Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2014

8.4.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Koivusaari

Esitys hyväksyttiin muutoksitta, mutta asemakaavoituksen ohjeeksi hyväksyttiin yksimielisesti kaksi minun esittämääni lisäystä. Niiden mukaan asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta laittaa moottoritieliittymä vähän inhimillisempään kokoon sekä sitä, voisiko rakennustehokkuutta lisätä kaavaillusta.

Risteyksen vaatiman alueen pienentäminen edellyttäisi, että Länsiväylän luokitusta alennettaisiin maantieksi tai kaduksi. Tähän tarvitaan valtiovallan myötävaikutusta. Tehokkuuden nostaminen taas tarkoittaisi selvästi korkeampia taloja. Aika paljon on tullut palautetta, että Koivusaareen tornit sopisivat. Ne voisivat olla vähän kauniimpia kuin Keilaniemessä.

Kivinokka

Pantiin pöydälle viikoksi. Hieno suunnitelma, täytyy sanoa. Esittelyssä kävi ilmi, että kevyen liikenteen väylä on todella tarkoitus ohjata siirtolapuutarha-alueen läpi. Olen siis turhaan syyttänyt siirtolapuutarhaa kohtuuttoman estevaikutuksen aiheuttamisesta. (Siirtolapuutarha-alueiden tyly maine ulkopuolisilta suljettuna alueena taitaa olla peräisin pääosin Marjaniemestä.)

Ihmettelin, miksi kaavailtu kevyen liikenteen väylä on laitettu luomaan yhteydet Kulosaaren metroalueen kauemmalle sisäänkäynnille. Lähempi on 200 metriä lähempänä. Nyt se on tosin jostain syystä suljettu.

Minä olisin valmis rakentamaan paitsi ne yleiskaava-alueen ulkopuolelle lähellä Itäväylää kaavaillut alueet, joitakin siinä lähellä olevia alueita, jotka ovat kävelymatkan päässä metrosta. Muuten tämä pitäisi jättää virkistysalueeksi kompensoimaan voimakkaasti tiivistyvää kaupunkirakennetta.

En ymmärrä ajatusta sijoittaa alueelle yhä lisää kesämajoja. Ongelmana on pikemminkin, että majat valtaavat alueesta pääosan niin, että yleiselle virkistysalueelle jää aika vähän tilaa.   Toki, jos mökkien välissä on tyhjiä kohtia, sinne, mutta ei mökkialueen laajenemista.

Vuosaaren monipolttoainevoimala

Tämä kaavoitetaan optioksi. Rakentamisesta ja sijainnista ei ole päätöstä. Toinen vaihtoehto on  muuntaa Hanasaaren voimala sellaiseksi, että siinä voidaan polttaa haketta, mutta siinä on suuria kaupunkirakenteellisia ongelmia. Aluetta tarvitaan asuntotuotantoon eikä Sompasaaren ja Kruunuvuorenrannan ratikkayhteydet ole oikein sopusoinnussa haketta tuovien laivojen kanssa.

(Jos Hanasaaren voimala säilytetään, polttoainetta tuovat laivat voisivat purkaa lastinsa vaikka Vuosaaressa, jossa ne lastattaisiin pienempiin aluksiin, jotka mahtuvat seitsemän metriä korkean sillan ali. Näitä on Keski-Eurooppa täynnä.)

Koska esittelyssä kerrottiin, kuinka paljon hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun kivihiili korvataan hakkeella, on pakko loogisuuden nimissä huomauttaa, etteivät ne vähene periaatteessa lainkaan. Nuo voimalat toimivat päästökauppasektorilla, joten jokainen hiilidioksiditonni, jonka ne säästävät, siirtyy Euroopassa jonnekin muualle.  Päästöoikeuksien hinta alenee sen verran, että joku muu lykkää siirtymistä pois kivihiilestä. Tämä tietysti sillä oletuksella, että päästökauppaa ei ryhdytä romuttamaan ja oikeuksien nykyinen hinta nousee edes vähän.

(Jos EU tekee niin kuin minusta pitäisi tehdä ja asettaa päästöoikeuksille minimihinnan, silloin asetelma muuttuu ja todellista säästöä syntyy, mutta siis jos.)

Silti tuollainen voimala kannattaa rakentaa, koska hiilellä ei ole tulevaisuutta. EU on luvannut vähentää päästöjä merkittävästi ja tämä lupaus voi vielä kiristyä. Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan huomattavasti, jolloin hiilen poltto käy kannattamattomaksi puuhun verrattuna. Tämä investointi on siis ajan myötä taloudellisesti järkevä. Ei sinänsä olisi ilmaston kannalta mitään vikaa siinä, että Vuosaaren voimala toimisi hiilellä niin kauan kun se kannattaa ja siirtyisi hakkeeseen, kun päästöoikeuksien hinta on noussut korkeaksi.

En ole varma, että Vuosaaren voimala tulee käyttämään kotimaista polttoainetta, koska sitä ei kannata rahdata Helsinkiin vaikkapa Keski-Suomesta, vaan käyttää Jyväskylässä. Sama päästökauppa lopettaa myös turpeen käytön ja kotimaisesta puusta tulee pulaa. Satamakaupunkien on logistisesti järkevää käyttää tuontipolttoainetta ja hankkia kotimaista poltettavaa vain lähietäisyydeltä.

Liikenteen pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia  

Merkittiin tiedoksi. Keskustelu koski vain Vallialanlaaksoa. Viimeksi ratikkayhteys kaatui, koska se oli äänestetty taktisesti väliäänestyksissä ulos ja jäljelle jäi vain busseillekin avattava yhteys, joka kaatui. Ratikkayhteys on välttämätön. Se tuottaa joukkoliikenteen käyttäjille aikasäästöjä 200 000 tuntia vuodessa. Se on aika paljon suhteutettuna nyt vaikka niihin siirtolapuutarhamajoihin, joiden rauhaa ratikka vähän häiritsee.

Minusta virasto voisi osallistua aktiivisemmin julkiseen keskusteluun ja oikoa vääriä tietoja, joilla tätä laskelmaa yritetään horjuttaa. Mukana ovat myös ne ratikan käyttäjät, jotka käyttäisivät välipysäkkejä, jos ratikka pantaisiin kulkemaan olevaa katuverkkoa pitkin.

 

Kommentit

66 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2014”

  1. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2014 kello 20:57

    Paljonko on ‘aika paljon’, jos se suhteutetaan siihen palautteen määrään, joka on Koivusaaren merentäyttö- ja rakantamissunnitelmaa vastustavaa?

    Osmo, olen ymmärtänyt että vihreät ovat lähidemokratian kannattajia. Kuulutko sinä vihreisiin vai ns. betonipuolueeseen tai sorakeisareiden klaaniin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. pauli jokinen kirjoitti 8.4.2014 kello 21:05

    Se on ollut Kivinokka-liikkeen ajatus, että lisää mökkejä sijoitettaisiin nimenoman olemassa olevien mökkien lomaan, sinne mahtuu vielä. Ja mökkien lomaan ei oikein mitään muuta toimintaa saa järkevästi. Ja lisämökeillä alueen käyttöaste kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  3. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2014 kello 22:49

    En ole varma, että Vuosaaren voimala tulee käyttämään kotimaista polttoainetta, koska sitä ei kannata rahdata Helsinkiin vaikkapa Keski-Suomesta, vaan käyttää Jyväskylässä.

    HELENin ajatus on siis, että jossain tyyliin Pieksamäellä olisi terminaali, jossa hake tai mikä lie lastattaisiin junaan ja ajettaisiin sillä Vuosaareen. Äkkiseltään tämä kuulostaa ihan kannattavalta. Se parempi vasta-argumentti on, että tuon hakkeen voisi polttaa siellä jossain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2014 kello 22:58

    Kivikaupungin kasvatti:
    Paljonko on ‘aika paljon’, jos se suhteutetaan siihen palautteen määrään, joka on Koivusaaren merentäyttö- ja rakantamissunnitelmaa vastustavaa?

    Jos riittävä syy olla rakentamatta jotain on että sitä on vastustettu, niin voidaan yksinkertaistaa asioita ihan vaan asettamalla maanlaajuinen rakennuskielto. Käsittäkseni demokratiaan kuuluu että kaikki saavat sanoa sanottavansa, ja sitten päätetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  5. Poth1ue1 kirjoitti 8.4.2014 kello 23:06

    No, mitenkäs olisi hakkeen sijasta biohiilen (ja torre… mikäsenytolikaan yms.) käyttö? Nykyiset voimalat voisi käyttää loppuun saakka, biohiilet (yms.) voisi käsitellä aika pitkälle täysin samoilla vehkeillä kuin kivihiilen eikä voimalan viereen varastoitu polttoaine kirjaimellisesti mätänisi käteen.

    Tietysti, jos dogmaattisesti ainoa oikea ratkaisu on rahdata haketta toiselta puolelta maapalloa, niin sittenpä niin varmaankin tehdään…

    Joskus tulevaisuudessa kirjoitetaan taatusti uusi versio hölmöläisten tarinoista ja niissä hölmölä on totta kait EU suurimpien pöljien löytyessä Euroopan parlamentista. Tämän hölmölän tolloin perhe löytyy kylän syrjäisimmästä nurkasta ja tokihan tämä suomalaisten poppoo ilomielin polttaa oman aittansa, navettansa ja tupansa ihan vaan sen takia, että muut hölmöläläiset kuvittelevat sen hätistävän metsänrajassa mörisevän hiilipeikon muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 9.4.2014 kello 8:44

    OS: “Pantiin pöydälle viikoksi. Hieno suunnitelma, täytyy sanoa.”

    Tarkentaisitko vielä, kumpaa suunnitelmaa tarkoitit: kivinokkalaisten virkistysaluevaihtoehtoa vai viraston esittämää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.4.2014 kello 9:06

    Viraston esittämä suunnitelma on hieno, mutta se ei tarkoita vielä, että Kivinokkaan pitäisi ohjata rakentamista. Vihreiden kanta on virkistysaluekäytön puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Laajasalon lautturi kirjoitti 9.4.2014 kello 9:09

    Hanasaareen polttoainetta tuovat laivat voisivat purkaa lastinsa Vuosaaressa, jossa ne lastattaisiin pienempiin aluksiin, jotka mahtuvat seitsemän metriä korkean Kruunuvuoren sillan ali.

    Halvemmaksi tulisi harkita Laajasalon matkustajien lastausta proomuihin, jolloin siltaa ei tarvittaisi ollenkaan. Proomulla kulkisivat myös polkupyörät hyvin. Polkupyörättömät asukkaat voisivat kulkea Herttoniemen kautta metrolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Vallilanlaakso rauhaan kirjoitti 9.4.2014 kello 9:35

    Kaupunkisuunniteluvirasto pystyy kyllä tuottamaan mitä tahansa laskelmia, jotka tukevat heidän suurta unelmaansa Vallilanlaakson puiston halkaisevasta joukkoliikennekadusta ja myöhemmin liikenteen poikittaisväylästä. Ja voihan siinä puistossa ajellessa joku minuutti säästyäkin.

    Näiden tilaustutkimusten lisäksi asiaa olisi ollut helppo tutkia myös käytännössä. Miksi Arabian ja Pasilan yhdistävää linjaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun olemassaolevan yhteyden kautta ei ole haluttu edes kokeilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Tuomas kirjoitti 9.4.2014 kello 10:00

    Jos pitäisi valita tästä kaupungista vain yksi uudisrakennuskohde, jota vastustaa, se olisi juuri Kivinokka. Miksi juuri Kivinokka, kun tuntuu siltä että Helsingissä on vaikka millä mitalla maisemallisesti, virkistyksellisesti ja kulttuuriarvoiltaan yhdentekevää nokkosta kasvavaa pusikkoa. Tai muuten vain vähempiarvoisia viheralueita.

    Kuulun myös niihin jotka ihmettelevät sitä miksi Kulosaaren ja Siilitien metroasemille rakennettiin kalliit ylimääräiset uloskäynnit, joita kuitenkin saa käyttää vain hätätilanteessa? Parhaimmillaan joukkoliikenteen käyttäjän päivittäiset kävelymatkat kasvavat puolella kilometrillä tuon vuoksi. Jollakin fiktiivisellä henkilöllä, joka kulkisi päivittäin Siilitien ja Kulosaaren väliä, ylimääräistä kävelymatkaa voisi tulla jo melkein kilometri.

    Jostain muistan sellaisen selityksen, että uudet uloskäynnit eivät ole esteettömiä, joten niitä ei voi sen vuoksi ottaa yleiseen käyttöön. Samaa logiikkaa ei kuitenkaan noudateta juna-asemien tai bussipysäkkien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. Pasi Kukko kirjoitti 9.4.2014 kello 11:54

    Ylipäätään käsittämätöntä miksi kukaan pitäisi Hanasaaren voimalan olemassaoloa välttämättömänä. Se alue pitää rakentaa heti kun nykyinen voimala tulee käyttöikänsä päähän (ihan millä tahansa mittarilla). Piste.

    Hakkeella on metsässä funktio eikä se ole se, että sitä nypitään yksi kerrallaan maasta pärekoriin jotta se voisi lämmittää helsinkiläisten koteja.

    Myös ilmakaapeleista pitäisi päästä kokonaan _eroon_ eikä kalliisti suoristella niitä yksi kerrallaan pari tuumaa yhteen suuntaa ja kolme takaisin joidenkin vuosien päästä.

    Tällöin Kulosaareenkin voisi täydennysrakentaa monta uutta kerrostaloa. Ei myöskään mene jakeluun miksei Mustikkamaan parkkipaikalle pystytetä tornitaloja. Ei sinne tarvitse kenenkään autolla huristella, varsinkaan siinä vaiheessa kun Isoisän silta saadaan paikoilleen (tässäkin projektissa on taas aloiteltu kaksi vuotta eikä ole mitään konkreettista näyttää).

    Kivinokka on enemmän mixed bag. Siitä voi tulla erittäinkin piristävä poikkeus suomalaisittain muutoin varsin nihkeään suunnittelu- ja rakennusperinteeseen. Paino sanalla voisi.

    Kuitenkin, oikeaoppisten propagandasääntöjen mukaisesti kansalle esiteltiin kolme vaihtoehtoa jotka suunniteltiin siten, että vain yhdellä on tosiasiallinen mahdollisuus läpäistä seula.

