Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2)

Mik­si meil­lä oli varaa paljon parem­paan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan vuon­na 1989 kuin vuon­na 2014, vaik­ka Suo­mi on vuon­na 2014 paljon rikkaampi kuin vuon­na 2014?

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei kokon­aisu­udessaan ole huonon­tunut, vaik­ka paljos­ta on säästet­ty, monia palvelu­ja on heiken­net­ty ja tulos­ri­ito­ja kar­sit­tu. Vuon­na 1989 ei ollut sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta ja eläk­keet oli­vat selvästi huonom­pia kuin nyt. Seli­tys raho­jen riit­tämät­tömyy­teen on taloudel­lises­sa huolto­suh­teessa. Vuon­na 1989 sataa ansio­työtä tekevää kohden oli 98 sel­l­aista suo­ma­laista, jot­ka eivät tehneet ansio­työtä. Vuo­den 2013 lop­ul­la tuo luku oli nous­sut 122:een. Sadan ihmisen työ­panok­sel­la on rahoitet­ta­va 24 ihmisen elinku­lut enem­män; suurelta osin verovaroin tulon­si­ir­toina. Asukasluku on nous­sut puolel­la miljoon­al­la ja työl­lis­ten määrä on laskenut viidel­läkymmenel­lä­tuhan­nel­la. Sik­si rahaa riit­tää muuhun hyvään vähemmän.

Väestölli­nen huolto­suhde tarkoit­taa sitä, kuin­ka paljon sataa työikäistä kohden on lap­sia ja van­huk­sia, siis ei-työikäisiä. Työikäisen määritelmänä käytetään kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa yleen­sä ikälu­okkia 15–64 ‑vuo­ti­aat, vaik­ka Suomes­sa olisi real­is­tisem­paa puhua 20–64 –vuo­ti­aista työikäisinä.

Työvoimao­su­us ker­too, kuin­ka suuri osa työikäi­sistä on töis­sä tai työt­töminä. Lop­ut ovat työvoiman ulkop­uolel­la esimerkik­si opiske­li­joina, varus­miehinä, per­he­vap­ail­la, eläk­keel­lä tai työn­haun lopet­taneina. Työvoimao­su­us on selvästi suurem­pi mais­sa, jois­sa nais­ten työssäkäyn­ti on yleistä ver­rat­tuna mai­hin, jois­sa suuri osa nai­sista jää koti­in hoita­maan lap­sia, kotia ja vanhuksia.

Työl­lisyysaste tarkoit­taa sitä, kuin­ka paljon työikäi­sistä on töis­sä. Suurim­mat vai­hte­lut työl­lisyysas­teessa eri maid­en välil­lä syn­tyvät toisaal­ta nais­ten työssäkäyn­nistä ja toisaal­ta siitä, kuin­ka van­hoik­si on tapana työelämässä jatkaa. 30–50 ‑vuo­ti­aiden miesten työl­lisyysas­teet ovat kaikkial­la korkeita.

Työt­tömyysaste tarkoit­taa sitä, kuin­ka suuri osa työvoimas­ta on vail­la työtä. Työt­tömyys ei ole työl­lisyy­den pei­liku­va, kos­ka työl­lisyy­teen vaikut­taa työt­tömyyt­täkin enem­män se, kuin­ka moni on työvoiman ulkopuolella.

Suomen taloudel­lista huolto­suhdet­ta on heiken­tänyt eri­tyis­es­ti väestöl­lisen huolto­suh­teen heikken­e­m­i­nen suurten ikälu­okkien saavut­taes­sa eläkeiän. Väestölli­nen huolto­suhde oli erit­täin edulli­nen 1980-luvun lopus­sa, kos­ka van­huk­sia ei vielä ollut paljon ja lap­sia oli jo vähän. Sel­l­ainen tilanne ei tietenkään voi mitenkään olla pysyvä.

Mik­si Ruotsin julki­nen talous on niin hyvässä kun­nos­sa samal­la, kun julk­isten palvelu­jen taso on koulua luku­un otta­mat­ta selvästi Suomea parem­pi? Tärkeim­mät syyt tähän ovat työperäi­nen maa­han­muut­to, pienem­pi määrä kotiäite­jä ja ikäih­mis­ten huo­mat­tavasti parem­pi työllisyys.

Työl­lisyys ikälu­okit­tain vuon­na 2012

Suo­mi

Ruot­si

Italia

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

15–24 v

42,5

44,1

41,5

38,7

16,6

24,2

25–54

79,4

84,5

82,5

87,8

59,1

81,6

55–64

59,7

56,7

69,8

76,4

30,9

50,4

Lähde: OECD Employ­ment Out­look 2013

Olemme syyt­täneet vaikeuk­sis­tamme väestön ikään­tymistä, mut­ta 65 vuot­ta täyt­täneitä on Ruot­sis­sa väestöstä suurem­pi osa (19,1 %) kuin Suomes­sa ( 18,8%). Samoin väestölli­nen huolto­suhde on Suomes­sa (54,3 %) parem­pi kuin Ruot­sis­sa (56,3 %). Ilman työperäistä maa­han­muut­toa ikä­jakau­ma olisi Ruot­sis­sa vielä selvästi epäedullisem­pi. Seli­tys van­hus­ten suurem­paan määrään Ruot­sis­sa  ei ole syn­tyvyy­dessä vaan siinä, että ruot­salaiset elävät van­hem­mik­si. Tilanne on kuitenkin muut­tumas­sa Suomen tap­piok­si, kos­ka eläkeikään on Suomes­sa tulos­sa yhä suh­teel­lisen suuria ikäluokkia.

Ruotsin parem­pi tilanne selit­tyy kokon­aan työikäis­ten parem­mal­la työl­lisyy­del­lä. Suomen nais­ten työl­lisyys parhaas­sa työiässä ole­vien paris­sa on alem­pi kuin Ruot­sis­sa. Ero syn­tyy vähän yli kolmikymp­pis­ten kesku­udessa ja selit­tyy oikeas­t­aan kokon­aan Suomen kotiäi­tiy­del­lä ja sitä edis­täväl­lä koti­hoidon tuel­la. Ikälu­okas­sa 55–64 vuot­ta Suo­mi häviää Ruot­sille roimasti. Eläkeikä on Suomes­sa alem­pi ja eri­tyis­es­ti miehet näyt­tävän jäävän työelämästä kesken pois.

Ver­tailun vuok­si taulukos­sa on myös kovin toisen­lainen maa, Italia. Se poikkeaa Suomes­ta ja Ruot­sista siinä, että nais­ten työl­lisyys on per­in­teistä johtuen selvästi alem­pi ja ikäih­mis­ten työl­lisyys peräti huonol­la tolalla.

Ikä­jakau­mamme ei ole siis huono Ruot­si­in ver­rat­tuna, mut­ta se on paljon huonom­pi kuin mihin olemme tot­tuneet. Sodan jälkeiset suuret ikälu­okat tyy­tyivät itse hyvin pie­neen lap­siluku­un. Näin Suomen ikärakenne oli jonkin aikaa hyvin edulli­nen. Työikäisiä oli paljon, kos­ka suuret ikälu­okat oli­vat parhaas­sa työiässä, van­huk­sia oli vähän ja lap­sia vähän. Tämä ilo muut­tui suruk­si, kun suuret ikälu­okat alkoi­vat siir­tyä eläk­keelle ja 70-luvul­la syn­tyneet pienet tuli­vat hei­dän tilalleen töi­hin. Ruot­sil­la sodan­jälkeiset suuret ikälu­okat ovat suh­teessa paljon pienem­piä kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sakin väki van­he­nee, mut­ta ei yhtä dra­maat­tis­es­ti kuin Suomessa.

63 vastausta artikkeliin “Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2)”

  1. Mik­si Ruot­sis­sa nuorten miesten (15–24 v) työl­lisyys on noin heikkoa Suomen tilanteeseen ver­rat­tuna? Voiko olla, että siel­lä on kas­va­mas­sa sukupolvi, joka ei myöhem­minkään tule hevil­lä inte­groi­tu­maan maansa työ­markki­noille. Ehkäpä Hus­byn rauhat­to­muudet eivät jää ainutkertaisiksi…

  2. “Ikälu­okas­sa 55–64 ‑vuot­ta Suo­mi häviää Ruot­sille roimasti. Eläkeikä on Suomes­sa alem­pi ja eri­tyis­es­ti miehet näyt­tävän jäävän työelämästä kesken pois.”

    Ruot­sis­sa työ­sopimus­la­ki suo­jelee ikään­tyneitä ja pitkään palvelleita.

    Myöskin työn­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeus on laa­jem­pi, joten työ­nan­ta­jal­la ei ole yksipuolista irti­sanomisoikeut­ta kuten Suomessa.

    Olin ruot­salais-suo­ma­lisen fir­man palveluk­ses­sa ja Ruot­sis­sa kek­si-ikä oli 57 vuot­ta , Suomes­sa vähän päälle 40. Vuon­na 1990 olimme tasois­sa Ruotsin kanssa

    Ikään­tynei­den suosimi­nen lain­säädän­nössä näkyy selvästi Tanskassa:Kun ikään­tyen­itä suo­si­vat käytän­nöt lopetet­ti­in niin +55-vuo­ti­aden työl­lisyys rom­ahti Ruotsin tasol­ta alle Suomen tason.

    Suomes­sa ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen nousu on tilas­to­harhaa, kos­ka se perus­tuu vain julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den ikään­tymis­es­tä. Esim +55-vuo­ti­aiden työl­li­sistä yli puo­let on julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä vaik­ka osu­us kaik­ista työl­li­sistä on vain 25 % luokkaa

    Tämä julkisen sek­torin pain­o­tus näkyy ikään­tynei­den työttömyydessäkin:Julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat pääosin naisia, miehet taas yksityisellä.

    Niin­pä ikään­tynei­den miesten työt­tömyys on räjähtänyt käsiin

    Osmo ja kump­pan­it syyt­tävät eläkeputkea, mut­ta ei putken lyhen­tämi­nen ole tehnyt muu­ta kuin lisän­nyt ikään­tynei­den työt­tömyyt­tä ja nyt +50-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on jo yli 120000 ja jos las­ke­taan mukaan ns työvoiman ulkop­uoliset työt­tömät niin jotain 200000

    Ja nyt kun ikään­tynei­den opiskelukin kiel­let­ti­in niin opin­to­jen kaut­ta ei voi han­kkia uut­ta ammattia.

    Suomes­sa haly­taan ikään­tyneet syr­jäyt­tää yhteiskun­nas­ta, saa nähdä kauanko poruk­ka pysyy rauhal­lise­na sos­sun luukulla ?

  3. Taulukkoon liit­tyvät luvut ovat suh­teel­lisia ellei tietoa tulon muo­dos­tuk­ses­ta ole eri ikäryh­mien suh­teen. Ja itse kysymys on, mil­laista volyymiä kulute­tus­ta rahas­ta kul­kee pimeän talouden kaut­ta kulke­va var­al­lisu­us vas­taa. Vihon viimeisenä on rahaa käyt­tämätön vai­h­tokaup­pa. Näi­den lisänä on sosi­aaliset tuloutuk­set kulutukseen.

