Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (2): Asumisväljyyttä ennustetaan, ei suunnitella

Kri­ti­ikkiä on tul­lut myös siitä, että kaupun­ki olet­taa asum­isväljyy­den yhä kas­va­van nykyis­es­tä 34 neliöstä henkeä kohden. Jos asum­isväljyyt­tä vähen­net­täisi­in, ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.

Sinän­sä yhteys asum­isväljyy­den ja rak­en­tamisen määrän osalta on kiis­ta­ton. Helsin­gin asum­isväljyy­den kasvu on pysähtynyt noin vuon­na 2007 ja sen seu­rauk­se­na nykyiseen asun­tokan­taan mah­tuu peräti 35 000 henkeä enem­män kuin mah­tu­isi, jos väljyys olisi jatkanut kasvua entiseen tahtiin.

Helsin­ki ei kuitenkaan voi päät­tää asum­isväljyy­destä. Se riip­puu aivan siitä, kuin­ka suuria koti­talouk­sia asun­toi­hin muut­taa ja tämän suh­teet kansalaiset sen­tään ovat vapai­ta päät­tämään itse.

Eri­tyis­es­ti ei pidä paikkaansa, että tin­kimäl­lä asun­to­jen keskikoko­vaa­timuk­sista asum­isväljyyt­tä saataisi­in pienem­mäk­si. Pienis­sä asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min kuin suuris­sa. Sinkku asuu tyyp­il­lis­es­ti 50 neliön luukus­sa ja neli­henk­i­nen per­he 90 neliön luukus­sa – siis Helsingis­sä. Jos jollekin ton­tille raken­netaan asun­to­ja tuhat neliötä niin, että tulok­se­na on 20 viidenkymme­nen neliön luukkua, asukkai­ta tulee toden­näköis­es­ti vähem­män kuin jos tehtäisi­in kak­si­toista 83 neliön asuntoa.

Kallios­sa on vähän lap­sia, kos­ka siel­lä on niin toiv­ot­toman pieniä asun­to­ja. On perustel­tua rak­en­taa Kallioon myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka gryn­deri saisikin sinkkua­sun­noista parem­man neliöhin­nan. Jos per­heille ei ole tar­jol­la 80 neliön asun­to­ja Kallios­sa, he muut­ta­vat herkästi jon­nekin Huitsin Nevadaan kah­den­sadan neliön omakoti­taloon kah­den auton varaan.

Pelk­istä sinkuista ja eläkeläi­sistä koos­t­u­va kaupun­ki ei ole myöskään sosi­aalis­es­ti kestävä. Kaavoituk­sel­la on perustel­tua puut­tua asun­to­jen kokoon.

Huo­mat­takoon, että Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on yli 90 neliötä.

76 vastausta artikkeliin “Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (2): Asumisväljyyttä ennustetaan, ei suunnitella”

  1. “Sinkku asuu tyyp­il­lis­es­ti 50 neliön luukus­sa ja neli­henk­i­nen per­he 90 neliön luukus­sa – siis Helsingis­sä. Jos jollekin ton­tille raken­netaan asun­to­ja tuhat neliötä niin, että tulok­se­na on 20 viidenkymme­nen neliön luukkua, asukkai­ta tulee toden­näköis­es­ti vähem­män kuin jos tehtäisi­in kak­si­toista 83 neliön asuntoa.”
    Tässä tilas­tois­sa on luon­nol­lis­es­ti mukana isois­sa asun­nois­sa asu­vat eläk­keel­lä asu­vat leskirou­vat. Se ei siis mil­lään taval­la kuvaa asun­nonos­ta­jan keskimääräistä tarvet­ta. Pitäisi tarkastel­la, minkäkokoisi­in asun­toi­hin sinkut keskimäärin muut­ta­vat. Jos markki­nat saisi­vat päät­tää, Helsinki­in valmis­tu­isi enem­män pieniä yksiöitä eikä suinkaan 50 neliön yksiöitä.

  2. Käytän­nössä asun­to­jen pin­ta-alas­ta suuri osa on varat­tu tavaroille. Voisiko käy­dä niin, että kas­va­va sähköis­ten palvelu­iden käyt­tö vähen­täisi tule­vaisu­udessa tavaran määrää? Tämä olisi yksi peruste rak­en­taa tiloil­taan tehokkaampia asuntoja.

    Tehokkaak­si raken­net­tu tila voi olla viihty­isä ja toimi­va. Kun maail­mas­sa on tilaa rajal­lis­es­ti, ei asum­isväljyy­den kas­vat­ta­mi­nen ole perusteltua.

  3. 1900-luvun alkupuolel­la raken­net­ti­in sekä sel­l­aisia ker­rostalo­ja, jois­sa oli paljon pieniä asun­to­ja, että sel­l­aisia, jois­sa oli paljon iso­ja asun­to­ja. Kos­ka tuon ajan talo­jen raken­nustekni­ik­ka on sel­l­ainen, että asun­to­jen yhdis­tämi­nen ja jakami­nen on suh­teel­lisen help­poa, pieniä asun­to­ja on sit­tem­min yhdis­tet­ty isom­mik­si samoin kuin iso­ja asun­to­ja on jaet­tu pienem­mik­si. 1900-luvun puo­livälistä läh­tien on raken­net­tu talo­ja, jois­sa asun­to­jen yhdis­tämi­nen tai jakami­nen on erit­täin han­kalaa. Tässä suh­teessa kehi­tys ei ole men­nyt hyvään suun­taan. Raken­nusten muun­neltavu­u­den pitäisi olla helpom­paa, että asun­to­jen kokoa voidaan muut­taa tule­vaisu­udessa muut­tuvien tarpei­den mukaan. Jos tämä on onnis­tunut 1800-luvun raken­nustekni­ikalla, sen pitää olla mah­dol­lista myös 2000-luvun rakennustekniikalla.

  4. Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mässä Fases­sa Siru Kaup­pinien nos­ti keskustelu­un sen seikan, että Suomes­sa asumiseen kulu­va ener­giamäärä per henkilö on nousus­sa. Mutu-tun­tu­mal­ta epäilen, että tämä johtuu siitä, että eläköi­tyneet suuret ikälu­okat ovat jääneet asumaan yksin ja kaksin hyvin suuria asun­to­ja, var­maan lähin­nä muual­la Suomes­sa kuin pääkaupunkiseudul­la. Helsingis­sä itselle liian ison asun­non voi hel­posti muut­taa rahak­si, muual­la kaup­pa ei käy samal­la tavalla.

  5. Ville:
    Kos­ka tuon ajan talo­jen raken­nustekni­ik­ka on sel­l­ainen, että asun­to­jen yhdis­tämi­nen ja jakami­nen on suh­teel­lisen help­poa, pieniä asun­to­ja on sit­tem­min yhdis­tet­ty isom­mik­si samoin kuin iso­ja asun­to­ja on jaet­tu pienemmiksi. 

    Mikä on vaikeus nykyään?

    Eikö seini­in voi tehdä reik­iä oville vai estääkö arkkite­htu­uri jakamisen? Pitää tietysti hyväksyä, että ves­sa ja kylpy­huone on 15–20 sent­tiä korkeam­mal­la, putket kohi­se­vat ja seinät ovat ohuem­pia jaet­tu­jen asun­to­jen väillä.

  6. Ter­ve­menoa vaan kaik­ki klaukkalaan mis­sä mekin aikoinaan asuimme. Sieltä saa edelleen 130 m² rivarin oma­l­la pihal­la hin­taan 260–300 keur. Toki suurin osa porukas­ta halu­aa mielu­um­min asua ahtaasti hesas­sa kuten asun­to­jen neliöhin­noista voidaan havaita. 

    Eli ei reunakun­ti­in muut­tamista voi estää. Helsin­ki ei mitenkään kykene kil­paile­maan tuol­laista asum­isväljyyt­tä vas­taan. Joten joku vähem­mistö tulee aina muut­ta­maan sinne uuden­maan savipelloille.

  7. Helsin­ki kaipaisi val­tavaa määrää pieniä yksiöitä, jois­sa voisi asua kohtu­uhin­nal­la. Niiden kysyn­tä on hur­jaa ja vuokrat aivan pos­ket­tomat – uusia ei raken­neta. Voisiko­han lot­tovoit­toa parem­min sijoit­taa kuin rak­en­ta­mal­la suuren kiv­i­talon täyn­nä 18–20 m² yksiöitä? Kaik­ki kak­sisa­taa asun­toa vuokralle — markki­noin­tiku­luina rivi-ilmoi­tus Metro-lehdessä. Tulisi päivässä täyteen.

    Mut­ta mis­tä saisi luvan rak­en­taa täl­laisen talon? Ei autopaikko­ja, ei hehtaarives­so­ja, ei per­hea­sun­tolu­okan keskikoko­vaa­timuk­sia. Hul­lu unelma.

  8. Voisin kuvitel­la, että asuinalueil­la on tiet­ty luon­tainen dynami­ik­ka. Uusille asuinalueille muut­taa aluk­si paljon nuo­ria lap­siper­heitä ja päiväkodit repeävät liitok­sis­taan. Kun aikaa kuluu ja lapset muut­ta­vat pois, niin osa van­hem­mista jää edelleen asumaan eikä uut­ta lap­siper­het­tä per­hea­sun­toon tule. Toisaal­ta esimerkik­si Kallion koko luonne on muut­tunut ja väk­iluku rom­ah­tanut, vaik­ka se on jo pitkään ollut Helsin­gin yksi hipeim­mistä kaupunginosista.

  9. KKK on oike­as­sa. Helsin­gin hin­tata­sol­la useim­mat yksi­na­su­vat var­maankin prefer­oisi­vat 50 neliötä pienem­piä (mut­ta kuitenkin tehokkaasti suun­nitel­tu­ja) mut­ta kuitenkin suurem­pia kuin Kallion 30 neliön yksiöitä, mikäli sel­l­aisia vain olisi tarjolla…

    10 neliötä jot­ka mak­sa­vat sen 50–70k euroa on val­ta­van iso sum­ma heille — varsinkin yksi­na­suville — jot­ka mielum­min käyt­täi­sivät saman rahan johonkin mielekkääm­pään kuin hukkaneliöihin.

    Ehkä on myös real­is­tisem­paa olet­taa että joka toises­sa per­hea­sun­nos­sa asuukin vain 3 tyyp­piä ja joka toises­sa 4 tyyp­piä, ja joka toises­sa 40 neliön yksiössä/minikaksiossa asuu se yksi tyyp­pi mut­ta joka toises­sa asuukin kak­si tyyppiä.

    12*3.5= 42 asukas­ta vs. 25*1,5= 37.5 asukas­ta… Eroa on edelleen jonkin ver­ran, mut­ta ei enää niin hirveästi kuitenkaan. Ymmär­rän kyl­lä Osmon logiikan.

    Asum­isti­lanne ei kuitenkaan ole staat­ti­nen. Yhden hen­gen taloudet yleistynevät jatkos­sakin, mut­ta niin myös yhden lapsen perheet.

    Sit­ten on myös tuo suun­nit­telun merk­i­tys. Hyvä suun­nit­telu on aivan keskeinen osa tätä asumispalapeliä.

    Hyvin suun­nitel­lus­sa 40 neliön asun­nos­sa on mah­dol­lista saa­da neliöt parem­paan käyt­töön kuin surkeasti suun­nitel­lus­sa 50 neliön asunnossa.

    Ja bonuk­se­na luon­nol­lis­es­ti ikuis­es­ti 20% vähem­män siiv­ot­tavaa, 20% vähem­män läm­mitet­tävää ja 20% edullisem­pi han­k­in­ta- sekä ylläpitöhin­ta. Luon­to ja lom­pakko kiittävät.

    En myöskään itse ole ollenkaan vaku­ut­tunut siitä innos­tu­isi­vatko lap­siper­heet tosi­asial­lis­es­ti jäämään/muuttamaan asumaan asuinkus­tan­nuk­sil­taan kalli­iseen kan­takaupunki­in mas­samäärin kun arjen pyörit­tämisen kulut ovat heil­lä yksi­na­su­via ja pariskun­tia väistämät­tä suurem­mat, ja varsinkin kun samal­la rahal­la saa enem­män neliöitä, ehkä omaa pihaakin, lähimet­sää tms. jostain muualta.

    Säästeliäs per­he ei suinkaan osta kah­ta uut­ta Volvon farkkua jot­ta arjen pyörit­tämi­nen ei kävisi ylivoimaisek­si. Autol­la ajami­nen voi olla — ja onkin — erit­täin edullista jos liiku­taan muuallekin kuin töi­hin ja takaisin.

    Toki hyvä­tu­loiset lap­siper­heet joille kaupunki­a­sum­i­nen on itses­tään­selvyys (tai sta­tuskysymys) halu­a­vat iso­ja per­hea­sun­to­ja kivikaupungista. Eri asia sit­ten kuin­ka paljon heitä todel­lisu­udessa on. Tämä seik­ka tun­tuu mon­elle vihreälle ole­van pikem­minkin ide­ol­o­gis­es­ti hel­lit­ty väite kuin tosiasia.

    Ymmärtääk­seni varsin moni dig­gaa asua PK-seudun omakotitalo/rivarialueilla eikä heitä saisi suurin sur­minkaan muut­ta­maan kivikaupunki­in. Ja ymmärtääk­seni vieläkin use­ampi halu­aisi toteut­taa fan­tasi­aa omas­ta tuvas­ta ja pien­estä peruna­maas­ta sikäli mikäli siihen olisi (parem­min) varaa.

    Näk­isinkin, että asum­is­prefer­oin­nis­sa on pitkälti kyse elämän­vai­heesta. Eläköi­tyvät tun­tu­vat taas hakeu­tu­vat takaisin kaupun­gin vil­inään. Samoin pariskun­nat joiden lapset ovat lentäneet pesästä. Sairaal­loiset tai vain yksinäiset van­huk­setkin hakeu­tu­vat lähem­mäs keskus­taa parem­pi­en palvelu­iden piiri­in. Siel­lä myös yksinäisyyt­tä on helpom­pi pitää loitol­la (ainakin näen­näis­es­ti jos ei muuten).

    Kai _järkevintä_ olisi pala­ta siihen suun­nit­telu­pe­ri­aat­teeseen (johon onkin jo palaut­teessa viitat­tu) jos­sa 80 neliön asun­nos­ta voi varsin pienel­lä vaival­la toteut­taa kak­si 40 neliön asun­toa. Sit­ten nähtäisi­in oikeasti miten markki­nat toimi­vat eli mihin on luon­nol­lista kysyn­tää ja mihin taas ei ole.

  10. Ollille:

    Miten ajat­telit hiihtää sähköis­es­ti? Tavaroiden määrä keskimääräisessä kodis­sa taitaa pikem­minkin lisään­tyä sen sijaan, että se olisi laskussa.

    Ihmisil­lä — myös “köy­hillä” sel­l­aisil­la — on yhä enem­män aikaa ja varaa har­ras­taa mitä kum­mallisem­pia asioi­ta joi­hin tarvi­taan x‑määrä mitä kum­mallisem­pia tavaroita.

    Ja joitakin näistä tavaroista on ihan aikuis­ten oikeasti järkevä omis­taa ihan itse, esim. sil­loin kun har­ras­taa jotain lajia intohimoisesti.

    En myöskään usko, että esimerkik­si lenkkikenkien yhteiskäyt­tö­palvelu tulee koskaan saa­maan suur­ta suosiota.

    Sit­ten on taas niitä vähän jär­jet­tömämpiä asioi­ta hyvin mon­elle ihmisille kuten nyt vaik­ka auton omis­t­a­mi­nen. Hel­vetin kallis ker­tain­vestoin­ti ja käyt­töku­lutkin suh­teel­lisen isot — vaikkei ajaisi kuin 10 ker­taa viikos­sa muu­ta­man has­sun kilometrin.

    Heti kun yhteiskäyt­töau­to­jen tak­sat saadaan oikeasti järkevälle tasolle, iso osa tästä jengistä tulee hylkäämään ikioman auton­sa jota kuinkin välit­tömästi. Kos­ka se nyt vaan on tyh­mää mak­saa liikaa.

    Kos­ka näin ei kuitenkaan ole vielä käynyt, on auton yhteiskäyt­töhin­ta siis yhä liian kova siitä ettei auto ole absolu­ut­tisel­la var­muudel­la käytet­tävis­sä 24/7.

    Yhdek­sässä tapauk­ses­sa kymmen­estä yhteiskäyt­töau­to riit­täisi palvele­maan var­maankin ihan ok sekä normi­ar­jen tasol­la sekä ajois­sa suun­nitel­tu­jen loma­matko­jen sekä pitkien viikon­lop­un viet­to­jen tarpei­ta ajatellen.

  11. Kaupungis­tu­mi­nen on ollut ihmiskun­nan pelas­tus. Ihmiskun­ta mah­tuu maa­pal­lolle. Muitakin syitä on, varsinkin logis­tisia, mut­ta ennen kaikkea sovelias­ta tilaa on riit­täny maail­mal­la ruuan tuotan­nolle. Muuten elin­tarvikepu­la usein paikoin alen­taisi väestön ter­veyt­tä ja sitä kaut­ta väestönkasvua. Tässä suh­teessa vielä parem­min pär­jätään, kun raken­netaan tiivi­isti, jol­loin seu­raa­va askel tiivistämisessä on ollut yhä vain korkeam­mat talot.
    Onko se pysyvä tren­di ja tulos­sa meillekin? Sil­loin suun­nitel­mat menisi uusik­si ihan samoin kuten itse ohjau­tu­vien auto­jen val­lates­sa liikku­misen, mis­tä oli jo aiem­min Osmon ajatuksia.

  12. Jos raken­netaan 25 neliön yksiöitä, joiden huu­tavas­ta tarpeesta kenel­läkään ei var­maan ole epäi­lyk­siä, niin asum­isväljyys aivan var­masti ei nouse. Ellei sit­ten joka kol­mas asun­to jää tyhjilleen. Mut­ta tätä ongel­maa ei uusis­sa asun­nois­sa var­maankaan ole.

    Esim. jos raken­nusy­htiöille annetaan ton­tin­myymisen ehdoik­si joil­lain alueil­la, että pitää syn­tyä 25 neliön yksiöitä, 40 neliön kak­sioi­ta ja 80 neliön kolmioi­ta (tai neliöitä), niin luul­tavasti asum­isväljyys las­kee. Se, onko tämä hyvä tai huono asia, saatik­ka tavoiteltavaa, on sit­ten eri asia.

    On siis poli­it­ti­nen päätös mihin suun­taan asum­isväljyyt­tä halu­taan kehittää.

    Mut­ta jos edes etäis­es­ti kan­nat­taa markki­na­t­alout­ta eikä suun­nitel­mat­alout­ta, niin asun­to­jen koot pitäisi jät­tää täysin rak­en­ta­jien harteille.

  13. Olli Ven­to: Käytän­nössä asun­to­jen pin­ta-alas­ta suuri osa on varat­tu tavaroille.

    Suuri osa asun­to­jen pin­ta-alas­ta on pikem­minkin varat­tu palveluille. Asun­to­jen väljyyt­tä kan­nat­taa oikeas­t­aan miet­tiä vas­ta, kun nimel­lis­es­tä pin­ta-alas­ta vähen­netään eteis­palve­lut, pesu­palve­lut, ruok­in­ta­palve­lut ja viihde­palve­lut (eli eteinen/käytävätila, ves­sat ja pesuhuoneet, keit­tiö, olo­huone) — nämä kun ovat asukkaiden jaet­tua tilaa ja varat­tu tiet­ty­i­hin tarkoituk­si­in, joi­ta ei liene mielekästä ylet­tömästi kar­sia*. Lisäk­si tarvi­taan makuu­tilo­ja ja usein löy­tyy parveke, joka on oikeas­t­aan asun­non ulkop­uolel­la. Yksiössä toki “olo­huone” muut­tuu “omak­si huoneek­si” ja sisältää myös makuutilan.

    * Pait­si ehkä “pakkoes­teet­tömiä” jalka­pal­lo­kent­täves­so­ja, jois­sa pönt­tö on keskel­lä lat­ti­aa ja esimerkik­si ves­s­apa­peri sit­ten seinäte­lineessä kaukana takavasem­mal­la. (Miten tämä helpot­taa vaivaisen elämää?) Vaatekaapeis­takin var­maan voi jonkin ver­ran kar­sia, mut­ta Suomes­sa elämiseen tarvi­taan use­ampi vaatekerta.

    Voisiko käy­dä niin, että kas­va­va sähköis­ten palvelu­iden käyt­tö vähen­täisi tule­vaisu­udessa tavaran määrää?

    Munun on vaikea nähdä, mil­laisil­la sähköisil­lä palveluil­la tar­jot­taisi­in tilan tuo­maa omaa fyy­sistä rauhaa tai kor­vat­taisi­in huonekalu­ja (istuma­paikko­ja, pöytätilaa, ..).

  14. Raken­nusalal­la kil­pailu ei toi­mi raken­nus­maan rajal­lisu­ud­es­ta ja iso­ja toim­i­joi­ta suo­si­vas­ta tuotan­torak­en­teesta johtuen. Gryn­derei­den kiihkeä halu tuot­taa pieniä asun­to­ja on ymmär­ret­tävä — pienistä asun­noista saa parhaim­man kat­teen. Löysää rahaa, joka etsii tuot­tavia sijoi­tusko­htei­ta on val­ta­vat määrät. Pien­asun­not menevätkin suo­raan sijoit­ta­jille, jot­ka vuokraa­vat ne nylky­hin­noil­la eteen­päin. Alueille, jois­sa asun­tokan­ta on jo valmi­ik­si pien­tä täy­ty­isi ehdot­tomasti saa­da per­hea­sun­to­ja lisää. Hin­tasään­te­ly ei ole sub­ven­tio­ta vaan gryn­derei­den kat­tei­den leikkaamista, jos­ta asukkaat/kuluttajat hyö­tyvät halvemp­ina vuok­ri­na ja neliöhintoina.

  15. Ville: Jos tämä on onnis­tunut 1800-luvun raken­nustekni­ikalla, sen pitää olla mah­dol­lista myös 2000-luvun rakennustekniikalla.

    Kuin­ka paljon näistä asun­noista on ollut mallia junanvaunu?

  16. KKK: Tässä tilas­tois­sa on luon­nol­lis­es­ti mukana isois­sa asun­nois­sa asu­vat eläk­keel­lä asu­vat leskirou­vat. Se ei siis mil­lään taval­la kuvaa asun­nonos­ta­jan keskimääräistä tarvet­ta. Pitäisi tarkastel­la, minkäkokoisi­in asun­toi­hin sinkut keskimäärin muuttavat.

    Entäs sit­ten kun isoon uuteen asun­toon per­hei­neen nyt muut­tanut jää aikanaan leskek­si? 🙂 Mut­ta siis olen­naisem­min, joka tapauk­ses­sa pienem­mil­lä asun­tokun­nil­la on enem­män neliöitä: neljän hen­gen per­heel­lä ei ole neljää eteistä, keit­tiötä, kylp­päriä, jne.

    Jos markki­nat saisi­vat päät­tää, Helsinki­in valmis­tu­isi enem­män pieniä yksiöitä eikä suinkaan 50 neliön yksiöitä.

    Puhut nyt eri asi­as­ta kuin Osmo, ja samoin useim­mat kom­men­toi­jat. Oden point­ti nähdäk­seni on se että tulee pitää huol­ta siitä että osa asun­noista on per­hea­sun­to­ja. Sinä taas puhut siitä minkä kokoisia niiden yksiöi­den, jot­ka eivät noi­ta ole, tulisi olla. Nähdäk­seni ette ole eri mieltä-

    Juurikin tämän takia tässä kaupungis­sa jumpat­ti­in sään­te­lyä asun­to­jen keskikoos­ta kohti iso­jen asun­to­jen osu­ut­ta. Eli siis van­ha nor­mi oli että asun­to­jen tulee olla keskimäärin 75 neliön kokoisia, mikä johti esim. ylisu­uri­in yksiöi­hin, ja uusi ohjaus taas on (ulko­muis­tista) että osan asun­noista tulee olla yli 80 neliötä. Tosin se osu­us on voi olla vähän turha suuri, en nyt ulkoa muista kuin­ka suuri.

  17. Helsinkiläi­sistä puo­let asuu nyt yksin. Ei liene kovin rohkeaa väit­tää, ettei tämä tren­di äkkiä pikaisen per­heen perus­tamisen suun­taan taitu. Mielestäni asun­toi­hin pitäisi saa­da tar­jon­taa myös tälle väelle. Ei keski­t­u­loisel­la ei ilman perit­tyä omaisu­ut­ta ole varaa 50 neliön asun­toon pääkaupunkiseudul­la, eikä yksin muut­tavaa lohdu­ta edes ver­rat­taen halvem­pi 80 neliön kak­sio käve­ly­matkan päästä keskustaa.

    Tietysti myös lap­siper­heet on huomioita­va, mut­ta lop­ul­ta kuin­ka isol­la ihmisjoukol­la on vuo­den 2014 hin­tata­sol­la varaa mak­saa 2–3 lap­siselle per­heelle 30 neliötä per henki.

  18. Muuneltavu­us on hyvä pointti.

    Jos halu­taan koti­hoitoa lisätä, se ei nykyisel­lä raken­nuskan­nal­la vain onnis­tu. Eikä oikein mikään muukaan. 70-luvun ele­ment­ti­talo­ja pitäisi alkaa räyt­tämään maantasalle.

    Tiil­i­taloon pystyy tekemään aukko­ja ja myös lait­ta­maan niitä umpeen äänieristyk­sen kera. Elem­nt­ti­talo­jen muuneltavu­us on surkeaa ja alan kehi­tys on ollut pysähdyksissä.

    Raken­nus­li­ikkeilleä ei ole mitää tarvet­ta mihinkään mod­ern­im­paan , kun kaik­ki sekuli menee kaupaksi.

    Asum­isväljyys on asia jota kaipaa­vat eteenkin ne, joille se ei olle olut itses­tän selvyys. Siis omaa rauhaa. Se vaikut­taa myös per­hekokokoon. Sit­ten kun lapset muut­ta­vat pois, piene­mi asun­to voisi toimia, ehkä.

  19. Osmol­ta näp­pärästi uno­htuu, että pieniä asun­to­ja ei tehdä, kos­ka sit­ten pitäisi myös rak­en­taa han­kalasti myytäviä jät­tikokoisia asun­to­ja, kos­ka Helsin­gin kaavoitus määrää asun­to­jen koos­ta neliöi­den keskiar­vol­la. On toki täysin tot­ta, että per­heillekin pitää olla Kallios­sa asun­to­ja, sikäli mikäli tänne nyt yleen­sä mitään mah­tuu rak­en­ta­maan. Täl­lä on kuitenkin aika mah­do­ton­ta perustel­la sitä, että suurin kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­ta on juuri pien­ten asun­to­jen kohdal­la ja sille ei pitäisi tehdä mitään.

    Eipä siinä, kyl­lähän sinkut voivat muut­taa kim­pas­sa isoi­hin asun­toi­hin parem­man puut­teessa, kos­ka sehän ei myöskään vie per­heiltä asuntoja.

    1. Osmol­ta näp­pärästi uno­htuu, että pieniä asun­to­ja ei tehdä, kos­ka sit­ten pitäisi myös rak­en­taa han­kalasti myytäviä jät­tikokoisia asun­to­ja, kos­ka Helsin­gin kaavoitus määrää asun­to­jen koos­ta neliöi­den keskiarvolla.

      Ei määrää enää. Asuin­pin­ta-alas­ta pitää puo­let olla per­hea­sun­to­ja (kak­si makuuhuonetta).

  20. Pasi Kukko: “Kai _järkevintä_ olisi pala­ta siihen suun­nit­telu­pe­ri­aat­teeseen (johon onkin jo palaut­teessa viitat­tu) jos­sa 80 neliön asun­nos­ta voi varsin pienel­lä vaival­la toteut­taa kak­si 40 neliön asun­toa. Sit­ten nähtäisi­in oikeasti miten markki­nat toimi­vat eli mihin on luon­nol­lista kysyn­tää ja mihin taas ei ole.”

    Eivät 80 neliön per­hea­sun­not mene Kallios­sa kau­pak­si. Kokeil­tu on, pitkään ja har­taasti. Joten ne nimeno­maan joutuu jaka­maan kahdek­si 40 neliön asun­nok­si. Vai­va ei kyl­läkään ollut pieni vaan hiton­moinen riesa jo pelkän byrokra­t­ian vuok­si, mut­ta markki­nat pakot­ti­vat siihen.

    Van­ho­jen asun­to­jen muut­ta­mi­nen on helpom­paa kuin uusien jo pelkästään sik­si, että tiili­seinään saa reiän tai sen saa nurin, kun taas betoniele­ment­ti­in on paljon vaikeampi käy­dä käsik­si. Ja tietysti asun­non poh­jan pitää olla sel­l­ainen, että jakami­nen ylipään­sä onnis­tuu: riit­tävä määrä ikkunoi­ta, kak­si ulko-ovea, tarpeek­si vesip­is­teitä jne.

  21. Taitaa olla se poruk­ka, joka oli luon­toa suo­jele­mas­sa, läht­enyt jo vihreistä, joten mik­si edes vaivaudutte täl­laiseen vuorop­uhelu­un, kun puolue on jo päät­tänyt sitoa poli­ti­ikkansa kasvu­un — niin talouden kuin väestönkin. Ette te voi tar­jo­ta mitään nois­sa puit­teis­sa. Taitaa vielä Ekovihreät roikkua mukana, mut­ta lähin­nä sivu­un työn­net­tynä koristeena. 

    Ei oikeasti voi puhua ekotekona siitä, että rak­en­taa neljän­nesmiljoon­alle talot. Ja sit­ten taas seu­raavalle neljän­nesmiljoon­alle ja sit­ten seu­raavalle neljännesmiljoonalle…

    Paljon helpom­mal­la pää­sisi kaik­ki, jos lopet­taisitte luon­non­suo­jelupuheet, jot­ta kukaan ei jää siihen luu­loon, että puolue­poli­ti­ik­ka pelas­taisi jotakin. Nyt tämä on pahem­man luokan kuse­tus­ta, kun annat­te kuvaa vihreän “hyvän” kasvun pelas­ta­van luon­non ja ilmas­ton. Ihan yhtä lail­la se luon­to jää sen vihreän kasvun alle.

  22. Epäilen, että pien­ten asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen vähen­tää asuinkus­tan­nuk­sia, sil­lä asun­noista kuitenkin mak­se­taan niin paljon kuin taka­puoli kestää. Sen sijaan pien­ten Hitas- ja kaupun­gin vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen las­kee, kos­ka niiden hin­ta ei muo­dos­tu markkinoilla.

  23. Jyr­ki Patomä­ki:
    Kaupungis­tu­mi­nen on ollut ihmiskun­nan pelas­tus. Ihmiskun­ta mah­tuu maapallolle.Muitakin syitä on, varsinkin logis­tisia, mut­ta ennen kaikkea sovelias­ta tilaa on riit­täny maail­mal­la ruuan tuotan­nolle. Muuten elin­tarvikepu­la usein paikoin alen­taisi väestön ter­veyt­tä ja sitä kaut­ta väestönkasvua.Tässä suh­teessa vielä parem­min pär­jätään, kun raken­netaan tiivi­isti, jol­loin seu­raa­va askel tiivistämisessä on ollut yhä vain korkeam­mat talot.Onko se pysyvä tren­di ja tulos­sa meillekin? Sil­loin suun­nitel­mat menisi uusik­si ihan samoin kuten itse ohjau­tu­vien auto­jen val­lates­sa liikku­misen, mis­tä oli jo aiem­min Osmon ajatuksia.

    Maail­man luon­non­va­roista 90% käytetään kaupungeis­sa vaik­ka niis­sä asuu vain hie­man yli 50%. Kulu­tus­ta­so on kaupungeis­sa korkeampi kuin maaseudul­la. Näin globaal­isti ! Myös Suomes­sa puh­taal­la maaseudul­la kulu­tus­ta­so on alhaisem­pi kuin kaupungeis­sa (mm. Heinosen väitöskir­jan mukaan).

  24. Asum­isväljyy­den ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa. Asun­non koon lisäk­si asun­non hin­ta on keskeinen tek­i­jä asukas­valin­nalle. Kallion yksiöis­sä asu­vat pien­i­t­u­loiset ja per­heet­tömät ihmiset — opiskel­e­vat nuoret ja pien­i­t­u­loiset eläkeläiset. Jos Kallioon raken­netaan talo 7000e/m2 kolmioi­ta, on oletet­tavaa, että pihan leikkipaikat jäävät tyhjik­si. Asukkaat ovat täl­löin varakkai­ta pariskun­tia, jot­ka vai­h­ta­vat kak­sion­sa tilavam­paan. Moni­lap­sisil­la per­heil­lä ei ole varaa riit­tävän isoon asun­toon; pariskun­nan asum­isväljyys kyl­läkin kasvaa.

    Tutk­i­jan koti­ra­pus­sa on lin­ja 80-neliöisiä kolmioi­ta. Kolmiois­sa asuu 1–4 henkeä, kak­sivuo­ti­aas­ta nas­sikas­ta läh­es 90-vuo­ti­aaseen ikäih­miseen. Alun perin kolmiot on suun­nitel­tu neli­henkisen per­heen asun­noik­si. Nyt per­hei­den käytössä on asun­noista vain muu­ta­ma. Huip­pu­fik­su­jen, tilaa säästävien poh­jaratkaisu­jen joh­dos­ta on oletet­tavaa, että senior­ei­den remon­tin­tarpeisia asun­to­ja pää­tyy nuorten per­hei­den kodeiksi. 

    Löy­ty­isikö ratkaisu (1) tiivi­im­min kaavoite­tus­ta Helsingistä (pien­taloalueille e=0,4) ja (2) muun­telukelpoi­sista ja kohtu­uhin­tai­sista 65–80 m² (perhe)asunnoista?

  25. “Helsin­ki ei kuitenkaan voi päät­tää asum­isväljyy­destä. Se riip­puu aivan siitä, kuin­ka suuria koti­talouk­sia asun­toi­hin muut­taa ja tämän suh­teet kansalaiset sen­tään ovat vapai­ta päät­tämään itse.”

    Mie­lenki­in­toista nähdä päät­täjän näkökul­ma tässä asi­as­sa. Toisaal­ta häm­men­tävää, kos­ka Soin­in­vaara on mon­es­ta muus­ta aiheesta kir­joit­tanut fik­sua tekstiä. 

    Kansalaisen näkökul­mas­ta olisi toiv­ot­tavaa voi­da päät­tää koti­talouten­sa koon ohel­la myös asun­non koko. Helsinkiläisil­lä sinkuil­la valin­nan­va­paus ei toteudu, sil­lä pieniä (alle 35 neliön) asun­to­ja on paljon vähem­män kuin mitä niille on kysyn­tää. Nykyti­lanne selit­tyy hyvin pitkälti Helsin­gin aset­tamil­la uusien asun­to­jen keskikokovaatimuksilla.

  26. Jyr­ki Patomä­ki:
    Kaupungis­tu­mi­nen on ollut ihmiskun­nan pelas­tus. Ihmiskun­ta mah­tuu maapallolle.Muitakin syitä on, varsinkin logis­tisia, mut­ta ennen kaikkea sovelias­ta tilaa on riit­täny maail­mal­la ruuan tuotan­nolle. Muuten elin­tarvikepu­la usein paikoin alen­taisi väestön ter­veyt­tä ja sitä kaut­ta väestönkasvua.Tässä suh­teessa vielä parem­min pär­jätään, kun raken­netaan tiivi­isti, jol­loin seu­raa­va askel tiivistämisessä on ollut yhä vain korkeam­mat talot.Onko se pysyvä tren­di ja tulos­sa meillekin? Sil­loin suun­nitel­mat menisi uusik­si ihan samoin kuten itse ohjau­tu­vien auto­jen val­lates­sa liikku­misen, mis­tä oli jo aiem­min Osmon ajatuksia. 

    Tiedok­si vain:
    Koko maa­pal­lon väestö (eli noin 7,046 mil­jar­dia v. 2012) ihmistä, olisi mah­tunut jo yksin Yliskylään (maap­in­ta-ala 3,39 neliök­ilo­metriä) ja Jol­lak­seen (2,22 neliök­ilo­metriä) reip­paan tiivistämisen myötä.

    Perustelu: Kat­so läh­teet ([1]: “en.wikipedia.org/wiki/Kowloon_walled_City” ja [2]: “http://www.boredpanda.org/kowloon-walled-city-greg-girard/”).

    Tuol­laisen, ilmeis­es­ti jokaisen tiivistäjän unel­ma-esiku­van mukaisel­la alueel­la asui parhaim­mil­laan(?) vuon­na 1987 peräti 33 000 asukas­ta. Ei has­sumpaa, vai mitä, varsinkin kun alueen pin­ta-ala oli ilmeis­es­ti vain noin 120 metriä ker­taa 210 metriä.

    Kyseisel­lä asum­isti­ivey­den asteel­la, voisi tosi­aan koko maa­pal­lon väestön asut­taa jo perin näp­pärästi pelkästään Laa­jasa­loon. Aika usko­ma­ton­ta, eikö vain? 

    Har­mi vain, että tuo alue puret­ti­in läh­teen [1] mukaan jo 11 vuot­ta sit­ten. Muuten­han ‘Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mä’, ja mik­sei myös KSL, olisi voin­ut tehdä sinne seu­raa­van opintoretkensä! 

    Ehkäpä me helsinkiläiset tarvit­semme vähän enem­män tilaa ympärillemme! Miten sit­ten mah­taa olla tilanne lähtö­paikkakun­nil­laan vielä suurem­paan väljyy­teen tot­tunei­den, seu­raavien tänne muut­tavien tämän blo­gin edel­lisessä osas­sa (1) esite­tyn arvion 250 000 lisäa­sukkaan lai­ta? Heille tuskin riit­täisi neljännes Vartiosaaresta.

    Muis­tut­taisin vielä siitä, että maail­man maid­en asum­isti­heyslistal­la (“http://simple.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_population_density”) on Suo­mi sijal­la 203 (/241) keskimääräisen asum­isti­hey­den ollessa 16 asukas­ta neliök­ilo­metriä kohden.

