Vielä Kivinokasta

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta näyt­tää lait­ta­neen Kivi­nokan yleiskaa­van peri­aat­teet pöy­dälle. Kokoomuk­ses­sa ilmeis­es­ti haaveil­laan, että vihrei­den, vasem­mis­toli­iton ja demarei­den joukos­ta löy­ty­isi ainakin yksi puo­lus­ta­maan rak­en­tamista. Sitä taitaa olla turha toivoa. Val­tu­us­tossa on vank­ka enem­mistö Kivi­nokan rak­en­tamista vas­taan. Olisi vain kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton työvoiman väärinkäyt­töä viimeis­tel­lä suun­nitel­ma hylät­täväk­si. On järkevää, että Lau­takun­nis­sa äänestetään suun­nilleen samal­la taval­la kuin valtuustossa.

Asian esit­te­ly lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa on näköjään videoitu. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa. Videoon pääsee tästä.

Myön­nän, että argu­men­tit rak­en­tamiselle ovat paina­vat, mut­ta omana tavoit­teenani ole­va tiivis kaupunki­rakenne edel­lyt­tää myös kun­nol­lisia viher­aluei­ta. Muuten­han me rak­en­taisimme myös Seurasaaren.

Kivi­nokas­ta voisi tul­la itäi­nen Seurasaari. Sil­loin se täy­ty­isi kuitenkin ava­ta oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja hei­dän per­heilleen.  Jos vas­takkain on 6000 asun­toa ja 600 mökkiä, 6000 asun­toa voittaa.

Min­ul­la olisi ollut har­ras­tus­ta rak­en­taa Kivi­nokas­ta aivan tyvi ja Itäväylä lähel­lä ole­vat alueet (osayleiskaa­van ulkop­uolelta) Tämä kuitenkin kaatuu kaa­vat­alouteen. Kovin kallista rakentamista.

76 vastausta artikkeliin “Vielä Kivinokasta”

  1. Ver­taus ontuu. Seurasaar­ta ei voisi rak­en­taa hel­posti edes sil­loin kun näin halut­taisin se on saari ja kaukana mis­tään raideli­iken­ner­atkais­us­ta. Kivi­nok­ka taas on metroase­man välit­tömässä läheisyy­dessä. Villin­ki olisi huo­mat­tavasti poten­ti­aalisem­pi ratkaisu itä-helsin­gin seurasaarek­si, myös kauem­pana merel­lä ole­vat saaret sopi­si­vat hyvin tarkoitukseen.

    Onko jokaises­ta raken­nus­pro­jek­tista pakko tehdä joku peri­aate­so­ta? Suomen pin­ta-alas­ta on 71,6% met­sää. Jokin kehä 1 sisäl­lä ole­va ryteikkö ei nyt varsi­nais­es­ti ole dystopinen viim­meinen henkireikä.

  2. Aiot­teko sit­ten lait­taa viras­ton kaavoit­ta­maan Kivi­nokkaa kun­nol­liseen virk­istyskäyt­töön? Ei tai­da olla viher­vasem­mis­ton agen­dal­la sekään. Pitäkää rantasaunanne.

  3. Kivi­nok­ka on oikeasti avoin kaikille, jot­ka sen vain oikeasti löytää. Min­ulle se on mitä luon­nol­lisin kesäpäivän viet­to paik­ka. Okei, van­hempani ovat tavan­neet siel­lä ja iso­van­hempi­eni mök­it (kumpikaan ei kivi­nokas­sa, mut­ta niil­lä muil­la alueilla)oli kovas­sa käytössä, kunnes van­hu­us vei voiton ja mökeistä luovut­ti­in noin 25 vuot­ta sit­ten. Tästä huoli­mat­ta ei ole ollut kesää, etten olisi siel­lä käynyt uimas­sa, käve­lyl­lä, pyöräilemässä, kioskil­la… Ei se niiden mökkiläis­ten oma nie­mi ole, ei vaik­ka jotkut on joskus muu­ta kuvitelleet. Kehit­tää sitäkin toki voi ja kehitetäänkin, mut­ta kyl­lä ne asun­not löytää paikkansa jostain muualtakin.

  4. Kivi­nok­ka on nyky­isinkin mukavasti avoin­na meille sat­un­naisille kävi­jöille, mökkiläis­ten revi­ir­it ovat ällistyt­tävän pieniä. Toisaal­ta mökkiläiset takaa­vat palveluille (tiet, uimaran­ta ja kahvi­la) tasaisen kysyn­nän ja huollon.
    Seurasaare­na alue on valmi­ik­si hieno kun mukaan las­ke­taan kar­tano, museo­suo­jel­tu siir­to­la-alue sekä erä­maa-alue lin­tu­tornei­neen. Täy­den­nyk­sek­si ei minus­ta kai­va­ta muu­ta kuin alueen kiertävä polku myös itälaidalle.

  5. Paik­ka mis­sä on kulkuy­htey­det melkein valmi­ina ei kel­paa rak­en­tamiseen. Vaan sinne pitäisi tul­la itäi­nen seurasaari.

    Raitio­vaunu piti saa­da Vartiosaareen.
    Sil­ta kru­unuvuoren rantaan.

    Kyl­lä Helsinkiläi­nen veron­mak­sa­ja kit­tää tästä ehtymät­tömästä logiikasta.

  6. Helsin­gin poli­itikot voisi­vat harki­ta sel­l­aista kokon­ais­sop­ua, jos­sa koko kaupun­ki “kaavoitet­taisi­in” nyky­istä pitkäjän­nit­teisem­min. Sovit­taisi­in mitkä alueet ovat luon­non­mukaisia viher­alue­ta, virk­istysaluei­ta. omako­tialuei­ta, ker­rostaloaluei­ta, teol­lisu­usaluei­ta jne.

    Nyt meno näyt­tää ole­van sel­l­aista, että joka vuosi kaavoite­taan lisää sieltä, mis­sä saadaan kerät­tyä enem­mistö lisäkaavoituk­sen tuek­si. Yht­enä vuon­na kaavoite­taan vihrei­den säästet­täviksi aiko­mia aluei­ta, toise­na kokoomuk­sen ja kol­man­te­na demarei­den. Täl­lainen vuosit­tainen lohkomi­nen ei voi johtaa hyvin harkit­tui­hin lop­putu­lok­si­in. Muis­tan ajan, jol­loin vihertävät helsinkiläiset eivät pitäneet gryn­derei­den innos­ta lohkoa keskus­puis­tos­ta palo­ja yksi ker­ral­laan. Nyt vihreät taita­vat olla yhtä innokkai­ta gryn­dere­itä kuin muutkin.

    > argu­men­tit rak­en­tamiselle ovat painavat

    Mitäköhän nuo paina­vat argu­men­tit ovat? Mitään asun­top­u­laa tai muu­ta pakot­tavaa rak­en­tamis­tarvet­ta ei ole (mut­ta Helsin­gin hin­tata­sol­la rak­en­ta­mal­la voi tehdä tietenkin suuria voit­to­ja). Mökkialue on lenkkeil­i­jöi­den käytössä siinä mis­sä keskus­puis­tokin (raken­net­tuna olisi sul­je­tumpi). Kil­pailu uusista asukkaista ympäristökun­tien kanssa ei sekään ole mikään järkisyy.

    1. Helsingis­sä tehdään yleiskaavaa. Valmis­tuu vuon­na 2016. Nämä kaavoitus­ri­idat, Meri­rasti­la. Kivikko ja Var­tiosaari johtub­vat siitä, että ne jätet­ti­in edel­lisessä yleiskaavas­sa selvitysalueiksi.

  7. Mikä vim­ma kokoomuk­sel­la on tuho­ta virk­istysalueet? Mik­sei tiivistämi­nen ja pil­ven­pi­irtäjät kelpaa?

  8. Mökkialueet ja siir­to­la­pu­u­tarhat pitäisi siirtää kaupun­gin ulkop­uolelle. Suh­teel­lis­es­ti niin kauak­si kuin alueet oli niiden perus­tamis­vai­heessa 70–80 vuot­ta sit­ten. Siir­to­la­pu­u­tarhat voitaisi­in muut­taa vähitellen omako­tialueik­si. Mökkikylät voitaisi­in muut­taa sijain­nista riip­puen asun­toalueik­si tai todel­lisik­si viher­alueik­si. Nyt siir­to­la­pu­u­tarhat ovat vis­usti sul­jet­tu­ja aluei­ta enim­män osan vuodes­ta. Kesäl­läkin usem­mil­la alueil­la on vain yksi port­ti päivisin auki. Mökkialueetkin rajaa­vat muiden käyt­töä tehokkaasti.

  9. Kivi­nokan kesä­ma­ja-alueen ole­muk­ses­ta on vinoutunei­ta käsi­tyk­siä. Se on avoin kaikille, ollut aina. Siel­lä ei ole aito­ja eikä täten varsi­nais­es­ti piho­jakaan. Esimerkik­si minä pidän majani edustal­la pihakein­ua, johon saa­vat kyl­lä vier­aatkin tul­la lep­u­ut­ta­maan jalko­jaan sil­loin kun se on vapaana. Hyvin käyt­täy­tyväl­lä vierail­i­jal­la on Kivi­nokas­sa todel­la vähän paikko­ja, jois­sa hänen on syytä tun­tea itsen­sä tunkeilijaksi.

  10. Kivi­nokan hyvin luon­toon sopivista vaa­ti­mat­tomista pikkumökeistä tei­den var­sil­la ei kan­na­ta ottaa vat­sa­haavaa. Ne ovat osa alueen yht­enäistä viher­maise­maa, vaik­ka ne yksi­tyiskäytössä ovatkin. Päin­vas­toin ne anta­vat oman pit­tore­skin säväyk­sen koko alueelle. Ne ovat myös osa Kivi­nokan historiaa.

  11. Miten Vihreät aiko­vat vaikut­taa siihen, että Kivi­nok­ka avataan oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja hei­dän perheilleen? 

    Miten Vihreät aiko­vat muut­taa JHL:n ja Pon­nis­tuk­sen yksi­noikeut­ta vali­ta mökkiläiset, jot­ta kaikil­la halukkail­la helsinkiläisil­lä olisi tasaver­taiset mah­dol­lisu­udet vapau­tu­vien mökkien ostamiseen Kivinokalla?

  12. Ei Kivi­nok­ka ole vain 600 mökkiläiselle. Ei mul­la ole ollut mitään ongel­maa liikuskel­la ja virk­istyä siel­lä. Ja mainit­takoon, etten ole ikinä tun­tenut ketään, jol­la olisi mök­ki siellä.

  13. Myön­nän, että argu­men­tit rak­en­tamiselle ovat paina­vat, mut­ta omana tavoit­teenani ole­va tiivis kaupunki­rakenne edel­lyt­tää myös kun­nol­lisia viheralueita.

    Mis­tä sit­ten seu­raa että sen Hert­toniemen seudun rakenne pitäisi olla tiivistä siinä ympäril­lä. Eli vas­taavasti pitää tiivistää van­haa Hert­toniemeä, Itäväylän reunat sekä Hert­toniemen teollisuusalue.

  14. Näitä viher­aluei­ta tarvi­taan tosi­aan eri puo­lille kaupunkia, ja aina vain enem­män, kun väkeä tulee koko ajan lisää niiden ympärille. Olen myös sitä mieltä, että ainakin Helsingis­sä meri­alueet ran­nan läheisyy­dessä sekä ranta-alueet rantavi­ivan läheisyy­dessä tulisi aset­taa eri­tyisen suo­jelun kohteek­si, varsinkin maise­mallis­es­ti kau­ni­il­la ja/tai luon­toar­voltaan (yksikin riit­tää!) arvokkail­la seuduil­la, sekä paikois­sa jot­ka ovat kaupunkilu­on­toretkeil­i­jöi­den, mukaan­lukien lapset, nuoret, eläkeläiset ja van­huk­set, hel­posti saavutettavissa.

    Vede­nalainen mer­ilu­on­to on lisäk­si oma maail­mansa, jota emme edes kaik­ki tunne kovin hyvin. On silti päivän­selvää, että veden­pin­nan allakin on niille rav­in­toa, kos­ka eri kalat ja mon­et vesilin­nut, kuten isokoskelot, silkkiuikut, telkät ja tukka­sotkat sieltä sitä löytävät.

    Helsingis­sä olisikin syytä laa­jen­taa lähilu­on­non ja viher­alueen käsite siis oikeas­t­aan “sini-viher­alueik­si”! Mitä tuumaat?

  15. 600 mökkiläisen ajami­nen pois Kivi­nokas­ta ei kyl­lä poli­it­tis­es­ti onnis­tu, ellei aluet­ta raken­neta asun­noik­si — vaik­ka Itä-Helsin­gin “Seurasaari” kau­nis visio onkin. 

    Sen sijaan Var­tiosaares­ta saisi 10 x parem­man ja helpom­min toteutet­ta­van todel­lisen Itä-Helsin­gin Seurasaaren: Aitoa luon­toa ilman sato­ja mökke­jä ja siir­to­la­pu­u­tarhaa. Var­tiosaaren kulkuy­htey­det ovat asun­torak­en­tamiseen kovin paljon huonom­mat kuin Kivi­nokas­sa, mut­ta kevyen­li­iken­teen sil­lan tai kak­si rak­en­ta­mal­la virk­istys­mah­dol­lisu­udet avau­tu­isi­vat kaikille. Raken­netaan siis Kivi­nok­ka ja säästetään Vartiosaari!

  16. Joakim:
    Mikä vim­ma kokoomuk­sel­la on tuho­ta virk­istysalueet? Mik­sei tiivistämi­nen ja pil­ven­pi­irtäjät kelpaa? 

    Molem­pia on tulos­sa. Pil­ven­pi­irtäjiä saa vielä odot­taa muu­ta­ma vuosi mut­ta pienem­piä täy­den­nys­raken­nus­pro­jek­te­ja on käyn­nis­sä läh­es jokaises­sa kort­telis­sa kun vain avaat silmäsi.

  17. KariS:
    Miten Vihreät aiko­vat vaikut­taa siihen, että Kivi­nok­ka avataan oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja hei­dän perheilleen? 

    Min­ulle ei ole koskaan ollut mitään ongel­maa men­nä Kivi­nokkaan uimaan, käve­lylle, piknikille tms. vaikken minä, eikä kukaan tut­tuni omista mökkiä sieltä. Että jos nyt ei puhut­taisi pup­pua että Kivi­nok­ka ei olisi kaikille avoin.

  18. Juho Laadulle: Jaa Helsingis­sä ei ole asun­top­u­laa? Kyl­lähän se hin­nois­sa näkyy että kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan selkeästi. Help­po tietysti huudel­la jos itsel­lä on jo asun­to jon­ka hin­ta vain kas­vaa sään­nöl­lis­es­ti asun­top­u­lan takia.

    Ja Kivi­nok­ka ei todel­lakaan ole mikään koko kaupun­gin viher­alue. Vähän aikaa sit­ten siel­lä oli vielä puo­mi ker­tomas­sa ettei ulkop­uolisia kai­va­ta paikalle. Tämä Kivi­nok­ka-liike on suurelta osin mökkiläis­ten nim­by­is­miä. Turhaut­tavaa kun joka niemen­nokkaa ollaan rauhoit­ta­mas­sa ja suo­jele­mas­sa kun aina löy­tyy joku joka ei halua uusia naa­pure­i­ta itselleen.

  19. isoH:
    Var­tiosaares­ta saisi 10 x parem­man ja helpom­min toteutet­ta­van todel­lisen Itä-Helsin­gin Seurasaaren: Aitoa luon­toa ilman sato­ja mökke­jä ja siir­to­la­pu­u­tarhaa. Var­tiosaaren kulkuy­htey­det ovat asun­torak­en­tamiseen kovin paljon huonom­mat kuin Kivi­nokas­sa, mut­ta kevyen­li­iken­teen sil­lan tai kak­si rak­en­ta­mal­la virk­istys­mah­dol­lisu­udet avau­tu­isi­vat kaikille. Raken­netaan siis Kivi­nok­ka ja säästetään Vartiosaari!

    Ehdot­tomasti juuri noin, Var­tiosaari edel­lyt­tää tolkut­tomat investoin­nit, mik­si se on Osmon mielestä parem­pi asun­torak­en­tamisko­hde kuin Kivinokka

    Vrtiosaa­reen mah­tu­isi sekä avoin­ta virk­istysaluet­ta että ne mök­it, jot­ka Kivi­nokas­sa ehdo­tuk­sen mukaan jou­tu­isi rak­en­tamisen alle.

    Kivi­nok­ka on jo ole­mas­sa ole­van raidey­htey­den vier­essä jos­ta Kulosaaren metroasemille tulee pisim­mil­lään noin kilo­metri, jos Nau­rissalmes­sa luovu­taan muu­ta­mas­ta kulosaare­lais­ten luk­susvenei­den satama­paikas­ta ja salmen yli tehdään kevyen­li­iken­teen sil­ta metroasemalle. 

    Kivi­nok­ka rajau­tuu suo­raan Fasthol­maan, ja se taas Viikin-Kivikon viher­alueeseen, joten virk­istysaluet­ta alueen asukkail­la on jo yllin kyllin muuhun kaupunki­in ver­rat­tuna. Kivi­nok­ka on sul­jet­tu pienehkön piirin yhteisö jos­sa ei (ainakaan aikasem­min) ole suvait­tu vierail­i­joi­ta pohjois­ran­nan lin­tu­tornin kiikaroi­jia enen­pää. Huutelua saa perään­sä jos ere­htyy kesäaikaan mökkirannoille. 

    Osmo voisi val­ot­taa kuin­ka aikoo ava­ta Kivi­nokan kaikille kapupunkilaisille.

  20. Sakke:
    Näitä viher­aluei­ta tarvi­taan tosi­aan eri puo­lille kaupunkia, ja aina vain enemmän… 

    On tot­ta, että kaupungis­sa tarvi­taan viher­aluei­ta, mut­ta ei siinä määrin kuin se on Helsingis­sä ymmär­ret­ty. Nyt niitä on liikaa ja ne ovat liian suuria. Ne rikko­vat kaupunki­rak­en­teen, mikä ei ole tarkoitus.

  21. Ei sille virk­istymiselle aina omaa paikkaa tarvitse. Esimerkik­si käve­lyret­ki eteläisessä kan­takaupungis­sa voi olla äärim­mäisen virk­istävä koke­mus ilman, että kenenkään pitää vara­ta virk­istäy­tymiselle omaa tilaa. Toisaal­ta taas joku Tapio Wirkkalan puis­to ei virk­istä ketään.

    Jotenkin kaupun­gin uusista virk­istysalueista tulee mieleen se, kun kaupun­ki rupeaa “elävöit­tämään” jotakin aluet­ta. Esimerkik­si yrit­tämäl­lä rak­en­taa pysäköin­tilu­olan Hakaniemeen.

  22. Olli:
    Ver­taus ontuu. Seurasaar­ta ei voisi rak­en­taa hel­posti edes sil­loin kun näin halut­taisin se on saari ja kaukana mis­tään raideli­iken­ner­atkais­us­ta. Kivi­nok­ka taas on metroase­man välit­tömässä läheisyy­dessä. Villin­ki olisi huo­mat­tavasti poten­ti­aalisem­pi ratkaisu itä-helsin­gin seurasaarek­si, myös kauem­pana merel­lä ole­vat saaret sopi­si­vat hyvin tarkoitukseen. 

    Jos Seurasaares­ta raken­net­taisi­in suo­raan Paciuk­sekadulle kulke­va kevyen liiken­teen väylä, olisi Seurasaares­ta noin kilo­metri nelosen pysäkille. Näin ollen eräi­den kom­men­toi­jien peri­aat­tei­ta mukaillen Seurasaari on raideli­iken­teen välit­tömässä läheisyydessä. 🙂 

    Villin­ki ja Var­tiosaari eivät kor­vaa Kivi­nokkaa, sil­lä ne ovat sen ver­ran syr­jässä että niis­sä ei voi piipah­taa samal­la taval­la kuin Kivi­nokas­sa. Villinki­in ei mene ollenkaan yhteysalus­ta. Tämä asia pitäisi kor­ja­ta ensi tilassa.

  23. “Sil­loin se täy­ty­isi kuitenkin ava­ta oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja hei­dän perheilleen.”

    Se on jo täysin avoin­na kaikille vierail­i­joille. Kivi­nok­ka on kansan­puis­to jos­sa kukaan ei omista maa­ta, vaan mökkiläiset vuokraa­vat vain sen maaläntin jol­la hei­dän mökkin­sä seisoo. 

    Raken­nus­määräyk­sil­lä mökkien koot on rajoitet­tu 12 neliöön mikä takaa pait­si sen että mökke­jä pienelle niemelle mah­tuu ällistyt­tävän paljon — yrit­täkääpä mah­dut­taa 600 100-neliöistä luk­sus­mökkiä Kivi­nokan kokoiselle alueelle, myös sen että mökkeily on edelleen varsin edullista. Mökkien hin­nat ovat kun­nos­ta riip­puen vai­hdelleet 10 tuhannes­ta 30 tuhanteen, mikä suo­ma­lai­sis­sa mökkki­hin­nois­sa on ehdo­ton­ta halv­in­ta kastia.

    Kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio juuri tuo­hon että mökeil­lä ei ole tont­te­ja vaan ain­oas­taan maapo­h­ja — kansan­puis­ton aja­tus on että ympäristö on kaikkien käytössä ja sitä muokataan mah­dol­lisim­man vähän. Kivi­nok­ka onkin säi­lynyt kaut­taal­taan suo­ma­laise­na met­sänä, jota pikku mök­it täplit­tävät. Paik­ka on mm. lin­tu­parati­isi, muista eläimistä puhumattakaan.

    Tilaa uusille mökeille var­masti löy­ty­isi. Tuhatkin mökkiä on var­masti mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa. Sil­loin mökkien käyt­täjiä olisi omis­ta­jat, per­heen­jäsenet ja tut­ta­vat mukaan­lukien jo tuhan­sia. Tämän lisäk­si Kivi­nokas­sa on mm. kak­si uimaran­taa, jalka­pal­lo- ja mui­ta urheilukent­tiä jot­ka ovat kaikkien kaupunki­lais­ten vapaas­sa käytössä. Kivi­nokan kesä­ta­pah­tu­mat — yhteisö jär­jestää niitä talkootöinä usei­ta joka kesä — houkut­tel­e­vat tuhan­sia vierail­i­joi­ta joka kesä.

    Ter­ve­tu­loa vain Osmo Soin­in­vaar­allekin Kivi­nokkaan viet­tämään aikaa! Kaikkial­la saa liikkua, kaikkialle pääsee. Ain­oas­taan autoilua on Kivi­nokas­sa rajoitet­tu. Sik­si se puomio siel­lä on, ei estämässä ketään saa­pumas­ta naut­ti­maan kansan­puis­ton tunnelmasta 🙂

  24. Juho Laatu: Mitäköhän nuo paina­vat argu­men­tit ovat? Mitään asun­top­u­laa tai muu­ta pakot­tavaa rak­en­tamis­tarvet­ta ei ole (mut­ta Helsin­gin hin­tata­sol­la rak­en­ta­mal­la voi tehdä tietenkin suuria voittoja).

    Onnis­tu­it juuri puhu­maan ris­ti­in itsesi kanssa. Markki­na­t­aloudessa korkea hin­tata­so nimeno­maan ker­too asuntopulasta.

    Sik­si siis kan­nat­taa kaavoit­taa niin paljon ja niin kallista kuin vain suinkin onnis­tuu. Se helpot­taa asun­top­u­laa eniten (= las­kee kaiken­ta­sois­t­en asun­to­jen hin­taa tehokkaimmin).

  25. isoH:
    Sen sijaan Var­tiosaares­ta saisi 10 x parem­man ja helpom­min toteutet­ta­van todel­lisen Itä-Helsin­gin Seurasaaren: Aitoa luon­toa ilman sato­ja mökke­jä ja siir­to­la­pu­u­tarhaa. Var­tiosaaren kulkuy­htey­det ovat asun­torak­en­tamiseen kovin paljon huonom­mat kuin Kivi­nokas­sa, mut­ta kevyen­li­iken­teen sil­lan tai kak­si rak­en­ta­mal­la virk­istys­mah­dol­lisu­udet avau­tu­isi­vat kaikille. Raken­netaan siis Kivi­nok­ka ja säästetään Vartiosaari!

    IsoH kir­joit­taa asi­aa. Var­tiosaari on liiken­teel­lis­es­ti han­kalas­sa paikas­sa. Myös sen luon­to on poikkeuk­sel­lisen upea ja monipuo­li­nen. Sitä olisi sääli tuho­ta mas­si­ivisel­la rakentamisella. 

    Toisaal­ta ymmär­rän Kivi­nokan puo­lus­ta­jia, mut­ta eri syistä. Alueeseen liit­tyy vahvo­ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lisia per­in­teitä. Kan­nat­taa vaik­ka lukea West­ön kir­ja Mis­sä kuljimme ker­ran, niin tajuaa, miten tärkeä paik­ka Kivi­nok­ka on ollut Helsin­gin työväestölle. Kallion köy­hät pak­eni­vat Kivi­nokkaan “maalle”.

    Mut­ta jos kah­den huonon vai­h­toe­hdon välil­lä olisi pakko vali­ta, val­it­sisin Kivi­nokan län­sire­unan rak­en­tamisen nimeno­maan ekol­o­gi­sista syistä.

  26. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos Seurasaares­ta raken­net­taisi­in suo­raan Paciuk­sekadulle kulke­va kevyen liiken­teen väylä, olisi Seurasaares­ta noin kilo­metri nelosen pysäkille. Näin ollen eräi­den kom­men­toi­jien peri­aat­tei­ta mukaillen Seurasaari on raideli­iken­teen välit­tömässä läheisyydessä. 

    Seurasaaren­sal­mi on huo­mat­tavasti lev­eämpi kuin nau­rissal­mi. Raitotie ei ole raskas­ta raideli­iken­net­tä. Ei vit­tis saivarrella.

  27. Näyt­tää että Osmo joutuu toim­i­maan vas­toin omaa järkeään, mut­ta sitähän poli­ti­ik­ka lie­nee… kom­pro­mis­sia ratio­naalisen ja tun­nea­jat­telun kesken

  28. Taika­susi:
    Vähän aikaa sit­ten siel­lä oli vielä puo­mi ker­tomas­sa ettei ulkop­uolisia kai­va­ta paikalle. 

    Tämä puo­mi on herät­tänyt kohua. Puo­mi on edelleen siinä ja tarkoit­taa, että alueelle ei saa ajaa autol­la. Ihan oikea peri­aate, toteu­tustapa vaan ilmeis­es­ti herät­tää vääriä mielikuvia

  29. Viherinssi: Onnis­tu­it juuri puhu­maan ris­ti­in itsesi kanssa. Markki­na­t­aloudessa korkea hin­tata­so nimeno­maan ker­too asuntopulasta.

    Sik­si siis kan­nat­taa kaavoit­taa niin paljon ja niin kallista kuin vain suinkin onnis­tuu. Se helpot­taa asun­top­u­laa eniten (= las­kee kaiken­ta­sois­t­en asun­to­jen hin­taa tehokkaimmin).

    Ihmisille ei ilmesty rahaa ilmas­ta, joten on hyödytön­tä kaavoit­taa “niin kallista kuin vain onnis­tuu”. Sen sijaan pitäisi kaavoit­taa ja rak­en­taa järkevän hin­taisia ja ‑kokoisia asun­to­ja joi­hin ihmisil­lä on varaa. Sel­l­aisille löy­tyy tilaa esimerkik­si Viik­istä use­am­man sadan hehtaarin verran. 

    Kivi­nokas­ta kaavail­laan rikkaiden kul­ta­ham­mas­ran­nikkoa jos­ta on hieno mer­inäkymä kan­takaupunki­in ja vart­ti­tun­nin mat­ka mer­sul­la Stock­alle. Miten se muka vähen­tää asun­top­u­laa kun asun­not on suun­nat­tu ihmisille joil­la olisi varaa ostaa asun­to nytkin mis­tä haluavat?

  30. “Vihrei­den mielestä itäväylän ympäristöön voisi rak­en­taa, eri­toten, jos moot­tori­ti­estä tehtäisi­in katu, bule­var­di. Sen var­teen kan­nat­taisi rak­en­taa. Kivi­nokan alueelle ei vihrei­den mielestä ole mitään syytä mennä.”

    Täl­läi­nen visio löy­tyy Eli­na Moi­sion blogilta, sama aja­tus on myös Helsin­gin Vihrei­den sivulla.

    Nyt taäy­tyy kyl­lä tyh­mem­pänä kysyä, mil­lainen ver­sio siitä bule­vardista on tarkoi­tus tehdä..?

    Jonkin­lainen puolibule­var­di, toisel­la puolel­la rivi lehmuk­sia ja toisel­la metro­raiteet, ns. neben den Linden-malli..?

    ..vai onko tarkoi­tus nos­taa Itäväylä metron päälle (Ueber den Linden)..?
    ..vai peräti viedä metro tun­neli­in (unter den Linden)..?

    http://www.youtube.com/watch?v=SWeFNbKs8Zs

    ..ja mil­lähän vuosisadalla..??

  31. Taika­susi:
    Juho Laadulle: Jaa Helsingis­sä ei ole asun­top­u­laa? Kyl­lähän se hin­nois­sa näkyy että kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan selkeästi.

    Viherinssi: Onnis­tu­it juuri puhu­maan ris­ti­in itsesi kanssa. Markki­na­t­aloudessa korkea hin­tata­so nimeno­maan ker­too asuntopulasta.

    Sik­si siis kan­nat­taa kaavoit­taa niin paljon ja niin kallista kuin vain suinkin onnis­tuu. Se helpot­taa asun­top­u­laa eniten (= las­kee kaiken­ta­sois­t­en asun­to­jen hin­taa tehokkaimmin).

    En pidä seu­raavaa päät­te­lyketjua pätevänä.

    asun­to­jen korkeat hin­nat => “asun­top­u­la” => pakko rak­en­taa tiiviimmäksi

    Asun­to­jen korkeille hin­noille ja kysyn­nälle markki­noil­la on monia muitakin seli­tyk­siä kuin asun­top­u­la (= asun­not­to­muus tai liian mon­ta ihmistä per asun­toneliö tai liian pitkä etäisyys kotoa työ­paikalle (= “työ­paikka­pu­la” toisaal­la)). Mah­dol­lisen asun­top­u­lan voi kor­ja­ta muutenkin kun tiivistämäl­lä Helsinkiä. Mikään ei velvoita Helsinkiä rak­en­ta­maan lisää. Metropoli toimii aivan hyvin myös Helsinkiä tiivistämättä.

    Helsingis­sä voi sanoa ole­van asun­top­u­lan itu­ja siinä mielessä, että Helsingis­sä on suh­teessa enem­män työ­paikko­ja kuin asun­to­ja, ja tämä pakot­taa ihmiset pen­delöimään melko kaukaakin. Tosin Nur­mi­jär­ven tasol­la asun­to­ja on jo hyvin saatavil­la, joten tilanne ei ole vielä matkus­tu­saikamielessä paha. Tämän epä­tas­apain­on voisi kuitenkin kor­ja­ta hel­posti, tiivistämät­tä, vaikka­pa kaavoit­ta­mal­la muu­ta­ma toimis­toko­rt­teli asunnoiksi.

    Myöskään tämä päät­te­lyketju ei päde (pait­si jos ede­tään slum­mi­u­tu­misen puolelle asti):

    raken­netaan Helsinki­in (tai pääkaupunkiseudulle) lisää asun­to­ja => asun­to­jen hin­nat laskevat

    Helsinkiä ja pääkaupunkiseu­tua on nyt raken­net­tu lisää mon­ta kym­men­tä vuot­ta. Ovatko hin­nat laske­neet? No eivät. Ei kan­na­ta odot­taa tätä jatkossakaan.

    Ja edelleen seu­raa­va pät­te­lyketju on väärä.

    asun­to­jen korkeat hin­nat => ihmiset halu­a­vat asua mah­dol­lisim­man tiivi­isti ja kaupunkimaisesti

    Ole­tan että edelleen suosi­tu­in asum­is­muo­to olisi meren tai oman jär­ven ran­nal­la, omas­sa talos­sa, rauhal­lises­sa paikas­sa, keskel­lä Suomen parhai­ta palveluita.

    Jois­sain osis­sa Helsinkiä monia ihmisiä miel­lyt­tävä ympäristö nos­taa hin­to­ja — samoin kuin maaseudul­la. Mut­ta ei pidä olet­taa, että tämä olisi keskeinen syy Helsin­gin asun­to­jen korkeille hinnoille.

    Taika­susi:
    Tämä Kivi­nok­ka-liike on suurelta osin mökkiläis­ten nimbyismiä.

    “Nim­by­is­mi” on ihmis­ten luon­nolli­nen reak­tio (tosin kaikkien vas­tus­ta­jien osalta ver­taus ei ole täysin osu­va, sil­lä mökkiläisille ei jäisi edes omaa mökkiä, joten ei myöskään sen viereen back yardia, jolle rak­en­tamista voisi pahek­sua). Kivi­nokan tilan­net­ta voi myös ajatel­la niin, että olisi outoa, jos kaupun­gin köy­himpi­en häätämi­nen per­in­teiseltä kesäkeital­taan rikkaampi­en eduk­si ei aiheut­taisi nap­inaa. Nim­by­is­miä esi­in­tyy samaan tapaan kaikissa kohteis­sa. Kaivopuis­tossakin asukkaat vas­tus­taisi­vat puis­ton rak­en­tamista, vaik­ka heille kuin­ka vaku­ut­telisi, että on asun­top­u­la, ja Helsinkiä pitää tiivistää kaikkial­la. (Ja Kaivopuis­tossa voisi jopa var­masti rak­en­taa niin kallista kuin onnistuu.)

    Annan vielä yhden, mielestäni loogisem­man seli­tyk­sen tilanteelle. Helsin­ki on pääkaupun­ki ja maan suurin kaupun­ki, johon ovat keskit­tyneet sekä hallinto, että sen mukana paljon muu­takin. Olisi aikamoinen ihme, jos Hels­ingn seudul­la asun­to­jen hin­nat eivät olisi Suomen korkeim­mat. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että maan kannal­ta olisi viisas­ta sijoit­taa mah­dol­lisim­man paljon asukkai­ta juuri Helsinki­in, sen enem­pää kuin olisi sijoit­taa hei­dät kaik­ki Kaivopuis­ton ja Kau­ni­aisi­in. (Tästä saa tietenkin olla yhtä tai toista mieltä.) Helsin­ki kil­pailee asukkaista ja rikkaista asukkaista siinä mis­sä kaik­ki pääkaupunkiseudun kun­nat ja kaik­ki muutkin Suomen kun­nat. Ei sen kum­mem­paa. Tulk­it­sen “asun­top­u­lan” ja vas­taa­vat “hyvän­tekeväisyys­seli­tyk­set” yleen­sä vain helsinkiläis­ten seli­tyk­sik­si itselleen (siistäim­pää kuin tun­nus­taa halu kil­pail­la komeud­es­ta ja rikkaud­es­ta muiden kanssa tai Helsin­ki-patri­o­tis­mi). Helsingis­sä voisi olla myös vas­taavia ihmis­ten elämää paran­ta­maan tähtääviä “toimistoähky”-kampanjoita, mut­ta enpä ole niitä vielä nähnyt :-).

    1. Juho.

      Jos olet sitä mieltä, ettei asun­to­ja pidä rak­en­taa Helsinki­in kysyn­tää vas­taavasti vaan ihmiset pitää asut­taa muuyalle, tah­toi­vat näm­nä tai eivät, miten val­it­set ne, jot­ka kuitenkin saa­vat asua Helsingis­sä? Arval­la vai annetaanko puolue­toimistille ään­imäärän mukainen kvoot­ti jaettavaksi?

  32. Janne:
    Toisaal­ta taas joku Tapio Wirkkalan puis­to ei virk­istä ketään.

    Jotenkin kaupun­gin uusista virk­istysalueista tulee mieleen se, kun kaupun­ki rupeaa “elävöit­tämään” jotakin aluet­ta. Esimerkik­si yrit­tämäl­lä rak­en­taa pysäköin­tilu­olan Hakaniemeen.

    Huikein “puis­to” on ehdot­tomasti Sep­po Ren­vallin “puis­to”, joka on romua täyn­nä ole­va tyhjä tont­ti keskel­lä teol­lisu­usaluet­ta. En kek­si yhtään hyvää syytä olla rak­en­ta­mat­ta tätä rytöä. Täl­lai­sis­sa “puis­tois­sa” virk­istäy­tyvät lähin­nä ku*sihätäänsä helpot­ta­vat, tai sopi­van näkymät­tömään paikkaan kojun kyhän­neet spurgut.

  33. Joni Pelko­nen:
    “Sil­loin se täy­ty­isi kuitenkin ava­ta oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja hei­dän perheilleen.”

    Se on jo täysin avoin­na kaikille vierail­i­joille. Kivi­nok­ka on kansan­puis­to jos­sa kukaan ei omista maa­ta, vaan mökkiläiset vuokraa­vat vain sen maaläntin jol­la hei­dän mökkin­sä seisoo. 

    Rahas­ta-ajat­teli­ja Adam Sado­ma­sok­iewicz voisi olla tuos­ta eri mieltä. Jos kukaan ei omista maa­ta, niin kenelle vuokra maksetaan?

  34. Ensim­mäisenä pääsiäis­päivänä on tar­jol­la Kivinokka-kierros.

    Mis­tä puhutaan, kun puhutaan Kivinokasta?

    Maanan­taina 21. huhtiku­u­ta kel­lo 14–16.15 opastet­tu kier­ros Kivi­nokkaan. Lähtö Kulosaaren
    kar­tanol­ta, jos­sa pro­fes­sori Lau­ra Kolbe esit­telee Kulosaaren kar­tanomiljöön ja huvi­lakaupun­gin his­to­ri­aa. Kel­lo 14.45 tutus­tumme Kivi­nokan luon­topolku­un, jos­sa tietokir­jail­i­ja, luon­to-opas Eero Haa­pa­nen ker­too Van­hankaupungin­lah­den ja Kivi­nokan luon­toar­voista. Kel­lo 15.15 Siir­rymme kesä­ma­ja-alueel­la, jos­sa päästään kurk­ista­maan kesä­ma­joi­hin. Teat­ter­i­taiteli­ja Soile Rusa­nen ker­too Kivi­nokan his­to­ri­as­ta Helsin­gin työväestön loman­vi­et­topaikkana sekä alueen kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ta merkityksestä.

  35. Taika­susi:

    Ja Kivi­nok­ka ei todel­lakaan ole mikään koko kaupun­gin viher­alue. Vähän aikaa sit­ten siel­lä oli vielä puo­mi ker­tomas­sa ettei ulkop­uolisia kai­va­ta paikalle. 

    Joo, auto­ja ei Kivi­nokkaan kaivatakaan.

  36. Kalle: On tot­ta, että kaupungis­sa tarvi­taan viher­aluei­ta, mut­ta ei siinä määrin kuin se on Helsingis­sä ymmär­ret­ty. Nyt niitä on liikaa ja ne ovat liian suuria. Ne rikko­vat kaupunki­rak­en­teen, mikä ei ole tarkoitus. 

    Nyt kyl­lä yrität syöt­tää täyt­tä potaskaa!

    Ker­ro­han min­ulle, miten esimerkik­si Koivusaari ulkoilu- ja virk­istysalueena muka rikkoo kaupunki­raken­net­ta? Sehän on pikem­minkin osa vihervyöhyket­tä, käytävää tai viher­sormea, joka ulot­tuu aina Helsin­gin ulkosaaris­tos­ta mm. Tiirasaaren ja Lehti­saaren kaut­ta Laa­jalah­den arvokkaalle linnustoalueelle.

    Eivät viher­alueet Helsin­gin kaupunki­raken­net­ta riko. Tai­dat uno­htaa maanti­eteel­liset tosi­asi­at, mm. sen, että Helsin­ki on raken­net­tu alun­perin Van­taan­joen suulle ja levit­täy­tyi sieltä vas­ta myöhem­min mm. Viron­niemelle. Kun nyt kapun­gin keskus sijait­see kapeal­la niemel­lä, meren ja eri saarten saar­ta­mana, ei ole mikään ihme, että lisärak­en­t­a­mi­nen alueelle johtaa ris­tiri­itoi­hin mm luon­non sekä ranto­jen virk­istyskäytön kanssa. 

    Kaupun­gin oikea, luon­nolli­nen kasvusu­un­ta olisi sisä­maa­han päin, mut­ta minkäs teet, kun tarpeek­si suuri osa päät­täjistä saati­in kään­tämään rak­en­tamista metron lin­jaus­päätösten myötä itä-län­si-suun­taan, mis­sä kasvupo­ten­ti­aalia ei ole meren ja muiden siihen liit­tyvien reunae­hto­jen takia yhtä paljon kuin järkeväm­min toimien olisi ollut saavutet­tavis­sa. Gryn­derei­den, raken­nusalan, pros­ent­tipe­rus­tais­ten asun­tovälit­täjien sekä pankkien kannal­ta tämä nyky­su­un­taus edus­taa toki toiv­ot­tua kehi­tys­tä, mut­ta asukkaiden etu se ei mitenkään yksiselit­teis­es­ti ole, ei myöskään kaupunki­in muut­toa haikaile­vien etu.

    Herää kysymys, minkälaisa mar­i­onet­te­ja nykyiset päät­täjät ovat, ja kuka niistä naruista vetelee?

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho.

    Jos olet sitä mieltä, ettei asun­to­ja pidä rak­en­taa Helsinki­in kysyn­tää vas­taavasti vaan ihmiset pitää asut­taa muuyalle, tah­toi­vat näm­nä tai eivät, miten val­it­set ne, jot­ka kuitenkin saa­vat asua Helsingis­sä? Arval­la vai annetaanko puolue­toimistille ään­imäärän mukainen kvoot­ti jaettavaksi?

    Helsingis­sä ja Kaivopuisos­sa pätevät peri­aat­teessa samat sään­nöt. Molem­mis­sa voi miet­tiä, pitääkö rak­en­taa niin paljon kuin kysyn­tää uudelle tiivistämis­rak­en­tamiselle riit­tää. Makua­sia vas­taako kyl­lä vai ei. Se ei kuu­losta järkevältä, että vas­taus olisi aina automaat­tis­es­ti kyllä.

    Ihmisiä ei pääsään­töis­es­ti pidä asut­taa yhtäälle tai toisaalle, vaan he voivat vali­ta itse. Vali­ta voi kalli­in tai hal­van paikan. Kalleimpi­en paikko­jen tiivistämi­nen on toinen jut­tu, eikä liity ihmis­ten oikeu­teen asua halu­a­mas­saan paikassa.

    Puoluei­ta ei asukkaiden valin­nas­sa kai­va­ta. Ihmiset val­itkoot itse makun­sa, tarpei­den­sa, pakot­tavien reunae­hto­jen­sa (esim. työ­paik­ka Helsingis­sä) ja lom­pakkon­sa pak­su­u­den mukaan. Helsin­ki käsit­tääk­seni yrit­tää vaikut­taa yhtälöön ja vali­ta sopivia asukkai­ta vaa­ti­mal­la ja tuke­mal­la köy­hien asum­ista kalli­il­la alueilla.

    Myös val­tio voi miet­tiä, mil­laisen asum­is­jakau­man se Suomeen halu­aa. Keskit­tämisel­lä on sekä etu­ja että hait­to­ja. Helsinkiläiset var­maankin näkevät etu­ja yhden kaupun­gin mallis­sa. Pääkaupunk­i­na ja suurim­man metropolin keskuk­se­na Helsingillä onkin tiet­ty kil­pailue­tu mui­hin kun­ti­in ver­rat­tuna. Mut­ta asi­as­ta voi ja pitää myös keskustel­la. Viidakon lait vai ohjausta?

  38. Juho Laatu:

    Myöskään tämä päät­te­lyketju ei päde (pait­si jos ede­tään slum­mi­u­tu­misen puolelle asti):

    raken­netaan Helsinki­in (tai pääkaupunkiseudulle) lisää asun­to­ja => asun­to­jen hin­nat laskevat

    Ja edelleen seu­raa­va pät­te­lyketju on väärä.

    asun­to­jen korkeat hin­nat => ihmiset halu­a­vat asua mah­dol­lisim­man tiivi­isti ja kaupunkimaisesti

    Nyt en oikein ymmär­rä logi­ikkaasi. Ensim­mäi­nen on tosin peri­aat­teessa tot­ta, mut­ta siihen liit­tyy pari asi­aa mutk­istavaa seikkaa, joista lisää myöhem­min. Toista väitet­täsi en sen sijaan ymmär­rä kuin osit­tain. Nimittäin:

    Kun ker­ran Helsin­gin kan­takaupun­gin asun­noista ainakin hin­tapyyn­tö­jen perus­teel­la mak­se­taan korkeampia hin­to­ja kuin lähiöi­den asun­noista, ja ennenkaikkea suurem­pia hin­to­ja kuin mitä raken­nuskus­tan­nuk­set + kohtu­ulli­nen voit­to rak­en­ta­jalle ovat, niin miten pystyt uskot­tavasti perustele­maan sen, ettei näistä asun­noista ole kovem­pi kysyn­tä kuin lähiöi­den asunnoista? 

