Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.4.2014

April­lipäivän ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton 50-vuo­tisjohlan kun­ni­ak­si lau­takun­nan kok­ous on nähtävänä suo­rana lähetyk­se­na Helsin­ki-kanaval­la tiis­taina klo 14:30 alka­en. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Erot­ta­jan kat­u­alueen kaava

Tämä oli meil­lä kevääl­lä käsit­telyssä. Nyt esi­tys­tä tark­iste­taan vähäisessä määrin annet­tu­jen lausun­to­jen poh­jal­ta. Bus­sit hääde­tään Ruot­salaisen teat­terin luo­ta sivukaduille ja alue ote­taan jalankulk­i­joiden käyt­töön. Teras­sakahvi­lakin on tulos­sa. Kaupunkiku­vaa paran­netaan askel askeleelta.

Vuo­den 2013 kaavoituk­sen arvioin­ti (Karvi)

Kaupungilla on kaavoituk­sen arvioin­ti­työkalu, joka mit­taa sitä, kuin­ka liiken­teel­lis­es­ti hyvin kaavoitet­tu uusi ker­rosala sijoit­tuu. Sijoit­tuu pääasi­as­sa hyvin: kan­takaupunki­in tai ole­mas­sa ole­vien tai suun­nit­teil­la ole­vien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Asumis­es­ta 82 % ja liikek­er­rosalas­ta 98 % sijoit­tuu ole­valle tai tule­valle raideli­iken­nevyöhyk­keelle. Tässä Helsin­ki taitaa haka­ta seudun muut kun­nat ylivoimais­es­ti, vaik­ka toki myös Espoo ja Van­taa kaavoit­ta­vat pääasi­as­sa radan var­teen. (Espoo yrit­tää kaavoit­taa myös raide­v­erkon ulkop­uolelle, mut­ta eräs raken­nusy­htiön edus­ta­ja sanoi min­ulle, että he eivät aio rak­en­taa näitä katvealuei­den kohtei­ta, kos­ka eivät mene kaupaksi.)

Koirasaaren ase­makaaval­u­on­nos

Alueelle kaavail­laan noin 50 000 k‑m2 rak­en­tamista, eli asun­not noin 1200 hen­gelle. Tämä on varsin kallista rak­en­tamista, tont­tien saami­nen raken­nuskelpoisek­si mak­saa 800 – 900 €/k‑m2. Sik­si ton­tit pitää myy­dä kalli­il­la, eli tänne kaavail­laan kovan rahan asun­to­ja yksi­no­maan. Tämä vähän mietityttää.

Kana­van var­rel­la mata­laa ja vähän kauem­pana 4–6 kerroksista.

Yhteiskäyt­töau­to­jen pysäköintitunnukset

City­Car­Club saa kil­pail­i­joi­ta ja sik­si sen nimikkopaikat pois­tu­vat. Ne kor­vataan koko kaupungis­sa voimas­sa olevil­la asukaspysäkön­ti­tun­nuk­sil­la, joi­ta siis pitää lunas­taa yksi/auto. Min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä tähän on laitet­tu ylära­ja, jon­ka mukaan yhteiskäyt­töau­to­ja saa olla vain 600, jos­ta yhdel­lä toim­i­jal­la korkein­taan 120. Raja ei nyt ole ihan heti tulos­sa vas­taan, mut­ta en silti ymmär­rä koko rajan ole­mas­saoloa ja aion esit­tää sen poistamista.

Liiken­teen pitkä­na­jan kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia, viisi hanketta

Straf­i­can laa­ti­ma raport­ti ulot­tuu vuo­teen 2050. Siinä on käsitel­ty seu­raavia hankkeita:

Liikennehankkeen

— Vallilan­laak­son joukkoliikennekatu

Han­ke osoit­tau­tuu erit­täin kan­nat­tavak­si. Se säästää joukkoli­iken­teen käyt­täjien aikaa vuodessa 200 000 tun­nil­la. Yhtey­den merk­i­tys kas­vaa, kun Kes­ki-Pasi­la kas­vaa. Ver­rat­tuna esi­tyk­seen, että ratikat pan­taisi­in mutkit­tele­maan oleville kaduille, säästö on noin viisi min­u­ut­tia, mikä on aika paljon. Viiden min­uutin mene­tys saadaan aikaan esimerkik­si niin, että kymme­nen kilo­metrin matkalla moot­tori­tien nopeus las­ke­taan 120 km/h -> 60 km/h. Asukasak­tivis­tit ovat kiistäneet se, että suo­ra yhteys oli nopeampi kuin katoverkkoa pitkin kulke­va. Viras­ton olisi hyvä käy­dä tästä avoin keskustelu ja osoit­taa (jos on osoitet­tavis­sa), mis­sä asukkaiden laskel­mat menevät vikaan.

Ymmär­rän raport­tia niin, että pääosa noista hyödy­istä tulee ratikoista. Jot­ta bus­seista tulisi merkit­täviä hyö­tyä, busse­ja pitäisi olla paljon, jol­loin taas niiden tuot­ta­mat hai­tat puis­tolle oli­si­vat myös merkittäviä.

Viimek­si tätä kaa­tui val­tu­us­tossa puheen­jo­hta­jan äänen ratkaistes­sa. Sil­loin vihreät oli­si­vat kan­nat­ta­neet ratikkay­hteyt­tä, mut­ta ei kumipyöräy­hteyt­tä. Ratikkay­hteys putosi väliäänestyk­sis­sä ja koko han­ke kaa­tui. Jospa nyt esitet­täisi­in vain ratikkayhteyttä.

— Viikin yhdyskatu

Kolme kilo­metriä pitkä (!!) maanalainen katu Kehä I:ltä Viik­in­tien kaut­ta Itäväylälle. Ei vaiku­ta siltä, että tämä olisi ajanko­htainen min­un eli­naikanani. Maankäyt­tö voi toki muut­tua niin, että täl­lainenkin suun­nitel­ma tulee kannattavaksi.

Ihmette­len hal­paa hin­taa, 185 M€. Kun­han tur­val­lisu­usasiantun­ti­jat pää­sevät tämän kimp­pu­un, hin­ta moninker­tais­tuu, kuten on käynyt Pasi­las­sa ja Sörnäisissä.

— Tukhol­mankadun tunneli

Joukkoli­iken­netun­neli­na han­ke osoit­tau­tui täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si. Tämä joh­tui siitä, ettei sille ollut osoit­taa juuri liiken­net­tä ja se taas joh­tui siitä, että lähtöo­let­ta­mana on, että tieder­atikkaa var­teen on Pasi­las­ta tehty tun­neli keskus­puis­ton ali. Kan­natan suuresti tuo­ta ratikkatun­nelia, pait­si, että se taitaa olla aika kallis.

Autoli­iken­teen tun­neli­na vähän kan­nat­tavampi, mut­ta ei yllä investoin­tilistalle pitkään aikaan.

— Maratontunneli

Hal­pa (30 M€) tun­neli Jakomäen kohdal­la Por­voon­väylältä etelään. Autoli­ikenne nopeu­tuu. Nämä ovat niitä autoilua tuke­via han­kkei­ta, joiden kohta­lo riip­puu siitä, saadaanko ruuhka­mak­sut ja jos saadaan, palaute­taanko niiden tuot­ta­mat rahat sinne, mis­tä ne kerätään. Jos täl­lainen pitää rahoit­taa van­hus­ten hoitoa heiken­tämäl­lä, ei tule men­emään läpi.

 

— Malmin eri­ta­soli­it­tymä Lahdenväylälle

Tämä liit­tymä on saatu laske­mis­sa erit­täin kan­nat­tavak­si. Tämä johtuu siitä, että Lah­den­väylän liiken­teen olete­taan kas­va­van olen­nais­es­ti niin, että se olisi vuon­na 2050 160 000 ajoneu­voa vuorokaudessa. Matkus­ta­jia oli 220 000 henkeä vuorokaudessa, joista vain 19 000 joukkoliikenteessä.

Liit­tymään on vaikea ottaa kan­taa, kun ei ole näh­nyt alueen kaavoitus­su­un­nitelmia, mut­ta tuo­hon liikenne-ennus­teeseen kyl­lä. Jos nyky­poli­ti­ik­ka johtaa tuol­laiseen autoli­iken­teen kasvu­un, on nyky­poli­ti­ikkaa muutet­ta­va ja panos­tet­ta­va Lah­den­tie käytävän joukkoli­iken­ney­hteyk­si­in olen­nais­es­ti. Vaik­ka itse tie liit­tym­i­neen saataisi­in vetämään, tuol­lainen automäärä ei nyt vain ole ter­ve­tul­lut tukki­maan katuverkkoa.

Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­vansa erit­täin tap­pi­ol­lisen Malmin lento­ken­tän ylläpi­don, alueen kaavoitus käyn­nistyy (toiv­ot­tavasti) nopeasti. Kun­non ratikkayhteydet!

Poikkeamis­lu­pa Arcturuksenkadulle

Kaavoitimme sinne town­house­ja, joista on tulos­sa erit­täin kalli­ita, kos­ka ne ovat kovin suuria. Tulo­erot ovat viime aikoina pienen­tyneet niin tehokkaasti, ettei miljoo­nan euron asun­to­ja suo­ras­taan revitä käsistä. Talot halka­istaan puo­lik­si vaaka­suo­raan, jol­loin asun­noista tulee puol­ta pienem­piä (100 m²) ja puol­ta halvempia.