  4. Siis lyhyesti van­ha totu­us: “Lap­sis­sa van­hu­u­den turva”

    Moni on irtau­tunut luon­nos­ta eikä muista tätä perusasiaa.

    Toinen vai­h­toe­hto on maa­han­muut­to, mut­ta kumpi on mukavampi van­hana. Omat lapset vai ihan toisen kie­len ja kult­tuurin ihmiset?

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuorten miesten korkeampi työl­lisyys johtuu siitä, että Suomes­sa käy­dään opin­to­jen lomas­sa töissä.

    Nuorisotyöttömyys/työllisyys on ongel­malli­nen mitat­ta­va: Mikäli työt­tömyy­den mit­tarik­si ote­taan ei-opiskele­vien työt­tömien nuorten osu­us ikäryhmän
    väestöstä, alle 20-vuo­ti­aiden työt­tömien osu­us on alle 2 pros­ent­tia ja 20–24-vuotiaiden
    6 prosenttia. 

    Lisäk­si nuorten työt­tömyys­jak­so­jen kestot ovat kaikkial­la Suomes­sa huo­mat­tavasti lyhyem­piä kuin aikuisilla

    Kun alle 25-vuo­ti­aiden työt­tömyys­jak­so­jen pitu­us on vain 7–9 viikkoa niin +55-vuo­tail­la se on jo 18–44 viikkoa.
    Alle 25-vuo­ti­ai­ta pitkäaikaistyöt­tömiä on muu­ta­ma , mut­ta +50-vuo­ti­a­ta 60000 luokkaa.

    Nuoriso­työt­tömyys ei ole ongel­ma vaan enem­mänkin tilas­to­harha ja eri­tyiseti kun kevääl­lä pölähtää työ­markki­noille sato­ja tuhan­sia työn­hak­i­ji­ta niin ne aiheut­ta­vat toisen tilastoharh

  6. Suomes­sa nuoriso­työt­tömyy­den ratkaisuksi
    on tar­joil­tu mm Sak­san oppisopimusmallia .

    Suomes­sa se on toimin­ut jo pitkään, mut­ta opiske­li­jat ovat pääasi­as­sa iäkkäämpiä, kos­ka työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat osaamista ja katso­vat ettei amis­lainen täytä vaatimuksia.

    Kuitenkin amis­lainen tekee työhar­joit­telua opiskelu­aikana 0,5–1 vuot­ta yri­tyk­sis­sä eli on ilmaise­na työvoimana .Sen päälle tulee har­joit­telu yrityksissä

    Ilmeis­es­ti työ­nan­ta­jat halu­a­vat jatkaa ilmaisen työvoiman laajentamista.

    Suomes­sa ilmaistyön markki­nat ovat suuret, jo 350000 henkeä vuodessa ja sitä halu­taan edelleen laajentaa.Ilmeisesti 10 vuo­den kulut­tua läh­es kaik­ki ovat palkat­to­mia orjia pakkotyössä

    Sak­sas­sa oppisopimus vaatii työ­sopimuk­sen ja niin­pä Sak­sas­sa nuoret ovat laa­jem­min työelämässä.

    Se merk­it­see, että työl­lisyysaste nousee , kun opiske­li­jat ovatkin työllisiä.

    Suomes­sa opiske­li­jat tekevät töitä samas­sa mitas­sa , mut­ta palkat­tom­i­na orjatyöläisinä

  7. Yleis­es­ti työt­tömyy­destä voi havai­ta, että työn tar­jon­taan perus­tu­va työ­paikko­jen kasvu on epäon­nis­tunut. Ain­oa mitä on saatu aikaisek­si on työt­tömyy­den moninker­tais­tu­mi­nen ja sosi­aa­li­nen katastrofi.

    Myöskin toimien kohdis­t­a­mi­nen on epäon­nis­tunut tai poli­itikko­jen mielestä onnistunut.

    Kaik­ki toimet on suun­nat­tu nuorten työl­listämiseen vaik­ka mitään ongel­maa ei ole.Ja käytän­nössä ei tarvitse tehdä mitään.
    Onhan meil­lä todel­lisia pudokkaitakin jonkin evr­ran, mut­ta noista 60000 kuitenkin n puo­let löytää aikoinaan oman paikan yhteiskunnassa.Loput ovat monion­gel­maisia eikä heitä saa­da työl­lis­tet­tyä juuri mil­lään keinoin.

    Ikään­tyneet on uno­hdet­tu tarkoituk­sel­la, sil­lä kun kaikille ei työtä riitä niin poli­itikot kuvit­tel­e­vat, että siivoa­mal­la ikään­tyneet työvoiman ulkop­uolelle ongel­ma on piilotettu.

    Poli­itikot ummis­ta­vat silmän­sä ongel­mal­ta kun kuvit­tel­e­vat, että van­hat pysyvät rauhallisina.

    Osmo ja kump­pan­it aja­vat Suomeen sosi­aal­ista katastrofia

    1. Yleis­es­ti työt­tömyy­destä voi havai­ta, että työn tar­jon­taan perus­tu­va työ­paikko­jen kasvu on epäon­nis­tunut. Ain­oa mitä on saatu aikaisek­si on työt­tömyy­den moninker­tais­tu­mi­nen ja sosi­aa­li­nen katastrofi.

      Työn tar­jon­taan per­fus­tu­vaa poli­ti­ikkaa eri ole nou­datet­tu Suomes­sa, mut­ta on nou­datet­tu Ruot­sis­sa, eikä se näytä syn­nyt­täneen mitään katas­trofia. Itse asi­as­sa työt­tömyysaste on muut­tunut aivan tahdis­sa Suomen työt­tömyysas­teen kanssa, vaik­ka työ­markki­noille työn­net­ti­in satatuhat­ta ihmistä. Tar­jon­ta muut­tuis siis työpaikoiksi.

  8. Ruotsin ja Suomen teol­lisu­u­den sopeu­tu­mises­sa muut­tuvaan globaali­in tilanteeseen ei ole merkit­tävää eroa Ruotsin hyväk­si? Eikä merkit­tävää eroa ole siis myöskään muus­sa kuin suo­raan työl­lisyyt­tä koskevas­sa talous­poli­ti­ikas­sa? Onko työl­lisyys­näkökul­ma kaiken selittävä?

  9. Ode:

    Ikälu­okas­sa 55–64 ‑vuot­ta Suo­mi häviää Ruot­sille roimasti. 

    Tiedätkö onko mis­sään muus­sa Euroopan maas­sa yhtä hyvä ikään­tyneit­teit­ten työl­lisyysaste kuin Ruotsissa?

    Mis­sään muual­la ei liene voimas­sa Ruotsin kaltaista ikään­tyneitä suo­si­vaa lain­säädän­töä (irti­san­omisti­lanteis­sa kauim­min fir­mas­sa olleet saa­vat potkut viimeiseksi).

    Suomes­sa poli­itikot ja AY-johta­jat ovat harv­inaisen yksimielis­es­ti kieltäy­tyneet tuo­mas­ta Ruotsin mallia Suomeen.

  10. Eikös tämä sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus ole aivan vihon­vi­imeinen keksin­tö: van­hem­mat (tai toinen) ovat kotona ja työn­tävät lapset veron­mak­sajien hoidettavaksi.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Työn tar­jon­taan per­fus­tu­vaa poli­ti­ikkaa eri ole nou­datet­tu Suomes­sa, mut­ta on nou­datet­tu Ruot­sis­sa, eikä se näytä syn­nyt­täneen mitään katas­trofia. Itse asi­as­sa työt­tömyysaste on muut­tunut aivan tahdis­sa Suomen työt­tömyysas­teen kanssa, vaik­ka työ­markki­noille työn­net­ti­in satatuhat­ta ihmistä. Tar­jon­ta muut­tuis siis työpaikoiksi.

    Suomes­sa on tyon tar­jon­taa lisät­ty 80-luvun lop­ul­ta n 400000, mut­ta työ­paikko­ja on syn­tynyt nol­la, meil­lä on edelleen n 2,5 miljoon­aa työpaikkaa .

    Tar­jon­ta ei muut­tunut työ­paikoik­si vaan jät­ti­työt­tömyy­dek­si ja sosi­aalisek­si katastrofiksi.

    Minä sanois­in sitä epäon­nis­tu­misek­si ja saman­laisek­si yhteiskun­nal­lisek­si kokeiluk­si kuin Stal­in har­rasti naapurissa

    Ei ole mitään merk­i­tys­tä mitä ruot­salaiset tekevät, eihän sieltä kel­paa mallik­si sekään miten ikään­tynei­den työl­lisyys on hoidet­tu kuntoon.Miksi sit­ten työn tar­jon­taan perus­tu­va malli toimisi ?

    1. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys johtuu siitä, että työ­paikat ja tar­jol­la ole­van työvoiman omi­naisu­udet eivät kohtaa. Se on paljolti teknisen kehi­tyk­sen seu­raus­ta. Ruot­sis­sa ja Suomes­sa on TYÖTTÖMYYS kehit­tynyt tämän seu­rauk­se­na hyvin samal­la taval­la, mut­ta kun Ruot­sis­sa on lisät­ty työvoiman tar­jon­taa, ovat myös työ­paiukat lisään­tyneet. Jos Ruot­sis­sa ei olisi lisät­ty työ.voikman tar­jon­taa, työ­paikat oli­si­vat jääneet syntymättä.

  12. Liian van­ha:
    Yleis­es­ti työt­tömyy­destä voi havai­ta, että työn tar­jon­taan perus­tu­va työ­paikko­jen kasvu on epäon­nis­tunut. Ain­oa mitä on saatu aikaisek­si on työt­tömyy­den moninker­tais­tu­mi­nen ja sosi­aa­li­nen katastrofi.

    Suomes­sa on kyl­lä kaikin tavoin kieltäy­dyt­ty työn tar­jon­taa lisäävistä poli­it­ti­sista toimista.

    Vaikea syyt­tää poli­ti­ikkaa epäon­nis­tuneek­si, kun sitä ei ole edes kokeil­tu saati edes harkit­tu kokeiltavan.

  13. Luin netistä sel­l­aisen arvion, että noin 20-vuo­den kulut­tua Ruot­sis­sa olisi 30 pros­ent­tia parem­pi palkkata­so, kuin Suomes­sa. En tiedä pitääkö paikkaansa.

  14. Suo­ra vas­taus kysymyk­seen: Meil­lä on EURO.

  15. Sepi: Suomes­sa on kyl­lä kaikin tavoin kieltäy­dyt­ty työn tar­jon­taa lisäävistä poli­it­ti­sista toimista.

    Vaikea syyt­tää poli­ti­ikkaa epäon­nis­tuneek­si, kun sitä ei ole edes kokeil­tu saati edes harkit­tu kokeiltavan.

    Meil­lä oli 1989 n 2,5 miljoon­aa työl­listä työt­tömiä eli työn­tar­jon­ta oli 80000.

