Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.4.2014

Olen ensi viikon matkoil­la ja Mikko Särelä menee lautakuntaan.

Kivi­nokan yleiskaa­van pariaatteet

Tulin suo­raan sanoak­seni aika epä­var­mak­si omas­ta kan­nas­tani kuul­tuani esit­te­lyn. Viras­ton tekemä suun­nitel­ma on hieno ja virk­istyk­selle on jätet­ty melko paljon tilaa. Toisaal­ta Itä-Helsin­ki ansait­see oman Seurasaaren­sa siinä mis­sä Län­si-Helsinkikin. Tähän tarkoituk­seen taas täl­lainen mökkikylä sopii vähän huonos­ti. Niin­pä mökke­jä pitäisi varovais­es­ti vähen­tää eikä lisätä.

Asia ratke­si kuitenkin demarien val­tu­us­to­ryh­mässä, jos­sa tehti­in asi­as­ta sito­va ryh­mäpäätös virk­istyskäytön puoles­ta. Asun­torak­en­t­a­mi­nen siis kaatuu.

Vuosaaren voimalaitoskaa­va

Investoin­tipäätös on iso, mut­ta täl­lä kaaval­la sitä ei ratkaista. Kaavas­sa ei ole ongelmia.

Liiken­nein­vestoin­tien talousarvioe­hdo­tus vuodek­si 2015 sekä investoin­tio­hjel­mae­hdo­tus vuosik­si 2016 — 2024

Tuhti paket­ti, joka menee var­maankin pöy­dälle kahdek­si viikok­si. Iso­ja asioi­ta on Kru­unuvuoren sil­lan ja raide­jok­erin keskinäi­nen järjestys, Öster­sun­domin metro – tehdäänkö sitä lainkaan ja jos tehdään, koska

Raha­pu­la hidas­taa monien tärkei­den han­kkei­den edis­tymistä Liiken­neym­päristö para­nee, mut­ta liian hitaasti.

 

70 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.4.2014”

  1. Ei Helsingillä ole raha­pu­laa. Kyse on siitä, paljonko resursse­ja laite­taan infraan ja paljonko sosi­aal­i­hump­paan. Infra tuo mah­dol­lisuuk­sia elin­ta­son paran­tamiseen kaikille ja sosi­aal­i­hump­pa tuo… Niin se ei tuo mitään.

  2. Ilman “sosi­aal­i­hump­paa” olisin kuol­lut vat­sakalvon­tule­hduk­seen, tuke­htu­miseen tai nälkään ja palel­tumiseen. Nyt teen töitä ja mak­san vero­ja. Eihän se mitään tuo…

  3. Anonyy­mi:
    Ilman “sosi­aal­i­hump­paa” olisin … 

    Olen hyv­in­voin­tiy­hteiskunnna kan­nat­ta­ja, kos­ka siinä on selviä, todis­tet­tu­ja etu­ja. Kaikel­la on kuitenkin rajansa. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan on taat­ta­va perus­palve­lut ja vain peruspalvelut.

  4. Mitä se hyödytön sosi­aal­i­hump­pa tarkkaan ottaen on?

  5. Seurasaa­res­sa asuu kesäisin (ja ympäri vuo­den) käsit­tääk­seni kolmes­ta viiteen per­het­tä, jot­ka toimi­vat alueen valvo­ji­na ja kun­nos­s­api­tote­htävis­sä. Kivi­nokas­sa näitä kesäa­sukke­ja muu­ta­man pysyvän asukkaan lisäk­si on noin 600 (x 2–3 ihmistä per mök­ki?). Melkoisen kokoinen mökkikylä, mah­taako vas­taavia olla kovin mon­taa muual­la Suomes­sa. Sik­si ver­taus Seurasaa­reen ontuu pahasti. 

    Yksit­täis­ten mökkien vähen­tämi­nen ei juurikaan auta ellei kaikkia mökke­jä saa­da pois tietyltä alueelta.

    Ajatel­laan, että yhden mökin “koti­rauhan” alue ulot­tuu 20 metrin ympyrän säteen mukaan mökin ympäri mökin keskip­is­teestä las­ket­tuna eli reilun kymme­nen metrin päähän uloim­mista sein­istä. Vaatii aika paljon pokkaa tul­la tuolle alueelle kesäl­lä liikku­maan, poim­i­maan mar­jo­ja tai viet­tämään pic­ni­ciä toisen hal­lit­se­man mökin viereen. 

    Näin yksi Kivi­nokan mök­ki yksi­ty­istää “julk­ista virk­istysaluet­ta” 0,125 hehtaaria. Mökke­jä on 600 eli mökkien val­taa­ma alue on lasken­nal­lis­es­ti hiukan yli 70 hehtaaria. Ilmeis­es­ti koko Kivi­nokan pin­ta-ala on 68 hehtaaria. Siinäpä se Itä-Helsin­gin Seurasaari.

    Vihrei­den on selvästi vaikea kan­nat­taa alueen rak­en­tamista, mut­ta demarien ryh­mäpäätök­sen selän taakse ei voi vetäytyä.

  6. Kumpa ihmisiä saisi provosoitua puo­lus­ta­maan muu­takin kuin vain ihmis­ten aluei­ta. Sosi­aal­i­hump­pa kuu­lostaa kival­ta, mut­ta vaikeaa tanssia. Kuitenkin hauskem­paa kuin Kallen elämä.

    Töölön­lahdelle tuli taas uusi ehdotel­ma. Itse toivoisin alueesta luon­nol­lista lin­tu­lahtea, mut­ta jos pitää ihmiselukoille puuhamaa­ta tehdä, niin ihan hyvältä näyt­tää ja rahoi­tus­takin ajatel­tu. Hotellille eri­no­mainen sijain­ti. Baanan jatkami­nen ja viem­i­nen Tokoin­ran­taan nerokas­ta ainakin paper­il­la. Aikaisem­min suun­nitel­tu kana­va Fin­lan­dia-talon eteen olisi ainakin paran­tanut tuon talon roo­lia alueel­la, mut­ta ehkä suurem­pi puis­to on parem­pi, vaikkei niin näyt­tävä tai arkkite­htu­uria korosta­va. Yhteys etelän suun­nas­ta Lin­nan­mäelle ja SeaL­ifeen olisi jotenkin ratkaista­va — joskus oli ajatuk­se­na sel­l­ainen gon­do­li-hom­ma, joka sopisi ehkä alueelle hyvin, jos tuo Töölön­lah­den puuhamaa joskus toteutuu. 

    Turha kai sitä on ainakaan kaupun­gin jar­rutel­la, jos yksi­tyiset halu­a­vat jotain tehdä. Jos joku asia kaupun­gin mielestä on epäre­al­isti­nen, niin pitäisi kuitenkin antaa yksi­ty­is­ten kokeil­la. Kaupun­ki pitänyt aluet­ta yhdis­tet­tynä kaa­to- ja parkkipaikkana vuosikym­meniä, joten kaupun­gin lop­u­ton­ta veivaamista ei jak­saisi enää kat­sel­la. Toki lie­nee Pent­tilälle taas kova paik­ka, kun joku on rak­en­ta­mas­sa jotakin kaupun­gin sisään, eikä pitkin met­siä, kuten tuos­sa Helsin­ki Gar­den asi­as­sa kävi. Var­masti myös Töölön Moos­es herää taas talvi­u­nil­ta ja käskyt­tää demaripyrkyrit torp­paa­maan rakentamista.

  7. Yler­mi:

    Turha kai sitä on ainakaan kaupun­gin jar­rutel­la, jos yksi­tyiset halu­a­vat jotain tehdä. Jos joku asia kaupun­gin mielestä on epäre­al­isti­nen, niin pitäisi kuitenkin antaa yksi­ty­is­ten kokeilla.

    Joo, turha se on jar­rutel­la jos yksi­tyiset halu­a­vat jotain tehdä. Tekemisen pitäisi olla ilmoi­tusa­sia. Täl­lä keinoin ainakin hotelle­ja ja kaup­pakeskuk­sia ja sauno­ja ja uima-altai­ta olisi kan­takaupun­gin puis­tois­sa ja meren­ran­noil­la riitämiin.

  8. Tänään oli Hesaris­sa main­os­toimis­ton (sic!) Töölön­lahti-suun­nitelmista. Toiv­ot­tavasti tässä kaupungis­sa ymmär­retään toteut­taa suun­nitel­ma itse ja — mikäli nyt halu­taan rak­en­taa paraati­paik­ka kymme­nen vuo­den aikana umpeen — myy­dä hotel­liskei­da­tont­ti sit­ten erik­seen eniten tar­joavalle. Tähän ei main­os­toimis­toa tarvi­ta. Hyvä idea se rautatiesil­lan alle tehty Baanan jatke!

  9. Ei tarvit­sisi koskea virk­istysalueisi­in, jos raken­net­taisi­in kaupunkia tiivi­isti ja korkealle sekä annet­teisi­in markki­noiden päät­tää autopaikoista. Koska­han tämä taju­taan siel­lä valtuustossa?

  10. Yler­mi: Helsin­ki Garden 

    Kun kat­soo havain­neku­via, niin se nykyi­nen parkkipaikkakin on nätimpi. Ihmeelli­nen kiemurtel­e­va talo, mut­ta kos­ka havain­neku­vat eivät oikeas­t­aa havain­no­lista mitään, niin oikeasti tuo­hon raken­netaan ympäristöön sopi­ma­ton laatikko, jos­sa omi­tu­isia kikkailuja.

  11. Vihreät käyt­tää täysin jär­jen­vas­taisia argu­ment­te­ja puo­lus­taes­saan keskel­lä kaupunkia sijait­se­vaa nim­by aluet­ta. Pääväite lie­nee että kivi­nokkaa jodut­taisi­in pahim­mas­sa tapauk­ses­sa palvele­maan liityn­täbus­seil­la? Siis mitä? Helsin­gin seudul­la ei tai­da olla ain­ut­takaan uud­is­raken­nusko­hdet­ta joka ei tarvit­sisi bus­sili­iken­net­tä joukkoli­iken­teen­sä jär­jestämiseen. Samal­la pointil­la voisi kuopa­ta vaik­ka malmin rak­en­tamisen saman tien.

  12. Kari N:
    Mitä se hyödytön sosi­aal­i­hump­pa tarkkaan ottaen on? 

    Yksinker­taisin esimerk­ki on asumisen tukem­i­nen. Kaik­ki tietävät, että tuet vain val­u­vat hin­toi­hin, mut­ta kukaan ei uskalla tehdä ehdo­tus­ta sekä vuokratukien että korkovähen­nys­ten poistamisesta.

    Samal­la taval­la pitää voi­da käy­dä läpi kaik­ki muutkin sosi­aal­ituet ja ne pitää voi­da myös kyseenalais­taa. Onko järkevää pitää narkkien hoitoko­tia Töölössä kalli­il­la ton­til­la? Ei ole. Tuo toim­inta kuu­luu aivan johonkin muualle, jos­sa kus­tan­nuk­set voidaan painaa alas ja häir­iöt minimoida. 

    Suo­mi, läh­es konkurssikyp­sä maa syytää sosi­aal­i­toimeen rahaa ilman mitää tolkkua. Yhteiskun­nan menoista yli 70% on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Meil­lä on kak­si vai­h­toe­htoa: joko meno­ja kar­si­taan reip­paasti mut­ta hal­li­tusti tai sit­ten käy kuten kävi Uudessa See­lan­nis­sa. En halua Suomes­ta saman­laista täy­del­lisen markki­nal­ib­er­al­is­tista kokeilua, mitä Uusi See­lan­ti käy läpi konkurssin­sa jälkeen.

  13. Turha jar­rutel­la: Joo, turha se on jar­rutel­la jos yksi­tyiset halu­a­vat jotain tehdä. Tekemisen pitäisi olla ilmoi­tusa­sia. Täl­lä keinoin ainakin hotelle­ja ja kaup­pakeskuk­sia ja sauno­ja ja uima-altai­ta olisi kan­takaupun­gin puis­tois­sa ja meren­ran­noil­la riitämiin. 

    Jep. Olisi toimeli­aisu­ut­ta, joka tuot­taa hyv­in­voin­ti, mut­ta kun ei ole. 😉

  14. Kalle:
    Onko järkevää pitää narkkien hoitoko­tia Töölössä kalli­il­la ton­til­la? Ei ole. Tuo toim­inta kuu­luu aivan johonkin muualle, jos­sa kus­tan­nuk­set voidaan painaa alas ja häir­iöt minimoida.

    Niin, yleen­sä hoitokodit ja syr­jäy­tyneet sijoite­taan jon­nekin köy­hälle alueelle, jot­ta häir­iöt kaupung­in­val­tu­ute­tu­ille ja muille kun­nol­lisille ihmisille minimoidaan.

    Narko­maani-asun­toloista ei ole kart­taa, mut­ta tarkastele­mal­la kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kart­taa huo­maamme että niitä on koko Töölössä 49. 

    Kaik­ki mikä viit­taa vähänkään sosi­aal­i­ta­pauk­si­in sijoite­taan jon­nekin aivan muualle kuin Töölöön tai vas­taavaan tyyp­pisille alueille siitä huoli­mat­ta että näil­lä alueil­la on paras sosi­aa­li­nen kantokyky.

  15. Kyl­lä saisi Kivi­nokas­sa rantapolku kiertää ranto­ja myöten, ei sille demarei­den, eikun Pon­nis­tuk­sen, rantasaunalle tartte sadan metrin tur­vaetäisyyt­tä jät­tää. Ei kai se kesävi­ikot­tainen kah­den tun­nin sauna-aika vaa­di ettei kukaan muu tule koskaan saunan näköetäisyydelle?

  16. Olli:
    Vihreät käyt­tää täysin jär­jen­vas­taisia argu­ment­te­ja puo­lus­taes­saan keskel­lä kaupunkia sijait­se­vaa nim­by aluet­ta. Pääväite lie­nee että kivi­nokkaa jodut­taisi­in pahim­mas­sa tapauk­ses­sa palvele­maan liityn­täbus­seil­la? Siis mitä? Helsin­gin seudul­la ei tai­da olla ain­ut­takaan uud­is­raken­nusko­hdet­ta joka ei tarvit­sisi bus­sili­iken­net­tä joukkoli­iken­teen­sä jär­jestämiseen. Samal­la pointil­la voisi kuopa­ta vaik­ka malmin rak­en­tamisen saman tien.

    Jätkäsaa­reen ei mene ain­ut­takaan bus­sia, ja Kalasa­ta­mas­sa on metroase­ma. Malmin lento­ken­tän rak­en­t­a­mi­nen pitäisikin kuopa­ta jos sinne ei tule raiti­oti­etä mut­ta luul­tavasti se raken­netaan kuitenkin, jol­loin syn­tyy lisää kaupunki­raken­net­ta ilman kun­nol­lista joukkoliikennettä.

  17. Vaik­ka Kivi­nokas­sa olisikin yksi­ty­i­somis­teisia kesä­ma­jo­ja, ei alue ole saman­lainen sul­jet­tu alue kuin Vallilan ja Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarhat. Pitäisikö puu­taloalueet Vallilas­sa, Kumpu­las­sa ja Käpylässä purkaa kun ne ovat vain eli­itin ja muu­ta­man onnekkaan käytössä?

  18. Onko järkevää pitää narkkien hoitoko­tia Töölössä kalli­il­la ton­til­la? Ei ole. Tuo toim­inta kuu­luu aivan johonkin muualle, jos­sa kus­tan­nuk­set voidaan painaa alas ja häir­iöt minimoida. 

    “Johonkin muualle” se maagi­nen paik­ka kaupungis­sa mihin kaik­ki ei niin muka­vat asi­at piilotetaan.

  19. Kivi­nokas­sa ja kesä­ma­jois­sa on huikea poten­ti­aali tule­vaisu­u­den kestävän lähiva­paa-ajan suh­teen. Helsin­gin ain­ut­laa­tu­isille rak­en­ta­mat­tom­i­na säi­lyneille luon­non­ti­laisille ran­noille Kivi­nokkaan, Hert­toniemeen, Laa­jasa­loon, Var­tiosaa­reen, Vuosaa­reen jne. voisi ensi töik­si kym­menker­tais­taa kesä­ma­jo­jen määrän bio­di­ver­si­teetin samal­la vain rikastues­sa. Uudet mök­it tulisi olla vuokrat­tavis­sa lyhyik­si ajoik­si, jol­loin ne oli­si­vat huo­mat­tavasti use­am­man kaupunki­laisen käytet­tävis­sä. Kesä­ma­ja­hotel­lit metropolin sydämmessä olisi matkalailu­valt­ti ja huikea imagotek­i­jä Helsingille. Samal­la korkeata­soisia julk­isia palvelu­ja, uusia uimaran­to­ja, sauno­ja, isom­piakin vuokramökke­jä ja rantare­it­te­jä, voisi kehit­tää loma­ma­jo­jen sekaan. Yksi­tyiset kesämök­it ja kesävi­ikon­lop­pu­jen ruuhkar­al­lit maakun­ti­in ovat tule­vaisu­udessa ekonomis­es­ti, ekol­o­gis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti kestämät­tömiä. Tule­vaisu­u­den uusi suo­ma­lainen kestävä mökkikult­tuuri on vuokra-mökke­jä, jot­ka tavoit­taa julkisel­la liikenteellä.

  20. Tehdään aja­tusleik­ki:
    Siir­retään Kivi­nokan mök­it syr­jäisem­pään paikkaan, jos­sa raidey­htey­det ovat kauem­pana. Lohkaistaan 35–40 hehtaaria Helsin­gin keskus­puis­tos­ta Kivi­nokas­ta siir­ret­täville mökeille.

    Nau­ret­ta­va aja­tus: Kuu­sisa­taa mökkiä pilaisi­vat luon­nonar­vo­ja ja estäi­sivät keskus­puis­ton julkisen virk­istyskäytön mökkialueella.

    Kivi­nokas­sa mök­it eivät täl­laista hait­taa aiheuta?

  21. j‑lu: Ei kan­na­ta tutus­tua. Siinä ver­tail­laan asukasti­heyk­siä ymmärtämät­tä ollenkaan mitä ver­tail­laan. Eli suun­nit­telu­aluet­ta kaupungi­nosi­in, jot­ka saat­ta­vat pitää sisäl­lään mer­ta, iso­ja liiken­neväyliä, hehtaare­it­tain keskus­puis­toa jne.

    Niin­hän tuos­sa tehdään, mut­ta nämä eivät ihan oikeasti ole help­po­ja asioi­ta hah­mott­taa ja minus­ta tun­tuu, että parem­mis­sakaan piireis­sä ei aina ymmär­retä, mikä merk­i­tys tarkastelun mit­takaaval­la ja käyte­ty­il­lä aluer­a­jauk­sil­la on tulok­si­in. Väestön­ti­hey­den tai aluete­hokku­u­den tarkastelus­sa hallinnol­liset rajat anta­vat kuitenkin hel­posti “val­heel­lisia” tuloksia.

  22. Mik­si päätös Kivi­nokan säästämis­es­tä nykykäytössään on huono?
    (1) Kivi­nokkaan pääsee hyvin metrol­la — ja metrol­la pääsee Kivi­nokas­ta muu­ta­mas­sa min­uutis­sa keskus­taan. On absur­dia, että liiken­teel­lis­es­ti näin hyväl­lä paikalla sijait­se­va alue säi­lyy kesämajakäytössä.
    (2) Itä-Helsingistä, aivan Kivi­nokan lähistöltä, löy­tyy use­ampia virk­istys- ja viher­aluei­ta (ml. Mustikka­maa, Hert­toniemen ranta-alue, eteläm­pänä Laa­jasa­lon ran­nat). Ts. Kivi­nokan rak­en­t­a­mi­nen ei olisi vienyt yhdenkään asuinalueen ain­oaa viher­alue­ta pois (vrt. Malmin lento­ken­tän rakentaminen).
    (3) Käytöltään rajat­tu­jen siir­to­la­pu­u­tarha- ja loma­ma­ja-aluei­den sijain­ti keskel­lä Helsinkiä ei ole enää tätä päivää.

  23. antti:
    Kyl­lä saisi Kivi­nokas­sa rantapolku kiertää ranto­ja myöten, ei sille demarei­den, eikun Pon­nis­tuk­sen, rantasaunalle tartte sadan metrin tur­vaetäisyyt­tä jät­tää. Ei kai se kesävi­ikot­tainen kah­den tun­nin sauna-aika vaa­di ettei kukaan muu tule koskaan saunan näköetäisyydelle?

    Mitä jos raken­net­taisi­in täl­lainen rantarait­ti ensin vaikka­pa Kuu­sisaa­reen, Lehti­saa­reen, Kask­isaa­reen, Jol­lak­seen, Tam­misa­loon, Kulosaa­reen, Jollakseen,…

    Aja­tus Kivi­nokas­ta itäisenä Seurasaare­na on erit­täin kan­natet­ta­va. Itäväylän var­rel­la on totis­es­ti tilaa asun­noille muual­lakin kuin juuri täl­lä kohdal­la. Sinän­sä on eri­no­mainen asia, että kaupunkisu­un­nit­telu ja autop­uolue ovat tämän ehdo­tuk­sen myötä aivan oikeasti valmi­ita aloit­ta­maan bulevardisoinnin.

  24. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    Kaik­ki mikä viit­taa vähänkään sosi­aal­i­ta­pauk­si­in sijoite­taan jon­nekin aivan muualle kuin Töölöön tai vas­taavaan tyyp­pisille alueille siitä huoli­mat­ta että näil­lä alueil­la on paras sosi­aa­li­nen kantokyky. 

    Mil­lä sitä sosial­ista kan­tokykyä mit­taat? Narko­maan­itko sitä ovat nyky­isin Töölössä muka luomassa???

  25. Joakim:
    Ei tarvit­sisi koskea virk­istysalueisi­in, jos raken­net­taisi­in kaupunkia tiivi­isti ja korkealle sekä annet­teisi­in markki­noiden päät­tää autopaikoista. Koska­han tämä taju­taan siel­lä valtuustossa? 

    Halu­aisitko asua kuilun tai kan­jonin poh­jal­la? Ter­ve­tu­loa tulva.

  26. Anna:
    Suosit­te­len Osmo luke­maan tämän Suomen Luon­non blo­gin, kun Kivi­nok­ka jäänee huomen­na pöy­dälle ja löy­dät sen edestäsi viikon päästä. Vaik­ka kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton esi­tys olisi kuin­ka hieno, on Kivi­nokan arvot kuitenkin niin mon­i­naiset, ettei sitä tule rakentaa.

    http://www.suomenluonto.fi/blogit/valetaanko-helsingin-luonto-betoniin/

    Mitä enem­män näitä luon­non säi­lyt­tämistä kaupunkialueel­la vaa­tivia kan­nan­ot­to­ja lukee, sitä vaku­ut­tuneem­mak­si tulee siitä, että kehä kol­mosen sisäpuolen voisi rak­en­taa niin san­otusti tukkoon. 

    Kaupun­git ovat kaupunke­ja sik­si, että ne ovat raken­net­tu­ja. Kaupunkialuei­ta, jois­sa kas­vaa pui­ta, pen­sai­ta tms. kut­su­taan puis­toik­si. En tiedä, onko täysin suo­ma­lainen ilmiö, että kaupunkialueelle katveisi­in jääneitä ryteikköjä vaa­di­taan säi­lytet­täväk­si “luon­tona”, mut­ta itse aja­tus on niin jär­jen­vas­tainen, että sitä sietäisi hävetä. 

    Jos Kivi­nokkaan joku sor­sa joskus onkin eksynyt, Munkkivuoreen liito-ora­va paskonut, ei todel­lakaan saa tarkoit­taa, että nyt sit­ten lop­puu kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen sinne minne sitä olisi järkevä rak­en­taa ja raken­netaan tarvit­ta­vat asun­not sen sijaan paket­ti­talopel­loille pitkin nur­mi­järviä tai uusi­in lähiöi­hin Öster­sun­domi­in. Mut­ta nämä ovat vai­h­toe­hdot, mihin näi­den kaupunkilu­on­non­suo­jeli­joiden vaa­timuk­set lop­ul­ta läpi men­nessään johta­vat. Kun kaupungis­sa ei saa tiivistää ja ottaa käyt­töön rak­en­tam­a­ton­ta “luon­toa”, yhdyskun­tarakenne hajoaa pitkin Uuden­maan pel­to­ja, matkat pitenevät, yksi­ty­isautoilun suh­teelli­nen osu­us liiken­teestä kas­vaa ja luon­to kiittää!

  27. Turha jar­rutel­la: Joo, turha se on jar­rutel­la jos yksi­tyiset halu­a­vat jotain tehdä. Tekemisen pitäisi olla ilmoi­tusa­sia. Täl­lä keinoin ainakin hotelle­ja ja kaup­pakeskuk­sia ja sauno­ja ja uima-altai­ta olisi kan­takaupun­gin puis­tois­sa ja meren­ran­noil­la riitämiin.

    Jos ei jar­ruteltaisi vaan annet­taisi­in yksi­tyisen tehdä, mitä se halu­aa, meil­lä ei ainakaan olisi täl­laista val­tavaa asun­top­u­laa ja hin­to­ja, jois­sa pahai­sista ker­rostaloyk­siöstä saa pulit­taa itsen­sä kipeäksi.

  28. Koti-isä: Mitä jos raken­net­taisi­in täl­lainen rantarait­ti ensin vaikka­pa Kuu­sisaa­reen, Lehti­saa­reen, Kask­isaa­reen, Jol­lak­seen, Tam­misa­loon, Kulosaa­reen, Jollakseen,…

    Aja­tus Kivi­nokas­ta itäisenä Seurasaare­na on erit­täin kan­natet­ta­va. Itäväylän var­rel­la on totis­es­ti tilaa asun­noille muual­lakin kuin juuri täl­lä kohdal­la. Sinän­sä on eri­no­mainen asia, että kaupunkisu­un­nit­telu ja autop­uolue ovat tämän ehdo­tuk­sen myötä aivan oikeasti valmi­ita aloit­ta­maan bulevardisoinnin.

    Osas­ta rantaraiteista on suun­nitelmia jos­sakin. Toiv­ot­tavasti toteu­tu­isi­vat joskus.

    Kivi­nok­ka ei kaipaa lisää mökke­jä. Päin­vas­toin noi­ta pitäisi vähen­tää. Virk­istysar­vot menee harhail­lessa jonkun takapi­hal­la. Niin aivan hyvin voisi täyt­tää keskus­puis­ton mökkikyläl­lä. Ilmoituk­sia myytävis­sä ole­vista mökeistä löytäisi jostain mökkialueen parkkik­sen taululta.

  29. Munaa peli­in Ode <>:
    Kesä­ma­ja­hotel­lit metropolin sydämmessä olisi matkalailu­valt­ti ja huikea imagotek­i­jä Helsingille. Samal­la korkeata­soisia julk­isia palvelu­ja, uusia uimaran­to­ja, sauno­ja, isom­piakin vuokramökke­jä ja rantare­it­te­jä, voisi kehit­tää loma­ma­jo­jen sekaan. 

    Ennen van­haan täl­laisia paikko­ja kut­sut­ti­in leir­in­täalueik­si. Sel­l­aista ei Kivi­nokkaan kaivata.

  30. Sakke: Halu­aisitko asua kuilun tai kan­jonin poh­jal­la? Ter­ve­tu­loa tulva. 

    Suomes­sa valo tulee sen ver­ran alhaal­ta, että parem­pi asumisen laadun lop­putu­los saataisi­in har­voil­la torneil­la. Eli matal­ien raken­nuk­sien sijaan korkei­ta torne­ja harvem­paan. Sil­loin ei tule kuilu­ja tai kan­jonei­ta. Ker­rosneliöitä per km2 tulee samat tai enemmmän. 

    Samal­la saisi KONE kun­non testiym­päristön Suomeen.

  31. Jaakko Särelä: Jos ei jar­ruteltaisi vaan annet­taisi­in yksi­tyisen tehdä, mitä se halu­aa, meil­lä ei ainakaan olisi täl­laista val­tavaa asun­top­u­laa ja hin­to­ja, jois­sa pahai­sista ker­rostaloyk­siöstä saa pulit­taa itsen­sä kipeäksi.

    jos gryn­deri saisi kak­si tont­tia kaupungilta ilmaisek­si Jätkäsaares­ta, uskotko että
    a) molem­mat ton­tit raken­net­taisi­in valmi­ik­si yhtäaikaa, niin että ker­ral­la vapau­tu­isi paljon vapai­ta asun­to­ja myyntiin?
    ja b) näi­den kah­den talon asun­not myytäisi­in markki­nahin­taa halvem­mal­la, kun ton­tit oli ilmaisia?

  32. j‑lu: Ei kan­na­ta tutus­tua. Siinä ver­tail­laan asukasti­heyk­siä ymmärtämät­tä ollenkaan mitä ver­tail­laan. Eli suun­nit­telu­aluet­ta kaupungi­nosi­in, jot­ka saat­ta­vat pitää sisäl­lään mer­ta, iso­ja liiken­neväyliä, hehtaare­it­tain keskus­puis­toa jne. 

    Googlen kar­tal­ta lask­ien Skat­ta on 0,57 km² ja Kivi­nokan raken­nusalue 0,30 km². Noista luuista on siis siiv­ot­tu pois liiken­neväylät ja meret. Puis­to­ja alueille on suun­nitel­tu suun­nilleen yhtä paljon.

    Skat­tal­la on 5800 työ­paikkaa ja 4200 asukas­ta ja niiden yhteen­las­ket­tu suhdeluku 17543 yksikköä per km2. Kivi­nokkaan suun­nitel­laan 6000 asun­toa ja 1000 työ­paikkaa eli suhdeluku 23333 yksikköä per km2.

    Kivi­nokan suun­nitel­mas­sa on siis 33% Skat­taa tiivi­im­pää kaupunki­raken­net­ta. On sanomat­takin selvää, että havain­neku­vaan piir­re­tyt vihreät puut eivät ole kovinkaan vihre­itä todellisuudessa. 