Asia on muuten selvä, mut­ta kuka tai mikä on Arcturus?

69 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.4.2014”

  1. Arc­turus on yksi kirkkaim­mista taivaal­la näkyvistä tähdis­tä. Tähti­tiede on koko Kalasa­ta­man katu­nimistön teemana.

  2. “Malmin eri­ta­soli­it­tymä Lahdenväylälle”

    Viikin raiti­otie taidet­ti­in pari vuot­ta sit­ten hau­da­ta koplaa­mal­la se Malmin lento­ken­tän rak­en­tamiseen; saas nähdä mihin se nyt kek­sitään kopla­ta ettei tarvitse rakentaa.

  3. April­lipäivän kun­nioi­tus onkin erit­täin perustel­tua Ksl:n kohdalta.
    Kan­nat­taa muis­taa vaikka­pa Kampin ja Töölön­lah­den kaavoitus..

  4. Kukaan ei ole ker­tonut, minne Erot­ta­jan bus­sipysäk­it siir­retään. Tuhan­sien ihmis­ten bus­siy­hteys heikke­nee ja tilalle saadaan pyöräkaista. Halu­taanko täl­lä lisätä autoilua Laut­tasaares­ta, vai mis­tä lie­nee kyse?

    1. Bus­si tulee muis­taak­seni erot­ta­jan mäkeen Bule­vardin kul­malle. Tätä ei tehdä pyäräti­etä vartewen vaan jot­ta saataisi­in hieno jalankulkualue.

  5. Joukkoli­iken­nekatu Vallilanalaaksoon.

    Jos se on ajal­lis­es­ti noin kan­nat­ta­va, eikä kan­nat­taisi rak­en­taa tun­nelia, niin hienoa yht­enäistä aluet­ta ei menetetä. Kus­tan­nuk­set siinä 12 Me. Bussien kulku Ara­bi­as­ta hissil­lä, niin ei tarvi­ta pitkää ramppi.

  6. Ennen kuin luop­uu kokon­aan isoista town­hou­se­ista Kalasa­ta­man kovan rahan esimerkin takia, niin kan­nat­taa huomioi­da se, että Kalasa­ta­mas­ta puut­tuu koulu, sil­ta Mustikka­maalle meni pui­hin ainakin vuodek­si ja ovat vielä keskel­lä raken­nustyö­maa­ta. Pien­ten las­ten omis­ta­jille, joille tuol­lainen on kai tarkoitet­tu, kohde ei ole vielä houkut­tel­e­va. Valmi­iden kort­telei­den keskel­lä ole­vat näyt­tävät kyl­lä ihan kivoil­ta ja saa­vat aikaan mukavaa kat­ua, eli ei sit­ten ollutkaan tyh­mä idea tehdä tuom­moisia väli­in ainakaan kaupunkiku­val­lis­es­ti. Olisi kyl­lä posi­ti­ivista, että näistä tulisi vai­h­toe­hto pel­to-omakoti­taloille yhdessä tor­ni­a­sumisen kanssa. Sääli vain, että kort­telei­den pihat ovat osin taas auto­hal­lien takia beto­nia, ja tar­joa­vat hyvin vähän edes lap­sille. Olisi tärkeää, että puis­toista tulisi sit­ten riehakkai­ta vehre­itä paikko­ja, eikä betonikivitet­tyjä aukioita.

  7. Kos­ka te alat­te kor­ja­ta Kaaren katas­trofia. Automar­ket­ti ilman raidey­hteyt­tä ei pitäisi olla tätä päivää. Turha on enää kaupung­in­jo­hta­jan käy­dä Van­taal­la mol­laa­mas­sa Jumboa.

  8. Markku af Heurlin:
    Joukkoli­iken­nekatu Vallilanalaaksoon.

    Jos se on ajal­lis­es­ti noin kan­nat­ta­va, eikä kan­nat­taisi rak­en­taa tun­nelia, niin hienoa yht­enäistä aluet­ta ei menetetä. Kus­tan­nuk­set­si­inä 12 Me. Bussien kulku Ara­bi­as­ta hissil­lä, niin ei tarvi­ta pitkää ramppi.

    Siel­lä on iso­ja nur­mi­aluei­ta, sor­salam­mikko ja siirtolapuutarha.

    Ei siinä oikein ole mitään hienoa, se on itse asis­sa tosi tyl­sä. Joku hyvin maise­moitu ratikkara­ta saat­taisi itse asis­sa tehdä alueesta kiin­nos­tavam­man, varsinkin se Mäkelänkadun puoleinen järkyt­tävän iso nur­mikent­tä on poikkeuk­sel­lisen tyl­sä miljöö.

    Siir­to­la­pu­u­tarha nim­by­il­i­jät tulee ker­tomaan jut­tu­ja “kadote­tus­ta luon­non rauhas­ta”, mut­ta ei niitä kan­na­ta uskoa.

  9. Jalankulk­i­ja:
    Kukaan ei ole ker­tonut, minne Erot­ta­jan bus­sipysäk­it siir­retään. Tuhan­sien ihmis­ten bus­siy­hteys heikke­nee ja tilalle saadaan pyöräkaista. Halu­taanko täl­lä lisätä autoilua Laut­tasaares­ta, vai mis­tä lie­nee kyse?

    Hei Laut­tasaari, kukaan ei ole ker­tonut sin­ulle, että sinne tulee metro?

  10. Vallilan laak­son läpi sopii main­iosti vetää kiskot raitio­vaunulle. En ole ainakaan itse huo­man­nut, että alue olisi mitenkään kansan rakas­ta­ma ainakaan siinä mielessä, että siel­lä liikkuisi ihmisiä ruuhkak­si asti. Eikä ne kiskot aluet­ta edes pilaisi.

    Ara­bi­an­ran­nan suunnal­ta Pasi­laan on surkeat yhtey­det. Nyky tilanne on type­rä niin, että 7 km rautatiease­malle tait­tuu julk­isil­lä nopeam­min kuin 3 km Pasi­lan ase­malle. Kun­nol­lista poikit­tais yhteyt­tä tosi­aan kaivataan.

  11. teekkari:
    Arc­turus on yksi kirkkaim­mista taivaal­la näkyvistä tähdis­tä. Tähti­tiede on koko Kalasa­ta­man katu­nimistön teemana.

    Arc­turus on myös yksi met­al­li­taivaan kirkkaim­mista tähdistä 🙂

  12. Eikö tuol­laiset autopaikkava­paat pien­talot metroase­man ja kaikkien palvelu­jen äärel­lä luulisi lähtevän suo­ras­taan käsistä?

    1. Näis­sä oloi auto0pakkavaatimujksena kakasi autopaikkaa asun­toa kohden. Nyt sitä lieven­netään hin­to­jen kohtuullikstamiseksi.

  13. Marko V: Kaup­pakeskus Kaari ei ole pelkästään automar­ket­ti ilman raidey­hteyt­tä, vaan ilman julkisen liiken­teen yhteyt­tä ylipään­sä. Lisäk­si on vaat­in­ut epäilemät­tä poikkeuk­sel­lista osaamista saa­da raken­net­tua koko kom­plek­si noin tasaisen kauak­si kaikesta ympäröivästä asutuksesta.

  14. Onko nuo 160 000 autoa vuorokaudessa tarkoi­tus mah­dut­taa Lah­den­väylälle rak­en­ta­mal­la Pasi­lan­väylä ja puoli tusi­naa mui­ta tun­nelei­ta? Kum­masti saa muu­ta­man kymme­nen miljoo­nan euron eri­ta­soli­it­tymään näyt­tämään kan­nat­taval­ta, jos ottaa ole­tuk­sek­si muu­ta­man mil­jardin euron tun­neliv­erkos­ton, johon ei ole varaa, ja joka toteutues­saankin aiheut­taisi lähin­nä hait­to­ja yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­misen muodossa.

  15. Krtek: Hei Laut­tasaari, kukaan ei ole ker­tonut sin­ulle, että sinne tulee metro? 

    Siihen tun­tuu menevän tosin vieläkin arvi­ol­ta viitisen vuot­ta (viral­lis­es­ti noin kak­si ja puoli ja käyt­töönot­topäivän sään­nön­mukaises­ti lykkään­tyessä puolel­la vuodel­la jokaista kulunut­ta vuot­ta kohden…), ja nykyisel­läänkin 20 on palvel­lut (itäos­altaan) niitä asukkai­ta, jot­ka ovat men­neet mualle kuin Kampin/rautatieaseman suun­taan. Liityn­tälin­ja­su­un­nitelmis­sakin se säi­lyvä bus­siy­hteys keskus­taan on men­nyt Erot­ta­jan päähän.

    Ei ole myöskään intu­ti­ivis­es­ti täysin selvää mis­tä ja minne tätä jalankulkualuet­ta käyt­tävien kulk­i­joiden on kuvitel­tu ole­van matkalla.

  16. Var­maankin raitio­vaunu puis­ton läpi on nopeampi, kos­ka se ei pysähdy mis­sään. Samas­ta syys­tä Z‑juna Helsingistä Ker­avalle on nopeampi kuin T‑juna. Ei käy kiistämi­nen. Kan­nat­taa pysähtyä het­kek­si miet­timään mitä viras­ton ehdo­tuk­ses­sa ei ole otet­tu huomioon.

    En kyl­lä siltikään voi hyväksyä noi­ta laskelmia. Samoin tun­tuu jär­jet­tömältä, että Sturenkadun kisko­ja pitkin ei mene koh­ta enää yhtään raiti­olin­jaa. Eikä koko Sturenkat­ua pitkin mene sun­nun­taisin edes yhtä ain­oaa julk­ista kulkuneuvoa.

  17. Kampin bus­siter­mi­naali­in tulee run­saasti vapaa­ta tilaa, kun län­simetro valmis­tuu. Sinne mah­tu­vat hyvin siis Erot­ta­jan bussitkin.

  18. Kaupun­ki ei uskalla edes kokeil­la Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun ole­mas­saol­e­van yhtey­den kaut­ta, kos­ka se pelkää, että reit­ti kor­vaisi kaupunkisu­un­nit­telijoiden suuren unel­man Vallilan­laak­son viher­alueen halkai­sev­as­ta joukkoliikennekadusta.

  19. Kake:
    Marko V: Kaup­pakeskus Kaari ei ole pelkästään automar­ket­ti ilman raidey­hteyt­tä, vaan ilman julkisen liiken­teen yhteyt­tä ylipään­sä. Lisäk­si on vaat­in­ut epäilemät­tä poikkeuk­sel­lista osaamista saa­da raken­net­tua koko kom­plek­si noin tasaisen kauak­si kaikesta ympäröivästä asutuksesta.

    Asi­akkai­ta näyt­tää kyl­lä riit­tävän. Olisiko niin, että henkilöau­to­jen varaan suun­nitel­tu pis­nis voisi toimia? Wikipedi­an mukaan siel­lä on myös 600 paikkaa fil­lareille, joten hip­is­teliätkin voivat osal­lis­tua yhteiseen kulut­tamiseen. Vain kulut­tamisel­la talous saadaan nousuun.

  20. Jos Vallilan­laak­son puis­ton halkai­se­va raiti­olin­ja on muu­ta­man min­uutin nopeampi kuin laak­son kiertävä reit­ti, se johtuu pelkästään siitä, että puis­tossa ei ole lainkaan pysäkke­jä. Mik­si raitio­vau­nun pitäisi ajel­la jos­sain Vallilan­laak­sos­sa, jos­sa ei edes asu ketään? Raiti­olin­jat kai pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä on myös matkustajia.

    Ole­mas­sa ole­vaa raiti­otiev­erkkoa hyö­dyn­tävä Sturenkadun ja Mäkelänkadun reit­ti puolestaan palvelisi koko Vallilan aluet­ta. Myös suorin yhteys Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­kee Mäkelänkadun tai Teol­lisu­uskadun kautta.

  21. Krtek: Hei Laut­tasaari, kukaan ei ole ker­tonut sin­ulle, että sinne tulee metro? 

    Län­simetroon on liit­tynyt niin paljon eri­laisia sotku­ja automa­ti­soin­nista, lyhy­istä metro­lai­tureista ja kus­tan­nus­ta­son nousus­ta, että varsin mon­et ihmiset pelkäävät jo pro­jek­tin keskey­tyvän vuosikym­meniksi tai tun­nelien jäävän lop­ullis­es­ti rapis­tu­maan kun piik­ki menee kiin­ni. Län­simetro on läh­es käyt­tökelvo­ton myös sen jäl­keen, jos itämet­rossa joudu­taan jatka­maan pitkien junien ajat­tamista tai palaa­maan sel­l­aiseen käytäntöön.

  22. Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun hylkäämi­nen oli kyl­lä vuosikymme­nen vedä­tys. Jos kaupung­in­val­tu­ute­tut oli­si­vat käyneet paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, mihin kat­ua suun­nitelti­in, nämä oli­si­vat voineet tode­ta paikan ole­van van­ha rat­apo­h­ja kumpu­lan kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan ja Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan aito­jen välis­sä. Aito­jen välil­lä ole­val­la alueel­la ei ole mitään muu­ta funk­tio­ta kuin se, että se toimii kevyen liiken­teen läpikulkureittinä. 

    Vihrei­den äänestäjänä koin oloni aikoinaan pete­tyk­si tuon päätök­sen vuok­si, enkä tiedä oliko vihrei­den rooli tässä yhtey­dessä olla hyväuskoisia hölmöjä, selkäran­gat­to­mia laskel­moi­jia vai mitä. Kumpu­las­sa ilmeis­es­ti on paljon vihrei­den val­tu­utet­tu­jen hip­sterikavere­i­ta, jot­ka härskisti osasi­vat käyt­tää vaiku­tus­val­taansa. Lähiöi­den tuulipukukansan etu­jen yli päätök­sel­lä jyrät­ti­in aika ilkeäl­lä taval­la. Jos vihreat halu­a­vat nos­taa kan­na­tus­luku­jaan, kan­nat­taisi kuul­la myös lähiöi­den kansan ään­tä eikä tehdä poli­ti­ikkaa pelkästään trendikahvi­lakeskustelu­jen perusteella.

    Jos Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekat­ua ver­rataan vaik­ka Rasti­lan rantamet­sän tapauk­seen, esi­in tulee vah­vasti kaupun­gin asukkaiden eri­arvioisu­us: Kumpu­lan alueel­la asu­va pieni NIM­BY-eli­it­ti pystyi estämään yhden joukkoli­iken­nekadun rak­en­tamisen joutomaalle parin kilo­metrin päässä keskus­tas­ta, kun taas Rasti­lan asukkaiden mielipi­de kokon­aisen asuinalueen rak­en­tamis­es­ta lähimet­sään ohitet­ti­in päätöksenteossa.

    Toiv­ot­tavasti Vallilan­laak­son raiti­otie saisi selvi­tyk­sen myötä vähän vauh­tia. Samas­sa yhtey­dessä kan­nat­taisi syn­er­gian nimis­sä toteut­taa myös tieder­atik­ka ja malmin lentoase­man alueen raiti­otiey­hteys. Tsemp­piä niiden kanssa.

  23. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Asi­akkai­ta näyt­tää kyl­lä riit­tävän. Olisiko niin, että henkilöau­to­jen varaan suun­nitel­tu pis­nis voisi toimia? 

    Kaup­pi­aalle tietysti kan­nat­tavaa. Entä kaupun­gin asukkaille? Jos 1800 ihmistä kuoleen vuosit­tain ennenaikaises­ti liiken­teen pien­hiukkasi­in, niin paljonko sille voisi lait­taa arvoa? Ja keskosi­na syn­tyneille lapsille?

  24. Markku af Heurlin:
    Joukkoli­iken­nekatu Vallilanalaaksoon.

    Jos se on ajal­lis­es­ti noin kan­nat­ta­va, eikä kan­nat­taisi rak­en­taa tun­nelia, niin hienoa yht­enäistä aluet­ta ei menetetä. Kus­tan­nuk­set­si­inä 12 Me. Bussien kulku Ara­bi­as­ta hissil­lä, niin ei tarvi­ta pitkää ramppi.

    Tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen laak­son poh­jalle tun­tuu jotenkin päät­tömältä ajatuk­selta niin kuin tun­tu­isi myös aja­tus sil­las­ta mäen päällä.

    Jospa nyt vain päät­täjät toteaisi­vat, että Vallilan­laak­son säi­lyt­tämi­nen nykyisel­lään muu­ta­man lähi­a­sukkaan vaa­timuk­ses­ta ei ole mah­dol­lista, sil­lä huo­mat­tavasti monel­la on tarve päästä kulke­maan Ara­bi­as­ta ja Kumpu­lan kam­puk­selta Pasi­laan. Sille välille tarvi­taan toimi­va joukkoli­iken­ney­hteys, joka ei turhaan kiertele ruuh­ka-aikana tukkois­t­en risteysten kaut­ta. Esimerkik­si Hämeen­tien ja Sturenkadun risteys on tukos­sa aina ruuhka-aikaan. 

    Kat­sokaa kart­taa. Hämeen­tien ja Kus­taa Vaasan tien risteyk­ses­tä Pasi­lan ase­malle ei ole järkevää joukkoli­iken­teelle sopi­vaa ajor­e­it­tiä raitio­vaunuille tai bus­seille. Vallilan­laak­son läpi ei voi ajaa, mut­ta ei myöskään Pasi­lan läpi pääse, joten oli reit­ti mikä tahansa, siitä tulee tarpeet­toman pitkä, kun näitä kah­ta estet­tä kierretään. 

    Toimi­va yhteys on vain pakko rak­en­taa, jos joukkoli­iken­ney­hteys halu­taan saa­da. On aika outoa, että kävellen tai pyöräl­lä matkaa on 2 km, mut­ta joukkoli­iken­teel­lä 4 km. Mat­ka-aikakin on molem­mil­la tavoil­la sama.

  25. Kake:
    Marko V: Kaup­pakeskus Kaari ei ole pelkästään automar­ket­ti ilman raidey­hteyt­tä, vaan ilman julkisen liiken­teen yhteyt­tä ylipään­sä. Lisäk­si on vaat­in­ut epäilemät­tä poikkeuk­sel­lista osaamista saa­da raken­net­tua koko kom­plek­si noin tasaisen kauak­si kaikesta ympäröivästä asutuksesta.

    En ole käynyt kuin Kaaren pihal­la etsimäsäsä sna­garia. Löysin sit­ten hyvän anti­mo­nop­o­lis­tisen Kan­nelmä­nen van­has­ta osotoskeskuksesta.

    Kaaren sivu­jen mukaan täl­laiset joukkoli­iken­ney­htey­det ovat paikalle. En tsekkanut toimivu­ut­ta. 1 km mat­ka Kan­nelmäen ase­mal­ta on lyhyt, jos on ter­ve. Ja pitkä, jos on kremppaa.

    “Bus­sil­la:
    — 41, 43, 54, 56
    — Hämeen­lin­nan­väyläl­lä, muu­ta­man min­uutin käve­ly­matkan päässä Kaares­ta, pysähtyy usei­ta busseja. 

    - Jouko-lin­jo­jen pysäk­ki pohjoisen sisäänkäyn­nin luona.
    — Pohjoinen sisäänkäyn­ti löy­tyy Kylä-rav­in­toloiden läheisyydestä.

    Junal­la:
    — Lähi­ju­na M, Kan­nelmäen ase­mal­ta matkaa n. 1 km.”

  26. Raiti­oti­eteen kand.: Jos Vallilan­laak­son puis­ton halkai­se­va raiti­olin­ja on muu­ta­man min­uutin nopeampi kuin laak­son kiertävä reit­ti, se johtuu pelkästään siitä, että puis­tossa ei ole lainkaan pysäkke­jä. Mik­si raitio­vau­nun pitäisi ajel­la jos­sain Vallilan­laak­sos­sa, jos­sa ei edes asu ketään? Raiti­olin­jat kai pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä on myös matkustajia. 

    No raidelin­ja pitää rak­en­taa tietysti sik­si, että sit­ten keskelle puis­toa voidaan rak­en­taa uusi ekologi­nen raideli­iken­teeseen perus­tu­va asuinalue. No joo, ei tuo­ta kukaan ole ehdot­tanut, mut­ta on sitä hul­lunkurisem­piakin jut­tu­ja nähty.

  27. Ei joukkoli­iken­nekat­ua puis­toon:
    Kaupun­ki ei uskalla edes kokeil­la Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun ole­mas­saol­e­van yhtey­den kautta,koska se pelkää, että reit­ti kor­vaisi kaupunkisu­un­nit­telijoiden suuren unel­man Vallilan­laak­son viher­alueen halkai­sev­as­ta joukkoliikennekadusta. 

    Voisi­han tuol­laista reit­tiä tietysti kokeil­la, jot­ta voitaisi­in todis­taa, että se ei oikeasti toi­mi, ainakaan ruuh­ka-aikaan, kun kadut ovat tukos­sa. Vaik­ka reit­ti ei ole kuin reilun puoli kilo­metriä pitem­pi, Sturenkadun kaut­ta kiertäväl­lä on suo­ran reitin päätepis­tei­den välil­lä ainakin seit­semät liiken­neval­ot ja siihen päälle vielä pysäkit.

    Tuosta­han san­ot­ti­in, että hyö­ty on 5 min­u­ut­tia ver­rat­tuna nyky­is­ten katu­jen kaut­ta kulke­vaan reit­ti­in. Ver­rat­tuna nyky­isi­in ole­mas­saole­vi­in joukkoli­iken­ney­hteyk­si­in nopeu­tus olisi siis vielä suurem­pi. Eikä hyö­ty vält­tämät­tä jää tuo­hon viiteen min­u­ut­ti­in, jos sen viiden min­uutin takia ehtii Pasi­las­sa aiem­paan junaan tai voi tul­la Pasi­laan myöhäisem­mäl­lä junal­la. Kauem­pana radan var­rel­la asu­valle joukkoli­iken­teen käyt­täjälle hyö­ty voi olla esimerkik­si puoli tun­tia, yhteen suuntaan.

    Minä en ole näh­nyt Vallilan­laak­soa käytet­tävän joukkoli­iken­nekadun vas­tus­ta­jien ker­toma­l­la taval­la virk­istyk­seen. Onhan siel­lä käveli­jöitä ja koiran ulkoilut­ta­jia, mut­ta ei se mikään oleskelupuis­to ole, ainakaan van­han rat­apo­h­jan kohdal­la. Oli­han siel­lä laak­sos­sa ennen junaratakin, joka ei tun­tunut hait­taa­van ketään.

  28. Raiti­oti­eteen kand.:
    Jos Vallilan­laak­son puis­ton halkai­se­va raiti­olin­ja on muu­ta­man min­uutin nopeampi kuin laak­son kiertävä reit­ti, se johtuu pelkästään siitä, että puis­tossa ei ole lainkaan pysäkke­jä. Mik­si raitio­vau­nun pitäisi ajel­la jos­sain Vallilan­laak­sos­sa, jos­sa ei edes asu ketään? Raiti­olin­jat kai pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä on myös matkustajia.

    Ole­mas­sa ole­vaa raiti­otiev­erkkoa hyö­dyn­tävä Sturenkadun ja Mäkelänkadun reit­ti puolestaan palvelisi koko Vallilan aluet­ta. Myös suorin yhteys Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­kee Mäkelänkadun tai Teol­lisu­uskadun kautta. 

    Vallilalaisil­la on jo suo­ra yhteys Pasi­lan ase­malle kohtu­ullisen käve­ly­matkan päässä Mäkelänkadulla.

    Kalasa­ta­maa ei tähän kan­na­ta sotkea, sil­lä Vallilan­laak­so ei ole reitin var­rel­la, ellei sit­ten halu­ta tehdä suo­raa yhteyt­tä Kalasa­ta­mas­ta Kumpu­lan kam­puk­selle ja sieltä Pasi­laan. Lisäk­si Kalasa­ta­mas­ta pääsee metrol­la keskus­taan ase­malle paljon nopeam­min kuin raitio­vaunul­la Pasilaan.

  29. Kumpu­lan­laak­son joukkoli­iken­nekadun kan­nat­ta­jat käyt­tävät kep­pi­hevose­naan kar­tois­sa ole­vaa van­haa junaratal­in­jaus­ta. Kapeas­ta yksir­aiteis­es­ta junaradas­ta ei kuitenkaan ole maas­tossa enää jäl­jel­lä muu­ta kuin kapea puiden reunus­ta­ma mata­la sorapenk­ka, joka sekin on hyvää vauh­tia kas­va­mas­sa umpeen. 

    Puis­ton rauha on täy­delli­nen. Täl­lä van­hal­la junaratal­in­jauk­sel­la ei ole mitään tekemistä havitel­lun joukkoli­iken­nekadun kanssa, joka tasaisi alleen koko siir­to­la­pu­u­tarhan ja Kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan välisen alueen, ja jatkuisi pitkälle Mäkelän­rin­teen pohjois­puolelle halka­isten koko puis­toalueen kah­teen osaan.

  30. Marko V: Kaup­pi­aalle tietysti kan­nat­tavaa. Entä kaupun­gin asukkaille? Jos 1800 ihmistä kuoleen vuosit­tain ennenaikaises­ti liiken­teen pien­hiukkasi­in, niin paljonko sille voisi lait­taa arvoa? Ja keskosi­na syn­tyneille lapsille?

    Ekkös sä äskön väit­tänyt, että mes­ta on kaukana kaikesta asu­tuk­ses­ta? Ja bussien hiukkaset ne vas­ta vaar­al­lisia ovat. Niidenkin elim­i­noin­ti­in on keinot, mut­ta eipä tääl­lä sel­l­aisia käytetä.

  31. Soin­in­vaara: Espoo yrit­tää kaavoit­taa myös raide­v­erkon ulkop­uolelle, mut­ta eräs raken­nusy­htiön edus­ta­ja sanoi min­ulle, että he eivät aio rak­en­taa näitä katvealuei­den kohtei­ta, kos­ka eivät mene kaupaksi.

    Olen Suurpel­losta huolis­sani, sil­lä keskelle pel­toa ker­rostaloalueen rak­en­tamiseen liit­tyy kiin­teästi slum­mi­u­tu­mis­ris­ki. Toiv­ot­tavasti Espoo saa houkutel­tua alueelle riit­tävästi keskituloisia.

  32. N:
    Kalasa­ta­maa ei tähän kan­na­ta sotkea, sil­lä Vallilan­laak­so ei ole reitin var­rel­la, ellei sit­ten halu­ta tehdä suo­raa yhteyt­tä Kalasa­ta­mas­ta Kumpu­lan kam­puk­selle ja sieltä Pasi­laan. Lisäk­si Kalasa­ta­mas­ta pääsee metrol­la keskus­taan ase­malle paljon nopeam­min kuin raitio­vaunul­la Pasilaan. 

    Näin juuri. Kalasa­ta­maa ei tähän kan­nat­taisi sotkea, mut­ta jos seu­raat keskustelua, niin huo­maat että näin silti tehdään.

  33. Kake:
    …Lisäk­si on vaat­in­ut epäilemät­tä poikkeuk­sel­lista osaamista saa­da raken­net­tua koko kom­plek­si noin tasaisen kauak­si kaikesta ympäröivästä asutuksesta.

    Kaavoite­taan väärin. Ei tuol­laista saa tehdä ruu­tukaa­va-aleen ulkop­uolelle kaupungis­sa. Maal­la jos­sa kulkem­i­nen tapah­tuu vain henkilöau­tol­la, tuol­lainen kan­nat­taa kaavoit­taa kan­ta­tien varteen.

  34. Veturim­ies Pasi­las­ta:
    Kumpu­lan­laak­son joukkoli­iken­nekadun kan­nat­ta­jat käyt­tävät kep­pi­hevose­naan kar­tois­sa ole­vaa van­haa junaratal­in­jaus­ta. Kapeas­ta yksir­aiteis­es­ta junaradas­ta ei kuitenkaan ole maas­tossa enää jäl­jel­lä muu­ta kuin kapea puiden reunus­ta­ma mata­la sorapenk­ka, joka sekin on hyvää vauh­tia kas­va­mas­sa umpeen. 

    Puis­ton rauha on täy­delli­nen. Täl­lä van­hal­la junaratal­in­jauk­sel­la ei ole mitään tekemistä havitel­lun joukkoli­iken­nekadun kanssa, joka tasaisi alleen koko siir­to­la­pu­u­tarhan ja Kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan välisen alueen, ja jatkuisi pitkälle Mäkelän­rin­teen pohjois­puolelle halka­isten koko puis­toalueen kah­teen osaan. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhan ja Kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan väli­mat­ka on 25–30 metriä. Kapean osu­u­den pitu­us on alle 300 metriä. Mitäköhän eri­ty­isiä virk­istysar­vo­ja täl­lä pätkäl­lä on ver­rat­tuna joukkoli­iken­nekatu­un tai raitio­vaunukiskoi­hin. Tuskin­pa kukaan tuo­ta osu­ut­ta käyt­tää esimerkik­si eväs­retkiko­hteena tai ulkoleikkialueena.

    Van­ha rat­apo­h­ja voi olla kas­va­mas­sa umpeen, mut­ta siel­lä se on silti. Eikä raitio­vaunukisko­jen tarvitse päät­tyä Mäkelänkadulle. Voisiko van­haa rautati­etun­nelia käyt­tää ja vetää raitio­vaunukiskot van­han tun­nelin läpi niin, että kiskot nousi­si­vat Pasi­las­sa katu­ta­solle Teol­lisu­uskadun län­sipäässä? Tun­neli pitäisi tietysti kun­nos­taa ja ehkä jopa lev­en­tää, jollei tun­nelio­su­ut­ta halu­ta toteut­taa yksir­aiteise­na samaan tapaan kuin Mikonkadulla.

  35. Soin­in­vaara: Bus­sit hääde­tään Ruot­salaisen teat­terin luo­ta sivukaduille ja alue ote­taan jalankulk­i­joiden käyttöön.

    Myös Elielin­auki­ol­ta voisi häätää bus­sit. Sinne saisi laitet­tua esimerkik­si viihty­isiä istu­tuk­sia sen sijaan että aukio toimii kaasutuskenttänä.

  36. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Vain kulut­tamisel­la talous saadaan nousuun.

    Var­masti näin, mut­ta lisääkö kaup­pakeskus kulu­tus­ta? Jos lisää, niin mil­lä mekanis­mil­la? Kil­pailun kannal­ta kau­pan keskit­tymi­nen nyt ainakin on huono juttu.

  37. Tuo­mas:
    Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun hylkäämi­nen oli kyl­lä vuosikymme­nen vedätys. 

    Ensim­mäisen ker­ran joukkoli­iken­nekatu tyr­mät­ti­in vuon­na 2008.

    Muis­taak­seni Soin­in­vaara sil­loin lupaili tai ainakin esit­ti täl­lä pal­stal­la toiveen pikaises­ta uud­es­ta ratikka/joukkoliikennekadun suun­nitel­mas­ta ja parem­mista kulkuy­hteyk­sistä mm. Kumpu­lan kam­puk­selle ja tule­vaisu­udessa Kalasatamaan. 

    Seu­raa­va kiel­teinen päätös saati­in 2012, aika vah­vasti vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den toimes­ta, vaik­ka Ode taisikin varovasti han­ket­ta kannattaa.

    Tois­tan, mitä kom­men­toin vuon­na 2008 ja 2012: “Surulli­nen ikiliikkuja” 

    - joka ei tosin liiku­ta ketään ainakaan joukkoliikenteellä. 

    Kaupunkia on yllät­tävän help­po vedät­tää esit­tämäl­lä tois­tu­vasti, että tarvi­taan uudet parem­mat suun­nitel­mat — sit­ten tyr­mätään ne parin vuo­den kulut­tua ja ora­van­pyörä pyörii.

  38. Marko V: Jos 1800 ihmistä kuoleen vuosit­tain ennenaikaises­ti liiken­teen pienhiukkasiin,

    …niin kan­nat­taa ensim­mäisek­si kieltää metro, jon­ka asemil­la pien­hiukkaspi­toisu­udet ovat korkeim­mat, siis korkeam­mat kuin vilkkail­lakaan kaduilla.

  39. N: Vallilalaisil­la on jo suo­ra yhteys Pasi­lan ase­malle kohtu­ullisen käve­ly­matkan päässä Mäkelänkadulla.

    Kalasa­ta­maa ei tähän kan­na­ta sotkea, sil­lä Vallilan­laak­so ei ole reitin var­rel­la, ellei sit­ten halu­ta tehdä suo­raa yhteyt­tä Kalasa­ta­mas­ta Kumpu­lan kam­puk­selle ja sieltä Pasi­laan. Lisäk­si Kalasa­ta­mas­ta pääsee metrol­la keskus­taan ase­malle paljon nopeam­min kuin raitio­vaunul­la Pasilaan.

    Vallilan­laak­son raidey­hteys tar­joaisi mah­dol­lisu­u­den toteut­taa sekä raidey­hteys Viikin suun­nas­ta Pasi­laan, Töölöön ja Meilah­teen siten että yhteys kul­kee Kumpu­lan yliopis­tokam­puk­sen ohi ja samoin Laa­jasa­losta, Kru­unuvuoren­ran­nas­ta ja Kalasa­ta­mas­ta nopeahkon raidey­htey­den ainakin Pasi­laan asti niin, että tämäkin yhteys kul­kee Kumpu­lan kam­puk­sen kautta.

    Teol­lisu­uskat­ua tai Alek­sis Kiv­en kat­ua Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan kulke­va raiti­otie olisi kieltämät­tä houkut­tel­e­va, mut­ta tämä olisi mm. metro­tun­nelista johtuen haas­ta­va ja kalli­ihko toteut­taa. Ja tämä ei ratkaise noi­ta Viikin suun­nan yhteyksiä.

    Kalasa­ta­man metro­lai­turil­ta pääsee kyl­lä Rauta­tien­torin metro­lai­turille nopeam­min kuin Vallilan­laak­son kaut­ta kulke­val­la ratikalla Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan, mut­ta siihen se oikeas­t­aan jääkin: http://jlf.fi/attachments/f20/1848d1361736568-laajasalon-raideyhteys-joukkoliikenne-kartta.002.png

  40. Marko V: pien­hiukk

    Eikös Helsin­gin Ener­gia eli kaupun­ki rupea koh­ta polt­ta­maan risu­ja Kalasa­ta­mas­sa? Olet­tekos laske­neet mon­ta ihmishenkeä se mak­saa? Olisi kiva kuulla.

  41. Kake: Lisäk­si on vaat­in­ut epäilemät­tä poikkeuk­sel­lista osaamista saa­da raken­net­tua koko kom­plek­si noin tasaisen kauak­si kaikesta ympäröivästä asutuksesta.

    Kuka­pa autorallin vier­essä halu­aisikaan asua.
    Sitä pait­si ei se niin kaukana ole: Vier­essä asuville pais­ta­vat tarpeet­tomat video­main­oskyltit edelleen silmi­in, vaik­ka teho­ja aluk­si vähän vähen­net­ti­inkin. Aika hur­jan valoshow:n saa nähtävästi asuin­taloi­hin kohdis­taa. (Sat­tuuko kukaan tietämään, mis­sä kaup­pakeskus­ta johta­vat ihmiset asu­vat? Sään­nöt kai ovat samat yksityisille?)

    Paik­ka on tosin sama, jos­sa on mar­ket­ti ollut ennenkin: Ensin kai Eka, jos­ta tuli Maxi, jos­ta tuli Pris­ma, joka sit­ten rem­pat­ti­in nykyisek­si kaup­pakeskuk­sek­si. En tiedä, kuka sijain­nista on 70-luvul­la ollut päättämässä.

    Markku af Heurlin: 41, 43, 54, 56

    41, 43, 56 ja 237 menevät ihan vierestä.
    54, 514, 540, 554 kulke­vat Kehäl­lä, joka ei sekään ole kaukana.

    OS: Han­ke osoit­tau­tuu erit­täin kan­nat­tavak­si. Se säästää joukkoli­iken­teen käyt­täjien aikaa vuodessa 200 000 tunnilla.

    Tehdäänkö koskaan vas­taavia laskelmia jalankulk­i­joiden osalta? Jos nyt vaik­ka tuos­sa Kaaren kul­man liiken­neval­ois­sa seisoo päivit­täin 5000 jalankulk­i­jaa keskimäärin min­uutin ver­ran ylimääräistä suun­taansa, sehän tekee vuodessa jo 60 000 tun­tia. Eikö val­o­ja kan­nat­taisi täl­löin ruka­ta suosi­maan jalankulkijoita?

  42. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Myös Elielin­auki­ol­ta voisi häätää bus­sit. Sinne saisi laitet­tua esimerkik­si viihty­isiä istu­tuk­sia sen sijaan että aukio toimii kaasutuskenttänä.

    Janne: Osa Elielin­aukion bus­seista on tarkoi­tus siirtää Kamppiin.

    Molem­mat kuu­losta­vat hienoil­ta ideoil­ta, mikäli ei satu ole­maan kyseis­ten bussien käyt­täjä. Näil­lä ihmisil­lähän ei tosin per­in­teis­es­ti ole ollut niin suur­ta väliä ja paras­ta­han joukkoli­iken­teessä on aina se, että se kul­kee jos­sain han­kalas­sa paikas­sa eikä siel­lä, mis­sä se olisi käyt­täjälle hyvä.

  43. Raiti­oti­eteen kand.: Näin juuri. Kalasa­ta­maa ei tähän kan­nat­taisi sotkea, mut­ta jos seu­raat keskustelua, niin huo­maat että näin silti tehdään.

    Ihmiset ajat­tel­e­vat nyky­istä Kalasa­ta­maa, eli metroase­maa ja paria valmista asuinko­rt­telia Sörnäis­ten­niemessä, kun pitäisi ajatel­la kaavoitet­tua 20 000 asukkaan uut­ta kaupunginosaa.
    Suurem­pi osa rak­en­tamis­es­ta sijoit­tuu Her­man­nin­ran­taan, Itäväylän ja Kyläsaaren väli­maille. Tämän alueen luon­te­va raidey­hteys on nimeno­maan ratikkalin­jaus Sörnäis­ten­nie­mi-Kalasa­ta­ma (M)- Her­man­nin ranta — Vallilan­laak­so — Pasila.
    Nykyisen Kalasa­ta­man suorin yhteys Pasi­laan menisi toki Teol­lisu­uskat­ua, mut­ta sitä ei oikein pystytä toteut­ta­maan vielä edes bus­seil­la (lin­jat 58 ja 59 kor­vaavalle runk­olin­jalle ei saa­da Itäväylälle pysäkke­jä Kalasa­ta­man keskuk­sen kohdalle!). Ratikkalin­jaus näyt­täisi kival­ta kar­talle piir­ret­tynä, mut­ta kolmi­u­lot­teises­sa todel­lisu­udessa reipas korkeusero ja mon­es­sa tasos­sa ris­teilevät moot­toriväylien rampit tekevät siitä “lievästi haastavan”.

  44. Krtek: Hei Laut­tasaari, kukaan ei ole ker­tonut sin­ulle, että sinne tulee metro?

    Hei Krtek

    Kukaan ei ole ker­tonut meille, että Erot­ta­jalle tulee bussin tilalle metroase­ma. Vai tuleeko?

  45. pjt: …niin kan­nat­taa ensim­mäisek­si kieltää metro, jon­ka asemil­la pien­hiukkaspi­toisu­udet ovat korkeim­mat, siis korkeam­mat kuin vilkkail­lakaan kaduilla.

    Asutko metroase­mal­la? Vai käytkö siel­lä 5–10 min­uutin ajan ker­ral­laan kuten useim­mat meistä?

  46. Ris­to: Siihen tun­tuu menevän tosin vieläkin arvi­ol­ta viitisen vuot­ta (viral­lis­es­ti noin kak­si ja puoli ja käyt­töönot­topäivän sään­nön­mukaises­ti lykkään­tyessä puolel­la vuodel­la jokaista kulunut­ta vuot­ta kohden…), ja nykyisel­läänkin 20 on palvel­lut (itäos­altaan) niitä asukkai­ta, jot­ka ovat men­neet mualle kuin Kampin/rautatieaseman suun­taan. Liityn­tälin­ja­su­un­nitelmis­sakin se säi­lyvä bus­siy­hteys keskus­taan on men­nyt Erot­ta­jan päähän.

    Ei ole myöskään intu­ti­ivis­es­ti täysin selvää mis­tä ja minne tätä jalankulkualuet­ta käyt­tävien kulk­i­joiden on kuvitel­tu ole­van matkalla.

    No tätä jalankulkualuet­ta tarvit­se­vat ne bussin 20 matkus­ta­jat, jot­ka joutu­vat seu­raavak­si tal­lus­tele­maan Erot­ta­jan­mäkeä ylös ja alas pysäkille päästäkseen. 

    Erot­ta­jan­mäessähän on jo ennestään pitkäjän­teisen liiken­nesu­un­nit­telun edelli­nen mon­u­ment­ti eli ysin ratikan edelli­nen päätepysäk­ki, joka pykät­ti­in sinne, jot­ta asukkaiden kiukku bus­sil­in­jan 17 lopet­tamis­es­ta saati­in laan­tu­maan. Sit­ten­hän ratik­ka kään­net­ti­in vähin äänin aja­maan Jätkäsaa­reen, johon koh­ta päät­tyykin suurin osa stadin ratikoista (6, 7, 8 ja 9). 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­si tulee muis­taak­seni erot­ta­jan mäkeen Bule­vardin kul­malle. Tätä ei tehdä pyäräti­etä vartewen vaan jot­ta saataisi­in hieno jalankulkualue.

    Kaikille viimeaikaisille han­kkeille on yhteistä se, että joukkoli­iken­teen pysäk­it siir­tyvät kauem­mas, käve­ly­matkat pitenevät, kokon­ais­matkus­tu­sai­ka kas­vaa, katupu­ut kaatu­vat ja kor­vataan uusil­la pikku­tikuil­la. Ja kas, tilalle tulee pyöräkaista. Seu­raavak­si paikalle ilmestyy joku fil­lar­isti kiistämään, että näil­lä han­kkeille olisi mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Ne nyt vain sat­tuvat tapah­tu­maan samas­sa katu­ti­las­sa samaan aikaan.

  47. Jalankulk­i­ja: Erot­ta­jan­mäessähän on jo ennestään pitkäjän­teisen liiken­nesu­un­nit­telun edelli­nen mon­u­ment­ti eli ysin ratikan edelli­nen päätepysäk­ki, joka pykät­ti­in sinne, jot­ta asukkaiden kiukku bus­sil­in­jan 17 lopet­tamis­es­ta saati­in laan­tu­maan. Sit­ten­hän ratik­ka kään­net­ti­in vähin äänin aja­maan Jätkäsaa­reen, johon koh­ta päät­tyykin suurin osa stadin ratikoista (6, 7, 8 ja 9). 

    Lin­jan 6 on itse asi­as­sa suun­nitel­tu aja­van Her­ne­saa­reen. Lin­jat 7 ja 9 aja­vat eri puo­lille Jätkäsaarta. 

    Van­han lin­jan 17 sijaan Korkeavuorenkat­ua ajaa nyt lin­ja 24, jota ei käytä juuri kukaan, sil­lä kaik­il­ta lin­jan 24 pysäkeiltä on enin­tään 300 metriä lähim­mälle raitio­vaunupysäkille. Jos Ullan­lin­na olisi pien­i­t­u­loinen asuinalue, 24 olisi jo lakkautettu.

  48. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Lin­jan 6 on itse asi­as­sa suun­nitel­tu aja­van Her­ne­saa­reen. Lin­jat 7 ja 9 aja­vat eri puo­lille Jätkäsaarta. 

    Van­han lin­jan 17 sijaan Korkeavuorenkat­ua ajaa nyt lin­ja 24, jota ei käytä juuri kukaan, sil­lä kaik­il­ta lin­jan 24 pysäkeiltä on enin­tään 300 metriä lähim­mälle raitio­vaunupysäkille. Jos Ullan­lin­na olisi pien­i­t­u­loinen asuinalue, 24 olisi jo lakkautettu.

    Jätkäsaa­reen ajaa jo nyt ratik­ka 6T.

  49. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    Van­han lin­jan 17 sijaan Korkeavuorenkat­ua ajaa nyt lin­ja 24, jota ei käytä juuri kukaan, sil­lä kaik­il­ta lin­jan 24 pysäkeiltä on enin­tään 300 metriä lähim­mälle raitio­vaunupysäkille. Jos Ullan­lin­na olisi pien­i­t­u­loinen asuinalue, 24 olisi jo lakkautettu.

    Niin­pä. Ja vielä vähem­män matkus­ta­jia on bussin seu­raaval­la osu­udel­la, kos­ka reit­ti siir­ret­ti­in kak­si vuot­ta sit­ten pois Meche­lininkadul­ta kiertämään hau­taus­maa­ta ja Hietaran­taa. On se vaan kätevää, että hau­taus­maan por­tille pääsee sil­loinkin, kun port­ti on kiin­ni, ja Hietaran­taan pääsee kesät tal­vet, vaik­ka meri olisi jäässä. Jostain syys­tä matkus­ta­jat eivät ole löytäneet näitä hieno­ja palvelu­muo­to­ja. Vaan eipä ker­ry hiekkaa bussin lat­tialle, kun käyt­täjät on saatu eliminoitua.

  50. Päätök­senne luovut­taa City­Car­Clu­bin nimikkopaikat asukaspysäköin­tipaikoik­si oli puh­taasti yksi­ty­isautoilua edis­tävä. Varsinkin Helsin­gin keskus­tan alueel­la fir­man toim­intaedel­ly­tyk­set heikkenevät oleel­lis­es­ti, jos/kun ei asi­akkaille voi enää ker­toa kohtu­ullisel­la var­muudel­la mis­tä auto löy­tyy ja asi­akkaiden aikaa tuh­laan­tuu sen mah­dol­lisen vapaan paikan löytymiseen.

  51. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Ekkös sä äskön väit­tänyt, että mes­ta on kaukana kaikesta asu­tuk­ses­ta? Ja bussien hiukkaset ne vas­ta vaar­al­lisia ovat. Niidenkin elim­i­noin­ti­in on keinot, mut­ta eipä tääl­lä sel­l­aisia käytetä. 

    Olen samaa mieltä bussien päästöistä ja kan­natan kaa­sub­usse­ja diese­lei­den sijaan. Kaari voisi toimia, jos sen ympäril­lä olisi kaupunki­mainen keskus ja raidey­hteys. Pris­maan voi riit­tää väkeä, mut­ta ainakin arke­na rav­in­to­lat ja erikois­li­ik­keet kumi­se­vat tyhjyyt­tään. Ei tule toim­i­maan tuo konsepti. 

    Ensim­mäistä lauset­ta en ymmär­rä lainkaan. Tuol­lainen automar­ket­ti gen­eroi henkilöau­toli­iken­net­tä isol­la säteel­lä ja siten aiheut­taa suuret päästöt ympäristöön. Lisäk­si se tap­paa lähiöi­den lähipalve­lut ja siten pakot­taa mon­et auton rattiin.

  52. pjt: …niin kan­nat­taa ensim­mäisek­si kieltää metro, jon­ka asemil­la pien­hiukkaspi­toisu­udet ovat korkeim­mat, siis korkeam­mat kuin vilkkail­lakaan kaduilla.

    Lois­tavaa ajat­telua. Jos metron vuo­tuiset 60 miljoon­aa matkaa kor­vat­taisi­in polt­to­moot­to­ri­au­toil­la, mitkä oli­si­vat päästöt sen jäl­keen? Moot­toroitu liikenne tuot­taa päästöjä aina jos­sain muo­dos­sa. Tavoit­teena täy­tyykin olla liikku­mis­tarpeen vähen­tämi­nen tiivi­il­lä kaupunki­rak­en­teel­la. Automar­keteil­la ei koskaan päästä tuohon.

  53. OS

    ” – Viikin yhdyskatu

    Kolme kilo­metriä pitkä (!!) maanalainen katu Kehä I:ltä Viik­in­tien kaut­ta Itäväylälle. Ei vaiku­ta siltä, että tämä olisi ajanko­htainen min­un eli­naikanani. Maankäyt­tö voi toki muut­tua niin, että täl­lainenkin suun­nitel­ma tulee kannattavaksi.

    Ihmette­len hal­paa hin­taa, 185 M€. Kun­han tur­val­lisu­usasiantun­ti­jat pää­sevät tämän kimp­pu­un, hin­ta moninker­tais­tuu, kuten on käynyt Pasi­las­sa ja Sörnäisissä.”

    Ei vält­tämät­tä huono aja­tus. Täl­la lailal säsätet­täsi­in Viikin asua­malue ja osa Hert­sikkaa läpi­a­jaoli­iken­teeltä. Ilmeis­es­ti se lisään­tyy jatku­vasti. — Ker­rankin järkevän tun­tu­inen hinta. 

    5 vuott­ta sit­ten 30 m² tun­neli (yksi ajokaista) mak­soi ruísku­tuksi­neen 3000e / m eli 3 Me/km. Eli kak­sikaistainen tun­neli raakana 3 km x 6 e = 18 Me.

  54. Pien­hiukkas­ten hait­ta tulee siitä että niitä hen­gitetään. Metroase­ma on paik­ka, jos­sa on eri­tyisen paljon pien­hiukka­sia, ja samal­la eri­tyisen paljon ihmisiä hen­git­tämässä niitä.

    Ei, tarkoituk­seni ei oikeasti ole kieltää metroa. Vaan osoit­taa, että pien­hiukkas­ten käyt­tämi­nen kep­pi­hevose­na ei ole järkevää.

  55. pjt:
    Pien­hiukkas­ten hait­ta tulee siitä että niitä hen­gitetään. Metroase­ma on paik­ka, jos­sa on eri­tyisen paljon pien­hiukka­sia, ja samal­la eri­tyisen paljon ihmisiä hen­git­tämässä niitä.

    Ei, tarkoituk­seni ei oikeasti ole kieltää metroa. Vaan osoit­taa, että pien­hiukkas­ten käyt­tämi­nen kep­pi­hevose­na ei ole järkevää. 

    Metroase­mat ja metro­ju­nien maanalaiset osat ovat kaupun­gin (kar­sio­geenis­ten pien­hiukkas­ten osalta) ylivoimais­es­ti saas­tuneim­mat tilat. Nämä hiukkaset ovat kuitenkin sen ver­ran poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja, ettei niistä sovi puhua saatik­ka vaa­tia niiden osalta toimenpiteitä. 

    Mik­si asemia ei pestä päivit­täin, mik­si juni­in ei vaa­di­ta raitisilmasuotimia?

  56. Marko V: Kaari voisi toimia, jos sen ympäril­lä olisi kaupunki­mainen keskus ja raidey­hteys. Pris­maan voi riit­tää väkeä, mut­ta ainakin arke­na rav­in­to­lat ja erikois­li­ik­keet kumi­se­vat tyhjyyttään.

    Kaaren suurin ongel­ma tuskin on raidey­htey­den puute. Sinne ei kävele Kan­nelmäen ase­mal­ta sen pidem­pään kuin Helsin­gin rautatiease­mal­ta Kampin kaup­pakeskuk­seen. Kaar­i­han on julkisen liiken­teen kannal­ta hyvässä paikas­sa, kos­ka radan lisäk­si läheltä menee suh­teel­lisen paljon bussilinjoja.

    Kaupunki­maisen keskuk­sen puute on se todel­li­nen ongel­ma, tuol­laista keskit­tymää on kuitenkin ihan mah­do­ton saa­da toim­i­maan julkisen liiken­teen varas­sa mis­sään muual­la kuin keskus­tas­sa, jonne pääsee hel­posti joka puolelta seutua.

    Muutenkin kon­septin suurin pala on jät­timäi­nen päivit­täis­tavarakaup­pa, jol­lainen vaatii käytän­nössä auton. Asioin­ti on jo mit­takaa­van vuok­si niin hidas­ta, että sieltä kan­nat­taa samal­la hakea pikem­min kär­rylli­nen kuin kas­silli­nen ruokaa.

    Se onkin sit­ten mie­lenki­in­toinen kysymys, pitääkö tuol­laisia mas­si­ive­ja kaupungis­sa ylipäätään olla. Isot päivit­täis­tavarakau­pat ja toisaal­ta kaup­pakeskuk­set ovat vielä keskenään hyödy­iltään ja haitoil­taan erilaisia.

  57. Arto­van piiris­sä on halut­tu nopea yhteys Ara­bi­an­ran­nas­ta ja Viik­istä Pasi­laan. Vallilan laak­son eli siir­tolan aidan viere­inen reit­ti on luon­nol­lis­es­ti paras.

    Kumpu­lan muu­ta­ma AKTIIVINEN asukas on vas­tus­tanut yhteyt­tä, vaik­ka kyse on oikeam­min Vallilan “loukkauk­ses­ta”.

  58. IsoH: Ensim­mäisen ker­ran joukkoli­iken­nekatu tyr­mät­ti­in vuon­na 2008.

    Muis­taak­seni Soin­in­vaara sil­loin lupaili tai ainakin esit­ti täl­lä pal­stal­la toiveen pikaises­ta uudestaratikka/joukkoliikennekadun suun­nitel­mas­ta ja parem­mista kulkuy­hteyk­sistä mm. Kumpu­lan kam­puk­selle ja tule­vaisu­udessa Kalasatamaan. 

    Seu­raa­va kiel­teinen päätös saati­in 2012, aika vah­vasti vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den toimes­ta, vaik­ka Ode taisikin varovasti han­ket­ta kannattaa.

    Tois­tan, mitä kom­men­toin vuon­na 2008 ja 2012: “Surulli­nen ikiliikkuja” 

    - joka ei tosin liiku­ta ketään ainakaan joukkoliikenteellä. 

    Kaupunkia on yllät­tävän help­po vedät­tää esit­tämäl­lä tois­tu­vasti, että tarvi­taan uudet parem­mat suun­nitel­mat – sit­ten tyr­mätään ne parin vuo­den kulut­tua ja ora­van­pyörä pyörii.

  59. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Lin­jan 6 on itse asi­as­sa suun­nitel­tu aja­van Her­ne­saa­reen. Lin­jat 7 ja 9 aja­vat eri puo­lille Jätkäsaarta. 

    Van­han lin­jan 17 sijaan Korkeavuorenkat­ua ajaa nyt lin­ja 24, jota ei käytä juuri kukaan, sil­lä kaik­il­ta lin­jan 24 pysäkeiltä on enin­tään 300 metriä lähim­mälle raitio­vaunupysäkille. Jos Ullan­lin­na olisi pien­i­t­u­loinen asuinalue, 24 olisi jo lakkautettu.

    Katosin aikat­u­alu­ja. 24 kul­kee Merikadul­ta Hietani­men kaut­ta Seurasaa­reen 5.44 — 23.12 päivä­saikaa 20 min­uutin välein. Kuin­ka paljon sil­lä on matkus­ta­jia, sil­lä joi­hinkin Hietani­men suun­nan osoit­teeiseen lin­ja selvästi palvelee ratikoi­ta paremmin.

  60. Tämän kijrotin v. 2009. Kos­kee vain ns. tiedelin­jaa. Yhtä lailal ratik­ka katkaisee laak­son. Vieälpä pahem­min, kos­ka se liiken­nöi tihemämmin.

    Asia herät­ti vas­tus­tus­ta, sil­lä pelkkänä joukkoli­iken­nekatu­nakin Pietari Kalminkatu katkai­sisi Vallilan­laak­son puis­toalueen. Merk­i­tyk­setön näköko­h­ta tämä ei ole, sil­lä jos las­ke­taan mukaan hyvin vähän liiken­nöidyt Rauta­lam­mintien ja Limin­gantien ympäröimät alueet, niin Hämeen­tien, Sturenkadun, Mäkelänkadun, Sofi­an­le­hdonkadun, Koske­lantien ja Intiankadun rajoit­ta­ma alue on kah­den neliök­ilo­metrin yht­enäi­nen liiken­teeltä mil­tei kokon­aan vapaa alue, läh­es yhtä suuri kuin Keskus­puis­to Nor­den­skiöldinkadul­ta Hakamäen­tielle. Alue palvelee tuhan­sia lähiseudun asukkai­ta. Esimerkik­si lap­sia alueel­la voi lähet­tää nyt täysin huo­leti liikku­maan. Samoin se on yllät­tävän hil­jainen alue, mikä sekin on arvo.

    Kaupung­in­hal­li­tus päät­ti luop­ua han­kkeesta ja ratkaista asian muul­la tavoin. En oikein tiedä miten, sil­lä esim. ehdotet­tu raiti­otie sata­ma­radan lin­jaus­ta myöten Pasi­laan toisi samat ongelmat.

    On kuitenkin ole­mas­sa ratkaisu, joka tosin on kallis, mut­ta ei vält­tämät­tä suh­teet­toman kallis saatavaan hyö­tyyn näh­den: Raken­netaan Kumtäh­den ken­tältä Radan­rak­en­ta­jantielle yksikaistainen tun­neli kohtaamispaikkoineen.
    Onko tämä teknis­es­ti mah­dol­lista, en tietenkään osaa sanoa. Sel­l­ainen voisi oleel­lis­es­ti häir­itä kiihdytin­lab­o­ra­to­ri­o­ta tai seis­mol­o­gista asemaa.Tunnelin pitu­us olisi noin 1,3 km.
    Soitin parisen kuukaut­ta YIT:n kallio­raken­nu­sosas­ton insinöörille ja sain seu­raa­van­laisen hin­ta-arvion noin sor­mi­tun­tu­mal­la: yksikaistainen, 30 m² läpimit­tainen tun­neli metriltä betoniruisku­tuksi­neen 3.000−4.500 e, siis 3,9−5,9 Me. Päällystys, sisää­na­joväylät, kohtaami­s­paikat, hissi itse yliopis­toalueel­la suun­nilleen saman ver­ran. Mah­dol­lis­es­ti Vallilan­laak­son läpi, noin 600 m matkalla, joudu­taan tekemään betoniput­ki, lisäkus­tan­nuk­set 1.500–2.300 e/m eli 900.000–1.400 000 euroa. Hin­taa siis siu­naan­tuu 8–13 Me, toden­näköis­es­ti 10 Me.
    Vuo­tuiskus­tan­nuksi­na tämä tekee 500.000 e eli 2.000 e päivässä. Tiedelin­ja­han liiken­nöi vain arkisin.
    Iso raha. Toisaal­ta sekä Kumpu­lan yliopis­toalue että Vallilan­laak­so säi­ly­i­sivät liiken­teeltä (läh­es) vapaina alueina. Lisäk­si tämä oleel­lis­es­ti lisäisi sekä tiedelin­jan kulkunopeut­ta että ‑var­muut­ta. Oman puh­taan maal­likkoarvioni mukaan keskinopeudel­la 20 km/h vajaat 2 km mat­ka Kumtäh­den ken­tältä Pasi­lan ase­malle lyhenisi kuu­teen min­u­ut­ti­in. Ennen kaikkea väl­tytään mon­elta han­kalal­ta risteyk­seltä. 100 vuoroparin vuorokausikäyt­töti­hey­del­lä tämä sääsätäsi vuorokaudessa ajoaikaa 2400 min­u­ut­tia eli 40 tun­tia. Jos käyt­täjiä arvioidaan ole­van täl­lä välil­lä 2.000 vuorokaudessa, hei­dän säästet­ty aikansa olisi 400 tun­tia päivässä.

    Nämä ovat niin suuret edut, että minus­ta asi­aa kan­nat­taisi tutkia vähän tarkemmin.

  61. Markku af Heurlin: Katosin aikat­u­alu­ja. 24 kul­kee Merikadul­ta Hietani­men kaut­ta Seurasaa­reen 5.44 – 23.12 päivä­saikaa 20 min­uutin välein. Kuin­ka paljon sil­lä on matkus­ta­jia, sil­lä joi­hinkin Hietani­men suun­nan osoit­teeiseen lin­ja selvästi palvelee ratikoi­ta paremmin. 

    Ehkäpä jotkut haa­muik­si muut­tuneet vaina­jat tai lev­ot­tomat sielut ovat niil­lä varhaisim­mil­la vuoroil­la talvi­aikaan voineet hau­tu­umaalle pala­ta, ja taas illan hämärän laskeutues­sa liik­keelle lähteä! 

    Kesäaikaan, päivän val­oisan ajan piden­tyessä menee kyl­lä vaikeam­mak­si, mut­ta sil­loin saat­taa jo lämpimämpi­en säi­den koit­taes­sa olla uimaran­nallekin menijöitä/tulijoita.

    Seurasaa­reen voi kyl­lä taval­lisen helsinkiläis­per­heen (ja mm. eläkeläis­ten!) ihan kiva men­nä kivikaupun­gin keskeltä myös jo aikaisin aamul­la. Vahinko vain, että tämä on nykyään tehty töölöläisille turhan vaikeak­si, kun lin­jalle tehti­in se ylimääräi­nen mut­ka sieltä Hietaniemen kautta.

  62. Sakke: Ehkäpä jotkut haa­muik­si muut­tuneet vaina­jat tai lev­ot­tomat sielut ovat niil­lä varhaisim­mil­la vuoroil­la talvi­aikaan voineet hau­tu­umaalle pala­ta, ja taas illan hämärän laskeutues­sa liik­keelle lähteä! 

    Kesäaikaan, päivän val­oisan ajan piden­tyessä menee kyl­lä vaikeam­mak­si, mut­ta sil­loin saat­taa jo lämpimämpi­en säi­den koit­taes­sa olla uimaran­nallekin menijöitä/tulijoita.

    Seurasaa­reen voi kyl­lä taval­lisen helsinkiläis­per­heen (ja mm. eläkeläis­ten!) ihan kiva men­nä kivikaupun­gin keskeltä myös jo aikaisin aamul­la. Vahinko vain, että tämä on nykyään tehty töölöläisille turhan vaikeak­si, kun lin­jalle tehti­in se ylimääräi­nen mut­ka sieltä Hietaniemen kautta.

    Aikaisem­min tämä oli jär­jestet­ty niin, että lin­ja 55 päät­tyi nor­maal­isti Mar­i­an sairaalalle mut­ta talvisin ajet­ti­in muu­tamia vuoro­ja tun­nuk­sel­la 55 A, joka päät­tyi Hietaniemeen. Sama 55 A ajoi sit­ten kesäl­lä ahk­erasti hau­taus­maan ohi samaiselle Hietaran­nalle. Ja bus­si 24 ajoi kesät tal­vet Töölön läpi Meche­lininkat­ua pitkin Erottajalle.

    Nyt kumpikaan lin­ja ei palvele kun­nol­la ketään, kos­ka 55 päät­tyy Rauta­tien­to­rille, ja 24 ajaa ensin ratik­ka 10:n kanssa samaa reit­tiä, ja siir­tyy sit­ten tälle asumat­toma­l­la vainaja/umpijää ‑alueelle, jos­sa ketään ei tule kyyti­in tal­ven aikana. Olen ajanut reitin tes­taus­mielessä use­am­paan ker­taan molem­pi­in suun­ti­in, eikä hau­taus­maal­ta tai uimarannal­ta tietenkään tul­lut talvel­la ketään kyyti­in eikä jäänyt pois.

    Bus­si 24 ei muuten pysähdy edes pysäkil­lä, jos kus­ki huo­maa, että 10:n ratik­ka on tulos­sa takana, vaan vetäisee viit­tilöin­nistä huoli­mat­ta pysäkin ohi.

    Ei ihme, että Helsin­gin Bus­sili­ikenne tekee koko ajan tap­pi­o­ta, kun asi­akkaat on saneer­at­tu pois häir­it­semästä. Käytin ennen ahk­erasti lin­jo­ja 16, 17, 18, 24 ja 55. Nyt niistä ei ole enää mitään iloa.

Vastaa käyttäjälle Marko V Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.