    Vuon­na 2012 työl­lisiä oli edelleen n 2,5 miljoon­aa mut­ta työt­tömiä eli työn tar­jon­ta oli kas­vanut 219000:een

    Eli työn tar­jon­ta on läh­es nelink­er­tais­tunut mut­ta sil­lä ei ole ollut vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään

  16. Liian van­ha: Suomes­sa on tyon tar­jon­taa lisät­ty 80-luvun lop­ul­ta n 400000, mut­ta työ­paikko­ja on syn­tynyt nol­la, meil­lä on edelleen n 2,5 miljoon­aa työpaikkaa .
    ‘snip’

    Siis mis­tä nämä 400.000 lisä­työn­tek­i­jää ovat tulleet ja mis­sä he nyt ovat? Väk­ilukukaan ei ole kas­vanut läh­eskään niin paljon.

  17. “Rak­en­teelli­nen työt­tömyys johtuu siitä, että työ­paikat ja tar­jol­la ole­van työvoiman omi­naisu­udet eivät kohtaa.”

    Tämä on yleinen harhalu­u­lo. Suomes­sa on eri laskelmien mukaan jo 300000–500000 työtä vail­la ole­vaa henkilöä. Tuos­sa reservis­sä on ihan kaiken­laisia osaa­jia: insinööre­jä, lääkäre­itä, sairaan­hoita­jia, myyn­tipääl­liköitä, ekonome­ja, finanssig­u­ru­ja, kadun­lakaisi­joi­ta, autonkul­jet­ta­jia, koodare­i­ta, biolo­ge­ja, kemis­te­jä , eri alo­jen tohtor­e­i­ta jne. jne.

    On puh­das­ta pop­ulis­mia väit­tää, että työn­tek­i­jöitä ei löy­dy. Tuos­ta työt­tömien reservistä voi pienel­lä täs­mäk­oulu­tuk­sel­la saa­da aikaisek­si vaik­ka uuden Nokian, Nes­teen, Koneen tai vas­taa­van yri­tyk­sen. Ei tarvi­ta kuin pääo­maa, yrit­täjyyt­tä suo­si­vaa ympäristöä ja vähän taitoa hyö­dyn­tää val­tavaa hukkakäytössä ole­vaa resurssia.

  18. Raimo K: Siis mis­tä nämä 400.000 lisä­työn­tek­i­jää ovat tulleet ja mis­sä he nyt ovat? Väk­ilukukaan ei ole kas­vanut läh­eskään niin paljon.

    Eläkeikää on nos­tet­tu, vielä 80-luvul­la pääsi eläk­keelle jo 55-vuo­ti­aana, nyt sin­nitel­lään kortis­tossa 62–63-vuotiaaksi.

    Samoin maat­alouden raken­nemuu­tos on tuonut markki­noille uut­ta työvoimaa, maatiloil­la hen­klöt laskeu­tu­i­v­at hel­posti työvoim­na ulkopuolelle

    Ja on se väestökin kas­vanut 1990 15–64-vuotiaita n 3,3 miljoon­aa 2011 n, 3,5 miljoonaa

    1. Yleinen eläkeikä oli 1980-luvul­la 65 vuot­ta, minkä jäl­keen se las­ket­ti­in 63 vuo­teen. Palomiehillä oli alem­pi eläkeikä ja val­tion virkamiehillä.

  19. Raimo K: Siis mis­tä nämä 400.000 lisä­työn­tek­i­jää ovat tulleet ja mis­sä he nyt ovat? Väk­ilukukaan ei ole kas­vanut läh­eskään niin paljon.

    Eläkeikää on nos­tet­tu, vielä 80-luvul­la pääsi eläk­keelle jo 55-vuo­ti­aana, nyt sin­nitel­lään kortis­tossa 62–63-vuotiaaksi.

    Samoin maat­alouden raken­nemuu­tos on tuonut markki­noille uut­ta työvoimaa, maatiloil­la hen­klöt laskeu­tu­i­v­at hel­posti työvoim­na ulkopuolelle

    Ja on se väestökin kas­vanut 1990 15–64-vuotiaita n 3,3 miljoon­aa 2011 n, 3,5 miljoonaa

    Osmo Soin­in­vaara:
    Yleinen eläkeikä oli 1980-luvul­la 65 vuot­ta, minkä jäl­keen se las­ket­ti­in 63 vuo­teen. Palomiehillä oli alem­pi eläkeikä ja val­tion virkamiehillä.

    Älä viit­si , käytän­nössä eläk­keelle pääsi jo 55-vuo­ti­aana eli työttömyyseläkkeelle.
    Varhaiseläk­keet oli tarkoitet­tu sotavet­er­aanien kun­ni­al­lisek­si ulospääsytiek­si työelämästä.
    Viimeiset työt­tömyy­seläkeläiset pois­tu­i­v­at viime vuo­den lopussa.

    Työt­tömyy­seläkeläistä ei las­ket­tu mukaan työt­tömi­in työn­hak­i­joi­hin eikä työn tarjoajiin.

    Lisäk­si oli varhaiseläke eli pitkään palvel­lut voi jäädä jo 56-vuo­ti­aana yksilöl­liselle varhaiseläk­keelle. Käytän­nössä se oli vanhuuseläke.Ehtona oli pitkä työura,vähän kremp­paa ja työ­nanan­ta­jan lausun­to, että ei voi­da enää koulut­taa uudelleen.
    Aluk­si tämä kos­ki julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä, lopus­sa kaikkia.

    Näis­sä eläkkeis­sä on mukana myös tule­van ajan olet­ta­ma, joten eläke las­ket­ti­in aivan kuin ehnkilö olisi töis­sä 63–65-vuotiaaksi

    Val­tion ja kun­tien yleinen eläkeikä oli 63 vuot­ta vuo­teen 1994, jol­loin se nos­tet­ti­in 65 ikävuo­teen esim min­ul­la on vieläkin viralli­nen eläkeikä 65 vuotta .

    Lisä­ki van­hu­useläk­keen sai varhen­net­tua, mut­ta se vähen­si eläket­tä. Ennen 2005 varhen­nuk­sen sai muis­taak­seni jo 60-vuo­ti­aana ?? Vuo­den 2005 jäl­keen 62-vuo­ti­aana .Nyt tämäkin on poistunut

    Ja val­ti­ol­la ja kun­nil­la oli paljon muitakin alem­pia eläkeik­iä kuin palomi­esten esim autonkul­jet­ta­jat, opet­ta­jat , sairaanhoitajat..

    Maanvil­jeli­jöil­lä on edelleen 56–58-eläkeikä ja mer­miehillä pitkän palvelleil­la 55–60-vuotta ja upseereil­la ase­mas­ta riip­puen alem­pi vanhuuseläkeikä

    Kaveri­ni jäi eläk­keelle 41-vuo­ti­aana hävit­täjän ohjaimista

  20. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Suo­ra vas­taus kysymyk­seen: Meil­lä on EURO.

    Täl­lä het­kel­lä tilanne euron kanssa on se, että valkosip­uli­maat paina­vat sen kurssia alas. Se on taivaan man­naa suo­ma­laiselle vien­tisek­to­rille, kos­ka se painaa mei­dän työvoimakus­tan­nuk­si­amme alas. Jos Suomel­la olisi mark­ka, se olisi toden­näköis­es­ti vahvem­pi kuin euro. Olisimme vielä syvem­mäl­lä suos­sa kuin nyt.

    Sak­sa tietysti voit­taa tässä pelis­sä vielä enem­män kuin me, mut­ta kyl­lä me taidamme euroalueel­la silti olla siel­lä voit­tavas­sa päässä. Pahin paina­jainen olisi hansaeu­ro, johon kuu­luisi­vat euro­maid­en parhaim­mis­to. Sit­ten meil­lä alka­isi men­nä huonos­ti, kun mei­dän työ­panok­ses­tamme tulisi liian kallista esimerkik­si yhdysvaltalaisille.

    Tilanne voi muut­tua, jos mei­dän kil­pailukykymme euroalueen sisäl­lä heikke­nee. Ihan äkkiä on vaikea kek­siä, mik­si näin kävisi kovin nopeasti.

    Se on ihan tot­ta, että Suomel­la ei mene hyvin. Meil­lä menee kuitenkin hyvin ver­rat­tuna kovin mon­een muuhun län­si­maa­han. Ruot­salaisil­la menee parem­min, mut­ta siihen on mon­ta ihan hyvää val­u­ut­taan liit­tymätön­tä syytä. Vaikka­pa se, että ruot­salaisil­la on käytän­nössä kaikkea sitä, mitä meil­läkin, mut­ta vähän enem­män. Ruot­si­in näh­den meil­lä on noin kak­si asi­aa parem­min: koulu­tus ja etnis­ten ris­tiri­ito­jen vähem­myys. Häviämme tämän maaot­telun aika lail­la 98–2.

  21. Jor­ma Nordlin:
    Luin netistä sel­l­aisen arvion, että noin 20-vuo­den kulut­tua Ruot­sis­sa olisi 30 pros­ent­tia parem­pi palkkata­so, kuin Suomes­sa. En tiedä pitääkö paikkaansa.

    Palkkata­so vai ostovoima? Kovin suuri­in palkkata­so­eroi­hin on vaikea uskoa sikäli, että olemme varsin läheisiä kil­pail­i­ja­mai­ta monel­la sek­to­ril­la. Jos palkkakus­tan­nuk­set nou­se­vat Ruot­sis­sa 30 % mei­hin näh­den, se on meille kovin mukavaa.

    Ostovoimaan vaikut­taakin sit­ten jo vero­tus ja muut vas­taa­vat. Ikärak­en­teen muu­tosten vuok­si siinä voi tul­la isoakin eroa, kun suo­ma­laiset pää­sevät mak­samaan eläkeläis­ten eläk­keet ja hoidon.

    Jos ruot­salaiset eivät toh­eloi kun­nol­la, ostovoiman pitääkin olla siel­lä korkeampi.

  22. Jari S.: Ruotsin ja Suomen teol­lisu­u­den sopeu­tu­mises­sa muut­tuvaan globaali­in tilanteeseen ei ole merkit­tävää eroa Ruotsin hyväksi? 

    Onko? Eric­s­son meni Nokian tietä, mut­ta me saimme mon­ta vuot­ta pidem­pään kerätä rahaa. Vol­vo ja Saab menivät Kiinaan, jälkim­mäi­nen roikkuu kiikunkaakun. Ruotsin met­sä­te­ol­lisu­us heiluu ihan samal­la taval­la val­u­ut­takurssien ja sel­l­un hin­nan talu­tushi­h­nas­sa kuin mekin. Samal­la taval­la se sel­l­unkeit­to menee Uruguay­i­hin ja Indone­si­aan sieltäkin.

    Löy­tyykö jostain jotain kovaa dataa siitä, että Ruot­sis­sa teol­lisu­u­den rakenne olisi muut­tunut jotenkin Suomea suo­tu­isam­min? On siinä tietysti se, että Ruot­sis­sa on val­tion suo­jeluk­ses­sa ole­va vah­va ase­te­ol­lisu­us, ja aseille on aina kysyntää.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että teol­lisu­u­den osalta Suo­mi ja Ruot­si ovat aika lail­la tois­t­en­sa kuvia. Erot tule­vat palveluis­sa ja eri­tyis­es­ti kau­pas­sa. Sen ruot­salaiset hoita­vat meitä parem­min, joskin taustal­la voi olla myös maanti­eteel­lisiä ja pääomi­in liit­tyviä syitä. (Ei niil­lä eroa kuitenkaan kokon­aan selitetä. Ruot­salaiset ovat meitä parem­pia myymään.)

  23. Mik­si, min­un yrit­täjänä toim­i­neen ihmisen ei ANNETTU tehdä työtä 90-luvun laman jälkiseu­rauk­se­na. Vas­taus on hyvin yksinker­tainen, olin jo 50-vuo­tias, jol­loin nykyiset päät­täjät oli­vat vielä, jos nyt ei aivan las­ten­tarhas­sa, niin eivät ainakaan työelämää kokenei­ta. Minä aloitin koulu­jen kesälomil­la työt jo 1962. Taku­ul­la olisin vieläkin töis­sä, jos olisin saanut tehdä. Miten sel­l­ainen yhtälö on mahdollinen=a+b ei olekaan b+a. Samaan aikaan kun työ­paikko­jen määrä on vähen­tynyt, työn­hak­i­joiden määrä on lisään­tynyt. Suh­teel­lis­es­ti ja tilas­tol­lis­es­ti Suomes­sa kaikil­la menee hyvin, siis tilas­tol­lis­es­ti. Minä ikävä kyl­lä en mah­du tähän suh­teel­lisen hyv­in­voivien joukkoon ja hei­dän määrän­sä kas­vaa jatku­vasti. Työha­lu­ton sanoisi joku (olen nyt 65-vuo­tias), onko joku näh­nyt yrit­täjäk­si alka­nut­ta duu­nar­iper­heen las­ta, joka olisi työha­lu­ton? Olavi Heinonen

  24. Ruot­si on monel­la tapaa men­estyvä ja erikoinen yhteiskun­ta. Mitään työl­lisyysih­mettä siel­lä ei kuitenkaan ole tapah­tunut. Jos mit­tana käytetään 15–74 ‑vuo­ti­as­ta väestöä, on Ruotsin työl­lisyysaste heiken­tynyt vuodes­ta 2000. Sil­loin se oli 67 % ja viime vuon­na 66 %. Taso on tietysti korkea mui­hin mai­hin verrattuna. 

    Suomes­sa työl­lisyysaste on kaikesta huoli­mat­ta nous­sut vuo­den 2000 tasos­ta eli 58 %:sta 61 %:in vuon­na 2013, joten olemme saa­neet kiin­ni Ruotsin etu­matkaa. Tämän perus­teel­la kai suo­ma­lainen työvoiman tar­jon­taa edis­tänyt poli­ti­ik­ka on ollut tehokkaampaa.

    Työl­lis­ten väk­iluku­un suh­teutet­tu määrä on Ruot­sis­sa 10 % korkeampi kuin meil­lä mut­ta työ­tun­neis­sa ero on vain 5 %. Lisäk­si julki­nen sek­tori työl­listää Ruot­sis­sa 1,3 milj. henkeä eli 32 % työl­li­sistä. Meil­lä vas­taa­va osu­us on 26 %. Tästä seu­raa, että molem­mis­sa mais­sa yri­tyssek­tori työl­listää yhtä suuren osu­u­den työikäi­sistä eli 45 %. Ruot­si etu­na on se, että yksi­tyi­nen sek­tori tuot­taa siel­lä korkeam­paa arvon­lisäys­tä työn­tek­i­jää kohden kuin meillä.

    Julkisen talouden ali­jäämä oli viime vuon­na molem­mis­sa mais­sa samaa tasoa eli noin 2 % / bkt. Ruotsin tilanne on yleis­es­ti arvioitu hyväk­si ja mei­dän taas katastrofaaliseksi…

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Varhaiseläk­keelle pääsemisessä on aina jkin syy tai siihen liit­tyy huo­mat­ta­va varhennusvähennys.

    Älä viit­si edelleenkään, ennen tehti­in vähen­nys vain varhen­net­tuun varhaiseläkkeeseen.

    Työt­tömyy­seläke ym antoi­vat saman tuo­ton kuin olisi tehnyt töitä 63–65-vuotiaaksi.

    Työt­tömyy­seläk­keessä syy oli pitkit­tynyt työt­tömyys .Pitkit­tymisen sai aikaan kun sopi työkkärin kanssa, ettei se tar­joa työtä eikä anna tieto­ja työ­nanata­jille. Näin tehti­in aina 90-luvun lop­ulle mut­ta ei sil­lä ollut merk­i­tys­tä, ei sil­loinkaan kukaan työl­listänyt +50-vuo­ti­as­ta

    Niin­pä put­keen saat­toi jäädä jo 53-vuotiaana.

    Yksilölli­nen varhaiseläke edel­lyt­ti taas pitkää työu­raa, jotain pien­tä kremp­paa ja työ­nanan­ta­jan lausun­non , ettei sovel­lu uudelleenkoulutettavaksi

    ain täy­dellin imbe­sil­li ei saanut näitä perustei­ta kokoon.Minäkin kir­joitin näitä lausun­to­ja sato­ja eikä min­un tarvin­nut vale­hdel­la: Tekni­ik­ka muut­tui ja halukkai­ta ja kyvykkäitä uudelleenk­oulutet­tavia oli riittävästi.

    Eikä tähänkään eläk­keeseen tehty vähen­nys­tä vaan eläke oli sama kuin jos olisi tehnyt työtä 63–65-vuotiaaksi

    Kun las­ke­taan nämä kaik­ki varhaiseläk­keet yhteen niin keskimääräi­nen todel­li­nen eläkeikä oli huo­mat­tavasti alempi.

    Oletko koskaan ollut oikeis­sa töis­sä, kun et tunne täl­laisia asioita ?

  26. Liian van­ha: Eläkeikää on nos­tet­tu, vielä 80-luvul­la pääsi eläk­keelle jo 55-vuo­ti­aana, nyt sin­nitel­lään kortis­tossa 62–63-vuotiaaksi.

    Samoin maat­alouden raken­nemuu­tos on tuonut markki­noille uut­ta työvoimaa, maatiloil­la hen­klöt laskeu­tu­i­v­at hel­posti työvoim­na ulkopuolelle
    ‘snip’

    Eipäs nyt puhuta pup­pua: 1) eläkeikä oli ennen 65 vuot­ta (van­hem­mat ihmiset muis­ta­vat) ja 2) maat­aloud­es­ta vapau­tuneet menivät tehtaisi­in tai Ruot­si­in, kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei tapah­tunut työvoiman tar­jon­nan lisäystä.

  27. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Älä viit­si, käytän­nössä eläk­keelle pääsi jo 55-vuo­ti­aana eli työttömyyseläkkeelle.
    ‘snip’

    Lisää pup­pua: 3) työt­tömyy­seläk­keelle pää­sivät vain työt­tömät — eikä työt­tömyyt­tä ollut!
    Ja mis­sähän siinä olisi ollut työvoiman tar­jon­nan lisäystä?

  28. Erk­ki Ekon­o­misti:
    ‘snip’
    On puh­das­ta pop­ulis­mia väit­tää, että työn­tek­i­jöitä ei löy­dy. Tuos­ta työt­tömien reservistä voi pienel­lä täs­mäk­oulu­tuk­sel­la saa­da aikaisek­si vaik­ka uuden Nokian, Nes­teen, Koneen tai vas­taa­van yri­tyk­sen. Ei tarvi­ta kuin pääo­maa, yrit­täjyyt­tä suo­si­vaa ympäristöä ja vähän taitoa hyö­dyn­tää val­tavaa hukkakäytössä ole­vaa resurssia. 

    Ilmeis­es­ti Nokia söi kaik­ki ideatkin, kun se resurssi ei vaan työllisty.
    Yri­tys­ten ain­oa idea on jakaa investoin­ti­varat osinkoina.

  29. Viherinssi: Se on taivaan man­naa suo­ma­laiselle vien­tisek­to­rille, kos­ka se painaa mei­dän työvoimakus­tan­nuk­si­amme alas. Jos Suomel­la olisi mark­ka, se olisi toden­näköis­es­ti vahvem­pi kuin euro. Olisimme vielä syvem­mäl­lä suos­sa kuin nyt.

    No, miten sen nyt ottaa. Omaa val­u­ut­taa voisi devalvoi­da ja lait­taa velka­an­tu­misen sitä kaut­ta kuri­in. Toisaal­ta velal­la ei olisi niin suur­ta väliä, kos­ka lainaamiskus­tan­nuk­set oli­si­vat sitäkin pienem­mät ja velas­ta pää­sisi aina helpom­min eroon. Lisäk­si ilman euroa velka­akin olisi paljon vähem­män. Ne Kreikan “saata­vat” real­isoitu­vat ennem­min tai myöhem­min. Eiköhän ne jo nytkin las­ke­ta jol­lain taval­la mukaan velka­an­tu­misas­teeseen. Jos ei meil­lä niin muualla.
    Tan­skalla on kiin­teä kurssi euron kanssa mut­ta kuitenkin oma val­u­ut­ta, joten tuon siteen voi aina rikkoa ja niin­pä se saa siitä etua.

    Viherinssi: Sak­sa tietysti voit­taa tässä pelis­sä vielä enem­män kuin me, mut­ta kyl­lä me taidamme euroalueel­la silti olla siel­lä voit­tavas­sa päässä. Pahin paina­jainen olisi hansaeu­ro, johon kuu­luisi­vat euro­maid­en parhaimmisto.

    Sak­san kanssa­han tässä kil­pail­laan ja se talous kyl­lä kyke­nee imemään kaiken kysyn­tämme. Tärkein­tä olisikin tietää kaup­patase Sak­san kanssa. Veikkaan­pa, että se on miinuk­sel­la ja se tietää ongelmia jo nyt saati sit­ten pitkäl­lä aikavälillä.

  30. Liian van­ha: Maanvil­jeli­jöil­lä on edelleen 56–58-eläkeikä ja mer­miehillä pitkän palvelleil­la 55–60-vuotta ja upseereil­la ase­mas­ta riip­puen alem­pi vanhuuseläkeikä

    Maanvil­jeli­jöi­den keskimääräi­nen eläkeikä on noin 60–61 vuot­ta tai jopa hie­man enem­män (sukupol­ven vai­h­dok­sen kaut­ta). Ilmeis­es­ti tarkoi­tat jotakin luop­umiseläk­keen kaltaista, joka kos­kee hyvin har­vaa nykyisin.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleinen eläkeikä oli 1980-luvul­la 65 vuot­ta, minkä jäl­keen se las­ket­ti­in 63 vuo­teen. Palomiehillä oli alem­pi eläkeikä ja val­tion virkamiehillä.

    Yleinen eläkeikä oli vuon­na 1962 työeläke­lain voimaan tul­lessa 65 vuot­ta ja miehen keskimääräi­nen elinikä täl­löin 66 vuotta.

    Liian van­ha: Maanvil­jeli­jöil­lä on edelleen 56–58-eläkeikä ja mer­miehillä pitkän palvelleil­la 55–60-vuotta ja upseereil­la ase­mas­ta riip­puen alem­pi vanhuuseläkeikä

    Maanvil­jeli­jöi­den keskimääräi­nen eläkeikä on noin 60–61 vuot­ta tai jopa hie­man enem­män (sukupol­ven vai­h­dok­sen kaut­ta). Ilmeis­es­ti tarkoi­tat jotakin luop­umiseläk­keen kaltaista, joka kos­kee hyvin har­vaa nykyisin.

  32. Niinku maanvil­jeli­jöil­lä se, että he ovat maanviljelijöitä? 

    Osmo Soin­in­vaara: Varhaiseläk­keelle pääsemisessä on aina jkin syy tai siihen liit­tyy huo­mat­ta­va varhennusvähennys.

  33. anonyy­mi: No, miten sen nyt ottaa. Omaa val­u­ut­taa voisi devalvoi­da ja lait­taa velka­an­tu­misen sitä kaut­ta kuri­in. Toisaal­ta velal­la ei olisi niin suur­ta väliä, kos­ka lainaamiskus­tan­nuk­set oli­si­vat sitäkin pienem­mät ja velas­ta pää­sisi aina helpom­min eroon. Lisäk­si ilman euroa velka­akin olisi paljon vähemmän.
    ‘snip’

    Muis­tu­ta­pa tästä niille, jot­ka tekivät konkurssin 90-luvun laman aikana deval­vaa­tioiden ja val­u­ut­ta­lain­o­jen vuok­si. Vai että ‘kus­tan­nuk­set pienem­mät’ ja velas­ta pääsi ‘helpom­min’ eroon — kaik­ki eivät ole vieläkään päässeet.

  34. Liian van­ha: Meil­lä oli 1989 n 2,5 miljoon­aa työl­listä työt­tömiä eli työn­tar­jon­ta oli 80000.

    Vuon­na 2012 työl­lisiä oli edelleen n 2,5 miljoon­aa mut­ta työt­tömiä eli työn tar­jon­ta oli kas­vanut 219000:een

    Eli työn tar­jon­ta on läh­es nelink­er­tais­tunut mut­ta sil­lä ei ole ollut vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään 

    Ja silti työvoiman tar­jon­ta palkkata­sol­la 1000e/kk on käytän­nössä nolla.

    Meil­lä on kovin alike­hit­tynyt palvelusek­tori, kos­ka pieniä työ­tu­lo­ja ja sosi­aal­i­tur­vaa ei voi sovit­taa yhteen ja kos­ka työn veroki­ila on niin iso, että palve­lu­työn­tek­i­jän työn ost­a­mi­nen on turkasen kallista ja kysyn­tä täten tukahtunutta.

    Sitä voi paasa­ta innovoin­nista ja korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen luomis­es­ta, mut­ta hel­poin­ta saa­da ihmiset töi­hin on lopet­taa akti­ivis­es­ti niiden työ­paikko­jen muo­dos­tu­misen estämi­nen, joi­ta kyl­lä muo­dos­tu­isi jos vaan annet­taisi­in. Julki­nen puoli säästäisi hirveästi rahaa, jos koke­mat­tomat ja van­hem­mat ihmiset tek­i­sivät osa-aikaisia palvelu­alan hom­mia pie­nil­läkin palkoil­la. Muu­ta­makin sata­nen kuus­sa työ­tu­loa vähen­tää tulosi­ir­to­jen määrää ja osa-aikatyökin ehkäisee syr­jäy­tymistä yhteiskunnasta.

    Minä lähtisin purka­maan tuo­ta sop­paa mah­dol­lis­ta­mal­la sen tulon­si­ir­to­jen ja työ­tu­lon yhteenso­vit­tamisen, sekä pienen­tämäl­lä veroki­ilaa. Käytän­nössä siis pitäisi tehdä jotain ALV:lle / TEL:lle, kos­ka ne siitä veroki­ilas­ta val­taosan luovat.

  35. Raimo K: Lisää pup­pua: 3) työt­tömyy­seläk­keelle pää­sivät vain työt­tömät – eikä työt­tömyyt­tä ollut!
    Ja mis­sähän siinä olisi ollut työvoiman tar­jon­nan lisäystä?

    Älä viit­si, työt­tömyys oli alim­mil­laan eli 3 % tienoil­la 80-luvun lop­ul­la eli sil­loinkaan työt­tömyys ei ollut nolla.

    Ja työt­tömyy­seläke helpot­ti sil­loinkin työt­tömyyt­tä, kuten alla olev­as­ta linkistä voi lukea

    http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/ika/luku4.htm

    Kun työt­tömyy­seläke kesti vain määräa­jan niin vähäi­nenkin määrä aiheut­ti merkit­tävän vuodon eläkkeelle

    Jos se olisi vähämerk­i­tyk­selli­nen niin mik­si se on halut­tu pois­taa ? Sosi­aalis­es­ti se olisi edelleen arvokas, kos­ka nut roiku­taan kortis­tossa ja sos­sun luukul­la 30–40-vuoden työu­ran jälkeen 

    Samoin yksilölli­nen varhaiseläke tar­josi väylän ulos työelämästä kuten saman artikke­lin suures­ta eläkeläis­määrästä 55–64-vuotiaiden joukos­sa voi päätellä

  36. Raimo K: Eipäs nyt puhuta pup­pua: 1) eläkeikä oli ennen 65 vuot­ta (van­hem­mat ihmiset muis­ta­vat) ja 2) maat­aloud­es­ta vapau­tuneet menivät tehtaisi­in tai Ruot­si­in, kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei tapah­tunut työvoiman tar­jon­nan lisäystä.

    Minä taas olen tehn­ht näitä eläke­jär­jeste­lyjä sadoille ihmisille, joten jotakin minäkin muistan

  37. Tuos­ta löy­tyy vuo­den 2007 Työllisyyskatsaukseen.

    Työt­tömyy­seläkeläisiä oli 47000 kun esimerkik­si vuon­na 1996 heitä oli n 50000, joten työllisyys/työttömyys ei ole vaikut­tanut kovin paljoa työt­tömyy­seläkeläis­ten määrään

    http://www.tem.fi/files/18369/JOULU07.pdf

  38. Raimo K: Muis­tu­ta­pa tästä niille, jot­ka tekivät konkurssin 90-luvun laman aikana deval­vaa­tioiden ja val­u­ut­ta­lain­o­jen vuok­si. Vai että ‘kus­tan­nuk­set pienem­mät’ ja velas­ta pääsi ‘helpom­min’ eroon – kaik­ki eivät ole vieläkään päässeet.

    Ensin­näkin, kuka hul­lu lainaa rahaa toisen maan val­u­u­tas­sa? Kon­trol­lin puute­han tekee juuri eurossa olemisenkin niin vaikeak­si niin Suomelle kuin Kreikallekin.
    Toisek­si, se, ettei pankke­ja pelastet­tu mak­samal­la val­tion rahoil­la velko­ja tai että velko­ja ei edes annet­tu anteek­si sen jäl­keen, kun pankit oli pelastet­tu ja velat käytän­nössä alaskir­jat­tu, on anteek­siantam­a­ton­ta. Velkoa nyt vuosikau­sia rahaa, joka on käytän­nössä jo kor­vat­tu, ihmisiltä, joil­la ei sitä ole.
    Kol­man­nek­si, val­u­ut­takurssia voi muut­taa muutenkin kuin äkil­lisil­lä rom­ah­duk­sil­la ja val­tio­han voi aina pyrk­iä aut­ta­maan niitä yri­tyk­siä, joille tämä muo­dos­tuu ongel­mallisek­si. Työtön kuitenkin lie­nee kalli­impi kuin työllistetty.

  39. Mie­lenki­in­toinen on myös vimeinen Työllisyykatsaus

    Sen mukaan työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on 327000 , mut­ta työvoiman ulkop­uolisia on 100000 !

    Ja näi­den työvoiman ulkop­uolis­ten perus­lu­ok­i­tus on työtön työn­hak­i­ja, mut­ta työt­tömik­si heitä ei lueta

    Vuon­na 2007 työvoiman ulkop­uolisia oli 55000 ja työt­tömyy­seläkeläisiä 47000 eli n 110000

    Nyt työvoiman ulkop­uolisia on 100000 ja työt­tömyy­seläkeläisiä vielä tämä kuukau­den 10000
    Eli 110000 yhteensä

    Työt­tömyy­seläkken ja ‑putken pois­t­a­mi­nen on purkau­tunut työvoiman ulkop­uolisu­u­teen eli täy­del­liseen syrjäyttämiseen

    Hal­li­tus palk­it­si ikään­tyneitä työt­tömiä niin, että heiltä tukit­ti­in pääsy uudelleenkoulutukseen.
    He eivät voi osal­lis­tua enää haku­un oppi­laitok­si­in eivätkä pääse sisään ansioil­laan kuin työkkärin armopaloilla.

    Ikään­tyenistä tämä on mah­doll­si­at vain 5 %:lle, kos­ka aktivoin­ti­ra­hatkin on siir­ret­ty nuoremmille

    1. Varus­miehet, lap­si­aan koti­hoidon tuen turvin ole­vat ja niin edelleen ovat perus­lu­ok­i­tuk­seltaan työt­tömiä työnhakijoita?

  40. Liian van­ha: Älä viit­si, työt­tömyys oli alim­mil­laaneli 3 % tienoil­la80-luvun lop­ul­la eli sil­loinkaan työt­tömyys ei ollut nolla.
    ‘snip’

    Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tuk­sen aikoina työt­tömyys oli 70.000 eli nau­ret­ta­van alhainen nykyti­lante­seen ver­rat­tuna — eipä moni jäänyt työttömyyseläkkeelle.

    Ja muis­tan­pa, että tämän ketjun alus­sa eräs nim­imerk­ki “Liian van­ha” väit­ti, että “Suomes­sa on tyon tar­jon­taa lisät­ty 80-luvun lop­ul­ta n 400000” — mis­sä ne ovat?
    Vai että ne ovat työt­tömyy­seläk­keelle tai maanvil­jeli­jän luop­umiseläk­keel­lä — ja jopa hävit­täjä­len­täjän (!) varhaisel­la eläk­keel­lä. Mikään näistä ei kuitenkaan ole lisän­nyt eikä lisää työvoiman tar­jon­taa, päin vastoin.

  41. anonyy­mi: Ensin­näkin, kuka hul­lu lainaa rahaa toisen maan val­u­u­tas­sa? Kon­trol­lin puute­han tekee juuri eurossa olemisenkin niin vaikeak­si niin Suomelle kuin Kreikallekin.
    Toisek­si, se, ettei pankke­ja pelastet­tu mak­samal­la val­tion rahoil­la velko­ja tai että velko­ja ei edes annet­tu anteek­si sen jäl­keen, kun pankit oli pelastet­tu ja velat käytän­nössä alaskir­jat­tu, on anteek­siantam­a­ton­ta. Velkoa nyt vuosikau­sia rahaa, joka on käytän­nössä jo kor­vat­tu, ihmisiltä, joil­la ei sitä ole.
    Kol­man­nek­si, val­u­ut­takurssia voi muut­taa muutenkin kuin äkil­lisil­lä rom­ah­duk­sil­la ja val­tio­han voi aina pyrk­iä aut­ta­maan niitä yri­tyk­siä, joille tämä muo­dos­tuu ongel­mallisek­si. Työtön kuitenkin lie­nee kalli­impi kuin työllistetty. 

    Oli­han niitä ‘hul­lu­ja’ aika paljon…
    Ja juuri kon­trol­lin puute oli syynä tilanteeseen Suomessa!
    Val­u­ut­takurssia voi toki yrit­tää muut­taa — ja Suomi­han piti sitä viimeiseen asti keinotekoisen korkeal­la — ja sit­ten rom­ahti oikein kunnolla.
    Melko har­vat pitävät tätä tapah­tu­mien kulkua hyvänä asiana saati sit­ten, että siihen pitäisi taas pyrkiä.

  42. Raimo K: Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tuk­sen aikoina työt­tömyys oli 70.000 eli nau­ret­ta­van alhainen nykyti­lante­seen ver­rat­tuna – eipä moni jäänyt työttömyyseläkkeelle.

    Ja muis­tan­pa, että tämän ketjun alus­sa eräs nim­imerk­ki “Liian van­ha” väit­ti, että “Suomes­sa on tyon tar­jon­taa lisät­ty 80-luvun lop­ul­ta n 400000″ – mis­sä ne ovat?
    Vai että ne ovat työt­tömyy­seläk­keelle tai maanvil­jeli­jän luop­umiseläk­keel­lä – ja jopa hävit­täjä­len­täjän (!) varhaisel­la eläk­keel­lä. Mikään näistä ei kuitenkaan ole lisän­nyt eikä lisää työvoiman tar­jon­taa, päin vastoin.

    Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tulsen aikaan työt­tömyy­seläk­keen raja oli vielä 60-vuot­ta ja kyl­lä sitä käyteti­in ahk­erasti etenkin kun työt­tömyys nousi yli 200000:tta ennen vuot­ta 1980.

    Mietusen hal­li­tus ei ollut pitkäaikainen, se syn­tyi 1975 ja kaa­tui jo 1976.

    Siihen aikaan työt­tömyys oli suuri onnet­to­muus, sil­lä päivära­ha oli olema­ton. Eri­tyis­es­ti nuo­ril­la oli vaikeaa, sil­lä suuret ikälu­okat oli­vat tunke­neet työ­markki­noille 1970-alus­sa ja yli­jäämä paen­nut Ruot­si­in ja muualle maail­maan. Luon­nolli­nen pois­tu­ma oli vähäistä.

    Niin­pä jotain oli tehtävä ja päätet­ti­in alen­taa eläkeikää ja päästää sotavet­er­aan­it ja sodan käyneet sukupol­vet eläk­keelle ja tehdä tilaa nuorille.

    Työt­tömyy­seläk­keen rajaa tiputet­ti­inkin sit­ten 55-vuo­teen, jot­ta saati­in puret­tua tuo työttömyyssuma.

    Olin saat­tele­mas­sa ensim­mäisiä tämän uuden lain mukaisia vet­er­aane­ja put­keen ja eläk­keelle 1980 alkupuolella.

    Mitä tulee työn tar­jon­taan niin sin­unkin HTT mukaan 1980-luvul­la ei ollut työttömiä

    Sen sijaan tam­miku­us­sa TEM tilas­ton mukaan työt­tömiö työn­hak­i­joi­ta oli 327000 ja sen päälle työvoiman ulkop­uolelta työ­markki­noille tunke­via 100000. Nämäkin ovat rek­isteröi­tyneet työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si mut­ta heitä ei halu­ta hyväskyä sel­l­aisik­si, kun tilas­toista tulisi liian rumia

    Eli yksistään työt­tömiä työn hak­i­joi­ta oli yli 400000 ja jos kat­so­taan koko tar­jon­ta niin heitä oli tam­miku­us­sa 549000 työn­hak­i­jaa eli työn tarjoajaa

  43. Raimo K:

    Ja muis­tan­pa, että tämän ketjun alus­sa eräs nim­imerk­ki “Liian van­ha” väit­ti, että “Suomes­sa on tyon tar­jon­taa lisät­ty 80-luvun lop­ul­ta n 400000″ – mis­sä ne ovat?

    Uno­h­dat , että 80-luvun lop­ul­la oli voimas­sa ns Lep­päsen laki eli sen mukaan puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle piti jär­jestää työ­paik­ka. Jos yksi­tyiseltä ei löy­tynyt niin sit­ten kunnan/valtion oli jär­jestet­tävä työpaikka

    Työ­suh­teet oli­vat nor­maale­ja työ­suhtei­ta ja niistä mak­set­ti­in nor­maali palkkaa-ei siis mitään orja-tai alle-tori­hin­to­jen työtä.

    Sil­loinen työ­nan­ta­jani oli Lapis­sa suurin työ­nan­ta­ja, joten velvoite oli ankara.
    Ensim­mäi­nen paik­ka, jos­sa tuo­ta työtä organ­isoiti­in oli juuri Savukos­ki, se oli ollut otsikois­sa pitkään 25 % työt­tömyysas­teen vuok­si ja poli­itikot vaa­ti­vat päitä vadille.

    Työt­tömät pis­tet­ti­in kolo­maan van­hoista pylväistä lato­ja ja kun ne lop­pui­v­at niin hir­sistä huviloi­ta, varas­to­ja, lato­ja etc

    Tuos­ta tuli­vat nuo savukoske­laiset tutuksi.

    Aikoinaan he löy­sivät parem­paa työtä avoim­il­ta markki­noil­ta ja kulki­vat pitkään muual­la, jopa Helsingissä.

    Niin­pä työt­tömyys las­ki Savukoskel­la 25 %:ta alle 4 % muu­ta­mas­sa kuukaudessa

    Noil­la toimil­la työt­tömyys pidet­ti­in alhaalla.
    Mut­ta kyl­lä sil­loinkin työt­tömyy­seläkeläisiä oli , enem­män kuin työttömiä.

    http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/ika/luku4.htm

    Laki oli voimas­sa vain muu­ta­man vuo­den, Ahon hal­li­tus lopet­ti sen.

    Tan­s­ka kopi­oi mallin osak­si Tan­skan mallia ja malli­oli maail­manku­u­lu pitkään.Nyt se on kuol­lut ja kuopat­tu Tan­skas­sakin ja työt­tömyys on palan­nut Suomen tasolle.

  44. anonyy­mi: Ensin­näkin, kuka hul­lu lainaa rahaa toisen maan valuutassa? 

    Esimerkik­si val­tio. Jos on pienikin epäilys siitä, että lainan­ot­ta­ja aikoo jos­sain tilanteessa mak­saa lainansa takaisin uuni­tuor­eil­la seteleil­lä, lainan korko on huikea.

    Jopa Ruot­si mak­saa kymme­nen vuo­den kru­unumääräi­sistä val­ti­o­lain­ois­taan enem­män kuin me euromääräi­sistämme, vaik­ka sekä nyt että tule­vaisu­udessa Ruotsin oletet­tu mak­sukyky on parem­pi. Tämä siis jopa nyt, vaik­ka eurokaan ei ole mikään super­val­u­ut­ta. Ero tulee siitä, että ruot­salaisil­la on pain­okone, meil­lä ei.

    anonyy­mi: Kol­man­nek­si, val­u­ut­takurssia voi muut­taa muutenkin kuin äkil­lisil­lä rom­ah­duk­sil­la ja val­tio­han voi aina pyrk­iä aut­ta­maan niitä yri­tyk­siä, joille tämä muo­dos­tuu ongel­mallisek­si. Työtön kuitenkin lie­nee kalli­impi kuin työllistetty.

    Varsi­nainen jos­sain päätet­ty x %:n deval­vaa­tio kuu­luu jon­nekin sään­nel­ty­jen val­u­ut­to­jen men­neisyy­teen. Rahan arvo ale­nee, jos sitä paine­taan lisää. Rahan arvo ale­nee, jos val­takun­nal­la menee huonos­ti. Kumpikin on help­po saa­da aikaan, jos on oma valuutta.

    Rahan arvon alen­e­misen mak­sum­iehiä ovat kaik­ki ne piru­parat, joil­la on ko. val­u­ut­taa, ja voit­ta­jia ne, joil­la velat ovat ko. val­u­u­tas­sa. Tämä tietenkin leipoutuu korkoi­hin. Jos val­u­ut­ta on herkkä kadot­ta­maan arvoaan, korot ovat korkeal­la. (Ja sit­ten ove­lat asun­tove­lal­liset otta­vatkin valuuttalainaa…)

    Oikeasti val­u­u­tan arvon alen­tu­misel­la saa aikaan paljon loiskiehuntaa ja han­kalu­ut­ta ja yhden merkit­tävän asian, reaali­palkko­jen alen­e­misen. Se paran­taa kan­sain­välistä kil­pailukykyä, jos sitä ei ulos­mi­ta­ta palkanko­ro­tuk­sil­la perus­teel­la “ostovoiman pitää säi­lyä”. Sivu­vaiku­tuk­se­na tule­vat kuitenkin kaik­ki ostovoiman alen­e­misen ongelmat.

    Palkanko­ro­tusten nol­lal­in­ja ajaa saman asian, ei tarvi­ta omaa valuuttaa.

    = = =

    Suomen kestävyys­va­je on ihan koti­mainen ongel­ma, eikä eurol­la ole siihen mitään ihmeem­pää tekemistä. Tilanne olisi toinen, jos euron kurssi olisi meille liian kallis, mut­ta sitä se ei nykyisel­lään ole.

  45. Liian van­ha: Uno­h­dat , että 80-luvun lop­ul­la oli voimas­sa ns Lep­päsen laki eli sen mukaan puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle piti jär­jestää työ­paik­ka. Jos yksi­tyiseltä ei löy­tynyt niin sit­ten kunnan/valtion oli jär­jestet­tävä työpaikka

    Työ­suh­teet oli­vat nor­maale­ja työ­suhtei­ta ja niistä mak­set­ti­in nor­maali palkkaa-ei siis mitään orja-tai alle-tori­hin­to­jen työtä.

    Sil­loinen työ­nan­ta­jani oliLapis­sa suurin työ­nan­ta­ja, joten velvoite oli ankara.
    Ensim­mäi­nen paik­ka, jos­sa tuo­ta työtä organ­isoiti­in oli juuri Savukos­ki, se oli ollut otsikois­sa pitkään 25 % työt­tömyysas­teen vuok­si ja poli­itikot vaa­ti­vat päitä vadille.