    On myös hyvä kysymys, kestääkö Van­hankaupungin­lah­den Natu­ra-alue tuol­laista kuor­mi­tus­ta. Käytän­nössähän merel­lisen asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen johtaa siihen, että moot­torive­neet alka­vat pär­räämään lähistöl­lä eli siis Van­hankaupungin­lahdel­la. Nyky­isin alue on pohjuk­ka, jos­sa ei juurikaan veneil­lä, mut­ta asu­tuk­sen myötä tuo muut­tuisi radikaal­isti. Jos kat­se­lee Googlen satel­li­it­tiku­via Skat­tal­ta, tuo ven­er­a­situs käy hyvin ilmi.

    1. Skat­tal­la on pysäköin­ti maan­ta­sos­sa, mikä haaskaa raken­nu­soikeut­ta rajusti. Täl­laisia tyh­myyk­siä tehti­in vielä 1980-luvul­la, jut­ta ei tehdä enää. Lisäk­si on laut­tasa­ta­ma ja sen vaa­ti­ma maa-ala.

  33. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: e ei tule raiti­oti­etä mut­ta luul­tavasti se raken­netaan kuitenkin, jol­loin syn­tyy lisää kaupunki­raken­net­ta ilman kun­nol­lista joukkoliikennettä.

    Eli 4/5 osaa Helsin­gin pin­ta-alas­ta on vihrei­den mielestä peri­aat­teessa raken­nuskelvo­ton­ta. Alkaa hah­mot­tua mis­tä tämä asun­top­u­la on leivottu.

  34. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    (3) Käytöltään rajat­tu­jen siir­to­la­pu­u­tarha- ja loma­ma­ja-aluei­den sijain­ti keskel­lä Helsinkiä ei ole enää tätä päivää.

    Kivi­nokas­sa on kesä­ma­jo­ja, joi­hin ei voi men­nä sisään. Alueel­la voi kuitenkin liikkua vapaasti. Samal­la taval­la vaikka­pa Puu-Vallila ei ole enää tätä päivää, onhan kyseessä keskel­lä Helsinkiä sijait­se­va alue jon­ka käyt­töä on rajattu.

    Mar­janiemen ja Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhoiden tapauk­sis­sa kaupun­gin pitäisi per­iä sama vuokra kuin mikä saataisi­in perit­tyä jos alueet toimi­si­vat kerrostaloalueina.

    Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    (1) Kivi­nokkaan pääsee hyvin metrol­la – ja metrol­la pääsee Kivi­nokas­ta muu­ta­mas­sa min­uutis­sa keskus­taan. On absur­dia, että liiken­teel­lis­es­ti näin hyväl­lä paikalla sijait­se­va alue säi­lyy kesämajakäytössä.

    Mit­takaa­van hah­mot­ta­mi­nen voi olla vaikeaa sel­l­aisel­la alueel­la kuin Kivi­nok­ka, jos­sa ei ole kaupunki­maista ympäristöä. Kar­tal­ta kat­soen voi todel­la näyt­tää siltä, että alue sijait­sisi lähel­lä metroasemaa. 

    On kuitenkin hyvä tiedostaa se, että metroase­mal­ta Kivi­nokan kär­keen on 1,6 km jos suun­nitel­tu sil­ta Kulosaa­reen toteu­tuu, ja esimerkik­si Viiskul­mas­ta päärautatiease­malle on 1,3 km.

    Pitäisitkö Punavuoren joukkoli­iken­ney­hteyk­siä riit­täv­inä jos yhteytenä olisi vain yksi bus­si 20 min välein, joka ei sitä pait­si edes ajaisi keskus­taan, kuten Kivi­nokan bussin tapauk­ses­sa tulee ole­maan asian laita? 

    Siinäkin tapauk­ses­sa Punavuoren joukkoli­iken­ney­htey­det oli­si­vat kuitenkin parem­mat kuin Kivi­nokan, sil­lä kävellen olisi saavutet­tavis­sa paikko­ja aivan eri mit­takaavas­sa kuin Kivi­nokas­ta, jos­ta sen esim. 1,6 km käve­lyn jäl­keen on vas­ta päässyt metroase­malle jos­sa ei ole mitään.

  35. Olli:
    Vihreät käyt­tää täysin jär­jen­vas­taisia argu­ment­te­ja puo­lus­taes­saan keskel­lä kaupunkia sijait­se­vaa nim­by aluet­ta. Pääväite lie­nee että kivi­nokkaa jodut­taisi­in pahim­mas­sa tapauk­ses­sa palvele­maan liityn­täbus­seil­la? Siis mitä? Helsin­gin seudul­la ei tai­da olla ain­ut­takaan uud­is­raken­nusko­hdet­ta joka ei tarvit­sisi bus­sili­iken­net­tä joukkoli­iken­teen­sä jär­jestämiseen. Samal­la pointil­la voisi kuopa­ta vaik­ka malmin rak­en­tamisen saman tien.

    Kivi­nok­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan nie­mi sen ver­ran etääl­lä sekä Hert­toniemen että Kulosaaren metroasemista, että sinne tarvi­taan taas se liityn­täbus­si, joka lisää matkaan heti yhden vai­h­don ja tekee julk­i­sista hitai­ta. Eli peri­aat­teessa lähel­lä, mut­ta silti niin kaukana, mikä tarkoit­taa, että kivi­nokkalaiset tule­vat suosi­maan yksityisautoja.

    Lähiösaarekkei­den rak­en­telu bus­sil­in­jo­jen päähän ei ole hyvää asun­topoli­ti­ikkaa eikä tuo­ta sitä riit­tävän tiivistä kaupunkia, jota tarvi­taan, että Helsin­gin uusil­la asukkail­la olisi asun­to. Ja jos uusia asukkai­ta ei asute­ta Helsinki­in, nämä vähäiset ole­mas­saol­e­vat käm­pät kallis­tu­vat entis­es­tään ja se enem­mistö, jol­la ei ole niihin varaa, levit­täy­tyy pitkin pel­to­ja Kehä III:n ja tie numero 25:n välille.

    Ensisi­jais­es­ti pitäisi rak­en­taa lisää kan­takaupunkia nykyisen reunoille. Tois­si­jais­es­ti ole­mas­saole­vien raideli­iken­neasemien (metro ja lähi­ju­nat) välit­tömään läheisyy­teen (= viiden min­uutin käve­ly­matkan päähän ase­mas­ta). Jos tehtäisi­in noin, kol­mat­ta vai­h­toe­htoa ei tarvit­sisi pitkään aikaan edes miettiä.

    En vas­tus­ta viher­aluei­den rak­en­tamista kaupungis­sa, kos­ka kaupun­gin on tarkoi­tus olla ihmis­ten paik­ka ja mitä enem­män on kaupunkia, sen enem­män jää luon­toa kaupun­gin ympärille, kun jokaiseen met­sään ei tarvitse rak­en­taa lähiöitä. Jos keski­tyt­täisi­in kan­takaupunki­in ei Kivi­nokkaan tarvit­sisi koskea pitkään aikaan ja jos raken­net­taisi­in Kehä I:n sisäpuoli ensin, ei tarvit­sisi koskea myöskään Malmin lentokenttään.

  36. Tutk­i­ja Punavuores­ta:

    Itä-Helsingistä, aivan Kivi­nokan lähistöltä, löy­tyy use­ampia virk­istys- ja viher­aluei­ta (ml. Mustikka­maa, Hert­toniemen ranta-alue, eteläm­pänä Laa­jasa­lon ran­nat). Ts. Kivi­nokan rak­en­t­a­mi­nen ei olisi vienyt yhdenkään asuinalueen ain­oaa viher­alue­ta pois (vrt. Malmin lento­ken­tän rakentaminen).

    Malmin lento­ken­tän puo­lus­ta­jat anta­vat tois­tu­vasti kuvaa, että alueel­la olisi joku merkit­tävä virk­istyskei­das. Olen aikanaan asunut alueel­la vuosia, enkä pidä lento­kent­täaluet­ta minään viher­alueena. Ken­tän ympäri tosin kul­kee ulkoil­ure­it­ti, joka ei maise­mallis­es­ti ole kummoinen.

    Mon­et pien­ta­lo-Puis­tolan asukkaat ovat innos­tuneet kan­nat­ta­maan lento­ken­tän säi­lyt­tämistä, kos­ka sen ympäri on kiva kiertää. Mut­ta en näe mitään syytä, mik­sei paikalla voisi jatkos­sakin olla ulkoiluraitti. 

    On val­in­takysymys, halu­aako asua pien­talo­val­taisel­la alueel­la kuten Puis­to­las­sa. Sil­loin on valit­tu pri­vati­soitu viher­alue, eli oma piha.

    Tienoon asukkai­ta kehotan suun­taa­maan läheisen Van­taan­joen ran­noille. Siel­lä lenkki­maas­toa ja kau­ni­ita maisemia riittää!

  37. j‑lu: Mitä enem­män näitä luon­non säi­lyt­tämistä kaupunkialueel­la vaa­tivia kan­nan­ot­to­ja lukee, sitä vaku­ut­tuneem­mak­si tulee siitä, että kehä kol­mosen sisäpuolen voisi rak­en­taa niin san­otusti tukkoon. 

    “Luon­non” säi­lyt­tämi­nen kaupunkialueel­la on bio­di­ver­si­teetin kannal­ta ehkä tärkeäm­pää tiivi­im­min asu­tuis­sa mais­sa, mut­ta tääl­läkin vai­het­tumisvyöhyk­keet ja viher­län­tit toimi­vat sade­vesien imey­tymisalueina, puhdis­ta­vat vet­tä, hillit­sevät vir­tauk­sia ja estävät tul­via — ja voi sille joutomaalle varas­toi­da lun­takin, jos sitä sataa joskus run­saasti kerralla 😉
    Toisaal­ta ei pidä liikaa nos­tal­gisoi­da sitä, mil­lainen kaupun­ki on juuri nyt; pula-ajan kesä­ma­jat ja vil­jelyspal­stat voisi nykyisessä kaupunki­rak­en­teessa olla fik­sua siirtää etääm­mälle. Tämä on luon­nol­lis­es­ti arvokysymys — onko parem­pi, että mökeille pitää matkus­taa pidem­pi mat­ka vai vas­taavasti asum­ista sijoit­tuu kehyskun­ti­in ja syn­nyt­tää pendelöintiä.

  38. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Niin, yleen­sä hoitokodit ja syr­jäy­tyneet sijoite­taan jon­nekin köy­hälle alueelle, jot­ta häir­iöt kaupung­in­val­tu­ute­tu­ille ja muille kun­nol­lisille ihmisille minimoidaan… 

    Kumpa noin tehtäisi­inkin! 😀 Todel­lisu­us ei valitet­tavasti Suomes­sa enää ole noin. HBL:ssä oli jokin aika sit­ten erit­täin hyvä artikke­li aiheesta. Siinä ver­rat­ti­in vas­taavien laitosten sijoit­tumista eri vuosikym­me­nil­lä ja ‑sadoil­la Helsingis­sä. Pitkään asun­to­lat osat­ti­in lait­taa siten, etteivät ne häirin­neet ketään. 

    Narkkarien asut­ta­mi­nen keskelle Töölöä on aivan uusi ilmiö eikä sitä voi hyväksyä. Mis­sään muual­la Euroopas­sa ei ehdoin tah­doin narko­maane­ja hoide­ta pääkaupun­gin keskus­tas­sa veron­mak­sajien riesana.

  39. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Narko­maani-asun­toloista ei ole kart­taa, mut­ta tarkastele­mal­la kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kart­taa huo­maamme että niitä on koko Töölössä 49. 

    Taka-Töölön vuokra-asun­to­jen osu­us asun­tokan­nas­ta ylit­tää hienois­es­ti koko kaupun­gin tason Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen v 2008 raportin mukaan. Siis ilman Hekan “sosi­aal­i­hump­paa” ja kaavoituk­seen liit­tyviä omistustapamääräyksiä.

    Muu­toin olen sitä mieltä, ettei Kru­unuvuoren sil­taa tule rak­en­taa, sil­lä Osmonkin mielestä sil­ta nos­taa Laa­jasa­lon asun­to­jen hin­to­ja — tai pikem­minkin asun­to­tont­tien hin­to­ja tuot­ta­mat­ta kuitenkaan net­to­hyö­tyjä kun sil­ta on raken­net­ta­va ja ylläpidettävä.

    1. Muu­toin olen sitä mieltä, ettei Kru­unuvuoren sil­taa tule rak­en­taa, sil­lä Osmonkin mielestä sil­ta nos­taa Laa­jasa­lon asun­to­jen hintoja 

      Oletko var­ma logi­ikas­tasi? Pitäisikö itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti kaavoit­taa huonoa ja tymi­in paikkoi­hin, jot­ta asun­noista tulisi epäha­lut­tu­ja, ja sen myötä halpo­ja? Ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan kylkeen?

  40. Simo Mele­nius: Kivi­nok­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan nie­mi sen ver­ran etääl­lä sekä Hert­toniemen että Kulosaaren metroasemista, että sinne tarvi­taan taas se liityn­täbus­si, joka lisää matkaan heti yhden vai­h­don ja tekee julk­i­sista hitai­ta. Eli peri­aat­teessa lähel­lä, mut­ta silti niin kaukana, mikä tarkoit­taa, että kivi­nokkalaiset tule­vat suosi­maan yksityisautoja. 

    Kulosaaren metroase­mal­ta sil­lan ylitse kivi­nokkaan on noin 500m matkaa. Niemen kär­keen, jota ei ole edes ehdotet­tu raken­net­tavak­si, on puolisentoista.

    Oletko tosis­sasi sitä mieltä että mei­dän tulee piirtää lähi­ju­na ja metro asemien ympärille harpil­la neliök­ilo­metrin alue johon vain saa rakentaa?

  41. On kuitenkin hyvä tiedostaa se, että metroase­mal­ta Kivi­nokan kär­keen on 1,6 km jos suun­nitel­tu sil­ta Kulosaa­reen toteu­tuu, ja esimerkik­si Viiskul­mas­ta päärautatiease­malle on 1,3 km. 

    Eikö ole lievästi tarkoituk­sen­hakuista ilmoit­taa mat­ka niemen kär­keen? Suurin osa ehdote­tu­ista uud­is­raken­nuk­sista on tulos­sa lähem­mäs. Jopa vain ~500m päähän.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Skat­tal­la on pysäköin­ti maan­ta­sos­sa, mikä haaskaa raken­nu­soikeut­ta rajusti.

    Kun parkkilu­o­la Skat­talle pitäisi jo olla tekeil­lä, voidaan kor­ja­ta van­hat virheet ja siirtää pysäköin­tipaikat luo­laan. Parkkikent­tien tilalle mah­tuu mon­ta uut­ta taloa.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Skat­tal­la on pysäköin­ti maan­ta­sos­sa, mikä haaskaa raken­nu­soikeut­ta rajusti. Täl­laisia tyh­myyk­siä tehti­in vielä 1980-luvul­la, jut­ta ei tehdä enää. Lisäk­si on laut­tasa­ta­ma ja sen vaa­ti­ma maa-ala. 

    Ei tai­da olla vielä yhtään uut­ta aluet­ta ilman kadun­var­si­paikko­ja. Hert­toniemen­ran­nas­sa, Ara­bi­as­sa ja Vuosaa­res­sa on kaik­ki kadut täyn­nä suuria ja puoli­ty­hjiä 2h kiekkopaikko­ja. Käytän­nössä nykykaavois­sa käytetään autoilu­un tuplat tai triplat rahaa ver­rat­tuna 80-luku­un. Pysäköin­tipaikat mak­se­taan kah­teen ker­taan eli tehdään luo­lat ja sen lisäk­si katupaikat. 

    Kan­takaupungis­sa ei ole juurikaan luo­lia, mut­ta kyl­lä ne autot sin­nekin mah­tu­vat. Ne vain park­keer­ataan huo­mat­tavasti uusia aluei­ta tiivi­im­min, kun ei ole ruu­tu­vi­ivo­ja. Ei ole liikaa tilaa sivuil­la eikä edessä, kun autot on parkissa. Peilit viistää toisi­aan ja vauh­ti­akin joutuu hidas­ta­maan, jos kapeil­la kaduil­la tulee vastaantulija.

    1. Kata­janokan van­hal­la puolel­la ei ole kuin kadun­var­si­paikko­ja, ja niin­pä siel­lä ei asukkail­la yleen­sä ole auto­ja. Uudel­la puoel­l­la on laa­jat parkkiken­tät meten­ran­nas­sa parhail­la paikoilla. 🙁

  44. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma logi­ikas­tasi? Pitäisikö itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti kaavoit­taa huonoa ja tymi­in paikkoi­hin, jot­ta asun­noista tulisi epäha­lut­tu­ja, ja sen myötä halpo­ja? Ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan kylkeen?

    Onko sit­ten järkeväm­pää rak­en­taa erit­täin kalli­ita asun­to­ja täyt­tö­maalle, meluisen ja saasteisen Län­siväylän viereen Koivusaa­reen? Mikä logi­ik­ka siinä on? Täl­laisia tyh­myyk­siä tehdään 2010-luvul­la. Jälkipol­vet ihmettelevät.

  45. Kalle: Kumpa noin tehtäisi­inkin! Todel­lisu­us ei valitet­tavasti Suomes­sa enää ole noin. HBL:ssä oli jokin aika sit­ten erit­täin hyvä artikke­li aiheesta. Siinä ver­rat­ti­in vas­taavien laitosten sijoit­tumista eri vuosikym­me­nil­lä ja ‑sadoil­la Helsingis­sä. Pitkään asun­to­lat osat­ti­in lait­taa siten, etteivät ne häirin­neet ketään. 

    Narkkarien asut­ta­mi­nen keskelle Töölöä on aivan uusi ilmiö eikä sitä voi hyväksyä. Mis­sään muual­la Euroopas­sa ei ehdoin tah­doin narko­maane­ja hoide­ta pääkaupun­gin keskus­tas­sa veron­mak­sajien riesana.

    Kan­natan häir­iötä aiheut­tavien sijoit­tamista yksiköi­den haja-asutusalueille. 

    Tässä tapauk­ses­sa on vaan niin, että Töölössä asu­vat joutu­vat koke­maan sen mikä on ihan arkipäivää tiety­il­lä asuinalueil­la, jonne on tietoisen tai tiedosta­mat­toman poli­ti­ikan seu­rauk­se­na kerään­tynyt run­sain mitoin sosiaalitapauksia. 

    Joko on tehtävä niin, että elämää pitävät tapauk­set sijoite­taan haja-asu­tu­alueille tai sit­ten hei­dät on jyvitet­tävä eri kaupungi­nosi­in kunkin alueen sosi­aalisen kan­tokyvyn mukaisesti.

  46. Samp­sa: Suomes­sa valo tulee sen ver­ran alhaal­ta, että parem­pi asumisen laadun lop­putu­los saataisi­in har­voil­la torneil­la. Eli matal­ien raken­nuk­sien sijaan korkei­ta torne­ja harvem­paan. Sil­loin ei tule kuilu­ja tai kan­jonei­ta. Ker­rosneliöitä per km2 tulee samat tai enemmmän. 

    Samal­la saisi KONE kun­non testiym­päristön Suomeen. 

    Sil­lähän jo on testiym­päristöä Keilaniemen eteläpuolel­la, kak­si tor­nia (ja nyt en täl­lä ker­taa viit­taa Tolkienin main­ioon tuotan­toon). Lisää torne­ja löy­tyy mm. Kiven­lahdes­ta, Olympias­ta­dion­in kupeesta sekä Vuosaares­ta. Ehtipä joku niitä Kalasa­ta­man suun­nallekin esit­tää, oliko­han se KSV?

    Tornei­hin liit­tyvä prob­lemati­ik­ka on moni­ta­hoinen, mut­ta eräs sen ikävim­mistä piirteistä on ns. “Edut mulle, hai­tat sulle”-periaate. Oletko tuon peri­aat­teen kannattaja?

    Mitä tek­isit väli­in jääville mata­lam­mille taloille, joi­ta uudet tor­nit var­jostaisi­vat? Min­un mielestäni jokin raja har­jako­rkeudelle on Helsingis­sä parem­pi, sil­lä se ei yhtä hel­posti joh­da eri­ar­voisu­u­teen asumisko­rkeu­den osalta tai hait­toi­hin var­jos­tusten myötä. 

    Moni Varso­vas­sa asunut kuulem­ma vihasi syvästi sinne 1950-luvul­la raken­net­tua korkeaa, tornin sisältänyt­tä Kult­tuurin ja tieteen palat­sia, joka näkyi lahjoit­ta­jansa val­lan sym­bol­i­na hyvin laa­jalle alueelle, mikä toki saat­toi olla jopa lahjoituk­sen tarkoi­tus. Torne­ja voi nyky­isin pitää enem­mänkin val­lan sym­bol­eina, ja en usko, että ainakaan Helsinki­in enem­mistö sel­l­aisia halu­aa. Johan tästä on saatu näyttöä!

  47. Samp­sa: Samal­la saisi KONE kun­non testiym­päristön Suomeen.

    Vähän aiheen sivus­ta, mut­ta tuo­hon vas­taus on se, että ei saisi.

    Koneen uusim­mat inno­vaa­tiot (jot­ka sivun­men­nen san­ot­tuna ovat aivan käsit­tämät­tömän hieno­ja tek­nol­o­gis­es­ti) tekevät mah­dol­lisik­si tehdä yli 500 metriä korkei­ta yht­enäisiä hisse­jä. Kilo­metri­in lupaa­vat var­masti, sen jäl­keen kuulem­ma kan­nat­taa pyytää tarjousta.

    Burj as Sörkkä?

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Skat­tal­la on pysäköin­ti maan­ta­sos­sa, mikä haaskaa raken­nu­soikeut­ta rajusti. Täl­laisia tyh­myyk­siä tehti­in vielä 1980-luvul­la, jut­ta ei tehdä enää. Lisäk­si on laut­tasa­ta­ma ja sen vaa­ti­ma maa-ala. 

    Se Suomen­lin­nan huolto­lau­tan sata­ma on kyl­lä varsin pieni, jos sitä tarkoitit. Sitä voisi kyl­lä vähän kehit­tää. Pienel­lä lisära­hal­la, jos sitänyt edes tarvit­taisi­in, se voisi palvel­la myös Laa­jasa­lon laut­taa, kun­han se sel­l­ainen nol­lapäästölaut­ta sinne saataisiin.

    Raitio­vaun­y­hteys vielä ihan sinne Skat­tan kär­keen kisko­ja­jatka­mal­la, niin jo alka­isi joukkoli­ikenne kun­nol­la pelaa­maan! Eikä muuten tarvit­taisi niitä jät­ti-investoin­te­ja siltoihin.

  49. Simo: “Johonkin muualle” se maagi­nen paik­ka kaupungis­sa mihin kaik­ki ei niin muka­vat asi­at piilotetaan. 

    Eihän sen “johonkin muualle” tarvitse Helsingis­sä olla, mis­sä nyt kaik­ki toitot­ta­vat asun­to­jenkin ole­van maan kalleimpia. Jos kus­tan­nuk­sista pitää säästää (kyl­lä pitää!) niin eikö nuo narkkarien hoitopaikat voisi kil­pailut­taa a) Suomes­sa sisäis­es­ti tai b) EU:n puit­teis­sa, tai vaik­ka c) ihan globaali­na tar­jouskil­pailu­na. Veikkaan kyl­lä, että Helsin­gin sosi­aal­i­meno­jen kasvu saataisi­in siten lop­ul­ta lop­pumaan jo tuon a‑vaihtoehdonkin tapauksessa.
    En käsitä, mik­si ne on pitänyt sijoit­taa maan ja kaupun­gin kalleim­malle seudulle. Onko meil­lä ollut jo pitem­pään menos­sa ns. “hul­lun hallinnon päivät”?

    Tarkoitaako muuten tuo “sosi­aa­li­nen kan­tokyky” sitä rajaa, minkä tuol­la puolen alkaa sosi­aal­i­ta­pauk­sia löy­tyä sata­ma-altaista ja (katu-) ojista vaina­ji­na run­sain määrin ympäristön hylkimis­reak­tion seu­rauk­se­na, vai mitä sil­lä oikein tarkoite­taan? (Vai mak­sate­taanko ne turhan hin­taville paikoille sijoite­tut kalli­it tuki­a­sun­not kor­vamerk­i­tysti ao. rajatun alueen asukkaiden veroista?)

  50. Samp­sa: Suomes­sa valo tulee sen ver­ran alhaal­ta, että parem­pi asumisen laadun lop­putu­los saataisi­in har­voil­la torneil­la. Eli matal­ien raken­nuk­sien sijaan korkei­ta torne­ja harvem­paan. Sil­loin ei tule kuilu­ja tai kan­jonei­ta. Ker­rosneliöitä per km2 tulee samat tai enemmmän. 

    Samal­la saisi KONE kun­non testiym­päristön Suomeen. 

    En menisi suosit­tele­maan Suomen asu­tu­impi­en seu­tu­jen muut­tamista arkkite­htu­urin testiym­päristök­si. Mielestäni on parem­pi, että muut hoita­vat kokeilut, sil­lä niiden seu­rauk­set eivät aina ole yksistään posi­ti­ivisia, kuten esimerkik­si tänään saimme lehdestä (HS/17.4.2014) lukea: “Tor­ni­talot kuo­hut­ta­vat Lontoota”. 

    Lon­toos­sa arkkite­htu­uri­jär­jestö NLA:lle teh­dyn, seu­raavien 5 vuo­den aikaa koske­neen selvi­tyk­sen (ks. “http://www.ipsos-mori.com/researchpublications/researcharchive/3361/High-rise-in-the-capital-Londoners-split-on-merits-of-more-tall-buildings.aspx”) mukaan kyse­lyyn osallistuneista:
    — 26% val­it­si vai­h­toe­hdon: lisää korkei­ta (yli 20 ker­roksisia) raken­nuk­sia Lontooseen,
    — 32% val­it­si vai­h­toe­hdon: vähem­män, ja
    — 33% val­it­si vai­h­toe­hdon: eimuu­tok­sia (“want to see the rate of new tall build­ings stay the same”).

    Korkeista raken­nuk­sista heikoim­man suo­sion sai kyse­lyyn osal­lis­tunei­den (500?) henkilön kesku­udessa Bar­bi­can Cen­tre. Se ei ole mielestäni mikään ihme, kun kävin vilkaise­mas­sa siitä otet­tu­ja kuvia, joi­ta netistä löy­tyy paljon. Har­vak­seltaan raken­netut tor­ni­talot eivät siis nekään ole mikään patent­ti­ratkaisu, joka tuot­taisi aina hyvän lopputuloksen.

    Mer­i­ha­ka on edelleenkin muis­tu­tus aiem­mas­ta kokeilukult­tuurista Suomes­sa, saa nähdä tuleeko Kalasa­ta­mas­ta toinen. On näitä sen lisäk­si toki muual­lakin, mm. Kiven­lahdessa ja Vuosaa­res­sa, jot­ka joku jo mainitsikin.

    Testiym­päristök­si his­seille sovel­tunee, sikäli kuin sel­l­aisen tarpeet ymmär­rän, esim. van­ha kaivos pystykuiluineen läh­es yhtä hyvin kuin korkea torni, jokavoi pila­ta ympäristön­sä helposti.

  51. Sakke: Tarkoitaako muuten tuo “sosi­aa­li­nen kan­tokyky” sitä rajaa, minkä tuol­la puolen alkaa sosi­aal­i­ta­pauk­sia löy­tyä sata­ma-altaista ja (katu-) ojista vaina­ji­na run­sain määrin ympäristön hylkimis­reak­tion seu­rauk­se­na, vai mitä sil­lä oikein tarkoite­taan? (Vai mak­sate­taanko ne turhan hin­taville paikoille sijoite­tut kalli­it tuki­a­sun­not kor­vamerk­i­tysti ao. rajatun alueen asukkaiden veroista?)

    Sosi­aa­li­nen kan­tokyky tarkoit­taa sitä että kun Kon­tu­las­sa on jo valmi­ik­si huo­mat­ta­va osa asukkaista sosi­aal­i­ta­pauk­sia, niin täy­del­lisen slum­mi­u­tu­misen vält­tämisek­si sinne ei pidä enää lisää ahtaa heitä, vaik­ka maa­nar­vo onkin pieni. 

    Sen sijaan Töölön sta­tus­ta ei het­kau­ta vaik­ka sinne sijoitet­taisi­in 500 sosi­aal­i­ta­paus­ta. Jos sosi­aal­i­ta­pauk­sia sijoitet­taisi­in Töölöön yhtä paljon kuin Kon­tu­laan, olisi heitä Töölössä huo­mat­tavasti enem­män kuin 500, mut­ta täl­löin alueen arvos­tus alka­isi laskea.

    Tietysti jos henkilöko­htaiset arvot ovat sel­l­aiset, ettei tietyn alueen slum­mi­u­tu­misel­la ole väliä, niin halvin ratkaisu kaupun­gin kannal­ta on sijoit­taa jokainen sosi­aal­i­ta­paus Jakomä­keen ja Kon­tu­laan. Kun edel­lis­ten kaupungi­nosien talot ovat täyt­tyneet, voidaan jatkaa Myllypurossa.

  52. Sakke: Se Suomen­lin­nan huolto­lau­tan sata­ma on kyl­lä varsin pieni, jos sitä tarkoitit. Sitä voisi kyl­lä vähän kehit­tää. Pienel­lä lisära­hal­la, jos sitänyt edes tarvit­taisi­in, se voisi palvel­la myös Laa­jasa­lon laut­taa, kun­han se sel­l­ainen nol­lapäästölaut­ta sinne saataisiin.

    Raitio­vaun­y­hteys vielä ihan sinne Skat­tan kär­keen kisko­ja­jatka­mal­la, niin jo alka­isi joukkoli­ikenne kun­nol­la pelaa­maan! Eikä muuten tarvit­taisi niitä jät­ti-investoin­te­ja siltoihin.

