Leikatako vai eikö leikata, siinäpä vasta pulma

Vihrei­den sähkö­pos­tilis­toil­la keskustel­laan valmis­tau­tu­mis­es­ta kehys­ri­iheen. Pal­stat ovat sul­jet­tu­ja ja keskuste­lut luot­ta­muk­sel­lisia, mut­ta oman kir­joituk­seni saan toki julk­istaa. Tässä vas­tauk­seni kysymyk­seen, mihin talous­poli­it­tiseen ajatuk­seen perus­tuu meno­jen leikkaami­nen ja vero­jen nos­to taan­tu­man oloissa:

Mei­dän taloudelli­nen tilanteemme on niin kimu­rant­ti, ettei siihen ole tar­jol­la oikeaa talous­poli­ti­ikkaa. Kaik­ki vai­h­toe­hdot ovat jol­lain tavoin vääriä.

Uskon ana­lyysi­in, jon­ka mukaan mei­dän taloudessamme on suh­dan­neon­gelmien lisäk­si hyvin suuri rak­en­teelli­nen epä­tas­apaino niin, että jos nousukausi yllät­täisi, se pysty­isi alen­ta­maan työt­tömyyt­tä vain noin kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä, noin 60 000 hen­gel­lä, minkä jäl­keen kasvu leikkau­tu­isi työvoima­pu­laan. Niin­pä paraskaan mah­dolli­nen talouskasvu ei pysty­isi leikkaa­maan nyky­istä ali­jäämää lähellekään nol­laa. Täl­laisen suuren rak­en­teel­lisen ali­jäämän ylläpitämisessä ei ole oikein mieltä. Jot­ta ali­jäämäl­lä elvy­tys olisi perusteltavis­sa, pitäisi työvoiman tar­jon­taa lisätä niin, että työl­lisyys voisi kohen­tua vähin­tään 200 000 hen­gel­lä. Se taas edel­lyt­täisi työvoiman tar­jon­taa lisääviä toimia, joi­ta vas­tus­ta­vat kaikki:

  • Eläkeiän nos­to on mah­do­ton­ta demareille.
  • Kotiäi­tiy­den vähen­tämi­nen on mah­do­ton­ta kris­til­lisille ja vähän muillekin.
  • Opin­to­jen joudut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta vihreille ja vasem­mis­toli­itolle. (Toteutetaan heti, kun lähdemme hal­li­tuk­ses­ta yhdessä vasurien kanssa 🙂 )
  • Työperäisin maa­han­muu­ton lisäämi­nen on mah­do­ton­ta demareille ja SAK:lle.
  • Mata­la­palkkaisen työn sub­ven­toin­ti on mah­do­ton­ta demareille, kos­ka kaikkien kuu­luu olla korkea­palkkai­sis­sa töis­sä ja myös kokoomuk­selle, kos­ka siinä voidaan vahin­gos­sa tukea myös osa-aikatyötä teke­viä. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on todel­la alhainen, joten vähän koulu­tus­ta vaa­tivia työte­htäviä tarvit­taisi­in lisää ja sel­l­ais­ten työte­htävien on tapana olla huonopalkkaisia.
  • Kah­den vuo­den työt­tömyysko­r­vauskau­den lyhen­tämi­nen on mah­do­ton­ta vasem­mis­tolle ja myös osalle vihreitä.
  • Ammat­ti­ra­jo­jen madal­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta kaikille.
  • Julk­isten työ­paikko­jen vähen­tämi­nen on mah­do­ton­ta kaikille.
  • Työvoiman alueel­lista liikku­vu­ut­ta vas­tus­ta­vat muut­to­tap­pioalueet ja sen tekee mah­dot­tomak­si epäon­nis­tunut asuntopolitiikka.

Sitä suurem­pi ali­jäämä on perustel­tu, mitä radikaalimpia työn tar­jon­taa lisääviä toimia toteutetaan. Tämä päät­tämät­tömyys on johta­mas­sa vai­heit­taisi­in leikkauk­si­in, jot­ka eivät lopu kolmeen mil­jardi­in. Tilapäistä laskusuh­dan­net­ta on nyt kestänyt kuusi vuotta.

Silti en hyväksy nyt yli mil­jardin leikkaus­ta ensi vuodelle, kos­ka ne eivät vält­tämät­tä leikkaa ali­jäämää (työt­tömyys). Kos­ka kukaan ei tiedä tule­vaa suh­dan­neke­hi­tys­tä, päät­täisin nyt ALV:n korot­tamis­es­ta ja sopisin, että se tulee voimaan, kun suh­dan­teet vähän paranevat. Nehän voidaan toteut­taa myös kesken vuoden.

 

 

120 vastausta artikkeliin “Leikatako vai eikö leikata, siinäpä vasta pulma”

  1. Ei näil­lä tämän ja ensi vuo­den leikkauk­sil­la ole mitään merk­i­tys­tä. Ain­oat merk­i­tyk­sel­lisen asia on julkisen sek­torin raken­nemuu­tosten aikaan saami­nen. Suh­teel­lisen var­mo­ja fak­to­ja julkisen sek­torin tule­vaisu­u­den suh­teen ovat:

    -mata­lan tuot­tavu­u­den työn kysyn­nän väheneminen.
    ‑korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­ta on ja tulee ole­maan hyv­in­voin­nin pullonkaula.
    ‑van­hu­u­teen liit­tyvien meno­jen kasvaminen.

    Minkään­laisia lyhyen aikavälin leikkauk­sia ei tarvit­taisi, jos päätet­täisi­in edes osa seu­raav­ista toimenpiteistä:

    -yksi­ty­is­tetään ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va (voidaan toteut­taa nopoeasti) ja ansiosi­don­nainen eläke­tur­va (hitaam­min)
    ‑ote­taan käyt­töön yleinen julk­isten palvelu­jen tili, mis­tä mak­se­taan perus­sosi­aal­i­tur­va, ter­vey­den­huolto ja koulu­tus. Yksi­ty­is­tetään peruster­vey­den­huol­lon palvelu­jen tuotanto.
    ‑siir­retään vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä tulo­jen (niin palk­ka- kuin pääo­mat­u­lot) verot­tamis­es­ta mm. haitta‑, omaisu­us- ja per­in­täveroi­hin. Leikataan verovähen­nyk­siä rajusti, jot­ta saadaan nimel­lisiä vero­pros­ent­te­ja alas.

  2. Jot­ta ali­jäämäl­lä elvy­tys olisi perusteltavis­sa, pitäisi työvoiman tar­jon­taa lisätä niin, että työl­lisyys voisi kohen­tua vähin­tään 200 000 hengellä.

    Miten ihmeessä tästä olisi mitään iloa, jos ela­tus­suhde, tai mik­si sitä nyt kut­su­taankaan, ei muu­tu? Tar­jon­taa on nytkin, mut­ta työhönot­ta­jia ei ole.

  3. leikataan kak­il­ta muil­ta pait­si min­ul­ta ja nos­te­taan muiden veroja.

  4. Osmo, en oikein usko työvoima­pu­laan. Tek­i­jöitä löy­tyy, mut­ta mis­tä syn­tyvät työ­paikat ja palka­n­mak­sukyky? Niitähän on viime vuosi­na vain vähen­net­ty irti­sanomisin. Enää ei ole mielestäni uuti­nen irti­sanomiset vaan uusien työn­tek­i­jöi­den palkkaaminen.
    Eläk­keel­lä ole­vana toimit­ta­jana toivoisin jo asen­nemuu­tok­sia kol­le­goiden paris­sa. Henkji­nen lama niin työ­nan­ta­jis­sa kuin työn­tek­i­jöis­säkin on val­lal­la. Epäusko on itses­tä perkeleestä, sanoi Ukko-Sam­perikin aikoinaan Tulp­pi­on savotan alla.

  5. tcrown: ‑yksi­ty­is­tetään ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va (voidaan toteut­taa nopoeasti) ja ansiosi­don­nainen eläke­tur­va (hitaam­min)
    ‑ote­taan käyt­töön yleinen julk­isten palvelu­jen tili, mis­tä mak­se­taan perus­sosi­aal­i­tur­va, ter­vey­den­huolto ja koulu­tus. Yksi­ty­is­tetään peruster­vey­den­huol­lon palvelu­jen tuotanto.

    Miten yksi­ty­is­tet­täisi­in työt­tömyys­tur­va ja eläk­keet? Nehän ovat jo nyt suurelta osin työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den kontolla.
    Mitä tarkoi­tat julk­isten palvelu­jen tilil­lä? Nehän ovat veroina bud­jeteis­sä val­ti­ol­la ja kunnilla.
    Peruster­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämisel­lä ei saavute­ta säästöjä. Inar­in kun­ta antoi peruster­vey­den­huolton­sa Atten­dolle, mut­ta luopui siitä liian kalli­ina ja palasi kun­nan omaan tuotantoon.
    Kun­nille tulee jo nyt kalli­ik­si yksi­ty­is­tet­ty päivystys(keikkalääkärit). Omat virkalääkärit pitää saa­da töihin!
    Val­tio on tehnyt aivan hul­lu­ja päätök­siä ter­vey­den­huol­los­sa: helikopteri­palve­lut otet­ti­in val­ti­olle, lasku paljon suurem­pi kuin vapaae­htois­es­ti toteut­tu sys­tee­mi. Sairaankul­je­tus saatet­ti­in sairaan­hoitopi­ireille, kun­nat kuses­sa mak­su­jen­sa kanssa. Lapis­sx­akin vain Utsjo­ki pär­jäsi, muut kun­nat mak­sa­vat mal­tai­ta sairaankul­je­tuk­ses­ta LSHP:lle, kun kun­tien kil­pailut­ta­ma sys­tee­mi oli paljon halvem­pi. Hoidon tason nousu näen­näi­nen useim­mis­sa kun­nis­sa. Lapis­sa joudut­ti­in perus­ta­maan 140 uut­ta virkaa sairaankul­je­tuk­seen. Järkevääkö???

  6. anonyy­mi: Miten ihmeessä tästä olisi mitään iloa, jos ela­tus­suhde, tai mik­si sitä nyt kut­su­taankaan, ei muu­tu? Tar­jon­taa on nytkin, mut­ta työhönot­ta­jia ei ole. 

    Keskustelu kiertää kehää, eikä tuo­ta Osmon alus­tus­takaan ole selvästi ymmärretty. 

    Täsät pitäisi jonkun tehdä työvoiman tar­jon­ta ja rak­en­teelli­nen työt­tömyys — usein kysy­tyt kysymykset.

  7. “Yksi­ty­is­tetään peruster­vey­den­huol­lon palvelu­jen tuotanto”

    Kil­pailun pitäisi edis­tää laat­ua ja tuot­tavu­ut­ta, kun­han se ei sekoi­ta sotehimmeleitä?
    Har­taudel­la laa­di­tun sote Lak­ilu­on­nok­sen tek­stis­sä yksi­tyi­nen tuotan­to määrätään mon­en mutkan taakse jos keskusko­r­po­raa­tio ylipäätään suvait­see sal­lia sen, samoin kuin henkilöstön pitää olla töis­sä Keskushallinnolla.

    Jär­jestämis­lakia on hierot­tu sil­lä tarkku­udel­la , että kor­po­raa­tion oma yhtiö erik­seen nimetään sal­li­tuk­si, vaik­ka näitä yhtiöitä yleis­es­ti ei aio­ta sallia.
    Ei ole kil­pailun syn­nyt­tämi­nen help­poa 2010 luvun Suomessa.

  8. Mei­dän taloudelli­nen tilanteemme on niin kimu­rant­ti, ettei siihen ole tar­jol­la oikeaa talouspolitiikkaa. 

    Höh. Nor­maali taan­tu­man poika­nen, jos­sa totut­tuun ver­rat­tuna ain­oa poikkeus on se, että olemme nyt eurossa. Vaikeaa on siis vain se, että poli­itikot eivät ole vielä miet­ti­neet, mitä Suomen tulisi tehdä kil­pailukyvyn heiketessä, kun olemme yhteis­val­u­u­tas­sa. Ensim­mäi­nen ilmeinen toimi­va ratkaisu on toteut­taa van­hat mark­ka-aikaiset keinot (D) sel­l­aiseen tapaan kuin ne eurossa voi toteut­taa. Sitäpä eivät poli­itikot ole ilmeis­es­ti ennakkoon miet­ti­neet, että yhteis­val­u­u­tas­sa ollessa tuol­lais­ten toimien toteut­ta­mi­nen on rumem­paa kuin oman val­u­u­tan tapauk­ses­sa, ja sik­si järkevä kil­pailukyvyn palaut­ta­va poli­ti­ika voi viedä ääniä tule­vis­sa vaaleissa ;-).

  9. Nahkuri: Miten yksi­ty­is­tet­täisi­in työt­tömyys­tur­va ja eläk­keet? Nehän ovat jo nyt suurelta osin työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den kontolla.

    Ne ovat osa pakol­lista veroki­ilaa joka tekee työn teet­tämisen mielet­tömän kalli­ik­si. Niiden pois­t­a­mi­nen veroki­ilas­ta menisi jotenkin niin, että val­tio ilmoit­taisi, että noi­ta mak­su­ja muuten ei tarvitse enää mak­saa, mut­ta ei sit­ten tipu ansiosi­don­naisi­akaan. Seu­raavak­si halukkaat työn­tek­i­jät kilaut­taisi­vat vaku­u­tusy­htiöille, että paljonkos sel­l­ainen työt­tömyys­vaku­u­tus tai eläke­vaku­u­tus mah­taisi maksaa. 

    Mata­lan tuot­tavu­u­den työn kysyn­nän estei­den pois­t­a­mi­nen on yksi tärkeimpiä keskip­itkän ajan haastei­ta. Ja tuo veroki­ila on yksi niitä merkit­tävimpiä esteitä työl­listämisen (koe­tun) byrokra­t­ian ohella.

    Nahkuri: Mitä tarkoi­tat julk­isten palvelu­jen tilillä?

    Lib­era jokin aika sit­ten esit­teli laa­jem­min omaa näke­mys­tään perustil­i­mallista. Detaljit vaa­ti­vat hiomista, mut­ta karkeasti min­un ver­sioni voisi men­nä jotenkin niin, että syn­tymäpäivänä jokaiselle suomen kansalaisielle avat­taisi­in tili. Tuol­ta otet­taisi­in neu­volaku­lut, lap­sil­isät, ter­vey­den­hoitoku­lut, ja opin­to­jen kus­tan­nuk­set. Eli kun nuori pääsee työelämän alku­un, tili olisi reip­paasti pakkasel­la. Samat­en tuol­ta tililtä saisi nos­taa perus­tur­van ver­ran kuukaudessa. Siihen asti kun tili oil­isi sen ver­ran plus­sal­la, että kohtu­ullisen osan peruseläk­keestä ja van­hu­u­den sairauk­sista saisi katet­tua, tuloista menisi jokin siivu tuolle tilille. Val­tion bud­jetista katet­taisi­in vain se osa, mitä kuole­man jäl­keen negati­ivista tilisal­doa per­in­töveros­ta ei saa­da katet­tua. Tämä pysy­isi toki käytän­nössä edelleen osana veroki­ilaa, mut­ta veisi erit­täin merkit­tävän osan julkisen sek­torin menoista pois ihmis­ten oma­lle vastuulle.

    En ole suu­ru­us­lu­okkia varsi­nais­es­ti laskenut, mut­ta luulisin, että näil­lä toimil­la päästäisi­in aika lail­la kokon­aan eroon työ­nan­ta­ja­mak­su­ista ja palkkat­uloveros­ta. Jokin tulon­si­ir­tokom­po­nent­ti noi­hin var­maan pitäisi kuitenkin jättää.

    Nahkuri: Peruster­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämisel­lä ei saavute­ta säästöjä.

    Tuo väite vaatisi tuek­seen jotain anek­doot­te­ja vahvem­paa. On kuitenkin aika vah­vaa empi­iristä näyt­töä sille, että yksi­tyi­nen sek­tori tuot­taa palve­lut tehokkaam­min kuin julki­nen sek­tori. Neu­vos­toli­itossa­han tuo­ta kokeilti­in laa­jem­mas­sakin mittakaavassa.

  10. Ed. Tuomio­ja käyt­ti mielestäni erit­täin merkit­tävän puheen siitä, mitä Emu tässä vai­heessa ja suun­nitel­lul­la aikataul­ul­la toteutet­tuna merk­it­see. Olen ana­ly­y­sistä täysin samaa mieltä. Se on taval­laan liit­to­val­tioon men­e­mistä lat­vas­ta puuhun. Tehdään ensin sel­l­ainen raha­jär­jestelmä, joka ei tule toimeen ilman fed­er­aa­tio­ta, ja sit­ten siihen ikään kuin pakote­taan tätä kaut­ta siinäkin tapauk­ses­sa, että Euroopan kansat eivät fed­er­aa­tioon halu­aisi men­nä, taval­laan luo­daan tilanne, jos­sa muu­takaan vai­h­toe­htoa ei ole.

    Se tuo mieleen puheet, joi­ta vuon­na 1989 tääl­lä kuuli käytävil­lä, että pitää Suomeen luo­da sel­l­ainen val­tion­taloudelli­nen tilanne, joka pakot­taa eräisi­in sel­l­aisi­in ikävi­in sosi­aalipoli­it­tisi­in uud­is­tuk­si­in, san­o­taan nyt suo­raan, poli­ti­ikan oikeis­to­lais­tamiseen, johon muuten ei oltaisi valmi­ita, mut­ta luo­daan sel­l­ainen tilanne, että täl­laisi­in toimi­in on aikanaan pakko men­nä. Se poli­ti­ik­ka ainakin pakon suh­teen onnis­tui eri­no­mais­es­ti. En tiedä, onnis­tuiko se minkään muun asian suhteen.
    (Soin­in­vaara 4.6.1996 eduskun­nan täysistunto)

  11. “Eläkeiän nos­to on mah­do­ton­ta demareille.”

    Eläkeiän nos­to ei lisää työvoiman tarjontaa.

    Nytkin jo +50-vuo­ti­aal­la on vaikeuk­sia työl­listyä ja +60-vuo­ti­aista työl­li­sistä val­taosa on julkisen sek­torin työl­lisiä vaik­ka koko työvoimas­ta julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den osu­us on vain 25 %.

    Ja työ­nan­ta­jat ovat jo ilmoit­ta­neet ettei +63-vuo­tias kuu­lu enää työvoiman tarjontaan

    Kun tämän ikäiset virkamiehet laske­vat koko ajan tuot­tavu­ut­ta jo nytkin niin kiten virkami­esten pitämi­nen 65-vuo­ti­aak­si paran­taa julk­ista talout­ta kun tuot­tavu­us vain romahtaa

    Ja kun julk­sen sek­torin palkat on sidot­tu ikään niin julkisen sek­torin ikään­tymisen myötä kulut karkaavat 

    Eli eläkeiän nos­to vain huonon­taa julkisen sak­torin tasapainoa

  12. Nahkuri: Sairaankul­je­tus saatet­ti­in sairaan­hoitopi­ireille, kun­nat kuses­sa mak­su­jen­sa kanssa. Lapis­sx­akin vain Utsjo­ki pär­jäsi, muut kun­nat mak­sa­vat mal­tai­ta sairaankul­je­tuk­ses­ta LSHP:lle, kun kun­tien kil­pailut­ta­ma sys­tee­mi oli paljon halvem­pi. Hoidon tason nousu näen­näi­nen useim­mis­sa kun­nis­sa. Lapis­sa joudut­ti­in perus­ta­maan 140 uut­ta virkaa sairaankul­je­tuk­seen. Järkevääkö???

    Ensi­hoidon uudel­lenor­gan­isoin­nin kulut tuel­vat pääosin siistä, että palve­lu­ta­so on stan­dar­d­oitu ja ihmiset saa­vat saman­ta­soisen palvelun koko maassa.

    Enne ihmiset oli­vat hyvin eri­ar­voises­sa ase­mas­sa riip­puen asuin­paikas­ta ja kun­tien isäau­rikoiset vaikut­ti­vat liikaa palvelutasoon

    Toinen kulu­ja nos­tanut on pätevyys­vaa­timuk­sien kasvu , enää ei muuten reipas mies kelpaa.

    Myöskin lähtöa­jan supis­t­a­mi­nen 15 min­uutista yhteen min­u­ut­ti­in lisää päivystys­tarvet­ta , samoin saavutet­tavu­usa­jat ovat lyhentyneet 

    Lisäk­si nyt kyetään aloit­ta­maan lio­tushoito jo ambu­lanssis­sa, mikä on tärkeää infark­ti­ta­puk­sis­sa ja paran­taa henki­in­jään­tiä ja vähen­tää pysyviä vammoja

    Niis­sä kun­nis­sa, jois­sa on pin­nat­tu palve­lu­ta­sos­sa kulut tietysti nou­se­vat, niis­sä jois­sa palvelu on jo ollut suurin piirtein nyky­ta­sol­la, kulut nou­se­vat vähän

  13. “päät­täisin nyt ALV:n korottamisesta ”

    Suomes­sa on vaka­va kysyn­täla­ma, ja ALV:n koro­tus olisi myrkkyä.

    Val­tio on korot­ti autoveroa, alko­ho­liv­eroa ja sok­eriveroa lisä­tu­lo­jen toivossa. 

    Auto­jen myyn­ti on rom­ah­tanut ja edessä on rankat irti­sanomiset. Vivoitusjuo­mate­htaat ovat sopeu­tuneet sok­eriveron nos­toon irti­sanomisil­la ja alko­ho­liv­ero nos­to las­ki Alt­ian tulosta. Kaik­ki kyseiset vero­tuo­tot ovat laskeneet.

    Muuten olen sitä mieltä, että euroalueen arvoketjut ja ‑mekanis­mit ovat sel­l­aisia, että Suo­mi ja Suomen talouselämä on pysyvästi arvon­muo­dos­tuk­ses­sa menet­täväl­lä puolel­la siinä mis­sä Sak­sa ja sen elinkei­noelämä ovat saamapuolella. 

    Sak­san kaup­pataseen yli­jäämä on euroaikana nous­sut maail­man suurim­mak­si. Hul­luin­ta mitä voisi tehdä, olisi perus­taa euroalueesta liit­to­val­tio, kuten on ehdotettu.

    Yhdys­val­tain liit­to­val­tio hajoaisi siihen paikkaan, jos siel­lä olisi yksikin Sak­san kaltainen osaval­tio. Nyt jo USA:ssa 13 osaval­tio­ta suun­nit­telee omaan val­tu­ut­taan siirtymistä:
    http://tinyurl.com/7m93bh7

  14. Perus nor­maalia poli­ti­ikkaa siis. Ei tehdä juuri mitää, kun ei se kaikille sovi. Hyvin tulee mieleen joskus mainit­se­masi fak­ta, että enem­män vaikut­taa kuka ei ole hal­li­tuk­ses­sa kuin se että kuka siel­lä on.

    Demokra­ti­as­sa tun­tuu ole­van ongel­ma, kun saavutet­tu­ja etu­ja ei luovute­ta mis­tään hin­nas­ta. Inflaa­tio tun­tuu ole­van helpoin leikkuri mitä ihmiset sietävät, kaik­ki muu on erit­täin vaikea­ta. Rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in sekään ei juuri auta. Joten varsin toiv­ot­toma­l­ta tilanne näyt­tää ainakin näin pes­simistin näkökan­til­ta. Mut­ta ei tässä mail­man lop­pu luul­tavasti tule pien­tä säätöä ja elin­ta­son laskua var­masti. Uud­is­tuk­sit­ta ede­tään ja hitaasti him­men­nytään hyv­in­voin­nista karsien.

  15. “päät­täisin nyt ALV:n korottamisesta ”
    Suomes­sa on vaka­va kysyn­täla­ma, ja ALV:n koro­tus pahen­taisi tilan­net­ta, kuten muutkin arkiseen kulu­tuk­seen kohdis­tu­vat korotukset.

    Val­tio korot­ti autoveroa, alko­ho­liv­eroa ja sok­eriveroa lisä­tu­lo­jen toivos­sa. Auto­jen myyn­ti on rom­ah­tanut ja edessä on rankat irti­sanomiset. Limute­htaat ovat sopeu­tuneet sok­eriveron nos­toon irti­sanomisil­la ja alko­ho­liv­ero nos­to las­ki Alt­ian tulosta. Kaik­ki kyseiset vero­tuo­tot ovat laskeneet.

    Suomen tilanne on pysyvä. Euroalueen arvoketjut ja ‑mekanis­mit ovat sel­l­aisia, että Suo­mi ja Suomen talouselämä on pysyvästi arvon­muo­dos­tuk­ses­sa menet­täväl­lä puolel­la siinä mis­sä Sak­sa ja sen elinkei­noelämä ovat saamapuolella.

    Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämä on euroaikana nous­sut maail­man suurim­mak­si. Hul­luin­ta mitä voisi tehdä, olisi perus­taa euroalueesta liit­to­val­tio, kuten on ehdotettu.

    Yhdys­val­tain liit­to­val­tio hajoaisi siihen paikkaan, jos siel­lä olisi yksikin Sak­san kaltainen osaval­tio. Nyt jo USA:ssa 13 osaval­tio­ta on suun­nitel­lut omaa vai­h­toe­htoista valuuttaa:
    http://tinyurl.com/7m93bh7

  16. ” Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on todel­la alhainen, joten vähän koulu­tus­ta vaa­tivia työte­htäviä tarvit­taisi­in lisää ja sel­l­ais­ten työte­htävien on tapana olla huonopalkkaisia.”

    Suh­teel­lisen pieni ongel­ma esim +50-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on 120000

    Noi­ta perusk­oulu­tuk­sen varas­sa ole­via työt­tömiä on vain 80000.Tietysti heitä on myös +50-vuo­ti­aiden joukossa.

    Mut­ta koulutet­tu­ja työt­tömiä on silti 250000 eli koulute­tu­il­la työt­tömil­lä voi täyt­tää aivan hyvin nuo 200000 olema­ton­ta työpaikkaa.

    Mut­ta ongel­ma on, ettei 550000 työn­hak­i­jas­ta Osmon mukaan löy­dy 200000 työntekijää

    Ja olemat­tomi­in työ­paikkoi­hin voi työl­listää vaik­ka miljoo­nan, ei muu­ta kuin rajat auki

    http://www2.toimialaonline.fi/Dialog/SaveShow.asp

  17. Leika­ta! 😉 Kaik­ki jot­ka ymmärtävät jotain val­tion bud­jetista, tajua­vat että kun yli 70% yhteiskun­na menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, on leikkauk­set tehtävävä niihin. Kol­mas merk­i­tyk­selli­nen meno­erä on koulu­tus, joka toiv­ot­tavasti säästyy leikkauksilta.

    Koulu­tus, ope­tus ja kas­va­tus, jot­ka pitää käsitel­lä yht­enäisenä vyy­ht­inä, ovat sat­saus tule­vaisu­u­teen. Toisen asteen koulu­tuk­ses­sa on volyymiä liikaa seu­raa­vat vuodet, kos­ka ikälu­okat pienenevät, mut­ta korkeak­oulu­opetuk­semme ei ole muu­ta­maa poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta kovin korkeata­soista. Eli korkeak­oulu­opetuk­seen tulee siirtää perus ja toiseen asteen resursseja.

    Muiden kuin sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen leikkaami­nen on puh­das­ta puuhastelua. Puuhastelu ei ole hyödyl­listä, pahim­mil­laan se on vahin­gol­lista, kuten her­ra Putin on osoittanut.

  18. Evert The Nev­er­Rest: Sak­san kaup­pataseen yli­jäämä on euroaikana nous­sut maail­man suurim­mak­si. Hul­luin­ta mitä voisi tehdä, olisi perus­taa euroalueesta liit­to­val­tio, kuten on ehdotettu.

    Meille se ei vält­tämät­tä olisi edullista, mut­ta liit­to­val­tios­sa yleen­sä vahvem­mat osat joutu­vat tuke­maan heikom­pia. Sama­han se on Suomen sisäl­läkin, rahaa kiikute­taan vahvem­mil­ta alueil­ta heikom­mille, eikä ilmiö Yhdys­val­lois­sakaan aivan tyystin tun­tem­aton ole.

    Täy­tyy muis­taa, että siinä vah­vas­sa liit­to­val­tios­sa sak­salaiset oli­si­vat selvästi vähem­mistössä ja rupisen talouden maat enemmistössä.

  19. Minus­ta Osmon ana­lyysi on hyvä ja rohkea. (Nyt olisi kyl­lä kiva olla kär­päsenä katossa luke­mas­sa vihrei­den lis­taa vähän pidem­mälle…) Jos tilanteesta halu­taan eteen­päin, niitä peri­aat­tei­ta olisi poli­it­tisen ken­tän joka reunal­la hyvä alkaa hil­jalleen pilkkoa sen kokoisik­si palasik­si, että ne ovat mukavia nieltäviä.

    Lista näyt­tää itse asi­as­sa aika paljon siltä, että demar­it ovat avainase­mas­sa. Oikealle laidalle lista kel­paa melkein sel­l­aise­naan jol­lakin kak­istelul­la, vasem­malle laidalle ei kel­paa oikein mikään, ei edes veronko­ro­tus. Demarien siir­tymi­nen lip­poslaisem­malle talouslin­jalle tek­isi hal­li­tuk­ses­ta taas toim­intakykyisen, mut­ta Rinne-Urpi­lainen ‑ottelu voi kuitenkin paa­lut­taa demar­it aika vasem­malle, jol­loin peli on pattitilanteessa.

    Meil­lä on siis ilmeis­es­ti hal­li­tus, joka ei pysty tekemään tarvit­tavia päätök­siä. Mie­lenki­in­toista on nähdä, mitä Sip­ilä sanoo vaaleis­sa ja niiden jäl­keen keskus­tan lin­jas­ta. Viime päivien tar­i­nat ovat men­neet hal­li­tuk­ses­ta oikeal­ta ohi. Se tekee ensi vaaleista mie­lenki­in­toiset, kos­ka sil­lä lin­jal­la puna­mul­ta on aika vaikea.

  20. OS: “Uskon ana­lyysi­in, jon­ka mukaan mei­dän taloudessamme on suh­dan­neon­gelmien lisäk­si hyvin suuri rak­en­teelli­nen epä­tas­apaino niin, että jos nousukausi yllät­täisi, se pysty­isi alen­ta­maan työt­tömyyt­tä vain noin kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä, noin 60 000 hen­gel­lä, minkä jäl­keen kasvu leikkau­tu­isi työvoima­pu­laan. Niin­pä paraskaan mah­dolli­nen talouskasvu ei pysty­isi leikkaa­maan nyky­istä ali­jäämää lähellekään nollaa.”

    Mihin tämä usko­mus oikein perus­tuu? Lienet tässä selvästi eri lin­joil­la kuin usein siteer­aa­masi Paul Krug­man, joka käsit­tääk­seni uskoo, että finanssikri­isin jäl­keen molem­min puolin Atlant­tia kuul­lut väit­teet rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suu­ru­ud­es­ta ovat epäpäte­viä tekosy­itä sille, ettei vain halu­ta elvyttää.

    Entä sotke­taanko tässä kak­si asi­aa? Julkisen talouden ali­jäämän leikkaamisen kannal­ta oleel­lis­in­ta ei ole työt­tömyy­den alen­t­a­mi­nen vaan työl­lisyy­den lisäämi­nen. Mitä luul­tavim­min nousukau­den vaiku­tus jälkim­mäiseen olisi suurem­pi kuin edel­liseen. Jos työ­markki­noil­la olisi imua, uusia tek­i­jöitä löy­ty­isi kortis­ton lisäk­si muual­takin, eri­tyis­es­ti kai osa-aikatöistä ja eläkkeeltä.

    1. Mihin tämä usko­mus oikein perus­tuu? Lienet tässä selvästi eri lin­joil­la kuin usein siteer­aa­masi Paul Krug­man, joka käsit­tääk­seni uskoo, että finanssikri­isin jäl­keen molem­min puolin Atlant­tia kuul­lut väit­teet rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suu­ru­ud­es­ta ovat epäpäte­viä tekosy­itä sille, ettei vain halu­ta elvyttää.

      Elvyt­tämisel­lä olisi tilaa ja tilaus­ta, jos voitaisi­in tehdä koordi­noitua talous­poli­ti­ikkaa euroalueen sisäl­lä, mut­ta ei voi­da, kun Sak­sa tekee niin kuin halu­aa. Yhteis­val­u­u­tan hin­taa mak­se­taan nyt. Jos meil­lä olisi oma val­u­ut­ta, voisimme elvyt­tää riskeer­at­en inflaa­tio­tavoit­teen ja val­u­u­tan arvon, mut­ta nyt elvy­tys johtaisi vain koti­maisen kus­tan­nus­ta­son nousu­un, kos­ka Sak­sa pus­kee euron arvoa yläspäin.

  21. Rak­en­teelli­nen ongel­ma ei ole julki­nen vel­ka vaan yksi­tyi­nen vel­ka ja tulon­jaon epä­ta­saisu­us. Hal­li­tus voisi keskit­tyä yksi­tyisen velan pienen­tämiseen suh­teessa BKT:hen. Kun yksi­tyi­nen vel­ka suh­teessa BKT:n nor­mal­isoituu, kor­jau­tuu myös julki­nen velka.

    Olemme suuren velka­syk­lin lop­pu­vai­heessa, joka alkoi jo 60-luvul­ta. Kokon­aisve­lan määrä. siis yksi­tyi­nen ja julki­nen vel­ka suh­teessa BKT:hen on korkeim­mil­laan 60-luvun jäl­keen kaikiss­sa OECD-mais­sa n. 250–350%. Tämä tarkoit­taa sitä, että olemme jakau­tuneet rikkaisi­in ja köy­hi­in. Eli taloudessa on toim­i­joi­ta, jot­ka omis­ta­vat hyvin suuren osan var­al­lisu­ud­es­ta ja saa­vat suuren osan talouden tuloista sekä meistä muista, jot­ka ovat velkaa em. ryhmälle

    Tässä tilanteessa työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen aiheut­taa köy­hyyt­tä lisää, kun kel­lään ei ole varaa kulut­taa ja sik­si palkko­ja täy­tyy taas pienen­tää ja lisä­ta työvoiman tar­jon­taa jne. Hen­ry Fordin mukaan työn­tek­i­jöille pitää mak­saa kun­non palkkaa, jot­ta he voivat ostaa edullisia ja hyviä auto­jamme. Tämä pätee kaikeen tuotan­toon. Kun rikkail­la on jo 10 taulutelkkaria, ei kan­na­ta ostaa enää lisää, kun ei ole aikaa niitä kat­soa. Köy­hät eivät voi pienel­lä pal­ka­lla niitä ostaa.

    Nykyi­nen hyvä elin­ta­so län­si­mais­sa perus­tuu suurelta osin kiinalaisen työvoiman läh­es orju­ut­tamiseen 14 tun­nin työpäivil­lä ja pienel­lä pal­ka­lla. Tämä johtuu siitä, että Kiinan keskusjo­hto ei anna val­u­ut­takurssin­sa nous­ta suh­teessa mui­hin valuuttoihin. 

    Ongel­ma, johon kap­i­tal­isti­nen yhteiskun­ta ajau­tuu on tulon­jaon epä­suh­taisu­us. Tämä aiheut­taa kysyn­täla­man ja ns. Fish­erin velka­de­flaa­tion. Ongel­ma pois­tuu, kun kokon­aisve­lan määrä suh­teessa suh­teessa BKT:n nor­mal­isoituu alle 100%: n tasolle. Tämä on erit­täin kivu­lias pros­es­si, kos­ka vel­ka ja raha tuhoutu­vat luot­to­tap­pi­o­den myötä. 

    Aiheesta lisää Irv­ing Fish­er Debt Defla­tion ja Hyman Min­sky Sta­bil­is­ing an unsta­ble economy.

  22. Nahkuri:

    Kun­nille tulee jo nyt kalli­ik­si yksi­ty­is­tet­ty päivystys(keikkalääkärit). Omat virkalääkärit pitää saa­da töihin!

    Taas tätä. Poli­isivoiminko, kuten muuan pöyristynyt kansalainen raivon­pu­uskas­saan jo esittikin?

    Minä poi­ka lep­pois­tan. Kun saat­te sen duunin jotenkin inhimil­lisek­si, niin palataan sit­ten asiaan.

  23. Oma epäti­eteelli­nen ana­lyysi­ni… krhemm..

    Asia lie­nee suur­in­pi­irtein kuten Soin­in­vaara sanoi. Yksinker­tais­es­ti kyse on siitä, että van­hat alat eivät enää työl­listä ja uusia ei näytä syn­tyvän. Vien­tieu­rot jäävät saa­mat­ta. Devalaa­tio ei auta ja sisäistä deval­vaa­tio­ta ei ole näköpiirissä.

    Tässä tilanteessa kan­nat­taa siis vält­tää val­tion velan­ot­toa kos­ka sitä ei voi­da nähdä investointi­na tule­vaan. Bud­jet­tileikkauk­sia siis. Ja kun on koko sateenkaaren­värit hal­li­tuk­ses­sa niin ain­oa mah­dolli­nen peri­aate leikkauk­sille on juustohöylä.

    Siis: ei lisävelkaa vaan juustohöylää.

  24. Val­i­taan siis tehtäväk­si ne asi­at, jot­ka ovat mah­dot­to­mia kaikille.

  25. Edelleenkään työvoima­pu­la ei tarkoi­ta sitä, ettei ole työt­tömiä, vaan että on pääo­maa, joka kyl­lä tuot­taisi jos olisi ihmisiä jot­ka osaisi­vat sitä hyödyntää.

    Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka siihen, että veisimme jonkun keskisu­uren korkean teknolo­gian fir­man koko tuotan­toka­p­a­siteetin jon­nekin pai­men­to­laiskylään Mon­go­lias­sa. Län­si­mais­sa se fir­ma työl­listäisi vaik­ka 150 ihmistä. Vaik­ka kylässä olisi 600 vajaatyöl­lis­tet­tyä jakkipai­men­ta, kyl­lä sil­lä fir­mal­la silti olisi työvoima­pu­la siellä. 

    Tässä tilanteessa Suo­mi pitkälti on. Talouskasvun esteenä ole­va työvoima­pu­la ei tarkoi­ta sitä että meil­lä on liian vähän heikosti koulutet­tu­ja (tai väärin koulutet­tu­ja) työt­tömiä, vaan että ei ole ihmisiä jot­ka osaisi­vat tehdä niitä töitä joille löy­tyy kysyntää.

  26. Hei Osmo

    Lois­ta­va kir­joi­tus, olen jok­seenkin kaikesta samaa mieltä. Vain yksi ter­mi­nologi­nen ehdo­tus: ei kan­na­ta kir­joit­taa että kasvu leikkau­tuu “työvoima­pu­laan”. Tuo työvoima­pu­la-sana pitäisi yrit­tää kokon­aan pois­taa keskustelus­ta, kos­ka ihmiset ymmärtävät sen tilanteena jos­sa ihmis­ten olisi help­poa saa­da työtä ja työ­nan­ta­jien olisi vaikea rekry­toi­da. Sel­l­aista tilan­net­ta ei tietysti tule ikinä vaik­ka työikäi­nen väestö vähenisikin, kos­ka hin­tamekanis­mi (tässä tapauk­ses­sa palkkamekanis­mi) toimii ja työn hin­ta nousee (kauan ennen kuin täl­lainen palka­nsaa­jan unel­ma saavute­taan) niin korkealle, että työ­nan­ta­jil­la ei ole kiin­nos­tus­ta rekry­toi­da. Samas­ta syys­tä ei markki­na­t­aloudessa yleen­sä ole “pulaa” mis­tään vaan tavaroi­ta ja palveluk­sia kyl­lä saa mut­ta hin­ta voi olla korkea.

    Tähänkin kir­joituk­seen tulleet kom­men­tit hei­jas­ta­vat samaa väärinkäsi­tys­tä. Min­ul­takin kysytään usein mis­sä se “peräänku­u­lut­ta­mani työvoima­pu­la” näkyy. Sik­si en koskaan käytä sanaa työvoima­pu­la, olen siitä hyvin tarkka. 

    Mut­ta näkyy­hän se, että työikäi­nen väestömme on alka­nut vähen­tyä, toki taloudessa. Se näkyy toden­näköis­es­ti min­i­maalis­es­ti alhaisem­pana työt­tömyytenä (ehkä 0,2–0,3 pros) kuin mitä meil­lä muuten olisi. Esimerkik­si siinä min­un SK-blogikir­joituk­ses­sani (“Vielä ker­ran …”) näkyy että juuri siinä vai­heessa kun Ruotsin ja Suomen työvoiman kasvut eriy­tyvät, Suomen työt­tömyys las­kee Ruotsin tasolle.

    Ja se näkyi toden­näköis­es­ti vuosien 2007–2012 korkeina palkan­nousuina. Ja aivan kuten sinäkin, pelkään pahoin että se ehkä joskus vuosikymme­nen lop­ul­la kun työt­tömyys lähen­telee 6 pros­ent­tia, näkyy niin että tupo­ma­lt­ti ei enää onnis­tu. Kukaan ei tietysti sil­loin sano ääneen “nyt työt­tömyys on riit­tävän alhaal­la”, mut­ta eri ryh­mät jot­ka ovat mielestään palkkakuopas­sa, alka­vat run­noa läpi kovia koro­tuk­sia, jot­ka lev­iävät koko kent­tään. Ihan niin kuin 2007, jol­loin vielä poli­itikotkin edesaut­toi­vat palkkainflaatiota. 

    Sik­si se sin­un ja min­un ehdo­tus #23 olisi edelleen hyvä tapa laskea rak­en­teel­lista työttömyyttä!

  27. Onhan noi­ta yksit­täisiä kar­simisko­htei­ta var­maankin tuhan­sit­tain jot­ka eivät juurikaan vaiku­ta kansalais­ten saami­in palveluihin.

    Oleel­lis­ta­han yhteiskun­nas­sa ovat nimen omaan tietyt perus­palve­lut jota varten val­tio on. Näitä ovat koulu­tus, ter­vey­den­hoito, työt­tömyys­tur­va, liiken­nein­fran ylläpi­to, maan­puo­lus­tus osittain.

    Suurin osa muus­ta on vähem­män tärkeää eikä vaiku­ta kansalais­ten elämään juuri mitenkään, val­tio voisi aivan hyvin kar­sia muista kohteista.

    En ryhdy lis­taa­maan paljoakaan kohtei­ta kos­ka niistä tulisi liian pitkä lista mut­ta jos olisin päät­täjä niin ryhty­isin tekemään sitä.

    Muu­tamia kansalais­ten kannal­ta aivan turhia voisi lis­ta­ta, kuten kehitysapu,
    monikult­tuurin tukemiseen käytet­tävät varat, YK:n ilmas­tom­ak­sut ja eri­laiset päästö­mak­sut, kaike­laiset turhat pikkuor­gan­isaa­tiot kuten vähem­mistö­val­tu­ute­tut, tasa-arvoa­sioiden toimis­tot, min­is­te­rien ja eri­lais­ten avus­ta­jien määrää voisi vähen­tää, ulko­maid­en lähetys­tö­jen toimin­not, val­tion tuet uskon­nol­lisille ryh­mille, val­tion tuet eri­laisille kanslaisjär­jestöille, val­tion byrokra­t­ian yksik­er­tais­t­a­mi­nen lain­säädän­töä vähen­tämäl­lä, EU jäsenmaksut,
    eri­laiset poli­it­tiset keskusteluk­er­hot jne. jne. jne.

    Mikään noista ei vaiku­ta juurikan taval­lis­ten kansalais­ten hyv­in­voin­ti­in mil­lään tapaa. Val­tio jakaa rahaa luke­mat­tomi­in yhteiskun­nan kannal­ta täysin tarpeet­tomi­in toim­intoi­hin, ja merkit­tävästi sen seu­rauk­se­na olemme velkaantuneet.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Elvyt­tämisel­lä olisi tilaa ja tilausta 

    Kuusi vuot­ta kestänyt laskusuh­danne ja elvy­tys eivät mielestäni kuu­lu yhteen. (elvy­tys on tilapäi­nen piristys­ruiske, ei pysyvä tuki)

  29. Catili­na: Taas tätä. Poli­isivoiminko, kuten muuan pöyristynyt kansalainen raivon­pu­uskas­saan jo esittikin?

    Minä poi­ka lep­pois­tan. Kun saat­te sen duunin jotenkin inhimil­lisek­si, niin palataan sit­ten asiaan. 

    Meil­lä oli toimi­va kun­nan­lääkäri­jär­jestelmä, jos­sa yhdelle lääkäärille annet­ti­in kun­nolli­nen kor­vaus ja hän sai sit­ten hoitaa potin miten parhait­en näki. Tämä oli pakko romut­taa DDR:stä lainat­ul­la ter­veyskeskusjär­jestelmäl­lä, johon kukaan ei oikeasti ole koskaan ollut tyytyväinen.

    On kak­si tapaa hoitaa lääkärit syr­jäseudulle: 1) kun­nolli­nen kor­vaus tai 2) amerikkalaiseen tapaan vas­tavalmis­tuneet osoite­taan muu­ta­maks vuodek­si syr­jäseuduille. Mitä tehdäänkin, niin nykyi­nen organ­isaa­tioma­lli on huono ja mitä SOTE-pöy­dis­tä on tihkunut tieto­ja, tule­va malli on vielä huonompi.

  30. Valitet­tavasti Espan­ja ei enää alen­na euron arvoa, toiveet kään­tyvät Venäjän riskien toteu­tu­misen ennakointin. 

    Ilmeis­es­ti perus­tus­lain mukaan kun­nan itsenäi­nen päätös­val­ta on niin pyhä, että Kau­ni­ainen voi äänestää ja päät­tää liit­tymis­es­tä Lichen­staini­in ja vas­taan ei ole sanomista.

    Kun­tau­ud­is­tus oli se mah­dol­lisu­us vähen­tää turhaa tekemistä ja saa­da enem­män aikaan eläköi­tyväl­lä kun­tavirkamiesjoukol­la. Sote-uud­is­tus olisi lähin­nä estänyt nykyisen hölmöi­lyn jatkumisen

  31. Kalle:
    On kak­si tapaa hoitaa lääkärit syr­jäseudulle: 1) kun­nolli­nen kor­vaus tai 2) amerikkalaiseen tapaan vas­tavalmis­tuneet osoite­taan muu­ta­maks vuodek­si syrjäseuduille. 

    Kor­vaus on jo ihan kun­nolli­nen. Min­is­ter­i­ta­son palkan saa melkein mis­sä vaan vähänkin syrjemmässä.
    Se työ on yksinker­tais­es­ti sietämätön­tä. Tämä on se kor­jat­ta­va asia. Kuka menee suo­lakai­vok­seen potkit­tavak­si ja pom­poteltavak­si orjak­si, vaik­ka mak­se­taan mitä? Vaik­ka min­ulle luvat­taisi­in kak­skyt ton­nia kuus­sa, jos vain menen terkkari­in ajatuk­sel­la, että hoidan sit­ten aivan kaik­ki eteen kaadet­ta­vat asi­at, en var­masti lähde. Luvatkaa sata ton­nia, niin ehkä kytken aivoni pois päältä ja olen kuukau­den, enem­pi ei ole mahdollista.

    Meil­lä on jo tuo pakko­työele­ment­ti. Erikois­tu­misk­oulu­tuk­seen vaa­di­taan 9kk tk:ta, jota ei enää voi suorit­taa keikkafir­man kaut­ta. Vaik­ka en rakas­takaan keikkafir­mo­ja, niin tämän säädök­sen esite­tyt peruste­lut ovat täysin kestämät­tömät ja keksityt.
    Nyt moni­aal­la hehkutel­laan, miten virkoi­hin on löy­tynyt hak­i­joi­ta. Hah hah­haa. Kun on pakko tul­la taloon töi­hin, niin kukaan tuskin äänen sanoo halu­a­vansa oikeasti hais­tat­taa paskat kaikille ja nos­ta­vansa kytk­in­tä heti, kun aika on täynnä.

  32. Liian van­ha:
    …Niis­sä kun­nis­sa, jois­sa on pin­nat­tu palve­lu­ta­sos­sa kulut tietysti nou­se­vat, niis­sä jois­sa palvelu on jo ollut suurin piirtein nyky­ta­sol­la, kulut nou­se­vat vähän 

    Ajatuk­sen­juok­susi olisi tästä todel­lisu­ud­es­ta, jos kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat Kehä I:n sisäl­lä. Ongel­ma on siinä, ettei kan­tokykymme riitä nykyisen kaltaiseen sosi­aal­i­tur­vaan ja ter­vey­den­huoltoon. Sen sijaan että olisi tehty kulu­ja kar­si­va uud­is­tus, men­ti­in juuri väärään suun­taan. 🙁 STM on kokon­aisuute­na meille liian kallis, se tulee saneer­a­ta ja pilkkoa.

    Elämä on täyn­nä val­in­to­ja. Jos asut Helsingis­sä, Tam­pereel­la tai Turus­sa, niin kelvolli­nen yliopis­to­sairaala on lähempänä kuin Kiimingis­sä, Utsjoel­la tai Kemiössä. 😉

    Jos oikeasti halut­taisi­in nopeam­paa sairaankul­je­tus­ta syr­jäseuduille, niin Rajavar­ti­o­laitok­sen ja Puo­lus­tusvoimien helikopterei­den määrää ja päivysty­s­paikko­ja lisät­täisi­in roimasti. 🙂 Se taas ei käy, kos­ka kyse STM:n rahoista, joi­ta ei voi antaa kenellekkään muulle.

  33. Kepu voit­ti SOTE uud­is­tuk­sen 6–0.
    Isoille kun­nille tilanne on aiem­paa huon­mpi, mikä oli todel­la päräyst­tävä tulos.

    Tähän saak­ka sairaan­hoitopi­ir­it ovat lähet­täneet laskun kun­ti­in, jois­sa siitä on kiitet­ty ja kirot­tu. Pien­tä tas­apain­o­tus­ta on voitu tehdä kun­nan peruster­vey­den­huol­lon järke­sitämisel­lä ja säästämisellä.

    Jatkos­sa kun­nal­la ei ole sit­ten muu­ta kuin mak­sa­jan rooli.

    Yliopis­to­sairaaloiden ja sir­aan­hoitopi­irien edus­tushim­meli on lähin­nä fan-culub, jos­sa kaik­ki menot sin­u­taan ja niitä toiv­otaan lisää. Siis aito hallintohimmeli. 

    Kepun voit­to näkyy tavas­sa mil­lä näi­den hallinto­him­melei­den val­ta jaku­tuu: kepu kun­nat päät­tävät, isot kun­nat mak­sa­vat. Reilua.

    Jos näille SOTE-alueille märät­taisi­ine edes kulukat­to tai jotain, pieniä hyviäkin asioi­ta löy­ty­isi. Ei määrätä, siihen ei uskallus riitä. Ei taho riitä myöskään kanavaiseen rahoitukseenkaan.

    Hyvää on pieni päällekkäisyy­den pois­to, mut­ta hallintokeroksia ja arvon­im­iä löy­tyy var­masti enem­män kuin puo­lus­tusvoimista. Siihen löy­tyy mieliku­vi­tus­ta ja tah­toa, hin­nal­la ei ole väliä.

    Mitenköhän kun­tau­ud­is­tus? Tämä sote-malli vei siltä osin poh­jan pois, kos­ka kulut saadaan pein­istä kun­nista isoille.

  34. Nahkuri: Miten yksi­ty­is­tet­täisi­in työt­tömyys­tur­va ja eläk­keet? Nehän ovat jo nyt suurelta osin työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den kontolla.

    Tää on just tätä, kun oikeat kus­tan­nuk­set piilote­taan jon­nekin val­tion bud­jetin lisäpyötäkir­jan alaviitteisiin…

    Työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät kus­tan­ta­vat ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta vain muru­sia (5,5% (ilmeis­es­ti) vuon­na 2008 Wikipedia) lop­un tul­lessa val­tion bud­jetista. Ilmeis­es­ti kum­mallisel­la työt­tömyyskas­sajär­jeste­lyl­lä on pystyt­ty onnis­tuneesti luo­maan ihmisille harhaku­va siitä, että kas­so­jen jäsenet oli­si­vat ikään kuin itse mak­sa­neet työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen­sa kus­tan­nuk­set — ja että jär­jestelmä olisi siten jotenkin jopa nau­ret­ta­van halpa.

    Eli oikeasti vaku­u­tus­muo­toisek­si vain — sit­ten­pähän ihmiset alka­isi­vat ehkä vähän parem­min hah­mot­ta­maan ansiosi­don­nais­ten todel­lisen hinnan.

    Yksi help­po ja yksinker­tainen muu­tos olisi nos­taa kaikkien ihmis­ten palkkaa työ­nan­ta­jien sivuku­lu­jen ver­ran ja samal­la määrätä ko. sivuku­lut perit­täväk­si palkoista. Ehkä tämän jäl­keen tilin­auhan tarkastelu voisi tuot­taa mon­elle uusia ahaaelämyk­siä hyv­in­voin­ti­val­tion kustannuksista…

    1. Tuo 5,5 % on työt­tömyyskas­so­jen osu­us. SE rahoite­taan työn­tek­i­jöi­den maks­damista jäsen­mak­su­ista. Varsi­nainen rahoi­tus tulee pakol­li­sista työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ista, joi­ta per­itään kaikkien palka­n­sx­aa­jien saamista palkoista (On irrel­e­vant­tia, kut­su­taanko tätä työ­nan­ta­jien vain työn­tek­i­jöi­den rahak­si.) Täl­lä mak­sul­la rahoite­taan se osa työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, joka menee kaikille kuu­lu­van perus­päivära­han päälle. Val­tio mak­saa perus­päivära­han ja sitä vas­taa­van osan ansiosi­don­ai­sista mak­su­ista. Oudoin­ta tässä on, että ansiosi­don­naiseen päivära­haan ovaty oikeutet­tu­ja vain ne, jot­ka mak­sa­vat tuon 5,5 % kas­so­jen kaut­ta, vaik­ka kaik­il­ta per­itään palka­s­ta vakuutusmaksu.

  35. Luin Osmon blo­gin ja selailin kom­men­tit. En päässyt oikein selville sen asian ydin­tä, jos­ta halut­ti­in keskustel­la. Ihmettelin koko asian käsittelytapaa.

    Ote­taan kan­taa siihen, miten nykyis­es­tä Euroop­paa ja eri­tyis­es­ti Suomea koskev­as­ta lamas­ta selviy­dytään. Esitet­ti­in eri­laisia vip­paskon­ste­ja lamas­ta nousemisek­si ja entisen oloti­lan palauttamiseksi.

    Kukaan ei tun­tunut ajat­tel­e­van sitä mah­dol­lisu­ut­ta, ettei Suomel­la eikä Euroopal­la ole enää asi­aa maail­man tosirikkaiden val­tioiden joukkoon. Mielestäni tämä asia pitäisi ottaa vakavasti ja alis­taa pikaises­ti yleiseen tarkisteluun.

    Pitäisi pohtia, mik­si Suo­mi edelleen kuu­luisi maail­man tosirikkaimpi­en val­tioiden joukkoon. Löy­tyykö Suomes­sa sel­l­aisia raa­ka-ainei­ta, joil­la Suo­mi pääsee tosirikkaak­si? Jos löy­tyy, niin osaako Suo­mi hyö­dyn­tää niitä mak­si­maalis­es­ti omak­si hyödyk­seen? Johtaako Suomea poli­itikot, jot­ka ovat selkeästi muiden maid­en johta­jia etevämpiä tai ainakin yhtä ete­viä? Ajat­tel­e­vatko Suomen johta­vat poli­itikot ennen kaikkea ja alati Suomen etua vai onko hei­dän mielssään muut tai muiden edut. Löy­tyykö Suomen kansalta joku yliv­er­tainen kyky, mik­si Suo­mi olisi yksi maail­man tosirikkaista? Tuot­taako Suomen kehut­tu koulu­tusjär­jestelmä todel­la ihmisiä, jot­ka ovat maail­man älykkäimpiä, sisukkaimpia, ahk­er­impia ja kovaan jatku­vaan työn­tekoon tot­tunei­ta sekä vielä inno­vaatisia? Oma vas­tauk­seni kaikki­in edel­lisi­in kysymyk­si­in on kielteinen. 

    Miten ajat­tel­e­vat muut luk­i­jat? Mikäli vas­tauk­set kaikki­in kysymyk­si­in ovat myön­teisiä, on Suomel­la edel­ly­tyk­siä pala­ta maail­man tosirikkaiden joukkoon. Muus­sa tapauk­ses­sa tuskin. 

    Muus­sa tapauk­ses­sa pitäisi huomioi­da tosi­asi­at ja lopet­taa haaveilu entis­es­tä elin­ta­sos­ta. Tässäkin tapauk­ses­sa tulisi tietysti tehdä parhaansa elin­ta­son kohot­tamisek­si mah­dol­lisim­man korkeak­si. Samoin elin­ta­son lasku pitäisi aloit­taa välit­tömästi, jot­ta ihmisil­lä olisi aikaa sopeu­tua siihen. 

    Tärkein­tä olisi kuitenkin huole­htia siitä, että vält­tämätön elin­ta­son lasku kohtelisi kaikkia suo­ma­laisia oikeu­den­mukaises­ti. Ennen kuin tähän voidaan men­nä tulisi päästä yksimielisyy­teen käsit­teen “oikeu­den­mukaises­ti” merk­i­tyk­ses­tä. Mielestäni yksimielisyy­den etsimi­nen oikeu­den­mukaises­ti-sanan merk­i­tyk­ses­tä pitäisi aloit­taa välittömästi.

  36. pin­namies: Hen­ry Fordin mukaan työn­tek­i­jöille pitää mak­saa kun­non palkkaa, jot­ta he voivat ostaa edullisia ja hyviä autojamme.

    Ei pidä paikkaansa. Ford ei ole koskaan esit­tänyt mitään tuollaista.

    Fordin kuningasidea oli mak­saa hyviä palkko­ja, jot­ta sai työn­tek­i­jät pysymään samoissa töis­sä ja myös parhaim­mat tek­i­jät. Toisin sanoen hän oli huo­man­nut että har­jaan­tunut ammat­timies on palkkansa ansain­nut ja han­kki­mal­la parhaat työläiset ja pitämäl­lä hei­dät töis­sä saadaan tuotan­to maksimoitua.

    Toisek­seen Ford halusi laskea auto­jen­sa hin­nan niin alas, että kenel­lä tahansa on varaa ostaa niitä. Ideana on myy­dä *paljon* auto­ja ja hyö­dyn­tää suu­ru­u­den ekono­mi­aa, jol­loin voi myy­dä hal­val­la ja sen takia myös tuot­taa entistä halvem­mal­la. Luo­daan siis markki­nat tuot­ta­mal­la tuotet­ta niin hal­val­la, että ylälu­okan lisäk­si suuril­la mas­soil­la on siihen varaa. 

    Tuot­ta­mal­la tehokkaasti val­ta­va määrän auto­ja tehdään parhaat fyrkat. Oli Ford kyl­lä sitäkin mieltä, että tehokku­u­den paran­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta parem­pi­en palkko­jen mak­sami­nen on itsessään hyvä asia, mut­ta palka­n­mak­sukyvyn paran­tu­mi­nen tuli tehos­tuneen tuotan­non kautta. 

    Olen omis­tanut Fordin elämänker­ran (myin sen pois) eikä siinä kyl­lä ker­taakaan tuo­tu esille että työläisille pitäisi mak­sa hyviä palkko­ja että he voisi­vat ostaa omana tehtaan tuot­tei­ta. Liike­taloudel­lis­es­ti tuo on täysin järjetöntä.

  37. Suomen kansan­talouden koko ajan kur­jis­tu­van tilan pelas­tamis­es­ta näyt­tää talousvi­i­saiden tahol­la val­lit­se­van hyvin eri­laisia, jopa vas­takkaisia mielip­iteitä. 1970-luvul­la suorit­tamil­lani kansan­talouden appro­batur-opin­noil­la en tähän keskustelu­un pysty kovin tieteel­lis­es­ti osal­lis­tu­maan. Mon­esti talousasi­at ovat kuitenkin paljon yksinker­taisem­pia kuin miltä ne tieteel­lis­es­ti viisas­tele­vien koulukun­tien ja asiantun­ti­joiden välisiä keskustelu­ja seu­rates­sa näyt­tävät. Monil­ta tun­temil­tani yrit­täjiltä olen kuul­lut paljon parem­pia mielip­iteitä talouden kun­toon saat­tamis­es­ta kuin näiltä kirjanoppineilta.

    Juhana Var­ti­aisen lääke on työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen. Osmokin peesaa Vartiaista.

    Ei ole vaikea ymmärtää sitä, että työvoiman yletön tar­jon­ta niis­sä mais­sa, jois­sa ei ole juuri minkään­laista sosi­aal­i­tur­vaa eikä ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä, joka valvoisi työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia, palkkata­soa, työ­suo­jelua jne. lisää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja yri­tyk­set pystyvät valmis­ta­maan tuot­tei­ta niin pienin palkkakus­tan­nuksin, että niille on globaalia kysyn­tää ja omis­ta­jillekin jää voit­toa. Jotkut perustel­e­vat tätä sil­lä, että se lisää tasa-arvoa maail­mas­sa kun köy­hätkin saa­vat töitä. Tähän perus­tuu myös suo­ma­laisen teol­lisu­us­tuotan­non siir­to Aasi­aan ja Afrikkaan.

    Miten tämä työvoiman­tar­jon­nan malli voisi toimia Suomes­sa, joka tar­joaa kaikille tänne tuleville maail­man ehkä parhaim­mat sosi­aalietu­udet, jot­ka usein ylit­tävät suo­ma­lais­ten työe­htosopimusten mukaisen ansio­ta­son? Tähän saa parem­pia vas­tauk­sia Esson baaris­sa kuin Var­ti­aiselta ja Soininvaaralta.

  38. Juhana Var­ti­ainen:

    Lois­ta­va kirjoitus, 

    Kysymys Var­ti­aiselle lopussa.
    Työt­tömyytemme kasvu ei johdu vain tuot­tei­demme menekin heiken­tymis­es­tä, vaan vieläkin enem­män inno­vaa­tioista, jot­ka vähen­tävät työn­tek­i­jöi­den tarvet­ta. “Jos nousukausi yllät­täisi”, se tosi­aan vain aluk­si alen­taisi työt­tömyyt­tä, mut­ta sit­ten ker­ty­isi yri­tyk­si­in enem­män varo­ja, joiden avul­la niiden kan­nat­taa taas investoi­da työn­tek­i­jöitä kor­vaavi­in ratkaisui­hin — ” kos­ka palkkamekanis­mi toimii”, kuten Var­ti­ainen asian ilmaisee. Näin­hän on tapah­tunut tähänkin asti, mut­ta tämä kehi­tys vain nopeu­tuu. Uusien yri­tys­ten syn­tykään ei auta, kos­ka niidenkin kan­nat­tavu­u­den keskeinen lähtöko­h­ta ovat alhaiset työvoimakustannukset.
    Jos tämä logi­ik­ka on oikea, ei ole ymmär­ret­tävis­sä, miten työvoiman lisäämi­nen aut­taisi. Eri asia on huip­pu­osaa­jien han­kkimi­nen, joille syn­tyy myös uusia työ­paikko­ja — ja jol­laisia tarvi­taan suun­nit­tele­maan tuot­tavu­u­den paran­tamista, siis työvoimaa kor­vaavia ratkaisuja.

    Jos yri­tys kan­nat­taa ‑sitä pitää edis­tää — syn­tyy voit­toa. Pitäisi hyväksyä, että se on myös yhteiskun­nille kuu­lu­vaa var­al­lisu­ut­ta. Yri­tyskin tarvit­see yhteiskun­taa kuten yhteiskun­ta yri­tys­tä. Huomio olisi kiin­nitet­tävä siihen, miten ohja­ta tämä var­al­lisu­us oikein niin, että se lisää kasvua ruokkivia uusia inno­vaa­tioi­ta ja sitä riit­tää yhteiskun­nan kohtu­ulisen! hyv­in­voin­nin ylläpi­toon. Juhana Var­ti­aiselta kysynkin, onko yri­tys­ten voit­to­jen tuloutuk­ses­sa yhteiskun­nalle ero­ja Suomen ja Ruotsin välil­lä. Ne voisi­vat myös osaltaan selit­tää näi­den maid­en talous­men­estyk­sen eroja.

  39. Kalle: Ajatuk­sen­juok­susi olisi tästä todel­lisu­ud­es­ta, jos kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat Kehä I:n sisäl­lä. Ongel­ma on siinä, ettei kan­tokykymme riitä nykyisen kaltaiseen sosi­aal­i­tur­vaan ja ter­vey­den­huoltoon. Sen sijaan että olisi tehty kulu­ja kar­si­va uud­is­tus, men­ti­in juuri väärään suun­taan. STM on kokon­aisuute­na meille liian kallis, se tulee saneer­a­ta ja pilkkoa.

    Elämä on täyn­nä val­in­to­ja. Jos asut Helsingis­sä, Tam­pereel­la tai Turus­sa, niin kelvolli­nen yliopis­to­sairaala on lähempänä kuin Kiimingis­sä, Utsjoel­la tai Kemiössä. 

    Jos oikeasti halut­taisi­in nopeam­paa sairaankul­je­tus­ta syr­jäseuduille, niin Rajavar­ti­o­laitok­sen ja Puo­lus­tusvoimien helikopterei­den määrää ja päivysty­s­paikko­ja lisät­täisi­in roimasti. Se taas ei käy, kos­ka kyse STM:n rahoista, joi­ta ei voi antaa kenellekkään muulle.

    Nythän meil­lä on helikopter­it syr­jäseu­tu­ja varten ? Pohjoisin Sodankylässä

    Ne on varustet­tu ensi­hoitoon sovel­tuval­la henkilökun­nal­la ja välineistöllä.

    Armei­jan hekot on varustet­tu poti­laan lopet­tamiseen sopi­val­la kalustolla.

    Tasaar­voiset palve­lut ovat poli­it­ti­nen päätös ja kansalaiset ovat tässä suh­teessa yhe­den­ver­taises­sa asemassa.

    Tietyti voidaan pala­ta takaisin , jos­sa avun saan­ti olisi riip­pu­vainen paikallisen isä aurinkoisen päätöksistä .

    Tietysti poli­itikot oli­si­vat voineet päät­tää, että 10 km kauem­pana keskus­tas­ta asu­vat eivät kuu­lu palvelu­iden piiri­in. Sekin olisi selvä päätös ja ihmiset osaisi­vat arvioi­da asemnsa.Nyt meille on uskotel­tu, että palve­lut pelaa­vat kaikkial­la, mut­ta tostu­us on toine, Suomen ter­vy­den­hoito on eri­ar­voinsin­ta OECD maista ja sitä yritetään nyt paikata

  40. Juhana Var­ti­ainen: Mut­ta näkyy­hän se, että työikäi­nen väestömme on alka­nut vähen­tyä, toki taloudessa. Se näkyy toden­näköis­es­ti min­i­maalis­es­ti alhaisem­pana työt­tömyytenä (ehkä 0,2–0,3 pros) kuin mitä meil­lä muuten olisi. Esimerkik­si siinä min­un SK-blogikir­joituk­ses­sani (“Vielä ker­ran …”) näkyy että juuri siinä vai­heessa kun Ruotsin ja Suomen työvoiman kasvut eriy­tyvät, Suomen työt­tömyys las­kee Ruotsin tasolle.

    Meil­lä on työkkäreis­sä n 550000 työn tar­joa­jaa. He edus­ta­vat kaikkia ammat­te­ja, kaikkia koulu­tus­ta­so­ja ja kaikkea osaamista ja kokemusta.

    On lähin­nä pro­pa­gan­daa väit­tää, ettei näin suures­ta joukos­ta löy­dy sopivia, sel­l­aisen väit­teen esit­täjä pal­jas­taa vain tyhmyytensä

    Olen itse rekry­toin­ut jatku­vasti ihmisiä työu­rani lop­pu­un saak­ka eikä rekry­toin­ti ole koskaan kaatunut siihen, ettei löy­dy sopivaa.

    Mut­ta ei hak­i­joista koskaan läy­dy sel­l­aista, joka vas­taa 100 % tehtävään vaa­ti­maa osaamista, kaik­ki joudu­taan kouluttamaan.

    On täysin epäre­al­is­tista odot­taa , että löy­ty­isi 100 % sopi­van työn­tek­i­jän työn­hak­i­joista, koulu­tus on aina yleisluontoista.Jos halu­aa tarkkaan yritykseen/tehtävään sopi­van niin pitää tehdä kuin UPM eli koulut­taa itse työntekijänsä.

    Mut­ta kyl­lä muu­ta­mas­sa viikossa/kuukaudessa/vuodessa yleisk­oulu­tuk­sen saanes­takin ammat­ti­lainen tehdään .

    Sitä varten aloit­teli­jalle mak­se­taan pienem­pää palkkaakin kuin kokeneelle.

    Ain­oi­ta poikkeuk­sia ovat tj:t he saa­vat täyt­tä palkkaa vaik­ka eivät vält­tämät­tä tiedä alas­ta tai yri­tyk­ses­tä mitään ja joutu­vat opet­tele­maan asioi­ta kuten muutkin aloittelijat.Tuotakin olen joutunut seu­raa­maan läheltä

    Ja vaik­ka rekry­toin­ti tehdään talon sisältä niin uusi henkilö pitää koulut­taa ja pere­hdyt­tää uusi­in tehtävi­in. Tietysti se on helpom­pi tehtävä.

    Ilmeis­es­ti nykyjohtajat/yrittäjät elävät jalat tukev­asti ilmas­sa epäre­al­is­ti­sine odotuksineen

    Ja kun ver­taa Ruot­si­in niin siel­lä tuotan­toa sopeutetaan käytet­tävis­sä ole­vi­in resurs­sei­hin eli siel­lä kel­paa sel­l­ainen työvoima, joka ei Suomes­sa kelpaa

    Niin­pä entisessä työ­paikas­sa kes­ki-ikä Suomes­sa oli vähän yli 40, mut­ta Ruot­sis­sa 57.Siitä huoli­mat­ta Ruotsin yksikkö oli 30 % tehokkaampi vaik­ka Suomes­sa ikään­tyneet vai­hdet­ti­in nuori­in, jot­ta tuot­tavu­us nousisi. Mut­ta opet­telu ja koke­muk­sen puute säivät tehokkuuden

  41. Edel­lä on esitet­ty työvoiman tar­jon­nan lisäämista ratkaisuna ongelmiinn.

    Suomen Pankin pääjo­hta­ja puhui eilen Ylen ykkösaa­mus­sa samaa. Hän otti esimerkkinä 1970 luvun, jol­loin naiset oli­si­vat astuneet työvoimaan, eivätkä silti olisi vie­neet miehiltä työpaikkoja.

    Minä en muista mitään nais­ten mas­si­ivista esi­in­marssia työelämään. Mihin hommiin? 

    Tilas­to­jen mukaan työl­lis­ten määrä ei edes lisään­tynyt 1970-luvulla:

    1970 2217
    1971 2215
    1972 2215
    1973 2265
    1974 2326
    1975 2312
    1976 2278
    1977 2232
    1978 2200

    Puhuuko panki­jo­hta­ja poli­ti­ikkaa vai olenko minä tyhmä.

  42. Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hin­nas­ta. Työt­tömyys ei johdu siitä, että kaikille ei “riit­täisi töitä” tai että “tuotan­toa siir­retään” tms. Se johtuu suo­ma­laisen työn hin­noit­telus­ta. Markki­na­palkka­paine plus ammat­tili­it­to­jen yleisko­ro­tuk­set nos­ta­vat palkko­jen nousu­vauhdin niin kovak­si jo noin 6 pros­entin työt­tömyy­den tasol­la, että työl­lisyy­den kasvu tyre­htyy. Sik­si ehdo­timme Osmon kanssa, että luovut­taisi­in palkko­jen yleisko­ro­tuk­sista kunnes työt­tömyys olisi laskenut 5 tai 4 prosenttiin.

    Ruot­si ja Suo­mi ovat insti­tuu­tioil­taan samankaltaisia markki­na­t­alous­mai­ta, mut­ta Ruot­sis­sa ei enää käytetä yleisko­ro­tuk­sia muu­ta kuin muu­tamil­la sopimusa­loil­la. Olen virkamieses­imiehenä näh­nyt, miten ikään­tynei­den palk­ka ei oikeas­t­aan enää nouse uran viimeisen 10 vuo­den aikana reaali­palk­ka voi laskeakin), ja myös liike-elämässä käytetään enää tosi vähän yleisko­ro­tuk­sia muil­la kuin ihan mata­la­palk­ka-duu­nar­i­aloil­la. Sik­si on toden­näköistä, että ikään­tynei­den töis­sä pitämi­nen on Ruot­sis­sa työ­nan­ta­jalle edullisem­paa kuin Suomes­sa — he eivät tule yhtä kalliiksi.

    Tähän voi liit­tyä muitakin juonikkai­ta mekanis­me­ja. Jos ikään­tynyt työn­tek­i­jä tietää, että palk­ka ei nouse automaat­tis­es­ti, hän ehkä pon­nis­telee enem­män tuot­tavuuten­sa paran­tamisek­si eikä kieltäy­dy tehtävien vai­h­dos­ta. Ja työ­nan­ta­ja pääsee samas­ta syys­tä helpom­min eroon ker­ras­saan sopi­mat­tomas­ta henkilöstä — jos tämä tietää että palkanko­ro­tus on nol­la seu­raa­vat 10 vuot­ta, hän voi lähteä etsimään mui­ta töitä. Min­un (rajalli­nen) koke­muk­seni esimi­estyöstä Ruot­sis­sa tukee näitä käsityksiä.

    Min­un on vaikea uskoa, että maid­en väli­nen ero perus­tu­isi pelkästään suo­ma­lais­ten ikära­sis­tisi­in “asen­teisi­in”. Ja minus­ta on läh­es traag­ista, että niin mon­et usko­vat että työtä ei “enää riitä kaikille”, kun kysymys on markki­na­t­aloudessa aina työn hinnoittelusta.

  43. Juhana Var­ti­ainen: Ruot­si ja Suo­mi ovat insti­tuu­tioil­taan samankaltaisia markki­na­t­alous­mai­ta, mut­ta Ruot­sis­sa ei enää käytetä yleisko­ro­tuk­sia muu­ta kuin muu­tamil­la sopimusa­loil­la. Olen virkamieses­imiehenä näh­nyt, miten ikään­tynei­den palk­ka ei oikeas­t­aan enää nouse uran viimeisen 10 vuo­den aikana reaali­palk­ka voi laskeakin), ja myös liike-elämässä käytetään enää tosi vähän yleisko­ro­tuk­sia muil­la kuin ihan matalapalkka-duunarialoilla.

    Ruotsin työ­markki­nati­las­ton mukaan siel­lä tun­netaan ns perälau­ta eli suurim­mal­la osal­la työn­tek­i­jöitä on ns indi­vidgaran­ti mikä johtaa käytän­nössä yleisko­ro­tuk­si­in eli kun viime sop­paris­sa kus­tan­nus­vaiku­tuk­sek­si sovit­ti­in 6,2 % kolmes­sa vuodessa niin takuuko­ro­tus on n 3 % työn­tek­i­jöille ja 2 % toimihenkilöille.
    Eli jos henkilöko­htaista ei satu kohdalle niin sit­ten palkkaa korote­taan tuo 3/2 % joka tapauksessa.Eli jae­taan käytän­nössä yleiskorotuksena

    On sit­ten fir­man asia päät­tää jakaako se sen potista vai liukumana

    Samoin perälau­tae­hdot takaa­vat yleiskorotuksen

    Ain­oas­taan ylem­mät toim­i­henkilöt ovat ilman takuukorotusta

    Mut­ta näin­hän se on Suomessakin.

    Käytän­nössä n 70 % on sopimuk­sen takaa­ma koro­tus on sit­ten makua­sia nimit­tääkö tätä yleisko­ro­tuk­sek­si vai jok­sikin muuksi

    Tuos­sa on esi­tys miten palkanko­ro­tus­mall­it luokitel­laan Ruot­sis­sa ja suomessa

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20100623TUKUSE30319/Palkankorotusten_luokittelu__raportti__23062010.pdf

    Ja yri­tys­ten bud­je­toin­tipros­es­sis­sa palkanko­ro­tus­vara jae­taan esimiehille, ei heil­lä ole varaa mihin tahansa ja jos esimies saa 1 % valtuuden 

    Myös Suomes­sa palkkakäyrä alkaa laskea 45 ikävuo­den jäl­keen yksityisellä.

    Val­ti­ol­la se alkaa kivu­ta taivaisi­in ja kun­nal­lakin se nousee. Mut­ta kun julkiselta hyvä­palkkaisia ei potki­ta ulos vaan pienipalkkaisia,niin harha johtunee siitä

    http://www.stat.fi/til/pra/2007/pra_2007_2008-11–21_tie_001.html

  44. Sylt­ty: Fordin kuningasidea oli mak­saa hyviä palkko­ja, jot­ta sai työn­tek­i­jät pysymään samoissa töis­sä ja myös parhaim­mat tekijät.

    Näin oli. Tehtais­sa oli sil­loin työvoiman vai­h­tu­vu­us val­ta­va. Aluk­si piti opet­taa (Euroapan)maaseudulta tulleille, että tul­laan duunin, kun pil­li soi. Eikä men­nä kalas­ta­maan, jos ilma sat­tuu ole­maan sopiva.
    Kun Ford nos­ti palkko­ja, tehtaal­la oli noin 14.000 työn­tek­i­jää, auto­ja valmi­tui yli 200.000. Koro­tus annet­ti­in vain osalle. Poikamiehille ei kan­nat­tanut antaa koro­tus­ta, oli­si­vat vain enem­m­män kra­pu­las­sa maananataisin. Vaik­ka jokainen palkanko­ro­tuk­sen saanut olisi voin­ut ostaa uuden Fordin ker­ran vuodessa, ei se olisi ollut kovin merk­i­tyk­sel­listä myyn­nille. Mukana rik­ka rokas­sa kuitenkin. Tehtaalle tietenkin sopi tämä myyt­ti, Kuu­losti parem­mal­ta kuin totu­us, että työ oli aika tyl­sää ja olisi men­ty muualle, mut­ta lik­sa oli hyvä.
    Myöhem­min Ford, joka oli ihmisenä ilmeisen juutalaisvastainen,toteutti 5 päiväisen työvi­ikon. Juu­ta­laiset halu­si­vat vapaan lauan­tain ja liukuhin­ha toimii aika huonos­ti, jos pyörän paikalleen nos­ta­ja on pois­sa lauan­taina ja taas pyörän­mut­ter­it paikalleen ruu­vaa­ja sunnuntaina.

  45. “Kotiäi­tiy­den vähen­tämi­nen on mah­do­ton­ta kris­til­lisille ja vähän muillekin.”

    Kotiäi­tiys on työl­lisyys­näkökannal­ta kiin­toisa aihe. Korkea­palkkaisen yhden lapsen äidin kotiäi­tiys on yhteiskun­nalle kallista. Toisaal­ta vaikka­pa 4 lapsen mata­la­palk­ka-alal­ta ole­van tai työt­tömänä ole­van äidin kotiäi­tiys on yhteiskun­nalle edullisem­pi vai­h­toe­hto kuin las­ten hoitoon lait­to (hin­ta yhteiskun­nalle 1000 euroa per lap­si per kuukausi), ja täl­löin äidin ken­ties vaikka­pa 200–400 euroa kuus­sa mak­samat verotulot. 

    Jos kotiäi­tiy­den kaut­ta halu­taan vähen­tää kestävyys­va­jet­ta, pitäisi pien­i­t­u­loisia äite­jä (varsinkin jos näil­lä on mon­ta las­ta) kan­nus­taa jäämään koti­in hoita­maan lap­sia ja vas­taavasti kovat­u­loisia äite­jä pitäisi kan­nus­taa pois kotoa.

    Näin ainakin lyhyt­näköis­es­ti kat­sot­tuna. Pitkäl­lä tähtäimel­lä asi­at mutk­istu­vat. Työtön kotiäi­ti, joka on kotona vaikka­pa 10 vuot­ta hoita­mas­sa use­aa las­ta peräkkäin, on aika vaikeasti työl­listyvä jak­son jäl­keen. Tosin saat­taa olla siitä huoli­mat­takin. Toinen näkökul­ma on se, että ainakin omien havain­to­jeni mukaan korkeasti koulutet­tu­jen kotiäi­tien lap­sista tulee toden­näköisem­min korkeasti koulut­tau­tunei­ta työn­tek­i­jöitä kuin päivähoitoon pienenä laite­tu­ista lap­sista — johtuen siitä, että nämä korkeasti koulute­tut kotiäid­it opet­ta­vat huo­maa­mat­taankin lap­silleen mon­en­laista. Mon­et tutut korkeasti koulutet­tu­jen kotona kas­va­neet lapset hal­lit­se­vat jo ennen kouluikään­sä taidot, joi­ta ei pitäisi vielä mon­een vuo­teen koulus­sa edes osa­ta. Esimerkik­si mon­et heikosti koulutet­tu­jen van­hempi­en maa­han­muut­ta­jalapset saat­taisi­vat puolestaan tarvi­ta ped­a­gogista tukea jo ennen kouluikään­sä, etteivät olisi mui­ta pahasti jäl­jessä jo esik­oulun tai koulun alka­es­sa. Kotiäi­tiys­ratkaisu­jen vaiku­tuk­set näkyvät työelämässä parinkymme­nen vuo­den päästä siitä, kun ratkaisu­ja tehdään.

  46. Juhana Var­ti­ainen: Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hin­nas­ta. Työt­tömyys ei johdu siitä, että kaikille ei “riit­täisi töitä” tai että “tuotan­toa siir­retään” tms. Se johtuu suo­ma­laisen työn hin­noit­telus­ta. Markki­na­palkka­paine plus ammat­tili­it­to­jen yleisko­ro­tuk­set nos­ta­vat palkko­jen nousu­vauhdin niin kovak­si jo noin 6 pros­entin työt­tömyy­den tasol­la, että työl­lisyy­den kasvu tyrehtyy.

    [Tästä kom­men­tista katosi tek­stiä oudosti, kun yritin kor­ja­ta siinä ollut­ta block­quote ‑virhet­tä]

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo 5,5 % on työt­tömyyskas­so­jen osu­us. SE rahoite­taan työn­tek­i­jöi­den maks­damista jäsen­mak­su­ista. Varsi­nainen rahoi­tus tulee pakol­li­sista työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ista, joi­ta per­itään kaikkien palka­n­sx­aa­jien saamista palkoista (On irrel­e­vant­tia, kut­su­taanko tätä työ­nan­ta­jien vain työn­tek­i­jöi­den rahak­si.) Täl­lä mak­sul­la rahoite­taan se osa työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, joka menee kaikille kuu­lu­van perus­päivära­han päälle. Val­tio mak­saa perus­päivära­han ja sitä vas­taa­van osan ansiosi­don­ai­sista mak­su­ista. Oudoin­ta tässä on, että ansiosi­don­naiseen päivära­haan ovaty oikeutet­tu­ja vain ne, jot­ka mak­sa­vat tuon 5,5 % kas­so­jen kaut­ta, vaik­ka kaik­il­ta per­itään palka­s­ta vakuutusmaksu.

    Työt­tömyyskas­sajär­jestelmän yksi erikoinen piirre on myös vaku­u­tus­mak­sun suu­ru­u­den aika raju vai­htelu aloit­tain. Lääkäreille kas­san jäsenyys mak­saa 23 euroa. Raken­nusalan työt­tömyyskas­san jäsen­mak­su on 0,68% palka­s­ta. Eli esimerkik­si 30 000 euron vuosi­t­u­loil­la se tarkoit­taa 204 euroa vuodessa. Loimaan kas­sa mak­saa kai 99 euroa. Lop­putuote on kuitenkin sama, eli koko kansan käytän­nössä pääosin mak­sama vaku­u­tus. Suomeen on raken­net­tu var­maan 30 päällekkäistä sys­teemiä tieto­jär­jestelmäin­vestoin­tei­neen työt­tömyyskas­so­jen jäse­na­sioi­ta hoita­maan. Halvim­mal­la pää­sevät ne kas­sat, joiden aloil­la on eniten työvoima­pu­laa, ja vähiten työt­tömyyt­tä, eli jois­sa kor­vauk­sia joudu­taan mak­samaan harvimmin.

    Pahim­mil­laan 1990-luvul­la lama-aikana työt­tömyyskas­san jäsen­mak­sut nousi­vat kovan työt­tömyy­den alo­jen kas­sois­sa yli 2 pros­ent­tiyk­sikön. Se puolestaan johti siihen, että pien­i­t­u­loiset eivät kas­san jäs­en­inä enää niin olleet, joka taas kostau­tui mah­dol­lisen työt­tömyy­den kohdatessa.

  48. Täy­den­täisin Var­ti­aisen huomio­ta: kyse on suh­teel­li­sista hin­noista, eli työt­tömyys johtuu liian suures­ta hin­nas­ta suh­teessa tuottavuuteen. 

    Mata­lat korot aut­ta­vat tähän lyhyel­lä aikavälil­lä sil­loin kun työ on pääo­maval­taista, kos­ka kallista pääo­maa ei kan­na­ta lait­taa heikosti tuot­ta­van työvoiman käyt­töön, mut­ta halvem­mal­la ei ole niin välik­si. Mut­ta mar­gin­aa­li­nen työvoima ei Suomes­sa ole kovin pääo­maval­taista, ja tässä suh­teessa on väärin sanoa ettei työt­tömyys joh­tu­isi siitä että täl­lainen työ on siir­tynyt Kiinaan. Raken­nemuu­tos on nimeno­maan saanut aikaan sen että ns van­ha palkka­malli ja isot kus­tan­nuk­set eivät enää ole yhteen­sopi­vat sen sopeu­tu­misen kanssa joka nyt vaaditaan.

  49. Juhana Var­ti­ainen:
    Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hin­nas­ta. Työt­tömyys ei johdu siitä, että kaikille ei “riit­täisi töitä” tai että “tuotan­toa siir­retään” tms. Se johtuu suo­ma­laisen työn hinnoittelusta. 

    Niin­pä. Mutta:

    Työ­nan­ta­jan kannal­ta olen­naista ovat työn­tek­i­jästä aiheutu­vat kokon­aisku­lut. Työn­tek­i­jän kannal­ta taas käteen jäävät net­to­tu­lot. Ne ovat kak­si eri asi­aa, joiden keskinäisen suh­teen muo­dost­a­mi­nen on poli­it­tista päätöksentekoa.

    Eli mata­la­palkkate­htävi­in työl­listyvien käteen jäävä osu­us voidaan polit­tisil­la päätök­sil­lä ratkaista jopa työ­nan­ta­jan työn­tek­i­jäsi­don­naisia brut­tomeno­ja suurem­mak­si ja vas­taavasti suu­rit­u­loisille käteen mak­set­tavaa osu­ut­ta niistä kokon­aiskus­tan­nuk­sista, mitä heistä aiheutuu työ­nan­ta­jalle voidaan pienentää.

    Kaik­ista yksinker­taisin tapa kor­ja­ta tilan­net­ta olisi määrätä suo­rat palkko­jen sivuku­lut pro­gre­si­ivis­es­ti kerät­täviksi niin, että matal­im­mista palkoista sivuku­lut (ja myös verot) oli­si­vat 0 %. Vas­taavasti suurista tuloista sivuku­lut oli­si­vat enem­män kuin nykyisin.

    Aiheesta lisää: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

  50. Evert The Nev­er­Rest:
    Edel­lä on esitet­ty työvoiman tar­jon­nan lisäämista ratkaisuna ongelmiinn.

    Suomen Pankin pääjo­hta­ja puhui eilen Ylen ykkösaa­mus­sa samaa. Hän otti esimerkkinä 1970 luvun, jol­loin naiset oli­si­vat astuneet työvoimaan, eivätkä silti olisi vie­neet miehiltä työpaikkoja.

    Minä en muista mitään nais­ten mas­si­ivista esi­in­marssia työelämään. Mihin hommiin? 

    Tilas­to­jen mukaan työl­lis­ten määrä ei edes lisään­tynyt 1970-luvulla:

    Puhuuko panki­jo­hta­ja poli­ti­ikkaa vai olenko minä tyhmä.

    Olet oiekas­sa, työ­paikko­ja syn­tyi vain 1980-luvul­la, sil­lä 1989 työ­paikko­ja oli 2,5 miljoon­aa ja nytkin meil­lä on tasan 2,5 miljoon­aa työpaikkaa.

    Sil­loin 1970-luvul­lakin sama työvoima, joka Suomes­sa ei kel­van­nut, kel­pasi aivan eri­no­mais­es­ti Ruotsissa

    Ain­oa mikä on muut­tunut on työt­tömyys eli se on nous­sut viral­lis­es­tikin 80000:sta 200000:een.

    Työvoiman tar­jon­ta ei ole lisän­nyt työ­paikko­ja, 80-luvul­la työl­lisyys oli päähuomios­sa ja polit­ti­ik­ka ajoi työ­paikko­jen syntyä

    Nyt ei ole tarkoi­tuskaan muu kuin ylläpitää korkeaa työttömyyttä.

    Var­ti­aisen ja Soin­in­vaaran tarkoi­tus ei ole luo­da hyv­in­voin­tia vaan sosi­aal­ista katastrofia

  51. Juhana Var­ti­ainen: Ja työ­nan­ta­ja pääsee samas­ta syys­tä helpom­min eroon ker­ras­saan sopi­mat­tomas­ta henkilöstä — jos tämä tietää että palkanko­ro­tus on nol­la seu­raa­vat 10 vuot­ta, hän voi lähteä etsimään mui­ta töitä.

    Tuo luokitel­laan kiusaamisek­si ja var­maan esimies joutuu Ruot­sis­sakin esit­tämään peruste­lut, mik­si joku ei saa korotusta.

    Ruot­si on parem­pi oikeusval­tio kuin Suo­mi ja yhden­ver­taisu­us on suurem­pi arvo Ruotsissa.

    Veikkaisim­pa, että jo yksit­täi­nen ihmi­nen jää pitkään vaille koro­tuk­sia niin luot­ta­mus­mies , virkaval­ta ja lakimiehet kop­ut­ta­vat esimiehen oveen ja kyse­levät perusteita.

    Ainakin entisessä työ­paikas­sani Ruot­sis­sa käyti­in kysymyssä perustei­ta paljon pienem­millekin teoille lakimiehen ja luot­ta­mus­miehen kanssa

  52. Mik­si tämä työvoima­pu­la ei ole fir­mo­jen asia, vaan erinäisiä teitä kulke­va poli­it­ti­nen maa­han­muut­toa­sia. Jos joltain puut­tuu tek­i­jä, niin rekry­toi maail­mal­ta ja se tehdään tarpeek­si helpok­si. Tässä vain kan­nat­taa ker­toa tuli­jalle se, että mitä niil­lä veroil­la saa mis­tä muual­la joutuu mak­samaan itsen­sä kipiäksi.

    Sit­ten esimerkik­si kul­je­tusalan työvoima­pu­laa voisi kor­ja­ta mak­samal­la rekkako­rt­te­ja työt­tömille, jot­ka muut­tuisi­vat sit­ten menos­ta tulok­si. Tuskin ne robot­it ihan vielä tule­vat. Hirveää tuh­laamista tämä nykyi­nen jär­jestelmä edus­taa kaikkine koulu­tus­vaatei­neen ja port­tei­neen jot­ka har­voille aukea­vat, ja työt­tömien pitämisenä työt­töminä, kun jär­jestelmä on tärkeämpi kuin ihmisen saami­nen järke­vi­in hom­mi­in. Moni, tosin ei niin vihreä ala, näkee jo työvoima­pu­laa, mut­ta vas­tataanko tähän nos­ta­mal­la näi­den alo­jen koulutusmääriä? 

    Tuol­lainen ehdotet­tu pien­ten ikälu­okkien suurent­a­mi­nen jälkikä­teen suurel­la maa­han­muu­tol­la on pelkkä ponzi-sys­tee­mi, joka sit­ten tulee aina uud­estaan syli­in ja pakot­taa vain kas­vat­ta­maan väestöä itsen­sä takia. Sitä ei myöskään saa näyt­tämään mil­lään ekol­o­giselta. Jos­sain kohtaa ne rajat on otet­ta­va vakavasti, tai sit­ten uno­hdet­ta­va myös puheista koko asia. Kai se nyt olisi hyvä päät­tää, että onko talouden kas­vat­ta­mi­nen itseisarvo?

    Tosin kos­ka kukaan ei ker­ro maa­han­muu­tos­ta halu­ami­aan luku­ja, niin asi­aa on paljon helpom­pi vas­tus­taa kuin puo­lus­taa. Todel­la suuri maa­han­muut­to hyödyt­tää omis­tavaa luokkaa ja raken­nusy­htiöitä, ei mui­ta. Kun luku­ja ei ker­ro, niin miten voisi kan­nat­taa, jos aja­tus on tuo, että palkat aje­taan alas työväeltä ja toisaal­ta samal­la saa uno­htaa nämä luon­non­suo­jelulliset asiat.

  53. Liian van­ha: Nythän meil­lä on helikopter­it syr­jäseu­tu­ja varten ? Pohjoisin Sodankylässä

    Ne on varustet­tu ensi­hoitoon sovel­tuval­la henkilökun­nal­la ja välineistöllä.

    Tuo­ta, sat­tumal­ta jotain asi­as­ta tiedän. Hekol­la on myös usein se viimeis­ten metrien ongel­ma, kun ihan har­jaka­tolle ei pysty laskeu­tu­maan. Lanssi menee yleen­sä ensin, ja roudaa poti­laan lasku­paikalle. Jos pitää viisikin sataa metriä mum­moa viedä paareil­la lumi­hanges­sa, niin se ei olekaan kovin nopeaa.

  54. OS
    “Kotiäi­tiy­den vähen­tämi­nen on mah­do­ton­ta kris­til­lisille ja vähän muillekin.”

    Naa­purinil­lani, laula­jal­la , on kolme lastt. Onko kenenkään kannal­ta mielekästä, että hän veisi lapsen­sa hoitoon päiviksi. Koti­hoidon tuki antaa yhdessä miehen tulo­jen kansa kohtu­ullisen toimeen­tu­lon. Väletään mm. lasetn sairas­tu­mist­sen aiehut­ta­mai ongelmia.

    Lisäk­si hän pystyy tekemään iltakeikko­ja., jol­loin mies huole­htii lap­sista. Mut­si ja sys­terin tyt­täret jeesaa­vat tarvit­taes­sa. Ja samal­la pitää tietyn­laista kotimuskaria myös naa­purien lapsille.

    Koti­hoidon­tu­ki on palkkaa yhteiskun­nal­lis­es­ta työstä. Jos halu­at­te alen­taa palkkona, alen­takaa tas­a­puolis­es­ti kaikkien.

    On asuiny­hteisö­jen toimivu­u­den kannal­ta erit­täin merk­i­tyk­seil­listä, että pik­täaikaisik­si kotiäideik­si valikoituu myös tarmokas­ta ja aloitekyky­istä väkeä, kuten ainakin vielä 80-luvul­la Kirkkon­um­mel­la oli laita.

  55. Meinasin kir­joit­taa tähän pitkät pätkät siitä, miten väärässä Uusklassi­nen talous­teo­ria onkaan väit­täessään että “tar­jon­ta luo oman kysyntänsä”.

    En viit­si kos­ka lähteitä ko. teo­ri­an kumoamiseen on niin monia, viimeisim­pänä ja selkok­ielisem­pänä “Rahat­alous haltuun”-niminen kir­ja. Suosit­te­len lämpimästi.

    Fak­ta on kuitenkin se, että nykyi­nen uusklassi­nen talous­teo­ria jät­tää huomioit­ta keskeisiä rahat­alousjär­jestelmän piirteitä, jot­ka vievät poh­jan pois läh­es kaik­il­ta sen keskei­sistä väit­teistä. Tärkein näistä on rahan syn­tymekanis­min ymmärtämi­nen. Tästä tuli merkit­tävä uuti­nen pari viikkoa sit­ten kun Englan­nin kesku­pank­ki teki asi­as­sa julkisen ulostulon.

    http://www.theguardian.com/commentisfree/2014/mar/18/truth-money-iou-bank-of-england-austerity

    Täm­möi­nen tuli juuri vastaan:
    http://www.forbes.com/sites/francescoppola/2014/03/22/three-dangerous-economic-ideas/

  56. Catili­na: Tuo­ta, sat­tumal­ta jotain asi­as­ta tiedän. Hekol­la on myös usein se viimeis­ten metrien ongel­ma, kun ihan har­jaka­tolle ei pysty laskeu­tu­maan. Lanssi menee yleen­sä ensin, ja roudaa poti­laan lasku­paikalle. Jos pitää viisikin sataa metriä mum­moa viedä paareil­la lumi­hanges­sa, niin se ei olekaan kovin nopeaa.

    Tiedän„ mut­ta kyseessä olikin siitä että vas­taväit­täjä esit­ti, että Suomes­sa ei ole sairaskul­je­tuskoptere­i­ta ja armei­ja ja raja pitää val­jas­taa tuo­hon työhön

  57. “Mata­la­palkkaisen työn sub­ven­toin­ti on mah­do­ton­ta demareille, kos­ka kaikkien kuu­luu olla korkea­palkkai­sis­sa töis­sä ja myös kokoomuk­selle, kos­ka siinä voidaan vahin­gos­sa tukea myös osa-aikatyötä teke­viä. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on todel­la alhainen, joten vähän koulu­tus­ta vaa­tivia työte­htäviä tarvit­taisi­in lisää ja sel­l­ais­ten työte­htävien on tapana olla huonopalkkaisia.”

    Koti­talousvähen­nys on val­ta­va sub­ven­tio mata­la­palk­ka-aloille . Sil­lä kus­tan­nus­vaiku­tus tip­puu puoleen ja byrokra­tia kaatuu asi­akkaalle, ei yri­tyk­selle eikä työn­tek­i­jälle. Säästöä sekin.

  58. Sylt­ty: Ei pidä paikkaansa. Ford ei ole koskaan esit­tänyt mitään tuollaista.

    […]

    Toisek­seen Ford halusi laskea auto­jen­sa hin­nan niin alas, että kenel­lä tahansa on varaa ostaa niitä. Ideana on myy­dä *paljon* auto­ja ja hyö­dyn­tää suu­ru­u­den ekono­mi­aa, jol­loin voi myy­dä hal­val­la ja sen takia myös tuot­taa entistä halvem­mal­la. Luo­daan siis markki­nat tuot­ta­mal­la tuotet­ta niin hal­val­la, että ylälu­okan lisäk­si suuril­la mas­soil­la on siihen varaa. 

    Mut­ta tämä on vain saman stereo­tyyp­pisen, his­to­ri­al­liseen Fordi­in liit­tymät­tömän “fordis­min” laa­jen­tamista yri­tys­ta­sol­ta koko kansan­talouden tasolle.

    Suu­ru­u­den ekono­mi­aan siir­tymi­nen lisää välil­lis­es­ti kulu­tuskysyn­tää ja aut­taa pitämään sitä yllä, kos­ka se tuo kulut­ta­jik­si määräl­lis­es­ti paljon ihmisiä, joista kukin on riit­tävän rikas kulut­taak­seen, mut­ta ei toisaal­ta liian rikas, jot­ta rajaku­lu­tusalt­tius alka­isi laskea. Tämä sil­lä ehdol­la, että palkat ensin nou­se­vat sille tasolle, jolle Ford tietois­es­ti nos­ti ne. Kaik­ki yri­tyk­set nos­ta­vat tois­t­en­sa työn­tek­i­jöi­den kulu­tuskysyn­tää ris­ti­in, ei vain Ford Fordin, Gen­er­al Motors Gen­er­al Motorsin jne.

    Joka tapauk­ses­sa se, mitä aka­teemises­sa yhteiskun­ta­teo­ri­as­sa yleis­es­ti nimitetään “fordis­mik­si”, sisältää yhtäläis­es­ti sekä yri­tys­ta­son että koko kansan­talouden tason — siitäkin huoli­mat­ta, että jälkim­mäi­nen liit­tyy his­to­ri­an henkilön Hen­ry Fordin edus­ta­maan fordis­mi­in paljon läheisem­min kuin toinen.

  59. Kalle: Leika­ta! Kaik­ki jot­ka ymmärtävät jotain val­tion bud­jetista, tajua­vat että kun yli 70% yhteiskun­na menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, on leikkauk­set tehtävävä niihin. Kol­mas merk­i­tyk­selli­nen meno­erä on koulu­tus, joka toiv­ot­tavasti säästyy leikkauksilta. 

    Kyl­lä talousti­eteessä on ole­mas­sa — tosin vähem­mistössä — sel­l­ainenkin ajat­te­lu­ta­pa, joka kat­soo, että sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen leikkauk­set (nykyiseltä län­sieu­roop­palaisen hyv­in­voin­ti­val­tion tasol­ta) kään­tyvät lop­ul­ta riis­tokap­i­tal­istinkin tavoit­tei­ta vas­taan, samoin koulu­tuk­sen leikkauk­set, mut­ta että juuri niiden vält­tämisek­si on aivan kaikesta muus­ta voita­va tarvit­taes­sa leika­ta kaik­ki surut­ta pois.

    Täl­laista “yöhoita­javal­tio­ta” on kan­nat­tanut mm. Finan­cial Timesin pitkäaikainen arvostet­tu toimit­ta­ja Samuel Brit­tan, joka on toimin­ut Bri­tann­ian kon­ser­vati­ivipuolueen talous­poli­it­tise­na neu­vo­nan­ta­janakin. “There is for the fore­see­able future going to be such a large role for gov­ern­ment in what is now called the wel­fare state area that there is no room for any avoid­able load else­where. […] I have nev­er seen the wel­fare state as a promis­ing area for large reduc­tions in pub­lic spend­ing”, kuten hän kir­joit­ti 1980-luvul­la. Tämä kovan oikeis­to­laisen maineessa ole­va mies, joka oli aikoinaan pitkään eräs Suomen Evaa vas­taa­van Insti­tute of Eco­nom­ic Affairsin keu­la- ja keskushahmoista.

  60. Juhana Var­ti­ainen:
    Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hin­nas­ta. Työt­tömyys ei johdu siitä, että kaikille ei “riit­täisi töitä” tai että “tuotan­toa siir­retään” tms. Se johtuu suo­ma­laisen työn hinnoittelusta.
    ‘snip’

    Ker­ropa tuo hin­ta­jut­tu esim. Louis Vuit­tonille… tai Daim­ler AG:lle… tai Rolex­ille… tai…
    Ehkä nämä eivät toi­mi markkinataloudessa?

  61. Panu Heinonen,

    eivät nuo asi­at mitenkään val­lanku­mouk­sel­lisia ole.
    Rahan endo­geenisyys on tun­nustet­tu siinä vai­heessa kun on ryhdyt­ty korko­ta­son käyt­töön ohjausin­stru­ment­ti­na suh­teessa hin­tata­son ja talouden aktivi­teetin muutoksiin.

  62. Aus­tri­an:
    Panu Heinonen,

    eivät nuo asi­at mitenkään val­lanku­mouk­sel­lisia ole.
    Rahan endo­geenisyys on tun­nustet­tu siinä vai­heessa kun on ryhdyt­ty korko­ta­son käyt­töön ohjausin­stru­ment­ti­na suh­teessa hin­tata­son ja talouden aktivi­teetin muutoksiin.

    Ehkä ei, mut­ta silti asian merk­i­tys­tä ei tun­nu­ta ymmärtävän. Vielä kun tun­nustet­taisi­in chartalismi…

  63. Hyvä her­ra Soin­in­vaara: Onko vihreille mah­do­ton­ta ajaa poli­ti­ikkaa, jos­sa eri val­tion laitok­sia pyrit­täisi­in sijoit­ta­maan mui­hin kasvukeskuk­si­in kuin pääkaupunkiseudulle? 

    Suurin osa Nokian Suomen tuoteke­hi­tyk­ses­tä (oli) on ihan muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la. Käytän­nössä sitä on Tam­pereel­la, Salos­sa ja Oulus­sa pääkaupunkiseudun lisäk­si. Näi­hin huip­pu­osaamista vaa­tivi­in ammat­tei­hin on siis ihmisiä saatavil­la muual­takin kuin pääkaupunkiseudul­la. Ammat­ti­taitoa löy­tyy siis kehä-kol­mosen ulkopuoltakin. 

    Mikäli val­tion toim­into­ja siir­ret­täisi­in mui­hin kasvukeskuk­si­in, saataisi­in säästäjä kolmea kautta:

    1. Työvoimaa on parem­min tar­jol­la ja eri­tyis­es­ti asumiskus­tan­nuk­set ovat halvem­mat kuin pääkaupunkiseudul­la. Ihmisiä saadaan halvem­mal­la töhin.

    2. Työvoiman parem­man tar­jon­nan takia työvoima on ammat­ti­taitoisem­paa ja tehokkaam­paa. Saadaan siis säästöjä työn tehos­tu­misen takia. 

    3. Uudet työ­paikat oli­si­vat piristys­ruiske monille maakun­takaupungeille. Ne lisäävät taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Pääkaupunkiseudul­la ne sen sijaan saat­ta­vat vähen­tää työvoiman tar­jon­taa yksi­tyiselle sektorille. 

    Mielestäni suurin este val­tion toim­into­jen siir­rolle nykyisen viestin­tätekni­ikan aikana on henk­i­nen, ei mikään asialli­nen syy. Esimerkik­si poli­isin tietotekni­ikkakeskuk­sen siir­rosta Rovaniemelle oli aikoinaan kauhea val­i­tus. Hom­ma on kuitenkin pelan­nut siel­lä hyvin. Mik­sei tätä toim­intaa jatketa?

  64. Toiv­ot­tavasti vihreät nyt pitävät huol­ta siitä, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vero­tus­ta nos­te­taan oikein kunnolla. 

    Se on paljon tärkeämpi asia kuin ydin­voiman vastustaminen.

    1. Toiv­ot­tavasti vihreät nyt pitävät huol­ta siitä, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vero­tus­ta nos­te­taan oikein kunnolla

      Odota tieto­ja kehysriihestä.

  65. Juhana Var­ti­ainen:

    “Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hin­nas­ta. Työt­tömyys ei johdu siitä, että kaikille ei “riit­täisi töitä” tai että “tuotan­toa siir­retään” tms. Se johtuu suo­ma­laisen työn hinnoittelusta. ”

    Tietoni taita­vat olla van­hen­tuneet. (Ayer Mod­ern Masters:Keynes)Klassisen talous­teo­ri­an mukaan val­l­lit­see aina täystyöl­lisyys, kun­han vain palkat alenevat tarpeek­si. Marx­in asio oli osoit­taa, että näin ei ollut. Tämän tote­si myös Keynes.

    Pysyäk­sene stabi­ili­na kap­i­tal­isti­nen talous vaatii jatku­vaa kasvua. Talous vain ei voi kas­vaa ad infinitum.

  66. juminy:
    Val­i­taan siis tehtäväk­si ne asi­at, jot­ka ovat mah­dot­to­mia kaikille.

    Eri­no­mainen ehdotus!

  67. Tiedemies: Talouskasvun esteenä ole­va työvoima­pu­la ei tarkoi­ta sitä että meil­lä on liian vähän heikosti koulutet­tu­ja (tai väärin koulutet­tu­ja) työt­tömiä, vaan että ei ole ihmisiä jot­ka osaisi­vat tehdä niitä töitä joille löy­tyy kysyntää.

    Tätä ongel­maa ei mielestäni ole vielä laisinkaan ymmär­ret­ty, saati että ymmär­ret­täisi­in miten asia voitaisi­in kor­ja­ta. Puhu­mat­takaan siitä, että käytän­nön tasol­la kor­jat­taisi­in sen jäl­keen kun on opit­tu ymmärtämään!

    Itse en kek­si muu­ta kuin hyvin hitaasti, usei­den sukupolvien yli tep­siviä keino­ja, ja syy tähän on aivan sama kuin työvoima­pu­laankin: ei vain (vielä) ole riit­tävästi porukkaa, joka osaisi toteut­taa tarvit­tavia uud­is­tuk­sia tehokkaasti. Valitet­tavasti uskon, että meil­lä tuh­laan­tuu vielä vuosikym­meniä yri­tyk­sen ja ere­hdyk­sen kaut­ta asioiden opetteluun.

    Pahoit­te­lut tästä täysin asi­a­sisäl­löt­tömästä purkauk­ses­ta; saa jät­tää julkaisematta.

  68. Kohto: Mielestäni suurin este val­tion toim­into­jen siir­rolle nykyisen viestin­tätekni­ikan aikana on henk­i­nen, ei mikään asialli­nen syy. Esimerkik­si poli­isin tietotekni­ikkakeskuk­sen siir­rosta Rovaniemelle oli aikoinaan kauhea val­i­tus. Hom­ma on kuitenkin pelan­nut siel­lä hyvin. Mik­sei tätä toim­intaa jatketa?

    Jo ole­mas­sa ole­via toim­into­ja on usein vaikea ja hin­tavaa siirtää. Uusien toim­into­jen perus­t­a­mi­nen on toinen jut­tu. Niistä mon­et kan­nat­taisi sijoit­taa halvem­pi­en toim­i­tilo­jen ja alem­pi­en palkko­jen alueille kuin pääkaupunkiseudulle. Jon­nekin, mis­sä ei ole myöskään niin asun­top­u­laa. Käytän­tö, jos­sa val­tion ja EU:n Suomen toimi­paikat luo­daan jatku­vasti lähin­nä Helsinki­in, johtaa sivu­tuot­teenaan myös samais­ten alu­iden asun­to­jen jatku­vaan hin­to­jen kohoamiseen. Kansan­talouden lakien mukaises­ti hin­nat nou­se­vat siel­lä, minne pumpataan rahaa. Valitet­tavasti uudet toimin­not syn­tyvät usein vähitellen, jo ole­mas­saol­e­van toimin­non kyl­keen. Ja kun ne sit­ten ovat syn­tyneet, ne jäävät sinne, minne ovat syn­tyneet. Siinä kohtaa on jo aika myöhäistä miet­tiä toim­into­jen kannal­ta oikeasti opti­maal­lista sijain­tia. Sitä kysymys­tä nykyään har­voin lainkaan mietitään. Joidenkin toim­into­jen kannal­ta opti­maa­li­nen paik­ka on Helsin­ki, joidenkin ei.

  69. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Pitäisi pohtia, mik­si Suo­mi edelleen kuu­luisi maail­man tosirikkaimpi­en val­tioiden joukkoon. Löy­tyykö Suomes­sa sel­l­aisia raa­ka-ainei­ta, joil­la Suo­mi pääsee tosirikkaak­si? Jos löy­tyy, niin osaako Suo­mi hyö­dyn­tää niitä mak­si­maalis­es­ti omak­si hyödyk­seen? Johtaako Suomea poli­itikot, jot­ka ovat selkeästi muiden maid­en johta­jia etevämpiä tai ainakin yhtä ete­viä? Ajat­tel­e­vatko Suomen johta­vat poli­itikot ennen kaikkea ja alati Suomen etua vai onko hei­dän mielssään muut tai muiden edut. Löy­tyykö Suomen kansalta joku yliv­er­tainen kyky, mik­si Suo­mi olisi yksi maail­man tosirikkaista? Tuot­taako Suomen kehut­tu koulu­tusjär­jestelmä todel­la ihmisiä, jot­ka ovat maail­man älykkäimpiä, sisukkaimpia, ahk­er­impia ja kovaan jatku­vaan työn­tekoon tot­tunei­ta sekä vielä inno­vaatisia? Oma vas­tauk­seni kaikki­in edel­lisi­in kysymyk­si­in on kielteinen.

    Minäkin vas­taan jokaiseen kysymyk­seen kiel­teis­es­ti. Kyseenalais­taisin myös sen, johta­vatko Suomea poli­itikot ensinkään, vai onko val­lan kah­vas­sa hie­man turhankin tiukasti ay-liike ja kuolevil­la aloil­la toimi­vat, suuret mut­ta kutis­tu­vat pörssiy­htiöt, ais­a­pareinaan joukko nyky­todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunei­ta virkamiehiä (joista yksi min­ul­la oli kovin kyseenalainen kun­nia tavatakin viime viikolla).

    Lopuk­si kyseenalais­taisin vielä senkin, tulisiko puolue­poli­itikko­jen ylipäätään johtaa Suomea tässä tilanteessa. Keskenään tais­tel­e­vat etu­ryh­mät ovat ehkä riit­tävän hyviä päät­tämään siitä, mitä hienosäätöä mil­loinkin tarvi­taan sel­l­aisen laivan kurssi­in, joka on seilaa­mas­sa suurin piirtein oikeaan suun­taan ja tur­val­lisil­la vesil­lä, kirkkaas­sa säässä. Mut­ta jos on jäävuo­ria edessä ja kum­mal­lakin sivul­la, maalaisjär­jel­lä sitä toivoisi että olisi jokin selkeä suun­ta, eikä riitaisaa egoilu­ve­toista tem­poilua sinne tänne (ihan jokainen hal­li­tus­puolue syyl­listyy tähän jatku­vasti ja epäilemät­tä oppo­si­tion vai­h­toe­hdot eivät tos­i­toimi­in joutues­saan olisi sen parempia).

    Dik­tatu­uria en toki toi­vo, mut­ta jonkin­lainen Pla­tonin ihan­neval­tio olisi kyl­lä nyt paikallaan. Siis joukko ihmisiä, jot­ka eivät oikeasti aja minkään etu­ryh­män etua, vaan pystyvät opti­moimaan kokon­aisu­ut­ta harkiten, maltil­lis­es­ti, tutkimus- ja tilas­toti­etoa + kon­sult­tiosaamista hyö­dyn­täen ja prag­maat­tis­es­ti tehokkaimpia keino­ja käyt­täen. Tiedän, ei ole mah­dol­lista, mut­ta jos min­ul­ta kysyt­täisi­in mil­lais­es­ta Suomes­ta haaveilen, tämä olisi korkeal­la sijal­la lis­tas­sani. Unel­moi­da kai saa.

    Hie­man käytän­nön­läheisemp­inä unelmi­na olisi seuraavaa:

    - kaik­ki val­tion kulut niin läpinäkyviksi kuin mah­dol­lista, esim. palkan sivuku­lut palkkakuit­ille näkyviin,

    - työ­paikko­ja luo­vat pk-sek­torin yri­tyk­set mukaan päätöksentekoon,

    - tuot­tam­a­ton­ta val­tion leivis­sä tapah­tu­vaa paper­in­pyörit­te­lyä ja etenkin pahoin­voin­tia luo­vaa temp­puilua pois niin paljon kuin mah­dol­lista (perus­tu­lo),

    - bud­jet­ti­in jatkos­sa mah­dol­lisim­man puolueet­toman asiantun­ti­jan (esim. tule­vaisu­u­den­tutk­i­ja + huip­puta­son kon­sult­ti­ti­i­mi) laskel­mat siitä, minkä ver­ran mikäkin val­tion toi­mi tuot­taa hyv­in­voin­tia ja minkä ver­ran pahoin­voin­tia, näi­den vaiku­tuk­set kansan­talouteen lisät­tävä bud­jet­ti­in (olen­naista tässä ei ole täs­mälleen oikein arvioimi­nen, vaan se että arvioidaan edes jotenkin).

    Pelkät leikkauk­set, höyläyk­set ja muut äärim­mäisen lyhyen tähtäi­men toimet eivät kyl­lä var­masti riitä mihinkään. Tulisi tehdä edes jotain radikaalimpaa, joka mah­dol­lisim­man tehokkaasti höykyt­täisi nyky­istä, myrkyl­lisek­si ja samaan aikaan läh­es näkymät­tömäk­si muut­tunut­ta valta-asetelmaa.

  70. Markki­na­t­aloudessa on ajan­jak­so­ja, jois­sa ihmiset ovat harv­inaisen epälu­u­loisia tule­vaisu­u­den suh­teen ja säästävät, eivät kulu­ta. Rahat­aloudessa säästämi­nen ei automaat­tis­es­ti tarkoi­ta investoin­te­ja, jot­ka työl­listävät. Jos elää luon­taistaloudessa, ei voi ymmärtää mis­tä työt­tömyys kaiken muun ohel­la voi johtua, kos­ka hyödykkeitä ei saa kuin hyödykkeitä vas­taan, mikä tarkoit­taa työn kysyn­tää. Jos elää ole­tuksin, että epä­var­muus pahim­mil­laankin on vain tilas­tol­lista epä­var­muut­ta, ei voi ymmärtää kun investoin­nit ja kulu­tus on jäissä.

  71. Raimo K: Ker­ropa tuo hin­ta­jut­tu esim. Louis Vuit­tonille… tai Daim­ler AG:lle… tai Rolex­ille… tai…
    Ehkä nämä eivät toi­mi markkinataloudessa?

    Suomes­sa ei vain tois­taisek­si ole tar­jol­la sel­l­aista työvoimaa, jon­ka osaami­nen riit­täisi saa­maan aikaisek­si tuotteita/brändejä, joiden kysyn­tä ei riipu hin­noista. Pula kos­kee uskoak­seni kaikkia toim­into­ja aina johtamis­es­ta suun­nit­telu­un ja markki­noin­nista valmistukseen.

    Mil­lä keinoil­la sel­l­aista voisi olla tääl­lä tule­vaisu­udessa? Lyhyesti, mei­dän pitäisi onnis­tua kehit­tymään monokult­tuurista monikult­tuurik­si, mut­ta ei näy käyvän per­suille eikä kai demareillekaan. Tai kuulem­ma kävisi, jos maa­han­muut­ta­jamme oli­si­vat huip­puta­soa. Uuti­nen: ei tule tapah­tu­maan ennen kuin olemme houkut­tele­vu­udessa huip­puta­son kohde maa­han­muut­ta­jille. Jot­ta se voi tapah­tua, meil­lä pitäisi ensin perus­ta­son maa­han­muut­ta­jien tun­tea elämän­sä edes jotenkin elämisen arvoisek­si. Sijain­timme, ilmas­tomme, kielemme ja nykyi­nen ‘Suo­mi suo­ma­laisille’ ‑kult­tuurimme aset­ta­vat mei­dät jo lähtöru­udus­sa häntäpäähän.

  72. Juhana Var­ti­ainen: Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hin­nas­ta. Työt­tömyys ei johdu siitä, että kaikille ei “riit­täisi töitä” tai että “tuotan­toa siir­retään” tms. 

    Selvä… Paljonko euroalueel­la siis pitäisi keskimäärin palkko­ja laskea, että työt­tömyyt­tä saataisi­in nykyis­es­ta 12% tasos­ta las­ket­tua vaikka­pa 8%:n?

    Ja mitenkä olet­taisit tämän palkan­laskun vaikut­ta­van val­u­ut­takurs­sei­hin ja euo­ralueen sisäiseen kysyuntään?

  73. “Mata­la­palkkaisen työn sub­ven­toin­ti on mah­do­ton­ta demareille, kos­ka kaikkien kuu­luu olla korkea­palkkai­sis­sa töis­sä ja myös kokoomuk­selle, kos­ka siinä voidaan vahin­gos­sa tukea myös osa-aikatyötä teke­viä. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on todel­la alhainen, joten vähän koulu­tus­ta vaa­tivia työte­htäviä tarvit­taisi­in lisää ja sel­l­ais­ten työte­htävien on tapana olla huonopalkkaisia.”

    Nytkin mata­la­palkkatyötä sub­ven­toidaan monin tavoin: Asum­is­tu­ki, alhainen verotus,alennetut palvelumak­sut ‚koti­talousvähen­nys, palkkatu­ki , työssäkäyvät saa­vat jopa toimeen­tu­lo­tukea etc

    Osmon käsi­tys on mata­la­palkkatöistä kumpuaa renki/piikayhteiskunnasta.
    Osmol­la on vain jäänyt huo­ma­mat­ta, että maail­ma on muuttunut.

    Ennen piika/renki sai työ­nan­ta­jal­ta mit­ta­van maha­palkkae­tu­u­den, asun­to ja ruo­ka oli­vat työsuhde-etuja.Usein myös vaat­teet tuli­vat työnantajalta.
    Nyk­yarvok­si muutet­tuna se on jo 1000–1200 euroa kuussa.
    Päälle tuli sit­ten käyt­töra­ha, joka nykypäivänä voisi olla 500 euroa.
    Ja kun palveli­ja asui samas­sa asunos­sa niin matkoi­hinkaan ei kulunut rahaa.

    Eli ennenkin oli mah­dol­lisu­us mak­saa varsin korkeaa palkkaa/kuluja .

    Val­lasväel­lä oli sil­loin etu­ja, joka teki sen mahdolliseksi.Julkinen sek­tori, kirkko ja yri­tyk­set tar­jo­si­vat ylem­mille toim­i­henkilöille sub­ven­toitu­ja, suuria asuntoja,
    Niis­sä oli tilaa palvelusväellekin

    Nyt kun on siir­ryt­ty myös täl­lais­ten etuuk­sien verot­tamiseen niin jokainen on muut­tanut pienem­pään asun­toon eikä sijaa palvelusväelle ole

    Mut­ta työ pitäisi edellen tehdä edelleen 500 eurol­la ja mak­saa siitä sit­ten kulutJos se ei onnis­tunut 100 vuot­ta sit­ten niin tuskin­pa se osal­lis­tuu nytkään.

    Ja monel­lako 100 vuot­ta sit­ten oli varaa täl­laisi­in palvelui­hin ? Heitä oli vain alle 5 % väestöstä.

    Nyt samo­ja asioi­ta vaa­di­taan jo yli puolelle väestöstä ja se toinen puoli toimisi piikoina/renkeinä.

    Maaseudul­la tilanne oli eri­lainen, kysymys ei ollut isän­täväen palveli­joista vaan maat­alouden työvoimasta.Ja talon kokoa ei rajoitet­tu, lähin­nä met­sän koko , talot kun tehti­in hirrestä ja läm­mitet­ti­in puilla

    Pitäisikö kaivaa viikatemiehet ja lyp­säjät naftalista ?

    Olin aikoinaan rak­sal­la apumiehenä ja sil­loin rak­sal­la oli pysyvä miehi­tys alus­ta lop­pu­un saakka.
    Kän­nykkä muut­ti kaiken, nyt rak­samiehet ovat vaelta­jia, jot­ka kulke­vat työ­maal­ta toiselle

    Se on muuttanut/hävittänyt apumiehet ja tilalle ovat tulleet erikois­tuneet työntekijät.

    Esim kun aikoinaan salao­jia ja ympär­sitön muokkaus tehti­in lapi­ol­la niin nyt raken­nuk­sen ympäristön rakne­tamiseen käytetään hyvin mon­taa sorala­jia, vesi-ja routaer­si­tyk­siä, salao­ji­tuk­sia ja sade­vesiviemäräin­te­jä etc
    Kaivu­u­työt tehdään nykyään minikaivureil­la ja rak­en­tamisen tekevät näi­hin töi­hin erikois­tuneet ammat­timiehet, eivät sekatyömiehet ja nämäkin miehet kiertävät työ­maal­ta toiselle.

    Tai telineet pystyt­tää teline­fir­ma ja sil­lä on oma henkilöstö, joka osaa ris­tikoi­da ja perus­taa telineen tuke­vak­si ja turvalliseksi

    Työn muut­tumi­nen on vaikut­tanut myös näi­den erikois­tunei­den yri­tys­ten kulurakenteeseen:
    Nyt koneisi­in ja välineisi­in on sitoutunut pääo­maa ja pääo­maku­lut ovat korkeam­mat kuin lapioaikaan.Samoin konei­den ja välinei­den ylläpi­to on kalli­im­paa kuin lapioaikaan

    Niin­pä palkkaku­lut eivät ole se määräävä tekijä .
    Tietysti jos halaval­la saa niin hyvä on, mut­ta ei työhön use­am­paa ihmistä palkata kuin nytkään.
    Mihin seisoske­li­jaa tarvittaisiin ?

  74. k: Joidenkin toim­into­jen kannal­ta opti­maa­li­nen paik­ka on Helsin­ki, joidenkin ei.

    Korkea­palkkaisimpi­en virko­jen kohdal­la vain pahasti näyt­tää tapah­tu­van niin, että vaik­ka vir­ka olisi Oulus­sa, viran­halti­ja asuu Helsingissä…

  75. Saara: Suomes­sa ei vain tois­taisek­si ole tar­jol­la sel­l­aista työvoimaa, jon­ka osaami­nen riit­täisi saa­maan aikaisek­si tuotteita/brändejä, joiden kysyn­tä ei riipu hin­noista. Pula kos­kee uskoak­seni kaikkia toim­into­ja aina johtamis­es­ta suun­nit­telu­un ja markki­noin­nista valmistukseen.
    ‘snip’

    Valmis­tus on nykyään melko automaat­tista, se osa­taan Suomes­sa — esim. Mer­sun (ja aikaisem­min Porschen) valmis­tus on erit­täin laadukas­ta. Design tulee Sak­sas­ta, joten muil­ta osin olen samaa mieltä.

  76. Olen pal­stan isän­nän kanssa eri lin­joil­la talouden rak­en­teel­lis­ten ongelmien suhteen.

    Kun vien­tipain­ot­teisen kansan­talouden val­u­ut­takurssi on yliar­vostet­tu, ei vien­ti vedä.
    Eli Suomelle sopi­ma­ton rahapoli­ti­ik­ka saa talouden näyt­tämään raken­neon­gel­maiselta, kun yksi sek­tori (verora­hoit­teiset hoiva­palve­lut ym.) vetää ja yksi ei (vien­tisek­tori).

    Jos Suomel­la olisi oma val­u­ut­ta, olisi sen kurssike­hi­tys dol­lari­in näh­den ollut aivan eri­lainen kuin euron, emmekä nyt keskustelisi talouden raken­neon­gel­mas­ta, vaan kansan ikärakenne- ja hoitosuhdeongelmasta.

  77. Leikkaus­lis­tas­ta vielä:
    Mitään rak­en­teel­lisia muu­tok­sia ette pystyneet tekemään.…..siis purka­maan yli­paisunut­ta hallintoa joka sektorilta.

    Tämä on ilmeis­es­ti poli­it­tis­es­ti mahdotonta(ts.uskalluksen puutet­ta olla valtiomies).

    Sen sijaan jotain pikkunäperte­lyä lap­sil­isien yms. kanssa + veronkorotukset.

    Tuel­e­vat sukupol­vet kiittävät.

  78. Raimo K: Valmis­tus on nykyään melko automaat­tista, se osa­taan Suomes­sa – esim. Mer­sun (ja aikaisem­min Porschen) valmis­tus on erit­täin laadukas­ta. Design tulee Sak­sas­ta, joten muil­ta osin olen samaa mieltä.

    Kun puhutaan luk­sussek­torin tuot­teista (jos­sa siis leimallis­es­ti kysyn­tä ei riipu hin­nas­ta), valmis­tus ei yleen­sä voi olla täysin automatisoitua/koneellista. Auton­va­lmis­tuk­ses­sa automa­ti­soitu osu­us lie­nee poikkeuk­sel­lisen suuri myös luk­sussek­to­ril­la, mut­ta uskoisin luk­susautois­sakin ole­van ainakin joitakin käsin valmis­tet­tu­ja elementtejä.

    Tässä merk­i­tyk­sessä riit­tävän laadukkaan käsi­työ­taidon oppimiseen menee yhdeltä ihmiseltä vuosia tai kym­meniä vuosia. Sel­l­aisia taito­ja ei meil­lä opi­ta, kos­ka meil­lä ei ole juurikaan elävää käsi­työperin­net­tä jäljellä.

    Toki laadukas automa­ti­soitu valmis­tus on sekin arvokas­ta osaamista, jota ei tule hävit­tää ja jos­ta voimme olla ylpeitä. Mut­ta jos pyritään sel­l­aiselle liike­toimin­nan alueelle, jos­sa kat­teet voivat olla nor­maalia korkeam­mat ja valmis­t­a­mi­nen on mah­dol­lista säi­lyt­tää korkean kus­tan­nus­ta­son maas­sa, laadukkain ja virheet­töminkään valmis­tustekni­ik­ka ei riitä. Sil­loin jo tuot­teessa itsessään on olta­va ns. sielu. Sielukas tuote puolestaan ei syn­ny pelkästään virheitä eliminoimalla.

  79. Juhana Var­ti­ainen: Markki­na­t­aloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelus­ten menek­ki riip­puu niiden hinnasta.

    Se riip­puu myös ostovoimas­ta ja ostovoimaa rapaut­taa se, että sitä joudu­taan käyt­tämään työt­tömien elät­tämiseen ja että työt­tömät eivät luo yhtä suur­ta kysyn­tää kuin työssäkäyvät. Nyt on vain siir­ryt­ty tai ollaan siir­tymässä huonom­paan tas­apain­oti­laan (olet­taen että sel­l­ainen yleen­säkään löytyy).

    Tiedemies: Edelleenkään työvoima­pu­la ei tarkoi­ta sitä, ettei ole työt­tömiä, vaan että on pääo­maa, joka kyl­lä tuot­taisi jos olisi ihmisiä jot­ka osaisi­vat sitä hyödyntää.

    Minus­ta tun­tuu pikem­minkin siltä, että nämä ihmiset ovat yri­tysjo­hta­jia jot­ka eivät enää osaa investoi­da eivätkä koulut­taa työvoimaa. Palkkaansa osaa­vat kyl­lä nos­taa ja siirtää töitä muualle hal­patuotan­tomaid­en kopi­oitavak­si. Näitä ihmisiä palk­i­taan siitä hyvästä, että he vält­televät velvol­lisuuk­si­aan ja aja­vat yhteiskun­taa alas.

    Markku af Heurlin: Pysyäk­sene stabi­ili­na kap­i­tal­isti­nen talous vaatii jatku­vaa kasvua. Talous vain ei voi kas­vaa ad infinitum.

    Sitä varten on inflaatio.

  80. Juho Laatu: Kuusi vuot­ta kestänyt laskusuh­danne ja elvy­tys eivät mielestäni kuu­lu yhteen. (elvy­tys on tilapäi­nen piristys­ruiske, ei pysyvä tuki)

    Elvy­tys on tilapäi­nen piristys­ruiske, jol­la nos­te­taan kokon­aiskysyn­tää takaisin nor­maal­i­ta­solle val­tion toimes­ta yksi­tyisen puolen kysyn­nän ollessa alen­tunut, mikä saa talouden uudelleen pyörimään ja luon­nol­lisen kysyn­nän sitä kaut­ta nor­maa­lik­si (jol­loin elvy­tys voidaan lopettaa).

    Se, että tässä on kestänyt kuusi vuot­ta johtuu ain­oas­taan siitä, ettei elvy­tys­tä ole tehty. Ollaan siis nyt uud­estaan toden­net­tu Key­nesin ideat (ensim­mäi­nen ker­ta oli 30-luvul­la) ja todis­tet­tu sitä edeltävät, nyky­isin uudelleen oikeis­ton toimes­ta muoti­in tulleet teo­ri­at spon­taanista toipumis­es­ta ja näkymät­tömästä kädestä pöty­puheek­si. Ei kai talous nyt toivu, kun a) ei elvytetä ja b) vielä päälle leikataan kokon­aiskysyn­tää julkiseltakin puolelta.

    Kuusi vuot­ta lamaa ei suinkaan ole syy olla elvyt­tämät­tä vaan syy elvyt­tää. Elvy­tys­tä alkaa olla pakko tehdä, kos­ka korotkin on las­ket­tu niin alas, että koh­ta ollaan Japanin tapaan deflaa­tiok­ier­teessä ellei talous ala taas vetää. Ties vaik­ka käytän­nössä oltaisi­in jo.

    1. Eikö elvy­tys ole sitä, että val­tion­talous on ali­jäämäi­nen eli tukee kokon­aiskysyn­tää. Tätä ali­jäämää on ylläpi­det­ty vuod­des­ta 2008.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö elvy­tys ole sitä, että val­tion­talous on ali­jäämäi­nen eli tukee kokon­aiskysyn­tää. Tätä ali­jäämää on ylläpi­det­ty vuod­des­ta 2008. 

    Tuol­la määritelmäl­lä elvy­tys­tä ovat kaik­ki sel­l­aiset leikkauk­setkin val­tion meno­jen määräyt­mis­pe­rusteisi­in, jot­ka eivät riitä kom­pen­soimaan sekä vero­tu­lo­jen laskua että vaikka­pa työt­tömyysko­r­vauk­sista (van­hoil­la sään­nöil­lä, mut­ta kas­va­neen työt­tömyy­den olois­sa) syn­tynyteitä uusia meno­ja (ja Suomen olois­sa lisäk­si van­husvästön kasvus­ta syntyviä)

    Olin olet­tanut, että seu­raat Krug­manin kir­joiu­tuk­sia ainakin toisinaan?

  82. Yri­tys­maail­mas­sa tun­nemme sanon­nan “pitää käyt­tää rahaa, jot­ta pystyy ansait­se­maan rahaa”. 

    Val­tion­taloudessa osa rak­en­teel­li­sista paran­nuk­sista vaatii investointeja.

    Poli­isin ja oike­su­vi­ra­nomais­ten väli­nen hidas tiedonkulku yhdis­tet­tynä oikeusi­tu­imien ruuhkaa ja sen jäl­keen ole­vaan merkit­tävään viiveeseen tuomioiden täytään­töön­panos­sa aiheut­taa oikeusval­tion rapau­tu­mista. Eikä tule halvaksikaan.

    Tehokas­ta ennal­taehkäisyä olisi nopea tuomiois­tuinkäsit­te­ly, jol­loin syy olisi vielä muis­tis­sa. Rötöste­lyltä taas posi­tu­vat esteet, kun on jo menos­sa kven sisään.

    Leikö mitään Val­tion­talouden tarkas­tu­vi­ras­ton par­tio­ta, joka purkaisi raja-aito­ja ja turhia kulu­ja tuovia pros­esse­ja muo­toon, joss niistä voitaisin päättää?

    Uudet viisi SOTE-aluet­ta pitäisi nopeasti lin­ja­ta alue­halin­non rajoik­si, jos ei kel­paa niin muutet­taakoon rajo­ja tarpeen mukaan. Tilanne on jär­jetön kun jokaisel­la viraon­maisel­la on omat laueen­sa ja kuitenkin pitää tehdä yhteistyötä muiden kanssa — ja hie­man eri­laisil­la prosesseilla.

    Sote, pelas­tus­laitos, heä­ly­tykskeskus, poli­isi, kih­lakun­nanoikeudet, ely — samoil­la rajoil­la pär­jät­täisi­in. Helpot­taisi min­is­teröis­säkin asioiden hoitamista

    Ai niin, käsit­tääk­seni lap­siper­heis­sä oppivelvol­lisuduen alaikära­jan nos­t­mi­nen vähen­tää kouluku­ja sen ver­raan kuin lap­sil­sis­sä säästetään, oikein hyvä asia. Per­heet höy­tyvät, kun saadaan helpo­tus­ta kulu­tusvim­mais­ten teinien kului­hin. Hyvä päätös.

  83. anonyy­mi: Elvy­tys on tilapäi­nen piristys­ruiske, jol­la nos­te­taan kokon­aiskysyn­tää takaisin nor­maal­i­ta­solle val­tion toimes­ta yksi­tyisen puolen kysyn­nän ollessa alen­tunut, mikä saa talouden uudelleen pyörimään ja luon­nol­lisen kysyn­nän sitä kaut­ta nor­maa­lik­si (jol­loin elvy­tys voidaan lopettaa).

    Jees.

    Se, että tässä on kestänyt kuusi vuot­ta johtuu ain­oas­taan siitä, ettei elvy­tys­tä ole tehty.

    Käsit­tääk­seni on elvytet­ty. On tietenkin makua­sia, mitkä val­tion kulut las­ke­taan elvy­tyk­sek­si, mitkä luon­te­viksi menoik­si ja mitkä tule­vaisu­u­teen sat­saamisek­si ja raken­nemuu­tok­sen tukemiseksi.

    Se ei minus­ta kuu­losta uskot­taval­ta, että kuu­den vuo­den laskun jäl­keen lyh­taikainen elvy­tys­ruiske olisi var­ma kon­sti kään­tää talous nousu­un. Se on kai yleis­es­ti hyväksyt­ty käsi­tys, että meil­lä on myös rak­en­teel­lisia ongelmia (jot­ka eivät häivy kulu­tuskysyn­tää het­kel­lis­es­ti nostamalla).

    Ollaan siis nyt uud­estaan toden­net­tu Key­nesin ideat (ensim­mäi­nen ker­ta oli 30-luvul­la) ja todis­tet­tu sitä edeltävät, nyky­isin uudelleen oikeis­ton toimes­ta muoti­in tulleet teo­ri­at spon­taanista toipumis­es­ta ja näkymät­tömästä kädestä pötypuheeksi.

    Tiuk­ka “oikeis­to­lainen” / “markki­nave­toinen” malli olisi kai paran­taa yri­tys­ten kan­nat­tavu­ut­ta alen­ta­mal­la niiden kulu­ja (mm. vero­ja, palkko­ja), jol­loin ne lähti­sivät vetämään maan talout­ta jälleen eteenpäin.

    Hal­i­tuk­semme poli­ti­ik­ka näyt­tää minus­ta kuvaa­masi kaltaiselta uuden nousukau­den ja spon­taanin toipumisen odot­telul­ta. Kaik­ki kuusi puoluet­ta ovat olleet sen takana. Jopa vihrei­den suus­ta kuulee kan­nan­ot­to­ja jatku­van talouskasvun ja kasvun velko­ja kuit­taa­van vaiku­tuk­sen vält­tämät­tömyy­destä. Ei pidä men­nä yhden syyl­lisen selän taa piiloon.

    Ei kai talous nyt toivu, kun a) ei elvytetä ja b) vielä päälle leikataan kokon­aiskysyn­tää julkiseltakin puolelta.

    Samaa mieltä ainakin b‑kohdasta. Kan­natan elvy­tys­tä lyhyen lamakuopan yli­tyk­seen, mut­ta en pysyvänä kuu­sivuo­tise­na ratkaisuna. Enkä oikein usko lyhy­een piristys­ruiskeeseen kuu­den vuo­den jäl­keen. Itse asi­as­sa “piristys­ruiske nyt” kuu­lostaa uskol­ta tuon “spon­taanin toipumisen” alku­un sysäämiseen pienel­lä kikalla.

    En pidä hal­i­tuk­sen ja media keskustelua siitä, kumpaa pitäisi tehdä enem­män, leikkauk­sia vai veronko­ro­tuk­sia järkevänä. Nämä ovat osa tuo­ta b‑kohtaa ja sen hölmöyttä.

    Kuusi vuot­ta lamaa ei suinkaan ole syy olla elvyt­tämät­tä vaan syy elvyt­tää. Elvy­tys­tä alkaa olla pakko tehdä, kos­ka korotkin on las­ket­tu niin alas, että koh­ta ollaan Japanin tapaan deflaa­tiok­ier­teessä ellei talous ala taas vetää. Ties vaik­ka käytän­nössä oltaisi­in jo.

    Olen kom­men­toin­ut kokon­ais­ti­lan­net­ta muu­ta­man ker­ran mark­ka-ajan näkökul­mas­ta. Mitä sil­loin olisi tehty? Mik­si osasimme asi­at sil­loin parem­min? Sil­loin täl­laiset asi­at hoidet­ti­in deval­vaa­ti­ol­la / devalvoitu­misel­la. Nyt olemme ensim­mäisessä euroa­jan lamas­sa, ja poli­itikot ovat näköjään täysin ymmäl­lään siitä, miten tilanteessa pitäisi toimia. Totean tässä lyhyesti, että kiin­teässä val­u­u­tas­sakin noi­ta D‑konsteja voi apinoi­da. Ei ole kivu­ton­ta, mut­ta mielestäni järkevä suun­ta. Jos talous ei vedä, velan­ot­to ja jatku­va syömi­nen enem­män kuin tien­aa ei ole oikea ratkaisu. Ei vaik­ka tek­isi sitä kuusi vuotta :-).

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö elvy­tys ole sitä, että val­tion­talous on ali­jäämäi­nen eli tukee kokon­aiskysyn­tää. Tätä ali­jäämää on ylläpi­det­ty vuod­des­ta 2008.

    Kai elvy­tys on sitä, että tahal­laan lisätään tuo­ta (jo muista syistä syn­tynyt­tä) ali­jäämää entis­es­täänkin, ja aje­taan nuo velka­ra­hat kulu­tuskysyn­tään siinä toivos­sa, että teko aut­taisi kään­tämän talouden kehi­tyk­sen nopeam­min päin­vas­taiseen suuntaan.

    Voi myös sanoa, että noin “kulu­tuskysyn­töön tuh­la­tu­il­la” rahoil­la pehmen­netään talouselämän putoamista lamakuop­paan, ja siten pide­tään se toim­intakykyisenä ja tule­vaisu­u­teen usko­vana, toivoen, että lamakuop­pa on vain kuop­pa eikä pitkä alamä­ki tai suuri laakso.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö elvy­tys ole sitä, että val­tion­talous on ali­jäämäi­nen eli tukee kokon­aiskysyn­tää. Tätä ali­jäämää on ylläpi­det­ty vuod­des­ta 2008.

    Ei se ole elvy­tys­tä, jos meno­ja ei ole lisät­ty kor­vaa­maan sil­loin hävin­nyt­tä kokon­aiskysyn­tää. Ei val­tion meno­jen pitämi­nen ennal­laan ole elvy­tys­tä vaik­ka vero­tu­lot putoaisivatkin.

    JTS: Tehokas­ta ennal­taehkäisyä olisi nopea tuomiois­tuinkäsit­te­ly, jol­loin syy olisi vielä muistissa.

    Ja jos tuomioiden perustelu­ja paran­net­taisi­in siten, etteivät ne näyt­täisi jälkikä­teen päätöstä tuke­maan kir­joite­tu­il­ta puo­lus­teluil­ta vaan oli­si­vat aidosti päätöstä edeltävää asian pun­taroin­tia joka kan­til­ta, putoaisi val­i­tustenkin määrä murto-osaan.

    Juho Laatu: Se ei minus­ta kuu­losta uskot­taval­ta, että kuu­den vuo­den laskun jäl­keen lyh­taikainen elvy­tys­ruiske olisi var­ma kon­sti kään­tää talous nousu­un. Se on kai yleis­es­ti hyväksyt­ty käsi­tys, että meil­lä on myös rak­en­teel­lisia ongelmia (jot­ka eivät häivy kulu­tuskysyn­tää het­kel­lis­es­ti nostamalla).

    Maail­man­talous rom­ahti pahim­mal­la taval­la sit­ten 30-luvun ja val­tiot vielä leikan­neet lisää kokon­aiskysyn­tää. “Lyhy­taikainen” voi tässä tapauk­ses­sa tarkoit­taa viit­täkin vuot­ta merkit­tävää rahankäyt­töä. Viimek­si elvy­tyk­senä toi­mi maail­man­laa­juinen sotavarustelu. Kiitos Putin-sedän näin voi vielä täl­läkin ker­taa käydä.

    Rak­en­teel­liset ongel­mat eivät tähän liity. Elvy­tyk­sen tarkoituk­se­na on lyhyen tähtäi­men tuh­laus, jot­ta päästään samaan tilaan kuin olti­in ennen lamaa. Jos tämä tehdään järkevil­lä investoin­neil­la, voidaan pitem­mäl­lä tähtäimel­lä päästä jopa voitolle. Rak­en­teel­liset ongel­mat ovat pitkän tähtäi­men asioi­ta. On turhaa miet­tiä suurem­man mas­ton asen­tamista, jos veneessä on reikä. Niin on nyt kuitenkin kaikkial­la tehty, mikä kielii pikem­minkin poli­it­ti­sista tarkoi­tus­peri­stä kuin todel­lis­es­ta huoles­ta taloudesta.

    Juho Laatu: Tiuk­ka “oikeis­to­lainen” / “markki­nave­toinen” malli olisi kai paran­taa yri­tys­ten kan­nat­tavu­ut­ta alen­ta­mal­la niiden kulu­ja (mm. vero­ja, palkko­ja), jol­loin ne lähti­sivät vetämään maan talout­ta jälleen eteenpäin.

    En vain näe miten ihmeessä tämä kas­vat­taa kysyn­tää. Kysyn­tä kas­vaa kun ihmiset käyt­tävät rahaa. Rahaa käytetään, kun on tulo­ja. Ihmisiä palkataan vas­ta hei­dän työ­panos­taan tarvit­taes­sa eikä val­tion kas­vat­taes­sa yri­tys­ten voit­to­ja. Yksi­ty­is­tenkään veronalen­nuk­set eivät valu kysyn­tään, kos­ka ne kohdis­tu­vat liikaa parem­pit­u­loisi­in. Rahaa pitäisi saa­da työt­tömien käsiin.

  86. Juhana Var­ti­ainen:
    Samas­ta syys­tä ei markki­na­t­aloudessa yleen­sä ole “pulaa” mis­tään vaan tavaroi­ta ja palveluk­sia kyl­lä saa mut­ta hin­ta voi olla korkea. 

    Tuo riip­puu siitä, miten “pula” määritel­lään. Minus­ta voi puhua pulas­ta, jos tuot­teen han­kkimi­nen on kovin han­kalaa, joko sik­si, että tuot­teen ost­a­mi­nen on tehty vaikeak­si tai sik­si, että tuote on kohtu­ut­toman kallis tuot­teen omi­naisuuk­si­in nähden. 

    Tuot­teen ost­a­mi­nen voidaan tehdä han­kalak­si monel­la taval­la. Alla esimerkke­jä tapauk­sista, joi­hin olen itse törmännyt:
    1) Tuote on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei valmis­te­ta. Esimerkik­si lop­pu­un­myy­dyt kir­jat, joista ei ote­ta uusia pain­ok­sia, vaik­ka asi­akkai­ta olisi tai eloku­vat, joi­ta ei ole saatavis­sa suomek­si tek­stitet­ty­inä, vaik­ka eloku­va on esitet­ty sekä eloku­vateat­tereis­sa että tele­vi­sios­sa tek­stitet­tynä. Piti odot­taa melkein kymme­nen vuot­ta ennen kuin Pais­te­tut vihreät tomaatit tuli myyn­ti­in DVD:llä siitä, kun vaimo pyysi sitä lah­jak­si. En onnis­tunut selvit­tämään edes sitä, mihin tuote­toiveen olisi voin­ut esit­tää, sil­lä kukaan ei tun­tunut tietävän, kenel­lä oikeudet olivat.
    2) Tuotet­ta ei myy­dä yksi­ty­ishenkilöille. Valmis­ta­ja myy tuotet­ta vain toisille yri­tyk­sille tai tuotet­ta pitäisi ostaa niin suuris­sa eris­sä, että yksi­ty­ishenkilön ei kan­na­ta ostaa. Näitä löy­tyy esimerkik­si mit­ta­lait­teista, raken­nus­tarvikkeista, työkaluista, varao­sista. Maa­han­tuo­jal­la tai valmis­ta­jal­la saat­taa olla jopa net­tikaup­pa, jos­ta voisi ostaa yksit­täisen tuot­teen, mut­ta kaup­pa ei ota yksityisasiakkaita.
    3) Tuotet­ta myy­dään yksi­ty­isas­i­akkaille, mut­ta myyjän löytämi­nen on vaikeaa, joko sik­si, että se ei ker­ro ole­mas­saolostaan tai tuote­va­likoimas­taan tai sik­si, että kaup­paan on han­kala päästä (ei etämyyn­tiä, kaup­pa sato­jen kilo­me­trien päässä). Ongel­ma on lähin­nä myyjän löytäminen.
    4) Myyn­nis­sä on samankaltainen tuote, jon­ka omi­naisu­udet eivät kuitenkaan ole samat. Asi­akkaan pitää itse ymmärtää, että kau­pas­sa myytävä tuote on huono ja jostain muual­ta saisi parem­man vain hie­man kalli­im­mal­la. Äsket­täin yritin löytää roskiskaapin oveen uuden saranan rikkoutuneen tilalle. K‑raudasta ei löy­tynyt saman­laista tai edes vas­taavaa saranaa, ain­oas­taan selvästi huonom­pi­laa­tu­inen tarvike­sarana. Net­ti­haku ei pal­jas­tanut yhtään suo­ma­laista vähit­täis­myyjää oves­sa olleelle merkkisaranalle, enkä halun­nut ostaa sataa saranaa yhden oven takia. K‑raudassa sen­tään osat­ti­in neu­voa kaup­pa, jos­sa saat­taisi olla hake­mani tuote (Hoko­la Hämeen­tiel­lä). Omat haut eivät olleet sitä pal­jas­ta­neet, mut­ta tark­ka liik­keen nimi aut­toi ja tuote löy­tyi. Oli aika erikoista, että K‑raudassa ei ollut valit­ta­vana kuin yksi vai­h­toe­hto, vaik­ka en var­masti ole ain­oa asi­akas, joka olisi valmis mak­samaan parem­mas­ta tuotteesta.

    Toinen ryh­mä ovat sit­ten tuot­teet, joi­ta kyl­lä saisi, mut­ta jot­ka ovat liian kalli­ita. Kyl­lä minus­ta voi puhua pulas­ta, jos tuote on niin kallis, että siihen ei ole varaa. Tässäkin voi olla usei­ta syitä:
    1) Useim­mat eivät ole valmi­ita mak­samaan hyvästä laadus­ta, joten markki­noil­la on hal­paa bulkkia ja todel­la kallista luk­sus­ta. Luotet­tavasti toimi­vaa laatu­tavaraa ei ole help­po löytää ja ainakin laatu mak­saa suh­teessa paljon enem­män kuin pelkästään parem­pi­en mate­ri­aalien tai tarvit­ta­van lisä­työn takia pitäisi. Esimerkik­si kodinkoneis­sa tämä on ongel­ma. En tiedä, onko laat­u­laite liian kallis vai bulkki­laite liian hal­pa, mut­ta yleen­sä ei kan­na­ta mak­saa tuplahin­taa 20% parem­mas­ta lait­teesta. Ihmiset tun­tu­vat toimi­van oman etun­sa vas­tais­es­ti, sil­lä useim­mat tun­tu­vat val­it­se­van 20% halvem­man lait­teen, joka kestää vain puo­let siitä, mitä laadukkaampi kestää tai toimii 50% huonom­min kuin kalli­impi. Lop­ul­ta saatavil­la on vain se huonom­pi laite, kun parem­man valmis­ta­ja kaatuu tai sit­ten hin­taero nousee selvästi laat­ueroa suuremmaksi.
    2) Tuotet­ta ei saa sar­javalmis­teise­na, mut­ta erik­seen valmis­tet­tuna tilaustyönä tuot­teen saa. Hin­ta nousee tietysti todel­la korkeaksi.

  87. anonyy­mi: Rak­en­teel­liset ongel­mat eivät tähän liity. Elvy­tyk­sen tarkoituk­se­na on lyhyen tähtäi­men tuh­laus, jot­ta päästään samaan tilaan kuin olti­in ennen lamaa. Jos tämä tehdään järkevil­lä investoin­neil­la, voidaan pitem­mäl­lä tähtäimel­lä päästä jopa voitolle. 

    Aivan, elvy­tys on tuh­laut­tamista. Sana “investoin­ti” ei ole kovin luon­te­va tässä yhteydessä.

    anonyy­mi: En vain näe miten ihmeessä tämä kas­vat­taa kysyntää. 

    Fir­mo­jen kaut­ta tapah­tu­va nousu toimii tietenkin niin, että fir­mat voivat entistä helpom­mas­sa tilanteessa myy­dä tuot­tei­ta halvem­mal­la ja palkata lisää työn­tek­i­jöitä entistä halvem­mal­la. Näin yhä use­ampi saa kun­non palkkaa, ja voi käyt­tää entistä enem­män rahaa kulu­tuk­seen. Kun talous saadaan pyörimään hyvin, palkat nou­se­vat jälleen, ja kulu­tus lisään­tyy entis­es­tään. (En ota kan­taa siihen onko tämä malli hyvä ja toiv­ot­ta­va nyt tai yleis­es­ti vai ei.)

  88. Juho Laatu: Aivan, elvy­tys on tuh­laut­tamista. Sana “investoin­ti” ei ole kovin luon­te­va tässä yhteydessä.

    Tätä (velka)rahaa voidaan lait­taa lait­taa liik­keelle myös investoin­teina tule­vaisu­u­teen esim. rak­en­ta­mal­la infraa, tekemäl­lä kor­jauk­sia jne. tärkein­tä on saa­da rahaa kulut­ta­jille, mut­ta mielel­lään tietysti se myös käytetään mah­dol­lisim­man järkevästi, jol­loin myös julk­ishallinnon puolelta saadaan täysi hyö­ty. Tietysti näis­sä rak­en­tami­sis­sa jne. pitää kat­soa, että se myös työl­listää pääosin suo­ma­laisia eikä viro­laisia, jot­ka kan­ta­vat rahan Viroon perheelleen.

  89. anonyy­mi: Tätä (velka)rahaa voidaan lait­taa lait­taa liik­keelle myös investoin­teina tule­vaisu­u­teen esim. rak­en­ta­mal­la infraa, tekemäl­lä kor­jauk­sia jne. tärkein­tä on saa­da rahaa kulut­ta­jille, mut­ta mielel­lään tietysti se myös käytetään mah­dol­lisim­man järkevästi, jol­loin myös julk­ishallinnon puolelta saadaan täysi hyö­ty. Tietysti näis­sä rak­en­tami­sis­sa jne. pitää kat­soa, että se myös työl­listää pääosin suo­ma­laisia eikä viro­laisia, jot­ka kan­ta­vat rahan Viroon perheelleen.

    AIvan, investoin­nit ja velka­ra­han syytämi­nen kulu­tuk­seen (elvy­tys) voidaan myös yhdis­tää näin.

    Viro­lais­ten syr­jimi­nen ei kai ole sal­lit­tua EU:n avoimil­la työ­markki­noil­la. Investoin­tilu­on­tei­sis­sa han­kkeis­sa viro­laisen ja muun ulko­maisen työvo­man osu­us on nykyään usein korkea, joten täl­laisia investoin­te­ja varten otet­tu velka­ra­ha voi tosi­aan osin ohjau­tua naa­puri­maid­en elvyt­tämiseen. Tästä näkökul­mas­ta kat­soen per­in­teiset työl­listämistyöt voisi­vat olla toimi­va tapa elvyttää.

  90. Juho Laatu: Fir­mo­jen kaut­ta tapah­tu­va nousu toimii tietenkin niin, että fir­mat voivat entistä helpom­mas­sa tilanteessa myy­dä tuot­tei­ta halvem­mal­la ja palkata lisää työn­tek­i­jöitä entistä halvem­mal­la. Näin yhä use­ampi saa kun­non palkkaa, ja voi käyt­tää entistä enem­män rahaa kulutukseen.

    Tai sit­ten tuo lisära­ha menee voit­to­jen kas­vat­tamiseen. En oikein näe, mil­lä mekanis­mil­la hin­nat lask­i­si­vat. Kil­pailu­ti­lan­nehan ei tuos­sa muu­tu. Kulu­tus­takaan ei ole oletet­tavis­sa lisää, kos­ka olemme kysyn­täla­mas­sa ja rahaa ei osta­jil­la ole yhtään enem­pää käytössä. En siis oikein ymmär­rä, mik­si fir­mo­jen kan­nat­taisi palkata lisää väkeä.
    Sen sijaan, että annet­taisi­in rahaa pois työtä vas­taan, tässä vain annetaan rahaa pois yri­tyk­sille ja toiv­otaan, että se löytää tien­sä kulut­ta­jien taskuun.

  91. anonyy­mi: Tai sit­ten tuo lisära­ha menee voit­to­jen kasvattamiseen.

    Voit­to­jen mak­si­moin­ti on muuten jopa yhtiöi­den lak­isääteinen tehtävä. Hin­to­jen laskemiseen ei löy­dy kauheasti kannusteita.

  92. anonyy­mi: Tai sit­ten tuo lisära­ha menee voit­to­jen kasvattamiseen.

    Niin vasem­mis­to­lais­ten mielestä. Oikeist­lais­ten mielestä rahat menevät sekä voit­toi­hin, että kohon­neen työl­lisyy­den ja kohon­neen työn­tek­i­jöi­den kysyn­nän vuok­si myös palkkoihin. 🙂

    En oikein näe, mil­lä mekanis­mil­la hin­nat laskisivat.

    Hin­nat nou­se­vat, kun ihmisil­lä on varaa törsätä enemmän.

    Kil­pailu­ti­lan­nehan ei tuos­sa muutu.

    Yri­tys­ten kulut palau­tu­i­v­at talouden toimeli­aisu­ut­ta kohot­taviksi. Kulut alenivat.

    Kulu­tus­takaan ei ole oletet­tavis­sa lisää, kos­ka olemme kysyn­täla­mas­sa ja rahaa ei osta­jil­la ole yhtään enem­pää käytössä.

    Ter­ve­htynyt talous toi lisää työl­lisiä, lisää palkko­ja ja lisää kysyntää.

    En siis oikein ymmär­rä, mik­si fir­mo­jen kan­nat­taisi palkata lisää väkeä.
    Sen sijaan, että annet­taisi­in rahaa pois työtä vas­taan, tässä vain annetaan rahaa pois yri­tyk­sille ja toiv­otaan, että se löytää tien­sä kulut­ta­jien taskuun.

    On yleistä, että fir­ma tarvit­see työn­tek­i­jöitä tuot­taak­seen tulok­sia, ja lisää työn­tek­i­jöitä tuot­taak­seen lisää tulok­sia. Työn­tek­i­jät taas tapaa­vat vaa­tia palkkaa.

    anonyy­mi: Voit­to­jen mak­si­moin­ti on muuten jopa yhtiöi­den lak­isääteinen tehtävä. Hin­to­jen laskemiseen ei löy­dy kauheasti kannusteita.

    Usein on pakko, tai kan­nat­taa mak­saa lisää palkkaa hyvän työvoiman saamisek­si tai pitämisek­si. Hin­to­ja ei hyvässä noususuh­dan­teessa ykeen­sä kan­na­ta laskea.

    Eikö tämä kuu­losta ihan tyyp­il­liseltä ja suo­ravi­ivaiselta “oikeis­to­laiselta” filosofi­al­ta? Vai menikö jos­sain väärän värisen talous­teo­ri­an puolelle? 🙂

  93. anonyy­mi: Tai sit­ten tuo lisära­ha menee voit­to­jen kas­vat­tamiseen. En oikein näe, mil­lä mekanis­mil­la hin­nat lask­i­si­vat. Kil­pailu­ti­lan­nehan ei tuos­sa muutu.

    Kyl­lähän se kil­pailu­ti­lanne muut­tuu. Ulko­mail­la valmis­te­tut tuot­teet muut­tuvat kalli­im­mik­si suh­teeessa koti­maisi­in. Vas­taavasti, jos har­raste­taan palkka­malt­tia, työvoimaval­tais­ten alo­jen tuot­teet eivät ole suh­teessa niin kalli­ita kuin pääo­maval­tais­ten alo­jen tuotteet.

    Jos rak­en­tei­ta muute­taan niin työvoimaa on enem­män käytössä. Se johtaa suo­raan työ­paikko­jen määrän kasvamiseen.
    Jos palkat laske­vat, kap­a­siteet­ti­akin lisätään. 

    Jos kok­it ja tar­joil­i­jat eivät mak­saisi yhtään mitään, niin rav­in­toloidenkin kan­nat­taisi piden­tää auki­o­lo-aiko­jaan kat­ta­maan 24/7. Jos kok­it ja tar­joil­i­jat mak­saisi­vat vähem­män, niitä voisi pitää auki enem­män. Vrt. esimerkik­si gourmet rav­in­to­lat tup­paa­vat ole­maan auki vähem­män kuin ulko­maalais­ten pyörit­tämät pizze­ri­at ja sil­lä voi olla jotain tekemistä työvoiman hin­nan kanssa. 

    Kulu­tus­takaan ei ole oletet­tavis­sa lisää, kos­ka olemme kysyn­täla­mas­sa ja rahaa ei osta­jil­la ole yhtään enem­pää käytössä.

    Kyl­lä ulko­mail­la rahaa riit­tää suo­ma­lais­ten tuot­tei­den ostamiseen, kun­han tuot­teet ovat laadul­taan ja hinnal­taan kilpailukykyisiä.

  94. Juho Laatu: Oikeist­lais­ten mielestä rahat menevät sekä voit­toi­hin, että kohon­neen työl­lisyy­den ja kohon­neen työn­tek­i­jöi­den kysyn­nän vuok­si myös palkkoihin.

    Tässä ja muus­sa kom­men­tis­sasi tämän jäl­keen esite­tyis­sä hyvis­sä asiois­sa on se ongel­ma, että niis­sä vain olete­taan työl­lisyy­den paran­tu­van. Jos niin ei tapah­du, mitään noista hyvistä asioista ei tapahdu.

    Tässäkin taas olete­taan että työl­lisyys para­nee. Mitään mekanis­mia et sille vieläkään esit­tänyt. Työn­tek­i­jöi­den kysyn­tä ei nouse, ellei kokon­aiskysyn­tä nouse, mitä taas ei tapah­du, ellei raha päädy työn­tek­i­jöi­den käsi­in. En näe mitään insen­ti­iviä sille, että noin tapah­tu­isi varsinkin, kun työn­tek­i­jöistä on muutenkin nyt lamas­sa ylitarjontaa.

  95. anonyy­mi: Tässä ja muus­sa kom­men­tis­sasi tämän jäl­keen esite­tyis­sä hyvis­sä asiois­sa on se ongel­ma, että niis­sä vain olete­taan työl­lisyy­den paran­tu­van. Jos niin ei tapah­du, mitään noista hyvistä asioista ei tapahdu.

    Ole­tus oli se, että jos työ­nan­ta­jan tilan­net­ta helpote­taan esimerkik­si vero­ja ja palkkata­soa alen­ta­mal­la tilanteessa, jos­sa talous ei pyöri, sen tuot­teet palaa­vat kil­pailukyky­isik­si, ja sen kan­nat­taa palkata lisääkin työvoimaa. Työl­lisyys siis para­nee, kos­ka työn teet­tämi­nen on halpaa.

    Työn­tek­i­jöi­den kysyn­tä ei nouse, ellei kokon­aiskysyn­tä nouse, mitä taas ei tapah­du, ellei raha päädy työn­tek­i­jöi­den käsiin.

    Kuvaile­mas­sasi mallis­sa tapah­tu­mien aika­järjestys näyt­tää ole­van toinen kuin tuos­sa “oikeis­to­laises­sa” mallis­sa, jos­sa työn teet­tämi­nen tehti­in kan­nat­tavak­si, ja tästä seurasi lisää työtä, työl­lisyyt­tä, palkko­ja, kulu­tus­ta ja tämän jäl­keen palkko­jen nousuakin ja lisää kulu­tus­ta. Esi­tit tuos­sa laina­tus­sa lauseessa kaiketi, että rahan pitäisi ensin pää­tyä työn­tek­i­jöi­den käsi­in, mis­tä seu­raisi kokon­aiskysyn­nän nousua, ja sit­ten myös työn­tek­i­jöi­den kysyn­tää. “Oikeis­tokainen” malli läh­tee enem­män siitä olet­ta­muk­ses­ta, että ensin rat­taat laite­taan pyörimään, ja siitä seu­raa hyvää, kun taas tuos­sa toises­sa mallis­sa ensin annetaan hyvää, ja olete­taan, että sit­ten rat­taat lähtevät pyörimään. “Oikeis­to­lainen” malli näyt­tää tässä mielessä enem­män pakkokäyn­nistämiseltä, ja tuo toinen malli yri­tyk­seltä ylläpitää hyvää talouden tilaa velka­ra­hal­la, ihmis­ten kulu­tus­tot­tumuk­sia rajoit­ta­mat­ta, talouden (jäl­jel­lä ole­vaa) vetoa häir­it­semät­tä. Tuo­ta toista mallia voisi kut­sua “elvy­tys­mallik­si”. Minus­ta se on toimi­va strate­gia talouden mak­si­moimisek­si tilanteessa, jos­sa talouden odote­taan aja­van lyhy­taikaisen suh­dan­nekuopan yli, mut­ta huono strate­gia sil­loin, kun taloudessa on rak­en­teel­lisia / pysyviä suhdanneongelmia.

    (otta­mat­ta kan­taa siihen mil­loin ja mil­lainen talouden mak­si­moin­ti on järkevää)

  96. Tämä on jän­nä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288672263392.html

    Osmokin on sanonut jos­sain postauk­ses­saan, että ei ole työvoima­pu­laa vaan veron­mak­sa­japu­la. Ja vaik­ka vero­mak­sajia olisi, niin vero­tu­lo­ja ei syn­ny tarpeek­si. Nyt voisi kysyä, että sopi­iko har­vardeis­sa kehite­tyt talous­mall­it täl­laiseen pie­neen Suomen kaltaiseen kansan­talouteen? Ja toinen kysymys, mik­si har­vardeis­sa tehty tutkimus ote­taan talousa­jat­telun poh­jak­si vaik­ka samai­sis­sa har­vardeis­sa kehitetään uusia, toisi­aan kumoavia teo­ri­oi­ta joka vuosi?

  97. Juho Laatu: Kuvaile­mas­sasi mallis­sa tapah­tu­mien aika­järjestys näyt­tää ole­van toinen kuin tuos­sa “oikeis­to­laises­sa” mallis­sa, jos­sa työn teet­tämi­nen tehti­in kannattavaksi

    Työn teet­tämi­nen ei ole teet­täjälle kan­nat­tavaa, ellei työlle ole kysyn­tää. Järjestys on esit­tämäni kaltainen, kos­ka siinä järjestyk­sessä se menee. Ei kukaan palkkaa työn­tek­i­jöitä sil­lä välin, kun odotel­laan talouden piristyvän. Työn­tek­i­jöitä palkataan vas­ta, kun niitä tarvi­taan. Muuten tehdään tappiota.

    Työ­nan­ta­jille on yksinker­tais­es­ti järkeväm­pää kääriä veronalen­nuk­ses­ta syn­tyvät lisävoitot omaan tasku­un kuin alen­nel­la hin­to­ja (eli katet­ta) tai palkata työn­tek­i­jöitä, kun ker­ran van­hoil­lakin kat­taa nykyisen kysyn­nän. Pitää myös miet­tiä työ­nan­ta­jien moti­ivei­ta eikä kuvitel­la siel­lä ensisi­jais­es­ti (tai tois­si­jais­es­tikaan) ajatelta­van kansan­talout­ta. Taloudel­liset toim­i­jat toimi­vat hyvää hyvyyt­tään vain lib­er­taarien päiväunissa.

    Juho Laatu: Minus­ta se on toimi­va strate­gia talouden mak­si­moimisek­si tilanteessa, jos­sa talouden odote­taan aja­van lyhy­taikaisen suh­dan­nekuopan yli, mut­ta huono strate­gia sil­loin, kun taloudessa on rak­en­teel­lisia / pysyviä suhdanneongelmia.

    Ken­ties se ei toi­mi pysyvästi, mut­ta nyt nimeno­maan ollaan suh­dan­nekuopas­sa. (30-luvul­lakin oli pitkä ja syvä kuop­pa, joka jatkui vuosikau­sia kunnes asialle päätet­ti­in tehdä jotain. Nyt ollaan vas­taavis­sa luke­mis­sa.) On turha tehdä tuol­laisia asioi­ta ennen kuin kuopas­ta ollaan nous­tu. Jos työlle ei ole lisäkysyn­tää, päädytään vain jaka­maan rahaa ylös saa­mat­ta sille mitään vasti­neek­si, kos­ka kenel­läkään ei ole tarvet­ta palkata ketään. Jotkut oikeis­to­laiset toki pitävät ajatuksesta.

    Suh­dan­nekuopan jäl­keen pitää toki miet­tiä, miten saadaan työt­tömät töi­hin muutenkin kuin orjapal­ka­lla, jol­la työ­nan­ta­jille jää voit­toina enem­män käteen kuin työn­tek­i­jälle. Samal­la voisi sit­ten nos­taa vero­tus­ta, kun nähtävästi kestävyys­va­je on pelkkä verot­ta­mat­ta jät­tämisel­lä itse aiheutet­tu tekosyy ajaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta alas.

    Vähän vain epäi­lyt­tää täm­möi­nen sup­ply-side ‑kat­san­tokan­ta, kun trick­le-down ei ole rapakon takana tehnyt muu­ta kuin kur­jis­tanut keskilu­okan ja tuot­tanut mil­jardööre­jä, jot­ka ovat sotke­neet sekä tiedonväl­i­tyk­sen että poli­ti­ikan ja tuot­ta­neet globaalis­sa mit­takaavas­sa määrät­tömästi vahinkoa.

  98. Mik­sei laitet­tu kun­non vero­ja kivi­hi­ilelle ja luovut­tu CHP-tuotan­non veroe­dus­ta (puo­let CO2-päästöistä anteeksi) ? 

    Nythän jo teol­lisu­usjo­hta­jatkin ovat tänään vedonneet Helsinki­in, että se luopuisi 90% fos­si­il­isil­la tuote­tus­ta ener­gias­taan. Mallia löy­ty­isi Tukhol­mas­ta tai Itä-Suomes­ta (KSS Ener­gia), jot­ka tuot­ta­vat yli 70% ener­gias­taan uusi­u­tuvil­la lähteillä.

    Helsin­gin Ener­gialaitok­sel­la on myöskin suuri Venäjä riip­pu­vu­us ! Kaa­sus­ta 100% ja kivi­hi­ilestä val­taosa tulee Venäjältä.

    1. CHP-tuotan­nol­la ei ole veroe­t­ua vaan ran­gais­tusvero, joka kohdis­tuu hukkaläm­mön tal­teenot­toon. Pelkän sähkön tuotan­nos­sa polt­toaine on vero­ton­ta. Läm­mön­tuotan­non veroksi tulisi laskea vain se polt­toaineen kulu­misen lisä, jon­ka hukkaläm­mön tal­teenot­to 120-asteise­na aiheuttaa.

  99. Olen eri mieltä, en ymmär­rä ajatteluasi.

    CHP-tuotan­non veroe­tu (puo­litet­tu mak­su CO2-päästöistä) oli esitet­ty ympäristölle haitallise­na tuke­na VM:n lis­tas­sa Aamule­hdessä muu­ta­ma päivä sit­ten ! Muis­taak­seni 64 miljoon­aa euroa/vuosi. Se on omi­aan lisäämään kivi­hi­ilen käyt­töä. No todel­lisu­udessa se on veroe­tu eikä varsi­nainen tuki.

    Kivi­hi­iltä pitäisi verot­taa myös sähkön­tuotan­nos­sa. Tässä mielessä EU:n vaa­timus sähkön tuotan­non polt­toainei­den verot­to­muudessa on jär­jetön. Ilmeis­es­ti peräisin Sak­san ja muiden kivi­hi­il­i­maid­en vaatimuksesta.

    Toiv­ot­tavasti Helsin­ki nyt jotenkin pääsee eroon kivi­hi­ilestä, eikä puo­lus­tele sitä kaikin keinoin.

  100. anonyy­mi: Työn teet­tämi­nen ei ole teet­täjälle kan­nat­tavaa, ellei työlle ole kysyntää.

    Oman maan tuot­tei­den kysyn­tää voi lisätä ainakin kahdel­la taval­la, pudot­ta­mal­la tuotannon/tuotteiden hin­ta takaisin kil­pailukykyiselle tasolle (“oikeis­to­lainen malli”) tai tar­joa­mal­la lisää rahaa kulutet­tavak­si (“elvy­tys­malli”).

    Ei kukaan palkkaa työn­tek­i­jöitä sil­lä välin, kun odotel­laan talouden piristyvän.

    Työn­tek­i­jöitä voi palkata esimerkik­si sil­loin, kun fir­ma näkee, että kysyn­tä tulee kas­va­maan, kos­ka sen tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat, ja sil­lä on mah­dol­lisu­us myy­dä tuot­tei­ta halvemmalla.

    Työ­nan­ta­jille on yksinker­tais­es­ti järkeväm­pää kääriä veronalen­nuk­ses­ta syn­tyvät lisävoitot omaan tasku­un kuin alen­nel­la hin­to­ja (eli katet­ta) tai palkata työn­tek­i­jöitä, kun ker­ran van­hoil­lakin kat­taa nykyisen kysynnän.

    Kuu­lostaa tyh­mältä pumpa­ta rahat ulos fir­mas­ta ja kui­h­dut­taa fir­ma. Tämä on fir­man omis­ta­jille aina ja joka tilanteessa mah­dolli­nen strate­gia, mut­ta yleen­sä fir­man kasvu ja jatku­va rahanteko kiin­nos­taa enemmän.

    Pitää myös miet­tiä työ­nan­ta­jien moti­ivei­ta eikä kuvitel­la siel­lä ensisi­jais­es­ti (tai tois­si­jais­es­tikaan) ajatelta­van kansantaloutta.

    Aivan. “Oikeis­to­lainen malli” nojaa juuri täl­laiseen markki­noil­la tapah­tu­vaan kil­pailu­un, eikä edel­lytä fir­man johta­jil­ta kansan­talouden pohtimista tai siihen sat­saamista. “Elvy­tys­malli” merk­it­see usein rahan pump­paamista poli­itikko­jen määräämille tahoille (tai fir­mo­jen hei­dän korvi­in­sa kuiskut­tamille tahoille).

    Ken­ties se ei toi­mi pysyvästi, mut­ta nyt nimeno­maan ollaan suhdannekuopassa.

    Kuu­den vuo­den laskusuh­danne tarkoit­ta­nee aika laveaa ja lev­eää “kuop­paa”. 🙂

    Jos työlle ei ole lisäkysyn­tää, päädytään vain jaka­maan rahaa ylös saa­mat­ta sille mitään vasti­neek­si, kos­ka kenel­läkään ei ole tarvet­ta palkata ketään. Jotkut oikeis­to­laiset toki pitävät ajatuksesta.

    Kuu­lostaa elvyt­tämiseltä. Elvy­tys taitaa kyl­lä olla keskimäärin enem­män vasem­mis­ton kuin oikeis­ton suosiossa. 😉

  101. Juho Laatu: Työn­tek­i­jöitä voi palkata esimerkik­si sil­loin, kun fir­ma näkee, että kysyn­tä tulee kas­va­maan, kos­ka sen tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat, ja sil­lä on mah­dol­lisu­us myy­dä tuot­tei­ta halvemmalla.

    Tot­ta kai, mut­ta vero­jen lasku ei paljoa hin­toi­hin vaiku­ta. Hin­to­ja myöskin las­ke­taan vas­ta, kun siitä nähdään ole­van hyö­tyä. Veronalen­nuk­set jo itsessään kas­vat­ta­vat voit­tomar­gin­aale­ja, joten hin­nanalen­nusten luo­man kysyn­nän pitäisi siis tuot­taa omis­ta­jalle suurem­paa voit­toa kuin rahan suo­ra lait­ta­mi­nen osinkoihin.
    On myös hyvin mah­dol­lista, että olemme vero­jen suh­teen jo opti­min ala­puolel­la, jol­loin kaik­ki veronalen­nuk­set ovat kokon­aisu­udelle haitallisia.

    Kuu­lostaa tyh­mältä pumpa­ta rahat ulos fir­mas­ta ja kui­h­dut­taa firma.

    Kun kysyn­tä on alhaal­la, tämä on ilmaista rahaa. Fir­man pankki­tilin liho­tus on enim­mäk­seen hyödytön­tä, jos investoin­tien tekemiseen ei ole halua eikä sitä löy­tynyt viime nousukaudel­lakaan, vaik­ka kysyn­nän kasvu olisi sitä edellyttänyt.
    Suo­ma­laisen yhteiskun­nan men­tal­i­teet­ti valitet­tavasti tun­tuu seu­raa­van suuria ikälu­okkia ja nyt ollaan siinä vai­heessa, jos­sa ote­taan ren­nos­ti ja kulute­taan aikaisem­min kerät­ty omaisu­us ja investoin­nit eli ollaan eläkkeellä.

    Kuu­den vuo­den laskusuh­danne tarkoit­ta­nee aika laveaa ja lev­eää “kuop­paa”.

    Pahin sit­ten 30-luvun ja sil­loin sen­tään älyt­ti­in jos­sain vai­heessa alkaa elvyt­tää. Se, etteivät ihmiset kuole kaduil­la nälkään ei suinkaan tarkoi­ta sitä, etteikö tilanne olisi ollut paha alus­ta asti.

    Kuu­lostaa elvyt­tämiseltä. Elvy­tys taitaa kyl­lä olla keskimäärin enem­män vasem­mis­ton kuin oikeis­ton suosiossa.

    Erona vain se, että elvy­tys toimii. Rahan jakami­nen niille, jot­ka eivät sitä kulu­ta, taas ei, mut­ta on oikeis­ton mieleen — saa­vathan rahan hei­dän mielestään sen ansait­se­vat tahot.

  102. anonyy­mi: Veronalen­nuk­set jo itsessään kas­vat­ta­vat voit­tomar­gin­aale­ja, joten hin­nanalen­nusten luo­man kysyn­nän pitäisi siis tuot­taa omis­ta­jalle suurem­paa voit­toa kuin rahan suo­ra lait­ta­mi­nen osinkoihin.

    Tilanteessa jos­sa fir­man tuot­teet eivät käy kau­pak­si markki­noil­la, opti­mis­trate­gia ei ole voit­to­jen jakami­nen omis­ta­jille, vaan kil­pailukyvyn palaut­ta­mi­nen hin­to­ja alentamalla.

    Pahin sit­ten 30-luvun ja sil­loin sen­tään älyt­ti­in jos­sain vai­heessa alkaa elvyttää.

    Elvyt­tämin “jos­sain vai­heessa” kyl­lä käy, jos vai­he on lyhyt. Yleen­sä järkevä vai­he on juuri lyhyek­si olete­tun laman iskiessä. En usko että 30-luvun laman lopus­sa oli enää varaa juurikaan elvyt­tää (ker­ro jos tiedät parem­min). Yleen­sä tuol­laiset vapaat varat on käytet­ty jo paljon aiemmin.

    Kuu­den vuo­den jatku­va elvy­tys ei ole järkevää. Elvy­tyk­sen idea­han on syödä het­ken aikaa enem­män kuin tien­aa. Hyvä pikakik­ka joskus, mut­ta pitkäaikaise­na var­ma velka-ansa.

    Erona vain se, että elvy­tys toimii. Rahan jakami­nen niille, jot­ka eivät sitä kulu­ta, taas ei, mut­ta on oikeis­ton mieleen – saa­vathan rahan hei­dän mielestään sen ansait­se­vat tahot.

    Kuten jo totesin, elvy­tyk­sen voi nähdä het­kel­lisenä syömisenä enem­män kuin tien­aa. Keskustele­mamme “oikeis­to­lainen” malli toimii myös. Siinä idea on syödä korkein­taan niin paljon kuin tien­aa. Se toimii pitkäaikaise­na ratkaisuna. Elvy­tys ei. Syömi­nen korkein­taan niin paljon kuin tien­aa on vält­tämätön pitkän tähtäi­men ehto toimi­valle taloudelle.

    “Oikeis­to­laisen” mallin filosofia ei tietenkään ole kerätä rahaa “oikeis­to­laisille” piireille, vaan pitää pitää syömisen ja tien­aamisen suhde terveenä.

    (Ilmaus “rahan jakami­nen rikkaille” on vain “vasem­mis­to­lainen” ilmaus, joka pyrkii esit­tämään “oikeis­to­laisen” mallin mah­dol­lisim­man huonos­sa val­os­sa. Ehkä esitämme kaik­ki mallit niiden aiot­tua tarkoi­tus­ta kuvaaval­la taval­la emmekä vastapuolen pro­pa­gan­dan kautta.)

    Nykyään elvy­tys­tä perustel­laan usein myös sil­lä, että jatku­van kasvun tilanteessa otet­tu vel­ka kuit­taan­tuu pian pois, kun nousukausi nos­taa talouden volyymin uudelle tasolle, ja vero­tu­lo­ja saadaan taas run­saasti ver­rat­tuna otet­tun velka­an. Tämäkin malli toimii vain sil­lä ole­tuk­sel­la, että lamakuopan koko ja elvy­tyk­sen kesto ovat pieniä suh­teessa odotet­tavis­sa ole­van nuo­sukau­den kokoon. Vihreiltä poli­itikoil­ta en täl­laisia perustelui­ta hyväksy, sil­lä hei­dän ei tulisi tukea tuol­laista talouden volyymin jatku­vaa kasvua. Pelkkä tuulimyl­ly­te­ol­lisu­u­den kasvu ei tähän kikkaan riitä, vaan tässä olete­taan selvästi myös luon­toa kulut­ta­van talouden kasvavan.

  103. Vasem­mis­to­laiset tykkäävät tui­jot­taa kokon­aiskysyn­tää, kos­ka sil­loin ei tarvitse tehdä mitään.

    Se nyt vaan ei toimi.

  104. Sylt­ty:
    Vasem­mis­to­laiset tykkäävät tui­jot­taa kokon­aiskysyn­tää, kos­ka sil­loin ei tarvitse tehdä mitään.

    Se nyt vaan ei toimi.

    … eivätkä viit­si määritel­lä, mitä “kokon­aiskysyn­tää” he tarkoit­ta­vat. Ei kai se kokon­aiskysyn­tä Suomes­sa koko peliä ratkaise.

    Ymmärtääk­seni kokon­aiskysyn­tä Kiinas­sa on kas­vanut koko ajan, USA:ssa jo pitkään ja jopa EU:ssakin jonkin aikaa. Olisi syytä huolestua, mik­si emme mil­lään pääse mukaan.

  105. anonyy­mi: Erona vain se, että elvy­tys toimii.

    Elvy­tyk­sessä on siinäkin suun­tau­tu­misongel­ma. Elvy­tys paran­taa koti­maista työl­lisyyt­tä vain siltä osin, kun elvy­tyk­seen käytet­ty raha val­uu koti­maiseen kysyn­tään. Näin­hän ei mitenkään sat­apros­ent­tis­es­ti käy, kos­ka osa rahas­ta väistämät­tä painuu ulkomaille.

    Kulu­tuk­sen ulko­mainen osu­us on Suomen kaltaises­sa kansan­taloudessa vieläpä aika suuri. Toki kau­pas­ta oste­tun taulutele­vi­sion hin­nas­ta jää iso osa Suomeen, mut­ta siinä laskel­mas­sa pitäisi kuitenkin kat­soa vain työl­lisyys­vaiku­tus­ta (esimerkik­si arvon­lisävero kyl­lä jää koti­maa­han, mut­ta se ei ole net­toelvy­tys­tä muutenkaan). Mikäli elvy­tyk­sen kohde päät­tää lähteä Thaimaan-loma­lle elpymään, hyö­ty on negatiivinen.

    Jos elvy­tyk­sel­lä (oli se sit­ten rahan jakamista jon­nekin tai vero­jen laskemista) halu­taan paran­taa työl­lisyyt­tä, elvy­tyk­sen pitää kohdis­tua jol­lakin taval­la koti­maiseen työn­tekoon. Siinä kuitenkin tulee äkkiä ongel­ma eteen, kun meil­lä ei ole mon­es­takaan syys­tä varaa men­nä mihinkään pro­tek­tion­is­tiseen malliin.

    Tässä suh­teessa tilanne on ollut men­neinä vuosikym­meninä aivan eri­lainen. Jos nyt halu­taan elvyt­tää jotenkin vaikut­taval­la taval­la, elvy­tyk­sen pitää paran­taa suo­ma­laisen työn kil­pailukykyä. Elvy­tys­ra­haa tosin on nyt jo vaikea löytää, mut­ta jos sitä rahaa olisi, niin sosi­aal­i­tur­van ja työn­teon nyky­istä parem­pi yhdis­tämi­nen voisi olla yksi järkevä kohde, samoin työn veroki­ilan kaventaminen.

    Ilmeis­es­ti ain­oa tapa päästä tästä glob­al­isaa­tion tuo­mas­ta koti­maisen kysyn­nän prob­lemati­ikas­ta eteen­päin on vah­van palvelusek­torin luomi­nen. Suo­ma­laisen kengänki­il­lot­ta­jan hom­mia on paha ulkois­taa Kaakkois-Aasiaan.

  106. Viherinssi: Elvy­tys­ra­haa tosin on nyt jo vaikea löytää, mut­ta jos sitä rahaa olisi, niin sosi­aal­i­tur­van ja työn­teon nyky­istä parem­pi yhdis­tämi­nen voisi olla yksi järkevä kohde, samoin työn veroki­ilan kaventaminen.

    Van­hana­jan työl­listäm­si­työt voisi­vat olla mon­es­sakin suh­teessa toimi­va ratkaisu. Siitä vain yleishyödyl­lisiä raken­nus­pro­jek­te­ja yms. tekemään.

    Ilmeis­es­ti ain­oa tapa päästä tästä glob­al­isaa­tion tuo­mas­ta koti­maisen kysyn­nän prob­lemati­ikas­ta eteen­päin on vah­van palvelusek­torin luominen.

    Olen sen ver­ran van­hakan­tainen laskelmis­sani, että vihrei­den usein mainit­se­maan palveluyk­teiskun­taan en oikein luo­ta. Se että sul­je­tus­sa yksikössä yksi kiil­lot­taa toisen kengät ja se toinen leikkaa sen ensim­mäisen hiuk­set ei tuo ruokaa pöytään. Tuon kaltaiset palve­lut ovat enem­mänkin jo kerä­tyn arvon­lisän jakamista yksikön asukkaiden kesken (pomo käyt­tää siivoo­jaa, jot­ta voi tehdä säästyneel­lä ajal­la lisää pomon töitä).

  107. Viherinssi: Ilmeis­es­ti ain­oa tapa päästä tästä glob­al­isaa­tion tuo­mas­ta koti­maisen kysyn­nän prob­lemati­ikas­ta eteen­päin on vah­van palvelusek­torin luomi­nen. Suo­ma­laisen kengänki­il­lot­ta­jan hom­mia on paha ulkois­taa Kaakkois-Aasiaan.

    Juho Laatu: Tuon kaltaiset palve­lut ovat enem­mänkin jo kerä­tyn arvon­lisän jakamista yksikön asukkaiden kesken (pomo käyt­tää siivoo­jaa, jot­ta voi tehdä säästyneel­lä ajal­la lisää pomon töitä).

    Palvelu­jen vien­ti on nykyään merkit­tävä vientituotekin.

    Englan­nin vien­nistä jopa 40 % on palvelu­jen vientiä.Eikä kysymys ole kengänki­il­lo­tuk­ses­ta vaan rahoi­tus-ja vaku­u­tus­toim­i­nan­nan tuot­tei­den viennistä

    Suomes­sa ajatel­lan palvelui­ta hyvin ahtaasti ja palvelul­la käsitetään vain kengänki­il­lo­tus ja siivous.

    Sak­sa edus­taa EU:n toista päätä eli vien­ti on pää­soin tavaraa ja palvelu­jen vineti vähäistä.

    Alike­hit­tyneisi­in ja vain vähä­tuot­toisi­in palve­lu­tuot­teisi­in keskit­tymisen vuok­si joudumme tais­tele­maan tavaratuotan­non alueel­la, jos­sa mah­doll­si­u­udet kil­pail­la heikkenevät koko ajan Suomen syr­jäisyy­den ja pienen koti­markki­nan vuoksi

  108. Juho Laatu: Se että sul­je­tus­sa yksikössä yksi kiil­lot­taa toisen kengät ja se toinen leikkaa sen ensim­mäisen hiuk­set ei tuo ruokaa pöytään. Tuon kaltaiset palve­lut ovat enem­mänkin jo kerä­tyn arvon­lisän jakamista yksikön asukkaiden kesken (pomo käyt­tää siivoo­jaa, jot­ta voi tehdä säästyneel­lä ajal­la lisää pomon töitä).

    Meiltä ei ihan oikeasti lopu se pöy­dässä ole­va leipä nykyisel­läkään tuotan­nol­la ihan äkkiä. Pystymme kyl­lä tuot­ta­maan hyvän peruselin­ta­son kaikille ja paljon ylikin.

    Mata­latuot­tois­t­en palvelu­iden lisäämi­nen aut­taa sen yli­jäämän pitämisessä koti­maises­sa kysyn­nässä ja paran­taa tulon­jakoa aiheut­ta­mat­ta ei-toiv­ot­tu­ja kan­nustin­vaiku­tuk­sia. Tässä jaos­sa häviäjiä ovat esimerkik­si taulutele­viso­valmis­ta­jat ja thaimaalaiset lomakylät.

    Asian voi ajatel­la niin päin, että jos nyt työt­tömänä ole­vat tekevät jotain jonkun mielestä hyödyl­listä, niin saamme samal­la rahal­la jol­lain taval­la parem­paa, vaikkei jokin ulkois­es­ti tarkastel­tu euromääräi­nen kansan­talouden tuot­tavu­us kas­vaisikaan. Pöy­dässä on yhtä paljon ruokaa kuin ennekin, mut­ta sen lisäk­si kengät kiiltävät ja tuk­ka on siisti. Tuot­tavu­u­den käsite on tässä kuitenkin kovin vaikea, kos­ka palve­lut tuot­ta­vat hyv­in­voin­tia, palkka­sum­ma kas­vaa, jne.

    (Suluis­sa mainit­se­masi mekanis­mi sen sijaan voi jopa — pomos­ta riip­puen — kas­vat­taa jaet­ta­van kakun kokoakin.)

  109. Liian van­ha:
    Palvelu­jen vien­ti on nykyään merkit­tävä vientituotekin.

    Aivan. Tietyn yksikön rajo­jen yli tapah­ti­va palvelu­iden vien­ti on tuon yksikön kannal­ta nor­maalia vien­ti­toim­intaa. Osa palveluik­si kut­su­tu­ista hom­mista on myös uut­ta tuot­tavaa työtä (esim. talon tai ohjel­man suun­nit­telu) eikä vain tuo­to­sten jakamista palvelui­ta välit­tämäl­lä (esim. siivoami­nen toisen puolesta).

    Englan­nin vien­nistä jopa 40 % on palvelu­jen vientiä.Eikä kysymys ole kengänki­il­lo­tuk­ses­ta vaan rahoi­tus-ja vaku­u­tus­toim­i­nan­nan tuot­tei­den viennistä

    Kai esimerkik­si pörssin ympäril­lä tapah­tu­vat palve­lutkin pitää laskea lievästi uut­ta tuot­tavak­si työk­si. (myös pieni määrä lisäar­voa suh­teessa suuri­in siir­reltävi­in rahamääriin)

    Alike­hit­tyneisi­in ja vain vähä­tuot­toisi­in palve­lu­tuot­teisi­in keskit­tymisen­vuok­si joudum­metais­tele­maan tavaratuotan­non alueel­la, jos­sa mah­doll­si­u­udet kil­pail­la heikkenevät koko ajan Suomen syr­jäisyy­den ja pienen koti­markki­nan vuoksi

    Viime aikoina ehkä näyt­tävin suo­ma­lainen uusi vien­ti­te­ol­lisu­ude ala on ollut peli­te­ol­lisu­us. Ehkä kyse on palveluista, kun pelit oste­taan nykyään paljolti verkosta.

  110. Liian van­ha: Englan­nin vien­nistä jopa 40 % on palvelu­jen vientiä.Eikä kysymys ole kengänki­il­lo­tuk­ses­ta vaan rahoi­tus-ja vaku­u­tus­toim­i­nan­nan tuot­tei­den viennistä
    Suomes­sa ajatel­lan palvelui­ta hyvin ahtaasti ja palvelul­la käsitetään vain kengänki­il­lo­tus ja siivous.

    Olen samaa mieltä siitä, että Suo­mi tarvit­see korkean tuot­tavu­u­den palvelu­iden vien­tiä nyky­istä enem­män, ts. mei­dän pitää viedä suo­ma­laista osaamista vielä aktiivisemmin.

    Yksit­täisen englan­ti­laisen numeron ver­taami­nen Suomeen voi kuitenkin johtaa hiukan harhaan kolmes­takin syystä:

    - Tieto 40 %:n osu­ud­es­ta ei koske koko Iso-Bri­tan­ni­aa (jos­sa luke­ma on noin 15 % kokon­aisvi­en­nistä, Suomes­sa yli 25%).

    - Rel­e­vantimpi luke­ma on palvelu­vi­en­nin osu­us BKT:sta (Iso-Bri­tan­nia noin 5 %, Suo­mi yli 10 %).

    - Iso-Bri­tann­ian palvelu­vi­en­ti on isol­ta osin his­to­ri­al­li­sista syistä Lon­don Cityn finanssisek­torin tuot­ta­maa ja siten vaikeasti kopioitavaa.

    Suo­mi on aika hyvin ase­moitunut palvelu­vi­en­nis­sä kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna, mut­ta mei­dän palvelu­vi­en­timme on isol­ta osin sidot­tu tavar­avi­en­ti­imme. Hyvät inno­vaa­tiot siitä dilem­mas­ta eteen­päin pääsemisek­si ovat kullanarvoisia.

  111. Viherinssi: Meiltä ei ihan oikeasti lopu se pöy­dässä ole­va leipä nykyisel­läkään tuotan­nol­la ihan äkkiä. Pystymme kyl­lä tuot­ta­maan hyvän peruselin­ta­son kaikille ja paljon ylikin.

    Olen samaa mieltä siitä, että Suo­mi kyke­nee kyl­lä jär­jestämään hyvän peruselin­ta­son kansalaisilleen hel­postikin. Vihrei­den viit­tauk­sis­sa “palveluy­hteiskun­taan” pelkään sitä, että he halu­a­vat muut­taa hit­sar­it par­tureik­si ja usko­vat talouden säi­lyvän ennal­laan. Tuol­lainen lisäar­voa tuot­ta­van työn vai­h­t­a­mi­nen arvoa jakavaan työhön voi (liial­lise­na) jät­tää talouden tyhjän päälle.

    Mata­latuot­tois­t­en palvelu­iden lisäämi­nen aut­taa sen yli­jäämän pitämisessä koti­maises­sa kysyn­nässä ja paran­taa tulon­jakoa aiheut­ta­mat­ta ei-toiv­ot­tu­ja kan­nustin­vaiku­tuk­sia. Tässä jaos­sa häviäjiä ovat esimerkik­si taulutele­viso­valmis­ta­jat ja thaimaalaiset lomakylät.

    Jos ver­rataan työtön­tä ja työl­lis­tet­tyä par­turia, palvelun tar­joami­nen voi tosi­aan houkutel­la rahaa jäämään Suomeen. Jos olete­taan tiuk­ka talousti­lanne, jos­sa talout­ta halu­taan kas­vat­taa, hit­sarin työl­listämi­nen on vielä parem­pi ratkaisu (rahan houkut­telemisen lisäk­si tuot­tei­ta kai myy­dään ulko­maillekin, tai tuot­teil­la kor­vataan tuon­toa ulko­mail­ta, tai tuot­teet aut­ta­vat tekemään muiden suo­ma­lais­ten työtä tehokkaammaksi).

    Asian voi ajatel­la niin päin, että jos nyt työt­tömänä ole­vat tekevät jotain jonkun mielestä hyödyl­listä, niin saamme samal­la rahal­la jol­lain taval­la parem­paa, vaikkei jokin ulkois­es­ti tarkastel­tu euromääräi­nen kansan­talouden tuot­tavu­us kas­vaisikaan. Pöy­dässä on yhtä paljon ruokaa kuin ennekin, mut­ta sen lisäk­si kengät kiiltävät ja tuk­ka on siisti. Tuot­tavu­u­den käsite on tässä kuitenkin kovin vaikea, kos­ka palve­lut tuot­ta­vat hyv­in­voin­tia, palkka­sum­ma kas­vaa, jne.

    Työt­tömät kan­nat­taa ehdot­tomasti työllistää.

    Kenkien kiil­to ja tukan siisteyskin voidaan tulki­ta pienek­si lisäar­vok­si, vaik­ka tiukin (viherei­den?) palveluy­hteiskun­nan tulk­in­tani viit­taakin palvelui­hin, joil­la vain kor­vataan itse tehty siivoami­nen toisen tekemäl­lä siivoamisel­la (= ei lisäar­voa). Raja ei siis ole tark­ka. Mut­ta jos siis tutkimme jotain tiet­tyä yksikköä (per­he, kun­ta, maa, maanosa), rajan yli käytäväl­lä kau­pal­la, luon­non resurssien hyö­dyn­tämisel­lä ja tuot­tei­den jalostus­ta­son nos­tamisel­la on oma vah­va lisäar­voa tuot­ta­va luon­teen­sa ver­rat­tuna tuo­ta lisäar­voa jakavaan sisäiseen palvelu­iden kierrättämiseen.

    Tuot­tavu­u­ta en halua laskea BKT:nä, sil­lä siinä mikä tahansa palvelu­iden tai soran lapi­oimi­nen kasas­ta toiseen “nos­taa” tuottavuutta.

    (Suluis­sa mainit­se­masi mekanis­mi sen sijaan voi jopa – pomos­ta riip­puen – kas­vat­taa jaet­ta­van kakun kokoakin.)

    Pomon ja siivoo­jan tapauk­ses­sa mallinnan toimin­nan tosi­aan niin, että vaik­ka siivoo­ja ei siinä mielessä tuo­takaan lisäar­voa, että pomo (ehkä) kykenisi siivoa­maan kotin­sa yhtä hyvin, siivoo­jan käyt­tämi­nen ja siivoo­jan työ on osa viisas­ta työn­jakoa, joka mah­dol­lis­taa suurem­man lisär­von tuot­tamisen toisaalla.

    Tässä mielessä myös puh­das­ta arvoa toisille jakavaa palve­lu­tar­jon­taa tarvi­taan, ja sitä kan­nat­taa har­ras­taa yhteiskun­nas­sa. Kuvaile­mani mah­dol­liset (vihrei­den?) palveluy­hteiskun­nan hai­tat tuli­si­vat esi­in vas­ta tilanteessa, jos­sa tuol­laisen työn määrä kas­vaa sen toiv­ot­tua ja toimiv­in­ta tasoa suurem­mak­si. Jos 100% työstä on sel­l­aista, kaik­ki kuol­e­vat nälkään. Puh­tai­ta palvelui­ta kan­nat­taa olla karkeasti ehkä juuri sen ver­ran, että saamme lisäar­voa tehokkaasti tuot­ta­vat yksilöt tuot­ta­maan sitä opti­mite­hol­laan. (Tämä pätee siis teo­reet­tises­sa mallis­sa, jos­sa lisäar­voa tuot­ta­vat työt ja sen tulok­sia jaka­vat palve­lut ovat kak­si täysin eril­listä ja puh­taak­si vil­jel­tyä kategoriaa.)

  112. Juho Laatu: Kuten jo totesin, elvy­tyk­sen voi nähdä het­kel­lisenä syömisenä enem­män kuin tien­aa. Keskustele­mamme “oikeis­to­lainen” malli toimii myös. Siinä idea on syödä korkein­taan niin paljon kuin tien­aa. Se toimii pitkäaikaise­na ratkaisuna. Elvy­tys ei. Syömi­nen korkein­taan niin paljon kuin tien­aa on vält­tämätön pitkän tähtäi­men ehto toimi­valle taloudelle.

    Pitkä tähtäin ei ole lyhyt tähtäin. Jostain syys­tä tämä ei mene sin­ulle perille.

    Jos lamas­sa lähde­tään leikkaa­maan tuloi­hin asti, aiheutetaan pait­si aivan jär­jetön­tä ja tarpee­ton­ta kär­simys­tä myös alen­tu­va kysyn­tä, mikä vaatii lisäleikkauk­sia, jne. Kutis­tu­va talous on kutis­tu­va talous. Oletet­tavasti jonkin­lainen tas­apain­oti­la tulee toki joskus vas­taan, mut­ta siinä vai­heessa on puoli kansaa kur­jis­tet­tu ja talous kutis­tet­tu paljon pienem­mäk­si. Sit­tenkään ei ole mitään takei­ta, että talous siitä lähtisi kasvamaan.

    Jos julki­nen taho ei toi­mi vas­ta­syk­lis­es­ti, se vain pahen­taa lamaa. Lamas­sa pitkä tähtäin on lyhyen tähtäi­men viholli­nen ja siten myös itsen­sä: Vaikkei lyhyt tähtäin lask­isikaan pitkän tähtäi­men kasvua (ei uskot­tavaa), se kuitenkin vähen­tää pitkässä tähtäimessä käytössä ole­via pääo­mia. Reaa­li­nen taso on siis alempi.

    Juho Laatu: Ilmaus “rahan jakami­nen rikkaille” on vain “vasem­mis­to­lainen” ilmaus, joka pyrkii esit­tämään “oikeis­to­laisen” mallin mah­dol­lisim­man huonos­sa valossa.

    Se pyrkii esit­tämään mallin seu­rauk­set siinä toden­näköisessä tapauk­ses­sa, ettei maagis­es­ti tapah­tu­va kysyn­nän kasvu pako­ta työl­listämään lisää ihmisiä. Käytän­nössä oikeis­to­lainen malli palk­it­see omis­tavaa luokkaa huonos­ta taloustilanteesta.
    Parhaim­mas­sakin tapauk­ses­sa alas tipahtel­e­va osu­us on turhan pien­tä. Huomionar­voista on myös se, että tämäkin “elvy­tys” pitää seu­raaval­la nousukaudel­la lopet­taa, jot­ta saadaan yli­jäämiä ja “kiristys­varaa” seu­raavaa lamaa varten. Vero­tus­ta ei voi­da määrät­tömästi leika­ta. Julkisen talouden on siis pakko toimia vas­ta­syk­lis­es­ti. Mik­sei se voisi tehdä sitä anta­mal­la rahaa työtä vas­taan alas, jos­sa raha tulee myös suurem­min osin käytet­tyä kulu­tuk­seen ja tuot­taa parem­man ker­toimen elvytykseen?

    Juho Laatu: Tilanteessa jos­sa fir­man tuot­teet eivät käy kau­pak­si markki­noil­la, opti­mis­trate­gia ei ole voit­to­jen jakami­nen omis­ta­jille, vaan kil­pailukyvyn palaut­ta­mi­nen hin­to­ja alentamalla.

    Jos tilanne on se, ettei kenel­läkään käy sen parem­min kau­pak­si, opti­mis­trate­gia saat­taa hyvinkin olla voit­to­jen kotiut­ta­mi­nen. Kil­pailukyky ei auta, jos kysyn­tää ei ole, eikä mar­gin­aale­ja kan­na­ta lähteä laske­maan pelkästään huvin vuok­si. Hin­nanalen­nuk­sil­la voitet­taval­la korkeam­mal­la markki­nao­su­udel­la pitäisi myös vähin­täänkin saa­da mar­gin­aalin häviöt kat­ta­va voit­to. Tässä talousti­lanteessa aja­tus on kyseenalainen.

    Liian van­ha: Englan­nin vien­nistä jopa 40 % on palvelu­jen vientiä.Eikä kysymys ole kengänki­il­lo­tuk­ses­ta vaan rahoi­tus-ja vaku­u­tus­toim­i­nan­nan tuot­tei­den viennistä

    Cityn tämän­hetki­nen toim­inta-aja­tus on aivan yhtä kestämät­tömäl­lä poh­jal­la kuin Wall Streetinkin ja se saat­taa hyvinkin olla jopa huonom­min sään­nel­ty. Seu­raavaa kri­isiä odotellessa..

    Juho Laatu: Kai esimerkik­si pörssin ympäril­lä tapah­tu­vat palve­lutkin pitää laskea lievästi uut­ta tuot­tavak­si työksi.

    Nois­sa luo­tu finanssi­tuot­to on vir­tu­aal­ista ja parasi­it­tista toim­intaa, joka ei juurikaan luo mitään reaal­i­talouden var­al­lisu­ut­ta — enim­mäk­seen ne tuot­ta­vat lisä­vaatei­ta jo ole­mas­sa ole­vaan arvoon. Käytän­nössä siel­lä pyöritetään yksi­ty­istä vero­tus­ta keskus­pankin jaka­mal­la puoli-ilmaisel­la velkarahalla.


    Maail­man­talouden nykyti­laan liit­tyen: http://krugman.blogs.nytimes.com/2014/04/09/stagnation-without-end-amen-wonkish/
    Elvy­tys­tä on pakko tehdä.

Vastaa käyttäjälle uusi kasvo täällä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.