Älä nosta päätäsi juoksuhaudasta!

Nyt voin jo ehkä tun­nus­taa, että kir­joituk­seni van­hus­ten hoi­dos­ta oli tahalli­nen pro­vokaa­tio, jon­ka tarkoituk­se­na oli kir­voit­taa sel­l­aisia kom­ment­te­ja, joi­ta se kir­voit­tikin. Olin suun­nitel­lut esimerkin­lu­on­toista pro­vokaa­tio­ta vähän tois­es­ta aiheesta (asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta ja sen uus­jaos­ta), mut­ta Urpo Kankaan haas­tat­telu antoi oivan tilaisu­u­den. En kiistä pohdiskelus­tani sanaakaan enkä siis vedä sano­jani pois, mut­ta julka­isin tek­stin vain näyt­tääk­seni, mil­laista palautet­ta poli­itikko saa, jos astuu askeleenkin mukaavu­usalueen­sa ulkop­uolelle. Tämä on iso ongel­ma Suomessa.

Moni suo­ras­taan vim­mas­tui kir­joituk­ses­ta, vaik­ka kir­joitin, ettei tuo­hon las­ten vas­tu­useen voi­da enää pala­ta, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä ja talouten­sa toisin. Kos­ka olemme valin­neet vero-keskeisen hoit­o­ma­llin, toisen mallin hyvistä puolista ei saa sanoa sanaakaan. Sain myös sähkö­posti­i­ni suo­ranaista vihapostia.

Yritän luokitel­la kiel­teisen palaut­teen viiteen luokkaan:

1. Ei kel­paa tässä yksi­ty­istapauk­ses­sa eikä siis voi toteut­taa mis­sään muus­sakaan tapauk­ses­sa. Ei esimerkik­si onnis­tu, jos lap­si on vaik­ka työtön, syr­jäy­tynyt ja päi­hdeon­gel­mainen. Eikä toi­mi, jos vaatii kallista hoitoa mon­ta vuot­ta. Eri­tyis­es­ti ei toi­mi, jos lap­sia ei ole. Täl­laisia ongelmia on ja ne voi yrit­tää ratkaista. Vas­ta jos niihin ei todel­lakaan ole ratkaisua, voi tode­ta, että ne kaata­vat koko ajatuk­sen. Niis­sä mais­sa, jois­sa las­ten vas­tu­u­ta lain­säädän­nössä sovel­letaan, on omat pykälät las­ten vas­tu­un rajoista ja siitä, mis­sä vai­heessa vas­tuu siir­tyy yhteiskun­nalle, jos lap­sista ei ole vas­tu­u­ta kan­ta­maan tai jos vas­tuu on ker­takaikkises­ti liian suuri. Onko Ran­skas­sa joukoit­tain nälkään kuollei­ta van­huk­sia, joil­la ei ole lap­sia tai joiden lapset ovat varattomia?

2. Ei onnis­tu nykyti­lanteessa ymmärtämät­tä, että nykyti­lanne olisi eri­lainen, jos sään­nöt oli­si­vat eri­laiset. Nyt van­huk­set asu­vat usein kaukana lap­sis­taan. Eivät asu­isi, jos sään­nöt oli­si­vat toiset. Jos koti­in ostet­ta­vat palve­lut jou­tu­isi mak­samaan itse las­ten per­in­töo­su­ut­ta pienen­täen, moni ostopalvelu­jen varas­sa ole­vakin muut­taisi tiet­tömien taipalei­den takaa vähän lähem­mäs palvelu­ja. Oman alalu­okkansa muo­dosta­vat ne, joiden mukaan tästä on jo ker­ran mak­set­tu veroina, mik­si pitäisi mak­saa toisen ker­ran. Jos jär­jestelmä olisi toinen, siitä ei olisi mak­set­tu veroina, verot oli­si­vat selvästi alem­pia ja koti­talouk­sil­la olisi enem­män rahaa, joi­ta voisi käyt­tää tähän tarkoitukseen.

3. Ide­ologi­nen argu­ment­ti. Tämä ratkaisu muo­to on aasialainen eikä sovi Euroop­paan. Ran­s­ka, Italia ja Viro nyt esimerkik­si eivät ole Aasi­as­sa. Täl­laista argu­ment­tia on vaikea käsitel­lä, kos­ka se sisältää vain leiman. Suo­mi on asteikol­la vas­tuu suvul­la – vas­tuu veron­mak­sajil­la aivan asteikon ääripäässä. Näin veron­mak­sa­jakeskeistä tilan­net­ta ei ole oikein missään.

4. Perustelu jäi ymmärtämät­tä. Mik­si hoitoa ei voisi mak­saa yhtä hyvin veroina, eihän se sen kalli­im­mak­si tulisi? Kun piik­ki on auki, kan­nat­taa ulkois­taa vähäi­nenkin apu veron­mak­sajille, vaik­ka se tulisi kuin­ka kalli­ik­si. Jos itse jär­jestet­ty apu mak­saisi 100 euroa kuus­sa ja kun­nan jär­jestämä 500 euroa, tuo­ta sataa euroa ei kan­na­ta mak­saa itse. Jos sen 500 euroakin jou­tu­isi mak­samaan itse, val­it­sisi var­maankin sen halvem­man vai­h­toe­hdon. Noi­ta halpo­ja vai­h­toe­hto­ja on paljon siel­lä, hoito mak­se­taan itse. Jos jonkun on käytävä van­huk­sen luona kak­si ker­taa päivässä anta­mas­sa lääkkeitä, tämän voi tehdä joko kun­nan työn­tek­i­jä tullen tätä varten autol­laan jostain kaukaa, tai naa­puri voi pien­tä kor­vaus­ta vas­taan piipah­taa van­huk­sen kotona lyhyesti kak­si ker­taa päivässä. (Ei, lääk­keen antamiseen dosetista ei tarvi­ta vuosien koulu­tus­ta. Saa­han sen tehdä täysin koulut­tam­a­ton omaishoita­jakin). Yhteisöl­lisen ker­rostalon rak­en­ta­jat (esim Lop­pukiri) tuo­vat huo­mat­tavaa säästöä yhteiskun­nalle sopies­saan tosi­asi­as­sa keskinäis­es­tä avus­ta. Täl­laisia tulisi paljon enem­män, jos siihen olisi jokin taloudelli­nen kan­nustin. Tätä luet­te­loa voi jatkaa loputtomiin.

5. Minä, minä, minä. Ei halut­tu, kos­ka oma ase­ma heikkenisi. Olti­in esimerkik­si sitä mieltä, että las­ten ja van­hempi­en suhde päät­tyy lap­su­u­teen eikä sen jäl­keen suvul­la ole merk­i­tys­tä eikä se voi sik­si tuo­da velvoit­tei­ta. Jot­ta aja­tus olisi sisäis­es­ti loogi­nen, sen tulisi koskea tietysti myös perintöoikeutta.

=

Esimerkik­si tarkoitet­tu pro­vokaa­tioni meni sikäli pieleen, että ilah­dut­ta­van paljon tuli myös myön­teistä palautet­ta ja jopa sel­l­aista myön­teistä palautet­ta, jos­sa oli ymmär­ret­ty aivan oikein, mitä kir­joitin. Moni kan­nat­ta­ja aliarvioi täysin vaikeudet, joiden vuok­si minus­ta jär­jestelmän muut­ta­mi­nen ei onnis­tu tai vie todel­la kauan. 

Sit­ten oli sel­l­aista kan­nus­tavaa palautet­ta, jos­sa esi­tys­tä kan­natet­ti­in, kos­ka verovaroin rahoitet­tu hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta pitää purkaa. Tämä ei ilah­dut­tanut, sil­lä tätä en tarkoittanut.

= = =

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on vakavas­sa kri­i­sis­sä. Siitä selvitään tekemäl­lä aivan mah­dot­toman kipeitä leikkauk­sia ja heiken­tämäl­lä tasais­es­ti kaikkia jär­jestelmiä rajusti, tai siitä selvitään kor­jaa­mal­la joitain haaskaavia rak­en­tei­ta vähem­män haaskaaviksi. Mitään ei voi muut­taa niin, ettei muu­tok­sel­la olisi mitään huono­ja puolia

Julkises­sa keskustelus­samme val­lit­se­va lynkkaus­ment­tal­i­teet­ti, joka kohdis­tuu kaikki­in, jot­ka yrit­tävät tuo­da keskustelu­un jonkin uuden ajatuk­sen, koituu tämän maan turmiok­si. Tätä halusin demon­stroi­da. En siinä täysin onnis­tunut, kos­ka ihan järkevää kan­nus­tavaa palautet­takin tuli. 

Mitä sille van­hus­ten­hoidolle pitäisi oikeasti tehdä? Parem­pi on, että en kerro. 🙂

70 vastausta artikkeliin “Älä nosta päätäsi juoksuhaudasta!”

    1. Saa­nen huo­maut­taa, että en sanonut mitenkään katu­vani sano­jani vaan sei­son niiden takana, mut­ta julka­isin ne näyt­tääk­seni, mitä niistä seuraa.

  1. “…moni ostopalvelu­jen varas­sa ole­vakin muut­taisi tiet­tömien taipalei­den takaa vähän lähem­mäs palveluja”… 

    Ihan oikeasti, Osmo, oletko mukana Putous-sar­jas­sa vai minkä sortin huumo­ria tämä on? Kuin­ka moni van­hus oikeasti asuu tiet­tömien taipalei­den takana? Kuin­ka mon­elle heistä kod­in­hoita­jat ja lääkärit tar­po­vat palvelui­ta pitkospui­ta pitkin? Ja jos se mök­ki ON tiet­tömien taipalei­den takana, siitä ei saa rahaa jol­la mak­saisi uuden asun­non maa­likylis­sä. Ja jos sitä uut­ta asun­toa ei mak­sa itse, niin mis­sä yhteiskun­ta säästää…???

    1. Ihan oikeasti, Osmo, oletko mukana Putous-sar­jas­sa vai minkä sortin huumo­ria tämä on? Kuin­ka moni van­hus oikeasti asuu tiet­tömien taipalei­den takana? 

      Innoit­ta­jana tähän oli saaris­tokun­tien lähetys­tö, joka kävi manku­mas­sa rahaa saaris­tokun­nille, kos­ka heil­lä asuu van­huk­sia tiet­tömien taipalei­den takana.

  2. Palaut­teen laatu­un vaikut­ti var­masti myös blo­gistin perät­tömät ja sen­sa­tion­al­is­tiset väit­teet van­hus­ten elämänlaadusta.

  3. Tar­tun nyt kohtaan 4, ‘ilmainen’ palvelu parem­pi kuin hal­pa itse mak­set­tu. Mei­dän lapselle tar­jot­ti­in ilmaisia koulukyyte­jä. Ei kel­van­nut, vaan menimme viikon ver­ran aamuin illoin hänen kanssaan, että hän oppi reitin. Matkat saimme tietysti mak­saa itse, mut­ta lap­si oppi kulke­maan. Kan­nus­teet on siis tehty niin, että yhteisiä resursse­ja kan­nat­taa törsätä minkä kerkiää.

  4. Trol­laa­mal­la ansait­see kyl­lä ihan kaiken paskan, mitä niskaan sataa, ja on vas­tu­us­sa sen jäl­keen ilmestyvästä keskustelun heikos­ta tasos­ta. Turha sitä on kauhis­tel­la, jos sen itse toimil­laan aiheut­taa. Jos provosoidaan, provosoidu­taan. Olen var­maan sanonut tämän ennenkin.

    1. Ei kel­paa tässä yksi­ty­istapauk­ses­sa eikä siis voi toteut­taa mis­sään muus­sakaan tapauksessa.

    On ihan oikein olla huolis­saan eri sään­nöistä eri ihmisille. Esimerkik­si vain köy­hille kohdis­tet­tu apu muut­tuu hel­posti täysin riit­tämät­tömäk­si, kos­ka suuri enem­mistö ei sen tarvet­ta vält­tämät­tä ymmär­rä. Toisaal­ta suh­teet­toman edun jakami­nenkaan vähistä rahoista jollekin ihmis­ryh­mälle ei ketään lämmittäne.

    4. Perustelu jäi ymmärtämät­tä. Mik­si hoitoa ei voisi mak­saa yhtä hyvin veroina, eihän se sen kalli­im­mak­si tulisi? Kun piik­ki on auki, kan­nat­taa ulkois­taa vähäi­nenkin apu veron­mak­sajille, vaik­ka se tulisi kuin­ka kalli­ik­si. Jos itse jär­jestet­ty apu mak­saisi 100 euroa kuus­sa ja kun­nan jär­jestämä 500 euroa, tuo­ta sataa euroa ei kan­na­ta mak­saa itse.

    Eiköhän tässä ongel­ma ole siinä, että kun­ta tuh­laa 500 euroa asi­aan, joka järjesty­isi 100 eurol­la, eikä siinä, että mak­su kiertää yleen­sä tasa-arvoa edis­tävän julkisen jär­jestelmän kaut­ta. Suuret säästöt tule­vat siitä, että lopete­taan pen­nin­venyt­tämi­nen ja hölmö säästämi­nen ja tehdään asioi­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta oikein. Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, mitä kaut­ta raha kiertää.

    5. Minä, minä, minä. Ei halut­tu, kos­ka oma ase­ma heikkenisi. Olti­in esimerkik­si sitä mieltä, että las­ten ja van­hempi­en suhde päät­tyy lap­su­u­teen eikä sen jäl­keen suvul­la ole merk­i­tys­tä eikä se voi sik­si tuo­da velvoitteita.

    Tämäkin on ihan reilu kat­san­tokan­ta. Van­hem­mat sen­tään voivat edes vali­ta halu­a­vatko lapsen ja siten ovat vas­tu­us­sa tämän kas­vat­tamis­es­ta aikuisek­si. Lapselta ei tätä ole kysytty.
    Automaat­ti­nen vas­tuu van­hem­mas­ta olisi kuin Osmo Soin­in­vaaran automaat­ti­nen vas­tuu kaik­ista muista valkoi­hoi­sista — jaka­vathan he sen­tään asioi­ta, joi­hin ei itse voi vaikut­taa kuten perintötekijöitä.

    Osmo Soin­in­vaara: Saa­nen huo­maut­taa, että en sanonut mitenkään katu­vani sano­jani vaan sei­son niiden takana, mut­ta julka­isin ne näyt­tääk­seni, mitä niistä seuraa.

    En siinä täysin onnis­tunut, kos­ka ihan järkevää kan­nus­tavaa palautet­takin tuli.

    Eli vaik­ka lähdit tälle lin­jalle niin tuli asial­lis­takin keskustelua? Nyt var­maan satoi ääniä laariin.
    Olisiko kan­nat­tanut alus­ta asti lähteä asial­lisel­la asen­teel­la liikkeelle?

    1. En kir­joit­tanut trol­lia vaan kir­joituk­sen, jos­ta tiesin, ettei sel­l­aista kan­na­ta kir­joit­taa. Ne ovat kak­si ero asiaa.

  5. Seli seli Osmo. Ihan turhaa sik­sikin, että ei sin­ul­la edes ole mitään selitet­tävää. Muil­la voi ollakin.
    Huonos­ti hoidet­tu­ja ja heit­teille jätet­tyjä van­huk­sia on ollut maail­man sivu, mut­ta yleen­sä ilmiötä on pidet­ty pahek­sut­ta­vana. Nyt se ei enää ilmeis­es­tikään sitä ole, vaan kaik­ki mitataan minäminäminärahassa.

  6. Asun­tosäästämi­nen on yksi van­hu­u­den turvista. Pank­ki antaa pitkäaikaisen lainan asun­toa vas­ten, eikä juuri väl­itä sen lyhen­tämis­es­tä, tietäen saa­vansa omansa kuolin­pesästä. Ei täl­lä erikois­sairaan­hoito­ja mak­se­ta, mut­ta jos nyt muis­te­taan, että van­hu­us on enim­mäk­seen jotain ihan muu­ta kuin laitoshoitoa, niin täl­lä tavoin van­hus voi paran­taa tun­tu­vasti parin viimeisen vuosikymme­nen elin­ta­soaan. Niin san­otusti kulut­taa asun­ton­sa. Kylpylälomi­in, matkoi­hin, ruokaan, eri­laisi­in palvelui­hin. Kun on asun­tosäästänyt, niin on van­hu­udek­si muu­takin tur­vaa kuin se eläke tai lap­sil­ta avun toivom­i­nen. Toki tämä kos­kee säästämistä yleis­es­ti, mut­ta asun­to on siihen erit­täin kätevä tapa. Käytän­nössä pank­ki antaa van­huk­selle rahaa asun­nos­ta ja antaa tämän pitää asun­ton­sa kuole­maansa asti, tietäen asun­non arvon säi­lyvän. Täti­ni teki näin. Vaikut­ti yksineläjän kannal­ta oikein näp­pärältä ratkaisul­ta, vaik­ka perikun­ta jäikin nuole­maan näppe­jään. Tämä näkökul­ma jää yleen­sä huomiotta ver­tail­taes­sa vuokral­la asumisen ja asun­tosäästämisen välisiä hyötyjä.

  7. Raili Leino:
    Ihan oikeasti, Osmo, oletko mukana Putous-sar­jas­sa vai minkä sortin huumo­ria tämä on? Kuin­ka moni van­hus oikeasti asuu tiet­tömien taipalei­den takana?

    Ihan oikeasti hei vaan itsellesi.

    Onko joka iki­nen kieliku­va ihan pakko ottaa kir­jaimel­lis­es­ti? Menee nimit­täin hirveän tyl­säk­si se kir­joit­telu, jos kaik­ki kieliku­vat ja vähän värikkääm­mät ilmaisut pitää kar­sia pois kun luk­i­jat vaa­ti­vat kokoa­jan täysin eksak­te­ja ter­me­jä ja for­maalia syntaksia.

  8. Tämän innoit­ta­mana voisi miet­tiä, mik­si nykyi­nen hal­li­tus ei saa tehtyä kaikkien vält­tämät­tömäk­si toteamia päätök­siä. Vaan jatkaa kreikkalais­ten viitoit­ta­mal­la tiel­lä ja tulee jät­tämään pom­min seu­raa­jalleen, aivan kuten Holk­erin hal­li­tus aikanaan Ahon hallitukselle.

    Voisiko syynä olla yhteinen nimit­täjä eli päämin­is­teripuolue, joka on päässyt nykyiseen ase­maansa onnis­tuneil­la main­os­toimis­tomieliku­vakam­pan­joil­laan, ja jon­ka kan­nat­ta­mi­nen on siten mon­es­ta suo­ras­taan trendikästä. Mut­ta tiukan paikan tullen melkein­pä jokainen tiedostaa, että ko puolue ajaa vain ja ain­oas­taan sen rikkaim­man pros­entin tai promillen asioi­ta — samal­la kun meistä käytän­nössä jokainen kuu­luu siihen 99 tai 99,9 pros­ent­ti­in, jol­la niitä rikkauk­sia ei oike­as­sa elämässä olekaan. Joten luot­toa tuol­laiseen puolueeseen yhteiskun­taa tiukan paikan tullen kor­jaa­maan ja leikkaa­maan joudut­taes­sa ei lop­ul­ta löydykään.

  9. Eikö tuos­sa mallis­sa ole ongel­mallis­in­ta sen epä­ta­saisu­us, yhdel­lä yksin­huolta­jal­la voi olla niskoil­laan liu­ta huol­let­tavia, van­hempi­en lisäk­si vaik­ka isäpuoli ja lapset­to­mia setiä ja täte­jä. Toises­sa per­heessä voi taas olla lukuisia lap­sia yhden van­hem­man hoita­jana. Perin­nöt ovat myös hyvin erisuuruisia.

  10. Ainakaan min­un syr­jäisessä kotikun­nas­sa ei tar­jo­ta van­hus­ten­huol­lon palvelu­ja syr­jäkylille, vaan niitä tarvit­se­vien van­hus­ten pitää muut­taa keskus­taa­ja­maan. Kun­ta kyl­lä aut­taa asun­non etsimisessä. En tiedä onko tämä lain mukaista, mut­ta ei sitä menet­te­lyä kukaan ole tääl­lä kyseenalaistanutkaan.

  11. Osmo,

    Kun itsekin vaiku­tat ole­van sitä mieltä, että Ran­skan, Ital­ian tai Viron malli­in on han­kala van­hus­ten­hoi­dos­sa siir­tyä, ja sel­l­ainen tuskin on edes järkevää, niin kan­nat­taisiko tässäkin asi­as­sa kään­tää katse Ruot­si­in? Sieltä kai tämä Suomen mallikin on alun­perin kopi­oitu mut­ta valitet­tavasti kehi­tyk­sessä ei ole Suomes­sa sit­tem­min pysyt­ty mukana. Ruot­si on esimerk­ki siitä kuin­ka myös verora­ho­ja voidaan käyt­tää fik­susti ja tehokkaasti. Vika ei siis ole jär­jestelmässä vaan käyttäjästä. 🙂

  12. Eilen haas­tatelti­in radios­sa Har­ri­et Finne-Sove­ria, joka oli ottanut asi­as­ta selvää. Hän tote­si, että niis­sä mais­sa, jos­sa täl­lainen laki on, se aktu­al­isoituu erit­täin har­voin, jopa niin har­voin, että ao. asukkaat eivät tiedä lain ole­mas­solosta. Ja esim. Sak­sas­sa lapsen tulo­jen tulee olla luokkaa 100.000 euroa ennen kuin hänen osal­lis­tu­misen­sa tulee kysymykseen.

    Viro on sit­ten toinen jut­tu, viro­laista sosi­aal­i­tur­vaa halu­aa ain­oas­taan muu­ta­ma tänne kir­joit­ta­va, mut­ta siel­läkin lapsen vas­tuu rajoit­tuu omaishoitoon, kun van­hus on riit­tävän huonokun­toinen, hän pääsee laitokseen.

  13. Hit­to. Mie­len­sä­pa­hoit­ta­jat iskivät.

    Olen aina lukenut tämän blo­gin postauk­set hyv­inä ana­lyy­seina jos­sa on tarpeek­si tilas­to­dataa taustal­la ja pohdit­tu loogisia seu­rak­sia. Olen tykän­nyt kun lop­putu­lok­se­na on selvem­pi kuva mil­lainen jär­jestelmä voisi olla oikeu­den­mukaises­ti mah­dol­lisim­man tehokas: käykö alak­er­ran naa­puri vai pitääkö olla koulutet­tu hoitaja.

    Paljon kiitok­sia tuostakin artikke­lista. Toiv­ot­tavasti jak­sat tule­vaisu­udessakin kir­joit­taa mah­dol­lisim­man avoimesti lynkkaysmielialas­ta välit­tämät­tä! Seu­raa­va blo­gau­tus taitaakin sit­ten olla ana­lyysi mil­lä saa­da avoimem­pi keskustelu Suomeen.

  14. “1. Ei kel­paa tässä yksi­ty­istapauk­ses­sa eikä siis voi toteut­taa mis­sään muus­sakaan tapauksessa.”
    — Jos “yksit­täistapauk­set” ovat harv­inaisia, ne eivät tietenkään romu­ta esi­tys­tä. Jos ne eivät kuitenkaan ole harv­inaisia, niistä muis­tut­ta­mi­nen on perustel­tua. Vaik­ka “poikkeustapauk­set” voidaan huomioi­da esi­tyk­sessä, se kuitenkin tek­isi esi­tyk­ses­tä ruman, byrokraat­tisen ja mah­dol­lis­es­ti oikeuskäsit­te­lyjä poiki­vak­si. Käytän­tö olisi siis hyvin eri­lainen kuin mainospuhe.

    “2. Ei onnis­tu nykyti­lanteessa ymmärtämät­tä, että nykyti­lanne olisi eri­lainen, jos sään­nöt oli­si­vat erilaiset.”

    - Tämän virheen olen kyl­lä näh­nyt, mut­ta mil­lainen nykyti­lanne sit­ten olisi jos sään­nöt oli­si­vat olleet eri­laiset, jos esimerkik­si vuo­den 1970 “virhet­tä” ei olisi tehty? Tästäkin voi olla hyvin paljon perustel­tua erim­ielisyyt­tä. Olisiko sil­lä ollut vaiku­tus­ta kaupungis­tu­misen noupeu­teen? Miten se olisi vaikut­tanut sosioekon­o­mis­ten ero­jen tasauk­seen? Molem­mat ilmeis­es­ti tärkeitä tek­i­jöitä Suomen taloudel­lisen men­estyk­sen taustal­la. Osmon kir­joi­tus vaikut­ti main­ospuheelta, jos­sa koroste­taan vain mah­dol­lisia hyviä puo­lia. Eiko siis ole ain­oas­taan kohtu­ullista, että palaut­teessa koroste­taan niitä mah­dol­lisia huono­ja puolia?

    “3. Ide­ologi­nen argumentti.”

    Ovatko Ran­s­ka, Italia ja Viro sit­ten hyviä esiku­via meille? Eikö esiku­viksi kan­nat­taisi vali­ta mai­ta, jois­sa van­huk­set voivat parem­min eikä huonom­min kuin Suomes­sa? Kaikkein men­estynein maa van­hus­ten hyv­in­voin­nin suh­teen on Ruot­si. En tiedä, miten van­hus­ten­huolto on jär­jestet­ty naa­puri­maas­sa, mut­ta hei­dän jär­jestelmän­sä imi­toin­ti­in löy­tyy parem­pia perustelu­ja kuin Ran­skan, Ital­ian tai Viron jär­jestelmien. Siis, mikäli ehdo­tuk­sen taustal­la oli oikeasti huoli van­hus­ten hoidon tasosta.

    (TOP‑5: Ruot­si, Nor­ja, Sak­sa, Alanko­maat, Cana­da. https://www.dropbox.com/s/zgeydlst4z8g5pf/Global%20Summary.pdf )

    “4. Perustelu jäi ymmärtämättä.”

    Ei jäänyt vält­tämät­tä ymmärtämät­tä. Vero­jär­jestelmään nojaa­van van­hus­ten­huol­lon ei vält­tämät­tä tarvitse olla type­r­än tuh­lail­e­vaa ja jäykkää. Onko sen taustal­la nykyäänkään rahoi­tus­mall­in viat? Epäil­isin pikem­minkin, että jäykkyy­den taustal­ta löy­tyy halu tur­va­ta kaikille van­huk­sille tietyt min­imi­vaa­timuk­set täyt­tävä hoito. Jos lapset voivat vapaasti jär­jestää van­hempi­en­sa hoidon mah­dol­lisim­man edullis­es­ti, rahaa säästyy, mut­ta hoidon taso tulee vai­htele­maan enem­män ja tuo mukanaan muitakin ongelmia, joil­ta nykyään säästymme. Säädösten purkami­nen, tai entistä jous­tavampi sovelt­a­mi­nen, on joka tapauk­ses­sa oma erilli­nen kysymyk­sen­sä eikä pätevä perustelu Kankaan esitykselle.

    Varsi­nainen ongel­ma on hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus­po­h­ja: Yhteiskunnal­ta vaa­di­taan kollek­ti­ivis­es­ti enem­män palvelui­ta kuin niistä halu­taan mak­saa. Ongel­maan on kuitenkin mui­ta yksinker­taisem­pia, vaikkakin var­masti yhtä epä­su­osit­tu­ja, ratkaisu­ja. Esim. jätetään tarvit­taes­sa eläk­keen indek­siko­ro­tuk­set tekemät­tä. Ter­veiltä van­huk­sil­ta voisi jäädä muu­ta­ma etelän­mat­ka tekemät­tä, mut­ta tukea tarvit­seville sitä löy­ty­isi tule­vaisu­udessakin. Toimeen­tu­lotuen indek­si­tark­istuk­sia olisi myös tarvit­taes­sa mah­dol­lista jät­tää väli­in ilman katas­tro­faal­isia vaikutuksia.

    Poli­itikko­jen tehtävänä on etsiä ratkaisu­ja, jot­ka voidaan ainakin naamioi­da kansalle hyväksyt­tävään muo­toon. Kankaan ehdo­tus on siinä mielessä kuolleena syntynyt.

    “[Sosi­aal­i­tili­in perus­tu­vaan jär­jestelmään] siir­tymi­nen olisi kuitenkin vielä vaikeam­paa kuin viro­laiseen las­ten suo­raan vas­tu­useen van­hem­mis­taan.” — Mik­si? Molem­mat tietenkin vaati­si­vat pitkän siir­tymä­vai­heen, mut­ta sosi­aal­i­tili luul­tavasti sopisi huo­mat­tavasti parem­min tämän päivän arvomaailmaan.

  15. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on vakavas­sa kri­i­sis­sä. Siitä selvitään tekemäl­lä aivan mah­dot­toman kipeitä leikkauk­sia ja heiken­tämäl­lä tasais­es­ti kaikkia jär­jestelmiä rajusti tai siitä selvitään kor­jaa­mal­la joitain haaskaavia rak­en­tei­ta vähem­män haaskaaviksi. 

    Hyviä uutisia, tätä kri­isiä ei ainakaan näy Helsingis­sä. Pikem­minkin varaa on laa­jen­taa hyv­in­voin­tia ja ter­vey­den­huoltoa myös lait­tomasti maas­sa oleskeleville paperittomille.

    Mikä muka voisi men­nä pieleen? Ja tätä kan­nat­taa ihmis­ten tul­la vähän kauem­paakin kokeilemaan.

    Joten en ymmär­rä mitä tämä puhe kri­i­sistä sit­ten on. Rahaa on.

    Mut­ta en toivoisi että seu­raavas­sa lauseessa esitetään lail­lis­es­ti maas­sa ole­vien ja veron­sa mak­savien palvelu­iden heikennyksiä.

  16. Keskustelus­sa kan­nat­taa muis­taa, että ain­oa todel­li­nen yhteiskun­nalli­nen ongel­mamme on pääomien puute. Asun­to­jen kup­paami­nen on yhtä type­r­ää kuin per­in­töverokin. Yksi­tyiset pääo­mat, pienet ja suuret, pyörit­tävät maa­ta ja luo­vat työ­paikat. Sosi­aal­i­menot eivät tuo­ta mitään!

  17. Osmo ker­toi:
    “Julkises­sa keskustelus­samme val­lit­se­va lynkkaus­ment­tal­i­teet­ti, joka kohdis­tuu kaikki­in, jot­ka yrit­tävät tuo­da keskustelu­un jonkin uuden ajatuk­sen, koituu tämän maan turmioksi.” 

    Jep, tuon ovat mon­et huo­man­neet, mut­ta ei ole pelkästään suo­ma­lainen piirre, vaan yleistä kaikkial­la. Yritäp­pä ruot­sis­sa kri­ti­soi­da vaikka­pa maa­han­muut­toa, tai islami­lai­sis­sa mais­sa islamia niin kehnos­ti käy.

    Mut­ta paras­ta olisi että kun meno­ja kar­si­taan niin kar­si­taan sel­l­ai­sista toimin­noista jot­ka eivät kos­ke­ta taval­lisia suo­ma­laisia ja yrit­tää järkeistää toimintoja.

    Täl­laisia toim­into­ja jot­ka aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia ja mui­ta hait­to­ja mut­ta hyödyt ovat kovin pienet on paljon.

    Esim: katu­jen hiekoi­tus talvi­aikaan, läh­es koko suomen katu­verkos­to (var­maan miljoona kilo­metriä) hiekoite­taan talvisin pari­in otteeseen ja sit­ten put­sa­taan, kallista hom­maa, sen lisäk­si pölystä tulee terveyshaittoja.

    Mik­si ei vai­h­toe­htois­es­ti lopete­ta hiekoit­tamista ja san­o­taan ihmisille että lait­ta­vat nas­tat kenki­in­sä, estää liukas­tu­mista var­masti yhtähyvin, ja säästöt ovat ainakin kym­meniä miljoo­nia vuosittain.

    Ja mui­ta vas­taavia on vaik­ka kuin­ka, tuos­ta voisi pistää vaik­ka kansalaisky­selun ja antaa raha­palk­in­to­ja parhaista ehdotuksista.

  18. Vihrei­den poli­ti­ikan ongel­ma on, että siinä on lin­noit­tudut­tu jonkin­laisek­si nasiten­de­mariy­hdis­tyk­sek­si, jos­sa hyv­in­voin­ti­val­tion mit­ta on paljonko rahaa saadaan kulumaan.

    Tässä viestis­sä on jo ymmär­ret­tävä viesti:
    asioiden tekemistapaa on muutet­ta­va, jot­ta samal­la tai vähem­mäl­lä rahal­la saadaan enem­män aikaan.

    Tämän taakse voisi saa­da kan­na­tus­ta, vaik­ka joillekin se tekee jo ajatuk­se­na kovastikin kipeää.

    Kan­natan jyrkästi kun­ta- ja soteu­ud­is­tus­ta, kos­ka ne kum­matkin vähen­tävät tarpee­ton­ta päällekäistä tekemistä vaik­ka joideltakin poli­it­ti­nen suo­jatyö­paik­ka katoaa.

    Kesksutelu on kansa­t­alousteit­een keskiar­voista ja jois­takin kum­mallisen mar­gin­aal­i­sista ilmiöistä, joi­ta varten lake­ja lie­nee turha säätää muu­taen kuin kiusantekomielessä.

    Tarvi­taanko viisi yliopis­to­sairaalaa omine hallintoi­neen ja 2o sairaan­hoitopi­ir­iä? Kuka tarvitsee?

    Tarvi­taanko eril­liset pääl­likköjo­htoiset min­is­teröt kekimään ihan omia han­kkeitaan vai olisi parem­pi tehdä yksi valtioneuvosto?

    Kuka idioot­ti kek­si, että oli­is­ll, pelas­tus­laitoskil­la ja hätäkeskuk­sil­la ja ylipäätään kaikil­la vira­nomi­asil­la pitää olla ihan omaperäiset aluer­a­jat, joil­la kul­loinenkin mim­interi nuoleskelee fiki­ivisiä äänestäjiä? Olisiko se nykyi­nen lääni­jako ihan riit­tävä näille kaikille?

    Kait josakin julkisel­lakin puolel­la on asial­lista johtamista?

    Onko van­hus­ten­hoi­dos­sa paran­nus­ta tuo­vaa se, että hoito­henkilökun­nan työa­jas­ta noin puo­let menee autoil­lessa ja parkkipaikkaa etsitessä, kun koti­hoitoa lisätään?

    Mik­si äitys­pakkauk­sia ei saa­da myy­tyä halukkaille osta­jille? Yritetään täälltä myy­dä koulu­tus­takin ja kaikea muu­takin, ei sen pitäisi olla edes vaikeaa — kolme henkeä riit­tää, kymme­nen julkisel­la puolel­la, moi­seen puuhaan. 

    Onko säästöä kenelle, että oikeuslaitok­ses­sa tuomioi­ta saa odotel­la ensin vuo­den ja sit­ten lain­voimaista päätöstä toisen vuo­den.… tai että kukaan ei päädy oikein mis­tään vankilaan?

    Kulut ja käytet­ty rahamäärä tai palkat­tu henkilömäärä ehkä pönkit­tää itse­tun­toa, mut­ta siitä saadaanko mitään aikaan se ei ainakaan ker­ro. Ihan nor­maal­iä­ly­istä asikaskeskeistä tulos­mit­taus­ta tarvitaan.

    Nyt jotain lin­jaa ja viestiä poli­ti­ikkaan, kiitos.

  19. Osmol­la on tiet­ty point­ti. Eli että kun vien­ti­te­ol­lisu­u­den tuot­ta­mat rahat vähenevät, niin pitää karsia.

    Kaik­ki kar­simi­nen on harmil­lista ja aiheut­taa prim­i­ti­ivireak­tioi­ta jois­sain ihmi­sis­sä. Tästä syys­tä poli­itikot mielu­um­min tekevät kreikkalaisen bud­jetin kuin viisaan bud­jetin. Suomel­la voi olla edessään Kreikan tie.

    Itse ehdot­taisin että kar­si­taan ensim­mäisenä päivähoi­dos­ta. Siel­lä sitä on paljon ilmaista rahaa liikkeellä.

  20. Lep­oti­la zZ:
    “…
    Varsi­nainen ongel­ma on hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus­po­h­ja: Yhteiskunnal­ta vaa­di­taan kollek­ti­ivis­es­ti enem­män palvelui­ta kuin niistä halu­taan maksaa.” 

    Tässä taitaa olla se ongelmien ydin. Uskoisin kuitenkin, että ver­taa­mal­la takavu­osien osalta yhteiskun­nan verovaroin rahoit­tamien palvelu­iden tasoa, ehkä 5–25 vuot­ta taak­sepäin, siihen, mikä on nykypäivän mak­suhalukku­us (vero­jen muo­dos­sa), löy­det­täisi­in näp­päräm­min se sopi­va tas­apain­oti­lanne, jon­ka ainakin enem­mistö olisi valmis hyväksymään. Tun­tem­aton pelot­taa enem­män kuin se, mikä on jo aiem­min koettu.

    Ei yhteiskun­nan yhteis­es­tä pus­sista myöskään pitäisi ihan kaikkea rahoittaa. 

    Mah­taako esim. päi­hdeon­gel­mais­ten tuki­a­sun­to­jen sijoit­ta­mi­nen Helsin­gin keskus­tan tun­tu­man kalleim­man­puoleisille asuinalueille (Hietaniemenkatu/ Ruusu­lankatu) olla kustannus/hyötysuhteensa osalta mitenkään perusteltavis­sa? Vaik­ka tässä onkin kyse vain yksit­täi­sistä asioista, tulee toim­intat­a­pa laa­jem­mas­sa mitas­sa erit­täin kalli­ik­si, mikä totis­es­ti näkyy ja tun­tuu sosi­aalipuolen jät­timäi­sis­sä menois­sa. Kos­ka saamme kuul­la tuonkin kalli­in kokeilun tuloksista?

    Vaik­ka idea ‘Vesalas­ta’ (‘Töölön’ sijaan) mon­en­laisia mielip­iteitä herät­tävältä tahol­ta tulikin, uskon kyl­lä minäkin, että asianomais­ten moti­ivia pyrk­iä päi­hteistä eroon paran­taisi, jos vähän parem­mille asuin­si­joille pää­sisi vas­ta sit­ten kun tuo­hon tavoit­teeseen olisi päässyt? 

    Jos halua ja pyrkimys­tä päi­h­teet­tömään elämään ei ole, eikä tulok­sia tuk­i­toimista huoli­mat­ta syn­ny, ei yhteiskun­nan todel­lakaan tarvitse tar­joil­la rusi­noi­ta hopealau­tasil­ta kovinkaan pitkään, ottaen huomioon toimin­nan kus­tan­nusten rahoituk­sen veroil­la ja velanotolla. 

    Perusasi­at, kuten kat­to pään päälle, peti ja puuro­lau­ta­nen, ja ihmis­ar­voinen kohtelu pitää kaikille tar­jo­ta (esim. tyyli­in: soup, soap and soul), mut­ta jotain kan­nus­timia yrit­tää itse päästä vähän vehreäm­mälle oksalle pitäisi kaikille työikäisille (-67 v.?) olla silti aina tarjolla.

    Sitä voisi myös tutkia tarkem­min, mis­tä syn­tyvät nuo van­hus­ten­hoidon kulut? 5000 euroa/kk vaikut­taa aika hillit­tömän kalli­il­ta hinnal­ta. Olisiko syytä selvit­tää, mihin nuo rahat kulu­vat, ja onko esim. toimin­nan huono organ­isoin­ti korkean hin­nan merkit­tävin syy?

  21. Yksi ratkai­se­va ongel­ma on Suomen pienet ja kalli­it asun­not. Mon­es­sa Euroopan maas­sa löy­tyy kohtu­uhin­nal­la iso­ja ainakin 6–8 huoneen asun­to­ja. Niis­sä olisi mah­dol­lista paljon edullisem­min asut­taa omia van­hempia kuin vuokraa­mal­la heille jostain oma kallis asun­to. Samal­la olisi iso­van­hem­mil­la mah­dol­lisu­us toimia hyödyl­lis­inä per­heen­jäs­en­inä vaik­ka tur­vaa­mal­la lap­sille koulun jäl­keen aikuisen läs­näoloa kun isä ja äiti ovat töissä.

    Mut­ta meil­lä ovat olo­suh­teet muotoutuneet vuosikym­me­nien saatossa aivan eri­laisik­si. Kaupungeis­sa eri­tyis­es­ti mut­ta ei maatiloil­lakaan syytin­ki ole enää mikään tavanomainen ratkaisu eläköityessä.

  22. Kansa ei ymmär­rä jos sanoo että kan­nat­taa asi­aa A, mut­ta ei vaan ehdo­ta kos­ka kansa ei tykkää tai tykkäisi 80 vuo­den päästä. Kansa uskoo että ehdot­ta­ja halu­aisi silti että asia A, että asia A olisi parem­pi kuin nykytila/asia B. Asian A hyödyt voi ilmaista myös eksplisi­it­tis­es­ti, huomioiden samal­la sen haitat.

    Osa kansas­ta kan­nat­ta­nee “puolueen” aatok­sia perusteluit­ta, mut­ta uskoisin että se ei-puolue­jäsenyyt­tä ‑osa kansas­ta olet­taa että päät­täjät huomioi­vat kaik­ki tiedos­sa ole­vat seikat ja vaiku­tuk­set ennen päätök­sen­tekoa. Jos olisi huomioitu ja kumot­tu molem­pi­en puolten argu­ment­te­ja, voisi se lop­ulli­nen arvio olla hyväksyt­tävämpi lop­putu­lok­ses­ta riip­pumat­ta — tai se voisi ratkaista seu­raa­vat äänet samalle/eri ehdokkaalle, mut­ta näin esitet­tynä “A on hyvä” “A:ta kan­nat­taa edis­tää.” -> “Eikä ole.”

    Lep­oti­la zZ: Jos lapset voivat vapaasti jär­jestää van­hempi­en­sa hoidon 

    Eikö hoidon jär­jestämi­nen pikem­min kuu­luisi sille, jol­la on virkavas­tuu asi­as­ta (niin kauan kuin ollaan nykyjär­jestelmässä)? Ongel­ma on pikem­min se, että “viran puoles­ta” tule­va minim­i­ta­so ei ehkä ole suh­teessa yhteiskun­nan muuhun elin­ta­soon, ja lisä­ta­soa ei joko saa hel­posti vaik­ka olisi mak­sukykyä, tai lisä­ta­son saami­nen vaatii lähiomaisil­ta vira­nomaisen pain­os­tus­ta. Las­ten jär­jestämä hoito on arpa­peliä, eikä ns. tasa-arvoista kohtelua.

    Mikä se oli mielipi­de pari viikkoa sit­ten hesaris­sa, että mikä kum­ma tämä on ettei ole varaa mihinkään, vaik­ka hän, vähän keski­t­u­loa parem­min tien­aa­va, mak­soi 90-luvun lamavu­osi­na 40+% vero­ja mut­ta nyt ennakon­pidä­tys on 31% — ja makaaisi ker­naasti enem­män jos se takaisi tietyt nyt kar­sit­ta­vat palve­lut. Vaikeus on siinä, että mon­es­sa kohtaa palveluis­sa kar­si­taan asioista selvitämät­tä mitä nyky­palvelun ylläpi­to mak­saisi (tai 15 vuo­den takaisen palve­lu­taosn ylläpi­to) — palvelu pitää kar­sia kos­ka laitok­sen johta­ja ei voi vero­ja korot­taa, ja bud­jet­tia ei voi ylit­tää, ja näin On Päätetty.

  23. Jotenkin näyt­täisi ole­van karkea jako kah­teen. On niitä, jot­ka itse oikeasti toimi­vat ja joutu­vat konkret­ian edessä myön­tämään rajal­lisuuten­sa. Sit­ten on niitä, jot­ka eivät itse kyl­lä käsiään likaa, mut­ta pätevät sitä äänekkääm­min tois­t­en raho­ja jaka­mal­la mah­dol­lisim­man kaukaisi­in ja eksoot­tisi­in asioi­hin ja huole­hti­mal­la reilun kau­pan kahvin saatavuudesta.
    Minu verora­ho­jani saa käyt­tää siihen, että skärgård­sänko­r­na saa­vat asua kodeis­saan, vaik­ka vähän epäko­r­rek­te­ja ajatuk­sia siel­lä ajat­telisi­vatkin, eivätkä niin koko ajan tiedostaisikaan. Jos heil­lä on se papan hyl­jekiväärikin siel­lä, niin min­un puolestani saa olla.

  24. Eli jos argu­ment­ti on pro­vo, vas­taväit­teet ovat vääriä? Eikö tuo Hal­l­la-aho tes­tail­lut tuon tyyp­pistä “dialo­gia”?

    Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä, että täysi-ikäis­ten yksilöi­den pakot­ta­mi­nen suh­teeseen, jos­sa heil­lä on kol­man­nen osa­puolen heille langet­tamia juri­disia velvot­tei­ta, on väärin ja kuu­luu alueelle, jolle val­ti­ol­la ei ole asi­aa. Se on väärin, kuten on väärin määrätä, että aikuiset eivät vapaas­ta tah­dostaan saa olla tietyn tyyp­pi­sis­sä suhteis­sa keskenään. Toki yksilöt ja ja yhteisöt saat­ta­vat toimia moraalin­sa mukaan, ja tehdä kuten koke­vat oikeak­si, mut­ta lain tulee olla eri asia kuin tiet­ty­jen yksilöi­den moraa­li­nen koodisto. 

    Kieltämät­tä todel­li­nen ongel­ma ovat van­huk­set, joiden voidaan kat­soa ole­van oikeustoimikelvottomia.

    Toki asian voi nähdä niinkin päin, että nykyti­las­sa per­heil­lä on aivan liian vähän san­omista van­hus­ten­sa asioi­hin, mikäli he menevät ja demen­toitu­vat ilman, että kaik­ki mah­dolli­nen ja mah­do­ton on juristin avul­la säädet­ty asianomaisen tah­toa kunnioittaen.

    Mut­ta var­masti tämäkin ongel­ma helpot­tuu ja rahoi­tus keve­nee lisäämäl­lä byrokratiaa.

  25. Sakke:

    e päästä vähän vehreäm­mälle oksalle pitäisi kaikille työikäisille (-67 v.?) olla silti aina tarjolla.

    5000 euroa/kk vaikut­taa aika hillit­tömän kalli­il­ta hinnal­ta. Olisiko syytä selvit­tää, mihin nuo rahat kulu­vat, ja onko esim. toimin­nan huono organ­isoin­ti korkean hin­nan merkit­tävin syy?

    Yksi työn­tek­i­jä paikalla, siis yksi, 24/7 vaatii 5:n ihmisen sään­nöl­lisen työajan.

  26. Rak­en­ta­van keskustelun opet­telu on aina raskas­ta mut­ta valai­se­vaa: hyvä yhteen­ve­to. Pro­vokaa­tio­tavoitet­ta en silti ymmärrä.

    Itse kaipaisin ikäih­mis­ten hoitoon ja ter­vey­den­huoltoon ensin VISIOTA ja IDEAALIMALLIA, jos­ta keskustel­la. Mitä on hyvä elämä ylipäätään ja mitä se on eri­tyis­es­ti elämän viimeisel­lä neljän­nek­sel­lä? Ja vas­ta sit­ten määriteltäisi­in miten yhteisku­un­nan toimil­la voidaan edis­tää tätä hyvää visio­ta käytet­tävis­sä olevin resurs­sein ja ohjauskeinoin jne.

    Nyt tun­tuu, että taloudelli­nen opti­moin­ti on itse­tarkoi­tus. Tämä on ymmär­ret­tävää, mut­ta on vaarana, että voidaan joutua ns. hyvää elämää ja pär­jäämistä kur­jis­tavi­in noidanke­hi­in (toki nykyjär­jestelmäkin on osin edis­tänyt niitä). Yhteiskun­nan pitäisi tukea posi­ti­ivis­ten ker­ran­nais­vaiku­tusten ja ketju­jen käyn­nistymistä niin, että ihmis­ten pär­jäämi­nen ja sairas­tu­vu­us vähenevät. > Strate­gisen tutkimuk­sen paikka.

    Uskon, että avain ikäih­mis­ten parem­paan tilanteeseen löy­tyy uuden­lais­es­ta yhteisöl­lisyy­destä ja ennal­taehkäi­se­vien palvelu­jen tarjoamisesta.

  27. Ymmär­rän mik­si Soin­in­vaara teki tämän, ja nos­tan hat­tua suorituksesta.

    Tämähän toimii eri­no­maise­na esimerkkinä julkisen keskustelun luon­teesta (main­streamin ulkop­uoli­sista näkökul­mista ei edes saa puhua; näitä esimerkke­jä on toki muitakin, kokeilepas seu­raaval­la yri­tyk­sel­lä kri­ti­soi­da fem­i­nis­miä) ja demokraat­tiseen päätök­sen teon ongelmista (tuo viisi­haarainen vas­tausten laatuarvio).

    Hieno hom­ma. Vaik­ka tuskin kollek­ti­ivi tästä mitään oppii.

  28. Hmm, vaik­ka eri ideoiden esit­täjät liit­täi­sivätkin kir­joituk­si­in­sa main­in­nan tyyli­in ei-tämä-koskaan-toteudu tai ei-tämä-koske-pien­i­t­u­loisia, julkisel­la puheel­la ja kir­joit­telul­la kuitenkin vaikut­taa asian mah­dol­lis­tavaan suun­taan. Taval­laan kir­joit­telu totut­taa ajatuk­seen, että niin voi käy­dä, ja ennen kuin kukaan huo­maakaan, päätök­set on jo valmis­tel­tu ja tehty ilman kun­nol­lista keskustelua. Ja aina ne kohdis­tu­vat myös pien­i­t­u­loisi­in, joiden ihmeel­lis­es­ti usko­taan aina pystyvän kus­tan­ta­maan aivan miten mon­ta hin­nanko­ro­tus­ta ja alvia ja lisä­mak­sua tahansa. Sik­si keskustelu on aloitet­ta­va heti siitä ensim­mäis­es­tä ei-kum­minkaan-mah­dol­lista ‑kir­joituk­ses­ta.

  29. åke: Kaik­ki kar­simi­nen on harmil­lista ja aiheut­taa prim­i­ti­ivireak­tioi­ta jois­sain ihmi­sis­sä. Tästä syys­tä poli­itikot mielu­um­min tekevät kreikkalaisen bud­jetin kuin viisaan bud­jetin. Suomel­la voi olla edessään Kreikan tie.

    Kar­simi­nen on jos­sain määrin väistämätön­tä. Osmon esit­tämi­in ajatuk­si­in on kuitenkin hiukan vaikea ottaa kan­taa ilman lisäkonkretiaa.

    Jos lähde­tään aivan ääri­laidas­ta liik­keelle, van­huk­sen hoitoon käytetään van­huk­sen omat ja jälkeläis­ten (las­ten, las­ten­las­ten, näi­den puolisoiden) omaisu­us. Jos nämä eivät riitä, julki­nen val­ta tulee apuun.

    Tämä yksilön ja per­heen vas­tu­u­ta korosta­va aja­tus­maail­ma on kuitenkin erit­täin huonos­ti sopu­soin­nus­sa muun yhteiskun­nan kanssa, ellei rahoi­tus­mall­ia muute­ta muus­sakin laitoshoitoa vaa­ti­vas­sa samaan suun­taan. On vaikea nähdä eroa sil­lä, makaako sängyssä dement­ian kui­h­dut­ta­ma van­hus, aivov­eren­vuodon kui­h­dut­ta­ma työikäi­nen, ter­mi­naali­vai­heen syöpä­sairas vai syvästi kehi­tys­vam­mainen nuori.

    Ankaran omavas­tu­un aloit­ta­mi­nen nimeno­maan van­hus­ten­hoi­dos­ta on sikäli aika vaikeaa, että nimeno­maan van­hus­ten­hoi­dos­sa kul­kee hyvin suuria raho­ja. Tyyp­illi­nen syöpähoito mak­saa ilman yhteiskun­nan tukia parista kymp­pi­ton­nista ylöspäin, mut­ta har­voin kuitenkaan niin paljon kuin demen­tikon viisi viimeistä vuot­ta. Mik­sei siis syöpä­sairaankin pitäisi ensin käyt­tää omat ja sit­ten per­heen rahat hoitoonsa?

    En itse näe sitä kovin isona ongel­mana, etteikö jär­jestelmää voisi muut­taa. Kyl­lä siinä tulee häviäjiä ja voit­ta­jia, mut­ta niin meil­lä nyt muutenkin on tul­lut ja tulee sukupolvien väli­sis­sä suhteis­sa. Pyra­midipelit lop­pu­vat aina jos­sain vai­heessa. Lop­ul­ta työssäkäyvät oikeasti mak­sa­vat kaiken, kun sitä työtä ei oikein voi varas­toi­da. Kyse on vain niistä pelisään­nöistä, joil­la taak­ka jaetaan.

    Tässä vai­heessa keskustelu­un saisi eniten järkeä sil­lä, että joku toisi hyvän ja toimi­van ulko­maisen esimerkin kohtu­ullisel­la detalji­ta­sol­la esi­in. Tun­nus­tan ole­vani tässä suh­teessa vähän skep­tikko, toden­näköis­es­ti hyvän yleisen van­hu­u­den­tur­van tar­joa­vat jär­jestelmät ovat lop­ul­ta varsin lähel­lä pohjo­is­maista jär­jestelmää. Sin­ga­poren malli on hieno, mut­ta siel­lä ei kan­na­ta olla köy­hästä perheestä.

    Oma kan­tani asi­aan riip­puu muu­tok­sen asteesta. En pidä sitä hyväksyt­tävänä, että van­huk­sen demen­tia suis­taa per­hekun­tia taloudel­liseen ahdinkoon. Toisaal­ta nykyi­nen jär­jestelmä selvästi tuh­laa rahaa eikä hyö­dyn­nä omaishoita­jia järkevästi. Por­taat julkisen ja yksi­tyisen kus­tan­nus­ta­son sekä koti­hoidon että laitoshoidon kus­tan­nus­ta­son välil­lä ovat aivan liian jyrkkiä.

  30. GranpaIg­or: Samal­la olisi iso­van­hem­mil­la mah­dol­lisu­us toimia hyödyl­lis­inä per­heen­jäs­en­inä vaik­ka tur­vaa­mal­la lap­sille koulun jäl­keen aikuisen läs­näoloa kun isä ja äiti ovat töissä.

    Kus­tan­nusten osalta olen­nais­es­ti puhutaan niistä ikäih­mi­sistä, jot­ka vaa­ti­vat inten­si­ivistä hoitoa. Itsenäiseen elämään ja las­tenkaitsin­taan kykenevät eivät ole ongel­ma yhteiskunnalle.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    En kir­joit­tanut trol­lia vaan kir­joituk­sen, jos­ta tiesin, ettei sel­l­aista kan­na­ta kir­joit­taa. Ne ovat kak­si ero asiaa.

    Tarkoit­taako tämä sitä, että kir­joituk­sesi yleen­sä ovat tarkkaan harkit­tu­ja (“kan­nat­tavia”) — sel­l­aisia jot­ka ovat laskel­moidun valikoituja?

    Eli et kir­joi­ta poli­it­ti­sista ajatuk­sis­tasi ja tarkoi­tus­peri­stäsi aidon avoimesti vaan peität ainakin osan niistä kos­ka koet ne liian arkalu­on­toisik­si ja vas­tus­tus­ta herättäviksi.

    Näin se var­maan poli­ti­ikas­sa menee, kan­na­tus­luku­jen takia täy­tyy vai­eta tosi­a­sioista ja hoitaa “likainen” suh­muroin­ti piilos­sa julk­isu­ud­es­ta ja avoimes­ta keskustelusta.

    Ei koske var­maankaan pelkästään Vihre­itä tai sin­ua. Lie­nee kan­sain­vä­li­nen ilmiö.

    Siinä vain poli­it­ti­nen debat­ti kär­sii kun ei uskalleta olla poikkiteloin äänestäjien kanssa — voi kan­na­tus men­nä kun ottaa ikävät asi­at ja niiden vielä ikäväm­mät ratkaisut keskusteluun.

  32. hukkaan meni: Mikä se oli mielipi­de pari viikkoa sit­ten hesaris­sa, että mikä kum­ma tämä on ettei ole varaa mihinkään, vaik­ka hän, vähän keski­t­u­loa parem­min tien­aa­va, mak­soi 90-luvun lamavu­osi­na 40+% vero­ja mut­ta nyt ennakon­pidä­tys on 31% – ja makaaisi ker­naasti enem­män jos se takaisi tietyt nyt kar­sit­ta­vat palvelut.

    Veikkaan­pa että aika moni on tässä samaa mieltä.

  33. tvaara: Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä, että täysi-ikäis­ten yksilöi­den pakot­ta­mi­nen suh­teeseen, jos­sa heil­lä on kol­man­nen osa­puolen heille langet­tamia juri­disia velvot­tei­ta, on väärin ja kuu­luu alueelle, jolle val­ti­ol­la ei ole asiaa.

    Tässä on myös kyse kult­tuurieros­ta. On monia kult­tuure­i­ta, jois­sa per­hey­hteisöl­lä on vah­va merk­i­tys niin asumises­sa, kanssakäymisessä kuin toinen toisen­sa aut­tamises­sa. Kyse ei ole siitä, että näin määrät­täisi­in tekemään, vaan val­in­ta ja perinne. Kun Suomeen tulee maa­han­muut­ta­jia muista kult­tuureista, he tuo­vat nämä tapansa mukanaan. Olisi järkevää, että — kun nämä tavat ovat vielä kansan­taloudel­lis­es­ti edullisia — niiden nou­dat­tamista kom­pen­soitaisi­in yhteiskunnal­ta säästynei­den meno­jen suh­teessa. Suomes­sa on ollut per­in­teenä pyrkimys yht­enäiskult­tuuri­in oli se sit­ten suku- ja per­hesi­don­nainen tai val­tiove­toinen ja irral­lista yksilöl­lisyyt­tä korostava.

  34. En oikein ymmär­rä tämän blo­gah­duk­sen point­tia. Esität huonos­ti perustel­lun mielip­i­teen todis­taak­sesi, että var­maankin saat siihen hyvin perustel­tua kri­ti­ikkiä. Niin sait ja M.O.T., mut­ta mitä sitten?

  35. Viherinssi: Sin­ga­poren malli on hieno, mut­ta siel­lä ei kan­na­ta olla köy­hästä perheestä.

    Juuri tämä koh­ta, ja siis lisät­ty yhteiskun­nan tuki, on kuitenkin määriteltävis­sä poli­it­tisil­la päätöksillä.

  36. Minus­ta joko lap­sien avus­tusvelvol­lisu­us tai van­hus­ten oman var­al­lisu­u­den käyt­tö paisu­vi­in sairaan­hoitoku­lui­hin on ehdot­tomasti niitä uud­is­tuk­sia, mis­tä pitää aloit­taa. Ehkä joku näi­den yhdis­telmä olisi paras. Täl­lai­sista järke­vistä uud­is­tuk­sista pitää aloittaa.

    Minus­ta ihan saman­lainen lynkkaus­mieliala oli kyl­lä keskus­tan, SDP:n ja kokoomuk­sen omien val­tavir­tapoli­itikko­jen kesku­udessa. Istut­ti­in aamu-TV:ssä rivis­sä haukku­mas­sa Kankaan ehdo­tus­ta aivan epärel­e­van­teil­la argumenteilla. 

    Näyt­tääkin siltä, että pahin pop­ulis­mi pitää majaansa ihan siel­lä per­in­tei­sis­sä puolueis­sa — ei suinkaan Per­su­is­sa, kuten Jutat, Jyrk­it ja kaiken maail­man Vehviläiset kil­paa yrit­tävät väittää.

  37. tvaara: Se on väärin, kuten on väärin määrätä, että aikuiset eivät vapaas­ta tah­dostaan saa olla tietyn tyyp­pi­sis­sä suhteis­sa keskenään.

    Mielestäni on hie­man erikoista että ins­es­ti kah­den samaa sukupuol­ta ole­van täysi-ikäisen välil­lä on kielletty.

  38. Erit­täin huonoa, Osmo. Täl­lainen pelleily vie maineesi. Saa ajat­tele­maan, että joko olet type­rä tai epälu­otet­ta­va. En anna enää jatkos­sa ään­täni provoil­e­valle poli­itikolle. Jos ei ole sano­jen­sa mit­tainen, ei ole mitään. Asioista on pystyt­tävä puhu­maan pelleilemättä!

  39. Jos tarkoitit muu­ta­man paivan takaista kir­joi­tus­ta “Lapset vas­tu­useen van­hus­ten hoi­dos­ta”, niin mita pro­vokati­ivista siina on? Ihan asi­aa. Toinen jut­tu sit­ten on, onko realismia.

    t. Mikko

  40. hukkaan meni: Mikä se oli mielipi­de pari viikkoa sit­ten hesaris­sa, että mikä kum­ma tämä on ettei ole varaa mihinkään, vaik­ka hän, vähän keski­t­u­loa parem­min tien­aa­va, mak­soi 90-luvun lamavu­osi­na 40+% vero­ja mut­ta nyt ennakon­pidä­tys on 31% – ja makaaisi ker­naasti enem­män jos se takaisi tietyt nyt kar­sit­ta­vat palvelut.

    anonyy­mi: Veikkaan­pa että aika moni on tässä samaa mieltä. 

    Niin­pä. Mut­ta sit­ten ei olisi kestävyys­va­jet­ta, mil­lä pelotella.

  41. Sha­keem:
    Minus­ta joko lap­sien avus­tusvelvol­lisu­us tai van­hus­ten oman var­al­lisu­u­den käyt­tö paisu­vi­in sairaan­hoitoku­lui­hin on ehdot­tomasti niitä uud­is­tuk­sia, mis­tä pitää aloit­taa. Ehkä joku näi­den yhdis­telmä olisi paras. Täl­lai­sista järke­vistä uud­is­tuk­sista pitää aloittaa.

    Suomi­han käyt­tää edelleen vähem­män rahaa ter­vey­den­huoltoon kuin muut vas­taa­vat maat. Samoin Suomen ter­vey­den­hoito on Euroopan eriarvoistavinta. 

    Kysymys ei siis kuu­lu, miten meno­ja voidaan vähen­tää, vaan miten ter­vey­den­hoito saadaan takaisin aiem­malle tasolle. 

    Yhteiskun­nan kannal­ta on huonom­pi hom­ma, jos kansalais­ten ter­vey­den­ti­la ja sen myötä työkyky las­kee. jo nyt nuorten työkyvyt­tömyys­lu­vut ovat tolkut­toma­l­la tasolla. 

    Jos halu­taan ihmis­ten osal­lis­tu­van van­hus­ten­hoidon kus­tan­nuk­si­in, ain­oa oikea tapa on tehdä se vero­tuk­sel­la siten, että eniten ansait­se­vat mak­sa­vat eniten. Sil­loin mak­sukyky ja hoidon­tarve ote­taan onnis­tuneim­min huomioon. Nythän niin ei tapah­du, vaan keski­t­u­loiset mak­sa­vat suu­rit­u­loisia enem­män (ylim­mis­sä ansiois­sa vero­pros­ent­ti piene­nee) ja pien­i­t­u­loisem­mat tulo­hin­sa näh­den suh­teel­lis­es­ti eniten esim tasaverois­sa. Van­hus­ten palve­lutkaan eivät toteudu tasavertaisesti, 

    Van­hus­ten hoidon puut­teista vain osa on resurssip­u­laa. Osa laadun heikkoud­es­ta on pal­jas­ta piit­taa­mat­to­muut­ta, huonoa työn­jo­htamista ja huonoa työ­moraalia. Van­hus­ten huono kohtelu on työ­paikkako­htaista. Alue­sairaaloiden muut­ta­mi­nen kuntou­tus­sairaaloik­si on myös täysin tarpee­ton­ta, kuntout­ta­va työote voidaan toteut­taa siel­lä, mis­sä van­huk­set ovat nyt. TArvi­taan toki täy­den­nysk­oulu­tus­ta ja fys­ioter­apeut­tien koulu­tuk­ses­sa palaamista aiem­pi­in oppi­sisältöi­hin, jois­sa opetet­tin oikeat työkäytännöt. 

    Sen sijaan , että vaa­di­taan van­hus­ten jälkeläis­ten raho­ja tai van­hus­ten asun­to­ja hoitoku­lu­jen kat­teek­si, voisi vaa­tia vaikka­pa yri­tys­tukien tekemistä vastik­keel­lisik­si. Nythän yri­tys­tukien ei tutki­tisti ole voitu osoit­taa tuo­van mitään hyö­tyä yhteiskun­nalle. Ne eivät kohen­na työl­lisyyt­tä eivätkä tuo vero­tu­lo­ja. Vastik­keel­lisu­us voisi olla esim toden­net­tu lisä­työl­listämi­nen kun­nol­lisel­la pal­ka­lla, jol­loin veron­mak­sajil­ta säästy­isi työt­tömyy­den­hoitokus­tan­nuk­sia. Ener­gia­tu­ista on myös vas­taavasti tehty hyvä vastik­keel­lisek­si muut­tamise­hdo­tus, joka ehdot­tomasti on selvit­tämisen arvoinen.

  42. Viherinssi:
    Oma kan­tani asi­aan riip­puu muu­tok­sen asteesta. En pidä sitä hyväksyt­tävänä, että van­huk­sen demen­tia suis­taa per­hekun­tia taloudel­liseen ahdinkoon. Toisaal­ta nykyi­nen jär­jestelmä selvästi tuh­laa rahaa eikä hyö­dyn­nä omaishoita­jia järkevästi. Por­taat julkisen ja yksi­tyisen kus­tan­nus­ta­son sekä koti­hoidon että laitoshoidon kus­tan­nus­ta­son välil­lä ovat aivan liian jyrkkiä.

    Joo toki. Enkä ainakaan minä usko että täl­lainen voi ede­tä ehdo­tus­ta pidem­mälle. Hie­man provosoiden voi sanoa että vasem­mis­to on onnis­tunut ydin­per­hev­as­taises­sa poli­ti­ikas­saan ja per­heet ovat jo hajon­neet niin moni­in eri suun­ti­in että täl­lainen on täysin epärealistista.

    Sel­l­aise­naan siis toteut­tamiskelvo­ton idea, mut­ta mielestäni pohjim­mainen aja­tus siitä, että vien­ti­t­u­lo­jen vähen­tyessä täy­tyy löytää uusia malle­ja, on oikea. Jos hyv­in­voin­ti­mallin tarkastelu­a­jan­jak­so on paljon pidem­pi kuin talouden suh­dan­tei­den tarkastelu­a­jan­jak­so niin täl­laisia ongelmia voi tul­la. Kuin­ka pitkälle eteen­päin voidaan sitoutua?

    Joku sanoi tässäkin ketjus­sa että parem­pi malli olisi “every­man for him­self” tyyp­pinen. Ja tämähän sopii parem­min nykyiseen indi­vid­u­al­is­tiseen aikaan. Ei siis lapset vaan ihmi­nen itse.

  43. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mielestäni on hie­man erikoista että ins­es­ti kah­den samaa sukupuol­ta ole­van täysi-ikäisen välil­lä on kielletty.

    Eri sukupuol­ta ole­vien lähisuku­lais­ten par­i­u­tu­mi­nen kai on aikoinaan kiel­let­ty geneet­ti­sistä syistä (vaikkei sil­loin geeneistä ole tiedet­tykään). Varsinkin, kun geen­itekni­ikalla pystytään tutki­maan ja koh­ta kor­jaa­maankin huonoa per­imää, kat­e­goriset kiel­lot eivät ole enää perustel­tu­ja. Toinen asia on, että (monista muis­takin) alun perin käytän­nöl­li­sistä kiel­loista on tul­lut uskonkap­palei­ta. Maal­lises­sa yhteiskun­nas­sa uskonkap­paleet pitäisi jät­tää uskon­to­jen sisäisik­si kysymyksiksi.

  44. Mie­lenki­in­toinen ehdo­tus. Ansait­see tarkem­man käsittelyn.

    Suurin virhe on asian otsikoin­nis­sa. Oikein olisi ollut otsikoi­da:” Van­huk­set ensisi­jais­es­ti mak­samaan oma hoitonsa.

    Sys­tee­mi olisi help­po toteut­taa ja oikeu­den­mukainen. Lain­muu­tok­sia tarvit­taisi­in vain vähän.

    Van­huk­sen hoitopaikan val­in­ta ja hoito eivät muut­tuisi mitenkään nykyis­es­tä. Samoin muu­tos ei vaikut­taisi hoitomaksuihin

    Van­huk­sen mene­hdyt­tyä suoritet­taisi­in pesän selvi­tys aivan kuten nyky­isinkin. Ero olisi siinä, että yhteiskun­ta esit­täisi laskel­man kuluista, joi­ta van­huk­sen hoito olisi vaat­in­ut. Nämä kulut merkit­täisi­in pesän selvi­tyk­seen pesän veloik­si. Pesästä mak­set­taisi­in päältä tietysti velat pois aivan kuin nyky­isin. Per­il­liset saisi­vat jakaa velat­toman pesän omaisu­u­den aivan kuin nykyisin.

    Mikäli pesäl­lä ei riit­täisi varo­ja velko­jen mak­su­un, jäisi yhteiskun­ta ilman puut­tuvaa osaa hoit­o­menoista (nyky­isin aina 100 % varakkailtakin)

    Ennakkoperin­nön ja rahan tuh­laamisen estämisek­si tarvit­taisi­in hie­man uut­ta lain­säädän­töä ja merkit­tävästi nyky­istä enem­män valvontaa.

    Tulok­se­na olisi oikeu­den­mukainen ratkaisu. valitet­tavasti tämä ei voi toteu­tua Suomes­sa. Täl­lainen menetelmä kohtelisi varakkaita

  45. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:

    Van­huk­sen mene­hdyt­tyä suoritet­taisi­in pesän selvi­tys aivan kuten nyky­isinkin. Ero olisi siinä, että yhteiskun­ta esit­täisi laskel­man kuluista, joi­ta van­huk­sen hoito olisi vaat­in­ut. Nämä kulut merkit­täisi­in pesän selvi­tyk­seen pesän veloik­si. Pesästä mak­set­taisi­in päältä tietysti velat pois aivan kuin nyky­isin. Per­il­liset saisi­vat jakaa velat­toman pesän omaisu­u­den aivan kuin nykyisin.

    Mikäli pesäl­lä ei riit­täisi varo­ja velko­jen mak­su­un, jäisi yhteiskun­ta ilman puut­tuvaa osaa hoit­o­menoista (nyky­isin aina 100 % varakkailtakin)
    Täl­lainen menetelmä kohtelisi varakkaita

    Nykyiset van­huk­set ovat veroina kus­tan­ta­neet nyky­is­ten päät­täjien neu­volat, päiväkotitädit pyyhkimään räkänokat, koulun oikeasti valmis­te­tun ruoan (ei mitään einek­siä), opiskelun yliopis­tossa kaikkine viihdykkeineen. 

    On varsin kiit­tämätön­tä vaa­tia heitä nyt mak­samaan oma hoitonsa.

  46. Raimo K kir­joit­ti 2.3.2014 kel­lo 9:54:

    Mikä se oli mielipi­de pari viikkoa sit­ten hesaris­sa, että mikä kum­ma tämä on ettei ole varaa mihinkään, vaik­ka hän, vähän keski­t­u­loa parem­min tien­aa­va, mak­soi 90-luvun lamavu­osi­na 40+% vero­ja mut­ta nyt ennakon­pidä­tys on 31% – ja makaaisi ker­naasti enem­män jos se takaisi tietyt nyt kar­sit­ta­vat palvelut.

    Lie­nee ollut tämä. HS Mielipi­de ma 27.1.2014: Voisin mak­saa enem­män vero­ja:

    Olen ol­lut sa­mas­sa työ­pai­kas­sa ko­ko työe­lä­mä­ni. Nyt 65-­vuo­­ti­aa­­na vie­lä sin­nit­te­len mut­ta koh­ta luo­vun lei­kis­tä. Suu­ren la­man ai­ka­na 1990-­lu­vun alus­sa ve­rop­ro­sent­ti­ni oli 41. Nyt mi­nul­la on sel­väs­ti pa­rem­pi palk­ka ja huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män vel­kaa kuin sil­loin, mut­ta ve­rop­ro­sent­ti­ni on 30,5. Mik­si tu­lo­ve­roa ei mu­ka voi nostaa?

    Kir­joit­ta­ja ei muista, että on siir­ryt­ty tasavero­tuk­seen. Kun­ta- ja kulu­tusverot ovat nousseet huimaavasti.

    Ehkä kuitenkin olisi taas aika kiristää mielu­um­min val­tion pro­gres­si­ivista ansio­tulovero­tus­ta kuin tasaveroja.

    Samoin voisi pitää mielessä eläke­vaarin kom­mentin 4.2.2014 kel­lo 19:44 :

    Veroasiantun­ti­joiden arvion mukaan jo kol­men pros­entin osinko­tu­lo­jen lähde­vero tuot­taisi saman kuin nykyi­nen osinko­jen verot­ta­mi­nen pääo­mat­u­lona. Se estäisi veron kier­ron veroparati­isien, hallintarek­isterei­den, säätiöi­den ja yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen kaut­ta. Lähde­vero­han per­itään jokaisen mum­mon ja vaarin talletuskorosta.

    Alv ja valmis­tevero siirtää, kuten mainit­tu, vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä työn vero­tuk­ses­ta kulu­tuk­sen vero­tuk­seen (työ on pyhää ja kulu­tus pahaa, orju­us vapaut­ta ja sota rauhaa). Aja­tusleik­ki: Olete­taan, että kulu­tusverot nielevät tietyl­lä vält­tämät­tömyysku­lu­tuk­sel­la 500 e/kk (oikeasti lie­nee mah­do­ton­ta määritel­lä “vält­tämät­tömyysku­lu­tus­ta”). Alfakansalaisen, tulot 10 000 e/kk, kulu­tusvero­pros­ent­ti TULOISTA on 5 %. Betakansalaisen, tulot 1500 e/kk, kulu­tusvero­pros­ent­ti TULOISTA on 33 %.

  47. Anna-Liisa:Aja­tusleik­ki: Olete­taan, että kulu­tusverot nielevät tietyl­lä vält­tämät­tömyysku­lu­tuk­sel­la 500 e/kk (oikeasti lie­nee mah­do­ton­ta määritel­lä “välttämättömyyskulutusta”).Alfakansalaisen, tulot 10 000 e/kk, kulu­tusvero­pros­ent­ti TULOISTA on 5 %. Betakansalaisen, tulot 1500 e/kk, kulu­tusvero­pros­ent­ti TULOISTA on 33 %.

    Toisin sanoen sekä köy­him­mistä kur­jin ja rikkaista rikkain kulut­taa saman ver­ran välttämättömyyshyödykkeitä.

    JOS TUO EI OLE TASA-ARVOA, NIIN MIKÄ SITTEN ON?

  48. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Ennakkoperin­nön ja rahan tuh­laamisen estämisek­si tarvit­taisi­in hie­man uut­ta lain­säädän­töä ja merkit­tävästi nyky­istä enem­män valvontaa.

    Myös lahjoit­ta­mi­nen sekä omaisu­u­den­hallintay­htiöi­den perus­t­a­mi­nen pitäisi kieltää. Toiv­o­ton soppa.

    Jonkin­lainen Sin­ga­poren mallin kehitelmä voitaisi­in toteut­taa, mut­ta siir­tymäaikaa tarvit­taisi­in pyöreästi 20+50 vuotta.

  49. Anna-Liisa:
    Raimo K kir­joit­ti 2.3.2014 kel­lo 9:54:
    “Mikä se oli mielipi­de pari viikkoa sit­ten hesaris­sa, että mikä kum­ma tämä on ettei ole varaa mihinkään, vaik­ka hän, vähän keski­t­u­loa parem­min tien­aa­va, mak­soi 90-luvun lamavu­osi­na 40+% vero­ja mut­ta nyt ennakon­pidä­tys on 31% – ja makaaisi ker­naasti enem­män jos se takaisi tietyt nyt kar­sit­ta­vat palvelut.”

    Lie­nee ollut tämä. HS Mielipi­de ma 27.1.2014: Voisin mak­saa enem­män vero­ja:

    Itse asi­as­sa Raimo K ei kir­joit­tanut, vaan kom­men­toi nim­imerkin hukkaan meni ko. tekstiä.

    Olisit toki voin­ut ottaa mukaan myös allekir­joit­ta­neen kommentin:

    “Niin­pä. Mut­ta sit­ten ei olisi kestävyys­va­jet­ta, mil­lä pelotella.”

  50. nescio quis: Suomi­han käyt­tää edelleen vähem­män rahaa ter­vey­den­huoltoon kuin muut vas­taa­vat maat. Samoin Suomen ter­vey­den­hoito on Euroopan eriarvoistavinta.

    Kysymys ei siis kuu­lu, miten meno­ja voidaan vähen­tää, vaan miten ter­vey­den­hoito saadaan takaisin aiem­malle tasolle. 

    Tämä ei oikein onnis­tu muuten kuin laske­mal­la sitä meno-osu­ut­ta, joka on korkeam­mal­la kuin muis­sa vas­taavis­sa mais­sa. Merkit­tävimpiä ovat julkiset tulon­si­ir­rot, bkt-osu­udet vuon­na 2009:
    Ruot­si 16.3 %
    EU-17 ka 17.7 %
    Suo­mi 18.2 %

    Tulon­si­ir­toi­hin siis menee Suomes­sa kak­si ker­taa niin paljon rahaa kuin ter­vey­den­huoltomenoi­hin, ja suh­teessa 12 % isom­pi osu­us kuin Ruotsissa.

    1. Tulon­si­ir­toi­hin siis menee Suomes­sa kak­si ker­taa niin paljon rahaa kuin ter­vey­den­huoltomenoi­hin, ja suh­teessa 12 % isom­pi osu­us kuin Ruotsissa.

      Puhut käytän­nössä eläkkeistä.

  51. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Van­huk­sen mene­hdyt­tyä suoritet­taisi­in pesän selvi­tys aivan kuten nyky­isinkin. Ero olisi siinä, että yhteiskun­ta esit­täisi laskel­man kuluista, joi­ta van­huk­sen hoito olisi vaat­in­ut. Nämä kulut merkit­täisi­in pesän selvi­tyk­seen pesän veloik­si. Pesästä mak­set­taisi­in päältä tietysti velat pois aivan kuin nyky­isin. Per­il­liset saisi­vat jakaa velat­toman pesän omaisu­u­den aivan kuin nykyisin.

    Mikäli pesäl­lä ei riit­täisi varo­ja velko­jen mak­su­un, jäisi yhteiskun­ta ilman puut­tuvaa osaa hoit­o­menoista (nyky­isin aina 100 % varakkailtakin) 

    Voisiko tämän oikeasti toteut­taa? Edes osit­tain, vaik­ka 90% kuluista johonkin medi­aani­hoitoku­lu­un saak­ka? Tämä järkeistäisi sitä laitoshoi­dos­sa ole­vien van­hus­ten tyhjän pant­ti­na makaavien asun­to­jen problematiikkaakin.

    Toki tässä on hiukan ongelmia pien­ten per­heyri­tys­ten jne. kohdal­la. Mut­ta en osaa nähdä, mik­si täl­lainen menet­te­ly olisi jotenkin yhteiskun­nal­lis­es­ti suun­nat­toman epäoikeudenmukainen.

  52. Tapio: Myös lahjoit­ta­mi­nen sekä omaisu­u­den­hallintay­htiöi­den perus­t­a­mi­nen pitäisi kieltää. Toiv­o­ton soppa.

    Jonkin­lainen Sin­ga­poren mallin kehitelmä voitaisi­in toteut­taa, mut­ta siir­tymäaikaa tarvit­taisi­in pyöreästi 20+50 vuotta.

    Lahjoit­tamista ei ole tarpeen kieltää, sil­lä se on verotet­tavaa toim­intaa — ja palautet­tavis­sa, jos niin sääde­tään, niin­hän se on konkurssi­ti­lanteessakin (vaik­ka muu­ta luullaan).

    Omaisu­u­den siirtämi­nen hallintay­htiölle ei lisää eikä vähen­nä omaisu­u­den määrää — omaisu­u­den­hallintay­htiön arvo on tietenkin saman ver­ran suurempi.

  53. nescio quis: Nykyiset van­huk­set ovat veroina kus­tan­ta­neet nyky­is­ten päät­täjien neu­volat, päiväkotitädit pyyhkimään räkänokat, koulun oikeasti valmis­te­tun ruoan (ei mitään einek­siä), opiskelun yliopis­tossa kaikkine viihdykkeineen. 

    On varsin kiit­tämätön­tä vaa­tia heitä nyt mak­samaan oma hoitonsa. 

    Osa nyky­i­sistä van­huk­sista on neu­voloiden ja yliopis­to­jen veroin­ra­hoit­tamisen lisäk­si hoivan­neet niitä nykypäät­täjiä ihan henkilöko­htais­es­ti ja omakä­tis­es­ti. Käyneet kau­pas­sa, valmis­ta­neet ruoan, valvoneet sairasvuo­teen ääressä, opet­ta­neet käytös­tavoille ja vie­neet har­ras­tuk­si­in. Kan­ta­neet palkkansa vaate- ja ruokakaup­paan, ja per­hekokoisia asun­to­ja myyvälle kiin­teistövälit­täjälle. Kestäneet uhma- ja mur­rosiät. Käyt­täneet toden­näköis­es­ti läh­es kaik­ki voimavaransa niiden nyky­is­ten päät­täjien saat­tamisek­si hyvään alku­un elämässä.

    Noi­ta nyky­van­huk­sia olisi tosi­aan äärim­mäisen kiit­tämätön­tä vaa­tia mak­samaan oma hoitonsa.

    Nykyiset akti­ivi-ikäiset rak­en­ta­vat tule­vaisu­u­den Suomen, kas­va­van globaalin kil­pailun puris­tuk­ses­sa, jatku­vasti tiukkenevien osaamis­vaa­timusten alaisi­na; he kus­tan­ta­vat tule­vien päät­täjien neu­voloi­ta, räkänokan­pyyhk­i­jöitä ja yliopis­to­ja. Sen lisäk­si heistä suuri osa kas­vat­taa lap­sia — urak­ka jos­ta olen kuul­lut san­otun (ilmeis­es­ti huumorim­ielel­lä) että siitä juuri ja juuri selviää hengissä.

  54. Mikko Kivi­ran­ta: Noi­ta nyky­van­huk­sia olisi tosi­aan äärim­mäisen kiit­tämätön­tä vaa­tia mak­samaan oma hoitonsa.

    Jäi sanomat­ta etten tässä ollut otta­mas­sa kan­taa lop­pui­hin nyky­van­huk­sista, niihin vero­ja mak­selleisi­in. Joku yhteis­vas­tuu pitäisi säi­lyt­tää, mut­ta eivät ne eläk­keetkään ihan töpselistä tule.

  55. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: yhteiskun­ta esit­täisi laskel­man kuluista, joi­ta van­huk­sen hoito olisi vaat­in­ut. Nämä kulut merkit­täisi­in pesän selvi­tyk­seen pesän veloiksi.

    Kulu­ja luoville tahoille siis ns. piik­ki auki — van­hus­ten­hoitopalvelu­iden ost­a­mi­nen voi olla aika vaikea saa­da “oikein” jos maini­tut per­i­jät lähtevät siitä riitelemään han­k­in­tavai­heessa ja ehto­ja ja sisältöjä ver­taa­maan. Täysin yksi­ty­is­tet­tynäkin se olisi huo­mat­ta­van työlästä, ja julkiset toim­i­jat ovat niin suuria että “ota tai jätä”.

  56. Tapio Pel­to­nen: Mut­ta en osaa nähdä, mik­si täl­lainen menet­te­ly olisi jotenkin yhteiskun­nal­lis­es­ti suun­nat­toman epäoikeudenmukainen.

    Jos tuo on yhteiskun­nal­lis­es­ti oikeu­den­mukainen menet­te­ly, niin mik­si sitä ei laa­jen­net­taisi kaikki­in laitoshoitoa vaa­tivi­in sairauk­si­in? Mikä ero on sil­lä, että van­hus makaa vaipois­saan kalli­is­sa hoi­dos­sa vs. aiv­ota­pah­tumapoti­las makaa vaipois­saan kalli­is­sa hoidossa?

    1. Mikä ero on sil­lä, että van­hus makaa vaipois­saan kalli­is­sa hoi­dos­sa vs. aiv­ota­pah­tumapoti­las makaa vaipois­saan kalli­is­sa hoidossa?

      Van­hu­udel­la ja aiv­ota­pah­tu­mal­la on erona se, että jokainen tietää tule­vansa joskus van­hak­si ja siihen voi sil­loin varautua. Ehkä minu pitää sit­tenkin kir­joit­taa siitä, mitä van­hus­ten­hoidolle pitäisi oikeasti tehdä.

  57. Olemme jonkun lapsia

    Meil­lä jo liikaa syn­tyy epä­tasa-arvoa ilmiöstä, mis­sä toisaal­ta asi­at hoide­taan sosi­aalis­es­ti ja toisaal­ta yksi­tyis­es­ti. Syn­tyy väli­in­putoa­ji­na, jot­ka ovat hel­posti siivo­ja työtä teke­viä ihmisiä, jot­ka ansait­se­vat sen ver­ran ettei tukia tule, hoita­vat lapsen­sa ja itsen­sä siten että vain kitkut­ta­mal­la jää pieni säästö minkä sit­ten kun­ta lop­ul­ta vie. Täl­lainen ihmi­nen kan­taa kaik­ki kulun­sa ja vero­jen kaut­ta vielä kulut­ta­janaa­purin­sa menot, kun visanvingut­ta­jal­ta ei mitään säästöjäkään jää kun­nan ulosmitattavaksi.

    Toisin sanoen: vero­tus on tehtävä vain ker­taalleen. Omaisu­ut­takin voi verot­taa mut­ta kohtu­udel­la. Tulo- ja omaisu­us­pe­rusteiset hoit­o­mak­sut, oli kyse sit­ten tarhamak­su­ista tai van­hus­ten­hoi­dos­ta, ovat toinen, tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kol­mas vero­tuskier­ros ja huole­htii, ettei elinkaar­i­oikeu­den­mukaisu­us taku­ul­la todeudu.

    Van­hus­ten hoi­dos­ta siis mielel­lään kiin­teä, kohtu­ulli­nen kat­tomak­su joka on lähempänä nor­maalia elinkus­tan­nus­ta kuin kroonikko­hoidon kus­tan­nus­ta. Täl­löin me kaik­ki, kun olemme jonkun lap­sia, sit­ten osal­lis­tumme van­huk­sen hoitoon kun kat­tomak­su ei riitä.

  58. Käik­ki muodot ovat tässä välimuo­to­ja. Pelkkä van­hu­us ei itsessään ker­ro laitoshoidon tarpeesta, vaik­ka niin usein näyt­täisi ole­vankin. Kyl­lä heil­lä on ihan oikei­ta sairauk­sia, jot­ka tosin usein kui­tataan sanoil­la “iän mukaiset perussairaudet”.
    Täl­löin sanon­ta esi­in­tyy yhteyk­sis­sä, jois­sa pohdi­taan jotain muu­ta asiaa.
    Avain­sana on “toim­intakyky”.

  59. Osmo:

    Jos jonkun on käytävä van­huk­sen luona kak­si ker­taa päivässä anta­mas­sa lääkkeitä, tämän voi tehdä joko kun­nan työn­tek­i­jä tullen tätä varten autol­laan jostain kaukaa, tai naa­puri voi pien­tä kor­vaus­ta vas­taan piipah­taa van­huk­sen kotona lyhyesti kak­si ker­taa päivässä.

    Tämä esimerkki­hän on täysin epäre­al­isti­nen. Jos ihmi­nen ei kykene otta­maan lääkkeitään itse dosetista, niin eihän hänelle sil­loin tuol­lainen piipahtelu riitä avuk­si. Hän­hän tarvit­see sil­loin paljon muu­takin apua ihan ruoan­laitos­ta ja ves­sakäyn­neistä alka­en. Siitä tulee sille naa­purille hel­posti vähin­tään puolipäivätyö. 

    Vaik­ka sel­l­ainen ihme­naa­puri löy­ty­isikin, niin hom­ma tyssäisi hel­posti byrokra­ti­aan kuten kaik­ki muukin pien­imuo­toinen työl­listämi­nen: van­huk­sen tai omaisen pitäisi rek­isteröi­tyä työ­nan­ta­jak­si ja naa­purin yrit­täjäk­si, jot­ta voidaan mak­saa asian­mukaiset työnantaja‑, eläke- yms. mak­sut. Ethän kuitenkaan tarkoit­tanut ehdot­taa, että naa­puril­la teetet­täisi­in töitä pimeästi ja verottomasti?

    1. Van­hus­ten lääk­keet ovat usein luk­i­tus­sa kaapis­sa, kos­ka hän pystyy otta­maan niitä itsekin ja olisi toiv­ot­tavaa, että hän ottaisi oikei­ta lääkkeitä oikean määrän ja oikeaan aikaan.

  60. Kankaan ehdo­tuk­sen kri­ti­ikin leimaami­nen vain väärinymmär­ryk­sek­si ja itsekkyy­dek­si on varsin epäasial­lista olk­iukon piek­sän­tää. Surullista havai­ta, että yleen­sä viisaasti kir­joit­ta­va Osmokin sor­tuu moiseen. 

    Tarpeet­to­mia kulu­ja toki pitää kar­sia, mut­ta hoito­vas­tu­un sälyt­tämi­nen aikuisille lap­sille ei kar­sisi kulu­ja vaan ain­oas­taan jakaisi ne nyky­istä epäoikeudenmukaisemmin. 

    Yksi ehdo­tuk­sen vioista on se, että siinä ikäänkuin lähde­tään harhalu­u­losta, että van­hus­palve­lut nykyään kate­taan kokon­aan verovaroista. Todel­lisu­udessa­han per­itään van­huk­selta itseltään mak­su, joka riip­puu hänen tulois­taan, palvelun sisäl­löstä ja tun­timäärästä. Linkissä on esimerkkinä Salon kun­nan hin­nas­to, ja samankaltainen on muis­sakin kunnissa. 

    http://www.salo.fi/vanhuspalvelut/kotihoito/kotihoidonasiakasmaksut/

    Pien­i­t­u­lois­t­en mak­su­o­su­us ei riitä kat­ta­maan palvelun koko hin­taa kun­nalle, mut­ta suu­rit­u­loiset mak­sa­vat yli­hin­taa jos val­it­se­vat kun­nan palvelun. Suu­rit­u­lois­t­en kan­nat­taakin ostaa palvelun­sa yksi­ty­isiltä, kos­ka saa­vat sen halvem­mal­la. He kuitenkin mak­sa­vat veroina pien­i­t­u­lois­t­enkin palvelut. 

    Mikäli palvelumak­sut ja kohtu­ulli­nen osu­us vero­tu­loista eivät sit­tenkään kokon­aisuute­na kata van­hus­palvelun kus­tan­nuk­sia, niin mak­su­ja voidaan korot­taa ja kat­taa van­huk­sen kiin­teästä omaisu­ud­es­ta: asun­to, kesämök­ki yms. omaisu­us pitäisi pan­ta­ta hoitoku­lui­hin, elleivät muut tulot riitä. 

    Täl­löin omaiset voivat itse päät­tää halu­a­vatko jär­jestää hoidon itse säästääk­seen van­huk­sen omaisu­u­den perin­nök­si vai eivät. Omais­ten lak­isääteinen mak­su­velvol­lisu­us, jos­ta saisi poikkeuk­sia vähä­varaisu­u­den tms. perus­teel­la, ei paran­taisi kus­tan­nuste­hokku­ut­ta vaan ain­oas­taan lisäisi byrokratiaa.

    Toisaal­ta myös vero­ja voidaan korot­taa, mut­ta mielu­um­min kiris­tet­täköön ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den, liiken­teen yms. vero­tus­ta eikä työn vero­tus­ta. Myös ympäristölle haitallis­ten tukien lakkaut­ta­mi­nen toisi lisää rahaa sosi­aali- ja ter­veyspalvelui­hin ilman että vero­ja edes tarvit­see korottaa.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­hus­ten lääk­keet ovat usein luk­i­tus­sa kaapis­sa, kos­ka hän pystyy otta­maan niitä itsekin ja olisi toiv­ot­tavaa, että hän ottaisi oikei­ta lääkkeitä oikean määrän ja oikeaan aikaan.

    Niin? Kun kir­joitin “jos ihmi­nen ei kykene otta­maan lääkkeitään itse dosetista” niin tarkoitin tietenkin että ei kykene otta­maan oikei­ta lääkkeitä oikeaa määrää ja oikeaan aikaan itsenäis­es­ti. Kir­joitinko jotenkin vaikeaselkoisesti?

    Jos siis jonkun pitää huole­htia lääkkei­den annos­telus­ta hänen puolestaan, niin sil­loin hänen toim­intakykyn­sä on niin heikko, että hän tarvit­see paljon muu­takin apua jokapäiväiseen elämiseen­sä. Pelkkä lääk­keenan­nos­telupi­ipahtelu ei riitä. Sik­si esimerkkisi ei ole realistinen.

    Jos lääkkeitä täy­tyy pitää jopa luk­i­tus­sa kaapis­sa, kos­ka muuten henkilö nap­pail­isi niitä miten sat­tuu, niin sil­loin­han apua tarvi­taan vielä selvästi enem­män kuin siinä tapauk­ses­sa että hän ei vain muista ottaa lääkkeitään.

  62. Osmo Soin­in­vaara: Van­hu­udel­la ja aiv­ota­pah­tu­mal­la on erona se, että jokainen tietää tule­vansa joskus van­hak­si ja siihen voi sil­loin varautua. Ehkä minu pitää sit­tenkin kir­joit­taa siitä, mitä van­hus­ten­hoidolle pitäisi oikeasti tehdä.

    Yle julka­isi mie­lenki­in­toisen uutisen:Suomalaiset ovat EU:n ahk­er­impia omaishoita­jia eli Suomes­sa läheiset kan­ta­vat jo nyt suurem­man taakan kuin niis­sä mais­sa, joi­ta on per­in­teis­es­ti ajatel­tu ole­van per­hekeskeisiä ja sosi­aal­i­tur­van perus­tu­van per­heeseen eikä julkiseen valtaan.
    Ero esim Espan­jaan ja Kreikkaan on huima
    Ikäraken­nekaan ei selitä eroa , onhan nois­sa mais­sa syn­tyvyyskin alhaisem­pi kuin Suomes­sa ja on ollut pitkään

    http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_ahkerimpia_omaistensa_hoitajia__omaishoitajat_saastavat_miljardeja/7143527

Vastaa käyttäjälle Jaassu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.