  27. Osmo: …On perustel­tua rak­en­taa Kallioon myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka gryn­deri saisikin sinkkua­sun­noista parem­man neliöhinnan… 

    Mik­si olisi perustel­tua olet­taa, että ihmiset halu­aisi­vat elää koko elämän­sä Kallios­sa? Minus­ta Kallion tyyp­pinen paik­ka on aivan lois­ta­va asuin­paik­ka, olen asunut siel­lä, mut­ta en itse asu­isi siel­lä per­heel­lisenä. Helsin­ki tarvit­see toisenkin Kallion tyyp­pisen kaupungi­nosan, jos­sa on pieniä asun­to­ja tiivi­isti ja hyvät raidey­htey­det keskustaan.

    Kallion palve­lut ovat oma­leimaiset ja viritet­ty yksineläjille. Juuri sen takia alueel­la on paljon sinkku­ja. Sieltä saa pikaruokaa, kal­jaa ja strip­pare­i­ta. Jos alueelle väk­isin tunge­taan lisää per­heitä, menet­tävät sinkut halu­a­mansa palvelut.

    Asuinalauei­den tulee olla oma­leimaisia. Ei ole mitään järkeä rak­en­taa kaik­ista alueista keskiver­totyl­siä. Nyt val­lal­la ole­va kaavoitus­poli­ti­ik­ka luo asuinaluei­ta, jot­ka ovat tas­apak­su­ja, tyl­siä eivätkä kaikkia mielyt­täessään kel­paa oikein kellekkään.

  28. dio­di: …Eikö seini­in voi tehdä reik­iä oville vai estääkö arkkite­htu­uri jakamisen… 

    Talu­jen runk­oleveys on ainakin muut­tunut, mikä han­kalaoit­taa muun­telua. Aikaisem­min suures­sa asun­nos­sa oli kolmekin sisäänkäyn­tiä (pää‑, työ- ja keit­tö­sisäänkäyn­ti), jol­loin asun­to on help­po jakaa kolmeen osaan ja tarvit­taes­sa taas yhdis­tel­lä yhdek­si. Eli rap­pukäytäviä oli enemmän. 

    Mainit­se­masi putk­i­tus- ja johdo­tus­ratkaisut ovat myös yksi tek­i­jä. Aikaisem­min putk­il­in­jo­ja oli enem­män, nyt ne osaop­ti­moidaan pois ja muun­neltavu­us kärsii.

    Muun­neltavu­us on tärkeä asia, kos­ka talon runko on sitä pitkäikäisem­pi mitä muun­neltavampi se on. Mielel­lään vielä niin, että se on muun­neltavis­sa sekä asun­nok­si että kont­torik­si. Jos siitä vielä saa toim­i­ti­laa, on se plussaa.

  29. Pasi Kukko:
    Ollille:

    Sit­ten on taas niitä vähän jär­jet­tömämpiä asioi­ta hyvin mon­elle ihmisille kuten nyt vaik­ka auton omis­t­a­mi­nen. Hel­vetin kallis ker­tain­vestoin­ti ja käyt­töku­lutkin suh­teel­lisen isot – vaikkei ajaisi kuin 10 ker­taa viikos­sa muu­ta­man has­sun kilometrin.

    Heti kun yhteiskäyt­töau­to­jen tak­sat saadaan oikeasti järkevälle tasolle, iso osa tästä jengistä tulee hylkäämään ikioman auton­sa jota kuinkin välit­tömästi. Kos­ka se nyt vaan on tyh­mää mak­saa liikaa.

    Kos­ka näin ei kuitenkaan ole vielä käynyt, on auton yhteiskäyt­töhin­ta siis yhä liian kova siitä ettei auto ole absolu­ut­tisel­la var­muudel­la käytet­tävis­sä 24/7.

    Taas uno­htu­vat kesämök­it. Aika monil­la kaupunki­laisil­la on omis­tuk­sia haja-asu­tusalueil­la ja siel­lä omaa autoa tarvi­taan. Kesämökkien yhtei­somis­tuskin voi kuu­lostaa monista hyvältä ajatuk­selta, mut­ta joka on omaan maa­palaan päässyt käsik­si, ei kyl­lä yhteis­maa­ta arvos­ta, sen ver­ran arvokkaas­ta omaisu­ud­es­ta on kysymys.

  30. Ehkäpä sinkut asu­vat liian isois­sa asun­nois­sa, kos­ka tar­jol­la ei ole sopi­vankokoisia tai nykysys­tee­mis­sä asun­not eivät kier­rä riit­tävästi, jol­loin leskirou­vat jäävät perheasuntoihin.

    Se, että isois­sa asun­nois­sa asum­isväljyys henkeä kohden on usein pienem­pi, ei tarkoi­ta, että juuri niitä pitäisi rak­en­taa. Emme voi pakot­taa ihmisiä myöskään perheytymään.

  31. Kalle: Asuinalauei­den tulee olla oma­leimaisia. Ei ole mitään järkeä rak­en­taa kaik­ista alueista keskiver­totyl­siä. Nyt val­lal­la ole­va kaavoitus­poli­ti­ik­ka luo asuinaluei­ta, jot­ka ovat tas­apak­su­ja, tyl­siä eivätkä kaikkia mielyt­täessään kel­paa oikein kellekkään.

    Juuri näin. Kivi­jalka­yri­tyk­set vaa­ti­vat men­estyäk­seen, että käve­ly-etäisyy­den päässä on tarpeek­si poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta. Jos alueen asukkaiden kulu­tus­tarpeet ovat kovin eri­laisia, ei mil­lään liik­keelle riitä tarpeek­si asi­akaskun­taa. Sen seu­rauk­se­na kaik­ki palve­lut keskit­tyvät jättikauppakeskuksiin.

  32. Mikko H:
    Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mässä Fases­sa Siru Kaup­pinien nos­ti keskustelu­un sen seikan, että Suomes­sa asumiseen kulu­va ener­giamäärä per henkilö on nousus­sa. Mutu-tun­tu­mal­ta epäilen, että tämä johtuu siitä, että eläköi­tyneet suuret ikälu­okat ovat jääneet asumaan yksin ja kaksin hyvin suuria asun­to­ja, var­maan lähin­nä muual­la Suomes­sa kuin pääkaupunkiseudul­la. Helsingis­sä itselle liian ison asun­non voi hel­posti muut­taa rahak­si, muual­la kaup­pa ei käy samal­la tavalla. 

    Yllät­tävän paljon Helsin­gin kan­takaupungis­takin löy­tyy yksinäis­ten (van­ho­jen) ihmis­ten asum­ia suuria asun­to­ja — jos ei ole pakko, mik­si sitä omas­ta kodis­taan muuttaisi?
    Ener­gianku­lu­tus­ta kas­vat­ta­vat myös eri­laiset sähkölait­teet, joi­ta tulee koko ajan lisää. Ilmas­toin­ti eli jäähdy­tys tekee myös tuloaan.

  33. Yler­mi:
    Taitaa olla se poruk­ka, joka oli luon­toa suo­jele­mas­sa, läht­enyt jo vihreistä, joten mik­si edes vaivaudutte täl­laiseen vuorop­uhelu­un, kun puolue on jo päät­tänyt sitoa poli­ti­ikkansa kasvu­un – niin talouden kuin väestönkin. Ette te voi tar­jo­ta mitään nois­sa puit­teis­sa. Taitaa vielä Ekovihreät roikkua mukana, mut­ta lähin­nä sivu­un työn­net­tynä koristeena. 

    Ei oikeasti voi puhua ekotekona siitä, että rak­en­taa neljän­nesmiljoon­alle talot. Ja sit­ten taas seu­raavalle neljän­nesmiljoon­alle ja sit­ten seu­raavalle neljännesmiljoonalle…

    Paljon helpom­mal­la pää­sisi kaik­ki, jos lopet­taisitte luon­non­suo­jelupuheet, jot­ta kukaan ei jää siihen luu­loon, että puolue­poli­ti­ik­ka pelas­taisi jotakin. Nyt tämä on pahem­man luokan kuse­tus­ta, kun annat­te kuvaa vihreän “hyvän” kasvun pelas­ta­van luon­non ja ilmas­ton. Ihan yhtä lail­la se luon­to jää sen vihreän kasvun alle.

    Äänestäjäl­lä pitäisi myös olla joku kulut­ta­jan­suo­ja, ettei jou­tu­isi rankasti harhaan­jo­hde­tuk­si. Vihreys ei näköjään ole enää aikoi­hin viitan­nut luon­toar­voihin vaan siihen asen­teeseen, joka kohdis­te­taan muiden omaisuuteen.

  34. Daniel Fed­er­ley: Helsin­ki kaipaisi val­tavaa määrää pieniä yksiöitä, jois­sa voisi asua kohtu­uhin­nal­la. Niiden kysyn­tä on hur­jaa ja vuokrat aivan pos­ket­tomat – uusia ei raken­neta. Voisiko­han lot­tovoit­toa parem­min sijoit­taa kuin rak­en­ta­mal­la suuren kiv­i­talon täyn­nä 18–20 m² yksiöitä? Kaik­ki kak­sisa­taa asun­toa vuokralle – markki­noin­tiku­luina rivi-ilmoi­tus Metro-lehdessä. Tulisi päivässä täyteen.

    Mut­ta mis­tä saisi luvan rak­en­taa täl­laisen talon? Ei autopaikko­ja, ei hehtaarives­so­ja, ei per­hea­sun­tolu­okan keskikoko­vaa­timuk­sia. Hul­lu unelma.

    Hul­lu unel­ma on toteu­tu­mas­sa Vuosaaren Rasti­las­sa. Sitä nimitetään slummiksi.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-04–22_Khs_16_El/BA71096C-6B9C-42F1-A32C-9971693FAAB5/Liite.pdf

  35. Pidän hie­man erikoise­na kaupun­gin vuokra-asun­to­jen poli­ti­ikkaa, jos­sa ei raken­neta ollenkaan alle 38 neliön asun­to­ja ja ylipään­sä alle 45 neliön asun­to­ja on alle kymme­ne­sosa tai alle viides­osa talosta riip­puen uudessa vuokrat­alos­sa. Ilmeis­es­ti tässä kohtaa halu­taan kas­vat­taa asum­isväljyyt­tä, eikä vasen käsi tiedä mitä oikea tekee…?

    1. Pidän hie­man erikoise­na kaupun­gin vuokra-asun­to­jen poli­ti­ikkaa, jos­sa ei raken­neta ollenkaan alle 38 neliön asun­to­ja ja ylipään­sä alle 45 neliön asun­to­ja on alle kymme­ne­sosa tai alle viides­osa talosta riip­puen uudessa vuokrat­alos­sa. Ilmeis­es­ti tässä kohtaa halu­taan kas­vat­taa asum­isväljyyt­tä, eikä vasen käsi tiedä mitä oikea tekee…?

      Niin pidän minäkin. Pelkään pahoin, että tuos­sa on tavoit­teena asum­istuen (val­tio mak­saa) mak­si­moin­ti. Se on suurim­mil­laan — vielä vähän aikaa — 38 neliön asun­non kohdal­la. Kun jär­jestelmä muyut­tuu, lisäneliöt noin 30 neliöstä yläspäin tule­vat kokon­aan asukkaan mak­set­tavak­si. Sil­loin tämä iso­jen yksiöi­den poli­ti­ik­ka kään­tyy asukkai­ta vastaan.

  36. Sakke: Tuol­laisen, ilmeis­es­ti jokaisen tiivistäjän unel­ma-esiku­van mukaisel­la alueel­la asui parhaim­mil­laan(?) vuon­na 1987 peräti 33 000 asukas­ta. Ei has­sumpaa, vai mitä, varsinkin kun alueen pin­ta-ala oli ilmeis­es­ti vain noin 120 metriä ker­taa 210 metriä.

    Tässä ilmeis­es­ti luki, että kos­ka noin 20- ker­tais­es­ti vaikka­pa ihan nor­maalin töölöläisen kort­telin ylit­tävä raken­nuste­ho on epämiel­lyt­tävän yli­ti­heää, niin ei tule tehdä töölöläisiä kort­telei­ta. Tämän argu­mentin puoles­ta täy­tyy sanoa, että on se ainakin omaperäinen.

  37. Mikko Num­melin: Taas uno­htu­vat kesämök­it. Aika monil­la kaupunki­laisil­la on omis­tuk­sia haja-asu­tusalueil­la ja siel­lä omaa autoa tarvi­taan. Kesämökkien yhtei­somis­tuskin voi kuu­lostaa monista hyvältä ajatuk­selta, mut­ta joka on omaan maa­palaan päässyt käsik­si, ei kyl­lä yhteis­maa­ta arvos­ta, sen ver­ran arvokkaas­ta omaisu­ud­es­ta on kysymys.

    Onko­han noin? Siis en tiedä, ja mielel­läni kuulisin fak­taa, mut­ta eikös suuri osa kesämökeistä ole yhteiskäytössä? Eli siis niin että use­am­mal­la sukupolvel­la samaa per­het­tä on yksi mökki.

  38. Coun­try­boy: Maail­man luon­non­va­roista 90% käytetään kaupungeis­sa vaik­ka niis­sä asuu vain hie­man yli 50%. Kulu­tus­ta­so on kaupungeis­sa korkeampi kuin maaseudul­la. Näin globaal­isti ! Myös Suomes­sa puh­taal­la maaseudul­la kulu­tus­ta­so on alhaisem­pi kuin kaupungeis­sa (mm. Heinosen väitöskir­jan mukaan). 

    Kulu­tus­ta on niin mon­en­laista. maalainen kulut­taa ener­giaa talon­sa läm­mit­tämiseen sekä autol­la ajamiseen enem­män kuin kaupunki­lainen, Kaupunki­lainen taas kulut­taa enem­män shop­pailu­un ja kapakas­sa käymiseen. Ja se tiede­tään kanssa että pint­tynyt maalainen ei halua ryhtyä elämään ja kulut­ta­maan kuin kaupunki­lainen ja sama pätee päin­vas­taiseen suun­taan, eli eiköjhän paras että jätetään kum­matkin rauhaan. Tämä blo­gin avaus käsit­telee siis pääkaupunkia ja sen naa­purikaupunke­ja, ei maaseutua.

  39. Coun­try­boy: Maail­man luon­non­va­roista 90% käytetään kaupungeis­sa vaik­ka niis­sä asuu vain hie­man yli 50%. Kulu­tus­ta­so on kaupungeis­sa korkeampi kuin maaseudul­la. Näin globaal­isti ! Myös Suomes­sa puh­taal­la maaseudul­la kulu­tus­ta­so on alhaisem­pi kuin kaupungeis­sa (mm. Heinosen väitöskir­jan mukaan).

    Näin tosi­aan on. Kaupun­git hyödyntävät(monin paikoin suo­ras­taan riistävät) maaseu­tua. Helsinkiä tiivistämäl­lä kaupun­gin varoin kus­tan­ta­maa kulu­tu­so­su­ut­ta pyritään alen­ta­maan logis­tisin keinoin. Töölö taisi olla maan tiheim­min asut­tu alue, mut­ta ekologi­nen jalan­jäl­ki pal­jas­tui ehkä maan suurim­mak­si, kos­ka asukkaat ovat varakkaita. 

    Siihen­hän pyritään, että pääkaupunkiseu­tu voisi kas­vaa muual­ta tule­van työvoiman avul­la, ja kun se vauras­tuu, muukin Suo­mi hyö­tyy. (Kun rikkaat rikas­tu­vat, teo­ri­an mukaan köy­hillekin tip­puu automaat­tis­es­ti roposia.)

  40. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Pidän hie­man erikoise­na kaupun­gin vuokra-asun­to­jen poli­ti­ikkaa, jos­sa ei raken­neta ollenkaan alle 38 neliön asun­to­ja ja ylipään­sä alle 45 neliön asun­to­ja on alle kymme­ne­sosa tai alle viides­osa talosta riip­puen uudessa vuokrat­alos­sa. Ilmeis­es­ti tässä kohtaa halu­taan kas­vat­taa asum­isväljyyt­tä, eikä vasen käsi tiedä mitä oikea tekee…?

    Oma arvauk­seni: Mik­si sinkuille pitäisi olla lainkaan tar­jol­la kaupun­gin asun­to­ja? He pär­jäävät kimp­pakämp­is­säkin tai Jär­ven­päässä tai vaik­ka veneen alla. Sen sijaan suo­jelua tarvit­se­vat lapset. Veikkaan, että asun­no­ton lap­siper­he menee kaikkien jono­jen ohi, joten yksiöil­lä ei ole kaupungille käyttöä.

  41. tpyy­lu­o­ma: Onko­han noin? Siis en tiedä, ja mielel­läni kuulisin fak­taa, mut­ta eikös suuri osa kesämökeistä ole yhteiskäytössä? Eli siis niin että use­am­mal­la sukupolvel­la samaa per­het­tä on yksi mökki. 

    Eräs otos Hämeen­lin­nan läheltä vierekkäisiä jär­ven­ran­tamökke­jä kat­taa 2 “uut­ta” kesämökkiä, joiden perus­ta­jat omis­ta­vat edelleen mökkin­sä itse ja 3 “van­haa” suku­per­in­tönä kulkenut­ta. Kaikissa suku­per­in­töes­imerkeis­sä on perin­nön­jaos­sa jär­jestel­ty niin, että mök­ki on men­nyt vain yhdelle sis­aruk­sista ja muut ovat saa­neet isom­man osan muus­ta perin­nöstä. Tämä lie­nee yleinen ja järkevä tapa sil­loin kun siitä päästään sop­u­un, kos­ka yhtei­somis­tus­mök­it ovat vaikei­den sukuri­ito­jen “sytyke­ma­te­ri­aalia”.

  42. Hur­jia laskelmia Sakel­la. Jos 7000 miljon­aa henkeä asetel­laan 5,6 miljoon­alle neliömetrille, on poruk­ka hillok­si mur­jot­tuna (60 l /henki) 75 metriä korkea purk­ki. Muis­tel­laan­pa van­haa hoke­maa: “maa­pal­lon väestö mah­tuu Inar­in­jär­ven jäälle (1100 km²)”. Se melkein voi pitää paikkansa: West­phalen-sta­dion­in sei­so­makat­so­mossa on kuulem­ma 5h/m2. Siitä kun vähän tiivistää, niin Inar­in­järvi riittää.

  43. Ville:
    1900-luvun alkupuolel­la raken­net­ti­in sekä sel­l­aisia ker­rostalo­ja, jois­sa oli paljon pieniä asun­to­ja, että sel­l­aisia, jois­sa oli paljon iso­ja asun­to­ja. Kos­ka tuon ajan talo­jen raken­nustekni­ik­ka on sel­l­ainen, että asun­to­jen yhdis­tämi­nen ja jakami­nen on suh­teel­lisen help­poa, pieniä asun­to­ja on sit­tem­min yhdis­tet­ty isom­mik­si samoin kuin iso­ja asun­to­ja on jaet­tu pienem­mik­si. 1900-luvun puo­livälistä läh­tien on raken­net­tu talo­ja, jois­sa asun­to­jen yhdis­tämi­nen tai jakami­nen on erit­täin han­kalaa. Tässä suh­teessa kehi­tys ei ole men­nyt hyvään suun­taan. Raken­nusten muun­neltavu­u­den pitäisi olla helpom­paa, että asun­to­jen kokoa voidaan muut­taa tule­vaisu­udessa muut­tuvien tarpei­den mukaan. Jos tämä on onnis­tunut 1800-luvun raken­nustekni­ikalla, sen pitää olla mah­dol­lista myös 2000-luvun rakennustekniikalla.

    Nuo yhdis­tämiset ja jakamiset on yleen­sä tehty pakon sanelemista syistä, ei sik­si, että se olisi help­poa. Eivät van­hat asun­not (ennen sotia raken­netut) ole uusia helpom­pia muun­neltavia. Päin­vas­toin. Van­ho­jen asun­to­jen seinät usein pak­sumpia (mut­ta eivät vält­tämät­tä parem­pia; ”kanan pas­ka”), savu- ja ilma­horme­ja kul­kee pitkin huoneis­to­ja, on muu­rat­tu­ja kiin­teitä komeroi­ta, puhe­lin- ja anten­ni­nousut ovat ketjutet­tu asun­nos­ta toiseen, doku­men­toin­ti on huonoa, rak­en­teet ja tasot vai­htel­e­vat yllät­tävästi saman raken­nuk­senkin sisäl­lä jne. 

    Kah­den asun­non yhdis­tämi­nen yhdek­si on sinän­sä yksinker­tainen jut­tu – helpoim­mil­laan reikä huoneis­to­jen väliseen seinään. Sen sijaan huoneis­ton jakami­nen kahdek­si ei onnis­tu oikein muu­toin kuin raken­nuk­ses­sa tehtävän laa­jem­man remon­tin yhtey­dessä. Asun­noille pitää saa­da vähin­tään omat sähkö‑, tietoli­ikenne- ja anten­ni­nousut, usein myös omat vesi­jo­hdot. Kokon­aan oma lukun­sa on viemärei­den ja ilmas­toin­ti­hormien vetämisen aiheut­ta­mat har­mit alem­mille ja ylem­mille asun­noille. Yhdis­tet­tyjä huoneis­to­ja näkee aika paljon, mut­ta yhdestä use­am­mak­si muutet­tu­ja harvem­min. Toki rahal­la saa, mut­ta har­voin se taitaa olla taloudel­lis­es­ti järkevää. 

    Ja tämä kir­joi­tus ei tarkoi­ta sitä, että pitäisin vaho­ja asun­to­ja uusia huonomp­ina. Itse asun vuon­na 1926 raken­netus­sa ker­rostaloa­sun­nos­sa, jos­sa piianovi rap­pukäytävään on muu­rat­tu umpeen, piian huone käytet­ty kylp­pärin ja keit­tiön laa­jen­nuk­seen, huonei­den välisiä ovi­aukko­ja siir­ret­ty jne.

  44. R.Silfverberg: Kulu­tus­ta on niin mon­en­laista. maalainen kulut­taa ener­giaa talon­sa läm­mit­tämiseen sekä autol­la ajamiseen enem­män kuin kaupunkilainen,Kaupunkilainen taas kulut­taa enem­män shop­pailu­un ja kapakas­sa käymiseen. Ja se tiede­tään kanssa että pint­tynyt maalainen ei halua ryhtyä elämään ja kulut­ta­maan kuin kaupunki­lainen ja sama pätee päin­vas­taiseen suun­taan, eli eiköjhän paras että jätetään kum­matkin rauhaan. Tämä blo­gin avaus käsit­telee siis pääkaupunkia ja sen naa­purikaupunke­ja, ei maaseutua.

    Joo olen samaa mieltä että kumpikin elämän­ta­pa sal­li­taan. On oikeas­t­aan hyvin ärsyt­tävää jos joku halu­aa määritel­lä miten muut saa­vat elää.

    Kuitenkin sen vielä halu­aisin lisätä, että asun­nos­ta johtu­vat hiilid­iok­sidipäästöt henkeä kohti ovat pääkaupunkiseudul­la suurem­mat kuin maaseudul­la ja taa­jamis­sa. Tämä johtunee siitä, että siel­lä on enem­män sinkku­talouk­sia ja myös fos­si­il­isia polt­toainei­ta käytetään enem­män. Autoilu­un sit­ten menee kyl­lä vähem­män rahaa ja tulee vähem­män päästöjä. Pääkaupunkiseudul­la asu­vat tekevät selvästi enem­män ulko­maan­matko­ja ja käyt­tävät rahaa enem­män rahaa vapaa-ajan kulutushyödykkeisiin.

    1. Hiilid­iok­sidipäästöt asumis­es­ta riip­pu­vat kovin siitä, miten ne las­ke­taan. Kaukoläm­mön päästöt ovat aika pieniä, jos sik­lle sälytretään vain se polt­toaineen lisäys, joka syn­tyy läm­mön tal­teeno­to­s­ta ja edelleen miten las­ke­taan sähköläm­mi­tyk­sen päästöt. Peri­aat­teessa kaik­ki kulu­tusw pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta, joka tup­paa läm­mi­tyskaudel­la ole­maan hiililauhdevoimala.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Niin pidän minäkin. Pelkään pahoin, että tuos­sa on tavoit­teena asum­istuen (val­tio mak­saa) maksimointi… 

    Jot­ta päästään takaisin ter­veisi­in asun­tomarkki­noi­hin, jot­ka lop­ul­ta tuot­ta­vat edullista asum­ista kaikille, on tuet saata­va pois. Tämä kos­kee niin vuokra-asumisen, kuin omis­tusasumisen tukea.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Hiilid­iok­sidipäästöt asumis­es­ta riip­pu­vat kovin siitä, miten ne las­ke­taan. Kaukoläm­mön päästöt ovat aika pieniä, jos sik­lle sälytretään vain se polt­toaineen lisäys, joka syn­tyy läm­mön tal­teeno­to­s­ta ja edelleen miten las­ke­taan sähköläm­mi­tyk­sen päästöt. Peri­aat­teessa kaik­ki kulu­tusw pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta, joka tup­paa läm­mi­tyskaudel­la ole­maan hiililauhdevoimala.

    Ei hiilid­iok­sidipäästöt riipu siitä miten ne las­ke­taan, vaan siitä mitä kat­ti­las­sa polte­taan. Jos poltos­ta saadaan sekä sähköä että läm­pöä, niin onhan se parem­pi kuin joko tai, mut­ta Helsin­ki tuot­taa niin sähkön kuin läm­mön fos­si­il­isil­la, eikä niistä päästöistä pääse eroon lasken­takaavo­ja rus­taa­mal­la. Huvit­tavaa on tuo Osmon jatku­va Helsin­gin hiilen­poltol­la tuote­tun kaukoläm­mön ylistämi­nen kun samal­la puolueen puheen­jo­hta­ja vaatii lakia hiilen­polton kieltämiseksi.

  47. KariS: Ei hiilid­iok­sidipäästöt riipu siitä miten ne las­ke­taan, vaan siitä mitä kat­ti­las­sa polte­taan. Jos poltos­ta saadaan sekä sähköä että läm­pöä, niin onhan se parem­pi kuin joko tai, mut­ta Helsin­ki tuot­taa niin sähkön kuin läm­mön fos­si­il­isil­la, eikä niistä päästöistä pääse eroon lasken­takaavo­ja rustaamalla. 

    Tähän on ihan oikeasti ole­mas­sa jopa real­isti­nen lasken­tat­a­pa. Se vaan ei ole mikään suo­ra pros­ent­tikaa­va, ja sen takia ana­lyysiä tehdään aika harvoin.

    Tarvi­taan kak­si skenaariota:

    1. Päästöt nykytilanteessa.

    2. Sama lop­putu­los (sama sähkön­tuotan­to samaan aikaan, sama ener­giamäärä samo­jen talo­jen lämmitykseen/jäähdytykseen) aikaansaadaan jol­lain vai­h­toe­htoisel­la tavalla.

    Mikäli kohdan 2 kokon­ais­päästöt ovat pienem­piä, niin sil­loin tapa on päästö­jen suh­teen parem­pi kuin kaukolämpö.

    Ote­taan siis nykyti­lanne lähtöko­hdak­si. Haas­tan sin­ut kehit­tämään kohdan 2, joka on nykyti­lan­net­ta parem­pi. Numeroiden kera mielellään.

  48. Jouko Ollila: Eivät van­hat asun­not (ennen sotia raken­netut) ole uusia helpom­pia muunneltavia.

    Sikäli ne ovat, että moni­in asun­toi­hin on enem­män kuin yksi sisäänkäyn­ti valmi­ina (jakamista ajatellen); huonetilo­jen mitoi­tus on väl­jem­pää, minkä vuok­si huone­jaon muut­ta­mi­nen on real­is­tis­es­ti mah­dol­lista; huoneis­to­jen välil­lä ei yleen­sä ole kan­tavia väli­seiniä; välipo­h­jat on mah­dol­lista ava­ta yläkaut­ta niin, että sinne voi tehdä asen­nuk­sia. Teknisiä ratkaisui­ta tärkeämpi muu­tok­sia helpot­ta­va tek­i­jä taitaa olla itse asi­as­sa van­ho­jen talo­jen väl­jem­pi mitoi­tus. Osin tämä on syvem­män run­gon ansio­ta, mut­ta ei pelkästään siitä johtu­va asia.

  49. Mikko:
    Hur­jia laskelmia Sakel­la. Jos 7000 miljon­aa henkeä asetel­laan 5,6 miljoon­alle neliömetrille, on poruk­ka hillok­si mur­jot­tuna (60 l /henki) 75 metriä korkea purk­ki. Muis­tel­laan­pa van­haa hoke­maa: “maa­pal­lon väestö mah­tuu Inar­in­jär­ven jäälle (1100 km²)”. Se melkein voi pitää paikkansa: West­phalen-sta­dion­in sei­so­makat­so­mossa on kuulem­ma 5h/m2. Siitä kun vähän tiivistää, niin Inar­in­järvi riittää. 

    No hyvä että edes joku huo­masi tuon virheen pilkun paikas­sa. Aloin tuo­ta jo itsekin vähän ihmettelemään, mut­ta kiitos oikais­us­ta kuu­luu silti Mikolle, joka siitä ensim­mäisenä ehti huomauttamaan!

    Kun virhe kor­jataan, voidaan siis huo­ma­ta, että Kowloon’in “Walled City”-asutustiheydellä jo Yliskylään ja Jol­lak­seen mah­tu­isi peräti Hong Kon­gin väestö, joka on noin 7,3 miljoon­aa asukas­ta. Jos kaik­ki suo­ma­laiset (5,43 miljoon­aa asukas­ta) sinne sijoitet­taisi­in, olisi jo vähän väl­jem­pää (siis ilman niitä Hong Kong’in asukkaita)! 

    Merkit­tävän huomion tuon virheeni myötä saat­toi silti tehdä: kovin moni tiivistäjä ei tuo­ta täysin yliampu­vaakaan ihmis­ten tiivistämistä ‘hillok­si asti’ tain­nut edes hätkähtää, kun Mikon huomio sai vain kak­si suosit­teli­jaa vuorokau­den sisällä.

    Toinen merkit­tävä asia, joka jäi aiem­mas­ta kir­joituk­ses­tani (5.5.2014 kel­lo 19.14) puut­tumaan, oli main­in­ta ao. alueen paran­tamis­es­ta epäter­veen raken­nuskom­pleksin purkutöi­den jäl­keen: Siitä tehti­in upea puis­to, jos­sa olisi kiva käy­dä! (kat­so esim.: “http://en.wikipedia.org/wiki/Kowloon_Walled_City#Current_status_as_park”)

    Kaupun­gin tiivistäjille tämäkin opik­si: … ja kyseessä oli sen­tään väkirikas alue, kaupungis­sa, mis­sä raken­nus­maas­ta on mitä huu­tavin pula, monin ver­roin pahempi kuin Helsingissä!

  50. Viherinssi: Tähän on ihan oikeasti ole­mas­sa jopa real­isti­nen lasken­tat­a­pa. Se vaan ei ole mikään suo­ra pros­ent­tikaa­va, ja sen takia ana­lyysiä tehdään aika harvoin.

    Tarvi­taan kak­si skenaariota:

    1. Päästöt nykytilanteessa.

    2. Sama lop­putu­los (sama sähkön­tuotan­to samaan aikaan, sama ener­giamäärä samo­jen talo­jen lämmitykseen/jäähdytykseen) aikaansaadaan jol­lain vai­h­toe­htoisel­la tavalla.

    Mikäli kohdan 2 kokon­ais­päästöt ovat pienem­piä, niin sil­loin tapa on päästö­jen suh­teen parem­pi kuin kaukolämpö.

    Ote­taan siis nykyti­lanne lähtöko­hdak­si. Haas­tan sin­ut kehit­tämään kohdan 2, joka on nykyti­lan­net­ta parem­pi. Numeroiden kera mielellään.

    Yksik­er­tais­es­ti jos polt­toaine on uusi­u­tu­vaa, on päästöt nol­la, ja jos polt­toaine on fos­si­ilista, kuten Helsingis­sä, syn­tyy x määrä päästöjä. Sit­ten voidaan kikkail­la miten se x määrä yhteis­tuotan­nos­sa jae­taan läm­mön ja sähkön kesken. 

    Siitä nyt ei vaan päästä mihinkään, että vihrei­den tavoit­tei­den mukainen ener­giapoli­ti­ik­ka on ajanut niin Suomen kun koko Euroopan huimaan hiilen­polton lisäämiseen. Ja Osmo vielä hehkut­taa fos­si­il­isil­la tuote­tun kaukoläm­mön autuutta.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Kallios­sa on vähän lap­sia, kos­ka siel­lä on niin toiv­ot­toman pieniä asun­to­ja. On perustel­tua rak­en­taa Kallioon myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka gryn­deri saisikin sinkkua­sun­noista parem­man neliöhin­nan. Jos per­heille ei ole tar­jol­la 80 neliön asun­to­ja Kallios­sa, he muut­ta­vat herkästi jon­nekin Huitsin Nevadaan kah­den­sadan neliön omakoti­taloon kah­den auton varaan.

    Tuo logi­ik­ka ontuu. Kallios­sa on vähän lap­sia sen takia, ettei lap­sia halu­ta kas­vat­taa Pir­i­torin vier­essä. Las­ten kanssa muute­taan rauhal­lisem­pi­in ympäristöi­hin ja väl­jem­pi­in kämp­pi­in sen takia, ettei las­ten kanssa halu­ta liikkua ulkona kivikaupungis­sa. Oma piha tram­poli­inin kanssa houkut­telee liikaa.

    Nuoret aikuiset arvosta­vat hyviä kulkuy­hteyk­siä, mut­ta las­ten kanssa aje­taan autol­la työn, kodin ja super­mar­ketin väliä. Logis­tisel­la sijain­nil­la ei ole tuos­sa kuvios­sa juurikaan merk­i­tys­tä, kun­han autol­la pääsee kotiovelle saakka.

    Kämp­pi­en kool­la ei ole siis vält­tämät­tä kor­re­laa­tio­ta las­ten kanssa. Saat­taa toki olla, mut­ta yhtälössä on muitakin muuttujia.

    1. Samp­sa. Tun­netko ketään Kallios­sa asu­vaa, vai perus­tuuko kir­joituk­sesi pelkkii ennakkolu­u­loi­hin? Todel­la moni nuori lap­siper­he halu­aa jäädä Kallioon säi­lyt­tääk­seen sosi­aaliset kontaktinsa.

  52. “Nuo yhdis­tämiset ja jakamiset on yleen­sä tehty pakon sanelemista syistä, ei sik­si, että se olisi help­poa. Eivät van­hat asun­not (ennen sotia raken­netut) ole uusia helpom­pia muun­neltavia. Päin­vas­toin. Van­ho­jen asun­to­jen seinät usein pak­sumpia (mut­ta eivät vält­tämät­tä parem­pia; ”kanan pas­ka”), savu- ja ilma­horme­ja kul­kee pitkin huoneis­to­ja, on muu­rat­tu­ja kiin­teitä komeroi­ta, puhe­lin- ja anten­ni­nousut ovat ketjutet­tu asun­nos­ta toiseen, doku­men­toin­ti on huonoa, rak­en­teet ja tasot vai­htel­e­vat yllät­tävästi saman raken­nuk­senkin sisäl­lä jne.”

    Pakko on yllät­tävän hyvä moti­ivi, jos mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei ole. Kyl­lä se van­han asun­non jakami­nen onnis­tuu, kun­han käm­pän reunae­hdot täyt­tyvät: kak­si ulko-ovea, vähin­tään kahdet vesi- ja viemäri­nousut, jakamiseen sopi­va pohja.

    Kos­ka kel­lään ei yleen­sä ole kah­ta keit­tiötä ja kylp­päriä, sel­l­aiset joutuu rak­en­ta­maan. Uuden keit­tiön voi sijoit­taa kylp­pärin seinän taakse (yhteiset putket ja hor­mit). Toisen kylp­pärin voi tehdä eril­lis­es­tä ves­sas­ta, jos sel­l­ainen sat­tuu ole­maan. Muuten hom­ma menee vaikeaksi.

    Rum­ba alkaa yhtiökok­ouk­ses­ta, jos­sa muute­taan yhtiöjärjestys­tä. Seu­raavak­si tarvi­taan raken­nuslu­paa, kos­ka huone­järjestys muut­tuu. Ja lop­putu­lok­sen käy siu­naa­mas­sa rakennusvalvonta.

    Yllät­täen hom­mas­sa oli kuitenkin vaikein­ta sähkölaitok­sen byrokra­tia, kos­ka uusi asun­to tarvit­see myös sähkömit­tarin talon päätauluun.

    Rikas­tu­maan täl­lä hom­mal­la ei pääse, kos­ka matkan var­rel­la tarvi­taan mm. arkkite­htia, remont­timi­estä, putk­ili­iket­tä, sähkö- ja anten­ni­asen­ta­jaa ja valvo­jaa. Mut­ta jos vai­h­toe­hdot ovat iso asun­to, joka ei mene kau­pak­si, tai kak­si pien­tä, joille löy­tyy markki­nat, niin sit­ten kyl­lä kan­nat­taa, kos­ka muu­takaan ei voi.

  53. KariS: Yksik­er­tais­es­ti jos polt­toaine on uusi­u­tu­vaa, on päästöt nol­la, ja jos polt­toaine on fos­si­ilista, kuten Helsingis­sä, syn­tyy x määrä päästöjä. Sit­ten voidaan kikkail­la miten se x määrä yhteis­tuotan­nos­sa jae­taan läm­mön ja sähkön kesken. 

    Siitä nyt ei vaan päästä mihinkään, että vihrei­den tavoit­tei­den mukainen ener­giapoli­ti­ik­ka on ajanut niin Suomen kun koko Euroopan huimaan hiilen­polton lisäämiseen. Ja Osmo vielä hehkut­taa fos­si­il­isil­la tuote­tun kaukoläm­mön autuutta.

    Tulk­it­sen vas­tauk­sesi niin, että jos Helsin­ki siir­ty­isi polt­taa­maan puuhaket­ta kivi­hi­ilen tilal­la, asi­at oli­si­vat nyky­istä paremmin.

    Mis­tä se Helsin­gin tarvit­se­ma lisäpu­uhake saataisi­in? Täl­läkin het­kel­lä biopolt­toainei­den käyt­töä rajoit­taa nimeno­maan niiden saatavu­us. Jos Helsin­ki ostaa ison määrän haket­ta, joku muu ei sitä sit­ten saa. Ja se joku muu sit­ten joutuu polt­ta­maan kivihiiltä.

    Biopolt­toaineen saatavu­us ei siis ole ensisi­jais­es­ti hin­takysymys, vaan sitä on ihan oikeasti liian vähän saatavil­la luon­nos­ta johtu­vista syistä. Hin­taa nos­ta­mal­la voidaan ostaa vaikak tukkipuu polt­toaineek­si, mut­ta ei se sil­loinkaan kokon­aisu­u­den päästö­taset­ta auta, kos­ka sit­ten joku rak­en­taa beton­ista puun sijasta.

    Siitä voidaan kyl­lä keskustel­la, onko Helsin­gin käytös kovin hyvää mallia antavaa. Ei ole. Mut­ta ei sil­lä todel­lista globaalia päästöjä lisäävää vaiku­tus­takaan ole. (Ja asia ratkeaa itsek­seen siinä vai­heessa, kun päästökaup­pa oikeasti puree.)

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Samp­sa. Tun­netko ketään Kallios­sa asu­vaa, vai perus­tuuko kir­joituk­sesi pelkkii ennakkolu­u­loi­hin? Todel­la moni nuori lap­siper­he halu­aa jäädä Kallioon säi­lyt­tääk­seen sosi­aaliset kontaktinsa.

    Meil­läkin juuri näin. n. 50 m² kak­sio, jol­laises­sa myös asumme, on koke­muk­seni (ja asun­toväl­i­tys­sivus­to­jen) perus­teel­la melkein­pä ain­oa vai­h­toe­hto lap­siper­heelle Kallios­sa. Ain­oas­taan muu­ta­ma isom­pi per­hea­sun­to on ollut viime kuukausi­na myyn­nis­sä lähistöllä.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    …Todel­la moni nuori lap­siper­he halu­aa jäädä Kallioon säi­lyt­tääk­seen sosi­aaliset kontaktinsa. 

    Itse ellen asunut kallios­sa ja tiedän, ettei hom­ma toi­mi noin. Jos Kallioon tehdään per­hea­sun­to­ja, häipyvät sinkku­jen halu­a­mat palve­lut. Vaik­ka se jostain ihmis­es­tä tun­tu­isi juuri nyt hyvältä deal­ta pysyä paikallaan, se ei ole yhdyskun­tarak­en­teen kannal­ta järkevää.

    Siinä mielessä noinkin ajat­tel­e­va on oike­as­sa, että Helsingis­sä voisi olla myös työväenkaupungi­nosa ja keskilu­okan kaupungi­nosa raken­net­tuna kaupunki­mais­es­ti. Kaik­ki eivät halua muut­taa Grani­in tai joutua Van­taalle, kun tulee perhettä.

    Ongel­ma johtuu siitä, ettei Helsin­ki ole 40-luvun jäl­keen kas­vanut ter­veesti. Kaavoitus on heikko­laa­tu­ista ja hyväl­lä paikalla ole­via aluei­ta, kuten Arbian­ran­ta, on pilat­tu vuosikym­meniksi. Lehti­jut­tu­jen mukaan raken­nuskan­ta on siel­lä onnek­si lyhytikäistä. Niin paljon lev­äperäisyyt­tä on ilmen­nyt jo alkuun.

  56. En tunne yhtään per­het­tä joka olisi jäänyt, mut­ta tun­nen muu­ta­man (itseni mukaan lukien), jot­ka ovat muut­ta­neet väl­jem­mille seuduille. Vas­tine asun­tosi­joituk­selle on aivan eri luokas­sa vähän syrjemmässä.

    Se että lapset voi laskea vapaasti leikkimään oma­lle pihalle on aikamoinen luksus.

  57. Samp­sa:
    En tunne yhtään per­het­tä joka olisi jäänyt, mut­ta tun­nen muu­ta­man (itseni mukaan lukien), jot­ka ovat muut­ta­neet väl­jem­mille seuduille. Vas­tine asun­tosi­joituk­selle on aivan eri luokas­sa vähän syrjemmässä.

    Se että lapset voi laskea vapaasti leikkimään oma­lle pihalle on aikamoinen luksus.

    Yritin mon­ta vuot­ta myy­dä Kallios­ta 80-neliöistä kämp­pää ja tar­josin sitä mm. par­ille lap­siper­heelle, jot­ka etsivät isom­paa asun­toa. Ei käynyt, muut­ti­vat muualle. Sik­sipä asun­to jaet­ti­in kahdek­si, kuten edel­lä on kuvat­tu. Kaik­ki tun­te­mani lap­siper­heet Kallios­ta ovat muut­ta­neet muualle.

    1. Kaik­ki tun­te­mani lap­siper­heet Kallios­ta ovat muut­ta­neet muualle.

      Kan­nat­taisiko luot­taa enem­män tilas­toi­hin kuin omi­in tuttuihin? 

  58. Samp­sa: Tuo logi­ik­ka ontuu. Kallios­sa on vähän lap­sia sen takia, ettei lap­sia halu­ta kas­vat­taa Pir­i­torin vier­essä. Las­ten kanssa muute­taan rauhal­lisem­pi­in ympäristöi­hin ja väl­jem­pi­in kämp­pi­in sen takia, ettei las­ten kanssa halu­ta liikkua ulkona kivikaupungis­sa. Oma piha tram­poli­inin kanssa houkut­telee liikaa.

    Per­hea­sun­to­jen hin­tata­so kan­takaupungis­sa ker­too, että olet yksiselit­teis­es­ti väärässä. On lap­siper­heitä, jot­ka halu­a­vat kaupunki­in ja ovat valmi­ita mak­samaan siitä huo­mat­tavia summia.

    Lap­si viihtyy juuri siinä ympäristössä, mihin hän tot­tuu. Omani tyl­sisty­isi kuo­li­aak­si, jos kaik­ki aktivi­teetit ja sosi­aaliset kon­tak­tit oli­si­vat riip­pu­vaisia siitä, miten van­hem­mat jak­sa­vat ja ehtivät kuska­ta autol­la paikas­ta toiseen.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taisiko luot­taa enem­män tilas­toi­hin kuin omi­in tuttuihin? 

    Aiem­min kysy­it: “Samp­sa. Tun­netko ketään Kallios­sa asu­vaa, vai perus­tuuko kir­joituk­sesi pelkkii ennakkoluuloihin?”

    Jalankulk­i­ja kir­joit­ti: “Kaik­ki tun­te­mani lap­siper­heet Kallios­ta ovat muut­ta­neet muualle.”

    Tähän sit­ten vas­t­a­sit ylin­nä ole­val­la taval­la. Mikä logi­ik­ka tähän mah­taa kätkeytyä?

  60. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taisiko luot­taa enem­män tilas­toi­hin kuin omi­in tut­tui­hin. Kallios­sa las­ten määrä on nous­sut 60 %:lla muu­ta­mas­sa vguodessa.

    Jos olen ymmärtänyt oikein Kallioon ja läheisille alueille on tulos­sa tänä ja ensi vuon­na entis­ten lisäk­si usei­ta suuria (jopa yli 200-paikkaisia) päiväkote­ja. Täl­lä het­kel­lä päiväkoti­paikko­ja tar­jo­taan Kallion lap­siper­heille mm. Punavuores­ta kun tilaa ei lähempänä ole. Per­hei­den keskikoko ei liene viime vuosi­na kas­vanut vaan kyse on nimeno­maan siitä että alueel­la asuu enem­män lap­siper­heitä kuin aiemmin.

    Kalle: Kallion palve­lut ovat oma­leimaiset ja viritet­ty yksineläjille. Juuri sen takia alueel­la on paljon sinkku­ja. Sieltä saa pikaruokaa, kal­jaa ja strip­pare­i­ta. Jos alueelle väk­isin tunge­taan lisää per­heitä, menet­tävät sinkut halu­a­mansa palvelut.

    Tämä väit­tämä ei oman koke­muk­seni mukaan pidä täysin paikkaansa. Ne lap­siper­heet, jot­ka Kallioon halu­a­vat jäädä kulut­ta­vat vas­taavia palvelui­ta mah­dol­lis­es­ti strip­par­it pois­luet­tuna. Toki osa kal­jakup­pi­loista ja pikaruoka­paikoista muun­tuu myös vaa­ti­vam­paan maku­un sopi­vak­si, mut­ta en osaa nähdä tätä huonona asiana. Tilaa löy­tyy var­masti sekä roska­pankeille että laa­jem­man valikoiman Oluthuoneille. Itse ainakin asioin tilanteen mukaan molemmissa.

    Kalle: Helsingis­sä voisi olla myös työväenkaupungi­nosa ja keskilu­okan kaupungi­nosa raken­net­tuna kaupunkimaisesti.

    Eikös täl­läisiä keskilu­okan tiivi­itä kaupungi­nosia ole jo vaik­ka Kamp­pi tai Töölö? Sehän on sit­ten val­in­takysymys halu­aako lap­siper­heenä asua alueel­la, jon­ka kivi­jalois­sa kau­pataan las­ten­vaunu­ja tai vai­h­toe­htois­es­ti vaikka­pa Thai-hierontaa. Toki per­hea­sun­to­jen määrä ohjaa tiety­ille alueille. 

    Asumisen hin­ta Kallios­sa alkaa olla sil­lä tasol­la, että ei siel­lä kai kukaan vas­ten­ta­hois­es­ti asu. Oma koke­muk­seni on, että ne jot­ka asu­vat las­ten­sa kanssa Kallios­sa eivät vält­tämät­tä niin hel­posti säikähdä Pir­i­torin meininkiä ja kaipaa­vatkin ympärilleen sitä rosoisu­ut­ta sekä nuhjuisia kuppiloita.

  61. Viherinssi: Tulk­it­sen vas­tauk­sesi niin, että jos Helsin­ki siir­ty­isi polt­taa­maan puuhaket­ta kivi­hi­ilen tilal­la, asi­at oli­si­vat nyky­istä paremmin.
    Mis­tä se Helsin­gin tarvit­se­ma lisäpu­uhake saataisi­in? Täl­läkin het­kel­lä biopolt­toainei­den käyt­töä rajoit­taa nimeno­maan niiden saatavu­us. Jos Helsin­ki ostaa ison määrän haket­ta, joku muu ei sitä sit­ten saa. Ja se joku muu sit­ten joutuu polt­ta­maan kivihiiltä.
    Biopolt­toaineen saatavu­us ei siis ole ensisi­jais­es­ti hin­takysymys, vaan sitä on ihan oikeasti liian vähän saatavil­la luon­nos­ta johtu­vista syistä. Hin­taa nos­ta­mal­la voidaan ostaa vaikak tukkipuu polt­toaineek­si, mut­ta ei se sil­loinkaan kokon­aisu­u­den päästö­taset­ta auta, kos­ka sit­ten joku rak­en­taa beton­ista puun sijasta.

    No kat­so­taan­pa Tukhol­maa. Mik­si siel­lä onnis­tuu eri­lais­ten bio­mas­so­jen ja pel­letin polt­to ? Tietääk­seni Helsin­gin ener­gia polt­taa nyky­isinkin jonkin ver­ran pel­let­tiä kivi­hi­ilen joukos­sa ja tutkii mus­tan pelletin/biohiilen käyttöä.Lisäksi Tukhol­ma käyt­tää paljon läm­pöpumpuil­la tuotet­tua ener­giaa, biokaa­sua ja käyt­tää jät­teitä ener­gian tuotan­toon. Uusi­u­tu­vien osu­us on siel­lä noin 70%, Helsingis­sä noin 10%. Kyl­lä pel­let­tiä on saatavis­sa, tietääk­seni tuo­daan Venäjältäkin. Suomes­sa on lopetet­tu joitakin pel­letin tuotan­to­laitok­sia. Luulen että Hki alkaa käyt­tämään sitä, jos bio-CHP voimala tulee Vuosaareen.

    Ei kukaan ala myymään tukkipu­u­ta (hin­ta 55 e/m3) polt­top­u­u­na (hin­ta 5 e/m3), jos ei ole pakko esim met­sä­tuho­jen vuoksi.

  62. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taisiko luot­taa enem­män tilas­toi­hin kuin omi­in tuttuihin? 

    Ei tämä ole mikään mutu-tun­tu­ma omas­ta tut­tava­pi­iristä, vaan omi­in havain­toi­hin perus­tu­va tilas­tolli­nen totu­us kahdes­ta Kallion ker­rostalosta (kum­mas­sakin noin 100 asukas­ta). Toises­sa oli 3 lap­siper­het­tä, toises­sa 1. Näistä kol­men kanssa keskustelti­in asun­tokaupoista näyt­tö­jen yhtey­dessä. Kaik­ki 4 muut­ti­vat muualle. Yksi sanoi perus­teek­si oman pihan tärkey­den lapsen kannalta.

  63. Viherinssi: (Ja asia ratkeaa itsek­seen siinä vai­heessa, kun päästökaup­pa oikeasti puree.)

    Vai­h­taisin tuon sanan “kun” tilalle sanan “jos”.

    Vähän luulen, että jos on valit­ta­va ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­tamisen ja talous­la­man tor­jun­nan väliltä, päästökaup­pa kaatuu ensin.

    Ruo­ka ja ener­gia ovat siitä kenkku­maisia resursse­ja, että viime kädessä niitä ei voi kor­va­ta mil­lään muil­la hyödykkeillä.