    Raitio­vaunu Kata­janokalla on yhtä nopea kuin laut­ta, joten kaik­ki vesili­ikenne kan­nat­taa ajaa Kaup­pa­to­rille asti, kos­ka täl­löin osa keskus­tako­hteista on saavutet­tavis­sa ilman vai­h­toa, ja laa­jem­minkin koko keskus­ta hätä­ta­pauk­ses­sa tai jos on valmis kävelemään pidempäänkin.

    Sen sijaan sil­loil­la raitio­vaunu on huo­mat­tavasti nopeampi kuin laut­ta, ja lisäk­si raitio­vaunuy­hteys mah­dol­lis­taa vai­h­dot­toman yhtey­den use­am­malle pysäkille kuin vain Kaup­pa­to­rille. Raitio­vaunu mah­dol­lis­taa myös toisen yhtey­den Pasi­lan suuntaan.

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle on esitel­ty mat­ka-ajat Kru­unuvuoren­ran­nas­ta lau­tal­la ja sil­lan avul­la eri puoli­ulle Helsinkiä. Laut­ta häviää kirkkaasti pait­si, jos ollaan matkalla Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Katajanokalle.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokan van­hal­la puolel­la ei ole kuin kadun­var­si­paikko­ja, ja niin­pä siel­lä ei asukkail­la yleen­sä ole auto­ja. Uudel­la puoel­l­la on laa­jat parkkiken­tät meten­ran­nas­sa parhail­la paikoilla. 

    Kar­soin Googlen pin­ta-alalaskuril­la, että Viking­li­nen ter­mi­naalien pin­ta-ala on 0,09 km² ilman toimis­toraken­nuk­sia. Jos ter­mi­naali siiv­ot­taisi­in pois laskelmista, Skat­tan suhdeluku olisi 20833 ja Kivi­nokan suun­nitel­ma olisi edelleen sitä tiiviimpi.

    Asi­as­ta kol­man­teen, kävin tänään työa­siois­sa Skat­tal­la kat­sastin ne parkkipaikat. Onko joku syy, mik­si nyky­istä tietä ei voisi siirtää parkkipaikko­jen kohdalle ja samal­la tehdä yksi rivi talo­ja nykyisen tien paikalle? Siinä olisi pro­jek­ti, jon­ka luulisi kiin­nos­ta­van myös raken­nut­ta­jia. Samal­la vousi vetää raitiokiskot kär­keen mah­dol­lista sil­taa varten.

  54. Parkkipaikkaa on n. 12 metri­nen siivu ja 1.15 km pitkä siivu. Jos siihen tehtäisi­in 70% raken­nuskan­ta nelik­er­roksise­na, siinä olisi 38640 k‑m2 kaupun­gin parhaal­la paikalla. 

    Eikä tarvi kajo­ta rak­en­ta­mat­tomaan virk­istysalueeseen. Vas­taavia on var­masti vaik­ka mil­lä mital­la, kun alkaa kat­se­le­maan ajatuksella.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma logi­ikas­tasi? Pitäisikö itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti kaavoit­taa huonoa ja tymi­in paikkoi­hin, jot­ta asun­noista tulisi epäha­lut­tu­ja, ja sen myötä halpo­ja? Ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan kylkeen?

    En näe muu­ta vai­h­toe­htoa kuin ajatel­la käytet­tävis­sä olevin resurs­sein eli yksinker­tais­es­ti. Asun­non hin­ta muo­dos­tuu toisaal­ta raken­nuskus­tan­nuk­sista ja toisaal­ta markki­nati­lanteesta. Muut­to­tap­piokun­nis­sa voi asun­non saa­da alle raken­nuskus­tan­nusten mut­ta pääkaupunkiseudul­la hin­nat ovat kroonis­es­ti ylit­täneet raken­nuskus­tan­nuk­set joten tar­jon­ta ei ole vas­tan­nut kysyntään. 

    Kat­teel­la on tapana täyt­tyä, George Soroksen mukaan hut­tu muut­tuu aineek­si. Per­in­teinen vasem­mis­to puhuu “gryn­de­rien voitoista” mut­ta virkamies näkee mah­dol­lisu­u­den paran­taa palo­tur­val­lisu­ut­ta, esteet­tömyyt­tä, julk­i­sivu­jen pin­to­ja ja tuot­taa por­raskäytävä­taidet­ta. Yleishyödylli­nen raken­nut­ta­ja näkee mah­dol­lisu­u­den ylläpitää palkat­tua organ­isaa­tio­ta kuten vuokrat­alo­jen hallintay­hteisökin. Maan­raken­nusinsinööri näkee mah­dol­lisu­u­den rak­en­taa mah­dot­toma­lle ja saas­tuneelle alustalle. Maise­ma-arkkite­hti rahoit­taa kat­teel­la altai­ta. Joku visionääri näkee ton­tin­hin­nas­sa mah­dol­lisu­u­den muo­toil­la kaupun­gin vapait­ten lah­tien sil­huet­tia komein kaarin.

    Näin asun­noista tulee oikeasti kalli­ita mut­ta ei yhtä kalli­ita kaikille. Kaupun­ki “luovut­taa” tont­te­ja edullisem­min hitas- yms. käyt­töön ja rak­en­taa omia vuokra-asun­to­jaan alen­netul­la ton­tin­hin­nal­la. Sit­ten kaupun­ki ja val­tio eri tavoin tuke­vat niiden asum­ista, jot­ka eivät jak­sa kokon­aan vas­ta­ta korkean ton­tin­hin­nan kustannuspaineeseen. 

    Kaupun­gin asun­nois­sa asu­vat saa­vat tukea, kuten Vatt tote­si mut­ta Pent­tilä kiisti. Siis sijait­seeko Han­nu Pent­tilän kaupung­in­jo­hta­jan tont­ti kaupun­gin vuokralais­ten siirtolapuutarhassa?

    Sääli sitä kur­jaa, joka ei voi ottaa asun­to­lainaa, ei saa asum­is­tukea eikä pääse kaupun­gin asun­toon, kuka on hänen kaupunginjohtajansa?

    Jos asun­to­jen hin­nat oli­si­vat aidos­sa tas­apain­oti­las­sa vail­la merkit­tävää kaavoitus­ra­joi­tus­ta olisi helpom­pi arvioi­da ton­tin hin­nan mak­si­moin­tia infra­struk­tu­urisi­joituksin. Kun ton­tin­hin­ta on nos­tet­tu keinotekoisen korkeak­si tar­jon­taa rajoit­ta­mal­la kaik­ki ton­tin hin­taan perus­tu­vat laskel­mat perus­tu­vat monop­o­lis­tiseen kiristyk­seen mihin tässä tapauk­ses­sa syyl­listyy kaupun­ki itse. 

    Olen tain­nut täl­lä pal­stal­la joskus kom­men­toi­da että toimis­to­jen run­sas saatavu­us osoit­taa kaavoituk­sen ole­van tah­don asia, tähän raken­nus­te­ol­lisu­u­den Tar­mo Pipat­tikin hil­jan lehdessä viittasi.

    Kru­unuvuoren sil­ta johtaa hienolle alueelle, jos­ta on syytä odot­taa halut­tua asuin­paikkaa. Kaupun­ki luovut­taa kort­telista yhden nurkan satolle tai asolle, toisen hitak­selle, kol­man­nen oma­lle vuokrat­alolle ja neljän­nen kovan rahan asun­noik­si, joiden vapaa markki­nahin­ta määrää muiden hin­nan ja vuokrat ja hin­to­jen ja vuokrien kom­pen­saa­tio­tarpeen. Kovan rahan asun­to­jen hin­ta mak­si­moidaan sil­lal­la. Aikamoinen pyra­mi­di mihin sisäl­tyy ris­ki että tont­tien kysyn­nän tas­apain­oti­lanne onkin lähempänä kuin uskotaan.

    Toisin sanoen Kru­unuvuoren sil­lan kus­tan­nus­laskel­ma perus­tuu monin tavoin kiris­tet­tyyn ja puffat­tuun ton­tin­hin­taan ja tulisi tuskin kus­tan­netuk­si jos ton­tin­hin­nat oli­si­vat lähempänä luon­nol­lista tasapainoa.

    Vas­tus­tan sil­taa kaupunki­rak­en­teel­li­sis­takin syitä. En näe Laa­jasa­lon­ran­taa keskus­tan eas­t­end­inä vaan Itä-Helsin­gin wes­t­end­inä. Sen sijaan, että metro­radan eteläpuo­li­nen rypälekaupun­ki olisi Havis Aman­dan vap­pu­vi­uh­ka se voisi olla Mar­janiemen ja Tam­misa­lon ja Jol­lak­sen ym Merikaupun­ki kun harpinkär­ki sijoite­taan Var­tiosaa­reen ja sku­ru Itikseen.

    Katveisi­in ei pidä rak­en­taa. Ilask­ivi niitä aikoinaan pikakaavoitut­ti protesti­na kaupun­gin­su­un­nit­telun hitau­teen. Nykyään niitä raken­netaan hiilinieluiksi.

  56. Mitään vuokrien kom­pen­soin­tia ei ole. Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen vuokra on sen ver­ran että sil­lä mak­se­taan sekä ton­tin vuokra, ylläpi­to että lyhen­netään lainat.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle on esitel­ty mat­ka-ajat Kru­unuvuoren­ran­nas­ta lau­tal­la ja sil­lan avul­la eri puoli­ulle Helsinkiä. Laut­ta häviää kirkkaasti pait­si, jos ollaan matkalla Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Katajanokalle. 

    Pere­hdyt­tyäni muu­tami­in lähteisi­in, sain selville syyn laut­tay­htey­den väitetylle hitaudelle. Välil­lä Kru­unuvuoren­ran­ta-Kaup­pa­tori, tai Kaup­pa­tori-Kru­unuvuoren­ran­ta, hidas­taa matkan­tekoa vesili­iken­teelle Eteläsa­ta­mas­sa asetet­tu nopeusra­joi­tus (=10km/h).

    Läh­teen (Selvi­tys laut­taan perus­tu­vas­ta joukkoli­ikenne-yhtey­destä Helsin­gin kan­takaupun­gin ja Laa­jasa­lon välil­lä. Helsin­ki 2011. Julka­isi­ja: Helsin­gin kaupun­ki; Tek­i­jät: Des­tia Oy Infra­su­un­nit­telu, Finn­fer­ries) mukaan on Kaup­pa­to­ril­ta Kru­unuvuoren­ran­taan ulot­tuvas­ta 3,1 kilo­metrin pituis­es­ta matkas­ta peräti 1,3 kilo­metriä, eli 42%, maini­tun nopeusra­joituk­sen piiris­sä Eteläsa­ta­mas­sa, ja edel­lisen sekä läh­teen (“http://www.hel.fi/static/liv/2013/veneopaskartta.pdf”) mukaan aina Kata­jan­nokan­lu­odon ja Kata­jan­nokan väliselle lin­jalle asti. 

    En ehkä tunne tarkoin kaikkia tuon vesili­iken­teen nykyisen nopeusra­joituk­sen taus­tatek­i­jöitä, mut­ta se kuu­lostaa mielestäni vähin­täänkin yhtä tur­val­liselta kuin Iso-Bri­tann­ian “Loco­mo­tive Act 1861”. ks. esim. “http://en.wikipedia.org/wiki/Locomotive_Acts”, jon­ka mukaan mm.:
    — “A speed lim­it of 10 mph (5 mph in towns) was imposed for road loco­mo­tives, … (Sec­tion 4)”. Huom! 10 mph = 10 miles per hour = n. 16 km/h, ja 5 mph = n. 8 km/h.

    Sen jäl­keen säädet­ti­in uusi laki (Loco­mo­tive Act 1865), joka oli edel­liseen ver­rat­tuna selvästi tiukem­pi, sil­lä sen mukaan:
    — “… vehi­cles should be accom­pa­nied by a crew of three; and if the vehi­cle was attached to two or more vehi­cles an addi­tion­al per­son was to accom­pa­ny the vehi­cles, and a man with a red flag walk­ing at least 60 yd (55 m) ahead of each vehi­cle, who was also required assist with the pas­sage of hors­es and car­riages. The vehi­cle was required to stop at the sig­nal of the flag­bear­er. (Sec­tion 3)”
    ja
    — “A speed lim­it of 4 mph (2 mph in towns) was imposed for road loco­mo­tives, with a fine of 10l for con­tra­ven­tion. (Sec­tion 4)” Huom! 4 mph = 4 miles per hour = n. 6.4 km/h, ja 2 mph = n. 3.2 km/h.

    Jos Laa­jasa­lon eri liiken­nevai­h­toe­hto­jen ver­tailuis­sa laut­tavai­h­toe­hdol­ta edel­lytetään (osin) noin 150 vuot­ta van­han, kiskoli­iken­net­tä koske­van lain­säädän­nön kaltaisia määräyk­siä mm. nopeusra­joituk­sis­sa, eikö sil­loin samaa pitäisi vaa­tia myös silta-raitiotie-vaihtoehdolta?

    Ole­tan, että vesili­iken­teen nopeusra­joituk­sil­la on vankat perus­teen­sa mm. alus­ten aikaansaa­man aal­lokon, vir­tausten, yhteen­tör­mäys­riskin jne. (hait­to­jen) osalta. Pitäisikö silti myös vesili­iken­teen osalta ottaa ammat­tili­iken­teessä huomioon mm. koulu­tuk­sen, alus­ten (ja niiden jär­jestelmien ja varustei­den) teknisen kehi­tyk­sen sekä tur­valait­tei­den ja ‑jär­jestelmien myötä tapah­tunut kehi­tys, kun­han asete­tut tur­val­lisu­us­tavoit­teet täyt­tyvät valvo­van vira­nomaisen hyväksymäl­lä tavalla?

    Kiskoli­iken­teen osalta se ilmeis­es­ti on ollut (vai onko?) mah­dol­lista, kun raitio­vaunut saa­vat nyky­isin ajaa Helsin­gin keskus­tas­sa (Kata­jan­nokallakin?) nopeudel­la joka on käsit­tääk­seni selvästi yli 10 km/h. Onko se nykyi­nen mak­siminopeus 30, 40 vai 50 km/h? Entä sit­ten vai­hteit­ten kohdal­la tai silloilla? 

    Kuu­den min­uutin vuoroväli laut­to­jen osalta on mielestäni erit­täin lyhyt ja edel­lyt­tää ilmeis­es­ti neljän lau­tan käyt­töä. Lisäk­si viisi laut­taa (joista yksi var­al­la) kor­vaa­mas­sa yhtä sil­tay­hteyt­tä Laa­jasa­loon kuu­lostaa mielestäni aika paljol­ta, varsinkin jos neljään laut­taan tarvi­taan kol­men hen­gen miehistö kahdessa vuorossa (=4x3x2=24). Tehdyt valin­nat, mm. bussien mukanao­lo, johta­vat korkeisi­in kus­tan­nuk­si­in laut­tavai­h­toe­hdon osalta.

    Näistäkin seikoista huoli­mat­ta oli aiem­min maini­tun läh­teen mukaan tuo viiden lau­tan laut­tavai­h­toe­hto Helsin­gin veron­mak­sajien kannal­ta selvästi edullisem­pi, kun kumu­lati­iviset kus­tan­nuk­set (investointi‑, käyttö‑, ylläpi­to- ja korkokus­tan­nuk­set) sen ja sil­taratkaisun tapauk­sis­sa leikka­si­vat vas­ta jos­sain sadan vuo­den kulut­tua. Rahas­sa mitat­en laut­tavai­h­toe­hto näyt­täisi voit­ta­van edullisu­udel­laan kirkkaasti!

    Kumpi siis mah­taa olla parem­pi vai­h­toe­hto? Vas­taus taitaa riip­pua siitä, keneltä kysytään ja mitä tek­i­jöitä painotetaan!

    PS. Tuo brit­tien Loco­mo­ti­va Act 1861 sisäl­si muuten mie­lenki­in­toisen kohdan: “8 Loco­mo­tives pro­pelled by Steam to con­sume their own Smoke.” Mitäköhän tuokin asia oikein tarkoitti?

  58. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Mitään vuokrien kom­pen­soin­tia ei ole. Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen vuokra on sen ver­ran että sil­lä mak­se­taan sekä ton­tin vuokra, ylläpi­to että lyhen­netään lainat.

    Aran korko­tukea voinee pitää vuokrien kompensaationa.

  59. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Mitään vuokrien kom­pen­soin­tia ei ole. Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen vuokra on sen ver­ran että sil­lä mak­se­taan sekä ton­tin vuokra, ylläpi­to että lyhen­netään lainat.

    Kos­ka kaupun­gin vuokrat ja markki­navuokrat eroa­vat toi­sis­taan on selvä, että ero­tuk­seen sisäl­tyy tukea. Tuen saa­ja on sel­l­ainen, joka on onnis­tunut saa­maan kaupun­gin vuokra-asun­non sen myön­tämisa­janko­hdan kri­teere­in. On var­maankin hel­posti löy­det­tävis­sä ver­rokkipare­ja, joil­la tämän­hetki­nen taloudelli­nen ja sosi­aa­li­nen tilanne on muu­toin ident­ti­nen mut­ta toinen voi asua kaupun­gin vuokral­la edullisemmin.

    Kaupun­gin pitkä asun­to­jono ei var­maankaan johdu yksi­no­maan eri­no­mais­es­ta arkkite­htu­urista tai mukav­ista naa­pureista vaan myös ja nimeno­maan asun­to­jen suh­teel­lis­es­ta edullisuudesta.

    Tuen määrä riip­puu vuokra-asun­tomarkki­noiden tilas­ta. Tuen täs­mälli­nen määrä selviäisi ain­oas­taan aset­ta­mal­la kaik­ki kaupun­gin asun­not vapaasti vuokrat­taviksi markki­nahin­taan. Täl­löin markki­nahin­ta tasoit­tuisi kokon­aiskysyn­nän mukaan olletikin siten, että nyky­is­ten kaupun­gin vuokralais­ten vuokra nousisi. Tämä nousu osoit­taisi tuen määrän. 

    Nyt sit­ten kaupun­ki voisi hoitaa sosi­aalisen asum­istuen tarpeen kun­nan asum­is­lisäl­lä, jol­loin tukea saisi­vat ain­oas­taan ne taloudet, jot­ka sitä aidosti tarvit­se­vat. Tämä tuki tulisi run­saasti rahoite­tuk­si kohon­neil­la vuokrilla.

    Kun­nalli­nen asum­is­tu­ki olisi jär­jestelmänä ikävä ja edel­lyt­täisi tuki­in liit­tyvää vah­timista sekä myös tahal­lista tukeen sopeutumista. 

    Asia tulisikin jät­tää varat­to­mia ja tulot­to­mia luku­unot­ta­mat­ta markki­noiden hoidet­tavak­si lisäämäl­lä asun­to­tuotan­toa niin paljon, että kovan rahan vuokrat alen­tu­isi­vat läh­estyen nyky­isiä kaupun­gin vuokria, jot­ka nekin jo sisältävät ton­tin­vuokras­sa “ansait­se­ma­ton­ta” pääomakustannusta.

    Mis­sä muo­dos­sa asun­to­tuotan­toa lisätään ei ole kovin ratkai­se­vaa sil­lä jon­nekin raken­net­tu uusi asun­to vapaut­taa van­han asun­non muual­ta. On kuitenkin raken­net­ta­va sel­l­aisia asun­to­ja, joille on kysyn­tää. Ei myöskään pidä antaa “sosi­aalisen” raken­nus­tuotan­non vedät­tää omia kus­tan­nuk­si­aan ja voit­to­jaan markki­noi­ta pilkko­ma­l­la. — Jotkut uusista kovan rahan asun­noista tun­tu­vat ole­van jo liian kalli­ita joten ne tule­vat markki­noille vitkaan.

    On myös kysyt­tävä onko kaupun­gin raken­nus­stan­dar­di nous­sut jo liian korkeak­si korkean neliöhin­nan puffaamana?

Vastaa käyttäjälle Olli Saarinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.