Kaupunkisuunnittelaulautakunnan lista 29.4.2014

En ole menos­sa lau­takun­taan (Board­man-koulu­tus), joten tilal­lani on Mikko Särelä. (Lis­taan tästä)

Kivi­nok­ka

Asia ei liene pöy­dälle panon aikana muuttunut.

Muuten olen sitä mieltä, että Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta pitäisi muut­taa metroase­man lähel­lä asumiseen siirtämäl­lä teol­lisu­usalueen rajaa yleiskaavas­sa pohjoiseen, mil­lä saataisi­in yhtä paljon asun­to­ja kuin saataisi­in Kivi­nokkaan. Toim­i­ti­las­ta on pääkaupunkiseudul­la yli­tar­jon­taa ja asun­noista ali­tar­jon­taa, eikä teol­lisu­us­tont­ti juuri hyödy metroase­man läheisyy­destä, autokau­pas­ta nyt puhumattakaan.

Eläin­tarhan alueen maankäytön periaatteet

Tämän alueen saavutet­tavu­us tulee lisään­tymään Pis­ara-radan ansios­ta huo­mat­tavasti. Ensim­mäisek­si jaolle on ilmoit­tau­tunut HIFK, joka halu­aisi gry­da­ta alueelle hotellin, kylpylän, luk­susasun­to­ja, suurmyymälän ja rahoit­taa täl­lä kaavoitushyödyl­lä jäähallin.

Viras­ton­suun­nitelmis­sa on tilaa jäähallille, mut­ta mikäli oikein ymmär­rän, ei niille han­kkeille, joil­la jäähal­li rahoite­taan. Sinän­sä olen sitä mieltä, että jos kaupun­ki aikoo sub­ven­toi­da jäähal­lia, siihen kan­nat­taa käyt­tää mielu­um­min rahaa kuin ali­hin­noitel­tua rakennusoikeutta.

Asum­ista viras­to ei alueelle suun­nit­tele. Voisi­han Töölö jatkua tuollekin alueelle ja kurot­tua vähän lähem­mäs Kalliota.

Meilah­den sairaala-alueen kaava

Tehdään tilaa uudelle Las­ten­sairaalalle sekä trau­ma- ja syöpä­sairaalalle. Aika ahtaak­si käy tila, mut­ta vielä mah­tuu. Niin­pä en vielä urpu­ta mitään niistä suo­jel­luista sairaan­hoita­jien asun­toloista. Kun seu­raa­va han­ke tulee, ne var­maankin uhrataan. Nyt ne on rajat­tu kaa­va-alueen ulkopuolelle.

Palo­heinään kerrostaloja

Pak­i­lantien var­teen Palo­heinään suun­nitel­laan ker­rostaloa. Kaa­van lähtöko­h­dat ovat nyt lau­takun­nan käsit­telyssä. Tavoit­teena on monipuolis­taa asukas- ja asun­to­jakau­maa sekä tar­jo­ta van­henevalle väelle esteetön­tä ker­rostaloa­sum­ista, mitä moni alueen asukas vas­tus­taa äänekkäästi.

Liiken­nein­vestoin­nit

Bud­jet­tiesi­tys vuodelle 2015 ja  hah­motel­ma vuosille 2016–24

Voi kun olisi enem­män rahaa! Helsingis­sä on tehty tavat­toman hyviä kaupunkiym­päristöä paran­tavia suun­nitelmia, joi­hin ei vain ole rahaa.  Moni näistä suun­nitelmista on asukkaiden kannal­ta kan­nat­tavia: ne paran­taisi­vat asun­to­jen arvoa enem­män kuin investoin­ti mak­saa. Asun­to­jen arvon­nousus­sa taas ei ole kyse mis­tään keinot­telu­voitos­ta vaan siitä, että alueen laatu para­nee näin paljon. Muual­la täl­laiset investoin­nit voidaan rahoit­taa kohden­netul­la kiin­teistöverol­la. Vaikka­pa Munkkiniemen kiin­teistöiltä kerät­täisi­in kole­hti (pakol­la) ja pan­taisi­in Puis­totie kuntoon.

Vähän huolestut­taa, että lop­pukau­den suun­nitel­ma paukkuu pahasti yli raamin. Se taas johtuu siitä, että olemme kiristäneet tavoit­tei­ta asun­torak­en­tamises­sa. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la voidaan nämä kyl­lä rahoit­taa, mut­ta investoin­tikat­to on brut­tomääräi­nen, kun sen pitäisi olla net­tomääräi­nen. Arrgh!

50 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelaulautakunnan lista 29.4.2014”

  1. Eläin­tarhan nykyi­nen urheilupuis­to on hieno rak­en­tam­a­ton alue Töölön­lah­den ja Keskus­puis­ton välis­sä, ja sel­l­aise­na se pitäisi säi­lyt­tää. Yht­enäistä kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­tikin arvokas­ta puis­toaluet­ta ei pitäisi ruve­ta naker­ta­maan reunoil­taan eri­laisil­la raken­nushankkeil­la tai maanalaisil­la toimin­noil­la, jot­ka lisäävät myös liiken­nöin­ti­tarvet­ta puistossa. 

    Urheilupuis­ton keskeisiä raken­nuk­sia ovat vuo­den 1952 olympialais­ten aikainen Olympias­ta­dion ja Uimas­ta­dion, sekä Eläin­tarhan per­in­teinen urheilukent­tä. Näi­den ympäril­lä sijait­se­va vehreä puis­to tar­joaa näille raken­nuk­sille arvoisen­sa ympäristön. Myös leg­en­daaris­ten Eläin­tarhan ajo­jen reit­ti mutkit­telee edelleen puis­ton ympäri. 

    Olympias­ta­dion on yksi Helsin­gin maamerkeistä ja osa kaupun­gin his­to­ri­aa, ja tarvit­see laa­jan puis­ton ympärilleen. Myöskään sen naa­puri­in Män­tymäelle ei pitäisi rak­en­taa mitään mas­si­ivisia jäähal­li­raken­nelmia tai kaup­pakeskuk­sia, vaan säi­lyt­tää ympäristö yht­enäisenä viher­alueena ja muut­taa nykyiset parkkialueet Olympia­puis­tok­si. Näin myös Keskus­puis­to pääsee jatku­maan Eläin­tarhan ja Män­tymäen kaut­ta esteet­tömästi Töölön­lahdelle saakka.

  2. Asum­ista viras­to ei alueelle suunnittele.

    Käskekää suun­nit­tele­maan.

  3. Män­tymäen — Kisa­hallin alueen suunnitteluperiaate:

    “Alueelle voidaan suun­nitel­la virk­istyk­sen, urheilun, ympäristöön sovel­tuvien palvelu­jen ja maanalaisen pysäköin­nin tilo­ja, lähtöko­htana merkit­tävien viher­aluei­den ja näkymien säilyminen”

    Ei tänne mitään kan­na­ta edes alkaa suun­nitel­la tuol­la peri­aat­teel­la (parkkiken­tät tulee säilyttää).

  4. Käytän­nössä tässä on kyseessä Kisa­hallin parkkiken­tän suojelukaava:Rakentaminen ja alueen kehit­tämi­nen kiel­letään eikä pysäköin­ti­in osoiteta/mahdollisteta kor­vaavia paikko­ja. Ja mik­si rak­en­taa Män­tymäelle maanalaisia pysäköin­ti­halle­ja, jos maan pääl­läkin on tilaa. Kuka maksaa?

    Tule­vaan Pis­ara-ase­maankin varaudu­taan aika erikoisel­la taval­la:” Pis­araradan päälle ei saa sijoit­taa rakentamista.” 

    Asun­to­ja!

  5. Juu, mitäpä sitä keskus­taan asun­to­ja rak­en­ta­maan. Män­tymäelle kaik­ki mikä vain mah­tuu ja kek­sitään esit­tää — ihan paras paik­ka asun­noillekin, joista näkymä sit­ten Töölön­lahdelle. Pos­ke­ton­ta väit­tää tuo­ta kult­tuuri­his­to­ri­ak­si, kun se on ollut yhdis­tet­ty park­ki- ja kaatopaik­ka vuosikymmeniä.

    Poli­ti­ik­ka ja isi-muodot on muuten aika huono yhdis­telmä. Ei tuon Hert­toniemen kanssa var­maan fik­sumpaakaan voi tehdä kuin tuos­sa blo­gis­sa kuvailtu.

  6. OS:“Muuten olen sitä mieltä, että Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta pitäisi muut­taa metroase­man lähel­lä asumiseen siirtämäl­lä teol­lisu­usalueen rajaa yleiskaavas­sa pohjoiseen, mil­lä saataisi­in yhtä paljon asun­to­ja kuin saataisi­in Kivi­nokkaan. Toim­i­ti­las­ta on pääkaupunkiseudul­la yli­tar­jon­taa ja asun­noista ali­tar­jon­taa, eikä teol­lisu­us­tont­ti juuri hyödy metroase­man läheisyy­destä, autokau­pas­ta nyt puhumattakaan.”

    Helsingis­sä voitaisi­in tehdä päätös että teol­lisu­usalue-nimi kor­vataan kaikkial­la sanal­la SoHo eli Hert­toniemen SoHo, Roi­hu­pel­lon SoHo, Tat­tarisuon SoHo, Pitäjän­mäen SoHo jne. Samal­la luovu­taan kaik­ista rajoit­teista teol­lisu­ustilo­jen käytöstä asumises­sa tai luovien yhteisö­jen elin­tiloina. Samal­la kiel­letään lail­la kaik­ki val­tion ja kaupun­gin lop­pumat­tomat yri­tyk­set estää ihmis­ten oma-alot­teel­lisu­ut­ta ja toimeliaisuutta.

  7. OS: Tavoit­teena on monipuolis­taa asukas- ja asun­to­jakau­maa sekä tar­jo­ta van­henevalle väelle esteetön­tä ker­rostaloa­sum­ista, mitä moni alueen asukas vas­tus­taa äänekkäästi.

    Tätä virkket­tä luke­mal­la dia­bolisel­la pyhän kir­jan lukutekni­ikalla mieleen tuli muu­ta­ma kysymys:

    - Vas­tus­ta­vatko alueen asukkaat äänekkäästi, vai vas­tus­ta­vatko alueen äänekkäät asukkaat?

    - Vas­tuste­taanko van­henevan väen esteetön­tä kerrostaloasumista?

    - Vas­tuste­taanko asukas- ja asun­to­jakau­man monipuolistamista?

    Aika usein tun­tuu siltä, että näis­sä asiois­sa äänessä on paljon esimerkik­si kaupungi­nosay­hdis­tys­ten akti­ive­ja. Muu­ta­man ker­ran nois­sa tilaisuuk­sis­sa käyneenä (en tosin tuol­la alueel­la) on tul­lut vähän sel­l­ainen tunne, että tilaisuuk­sis­sa äänekkäim­mät eivät aivan vält­tämät­tä ole kovin kat­ta­va poikkileikkaus alueen väestöstä.

  8. Kimi:
    Keskus­tas­ta kuu­luu hyviä uutisia, tais­telua autosaatanaa vas­taan ollaan sit­tenkin voit­ta­mas­sa: http://www.hs.fi/kotimaa/Pian+keskustassa+ei+pääse+enää+ostoksille/a1398648646982

    Kan­nat­taa tosi­aan lukea se Ympäristömin­is­ter­iön raportti.

    Ensin­näkin raport­ti tarkastelee kau­pan alan työ­paikko­jen ja myyn­ti-pin­ta-alan suh­teel­lista osu­ut­ta eri kaupunki­rak­en­teen vyöhykkeil­lä, ei esimerkik­si myyn­tiä tai kan­nat­tavu­ut­ta. Toisek­seen raportista nähdään, että Helsin­gin alueel­la keskus­ta-aluei­den (siis sekä pääkeskus­tan että sivukeskus­to­jen) yhteen­las­ket­tu osu­us kau­pan alan työ­paikoista ei ole juuri muut­tunut, vaan vuo­den 2000 jäl­keen alka­nut päin­vas­toin kas­vaa keskusta-alueilla.

    Toki kan­taka­pun­gin suh­teelli­nen osu­us kau­pas­ta on laskenut kun kaupun­ki kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la on kas­vanut, mut­ta Hesarin raflaa­va otsikko ei tosi­aankaan tutkimuk­sen mukaan kuvaa kovinkaan hyvin tilan­net­ta Helsingis­sä. Tääl­lä kaup­pa jatkaa kasvuaan keskusta-alueilla.

  9. Viherinssi: Juuri tänään kyseisen alueen kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen kok­ouk­ses­sa vierailleena tun­tuu, että yhdis­tys on ottanut keskustel­e­vam­man ja vai­h­toe­hto­ja tar­joa­van läh­estymis­ta­van. Ker­rostaloil­la tiivistämisel­lä tun­tuu kyl­lä ole­van vas­tus­ta­jansa, ja lisärak­en­tamiselle koete­taan löytää mieluisampia paikko­ja alueelta.

    1. Tässä Pak­i­lan tapauk­ses­sa fyy­siseen suun­nitel­maan (ker­rostalot) liit­tyy ikäväl­lä taval­la sosi­aalisen perus­teet (vuokrat­alot). Sinän­sä van­ha viisaus on, ettei kaikkein köy­himpiä ja kaikkein rikkaimpia kan­nat­taisi yrit­tää sekot­taa keskenään, kos­ka eivät sekoitu.

  10. Kivi­nok­ka: En tunne aluet­ta kovin hyvin.
    Tämähän on yksi perussyy sille, mik­si Helsingis­sä on niin help­poa kaavoit­taa rumaa. Helsin­ki on jo niin suuri, että suurin osa helsinkiläi­sistä ei paikko­ja tunne, ja ne jot­ka tun­te­vat, ovat aina vähem­mistönä, joka uusia, paikat varsin hel­posti pilaavia suun­nitelmia vas­tus­taes­san leimataan vielä ns. NIM­BYik­si. Kul­lakin alueel­la asu­val­la, koko Helsin­gin mitois­sa siis vähem­mistöl­lä, on yleen­sä vielä oma vähem­mistön­sä, muu­ta­ma har­va poikkeus, joiden kan­toi­hin on KSV:n vuorovaiku­tus­ra­port­tien tiivis­telmis­sä, tai niistä tehtävis­sä yhteenve­dois­sa kätevä viita­ta, esim anta­mal­la luk­i­jan muo­dostaa asukkaiden tahol­ta esite­tyn suun­nitelmien vas­tus­tuk­sen ja kan­natuk­sen määrä liki yhtä suu­ri­na, vaikka­pa tyyli­in: “Rak­en­tamista on myös kan­natet­tu”. Jos vuorovaiku­tus­ra­port­ti on kaupun­gin toimes­ta julka­istu, mut­ta on laa­ju­udeltaan suuri, ei yksit­täisil­lä KSL:n jäse­nil­lä, tai val­tu­ute­tu­il­lakaan, liene kaiken muun kiireen keskel­lä kovin hyviä mah­dol­lisuuk­sia selvit­tää asian todel­lista laitaa. 

    Kaupun­gin hallinnon (ja gryn­derin!) näkökul­ma asi­aan lie­nee:, julkises­ti: “hyvä, muo­to­seikat on täytet­ty, asukkai­ta on kuul­tu, siitä osoituk­se­na raport­ti”, ja, “hyvä, alueen ‘kehit­tämis­su­un­nitelmia’(?) voidaan siis jatkaa”, (‘kuten meil­lä oli alun­perin tarkoituk­se­nakin’), mut­ta ehkä ei-julkises­ti jupis­ten (‘on se vaan piru, että täm­möisiä hidas­tavia tek­i­jöitä kaavoituk­sen ja rak­en­tamisen tielle on pystytetty’). 

    Käykääpä vaik­ka huviksenne kat­so­mas­sa miten paljon eri­laisia doku­ment­te­ja esimerkik­si Koivusaaren osayleiskaavoituk­sen suun­nit­telun puit­teis­sa on teetet­ty! Mikä lie­nee niiden yhteen­las­ket­tu sivumäärä, ja kauanko huolelli­nen tutus­tu­mi­nen koko tuo­hon aineis­toon vaatii ajankäyttöä?

    Onko siis mikään ihme, että lop­putu­lok­se­na on yhä rumem­mak­si muut­tuvaa Helsinkiä, jos aluei­den (ja yksittäisten
    paikko­jen parhaat omi­naispi­ir­teet jätetään huomiotta, ja näkökul­ma kaavoituk­seen on liian yksioikoinen ja perin kaava­mainen? Eri kon­sult­tien tekemien raport­tien ja selvi­tys­ten kohteet, määrä ja laatu voivat toki olla, paikas­ta riip­puen, kaavoitus­pros­es­sis­sa usein tärkeäkin tek­i­jä, mut­ta niiden suuri lukumäärä (ja jo pelkkä sivumäärä) voi myös saa­da aikaan (nyky­maail­man kiireisen ihmisen) reak­tion: “eihän näitä jak­sa kukaan lukea”! 

    Lopääputu­los: johtopäätök­siä ja yhteen­ve­to­ja vede­tään enem­män tai vähem­män (kenen ohjaile­m­ana?) “mutu”-tuntumalla, mikä tulisi tavat­toman paljon edullisem­mak­si ilman tuo­ta kaavoit­ta­jan selus­tan varmis­tus­ta. Käytän­nössähän jokainen fik­su kon­sult­ti var­masti osaa aav­is­taa, minkälainen selvi­tys (ja yhteen­ve­to johtopäätöksi­neen) mil­loinkin tulee laa­tia, jos halu­aa töitä jatkossakin.

    Aamun HS:ssa (29.4.2014, sivu A5) oli A. Blå­field­’in osu­va kir­joi­tus samaan aiheeseen ja peru­songel­maan liittyen.

    Ihan vain kuriosi­teet­ti­na lisään vielä seu­raa­van kom­mentin: Jos autoli­ik­keet karkote­taan kauas metroase­mas­ta, miten auton ostoaikeis­sa ole­vat voivat jatkos­sa käy­dä kat­so­mas­sa eri auto­vai­h­toe­hto­ja, jos heil­lä ei autoa käytet­tävis­sään ole? Pitäisikö fil­lare­itakin myyvät ja huolta­vat liik­keet karkot­taa Helsingistä sopi­van pyörä­matkan päähän, esim. Vantaalle? 

    No, leik­ki sik­seen, pyrin vain osoit­ta­maan, että asioil­la on yleen­sä kään­töpuolen­sa. Hert­toniemessä saat­taa Itäväylän eteläpuolelle jonkin ver­ran asun­to­ja ehkä mah­tu­akin, ainakin näin kaupun­gin toisen laidan ‘nor­sun­lu­u­tor­nista asioi­ta lik­inäköis­es­ti silmäil­llen’, mut­ta kuun­nelkaa nyt ihmeessä, mitä Hert­toniemen asukkaat asi­as­ta tuumaa­vat. Heil­lä on asi­aan mitä toden­näköisim­min parem­pi tun­tu­ma. Sama keho­tus kos­kee Kivi­nokkaa, ja sen nyky­isiä käyt­täjiä, joi­ta en siis valitet­tavasti itse kovin hyvin (tietääk­seni) tunne.

    1. Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netis­sä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyt­tävän myyjän lep­erte­lyä. Kos­ka kukaan ei mene autoli­ik­keeseen ihan päivit­täin, toisin kuin asun­toon­sa, asun­to­jen sijoit­ta­mi­nen metroase­man viereen on perustel­lumpaa kuin autokaupan.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä Pak­i­lan tapauk­ses­sa fyy­siseen suun­nitel­maan (ker­rostalot) liit­tyy ikäväl­lä taval­la sosi­aalisen perus­teet (vuokrat­alot). Sinän­sä van­ha viisaus on, ettei kaikkein köy­himpiä ja kaikkein rikkaimpia kan­nat­taisi yrit­tää sekot­taa keskenään, kos­ka eivät sekoitu. 

    Esit­telyasi­akir­jo­jen pikasilmäyk­sen perus­teel­la ymmärsin, että tarkoituk­se­na oli kaavoit­taa esteet­tömiä ker­rostalo­ja, jot­ta alueen ikäih­miset voisi­vat vapaut­taa omakoti­talon­sa seu­raav­ille tarvit­si­joille. Sen vas­tus­t­a­mi­nen tun­tuu ihan aidol­ta kaupunginosaseuranimbyilylytä.

    = = =

    Tämä onkin itse asi­as­sa aika mie­lenki­in­toinen case kaupun­gin päätök­sen­teon läpinäkyvyy­den ja ymmär­ret­tävyy­den kannal­ta. Lukaisin esi­tys­lis­tan liit­teenä ole­van mate­ri­aalin uudelleen läpi, ja kyl­lähän se asi­akin sieltä löy­tyy, kun oikein lukee.

    Tässä ote doku­men­tista: “PALOHEINÄ, PIKKUSUONKUJAN YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA”:

    Mitä alueelle suunnitellaan

    Pikkusuonku­jan var­teen ja osit­tain nykyisen päiväkodin ton­tille suun­nitel­laan uusia ker­rostalo­ja. Pak­i­lantien ja Pikkusuon- kujan risteyk­seen tutk­i­taan uuden päivit­täis­tavarakau­pan tai asun­to­jen sijoit­tamista. … uusia käve­ly- ja pyöräre­it­te­jä, lähili­ikun­ta­paikkaa ja uut­ta alueel­lista kier­rä­tyspis­tet­tä. … Tavoit­teena on paran­taa alueen palvelu­ja, monipuolis­taa alueen asun­to­tar­jon­taa hissil­lisil­lä ker­rostaloa­sun­noil­la, lisätä kulkure­it­te­jä ja kohen­taa kaupunkikuvaa.

    Tämä kuu­lostaa siis siltä, että “monipuolis­t­a­mi­nen” tarkoit­taa lähin­nä ikäih­misille raken­net­tavia ker­rostalo­ja. Muuten tarkoituk­se­na on kohen­taa nuhjuisen nurkan ilmet­tä ja paran­taa palvelui­ta. Tätä tuskin vas­tus­ta­vat muut kuin mah­dol­lis­es­ti häviävän puis­ton rajanaapurit.

    Suun­nit­telu­pe­ri­aat­tei­ta koskevas­sa vuorovaiku­tus­ra­por­tis­sa kiin­teistövi­ras­to sanoo:

    Per­hea­sun­to­jen saatavu­ut­ta ja asun­tokan­nan huoneis­to­tyyp­pi­jakau­man sekä väestöpo­h­jan monipuolisu­ut­ta voidaan tukea pitämäl­lä per­hea­sun­to­jen osu­us asun­to­tuotan­nos­ta tulev­ina vuosi­na lähel­lä 2000- luvun alkupuolen tasoa. Samal­la voidaan edis­tää seudullis­ten asun­tomarkki­noiden tas­apain­oa ja ehkäistä pien­ten asun­tokun­tien voimakas­ta keskit­tymistä Helsinki­in. Tämän vuok­si myös pien­talo­val­taisil­la alueil­la tulee tutkia tiivi­in rak­en­tamisen mah­dol­lisuuk­sia ja mah­dol­lis­taa asum­isuran laa­jen­t­a­mi­nen edelleen siten, että esimerkik­si ikään­tyvälle vä- estölle löy­tyy tarkoituk­sen­mukaisem­pia ja sopi­vampia esteet­tömiä asun­to­ja. Täl­laisia asun­to­ja mah­dol­li­sine palveluineen tulisi tuot­taa alueille, joil­la on van­henevaa väestöä, kos­ka siir­tymi­nen uudelle alueelle voi olla vaikeaa. Näin myös vapau­tu­isi per­heille sopivia pien­talo­ja sekä lisäk­si sovel­tuvia ker­rostaloa­sun­to­ja. Kaa­va vas­taa osaltaan asumisen ja siihen liit­tyvän maankäytön ohjel­man tavoit­teisi­in.

    Tämä viesti on vähän ris­tiri­itainen, kos­ka alus­sa vaa­di­taan iso­ja per­hea­sun­to­ja keskelle läh­es pelkästään iso­ja per­hea­sun­to­ja sisältävää asuinaluet­ta. Lopus­sa kuitenkin hyvin selvästi puhutaan edelleen niistä Pak­i­lan van­hus­ten esteet­tömistä asunnoista.

    Tässäkään ei ole mitään main­in­taa sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta, ja luulisi edelleen kaupungi­nosan asukkaiden ole­van tyy­tyväisiä, kun mum­moille ja papoillekin löy­tyy hyvä paik­ka läheltä sit­ten, kun lumitöi­den tekem­i­nen ei enää mais­tu tai onnistu.

    Itse tilaisu­udessa vas­tustet­ti­in voimakkaasti ker­rostalo­ja, perus­teet eivät selviä asiakirjoista.

    Ilmeis­es­ti avain­sanat löy­tyvät kuitenkin vas­ta eilen käsitellystä doku­men­tista “Pikkusuonku­jan ympäristön suun­nit­telu­pe­rus­teet”. Siel­lä onkin teksti:

    Kaupung­in­val­tu­us­to on hyväksynyt 12.9. 2012 asumisen- ja maankäytön AM-ohjel­man, jon­ka mukaan

    - asukas­rak­en­teen yksipuolis­tu­mista tulee ehkäistä tar­joa­mal­la eri­laisia asumisvaihtoehtoja.

    - esteet­tömiä asum­is­vai­h­toe­hto­ja tulee lisätä täydennysrakentamisalueilla.

    Pihvi taisi ollakin tuos­sa lihavoimas­sani kohdas­sa. Mui­ta main­in­to­ja tästä en asi­akir­joista löydä.

    Kaupun­ki ei siis halua mis­sään tapauk­ses­sa ker­toa asukkaille, että tarkoi­tus on tehdä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Asukkaat eivät taas mis­sään tapauk­ses­sa halua sanoa, että muu on oikeas­t­aan ihan neu­voteltavis­sa, mut­ta sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ei alueelle kuulu.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netis­sä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyt­tävän myyjän lep­erte­lyä. Kos­ka kukaan ei mene autoli­ik­keeseen ihan päivit­täin, toisin kuin asun­toon­sa, asun­to­jen sijoit­ta­mi­nen metroase­man viereen on perustel­lumpaa kuin autokaupan.

    Jos tuol­la Osmon logi­ikalla, siis kuin­ka moni ja kuin­ka usein jotakin toim­intoa tarvit­see, sijoit­taisi­in kaik­ki muutkin toimin­not kuin autokaup­pa, niin eipä Metroase­man läheisyy­teen jätet­täisi koural­liselle ihmisiä tarkoitet­tua mökkikylää tai siir­to­la­pu­u­tarhaa. No, tämä ei ole edes pahin älylli­nen epäre­hellisyys jota vihreät tuon Kivi­nokan kanssa ovat osoittaneet

  13. KariS: Jos tuol­la Osmon logi­ikalla, siis kuin­ka moni ja kuin­ka usein jotakin toim­intoa tarvit­see, sijoit­taisi­in kaik­ki muutkin toimin­not kuin autokaup­pa, niin eipä Metroase­man läheisyy­teen jätet­täisi koural­liselle ihmisiä tarkoitet­tua mökkikylää tai siir­to­la­pu­u­tarhaa. No, tämä ei ole edes pahin älylli­nen epäre­hellisyys jota vihreät tuon Kivi­nokan kanssa ovat osoittaneet

    Eikö ksv:n Kivi­nok­ka-suun­nitel­mas­sa ollut tarkoi­tus säästää mök­it ja gryn­da­ta se puss­in­peräl­lä, kaukana metroase­mas­ta, sijait­se­va luon­toalue? Mielestäni se oli ihan nurinkuri­nen suun­nitel­ma, mut­ta saatan muis­taa väärin. Siir­to­la­pu­u­tarhat pitäisi kyl­lä nimen­sä mukaises­ti siirtää pois noin läheltä kaupunkia.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netis­sä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyt­tävän myyjän lep­erte­lyä. Kos­ka kukaan ei mene autoli­ik­keeseen ihan päivit­täin, toisin kuin asun­toon­sa, asun­to­jen sijoit­ta­mi­nen metroase­man viereen on perustel­lumpaa kuin autokaupan. 

    Auto, kuten maise­ma, pitää kokea eri ais­tein. Pelkkä netis­sä näkem­i­nen ei ostopäätök­seen riitä. Sama pätee muuten fil­larei­hinkin, ellei omaa “häl­lä väliä”-mentaliteettia.

    Olen samaa mieltä, mut­ta ymmär­rätkö sinä sitä, että jos jät­tää auton esim päivän ajak­si huoltoon on hyvä, jos sieltä pääsee julk­isil­la töi­hin aamul­la ja takaisin illal­la? Muuten tarvi­taan enem­män autoja!

  15. Kelle tässä kivi­nok­ka päätök­sessä nyt oikein pyl­lis­tetään. On mah­do­ton saa­da Soin­in­vaaran tek­steistä sel­l­aista kuvaa että hän tosis­saan vas­tus­taisi alueen rak­en­tamista. Myös muiden vihrei­den ulostu­lot ovat olleet erit­täin maltil­lisia, muu­ta­ma sana sielä täälä.

    Onko tämä nyt niin että ryh­män naivis­tisi­iv­elle ei vaan yksinker­tais­es­ti tämänkään alueen rak­en­t­a­mi­nen käy ja ryh­mä­dy­nami­ikan vuok­si Osmokin on pakotet­tu tätä vas­tus­ta­maan. Sääli, suuri sääli.

  16. KariS: Jos tuol­la Osmon logi­ikalla, siis kuin­ka moni ja kuin­ka usein jotakin toim­intoa tarvit­see, sijoit­taisi­in kaik­ki muutkin toimin­not kuin autokaup­pa, niin eipä Metroase­man läheisyy­teen jätet­täisi koural­liselle ihmisiä tarkoitet­tua mökkikylää tai siir­to­la­pu­u­tarhaa. No, tämä ei ole edes pahin älylli­nen epäre­hellisyys jota vihreät tuon Kivi­nokan kanssa ovat osoittaneet

    Kivi­nok­ka ei nyt ihan ole metroase­man vier­essä. Siir­to­la­pu­u­tarha on lähel­lä, joskaan ei välit­tömässä läheisyy­dessä sekään, tosin kyl­läkin iso osa siitä sil­lä etäisyy­del­lä, jota pitäisi tiivistää.
    http://goo.gl/1s0PDW

    Kivi­nok­ka tart­tis sen 6k asukas­ta noin 300m säteisen ympyrän sisään ja sinne joku tom­mo­nen, mut­ta reilu tuplas­ti pidem­pi, metroase­mal­ta, niin sitte:
    http://goo.gl/okvSup

    Parem­pi olis tiet­ty rak­en­taa Itäisen Bule­vardin (Itäväylän tule­vaisu­us) var­teen ja se ratik­ka, joka siinä menis Pasi­laan jät­täis keskus­taan menevät Kalasa­ta­mas­sa käteväl­lä vai­h­dol­la metroon. Tämä var­maan tarkoit­taisi, että siir­to­la­pu­u­tarha kan­nat­tais rak­en­taa ainakin osin ja Kivi­nokas­ta ne osat, jot­ka ovat lähel­lä ratikkaa. Sinne niemeen asti on turha mennä.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netis­sä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyt­tävän myyjän lep­erte­lyä. Kos­ka kukaan ei mene autoli­ik­keeseen ihan päivit­täin, toisin kuin asun­toon­sa, asun­to­jen sijoit­ta­mi­nen metroase­man viereen on perustel­lumpaa kuin autokaupan. 

    Liike­toim­inta pyrkii sijoit­tau­tu­maan niin­san­otusti “hyville liike­paikoille”. Päivit­täis­tavarakau­palle on asi­akasvir­ta ja sen tuo­ma liike­vai­h­to olen­nainen tek­i­jä, mut­ta näin on myös tilanne erikois­li­ikkei­den osalta, vaikkakaan ne eivät ehkä ihan samaan päivit­täis­ten asi­akkaiden lukumäärään pyrikään. Eihän nyt kukaan uut­ta fil­lar­ia, sohvaa tai kenkiä ihan joka viikko osta. Siinä mielessä olen kanssasi samaa mieltä siitä, jos sitä mieltä olet, että kulku metroase­mal­ta koti­in autoli­ik­keen ohi (tai siel­lä välil­lä poiketen!) ei ole mielekkäin ratkaisu, sil­lä sehän voisi vain mah­dol­lis­es­ti herät­tää turhia intohimoja! 

    Toisaal­ta, liiken­ney­htey­det kodin ja päiväkodin, kodin ja opinahjon, kodin ja työ­paikan, kodin ja sen ulkop­uolel­la har­joitet­tavien har­ras­tusten (ja vapaa-ajan viet­topaikko­jen) välil­lä sekä elämän eqh­toop­uolel­la vielä kodin ja palve­lu­talo­jen välil­lä, ovat ratkai­se­via sen kannal­ta, miten kauan aikaa mis­säkin kuluu. Samaa aikaa ei voi tar­jo­ta ihan kaikille, mut­ta jonkin­lainen mat­ka-ajan hajon­ta voita­neen sal­lia, ja käytän­nössähän täl­laiseen ihmiset asuin­paikkansa valin­noil­la päätyvät.

    En osta fil­lar­ia tai autoakaan yksi­no­maan netistä löy­tyvien tieto­jen(?) perus­teel­la. Jos joku näin tekee, tekee hän sen luul­lak­seni olo­suhtei­den pakos­ta tai omaa tyhmyyttään. 

    Autokaup­pi­aiden “lep­erte­lyt” luokit­te­len samaan sar­jaan kulu­viksi kuin arkkite­htien viis­toil­maku­vat. Niiden tarkoi­tus on suurelta osin tai läh­es pelkästään myyn­nin edistäminen. 

    Omat havain­not, tieto­jen keruu ja jonkin­lainen screen­ing-ana­lyysi on paikallaan sil­loin, kun on kyse isom­mista investoin­neista, joi­ta elämässä joskus joutuu tekemään. Jos auton tai polkupyörän osalta pää­dyn lop­pusuo­ral­la pari­in vai­h­toe­htoiseen ratkaisu­un, on niihin käytävä itse tutus­tu­mas­sa, jot­ta voi kokeil­la mm. miltä auto tai fil­lari ‘luon­nos­sa’ (siis käsin kos­ketel­tuna ja ‘taka­puoli­tun­tu­mal­ta’) näyt­tää ja tun­tuu, ja miten sen eri toimin­not käytän­nössä suju­vat, sekä ovatko jotkin asi­at oival­lis­es­ti vai kehnos­ti toteutet­tu. (Esim käyn­ti Kalasa­ta­mas­sa ja sen silmäi­ly eri suun­nil­ta, mm Kata­jan­nokalta, Pohjois­ran­nas­ta, Sörkas­ta ja kulosaaren sil­lal­ta ker­too alueen tämän het­ken tilas­ta enem­män kuin yksi viis­toil­maku­va. Viimek­si­mainit­tu toki täy­den­tää käytet­tävis­sä ole­vaa infor­maa­tio­ta, kuten aluet­ta koske­vat kir­joituk­set ja kuvauk­set (ks. HS/2014.04.30/s. A6-A7) ja muu viitekehys.)

    Autoli­ikkei­den ja fil­lar­i­huolta­moiden ei ole ehkä mikään pakko sijai­ta aivan metroasemien vier­essä, mut­ta jos kulku­pelin­sä joutuu joskus jät­tämään kor­jauk­seen tai huoltoon, kun omat taidot siihen eivät kaikil­la sitä varten ihan aina riitä, on jonkin­lai­sista julkisen liiken­teen yhteyk­sistä yleen­sä aina hyö­tyä sekä liik­keelle että sen asiakkaille. 

    Ehkä se etäisyys lähim­mälle pysäkille voisi olla kohtu­ullisen käve­ly­matkan ver­ran. Käve­ly tekee hyvää niin piin­tyneille autoil­i­joille kuin meille muillekin. Fyy­sis­es­ti liikun­tara­joit­teis­ten osalta saat­taa tilanne olla haas­teel­lisem­pi, joten ratkaisu­jen haus­sa tarvi­taan hyviä vaihtoehtoja.

  18. Kyl­lä nyt voi kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan nimetä uusik­si. Kesä­ma­ja- ja parkkipaikkasuunnittelulautakunta?

  19. Sakelle:

    Ottakoot vaik­ka taksin alle ne autot­tomat joil­la auton han­k­in­ta tulee ajanko­htaisek­si. Jos ei ole varaa tak­sireis­su­un ei ole varaa siihen autoonkaan. Bus­sil­lakin pääsee aika mon­een kohteeseen.

    Vai­h­toe­htois­es­ti voi yrit­tää olla vaku­ut­ta­va kun soit­taa kaup­pa­rat­sulle, että x‑mallin koea­jo kiin­nos­taisi, mut­ta autot­tomana on vähän turhan han­kala lähteä liik­keeseen asti potki­maan rengasta.

    Ihan asial­lis­es­ti voi tiedustel­la ja ilmoit­taa, että tarkoi­tus olisi hom­ma­ta käyt­töau­to sel­l­ais­es­ta lafkas­ta jos­sa täl­lainen koea­jo­toim­i­tus­mah­dol­lisu­us onnis­tuu suurim­mit­ta vaikeuksitta.

    Ja oikein viksu vekotin yhdis­tää loma­matkan Sak­sas­sa auton­hakureis­sun kanssa. Ei tarvitse mak­saa uuden auton lisää eikä periferialisää.

    Ja jos autol­la ajelu kuitenkin typ­istyy ei-ihan-joka-päiväiseen Helsin­gin sisäiseen liikku­miseen (luon­nol­lis­es­ti lasken tähän sekä Van­taan että Espoon) niin sekin vai­h­toe­hto on, että hom­maa yhteiskäyttöauton.

    10–15 kil­san matkoil­la pär­jäisi asial­lisel­la sähköis­tetyl­lä (tavara)fillarikin.

    Ei tämä nyt niin tavat­toman vaikea asia ole saa­da hoide­tuk­si ilman, että auto­ja pitäisi — ja kan­nat­taisi — säi­lyt­tää asumisen paraatipaikoilla.

    Meinasin melkein tipah­taa fil­lar­in selästä kun kat­selin, että oli­vat onnis­tuneet bygaa­maan yht’äkkiä Hert­toniemeen uuden viherkasvimyymälän(!)

    Toisel­la puolel­la on suo­ra rivi juuri valmis­tunei­ta ja valmis­tu­mas­sa ole­via ker­rostalo­ja… Mikä lie infor­maa­tiokatkos tässäkin taas takana. Aivan käsittämätöntä.

  20. Kari S:n kanssa samaa mieltä.

    Itse olen sitä mieltä, että tehdään Kivi­nokan suh­teen sit­ten mitä tahansa, se on ja jää puss­in­peräk­si. Toisin sanoen, liikku­mi­nen tulee perus­tu­maan yksityisautoiluun.

    Ja jo valmi­ik­si ruuhkainen Itäväylä saa sato­ja auto­ja lisää jonon jatkok­si. Tästä ei puhu enää kukaan.

    Kivi­nokan kehit­tämisen “vai­h­toe­hdot” oli­vat kovin luo­vasti rajat­tu. Yhdessä las­ket­ti­in Itäväylän eteläosan ala­puo­li­nen asuin­rak­en­t­a­mi­nen mukaan sekä Itäväylän kan­sit­ta­mi­nen, toises­sa ei.

    Jos ja kun tarkoi­tus on pis­siä kaupunki­laisia silmi­in niin se pitäisi ymmärtää edes tehdä uskot­tavasti. Tun­tuu, että siel­lä on nykyään pelkkiä pelle­jä onanoimas­sa CAD-ohjelmilla.

    Ja sanomat­takin oli selvää, että siir­to­la­pu­u­tarha rajat­ti­in suun­nitelmista kokon­aan. Kai se oli liian mon­elle iso­kenkäiselle liian lähel­lä kotipesää. Yhtä lail­la kesä­ma­jois­sa on his­to­ri­al­lisia arvo­ja (ja itseasi­as­sa van­hempia sel­l­aisia) kuin tuos­sa siirtolapuutarhassakin.

    Mut­ta jotenkin tuo luo­va rajaus tun­tuu suju­van suun­nit­telijoil­ta niin kovin luon­nol­lisen tuntuisesti.

    Kyl­lä itse voin elää jatkoon val­i­tun Kivi­nokka­su­un­nitel­man kanssa jos­sa itäosan met­sä säi­lytetään, ran­nat säi­lytetään esteet­töminä ja mökkialuet­ta siir­retään ran­nas­ta pois päin (ja tiivistetään/karsitaan).

    En vain pidä Kivi­nokan rak­en­tamista kovinkaan järkevänä pro­jek­ti­na em. syys­tä (enkä ainakaan aloit­taisi rak­en­tamisen funtsimista siitä!).

    Meil­lähän olisi käytet­tävis­sä San­ta­ham­i­nan kokoista lääniä jol­loin olisi jo kan­nat­tanut se mer­e­nalainen metro­raidekin toteut­taa Kru­unuvuoren­ran­nan kaut­ta vedettynä.

    Mut­ta kuten meil­lä niin tyyp­il­lis­es­ti käy, ei riit­tänyt sen enem­pää rohkeut­ta kuin mieliku­vi­tus­takaan. Jäl­jel­lä jää osaop­ti­moin­tia jota vuosikym­menten jäl­keen pitää jälleen uudelleen osaop­ti­moi­da — ad infinitum.

    En silti pidä oikeu­den­mukaise­na, että näi­den kesä­ma­jo­jen ja siir­to­la­pu­u­tarhamökkien nautin­taoikeus joi­hin pääsi aikoinaan muu­tamil­la satasil­la kiin­ni jää ikuisik­si ajoik­si nykymuotoiseksi.

    Täl­lainen jär­jeste­ly on jotain joka voi olla itses­tään­selvyys lähin­nä kai Venäjänmaalla.

    Nämä pitäisi kaik­ki pakkol­u­nas­taa, lait­taa vuokralle sekä saat­taa ympärivuo­tis­es­ti asut­taviksi pienkodeik­si pariskunnille/opiskelijoille/eläkeläisille/muille pientuloisille/valtiontaiteilijoille jne. (= edes pieni mah­dol­lisu­us saa­da jotain vastinet­ta rahoillemme).

    Jokaiselle vil­je­ly­pal­stalle mah­tu­isi ainakin yksi mobi­il­imök­ki, myös joillekin nyky­isille siirtolapuutarhatonteille. 

    Mobi­il­imökke­jähän mah­tu­isi ihan helevetisti joka puolelle. Monien taloy­htiöi­den pihaankin komi­asti raken­netut mobi­il­imök­it sopi­si­vat main­iosti. Voisi­vat pien­tä vastiket­ta vas­taan käyt­tää taloy­htiön saunaa ja pesukonetta.

    Ja mikä paras­ta: vas­ten­mielisim­män öykkärit eivät edes hark­it­sisi täl­laista asum­is­muo­toa mis­tään hinnasta.

    Sama esteet­tisyys ja asumisen/elämisen tapa olisi pitkälti mah­dol­lista säi­lyt­tää mut­ta kuitenkin niin, että saataisi­in uusia ympärivuo­tisia veron­mak­sajia, ja että asukkaak­si pää­sisi ihan kuka tahansa eikä ain­oas­taan tyyp­pi jol­la on suhtei­ta tai oikea jäsenko­rt­ti takataskussa.

    Almost every­body would win.

  21. Kivi­nokan osalta Osmo ei näem­mä edes yritä selitel­lä, mik­si tämä meni näin. 😀 Ei kovin ekologi­nen ratkaisu. 🙁

    Hert­toniemen teol­lisu­usalueen osalta taas olen erim­ieltä. Peri­aat­teessa Kaupungille ei kuu­lu, mitä ton­tille on raken­net­tu. Kaupungille kuu­luu ruu­tukaa­van piirtämi­nen niin Kivi­nokkaan, Hert­toniemeen kuin Hert­toniemen teol­lisu­usalueelle. Teol­lisu­usaluet­ta isom­pi ongel­ma on alue metroase­man ympäril­lä, jon­ka kaa­va pitää uusia tehokkaammaksi.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netis­sä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyt­tävän myyjän lepertelyä.

    Mik­sei uskoisi? Kyl­lähän jotkut käyvät toril­la kuun­tele­mas­sa jopa poli­itikko­jen vappupuheita.

  23. Pasi Kukko:
    Meinasin melkein tipah­taa fil­lar­in selästä kun kat­selin, että oli­vat onnis­tuneet bygaa­maan yht’äkkiä Hert­toniemeen uuden viherkasvimyymälän(!)

    Toisel­la puolel­la on suo­ra rivi juuri valmis­tunei­ta ja valmis­tu­mas­sa ole­via ker­rostalo­ja… Mikä lie infor­maa­tiokatkos tässäkin taas takana. Aivan käsittämätöntä.

    Ihmettelin kanssa samaa. Siihen olis sopin­ut kau­nis rivi talo­ja toisellekin puolelle joutomaalle, mut­ta mikäs siinä on myy­dä turvesäkke­jä 🙂 Olis kai ne voin­ut myy­dä kivi­jalas­ta, jon­ka takapi­hal­la on joku kasvi­huone, jos sem­mo­nenkin tarvi­taan. Mut näin saati­in sekin tila tärvättyä.

  24. Viherinssi:
    — Vas­tuste­taanko van­henevan väen esteetön­tä kerrostaloasumista? 

    Tätä on syytäkin vas­tus­taa. Ei mis­sään muual­la EU:ssa raken­neta van­huk­sille ker­rostaloslum­me­ja keskelle ei mitään. Tämä on ihan suo­ma­lainen keksin­tö, joka on ilmeis­es­ti lähtöi­sisn jostain min­is­ter­iön syövereistä?

    On tot­ta, että jonkin ver­ran esteetön­tä asum­ista tarvi­taan, mut­ta se tulee tehdä alueelle tyyp­il­lisel­lä taval­la. Jos alueel­la on omakoti­rak­en­tamista, niin uudet esteet­tömät asun­not tulee tehdä omakoti­taloina, jos niille on tarvet­ta. Vas­taavasti riv­i­taloalueil­la tulee uus­tuotan­to tehdä rivareina. Esteet­tömyy­destä kyl­lä puhutaan tälä het­kel­lä aivan liikaa todel­liseen tarpeeseen verrattuna.

    Ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen kuu­luu vain kaupunkien keskus­taan, ruu­tukaa­va-alueelle. Gryn­der­it tykkäävät ripotel­la ker­rostalo­ja sinne ja tänne, kos­ka se takaa heille parhaat tuo­tot. Koneis­tot on viritet­ty ker­rostalo­rak­en­tamiseen ja voiton voi mak­si­moi­da hal­val­la ton­til­la jos­sain keskelä ei mitään. 

    Viherinssi:
    — Vas­tuste­taanko asukas- ja asun­to­jakau­man monipuolistamista? 

    Varmin tuot­to gryn­der­ille tulee sil­loin, kun rak­en­t­a­mi­nen rahoite­taan sosi­aalis­es­ti. Yrit­täjäris­ki häviää ja voit­to on taku­u­var­ma. Gryn­der­it siis vaiku­ta­vat poli­itikkoi­hin sosi­aalisen raken­nus­tuotan­non suosimisek­si vaik­ka asukkaiden kannal­ta sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to, kuten kaik­ki muutkin markki­nahäir­iöt, vain nos­ta­vat hintoja.

    Oma lukun­sa on sit­ten spur­gu­jen asut­ta­mi­nen keskelle rauhal­lista asuinaluet­ta. Se on uudehko ilmiö ja täysin tuomit­tavaa. Aikaisem­min tämänkaltaiset häir­iötek­i­jät osoitet­ti­in kaupu­g­in ulkop­uolelle, mikä uno­htuu joil­takin, kun kat­so­taan esimerkik­si Rööperis­sä ole­via asun­not­tomien asun­to­ja. Kun ne on aikoinaan raken­net­tu, ne on tehty pitkälle pois ihmis­ten silmistä ja kaupun­ki on kas­vanut vähitellen niidenympärille. Tämän kaltaiset yksiköt tulee myy­dä muuhun, tutot­tavaan käyt­töön ja rahal­la rak­en­taa uusia paikko­ja kaupun­gin ulkopuolelle.

    1. Ihan kun Kalle olisi joskus sanonut, että kaupun­gin ei pidä määräil­lä, mitä ton­teille raken­netaan, jol­loin ker­rostalo­ja tulee sinne, minne niitä kan­nat­taa rak­en­taa ja omakoti­talo­ja sinne, minne ei kan­na­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja. Halu­atko poike­ta tästä peri­aat­teesta Pakilassa?

  25. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Autoli­ikkei­den ja fil­lar­i­huolta­moiden ei ole ehkä mikään pakko sijai­ta aivan metroasemien vier­essä, mut­ta jos kulku­pelin­sä joutuu joskus jät­tämään kor­jauk­seen tai huoltoon, kun omat taidot siihen eivät kaikil­la sitä varten ihan aina riitä, on jonkin­lai­sista julkisen liiken­teen yhteyk­sistä yleen­sä aina hyö­tyä sekä liik­keelle että sen asiakkaille. 

    Sopi­va paik­ka autoli­ikkeille on motarien melu­alue. Kyl­lä sin­nekin bus­sil­la pääsee.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihan kun Kalle olisi joskus sanonut, että kaupun­gin ei pidä määräillä… 

    Jos kil­pailu toimisi, jäisi kaupun­gin ain­oakasi tehtäväk­si katu­jen lih­jaami­nen ja räys­täsko­rkeuk­sien määrit­tämi­nen. Ongel­ma on, ettei kil­pailu ole toimin­ut Suomes­sa vuosikym­meni­in ja nyt pitää samanaikaises­ti vähen­tää sään­te­lyä ja lisätä kil­pailua. Ei kovin help­po tehtävä. 🙂

    Mie­lenki­in­toista olisi tietää, mikä on ansain­ta­logi­ik­ka keskelle ei mitään tehdyis­sä ker­rostalois­sa, onko siinä mukana jotain mikä ei näy päälle? Onko mukana ken­ties taval­la tai toisel­la yhteiskun­nan ilmamisek­si jaka­maa rahaa? Mis­sään muual­la Euroopas­sa nuo eivät menisi kau­pak­si, mikä saa epäilemään kil­pailun vinoutumaa!

  27. Kalle: Nykyti­lanne Palo­heinässä on se, että omakoti- ja riv­i­talot raken­netaan läh­es poikkeuk­set­ta kah­teen tai kolmeen ker­rokseen. Osit­tain siinä on mukana asuin­neliöik­si kuu­lumat­to­mia kel­lar­i­tilo­ja ja ullakoi­ta, jot­ka kuitenkin myöhem­min ote­taan asuinkäyt­töön. Se taas on mielestäni merk­ki siitä, että tehokkuuk­sia olisi syytä edelleen nostaa.

    Jos ajatel­laan esteetön­tä asun­toa van­huk­sille, lienevät vai­h­toe­hdot pieni yksik­er­roksi­nen riv­i­taloa­sun­to ja hissilli­nen ker­rosta­lo. Yksik­er­roksisen rak­en­t­a­mi­nen tänne tänä päivänä on mielestäni tilan tuh­laus­ta. Hissi taas ei tai­da tul­la kan­nat­tavak­si alle nelik­er­roksises­sa talos­sa. Minä keskit­ty­isin jo siihen, että miten ker­rostaloista tulee mah­dol­lisim­man hyvin ympäristöön sopivia.

  28. Pasi Kukko: tehdään Kivi­nokan suh­teen sit­ten mitä tahansa, se on ja jää puss­in­peräk­si. Toisin sanoen, liikku­mi­nen tulee perus­tu­maan yksityisautoiluun.
    Ja jo valmi­ik­si ruuhkainen Itäväylä saa sato­ja auto­ja lisää jonon jatkok­si. Tästä ei puhu enää kukaan.

    Niin­pä. Kivi­nokan sijas­ta raken­netaan talot jon­nekin Sipoon perukoille ja aje­taan sieltä autoil­la moot­toriteitä Itäväylälle. Itäväylä on ihan yhtä tukos­sa, ja lisäk­si saadaan koh­ta joku lisäkaista ja moot­tori­tieli­it­tymä lisää Por­voon moot­tori­tielle. Säästypä Kivi­nokas­sa hehtaari van­haa kuusimet­sää ja kuu­sisa­taa punav­ihreää leikkimökkiä. Ai niin, kum­ma jut­tu että niille leikkimökeille kaik­ki kul­kee kävellen tai pyöril­lä, mut­ta jos siel­lä asut­taisi­in niin sit­ten samat matkat tehtäisi­inkin autoilla.

  29. Auto­talon, Kamp­is­sa, nimi tulee siitä että siinä kau­pat­ti­in auto­ja. Ei autokau­pan edel­ly­tys ole yksik­er­roksi­nen hal­li teollisuusalueella.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netis­sä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyt­tävän myyjän lepertelyä.

    Eikös harhaan­jo­hta­van tiedon esit­tämi­nen myyn­ti­ti­lanteessa ole yksiselit­teisen lain­vas­taista? Jos siis laki­in luot­ta­mi­nen on hölmöä, menee kyl­lä aika moni asia uusiksi.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Autokaup­pi­aiden “lep­erte­lyt” luokit­te­len samaan sar­jaan kulu­viksi kuin arkkite­htien viis­toil­maku­vat. Niiden tarkoi­tus on suurelta osin tai läh­es pelkästään myyn­nin edistäminen.

    Nämäkin pitäisi kieltää.

  31. Olli:
    Kelle tässä kivi­nok­ka päätök­sessä nyt oikein pyl­lis­tetään. On mah­do­ton saa­da Soin­in­vaaran tek­steistä sel­l­aista kuvaa että hän tosis­saan vas­tus­taisi alueen rak­en­tamista. Myös muiden vihrei­den ulostu­lot ovat olleet erit­täin maltil­lisia, muu­ta­ma sana sielä täälä.

    Onko tämä nyt niin että ryh­män naivis­tisi­iv­elle ei vaan yksinker­tais­es­ti tämänkään alueen rak­en­t­a­mi­nen käy ja ryh­mä­dy­nami­ikan vuok­si Osmokin on pakotet­tu tätä vas­tus­ta­maan. Sääli, suuri sääli.

    Johan sitä nau­raisi­vat nau­ris­maan aidatkin, jos Koi­jär­ven vet­er­aan­it myi­sivät Helsin­gin viimeisen aarniomet­sän Harte­lalle tai jollekin muulle gryn­der­ille. Usko­ma­ton­ta, että täl­laisen luon­toaar­teen rak­en­tamis­es­ta ylipään­sä täy­tyy käy­dä keskustelua. Tämän lähem­mäs poli­it­tista itse­murhaa on vaikea päästä.

  32. Ajatel­mat Hert­toniemen teol­lisu­usalueen muut­tamis­es­ta asuinkäyt­töön kuu­losta­vat hyviltä. Jät­täisin kuitenkin asuinalueen keskelle yksit­täisiä teol­lisu­usko­rt­telei­ta, siten että niiden osu­us maap­in­ta-alas­ta olisi esimerkik­si 25 %. 

    Hyö­tynä tästä on liiken­nevir­to­jen tasoit­tumi­nen sekä se, että teol­lisu­usalueil­la on sosi­aal­ista kon­trol­lia sil­loin kun puljut ovat kiin­ni. Laa­jat teol­lisu­usalueet ovat illal­la ja yöl­lä pelot­tavaa ei-kenenkään maa­ta. Esimerkik­si Vallilas­sa on sekaisin teol­lisu­ut­ta ja asumista.

  33. Kalle:
    On tot­ta, että jonkin ver­ran esteetön­tä asum­ista tarvi­taan, mut­ta se tulee tehdä alueelle tyyp­il­lisel­lä taval­la. Jos alueel­la on omakoti­rak­en­tamista, niin uudet esteet­tömät asun­not tulee tehdä omakoti­taloina, jos niille on tarvet­ta. Vas­taavasti riv­i­taloalueil­la tulee uus­tuotan­to tehdä rivareina. Esteet­tömyy­destä kyl­lä puhutaan tälä het­kel­lä aivan liikaa todel­liseen tarpeeseen verrattuna.

    Näen tuol­laiselle alueelle raken­net­ta­van paikallisen hel­posti asut­ta­van (esteetön, help­po ylläpitää, hyvät julkiset liiken­ney­htey­det) pien­imuo­toisen ker­rostalo­rak­en­tamisen hyvinkin järkevänä.

    Yksi­ta­sois­es­ta omakoti­talosta saa jol­lain kon­stil­la esteet­tömän, mut­ta rin­ta­mami­esta­lo ei ole ihan hel­posti ikään­tyvän krem­poista kär­sivän ihmisen talo. Esteet­tömyys on vaikea jär­jestää, talo vaatii paljon hoivaa.

    Pak­i­lan alueel­la ja muil­la vas­taav­il­la on täl­lä het­kel­lä käyn­nis­sä pien­talo­jen tiivistymi­nen. Maise­mas­ta pois­tuu yksi kap­pale huonokun­toista rin­ta­mami­estaloa isol­la ton­til­la (1500 m² alku­peräi­nen koko), tilalle tulee neljäkin kohtu­uisoa kiv­i­taloa. Viralli­nen tehokku­us on e=0,3, mut­ta kel­lari- ja yläk­er­tatiloil­la kikkaile­mal­la käytän­nössä jo lähel­lä e=0,5.

    Jos tuonne lähde­tään rak­en­ta­maan niitä esteet­tömiä yksik­er­roksisia omakoti­talo­ja, niin aika kalli­ik­si alkaa mennä.

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta on järkevää, jos ikäih­miset voivat halutes­saan siir­tyä lumen­lu­on­nin ja ruo­hon­leikku­un iloista esteet­tömään asumiseen ja vapaut­ta­vat ton­tin tai talon (tilanteesta riip­puen) per­heel­lis­ten käyt­töön. Taloudel­lis­es­ti tämä on mah­dol­lista ker­rostaloa­sun­to­jen kanssa, omakoti­talosta toiseen tuskin. 

    Tun­nesy­istä ihmis­ten on helpom­pi muut­taa kaupungi­nosan tai alueen sisäl­lä kuin sen ulkop­uolelle. Oulunkylässä, Pato­las­sa tai Maunulas­sa on kyl­lä ker­rostalo­ja, mut­ta ne lienevät jo pak­ilo­ituneelle ihmiselle kaukana.

    Tässä siis vaikut­taa siltä, että on vahvo­ja alueen oman edun mukaisia argu­ment­te­ja tuol­laiseen ker­rostalo­tuotan­toon pien­taloalueen keskelle.

    Sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon voi olla yleisen edun mukaisia argu­ment­te­ja, mut­ta siinä kohdas­sa alueen etu on kyl­lä vastakkainen.

  34. Nyt Viherinssi puhuu niin vii­sai­ta, että ei voi kuin kompata.

    Ehkä sen lisäisin, että tämä tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen pitäisi tehdä juuri alueen parhaiden palvelu­iden ja julk­isten yhteyk­sien viereen. Rin­ta­mamiestont­tien pilkkomi­nen tun­tuu nimit­täin nelink­er­tais­ta­van myös pin­ta-alal­la ole­vien auto­jen lukumäärän.

  35. strong>KKK: Sopi­va paik­ka autoli­ikkeille on motarien melu­alue. Kyl­lä sin­nekin bus­sil­la pääsee. 

    Minähän olen tästä ihan samaa mieltä, mut­ta eikös nuo Hert­toniemen autoli­ik­keet sel­l­aisel­la alueel­la juuri ole (Itäväylän vier­essä, sen ja Mekaanikon kadun välissä)?

  36. Voisiko tuos­sa Pak­i­lan tapauk­ses­sa miet­tiä sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että tuo kehän yläpuo­li­nen alue melu­aluei­neen annet­taisi­in raken­nusy­htiöille. Ts. oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan tek­i­sivät kan­nen niitä puisia pienker­rostalo­ja varten. Toden­näköis­es­ti noista tulisi sen ver­ran hin­tavia, että alueen keskian­siot eivät lask­isi. Kaupun­ki saisi hyö­dyn uusi­na net­toveron­mak­saji­na. Pak­i­lan asukkaat hyö­ty­i­sivät melu- ja pöly­on­gelmien vähen­tyessä. Lähipalve­lut paran­tu­isi­vat entis­es­tään asukasti­hey­den kas­vaes­sa. Ifra valmi­ina jne.

  37. tpyy­lu­o­ma:
    Auto­talon, Kamp­is­sa, nimi tulee siitä että siinä kau­pat­ti­in auto­ja. Ei autokau­pan edel­ly­tys ole yksik­er­roksi­nen hal­li teollisuusalueella.

    Käsit­tääk­seni siel­lä edellen myös kau­pataan auto­ja. En tosin ole käynyt Vehos­sa aikoihin.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kai jokainen jär­jis­sään ole­va ver­tailee auto­ja netissä… 

    Ei ver­taile. Jos ver­tail­isi, niin Suomes­sa ei vieläkään myytäisi yhtään autoa uute­na, vaan kaik­ki tuli­si­vat “käytet­ty­inä” Sak­sas­ta, Viros­ta tai Ruotsista.

  39. Antille: Jen­gi ei jak­sa kävel­lä edes Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaan koska­pa kau­ni­ina päivänä P‑paikan joka ruu­tu täyn­nä. Tyyp­it joil­la ei ole majaa eikä mökkiä ovat niitä jot­ka tule­vat alueelle fil­lar­il­la, kävellen ja/tai julk­isil­la. Olen yksi heistä. Kesä­ma­jan omis­ta­jat ajel­e­vat pirs­seil­lään per­ille asti aina kun on “tarvet­ta”.

    En ole rak­en­tamiskiel­toa itse vaa­ti­mas­sa, ain­oas­taan pidän puuhaan ryhtymistä hölmönä niin kauan kuin Kivi­nokkaan johtaa vain yksi tie (ja mah­dol­lis­es­ti uusi kävelysil­ta Kulosaa­reen). Ja KariS:n fan­tasi­aa puolen kilo­metrin autosil­las­ta Sörnäisin ei tul­la edes hark­it­se­maan 6000 asukkaan asukaspohjalla.

    Sik­si puhun puss­in­perästä sekä yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta asuinalueesta.

    Ei ole mikään pakko pusa­ta Sipoon met­ti­in pistekerrostaloja. 

    San­ta­ham­i­naan saisi 20–200k uut­ta helsinkiläistä (plus kym­meniä­tuhan­sia lisää Laa­jasa­loon — jol­loin se kehämetro­ratakin muiden Helsin­gin edus­tan saarten kaut­ta toteutet­tuna olisi jo ollut kan­nat­ta­va hanke).

  40. Pasi Kukko:
    Antille: Jen­gi ei jak­sa kävel­lä edes Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaan koska­pa kau­ni­ina päivänä P‑paikan joka ruu­tu täyn­nä. Tyyp­it joil­la ei ole majaa eikä mökkiä ovat niitä jot­ka tule­vat alueelle fil­lar­il­la, kävellen ja/tai julk­isil­la. Olen yksi heistä. Kesä­ma­jan omis­ta­jat ajel­e­vat pirs­seil­lään per­ille asti aina kun on “tarvet­ta”.

    Siir­to­la­pu­u­tarhan parkkialue on kau­ni­il­la ilmal­la täyn­nä eri­tyis­es­ti siitä syys­tä, että arvi­ol­ta noin kol­ma­sosa autoista kuu­luu niille, jot­ka tule­vat käyt­tämään alueen virk­istys­palvelu­ja: lenkkeil­i­jöitä, koiran käve­lyt­täjiä, leikkiken­tän käyt­täjiä jne. Osa on Kivi­nokkaan meni­jöitä, jot­ka luule­vat, että tämä on Kivi­nokan parkkipaik­ka. Sit­ten on vielä niitä, jot­ka vain käyt­tävät hyväk­seen harv­inaista ilmaista parkkipaikkaa ja jatka­vat matkaa keskus­taan bussilla.

  41. Pasi Kukko: “En silti pidä oikeu­den­mukaise­na, että näi­den kesä­ma­jo­jen ja siir­to­la­pu­u­tarhamökkien nautin­taoikeus joi­hin pääsi aikoinaan muu­tamil­la satasil­la kiin­ni jää ikuisik­si ajoik­si nykymuotoiseksi.

    Täl­lainen jär­jeste­ly on jotain joka voi olla itses­tään­selvyys lähin­nä kai Venäjänmaalla.”

    Mikä ihmeen nautin­toikeus? Ja mil­lä ihmeen muu­tamil­la satasil­la? Mis­sä ihmeen taide­tako­mossa näitä sat­u­ja oikein sepitellään?

    Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on perustet­tu vuon­na 1934, ja täyt­tää siis tänä vuon­na 80 vuot­ta. Kivi­nokan kansan­puis­to perustet­ti­in 3 vuot­ta aikaisem­min eli 1931. 

    Nopea vilka­isu kalen­teri­in ker­too, että sil­loi­sista “nautin­taoikeuk­sien” saa­jista ei tai­da yksikään olla enää paikalla naut­ti­mas­sa yhtään mistään.

    Siir­to­la­pu­u­tarhan ton­tit on aikoinaan jaet­tu jok­seenkin samal­la lail­la kuin nykyäänkin eli hake­musten perus­teel­la, kuitenkin sil­lä erol­la, että sosi­aal­i­toi­mi oli mukana tekemässä päätök­siä sosi­aal­isin perustein. 

    Eikä jaos­sa ollut mitään “muu­ta­mal­la satasel­la” han­kit­tua kiin­teää vaan pelkkä tyhjä tont­ti, johon joka ukko ja akka jou­tui itse rak­en­ta­maan mökkin­sä ja osta­maan jostain tarvit­ta­vat puut, pen­saat ja siemen­pe­runat. Suurin osa alueesta oli sav­ista entistä meren­po­h­jaa, joka ei kel­van­nut sil­loin muuhun käyt­töön. Melkoinen pon­nis­tus köy­hässä pula-ajan Suomessa.

    Kivi­nokan nykyiset mök­it on puolestaan kaik­ki raken­net­tu sotien jäl­keen, kos­ka ennen sotia sinne sai pystyt­tää vain telt­to­ja ja tilapäisiä, talvek­si puret­tavia rakennelmia. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhan nykyti­la on siis 80 vuo­den uuras­tuk­sen tulos, johon ovat osal­lis­tuneet mon­et sukupol­vet. Ei heistä kukaan ole saanut lah­jak­si mitään tai ostanut “nautin­taoikeuk­sia” pikkurahalla.

    Hiton­moista soopaa.

  42. Tark­ista oma sähkö­pos­tiosoit­teesi, tää asia ei mua niin hirveesti kiinnosta 🙂

    Pasi Kukko:
    Antille: Jen­gi ei jak­sa kävel­lä edes Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaan koska­pa kau­ni­ina päivänä P‑paikan joka ruu­tu täyn­nä. Tyyp­it joil­la ei ole majaa eikä mökkiä ovat niitä jot­ka tule­vat alueelle fil­lar­il­la, kävellen ja/tai julk­isil­la. Olen yksi heistä. Kesä­ma­jan omis­ta­jat ajel­e­vat pirs­seil­lään per­ille asti aina kun on “tarvet­ta”.

    En ole rak­en­tamiskiel­toa itse vaa­ti­mas­sa, ain­oas­taan pidän puuhaan ryhtymistä hölmönä niin kauan kuin Kivi­nokkaan johtaa vain yksi tie (ja mah­dol­lis­es­ti uusi kävelysil­ta Kulosaa­reen). Ja KariS:n fan­tasi­aa puolen kilo­metrin autosil­las­ta Sörnäisin ei tul­la edes hark­it­se­maan 6000 asukkaan asukaspohjalla.

    Sik­si puhun puss­in­perästä sekä yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta asuinalueesta.

    Ei ole mikään pakko pusa­ta Sipoon met­ti­in pistekerrostaloja. 

    San­ta­ham­i­naan saisi 20–200k uut­ta helsinkiläistä (plus kym­meniä­tuhan­sia lisää Laa­jasa­loon – jol­loin se kehämetro­ratakin muiden Helsin­gin edus­tan saarten kaut­ta toteutet­tuna olisi jo ollut kan­nat­ta­va hanke).

  43. The Real Pasi Kukko: Piti oikein tes­ta­ta (pasi.kukko@EMAIL.com), kyl­lä se per­ille näyt­ti menevän ihan ok.

    Tietysti jos kovasti aiheut­taa sekaan­nus­ta tai kismi­tys­tä, voin toki tämän osoit­teen käytöstä luop­ua. Let me know.

  44. Jalankulk­i­ja: Siir­to­la­pu­u­tarhan parkkialue on kau­ni­il­la ilmal­la täyn­nä eri­tyis­es­ti siitä syys­tä, että arvi­ol­ta noin kol­ma­sosa autoista kuu­luu niille, jot­ka tule­vat käyt­tämään alueen virk­istys­palvelu­ja: lenkkeil­i­jöitä, koiran käve­lyt­täjiä, leikkiken­tän käyt­täjiä jne. Osa on Kivi­nokkaan meni­jöitä, jot­ka luule­vat, että tämä on Kivi­nokan parkkipaikka.

    En ole tehnyt aiheesta tilas­tol­lista ana­lyysiä. Lop­putule­ma on joka tapauk­ses­sa se, että parkkipaikat ovat kovas­sa käytössä jo nykyäänkin eikä ole mitään syytä olet­taa etteikö näin olisi asian­lai­ta myös sil­loin jos Kivi­nok­ka päätetään joskus rakentaa.

    Mik­si nykyiset Kivinokkaan/siirtolapuutarhaan autoil­e­vat innos­tu­isi­vat liikku­maan paikalle tule­vaisu­udessa (mikäli K:nokka raken­netaan) julk­isil­la jos optio ei houku­ta tänä päivänäkään vaik­ka lähin bus­sipysäk­ki sijait­see jo siir­to­la­pu­u­tarhan vier­essä ja H:niemen metrokin on “lähel­lä”?

    Tämä oli koko jutun pointti.

    Sit­ten on vielä niitä, jot­ka vain käyt­tävät hyväk­seen harv­inaista ilmaista parkkipaikkaa ja jatka­vat matkaa keskus­taan bussilla.

    Just. Joku siis ajaa sään­nöl­lis­es­ti autol­la siir­to­la­pu­u­tarhalle vain körötel­läk­seen sieltä dösäl­lä keskus­taan (ja takaisin) asioimaan, säästääk­seen ehkä pari lant­tia (tai ei yhtään riip­puen matkus­ta­jien määrästä) — otta­mat­ta huomioon sitä, että kallis­ar­voista aikaa tuhraan­tuu vaihtoihin?

    Voin kuvitel­la, että joku ulkopaikkakun­ta­lainen Helsinki­in ostok­sille ja/tai uup­per­aan hakeu­tu­va saat­taisi ken­ties toimia tähän malli­in mikäli kam­moaa keskus­tas­sa ajamista tai ei halua käyt­tää aikaa parkkipaikan etsimiseen, mut­ta eiköhän hän siinäkin tapauk­ses­sa mielum­min aja 30 sekun­tia pitem­pään Kulosaaren puolelle jos­ta löy­tyy se ihan oikea viralli­nen ja ilmainen liityn­täpysäköin­ti jonne se oma auto paljon toden­näköisem­min myös mahtuu.

  45. Jalankulk­i­ja:
    Mikä ihmeen nautin­toikeus? Ja mil­lä ihmeen muu­tamil­la satasil­la? Mis­sä ihmeen taide­tako­mossa näitä sat­u­ja oikein sepitellään?

    Rauhoitu­pa nyt vähän.

    En myöskään kaipaa his­to­ri­antun­te­ja, olen tutus­tunut aivan riit­tävän mon­en siir­to­la­pu­u­tarha- ja kesä­ma­ja-alueen his­tori­ikki­in, kiitos vaan.

    Ihan kaiken ihmis­toimin­nan seu­rauk­se­na on pala his­to­ri­aa. Jos his­to­ri­an tyhjiössä säilömi­nen olisi se oleel­lisin kri­teeri, emme koskaan voisi tehdä mitään.

    Ruo­ho­lah­den satam­a­toimin­nas­ta ei jätet­ty jäl­jelle mitään pait­si yksi uusio­raken­nus jon­ka visuaalis­es­ta ilmeestä on mah­dol­lista päätel­lä jotain tämän suun­taista paikall­ishis­to­ri­aa. Hert­toniemen­ran­taan ei jää oikeas­t­aan minkään­laista merk­in­tää satamatoiminnasta.

    Useim­mat käytän­nöt joi­ta on pidet­ty ihan perustel­tu­ina 100 vuot­ta sit­ten muut­tuvat ajan kulues­sa aina vain vähem­män hyväksytyiksi. 

    H:niemi ja Laru eivät ole enää lan­dea jonne isoisän piti soutaa veneel­lä. Ruskea­suo ja Kumpu­la ovat nyt osa kantakaupunkia.

    Aika aikaansa kutakin kuten sanotaan.

    Esimerkik­si Larus­sa nimeno­maan joi­hinkin kesä_majoihin_ oli mah­dol­lista päästä iskemään kyn­net kiin­ni vielä joitakin vuosikym­meniä sit­ten parhaim­mil­laan vain 300‑1000 eurol­la (inflaa­tioko­r­jat­tuna).

    Tämä tieto on siis peräisin ihan Hesarista jos­sa haas­tatelti­in asukas­ta joka oli saanut itselleen mark­ka-aikaan mökin Larus­ta nyky­val­os­sa käsit­tämät­tömän edulliseen hintaan.

    Sitä en epäile het­keäkään etteikö kaveri olisi heti tai myöhem­min purkanut tönön ja pystyt­tänyt uut­ta van­han tilalle.

    Jokainen paran­takoon investoin­te­jaan oma­l­la rahal­laan niin paljon kuin sielu sietää. Se tästä vielä puut­tuisi, että veron­mak­sajien pitäisi kesä­ma­jalaisille kus­tan­taa vielä upou­usi mökkikin aina kun van­ha tulee käyt­töikän­sä päähän (syys­tä taik­ka toisesta).

    Joten kyl­lä, oman oikeusta­ju­ni mukaan täl­löin on syytä puhua läh­es ilmais­es­ta nautin­taoikeud­es­ta jos­ta on jo nau­tit­tu aika hem­metin pitkään, ja yhä use­am­min mielestä jo aivan riittävästi.

    Näil­lä mökeil­lä on voin­ut saa­da itselleen (tai suvulle) kym­me­nien tuhan­sien wind­fall tulot pelkästään sil­lä, että soutu­ve­neen tilalle tuli ensin sil­ta, sit­ten asu­tus­ta ja lopuk­si myös metro.

    Se mikä oli lan­dea joskus ei ole lan­dea enää vält­tämät­tä tänä päivänä.

    Itse­hän olen ehdot­tanut aikalisää Kivi­nokan kesä­ma­ja-ja H:niemen siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­den (ja muiden vas­taavien aluei­den) kanssa.

    Olen itse esit­tänyt väli­aikaisek­si ratkaisuk­si vuokramo­bi­il­imökkikon­sep­tia joka mah­dol­lis­taisi pait­si ympärivuo­tisen asumisen myös merkit­tävän lisäyk­sen nyky­is­ten aluei­den asukaspotentiaaliin.

    Voisimme pitkälti säi­lyt­tää näi­den aluei­den nykyisen ilmeen ja ole­muk­sen sil­lä aikaa kun yritämme yhdessä tuumin muo­dostaa sito­van peri­aatepäätök­sen sen suh­teen, että mitä näi­den erikoisaluei­den kanssa oikein pitäisi tai olisi järkevää tehdä jo lähi­t­ule­vaisu­udessa eikä vas­ta tuhan­nen vuo­den kulut­tua tästä päivästä.

    Harmil­lista ettet kykene näkemään tilanteen ongel­mallisu­ut­ta. Sama tau­ti tun­tuu tosin vaivaa­van jengiä laajemminkin.

    Taudille eri­tyisen tun­nu­so­maista onkin se, että moni tar­tun­nan saaneista sat­tuu omis­ta­maan oman kesä­ma­jan tai siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stan mökillä.

    Mut­ta täl­lä omis­tus­suh­teel­la ei var­maankaan ole ollut mitään osaa taudinku­van muo­dos­tu­mises­sa. Puh­das­ta sat­tumaa vain. Ja toki myös kateel­lis­ten, köy­hien ja luuserei­den alhaista panettelua.

Vastaa käyttäjälle Pasi Kukko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.