    Työt­tömät pis­tet­ti­in kolo­maan van­hoista pylväistä lato­ja ja kun ne lop­pui­v­at niin hir­sistä huviloi­ta, varas­to­ja, lato­ja etc

    Tuos­ta tuli­vat nuo savukoske­laiset tutuksi.

    Aikoinaan he löy­sivät parem­paa työtä avoim­il­ta markki­noil­ta ja kulki­vat pitkään muual­la, jopa Helsingissä.

    Niin­pä työt­tömyys las­ki Savukoskel­la 25 %:ta alle 4 % muu­ta­mas­sa kuukaudessa

    Noil­la toimil­la työt­tömyys pidet­ti­in alhaalla.
    Mut­ta kyl­lä sil­loinkin työt­tömyy­seläkeläisiä oli , enem­män kuin työttömiä.

    http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/ika/luku4.htm

    Laki oli voimas­sa vain muu­ta­man vuo­den, Ahon hal­li­tus lopet­ti sen.

    Tan­s­ka kopi­oi mallin osak­si Tan­skan mallia ja malli­oli maail­manku­u­lu pitkään. Nyt se on kuol­lut ja kuopat­tu Tan­skas­sakin ja työt­tömyys on palan­nut Suomen tasolle. 

    Kiin­toisia muis­teluk­sia, mut­ta olisi paikallaan saa­da välil­lä jotakin asi­aan liittyvääkin.
    Ja asi­a­pe­ruste­lut alus­sa esite­ty­ille kum­mallisille väit­teille oli­si­vat kiva yllätys 😉

  46. Viherinssi:Suomen kestävyys­va­je on ihan koti­mainen ongel­ma, eikä eurol­la ole siihen mitään ihmeem­pää tekemistä. Tilanne olisi toinen, jos euron kurssi olisi meille liian kallis, mut­ta sitä se ei nykyisel­lään ole.

    Tot­ta, mut­ta kos­ka työ­mark­i­nat ovat niin jäykät kuin ovat, niin ehkä pitäisi olla var­avent­ti­ili, jol­la ne kaik­ki jokat­a­pauk­sesa tehtävät väärät ja type­r­ät päätöset saataisi­in nollattua.

    Palkka­malt­tia on vaikea saa­da aikaisek­si, kun jos joku liit­to pitää malt­tia yllä niin toinen voi sit­ten kupa­ta senkin koro­tuk­set. Esimerkik­si met­sä­te­ol­lisu­us nou­dat­taa kovaa palkka­malt­tia, jol­loin niiden tuot­tei­den hin­ta las­kee. Nyt mil­i­tant­ti ja röyhkeä AKt voikin vetäis­sä kun­non siivut, kun met­sä­te­ol­lisu­us säästi omis­sa palkkaku­luis­saa, niin sil­lähän on varaa mak­saa tuplas­ti enem­män kuljetuksista. 

    Met­sä­te­ol­lisu­u­den liitot tietävät, että jos he tin­kivät palkoista, sata­ma­jätkät otta­vat ne hei­dänkin puoles­ta ja vielä kehu­vat, kuin­ka ovat työläisen asialla. 

    Ja kun tupostakin voi irtaan­tua, niin eipä ole ihme ettei palkka­malt­ti nykyisel­lään pidä.

  47. “Jos Suomel­la olisi mark­ka, se olisi toden­näköis­es­ti vahvem­pi kuin euro. Olisimme vielä syvem­mäl­lä suos­sa kuin nyt.”

    Onpa taas pop­ulisti­nen väite! Ensin­näkin mei­dän ykkösver­tailuko­hteemme on Ruot­si. Lyön vaik­ka pääni pan­tik­si, että mark­ka olisi heikom­pi kuin kru­unu. Syy tähän on ihan puh­taasti Suomen surkea taloudelli­nen tilanne.

    Toisek­si, nyky­istä suo­ta syvem­mäl­lä on aika vaikeaa enää olla. Kysymys on enää siitä, mil­loin mei­dän nenä menee myös pin­nan alle.

    Kol­man­nek­si, olen­naista markas­sa ei olisi sen heikko tai vah­va arvo, vaan se, että jos/KUN Suomel­la alkaa men­emään todel­la heikosti, niin meil­lä on optio heiken­tää omaa työ­panok­sen hin­taa kaikil­la sek­tor­eil­la ja välit­tömästi. Vai­h­damme sil­loin ulkoisen ostovoiman ulkoiseen kil­pailukykyyn. Ja se on juuri sel­l­ainen asia, mitä Suo­mi oikeasti koh­ta tarvitsee.

  48. Ode: “Ruotsin parem­pi tilanne selit­tyy kokon­aan työikäis­ten parem­mal­la työl­lisyy­del­lä. Suomen nais­ten työl­lisyys parhaas­sa työiässä ole­vien paris­sa on alem­pi kuin Ruotsissa.”

    En usko ylläol­e­vaan seli­tyk­seen talouden suh­teen, varsinkin kun Suomes­sa nais­ten tekemien työ­tun­tien määrä on samaa tasoa kuin Ruot­sis­sa. Ruot­sis­sa tehdään vieläkin enem­män osa-aikatyötä.

    Ei seli­ty ruot­salaisen talous­pro­fes­sori Calmersin mukaan, vaan hän syyt­tää euroa. Suomen ja Ruotsin talous kehit­tyi samaa tah­tia vuo­teen 2008 asti, jol­loin kv. finanssiri­isi alkoi vaikuttaa.

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ruotsalaisekonomisti+suomella+edessa+vaikeuksia/201402647863

  49. Ruot­salaiset ostaa mm. huoneka­lut, vaat­teet, sähkön ja autot toisil­taan. Lisäk­si mon­es­sa muus­sa maas­sa oste­taan huoneka­lut, vaat­teet, sähkö ja autot ruot­salaisil­ta. Juuri kukaan Suomes­sa osta koti­maisia tuot­tei­ta vaan rahat val­uu muualle, kuten Ruotsiin.Eikä meil­lä tuot­tei­ta myy­dä muualle siinä määrin kuin heil­lä. Vaik­ka Ruot­sis­sa olisi eläimet val­las­sa siel­lä menee parem­min kuin meil­lä, niin kauan kuin ne ei syy­dä raho­jaan ulkomaille.

  50. Erk­ki Ekon­o­misti: Onpa taas pop­ulisti­nen väite! Ensin­näkin mei­dän ykkösver­tailuko­hteemme on Ruot­si. Lyön vaik­ka pääni pan­tik­si, että mark­ka olisi heikom­pi kuin kru­unu. Syy tähän on ihan puh­taasti Suomen surkea taloudelli­nen tilanne.

    Perus­tan väit­teeni siihen, että olemme täl­lä het­kel­lä Sak­saa luku­unot­ta­mat­ta lähin­nä hult­tioiden kanssa samas­sa rahali­itossa. Se painaa euron kurssia alaspäin. Sak­sa toki nos­taa euron kurssia, mut­ta Sak­san talous ei ole enem­mät puo­let tästä katastrofista.

    Meil­lä menee kyl­lä surkeasti mon­es­sa suh­teessa, mut­ta jos val­ti­o­lain­o­jen korko­ja kat­so­taan, olemme aivan Euroopan matal­im­mas­sa päässä. Tämäkin ker­too siitä, että markki­nat arvioi­vat Suomen tilanteen hyväk­si ver­rat­tuna mui­hin euroop­palaisi­in maihin.

    Mik­si tämä arvio muut­tuisi siitä, että meil­lä olisi oma val­u­ut­ta? Sen kurssin voisimme tosin itse romaut­taa, mut­ta jos sitä ei tehtäisi, uud­es­ta markas­ta tuskin tulisi kovin halpa.

    Minäkin olen sitä mieltä, että Suomelle olisi hyödyk­si, jos olisimme halvem­mas­sa val­u­u­tas­sa. Markki­nat kuitenkin pitävät Suomea niin vah­vana, että se ei ilman pain­okonei­ta onnistu.

    Korkop­uolel­la toki kävisi niin, että markkalain­o­jen korot oli­si­vat kru­unulain­o­jen yläpuolella.

    Erk­ki Ekon­o­misti: Kol­man­nek­si, olen­naista markas­sa ei olisi sen heikko tai vah­va arvo, vaan se, että jos/KUN Suomel­la alkaa men­emään todel­la heikosti, niin meil­lä on optio heiken­tää omaa työ­panok­sen hin­taa kaikil­la sek­tor­eil­la ja välit­tömästi. Vai­h­damme sil­loin ulkoisen ostovoiman ulkoiseen kil­pailukykyyn. Ja se on juuri sel­l­ainen asia, mitä Suo­mi oikeasti koh­ta tarvitsee.

    Siitä olen samaa mieltä, että rahali­itossa ei ole kiva olla, jos kaver­it ovat itseä vahvem­pia. Suomen rahali­it­to Ruotsin kanssa esimerkik­si olisi kiva lähin­nä ruot­salaisille. Tai eteläisen EU:n mail­ta voi kysyä, miltä liian vah­va val­u­ut­ta tuntuu.

    Oma kel­lu­va val­u­ut­ta ei kuitenkaan ole mikään kaiken pelas­ta­va ihme. Se ei kor­jaa rak­en­teel­lisia viko­ja. Siitä on iloa lähin­nä siinä tilanteessa, jos­sa oma kil­pailukyky putoaa rom­ah­dus­mais­es­ti. Hitaat kil­pailukyvyn suh­teel­liset muu­tok­set kor­jau­tu­vat samankin val­u­ut­ta-alueen sisäl­lä itsekseen.

  51. Coun­try­boy: Ei seli­ty ruot­salaisen talous­pro­fes­sori Calmersin mukaan, vaan hän syyt­tää euroa. Suomen ja Ruotsin talous kehit­tyi samaa tah­tia vuo­teen 2008 asti, jol­loin kv. finanssiri­isi alkoi vaikuttaa.

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ruotsalaisekonomisti+suomella+edessa+vaikeuksia/201402647863

    Eihän tuos­sa sitä väitet­ty, että oma­l­la val­u­u­tal­la Suo­mi olisi pysynyt Ruotsin kyy­dis­sä. Artikke­liss­sa san­ot­ti­in, että Suomea lyöti­in olan takaa eri sek­tor­eil­la, mikä aiheut­ti tuotan­non rom­ah­tamisen. Nokia, teräs­te­ol­lisu­us, met­sä­te­ol­lisu­us. Vain Nokia on jotain, mihin olisimme itse voineet vaikut­taa, mut­ta siinä ei olisi oma val­u­ut­ta auttanut.

    Calm­forsin väite on se, että jos meil­lä olisi ollut oma val­u­ut­ta, se olisi rom­ah­tanut, ja sil­loin toipumi­nen voisi olla nopeam­paa kuin eurossa.

    Asi­aa voi kuitenkin kat­soa niin päin, että finanssikri­isi peri­aat­teessa romaut­ti euron arvon. Käytän­nössä taala ja kump­pan­it rom­ah­ti­vat myös, kos­ka kil­pailukyky meni kaik­il­ta. Eivät kai Suomen kohtaa­mat ongel­mat tuol­loin olleet sen suurem­pia kuin PIGS-maid­en ongel­mat, jot­ka vaikut­ti­vat euron kurssiin?