    Sil­lä että “isoveli” käs­kee mak­samaan näistä asun­noista kovem­pia hin­to­ja? Sil­lä että niiden laatu­ta­so ja sitä myöten raken­nuskus­tan­nuk­set ovat selvästi lähiöa­sun­to­ja korkeampia (kan­takaupunki­a­sun­to­jen iästä huoli­mat­ta)? Sil­lä että paha kap­i­tal­isti riistää?

    Sit­ten tuos­ta ensim­mäis­es­tä kom­men­tis­tasi: Jos menen torille myymään viisi laatikkoa appel­si­ine­ja, ja täl­lä toril­la jo olevil­la kolmel­la myyjäl­lä on myytävänään 100 laatikkoa appel­si­ine­ja. Pyy­dän näistä appel­si­ini­laatikoista 10 euroa laatikol­ta, kun nämä kolme kaup­pi­as­ta pyytävät kukin 30 euroa laatikol­ta. Voisin kuvitel­la, että asi­akkaat ryn­täävät min­un luok­seni, etenkin jos appel­si­ini­ni ovat pri­imaa tavaraa?

    Tuo viisi laatikkoa on kuitenkin aika nopeasti myy­ty ja jos sinä olisit yksi niistä, jot­ka ovat jääneet vaille halpo­ja appel­si­ine­ja, niin sin­un kan­nat­taisi tar­jo­ta 15 euroa jollekin näistä viiden hal­van laatikon osta­jas­ta ja hänen kan­nat­taisi myy­dä. Hän tien­aisi 5 euroa tuos­sa ja sinä säästäisit edelleen 15 euroa appel­si­inien yleiseen hin­tata­soon näh­den. Teette kau­pat ja kaverisi tulee tar­joa­maan sin­ulle 20 euroa appel­si­ini­laatikos­ta. Tilanne on vas­taa­va kuin äsken. Eli toden­näköis­es­ti myyt ne appel­si­init. Ja ketju jatkuu siihen asti, kunnes näistä viides­ta appel­si­ini­laatikos­ta pyy­de­tään se 30 euroa kappaleelta.

    Mik­sei sit­ten joku näistä kolmes­ta muus­ta myyjästä ryhty­isi tar­jo­maan appel­si­ini­laatikoitaan sin­ua halvem­mal­la? Sik­si kos­ka muu­ta­man laatikon tapauk­ses­sa niille kävisi juuri noin kuten niille min­un torille tuomil­leni laatikolle. Ja jos nämä kolme lait­taisi­vat lait­taisi­vat enem­män appel­si­ini­laatikoi­ta myyn­ti­in, niin täl­löin he joko jäi­sivät hel­posti tap­pi­olle, jos ovat osta­neet ne appel­si­ini­laatikkon­sa jotain tukkuril­ta 25 euron hin­taan. Ja appel­si­ini­laatikoiden hin­ta nousisi joka tapauk­ses­sa lähelle sitä alku­peräistä 30 euroa, kos­ka se on ihmis­ten muis­tis­sa ollut “käypä hinta”.

    Minus­ta ain­oa toimi­va kon­sti alen­taa pysyvästi appel­si­inien hin­to­ja tässä tilanteessa olisi jonkun tuot­ta­jan tuo­da markki­noille sato­ja tai jopa tuhan­sia laatikoi­ta appel­si­ine­ja selvästi tuo­ta 30 euroa alhaisem­paan hintaan.

    Ellen nyt aivan väärin ole joh­datel­lut aja­tus­ta… Kommentteja?

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä tehdään yleiskaavaa. Valmis­tuu vuon­na 2016. Nämä kaavoitus­ri­idat, Meri­rasti­la. Kivikko ja Var­tiosaari johtub­vat siitä, että ne jätet­ti­in edel­lisessä yleiskaavas­sa selvitysalueiksi.

    Toiv­ot­tavasti yleiskaa­va kir­joite­taan oikeak­si pitkän tähtäi­men (pysyväk­si) suun­nitel­mak­si eikä jatku­van tiivistämisen yhden tavoiteaskeleen kuvauk­sek­si. Pelkään että Helsingis­sä yleiskaavakin voi olla vain kokoomuk­sen, vihrei­den ja demarei­den sopimus siitä, mitkä alueet ovat seu­raav­ina rak­en­tamisvuorossa. Hyvää tässäkin tyylis­sä on toki se, että kaik­keen rak­en­tamiseen on yleiskaavas­sa kaikkien allekir­joi­tus, eikä yksit­täis­ten puoluei­den ole yhtä help­po pakoil­la minkään raken­net­ta­van kohteen kohdal­la sanom­al­la “emme me, mut­ta kun ne muut”.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho.

    Jos olet sitä mieltä, ettei asun­to­ja pidä rak­en­taa Helsinki­in kysyn­tää vas­taavasti vaan ihmiset pitää asut­taa muuyalle, tah­toi­vat näm­nä tai eivät, miten val­it­set ne, jot­ka kuitenkin saa­vat asua Helsingis­sä? Arval­la vai annetaanko puolue­toimistille ään­imäärän mukainen kvoot­ti jaettavaksi? 

    Tähän on ihan yksinker­tainen ratkaisu: markki­na­t­alous -> raha. Se hoitaa ongel­man. Poli­itikko­ja ei yleen­sä kan­na­ta sotkea raken­nus­bis­nek­seen, sil­lä sil­loin on toden­näköistä, että jut­tuun liit­tyy väärinkäytöksiä.

    Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että Helsin­gin seudun kaupunkien pitää luo­da mah­dol­lisu­udet rak­en­taa kaupunki­mais­es­ti. Kaupun­gin pitää kas­vaa sip­uli­mais­es­ti. Keskus­tas­ta alka­en vyöhykkei­den tulee järjestyk­sessä kyp­syä kaupunkimaisiksi.

    Helsin­gin lähialueil­la tulee keskit­tyä keskus­taa lähimpi­en aluei­den kaavoituk­seen: Taka-Töölö, Meilahti, Munkkivuori, Haa­ga, jne.

  41. Osmon yllyt­tämänä kat­soin lau­takun­nan kok­ouk­sen Kivi­nok­ka-esit­te­lyn. Aikamoista älyl­listä voimis­telua saa har­joit­taa vihreä ja moni muukin, jos sen hylkää.
    Blo­gista ymmärsin myös, ettei Itäväylän var­renkaan rak­en­t­a­mi­nen onnis­tu yksin. Van­haa Hert­toniemeä ei kel­lään ole kant­tia tiivistää, joten se lisää kaupukia stadi­in-slo­ganeista sun muista strategioista.

  42. Sakke:
    Eivät viher­alueet Helsin­gin kaupunki­raken­net­ta riko. 

    Kan­takaupungista tulee välit­tömästi mieleen kak­si suur­ta puis­toaluet­ta, jot­ka ovat kaupunki­rak­en­teen kannal­ta ylisu­uria. Topeliuk­sen-Sibeliuk­sen puis­to Töölössä ja Alp­pipuis­to Alppilassa. 

    Taka-Töölön yht­enäiset puis­toalueet Topeliuk­sen kadus­ta län­teen ovat kaikki­nen­sa vajaat parikym­men­tä hehtaaria. Vaik­ka näistä rak­en­taisi vain puo­let, alueelle saataisi­in Töölön keskimääräisel­lä kort­telite­hokku­udel­la vajaat kym­mme­nen tuhat­ta uut­ta ihmistä. Puis­toa jäisi edelleen ylen­määrin virk­istyskäyt­töön ja alueelle syn­ty­isi asi­akaspo­ten­ti­aalin myötä palvelui­ta, joi­ta siel­lä ei nyky­isin ole. Töölöä ei hauku­ta kuolleek­si nukku­malähiök­si syyttä.

    Alp­pipuis­tossa puis­toaluet­ta ei ole yhtä tuh­lail­ev­asti kuin Töölössä, mut­ta rak­en­ta­mal­la Lin­nan­mäen parkkialueen ja ehkä kort­telin ver­ran Viipurinkadun län­sipuol­ta kan­takaupunkia saisi jatket­tua Pasi­laan. Nyt se lop­puu käytän­nössä Alp­pi­to­rille, joka on alueen keskus. Tälle olisi mielekästä tehdä jotain sik­sikin, että Kes­ki-Pasi­lan onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set kas­va­vat, mitä vähem­män se on saari.

    Ja HUOM! omaa koirankuse­tus­puis­toani ehdotan raken­net­tavak­si, joten tämä on anti-nim­by­i­lyä, jos mikä.

  43. Kalle: Helsin­gin lähialueil­la tulee keskit­tyä keskus­taa lähimpi­en aluei­den kaavoituk­seen: Taka-Töölö, Meilahti, Munkkivuori, Haa­ga, jne.

    Ollak­seni johdon­mukainen Munkkivuori kuu­luu raken­nuskelvot­tomien aluei­den listalle, kos­ka sinne kestää joukkoli­iken­teel­lä yhtä kauan keskus­tas­ta kuin Kon­tu­laan ja yhteytenä on vain bussi. 

    Lis­tasi alueet ovat kaik­ki sel­l­aisia jois­sa arkkite­htu­uri on onnis­tunut­ta, kos­ka ne on raken­net­tu ennen 1960-lukua. 

    Lähel­lä keskus­taa sijait­se­via aluei­ta, joiden arkkite­htu­uri on mitään­sanoma­ton­ta, ovat esimerkik­si Kulosaaren ja Oulunkylän asemien ympäril­lä ole­vat kerrostalot. 

    Koske­lan arkkite­htu­uri on san­gen rumaa, mut­ta nykyisel­lään sinne ei mene kun­nol­lista joukkoli­iken­net­tä. Jos sinne jatket­taisi­in Kus­taa Vaasan tien raiti­otie ja raken­nuste­hokku­us tark­istet­taisi­in sijain­tia vas­taavak­si, olisi kaupungilla myös mah­dol­lisu­us hyvien veron­mak­sajien määrää, kos­ka nyt Koskela on köy­hä. Esimerkik­si Haa­gas­sa nousupo­ten­ti­aali on paljon pienempi.

  44. Janne Pel­to­la:
    Kun ker­ran Helsin­gin kan­takaupun­gin asun­noista ainakin hin­tapyyn­tö­jen perus­teel­la mak­se­taan korkeampia hin­to­ja kuin lähiöi­den asun­noista, ja ennenkaikkea suurem­pia hin­to­ja kuin mitä raken­nuskus­tan­nuk­set + kohtu­ulli­nen voit­to rak­en­ta­jalle ovat, niin miten pystyt uskot­tavasti perustele­maan sen, ettei näistä asun­noista ole kovem­pi kysyn­tä kuin lähiöi­den asunnoista? 

    Korkea markki­nahin­ta tarkoit­taa suo­ravi­ivais­es­ti tulkit­tuna kovem­paa kysyn­tää. Huo­maa että väit­teessä puhut­ti­in ihmis­ten halu­as­ta asua mah­dol­lisim­man tiivi­isti ja kaupunki­mais­es­ti. On monia muitakin syitä, jot­ka voivat nos­taa hin­taa / halut­tavu­ut­ta, esimerkik­si se, että seudul­la on paljon työ­paikko­ja, tai että urake­hi­tys­mah­dol­lisu­udet hallinnol­lisil­la aloil­la ovat hyvät.

    Jos menen torille myymään viisi laatikkoa appelsiineja …

    Appel­si­inies­imerk­ki näyt­tää ihan toimi­val­ta, mut­ta ilmeis­es­tikään Helsin­gin asun­tomarkki­nat eivät täysin vas­taa applel­si­inien torikaup­paa, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat jatku­vas­sa nousus­sa jatku­vas­ta lisärak­en­tamis­es­ta huoli­mat­ta. Lisärak­en­t­a­mi­nen ei siis ole tähän men­nessä laskenut asun­to­jen hin­to­ja. Mik­si asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat jatkos­sa? Veikkaan että nou­se­vat kuten aiem­minkin, ellei taloudessa tapah­du jotain mullistuksia.

    Minus­ta ain­oa toimi­va kon­sti alen­taa pysyvästi appel­si­inien hin­to­ja tässä tilanteessa olisi jonkun tuot­ta­jan tuo­da markki­noille sato­ja tai jopa tuhan­sia laatikoi­ta appel­si­ine­ja selvästi tuo­ta 30 euroa alhaisem­paan hintaan.

    Jos raken­nut­ta­jat rak­en­taisi­vat Helsingis­sä vuodessa vaikka­pa 100 000 asun­toa lisää, var­maankin han­nat putoaisi­vat. Mut­ta toden­näköisem­min rak­en­ta­jat rak­en­ta­vat niitä itselleen opti­maalisem­paan tahti­in, ja anta­vat asun­to­jen hinnnan nous­ta koko ajan.

    Jos asun­to­jen hin­to­ja pitäisi ihan oikeasti pudot­taa, ensim­mäi­nen mieleeni tule­va kon­sti olisi vaikka­pa siirtää kasvua Tam­pereelle. Jos uudet val­tion virat perustet­taisi­in sinne, ainakin Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousu olisi maltil­lisem­paa, ehkäpä hin­nat jopa lask­i­si­vat jos­sain vaiheessa.

  45. Kaik­ki helsinkiläiset tuskin halu­vat omaa pikkumökkiä kaupun­gin alueelta. Lam­mas­saaren tont­tiar­von­nan perus­teel­la voi tehdä val­is­tuneen arvauk­sen, että min­imis­sään 30 000 helsinkiläistä oman mökin kuitenkin ottaisi.

    Vihrei­den ja demarien tulisikin tehdä väl­itön pon­si mökki­a­su­tuk­sen lisäämisek­si Helsingis­sä. Eihän voi olla oikein, että vain muu­ta­ma sata halukas­ta kym­menistä tuhan­sista saa itselleen mökin kaupun­gin virk­istysalueelta, läh­es ilmaisel­la tonttivuokralla.
    Mah­taisiko riit­tää, jos San­ta­ham­i­na sekä Viikin, Tuo­marinkylän ja Van­taan­joen var­ren pel­lot ote­taan mökkikäyt­töön? Täl­löin myös tor­ju­taan siir­to­la­pu­u­tarho­jen ja mökkien hin­to­jen yliku­umen­tu­mista, kun tar­jon­taa on riit­tävästi. Tarvit­taes­sa korkeampia mökke­jä, tiivistä ja ekol­o­gista rak­en­tamista, raidey­hteys toki alle kilo­metrin etäisyydelle

  46. Janne Pel­to­la: Nyt en oikein ymmär­rä logi­ikkaasi. Ensim­mäi­nen on tosin peri­aat­teessa tot­ta, mut­ta siihen liit­tyy pari asi­aa mutk­istavaa seikkaa, joista lisää myöhem­min. Toista väitet­täsi en sen sijaan ymmär­rä kuin osit­tain. Nimittäin:

    Kun ker­ran Helsin­gin kan­takaupun­gin asun­noista ainakin hin­tapyyn­tö­jen perus­teel­la mak­se­taan korkeampia hin­to­ja kuin lähiöi­den asun­noista, ja ennenkaikkea suurem­pia hin­to­ja kuin mitä raken­nuskus­tan­nuk­set + kohtu­ulli­nen voit­to rak­en­ta­jalle ovat, niin miten pystyt uskot­tavasti perustele­maan sen, ettei näistä asun­noista ole kovem­pi kysyn­tä kuin lähiöi­den asunnoista? 

    Sil­lä että “isoveli” käs­kee mak­samaan näistä asun­noista kovem­pia hin­to­ja? Sil­lä että niiden laatu­ta­so ja sitä myöten raken­nuskus­tan­nuk­set ovat selvästi lähiöa­sun­to­ja korkeampia (kan­takaupunki­a­sun­to­jen iästä huoli­mat­ta)? Sil­lä että paha kap­i­tal­isti riistää?

    Sit­ten tuos­ta ensim­mäis­es­tä kom­men­tis­tasi: Jos menen torille myymään viisi laatikkoa appel­si­ine­ja, ja täl­lä toril­la jo olevil­la kolmel­la myyjäl­lä on myytävänään 100 laatikkoa appel­si­ine­ja. Pyy­dän näistä appel­si­ini­laatikoista 10 euroa laatikol­ta, kun nämä kolme kaup­pi­as­ta pyytävät kukin 30 euroa laatikol­ta. Voisin kuvitel­la, että asi­akkaat ryn­täävät min­un luok­seni, etenkin jos appel­si­ini­ni ovat …
    — - — - -
    — - — - -
    Minus­ta ain­oa toimi­va kon­sti alen­taa pysyvästi appel­si­inien hin­to­ja tässä tilanteessa olisi jonkun tuot­ta­jan tuo­da markki­noille sato­ja tai jopa tuhan­sia laatikoi­ta appel­si­ine­ja selvästi tuo­ta 30 euroa alhaisem­paan hintaan.

    Ellen nyt aivan väärin ole joh­datel­lut aja­tus­ta… Kommentteja? 

    En mal­ta olla tar­joa­mat­ta omaa kom­ment­tiani keskusteluun:

    Tuo Jan­nen tekemä asun­to­jen rin­nas­t­a­mi­nen appel­si­ini­laatikoi­hin on aikamoista asioiden yksinker­tais­tamista ja voi tosi­aankin johtaa jopa melkoisi­in aja­tusvirheisi­in, jol­laisia mielestäni mm. Helsin­gin kaavoitus­su­un­nitelmis­sa on nähty.

    Mitkä ovat appel­si­ini­laatikon osta­jan kri­teer­it? Appel­si­inien lukumäärä laatikos­sa, paino, kuoren pak­su­us, se miten help­poa ne on kuo­ria, maku, kyp­syysaste ja väri saat­taisi­vat olla ostopäätök­sen teolle, kuten myös niitä aiem­min ostanei­den, osta­jan ystävien tai tut­tu­jen kom­men­tit. Toimit­ta­jan luotet­tavu­us voi olla myös yksi merkit­tävä tek­i­jä, varsinkin jos joku kaup­pias on aiem­min yrit­tänyt ujut­taa laatikoi­hin mukaan osit­tain home­essa ole­via appel­si­ine­ja. Yksi pilaan­tunut hedelmä saat­taa pahim­mil­laan pila­ta koko hedelmälaatikon sisällön.

    Mis­tä ihmeestä päät­telet, että kaik­ki osta­jat halu­aisi­vat ostaa juuri appel­si­ine­ja? … tai juuri yhden laatikol­lisen appelsiineja?

    Joku halu­aa ehkä vain viisi appel­si­inia ja joku toinen taas tarvit­see peräti puoli­toista laatikol­lista, mut­ta ei appel­si­ine­ja vaan banaane­ja, kun taas kol­mas halu­aisi puoli laatikol­lista man­sikoi­ta, ja neljäs viisi laatikol­lista ome­nia. Pitääkö kaikkien tyy­tyä osta­maan yksi laatikolli­nen appelsiineja? 

    Osta­jien tarpeet ja miel­tymyk­set ovat eri­laisia, eivätkä markki­nat toi­mi kun­nol­la jos tar­jol­la on vain yhtä ja samaa.

    Toinen asia, jon­ka jätät huomioimat­ta on se, että eri tuot­teista pyy­de­tään eri hin­taa, joka toki määräy­tyy yleen­sä osin kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Jos myyjä on ostanut esim. koko man­sikkalaatikkopinon­sa lainara­hal­la, joka on mak­set­ta­va takaisin saman päivän iltana, saat­taa into myy­dä alku­peräistä tavoitet­ta alem­mal­la hin­nal­la kas­vaa torin sulkemisa­jan läh­estyessä. Lisäk­si on tietysti huomioita­va osta­jien kau­pan­tekoon käytet­tävis­sä ole­vat pen­noset sekä se mon­tako laatikkoa kutakin laat­ua markki­nat voisi­vat vetää tavoite­hin­nal­la. Markki­noin­nin ja lain­oituk­sen avul­la on toki mah­dol­lista saa­da joku halu­a­maan man­sikoi­ta enem­män kuin asianomaisen tarve tai lom­pakon sisältö antaisi aihetta.

    No, mitä tuumaisit sit­ten naa­puriko­jun kalakaup­pi­aas­ta, jol­la ei ole lainkaan laatikoi­ta, vaan kalo­jen kysyn­tään vedoten hän ehdot­taisi sin­ulle, että tunkisi omat kalansa sin­un banaani- tai mansikkalaatikoihin?

    Jos kaup­pa­to­ril­la banaanien ja man­sikoiden myyjät suos­tu­isi­vat tähän, johtaisi se lop­putu­lok­seen, jos­sa olisi sekä sur­vot­tu­ja banaane­ja että litis­tet­tyjä man­sikoi­ta samoissa laatikois­sa kalo­jen kanssa. Epäilen, että tuol­loin sekä banaanien että man­sikoiden osta­jat päätäi­sivät jät­tää ostok­sen­sa tekemät­tä ja lähteä muualle, jol­loin laatikois­sa ole­va kala-man­sik­ka-muhen­nos pää­ty­isi lokkien ja rot­tien ruoak­si, ellei jäte­huolto ehtisi väliin.

    Ehkä tyy­tyväisin osta­ja olisi se, joka viit­tä ome­nalaatikkoa kai­vates­saan päät­tikin lähteä Loh­jan markki­noille, kun huo­maisi, että niitä ei toril­tasi saa!

  47. Kävin pitkästä aikaa kat­se­le­mas­sa Kivi­nokkaa, kun siitä nyt käy­dään kovaa vään­töä. Parhail­la paikoil­la mök­it kiiltää uutu­ut­taan, notkelmis­sa ole­vat mätänee hil­jalleen. Har­vat paikalla olleet mökkeil­i­jät tui­jot­teli vihais­es­ti kun pujot­telin majo­jen, istu­tusten, telt­takatosten ja terassien välis­sä. Pohjois­ran­nal­la usko­ma­ton määrä jätet­tä, maatu­via veneitä ja muu­ta rojua. Ihan epä­todel­li­nen paikka.

    Nykyisel­lään Kivi­nok­ka on väärässä paikas­sa ja vääräl­lä vuo­sisadal­la. Koko Helsinkiä ei voi museoida.

  48. newyork­ista: Rahas­ta-ajat­teli­ja Adam Sado­ma­sok­iewicz voisi olla tuos­ta eri mieltä. Jos kukaan ei omista maa­ta, niin kenelle vuokra maksetaan?

    Kaupungille, tietysti. Mut­ta etköhän sinä tämän jo ymmärtänytkin?

  49. Saare­lainen: Mut­ta jos kah­den huonon vai­h­toe­hdon välil­lä olisi pakko vali­ta, val­it­sisin Kivi­nokan län­sire­unan rak­en­tamisen nimeno­maan ekol­o­gi­sista syistä.

    Käytän­nössä val­i­taan Var­tiosaari, sama val­tu­us­to ei voi sanoa ei sekä Var­tiosaaren että Kivi­nokan rak­en­tamiselle. Samoin Kivi­nokan säi­lyt­tämi­nen tekee Hert­toniemen täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta entistä tärkeämpää.

    Ei tän kaupun­gin tiivistämi­nen ja laa­jen­t­a­mi­nen sitä tarkoi­ta että ihan joka nurk­ka on pakko gryn­da­ta. Mut­ta kään­täen, suo­jeluki­in­tiö on rajallinen.

  50. KariS: Ehdot­tomasti juuri noin, Var­tiosaari edel­lyt­tää tolkut­tomat investoin­nit, mik­si se on Osmon mielestä parem­pi asun­torak­en­tamisko­hde kuin Kivinokka

    Höp­sistä. Var­tiosaa­reen tarvitse muu­ta kuin jatkaa ratikkalin­ja Laa­jasa­losta. Tuo mak­saa joitain kym­meniä miljoo­nia tai jotain sinne päin, eli ei juuri mitään a suh­teessa siihen mitä yleen­sä vas­taa­van kokois­t­en asuinalu­iden investoin­nit on. Siis tyyp­il­lis­es­ti tässä kaupungis­sa mak­saa tuol­laisen 7 000 asukkaan alueen liike­nen­in­fra noin parisa­taa miljoon­aa euroa ja parkkipaikat jokusen sata miljoon­aa päälle. Joku ratikkalin­jan jatkon on ihan pyöristysvirheen luokkaa ole­va asia taloudellisesti.

    Kyl­lä, tämä edel­lyt­tää Laa­jasa­lon ratikan sil­toi­neen joka kaikki­nen­sa mak­saa sekin jotain parisa­taa mil­liä, eli ihan saman ver­ran kuin vaikka­pa Kivi­nokka­su­un­nitel­mas­sa ole­va Itäväylän kat­ta­mi­nen. Ero on siinä että kate mah­dol­lis­taisi joitain tuhan­sia asun­to­ja, ja sil­ta palvelee kym­meniä tuhan­sia asukkaita.

    1. On se jän­nää, että yhtä ratikkasil­taa jak­se­taan kum­mas­tel­la, kun pysäköin­tipaikko­jen pakol­liseen rak­en­tamiseen menee joka vuosi tuol­laiset 60 miljoon­aa euroa.

  51. Koivusaaren ympäristöstä näkyy pohjoises­sa korkea pal­jas mäki, olisiko­han se Malminkar­tanos­sa ole­va täyt­tömä­ki. Mik­sei Koivusaa­reen gryn­dere­it­ten himoamia mer­inäköala-asun­to­ja voisi sijoit­taa sinne, jos nyt ylipäätään asun­to­ja suo­ral­la mer­inäköalal­la pitää rak­en­taa? Näin voisi kaupun­ki saa­da mah­dol­lisu­u­den rak­en­taa uusi, ns hyvien veron­mak­sajien (emmekö me muka ole sel­l­aisia?) kylä huo­mat­tavasti vähem­män haitalliseen paikkaan ja (uskoak­seni) huo­mat­tavasti edullisem­min infrakustannuksin.

    Mikäli mitään eri­ty­isiä esteitä ei Malminkar­tanon täyt­tömäelle rak­en­tamiselle olisi, olisi tietysti syytä vielä varmis­taa, että huole­hdit­taisi­in riit­tävän hyvin (tästähän ei KSV:n ja kun­nal­lisen päätök­sen­teon kanssa toimit­taes­sa ole takei­ta) siitä, että myös mata­lam­mis­sa majois­sa asu­vat pää­si­sivät siel­lä ja sieltä jatkos­sakin maisemia kat­se­le­maan, vaik­ka näkö­tor­nista, jos ei muuten, ja tot­takai talvel­la myös pulkkamäkeen! 

    Upei­den julk­isten maisemien peit­tämi­nen on mielestäni sinän­sä anteek­siantam­a­ton­ta toim­intaa, mut­ta eikö per­in­teinen suo­ma­lainen raken­nustapa ole rak­en­taa talot mielum­min kukku­lalle kuin mon­tun poh­jalle, sen viereen, mer­en­täyt­töalueista nyt puhumattakaan.

    Jos joku on aikeis­sa huo­maut­taa nopei­den liiken­ney­hteyk­sien puut­teesta Malminkar­tanos­sa, niin eikö Vihd­in­tie olisi sopi­va lin­jaus pikaraiti­otielle? (Täy­tyypä tutus­tua tarkem­min suun­nitelmi­in raiti­olin­jo­jen kehit­tämisen osalta.)

  52. tpyy­lu­o­ma: Höp­sistä. Var­tiosaa­reen tarvitse muu­ta kuin jatkaa ratikkalin­ja Laajasalosta. 

    Kyl­lä, tämä edel­lyt­tää Laa­jasa­lon ratikan sil­toi­neen joka kaikki­nen­sa mak­saa sekin jotain 

    Kyl­lä Var­tiosaari on toki raken­net­tavis­sa ja vielä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti. Mut­ta kumpi on järkevämpi rak­en­taa: Kivi­nok­ka valmi­in metrolin­jan lähel­lä vai Var­tiosaari use­am­man paper­ille piir­re­tyn ratikkasil­lan päässä, jos­ta mat­ka-aika ratikalla keskus­taan olisi joka tapauk­ses­sa pitkä? Käsit­tääk­seni Kivi­nokan luon­toar­votkaan eivät ole Var­tiosaar­ta suurem­mat, kun Kivi­nokan van­han met­sän natu­ra-alue kaikissa tapauk­sis­sa suojellaan.

    Kivi­nokan kohdal­la Seurasaari-ver­taus on pelkkää selit­te­lyä, kos­ka mök­it jäävät. Var­tiosaares­ta saataisi­in aito Seurasaari, jos sel­l­ainen aidosti itähelsinki­in halu­taan, eikä etsitä pelkkiä tekosy­itä Kivi­nokan säi­lyt­tämisek­si entisellään.

  53. Kiinas­sa on alet­tu rak­en­taa asun­to­ja val­taval­la 3D-tulostimel­la. Tulosti­men tahti on 10 200 m² asuntoa/vrk.

    http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/04/19/kiinalaisyhtio-rakensi-kymmenen-kotia-valtavalla-3d-printterilla/20145607/12?pos=tuoreimmat

    Sakke
    “Joku halu­aa ehkä vain viisi appel­si­inia ja joku toinen taas tarvit­see peräti puoli­toista laatikol­lista, mut­ta ei appel­si­ine­ja vaan banaane­ja, kun taas kol­mas halu­aisi puoli laatikol­lista man­sikoi­ta, ja neljäs viisi laatikol­lista ome­nia. Pitääkö kaikkien tyy­tyä osta­maan yksi laatikolli­nen appelsiineja?”

  54. Juho Laatu: Korkea markki­nahin­ta tarkoit­taa suo­ravi­ivais­es­ti tulkit­tuna kovem­paa kysyn­tää. Huo­maa että väit­teessä puhut­ti­in ihmis­ten halu­as­ta asua mah­dol­lisim­man tiivi­isti ja kaupunki­mais­es­ti. On monia muitakin syitä, jot­ka voivat nos­taa hin­taa / halut­tavu­ut­ta, esimerkik­si se, että seudul­la on paljon työ­paikko­ja, tai että urake­hi­tys­mah­dol­lisu­udet hallinnol­lisil­la aloil­la ovat hyvät. 

    Pitää paikkansa. Moni var­masti “sietää” tiivistä ja kaupunki­maista asum­ista juuri työ­paikko­jen ja palvelu­jen tar­jon­nan takia, mut­ta mieli tek­isi sinne jär­ven­ran­nalle omakoti­taloon. Ja ehkä var­al­lisu­uskin antaisi myöten. Ongel­ma on siinä, että näi­den yhdis­telmä (väljyys ja hyvät työn­saan­timah­dol­lisu­udet ja palvelu­jen run­sas tar­jon­ta) ei mas­so­jen tapauk­ses­sa ole mah­dolli­nen. Kos­ka väljyys estää sen asukasti­hey­den ja ‑määrän toteu­tu­misen, joka noi­hin jälkim­mäisi­in vaaditaan.

    Tämän takia ihmis­ten hypo­teet­tisi­in val­in­toi­hin perus­tu­va tutkimus (Stat­ed pref­er­ence) ei minus­ta oikein sovi tähän. Ja jos olete­taan, että Helsin­gin seu­tua tiivis­tet­täsi­i­in Punavuoren tihey­delle pitkälle Kehä I:n ulkop­uolelle, niin kyl­lä se kysyn­tä jos­sain vai­heessa lop­puu (ja Suomes­ta asukkaat) juuri sen takia, että työ­paikko­jen ja palvelu­jen run­sas tar­jon­ta kom­pen­soisi ahtaam­paa asum­ista ja mui­ta suurkaupungeis­sa negati­ivisek­si koet­tu­ja asioita.

    Juho Laatu: Lisärak­en­t­a­mi­nen ei siis ole tähän men­nessä laskenut asun­to­jen hin­to­ja. Mik­si asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat jatkos­sa? Veikkaan että nou­se­vat kuten aiem­minkin, ellei taloudessa tapah­du jotain mullistuksia. 

    Eivät laske, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on riit­tämätön­tä kysyn­tään näh­den. Ja riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen tietysti vaatii riit­tävää kaavoitusta.

    Juho Laatu: Jos raken­nut­ta­jat rak­en­taisi­vat Helsingis­sä vuodessa vaikka­pa 100 000 asun­toa lisää, var­maankin han­nat putoaisi­vat. Mut­ta toden­näköisem­min rak­en­ta­jat rak­en­ta­vat niitä itselleen opti­maalisem­paan tahti­in, ja anta­vat asun­to­jen hinnnan nous­ta koko ajan. 

    Sepä juuri. Sen sijaan kaupun­git, val­tio ja ehkä myös yleishyödyl­liset raken­nut­ta­jat voisi­vat täl­läisen dump­pauk­sen teo­ri­as­sa tehdä.

    Juho Laatu: Jos asun­to­jen hin­to­ja pitäisi ihan oikeasti pudot­taa, ensim­mäi­nen mieleeni tule­va kon­sti olisi vaikka­pa siirtää kasvua Tam­pereelle. Jos uudet val­tion virat perustet­taisi­in sinne, ainakin Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousu olisi maltil­lisem­paa, ehkäpä hin­nat jopa lask­i­si­vat jos­sain vaiheessa.

    En oikein näe syytä, että mik­si yhteiskun­nan pitäisi ruve­ta väk­isin ohjaile­maan yhdyskun­tarak­en­teen kehi­tys­tä muuten kuin kaavoit­ta­mal­la sitä, mis­tä on kysyn­tää ja toisaal­ta huole­hti­mal­la siitä, ettei yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista sub­ven­toi­da suo­raan tai piilote­tusti. Äkkiä nimit­täin saadaan aikaisek­si kak­si sutta.

    Eivät ne hin­nat tosin “liian” kovia ole noin yleis­es­ti, kos­ka läh­es kaik­ki lie­nee men­nyt kaupaksi 🙂

  55. Sakke: En mal­ta olla tar­joa­mat­ta omaa kom­ment­tiani keskusteluun:

    Tuo Jan­nen tekemä asun­to­jen rin­nas­t­a­mi­nen appel­si­ini­laatikoi­hin on aikamoista asioiden yksinker­tais­tamista ja voi tosi­aankin johtaa jopa melkoisi­ina­ja­tusvirheisi­in, jol­laisia mielestäni mm. Helsin­gin kaavoitus­su­un­nitelmis­sa on nähty.

    Mitkä ovat appel­si­ini­laatikon osta­jan kri­teer­it?.… Mis­tä ihmeestä päät­telet, että kaik­ki osta­jat halu­aisi­vat ostaa juuri appel­si­ine­ja? … tai juuri yhden laatikol­lisen appel­si­ine­ja?… Osta­jien tarpeet ja miel­tymyk­set ovat eri­laisia, eivätkä markki­nat toi­mi kun­nol­la jos tar­jol­la on vain yhtä ja samaa… Toinen asia, jon­ka jätät huomioimat­ta on se, että eri tuot­teista pyy­de­tään eri hin­taa, joka toki määräy­tyy yleen­sä osin kysyn­nän ja tar­jon­nan perusteella.

    Esimerkki­ni oli tarkoituk­sel­la mah­dol­lisim­man yksinker­tainen, kos­ka sen ei ollut tarkoi­tuskaan esit­tää asun­tomarkki­noiden toim­intaa kokon­aisuute­na, vaan havain­nol­lis­taa sitä, että mik­si pieni vuo­tuisen rak­en­tamisen lisäys (suh­teessa ole­mas­sa ole­vaan asun­tokan­taan) ei riitä laske­maan asun­to­jen hintoja.

    Se mikä lask­isi asun­to­jen yleistä hin­tata­soa, olisi joko tehdä niitä lähin­nä huonoille paikoille, ts. kauas palveluista ja työ­paikoista, tai sit­ten se edel­lisessä viestis­säni mainit­se­mani run­sas yli­tar­jon­ta. Tai sit­ten kiel­letään Helsinkiä ja Helsin­gin seu­tua kasvamasta.

  56. Janne Pel­to­la: Ongel­ma on siinä, että näi­den yhdis­telmä (väljyys ja hyvät työn­saan­timah­dol­lisu­udet ja palvelu­jen run­sas tar­jon­ta) ei mas­so­jen tapauk­ses­sa ole mah­dolli­nen. Kos­ka väljyys estää sen asukasti­hey­den ja ‑määrän toteu­tu­misen, joka noi­hin jälkim­mäisi­in vaaditaan.

    Sitä keskit­tymisen ongel­maa, että hin­nat nou­se­vat, emme tietenkään halua (pait­si ison keskikaupun­gin asun­non jo omis­ta­vat). Sitä ongel­maa, että assyri­olo­gi mies ja ilmati­eteil­i­jä vaimo halu­a­vat molem­mat työ­paikan Suomes­ta ja alle kah­den kilo­metrin työ­matkan, ei voi kai ratkaista muuten kuin muut­ta­mal­la Helsinkiin.

    Suuri kaupun­ki ei vält­tämät­tä takaa kaikille help­poa työn­saan­tia. Yksi tärkeä hin­to­ja nos­ta­va vaiku­tus on se, että rahakkaim­mat hallintovi­rat, eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet, port­ti Brys­seli­in ja mon­et pääkont­torit ovat Helsingis­sä (tai naapurikaupungeissa).

    Eivät laske, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on riit­tämätön­tä kysyn­tään näh­den. Ja riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen tietysti vaatii riit­tävää kaavoitusta.

    Yksi perussään­tö on, että vaik­ka minkä tahansa hyödyk­keen run­sas tar­jon­ta on omi­aan laske­maan hin­to­ja, metropolin kasvu myös tyyp­il­lis­es­ti nos­taa sen keskus­tan (tai ainakin sen halu­tu­impi­en aluei­den) asun­to­jen hin­to­ja. Helsingis­sä ilmeis­es­ti metrop­o­lisoi­tu­misen voima ylit­tää reip­paasti tar­jon­nan (Helsingis­sä ja naa­purikun­nis­sa) kasvun vaikutuksen.

    Sepä juuri. Sen sijaan kaupun­git, val­tio ja ehkä myös yleishyödyl­liset raken­nut­ta­jat voisi­vat täl­läisen dump­pauk­sen teo­ri­as­sa tehdä.

    Riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen ilman väestön keskit­tymisen aiheut­ta­maa hin­nan­nousua pitäisi kai toteut­taa niin, että rak­en­tamista ei kohdis­tet­taisi Helsin­gin seudulle. (Helsingis­sä oper­aa­tio vaatisi paljon turhaaakin rak­en­tamista, ennen kuin asun­to­jen hin­nat rom­ah­taisi­vat.) Ehkä tehokkaam­paa kuin oper­aa­tion kohdis­t­a­mi­nen asun­toi­hin olisi jär­jestää työ­paikko­ja ja muut riit­tävät elämisen ehdot (riit­tävät palve­lut, riit­tävän alhainen vero­pros­ent­ti) hajaute­tum­min Suomeen. Selvästikin parhaiden aluei­den hin­tata­so kor­reloi metropolin koon kanssa (Kau­ni­ainen ja Espoo ovat osa Helsin­gin metropolia).

    En oikein näe syytä, että mik­si yhteiskun­nan pitäisi ruve­ta väk­isin ohjaile­maan yhdyskun­tarak­en­teen kehi­tys­tä muuten kuin kaavoit­ta­mal­la sitä, mis­tä on kysyn­tää ja toisaal­ta huole­hti­mal­la siitä, ettei yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista sub­ven­toi­da suo­raan tai piilotetusti.

    Pitää muis­taa myös se, että kysyn­tää työ­paikoille olisi kyl­lä muual­lakin Suomes­sa kuin Helsingis­sä. Helsin­gin seu­tu on vain vahvin kil­pailus­sa työ­paikoista (eri­tyis­es­ti parhaista, esim. korkeista hallintovoroista), ja sik­si jotkut ovat jopa pakotet­tu­ja muut­ta­maan Helsin­gin seudulle. Mon­et tyy­tyvät alem­pi­in palkkoi­hinkin, jos saa­vat asua oma­l­la suosikkiseudul­laan. On selvää, että vaikka­pa jonkun häly­tyskeskuk­sen perus­t­a­mi­nen muualle Suomeen on taloudel­lis­es­ti ajatel­tuna järkeväm­pää kuin suurimpi­in metropoleihin.

    Ohjaamisen ei siis tarvitse toimia taloudel­lista tai inhimil­listä opti­maal­isu­ut­ta vas­taan, vaik­ka se toimi­ikin keskit­tymiske­hi­tys­tä tai vahvimpi­en pelurei­den keskit­tämi­saikei­ta vas­taan. Tilanne voidaan nähdä myös vaikka­pa “monop­o­lisoi­tu­misen” hait­to­jen ehkäisynä (tämä tarkoit­taa kil­pailun hajaut­tamista yms.).

    Eivät ne hin­nat tosin “liian” kovia ole noin yleis­es­ti, kos­ka läh­es kaik­ki lie­nee men­nyt kaupaksi 

    Jos­sain mielessä markki­nat eivät ole koskaan väärässä. Se on eri asia, voivatko markki­nat olla vääristynei­ta ja tuo­taa hait­taa (vaikka­pa turhaa rahan menoa tai väestönsiirtoja).

  57. Juho Laatu:
    Yksi perussään­tö on, että vaik­ka minkä tahansa hyödyk­keen run­sas tar­jon­ta on omi­aan laske­maan hin­to­ja, metropolin kasvu myös tyyp­il­lis­es­ti nos­taa sen keskus­tan (tai ainakin sen halu­tu­impi­en aluei­den) asun­to­jen hin­to­ja. Helsingis­sä ilmeis­es­ti metrop­o­lisoi­tu­misen voima ylit­tää reip­paasti tar­jon­nan (Helsingis­sä ja naa­purikun­nis­sa) kasvun vaikutuksen.

    Riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen ilman väestön keskit­tymisen aiheut­ta­maa hin­nan­nousua pitäisi kai toteut­taa niin, että rak­en­tamista ei kohdis­tet­taisi Helsin­gin seudulle. (Helsingis­sä oper­aa­tio vaatisi paljon turhaaakin rak­en­tamista, ennen kuin asun­to­jen hin­nat rom­ah­taisi­vat.) Ehkä tehokkaam­paa kuin oper­aa­tion kohdis­t­a­mi­nen asun­toi­hin olisi jär­jestää työ­paikko­ja ja muut riit­tävät elämisen ehdot (riit­tävät palve­lut, riit­tävän alhainen vero­pros­ent­ti) hajaute­tum­min Suomeen. Selvästikin parhaiden aluei­den hin­tata­so kor­reloi metropolin koon kanssa (Kau­ni­ainen ja Espoo ovat osa Helsin­gin metropolia).

    Muualle Suomeen on jo jär­jestet­ty riit­tävät palve­lut ja riit­tävän alhainen vero­pros­ent­ti. Jos val­tio lakkaisi anta­mas­ta val­tiono­suuk­sia kun­nille, joidenkin kun­tien vero­pros­ent­ti olisi yli 40. Ei voi ainakaan väit­tää, etteikö val­tio olisi taan­nut syr­jäseuduille elinmahdollisuuksia. 

    Jos Helsinki­in raken­net­taisi­in lisää ja hin­nat tämän takia nousi­si­vat, sehän olisi merk­ki siitä että Helsin­ki on muut­tunut vielä parem­mak­si paikak­si elää, kun ker­ran ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan vielä enem­män asumis­es­ta Helsingissä. 

    Myös sel­l­aiset ihmiset, jot­ka eivät käy töis­sä, asu­vat mieluiten tääl­lä. Kyse ei siis voi olla pelkästään työ­paikoista. Sinän­sä työ­paikat siir­tyvät tänne kos­ka tääl­lä on jo ennestään mui­ta yri­tyk­siä ja laa­jem­pi työvoimareservi.

  58. isoH: Kyl­lä Var­tiosaari on toki raken­net­tavis­sa ja vielä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti. Mut­ta kumpi on järkevämpi rak­en­taa: Kivi­nok­ka valmi­in metrolin­jan lähel­lä vai Var­tiosaari use­am­man paper­ille piir­re­tyn ratikkasil­lan päässä, jos­ta mat­ka-aika ratikalla keskus­taan olisi joka tapauk­ses­sa pitkä?

    Ajat­tele pysäkke­jä, eikä pelkkiä rato­ja: Jos sä asut Var­tiosaa­res­sa jonne on vedet­ty ratik­ka, olet pysäkil­lä noin kahdessa min­uutis­sa. Kivi­nokas­ta kestää metroase­mal­la kymme­nen min­u­ut­tia tai enem­män. Ja toises­sa päässä asemia on harvem­mas­sa kuin pysäkke­jä ja ne ovat maan alle.

    Ratikkalin­jan nopeus riip­puu siitä kuin­ka hyvin se tehdään, ainakin osu­us meren pääl­lä käytän­nössä eris­tetyl­lä radal­la on hyvin nopea. Mut­ta hyvin vaikea sitä nyt niin pahasti on sös­siä, että keskus­taan tuo yhteys olisi hitaampi kuin metrol­la pitkän käve­ly­matkan päässä asemasta.

  59. tpyy­lu­o­ma: Ajat­tele pysäkke­jä, eikä pelkkiä rato­ja: Jos sä asut Var­tiosaa­res­sa jonne on vedet­ty ratik­ka, olet pysäkil­lä noin kahdessa min­uutis­sa. Kivi­nokas­ta kestää metroase­mal­la kymme­nen min­u­ut­tia tai enem­män. Ja toises­sa päässä asemia on harvem­mas­sa kuin pysäkke­jä ja ne ovat maan alle.

    Ratikkalin­jan nopeus riip­puu siitä kuin­ka hyvin se tehdään, ainakin osu­us meren pääl­lä käytän­nössä eris­tetyl­lä radal­la on hyvin nopea. Mut­ta hyvin vaikea sitä nyt niin pahasti on sös­siä, että keskus­taan tuo yhteys olisi hitaampi kuin metrol­la pitkän käve­ly­matkan päässä asemasta.

    Tai jos raken­net­taisi­inkin kah­den min­uutin käve­ly­matkan päähän vaik­ka Siil­i­tien metroase­mas­ta, mis­sä nyt on val­ta­va moot­tori­tieli­it­tymä, lau­tatarho­ja ja autokorjaamoja…

  60. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Muualle Suomeen on jo jär­jestet­ty riit­tävät palve­lut ja riit­tävän alhainen veroprosentti.

    Ja Helsinki­in vielä parem­mat palve­lut (ei tosin kaikin osin, kuten esim. ter­veskesksuten jonois­sa) ja vielä alhaisem­pi vero­pros­ent­ti. Tämä on kai sitä eläin­ten val­lanku­mouk­sen tasa-arvoa :-).

    Jos val­tio lakkaisi anta­mas­ta val­tiono­suuk­sia kun­nille, joidenkin kun­tien vero­pros­ent­ti olisi yli 40. Ei voi ainakaan väit­tää, etteikö val­tio olisi taan­nut syr­jäseuduille elinmahdollisuuksia. 

    Tulo­jen tasaus on pohjo­is­maises­sa mallis­sa ihan nor­maali toimen­pide, ei armopala. Köy­himpiä tavataan tukea enem­män kuin rikkai­ta. Mon­et köy­hät kun­nat ovat myös tehokkai­ta, joten näis­sä tapauk­sis­sa tulon­si­ir­rot ovat kai taloudel­lis­es­ti perustel­tu­ja (= nuo kun­nat hoita­vat van­huk­sen­sa taloudel­lisem­min kuin Helsin­ki hoitaisi, jos van­huk­set ja hei­dän tulon­tasauk­sen­sa siir­ret­täisi­in sinne).

    Jos Helsinki­in raken­net­taisi­in lisää ja hin­nat tämän takia nousi­si­vat, sehän olisi merk­ki siitä että Helsin­ki on muut­tunut vielä parem­mak­si paikak­si elää, kun ker­ran ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan vielä enem­män asumis­es­ta Helsingissä. 

    Tasokkaiden asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in nos­taa kyl­lä hin­tata­soa, mut­ta tämä ei tarkoi­ta, että Helsin­ki olisi (tuon asun­non ulkop­uolel­la) “paran­tun­nut elin­paikkana”. Myös metropolin kasvu (mis­sä tahansa alueen kun­nas­sa) nos­taa Helsin­gin hin­to­ja, eikä tarkoi­ta, että Helsin­ki olisi “paran­tun­nut elin­paikkana”. Ihmiset mak­sa­vat usein enem­män asumis­es­ta paikas­sa, joka ei heitä miel­lytä yhtä paljon kuin jokin halvem­pi paikka.

    Myös sel­l­aiset ihmiset, jot­ka eivät käy töis­sä, asu­vat mieluiten tääl­lä. Kyse ei siis voi olla pelkästään työ­paikoista. Sinän­sä työ­paikat siir­tyvät tänne kos­ka tääl­lä on jo ennestään mui­ta yri­tyk­siä ja laa­jem­pi työvoimareservi.

    “Tääl­lä” viitan­nee omaan koti- ja suosikkikaupunki­isi Helsinki­in. Et var­maankaan puhu kaikkien inar­i­lais­ten puolesta.

    Työ­paikat tapaa­vat kyl­lä siir­tyä Helsinki­in, ja pääkaupunkei­hin yleis­es­tikin (eri­tyis­es­ti hallinnol­liset työpaikat).

    Keskit­tymiske­hi­tys ja vahvimpi­en mui­ta vahvem­pi ase­ma kil­pailus­sa työvoimas­ta ja muista hyödykkeistä on luon­non­lain­o­mainen ilmiö. Markki­na­t­aloudessa markki­noiden halu­taan ohjaa­van talouden liikkeitä, mut­ta toisaal­ta määräävä markki­na-ase­ma, monopol­lisoi­tu­mi­nen ja yksipuo­li­nen keskit­tymi­nen tulk­i­taan yleen­sä markki­noi­ta hait­taaviksi tekijöiksi.

  61. Helsin­gin kaupun­ki voisi lahjoit­taa Kivi­nokan mökke­jä hallinnoiville jär­jestöille koko Kivi­nokan maa-alueen. Jär­jestöt voisi­vat pitää mök­it nykyisel­lään tai myy­dä mökkialueen raken­nus­maana eteen­päin, kuten nykyi­nen suun­nitel­ma ehdottaa. 

    Kun infran rak­en­tamisen kulut on pois­tet­tu, on KSV:n arvio maa-aluei­den arvos­ta on 85 miljoon­aa euroa.

    Lohkaistaan maan arvos­ta kymme­nen miljoon­aa kar­tanolle ja lop­pu tasan kaikkien mökkien omis­ta­jille. Vaikka­pa 100 000 euroa jokaisen mökin omis­ta­jalle ja 25 000 euroa per mök­ki niitä halli­noiville järjestölle.

    Veikkaan, että tulisi vip­inää alueen kaavamuutoksiin.

  62. j‑lu: Kan­takaupungista tulee välit­tömästi mieleen kak­si suur­ta puis­toaluet­ta, jot­ka ovat kaupunki­rak­en­teen kannal­ta ylisu­uria. Topeliuk­sen-Sibeliuk­sen puis­to Töölössä ja Alp­pipuis­to Alppilassa. 

    Taka-Töölön yht­enäiset puis­toalueet Topeliuk­sen kadus­ta län­teen ovat kaikki­nen­sa vajaat parikym­men­tä hehtaaria. Vaik­ka näistä rak­en­taisi vain puo­let, alueelle saataisi­in Töölön keskimääräisel­lä kort­telite­hokku­udel­la vajaat kym­mme­nen tuhat­ta uut­ta ihmistä. Puis­toa jäisi edelleen ylen­määrin virk­istyskäyt­töön ja alueelle syn­ty­isi asi­akaspo­ten­ti­aalin myötä palvelui­ta, joi­ta siel­lä ei nyky­isin ole. Töölöä ei hauku­ta kuolleek­si nukku­malähiök­si syyttä.

    Alp­pipuis­tossa puis­toaluet­ta ei ole yhtä tuh­lail­ev­asti kuin Töölössä, mut­ta rak­en­ta­mal­la Lin­nan­mäen parkkialueen ja ehkä kort­telin ver­ran Viipurinkadun län­sipuol­ta kan­takaupunkia saisi jatket­tua Pasi­laan. Nyt se lop­puu käytän­nössä Alp­pi­to­rille, joka on alueen keskus. Tälle olisi mielekästä tehdä jotain sik­sikin, että Kes­ki-Pasi­lan onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set kas­va­vat, mitä vähem­män se on saari.

    Ja HUOM! omaa koirankuse­tus­puis­toani ehdotan raken­net­tavak­si, joten tämä on anti-nim­by­i­lyä, jos mikä. 

    Mitä mah­taa koirasi tuuma­ta ehdotuksestasi? 

    Jos ajat­te­len asi­aa matkailun kannal­ta, pitäisin puis­to­jen ja muiden ulkoilu- ja virk­istysaluei­den määrää ja laa­ju­ut­ta Helsingis­sä pelkästään posi­ti­ivise­na tek­i­jänä, joka var­masti tuo meille paljon mainet­ta ja kun­ni­aa mm. Aasian pian tuke­htu­vis­sa suurkaupungeis­sa, joista saa­pu­vat tur­is­tit (mm. Japanista ja Kiinas­ta) luo­vat elinkeinolle jopa aiem­paa mah­tavam­man kasvupo­ten­ti­aalin kaupungis­samme. Veikkaan, että osa Helsingis­sä ensi ker­taa vieraile­vista Kaukoidän tur­is­teista ei ole aiem­min juuri isom­pia puis­to­ja näh­nyt, aito­dos­ta, rak­en­ta­mat­tomas­ta ran­nas­ta tai maa- ja kalliop­erästä nyt puhu­mat­takaan. Helsin­ki, jos­sa on puis­to­ja, ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta, on heille, kuten niin mon­elle sen asukkaallekin, todel­li­nen elämys!

    Eivät­pä nuo Taka-Töölön puis­tot niin järin suuria ole, kun niitä kar­tas­ta kat­soo, parin kun­non kort­telin ver­ran korkein­taan. Ongel­man muo­dostaa sen sijaan Meche­lininkatu, joka halkoo aluet­ta, jakaen sen kahtia. 

    Mis­sä piireis­sä liikut? En ole itse koskaan kuul­lut Töölöä kuolleek­si nukku­malähiök­si haukut­ta­van, kun se ei sel­l­ainen edes ole. Kapakoi­ta on ehkä vähän vähem­män kuin Kallios­sa, mut­ta kyl­lä ne ovat tois­taisek­si aika hyvin riit­täneet. Erään Juhan­nus­päivän aamu­na oli tosin aika hil­jaista, mut­ta ole­tan että suurin osa ihmi­sistä oli tuol­loin hakeu­tunut pakoon kuumas­ta kivikaupungista. Sen ymmär­rän hyvin, kivikaupun­gin kas­vat­ti kun olen. 

    Oletko itse pelan­nut ikinä futista Pauli­gin huvi­lan ja Merikan­non tien välis­sä, kuten minä? Liika rak­en­t­a­mi­nen syö alueit­ten virk­istyskäyt­tömah­dol­lisuuk­sia ja siten köy­hdyt­tää niitä.

  63. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mitä mah­taa koirasi tuuma­ta ehdotuksestasi? 

    Oletko itse pelan­nut ikinä futista Pauli­gin huvi­lan ja Merikan­non tien välis­sä, kuten minä? Liika rak­en­t­a­mi­nen syö alueit­ten virk­istyskäyt­tömah­dol­lisuuk­sia ja siten köy­hdyt­tää niitä.

    Koir­ille vaikut­taa ole­van aika sama kävel­läänkö puis­tossa, met­sässä vai kadul­la. Talut­ta­jal­la taitaa olla enem­män mielip­iteitä reittivalinnoista.

    Futista olen pelan­nut vähän eteläm­pänä Hes­per­ian puis­tossa, nurmel­la sekä hiekalla. Nyky­isin enim­mäk­seen Väiskil­lä, kun siel­lä on tekonurmi.

    Töölö on ylivoimais­es­ti kuollein osa kan­takaupunkia ja tämä väite asumiskoke­musten perus­teel­la. Osansa on var­maan sil­lä, että julk­isia raken­nuk­sia on reilusti, suun­nilleen puo­let Töölöstä on sairaalaa, eivätkä asukkaatkaan tai­da enää olla kovin menevässä iässä. Mut­ta eivät nuo run­saat puis­tot asi­aa auta kuin pus­sikal­jake­lien aikaan, eli ts. noin kolme kuukaut­ta vuodesta.

    Jos on näh­nyt maail­mas­ta vähän enem­män kuin Helsin­gin, tietää varsin hyvin ettei Helsin­gin puis­tois­sa ole mitään ain­ut­laa­tu­ista. Iso­ja ne ovat vain suhteellisesti.

  64. Mök­it ovat Kivi­nokan vahvu­us. Ne ovat osa oma­leimaisen ulkoilu­alueen his­to­ri­aa. Ne mah­dol­lis­ta­vat alueel­lle palvelui­ta, joi­ta muil­la ulkoiluialueil­la ei kan­na­ta jär­jestää. Kivi­nokan virk­istyskäytön kehit­tämisen pitää lähteä tästä. Kehit­tämi­nen pitää tehdä varovais­es­ti niin ettei ryhdytä rak­en­ta­maan mitään, mikä mak­saa miljoo­nia, mut­ta tekee alueesta entistä persoonattoman.

  65. Ajat­tele pysäkke­jä, eikä pelkkiä rato­ja: Jos sä asut Var­tiosaa­res­sa jonne on vedet­ty ratik­ka, olet pysäkil­lä noin kahdessa min­uutis­sa. Kivi­nokas­ta kestää metroase­mal­la kymme­nen min­u­ut­tia tai enemmän. 

    Jos vil­lik­si heit­täy­dytään, niin vede­tään kevyt-rait­sik­ka Kivi­nokas­ta Hert­toniemen metroase­malle, jon­ka vier­essä muutkin alueen pää­palve­lut sijait­se­vat. Yksir­aiteinen rata, jos­sa kak­si vaunua menee heil­uri­mais­es­ti vas­takkain. Lähtöai­ka päätepysäkeiltä sama ja ohi­tuskaista keskel­lä rataa, vas­taavasti kuin monil­la radoil­la Kes­ki-Euroopas­sa. Tai liiken­nöin­ti vain yhdel­lä vaunul­la, joka kul­kee edes-takaisin samaa rataa, ohjaamo molem­mis­sa päissä. 

    Investoin­ti on toki bus­sil­in­jaa kalli­impi, mut­ta saadaan Kivi­nok­ka raideli­iken­teen piiri­in. Ja 85 miljoo­nan maa-aluei­den tuo­to­s­ta var­maan tuon ratikan kulut kate­taan mon­een kertaan.

  66. j‑lu:

    Mut­ta eivät nuo run­saat puis­tot asi­aa auta kuin pus­sikal­jake­lien aikaan, eli ts. noin kolme kuukaut­ta vuodesta.

    Helsinki­in kyl­lä halu­taan uima-altai­ta, karuselle­ja, kel­lu­via rav­in­toloi­ta ja pump­pausasemia, vaik­ka suurim­man osan vuodes­ta ne oli­si­vat käyt­tämät­töminä. Puis­tot sen sijaan ovat osa Helsin­gin kaupunkiym­päristöä talvellakin.

  67. j‑lu: Koir­ille vaikut­taa ole­van aika sama kävel­läänkö puis­tossa, met­sässä vai kadul­la. Talut­ta­jal­la taitaa olla enem­män mielip­iteitä reittivalinnoista.

    Futista olen pelan­nut vähän eteläm­pänä Hes­per­ian puis­tossa, nurmel­la sekä hiekalla. Nyky­isin enim­mäk­seen Väiskil­lä, kun siel­lä on tekonurmi.

    Töölö on ylivoimais­es­ti kuollein osa kan­takaupunkia ja tämä väite asumiskoke­musten perus­teel­la. Osansa on var­maan sil­lä, että julk­isia raken­nuk­sia on reilusti, suun­nilleen puo­let Töölöstä on sairaalaa, eivätkä asukkaatkaan tai­da enää olla kovin menevässä iässä. Mut­ta eivät nuo run­saat puis­tot asi­aa auta kuin pus­sikal­jake­lien aikaan, eli ts. noin kolme kuukaut­ta vuodesta.

    Jos on näh­nyt maail­mas­ta vähän enem­män kuin Helsin­gin, tietää varsin hyvin ettei Helsin­gin puis­tois­sa ole mitään ain­ut­laa­tu­ista. Iso­ja ne ovat vain suhteellisesti. 

    Koirien aisti- ja aja­tus­maail­ma on eri­lainen kuin meil­lä ihmisil­lä, joten en menisi ihan suo­ral­ta kädeltä väit­tämään moista. Jostain syys­tä uroskoirat nos­ta­vat taka­jalkaa mieluiten puiden, pen­saiden tai muiden virik­keenä toimivien, merkat­tavien kohtei­den juurel­la. Puis­tois­sa ja met­siköis­sä nestemäiset erit­teet imey­tyvät yleen­sä helpom­min maaperään kuin asfaltil­la, minkä lienet pus­sikal­jakoke­muste­si myötä itsekin havainnut.

    Ekalu­okkalaiselle voi lähel­lä ole­va puis­to olla se saavut­tamisen kannal­ta helpoin pelikent­tä. En tosin tiedä, onko Töölön sosi­aalisen kan­tokyvyn kokeilupro­jek­ti muut­tanut tilan­net­ta entis­es­tä, siis eri peli­paikko­jen halut­tavu­u­den suhteen.

    Luetko Hietaniemen hau­tu­umaan Töölööseen kuu­lu­vak­si? Jos asumiskoke­muk­sesi on peräisin sieltä, on taval­lan hyvä, että löy­tyi edes yksi asukas (kuin ei lainkaan), jon­ka takia bus­si 24:n reit­ti piti muut­taa Hietaniemen kaut­ta pitem­pää kier­toti­etä pitkin koukkaamaan.

    Min­un asumiskoke­muk­seni eivät ole hau­tu­umaal­ta, mut­ta kat­so­taan sit­ten, kun viikatemies kat­soo ajankoittaneen …

    Kaupungi­nosat tai puis­tot eivät ole mielestäni kuollei­ta, jos niis­sä on kasvua ja kasvuikäisiä. Esim. Taka-Töölön perus­pi­iris­sä on väestöstä suurem­pi osa 0–6 vuo­ti­ai­ta (5,1%) kuin Kallion perus­pi­iris­sä (3,1%, ks. Helsin­ki alueit­tain 2013). 

    On se vaan rankkaa, jos esim. Hes­per­ian puis­tossa pitäisi töölöläis­nas­sikoiden odotel­la vielä toista kuukaut­ta ennen kuin pää­sevät pal­lon kanssa pelaa­maan. Luuletko todel­lakin, että he niin tekevät? 

    Puis­toista on iloa kaupun­gin kaikenikäisille asukkaille ympäri vuo­den. Ne anta­vat osaltaan mm. mah­dol­lisu­u­den kokea vuo­de­naiko­jen vai­htelun. Etkö ole koskaan näh­nyt lumen kimal­tel­e­van puiden oksilla?

    Helsin­gin puis­toista on jokainen ain­ut­laa­tu­inen, ellei löy­dy ain­ut­takaan ident­tistä puistoparia (Helsingistä ja muual­ta) väitet­tä kumoa­maan. Lähilu­on­to, puus­toi­neen, kallioi­neen ja muine maas­ton­muo­toi­neen, sekä eri eliöla­jei­neen, se vas­ta virk­istävää vai­htelua kaupunki­lais­ten arkeen (ja juh­laan!) tarjoaakin.

  68. IsoH: Helsin­gin kaupun­ki voisi lahjoit­taa Kivi­nokan mökke­jä hallinnoiville jär­jestöille koko Kivi­nokan maa-alueen.

    Lohkaistaan maan arvos­ta kymme­nen miljoon­aa kar­tanolle ja lop­pu tasan kaikkien mökkien omis­ta­jille. Vaikka­pa 100 000 euroa jokaisen mökin omis­ta­jalle ja 25 000 euroa per mök­ki niitä halli­noiville järjestölle.

    Mökkien hin­tapyyn­nöt ovat nyt 20 000 — 45 000, joten niitä kan­nat­taa alkaa ostaa sijoitusmielessä 😉

  69. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Ekalu­okkalaiselle voi lähel­lä ole­va puis­to olla se saavut­tamisen kannal­ta helpoin pelikent­tä. En tosin tiedä, onko Töölön sosi­aalisen kan­tokyvyn kokeilupro­jek­ti muut­tanut tilan­net­ta entis­es­tä, siis eri peli­paikko­jen halut­tavu­u­den suhteen.

    Nyt meni usko Kivikaupun­gin kyky­i­hin kasvattajana.

    Jos meil­lä on kaupungis­sa iso puis­to ja sinne puis­ton keskelle rak­en­taa kort­telin talo­ja siten, että reunoille jää puis­toa joka suun­nas­sa, niin kenen mat­ka lähipuis­toon pite­nee? Ei kenenkään, mut­ta saadaan kort­telin ver­ran lisää ihmisiä, joil­la on lyhyt mat­ka puistoon.

    Juuri tästä on kyse Töölön Sibeliuk­sen-Topeliuk­sen puis­tossa. Se on yksinker­tais­es­ti tarpeet­toman suuri. Puis­tos­ta voidaan val­lan main­iosti ottaa vähin­tään puo­let asuinkäyt­töön ilman että kenenkään ekalu­okkalaisen mat­ka pelaa­maan puisto­futista pitenee. 

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Kaupungi­nosat tai puis­tot eivät ole mielestäni kuollei­ta, jos niis­sä on kasvua ja kasvuikäisiä. Esim. Taka-Töölön perus­pi­iris­sä on väestöstä suurem­pi osa 0–6 vuo­ti­ai­ta (5,1%) kuin Kallion perus­pi­iris­sä (3,1%, ks. Helsin­ki alueit­tain 2013). 

    Töölöössä ei ole ollut kasvua mon­een aikaan. Mum­mot asu­vat sadan neliön asun­to­ja. Ver­taami­nen Kallioon palvelee kyl­lä asi­aasi, sil­lä siel­lä taitaa suh­teel­lis­es­ti ottaen olla vähiten lap­sia kaik­ista kaupungi­nosista. Jos Töölö on vähän parem­pi, se ei tarkoi­ta vielä hyvää.

  70. “Töölöössä ei ole ollut kasvua mon­een aikaan. Mum­mot asu­vat sadan neliön asun­to­ja. Ver­taami­nen Kallioon palvelee kyl­lä asi­aasi, sil­lä siel­lä taitaa suh­teel­lis­es­ti ottaen olla vähiten lap­sia kaik­ista kaupungi­nosista. Jos Töölö on vähän parem­pi, se ei tarkoi­ta vielä hyvää.”

    Ja taas ker­ro­taan Töölöstä mutu-leg­en­do­ja. Etu-Töölön asun­tokan­nas­ta noin 32 % on yksiöitä ja 35 % kak­sioi­ta, Taka-Töölössä vielä muu­ta­man pros­ent­tiyk­siön enem­män. Sadan neliön mum­mo­ja ei voi olla enem­mistö, kun sen kokoisia asun­to­jakaan ei ole niin paljon. 

    Etu-Töölössä alle 6‑vuotiaiden määrän ennuste­taan kas­va­van vuo­teen 2023 men­nessä 7,6 pros­ent­ti­in (nyt 5,4 %), Taka-Töölössä on hie­man pienem­mät kasvu­lu­vut. Mikä kuu­lostaa mielestäni kasvul­ta. Eivätkä ne poikkea mitenkään olen­nais­es­ti koko kaupun­gin luvuista, kos­ka koko kaupun­gin keskiar­vo on viime vuo­den tilas­tois­sa 7,0 %.

    Kallion väestörakenne on aivan käsit­tämät­tömän yksipuo­li­nen, ja sen pitäisi todel­la huolestut­taa päät­täjiä. Vaik­ka siel­lä val­taosa asukkaista on parhaas­sa per­heen­pe­rus­tamisiässä, niin las­ten osu­us on aivan häviävän pieni.

  71. Jalankulk­i­ja:

    Ja taas ker­ro­taan Töölöstä mutu-leg­en­do­ja. Etu-Töölön asun­tokan­nas­ta noin 32 % on yksiöitä ja 35 % kak­sioi­ta, Taka-Töölössä vielä muu­ta­man pros­ent­tiyk­siön enem­män. Sadan neliön mum­mo­ja ei voi olla enem­mistö, kun sen kokoisia asun­to­jakaan ei ole niin paljon. 

    Etu-Töölössä alle 6‑vuotiaiden määrän ennuste­taan kas­va­van vuo­teen 2023 men­nessä 7,6 pros­ent­ti­in (nyt 5,4 %), Taka-Töölössä on hie­man pienem­mät kasvu­lu­vut. Mikä kuu­lostaa mielestäni kasvul­ta. Eivätkä ne poikkea mitenkään olen­nais­es­ti koko kaupun­gin luvuista, kos­ka koko kaupun­gin keskiar­vo on viime vuo­den tilas­tois­sa 7,0 %.

    Kallion väestörakenne on aivan käsit­tämät­tömän yksipuo­li­nen, ja sen pitäisi todel­la huolestut­taa päät­täjiä. Vaik­ka siel­lä val­taosa asukkaista on parhaas­sa per­heen­pe­rus­tamisiässä, niin las­ten osu­us on aivan häviävän pieni. 

    Töölö sopii lap­siper­heille, ainakin parem­min kuin Kallio, kos­ka a) siel­lä on asun­tokan­ta tarkoituk­seen parem­min sopi­va, ja kos­ka b) ns uusti­ivistäjät eivät ole vielä alueel­la päässeet pahem­min huseer­aa­maan, vaik­ka mm Töölön puis­to­jen ja jopa Josafatin kallioidan osalta ovat täl­läkin pal­stal­la ehdo­tuk­si­aan ( vai “heitoik­siko” niitä pitäisi kut­sua,) ovat jul­ki tuoneet. 

    Kaupunkia ei pidä rak­en­taa liian täyteen!

    Puis­tot ovat eri­tyisen tärkeitä lap­siper­heille, tai itse asi­as­sa kaikenikäisille kaupunki­laisille, kos­ka kaikil­la asukkail­la ei ole aina riit­tävän suuria tulo­ja, joi­ta voisi­vat kalli­impi­in har­ras­tuk­si­in esim. kau­pal­li­sis­sa liikun­ta­halleis­sa tai trendikahvilois­sa hyvä­tu­lois­t­en hip­sterei­den lail­la käyttää.

    Huom! Kaik­ki Kallion asukkaat eivät toki kuu­lu em. joukkoon. Omako­htainen havain­toni Josafatin kallioil­ta viime viikol­ta oli, että kyl­lä niil­lä kallioil­la tosi­aankin istuske­li­joi­ta aurinkoisel­la, lämpimäl­lä sääl­lä on!

    Joskus se aika niistä “Töölön mum­moistakin” jät­tää, vaik­ka kaupun­gin nykylin­jauk­sen mukaan hei­dän pitäisikin asua koton­aan läh­es “maail­man tap­pi­in” asti. Van­hainkoti­paikko­ja on ihan tarkoituk­sel­la ajet­tu alas, ja sel­l­aiseen et pääse vaik­ka ikää olisi yli 80–90 vuot­ta, ellet sit­ten halua/kykene lystistä(?) lähem­mäs kymp­pi­ton­nia kuus­sa mak­samaan. Siinä vai­heessa, kun viimeinen mat­ka Hietaniemeen tai Malmille on tehty, senior­ien asun­not kyl­lä vapau­tu­vat vähitellen uuteen käyttöön. 

    Mihin pakkokeinoi­hin ovat nyt jo läh­es pakkomiel­teisiltä vaikut­ta­vat kaupun­gin tiivistäjät hei­dän suh­teen­sa valmi­ita tart­tumaan? Hyvän elämän nor­maali­in kier­tokulku­un ei pitäisi Kivikaupungis­sakaan tarpeet­tomasti puuttua. 

    Senior­ei­den kan­nat­taa huolel­la seu­ra­ta, minkälaista kun­nal­lispoli­ti­ikkaa nykyiset val­tu­ute­tut ja tule­vat ehdokkaat myös vaalien välil­lä aja­vat, mm. kaupun­gin puis­to­jen sekä ulkoilu- ja virk­istysaluekäytössä ole­vien ranta-aluei­den suhteen.

  72. “Mihin pakkokeinoi­hin ovat nyt jo läh­es pakkomiel­teisiltä vaikut­ta­vat kaupun­gin tiivistäjät hei­dän suh­teen­sa valmi­ita tart­tumaan? Hyvän elämän nor­maali­in kier­tokulku­un ei pitäisi Kivikaupungis­sakaan tarpeet­tomasti puuttua.

    Senior­ei­den kan­nat­taa huolel­la seu­ra­ta, minkälaista kun­nal­lispoli­ti­ikkaa nykyiset val­tu­ute­tut ja tule­vat ehdokkaat myös vaalien välil­lä aja­vat, mm. kaupun­gin puis­to­jen sekä ulkoilu- ja virk­istysaluekäytössä ole­vien ranta-aluei­den suhteen.”

    Onhan tääl­lä Osmon pal­stoil­la jo mon­een ker­taan ehdotet­tu eri­laisia tapo­ja hoitaa tämä ongel­ma­jäte­mum­mo­jen pois­to: miten saadaan asun­not kivut­tomasti muiden käyt­töön, tai miten saadaan mum­mot kivut­tomasti pois päiviltä. Tai mitä tapo­ja heille voisi ehdot­taa jonkin­laiseen omae­htoiseen pois­tamiseen. Muut kun tun­tu­vat tietävät parem­min, halu­aako vän­hus olla vielä hengis­sä vai ei.

  73. “Töölö sopii lap­siper­heille, ainakin parem­min kuin Kallio, kos­ka a) siel­lä on asun­tokan­ta tarkoituk­seen parem­min sopi­va, ja kos­ka b) ns uusti­ivistäjät eivät ole vielä alueel­la päässeet pahem­min huseer­aa­maan, vaik­ka mm Töölön puis­to­jen ja jopa Josafatin kallioidan osalta ovat täl­läkin pal­stal­la ehdo­tuk­si­aan ( vai “heitoik­siko” niitä pitäisi kut­sua,) ovat jul­ki tuoneet.”

    Suuri osa Töölön uusista asukkaista onkin nykyjään lap­siper­heitä. Mut­ta mitä puis­to­jen rak­en­tamiseen tulee, niin Josafatin kallio ei ole mikään puis­to vaan helkutin vaar­alli­nen jyrkänne. Eikä sen rak­en­ta­mat­ta jät­tämistä voi mitenkään perustel­la sil­lä, on jotkut käyvät siel­lä kau­ni­il­la ilmal­la kal­jal­la. Sehän on miljoonien arvoinen tont­ti loistopaikalla keskel­lä kaikkea infraa. Tämän vas­tus­t­a­mi­nen se vas­ta on oikein nim­by­jen nim­byä, kos­ka vas­tus­ta­jat ovat niitä samo­ja vihre­itä, jot­ka ovat tunke­mas­sa kaikkien muiden kansalais­ten etu- ja takapi­hat plus puis­tot täy­teen näitä “valkoselkätikan suosikki­a­sun­to­ja” eli beton­isia kerrostaloja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.