    Osassa suunnitelmista oli mukana Itäväylän kansittaminen ja eteläosan rakentaminen (jotka toteutetaan jollain aikavälillä joka tapauksessa), osassa loistivat mystisesti poissaolollaan. Reilu vertailu/kohtelu tehtiin – jälleen kerran – mahdottomaksi.

    Mutta asukasmäärästä riippumatta Kivinokka on ja jää pussinperäksi. Kauniina kesäaamuna jokunen lähimpänä uutta siltayhteyttä asuva kivinokkalainen saattanee juuri ja juuri jaksaa raahustaa ne 700+ metriä Kulosaaren metroaseman laiturille.

    Et ole Ode ainoa jota ihmetyttää miksi Kulosaaren metroaseman peruskorjauksen yhteydessä puhkottu uusi sisäänkäynti (aikataulu meni muuten ihan kunnolla reisille, oudosti sama juttu sujui kuitenkin Siilitiellä kiitettävästi vaikka tiettävästi ihmiselle ei ole lajityypillistä siirtyä kädettömästä suvereeniksi näin lyhyessä ajassa) muurattiin heti umpeen kun suinkin kehdattiin.

    Järkevämpi projektinrahoittajataho olisi puhkonut tunnelin samalla vaivalla sinne toisellekin puolelle Kulosaarta ja vieläpä pitänyt sen saatana auki, ja minimissään vain ilmoittanut, että lähin lippuautomaatti löytyy sitten aseman toisesta päästä – emmekä tätäkään tunnelia aio talvella kolata/hiekottaa koska kaupunki persaukinen ja maksaisi ylimääräiset luokkaa 50 euroa joten ei mitenkään kannata kannattaa…

    Suomeksi ilmaistuna Kivinokan liikenne tulee siis perustumaan yksityisautoiluun. Ja jo valmiiksi ruuhkaisen Itäväylän nykykäyttäjät tulevat Kivinokan rakentamista kiroamaan aikanaan jokaisena työpäivänään – tullessa ja mennessä. Se on sitä kuuluisaa itseaiheutettua mielenrauhaa, luulen.

    6000 asukasta on toki 50% parempi saavutus nyky-Kulosaareen verrattuna. Oleellinen seikka tässä on kuitenkin huomata, että tällainen päätös viedään läpi vuonna 2014. Sata vuotta sitten sen sijaan emme tienneet onko sellaista kansakuntaa kuin Suomi enää edes olemassa vuonna 2014.

    Sitten on toki sekin ihan kurantti näkökulma, että Kivinokka on aika monen mielestä jokseenkin ainutlaatuinen paketti jo sellaisenaankin. Mutta, että onko se myös reilu, siitä voidaan perustellusti olla montaa mieltä.

    Toki Kivinokka (ja kaupungiin muut vastaavat alueet) pitäisi upgreidata 2000-luvulle muuttamalla mökit (koskee luonnollisesti myös Herttoniemen siirtolapuutarhaa) ympärivuotisesti asuttaviksi kaupungin omistamiksi kodeiksi.

    Pihoille ym. olisi mahduttanut helposti satoja uusia nk. mobiilimajoja joihin pienituloisillakin olisi ollut aidosti varaa.

    Laskeskelin joskus huvin ja hyödyn vuoksi, että kun muuttaisi Helsingin siirtolapuutarhatalot/kesämajat ympärivuotisiksi ja jokaiselle tontille lisäisi vielä pienen mobiilimajan, saataisiin koti 4000:lle pariskunnalle eli 8000 uudelle helsinkiläiselle.

    Kasvimaapalstojen lukumäärästä puolestaan itselläni ei ole esittää oikein minkään suuntaista arviota paitsi, että niitä on ihan helvetisti. Ja niissä(kin) jokaiseen voisi istuttaa mobiilimajan.

    Mitään ei tarvitsisi – ainakaan toistaiseksi – tuhota peruuttamattomasti, ja silti kaupunkiin olisi mahdollista saada erittäin nopealla aikataululla tuhansia ja taas tuhansia uusia asukkaita – vieläpä erittäin edulliseen hintaan.

    Ja kaupanpäällisiksihän tulisi sitä kauan peräänkuulutettua aidosti sosiaalista asumista. Ja todennäköisesti myös eläjäistöä jonka ekologinen paine osoittautuisi keskivertohesalaista aika monta kertaluokkaa alhaisemmaksi.

    Jotenkin veikkaisin, että saataisiin myös paljon vähemmän tosiasiallisia tai vain henkisiä nimbyilijöitä, ympäritärkeilijöitä sekä tyylipuhtaita kuspäitä.

    Mutta kuten Suomessa yleensä on asioita ollut tapana hoitaa, pilataan ensin, ja katsotaan sitten olisiko jotain vielä mahdollista jollain konstilla pelastaa. Suomalainen insinööri on siitä erinomainen, että hän jos joku rakentaa ensimmäisenä sen aikakoneen…

    Yleensä ottaen olen sitä mieltä, että ainoastaan sisäinen käyttöinsinööri tulee tyytyväiseksi pelkästään sillä tiedolla, että saadaan käyttöön sen ja sen verran asumistehokkuutta.

    Sama insinööri ei osaa faktoroida yhtälöihinsä asumismielekkyyttä kun se ei tahdo taipua kovin helposti rigidiksi summamuuttujaksi.

    Olisi kiva haastaa pitempäänkin, mutta kun tästä maksetaan niin huonosti, niin en nyt malta tämän enempää. Sananen kuitenkin muistakin aiheista.

    Koivusaari tullaan ryssimään, sen voi nähdä jokainen jo sielunsa silmin ilman, että pitää vielä olla kummoinenkaan ennustaeukko. Kaupunkirakentamisen ryssiminen on meillä vähän niin kuin verissä.

    Monipolttovoimala, my ass…

    Toriumvoimala Vuosaareen pitäisi rakentaa, ja sen lisäksi vetää mietintämyssy niin syvälle päähän, että ratkaisukeskeisesti etsitään se malli jolla Helsinki saadaan tulavaisuudessa lämpimäksi maalämpökaivojen sekä aurinkokeräinten myötävaikutuksella ilman, että tarvitsee puhkoa yhtäkään reikää metroverkostoon.

    Haastavaa se toki tulee olemaaan (kuten nykyisin tapana on sanoa), mutta kaukana mahdottomasta. Ja myös erittäin kaukana järjettömästä.

    Aurinkoenergian polkuriippuvuudesta voi alkaa huolestua heti siinä vaiheessa kun tuo kultapallo alkaa vedellä viimeisiään. Siihen menee nykytiedon valossa vielä aika pitkään – myös keskivertoinsinöörin mielestä (huom! oletus, ei tieto).

    Oikein ehanaa kevättä kaikille.

    PS. Miksi Ode muuten puhut niin harvoin omista tunteista/tuntemuksistasi? Niistä kuulisin mielelläni paljon nykyistä enemmän. Välittyisi paremmin kuva ihmisestä eikä niinkään puhuvasta taskulaskimesta.

    Olen itsekin pitänyt omaehtoista taukoa blogistasi jo aika pitkään kun keskustelu tuntui ja tuntuu edelleenkin jumittuvan hyvin nopeasti sellaiseksi “minun numeroni ovat parempia kuin sinun numerosi” -tasoiseksi vänkäämiseksi joka ei oikeastaan hyödytä ketään eikä mitään.

    Uudet/paremmat ideat tuppaavat hukkumaan turhanpäiväiseen ja usein kovin pikkusieluiselta vaikuttavaan signaalikohinaan (varmasti olen itsekin aikoinani tähän syyllistynyt, mistä jälkijättöiset pahoitteluni).

    Harvalla kuitenkaan on aikaa alkaa plarata jokaista blogipostausta kommentteineen läpi niiden timanttien, tai edes rubiinien, yhyttämisen toivossa. Harmittaa, että hyvä “kontentti” hukkuu tähän moolokin kitaan jota myös bloggaamiseksi kutsutaan.

    Olisi mahtavaa jos voisit Ode epäsäännöllisen säännöllisesti jotenkin nostaa puolipysyvästi “framille” keskeisiä, ilahduttavia (todellakin tarvitsemme positiivisia uutisia/ajatuksia!) tai muulla tavoin intresantteja aiheita/havaintoja. Olisiko tässä uuden dropdown-valikon paikka?

    Aina ei vaan ole aikaa lukea ajatuksella, ja myöhemmin kun olisi aikaa, ei tahdo muistaa/löytää oikeaa threadiä.

    Lue mun kirjoja ei riitä vastaukseksi. Pyrin niin jo tekemään mahdollisuuksien mukaan, mutta maailman myös muuttuu niin nopeasti että eilisen kurantti kama saattaa hyvinkin joutaa jo huomenna kaatopaikalle.

    Joka tapauksessa, kiitos näistä luku- ja kommentointituokioista. Ja ennen kaikkea siitä, että olet jaksanut sinnikkäästi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen yrittää, olla toiveikas ja tarjota toivoa meille muillekin.

    Ehkä Kivinokallekin saadaan vielä suhteellisen kunniallinen loppu vaikkei sivistysvaltioissa tällaista plänttiä kehdattaisi tarjota välttämättömänä osaratkaisuna Helsinskyn asuntopulaan kun olisi järeämpikin ja jo valmiiksi myllätty vaihtoehto olemassa ihan liki ydinkeskustaa.

    Mutta osaoptimoidaan nyt sitten taas kun emme muuhunkaan tunnu pystyvän.

    Hurjimmissa mielikuvissa olen itse onnistunut asuttamaan tuolle myyttiselle ja lähes kantakaupungin kokoiselle saarelle 200 000 asukkia (jos ja kun tällainen tilaisuus rakentaa Santahaminaan joskus tulee, olisi suorastaan ympäristörikos tyytyä johonkin vaivaiseen 20 000 asukkaaseen) Cirrus-kokoluokan torneihin joissa kaikilla asukkailla olisi merinäköala, kaikki huoneistot olisivat mallia läpitalon, ja vieläpä asukkaille tarjoutuisi konkreettinen mahdollisuus vuokrata kesäaikaan kahta parvekettaan ei-vaativille turisteille (joillekin asukkaille tämä voisi olla ihan merkittäväkin tulonlähde, tai parhaimmillaan, OMG!, jopa ainoa tulonlähde).

    Sillä eivätkö vihreät kovasti vähintäänkin mielikuvissaan helli ajatusta maailmasta jossa ei olisi ihan pakko elää täysin samankaltaista elämää mitä naapurin insinööri-Ilpo ja virkamiesnainen-Virpi vaimoineen sattuvat pitämään parhaana kuviteltavissa olevana elämänmuotona?

    Jokaisesta kerroksesta löytyisi myös pari vuokrattavaa pientä työtilaakin joka tarkoittaisi lisätuloja taloyhtiölle, ja parhaimmassa tapauksessa jollekin onnelliselle sitä, että duuniin pääsee taloyhtiön hissillä. Porraskäytävässä olisi luonnollisesti pieni WC.

    Tornien alin kerros varattaisiin pääasiassa liiketiloiksi, tai mikä ettei vaikka päiväkodiksi jos tarvetta on. Tosin rannan puolelle voisi mainiosti toteuttaa pienelle perheelle sopivan modernin rivariasuntoratkaisun.

    Luonnollisesti Santahaminan rannat jätettäisiin näissä luonnostelmissa rakentamatta ja kaikille avoimiksi paikoiksi liikuskella – kuten muukin osa Santahaminaa.

    Asunnoissa itsessään olisi neliöitä laskennallisesti varsin vaatimaton määrä, mutta sen lisäksi, että huoneistot olisivat identtisiä (tosin peilikuvina), tilankäyttö olisi suunniteltu siten, että yhdessä asunnossa voisi asua ihan mukavasti 1-4 ihmistä. Perheelliset säilyttänevät/uudelleenpystyttävät väliseinät, yksin/kaksinasuvat ehkä preferoisivat saattaa koko tilan yhdeksi isoksi “loftiksi”. Whatever rocks your boat.

    Asuntojen eteinen toteutettaisiin ikään kuin varsinaisesta huoneistosta irrallisena elementtinä osana porraskäytävää (toki kuitenkin niin, että eteisen voi sulkea ja lukita) jossa myös fillareille olisi selkeästi merkatut asuntokohtaiset paikat.

    Rakennuksen paloturvallisuudesta huolehdittaisiin Cirruksen tapaan modernilla vesisumujärjestelmällä. Suomalaisten tulipaloneuroosista pitäisi opetella pois eikä kaikin tavoin yrittää sitä vahvistaa.

    Keskeinen idea asunnoissa olisi luonnonmukaisten materiaalien käytön maksimointi (namely, puu aina kun mahdollista koska siitä ei vapaudu palotilanteessakaan myrkyllisiä kaasuja mihin jengi tulipaloissa käsittääkseni yleisimmin kuolee).

    Sekä ajatus siitä, että avautuva merimaisema yhdellä puolella ja metsämaisema toisella puolella on parasta ja ajatonta sisustussuunnittelua jolloin “tarve” huoneistojen ilmiasun muuttamiseen kulloisenkin ohikiitävän muodin mukaisesti tavallaan poistuu yhtälöstä kokonaan.

    Asunto näyttäytyisi joka päivä vähän erilaiselta. Toisin sanoen, se olisi sääriippuvainen. 🙂

    Itseasiassa talon rasitteeseen voisi hyvin liittää kiellon (kaikki kiellot eivät suinkaan ole pahasta), että integroituja kaappeja ei ylipäätään saa poistaa eikä lattiaa uusia ilman lupaa (eli käytännössä kun lautalattiaa ei voi enää enempää hioa, vasta sitten sen voi vaihdattaa uuteen).

    Sillä eikö jengi itseasiassa ensitöikseen asennuta koteihinsa lautalattiat – mikäli niihin siis on ylihintaisen asunnonoston jälkeen enää varaa?

    Vastenmielisimmät remonttiperkeleet jäisivät siis näistä taloista oikeastaan kokonaan pois. Sille ei voi edes laittaa hintaa.

    Tarkoitus olisi toteuttaa asunto, jossa olisi mahdollisimman vähän sisäilmaan vapautuvia haitallisia yhdisteitä, ja jossa ilma vaihtuisi hyviksi todetuilla rakennusteknisillä ratkaisulla ilman erillistä tekniikkaa.

    Jälleen yksi kuluerä jäisi pois.

    Joka tornissa olisi katolla pienehköt vuokrasaunat (joita taloyhtiö voisi joko vapaasti tai jopa velvoitettuna vuokrata myös ulkopuolisille), tepastelutilaa sekä ylimmässä kerroksesta aidosti näyttävä keittiöllinen kerho/juhlatila (jota sitäkin voisi vuokrata ulkopuolisille).

    Enää ei tietenkään puhuttaisi muutaman tornin rakentamisesta, vaan niitä tulisi satoja. Kapean siroja, valoa joka puolelle läpipäästäviä, asuintorneja.

    Ja kun ne olisivat teknisesti toistensa kopioita (sivut voisi maalata/rapata minkä värisiksi vaan vaikka luontoa kunnioittaen vihreäksi tai kaikilla sateenkaaren värillä, ihan sama minulle henkilökohtaisesti), ne olisi mahdollista rakennuttaa kustannustehokkaasti, mahdollisesti jopa esiduunattuina moduuleina.

    Tämä myös mahdollistaisi Santahaminan asteittaisen rakentamisen, vähä kerrallaan, tarpeen mukaan. Paitsi nopeasti myös mahdollisimman esteettisesti.

    Halutessa olisi mahdollista toteuttaa kilometrien pituinen yhtäjaksoinen kävely/juoksureitti palttia rallaa 80-90 metrin korkeuteen tornista toiseen.

    Luulen, että sellaista ihimettä tultaisiin paitsi katsomaan myös kokemaan ihan itse vähän kauempaakin. Helsinsky Midnight Summer Sky Run Marathon?

    Tällaisen city-within-cityn (ehdotan jo nyt nimeksi Sky City jonka näppärimmät hipsterit vääntäisivät oitis muotoon Helsinsky) toteuttamisen yhteydessä kehämäisen metrolinjauksen tunnelointi (saarien kautta takaisin mantereelle) osoittautuisikin yllättäen ja pyytämättä erittäin kannattavaksi, ja luonnollisestikaan mihinkään uuteen Kulosaaren silta kakkoseen ei tarvitsisi hassata rahaa senttiäkään (josta tulee autosilta joka tapauksessa kuitenkin koska hinta on vääjäämättä paras argumentti).

    Santahaminasta pois päin suuntautuvaa liikennöintipainetta tai ainakin ruuhkapiikkejä voitaisiin helposti vähentää niinkin yksinkertaisesti kuin esim. allokoimalla ao. kämppiä eläkeläisille (säätelemällä ja/tai subventoimalla), yrittäjille jotka tekevät duuniaan valtaosin himasta käsin, opintojensa loppuvaiheissa oleville opiskelijoille, jne.

    Tornit siis kiertäisivät Santahaminen rannat jättäen kuitenkin rannat sekä sisäosan koskemattomaksi. Sisäiselle maglev-kehäradalle voisi jättää varauksen fillariväylän viereen.

    200 000 oli siis se hurjin visio jota itse rohkenin tehdä pienimuotoisena sormiharjoituksena. Puolellakin asukasmäärällä jo kelpaisi paukutella henkseleitä. Ja jos saataisiin edes neljäsosa eli 50 000, sekin olisi jo suomalaisittain poikkeuksellisen rohkea teko – ja mahdollisesti merkittävin ympäristötekomme mitä kaupunkirakentamiseen tulee.

    Luonnollisesti ao. tornit tiristäisivät kalliosta lämpöä niin paljon kuin sitä suinkin olisi hyödynnettävissä.

    Tässä nyt olisi yksi skenaario kuinka rakentaa uniikki, luonnonläheinen ja kuitenkin samalla myös “tehokas” uusi asutusalue aikuisten oikeasti hyvien yhteyksien päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Koti-isä kirjoitti 9.4.2014 kello 12:17

    tpyyluoma: HELENin ajatus on siis, että jossain tyyliin Pieksamäellä olisi terminaali, jossa hake tai mikä lie lastattaisiin junaan ja ajettaisiin sillä Vuosaareen. Äkkiseltään tämä kuulostaa ihan kannattavalta. Se parempi vasta-argumentti on, että tuon hakkeen voisi polttaa siellä jossain.

    HELENin ajatus kuulostaa mitä kannatettavimmalta. Luodaan logistiikkaketju ja tarvittava infrastruktuuri, jotka mahdollistavat merkittävien bioenergiamäärien kuljettamisen junalla Manner-Suomesta Itämeren rantaan ja sieltä edelleen lämmöntuotantoon metropolialueella tai ulkomaille laivattavaksi, markkinatilanteen mukaan.

    Jos Helsingissä halutaan välttämättä polttaa 300km päästä tuodun bioenergian sijaan Kanadasta laivattuja pistiäispuita tai Puolasta kaivettua kivihiiltä, niin siitä vaan, eiköhän muualta Euroopasta markkinoita löydy tälle eurooppalaiselle biovaihtoehdollekin. Maamme metsät kasvavat koko ajan lisää käyttämätöntä kapasiteettia.

    Sinänsä tämä kotimaisen bioenergian välttely ja vähättely muistuttaa vuosikausia harrastettua puhtaasti aattellista jätteenpolton vastustamista. Jonka seurauksena Ämmässuolle ehdittiin läjittää lukemattomia rekkakuormia polttoainetta samalla kun jätteenpoltolta Euroopassa vaadittava puhdistustekniikka olisi taannut savukaasujen osalta huimasti puhtaamman lopputuloksen kuin vaikkapa keskellä kaupunkia toimiva hiilivoimala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Arvo Kainulainen kirjoitti 9.4.2014 kello 13:43

    Kumpulan NIMBY-liike esittää aktiivisesti vääriä tietoja koskien Vallilanlaaksoa. On väitetty oikeastaan lyhyempi reitti Pasilaan onkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun kautta. Lisäksi romantisoidaan Vallilanlaaksoa yhtenäisenä puistona, joka on suositussa ulkoilukäytössä. Sekään ei pidä piirun vertaa paikkaansa. Kuka tahansa laaksossa käynyt voi todeta sen että alue ei ole yhtenäinen, vaan siirtolapuutarha halkaisee sen niin, että yhtenäistä tilaa on pieni liuska ennen tunnelia, ehkä 20 metriä. Kumpulan puolelta tätä aktiivisesti kommentoi yksi arkkitehti. Myös Kumpulassa ihmiset eivät ole NIMBYjä, vaan vastustajat ovat suhteellisen harvalukuisia koostuen lähinnä Kumpula-seuran päätoimijoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  14. Ylermi kirjoitti 9.4.2014 kello 16:18

    Mitä jos ajattelisi kaupungin viihtyisyyttä voimalahankkeessa, eikä ilmastoa, kun vain toiselle voi enää tehdä jotain? Ehtisi muutaman vuosikymmenen nauttia paremmasta kaupungista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.4.2014 kello 17:13

    Tuomas:
    Jos pitäisi valita tästä kaupungista vain yksi uudisrakennuskohde, jota vastustaa, se olisi juuri Kivinokka. Miksi juuri Kivinokka, kun tuntuu siltä että Helsingissä on vaikka millä mitalla maisemallisesti, virkistyksellisesti ja kulttuuriarvoiltaan yhdentekevää nokkosta kasvavaa pusikkoa. Tai muuten vain vähempiarvoisia viheralueita.

    Eikö olisi hedelmällisempää hakea kaupungista sellaisia paikkoja uudisrakennuskohteille (jos niitä nyt sitten tarvitaan), joissa asumiselle olisi kohtuulliset olosuhteet JA rakentamisen haitat ympäristölle (ja siten myös hankkeiden vastustus) olisivat mahdollisimman pieniä?

    Rakentamattomat ranta-alueet ja matalikot tulisi jättää rauhaan. Nuo edelliset ovat osa sitä parasta aitoa Helsinkiä, jälkimmäiset ovat taas tarpeen edellisiä ja sieltä avautuvia näkymiä elävöittävälle vesilinnustollemme.

    Kovasti ihmettelen, miksi joillakuilla on tarve esitellä nykyinen Koivusaari vain meluisana joutomaana. Se on aika PALJON muutakin, kuten saaren kunnolla tuntevat varsin hyvin tietävät.

    Jopa työtehtävieni puitteissa Länsiväylää pitkin bussilla välillä Espoo-Helsinki ajeluttamani ulkomaiset vieraat ovat siellä minulle, heille aiemmin näkemättömiä näkymiä ääneen ihailleet. Liikenne-ennusteissa tuolla kaupunkien rajalla kulkee muistaakseni liki 80 000 ajoneuvoa jatkossakin. En tiedä onko luvussa mukana alati kasvava joukko pyöräilijöitä, todennäköisesti ei.

    Koivusaari on laajan meriluontoa reunustavan ulkoilualueen keskellä, minkä tähden sinne ei pitäisi pystyttää mitään Varsovan 1950-luvulla rakennetun Kulttuurin ja tieteen palatsin tavoin maisemaa hallitsevaa, KORKEAA monumenttia tai niiden keskittymää, tahi maisemat peittäviä talomuureja.

    Ymmärtäkää ystävät hyvät myös se, mistä suunnasta ja miltä korkeudelta aurinko tässä maassa milloinkin ja miten pitkään paistaa. Ei tuosta Länsiväylästäkään pidä mitään talomuurien synkentämää, uutta ‘Porkkalankatua’ tehdä. Johan silloin KSV:n touhuja ja kaupungin päätöksiä ihmettelisivät jopa monet kollegat ulkomaita myöten …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  16. Vallilanlaakso rauhaan kirjoitti 9.4.2014 kello 17:31

    Arvo Kainulainen:
    Kumpulan NIMBY-liike esittää aktiivisesti vääriä tietoja koskien Vallilanlaaksoa. On väitetty oikeastaan lyhyempi reitti Pasilaan onkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun kautta. Lisäksi romantisoidaan Vallilanlaaksoa yhtenäisenä puistona, joka on suositussa ulkoilukäytössä. Sekään ei pidä piirun vertaa paikkaansa. Kuka tahansa laaksossa käynyt voi todeta sen että alue ei ole yhtenäinen, vaan siirtolapuutarha halkaisee sen niin, että yhtenäistä tilaa on pieni liuska ennen tunnelia, ehkä 20 metriä.

    Tässä Kainulainen esittää itse niin vääriä tietoja Vallilanlaaksosta, että ne on pakko oikaista, vaikka ei Kumpulassa asuisikaan.

    Arabiasta Pasilaan kulkeva raitiotie ei voi tietenkään olla katuja pitkin lyhyempi kuin puiston läpi kulkeva, mutta siellä on jo kiskot valmiina. Eikö liikenteen pitäisi kulkea katuverkossa eikä puistossa? Sensijaan Kalasatamasta suorin yhteys Pasilaan on Mäkelänkatua tai Teollisuuskatua pitkin.

    Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson puisto on oikeasti yhtenäinen ja laaja kulttuurihistoriallisestikin arvokas viheralue, joka ulottuu Hämeentieltä Mäkelänrinteen länsipuolelle Velodromille saakka, sekä pohjoiseen Limingantien suuntaisena puistona Toukolaan.

    Siirtolapuutarha puolestaan ei halkaise mitään, koska se sijaitsee ihan Vallilanlaakson eteläreunassa. Siirtolapuutarha on lisäksi samaa yhtenäistä laakson vihermaisemaa, vaikka puutarhassa ei asioisikaan. Kesällä siellä on tarjolla kahvia ja lettuja ohikulkijoille.

    Keskustelussa esiintyy yleisemminkin tahallinen tai tahaton väärinkäsitys, että Vallilanlaakso olisi vain siirtolapuutarhan ja Kasvitieteellisen puutarhan väliin jäävä kapeahko käytävä, jossa kulkee nykyisin hiekkatie. Sehän on vasta sisäänkäynti koko puistoon! Suuri osa liikenneväylää haluavista ei ole tainnut edes käydä alueella.

    Myös vanhasta kapeasta junatunnelista, jota pitkin yksiraiteinen satamaraide joskus kulki Pasilaan, esiintyy kummallisia väitteitä. Eihän joukkoliikennekadun ole tarkoitus sukeltaa mihinkään junatunneliin, vaan se kulkisi koko puiston läpi yli kilometrin mittaisen matkan Mäkelänrinteen uimahallin taakse, jossa se yhtyisi Mäkelänkatuun Velodromin tienoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. KariS kirjoitti 9.4.2014 kello 18:31

    Jos kaupunkisuunnittelua tehtäisiin järki-ihmisten eikä poliitikkojen voimin, niin Kivinokan hökkelikylälle osoitettaisiin uusi paikka Vartiosaresta (joka jätettäisiin muutoin rakentamatta) ja siirtolapuutarhalle uusi sijainti Mölylän pelloille pari kilometriä pohjoiseen. Tuo koko välihän on jo muuten viheraluetta, joten siinä on myös sitä virkistysmahdollisuutta ihan riittämiin, jatkuuhan viheralue katkeamattomana aina Vanhankaupungin koskelle ja Kehä ykköselle saakka

    Kivinokka rakenettaisiin tiiviisti ja sinne vedettäisiin ratikka/fillarisilta Verkkosaaresta, jolloin sen pituus olisi puolisen kilometriä ja satojen miljoonien parin kilometrin silta Laajasaloon jätettäisiin verorahojen tarpeettomana tuhlauksena toteuttamatta.

    Pikaratikka linja jatkuisi Herttoniemen metroaseman (vaihtopaikka) kautta Laajasaloon ja Kruunuvuorenrantaan ja toisessa päässä Kumpulan laakson kautta Pasilaan. Saataisiin kunnon nopea poikittaisyhteys jolla olisi vaihtomahdollisuus niin metroon kuin junaan.

    Vihreille tämän suuntainen malli ei takuulla käy, sillä siinä säästyisi verorahaa ja saataisiin tiiviimpää kaupunkia (Kivinokka on paljon lähempänä kantakaupunkia kuin Vartiosaari). Toivottavasti muilla olisi halua miettiä järjen kanssa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 9.4.2014 kello 18:35

    Arvo Kainulainen:
    Kumpulan NIMBY-liike esittää aktiivisesti vääriä tietoja koskien Vallilanlaaksoa. On väitetty oikeastaan lyhyempi reitti Pasilaan onkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun kautta. Lisäksi romantisoidaan Vallilanlaaksoa yhtenäisenä puistona, joka on suositussa ulkoilukäytössä. Sekään ei pidä piirun vertaa paikkaansa. Kuka tahansa laaksossa käynyt voi todeta sen että alue ei ole yhtenäinen, vaan siirtolapuutarha halkaisee sen niin, että yhtenäistä tilaa on pieni liuska ennen tunnelia, ehkä 20 metriä. Kumpulan puolelta tätä aktiivisesti kommentoi yksi arkkitehti. Myös Kumpulassa ihmiset eivät ole NIMBYjä, vaan vastustajat ovat suhteellisen harvalukuisia koostuen lähinnä Kumpula-seuran päätoimijoista.

    Me voimme olla jostian asiasta samaa tai eri mieltä. Mutat en pidä siitä, että vastkkaisen mielipiteen esittäjistä käytetään halventavia nimityksiä, kuten NIMBY.

    Minä vuorostani saanen kutsua Arvo Kainulaista putinistiksi, sillä tällainen “Me olemme oikeassa ja muut ovat väärässä” – asenne luo pohjaa erikokoisten putinien vallalle.

    Silmäilemällä Helsingin karttaa huomaa, että lyhin reitti Kalasatamasta, tai tarkemmin sanoen Kalastaman metroasemalta Pasilan asemalle kulkee Teollisuuskatua myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.4.2014 kello 21:12

    Ratikka kulkee Hermannin rantatietä ja palvelee 25 000 Kalasataman asukasta, jotka asuvat pääosin aseman pohjoispuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Hämmästelijä kirjoitti 9.4.2014 kello 19:26

    Siirtolapuutarha-ajatus tulisi päivittää tälle vuosituhannelle.

    Nykyiset Helsingin kymmenkunta siirtolapuutarhaa on perustettu sotien jälkeisenä aikana (http://www.siirtolapuutarhat.net/alue/tilastot.htm) kaupungin laitamille.

    Nykyisellään napakan pientalotontin kokoisista länteistä (keskim. 200-500 m2) nauttii satunnainen parin tuhannen perheen joukko, joka on saattanut esimerkiksi periä määräalan kaksi sukupolvea sitten raittiysyhdistykseen kuuluneelta sukulaiseltaan. Lammassaareen jopa arvottiin alkuvuodesta lähes ilmaisia rakennuspaikkoja!

    Aate on hieno, mutta uudet sijainnit tulisi etsiä Sipoo-Tuusula-Kirkkonummi-akselilta, rautatieseisakkeiden tms. järkevien yhteyksien tuntumasta. Keskellä kasvavaa kaupunkia näitä länttejä ei oikein voi perustella. Eivätkä ne kunnon ulkoilualueina osin privatisoituneina toimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 45

  21. htkpe kirjoitti 9.4.2014 kello 19:29

    Vallilanlaakso rauhaan: Kesällä siellä on tarjolla kahvia ja lettuja ohikulkijoille.

    Kahvit ja letut tästä vielä puuttuikin. Valitsen kuitenkin ratikkakiskot, kiitos. Kävelen joka päivä kyseistä reittiä töihin ja takaisin joten perspektiiviä asiaan löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  22. Kalle kirjoitti 9.4.2014 kello 22:23

    Osmo Soininvaara: …Niiden mukaan asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta laittaa moottoritieliittymä vähän inhimillisempään kokoon…

    Tuohon voit vaikuttaa eduskunnassa. Muualla ajetaan kapeammilla moottoriteillä suuremmilla nopeuksilla kuin Suomessa. Pidän moottoritiestandardien kehittämistä ja ajonopeuksien kasvattamista hyvänä asiana. 🙂 Kannatan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  23. Seppo S kirjoitti 9.4.2014 kello 23:46

    Osmo hahmottaa terävästi, mitä vaikutuksia päästökaupan kiristyksillä tulee olemaan. Mutta vaikutusketjuja kannattaisi miettiä vieläkin pidemmälle.

    Vielä ehkä kymmenen vuotta puun käyttöä voidaan ja pitääkin lisätä, mutta sitten negatiiviset vaikutukset alkavat viimeistään voimistua.

    Biomassojen tuonti Euroopan ulkopuolelta EU-maihin kasvaa. Tämä lisää monissa maissa houkutusta kaataa sademetsää omaan käyttöön. Samaan aikaan kestäväksi luokitellut puumassat lähetetään Eurooppaan.

    Vaikka kyse on puun polttamisesta, vaikutukset tulevat vääjäämättä heijastumaan negatiivisesti myös ruuan tuotantoon.

    Päästökauppa lopettaa myös turpeen käytön, ellei mitään vastatoimia tehdä. Taloudellisesti ja huoltovarmuuden näkökulmasta Suomen kannattaisi palauttaa osa päästöoikeuksista keräämistään tuloista turpeen käyttäjille, jotta nämä jatkaisivat turpeen polttoa myös silloin, kun päästöoikeuden hinta on noussut korkeaksi. Mutta tällaisiin toimiin tarvittaisiin EU:n komissiolta lupa.

    Tällainen turpeen käytön tukeminen ei vaikuttaisi päästöjen määrään mitenkään saman logiikan mukaan, mitä Osmon esitti Helsingin hiilen käytöstä. Suomen energiaomavaraisuus nousisi. Kotimainen puu riittäisi paremmin vaikkapa tekstiilien tekoon eikä “kestäväksi todistettua” puuta tarvitsisi tuoda ulkomailta mahdottomia määriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.4.2014 kello 8:11

    tpyyluoma: Jos riittävä syy olla rakentamatta jotain on että sitä on vastustettu, niin voidaan yksinkertaistaa asioita ihan vaan asettamalla maanlaajuinen rakennuskielto. Käsittäkseni demokratiaan kuuluu että kaikki saavat sanoa sanottavansa, ja sitten päätetään.

    Unohtuiko kommenttisi lopusta kenties jotakin, esim.: “… ja sitten päätetään, kuten alun perin oli suunniteltu.”

    Demokratialla ja ns. näennäisdemokratialla on vissi ero, aivan kuten on eroa myös ‘hyvällä hallintotavalla’ ja joillkin muilla hallintomalleilla.

    Hyvässä hallintomallissa ei käsittääkseni riitä, ainakaan vähääkään laajemmista, mutkikkaammista ja useita erilaisia seurausvaikutuksia sisältäviatä asioista päätettäessä, että kaikki saavat vain ‘sanoa sanottavansa’ ja että ‘sitten päätetään’. Ilmeisenä vaarana on tällöin, että päätöksentekijät eivät ehdi tutustua riittävän hyvin päätöksensä kohteeseen ja eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksiin. Tällöin voi kovin helposti jäädä huomaamatta jopa se, minkälaisia muutoksia ehkä kehityskelpoisiin päätösvaihtoehtoihin tulisi tehdä, jotta niistä saataisiin kaupunkiamme ja mm. sen asukkaita parhaiten palvelevia.

    Isot muutokset vaativat huolellista valmistelutyötä, joka voi vaatia jopa iteratiivista käsittelyä. Asetettujen reunaehtojen
    tarkastelu kuuluu mielestäni ilman muuta prosessiin, ettei päätöksentekoon ajauduttaisi väärin lähtökohdin.

    Muistaakseni R.Rautava totesi kerran (olikohan se viime kesänä?) jossakin HS:n haastattelussa että demokratiassa voi syntyä hölmöjä päätöksiä. Tämän kaltainen lopputulos pitäisi pyrkiä välttämään, asiassa kuin asiassa.

    Pahojen virheiden välttäminen voi olla mahdollista vain, jos riittävät ja OIKEAT pohjatiedot päätöksiä varten hankitaan. Eräs varteenotettavakeino tässä on toimia mm. kaupunkisuunnittelussa alueen asukkaita (=oman alueensa asiantuntijoita) kuulemalla JA virkamiesten kokoamia/teettämiä pohjatietoja/selvityksiä täydentämään tuomansa kommentit ja aineisto päätösVAIHTOEHTOJEN suunnittelussa aidosti (eikä vain näennäisesti) huomioimalla ja nopeasti hätäisin/heppoisin vastinein kuittaamalla. Huolellisesti kaikkeen aineistoon tutustuva lautakunnan jäsen voi halutessaan jopa paikanpäällä käyden vetää omat johtopäätöksensä, mikäli siihen on riittävät edellytykset. Mikäli niitä ei ole, tarvitaan lisäaikaa niiden hankkimiseksi.

    En ole kaupungin päätöksentekoprosessien asiantuntija (systeemin sisällä tai sen ulkopulella), mutta ihan vain veronmaksajana ja syntyperäisenä helsinkiläisenä minua on alkanut hieman huolestuttaa kaupunkimme tulevaisuus. Toivon, että kaupungin itse julistama pyrkimys demokraattiseen päätöksentekoon ja jossain määrin jopa lähidemokratiaan olisi totta. Eräät havaintoni tukevat kuitenkin huolestuttavalla tavalla epäilystä jostakin muusta.

    Helsingin kaupungilla ei ole lähteen (“http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Yst.C3.A4vyyskaupungit_ja_kansainv.C3.A4liset_yhteydet”) mukaan ystävyyskaupunkeja ulkomailla, mutta saman lähteen mukaan sillä “on erityistä yhteistyötä Moskovan ja Pekingin kanssa”. Toivottavasti täällä ei oteta liikaa mallia sikäläisten valtioiden hallintokulttuureista, jotka eivät oman maamme päätöksentekoon mielestäni kovin hyvin sovellu, ovathan maamme erikokoisia ja muutenkin erilaisia.

    Läntisen, avoimen (kaikilta osin?) tiedonvälityskulttuurimme ja sitä tukevien uutterien toimittajien ansiosta olemme saaneet kuulla/lukea yhä useammin sellaisistakin tapauksista, joissa hyvä hallintotapa ei ehkä ole päässyt kukoistamaan. Esimerkkeinä näistä voin mainita kolme tapausta, itäiseltä sekä eteläiseltä ilmansuunnalta (ks. esim. “fi.wikipedia.org/Himki”, “fi.wikipedia.org/Wukan_protests” ja “http://www.hs.fi/ulkomaat/a1371345566759”). Minun mielestäni ongelmat, joita edelliset esimerkit kuvaavat, on vältettävissä nimenomaan hyvällä hallintotavalla, johon kuuluu asukkaiden aito kuunteleminen, ja heidän mielipiteittensä huomioon ottaminen.

    Kyseiset tapaukset ja niiden esiintulo edustavat mielestäni myös mitä ilmeisintä tarvetta aidolle lähidemokratialle, jota kyllä meillä täällä lännessäkin (i.e. Pohjolan perukoilla) tarvitaan (vaikka ehkä toisin halutaan antaa ymmärtää tai kuvitellaan). Koivusaari voisi toimia jopa malliesimerkkinä HYVÄSTÄ yhteistyöstä (kaupungin ja sen eri alueiden asukkaiden välillä), jos näin vain haluttaisiin. Tässä taitaa olla vielä pitkä tie kuljettavana …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Tuomas kirjoitti 10.4.2014 kello 8:59

    Vallilanlaakso rauhaan:
    Myös vanhasta kapeasta junatunnelista, jota pitkin yksiraiteinen satamaraide joskus kulki Pasilaan, esiintyy kummallisia väitteitä. Eihän joukkoliikennekadun ole tarkoitus sukeltaa mihinkään junatunneliin, vaan se kulkisi koko puiston läpi yli kilometrin mittaisen matkan Mäkelänrinteen uimahallin taakse, jossa se yhtyisi Mäkelänkatuun Velodromin tienoilla.

    Joukkoliikennekatu ei olisi sukeltanutkaan vanhaan junatunneliin, vaan uuteen tunneliin, joka olisi kulkenut puiston ali satamaradan ratapohjalta Mäkelänkadulle.

    Joukkoliikennekadun vastustus johtuneekin osin varmastikin siitä, ettei moni hankkeen vastustaja ilmeisesti tiedä hankkeen yksityiskohdista. Jos tutustuu kunnolla sekä Vallilanlaaksoon sekä katusuunnitelmaan, voi todeta, ettei kadulla ole puiston maisemalliseen tai virkistysarvoon juuri mitään vaikutusta, koska katu olisi tullut vanhan ratapohjan paikalle, joka ei ole koskaan ollutkaan osa puistoa.

    Stereotypia kumpulalaisesta on hyvin toimeentuleva, mutta kuitenkin vähän hipahtava, punavihreä ja yhteiskunnallisesti aktiivinen keski-iän saavuttanut ihminen, joka helposti lähtee barrikadeille “hyvien” asioiden puolesta “pahoja” asioita vastaan. Tässä lienee toinen syy siihen miksi esimerkiksi vihreät ovat lähteneet hankkeen vastustajia symppaamaan. Jos Kumpulassa asuisi vaikkapa espoolaisia, hankkeen vastustus voitaisiin kuitata hyvintoimeentulevien porvarien NIMBYilynä ja joukkoliikennehankkeiden vastustamisena. Kun vastustajat tulevat alueelta, jossa on paljon vihreiden ja vasemmiston äänestäjiä, niin eiväthän he voi olla omaa etuaan ajavia NIMBYjä, eihän? Ehkä osa hankkeen vastustajista oikeastikin ajattelee taistelevansa paremman maailman puolesta, mutta tosiasiassa taistelu kohdistuu tässä joukkoliikenteen käyttäjiä eikä mätää systeemiä vastaan.

    Kuitenkin kun se katu on jo ehditty hylätä, niin kannattanee työskennellä sen raitiotien puolesta. Se voidaan maisemoida vaikka nurmiradaksi tavalla, joka varmasti kelpaa suurimmalle osalle kumpulalaisista. Vanhaan raitiovaunuverkkoon ei kannata uusia linjoja vedellä, koska keskinopeus siellä lienee n 15 km/h ja pysäkkiväli 300 m ja sen pysäkkivälin pidentäminen keskinopeuden lisäämiseksi poliittisesti melkein mahdotonta. Uusilla linjoilla kannattaisi pyrkiä vaikkapa 600 metrin pysäkkiväliin, joten niitä voisi hyödyntää pikaraitiolinjoja suunnitellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  26. 400.000 uutta asukasta kirjoitti 10.4.2014 kello 9:34

    Vallilanlaakson bulevardisointi on hyvä asia, koska yleiskaavasuunnitelman mukaan Helsinkiin on muuttamassa 400.000 uutta asukasta. Jossainhan näidenkin on kuljettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. Markku af Heurlin kirjoitti 10.4.2014 kello 10:40

    OS

    “Risteyksen vaatiman alueen pienentäminen edellyttäisi, että Länsiväylän luokitusta alennettaisiin maantieksi tai kaduksi. Tähän tarvitaan valtiovallan myötävaikutusta. Tehokkuuden nostaminen taas tarkoittaisi selvästi korkeampia taloja. Aika paljon on tullut palautetta, että Koivusaareen tornit sopisivat. Ne voisivat olla vähän kauniimpia kuin Keilaniemessä.”

