Laajasalon ja Herttoniemen liikenneyhteydet
Kokoomus pyysi vähän pahaenteisesti pöydälle. Pelkään pahoin, että alkavat herätellä ajatusta Kruunusillan avaamisesta autoliikenteelle. Tämä voisi olla melkein järkevää, jos se tehtäisiin nykymaailmaan, mutta muuttuu kovin huonoksi ajatukseksi, kun se tehdään maailmaan, jossa kantakaupungissa on asukkaita 100 00 – 200 000 enemmän, jolloin katutilasta alkaa olla pulaa ja marginaalinen haitta lisäliikenteestä kasvaa.
Tyynenmerenkadun lisäkaista
Pyysin tämän pöydälle, jotta voitaisiin selvittää, onko asialle tehtävissä mitään. Kyse on siitä, että lautoista purkautuvat autot pitää saada ulos nopeasti, jotta lautta voidaan täyttää ja se voi lähteä takaisin. Tämä lisäkaista ei vaikuta mitään siihen nopeuteen, jolla autot pääsevät pois Jätkäsaaresta. Kaistaa tarvitaan noiden autojen varastoimiseen. Miettikää nyt vähän: asuntokatu, jolle varastoidaan rekkoja moottori käyden!
Huomattakoon, että koko revohka on tavallaan seurausta olutrallista. Ilman oluen motivoimaa autoliikennettä kapasiteettiongelma olisi paljon vähäisempi. Tulli on anonut rahaa tähän liittyvien laittomuuksien kitkemiseen, jolloin ongelma voi poistua suurelta osaltaan. (Tiedättehän: tuliaiset pitää juoda itse tai antaa ilmaiseksi eteenpäin.)
Sataman on nyt vain muutettava politiikkaansa niin, että rekoista suurempi osa kulkee Vuosaaren kautta. Avainsana on satamamaksun porrastaminen. Ajoneuvoista perittäköön selvästi suurempi maksu Jätkäsaaressa ja Katajanokalla ja paljon pienempi maksu Vuosaaressa. Silloin se alistettaisiin kaupunginhallitukselle, jolla on mahdollisuus tarkastella asiaa laajemmin.
Ehkä jatkossa myös metro Vuosaaren satamaan. Eivät kaikki virolaiset työntekijät asu eteläisissä kaupunginosissa. Olutta maakuntiin rahtaavalle Vuosaari on parempi paikka rantautua Suomeen.
Ongelma ei ole tuo lisäkaista eivätkä edes sen viemät parkkipaikat, vaan ajatus säilöä käynnissä olevia rekkoja kadulle. En ole seuraavassa kokouksessa, mutta en pitäisi huonona ajatusta hylätä esitys.
Tästä pitää keskustella valtuustossa tänään!
Tove Janssonin puisto
Onnittelut Anni Sinnemäelle! Hänen valtuustoaloitteensa pohjalta muutimme Katajanokan puiston nimen Tove Janssonin puistoksi. Päätös on siis lopullinen eikä se mene valtuustoon. Valtuustoon menee kyllä lakoninen vastaus aloitteeseenkin.
Eikö lopultakin voisi tehdä jotain sille, että olutta ei halvan hinnan takia tarvitsisi lähteä hakemaan naapurimaasta?
Jos Kruunusilta päätetään rakentaa pilaamaan maisemaa paikalle, jossa mm. Suomen Joutsen varusteltiin ensimmäiselle matkalleen, autoliikenteen mahdollisuuskin kannattaa miettiä.
Miksei autoja johdeta Kalasataman kautta Hermannin ja Sörnäisten rantateille?
Onko tutkittu kuinka paljon Laajasalon siltaa käytettäisiin läpiajoon jos se avattaisin myös autoilla. Eli paljonko tuon kautta kierrettäisiin Sörnäisten rantatien ruuhkia tultaessa idästä Kaupunkiin? Ja tarkoittaisiko tämä sitä että Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa tarvittaisiin myös lisäinvestointeja katuverkkoon?
Eikös nyt pitäis ihan tosissaan avata tämä tavaraliikenne-Vuosaareen projekti? Panna ensi alkuun pystyyn tutkimus siitä ynnä metron jatkosta?
Toivoo
Jätkäsaarelainen in spe
Kenen ideana on ollut tehdä sataman tärkeimmästä ulostuloväylästä asuntokatu? Tyypillisesti sellaiset soveltuvat paremmin liikerakennuksille. Koko ajan on myös ollut tiedossa, että kehityksen suunta on ollut kohti sataman laajentamista, ei supistamista.
Alkoholirallia ei nykyisten EU-säädösten voimassa ollessa voi kovin paljoa rajoittaa, koska viitteellinen olutkiintiökin on 110 litraa matkustajaa kohden. Jostakin syystä eduskunnassa on pidetty taloudellisesti järkevänä ylläpitää maassamme koko unionin ylivoimaisesti korkeinta olutveroa, jopa korotellen sitä silloin tällöin lisää. Kysymys ei liene pelkästään alkoholin aiheuttamien ongelmien liioittelusta, vaan ennemminkin siitä, että hallituspohja on liian kirjava, jotta se kykenisi tekemään minkäänlaisia verotuksen rakenteen muutoksia ja siirtämään painopistettä pois niistä verolajeista, joiden tuottavuus on pysyvästi heikentymässä. Alkoholiverotuksen ohella autovero on toinen esimerkki menneisyyden taloudelliseen ympäristöön jämähtämisestä.
Nyt olisi korkea aika esittää laskelmat Kruunuvuorenrannan ja Kruunusiltojen tulo- ja menoarviosta. Haluaisin nähdä ihan konkreettiset luvut siitä, mitä maksaa tällaisen etäisen uuden alueen rakentaminen, josta puuttuvat kunnallistekniikka, kadut, tiet, päiväkodit, koulut, muut palvelut ja liikenneyhteydet. Kuinka monta “uutta veronmaksajaa” tarvitaan maksamaan esimerkiksi Kruunusiltojen koko kustannus, mukaan luettuna se hieno ratikan läppäsilta Hanasaareen, joka käsittääkseni ei edes ollut mukana muussa Kruunusilta-suunnitelmassa.
Ja mitä tulee Jätkäsaaren/Länsisataman viinaralliin, niin suuri osa siitä muodostuu muualta Suomesta tulevasta bussiliikenteestä, jolla maalaisserkut kyyditään olut- ja viinaostosille. Bussilla olisi paljon helpompi körötellä Vuosaaren satamaan eikä ajattaa joka päivä kymmenien bussien letkaa läpi Helsingin keskustan.
Virolaiset duunarit puolestaan tulevat henkilöautoilla, joilla pääsee ihan kätevästi työmaalle, oli se missä päin tahansa. Kaiken tämän liikenteen keskittäminen Jätkäsaareen on täysin perusteetonta. Ja kaiken lisäksi sitä haluttaisiin vielä lisätä, jotta sataman tuotot saadaan nousemaan. Jos tämä ei ole silkkaa ahneutta, niin mikä sitten?
Osmo. Tällä hetkellä rekkaralli kiemurtelee ympäri Jätkäsaarta kulkien Länsisatamankadun ja Välimerenkadun kautta takaisin Tyynenmerenkadun päähän Huutokonttorin kulmalle. Tämä lisäkaista olisi nykytilanteeseen selvä parannus, kun rekat sentään kulkisivat tätä yhtä lyhyttä reittiä, eivätkä tukkisi koko saarta.
Lyhyin reitti rekoille olisi toki kulkea Länsisatamankadun ja Crusellin sillan kautta suoraan Länsiväylälle, kulkematta Tyynenmerenkadun ja Länsilinkin kautta, mutta ilmeisesti tässä kohtaa kaupunki haluaa syystä tai toisesta säilyttää Saukonpaaden ja Länsi-Ruoholahden rauhallisena, ja on valmis “uhraamaan” Tyynenmerenkadun tähän(kin) tarkoitukseen.
Siitä olen aivan samaa mieltä, että pidemmällä aikavälillä on enemmän kuin syytä miettiä, että miten liikennettä voidaan siirtää enevissä määrin Vuosaareen, mutta Jätkäsaaressa on tällä hetkellä päällä aika ongelmallinen tilanne, joka pitää ratkaista ainakin väliaikaisesti nyt, eikä vuosikausia kestävän prosessin myötä.
Eli joko rekkaliikenne Crusellin sillalle tai lisäkaista nyt rakenteille. Ja samalla isommat ratkaisut keskusteluun ja suunnitteluun, kiitos!
Henkilö-autoliikenne on runsasta, mutta Jätkäsaaren liikennettä Välimerenkadulla /Tyynenmerenkadulla kuormittaa LIIAKSI kyllä myös huomattava määrä rekkaliikennettä, joka purkautuu laivoilta. Tämä kaikki sen vielä pitkään jatkuvan kivikuormien (300–800 kuormaa/vrk?) kuljetuksen päälle. Rahtiliikenne ei siirtynyt ollenkaan toivotussa määrin pois kantakaupungista ja asuntokaduilta!
Kommentistani tipahti kiitos ajatuksesta satamamaksujen porrastamisesta ja toive sen toteuttamisesta!
Autoliikenteen vieminen Kalasataman kautta vaatisi koko alueen suunnittelemista uudelleen autoliikenteen ehdoilla. Nykyisessä kaavassa, ja jo osin toteutetulla alueella, ei ole varauduttu läpiajoliikenteeseen. Katuverkko on suunniteltu asuntokaduiksi eikä tilaa Kruunuvuoresta tulevalle läpiajoliikeenteelle ole. Kaavailtu ajoneuvomäärä vaatisi pienimuotoisen kaupunkimoottoritien Kalasatamasta Hermannin ja Sörnäisten rantateille. Mikäli sille tielle lähdetään, koko Kalasataman alue Kuliksen sillan etäläpuolella on täysin pilalla.
Olen antanut itselleni kertoa, että keskimäärin uusi asuinalue maksaa kaupungille noin 700€/kerrosneliömetri rakennusoikeutta, eli noin 900 €/asuinneliö. Vanhat satama-alueet lienevät kalliimpia rakentaa (puhdistetun maan poisto, maaperä), mutta tässä suhteessa Kruunuvuori on käsittääkseni suhteellisen edullinen koska maan putsaus menee sen sotkeneiden öljy-yhtiöiden piikkiin ja maaperä on rakentamisella helsinkiläisittäin hyvää. Toisaalta kaupunki saa satama-alueiden tonteista hyvän hinnan, ja toki sitä paremman mitä paremmat kulkuyhteydet.
Kruunuvuorenrantaan tulee rakennusoikeutta noin 550 000 kerrosneliötä, ja radan vaikutuspiiriin kuuluu myös Sompasaari sekä muun Laajasalon täydennysrakentaminen, eli arvataan nyt vaikka yhteensä pyöreät miljoona kerrosneliötä. Noin laskien ratikkayhteyden hinnaksi tulee noin 200€/kem, mikä ei ole uudisalueen liikenneyhteyksi hinnaksi mitenkään poikkeava luku, ja nostaa kyllä vähintään tuon verran tonttien arvoa. Sijainnin kannalta ero sillan kanssa ja ilman on suurin piirtein sama kuin Lauttasaarella ja Vantaalla.
No justhan tää kaupunki päätti upottaa alustavasti 150 milliä (noussee) siihen että Hermannin rantaiten läpiajoliikenne laitetaan tunneliin, niin aattelit sitten että laitetaan toinen 150 milliä siihen että sinne tuodaan etelästä lisää autoja?
Tutkittu vaihtoehto oli että autot ohjattaisiin Pohjoisrantaan, tosin vaikutusta Pohjoisrannan liikenteeseen ei mallinettu, todetaan vaan että ei toimi. Mä olen tottunut siihen, että autopuolueen ideoilla ei ole mitään tekemistä autoilun sujuvuuden kanssa, mutta ihanko oikeesti joku haluaa tunkea semmosen Mannerheimintien verran autoja lisää siihen sumppuun?
OS: “Sataman on nyt vain muutettava politiikkaansa niin, että rekoista suurempi osa kulkee Vuosaaren kautta. Avainsana on satamamaksun porrastaminen. Ajoneuvoista perittäköön selvästi suurempi maksu Jätkäsaaressa ja Katajanokalla ja paljon pienempi maksu Vuosaaressa. Silloin se alistettaisiin kaupunginhallitukselle, jolla on mahdollisuus tarkastella asiaa laajemmin.”
Itseasiassa tilanne on nykyisellään päinvastainen:
Helsinki perii satamamaksun vain kerran, vaikka alus tekisi kaksi matkaa samana päivänä. Tämä toteutuu näillä nykyisillä suuritehoisilla (ja epäekologisilla…) pika-aluksilla, mutta ei rahtilaivoilla. Helsinki siis tukee rekkojen kuljettamista matkustaja-aluksilla keskustan satamien kautta antamalla käytännössä 50% alennuksen satamamaksusta.
Lisäksi satamamaksu laivan nettovetoisuusyksikköä kohti näyttää olevan alhaisempi matkustaja-aluksille kuin varsinaisille rahtilaivoille. Helsingin sataman hinnaston perusteella laiturimaksut ovat samat Vuosaaressa kuin Helsingin keskustassa. Kaikki nämä seikat suosivat rahdin kuljettamista matkustaja-aluksilla. Eipä ihme, ettei varustamoja kiinnosta rahtilaivojen operointi Vuosaaresta Tallinnaan.
Sopii kysyä, mikä on tämän järjestelyn perustelu. Vähintäänkin se vaikuttaa hyvin omituiselta.
Edellä esitetyt väittämät perustuvat tulkintaani Helsingin Sataman hinnastosta, joka löytyy täältä:
http://www.portofhelsinki.fi/helsingin_satama/hinnasto
Huomio Crucellin sillasta oli erinomainen! Miksei tosiaankaan länteen suuntautuvaa liikennettä ohjata suoraan länsiväylälle Crucellin sillan kautta??! Sen sijaan liikenteellä tukitaan Jätkäsaari. Toinen hyvä huomio oli, että arvokkaan
Jätkäsaaren uhraaminen rekkaparkiksi on taloudellisesti ja sosiaalisesti aivan järjetöntä.
Tässä vielä kartta Länsisataman ajoreiteistä tällä hetkellä:
http://www.portofhelsinki.org/…/Pics/maps/lansiroutes.pdf
mistä näkee hyvin, miten nyt kolme eri reittiä ja kaikki Jätkäsaaren autotiet ovat satamaliikenteen käytössä. Tämä ei ole oikein kestävä ratkaisu kun Jätkäsaaressa olisi tarkoitus aika monen asuakin.
Eli korostan vielä, että jos ja kun Tyynenmerenkadun lisäkaistasta luovutaankin, tulisi korvaava ratkaisu olla myös tiedossa.
Eli tässä:
http://www.portofhelsinki.org/palvelukartta/Pics/maps/lansiroutes.pdf
Fiksuinta on lopettaa STM nykymuodossaan, koska sen aiheuttama vahinko Suomen taloudelle alkaa olla kestämättömissä mitoissa. 😉 Valitettavasti sitä ei voi päättää kaupunkisuunnitteluun liittyen.
Mitä järkeä on tunkea rekkoja Tyynenmerenkadun kautta Helsingin katuverkkoon, kun ne voi ohjata suoraan Länsisataman kadun kautta Länsiväylälle? Purun ajaksi vielä valoetuudet purkavalle väylälle.
Sen jälkeen ei tarvitse kuin korjata Länsiväylän ja Kehä I:n risteys toimivaksi ja poistaa Kehä I:ltä turhat risteykset, niin homma toimii.
Sataman ajoneuvoliikenteen kasvumäärät ovat olleet hurjia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Hki-Tallinna-välin autoilu on kasvanut viisinkertaiseksi! Vuotuista kasvua noin 100.000 autoa.
(Lähde: http://www.portofhelsinki.fi/download/16254_Lansisataman_uusi_matkustajaterminaali.pdf sivu 8)
Uskooko joku että kasvu tästä tasaantuisi?
Yhteen laivaan mahtuu muuten kaksi kilometriä autoja.
Vaikka olenkin lämpimästi kannattamassa Kruunusiltojen avaamista autoliikenteelle, on selvää, että samalla tarve Keskustatunnelille nousee uudestaan esiin. Olisi fiksua katsoa nämä ratkaisut yhdessä, koska toinen johtaa toiseen. Siltahan voisi todella kiinnittyä niemen päässä vain Pohjoisrantaan, tunnelin pää tulisi tosi lähelle kätevästi.
Mannerheimintien verran autoja?? Ei kai sentään.
Tarkoitus Länsisataman liikenneongelman ratkaisuksi on hyvä, mutta satamamaksujen porrastaminen ei yksinään ratkaise ongelmaa. Lopputulos on kovin helposti se, että sataman toimintaedellytyksiä heikennetään (= Helsingiltä viedään tuloja), mutta ongelma ei katoa.
Tämä vaatii laajemman ratkaisun.
Espoossa Olarin Prisman ja Ison Omenan välissä Piispansillalla tehdään suurta remonttia kun siltoja levennetään ylimääräistä autokaistaa varten. Sellainen käy varmasti kalliimmaksi kuin varautuminen runsaampaan liikenteeseen ajoissa.
Olisi hyvä, jos joku esittäisi Kruununsiltojen osalta laskelman, jossa verrataan autotiellisten siltojen hintaa siihen, että siltoja jälkikäteen noin 10 vuotta rakentamisesta jouduttaisiin leventämään tätä tarkoitusta varten.
Santahaminan päätymistä asuinkäyttöön pidän epätodennäköisenä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee jatkossakin sitä puolustavat sotilasjoukot, merivalvonnan ja ilmatorjunnan.
Mannerheimintiellä on oikeastaan yllättävän vähän autoja. Suurin ongelma siellä ovat bussit, joita on aivan liikaa ja joiden kyydissä on keskimäärin sormilla laskettava määrä väkeä.
“Kruunuvuorenrantaan tulee rakennusoikeutta noin 550 000 kerrosneliötä, ja radan vaikutuspiiriin kuuluu myös Sompasaari sekä muun Laajasalon täydennysrakentaminen, eli arvataan nyt vaikka yhteensä pyöreät miljoona kerrosneliötä. Noin laskien ratikkayhteyden hinnaksi tulee noin 200€/kem, mikä ei ole uudisalueen liikenneyhteyksi hinnaksi mitenkään poikkeava luku, ja nostaa kyllä vähintään tuon verran tonttien arvoa.”
Koska kerrosneliöt eivät matkusta ratikalla eikä millään muullakaan värkillä, olisi varmaan rehellisempää laskea sillan kustannukset per oikea ihminen.
Nyt ilmoitettu Kruunu-siltojen hinta 200 milj. euroa ei tule pitämään paikkaansa pelkästään jo siitä syystä, että yhteyden viimeinen pätkä Sompasaaresta mantereelle ei ollut edes suunnitelmassa mukana. Ja onko kukaan sitä paitsi koskaan kuullut kaupungin hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? Nämähän ovat ns. valtuustolle-myyntihintoja, joilla on taipumusta tuplaantua.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan laskelmien mukaan Kruunusillat lisäävät joukkoliikennematkoja 7000 matkan verran vuorokaudessa. Sehän tarkoittaa sitä, että 3500 asukasta matkustaa päivittäin edestakaisin. Kun jaetaan lähempänä todellista hintaa olevaa kustannus eli n. 350 milj. tällä määrällä, niin kyllähän päästään aivan erilaisiin lukemiin.
Ja jos ratikkareittiä jatketaan Vartiosaareen (se kun on niin “luontevasti” ratikkareitin varrella), niin käyttäjiä tulee toki lisää, mutta niin tulee myös hintaa.
Tästä taisi tulla Euroopan kallein pyöräilyn laatukäytävä.
Sotket keskenään joukkoliikenteen käyttäjät ja joukkoliikenteen lisäyksen. Pääosa sillan hyödyistä tulee niille joukkoliikenteen käyttjille, jotka kulkevat joukkoliikenteellä joka tapauksessa. Maan arvon nousulla on jonkinlainen merkitys sillan rahoittamiseen, koska kaupunki omistaa tuon maan.
Joko käsissäsi on hämmentävän paljon sormia tai et vain tiedä mistä puhut. Olisiko jotain vaihtoehtoa Mannerheimintietä kulkevan joukkoliikenteen järjestämiseen?
Kannatan lämpimästi myös Vuosaaren hyödyntämistä Viron liikenteessä. Busseille ja rekoille se voisi olla monella tapaa parempikin paikka kuin Länsisatama.
Kun liikenneyhteydet näkyvät asuntojen arvossa, ei kai tästä nyt kukaan voi olla eri mieltä vaikka tottakai on muitakin tekijöitä, niin miksi ihmeessä niiden investointeja ei tarkasteltaisi nimenomaan tuolta pohjalta? Semminkin kun sama taho joka tekee investoinnin omistaa myös tonttimaan.
Syy miksi Helsinkiin rakennetaan liikenneväyliä on se että tämä kaupunki tarvitsee lisää asuntoja, ja ne tarvitsevat liikenneväyliä. Oikean lainen liikennerakentaminen tavallaan tuottaa tonttimaata. Jotkut liikenteelliset yleisparannukset on toissijainen asia joita tehdään sikäli kun rahaa on.
Laajasalon sillan kanssa on kaupunki noudattanut hivutustaktiikkaa. Ensin suunnitellaan meren yli älytön satoja miljoonia maksava raitiovaunusilta, ja sitten kun arkkitehtuurikilpailut, nimikilpailut sun muut markkinointitemput on saatu toteutettua, aletaan siltaa muuttaa moottoriväyläksi. Onko tässäkin Milttonilla sormensa pelissä?
Jaaha. Bussien vihaajat ry. jälleen liikkeellä.
matkustin tänään aamupäivällä 10:n ratikalla Meilahdesta keskustaan. Kuusitien kohdalla meitä matkustajia taisi olla 10. — Myöhemmin tosin enemmän.
100m pätkä siltaa Laajasalosta Varsiosaareen tuskin maksaa satoja miljoonia.
Ensisijaisesti joukkoliikennesilta ja siinä rinnalla myös kevyen liikenteen laatukäytävä. Tai jos autopuolue ajaa rinnalle autot, pölyävä ja meluava kauhukäytävä kuten Kulosaaren silta.
Tässä kaupungissa on totuttu siihen, että autoliikenteeseen (sekä lisäksi metroon kerran neljännesvuosisadassa) investoidaan ne sadat miljoonat. Ja siitä summasta prosentti tai kaksi kevyeen liikenteeseen. Vaikka yli puolella kotitalouksista ei edes ole autoa.
Jo tällä perusteella kunnallisveroprosentti tulisi porrastaa sen mukaan, onko taloudessa auto vai ei.
Minun puolestani olisi pitänyt suunnitella moottoriliikenteen mahdollistava silta heti ilman temppuiluja, jos siihen kohtaan silta halutaan toteuttaa.
Jätetään Manskulle nykyiset spårat, mutta bussiliikenne ohjataan muualle.
Paikallisliikenteen päättäriksi joko Pasila tai Matinkylä.
Kaukoliikenne ohjataan Kehä I:n ja keskustatunnelin kautta suoraan Kamppiin.
Miksei Mannerheimintielle muka busseja mahdu? Jos kaikki kulkisivat vain raitiovaunuilla, juuttuisivat ne pysäkeille nykyistäkin pahemmin. Ei pitäisi mollata mitään hyvää liikennemuotoa.
Mikä ihme niissä busseissa niin sapettaa? (80-luvulla olisin, silloisen kehnon, savuttavan kaluston takia ymmärtänyt niiden vastustuksen nykypäivää paremmin. Nyt on tilanne paljon parempi.)
Mitä enemmän asukkaita, sen enemmän liikennettä!
Olen ymmärtänyt, että joku (mm. O.S.) haluaa kaupunkiin lisää asukkaita. Se lisää liikennettä entisestään, koska kaikki eivät voi asua (tai edes halua asua) ihan työpaikkansa naapurissa, vaikka se joskus kätevää olisikin.
Kaupunkiin kuuluvat mm. jalankulkijat, pyöräilijät, autot, bussit, raitiovaunut ja metro. Ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ihmisten liikkumiseen, joten eikö pitäisi olla tyytyväinen, jos meille on tarjolla useita eri vaihtoehtoja?
Miettikääpä, mikä olisi tilanne, jos tänäänkään ei tarjolla olisi ollut kuin oman fillarin käyttöä?
(Kaikki eivät nauti loskakerroksessa polkemisesta!)
Bussi on erinomaisen joustava ratkaisu joukkoliikenteeseen, sillä se voi yleensä käyttää kiertoteitä, jos normaali väylä on jostain syystä tukossa. Raitiovaunun reitin muutos edellyttää lähes aina aika kalliita muutostöitä. Bussin osalta reittimuutos on tavattoman paljon helpompaa ja halvempaa tehdä.
Länsisataman auto- ja rekkamäärät eivät varmaan olleet nykytasolla, kun Vuosaaren satamapäätöksen yhteydessä päätettiin jättää Tallinnan-liikenne paikalleen. Onko esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetukset sillä tasolla, että niitä asuinalueen läpi todellakin saa kuljettaa?
Olisiko järkevää siirtää kaikki ajoneuvoliikenne Vuosaareen? Ja ehkäpä jalkamatkailijatkin, kokonaan tai osin — metrolinjaa yksinkertaisesti Vuosaaresta maan päällä yhdellä pysäkillä jatkamalla?
Ja mitä joukkoliikenteen käyttäjiä on Kruunuvuorenrannassa ennen tätä 3.500 “uuden” käyttäjän lisäystä?
Voisiko joku kertoa, mihin kohtaan Se Tyynenmerenkadun lisäkaista on tulossa. Asun Tyynenmerenkadun poikkikadulla ja meillä jalankulkijoilla ei nytkään ole Tyynenmerenkadulla oikeita jalkakäytäviä eikä suojateitä kuin pienellä pätkällä. Mihin siihen mahtuu vielä lisäkaista autoille, kun jalankulkijatkaan eivät mahdu kadulle? Miksi Jätkäsaaren Hietasaaren puolta rakennetaan täysin autoilijoiden ehdoilla eikä jalankulkijoita oteta suunnitelmissa mitenkään huomioon? Voisiko kaupunki vastata tähän. Joka päivä on kuitenkin päästävä Huutokonttorin pysäkille ratikkaan.
(Joukko)liikennehankkeita ei vertailla nykyhetkeen, vaan ennustettuun tulevaan tilanteeseen ilman hanketta.
Paljonko on arvioitu Jätkäsaaren tulevilla 18.000 asukkaalla olevan autoja? Autolauttaan niitä menee 450 kpl.Jos uusia autoja tulee vaikka 5000 kpl, niin minkälaiset ulostulotiet tarvitaan?