    Sinän­sä Calm­fors nos­taa kyl­lä esille aivan oikein sen asian, että jos meinaa olla yhteis­val­u­u­tas­sa, pitää olla kykyä tehdä ikäviäkin koti­maisia päätök­siä, kun niitä ei voi ulkois­taa markkinavoimille.

  52. Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta kos­ka työ­mark­i­nat ovat niin jäykät kuin ovat, niin ehkä pitäisi olla var­avent­ti­ili, jol­la ne kaik­ki jokat­a­pauk­sesa tehtävät väärät ja type­r­ät päätöset saataisi­in nollattua.
    Palkka­malt­tia on vaikea saa­da aikaisek­si, kun jos joku liit­to pitää malt­tia yllä niin toinen voi sit­ten kupa­ta senkin koro­tuk­set. Esimerkik­si met­sä­te­ol­lisu­us nou­dat­taa kovaa palkka­malt­tia, jol­loin niiden tuot­tei­den hin­ta las­kee. Nyt mil­i­tant­ti ja röyhkeä AKt voikin vetäis­sä kun­non siivut, kun met­sä­te­ol­lisu­us säästi omis­sa palkkaku­luis­saa, niin sil­lähän on varaa mak­saa tuplas­ti enem­män kuljetuksista.

    Tässä mekanis­mis­sa on se hienous, että se toimii val­u­u­tas­ta riip­pumat­ta. Jos meil­lä on oma val­u­ut­ta, jon­ka arvo devalvoituu, liitot kyl­lä osaa­vat vaa­tia koro­tuk­set suh­teessa reaalian­sioi­hin. Eivät työn­tek­i­jät sen­tään tyh­miä ole.

    Vien­tisek­to­ril­la on vaikea pitää reip­paam­man devalvoitu­misen jäl­keen palkka­malt­tia (kos­ka vien­ti vetää, eikä sitä saa sotkea lakoil­la), ja sen jäl­keen taas koko revoh­ka viimeistä kun­nal­lista työn­tek­i­jää myöten tulee perässä. Lop­putu­lok­se­na on inflaa­tio­ta, ei kil­pailukykyä. (Tätähän nähti­in muu­ta­ma vuosikymmen.)

    Kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen vaatii sitä, että reaali­palkat nou­se­vat hitaam­min tai laske­vat nopeam­min kuin kil­pail­i­ja­mais­sa. Val­u­ut­ta on vain numeroita.

    Tässä suh­teessa viimeiset tulo­ratkaisut ovat olleet kiitet­tävän maltil­lisia. Jos se lin­ja pitää tulev­inakin vuosi­na, saamme kil­pailukykymme pelastet­tua ainakin työvoimakus­tan­nusten osalta.

    Reaali­palkko­jen nousu on tietenkin kansan­talouden kannal­ta hyvä jut­tu. Ongel­ma tulee vas­ta sit­ten, jos nousun hin­tana on työl­lisyy­den lasku. Eläisin kovin mielel­läni Suomes­sa, jos­sa on hyvä työl­lisyys ja reaali­palkat reip­paas­sa nousussa.

  53. Markokram:
    Ruot­salaiset ostaa mm. huoneka­lut, vaat­teet, sähkön ja autot toisil­taan. Lisäk­si mon­es­sa muus­sa maas­sa oste­taan huoneka­lut, vaat­teet, sähkö ja autot ruot­salaisil­ta. Juuri kukaan Suomes­sa osta koti­maisia tuot­tei­ta vaan rahat val­uu muualle, kuten Ruotsiin.Eikä meil­lä tuot­tei­ta myy­dä muualle siinä määrin kuin heil­lä. Vaik­ka Ruot­sis­sa olisi eläimet val­las­sa siel­lä menee parem­min kuin meil­lä, niin kauan kuin ne ei syy­dä raho­jaan ulkomaille. 

    Kat­sopa hiukan ympärillesi!
    Ruot­salaiset osta­vat huonekalun­sa IKEAs­ta, ne tehdään ympäri maail­maa ja rahat menevät säätiölle Sveitsissä.
    Jokunen Vol­vo tehdään vielä Ruot­sis­sa, pääosa Bel­gias­sa, rahat menevät kiinalaiselle omis­ta­jalle. Jos jokin Saab vielä joskus valmis­tuu, kiinalaiset siitäkin hyötyvät.
    Henk­ka & Mauk­ka teet­tävät rät­tin­sä halpis­mais­sa — niinkuin muutkin (mihin rahat menevät, sitä en tiedä) jne.

  54. Viherinssi: Asi­aa voi kuitenkin kat­soa niin päin, että finanssikri­isi peri­aat­teessa romaut­ti euron arvon. Käytän­nössä taala ja kump­pan­it rom­ah­ti­vat myös, kos­ka kil­pailukyky meni kaik­il­ta. Eivät kai Suomen kohtaa­mat ongel­mat tuol­loin olleet sen suurem­pia kuin PIGS-maid­en ongel­mat, jot­ka vaikut­ti­vat euron kurssiin?
    Sinän­sä Calm­fors nos­taa kyl­lä esille aivan oikein sen asian, että jos meinaa olla yhteis­val­u­u­tas­sa, pitää olla kykyä tehdä ikäviäkin koti­maisia päätök­siä, kun niitä ei voi ulkois­taa markkinavoimille.

    Nyt on vaan Suomel­la taas se ongel­ma, että euro on nous­sut 17% dol­lari­in näh­den. Tämä vaikeut­taa selvästi Suomen tuot­tei­den vien­tiä euron ulkop­uolisi­in mai­hin. Ja EKP ei uskalla tehdä mitään inflaa­tion pelossa.

  55. Raimo K: Kiin­toisia muis­teluk­sia, mut­ta olisi paikallaan saa­da välil­lä jotakin asi­aan liittyvääkin.
    Ja asi­a­pe­ruste­lut alus­sa esite­ty­ille kum­mallisille väit­teille oli­si­vat kiva yllätys 

    Et ilmeis­es­ti osaa ava­ta linkke­jä etkä lukea ? Linkeistä näkyin varhaiseläke­jär­jestelmien eläk­er­a­jat eri aikoina ja myös eläkeläis­ten määrät yleisim­mis­sä varhaiseläkemuodoissa

    Varhaiseläkket oli­vat keino, jol­la +50-vuo­ti­aiden työt­tömyys pidet­ti­in kohtu­ullise­na ja pitkään töitä tehneelle tar­jot­ti­in kun­ni­alli­nen väistämis­mah­dol­lisu­us työmarkkinoilta.

    Nyt on vedot­tu työn tar­jonnnan lisäämisen autu­aak­si tekeväk­si vaiku­tuk­seen eli työ­paikat lisään­tyvät kun työvoiman tar­jon­taa lisätään. 

    Työvoiman tar­jon­taa on lisät­ty maa­han­muut­toa lisäämäl­lä ja pois­ta­mal­la varhaiseläkemah­doll­sisuuk­sia, mut­ta se on purkau­tunut työt­tömyy­den kasvuun

    Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta voit tehdä tilas­ton työl­li­sistä 1989–2012, 1989 oli työl­lisiä 2,483 miljoon­aa ja 2012 2,431 eli työl­lis­ten määrä on tip­punut 50 kpl !!! 

    http://193.166.171.75/Database/StatFin/tym/tyti/tyti_fi.asp

    Ja väli on aika tasaista 1990 lamaa luku­unot­ta­mat­ta, joten nor­maalit taantumat/kasvunajat eivät selitä muu­tok­sen vähäisyyttä

    Työt­tömyys sen sijaan on kasvanut:1989 työt­tömiä oli 80000 ja vuon­na 2012 206000 eli n2,5 ker­tainen määrä eli työn tar­jon­ta ei siir­tynyt työpaikoiksi

    TEM tilas­tois­sa ero on vielä suurem­pi ja eri­ty­ist­si työvoiman ulkop­uolel­la olvien määrä on kasvanut.

    Osmon per­sute on, että kun armei­jaan menevät hake­vat työtä ?Niin sitä haet­ti­in 80-luvul­lakin eikä varus­mi­esten määrä oel kas­vanut vaan pienen­tynyt. Samoin hoito­va­paal­la oli­jat hakeu­tu­vat töi­hin jak­son lopulla.

    Mut­ta har­va hakee jo aloit­taes­saan työn ulkop­uoilista aikaa työtä, sitä haetaan kun ollan lähel­lä varus­mies­palvelun päät­tymistä tai hoito­va­paan loppua.

    Eli kyseessä on pelkkä tilas­tokikkailu, kun nämä las­ke­taan ulos työttömistä.Jos todel­li­nen määrä olisi jatku­vasti julk­isu­udessa niin liki puol­ta miljoon­aa hätyyt­televä luku olisi mon­elle poli­itikolle katas­trofi ja esim per­suille herkku­pala haarukassa.

    Ei ihme, että Osmokin pelkää totu­u­den esi­in tuomista

    Poikani on juuri armei­jas­sa ja halusi töitä niin­pä hän ilmoit­tau­tui jo nyt kortis­toon ja haki töitä ja saikin työn, joka alkaa kesäku­us­sa kun hän vapau­tuu armeijasta

    Ja kun yhteiskun­ta on hidas, päivähoitopaikkaa ei saa paris­sa viikos­sa ja yksi­tyisen rekry­toin­tiby­rokra­ti­akin vie viikkoja/kuukausia esim poikani haki saa­maansa työtä tam­miku­us­sa ja päätös tuli viime viikon lop­ul­la eli kesä­työ­paikan rekrypros­es­sikin kesti 1,5 kuukautta.

    Tilas­tokeskus nou­dat­taa tilas­toin­nis­sa kan­sain­välistä stan­dar­d­ia ja hyvä näin, tilas­tot ovat ver­tailukel­posia vaik­ka eivät juuri todel­lis­es­ta työt­tömyy­destä kerrokaan .

    TEM tilas­toin­ti on kansal­lista ja se vosi vas­ta­ta parem­min todel­lista työt­tömyyt­tä, nyt vääril­lä tilas­toil­la tehdään suuria virheitä

    Esim TEM var­taili Tilas­tokeskuk­sen ja TEM tilat­soin­nin aiheut­ta­maa harhaa nuoriso/seniorityöttömyyteen:

    Tilas­tokeskus esit­tää nuoriso­työt­tömyy­dek­si 20 % luokkaa ole­via luku­ja ja +50-vuo­ti­aille 6–7 % luokkaa ole­via lukuja

    TEM taas saa luvuik­si 2–3% nuo­rille ja +50-vuo­ti­aille 17 % luokkaa ole­via lukuja

    Ei näin ris­tiri­itaisil­la luvuil­la voi tehdä päätök­siä vain Suomessa .

    Pyysin tarken­nus­ta noi­hin TEM tilas­toin­tilu­okit­telui­hin , mut­ta lisäti­eto­jen anta­jak­si merk­i­tyn henkilön tieto/halu lop­pui ja hän ohjasi min­ut henkilöille, jot­ka ovat pitkään poissa !!!

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.