    Hil­jat­tain tör­mäsin muuten sel­l­aiseenkin fak­taan, että pait­si että Kiinas­sa polte­taan val­ta­vat määrät kivi­hi­iltä, siel­lä käytetään kivi­hi­iltä myös kemi­ante­ol­lisu­u­den raa­ka-aineena (siinä mis­sä län­si­mais­sa käytetään lähin­nä öljyä ja maakaa­sua). Tämä on mielestäni hyväksyt­tävä ja ns. oikea käyt­tö­tarkoi­tus fos­si­il­isille resurs­seille. Niiden polt­ta­mi­nen ener­giak­si on tuh­laus­ta. Ener­gia pitäisi tuot­taa ydin­voimal­la ja uusi­u­tuvil­la. Maail­man tämän­hetkisessä primääriener­gia­paletis­sa fos­si­iliset ovat n. 80% tuotan­nos­ta. Ydin­voima on viitisen pros­ent­tia, lop­ut on lähin­nä vesivoimaa.

    Maail­ma tarvit­see lisää ydin­voimaa. Sik­si ydin­voimaa pitää tutkia ja kehit­tää (tur­val­lisem­mak­si, halvem­mak­si, arkipäiväisem­mäk­si). Johtuen edel­lä maini­tus­ta, tämä ei ole mitenkään ris­tiri­idas­sa uusi­u­tu­van ener­gian osu­u­den lisäämisen kanssa.

  64. Coun­try­boy: No kat­so­taan­pa Tukhol­maa. Mik­si siel­lä onnis­tuu eri­lais­ten bio­mas­so­jen ja pel­letin poltto ? 

    Ehkä heil­lä on paras ostovoima. Muut ruot­salaiset joutu­vat sit­ten tyy­tymään per­in­teisem­pään ener­giatuotan­tomixi­in eli suu­ru­us­lu­okki­na (IEAn 2011 sta­tis­ti­ikas­ta) ydin­voima 33%, vesivoima 12%, biopolt­toaineet 23%, hiili 4%, maakaa­su 2%, öljy 25%, muut (tuulivoima?) 1%.

    Eivät Ruotsinkaan met­sät mikään lop­u­ton ener­gia-ait­ta ole, vuo­tu­inen kasvu suu­ru­us­lu­okkaa 120milj m3 (Suomes­sa 100 m³), joten merkit­tävä bio­mas­san osu­u­den lisäämi­nen perus­tuu joko ennen­näkemät­tömään tehomet­sä­talouteen, met­sä­te­ol­lisu­u­den alasajoon tai tuontiin.

  65. Tapio Pel­to­nen: Hil­jat­tain tör­mäsin muuten sel­l­aiseenkin fak­taan, että pait­si että Kiinas­sa polte­taan val­ta­vat määrät kivi­hi­iltä, siel­lä käytetään kivi­hi­iltä myös kemi­ante­ol­lisu­u­den raa­ka-aineena (siinä mis­sä län­si­mais­sa käytetään lähin­nä öljyä ja maakaa­sua). Tämä on mielestäni hyväksyt­tävä ja ns. oikea käyt­tö­tarkoi­tus fos­si­il­isille resursseille.

    Mikä muut­tuu ympäristön kannal­ta, jos nämä sit­ten kuitenkin polte­taan 5–10 vuo­den jäl­keen jätteinä?

  66. Jari V: Per­hea­sun­to­jen hin­tata­so kan­takaupungis­sa ker­too, että olet yksiselit­teis­es­ti väärässä. On lap­siper­heitä, jot­ka halu­a­vat kaupunki­in ja ovat valmi­ita mak­samaan siitä huo­mat­tavia summia. 

    Poikkeus vahvis­taa sään­nön. Se että joku mak­saa jotain hin­taa jostain, todis­taa vain sen, että joku mak­saa jotain hin­taa jostain. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mil­lä taval­la tuo esit­tämäsi kor­re­laa­tio olisi perusteltavissa.

    Särelä on käsitel­lyt lap­si­asi­aa nelilök­ilo­metri­in suhteutettuna:
    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

    Läh­estymi­nen on sinän­sä mie­lenki­in­toinen. Tuon tilas­ton val­os­sa näyt­tää siltä, että Kallios­sa olisi enem­män lap­sia kuin Vuosaa­res­sa, mikä ei pidä alku­unkaan paikkaansa. Tilas­to siis vääristää vaikutel­maa ja on parem­pi puhua absolu­ut­tis­es­ta lapsimäärästä. 

    - Eteläi­nen suurpi­iri pl. Laut­tasaari 3888
    — Kesk­i­nen suurpi­iri pl. Vallila+Vanhakaupunki 1011

    Helsingis­sä on yhteen­sä 7–15 vuo­ti­ai­ta 44678 hlö. Eteläisen suurpi­irin ja keskisen suurpi­irin kivikaupunkialueil­la asuu heistä 4902 hlö eli 11% kaik­ista Helsin­gin kouluikäi­sistä. Tuo määrä on mielestäni vähem­mistö tai poikkeus, mut­ta voi sen toki nähdä toisel­lakin tapaa.

    Koko tilas­to kaupungi­nosit­tain täällä:
    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_03_30_Tilasto_hki_alueittain_2011_Tikkanen.pdf

  67. Kallion 30-luvun funkistalo­jen poh­jat eivät sovel­lu eri­tyisen hyvin nykyper­heen tarpeisi­in. Ennen nukut­ti­in maku­ualko­vis­sa, ja ruokaa tehti­in puhe­linkioskin kokoises­sa keittokomerossa. 

    Nyt van­hem­mat halu­a­vat eril­lisen maku­uhuoneen ja joka ipanalle oman kopin. Ruokaa tehdään useim­miten avokeit­tiössä miko­roaal­tou­u­nis­sa. Kallion asun­not istu­vat tähän malli­in vain melkoisen remon­tin jäl­keen. Ja nykyiseen elämän­ta­paan sopi­vat muutenkin parhait­en uusien asun­to­jen pienet huonekoot. Van­has­sa talos­sa sama määrä huonei­ta mak­saa niin paljon, että lap­siper­heen rahat lop­pu­vat kesksen.

  68. “Kri­ti­ikkiä on tul­lut myös siitä, että kaupun­ki olet­taa asum­isväljyy­den yhä kas­va­van nykyis­es­tä 34 neliöstä henkeä kohden. Jos asum­isväljyyt­tä vähen­net­täisi­in, ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.”

    Näitä nyky­isiä asum­isväljyys­norme­ja ei taide­ta voi­da nou­dat­taa muual­la kuin kaupun­gin sosi­aal­isin perustein kan­taväestölle ja maa­han­muut­ta­jille jaet­tavis­sa asun­nois­sa, jois­sa vuokran­mak­sus­ta vas­taa kaupun­gin sosi­aalivi­ras­to tai Kela.

    Omas­sa sijoi­tusyk­siössäni on asunut naisys­tävän­sä kanssa jo kak­si ja puoli vuot­ta Aal­to-yliopis­tossa gradus­taan palkit­tu maa­han­muut­ta­ja, joka on jo yli vuo­den pitänyt samas­sa osoit­teessa yri­tysjo­hdon kon­sul­toin­tia har­joit­tavaa firmaansa.

  69. eläke­vaari:
    1) “Kri­ti­ikkiä on tul­lut myös siitä, että kaupun­ki olet­taa asum­isväljyy­den yhä kas­va­van nykyis­es­tä 34 neliöstä henkeä kohden. Jos asum­isväljyyt­tä vähen­net­täisi­in, ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.”

    2) Näitä nyky­isiä asum­isväljyys­norme­ja ei taide­ta voi­da nou­dat­taa muual­la kuin kaupun­gin sosi­aal­isin perustein kan­taväestölle ja maa­han­muut­ta­jille jaet­tavis­sa asun­nois­sa, jois­sa vuokran­mak­sus­ta vas­taa kaupun­gin sosi­aalivi­ras­to tai Kela.

    3) Omas­sa sijoi­tusyk­siössäni on asunut naisys­tävän­sä kanssa jo kak­si ja puoli vuot­ta Aal­to-yliopis­tossa gradus­taan palkit­tu maa­han­muut­ta­ja, joka on jo yli vuo­den pitänyt samas­sa osoit­teessa yri­tysjo­hdon kon­sul­toin­tia har­joit­tavaa firmaansa. 

    1) Asum­isväljyys on siitä mie­lenki­in­toinen ter­mi, että (ainakin oma­l­la kohdal­lani) se muo­dos­tuu osin kah­den eri tek­i­jän yhteis­vaiku­tuk­ses­ta. Ensim­mäi­nen, primääri tek­i­jä on riip­pu­vainen lähin­nä asun­non pin­ta-alas­ta, toki myös huon­er­atkaisu­ista, sekä asun­nos­sa asu­vien lukumäärästä. Tämä asum­isväljyys on dynaami­nen suure, ainakin riit­tävän pitkän aikavälin tarkasteluis­sa (esim. nuori pari muut­taa asun­toon, saa lap­sia, jot­ka kas­va­vat ja muut­ta­vat joskus kotoaan, ja lop­ul­ta asun­toon jää les­ki, minkä jälkeen/lisäksi se asun­to saat­taa olla jonkin aikaa tyhjil­lään, esim. remont­tien tai kuolin­pesän jär­jeste­lyi­den takia, kunnes vuorossa saat­taa taas seu­raavak­si olla esim. uusi nuori pari. Jos asum­isväljyys tuos­sa tiiveim­mässä vai­heessa on kovin pieni, voi se olla asukkaiden her­mo­ja raas­tavaa. Kovin suuri asum­isväljyys saat­taa taas aiheut­taa esim yksinäiselle van­huk­selle yksinäisyy­den tun­net­ta. Asum­isväljyy­del­lä on siten tärkeä merk­i­tys asum­isvi­ihtyvyy­den kannalta.

    Toinen tek­i­jä, joka myös (ainakin itse näin ajat­te­len) asum­isväljyy­teen, asum­isvi­ihtyvyy­den osatek­i­jänä, vaikut­taa, on asuinalueen taloista, talo­jen sijoit­telus­ta sekä niiden ker­rosmääristä ja asun­noista sekä ehkä osin myös niis­sä asu­vien ihmis­tenkin lukumäärästä riip­pu­va suure. Tämän jälkim­mäisen, niin’ikään asumisen väljyy­den tun­teeseen vaikut­ta­van tek­i­jän muut­ta­mi­nen ei rak­en­tamisen jäl­keen enää onnis­tu, ellei sit­ten alueen talo­ja pure­ta. Se on nähdäk­seni huo­mat­tavasti staat­tisem­pi tek­i­jä, jon­ka vaiku­tus asum­isvi­ihtyvyy­teen ja ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in voi olla erit­täin merkittävä.

    Asukkaiden lukumäärä ole­mas­saole­vis­sa, jo raken­ne­tuis­sa talois­sa ja niiden asun­nois­sa voi jous­taa helpom­min molem­pi­in suun­ti­in, mut­ta tuon jälkim­mäisen asum­isväljyy­den (tai sen osatek­i­jän, eli tietyl­lä alueel­la ole­vien talo­jen suhde ympäristöön­sä) en ole juuri koskaan näh­nyt jous­ta­van ainakaan väl­jem­pään ja viihty­isäm­pään suuntaan. 

    Uusille alueille raken­netut (uudet!) talot ovat monin paikoin aika rumia. Kuka­pa sel­l­aisia halu­aisi joidenkin, taitavien arkkite­htien aikoinaan valmi­ik­si suun­nit­telemien (ja raken­net­tu­jen), viihty­isien aluei­den (esim. Eira, Hert­tonie­mi, Munkkinie­mi, Kulosaari, Laut­tasaari, jne.) keskelle, niiden miljöötä pilaa­maan? Korkein­taan gryn­der­it ja välit­täjät (ehkä pankitkin), jot­ka hyö­ty­i­sivät aluei­den hyvästä maineesta, mut­ta jot­ka sitä ahneesti ulos­mi­tates­saan sen samal­la pilaisivat.

    Pitäisi kun­nioit­taa arkkite­hte­ja ja kaupunkisu­un­nit­telijoi­ta, joiden ansios­ta Helsinki­in on aikoinaan saatu aikaisek­si aluei­ta, jot­ka on onnis­tuneesti toteutet­tu ja nyky­is­ten asukkaiden viihty­isik­si kokemia. Jos jol­lain alueil­la on havait­tu ongelmia, pitää miet­tiä, miten tilan­net­ta voitaisi­in paran­taa, lisäon­gelmia tuottamatta.

    2) Tässä saat­taa olla yksi merkit­tävä syy Helsin­gin suuri­in sosi­aal­i­menoi­hin. Olisi ehkä syytä pohtia, miten tätä kulu­o­su­ut­ta ja/tai sen kasvua voitaisi­in hillitä.

    3) Onnit­te­len! Olet ilmeis­es­ti onnis­tunut saa­maan ‘hyvän vuokralaisen’.

Vastaa käyttäjälle QTC Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.