    Mikä tämän estää? Moottoriteiltä näyttävät Kehä I ovat seututie (tiennumero valoisella pohjalla) ja Kehä III kantatie (numero keltaiselel pohjalla). Siirtokuljetuksessa olevia trakotoreita ja työkoneita näyttää liikkuvan ko. teillä, mikä käsittääkseni on moottoritiellä kiellettyä.

    Tien luonteen muuttaminen ei vaadi muuta kuin liikennevriatson päätöstä. Ja jos ellaista ei tule, niin asiasta voi eduskutna säätää lain. OS itse on hallituspuolueen kansanedustaja ja hänellä on ollut tilaisuus edistää asiaa.

    Miksi asia ei ole edistynyt? Onko syynä autopuolueen keljuus? Vai onko syynä Helsingin kaupunkisuunnittelijoiden mahdollinen kyvyttömyys nähdä ja esittää asioita toiselle osapuolelle ymmärrettävällä tavalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Kumpulan flicka kirjoitti 10.4.2014 kello 12:08

    Mäkelänkadun ja Sturenkadun reitti on NIMBY-seuran oligarkkien ja arkkitehdin olkiukko. Asukkaana en ajattele pelkästään omaa takapihaa vaan koko kaupungin parasta. Se ei ole kaupungin joukkoliikenteen kannalta parasta, että Kumpula-seura, joka ei edes edusta kaikkia meitä, määrittelee joukkoliikenteen parasta. Asiaan ei löydy varauksetonta kannatusta edes Kumpulan asukkailta. Nyt tarvitaan päättäväisyyttä joka rohkeutta hypätä pois aasien selästä ja ensimmäinen askel on rakentaa raitiovaunutie Vallilanlaakson halki meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.

    Kumpula-seura tekee toki alueella paljon hyvää työtä, mutta se on samalla myös malliesimerkki yhteen asiaan fiksaation saaneesta yhden asian liikkeestä. NIMBYilyä koko rahan edestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  29. Börje kirjoitti 10.4.2014 kello 15:06

    Kivinokan jättäminen kesämaja-alueeksi on aivan yhtä harkitsematonta kuin Herttoniemen siirtolapuutarha-alueen suojelu asemakaavalla kymmenen vuotta sitten.
    Metroradan ympäristön tehokkaasta maankäytöstä luopuminen on kestävän kehityksen periaatteiden vastaista! Halpahintainen populismi sumentaa taas kerran kunnallispoliitikkojen ajatukset kun pitäisi olla kykyä tehdä kauaskantoisia päätöksiä.
    Kaupunkisuunnittelijat ovat tehneet hyvää työtä Kivinokan viitesuunnitelmassa. Tärkeät luontokohteet on säilytetty ja rakentaminen on sijoitettu pääosin kesämaja-alueelle. Sikinsokin metsään ripotellut majat estävät nykyisin alueen käytön yleisenä virkistysalueena. Virkistysalueista ei Helsingissä ole puutetta, eikä varsinkaan Herttoniemessä, jota reunustavat kaupungin laajimmat virkistysalueet, ladut ja ulkoilureitit!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  30. isoH kirjoitti 10.4.2014 kello 15:11

    Markku af Heurlin: Me voimme olla jostian asiasta samaa tai eri mieltä. Mutat en pidä siitä, että vastkkaisen mielipiteen esittäjistä käytetään halventavia nimityksiä, kuten NIMBY.

    Kyllä meissä jokaisessa asuu pieni Nimby, jos pintaa raaputetaan ja sopiva asia sattuu eteen. Kumpulassa on onnistuttu ajamaan tiettyjä omia etuja niin tehokkaasti, ettei mielestäni Nimby ole pelkästään loukkaus, joku voisi pitää kehuna.

    Joukkoliikennekatua enemmän ihmettelen kumpulalaisten suhtautumista hulevesialtaisiin, joita on suunniteltu Mäkelänkadun varren melualueelle. Kaupunki olisi kerrankin valmis investoimaan kunnolla veden laadun ja tulvien vähentämiseen, mutta ei tunnu kelpaavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Vallilanlaakson laidalla kirjoitti 10.4.2014 kello 15:42

    Itse näkisin sen ratikan Vallilanlaaksossa ihan mielelläni. Mutta jos siirtolapuutarhan kanssa tulee riitaa, niin kulkekoon ratikka sitten vanhaa junatunnelia Pasilasta ja puiston etelälaitaa. Siellä on nyt koirapuisto ja kevyen liikenteen väylä, jotka voisi ottaa hyvin tehokkaampaan käyttöön. Laakso säästyisi ja siirtolapuutarha samoin.

    Eikä Kumpula-seura voisi lausua ikävästi asiasta, koska ne kiskot kulkevat suurilta osin Vallilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Markku af Heurlin kirjoitti 10.4.2014 kello 17:41

    Hämmästelijä:
    Siirtolapuutarha-ajatus tulisi päivittää tälle vuosituhannelle.

    Nykyiset Helsingin kymmenkunta siirtolapuutarhaa on perustettu sotien jälkeisenä aikana (http://www.siirtolapuutarhat.net/alue/tilastot.htm) kaupungin laitamille.

    ————-

    Aate on hieno, mutta uudet sijainnit tulisi etsiä Sipoo-Tuusula-Kirkkonummi-akselilta, rautatieseisakkeiden tms. järkevien yhteyksien tuntumasta. Keskellä kasvavaa kaupunkia näitä länttejä ei oikein voi perustella. Eivätkä ne kunnon ulkoilualueina osin privatisoituneina toimi.

    Olisi voinut lukea tilastoja vähän tarkemmin. Suurin osa ennen vuotta 1940. Kokonaispinta-ala n 77 ha eli 0,76 km2. – Silloin ne olivat kyllä kaupungin laitamilla, mutta raitovaunu- tai kävelymatkan päässä. Raitiovaunulippu maksoi 30-luvulla työmiehen tunnin palkan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 10.4.2014 kello 18:51

    Hämmästelijä:
    Siirtolapuutarha-ajatus tulisi päivittää tälle vuosituhannelle.

    Nykyiset Helsingin kymmenkunta siirtolapuutarhaa on perustettu sotien jälkeisenä aikana (http://www.siirtolapuutarhat.net/alue/tilastot.htm) kaupungin laitamille.

    ————-

    Aate on hieno, mutta uudet sijainnit tulisi etsiä Sipoo-Tuusula-Kirkkonummi-akselilta, rautatieseisakkeiden tms. järkevien yhteyksien tuntumasta. Keskellä kasvavaa kaupunkia näitä länttejä ei oikein voi perustella. Eivätkä ne kunnon ulkoilualueina osin privatisoituneina toimi.

    Olisi voinut lukea tilastoja vähän tarkemmin. Suurin osa ennen vuotta 1940. Kokonaispinta-ala n 77 ha eli 0,76 km2. – Silloin ne olivat kyllä kaupungin laitamilla, mutta raitovaunu- tai kävelymatkan päässä. Raitiovaunulippu maksoi 30-luvulla työmiehen tunnin palkan.

    htkpe: Kahvit ja letut tästä vielä puuttuikin. Valitsen kuitenkin ratikkakiskot, kiitos. Kävelen joka päivä kyseistä reittiä töihin ja takaisin joten perspektiiviä asiaan löytyy.

    Kuinka pitkäkävelymatka on kyseessä. Maksimissaan on 800 metrion kävelymatka lähimmälle rv / busispysäkille riippuen siitä minne on matkalla.

    Vertailun vuoksi. Rusekausolla asuvalla serkullani on 500 m matka raitiotiepysäkille. Ei ole koskaan valittanut matkaa.

    Itselläni 800 m junaseisakkeelle. Laitamyötäisessä matka vähän tuntuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Mies muualta kirjoitti 11.4.2014 kello 9:38

    On vähän outoa, että kaikkien joukkoliikennekadun vastustajien arvellaan olevan Kumpulasta ja nimitellään heitä nimbyiksi. Tottakai lähinnä asuvat kumpulalaiset ja vallilalaiset parhaiten näkevät puistoalueen arvon, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että joukkoliikenneväyliä ollaan rakentamassa kaupungin puistoihin.

    Kaupungin vielä rakentamattomien puistoalueiden pitäisi olla päättäjien erityisessä suojeluksessa. Tässä tapauksessa kyse on lisäksi aivan kantakaupungin tuntumassa olevasta laajasta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaasta puistosta, joka ympäröi Yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. newyorkista kirjoitti 11.4.2014 kello 10:41

    htkpe: Kahvit ja letut tästä vielä puuttuikin. Valitsen kuitenkin ratikkakiskot, kiitos. Kävelen joka päivä kyseistä reittiä töihin ja takaisin joten perspektiiviä asiaan löytyy.

    Kerro sitten meillekin, miltä ne rautakiskot maistuivat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Petteri Kosonen kirjoitti 11.4.2014 kello 10:48

    Kumpulalaisilla ja muillakin on on luonnollisesti oikeus vastustaa puiston läpi vedettäviä ratikkakiskoja. Minua vain mietityttää se, että ymmärtäväkö kaikki vastustajat varmasti, miten vähän hyvin toteutettu raitiolinja vaikuttaisi puistoalueen rauhaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  37. KariS kirjoitti 11.4.2014 kello 11:01

    Börje:
    Kivinokan jättäminen kesämaja-alueeksi on aivan yhtä harkitsematonta kuin Herttoniemen siirtolapuutarha-alueen suojelu asemakaavalla kymmenen vuotta sitten.
    Metroradan ympäristön tehokkaasta maankäytöstä luopuminen on kestävän kehityksen periaatteiden vastaista! Halpahintainen populismi sumentaa taas kerran kunnallispoliitikkojen ajatukset kun pitäisi olla kykyä tehdä kauaskantoisia päätöksiä.
    Kaupunkisuunnittelijat ovat tehneet hyvää työtä Kivinokan viitesuunnitelmassa. Tärkeät luontokohteet on säilytetty ja rakentaminen on sijoitettu pääosin kesämaja-alueelle. Sikinsokin metsään ripotellut majat estävät nykyisin alueen käytön yleisenä virkistysalueena. Virkistysalueista ei Helsingissä ole puutetta, eikä varsinkaan Herttoniemessä, jota reunustavat kaupungin laajimmat virkistysalueet, ladut ja ulkoilureitit!

    Kivinokan virkistyskäyttöön jättäminen on kehnoin peruste jota Soininvaaralta olen koskaan kuullut, alueen välittömässä läheisyydessä kun on mm Fastholma joka on seudun asukkaiden aidosti käyttämä virkistysalue, samoin Mölylän kalliot ja metsä sekä koko Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Virkistysaluetta siis tuolla suunnalla on enemmän kuin missään muualla Helsingissä Keskuspuiston ohella, joten siihen vetoaminen on tätä vihreille tyypillistä älyllistä epärehellisyyttä, jolla koetetaan peittää todellisuutta

    Kyse on nimenomaan halpahintaisesta populismista, Vihreät huutaisivat naama punaisina kuinka tuhlataan huippukallista rakennusmaata jos hökkelikylää tai siirtolapuutarhaa vastaavat suljetut alueet annettaisiin johonkin muuhun hyvin pienen piirin harrastekäyttöön. Alueet ovat todellakin suljetut, olen pari kertaa Kivinokan rannalla käyskennellyt, ja saanut melkoisia huuteluita perääni siitä, kuinka alue on yksitysaluetta. Löytyyhän sieltä asiaa korostavia omatekoisia kylttejäkin. Mökkien huolehtivat aivan itse, ettei alue ole vapaassa virkistyskäytössä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  38. Seppo Honkanen kirjoitti 11.4.2014 kello 11:40

    Poojaat, nyt te olette vallan erehtyneet. Ei tämmösestä kaupunkisodasta tule niin mitään. Mennäänpäs mokoman laakson yli, että heilahtaa.

    Vallilan siirtolapuutarhaan mahtuu yhden Siltasaaren verran asukkaita. Tuhat uutta asukasta legitimoi lopullisesti Kalasatama-Pasila linjan.

    Pitääkö kesämökille päästä raitiovaunulla?, kysyi Erkkikin aikoinaan. Haltialan ja Tuomarinkylän pelloilla on kymmeniä hehtaareja hedelmällistä maata kaupunkiviljelyyn. Uutelassakin, kun Miina häädettiin Pariisiin.

    Sitä paitsi, mitä tekemistä Kumpulan siirtolapuutarhalla on tekemistä Kumpulassa, niillähän on jo omenapuut omilla pihoillaan. Vai asuuko siellä liikaa marimekko-ksv-väkeä..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  39. Ei liikennettä puistoon kirjoitti 11.4.2014 kello 11:58

    Kysymys ei ole pelkästään puistoalueen läpi vedettävästä raitiotiestä, vaan laajemmasta suunnitelmasta Helsingin liikenteen poikittaiseksi moottoriväyläksi.

    Jo nyt suunnitelmissa on bussikatu, ja kun linjaus on saatu tehtyä, väylä avataan sopivan tilaisuuden tullen myös muulle liikenteelle. Asiassa edetään ymmärrettävistä syistä vähän kerrassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. R.Silfverberg kirjoitti 11.4.2014 kello 13:02

    mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että joukkoliikenneväyliä ollaan rakentamassa kaupungin puistoihin.

    Kaupungin vielä rakentamattomien puistoalueiden pitäisi olla päättäjien erityisessä suojeluksessa. Tässä tapauksessa kyse on lisäksi aivan kantakaupungin tuntumassa olevasta laajasta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaasta puistosta, joka ympäröi Yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa.

    Eikä Yliopiston Kasvitieteellinen puutarha ole Kaisaniemen puistossa?

    Ja toiseksi, Kumpulan puiston läpi kulki tavarajunia varten rautatie Sompasaaren satamaan 1960-luvulta asti aina siihen asti kunnes Vuosaaren satama avattiin muutama vuosi sitten, mutta silloin kun kun kyisestä rautatietä rakennettiin niin kukaan ei vastustanut sitä, eikä myöskään vastustanut kukaan Yliopiston rakennuksia Kumpulan mäelle, joka taisi kanssa olla osa sitä “kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa”. Nyt siis yliopiston pitää olla maailman tappiin asti ilman toimivia joukkoliikenneyhteyksiä koska jotkut koirankusettajat vastustavat sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  41. Ei liikennettä puistoon kirjoitti 11.4.2014 kello 14:29

    Kummallista, että Vallilanlaakson puiston läpi pitäisi rakentaa liikenneväylä jonkun vanhan yksiraiteisen junaradan takia, jota puistossa ei enää ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Sakke kirjoitti 11.4.2014 kello 15:29

    Seppo Honkanen:
    Poojaat, nyt te olette vallan erehtyneet. Ei tämmösestä kaupunkisodasta tule niin mitään. Mennäänpäs mokoman laakson yli, että heilahtaa.

    Vallilan siirtolapuutarhaan mahtuu yhden Siltasaaren verran asukkaita. Tuhat uutta asukasta legitimoi lopullisesti Kalasatama-Pasila linjan.

    Pitääkö kesämökille päästä raitiovaunulla?,kysyiErkkikin aikoinaan.Haltialan ja Tuomarinkylän pelloilla on kymmeniä hehtaareja hedelmällistä maata kaupunkiviljelyyn. Uutelassakin, kun Miina häädettiin Pariisiin.

    Sitä paitsi, mitä tekemistä Kumpulan siirtolapuutarhalla on tekemistä Kumpulassa, niillähän on jo omenapuut omilla pihoillaan. Vai asuuko siellä liikaa marimekko-ksv-väkeä..?

    Juu, ja Stalin sai aikoinaan Viroonkin mahtumaan aika paljon ihka uutta asutusta, jota jälkikasvuineen lienee siellä jo 30%.

    Paljonkohan mahtaa nyt tulla lisäväkeä Krimille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Sakke kirjoitti 11.4.2014 kello 15:31

    Kaupunkisodalta tämä alkaa vaikuttamaan aina silloin, jos kotikonnut ovat pahasti uhattuina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Jalankulkija kirjoitti 11.4.2014 kello 15:37

    “Eikä Yliopiston Kasvitieteellinen puutarha ole Kaisaniemen puistossa?”

    Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan vanha osa on Kaisaniemessä ja uusi osa on Kumpulassa, jonne se sijoitettiin aikoinaan, koska vanhaa ei mahtunut enää laajentamaan.

    Ja kasvitieteellisen puutarhan vieressä on Vallilan siirtolapuutarha, ei Kumpulan siirtolapuutarha, joka on Mäkelänkadusta itään ja siis eri paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. Saarelainen kirjoitti 11.4.2014 kello 15:39

    Kivikaupungin kasvatti:
    Kovasti ihmettelen, miksi joillakuilla on tarve esitellä nykyinen Koivusaari vain meluisana joutomaana. Se on aika PALJON muutakin, kuten saaren kunnolla tuntevat varsin hyvin tietävät.

    Koivusaaressa on ajauduttu järjettömään tilanteeseen. Ensin päätettiin rakentaa metroasema Koivusaareen. Nyt sitten on “pakko” rakentaa, kun kerran metroasemakin on tekeillä.

    Koivusaari on järjettömän kallis hanke. Maantäytöt ovat suhteessa suuremmat kuin Jätkäsaaressa. Alueesta ei millään ilveellä saa viihtyisää, ei varsinkaan kun rakentamistehokkuutta halutaan aina vaan lisätä. Kaunis merenlahti Katajaharjun edustalla tuhotaan ruoppauksilla ja maantäytöillä.

    Kaiken muun lisäksi aluetta halkoo Helsingin vilkkaimmin liikennöity sisääntuloväylä. Tulevat asukkaat joutuvat melun ja hajun lisäksi altistumaan terveydelle vaarallisille pienhiukkasille. Ihmettelen, kuka oikeasti haluaisi asua tuollaisella alueella? Jos nyt Katajaharjussa lähellä Länsiväylää on hyvin vaikea saada asuntoja kaupaksi melun ja saasteiden vuoksi.

    Epäilen, että tästä tulee surkean kaupunkisuunnittelun monumentti. Aikanaan Merihakaakin pidettiin hienona. Koivusaaresta tulee oman aikamme Merihaka. Kolkko, tuulinen ja saasteinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  46. Jalankulkija kirjoitti 11.4.2014 kello 15:45

    KariS: Kivinokan virkistyskäyttöön jättäminen on kehnoin peruste jota Soininvaaralta olen koskaan kuullut, alueen välittömässä läheisyydessä kun on mm Fastholma joka on seudun asukkaiden aidosti käyttämä virkistysalue, samoin Mölylän kalliot ja metsä sekä koko Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Virkistysaluetta siis tuolla suunnalla on enemmän kuin missään muualla Helsingissä Keskuspuiston ohella, joten siihen vetoaminen on tätä vihreille tyypillistä älyllistä epärehellisyyttä, jolla koetetaan peittää todellisuutta

    Kyse on nimenomaan halpahintaisesta populismista, Vihreät huutaisivat naama punaisina kuinka tuhlataan huippukallista rakennusmaata jos hökkelikylää tai siirtolapuutarhaa vastaavat suljetut alueet annettaisiin johonkin muuhun hyvin pienen piirin harrastekäyttöön. Alueet ovat todellakin suljetut, olen pari kertaa Kivinokan rannalla käyskennellyt, ja saanut melkoisia huuteluita perääni siitä, kuinka alue on yksitysaluetta. Löytyyhän sieltä asiaa korostavia omatekoisia kylttejäkin. Mökkien huolehtivat aivan itse, ettei alue ole vapaassa virkistyskäytössä

    Täällä on kyllä outoja keskustelijoita, jotka haluavat huteroin perustein purkaa kaiken, mitä ei nyt itse satu sillä hetkellä tarvitsemaan. Tällä logiikalla voisi rakentaa täyteen myös kaikki hautausmaat, kun ei nyt tällä hetkellä satu itse niitä tarvitsemaan. Ja sielläkin katsotaan oudosti, jos joku metelöi tai yrittää virittää paikalle pussikaljapiknikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  47. anomuumi kirjoitti 11.4.2014 kello 16:15

    Vallilanlaakson “hei älä koskaan ikinä muutu”-aktiivien kannattaisi nyt käyttää vähän strategista pelisilmää, kun on aivan päivänselvää että he ovat demokraattisessa päätöksenteossa jäämässä vähemmistöön. Näen itsekin alueella paljon liikkuvana mutta toisaalta 506-bussin kiertoreittejä kiroavana risḱinä sen, että Vallilanlaaksoon päätetään rakentaa asfalttipinnotteinen bussikatu. Jos NIMBY-aktivistit asettuisivat nurmiraitiotien puolelle, näkisin että tosiasiallinen riski sille, että bussikatu rakennettaisiin, pienenisi. Varsin käypä kompromissi siis, kun otetaan huomioon se, että jonkinlainen joukkoliikenneyhteys laakson kautta tullaan erittäin todennäköisesti joka tapauksessa rakentamaan. Paine tälle tulee kasvamaan tulevaisuudessa valtavasti mm. uusien alueiden rakentumisen myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  48. Nasse Kattinen kirjoitti 11.4.2014 kello 17:00

    On harhaa että bioenergia pelastaisi. Ilmakehä ei tee eroa sille poltetaanko puuta vai hiiltä tai öljyä. Kaikista tulee lisää hiilidioksidia ilmaan. Suomessa polttoon tuleva hake on 60 – 100 vuotta vanhoista puista. Turpeen uusiutumisaika on 800 – 2000 vuotta. Vaikka öljy ja kivihiili korvataankin biomassalla tulee ilmakehään niiden polttamisesta ihan yhtä paljon hiilidioksidia kuin fossiilisistakin polttoaineista ja hiilidioksidin suhteen aika on mennyt vähiin jos ei ole loppunut jo kokonaan.

    Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ei saada laskemaan muulla kuin polttamisen vähentämisellä ja vihermassan kasvattamisella. Vihermassan kasvattaminen vie aikaa mutta sademetsien, maapallon keuhkojen, hakkaaminen tulisi lopettaa. Nykyvauhdilla niiden hakkaaminen vaikuttaa koko maailman ilmastoon eikä siten ole todellakaan mikään paikallinen ongelma.

    Ilmastonmuutos johtuu hiilidioksidista ja metaanista, joka on vielä edellistäkin 10 kertaa pahempi kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin tuottamisesta on mahdollista päästä eroon lopettamalla polttaminen tykkänään. Metaanista ei päästä eroon koska suurin lähde on Siperian suot jotka lämpenevät ilmastonmuutoksen takia.

    Vastuullinen ympäristöpolitiikka myöntäisi tosiasiat ja rankaisisi polttamista. Ymmärrän kyllä että jätteen poltolla saadaan kaatopaikkkaamista parempi lopputulos, mutta yhteiskunnan energiatuotantoa ei tulisi laskea minkään polttamisen varaan. Jätteenpolttoakin on mahdollista vähentää paremmalla ja vastuullisemmalla lajittelulla. Varsinkin muovien kierrätys on Suomessa lapsenkengissä ja käyttökelpoista öljypohjaista materiaalia poltetaan ja kaatopaikataan hyötykäytön sijasta aivan suruttomasti. Irvokasta kyllä niin niiden polttaminen lasketaan tänäpäivänä hyötykäytöksi.

    Että polttamisesta päästään eroon niin keinoja ovat tuulivoima, aurinkovoima ja ydinvoima. Myös lämpöpumppuratkaisuilla saadaan säästettyä lämmitysenergian tuottamisessa. Liikennepolttoaineeksi tulisi näillä keinoilla tuotettu vety tai sähkö.

    Nykyisiä ydinvoimatekniikkoja turvallisempi ratkaisu olisi torium pohjaiset voimalat. Jätteenkin puoliutumisaika olisi kymmeniä vuosia satojen ja tuhansien vuosien sijasta.

    Ei ole edes vihreiden edun mukaista vastustaa ydinvoimaa, ainakaan jos ei ole tarjota muuta konkreettista vaihtoehtoa kuin polttaa lisää materiaa. Mitä tahansa materiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Sakke kirjoitti 11.4.2014 kello 17:42

    Saarelainen: Koivusaaressa on ajauduttu järjettömään tilanteeseen. Ensin päätettiin rakentaa metroasema Koivusaareen. Nyt sitten on “pakko” rakentaa, kun kerran metroasemakin on tekeillä.

    Koivusaari on järjettömän kallis hanke. Maantäytöt ovat suhteessa suuremmat kuin Jätkäsaaressa. Alueesta ei millään ilveellä saa viihtyisää, ei varsinkaan kun rakentamistehokkuutta halutaan aina vaan lisätä. Kaunis merenlahti Katajaharjun edustalla tuhotaan ruoppauksilla ja maantäytöillä.

    Kaiken muun lisäksi aluetta halkoo Helsingin vilkkaimmin liikennöity sisääntuloväylä. Tulevat asukkaat joutuvat melun ja hajun lisäksi altistumaan terveydelle vaarallisille pienhiukkasille. Ihmettelen, kuka oikeasti haluaisi asua tuollaisella alueella? Jos nyt Katajaharjussa lähellä Länsiväylää on hyvin vaikea saada asuntoja kaupaksi melun ja saasteiden vuoksi.

    Epäilen, että tästä tulee surkean kaupunkisuunnittelun monumentti. Aikanaan Merihakaakin pidettiin hienona. Koivusaaresta tulee oman aikamme Merihaka. Kolkko, tuulinen ja saasteinen.

    Pieni vinkki Saarelaiselle ja muille kotikontujensa puolustajille Lauttasaaren puolella: kunnostetaan Vaskiniemen vanha tykkipatteristo, Viides tykkipatteri, joka on muuten muistaakseni perustettu Krimin sodan aikoihin, joskus 1850-luvulla, ja hommataan paikalle kunnon kanuunat, vaikka Suomenlinnasta, niin eiköhän alkaisi Oolanninkin rannat raikumaan, kun pääsisimme ensin jysäyttelemään poikki nuo nostokurjet ja sen jälkeen sopivasti ennakkoa ottaen nuo peevelinmoista hiekkapölyä joka paikkaan levittävät kuorma-autot jotka louhetta, soraa ja hiekkaa, nyttemmin betonia tuossa Sotkatielläkin kuljettavat, vaikka aiemmin lupasivat niiden käyttävän tarkoitukseen Hanasaaren liittymää. (Ehkä ovat sielläkin liikkuneet, kun liityntäpysäköintialueellekin on kertynyt niin jumalaton määrä aivan hienoa hiekkapölyä, joka kuivalla, tuulisella säällä suojalasittomien pyöräilijöiden silmiin ja hampaisiin päätyy.)

    Tykistön toiminnalla on Suomessa kunniakkaat perinteet (vrt. Tali-Ihantala) ja eiköhän Lauttasaareltakin löytyisi osaavaa väkeä tykkejä suuntaamaan ja käyttämään. Pitänee myös selvittää, mahtaisiko muuten Ryssänkärjen it-tykin ammusten kantomatka riittää osumaan Kaupunkisuunnitteluvirastoon? Täytyypä tarkistaa …
    Ehkäpä alkaisivat sitten ottaa kaupungin asukkaidenkin mielipiteitä lopulta huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. j-lu kirjoitti 11.4.2014 kello 19:02

    Saarelainen:
    Epäilen, että tästä tulee surkean kaupunkisuunnittelun monumentti. Aikanaan Merihakaakin pidettiin hienona. Koivusaaresta tulee oman aikamme Merihaka. Kolkko, tuulinen ja saasteinen.

    Merihaka on itseasiassa viihtyisä ja suosittu asuinalue edelleen, taas tai nykyään, miten asian nyt haluaa muotoilla. Itse en ole asunut, mutta tuttuja kyllä ja tunnen parikin tuoretta lapsiperhettä, jotka kärkkyvät asuntoa Merihaasta, koska ovat kuulleet niin paljon kehuja alueesta toisilta lapsiperheiltä. Eihän Merihaka mikään Kaivari ole, mutta kaikilla ei ole Etelä-Helsingin neliöihin varaa.

    Keskimääräinen neliöhinta Merihaassa näyttäisi olevan vajaat viisitonnia, joka on korkea Pitkänsillan pohjoispuolella ja varsinkin, kun asuntojen keskikoko Merihaassa on suurempi kuin muualla Kalliossa. Lisäksi asunnot ovat peruskorjausten kannalta huonossa iässä, joten neliöhinta on oikeastaan jopa huomattavan korkea. Ilmeisen haluttua seutua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  51. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.4.2014 kello 20:34

    Börje: Metroradan ympäristön tehokkaasta maankäytöstä luopuminen on kestävän kehityksen periaatteiden vastaista!

    On nimenomaan kestävän kehityksen periaatteiden vastaista rakentaa sellaisiin paikkoihin kuin Kivinokka, jossa ei ole kohtuullisen kävelymatkan päässä raideliikennettä.

    Maankäytön tehokkuutta voisi tarkistaa vaikka Kulosaaren metroaseman ympärillä, jossa on nyt kerrostaloja harvakseltaan. Ajatelkaa nyt, merenrantaa, huviloita vuosisadan alkupuolelta, metsää JA vieressä metroasema josta menee 8 min keskustaan. Jos nykyiset kerrostalot jyrättäisiin ja tilalle rakennattaisiin uusi kerrostaloalue jossa on vaikka 5 000 asukasta enemmän vanhassa, kaupungin kassakoneen kilinä on taattu kun alueelle muuttaa vain hyviä veronmaksajia, mutta toisaalta joukkoliikenteen käyttöosuus olisi korkea.

    Jos 1970-luvulla koko Puu-Pasila pystyttiin lanaamaan, ei voi olla niin vaikeaa purattaa muutamaa mitäänsanomatonta kerrostaloa ja bulevardisoida yhtä moottoritietä kilometrin verran!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  52. Ville kirjoitti 11.4.2014 kello 21:15

    Toivottavasti tästä ei kukaan pahastu, mutta kun viimeksi näin Meilahden viljelyspalstat tai Lauttasaaren kesämajat, tuli mieleen sota-ajan Suomi. Jotenkin nämä ympäristöt ovat kuin 50-100 vuotta sitten menneestä maailmasta. Perinteitä pitää toki vaalia, mutta millä hinnalla?
    Tietenkin on mahdollista, että Euro-Eurooppa romahtaa ja uudet pikku- tai isovihat alkavat, jolloin omavaraisviljelyä todella tarvitaan, mutta en nyt perustaisi kaupunkisuunnittelua sille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  53. Janne Peltola kirjoitti 12.4.2014 kello 3:04

    Kivikaupungin kasvatti: Hyvässä hallintomallissa ei käsittääkseni riitä, ainakaan vähääkään laajemmista, mutkikkaammista ja useita erilaisia seurausvaikutuksia sisältävistä asioista päätettäessä, että kaikki saavat vain ‘sanoa sanottavansa’ ja että ‘sitten päätetään’. Ilmeisenä vaarana on tällöin, että päätöksentekijät eivät ehdi tutustua riittävän hyvin päätöksensä kohteeseen ja eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksiin. Tällöin voi kovin helposti jäädä huomaamatta jopa se, minkälaisia muutoksia ehkä kehityskelpoisiin päätösvaihtoehtoihin tulisi tehdä, jotta niistä saataisiin kaupunkiamme ja mm. sen asukkaita parhaiten palvelevia.

    Isot muutokset vaativat huolellista valmistelutyötä, joka voi vaatia jopa iteratiivista käsittelyä. Asetettujen reunaehtojen tarkastelu kuuluu mielestäni ilman muuta prosessiin, ettei päätöksentekoon ajauduttaisi väärin lähtökohdin.

    Pahojen virheiden välttäminen voi olla mahdollista vain, jos riittävät ja OIKEAT pohjatiedot päätöksiä varten hankitaan. Eräs varteenotettavakeino tässä on toimia mm. kaupunkisuunnittelussa alueen asukkaita (=oman alueensa asiantuntijoita) kuulemalla JA virkamiesten kokoamia/teettämiä pohjatietoja/selvityksiä täydentämään tuomansa kommentit ja aineisto päätösVAIHTOEHTOJEN suunnittelussa aidosti (eikä vain näennäisesti) huomioimalla ja nopeasti hätäisin/heppoisin vastinein kuittaamalla.

    Kivikaupungin kasvatilta hyvä kirjoitus. Menemättä sen syvemälle alkuperäisiin päätöksentekotilanteisiin, voisin tässä hieman analysoida ongelmia sekä Länsimetron että Mechelininkadun uudistuksen tapauksissa:

    Länsimetron ongelmat, ts. virkamiesten ongelmat:

    – Aito vaihtoehtojen (parhaiden mahdollisten vaihtoehtojen) vertailu puuttui.
    – Ei ylipäänsä hyväksytä koko alkuperäisen ehdotuksen kyseenalaistamista.
    – Uskotaan sokeasti siihen, että mitä aiemmin on tehty ja mikä on teoriassa hyvää, niin se myöskin olisi nyt ja tulevaisuudessa paras ratkaisu.

    Mechelininkadun ongelmat, asukkaiden ongelmat:

    – Ei osata lukea suunnitelmakuvia, eikä kerrasta ymmärretä, ettei asia A vaikuta asiaan B (pyöräkaistat eivät vaikuta katupuihin)
    – Ei tiedetä mitä aikaisemmin on päätetty (Helsingin pyörätieverkon kokonaissuunnitelma)
    – Ei ymmärretä, ettei raitiotien tarkoitus ole palvella pelkästään Mechelininkatua (l. ei nähdä metsää puilta)

    Tiivistettynä: Minusta virkamiehistöä on tuntunut vaivaavan vastenmielisyys lähtökohtien kyseenalaistamiselle ja asukkaat taas eivät useinkaan osaa ajatella asioita koko kaupungin näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  54. IsoH kirjoitti 12.4.2014 kello 8:36

    Löysin netistä ilmakuvan Kivinokan mökeistä
    http://tinyurl.com/nlnfkvn

    Tuolla tavoin haulikolla ammuttuna sijoitellut mökit, joilla ei ole pihoja rajaavia aitoja, rajaavat alueen vapaata virkistyskäyttöä vielä paljon pahemmin kuin siirtolapuutarha.

    Jos halutaan pitää kiinni joidenkin onnekkaiden oikeudesta halpaan kesämökkiin Suomen pääkaupungissa, metroaseman läheisyydessä niin siitä vaan. Mutta julkiseksi virkistysalueeksi tuosta ei ole kuin poliittisissa kaunolauseissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  55. Jalankulkija kirjoitti 12.4.2014 kello 12:13

    Janne Peltola: “Mechelininkadun ongelmat, asukkaiden ongelmat:

    – Ei osata lukea suunnitelmakuvia, eikä kerrasta ymmärretä, ettei asia A vaikuta asiaan B (pyöräkaistat eivät vaikuta katupuihin)
    – Ei tiedetä mitä aikaisemmin on päätetty (Helsingin pyörätieverkon kokonaissuunnitelma)
    – Ei ymmärretä, ettei raitiotien tarkoitus ole palvella pelkästään Mechelininkatua (l. ei nähdä metsää puilta)

    Tiivistettynä: Minusta virkamiehistöä on tuntunut vaivaavan vastenmielisyys lähtökohtien kyseenalaistamiselle ja asukkaat taas eivät useinkaan osaa ajatella asioita koko kaupungin näkökulmasta.”

    Siis mielestäsi on OK, että ratikka ajaa Mechelininkadun läpi mutta ei pysähdy ottamaan matkustajia? Ei kukaan halua, että ratikka palvelisi pelkästään Mechelininkatua, vaan toivomus on, että se palvelisi MYÖS Mechelininkadun asukkaita. Painotus sanalla asukkaat. Mielestäni aika kohtuullinen toive, varsinkin kun kadulla ei ole mitään muutakaan joukkoliikennettä.

    Mitä puihin tulee, niin ne kaadetaan katuremontin vuoksi. Ja katuremontti puolestaan on päätetty tehdä siksi, että tehdään pyörätieuudistus ja ratikkauudistus. Pyörätiet voisi tietenkin tehdä puita kaatamatta, mutta kaupunki ei viitsi tehdä katuremonttia niin, että puita pitäisi varoa. Liikaa vaivaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Viherinssi kirjoitti 12.4.2014 kello 12:50

    Saarelainen: Jos nyt Katajaharjussa lähellä Länsiväylää on hyvin vaikea saada asuntoja kaupaksi melun ja saasteiden vuoksi.

    Katselin Oikotieltä Lauttasaaren asuntojen hintoja. Pikavilkaisulla Katajaharjun nurkilta alle neljään tonniin neliöltä saisi ison kerrostalokämpän, joka on ilmoituksen mukaan “remontoijan tilaisuus” (putkiremppa muutaman vuoden päässä, asunto vuoden 1963 kunnossa, “avarat näkymät yli Länsiväylän). Ei tämä hinta nyt ihan siltä vaikuta, että sijainti tekisi myymisestä todella vaikeaa.

    Vai tarkoittiko tuo “hyvin vaikea” sitä, että niitä asuntoja ei saa myytyä yleislarulaisella viidellä tonnilla neliö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Kalle kirjoitti 12.4.2014 kello 15:37

    Jalankulkija:
    Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan vanha osa on Kaisaniemessä …

    Jos joskus aiomme saada keskustakampuksen infran kuntoon, tulee Kaisaniemen puiston rakentamista harkita vakavasti. Hyvässä yliopistossa opetus, sosiaalinen elämä ja asuminen yhdistyvät. Helsingissä ei ole enää niitä alivuokralaisasuntoja, jotka mahdollistivat asumisen keskustakampuksella viimevuosisadan alkupuolella.

    Nyt kelvollisia kampuksia Helsingissä on enää MPKK:lla Santahaminasssa ja Aalto-yliopistokin on vaikeuksissa toimintojen kokoamisessa Otaniemeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.4.2014 kello 7:19

    Kalle:
    Jos joskus aiomme saada keskustakampuksen infran kuntoon, tulee Kaisaniemen puiston rakentamista harkita vakavasti. Hyvässä yliopistossa opetus, sosiaalinen elämä ja asuminen yhdistyvät. Helsingissä ei ole enää niitä alivuokralaisasuntoja, jotka mahdollistivat asumisen keskustakampuksella viimevuosisadan alkupuolella.

    Uusien talojen keskustaan rakentamisen sijaan tulisi halvemmaksi jos Hoas ostaisi asuntoja vanhasta asuntokannasta Kalliosta. Tällöin huomattavasti useampi saisi samalla rahalla mahdollisuuden asua lähellä kampusta.

    Kaisaniemen puistosta voisi kyllä rakentaa hiekkakentän. Siihen saisi mahtumaan noin 300 asukasta eikä hiekkakentällä ole erityistä virkistysarvoa. Joskus hiekkakentällä on järjestetty tapahtumia, mutta muitakin järjestämispaikkoja on. Varsinaista puistoa en lähtisi rakentamaan.

    j-lu:
    Merihaka on itseasiassa viihtyisä ja suosittu asuinalue edelleen, taas tai nykyään, miten asian nyt haluaa muotoilla. Itse en ole asunut, mutta tuttuja kyllä ja tunnen parikin tuoretta lapsiperhettä, jotka kärkkyvät asuntoa Merihaasta,koska ovat kuulleet niin paljon kehuja alueesta toisilta lapsiperheiltä. Eihän Merihaka mikään Kaivari ole, mutta kaikilla ei ole Etelä-Helsingin neliöihin varaa.

    Keskimääräinen neliöhinta Merihaassa näyttäisi olevan vajaat viisitonnia, joka on korkea Pitkänsillan pohjoispuolella ja varsinkin, kun asuntojen keskikoko Merihaassa on suurempi kuin muualla Kalliossa. Lisäksi asunnot ovat peruskorjausten kannalta huonossa iässä, joten neliöhinta on oikeastaan jopa huomattavan korkea. Ilmeisen haluttua seutua.

    En tiedä mistä syystä aluetta on kehuttu, mutta asuntoja lähellä keskustaa merinäköaloin voi olla muutenkin kuin moisena betonihelvettinä. Nykyään rakennettavat talot ovat rumia, mutta kuitenkin kauniimpia kuin Merihaan talot.

    Neliöhintoihin voi vaikuttaa se, että alueella ei ole baareja toisin kuin Kalliossa. Muutaman sadan metrin päässä toisella puolella Pitkää siltaa neliöhinnat ovat selvästi korkeammat kuin Merihaassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. Raitiovaunuja ilman pysäkkejä kirjoitti 13.4.2014 kello 9:42

    Ennen vanhaan raitiovaunulinjat rakennettiin sinne, missä on matkustajia. Nyt liikennesuunnittelijat ovat huomanneet, että jos pysäkit poistetaan, raitsikoiden kulku nopeutuu huomattavasti.

    Mechelininkadulta poistetaan pysäkit, Laajasalosta ajellaan kaupunkiin meren yli siltoja pitkin, ja Arabiasta pitäisi päästä huristelemaan Pasilaan Vallilanlaakson puiston läpi, jossa ei asu ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  60. Jalankulkija kirjoitti 13.4.2014 kello 19:55

    Raitiovaunuja ilman pysäkkejä:
    Ennen vanhaan raitiovaunulinjat rakennettiin sinne, missä on matkustajia. Nyt liikennesuunnittelijat ovat huomanneet, että jos pysäkit poistetaan, raitsikoiden kulku nopeutuu huomattavasti.

    Mechelininkadulta poistetaan pysäkit, Laajasalosta ajellaan kaupunkiin meren yli siltoja pitkin, ja Arabiasta pitäisi päästä huristelemaan Pasilaan Vallilanlaakson puiston läpi, jossa ei asu ketään.

    Tämähän se nykylinja on. Ja se koskee myös bussilinjoja. Linja 16 ajaa Korkeasaareen kesät talvet ja myös iltaisin silloin, kun eläintarha on kiinni. Bussi 24 palvelee Hietaniemen hautausmaan vainajia ja Hietarannan uimarannan avantouimareita (mikäli siellä edes on sellaisia). Asuntoja ei ole mailla eikä halmeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Jalankulkija kirjoitti 13.4.2014 kello 22:29

    “Uusien talojen keskustaan rakentamisen sijaan tulisi halvemmaksi jos Hoas ostaisi asuntoja vanhasta asuntokannasta Kalliosta. Tällöin huomattavasti useampi saisi samalla rahalla mahdollisuuden asua lähellä kampusta.”

    Kaupunki voisi antaa Hoasin käyttöön Josafatin rakentamattoman tontin, niin opiskelijat pääsisivät (melkein) Kallioon. Helppo tontti: luja kallioperä, valmiit ratikkayhteydet ja koko infra vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Janne Peltola kirjoitti 14.4.2014 kello 23:30

    Jalankulkija:
    Siis mielestäsi on OK, että ratikka ajaa Mechelininkadun läpi mutta ei pysähdy ottamaan matkustajia? Ei kukaan halua, että ratikka palvelisi pelkästään Mechelininkatua, vaan toivomus on, että se palvelisi MYÖS Mechelininkadun asukkaita. Painotus sanalla asukkaat. Mielestäni aika kohtuullinen toive, varsinkin kun kadulla ei ole mitään muutakaan joukkoliikennettä.

    Mitä puihin tulee, niin ne kaadetaan katuremontin vuoksi. Ja katuremontti puolestaan on päätetty tehdä siksi, että tehdään pyörätieuudistus ja ratikkauudistus. Pyörätiet voisi tietenkin tehdä puita kaatamatta, mutta kaupunki ei viitsi tehdä katuremonttia niin, että puita pitäisi varoa. Liikaa vaivaa.

    Raitiolinja 8:lla on kuitenkin ehdotetun muutoksenkin jälkeen kaksi pysäkkiä Mechelininkadulla. Joista vielä Arkadiankadun risteykseen ehdotettu pysäkki sijoittuu hyvinkin keskeisesti Mechelininkadun nykyisen raitiotien varteen Marian sairaalan ja Domus Academican pohjoispuolella. Lisäksi Runeberginkadulla oleva Apollonkadun pysäkki sijoittuu kävelyetäisyydelle sekä Taivallahden koulusta, että Mechelininkadulla Caloniuksenkadun ja Hesperian puiston väliin jäävistä asunnoista. Suurimmat kärsijät vaikuttavat kartan perusteella olevan Taivallahden tenniskeskus, muutama Väinämöisenkadun pohjoispäässä olevan asunto ja varauksella Domus Academica.

    Joten en lähtisi väittämään, että Mechelininkadulla huononee joukkoliikenteen palvelu kestämättömäksi. Ja bussilinjojen 24 ja 55 muutokset taas eivät liity raitiolinjan 8 muutoksiin millään tavalla. Sinänsä minustakin bussilinja 24 voisi edelleen ajaa suoraan Mechelininkatua, mutta se on eri keskustelun aihe. Kartta siis tässä, ympyrät noin 300 m säteitä pysäkeiltä, mitat voi tarkista Helsigin karttapalvelusta: http://otsokivekas.fi/wp-content/uploads/sites/8/2013/01/mechelininkatu.png

    Viitaten tuohon edellisessä viestissäni peräänkuuluttamaani kokonaisnäkemykseen: Jos on oleamassa tutkimuksia siitä, että 300 m pysäkkivälit ja max. 300 m kävelymatkat joukkoliikennepysäkeille ovat kaupungin elinvoiman ja viihtyisyyden jne. kannalta parhaat, niin olen kiinnostunut kuulemaan tästä tutkimustietoa. Löytämäni kirjallisuus nimittäin esittää suuruusluokaksi enemmänkin 500 metriä kuin 300 metriä. Ja metronkannattajien keskuudessa olen törmännyt siihenkin väitteeseen, että kilometrinkin kävely olisi ok.

    Katuremontista taasen: HSL:ssä tehtiin raitiolinja 8 kehittämisselvitys ja jossain vaiheessa kävi ilmi, että Mechelininkadulle haluttaisiin tehdä pyöräkaistojakin. Tämän jälkeen Rakennusvirastosta (HKR) selvisi, että Mechelininkadulla pitäisi uusia sekä vesijohtoja ja viemäreitä että myös katupuita, ja nämä työt päätettiin yhdistää, jotta kadun varren asukkaille aiheutuisi rakennustöistä mahdollisimman vähän haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Jalankulkija kirjoitti 15.4.2014 kello 11:28

    Janne Peltola: “Katuremontista taasen: HSL:ssä tehtiin raitiolinja 8 kehittämisselvitys ja jossain vaiheessa kävi ilmi, että Mechelininkadulle haluttaisiin tehdä pyöräkaistojakin. Tämän jälkeen Rakennusvirastosta (HKR) selvisi, että Mechelininkadulla pitäisi uusia sekä vesijohtoja ja viemäreitä että myös katupuita, ja nämä työt päätettiin yhdistää, jotta kadun varren asukkaille aiheutuisi rakennustöistä mahdollisimman vähän haittaa.”

    Tarkoitit kai, että mahdollisimman paljon haittaa? Siis ratikkakiskot kaivetaan ylös, puut kaadetaan, ajoradat kavennetaan samoin kuin jalkakäytävät. Ja sen lisäksi poistetaan tärkein pysäkki. Jos tämä on mielestäsi mahdollisimman vähän haittaa, niin mikä mahtaisi olla sen vastakohta?

    Kuvauksesi siitä, miten tämä katuremontti on edennyt, ei vastaa todellisuutta miltään osin. Siis rakennusvirasto havaitsi aivan yllättäen, että koko katu pitää repiä auki, mutta unohti kertoa siitä kadun kiinteistöille? Edes siinä vaiheessa, kun taloyhtiöt saivat noin vuosi sitten sen ainokaisen katuremontista kertovan tiedotuksen, siinä mainittiin koko kadun remontti sivumennen yhdellä lauseella, eikä sen laajuudesta tullut mitään tietoa. Remonttia puuhattiin vuosikausia liikennesuunnitelman nimellä, ja kaikista muista osista oltiin hipihiljaa.

    Jos Caloniuksenkadun ratikkapysäkki poistetaan, pysäkkien välinen etäisyys Arkadiankadulta Apollonkadulle on 580 metriä. Siis kaupunkisuunnitteluviraston laskujen mukaan. En näe mitään syytä siihen, miksi alueella, jossa asuu 12 000 ihmistä, pitäisi olla tällainen etäisyys, kun esimerkiksi linja 2:n keskimääräinen etäisyys vaikkapa Töölössä on 330 metriä. Ja tämä on puolestaan liikennelaitoksen oma lukema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Saarelainen kirjoitti 16.4.2014 kello 15:56

    Viherinssi: Katselin Oikotieltä Lauttasaaren asuntojen hintoja. Pikavilkaisulla Katajaharjun nurkilta alle neljään tonniin neliöltä saisi ison kerrostalokämpän, joka on ilmoituksen mukaan “remontoijan tilaisuus” (putkiremppa muutaman vuoden päässä, asunto vuoden 1963 kunnossa, “avarat näkymät yli Länsiväylän). Ei tämä hinta nyt ihan siltä vaikuta, että sijainti tekisi myymisestä todella vaikeaa.

    Viherinssi on ilmeisesti Katajaharjun alueen asiantuntija, koska on “pikavilkaisulla” käynyt katsomassa Oikotieltä jonkun asunnon myyntihintaa.

    Valitettavan usein varmimpia mielipiteitä esittävät ihmiset, jotka eivät tunne koko asiaa.

    Itse alueella asuneena tiedän, että tiettyjä Katajaharjun sillan lähellä olevia taloja vierastetaan juuri Länsiväylän melun ja saasteiden vuoksi. Tämä tulee myyntitilanteissa esiin sillä tavoin, että ihmiset kyselevät huolestuneina näistä asioista.

    Varsinkaan pienten lasten vanhemmat tai astmaatikot eivät mielelläään muuta aivan Länsiväylän lähelle. Meluaita ei poista melua, eikä se varsinkaan poista alueella leijuvia pienhiukkasia.

    Varmaan Viherinssi ymmärrät, ettei kukaan asuntoaan myyvä mainosta Länsiväylään liittyviä ongelmia Oikotiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 25.4.2014 kello 7:53

    O.S.: “Koivusaari

    Esitys hyväksyttiin muutoksitta, mutta asemakaavoituksen ohjeeksi hyväksyttiin yksimielisesti kaksi minun esittämääni lisäystä. Niiden mukaan asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta laittaa moottoritieliittymä vähän inhimillisempään kokoon …”

    Koska lautakunta (tai kuka tätä hanketta nyt sitten eteenpäin, kuin väkisin, puskeekaan) alkaa selvittää koko hankkeen saattamista “vähän inhimillisempään kokoon”, esim. kohti Koivusaaren järkevämpää käyttöä ja kehitystä ulkoilu- ja virkistysalueena, sen sijaan, että tutkitaan mahtuisiko “kuplavolkkariin kolme virtahepoa etuistuimille ja kolme norsua takapenkille” ja kun huomataan, että ei se tosiaankaan onnistu eikä näytä edes hyvältä, niin kokeillaan sitten mahtuisivatko ne paremmin, jos vaihdettaisiin vain istumajärjestystä tai otetaan vielä sarvikuonokin kyytiin?

    “The difficulty lies not in the new ideas, but in escaping from the old ones.” J. M. Keynes

    KSV:n ja arkkitehtien roolista voisin heittää sitaatin, joka on peräisin Upton Sinclair’ilta (ks. “http://www.goodreads.com/author/quotes/23510.Upton_Sinclair”):

    “It is difficult to get a man understand something, when his salary depends on his not understanding it.”

    Montako tällaista, tuon alemman sitaatin kaltaista miestä tai naista mahtaa nykyisin istua KSL:ssa tai valtuustossa?

    Paranisitpa he kaikki(?) J.R.R. Tolkien’in trilogian keskimmäisessä osassa kuvatun hahmon, Théoden’in, saaman salaperäisen taudin kaltaisesta vaivasta, ja ryhtyisivät käyttämään omia aivojaan, koko kaupungin parhaaksi, sen sijaan, että toimivat (“Grima-“) koneiston tuottamien viistoilmakuvien ym. aineiston lumoissa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Sakke kirjoitti 6.5.2014 kello 7:29

    Korkeaa rakentamista ei pitäisi huiskia sinne tänne. Se ei vain kaikkialle sovi, esimerkiksi matalamman asutuksen ympäristöön.

    Helsingin kaupunkikuvassa on onneksi onnistuttu toistaiseksi torjumaan monia yrityksiä sijoittaa ylikorkeita taloja vääränlaiseen ympäristöön, mutta jostain kumman syystä tätä painetta tuntuu aina vain riittävän. Jokainen suunnitelma, joka jonkin alueen rakentamista ehdottaa, tulisi asettaa huolellisen vaikutusanalyysin kohteeksi. Valitettavasti KSV ei tunnu monellakaan alueella paljolti noteeraavan käytettävissä olevan paikallisen lähdetietokannan aarreaittaa ja sen tietopohjaa. Tässä olisi paljon parannettavaa!

    Mahtavatko kaupunkisuunnittelijat tai KSL:n jäsenet edes tuntea tšekkiläisten, tiiviin rakentamisen vaikutusanalyysin ansiokkaiden asiantuntijoiden Zdenĕk Miler’in ja J. A. Novotný’n monin tavoin ansiokasta perusteosta “Krtek ve mĕstĕ”, jonka alkuperäinen painos on peräisin 1980-luvulta? Se on käännetty monelle muullekin kielelle, toivottavasti jo suomeksikin.

    Moni kyseisessä opuksessa käsitelty tiiviiseen rakentamiseen liittyvä asia, paljastuu eittämättä myös Koivusaarta koskevien rakentamissuunnitelmien kohdalla ratkaisemattomaksi ongelmaksi, mm. mitoituksen virheellisen lähtökohdan (=merkittävä ylimitoitus) ja liikennejärjestelyiden osalta. Jo yksi kuva riittää valottamaan ongelmien luonnetta varsin havainnollisesti, ks. esimerkiksi kuva: “http://data.bux.cz/book/008/768/0087681/large.jpg”).

    Jostain syystä KSV:n suunnitelmat vaikuttavat olevan täysin tietämättömiä Miler’in ja Novotný’n teoksen kuvaamista, päivänselvistä argumenteista. Kysyä sopii, ottavatko he huomioon muitakaan argumentteja?

    Varjostusongelmat, joita Miler ja Novotný eivät jostain syystä juuri em. teoksessa käsittele, näyttävät mm. Koivusaarta koskevan aineiston Vuorovaikutusanalyysin vastineiden perusteella olevan täkäläisille kaupunkisuunnittelijoille jopa vähättelyn kohde. Kuitenkin Miler otti tähänkin ongelmaan kantaa jo ilmeisesti varhaisessa, kansainvälisessä kilpailussa palkitussa työssään “O milionáři, který ukradl slunce” vuodelta 1948. Valitettavasti en ole sitä vielä onnistunut näkemään, mutta otsikon perusteella voitaneen päätellä, että tuo ensiteos (josta maininta löytyy myös lähteestä “http://fi.wikipedia.org/wiki/Zdenek_Miler”) otti vahvasti kantaa asuinalueille lankeavan luonnonvalon määrään liittyviin ristiriitoihin.

    Korkean rakentamisen tapauksessahan ne varjostusongelmat vasta lisääntyisivät, varsinkin paikassa, missä tuo rakentaminen sijoittuisi ilta-auringon ja nykyisen asutuksen väliin. Koivusaaressa varjostusten haitat kasvaisivat rakentamisen myötä ennennäkemättömiin mittoihin, mutta miksi ihmeessä asiasta vaietaan?

    Olisiko KSV:n väen korkea aika siirtyä Kansakoulukadun varjoista jonnekin avarampaan ympäristöön, missä muutkin ympäristötekijät ja niiden vaikutus asukkaiden viihtyvyyteen tulisivat huomioiduiksi nykyistä paremmin? Tämä ei silti vielä riitä parantamaan (universaalia?) perusongelmaa, joka tuntuu olevan (muuallakin) lähidemokratian puute!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus