Lisää lähiötä Vantaalle?

16.3.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En ole jostain syystä kunnolla tutustunut Kivistön suunnitteluun Vantaalla, vaikka olisi pitänyt. Sinne tehdään 30 000 asukkaan kaupunkia. Mitoitus OK, mutta Hesarissa tänään näytetty havainnekuva pani ihmettelemään. Ihanko oikeasti perinteinen lähiö 2010-luvulla?

Kun voi tehdä kokonaan uuden kaupungin jokseenkin neitseelliseen maahan, miksi ei tee kaupunkia vaan lähiön? Kaupungissa on keskusta, mielellään keskustana toimii tori, jonka varrella on paljon kauppoja ja palveluja; sellainen kun vaikka Hämeenlinnassa. Kaupungissa on katuja, ei teitä eikä kevyen liikenteen väyliä. Kaupunki on sellainen, josta ei tarvitse välttämättä poistua viikkoon, vaan siellä voi käydä koulua, töissä, kaupassa, kapakassa, kirjastossa ja vaikka missä.
Lähiö taas on sellainen, jonne työvoimaa varastoidaan siksi aikaa kun työpaikka on kiinni ja jonka suosituin paikka on asema, jota kautta lähiöstä pääsee pois.

Asunnoista saa edullisempia, kun rakennuksista on karsittu pois ylimääräisen kulmat ja ulokkeet, siis yksityiskohdat.

Espoo pilasi mahdollisuutensa Leppävaarassa, nyt Vantaa Kivistössä?

 

Kommentit

81 Vastausta artikkeliin “Lisää lähiötä Vantaalle?”

  1. Mikael kirjoitti 16.3.2014 kello 13:15

    Ja kummasti on juna-asema vähän sivussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. Ville kirjoitti 16.3.2014 kello 13:31

    Marja-Vantaan suunnitelma näytti aluksi kohtuullisen urbaanilta, harmi että Kivistössä on siitä aika vähän jäljellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. TimoT kirjoitti 16.3.2014 kello 14:02

    OS: “Asunnoista saa edullisempia, kun rakennuksista on karsittu pois ylimääräisen kulmat ja ulokkeet, siis yksityiskohdat.”
    Tästä ei kaavoittajan tarvitse välittää. Asunnon hinnat määräytyy pelkästään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Betonilokerikko maksaa asunnon ostajlle täsmälleen saman verran kuin tyylitalo.
    Grynderin katteesta tietysti kaikki kulmat ja ulokkeet on poissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  4. janimh kirjoitti 16.3.2014 kello 14:44

    Mikä Leppävaarassa meni pieleen? On palvelut, työpaikat, koulut.. Vai onko ongelma siinä että “yllättäen” sinne tullaan muualta töihin ja sieltä mennään muualle töihin. Koko ajatus työpaikka-asuminen yhdistelmästä on lähtökohdiltaan silmät sulkevan idealistinen. Hyvin harva voi (/haluaa) vaihtaa työpaikkaa sen mukaan minne muuttaa. Ja kun on jonnekin muuttanut, niin hyvin harva muuttaa työpaikkansa perässä PK-seudulla. (15v espoossa 1km säteellä asunut, sinä aikana 4 eri työpaikkaa, kaikki Helsingissä, työpaikkojen etäisyys toisistaan +10km, en ole kertaakaan edes harkinnut muuttavani työpaikan lähelle)

    Enemmän kiinnittäisin huomioita toiseen EI LAINKAAN yllättävään yksityiskohtaan grafiikkakuvassa “tulossa Jumbon kokoinen ostoskeskus, HOK-Elanto ja Kesko”. Hyvin pedattu taas!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  5. Kalle kirjoitti 16.3.2014 kello 16:07

    TimoT:
    …Betonilokerikko maksaa asunnon ostajlle täsmälleen saman verran kuin tyylitalo.
    Grynderin katteesta tietysti kaikki kulmat ja ulokkeet on poissa.

    Osuit ongelman ytimeen. Grynderivetoinen rakentaminen tuottaa vain sutta ja sekundaa. Grynderin ainoa tavoite on voiton maksimointi, ei asunnon tai toimitilan ostajan etu. Tämän takia mm. maanalaisia parkkipaikkoja rakennetaan liian vähän tarpeeseen nähden.

    Suomessa suositaan verotuksella suuria rakennusliikkeitä ja niiden grynderivetoista tuotantoa. Gryndereitä suositaan myös optimoimalla tontit suurille rakennusliikkeille. Helsingissähän nuosi kamala meteli, kun yksi pienempi rakentaja uskalsi tarjota Eiranrannasta (siis vanhasta jätevedenpuhdistamosta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2014 kello 19:54

    Vantaalla on eräänlainen puolikas HITAS-järjestelmä, jossa asunnon myyntihintaa ensimmäiselle ostajalle säädellään, mutta jatkossa hinta on vapaa. Siksi heikko laatu oikeasti alentaa myyntihintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Simo Melenius kirjoitti 16.3.2014 kello 16:22

    “Asunnot houkuttelevat myös hinnoillaan. Kesällä 2015 valmistuvien asuntojen hinta on Inkilän mukaan painettu noin 15 prosenttia tavallista alemmaksi.

    Hintaa on puristettu alas 27–75 neliön asunnoissa tehokkaalla tilankäytöllä.”

    Tää hintojen alas painaminen on mielenkiintoinen ilmaus. Eiks nää alaspainajat vois tulla käymään myös Helsinkiin?

    Toisekseen toi havainnekuva on taas ihan perinteinen. Harvalla on varaa asua helikopterissa, joten myös jalankulkijaperspektiivistä rendattu kuva esimerkiksi tuon kevyenliikenteenväylän aidan vierustalta olisi realistisempi näkökulma siihen, miltä se aukioita täynnä oleva lähiö oikeasti näyttää kaupungin katujen sijaan.

    Ja miksi tuo jo valmiiksi alas upotettu rata ei ole kannen alla siten, että välittömästi aseman päällä olisi tori, keskustaliikkeitä ja pikkukatuja joka suuntaan asemasta? Nythän tuo asema on lähiön etelä- ja länsilaidalla, eli paria taloa lukuunottamatta keskimäärin jokaisella uuden Kivistön asukkaalla on ihan pirun pitkä matka tallustaa junalle. Noita aukioita on tietty kiva ihailla räntäsateessa ylimääräiset kymmenen minuuttia töihin mennessä ja töistä tullessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  8. Pekka Pietilä kirjoitti 16.3.2014 kello 16:45

    Mitä järkeä on sanassa kaupunki?
    Netti vapauttaa ihmisen, mutta vaikeuttaa idealistien mahdollisuutta paimentaa äänestäjät idealistien elättäjiksi. Leipähän tulee työstä, jota tekee kunniottaen työn järjestänyttä tahoa ja sopimuksia, joita toimiala noudattaa. Näin järjestäytyneessä systeemissä oppii nopeasti, mitä merkitsee asuntojen runsas tarjonta ja vaihtoehtoiset alueet. Nyt kun aSUNTOJEN RESERVI HELSINGISSÄ ON SAMA kuin asunnottomien määrä, ei kiskurihintoja kaavoittaja, politrukki, puolueen grynderi järjestelmän seurauksena tarvitse maksaa. Vantaan uudet alueet tarjoavat etuna puhtaan ilman ja näin muuttajien lapsien ei tarvitse ryhtyä allergisiksi yskijöiksi jo teini-iässä, kuten käy keväisen nastarenkaiden jauhaman bitumi-kivipöly-kumi seoksen hönkijöiden. Kas, mitä ihmettelen? Miksi tästä keväisestä vaarasta osaa kertoa vain me, jotka eivät edes yritä kalastaa vihreydellä ääniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. AH kirjoitti 16.3.2014 kello 17:04

    Tuota edullisuutta asumalähiössä saadaan aikaan myös varsin nerokkaalla ratkaisulla:

    ”Kohtuuhintainen asuminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että esimerkiksi kolmen huoneen ja keittiön asunnon toiminnallisuudet on suunniteltu keskimääräisen kaksion neliömäärään ja vastaavasti kaksion yksiöön.”
    http://www.kiinteistolehti.fi/asuntomarkkinat/asuntomarkkinat/yit-tuo-asumiseen-kohtuuhintaisen-ratkaisun

    🙂 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. MIVa kirjoitti 16.3.2014 kello 17:20

    Helsingin ydinkeskustaa Vantaan Kivistöön?
    On sääli, että kaikki eivät vielä ymmärrä tuon tyylisen asumisen/elämisen hienouksia. Vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. SVA kirjoitti 16.3.2014 kello 17:49

    Kivistön tapauksessa näyttää torin, kivijalkakauppojen ja kohtaamispaikkojen tilalle tulevan kauppakeskus. En lähtisi vielä arvostelemaan kokonaisuutta, mutta asuntojen ja työpaikkojen yhteenliittymät taitavat olla kaipuuta aikaan jota ei enää ole. Vaikka lapsiperheitä ja nuoriapareja muuttaisikin Helsingin uusiin eteläisiin rantakohteisiin, työpaikat alkavat keskittyä kehäteiden varsille.

    Kivistön arvostelun sijaan haluaisin nähdä että jos ja kun Malmin kenttä rakennetaan siitä tehdään oikea pikkukaupunki nukkumalähiön sijaan. Saa nähdä miten eläväksi Helsinki saa uusia alueita jos kouluja, kirjastoja, lastentarhoja ja terveyspalveluja keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Silloin ei enää jää juurikaan mahdollisuuksia luoda elävää kaupunkikulttuuria.
    SVA: uusiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Risto Sirkkanen kirjoitti 16.3.2014 kello 17:56

    Hei Osmo,

    Kyllä minäkin melkoisesti ihmettelen viittaustasi Leppävaaran epäonnistumiseen samaan tapaan kuin edellinen nimimerkki janimh.

    Toki tarkastelen lausumaasi melkoisen värillisten lasien kautta,kun sain toimia Leppävaaran kehittymiseen ratkaisevasti vaikuttaneen Kauppa- ja oikeastaan kaupunkikeskus Sellon toteutushankkeen vetäjänä ja jatkokehittäjänä vv 2000-2010 sen sijoittajaomistajien Kevan, nyt Elon ja Eteran luottamushenkilönä.

    Sellon toteutuminen oli kyllä vasta ns alkusoitto Leppävaaran kehittymiselle Espoon suurimman kaupunginosan keskukseksi, sillä sen verran suurin odotuksin ovat eri toteuttajatahot osallistuneet Espoon käynnistämään parhaillaan kaupungin viranomaisvalmistelussa olevaan Suunnitteluvarauksen hakumenettelyyn, jonka tavoitteena on tiivistää ja tehostaa Leppävaaran aseman ja joukkoliikenneterminaalin toimintaa yhdistämällä ne ja Sellon pohjoispuoliset kaupungin omistamat tonttialueet uudeksi kaupunkikeskukseksi ohjelman mukaisine korkeine rakennuksineen.

    Asiassa mainitsemieni sijoittajaomistajien lukuun toimineena rohkenen sen verran paljastaa “kisassa” yhdessä Asuntosäätiön kanssa tekemämme ehdotuksen sisältöä, että siinä nuo esittämäsi ajatukset elävästä oikeasta kaupunkikeskuksesta on annetuissa puitteissa olleet keskeisiä ja muun muassa kävelyä ja kevyen liikenteentoimivuutta korostavia.

    Jatkuvan kehittymisen ideaan uskoen

    Risto Sirkkanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2014 kello 20:00

    Leppävaaran aiempi kaavoittaja näytti minulle katkerana, millaista siihen suunniteltiin. Sitten kuitenkin kaupunginjohtaja ilmoitti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annettava periksi. He halusivat maksimoida Sellon liikevaihdon sen sijaan että olisivat tehneet toimivaa kaupunkia.-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko Nummelin kirjoitti 16.3.2014 kello 18:05

    Kulttuurievoluutio on liikenteen kehittymisen myötä johtanut siihen, että on jotakin logistisia etuja siitä, että urbaanin “keskustamaisen” alueen ja haja-asutusalueen välissä on esikaupunkialue, mikäli keskusta-alueen ympäristö on tasankoa. Jos esikaupunkia ei siinä vielä ole, lähimmästä haja-asutusalueesta sellainen kehittyy.

    Kivistö sijaitsee tällä hetkellä suur-Helsingin taajama-alueen rajamailla ja soveltuu siksi paremmin lähiöksi kuin keskusta-alueeksi. Jos Kivistöstä tai muusta lentokentän läheisestä Vantaasta keskusta-aluetta kehitettäisiin, aiheuttaisi se vastaavasti paineita Seutulan ja yhä suurempien eteläisen Tuusulan osien “esikaupungistumiseen”.

    Minulla oli aikaisemmin sellainen käsitys Vihreiden kaupunkipolitiikasta, että tavoitteena oli vähentää yksityisautoilua julkisen liikenteen, etenkin raideliikenteen, edellytyksiä parantamalla sen lisäksi, että yksityisautoiluun kohdistettaisiin rajoitustoimia, mutta ajatus ihmisten sitomisesta paikalleen ja oletus, ettei edes suurkaupunkialueen sisällä olisi jatkossa tarvetta runsaalle vaikkakin sitten julkisilla kulkuvälineillä taitettavalle työmatkaliikenteelle, on aivan uusi ja huikean epärealistinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Janne kirjoitti 16.3.2014 kello 18:25

    janimh:
    Mikä Leppävaarassa meni pieleen?

    Ottaen huomioon postauksen otsikon ja sisällön veikkaisin se, että Leppävaara on lähiö vaikka se voisi olla jotain parempaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. juminy kirjoitti 16.3.2014 kello 18:41

    janimh: Mikä Leppävaarassa meni pieleen?

    janimh: Enemmän kiinnittäisin huomioita toiseen EI LAINKAAN yllättävään yksityiskohtaan grafiikkakuvassa “tulossa Jumbon kokoinen ostoskeskus, HOK-Elanto ja Kesko”. Hyvin pedattu taas!

    Just tää sama. Tai toki se riippuu mistä tykkää, mutta minulle ei ainakaan kauppakeskus ole kovin toivottava korvaamaan kaupungin keskustaa. Lienen toki Suomessa niin pienessä vähemmistössä, että ihan sama mitä mieltä olen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. Andy kirjoitti 16.3.2014 kello 18:46

    Olihan siellä YKSI kivijalkakauppa…

    Vantaalaiset ovat autoilevaa kauppakeskusporukkaa.
    Vaikka Tikkurilan keskustan kävelykatu on kiva, ei se vastaa elävyydeltään ollenkaan Vantaan kokoisen kaupungin keskustaa. Kaksi kahvilla taitaa kuitenkin löytyä kävelykadun varrelta, joten urbanismi on tulossa Vantaallekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Petteri Niskanen kirjoitti 16.3.2014 kello 20:28

    Ja miksi tuo jo valmiiksi alas upotettu rata ei ole kannen alla siten, että välittömästi aseman päällä olisi tori, keskustaliikkeitä ja pikkukatuja joka suuntaan asemasta?

    Ratahan on aseman kohdalla kannen alla. Aseman päällä on tori ja sen reunoilla taloja liikkeineen aivan kuten kirjoittaja esittää. Kaikista tiiviimmin rakennettu Kivistön keskusta tulee olemaan siinä aseman päällä radan molemmin puolin.

    Jonkinlainen havainnekuva aseman päältä löytyy täältä:

    http://uppaa.net/ca3bc

    Näkymä asemalta itään:

    http://uppaa.net/0b31a

    Ja näkymä itään vievältä kadulta takaisin aseman suuntaan:

    http://uppaa.net/4d1c4

    Hesarin julkaisema kuva on hieman enemmän itään asemalta. Siinä radan vieressä kulkee Hesan baanan kaltainen fillariväylä Aviapoliksen suuntaan, jonka tosin nopeasti katsomalla voi sotkea asemalaituriksi. Hesarin karttagrafiikasta taas puuttuu kokonaisuudessaan yleiskaavassa aseman ympärille merkitty C alue, eli keskustatoimintojen alue, koska toimittaja ei ilmeisesti ole osannut tulkita kaavamerkintöjä. Kyseinen keskustatoimintojen alue pitää sisällään asuntoja, kauppaa ja työpaikkoja. Aseman pohjoispuolella oleva vanha koulu puretaan ja sen tilalle rakennetaan asuntoja, mikä onkin mainittu grafiikkakartassa uuden koulun kohdalla.

    Kaavakartta:

    http://uppaa.net/bc055

    Kivistö on kunninhimoinen hanke, jonka suunnitteluvaiheessa on huomioitu Odenkin mainitsemat näkökulmat. Rakentaminen on kuitenkin pääsääntöisesti markkinavetoista, joten jvarmaan on tarvetta vahtia jatkuvasti ettei hienoja suunnitelmia karsita rakentamisen edetessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. Ylermi kirjoitti 16.3.2014 kello 21:49

    Vantaalaisista tulee ihan sitä porukkaa mitä heistä kaavoituksella tehdään. Tuskin yksikään vantaalainen on sinänsä halunnut mitään, vaan ovat muuttaneet valmiiseen. Se vain pitäisi ymmärtää, että kaikenlainen muu tarjonta estyy, jos tehdään kauppakeskus ja nukkumalähiötä. Yhtä lailla olisi hyvä tajuta, että harvaan rakennettu lähiö tarkoittaa sitä, että sen ympäristö tullaan rakentamaan ajanmittaan umpeen, kun tilaa tuhlataan valtavasti, eikä mitään isompia ulkoilumaastoja esimerkiksi jää jäljelle.

    Aika helposti lähtee Vantaalle lähiöterveiset, kun samaa tehdään yhä Helsingissäkin. Esimerkiksi Viikin alue hoidettiin Prismalla ja rakentamalla sen asiakkaille viereen lähiötä. Samalla meni merkittäviä luontoalueita ja Vantaanjoen maisemat. Ja onhan tässä ollut näitä muitakin vääntöjä, jossa autopuolue on saanut lähiönsä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  20. Panu Heinonen kirjoitti 16.3.2014 kello 22:11

    Näin suunnittelualan ihmisenä voin todeta, että suomalaisen kaupunkikehityksen pahin este on nykyaikainen kaavoitusjärjestelmä, jonka lähtökohtana on funktioiden erottaminen toisistaan.
    Toinen ongelma on se, että nykyrakennukset suunnitellaan liian valmiiksi etukäteen. Toimivassa kaupungissa on oltava tiloja joiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa suhteellisen helposti tarpeen mukaan. Kaupasta toimistoksi tai asunnoksi jnejne. Tämä ominaisuus vaikkapa lähiökerrostalossa estää tehokkaasti kaikenlaisen toiminnallisen kehityksen olemassa olevissa kiinteistöissä. Katsokaapa vaikka vanhojen kaupunkikeskustojen rakennuksia; kuinka moni toimisto- tai liiketila on täysin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan? Aika harva…

    Yksi resepti uuden, toimivan kaupungin kehittämiseksi olisi se, että lähes jokaiseen rakennukseen tulee rakentaa tilaa jonka käyttötarkoitusta ei ole etukäteen päätetty. Grynderin kannalta tällainen tila on tietysti kannattamatonta ja siksi vältettävää mutta toimivan kaupungin kannalta välttämätöntä. Tässä asiassa voisi olla julkisen sektorin paikka toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  21. Koti-isä kirjoitti 17.3.2014 kello 9:01

    Osmo Soininvaara:
    Leppävaaran aiempi kaavoittaja näytti minulle katkerana, millaista siihen suunniteltiin. Sitten kuitenkin kaupunginjohtaja ilmoitti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annettava periksi. He halusivat maksimoida Sellon liikevaihdon sen sijaan että olisivat tehneet toimivaa kaupunkia.-

    Leppävaaran keskusta = kauppakeskus, ei yhtään mitään muuta. Tämän voi jokainen käydä toteamassa vaikkapa kahden kauppakeskuksen osan välillä kulkevassa betonisessa tuulitunnelissa, Ratsusolassa, joka on ainut kulkuväylä “keskustan” läpi bussiasemalle. Joka puolestaan on hylätyn oloinen aukio kauppakeskuksen takapihalla.

    Näin käy, kun kaupungin keskustakin laitetaan palvelemaan yksinomaan Risto Sirkkasen edustamien “sijoittajaomistajien” mahdollisimman tehokasta rahan tuottamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  22. Tapio Peltonen kirjoitti 17.3.2014 kello 9:04

    Miksi betonilähiö? Eikös tuonne kannattaisi rakentaa sitä tiivismatalaa, kovan rahan townhouse-kortteleita kävelymatkan päähän asemasta, kerrostalolähiötä isommilla tehokkuusluvuilla ja silti oletuksella 1 auto/asuntokunta.

    Toki, jos ympäristö tehdään jalankulkijamittakaavaiseksi, automarketti istuu siihen heikosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Kalle kirjoitti 17.3.2014 kello 9:22

    MIVa:
    Helsingin ydinkeskustaa Vantaan Kivistöön?
    On sääli, että kaikki eivät vielä ymmärrä tuon tyylisen asumisen/elämisen hienouksia. Vai?

    Hyvin moni ymmärtää, mutta kun tuotantoa ei ole ollut sitten sotien! Moni ymmärtäisi myös tiivistä, kaupunkimaista pientaloasumista, mutta sitä ei ole rakennettu paria koe korttelia lukuunottamatta ollenkaan. Nuo koekorttelit taas ovat liian pieniä, jotta alueelle tulisi palveluja.

    Kaavoitus optimoidaan isoille rakentajille, joten asiakkaan tarpeet unohdetaan. Ongelma on perimmiltään pääomituksessa, joka omakotirakentamista lukuunottamatta on epäterveellä pohjalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. Anna-Liisa kirjoitti 17.3.2014 kello 10:40

    Olin 70-luvulla iäkkään äitini seuraneitinä kylpylämatkalla Romaniassa. Kylpylä sijaitsi maaseudulla. Kävin kävelyillä valtavan laajoilla ruohikkoalueilla, jotka osoittautuivat laitumiksi kun yhytin säikähdyksekseni sekä nauta- että hevoslaumat.

    Selvisin kuitenkin kylään asti, joka oli suomalaiseen silmään tiivis kaupunki: muutama kivitalo vieri vieressä, kivetyt kadut. Muutama kahvila ja joku kaupan oloinen.

    Jokainen tietää, minkälainen on suomalainen maalaismaisema: maatilojen päärakennuksia kilometrien päässä toisistaan, välissä peltoja ja laitumia. Joskus voi kohdata mäkitupalaisrykelmän, joka nykymuodossaan on idyllinen maalaiskylä, mikäli talot yhä ovat asuttuja ja varsinkin jos niihin on remontoitu vedet ja vessat.

    Tästä juontaa suomalainen yhdyskuntasuunnittelu juurensa.

    Ryhdyimme etsiskelemään Etelä-Suomen pikkukaupungeista uutta asuinpaikkaa, kun saimme tietää vanhan Helsingin asuntomme kuukausimaksujen nousevan meille ylivoimaisiksi hurjan putkiremontin ja tontinvuokran päätähuimaavan korotuksen jälkeen. Kyllästyneenä siihen, että Helsingissä oli – erinomaisesta julkisesta liikenteestä huolimatta! – väsyttävän pitkät matkat joka paikkaan, asetimme ehdottomaksi vaatimukseksi kävelymatkaetäisyyden kaikkiin palveluihin. Tällaisen sijainnin arvelimme löytyvän helposti, kun kaupunki on vanha ja pieni.

    Pari vuotta ajelimme monissa rannikkokaupungeissa ja päädyimme Kotkaan Kotkansaarelle. Se oli ainoa löytämämme kaupunkikeskusta, jossa kävellen pääsee kaikkien mahdollisten kauppojen ja palveluyritysten (ruoka- ja muu päivittäistavara, Alko, apteekki, kirjakauppa, vaatteet, kodintarvikkeet, silmälasit, kahvilat, verkko-operaattorit, kehysliike, kopiofirma jossa tulostus ja laminointi, asianajotoimistot, hautaustoimistot, ompelija… ) lisäksi lääkäriin (yksityiselle ja terveyskeskukseen, hammaslääkäriin) ja kirjastoon, Kelaan, verovirastoon, kaupungintaloon virastoineen, passitoimistoon. You name it, they’ve got it. Myös turisteille somistetut paraatipaikat ovat jalan (sic! pun intended) ulottuvilla.

    Muualla ei näin sitten ollutkaan. Esimerkiksi naapurin idyllisen Loviisan keskusta on sievä ja pittoreskisti pikkukaupunkimainen, mutta ei siellä voi elää ilman autoa. Keskustassa ei ainakaan kävijälle näy arjen välttämättömyyksiä.

    Jos hypoteesini Suomen vanhan asuttamistyylin vaikutuksesta yhdyskuntasuunnitteluun pitää kutinsa, saamme lähiöissämme odottaa kauan kaupunkienkin urbanisoitumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  25. anonyymi kirjoitti 17.3.2014 kello 11:05

    janimh: Mikä Leppävaarassa meni pieleen? On palvelut, työpaikat, koulut.. Vai onko ongelma siinä että “yllättäen” sinne tullaan muualta töihin ja sieltä mennään muualle töihin.

    Kysytkö tosissasi? Jotain selitystä varmaan voi löytyä aluetta halkovista kahdesta moottoritiestä ja junaradasta ja siitä, että vanhemman osan kylämainen tierakenne sen jakavine pääteineen lakkaa toimimasta kevyelle liikenteelle, kun autojen määrä vähänkään kasvaa, ja noin yleensäkin koko alueen uhraamisesta autoille.

    OS: Ihanko oikeasti perinteinen lähiö 2010-luvulla?

    Onko perinteinen lähiö siis sellaista, jossa ei ole muuta vihreää kuin pari istutettua puuta? Jos on, niin pidän enemmän tästä ei-perinteisestä lähiöstä, jota löytyy Helsingistä ja muualta Vantaalta.
    Sen perusteella miten paljon on näkyvissä pelkkää kivipintaa ja varjoisia paikkoja (vaikkei sitä havainnekuviin olekaan havainnollistettu) sekä autojen ehdoilla tehtyä tiestöä, tuo kyllä näyttää enemmän ns. kaupungilta à la Helsingin keskusta kuin kunnolliselta lähiöltä. Tuohan on kuin se jossain lähiövastaisessa postauksessa kehuttu townhouse-konsepti mutta kerrostaloilla eli siis aika paljon tiiviimpänä. Liekö sitten tällä tempulla kasvatettu asukastiheys ihannoidun tiiviistä townhouse-alueesta rikollisen väljän lähiön tasolle?

    Ylermi: Yhtä lailla olisi hyvä tajuta, että harvaan rakennettu lähiö tarkoittaa sitä, että sen ympäristö tullaan rakentamaan ajanmittaan umpeen, kun tilaa tuhlataan valtavasti, eikä mitään isompia ulkoilumaastoja esimerkiksi jää jäljelle.

    Jep. Tiivistäjäporukka haluaa aina pilata toisten elinympäristöt, koska kaupunki. Ei ymmärretä, ettei lähiö mitenkään välttämättä tarkoita kaavoittamista autojen ja autoilun ehdoilla. Kumma vain miten se kehuttu kaupunkimainenkin ympäristö aina rakennetaan autoilun ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  26. anonyymi kirjoitti 17.3.2014 kello 11:33

    janimh: Mikä Leppävaarassa meni pieleen? On palvelut, työpaikat, koulut.. Vai onko ongelma siinä että “yllättäen” sinne tullaan muualta töihin ja sieltä mennään muualle töihin.

    Kysytkö tosissasi? Jotain selitystä varmaan voi löytyä aluetta halkovista kahdesta moottoritiestä ja junaradasta ja siitä, että vanhemman osan kylämainen tierakenne sen jakavine pääteineen lakkaa toimimasta kevyelle liikenteelle, kun autojen määrä vähänkään kasvaa, ja noin yleensäkin koko alueen uhraamisesta autoille.

    OS: Ihanko oikeasti perinteinen lähiö 2010-luvulla?

    Onko perinteinen lähiö siis sellaista, jossa ei ole muuta vihreää kuin pari istutettua puuta? Jos on, niin pidän enemmän tästä ei-perinteisestä lähiöstä, jota löytyy Helsingistä ja muualta Vantaalta.
    Sen perusteella miten paljon Petteri Niskasen kuvissa on näkyvissä pelkkää kivipintaa ja varjoisia paikkoja (vaikkei sitä havainnekuviin olekaan havainnollistettu) sekä autojen ehdoilla tehtyä tiestöä, tuo kyllä näyttää enemmän ns. kaupungilta à la Helsingin keskusta kuin kunnolliselta lähiöltä. Tuohan on kuin se jossain lähiövastaisessa postauksessa kehuttu townhouse-konsepti mutta kerrostaloilla eli siis aika paljon tiiviimpänä. Liekö sitten tällä tempulla kasvatettu asukastiheys ihannoidun tiiviistä townhouse-alueesta rikollisen väljän lähiön tasolle?

    Ylermi: Yhtä lailla olisi hyvä tajuta, että harvaan rakennettu lähiö tarkoittaa sitä, että sen ympäristö tullaan rakentamaan ajanmittaan umpeen, kun tilaa tuhlataan valtavasti, eikä mitään isompia ulkoilumaastoja esimerkiksi jää jäljelle.

    Jep. Tiivistäjäporukka haluaa aina pilata toisten elinympäristöt, koska kaupunki. Ei ymmärretä, ettei lähiö mitenkään välttämättä tarkoita kaavoittamista autojen ja autoilun ehdoilla. Kumma vain miten se kehuttu kaupunkimainenkin ympäristö aina rakennetaan autoilun ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Anonyymi kirjoitti 17.3.2014 kello 11:37

    Osmo Soininvaara:
    Leppävaaran aiempi kaavoittaja näytti minulle katkerana, millaista siihen suunniteltiin. Sitten kuitenkin kaupunginjohtaja ilmoitti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annettava periksi. He halusivat maksimoida Sellon liikevaihdon sen sijaan että olisivat tehneet toimivaa kaupunkia.-

    Millaista sinne sitten alunperin suunniteltiin? Asuin aiemmin Leppävaarassa ja minusta se oli paras paikka missä on pk-seudulla asunut. Nyt puhun siis tuosta Leppäviidan ekokorttelin alueesta. Kivaa puistomaista kävelyaluetta ja kuitenkin Sello ravintoloineen ja kauppoineen parinsadan metrin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Marko Hamilo kirjoitti 17.3.2014 kello 12:11

    Mikko Nummelin:
    Kulttuurievoluutio on liikenteen kehittymisen myötä johtanut siihen, että on jotakin logistisia etuja siitä, että urbaanin “keskustamaisen” alueen ja haja-asutusalueen välissä on esikaupunkialue, mikäli keskusta-alueen ympäristö on tasankoa. Jos esikaupunkia ei siinä vielä ole, lähimmästä haja-asutusalueesta sellainen kehittyy.

    Kivistö sijaitsee tällä hetkellä suur-Helsingin taajama-alueen rajamailla ja soveltuu siksi paremmin lähiöksi kuin keskusta-alueeksi. Jos Kivistöstä tai muusta lentokentän läheisestä Vantaasta keskusta-aluetta kehitettäisiin, aiheuttaisi se vastaavasti paineita Seutulan ja yhä suurempien eteläisen Tuusulan osien “esikaupungistumiseen”.

    Minulla oli aikaisemmin sellainen käsitys Vihreiden kaupunkipolitiikasta, että tavoitteena oli vähentää yksityisautoilua julkisen liikenteen, etenkin raideliikenteen, edellytyksiä parantamalla sen lisäksi, että yksityisautoiluun kohdistettaisiin rajoitustoimia, mutta ajatus ihmisten sitomisesta paikalleen ja oletus, ettei edes suurkaupunkialueen sisällä olisi jatkossa tarvetta runsaalle vaikkakin sitten julkisilla kulkuvälineillä taitettavalle työmatkaliikenteelle, on aivan uusi ja huikean epärealistinen.

    Miksi sen esikaupungin pitää olla lähiömäinen, kun siitä voisi yhtä hyvin tehdä kaupunkimaisen? Tietenkään se ei olisi toiminnallisesti mikään keskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  29. åke kirjoitti 17.3.2014 kello 14:08

    janimh:

    Enemmän kiinnittäisin huomioita toiseen EI LAINKAAN yllättävään yksityiskohtaan grafiikkakuvassa “tulossa Jumbon kokoinen ostoskeskus, HOK-Elanto ja Kesko”. Hyvin pedattu taas!

    Helsingin keskustan liikkeen kuolevat. Ympärillä on jo niin monta ostoshelvettiä että ei sinne asti enää vaikeiden yhteyksien päähän kukaan jaksa. Tämähän jo näkyy joidenkin tunnettujen keskustan liikkeiden tuloksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. isoH kirjoitti 17.3.2014 kello 14:12

    etsiskelemään Etelä-Suomen pikkukaupungeista uutta asuinpaikkaa, kun saimme tietää vanhan Helsingin asuntomme kuukausimaksujen nousevan meille ylivoimaisiksi hurjan putkiremontin ja tontinvuokran päätähuimaavan korotuksen jälkeen. Kyllästyneenä siihen, että Helsingissä oli – erinomaisesta julkisesta liikenteestä huolimatta! – väsyttävän pitkät matkat joka paikkaan, asetimme ehdottomaksi vaatimukseksi kävelymatkaetäisyyden kaikkiin palveluihin. Tällaisen sijainnin arvelimme löytyvän helposti, kun kaupunki on vanha ja pieni.

    Olisi varmaan löytynyt lähempääkin: Esimerkiksi Osmon osin parjaamasta Leppävaarasta. Kaikki kaupallisetpalvelut, kirjasto, kulttuuritila, terveyskeskus yms. kävelyetäisyydellä. Helsingin keskustaan junalla 13 minuuttia. Lähellä myös yksi pääkaupunkiseudun suurimmista urheilupuistoista. NSN ja kymmenien muiden firmojen toimistot kävelyetäisyydellä Kehä I vieressä. Tiivistä, urbaania asumista, jonka rata tosin katkaisee kahteen osaan.

    Aina voi “lasi olla puoliksi tyhjä” ja toivoa vielä parempaa. Mutta eikö tässä olla jo melko lähellä Osmon visioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  31. Mikko Nummelin kirjoitti 17.3.2014 kello 14:44

    isoH: Olisi varmaan löytynyt lähempääkin: Esimerkiksi Osmon osin parjaamasta Leppävaarasta. Kaikki kaupallisetpalvelut, kirjasto, kulttuuritila, terveyskeskus yms. kävelyetäisyydellä. Helsingin keskustaan junalla 13 minuuttia. Lähellä myös yksi pääkaupunkiseudun suurimmista urheilupuistoista. NSN ja kymmenien muiden firmojen toimistot kävelyetäisyydellä Kehä I vieressä. Tiivistä, urbaania asumista, jonka rata tosin katkaisee kahteen osaan.

    Juuri näistä syistä ja lisäksi myös uutuuden vuoksi asunnot Leppävaarassa ovat erittäin kalliita aikaisemman kirjoittajan mainitsemaan Kotkaan verrattuna. Leppävaara on luonteeltaan keskusta-alueen ja lähiön välimuotoa ennemmin kuin täysin kumpaakaan näistä taajamatyypeistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Mikko Nummelin kirjoitti 17.3.2014 kello 15:13

    Marko Hamilo: Miksi sen esikaupungin pitää olla lähiömäinen, kun siitä voisi yhtä hyvin tehdä kaupunkimaisen? Tietenkään se ei olisi toiminnallisesti mikään keskusta.

    Asiaa todennäköisesti on tutkittu paljon, koska sen merkitys kaupunkisuunnittelulle on iso.

    Vaikka minulla ei ole asiasta tarkkaa tietoa. veikkaan, että kyseessä ovat jonkinlaiset markkinamekanismit, esimerkiksi asumisväljyyden kysyntä ja arvo. Joku merkitys on varmasti silläkin, että suurkaupungin taajama-alueen reunaa voi lähestyä esteettä haja-asutusalueelta päin yksityisautoilun avulla, mikä ei vastaavasti pidä paikkansa suurkaupungin keskustan suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Mikko H kirjoitti 17.3.2014 kello 16:26

    Mikko Nummelin: Kivistö sijaitsee tällä hetkellä suur-Helsingin taajama-alueen rajamailla ja soveltuu siksi paremmin lähiöksi kuin keskusta-alueeksi. Jos Kivistöstä tai muusta lentokentän läheisestä Vantaasta keskusta-aluetta kehitettäisiin, aiheuttaisi se vastaavasti paineita Seutulan ja yhä suurempien eteläisen Tuusulan osien “esikaupungistumiseen”.

    Siis tuonne on suunnitteilla 30 000 uutta asukasta. Vantaan keskustaa siitä ei tule, mutta tuon kokoiselle porukalle ei ole mitään järkeä tehdä metsälähiötä. En väitä, että suunnitelmassa semmoista olisikaan, mutta selvästi näkee, että taas on menty jumalattoman suuri kauppakeskus edellä.

    Jos Vantaalle pitäisi kaupunkia saada, noiden 30 000:n asunnot voisi tehdä Tikkurilaan. Sielläkin on edelleen pöpelikköä ja ankeita yksi- ja kaksikerroksisia liiketaloja riittämiin. Tikkurilan suunnitelmat kyllä näyttävät suht hyviltä ja aika reippaasti rakennetaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Kari N kirjoitti 17.3.2014 kello 17:47

    åke: Helsingin keskustan liikkeen kuolevat. Ympärillä on jo niin monta ostoshelvettiä että ei sinne asti enää vaikeiden yhteyksien päähän kukaan jaksa. Tämähän jo näkyy joidenkin tunnettujen keskustan liikkeiden tuloksissa.

    Näissä “ostoshelveteissä” käy vuosittain lähes 100 miljoonaa asiakasta. Eikös se jo osoita, että asiakkaat tykkäävät käydä niissä? Tuskin keskusliikkeet niitä rakentaisivat, elleivät ne myös tuottaisi.

    Eikö sellaista pidä tehdä, mitä ihmiset haluavat. Siis suuret joukot, ei vain cityhipsterit.

    Tuskinpa sellaista aikaa on lähivuosikymmeninä tulossa, jolloin jokaista ostosta varten pitäisi avata eri kivijalkapuodin ovi. Eikä varsinkaan kylminä vuodenaikoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  35. Pekka Taipale kirjoitti 17.3.2014 kello 19:10

    En aivan täysin ymmärrä tätä kauppakeskusten parjaamista. Jos puhutaan elävästä kaupunkikulttuurista eli maisemassa notkuvasta nuorisosta ja vähän vanhemmistakin ihmisistä, niin sitä on juuri Sellossa, koska sisätiloissa on näillä(kin) keleillä paljon kivempaa kuin tuulitunneliksi muuttuvilla kaduilla.

    Joo, ovathan ne ketjuliikkeet vähän tylsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  36. Keskuskorttelista kirjoitti 17.3.2014 kello 19:59

    Suomen ikävä ilmasto on varmasti suurin selittävä tekijä “kauppakeskusvetoiselle” suunnittelulle. En usko, että minkään kaupungin talous kestää aluetta, joka on kopioitu vuosisatoja vanhan kaupungin kaavasta, jossa yrityksille on varattu keskeisiltä paikoilta liiketiloja. Niille kun ei löydy kannattavaa liiketoimintaa.

    Niin hienoa se kun olisikin että ihmiset hakisivat aamusämpylänsä lähileipomosta ja vaattensa pikkubutiikista. Ihmisten käyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu jatkossa yhä enemmän virtuaaliseksi, jossa oma elinympäristö ei ole se oleellisin asia vaan yhteydet ja kuriiripalvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  37. R.Silfverberg kirjoitti 17.3.2014 kello 20:56

    åke: Helsingin keskustan liikkeen kuolevat. Ympärillä on jo niin monta ostoshelvettiä että ei sinne asti enää vaikeiden yhteyksien päähän kukaan jaksa. Tämähän jo näkyy joidenkin tunnettujen keskustan liikkeiden tuloksissa.

    Helsingin keskustan väitetyn kauppakuoleman voi selittää monella tavalla, mutta minun teoriani mukaan se johtuu ympäröivien huvittelumahdollisuuksien ja ärsykkeiden kuihtumisesta. Kauppojen kylkiäisinä toimivat ravintolat kärsivät asiakaskadota koska ravintolassa käymisestä on tullut niin älyttömän kallista, sama voi sanoa elokuvista. Nykyisin voi jokainen ostaa halpaa juotavaa Virosta sekä muutamalla satasella saa elokuvateatterin veroisen laitteiston kotiinsa, ja Prismasta ja Citymarketista voi hakea grilllipihvejä ja valkosipuliperunoita ja vähän salsakastiketta murto-osalla mitä ravintolassa maksaa. Ja tavaraa voi tilata netistä, kuten myös iskeä heiloja. Toisin sanoen maalaissieluiset tosisuomalaiset Hesaan muuttaneet tekevät niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Janne kirjoitti 17.3.2014 kello 21:52

    Ylermi:
    Aika helposti lähtee Vantaalle lähiöterveiset, kun samaa tehdään yhä Helsingissäkin. Esimerkiksi Viikin alue hoidettiin Prismalla ja rakentamalla sen asiakkaille viereen lähiötä. Samalla meni merkittäviä luontoalueita ja Vantaanjoen maisemat. Ja onhan tässä ollut näitä muitakin vääntöjä, jossa autopuolue on saanut lähiönsä…

    Viikki on kyllä aivan päin honkia kaavoitettu. Miten noin pahasti voikin mokata.

    Ode: “Asunnoista saa edullisempia, kun rakennuksista on karsittu pois ylimääräisen kulmat ja ulokkeet, siis yksityiskohdat.”

    Viikistä löytyy myös aivan karmiva esimerkki tästä. Nimittäin nuo vuonna 2010 rakennetut HOAS-talot. Taisivat tulla halvaksi.

    Linkki esimerkkikuvaan:

    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/12_HOAS%20Viikintie_0.preview.jpg

    Kannattaa googlata lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Kalle kirjoitti 17.3.2014 kello 22:38

    åke: Helsingin keskustan liikkeen kuolevat…

    Kyse ei ole pelkästään kehälle nousevista kauppakeskuksista. Kyllä Helsinki oma-aloitteisesti yrittää tappaa keskustan liikkeitä hankaloittamalla paikoitusta.

    Elävä keskusta vaatii sekä asuntoja, toimitiloja että niitä paljon puhuttuja palveluita. Palvelut vaativat sekä paikoitusta että paikallisia asiakkaita. Paikallisia asiakkaita tarvitaan sekä päivällä (toimitilat) että illalla (asunnot).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2014 kello 23:06

    Keskustassa on täysin kysyntää vastaavasti pysäköintipaikkoja. Forumin parkkihallista ne eivät tiettävästi ole loppuneet koskaan. Ne ovat myös alihinnoiteltuja, koska osa liikkesti subventoi pysäköintipaikkoja. Pysäköintipåaikoista ei todella ole pulaa. Vai tarkoitatko, että veronmaksajien pitäisi subventoida pysäköintiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mikko H kirjoitti 18.3.2014 kello 0:05

    Tuskinpa sellaista aikaa on lähivuosikymmeninä tulossa, jolloin jokaista ostosta varten pitäisi avata eri kivijalkapuodin ovi. Eikä varsinkaan kylminä vuodenaikoina.

    Hypermarketeissa ja ostoskeskuksissa tulee kävelyä yhtä paljon, tosin keskusliikkeen suunnittelemissa tiloissa, jotka menevät illalla kiinni.

    Itse haahuilin juuri etsimässä K-valtion hypermarketista harvemmin tarvittuja kestokulutushyödykkeitä ja kiroilin hiljakseen koko ajan. Kyseinen pulju on ollut jonkunlaisen rempan/uudelleenjärjestelyn alla kohta pari kuukautta sillä seurauksella, että marketin käytävät ja osastot katkeilevat ja jatkuvat umpimähkäisesti siellä sun täällä. Tiskirätti voi löytyä siivoustarvikehyllystä, tai sitten siitä siivoustarvikehyllyn pätkästä, joka ei ole vielä muuttanut vaan sijaitsee parin mutkan ja tyhjän hyllyn takana. Hypermarkettia kun ei ilmeisesti panna koskaan kiinnni rempan takia, paitsi ehkä jos katto on sortunut. Olin välttänyt paikkaa, mutta menin, kun luulin, että sekaannus olisi varmasti saatu valmiiksi tähän mennessä. Seuraavat puoli vuotta saa taas naapurikortteleissa sijaitsevat neljä kivijalkakauppaa riittää (tämä siis pääkaupunkiseudun ulkopuolella).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. mikko kirjoitti 18.3.2014 kello 6:27

    Onko koko kysymys siita, missa kauppojen tai ravintoloiden pitaisi sijaita, jokin kaupunkisuunnitteluun liittyva ongelma?

    Ihmiset kayvat kaupassa ja syovat ravintoloissa sen mukaan mika heita miellyttaa. Jos vaikkapa Kiviston kauppakeskuksen rafla mielyttaa enamman kuin kivinjalkaravintolan tarjoilu, mennaan kauppakeskukseen. Jos ei, kivijalka voittaa. Aika harva taitaa laskea tassa yhteydessa pysakointipaikkoja (ajaako joku Hesan keskustassa vielakin omalla autolla?). Ehka joku passi.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. AH kirjoitti 18.3.2014 kello 6:31

    Jos ja kun kantakaupungissakin kivijalkakaupat ovat hätää kärsimässä niin millä helvatilla ne voisivat pärjätä jossain Vantaan Kivikossa ?
    Ovatko ihmiset sitäpaitsi typeriä kun menevät näihin Jumboihin notkumaan sen sijaan että raahautuisivat räntäsateessa pienen valikoiman kivijalkakaupasta toiseen… ?
    Millä sivistymätön kansa pakotetaan raahamaan kassejaan pitkin katuja ja hilautumaan kantamusten kanssa kotiin jollain bussilla tai metrolla. Ja pysäkillä odottaa vielä kilometrin kävelymatka kotiin tai vaihto toiseen vempeleeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  44. lurkki kirjoitti 18.3.2014 kello 8:41

    ‘Vai tarkoitatko, että veronmaksajien pitäisi subventoida pysäköintiä?’ (OS)
    Tuohon olisi kiva saada vastaus, mutta oletan, että tulee vain vänkäämistä siitä, että ne parkkipaikat eivät oikeasti voi maksaa paljon mitään, ja maksajalla ei ole väliä.
    Toinen kysymys voisi olla se, että jos bussiliikenne esim. Manskulla lopetetaan ja ne minun eilisaamuiset 22 matkakumppaniani (laskettu pysäkillä poistuttaessa, pääosa jäänyt kyydistä aiemmin) kaikki ajavat omalla autolla samaan osoitteeseen, viekö 22 autoa tosiaan jollakin matematiikalla vähemmän tilaa kuin yksi bussi? Pinotaanko ne kadulle päällekkäin vai miten se onnistuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. spottu kirjoitti 18.3.2014 kello 10:18

    OS: “Kaupungissa on keskusta, mielellään keskustana toimii tori, jonka varrella on paljon kauppoja ja palveluja;”

    Helsingin ylisuuret torit ovat kantakaupungin ankeimpia ympäristöjä. Hakaniemen tori irroittaa Hakaniemenrannan Kalliosta, Rautatientori Kaisaniemen ydinkeskustasta. Hietalahden tori on parkkipaikka lukuunottamatta käytetyn tavaran kauppaa joskus kesäisin. Senaatintorin ainoa hyvä puoli on ettei se ole liian suuri. Nyt kaupungissa on lisäksi Kansalaistori eli yksi kivetty aukio lisää. Viihtyvyysmielessä surkeaa kaupunkisuunnittelua.

    Senaatintorin “elävöittämistä” pohditaan vuosikymmenestä toiseen vaikka se on torina mitä puhdasoppisin ja toimii juuri kuten epäjatkumon kaupunkirakenteessa voi olettaakin toimivan eli hylkii kaupunkilaisia.

    Samaan aikaa kauppakeskuksissa joudutaan miettimään miten saataisiin niistä tehtyä vähemmän suosittuja esimerkiksi penkkejä poistamalla tai vartijoita käskyttämällä. Ne siis houkuttelevat ihmisiä tekemään vääriä asioita eli viihtymään ostamisen sijaan.

    Tämän dilemman ratkaisu ei ole rakentaa lisää toreja ja vähemmän kauppakeskuksia, ei Helsingissä eikä Vantaalla. Riittää kun myöntää ettei suomalaiseen ilmastoon sopiva kaupungin keskus ole kattamaton ja aukea parin hehtaarin kivetty läntti, vaan nimenomaan kauppakeskus sanan väljässä merkityksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2014 kello 11:08

    Helsingin paras tori on Aleksi, mutta kohta se on Keskuskatu. Tsaari suunnitteli liian suuria toreja, tuollainen 50×50 metriä riittää hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Antti Nikkanen kirjoitti 18.3.2014 kello 10:19

    Panu Heinonen:

    Yksi resepti uuden, toimivan kaupungin kehittämiseksi olisi se, että lähes jokaiseen rakennukseen tulee rakentaa tilaa jonka käyttötarkoitusta ei ole etukäteen päätetty. Grynderin kannalta tällainen tila on tietysti kannattamatonta ja siksi vältettävää mutta toimivan kaupungin kannalta välttämätöntä. Tässä asiassa voisi olla julkisen sektorin paikka toimia.

    Tuota voidaan helpottaa riittävällä tehokkuudelle (8krs.) ja autopaikkanormista joustavalla niin että ei tarvita rakenteellista pysäköintiä. Tällä kompensaatiolla saataisiin varmasti myös vapaata tilaa kortteleihin.

    Itse pidän liian maltillisia tehokkuuksia ja autoriippuvaisuutta isoimpana kaupunkisuunnittelun ongelmana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  48. j-lu kirjoitti 18.3.2014 kello 11:15

    åke: Helsingin keskustan liikkeen kuolevat.

    Olen kuullut tämän saman väitteen aika monesti ennenkin. Yleensä sen lausuu joku pakettitalopellolla asuva, joka on lukenut Hesarista, että Stockmann on tehnyt tappiota tai että joku erikoisliike lopettaa Aleksilla.

    Täällä kantakaupungissa huhuttu alueen näivettyminen ei näy – kuolemasta puhumattakaan. Omasta taloyhtiöstä kivijalan liiketilat ovat olleet vuokrattuna yhtäjaksoisesti sitten 90-luvun puolivälin. Tällä hetkellä neliövuokra on päälle 30 euroa ja tästä on Kolmen sepän patsaalle vielä pari kilometriä. En tiedä, mitä henkkamaukat ja prismat maksavat neliöistään kehien ostoshelveteissä, mutta tuskin samaa ja sanoisin, että näistä kantakaupungin liiketilojen nykyvuokrista on aika paljon varaa tinkiä, että ne silti vielä tuovat merkittävää helpotusta osakkaiden vastikkeisiin.

    Lisäksi se on ihan yhdentekevää, miten kaupunkiin pääsee kulkemaan autolla. Kaupungissa liikkeiden asiakkaat löytyvät alueen asukkaista, voi olla vaikea ymmärtää autolla kauppakeskuksissa asioivalle. Tässä korttelissa on parturi, Alepa, baari, kahvila x2, joitain erikoisliikkeitä ja sitten toimistoiksi laskettavia katutason tiloja. Kilometrin säteellä asuu yli tulevan Kivistön verran ihmisiä, joten nurmijärveläisille ei asiakkaina ole välttämätöntä tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  49. Rauno Rakentaja kirjoitti 18.3.2014 kello 13:32

    Osmo Soininvaara:
    Leppävaaran aiempi kaavoittaja näytti minulle katkerana, millaista siihen suunniteltiin. Sitten kuitenkin kaupunginjohtaja ilmoitti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annettava periksi. He halusivat maksimoida Sellon liikevaihdon sen sijaan että olisivat tehneet toimivaa kaupunkia.-

    Markkinatalous on ikävää kaupunkisuunnittelun kannalta.

    Oliko kaavoittajan seuraava komennus Suurpeltoon ?
    Siellä on huomattava määrä tontteja joissa asuinkerrostalon 1-kerros on liiketilaa, lisäksi Kehä II:n varressa on Nokialle kaavoitettuja tarpeettomaksi osoittautuneita toimistotontteja.

    Nyt Suurpellossa ei ole ensimmäistäkään pysyvää kauppaa tai ravintolaa ja Leppävaarassa tutkitaan Sellon laajentamista radan yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  50. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 18.3.2014 kello 21:32

    Osmo Soininvaara:
    Pysäköintipåaikoista ei todella ole pulaa. Vai tarkoitatko, että veronmaksajien pitäisi subventoida pysäköintiä?

    Keskustan voisi tehdä toisaalta viihtyisämmäksi lisäämällä kävelykatuja mutta toisaalta kaupunki voisi subventoida parkkipaikkoja. Se, että keskustaan on helppo tulla autolla on myös autottoman etu, sillä keskusta säilyy elinvoimaisena. Esimerkiksi keskustatunneli helpottaisi autoilua mutta ei aiheuttaisi haittaa joukkoliikenteelle tai jalankulkijoille. Useimmat autonomistajat eivät suostu tukemaan keskustaan ollenkaan koska autolla on niin vaikeaa tulla sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Ville kirjoitti 18.3.2014 kello 22:38

    j-lu: Tällä hetkellä neliövuokra on päälle 30 euroa ja tästä on Kolmen sepän patsaalle vielä pari kilometriä.
    Tässä korttelissa on parturi, Alepa, baari, kahvila x2, joitain erikoisliikkeitä ja sitten toimistoiksi laskettavia katutason tiloja.

    Keskustan parhaat liiketilat ovat hintaluokassa 150 €/m2, mutta hinnat riippuvat paljon mikrotason sijainnista. 30 €/m2 vuokrataso etäämmällä, kuten esim. Kalliossa tai Töölössä tarkoittaa, että liiketila on paikallisesti hyvällä sijainnilla eli potentiaalisia asiakkaita kulkee paljon vierestä. Kivenheiton päässä sivukadulla liiketilan arvo voi olla paljon alhaisempi.
    Yleisesti ottaen kaavoituksessa ei pitäisi keskittyä määräämään rakennusten käyttötarkoitusta niin tiukasti, sen sijaan pitäisi kyllä etsiä keinoja, miten uusista taloista saataisiin yhtä joustavia kuin vanhat eli että niitä voidaan helposti muuttaa käyttötarkoituksesta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  52. Tuomas kirjoitti 19.3.2014 kello 9:17

    Helsingin keskustan ongelma on se, että sellaisia liikepaikkoja, joiden saavutettavuus on hyvä myös kantakaupungin ulkopuolelta, on vähän. Kun bussit, junat ja metro tuovat ihmiset lähinnä pelkästään rautatientori-kamppi -akselille, perinteiset keskustan osat kuten Kauppatori, Kaartinkaupunki ja Punavuori alkavat olla lähiöihmisen kannalta kävelymatkan ulottumattomissa, varsinkin huonommalla kelillä. Vaihto raitiovaunuunkaan ei yleensä tuo ajallista hyötyä, kun ne matelevat kävelyvauhtia samoissa liikennevaloissa ja ruuhkissa muun liikenteen seassa. Tämä voi olla se syy miksi jotkut haluavat välttämättä edelleen änkeä keskustaan omalla autollaan.

    Jos Helsingin keskustan kilpailukykyä halutaan oikeasti parantaa, pitäisi luoda nopeita heilurilinjoja, jotka alkavat kantakaupungin ulkopuolelta (so. lähiöistä), kulkevat keskustan läpi ja päättyvät jonnekin keskustan toiselle puolelle. Tällaisilla heilurilinjoilla tuntuu julkinen liikenne toimivan muissa Helsingin kokoisissa ja suuremmissa kaupungeissa.

    Luontevimmin homma toimisi mielestäni pikaraitiovaunulinjoilla, jotka alittaisivat ydinkeskustan ruuhkapaikat tunnelissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  53. Lea Varpanen kirjoitti 19.3.2014 kello 9:58

    Kivistö – lähiö vai kaupunki?

    Osmo Soininvaara on blogissaan arvostellut Vantaan Kivistöön rakennettavaa asuinaluetta lähiöksi ja ihmetellyt, miksi Kivistöön ei rakenneta oikeaa kaupunkia.

    Soinivaara toteaa heti bloginsa alussa, että ei ole kunnolla tutustunut Kivistön suunnitteluun, vaan hänen arviointinsa perustuu Helsingin Sanomissa (16.3. 2014) julkaistuun havainnekuvaan.

    Päinvastoin kuin Soininvaara olettaa, Kivistön keskustasta muodostuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. Kivistön keskustasta ei välttämättä tarvitse poistua viikkoon tai kuukauteen, vaan siellä voi asua ja käydä töissä, koulussa, kaupassa, kapakassa, kirjastossa, bongaamassa liito-oravia, tapaamassa kavereita, kuntoilemassa…

    Kotikaupunki
    Koko Kivistön keskustan toteutus kestää uudisrakentamisen suuresta määrästä johtuen 15-20 vuotta. Alueelle tulee asuntorakentamista 800 000 kerrosneliötä, kaupunkikeskukseen 150 000 kerrosneliötä ja työtiloja 100 000 kerrosneliötä. Kivistön suuralueella arvioidaan asuvan 15 vuoden kuluttua runsaat 20 000 ihmistä.

    Keskustaan tullaan rakentamaan hyvin erilaisia, erihintaisia, omistusmuodoltaan monenlaisia asuntoja erilaisille ja eri elämän tilanteissa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiiviissä kau-punkikorttelissa aseman vieressä tai kaupunkipientalossa puiston reunalla.

    Kivistön keskustaan sijoittuu uusi Aurinkokiven yksityisiä ja julkisia palveluita sisältävä palvelu-rakennus, johon tulee mm. koulu, päiväkoti, neuvola sekä musiikin ja kuvataiteen opetustiloja. Myöhemmin keskustaan rakennetaan vielä 3 – 5 päiväkotia.

    Aseman viereen rakennettava kaupunkikeskus sisältää kauppakeskuksen hypermarketeineen, erikoiskauppaa, bussiterminaalin, asumista, yksityisiä ja julkisia tiloja, kuten kirjaston, nuori-sotilan, mahdollisesti taidemuseon ja terveyspalveluita. Pääkatujen varsille tulee kivijalkaker-roksiin mm. pieniä myymälöitä, kahviloita, ruokakauppa pysäköintitaloon, palveluyrityksiä, työ-tiloja.

    Kivistön asemalle tulee toriaukio, jonka reunalle kivijalkakerroksiin tulee mm. kahviloita, ruo-kapaikkoja, palveluita, polkupyöräparkkeja junaan hyppäävälle ja levähdyspaikkoja niitä tarvit-seville. Topaasiaukio on kotikaupungin yhteinen olohuone.

    Taidekaupunki
    Kivistön rakennusten yksityiskohdat koostuvat monista muistakin asioista kuin lisänurkista tai ulokkeista. Esimerkiksi rakennusten sisäänkäynneistä voidaan tehdä kutsuvia, yksityiskohdilla elävöitettyjä ja muodostaa näin jokaiselle rakennukselle oma identiteetti, joka vastaa paikan henkeä ja luo rakennuksille käyntikortteja.

    Kivistössä taide liitetään kaikkeen suunnitteluun ja rakentamiseen heti alusta alkaen. Keinoja on monia, kuten värit, veistoksellisuus, 2020-luvun freskot, kadun kalusteet ja kaupunkivalaistus. Rakentajat ovat sitoutuneet taiteen toteuttamiseen palkkaamalla arkkitehti-taiteilija –työpareja jokaiseen hankkeeseen.

    Taidekivet korostavat korukivistä nimensä saaneita katuja katugallerian kera. Hulevesien hal-linnan myötä Kivistöön tulee viivytysaltaita, hulevesiuomia ja erilaisia kiveyksiä.

    Kestävä kaupunki
    Kivistöä rakennetaan resurssiviisaasti. Kauniisti vanhenevat rakennukset ovat etusijalla verrat-tuna muodin mukaiseen rakentamiseen. Rakennusten käyttöikätavoite on yli 100 vuotta.

    Sodan jälkeisessä Suomessa, sotakorvausten rasittamalla 1950 –luvulla pystyttiin toteuttamaan iätöntä ja ajatonta kaupunkia yksinkertaisen muotoisilla rakennushahmoilla. Miksi siihen ei pystyttäisi 2020-luvulla? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmastonmuutoksen torjunta.

    Kivistön kaavoituspäällikkö
    Lea Varpanen
    Vantaan kaupunkisuunnittelu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  54. rfarm kirjoitti 19.3.2014 kello 19:33

    TimoT:
    OS: “Asunnoista saa edullisempia, kun rakennuksista on karsittu pois ylimääräisen kulmat ja ulokkeet, siis yksityiskohdat.”
    Tästä ei kaavoittajan tarvitse välittää. Asunnon hinnat määräytyy pelkästään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Betonilokerikko maksaa asunnon ostajlle täsmälleen saman verran kuin tyylitalo.
    Grynderin katteesta tietysti kaikki kulmat ja ulokkeet on poissa.

    Eipä ne kulmat ja ulokkeet tee taloista yhtään sen tyylikkäämpiä, nykyaikainen arkkitehtuuri on täynnä esimerkkejä tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  55. Janne kirjoitti 19.3.2014 kello 20:24

    Voi, voi Lea. Kuvaamastasi tekstistä saa yhä voimakkaammin sen kuvan, että lähiöhän siitä tulee. Perinteinen ostari on vain vähän muuttanut muotoaan.

    “Sodan jälkeisessä Suomessa, sotakorvausten rasittamalla 1950 –luvulla pystyttiin toteuttamaan iätöntä ja ajatonta kaupunkia yksinkertaisen muotoisilla rakennushahmoilla. Miksi siihen ei pystyttäisi 2020-luvulla? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmastonmuutoksen torjunta.”

    Miten kulmattomat talot ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  56. anonyymi kirjoitti 19.3.2014 kello 20:55

    rfarm: Eipä ne kulmat ja ulokkeet tee taloista yhtään sen tyylikkäämpiä, nykyaikainen arkkitehtuuri on täynnä esimerkkejä tästä.

    Tosiaan tuntuu olevan vallalla talot, jotka muistuttavat enemmän abstraktia taidetta kuin miellyttävät silmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. mikko kirjoitti 20.3.2014 kello 10:57

    Lea Varpanen: Kivistö – lähiö vai kaupunki?Osmo Soininvaara on blogissaan arvostellut Vantaan Kivistöön rakennettavaa asuinaluetta lähiöksi ja ihmetellyt, miksi Kivistöön ei rakenneta oikeaa kaupunkia.Soinivaara toteaa heti bloginsa alussa, että ei ole kunnolla tutustunut Kivistön suunnitteluun, vaan hänen arviointinsa perustuu Helsingin Sanomissa (16.3. 2014) julkaistuun havainnekuvaan. Päinvastoin kuin Soininvaara olettaa, Kivistön keskustasta muodostuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. Kivistön keskustasta ei välttämättä tarvitse poistua viikkoon tai kuukauteen, vaan siellä voi asua ja käydä töissä, koulussa, kaupassa, kapakassa, kirjastossa, bongaamassa liito-oravia, tapaamassa kavereita, kuntoilemassa…KotikaupunkiKoko Kivistön keskustan toteutus kestää uudisrakentamisen suuresta määrästä johtuen 15-20 vuotta. Alueelle tulee asuntorakentamista 800 000 kerrosneliötä, kaupunkikeskukseen 150 000 kerrosneliötä ja työtiloja 100 000 kerrosneliötä. Kivistön suuralueella arvioidaan asuvan 15 vuoden kuluttua runsaat 20 000 ihmistä. Keskustaan tullaan rakentamaan hyvin erilaisia, erihintaisia, omistusmuodoltaan monenlaisia asuntoja erilaisille ja eri elämän tilanteissa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiiviissä kau-punkikorttelissa aseman vieressä tai kaupunkipientalossa puiston reunalla. Kivistön keskustaan sijoittuu uusi Aurinkokiven yksityisiä ja julkisia palveluita sisältävä palvelu-rakennus, johon tulee mm. koulu, päiväkoti, neuvola sekä musiikin ja kuvataiteen opetustiloja. Myöhemmin keskustaan rakennetaan vielä 3 – 5 päiväkotia. Aseman viereen rakennettava kaupunkikeskus sisältää kauppakeskuksen hypermarketeineen, erikoiskauppaa, bussiterminaalin, asumista, yksityisiä ja julkisia tiloja, kuten kirjaston, nuori-sotilan, mahdollisesti taidemuseon ja terveyspalveluita. Pääkatujen varsille tulee kivijalkaker-roksiin mm. pieniä myymälöitä, kahviloita, ruokakauppa pysäköintitaloon, palveluyrityksiä, työ-tiloja.Kivistön asemalle tulee toriaukio, jonka reunalle kivijalkakerroksiin tulee mm. kahviloita, ruo-kapaikkoja, palveluita, polkupyöräparkkeja junaan hyppäävälle ja levähdyspaikkoja niitä tarvit-seville. Topaasiaukio on kotikaupungin yhteinen olohuone.TaidekaupunkiKivistön rakennusten yksityiskohdat koostuvat monista muistakin asioista kuin lisänurkista tai ulokkeista. Esimerkiksi rakennusten sisäänkäynneistä voidaan tehdä kutsuvia, yksityiskohdilla elävöitettyjä ja muodostaa näin jokaiselle rakennukselle oma identiteetti, joka vastaa paikan henkeä ja luo rakennuksille käyntikortteja. Kivistössä taide liitetään kaikkeen suunnitteluun ja rakentamiseen heti alusta alkaen. Keinoja on monia, kuten värit, veistoksellisuus, 2020-luvun freskot, kadun kalusteet ja kaupunkivalaistus. Rakentajat ovat sitoutuneet taiteen toteuttamiseen palkkaamalla arkkitehti-taiteilija –työpareja jokaiseen hankkeeseen.Taidekivet korostavat korukivistä nimensä saaneita katuja katugallerian kera. Hulevesien hal-linnan myötä Kivistöön tulee viivytysaltaita, hulevesiuomia ja erilaisia kiveyksiä.Kestävä kaupunkiKivistöä rakennetaan resurssiviisaasti. Kauniisti vanhenevat rakennukset ovat etusijalla verrat-tuna muodin mukaiseen rakentamiseen. Rakennusten käyttöikätavoite on yli 100 vuotta.Sodan jälkeisessä Suomessa, sotakorvausten rasittamalla 1950 –luvulla pystyttiin toteuttamaan iätöntä ja ajatonta kaupunkia yksinkertaisen muotoisilla rakennushahmoilla. Miksi siihen ei pystyttäisi 2020-luvulla? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmastonmuutoksen torjunta. Kivistön kaavoituspäällikköLea VarpanenVantaan kaupunkisuunnittelu

    Terve,

    Vanhana vantaalaisena: nakisipa vain!

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. Marko Hamilo kirjoitti 20.3.2014 kello 12:38

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin paras tori on Aleksi, mutta kohta se on Keskuskatu. Tsaari suunnitteli liian suuria toreja, tuollainen 50×50 metriä riittää hyvin.

    Italialainen piazza voi olla viehättävä vieläkin pienempänä, kyllä 20×20 metriäkin riittää terassiin. Mutta eri toreilla on eri funktiot, kai niitä paraatiluokan torejakin pitää kaupungissa pari olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  59. j-lu kirjoitti 20.3.2014 kello 15:34

    Lea Varpanen:

    Päinvastoin kuin Soininvaara olettaa, Kivistön keskustasta muodostuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö.

    Hienoa, että tekijät uskovat asiaansa! Valitettavasti vain taitaa olla niin, että ovat ennenkin uskoneet ja lähiötä on silti syntynyt.

    Leppävaaraa keskustelussa jo sivuttiinkin, mitä piti tulla ja mitä lopulta tuli. Siksi tämäkään suunnitelma ei vakuuta: se ei vaikuta isoa metrolähiötä kummemmalta paperilla ja vaikea uskoa, että lopputulos olisi yhtään kaupunkimaisempi sen jälkeen kun grynderit ja kiinteistökehittäjät ovat sanoneet sanansa.

    Toivotaan parasta ja pelätään sitä mitä ollaan yleensä saatu! Kyllähän sitä reilun puolen vuosisadan tauon jälkeen soisi näkevän uutta kaupunkia pk-seudulla. Helsinki ryssii parhaillaan satamat ja näyttää suunnitelmien mukaan mokaavan pahasti myös Pasilan kanssa. Urbanistien katseet kohdistuvat Espoon ja Vantaan rakenteilla olevien raskasraiteiden varsille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  60. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 20.3.2014 kello 16:23

    Lea Varpanen:
    Kivistö – lähiö vai kaupunki?

    Osmo Soininvaara on blogissaan arvostellut Vantaan Kivistöön rakennettavaa asuinaluetta lähiöksi ja ihmetellyt, miksi Kivistöön ei rakenneta oikeaa kaupunkia.

    Soinivaara toteaa heti bloginsa alussa, että ei ole kunnolla tutustunut Kivistön suunnitteluun, vaan hänen arviointinsa perustuu Helsingin Sanomissa (16.3. 2014) julkaistuun havainnekuvaan.

    Päinvastoin kuin Soininvaara olettaa, Kivistön keskustasta muodostuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. Kivistön keskustasta ei välttämättä tarvitse poistua viikkoon tai kuukauteen, vaan siellä voi asua ja käydä töissä, koulussa, kaupassa, kapakassa, kirjastossa, bongaamassa liito-oravia, tapaamassa kavereita, kuntoilemassa…

    Kotikaupunki
    Koko Kivistön keskustan toteutus kestää uudisrakentamisen suuresta määrästä johtuen 15-20 vuotta. Alueelle tulee asuntorakentamista 800 000 kerrosneliötä, kaupunkikeskukseen 150 000 kerrosneliötä ja työtiloja 100 000 kerrosneliötä.Kivistön suuralueella arvioidaan asuvan 15 vuoden kuluttua runsaat 20 000 ihmistä.

    Keskustaan tullaan rakentamaan hyvin erilaisia, erihintaisia, omistusmuodoltaan monenlaisia asuntoja erilaisille ja eri elämän tilanteissa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiiviissä kau-punkikorttelissa aseman vieressä tai kaupunkipientalossa puiston reunalla.

    Kivistön keskustaan sijoittuu uusi Aurinkokiven yksityisiä ja julkisia palveluita sisältävä palvelu-rakennus, johon tulee mm. koulu, päiväkoti, neuvolasekä musiikin jakuvataiteen opetustiloja.Myöhemmin keskustaan rakennetaan vielä 3 – 5 päiväkotia.

    Aseman viereen rakennettava kaupunkikeskus sisältää kauppakeskuksen hypermarketeineen, erikoiskauppaa, bussiterminaalin, asumista, yksityisiäja julkisia tiloja, kuten kirjaston, nuori-sotilan, mahdollisesti taidemuseon ja terveyspalveluita. Pääkatujen varsille tulee kivijalkaker-roksiin mm. pieniä myymälöitä, kahviloita, ruokakauppa pysäköintitaloon, palveluyrityksiä, työ-tiloja.

    Kivistön asemalle tulee toriaukio, jonka reunalle kivijalkakerroksiin tulee mm. kahviloita, ruo-kapaikkoja, palveluita, polkupyöräparkkeja junaan hyppäävälle ja levähdyspaikkoja niitä tarvit-seville. Topaasiaukio on kotikaupungin yhteinen olohuone.

    Taidekaupunki
    Kivistön rakennusten yksityiskohdat koostuvat monista muistakin asioista kuin lisänurkista tai ulokkeista. Esimerkiksi rakennusten sisäänkäynneistä voidaan tehdä kutsuvia, yksityiskohdilla elävöitettyjä ja muodostaa näin jokaiselle rakennukselle oma identiteetti, joka vastaa paikan henkeä ja luo rakennuksille käyntikortteja.

    Kivistössä taide liitetään kaikkeen suunnitteluun ja rakentamiseen heti alusta alkaen. Keinoja on monia, kuten värit, veistoksellisuus, 2020-luvun freskot, kadun kalusteet ja kaupunkivalaistus. Rakentajat ovat sitoutuneet taiteen toteuttamiseen palkkaamalla arkkitehti-taiteilija –työpareja jokaiseen hankkeeseen.

    Taidekivet korostavat korukivistä nimensä saaneita katuja katugallerian kera.Hulevesien hal-linnan myötä Kivistöön tulee viivytysaltaita, hulevesiuomia ja erilaisia kiveyksiä.

    Kestävä kaupunki
    Kivistöä rakennetaan resurssiviisaasti. Kauniisti vanhenevat rakennukset ovat etusijalla verrat-tuna muodin mukaiseen rakentamiseen. Rakennusten käyttöikätavoite on yli 100 vuotta.

    Sodan jälkeisessä Suomessa, sotakorvausten rasittamalla 1950 –luvulla pystyttiin toteuttamaan iätöntä ja ajatonta kaupunkia yksinkertaisen muotoisilla rakennushahmoilla. Miksi siihen ei pystyttäisi 2020-luvulla? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmastonmuutoksen torjunta.

    Kivistön kaavoituspäällikkö
    Lea Varpanen
    Vantaan kaupunkisuunnittelu

    Kuvauksesi sopii pitkälti esimerkiksi Vuosaareen. Vuosaari on kuitenkin selvä lähiö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  61. Kalle kirjoitti 20.3.2014 kello 18:08

    Anna-Liisa:
    Olin 70-luvulla iäkkään äitini seuraneitinä kylpylämatkalla Romaniassa…Selvisin kuitenkin kylään asti, joka oli suomalaiseen silmään tiivis kaupunki: muutama kivitalo vieri vieressä, kivetyt kadut. Muutama kahvila ja joku kaupan oloinen…

    …suomalainen maalaismaisema: maatilojen päärakennuksia kilometrien päässä toisistaan…

    …Tästä juontaa suomalainen yhdyskuntasuunnittelu juurensa…

    Olet periaatteessa oikeassa, mutta kannattaa huomata, että Länsi-Suomessa kylät olivat aikaisemmin tiiviitä kokonaisuuksia kuten muuallakin Euroopassa. Vasta 1757 valtiopäivillä tehty päätös isojaosta, rikkoi länsi-suomalaiset kyläyhteisöt.

    Kyläyhteisöjen rikkoutumista edesauttoi suomalainen tapa rakentaa hirrestä. Kun pellot oli jaettu uudestaan, oli näppärämpää siirtää talo ja piharakennukset sekä niihin liittyneet aidat keskelle uutta tilusta, kuin kulkea päivittäin pitkiä matkoja tiluksille.

    Pitäisin silti isojakoa suurempana ongelmana herra Jeanneret-Gris’n ideoiden apinoimista ainoaksi esikuvaksi sotien jälkeen. Kaverin aiheuttama vahinko Suomessa on kohtuullisen suuri ja vaikeasti korjattava. Ei osata enää kaavoittaa kaupunkia. Osmon esimerkkien (Kivistö ja Leppävaara) lisäksi samaan epäonnistumisten sarjaan voi lisätä lukuisia Helsingin lähiöitä, kuten Viikin ja Arabianrannan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  62. Janne kirjoitti 20.3.2014 kello 21:38

    Kalle: Osmon esimerkkien (Kivistö ja Leppävaara) lisäksi samaan epäonnistumisten sarjaan voi lisätä lukuisia Helsingin lähiöitä, kuten Viikin ja Arabianrannan.

    Jos Arabianranta olisi Viikissä se olisi ihan okei esikaupunkialue. Nyt se on hukattu mahdollisuus. Aivan kuten jo mainitut satamat ja tuleva pasilakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  63. Kvikaupungin kasvatti kirjoitti 20.3.2014 kello 22:06

    Lea Varpanen:
    Kivistö – lähiö vai kaupunki?

    Osmo Soininvaara on blogissaan arvostellut Vantaan Kivistöön rakennettavaa asuinaluetta lähiöksi ja ihmetellyt, miksi Kivistöön ei rakenneta oikeaa kaupunkia.

    Keskustaan tullaan rakentamaan hyvin erilaisia, erihintaisia, omistusmuodoltaan monenlaisia asuntoja erilaisille ja eri elämän tilanteissa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiiviissä kaupunkikorttelissa aseman vieressä tai kaupunkipientalossa puiston reunalla.

    Kestävä kaupunki
    Kivistöä rakennetaan resurssiviisaasti. Kauniisti vanhenevat rakennukset ovat etusijalla verrattuna muodin mukaiseen rakentamiseen. Rakennusten käyttöikätavoite on yli 100 vuotta.

    Sodan jälkeisessä Suomessa, sotakorvausten rasittamalla 1950 –luvulla pystyttiin toteuttamaan iätöntä ja ajatonta kaupunkia yksinkertaisen muotoisilla rakennushahmoilla. Miksi siihen ei pystyttäisi 2020-luvulla? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmastonmuutoksen torjunta.

    Kuulostaa hyvältä (muiltakin osin).

    Kaupunkiin voi ja pitääkin mielestäni kuulua monenlaisia asumisympäristöjä. Osalle meistä ovat tärkeitä torit, toisille puistot. Lähiluonnosta on myös sangen moni innoissaan.

    Kaikki eivät tykkää katsella ikkunoistaan pääosin naapuritalon seinää, varsinkaan liian läheltä, tai syvien katukuilujen pohjalla. Ympäristöään hallitsevat tornit voivat olla nekin ahdistavan oloisia.

    Nuo edellämainitut haitat voivat olla seurausta ylenpalttisesta tiivistysinnosta tai liiasta mahtipontisuudesta. Tasa-arvoinen asuminenkin toteutuu nähdäkseni paremmin silloin, kun rakennuskorkeudet ovat maltillisia ja luonnonvaloa ja muutakin kuin seinämaisemaa riittää pohjakerroksiinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  64. Countryboy kirjoitti 20.3.2014 kello 22:44

    Niin isojako tuntuu kovin kaukaa haetulta tässä yhteydessä. Lisäksi se merkitsi aikanaan edistystä, eikä välttämättä hajoittanut kylärakennetta.

    Niin kyllä suomalainen arkkitehtuuri on kai uskonut Le Corbusieriin ja funktionalismiin aika paljon todella. Alvar Aallon perintö on vahvaa. Mutta en tiedä syntyykö mielenkiintoista kaupunkia liialla suunnittelulla, pikemminkin syntyy keskinkertaista. Myös jonkinlainen rohkeus ja ehkä suuri raha puuttuu täältä. Siksi Helsingin uudet rakennuksetkin kuten Musiikkitalo ovat melko keskinkertaisia, mutta ei huonoa. Suomalainen vaatimattomuus kai taustalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. IsoH kirjoitti 21.3.2014 kello 8:51

    Kalle: Ei osata enää kaavoittaa kaupunkia. Osmon esimerkkien (Kivistö ja Leppävaara)

    Vielä ihmtettelen, kenen näkökulmasta Leppävaara on epäonnistunut? Toki niin voi ajatella, jos vastustaa kategorisesti kaikkia kaupan keskittymiä. Suomessa ei kuitenkaan taida olla montaa kauppakeskusta, johon yhtä moni tulee julkisilla/jalan/pyörällä kuin Leppävaaran Sello.

    Toki kivijalkakaupat ovat viehättäviä ja kannatettavia, mutta haluaisin nähdä sen yli 15 000 asukkaan uuden asuinkeskittymän, jossa kaikki palvelut nojautuvat pieniin kivijalkakauppoihin.

    Väestö myös ikääntyy ja moni vanhempi ihminen arvostaa läheltä helposti saatavia monipuolisia palveluja (kuten Leppävaarassa, jossa kauppakeskukseen ei ole lähdettävä autolla). Tunnen useamman Leppävaaraan muuttaneen autottoman eläkelläisen, jolle muuttoperuste on nimenomaan ollut tuo eli kaikki palvelut helposti ja turvallisesti läheltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  66. j-lu kirjoitti 21.3.2014 kello 10:00

    IsoH: Vielä ihmtettelen, kenen näkökulmasta Leppävaara on epäonnistunut? Toki niin voi ajatella, jos vastustaa kategorisesti kaikkia kaupan keskittymiä.

    Suosittelen matkaa Vaasaan. Kylän keskusta ei varmasti ole tarjonnaltaan paljon häävimpi kuin esimerkiksi Leppävaara, mutta torin ympäristö tuntuu muutaman korttelin päähän ihan kaupungilta! Ruutukaava, umpikortteleita, muutama bulevardi ja rautatieasema kylän keskustassa, mutta silti torin laidoilta löytyy kaksikin kauppakeskusta ja lisäksi Citymarket. Kaupan suuret yksiköt keskutassa eivät kuitenkaan ole mitään lasi/peltihalleja tai vastaavia kehäteiden varsilta tuttuja rumia ja leveiden asfalttiväylien eristämiä pytinkejä, vaan ne sijaitsevat ihan normaalin näköisissä kerrostaloissa ja niihin käydään sisään katutasosta. Vrt. Sello, Jumbo, Itis tai enemmän vastaavana esimerkkinä Ruoholahden kauppakeskus. Fy fan!

    Vaasa on viihtyisä kaupunki nuoren ihmisen elää ja olla ilman autoa, palvelut rautakauppaa myöten löytyvät kävelymatkan sisältä kaupunkialueelta. Näitä vaasoja, pienehköjä kaupunkimaisia kaupunkeja, voi tietysti olla maakunnassa enemmänkin, mutta en tunne hyvin kuin Vaasan, siksi otin sen esimerkiksi.

    En panisi pahakseni, jos Kivistöön rakennettaisiin leppävaaramaisen metrolähiön sijaan Vaasa. Ei voi olla liian vaikeaa, kun se on kerran jo tehty ja kopioitavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  67. Janne kirjoitti 21.3.2014 kello 11:32

    Kvikaupungin kasvatti: Kaupunkiin voi ja pitääkin mielestäni kuulua monenlaisia asumisympäristöjä. Osalle meistä ovat tärkeitä torit, toisille puistot. Lähiluonnosta on myös sangen moni innoissaan.
    Kaikki eivät tykkää katsella ikkunoistaan pääosin naapuritalon seinää, varsinkaan liian läheltä, tai syvien katukuilujen pohjalla. Ympäristöään hallitsevat tornit voivat olla nekin ahdistavan oloisia.
    Nuo edellämainitut haitat voivat olla seurausta ylenpalttisesta tiivistysinnosta tai liiasta mahtipontisuudesta. Tasa-arvoinen asuminenkin toteutuu nähdäkseni paremmin silloin, kun rakennuskorkeudet ovat maltillisia ja luonnonvaloa ja muutakin kuin seinämaisemaa riittää pohjakerroksiinkin.

    Ehkä näinkin, mutta kuten tällä palstalla on jo miljoonaan kertaan sanottu, niin ainoa asuinympäristö mitä tulee on lähiö. Uutta umpikorttelikaupunkia ei ole tullut sotien jälkeen. Ehkä joskus olisi senkin vuoro.

    Aika harva on näillä leveysasteilla innoissaan korkeasta rakentamisesta, koska se tarkoittaa usein sitä, että pytinkien “pitää” olla harvassa. Kuusikerroksinen umpikortteli kelpaisi aika monelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2014 kello 12:33

    Juuri kaavoitettiin Sompasaareen umpikorttelia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. j-lu kirjoitti 21.3.2014 kello 13:53

    Osmo Soininvaara:
    Juuri kaavoitettiin Sompasaareen umpikorttelia.

    Liikenteelle on varattu Kalasatamassa niin paljon tilaa, että aika yhdentekevää mitä niihin kortteleihin on kaavoitettu. Kalasataman aluetehokkuus taitaa olla noin puolet Hämeentien itäpuolisen kantakaupungin aluetehokkuudesta. Kun siihen lisätään nykyisiin suurempiin asemakaavoihin pakollisena kuuluva jättiostoskeskus, niin pystyn hyvin kuvittelemaan, kuinka eloisia alueen kadut tulevat olemaan ja kuinka poikkikatujenkin liiketilat menevät helposti vuokraksi.

    Srv kiittää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  70. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 21.3.2014 kello 17:10

    Myös Keravan keskusta on pikkukaupunkimainen ja selvästi viihtyisämpi kuin esimerkiksi Itäkeskus. Kävelykatu on pidempi kuin Aleksanterinkadun kävelyosuus, ja muutettu kävelykaduksi jo 1980-luvulla. Molemmin puolin on kauppoja ja lisäksi kaupungintalo eri virastoineen. Prisma on kävelykadun varrella niin kuin mikä tahansa muukin kauppa, tosin sen rakennus on kyllä ruma. Noin puolivälistä kävelykatua menee katu. Kävelykadun ja tämän kadun risteyksessä on bussipysäkit, joiden kautta lähes kaikki bussit kulkevat. Lähimmälle moottoritielle on matkaa melkein kaksi kilometriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  71. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.3.2014 kello 21:22

    Janne: Ehkä näinkin, mutta kuten tällä palstalla on jo miljoonaan kertaan sanottu, niin ainoa asuinympäristö mitä tulee on lähiö. Uutta umpikorttelikaupunkia ei ole tullut sotien jälkeen. Ehkä joskus olisi senkin vuoro.

    Aika harva on näillä leveysasteilla innoissaan korkeasta rakentamisesta, koska se tarkoittaa usein sitä, että pytinkien “pitää” olla harvassa. Kuusikerroksinen umpikortteli kelpaisi aika monelle.

    Niin kelpaisi, mutta kun sellaista ei kokemukseni perusteella juurikaan osata (tai KSL:n ohjauksella?) kunnolla riittävän viihtyisäksi suunnitella (määrätä?). Eikö KSV:lla tai KSL:lla ole riittävästi puhtia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2014 kello 21:41

    On tullut paljon kaavoitusta sitovia normeja, jotka pakottavat kaavoittamaan lähiöitä kantakaupunkiinkin. Parkkinormi on pahin, mutta on Töölössä ja Punavuoressa paljon muutakin, joilta iohmsiää pitää varjella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. j-lu kirjoitti 22.3.2014 kello 0:09

    Osmo Soininvaara:
    On tullut paljon kaavoitusta sitovia normeja, jotka pakottavat kaavoittamaan lähiöitä kantakaupunkiinkin. Parkkinormi on pahin, mutta on Töölössä ja Punavuoressa paljon muutakin, joilta iohmsiää pitää varjella.

    Normit ovat poliitikkojen päätöksiä, joten niiden suhteen voi päättää myös toisin. Se ei tietenkään auta juuri nyt, Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa, mutta kaikkien tuikitärkeiden kuntaliitos- ja sotepuuhastelujen lomassa Vihreät voisivat yrittää saada aikaan myös jotain, joka vaikuttaisi elinpiiriimme konkreettisesti ja pitkälle tulevaisuuteen. Toisin kuin pöhöttyneen hallinnon uudelleenorganisointi…

    Mitä taas tulee tähän ysenomaiseen tapaukseen, eli Kalasatamaan, niin parkkinormista on mahdollista laistaa, koska metroasema. Ongelmaksi jää lähinnä liikenteen viemä tila ja puistot. Molempia on Kalasatamassa liikaa. Pyöräkaistoja on piirretty lähes joka kadulle ja pienempien viheralueiden sekä reilun kokoisten sisäpihojen lisäksi suoraan metroaseman eteläpuolelta alkaa nerokkaasti neljän korttelin kokoinen puistoalue. Ratkaisu noudattaa kyllä hyvin helsinkiläisiä perinteitä: pitäjän keskeisin joukkoliikenteen solmukohta on ympäröity torein, aukioin ja puistoin, Hakaniemessä metroaseman yläpuolella on neljän hehtaarin mukulakivipelto ja Kulosaaresta itään metroasemien ympärystät ovat moottoritietä, jättömaata ja peltihalleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2014 kello 9:30

    Vihreät ovat totisesti yrittäneet muuttaa näitä kaavoitusta sääteleviä normeja, sekä autopaikkoja että sitä, kuinka lähelle katua saa rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. isoH kirjoitti 22.3.2014 kello 8:50

    .

    En panisi pahakseni, jos Kivistöön rakennettaisiin leppävaaramaisen metrolähiön sijaan Vaasa. Ei voi olla liian vaikeaa, kun se on kerran jo tehty ja kopioitavissa.

    Vaasa on omastakin mielestäni pääosin viehättävä, ja idealisti varmaan voi ajatella, että satavuotiset perinteet omaava kaupunki voidaan kopioida Vantaalaiselle pellolle lyhyessä ajassa rakennettavalle alueelle. Toki parhaista paloista pitää ottaa mallia.

    Vaasassa iso Citymarket -keskus sijaitsee kolmen kilometrin päässä kaupungista tien varressa, onko se sitten parempi ratkaisu, en tiedä.

    Hiukan ihmettelen, että ensin kauppakeskukset olivat pahasta, kun niihin oli pakko mennä kehätielle tai kaukaiselle pellonlaidalle autolla. Nyt, kun sijanti on saatu osassa kauppakeskuksia hyväksi asutuksen lähelle, niin sekään ei tunnu kelpaavan. Kannattaa kysyä myös niiden lähellä asuvien eläkelläisten tai lapsiperheiden mielipidettä, jotka arvostavat moderneja, helposti saatavilla olevia palveluja.

    Itse olen sen verran idealisti, että kauppakeskus ja viihtyisän pienet torit ja palvelut sopivat samaan kaupunkikuvaan. Edelleenkään en ymmärrä Leppävaaran mollaajia. Parempikin toki voisi olla, mutta voisi ja kannattaisi monista yksityiskohdista vastapainoksi antaa kiitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2014 kello 9:41

    Edelleenkään en ymmärrä Leppävaaran mollaajia. Parempikin toki voisi olla, mutta voisi ja kannattaisi monista yksityiskohdista vastapainoksi antaa kiitosta.

    Vertaa nyt vaikka Selloa kaupunkikuvassa Stockmanniin. Jotenkin Stocka istuu ympäristöönsä paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. janimh kirjoitti 22.3.2014 kello 11:26

    Janne:
    Voi, voi Lea. Kuvaamastasi tekstistä saa yhä voimakkaammin sen kuvan, että lähiöhän siitä tulee. Perinteinen ostari on vain vähän muuttanut muotoaan.

    “Sodan jälkeisessä Suomessa, sotakorvausten rasittamalla 1950 –luvulla pystyttiin toteuttamaan iätöntä ja ajatonta kaupunkia yksinkertaisen muotoisilla rakennushahmoilla. Miksi siihen ei pystyttäisi 2020-luvulla? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmastonmuutoksen torjunta.”

    Miten kulmattomat talot ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa?

    Katos kun ilmastonmuutos pysähtyy kun vantaalaiseen lähiöön rakennetaan talo joka on siisti neliö… LOL.. How mow Can You Go?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. isoH kirjoitti 22.3.2014 kello 14:33

    Osmo Soininvaara: Vertaa nyt vaikka Selloa kaupunkikuvassa Stockmanniin. Jotenkin Stocka istuu ympäristöönsä paremmin.

    Varmaankin tarkoitus on verrata Helsingin keskustan stokkaa, eikä Itiksen tai Vantaan Jumbon Stokkia. Leppävaaraan Stockman olisi varmasti mielellään otettu, mutta Tapiolan stokka taitaa olla liian lähellä.

    Ei Sello mikään suuri arkkitehtoninen ihme ole, mutta kuvittelin yleisen kaupunkirakenteen, joukkoliikenneyhteyksien, palveluiden ja työpaikkojen läheisyyden olevan tärkeämpi asia kaupunginosan “onnistuneisuutta” punnittaessa kuin kauppakeskuksen ulkonäkö. Pohjois-Leppävaaran puolelta muuten löytyy niitä kävelyraitteja sekä pieniä toreja ja kivijalkakauppoja. Valitettavasti ajoittain myös turhan paljon laitapuolen kulkijoita toria miehittämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2014 kello 14:59

    Jos kauppakeskuksen tehtävänä on vain jaella tavaroita maksua vastaan, ja sitten mahdollisimman nopeasti pois, sen ei tarvitsekaan näyttää kummoiselta. Jos tarkoitus on tehdä viihtyisää kaupunkitilaa, ulkonäöllä on merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. isoH kirjoitti 22.3.2014 kello 18:02

    Osmo Soininvaara:
    Jos kauppakeskuksen tehtävänä on vain jaella tavaroita maksua vastaan, ja sitten mahdollisimman nopeasti pois, sen ei tarvitsekaan näyttää kummoiselta. Jos tarkoitus on tehdä viihtyisää kaupunkitilaa, ulkonäöllä on merkitystä.

    Käythän kuitenkin tutustumassa Espoon Sellon kirjastoon, todelliseen ihmisten kohtauspaikkaan, joka melko laajan kirjastokokemuksen perusteella on mielestäni pääkaupunkiseudun huippu. Siellä ei todellakaan tarvitse kauppakeskuksesta nopeasti poistua. Valitettavasti en itse asu Leppävaarassa, joten useamminkin voisi kyseisessä kirjastossa vierailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  81. R.Silfverberg kirjoitti 22.3.2014 kello 18:03

    isoH:
    Ei Sello mikään suuri arkkitehtoninen ihme ole, mutta kuvittelin yleisen kaupunkirakenteen, joukkoliikenneyhteyksien, palveluiden ja työpaikkojen läheisyyden olevan tärkeämpi asia kaupunginosan “onnistuneisuutta” punnittaessa kuin kauppakeskuksen ulkonäkö. Pohjois-Leppävaaran puolelta muuten löytyy niitä kävelyraitteja sekä pieniä toreja ja kivijalkakauppoja. Valitettavasti ajoittain myös turhan paljon laitapuolen kulkijoita toria miehittämässä.

    Samaa mieltä. Parempi Sellon tai Itäkeskuksen kaltaiset ostoshelvetit jonne pääsee myös julkisilla kuin Jumbon kaltaiset jonne pääsee vain autolla!

    Yleisesti ottaen kauppakeskuksen ei tarvitse olla Euroopan suurin vaan keskikokoinen riittää. Tulee liikaa ramppaamista jos pitää hakea vain pari maitopurkkia.

    Mitä Stockmanniin tulee niin itse tavaratalo ei houkuta mutta Akateeminen Kirjapauppa kyllä. Lähiöistä on “Tokmanneja” jotka ajavat saman asian;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus