta. Pat­ti­ti­lanteeseenkin on valitet­ta­van hyvin ainek­sia, jos sekä demar­it että per­sut osoit­tau­tu­vat han­ka­lik­si yhteistyökump­paneik­si porvareille.

    Toisaal­ta voi hyvinkin käy­dä niin, että Rinne esikun­ti­neen saat­taa demar­it pienen hypähdyk­sen jäl­keen takaisin van­hak­si per­in­teikkääk­si puolueek­si, joka kyke­nee yhteistyöhön kaikkien kanssa. Sen jäl­keen hal­li­tuk­seen löy­tyy kolme keskisu­ur­ta, mikä tekee jo varsin vah­van hallituksen.

    Ja kaik­ki tämä on tietenkin vain hyvin speku­lati­ivista asi­aa, kun mitään hajua puoluei­den ensi kevään kan­natuk­ses­ta ei ole.

  40. R.Silfverberg:
    Mulle on tärkein­tä että Soinille löy­tyy riit­tävästi päte­viä vas­tus­ta­jia jokaises­ta isos­ta puolueesta, että ei tulisi vielä pahempaa jytkyä kuin 3 vuot­ta sitten.

    Luulen, että aika moni ajat­telee samal­la taval­la kuin sinä.

    Onko meil­lä siis todel­lisu­udessa kak­sipuolue­jär­jestelmä? Per­sut ja “muut”? Siltähän se eduskun­tavaalien jäl­keenkin näyt­ti ja seu­rauk­se­na oli aika lail­la lamaan­tunut hallitus.

  41. O.S: “Taustal­la ovat teol­lisu­u­den vaikeudet, jot­ka näkyvät suo­raan teol­lisu­us­du­unarei­den työl­lisyy­dessä ja IC-teknolo­gia, joka on tuhon­nut 300 000 keski­t­u­loista työ­paikkaa, lähin­nä pääasi­as­sa demarim­i­esten työpaikkoja.”

    Tuo on nimeno­maan asian ydin. Lisäk­si vielä AY-liik­keen rahoi­tus­po­h­ja demareille on kaven­tunut työ­nan­ta­jien mak­samien jäsen­mak­su­jen vähen­e­misen myötä. (Joku kai luulee vieläkin, että työn­tek­i­jä mak­saa ay-jäsen­mak­sun. Harha tulee kai siitä, että hän saa vero­tuk­ses­sa lukea AY-jäsen­mak­sun hyväk­seen vähen­nyk­sen muodossa.)

    Nyt kun ei ole taloudel­lis­es­ti enää niin hyvät ajat, niin ns. jakop­uoluei­den aika alkaa olla ohi. Joten luule, että Soin­in­vaaran odot­ta­ma äänestäjävyöry vihreille ei tule toteu­tu­maan. Vihrei­den tulisi muut­taa poli­ti­ikkaansa piirun ver­ran Suomen kil­pailukykyä paran­tavaan suun­taan. Hait­to­jen säätämäi­nen vien­ti- ja tuon­tikau­palle rikkkidi­rek­ti­ivin muo­dos­sa ei ole tämän päivän poli­ti­ikkaa. Suomen omien luon­no­varo­jen ( turve, lan­ta, puu, vesi, tuuli) kestävän hyö­dyn­tämisen edis­tämi­nen olisi puolueelle mah­dol­lisu­us kan­natuk­sen lisäämiseen. 

    Suo­mi ei voi yksin pelas­taa maa­pal­loa, eivätkä muut seu­raa esimerkkiämme, vaik­ka säädämme itsellemme uni­ver­sum­in kaikenkieltävim­mät ympäristölait.

  42. Evert The Nev­er­Rest:
    Teesi-anti­teesi-teesi… Näin­hän se maail­ma muut­tuu ja kehittyy.

    On myös Teesi-leikkianti­teesi-teesi. Kuten Kokoomuk­sen “Vas­takkainaset­telun aika on ohi”. Tai kyl­lähän julkisen sek­torin duunareil­la ainakin het­ken on ollutkin juh­lat. Kuka­pa ei äänestäjiä ostaisi.

    Ana­lyysi Vihreistä Evert The Nev­er­Rest tai joku muu?

  43. ripa:
    “Antti Rin­teen julk­isu­udessa esit­tämät lääk­keet ovat men­neen maail­man toimia.”

    Rin­teen ehdo­tuk­sien järkevyydestä:

    Eikö tie infraan investoin­ti olisi järkevää?

    Tähän oli pakko tarttua.

    Nyky­maail­mas­sa, kun tarpeel­liset tiet on jo tehty eikä niistä suo­ranais­es­ti ole pulaa, tien rak­en­t­a­mi­nen ei ole mikään investoin­ti. Investoin­nin pitäisi tuot­taa, tien rak­en­tamis­es­ta koituu vain lisämenoja.

  44. Daniel Fed­er­ley: Luulen, että aika moni ajat­telee samal­la taval­la kuin sinä.

    Onko meil­lä siis todel­lisu­udessa kak­sipuolue­jär­jestelmä? Per­sut ja “muut”? Siltähän se eduskun­tavaalien jäl­keenkin näyt­ti ja seu­rauk­se­na oli aika lail­la lamaan­tunut hallitus.

    jos meil­lä olisi 2‑puoluejärjestelmä ja enem­m­mistö­vaalit kuten Bri­tan­ni­as­sa ja monis­sa suuris­sa teol­lisu­us­mais­sa, kja lisäk­si n 5 % äänikyn­nys, niin meil­lä olisi luul­tavasti ain­oina suu­ri­na puolueina “kon­ser­vati­ivi­nen” kokoomus­ta muis­tut­ta­va puolue ja demare­i­ta vas­taa­va “työväen­puolue” ja sit­ten joku pop­ulisti­nen vaankielipuolue. 

    Bri­tan­ni­as­sa pop­ulis­tipuiolue ei ole äänikyn­nyk­sen takia pässyt edes par­la­ment­tin alahuoneeseen, mut­ta EU-kri­it­tisyy­den takia kyl­lä EU-parlamenttiin. 

    Suomen vaal­i­ta­pa jos­sa sisään­pääsyä ei ratkaise koon­aisään­imäärä vaan suhdeluku, ja äänikyn­nyk­sen puut­tumi­nen, suosii keskus­ta-tyyp­pisiä alueel­lisia puoluei­ta (joi­hin myös RKP ja KD) voidaan laskea sekä uusien puoluei­den syn­tymistä. Esim Ruot­sis­sa on äänikyn­nys ja siel­lä Sverigedemokra­ter­na ei ole edes päässyt Val­tiopäiville. [Noinko­han? OS]

    Jos muis­tat­te niin v 2011 hal­li­tus­neu­vot­te­lut oli­vat sik­si vaikeat että per­in­teis­ten por­varei­den enem­mistö oli äärim­mäisen niuk­ka, ja kepu halusi vaal­i­tap­pi­onsa takia ulos hal­li­tuk­ses­ta, eikä Demarei­den pääneu­vot­teli­ja Heinälu­o­ma alun­perin halunut samaan hal­li­tuk­seen kokoomuk­sen kanssa olleenkaan vaan olisi halunut muo­dostaa kansan­rin­tama­hal­li­tuk­sen ja vaati lisäk­si uusia vaale­ja. Vas­ta kun demarei­den pääneu­vot­teli­jak­si vai­hdet­ti­in Urpi­lainen niin neu­vot­telu­ja voiti­in jatkaa. Vasem­mis­toli­it­to otet­ti­in sik­si mukaan että saati­in demarei­den toivo­muk­ses­ta enem­mistö min­is­tereistä vas­tus­ta­maan Natoon liittymistä. 

    Se oli sil­loin se. Nyt pääl­lim­mäisenä ongel­mana ei ole enää Kreikan tai Por­tu­galin tuk­i­lainat vaan Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Jän­nit­täväk­si asian tekee se että nyt pidet­tävät EU-vaalit ovat erään­laine har­joi­tus. Se mitä EU ja Venäjä päät­tää tai jät­tää päät­tämät­tä ensi syksyn ja tal­ven aikana tulee ratkaise­maan aika paljon mil­lainen liikku­mavara Suomel­la on ylipään­sä. Suo­mi on taloudel­lis­es­ti liian riip­pu­vainen Venäjästä ja se joka kek­sii ratkaisun siihen voi jytky­il­lä, mut­ta jos tilanne vain pahe­nee voi joku yrit­tää irtiot­toa toiseen suun­taan. Tiedä vaik­ka SKP heräisi eloon uudestaan?

  45. Oikeis­tode­mari:
    ‘snip’
    Ensin­näkin häm­mäste­len, mikä on se poruk­ka, joka SDP:n vielä voisi jät­tää. Puolueen kan­na­tus on niin poh­jaluke­mis­sa, että sitä kan­nat­ta­vat enää vain uskol­lisim­mista uskol­lisim­mat – ja iäkkäät ihmiset. He eivät enää puoluet­ta vaihda.
    ‘snip’

    Vai­h­ta­vat toki — sitä kut­su­taan luon­nol­lisek­si pois­tu­mak­si ja vai­h­to on peruuttamaton.

  46. Viherinssi:
    Paperis­sa on erit­täin paljon sel­l­aista, jos­ta on kaikkien help­po olla samaa mieltä.

    … kestävyys­va­je pitäisi hoitaa … talouskasvulla …

    Tämän kaiken voisi kir­joit­taa vaik­ka kokoomuk­sen puolue­toimis­tossa. Tai ihan minkä vain muunkin puolueen koneistossa.

    Kir­joite­taanko noin myös vihrei­den puolue­toimis­tossa? Minä en lait­taisi tuol­laista mihinkään vihreään ohjelmaan.

  47. Ensin Osmo sanoo, että:

    “Demarei­den vaikeuk­sien taustal­la kaikkial­la Euroopas­sa on se, ettei kukaan osaa oikein sanoa, mitä pitäisi tehdä hyv­in­voivan duu­nar­ilu­okan ase­man säi­lyt­tämisek­si. Ran­skas­sa sosial­is­tit sai­vat het­kek­si äänestäjät usko­maan, että heil­lä on hal­lus­saan ratkaisun avaimet, mut­ta kun lupauk­set osoit­tau­tu­i­v­at pelkäsi retori­ikak­si, demaripres­i­dent­ti on nyt koko his­to­ri­an epäsuosituin.”

    Ja jatkaa sit­ten, että:

    “Pop­ulis­tiset puolueet syövät demarien kan­na­tus­ta kaikkialla.”

    Eikö kuitenkin pop­ulis­mil­la ole ainakin aiem­min tarkoitet­tu nimeno­maan sitä retorista uskot­telua, että meil­lä on ratkaisun avaimet, vaik­ka oikeasti ei olekaan? Eli juuri demar­it tässä ovat olleet pop­ulis­tisia sanan varsi­naises­sa merkityksessä.

    Nämä muka­mas “pop­ulis­tiset” puolueet taas ovat tar­jon­neet vai­h­toe­hto­ja demaripop­ulis­mille, jon­ka retori­ikan läpi yhä use­ampi äänestäjä on oppin­ut näkemään. Ovatko vai­h­toe­hdot real­is­tisia vai retorista uskot­telua, pitäisi tarkastel­la tapausko­htais­es­ti puolue ja poli­ti­ikan lohko ker­ral­laan. Ainakaan eurokri­it­tisyy­den leimaami­nen pop­ulis­mik­si ei enää oikein pidä meriv­et­tä. Euro jos mikä oli jär­jet­tömän mit­takaa­van retorispop­ulisti­nen han­ke, jon­ka piti luo­da euroop­palaisille kan­soille tunne kuu­lu­mis­es­ta samaan kokon­aisu­u­teen. Siihen oli kiva uskoa niin kauan kuin sitä kesti, aivan samaan tapaan kuin oli kiva uskoa siihen että kun­han vain itse olemme posi­ti­ivisia ja suvait­se­vaisia, kaik­ki maa­han­muut­ta­jaryh­mät inte­groitu­vat euroop­palaisi­in yhteiskun­ti­in suh­teel­lisen kivut­ta ja aut­ta­vat meitä selviy­tymään huolto­suh­teen ongelmista. Ikävä kyl­lä jos­sain vai­heessa todel­lisu­us lyö korville kovakallois­in­takin niin, että siihen, mihin olisi kiva uskoa, ei enää ilman ylit­sepääsemätön­tä kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin koke­mus­ta voi uskoa.

  48. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Jaa. Mitä yhteistä on Urpi­laisel­la, Sin­nemäel­lä ja Kiviniemellä?

    Oikea vas­taus on, että nais­puheen­jo­hta­jien aikana kan­na­tus on rom­ah­tanut. Uskaltaako Kokoomus ottaa Risikko-riskin? Ai niin, Jäät­teen­mäen kausi oli muuuten vain pelkkä katastrofi.

    Eikä sovin­is­mi ole vielä hävin­nyt mihinkään.

  49. Marko Hami­lo:
    ‘snip’
    Euro jos mikä oli jär­jet­tömän mit­takaa­van retorispop­ulisti­nen han­ke, jon­ka piti luo­da euroop­palaisille kan­soille tunne kuu­lu­mis­es­ta samaan kokon­aisu­u­teen. Siihen oli kiva uskoa niin kauan kuin sitä kesti ‘snip’

    Oli?
    Mikäs val­u­ut­ta teil­lä siel­lä on käytössä?
    Tääl­lä meil­lä kyl­lä euro käy edelleen — eikä muu­ta ole näköpiirissäkään.
    Nuo venäläis­mieliset tosin jär­jestelevät kansanäänestyk­siä, onko siitä nyt kysymys?

  50. banaani: Todel­li­nen demari miet­tisi, miten 2000-luvun maail­mas­sa kaikille ihmisille saataisi­in hyviä olo­ja, vaik­ka ihmis­ten välil­lä on val­tavia lahjakkuuseroja.

    Ihmisen omi­naisuuk­sil­la on aika pieni hajonta.Vaikka ääripäi­den väli voi olla näen­näis­es­ti suuri niin lah­jakkait­en ja idioot­tien määrä on vähäi­nen ja 96% on taviksik­si luokiteltuja .

    lah­jakkai­ta on n 2 % eli maail­man mitas­sa 140 miljoon­aa. Ei sil­lä koko maail­maa pyöritetä 

    Ja monel­lako lah­jakkaal­la on mah­doll­si­u­us kehit­tää lah­jakku­ut­taan ? Ehkä neljä­sos­al­la eli noin 35 miljoonalla .

    Ja kuin­ka monel­la on halu­ja tehdä lah­jakku­ut­taan vas­taavaa työtä ? Sekin on murto-osalla.
    Hyvä esimerk­ki tuos­ta halut­to­muud­es­ta oli Men­san jäsen huip­puä­lykkyy­del­lä, hän kier­si maail­maa ja haki koke­muk­sia, ei rahaa eikä asemaa

    Tai USA:n älykkäin henkilö James Woods on tyy­tynyt b‑luokan filmitäh­den asemaan

    Kyl­lä ne maail­man työt tehdään edelleen tule­vaisu­udessakin taviksilla.

  51. Jalankulk­i­ja: Eikä sovin­is­mi ole vielä hävin­nyt mihinkään.

    Niin. Kysyn nyt seuraavaa:

    Onko mainit­tu­jen puoluei­den kan­na­tus nais­puheen­jo­hta­jan aikana

    a) nous­sut
    b) laskenut
    c) en osaa sanoa

  52. Sha­keem: Oikeis­to­lainen, myös vihrei­den edus­ta­ma, talous­poli­ti­ik­ka johtaa polar­isoitu­vaan ja luon­teeltaan kyykyt­tävään palveluy­hteiskun­ta­malli­in, jos­sa ano­taan lomakkeil­la oikeut­ta pysyä hengis­sä. Jos tekee virheen tieto­jen ilmoit­tamises­sa, saa niskaansa petossyyt­teen, karenssin tai mui­ta syr­jäyt­täviä toimenpiteitä.

    Vihreät tietääk­seni kan­nat­ta­vat perustuloa.

  53. OS: “Vihreille pitäisi olla help­poa kalas­taa puolueen­sa menet­täneitä vihertäviä demareita.”

    Luu­len­pa, että kovin suur­ta saal­ista ei ole tiedos­sa. Vihreäthän ovat tran­si­top­uolue, jota äänestävät lähin­nä ide­al­is­tiset alle kolmekymp­piset. Se hakkaa muut puolueet men­nen tullen eri­lai­sis­sa nuori­son leikki­vaaleis­sa, mut­ta hävik­ki vart­tuneem­pi­en joukos­sa on niin rajua, että yleinen kan­na­tus laa­haa samas­sa alle kymme­nessä pros­en­tis­sa vuodes­ta toiseen. 

    Demar­it taas, kuten tiede­tään, keräävät kan­natuk­sen­sa vart­tuneem­pi­en joukos­ta. Demar­it on ollut sen ver­ran luo­taan­työn­tävä puolue nuo­rille jo pitkään, että vihreisi­in kallel­laan ole­vat nuoret ovat tehneet päätök­sen­sä jo kauan sitten.

    Toinen kysymys on sit­ten kokon­aan, saa­vatko karut taloudel­liset tosi­asi­at nuoret luop­umaan ide­al­is­mis­taan entistä aikaisem­min ja omak­sumaan henkilöko­htaisen edun­valvon­ta-ajat­telun aikaisem­min. Jos näin käy, tietää se kylmää kyytiä vihreille. Kan­nat­taa tutkia Irlan­nin viime par­la­ment­ti­vaalien tulosta.

  54. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Niin. Kysyn nyt seuraavaa:

    Onko mainit­tu­jen puoluei­den kan­na­tus nais­puheen­jo­hta­jan aikana

    a) nous­sut
    b) laskenut
    c) en osaa sanoa

    Ja mil­lä aiot todis­taa, että syy kan­natuk­sen lasku­un johtuu hameen alta?

  55. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Jaa. Mitä yhteistä on Urpi­laisel­la, Sin­nemäel­lä ja Kiviniemellä?

    Oikea vas­taus on, että nais­puheen­jo­hta­jien aikana kan­na­tus on rom­ah­tanut. Uskaltaako Kokoomus ottaa Risikko-riskin? Ai niin, Jäät­teen­mäen kausi oli muuuten vain pelkkä katastrofi.

    Jäät­teen­mäen kausi jäi lyhyek­si mut­ta hän voit­ti vaalit. Tosin käyt­tämäl­lä hyväk­si kil­pail­i­jan mokia. Mut­ta vaaleis­sa kaik­ki on sallittua. 

    Onko Merkel rom­ah­dut­tanut Sak­san CDU:n kan­natuk­sen? Tai Thatch­er aikoinaan bri­tien kon­ser­vati­ive­ja? Todel­lisu­udessa Suomenkin demare­i­ta ajoi takapenkiltä koko 2000-luvun ensim­mäiset 12 vuot­ta Tar­ja Halo­nen. Jut­ta Urpi­laisen ongel­ma oli että hän peri Tar­jan saap­paat liian myöhään.

  56. Marko Hami­lo: Eikö kuitenkin pop­ulis­mil­la ole ainakin aiem­min tarkoitet­tu nimeno­maan sitä retorista uskot­telua, että meil­lä on ratkaisun avaimet, vaik­ka oikeasti ei olekaan? Eli juuri demar­it tässä ovat olleet pop­ulis­tisia sanan varsi­naises­sa merkityksessä.

    En kyl­lä tois­taisek­si syyt­täisi demare­i­ta pop­ulis­mista, toki sitäkin on ajoit­tain esi­in­tynyt. Suomen vauras­tu­mi­nen 1900-luvul­la voidaan mielestäni suurelta osin lukea maltil­lisen demar­ili­ik­keen ansioksi. 

    Hei­dän ongel­mansa on, ettei pitkälti yli 100 vuot­ta sit­ten luo­tu tavoit­er­akenne enää ratkaise län­tis­ten hyv­in­voin­ti­val­tioiden taval­lis­ten ihmis­ten ongelmia. 

    Forssan ohjel­ma, (esim. http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/30-sdp/tutustu/taustat/4172-forssan-ohjelma) on huikea ja val­lanku­mouk­selli­nen sen ajan olo­suhteisi­in. Tänäkin päivänä se on ajanko­htainen suures­sa osas­sa maailmaa.

    Forssan ohjel­ma (se oli kyl­lä kek­sit­ty aiem­min Itä­val­las­sa) toi­mi, sil­lä mon­et sen tärkeim­mistä peri­aat­teista eivät olleet ris­tiri­idas­sa markki­na­t­alouden eivätkä 1900-luvun kap­i­tal­is­min kanssa.

    Nyt sit­ten pitäisi kehit­tää keinot, joiden avul­la kansalais­ten kohtu­ulli­nen hyv­in­voin­ti tur­vataan ICT-ympäristössä, uuden­laises­sa kap­i­tal­is­mis­sa ja maail­mas­sa, jos­sa on mil­jar­di työtä halu­avaa köy­hää työn­tek­i­jää. Rin­teen työkalu­pakissa näitä keino­ja ei ole tois­taisek­si näkynyt ja tuskin löytyykään. 

    Urpi­lainen sen­tään yritti.

  57. Taas alkaa olla juupas-eipästeöyä.

    Luin aikoinani Michael Youn­gin (myöh. Baron Young of Dart­ing­ton) kir­jan Mer­i­tokrati­na nousu. (suom. Liisa Voion­maa Jouko Voion­maan puoliso, Väinö Tan­ner­in tytär ja Väinö Voion­maan miniä)
    Mer­i­tokra­t­ian akusi päät­tyi pop­ulis­tisen vallankumoukseen.

    Ja sitähän me elämme. Kat­sokaa­pa demarei­den kansae­dus­ta­jien koulu­tus­ta ja ansioi­ta. He ovat mer­i­tokraat­te­ja — hyvässä ja pahassa.

  58. Jalankulk­i­ja: Ja mil­lä aiot todis­taa, että syy kan­natuk­sen lasku­un johtuu hameen alta?

    Mitä pitäisi todis­taa ja mik­si? Fak­taa mä vaan kir­joitin. Tulkin­nat ja todis­tuk­set saat­te tehdä aivan itse. Ja jos kom­men­tis­sa esitetään moni­val­in­takysymys, niin siihen kan­nat­taa vas­ta­ta eikä tehdä vas­takysymys­tä, joka ei liity fak­taan mitenkään.

    1. Kokeil­laan puheen­jo­hta­jan sukupuolen vaiku­tus­ta vaal­i­t­u­lok­seen vaik­ka vihreillä
      1991 Hei­di Hau­ta­la voitto
      1995 Pekka Haav­is­to tappio
      1999 Satu Has­si voitto
      2003 Osmo Soin­in­vaara voitto
      2007 Tar­ja Cron­berg voitto
      2011 Anni Sin­nemä­ki Tappio

      Miehillä yksi voit­to ja yksi tap­pio, naisil­la kolme voit­toa ja yksi tap­pio. Tilas­tol­lis­es­ta riip­pu­vu­ud­es­ta ei mitään näyttöä.

  59. Markku af Heurlin:
    Taas alkaa olla juupas-eipästeöyä.

    Luin aikoinani Michael Youn­gin (myöh. Baron Young of Dart­ing­ton) kir­jan Mer­i­tokrati­na nousu. (suom. Liisa Voion­maa Jouko Voion­maan puoliso, Väinö Tan­ner­in tytär ja Väinö Voion­maan miniä)
    Mer­i­tokra­t­ian akusi päät­tyi pop­ulis­tisen vallankumoukseen.

    Ja sitähän me elämme. Kat­sokaa­pa demarei­den kansae­dus­ta­jien koulu­tus­ta ja ansioi­ta. He ovat mer­i­tokraat­te­ja – hyvässä ja pahassa.

    Haus­ka kir­ja­han se on, mut­ta pam­flet­ti, ei tutkimus. Kuvaa lähin­nä yleistä koulu­tus­ta­son nousua.

  60. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Mitä pitäisi todis­taa ja mik­si? Fak­taa mä vaan kir­joitin. Tulkin­nat ja todis­tuk­set saat­te tehdä aivan itse. Ja jos kom­men­tis­sa esitetään moni­val­in­takysymys, niin siihen kan­nat­taa vas­ta­ta eikä tehdä vas­takysymys­tä, joka ei liity fak­taan mitenkään.

    Ja nyt sit­ten odotamme jän­ni­tyk­sel­lä, miten sukupuo­li­teo­ri­asi toteu­tuu EU-vaaleis­sa. Viisi suur­in­ta, miesjo­htoista puoluet­ta saa­vat kaik­ki vaalivoiton, ja ain­oa tap­pio osuu kris­til­lis­demokraateille. Mut­ta ongel­mana tässä on se, että 100 pros­ent­tia lop­puu kesken, ennen kuin päästään maaliin.

  61. Raimo K: Haus­ka kir­ja­han se on, mut­ta pam­flet­ti, ei tutkimus. Kuvaa lähin­nä yleistä koulu­tus­ta­son nousua.

    Mer­i­tokra­t­ian nousu oli pam­flet­ti. Mut­ta ei mitenkään huono sellainen.

    Liäk­si olemme erää­nalsiesa koultuskierteessä.

  62. banaani: Vaik­ka Suomes­sa tehdastyö lisään­ty­isi, ei tehtaat tule­vaisu­udessa työl­listä paljoa ihmisiä. On todel­la ikävää, jos oma maail­manku­va ei vas­taakaan todel­lisu­ut­ta, mut­ta ei ole järkeä uskotel­la, että ollaan 70-lvulla.

    Toisaal­ta tuotan­to toimii poh­jana tutkimus­toimin­nalle jne. Sitä ei suinkaan tehdä tyhjiössä ja sit­ten odotel­la, että joku ostaa lisenssin, vaan ratkaisuina todel­lisi­in ongelmi­in ja ideoina siihen, miten asioi­ta voitaisi­in tehdä parem­min. Sen jäl­keen sitä kokeil­laan tuotan­nos­sa ja tämä on paljon helpom­paa, jos tutkimuk­sel­la on jonkin­lainen ole­mas­sa ole­va kytken­tä tuotan­toon. Koko hom­ma läh­tee siitä, että on ole­mas­sa tuotan­toa, joka tuot­taa insti­tu­tion­aal­ista ja tiedol­lista poh­jaa tutkimus­ta ja teknolo­giaa varten, ja tämän on selvästikin olta­va lähellä.

    Noin esimerkkinä merkit­tävää telakkate­k­nol­o­gista osaamista ja tieto­taitoa ei tiet­tävästi ole juurikaan syn­tynyt kuin telakoiden lähistöl­lä. Jos tuotan­to viedään mui­hin mai­hin, osaami­nen näivet­tyy ja tutkimus seu­raa vähitellen perässä.

Vastaa käyttäjälle Jalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.