Miksi meillä oli varaa paljon parempaan hyvinvointiyhteiskuntaan vuonna 1989 kuin vuonna 2014, vaikka Suomi on vuonna 2014 paljon rikkaampi kuin vuonna 2014?
Hyvinvointiyhteiskunta ei kokonaisuudessaan ole huonontunut, vaikka paljosta on säästetty, monia palveluja on heikennetty ja tulosriitoja karsittu. Vuonna 1989 ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja eläkkeet olivat selvästi huonompia kuin nyt. Selitys rahojen riittämättömyyteen on taloudellisessa huoltosuhteessa. Vuonna 1989 sataa ansiotyötä tekevää kohden oli 98 sellaista suomalaista, jotka eivät tehneet ansiotyötä. Vuoden 2013 lopulla tuo luku oli noussut 122:een. Sadan ihmisen työpanoksella on rahoitettava 24 ihmisen elinkulut enemmän; suurelta osin verovaroin tulonsiirtoina. Asukasluku on noussut puolella miljoonalla ja työllisten määrä on laskenut viidelläkymmenellätuhannella. Siksi rahaa riittää muuhun hyvään vähemmän.
Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon sataa työikäistä kohden on lapsia ja vanhuksia, siis ei-työikäisiä. Työikäisen määritelmänä käytetään kansainvälisissä vertailuissa yleensä ikäluokkia 15–64 ‑vuotiaat, vaikka Suomessa olisi realistisempaa puhua 20–64 –vuotiaista työikäisinä.
Työvoimaosuus kertoo, kuinka suuri osa työikäisistä on töissä tai työttöminä. Loput ovat työvoiman ulkopuolella esimerkiksi opiskelijoina, varusmiehinä, perhevapailla, eläkkeellä tai työnhaun lopettaneina. Työvoimaosuus on selvästi suurempi maissa, joissa naisten työssäkäynti on yleistä verrattuna maihin, joissa suuri osa naisista jää kotiin hoitamaan lapsia, kotia ja vanhuksia.
Työllisyysaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon työikäisistä on töissä. Suurimmat vaihtelut työllisyysasteessa eri maiden välillä syntyvät toisaalta naisten työssäkäynnistä ja toisaalta siitä, kuinka vanhoiksi on tapana työelämässä jatkaa. 30–50 ‑vuotiaiden miesten työllisyysasteet ovat kaikkialla korkeita.
Työttömyysaste tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa työvoimasta on vailla työtä. Työttömyys ei ole työllisyyden peilikuva, koska työllisyyteen vaikuttaa työttömyyttäkin enemmän se, kuinka moni on työvoiman ulkopuolella.
Suomen taloudellista huoltosuhdetta on heikentänyt erityisesti väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. Väestöllinen huoltosuhde oli erittäin edullinen 1980-luvun lopussa, koska vanhuksia ei vielä ollut paljon ja lapsia oli jo vähän. Sellainen tilanne ei tietenkään voi mitenkään olla pysyvä.
Miksi Ruotsin julkinen talous on niin hyvässä kunnossa samalla, kun julkisten palvelujen taso on koulua lukuun ottamatta selvästi Suomea parempi? Tärkeimmät syyt tähän ovat työperäinen maahanmuutto, pienempi määrä kotiäitejä ja ikäihmisten huomattavasti parempi työllisyys.
Työllisyys ikäluokittain vuonna 2012 |
||||||
Suomi |
Ruotsi |
Italia |
||||
Naiset |
Miehet |
Naiset |
Miehet |
Naiset |
Miehet |
|
15–24 v |
42,5 |
44,1 |
41,5 |
38,7 |
16,6 |
24,2 |
25–54 |
79,4 |
84,5 |
82,5 |
87,8 |
59,1 |
81,6 |
55–64 |
59,7 |
56,7 |
69,8 |
76,4 |
30,9 |
50,4 |
Lähde: OECD Employment Outlook 2013 |
Olemme syyttäneet vaikeuksistamme väestön ikääntymistä, mutta 65 vuotta täyttäneitä on Ruotsissa väestöstä suurempi osa (19,1 %) kuin Suomessa ( 18,8%). Samoin väestöllinen huoltosuhde on Suomessa (54,3 %) parempi kuin Ruotsissa (56,3 %). Ilman työperäistä maahanmuuttoa ikäjakauma olisi Ruotsissa vielä selvästi epäedullisempi. Selitys vanhusten suurempaan määrään Ruotsissa ei ole syntyvyydessä vaan siinä, että ruotsalaiset elävät vanhemmiksi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa Suomen tappioksi, koska eläkeikään on Suomessa tulossa yhä suhteellisen suuria ikäluokkia.
Ruotsin parempi tilanne selittyy kokonaan työikäisten paremmalla työllisyydellä. Suomen naisten työllisyys parhaassa työiässä olevien parissa on alempi kuin Ruotsissa. Ero syntyy vähän yli kolmikymppisten keskuudessa ja selittyy oikeastaan kokonaan Suomen kotiäitiydellä ja sitä edistävällä kotihoidon tuella. Ikäluokassa 55–64 vuotta Suomi häviää Ruotsille roimasti. Eläkeikä on Suomessa alempi ja erityisesti miehet näyttävän jäävän työelämästä kesken pois.
Vertailun vuoksi taulukossa on myös kovin toisenlainen maa, Italia. Se poikkeaa Suomesta ja Ruotsista siinä, että naisten työllisyys on perinteistä johtuen selvästi alempi ja ikäihmisten työllisyys peräti huonolla tolalla.
Ikäjakaumamme ei ole siis huono Ruotsiin verrattuna, mutta se on paljon huonompi kuin mihin olemme tottuneet. Sodan jälkeiset suuret ikäluokat tyytyivät itse hyvin pieneen lapsilukuun. Näin Suomen ikärakenne oli jonkin aikaa hyvin edullinen. Työikäisiä oli paljon, koska suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, vanhuksia oli vähän ja lapsia vähän. Tämä ilo muuttui suruksi, kun suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle ja 70-luvulla syntyneet pienet tulivat heidän tilalleen töihin. Ruotsilla sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat suhteessa paljon pienempiä kuin Suomessa. Ruotsissakin väki vanhenee, mutta ei yhtä dramaattisesti kuin Suomessa.
Miksi Ruotsissa nuorten miesten (15–24 v) työllisyys on noin heikkoa Suomen tilanteeseen verrattuna? Voiko olla, että siellä on kasvamassa sukupolvi, joka ei myöhemminkään tule hevillä integroitumaan maansa työmarkkinoille. Ehkäpä Husbyn rauhattomuudet eivät jää ainutkertaisiksi…
Nuorten miesten korkeampi työllisyys johtuu siitä, että Suomessa käydään opintojen lomassa töissä.
“Ikäluokassa 55–64 ‑vuotta Suomi häviää Ruotsille roimasti. Eläkeikä on Suomessa alempi ja erityisesti miehet näyttävän jäävän työelämästä kesken pois.”
Ruotsissa työsopimuslaki suojelee ikääntyneitä ja pitkään palvelleita.
Myöskin työntekijöiden myötämääräämisoikeus on laajempi, joten työnantajalla ei ole yksipuolista irtisanomisoikeutta kuten Suomessa.
Olin ruotsalais-suomalisen firman palveluksessa ja Ruotsissa keksi-ikä oli 57 vuotta , Suomessa vähän päälle 40. Vuonna 1990 olimme tasoissa Ruotsin kanssa
Ikääntyneiden suosiminen lainsäädännössä näkyy selvästi Tanskassa:Kun ikääntyenitä suosivat käytännöt lopetettiin niin +55-vuotiaden työllisyys romahti Ruotsin tasolta alle Suomen tason.
Suomessa ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on tilastoharhaa, koska se perustuu vain julkisen sektorin työntekijöiden ikääntymisestä. Esim +55-vuotiaiden työllisistä yli puolet on julkisen sektorin työntekijöitä vaikka osuus kaikista työllisistä on vain 25 % luokkaa
Tämä julkisen sektorin painotus näkyy ikääntyneiden työttömyydessäkin:Julkisen sektorin työntekijät ovat pääosin naisia, miehet taas yksityisellä.
Niinpä ikääntyneiden miesten työttömyys on räjähtänyt käsiin
Osmo ja kumppanit syyttävät eläkeputkea, mutta ei putken lyhentäminen ole tehnyt muuta kuin lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä ja nyt +50-vuotiaita työttömiä on jo yli 120000 ja jos lasketaan mukaan ns työvoiman ulkopuoliset työttömät niin jotain 200000
Ja nyt kun ikääntyneiden opiskelukin kiellettiin niin opintojen kautta ei voi hankkia uutta ammattia.
Suomessa halytaan ikääntyneet syrjäyttää yhteiskunnasta, saa nähdä kauanko porukka pysyy rauhallisena sossun luukulla ?
Taulukkoon liittyvät luvut ovat suhteellisia ellei tietoa tulon muodostuksesta ole eri ikäryhmien suhteen. Ja itse kysymys on, millaista volyymiä kulutetusta rahasta kulkee pimeän talouden kautta kulkeva varallisuus vastaa. Vihon viimeisenä on rahaa käyttämätön vaihtokauppa. Näiden lisänä on sosiaaliset tuloutukset kulutukseen.
Siis lyhyesti vanha totuus: “Lapsissa vanhuuden turva”
Moni on irtautunut luonnosta eikä muista tätä perusasiaa.
Toinen vaihtoehto on maahanmuutto, mutta kumpi on mukavampi vanhana. Omat lapset vai ihan toisen kielen ja kulttuurin ihmiset?
Nuorisotyöttömyys/työllisyys on ongelmallinen mitattava: Mikäli työttömyyden mittariksi otetaan ei-opiskelevien työttömien nuorten osuus ikäryhmän
väestöstä, alle 20-vuotiaiden työttömien osuus on alle 2 prosenttia ja 20–24-vuotiaiden
6 prosenttia.
Lisäksi nuorten työttömyysjaksojen kestot ovat kaikkialla Suomessa huomattavasti lyhyempiä kuin aikuisilla
Kun alle 25-vuotiaiden työttömyysjaksojen pituus on vain 7–9 viikkoa niin +55-vuotailla se on jo 18–44 viikkoa.
Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä on muutama , mutta +50-vuotiata 60000 luokkaa.
Nuorisotyöttömyys ei ole ongelma vaan enemmänkin tilastoharha ja erityiseti kun keväällä pölähtää työmarkkinoille satoja tuhansia työnhakijita niin ne aiheuttavat toisen tilastoharh
Suomessa nuorisotyöttömyyden ratkaisuksi
on tarjoiltu mm Saksan oppisopimusmallia .
Suomessa se on toiminut jo pitkään, mutta opiskelijat ovat pääasiassa iäkkäämpiä, koska työnantajat vaativat osaamista ja katsovat ettei amislainen täytä vaatimuksia.
Kuitenkin amislainen tekee työharjoittelua opiskeluaikana 0,5–1 vuotta yrityksissä eli on ilmaisena työvoimana .Sen päälle tulee harjoittelu yrityksissä
Ilmeisesti työnantajat haluavat jatkaa ilmaisen työvoiman laajentamista.
Suomessa ilmaistyön markkinat ovat suuret, jo 350000 henkeä vuodessa ja sitä halutaan edelleen laajentaa.Ilmeisesti 10 vuoden kuluttua lähes kaikki ovat palkattomia orjia pakkotyössä
Saksassa oppisopimus vaatii työsopimuksen ja niinpä Saksassa nuoret ovat laajemmin työelämässä.
Se merkitsee, että työllisyysaste nousee , kun opiskelijat ovatkin työllisiä.
Suomessa opiskelijat tekevät töitä samassa mitassa , mutta palkattomina orjatyöläisinä
Yleisesti työttömyydestä voi havaita, että työn tarjontaan perustuva työpaikkojen kasvu on epäonnistunut. Ainoa mitä on saatu aikaiseksi on työttömyyden moninkertaistuminen ja sosiaalinen katastrofi.
Myöskin toimien kohdistaminen on epäonnistunut tai poliitikkojen mielestä onnistunut.
Kaikki toimet on suunnattu nuorten työllistämiseen vaikka mitään ongelmaa ei ole.Ja käytännössä ei tarvitse tehdä mitään.
Onhan meillä todellisia pudokkaitakin jonkin evrran, mutta noista 60000 kuitenkin n puolet löytää aikoinaan oman paikan yhteiskunnassa.Loput ovat moniongelmaisia eikä heitä saada työllistettyä juuri millään keinoin.
Ikääntyneet on unohdettu tarkoituksella, sillä kun kaikille ei työtä riitä niin poliitikot kuvittelevat, että siivoamalla ikääntyneet työvoiman ulkopuolelle ongelma on piilotettu.
Poliitikot ummistavat silmänsä ongelmalta kun kuvittelevat, että vanhat pysyvät rauhallisina.
Osmo ja kumppanit ajavat Suomeen sosiaalista katastrofia
Työn tarjontaan perfustuvaa politiikkaa eri ole noudatettu Suomessa, mutta on noudatettu Ruotsissa, eikä se näytä synnyttäneen mitään katastrofia. Itse asiassa työttömyysaste on muuttunut aivan tahdissa Suomen työttömyysasteen kanssa, vaikka työmarkkinoille työnnettiin satatuhatta ihmistä. Tarjonta muuttuis siis työpaikoiksi.
Ruotsin ja Suomen teollisuuden sopeutumisessa muuttuvaan globaaliin tilanteeseen ei ole merkittävää eroa Ruotsin hyväksi? Eikä merkittävää eroa ole siis myöskään muussa kuin suoraan työllisyyttä koskevassa talouspolitiikassa? Onko työllisyysnäkökulma kaiken selittävä?
Ode:
Tiedätkö onko missään muussa Euroopan maassa yhtä hyvä ikääntyneitteitten työllisyysaste kuin Ruotsissa?
Missään muualla ei liene voimassa Ruotsin kaltaista ikääntyneitä suosivaa lainsäädäntöä (irtisanomistilanteissa kauimmin firmassa olleet saavat potkut viimeiseksi).
Suomessa poliitikot ja AY-johtajat ovat harvinaisen yksimielisesti kieltäytyneet tuomasta Ruotsin mallia Suomeen.
Eikös tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus ole aivan vihonviimeinen keksintö: vanhemmat (tai toinen) ovat kotona ja työntävät lapset veronmaksajien hoidettavaksi.
Suomessa on tyon tarjontaa lisätty 80-luvun lopulta n 400000, mutta työpaikkoja on syntynyt nolla, meillä on edelleen n 2,5 miljoonaa työpaikkaa .
Tarjonta ei muuttunut työpaikoiksi vaan jättityöttömyydeksi ja sosiaaliseksi katastrofiksi.
Minä sanoisin sitä epäonnistumiseksi ja samanlaiseksi yhteiskunnalliseksi kokeiluksi kuin Stalin harrasti naapurissa
Ei ole mitään merkitystä mitä ruotsalaiset tekevät, eihän sieltä kelpaa malliksi sekään miten ikääntyneiden työllisyys on hoidettu kuntoon.Miksi sitten työn tarjontaan perustuva malli toimisi ?
Rakenteellinen työttömyys johtuu siitä, että työpaikat ja tarjolla olevan työvoiman ominaisuudet eivät kohtaa. Se on paljolti teknisen kehityksen seurausta. Ruotsissa ja Suomessa on TYÖTTÖMYYS kehittynyt tämän seurauksena hyvin samalla tavalla, mutta kun Ruotsissa on lisätty työvoiman tarjontaa, ovat myös työpaiukat lisääntyneet. Jos Ruotsissa ei olisi lisätty työ.voikman tarjontaa, työpaikat olisivat jääneet syntymättä.
Suomessa on kyllä kaikin tavoin kieltäydytty työn tarjontaa lisäävistä poliittisista toimista.
Vaikea syyttää politiikkaa epäonnistuneeksi, kun sitä ei ole edes kokeiltu saati edes harkittu kokeiltavan.
Luin netistä sellaisen arvion, että noin 20-vuoden kuluttua Ruotsissa olisi 30 prosenttia parempi palkkataso, kuin Suomessa. En tiedä pitääkö paikkaansa.
Suora vastaus kysymykseen: Meillä on EURO.
Meillä oli 1989 n 2,5 miljoonaa työllistä työttömiä eli työntarjonta oli 80000.
Vuonna 2012 työllisiä oli edelleen n 2,5 miljoonaa mutta työttömiä eli työn tarjonta oli kasvanut 219000:een
Eli työn tarjonta on lähes nelinkertaistunut mutta sillä ei ole ollut vaikutusta työpaikkojen määrään
Siis mistä nämä 400.000 lisätyöntekijää ovat tulleet ja missä he nyt ovat? Väkilukukaan ei ole kasvanut läheskään niin paljon.
“Rakenteellinen työttömyys johtuu siitä, että työpaikat ja tarjolla olevan työvoiman ominaisuudet eivät kohtaa.”
Tämä on yleinen harhaluulo. Suomessa on eri laskelmien mukaan jo 300000–500000 työtä vailla olevaa henkilöä. Tuossa reservissä on ihan kaikenlaisia osaajia: insinöörejä, lääkäreitä, sairaanhoitajia, myyntipäälliköitä, ekonomeja, finanssiguruja, kadunlakaisijoita, autonkuljettajia, koodareita, biologeja, kemistejä , eri alojen tohtoreita jne. jne.
On puhdasta populismia väittää, että työntekijöitä ei löydy. Tuosta työttömien reservistä voi pienellä täsmäkoulutuksella saada aikaiseksi vaikka uuden Nokian, Nesteen, Koneen tai vastaavan yrityksen. Ei tarvita kuin pääomaa, yrittäjyyttä suosivaa ympäristöä ja vähän taitoa hyödyntää valtavaa hukkakäytössä olevaa resurssia.
Eläkeikää on nostettu, vielä 80-luvulla pääsi eläkkeelle jo 55-vuotiaana, nyt sinnitellään kortistossa 62–63-vuotiaaksi.
Samoin maatalouden rakennemuutos on tuonut markkinoille uutta työvoimaa, maatiloilla henklöt laskeutuivat helposti työvoimna ulkopuolelle
Ja on se väestökin kasvanut 1990 15–64-vuotiaita n 3,3 miljoonaa 2011 n, 3,5 miljoonaa
Yleinen eläkeikä oli 1980-luvulla 65 vuotta, minkä jälkeen se laskettiin 63 vuoteen. Palomiehillä oli alempi eläkeikä ja valtion virkamiehillä.
Eläkeikää on nostettu, vielä 80-luvulla pääsi eläkkeelle jo 55-vuotiaana, nyt sinnitellään kortistossa 62–63-vuotiaaksi.
Samoin maatalouden rakennemuutos on tuonut markkinoille uutta työvoimaa, maatiloilla henklöt laskeutuivat helposti työvoimna ulkopuolelle
Ja on se väestökin kasvanut 1990 15–64-vuotiaita n 3,3 miljoonaa 2011 n, 3,5 miljoonaa
Älä viitsi , käytännössä eläkkeelle pääsi jo 55-vuotiaana eli työttömyyseläkkeelle.
Varhaiseläkkeet oli tarkoitettu sotaveteraanien kunnialliseksi ulospääsytieksi työelämästä.
Viimeiset työttömyyseläkeläiset poistuivat viime vuoden lopussa.
Työttömyyseläkeläistä ei laskettu mukaan työttömiin työnhakijoihin eikä työn tarjoajiin.
Lisäksi oli varhaiseläke eli pitkään palvellut voi jäädä jo 56-vuotiaana yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Käytännössä se oli vanhuuseläke.Ehtona oli pitkä työura,vähän kremppaa ja työnanantajan lausunto, että ei voida enää kouluttaa uudelleen.
Aluksi tämä koski julkisen sektorin työntekijöitä, lopussa kaikkia.
Näissä eläkkeissä on mukana myös tulevan ajan olettama, joten eläke laskettiin aivan kuin ehnkilö olisi töissä 63–65-vuotiaaksi
Valtion ja kuntien yleinen eläkeikä oli 63 vuotta vuoteen 1994, jolloin se nostettiin 65 ikävuoteen esim minulla on vieläkin virallinen eläkeikä 65 vuotta .
Lisäki vanhuuseläkkeen sai varhennettua, mutta se vähensi eläkettä. Ennen 2005 varhennuksen sai muistaakseni jo 60-vuotiaana ?? Vuoden 2005 jälkeen 62-vuotiaana .Nyt tämäkin on poistunut
Ja valtiolla ja kunnilla oli paljon muitakin alempia eläkeikiä kuin palomiesten esim autonkuljettajat, opettajat , sairaanhoitajat..
Maanviljelijöillä on edelleen 56–58-eläkeikä ja mermiehillä pitkän palvelleilla 55–60-vuotta ja upseereilla asemasta riippuen alempi vanhuuseläkeikä
Kaverini jäi eläkkeelle 41-vuotiaana hävittäjän ohjaimista
Tuosta linkistä löytyvät yleisimpien varhaiseläkkeiden ikärajat ja niiden historialliset eläkeiät .
Kuten näkyy aika alhaisia eläkeiät ovat verrattuna nykyiseen 63 vuoteen
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/hakola/elakejarjestelma.htm
Varhaiseläkkeelle pääsemisessä on aina jkin syy tai siihen liittyy huomattava varhennusvähennys.
Tällä hetkellä tilanne euron kanssa on se, että valkosipulimaat painavat sen kurssia alas. Se on taivaan mannaa suomalaiselle vientisektorille, koska se painaa meidän työvoimakustannuksiamme alas. Jos Suomella olisi markka, se olisi todennäköisesti vahvempi kuin euro. Olisimme vielä syvemmällä suossa kuin nyt.
Saksa tietysti voittaa tässä pelissä vielä enemmän kuin me, mutta kyllä me taidamme euroalueella silti olla siellä voittavassa päässä. Pahin painajainen olisi hansaeuro, johon kuuluisivat euromaiden parhaimmisto. Sitten meillä alkaisi mennä huonosti, kun meidän työpanoksestamme tulisi liian kallista esimerkiksi yhdysvaltalaisille.
Tilanne voi muuttua, jos meidän kilpailukykymme euroalueen sisällä heikkenee. Ihan äkkiä on vaikea keksiä, miksi näin kävisi kovin nopeasti.
Se on ihan totta, että Suomella ei mene hyvin. Meillä menee kuitenkin hyvin verrattuna kovin moneen muuhun länsimaahan. Ruotsalaisilla menee paremmin, mutta siihen on monta ihan hyvää valuuttaan liittymätöntä syytä. Vaikkapa se, että ruotsalaisilla on käytännössä kaikkea sitä, mitä meilläkin, mutta vähän enemmän. Ruotsiin nähden meillä on noin kaksi asiaa paremmin: koulutus ja etnisten ristiriitojen vähemmyys. Häviämme tämän maaottelun aika lailla 98–2.
Palkkataso vai ostovoima? Kovin suuriin palkkatasoeroihin on vaikea uskoa sikäli, että olemme varsin läheisiä kilpailijamaita monella sektorilla. Jos palkkakustannukset nousevat Ruotsissa 30 % meihin nähden, se on meille kovin mukavaa.
Ostovoimaan vaikuttaakin sitten jo verotus ja muut vastaavat. Ikärakenteen muutosten vuoksi siinä voi tulla isoakin eroa, kun suomalaiset pääsevät maksamaan eläkeläisten eläkkeet ja hoidon.
Jos ruotsalaiset eivät toheloi kunnolla, ostovoiman pitääkin olla siellä korkeampi.
Onko? Ericsson meni Nokian tietä, mutta me saimme monta vuotta pidempään kerätä rahaa. Volvo ja Saab menivät Kiinaan, jälkimmäinen roikkuu kiikunkaakun. Ruotsin metsäteollisuus heiluu ihan samalla tavalla valuuttakurssien ja sellun hinnan talutushihnassa kuin mekin. Samalla tavalla se sellunkeitto menee Uruguayihin ja Indonesiaan sieltäkin.
Löytyykö jostain jotain kovaa dataa siitä, että Ruotsissa teollisuuden rakenne olisi muuttunut jotenkin Suomea suotuisammin? On siinä tietysti se, että Ruotsissa on valtion suojeluksessa oleva vahva aseteollisuus, ja aseille on aina kysyntää.
Minusta näyttää siltä, että teollisuuden osalta Suomi ja Ruotsi ovat aika lailla toistensa kuvia. Erot tulevat palveluissa ja erityisesti kaupassa. Sen ruotsalaiset hoitavat meitä paremmin, joskin taustalla voi olla myös maantieteellisiä ja pääomiin liittyviä syitä. (Ei niillä eroa kuitenkaan kokonaan selitetä. Ruotsalaiset ovat meitä parempia myymään.)
Miksi, minun yrittäjänä toimineen ihmisen ei ANNETTU tehdä työtä 90-luvun laman jälkiseurauksena. Vastaus on hyvin yksinkertainen, olin jo 50-vuotias, jolloin nykyiset päättäjät olivat vielä, jos nyt ei aivan lastentarhassa, niin eivät ainakaan työelämää kokeneita. Minä aloitin koulujen kesälomilla työt jo 1962. Takuulla olisin vieläkin töissä, jos olisin saanut tehdä. Miten sellainen yhtälö on mahdollinen=a+b ei olekaan b+a. Samaan aikaan kun työpaikkojen määrä on vähentynyt, työnhakijoiden määrä on lisääntynyt. Suhteellisesti ja tilastollisesti Suomessa kaikilla menee hyvin, siis tilastollisesti. Minä ikävä kyllä en mahdu tähän suhteellisen hyvinvoivien joukkoon ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Työhaluton sanoisi joku (olen nyt 65-vuotias), onko joku nähnyt yrittäjäksi alkanutta duunariperheen lasta, joka olisi työhaluton? Olavi Heinonen
Ruotsi on monella tapaa menestyvä ja erikoinen yhteiskunta. Mitään työllisyysihmettä siellä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Jos mittana käytetään 15–74 ‑vuotiasta väestöä, on Ruotsin työllisyysaste heikentynyt vuodesta 2000. Silloin se oli 67 % ja viime vuonna 66 %. Taso on tietysti korkea muihin maihin verrattuna.
Suomessa työllisyysaste on kaikesta huolimatta noussut vuoden 2000 tasosta eli 58 %:sta 61 %:in vuonna 2013, joten olemme saaneet kiinni Ruotsin etumatkaa. Tämän perusteella kai suomalainen työvoiman tarjontaa edistänyt politiikka on ollut tehokkaampaa.
Työllisten väkilukuun suhteutettu määrä on Ruotsissa 10 % korkeampi kuin meillä mutta työtunneissa ero on vain 5 %. Lisäksi julkinen sektori työllistää Ruotsissa 1,3 milj. henkeä eli 32 % työllisistä. Meillä vastaava osuus on 26 %. Tästä seuraa, että molemmissa maissa yrityssektori työllistää yhtä suuren osuuden työikäisistä eli 45 %. Ruotsi etuna on se, että yksityinen sektori tuottaa siellä korkeampaa arvonlisäystä työntekijää kohden kuin meillä.
Julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna molemmissa maissa samaa tasoa eli noin 2 % / bkt. Ruotsin tilanne on yleisesti arvioitu hyväksi ja meidän taas katastrofaaliseksi…
Älä viitsi edelleenkään, ennen tehtiin vähennys vain varhennettuun varhaiseläkkeeseen.
Työttömyyseläke ym antoivat saman tuoton kuin olisi tehnyt töitä 63–65-vuotiaaksi.
Työttömyyseläkkeessä syy oli pitkittynyt työttömyys .Pitkittymisen sai aikaan kun sopi työkkärin kanssa, ettei se tarjoa työtä eikä anna tietoja työnanatajille. Näin tehtiin aina 90-luvun lopulle mutta ei sillä ollut merkitystä, ei silloinkaan kukaan työllistänyt +50-vuotiasta
Niinpä putkeen saattoi jäädä jo 53-vuotiaana.
Yksilöllinen varhaiseläke edellytti taas pitkää työuraa, jotain pientä kremppaa ja työnanantajan lausunnon , ettei sovellu uudelleenkoulutettavaksi
ain täydellin imbesilli ei saanut näitä perusteita kokoon.Minäkin kirjoitin näitä lausuntoja satoja eikä minun tarvinnut valehdella: Tekniikka muuttui ja halukkaita ja kyvykkäitä uudelleenkoulutettavia oli riittävästi.
Eikä tähänkään eläkkeeseen tehty vähennystä vaan eläke oli sama kuin jos olisi tehnyt työtä 63–65-vuotiaaksi
Kun lasketaan nämä kaikki varhaiseläkkeet yhteen niin keskimääräinen todellinen eläkeikä oli huomattavasti alempi.
Oletko koskaan ollut oikeissa töissä, kun et tunne tällaisia asioita ?
Eipäs nyt puhuta puppua: 1) eläkeikä oli ennen 65 vuotta (vanhemmat ihmiset muistavat) ja 2) maataloudesta vapautuneet menivät tehtaisiin tai Ruotsiin, kummassakaan tapauksessa ei tapahtunut työvoiman tarjonnan lisäystä.
Lisää puppua: 3) työttömyyseläkkeelle pääsivät vain työttömät — eikä työttömyyttä ollut!
Ja missähän siinä olisi ollut työvoiman tarjonnan lisäystä?
Ilmeisesti Nokia söi kaikki ideatkin, kun se resurssi ei vaan työllisty.
Yritysten ainoa idea on jakaa investointivarat osinkoina.
No, miten sen nyt ottaa. Omaa valuuttaa voisi devalvoida ja laittaa velkaantumisen sitä kautta kuriin. Toisaalta velalla ei olisi niin suurta väliä, koska lainaamiskustannukset olisivat sitäkin pienemmät ja velasta pääsisi aina helpommin eroon. Lisäksi ilman euroa velkaakin olisi paljon vähemmän. Ne Kreikan “saatavat” realisoituvat ennemmin tai myöhemmin. Eiköhän ne jo nytkin lasketa jollain tavalla mukaan velkaantumisasteeseen. Jos ei meillä niin muualla.
Tanskalla on kiinteä kurssi euron kanssa mutta kuitenkin oma valuutta, joten tuon siteen voi aina rikkoa ja niinpä se saa siitä etua.
Saksan kanssahan tässä kilpaillaan ja se talous kyllä kykenee imemään kaiken kysyntämme. Tärkeintä olisikin tietää kauppatase Saksan kanssa. Veikkaanpa, että se on miinuksella ja se tietää ongelmia jo nyt saati sitten pitkällä aikavälillä.
Maanviljelijöiden keskimääräinen eläkeikä on noin 60–61 vuotta tai jopa hieman enemmän (sukupolven vaihdoksen kautta). Ilmeisesti tarkoitat jotakin luopumiseläkkeen kaltaista, joka koskee hyvin harvaa nykyisin.
Yleinen eläkeikä oli vuonna 1962 työeläkelain voimaan tullessa 65 vuotta ja miehen keskimääräinen elinikä tällöin 66 vuotta.
Maanviljelijöiden keskimääräinen eläkeikä on noin 60–61 vuotta tai jopa hieman enemmän (sukupolven vaihdoksen kautta). Ilmeisesti tarkoitat jotakin luopumiseläkkeen kaltaista, joka koskee hyvin harvaa nykyisin.
Niinku maanviljelijöillä se, että he ovat maanviljelijöitä?
Muistutapa tästä niille, jotka tekivät konkurssin 90-luvun laman aikana devalvaatioiden ja valuuttalainojen vuoksi. Vai että ‘kustannukset pienemmät’ ja velasta pääsi ‘helpommin’ eroon — kaikki eivät ole vieläkään päässeet.
Ja silti työvoiman tarjonta palkkatasolla 1000e/kk on käytännössä nolla.
Meillä on kovin alikehittynyt palvelusektori, koska pieniä työtuloja ja sosiaaliturvaa ei voi sovittaa yhteen ja koska työn verokiila on niin iso, että palvelutyöntekijän työn ostaminen on turkasen kallista ja kysyntä täten tukahtunutta.
Sitä voi paasata innovoinnista ja korkean tuottavuuden työpaikkojen luomisesta, mutta helpointa saada ihmiset töihin on lopettaa aktiivisesti niiden työpaikkojen muodostumisen estäminen, joita kyllä muodostuisi jos vaan annettaisiin. Julkinen puoli säästäisi hirveästi rahaa, jos kokemattomat ja vanhemmat ihmiset tekisivät osa-aikaisia palvelualan hommia pienilläkin palkoilla. Muutamakin satanen kuussa työtuloa vähentää tulosiirtojen määrää ja osa-aikatyökin ehkäisee syrjäytymistä yhteiskunnasta.
Minä lähtisin purkamaan tuota soppaa mahdollistamalla sen tulonsiirtojen ja työtulon yhteensovittamisen, sekä pienentämällä verokiilaa. Käytännössä siis pitäisi tehdä jotain ALV:lle / TEL:lle, koska ne siitä verokiilasta valtaosan luovat.
Älä viitsi, työttömyys oli alimmillaan eli 3 % tienoilla 80-luvun lopulla eli silloinkaan työttömyys ei ollut nolla.
Ja työttömyyseläke helpotti silloinkin työttömyyttä, kuten alla olevasta linkistä voi lukea
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/ika/luku4.htm
Kun työttömyyseläke kesti vain määräajan niin vähäinenkin määrä aiheutti merkittävän vuodon eläkkeelle
Jos se olisi vähämerkityksellinen niin miksi se on haluttu poistaa ? Sosiaalisesti se olisi edelleen arvokas, koska nut roikutaan kortistossa ja sossun luukulla 30–40-vuoden työuran jälkeen
Samoin yksilöllinen varhaiseläke tarjosi väylän ulos työelämästä kuten saman artikkelin suuresta eläkeläismäärästä 55–64-vuotiaiden joukossa voi päätellä
Minä taas olen tehnht näitä eläkejärjestelyjä sadoille ihmisille, joten jotakin minäkin muistan
Tuosta löytyy vuoden 2007 Työllisyyskatsaukseen.
Työttömyyseläkeläisiä oli 47000 kun esimerkiksi vuonna 1996 heitä oli n 50000, joten työllisyys/työttömyys ei ole vaikuttanut kovin paljoa työttömyyseläkeläisten määrään
http://www.tem.fi/files/18369/JOULU07.pdf
Ensinnäkin, kuka hullu lainaa rahaa toisen maan valuutassa? Kontrollin puutehan tekee juuri eurossa olemisenkin niin vaikeaksi niin Suomelle kuin Kreikallekin.
Toiseksi, se, ettei pankkeja pelastettu maksamalla valtion rahoilla velkoja tai että velkoja ei edes annettu anteeksi sen jälkeen, kun pankit oli pelastettu ja velat käytännössä alaskirjattu, on anteeksiantamatonta. Velkoa nyt vuosikausia rahaa, joka on käytännössä jo korvattu, ihmisiltä, joilla ei sitä ole.
Kolmanneksi, valuuttakurssia voi muuttaa muutenkin kuin äkillisillä romahduksilla ja valtiohan voi aina pyrkiä auttamaan niitä yrityksiä, joille tämä muodostuu ongelmalliseksi. Työtön kuitenkin lienee kalliimpi kuin työllistetty.
Mielenkiintoinen on myös vimeinen Työllisyykatsaus
Sen mukaan työttömiä työnhakijoita on 327000 , mutta työvoiman ulkopuolisia on 100000 !
Ja näiden työvoiman ulkopuolisten perusluokitus on työtön työnhakija, mutta työttömiksi heitä ei lueta
Vuonna 2007 työvoiman ulkopuolisia oli 55000 ja työttömyyseläkeläisiä 47000 eli n 110000
Nyt työvoiman ulkopuolisia on 100000 ja työttömyyseläkeläisiä vielä tämä kuukauden 10000
Eli 110000 yhteensä
Työttömyyseläkken ja ‑putken poistaminen on purkautunut työvoiman ulkopuolisuuteen eli täydelliseen syrjäyttämiseen
Hallitus palkitsi ikääntyneitä työttömiä niin, että heiltä tukittiin pääsy uudelleenkoulutukseen.
He eivät voi osallistua enää hakuun oppilaitoksiin eivätkä pääse sisään ansioillaan kuin työkkärin armopaloilla.
Ikääntyenistä tämä on mahdollsiat vain 5 %:lle, koska aktivointirahatkin on siirretty nuoremmille
Varusmiehet, lapsiaan kotihoidon tuen turvin olevat ja niin edelleen ovat perusluokitukseltaan työttömiä työnhakijoita?
Miettusen hätätilahallituksen aikoina työttömyys oli 70.000 eli naurettavan alhainen nykytilanteseen verrattuna — eipä moni jäänyt työttömyyseläkkeelle.
Ja muistanpa, että tämän ketjun alussa eräs nimimerkki “Liian vanha” väitti, että “Suomessa on tyon tarjontaa lisätty 80-luvun lopulta n 400000” — missä ne ovat?
Vai että ne ovat työttömyyseläkkeelle tai maanviljelijän luopumiseläkkeellä — ja jopa hävittäjälentäjän (!) varhaisella eläkkeellä. Mikään näistä ei kuitenkaan ole lisännyt eikä lisää työvoiman tarjontaa, päin vastoin.
Olihan niitä ‘hulluja’ aika paljon…
Ja juuri kontrollin puute oli syynä tilanteeseen Suomessa!
Valuuttakurssia voi toki yrittää muuttaa — ja Suomihan piti sitä viimeiseen asti keinotekoisen korkealla — ja sitten romahti oikein kunnolla.
Melko harvat pitävät tätä tapahtumien kulkua hyvänä asiana saati sitten, että siihen pitäisi taas pyrkiä.
Miettusen hätätilahallitulsen aikaan työttömyyseläkkeen raja oli vielä 60-vuotta ja kyllä sitä käytetiin ahkerasti etenkin kun työttömyys nousi yli 200000:tta ennen vuotta 1980.
Mietusen hallitus ei ollut pitkäaikainen, se syntyi 1975 ja kaatui jo 1976.
Siihen aikaan työttömyys oli suuri onnettomuus, sillä päiväraha oli olematon. Erityisesti nuorilla oli vaikeaa, sillä suuret ikäluokat olivat tunkeneet työmarkkinoille 1970-alussa ja ylijäämä paennut Ruotsiin ja muualle maailmaan. Luonnollinen poistuma oli vähäistä.
Niinpä jotain oli tehtävä ja päätettiin alentaa eläkeikää ja päästää sotaveteraanit ja sodan käyneet sukupolvet eläkkeelle ja tehdä tilaa nuorille.
Työttömyyseläkkeen rajaa tiputettiinkin sitten 55-vuoteen, jotta saatiin purettua tuo työttömyyssuma.
Olin saattelemassa ensimmäisiä tämän uuden lain mukaisia veteraaneja putkeen ja eläkkeelle 1980 alkupuolella.
Mitä tulee työn tarjontaan niin sinunkin HTT mukaan 1980-luvulla ei ollut työttömiä
Sen sijaan tammikuussa TEM tilaston mukaan työttömiö työnhakijoita oli 327000 ja sen päälle työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille tunkevia 100000. Nämäkin ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi mutta heitä ei haluta hyväskyä sellaisiksi, kun tilastoista tulisi liian rumia
Eli yksistään työttömiä työn hakijoita oli yli 400000 ja jos katsotaan koko tarjonta niin heitä oli tammikuussa 549000 työnhakijaa eli työn tarjoajaa
Tuossa RaimoK linkki mistä voi omilla kätösillään laskea lukuja
http://www.tem.fi/files/38884/TAMMI14.pdf
Unohdat , että 80-luvun lopulla oli voimassa ns Leppäsen laki eli sen mukaan puoli vuotta työttömänä olleelle piti järjestää työpaikka. Jos yksityiseltä ei löytynyt niin sitten kunnan/valtion oli järjestettävä työpaikka
Työsuhteet olivat normaaleja työsuhteita ja niistä maksettiin normaali palkkaa-ei siis mitään orja-tai alle-torihintojen työtä.
Silloinen työnantajani oli Lapissa suurin työnantaja, joten velvoite oli ankara.
Ensimmäinen paikka, jossa tuota työtä organisoitiin oli juuri Savukoski, se oli ollut otsikoissa pitkään 25 % työttömyysasteen vuoksi ja poliitikot vaativat päitä vadille.
Työttömät pistettiin kolomaan vanhoista pylväistä latoja ja kun ne loppuivat niin hirsistä huviloita, varastoja, latoja etc
Tuosta tulivat nuo savukoskelaiset tutuksi.
Aikoinaan he löysivät parempaa työtä avoimilta markkinoilta ja kulkivat pitkään muualla, jopa Helsingissä.
Niinpä työttömyys laski Savukoskella 25 %:ta alle 4 % muutamassa kuukaudessa
Noilla toimilla työttömyys pidettiin alhaalla.
Mutta kyllä silloinkin työttömyyseläkeläisiä oli , enemmän kuin työttömiä.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/ika/luku4.htm
Laki oli voimassa vain muutaman vuoden, Ahon hallitus lopetti sen.
Tanska kopioi mallin osaksi Tanskan mallia ja mallioli maailmankuulu pitkään.Nyt se on kuollut ja kuopattu Tanskassakin ja työttömyys on palannut Suomen tasolle.
Esimerkiksi valtio. Jos on pienikin epäilys siitä, että lainanottaja aikoo jossain tilanteessa maksaa lainansa takaisin uunituoreilla seteleillä, lainan korko on huikea.
Jopa Ruotsi maksaa kymmenen vuoden kruunumääräisistä valtiolainoistaan enemmän kuin me euromääräisistämme, vaikka sekä nyt että tulevaisuudessa Ruotsin oletettu maksukyky on parempi. Tämä siis jopa nyt, vaikka eurokaan ei ole mikään supervaluutta. Ero tulee siitä, että ruotsalaisilla on painokone, meillä ei.
Varsinainen jossain päätetty x %:n devalvaatio kuuluu jonnekin säänneltyjen valuuttojen menneisyyteen. Rahan arvo alenee, jos sitä painetaan lisää. Rahan arvo alenee, jos valtakunnalla menee huonosti. Kumpikin on helppo saada aikaan, jos on oma valuutta.
Rahan arvon alenemisen maksumiehiä ovat kaikki ne piruparat, joilla on ko. valuuttaa, ja voittajia ne, joilla velat ovat ko. valuutassa. Tämä tietenkin leipoutuu korkoihin. Jos valuutta on herkkä kadottamaan arvoaan, korot ovat korkealla. (Ja sitten ovelat asuntovelalliset ottavatkin valuuttalainaa…)
Oikeasti valuutan arvon alentumisella saa aikaan paljon loiskiehuntaa ja hankaluutta ja yhden merkittävän asian, reaalipalkkojen alenemisen. Se parantaa kansainvälistä kilpailukykyä, jos sitä ei ulosmitata palkankorotuksilla perusteella “ostovoiman pitää säilyä”. Sivuvaikutuksena tulevat kuitenkin kaikki ostovoiman alenemisen ongelmat.
Palkankorotusten nollalinja ajaa saman asian, ei tarvita omaa valuuttaa.
= = =
Suomen kestävyysvaje on ihan kotimainen ongelma, eikä eurolla ole siihen mitään ihmeempää tekemistä. Tilanne olisi toinen, jos euron kurssi olisi meille liian kallis, mutta sitä se ei nykyisellään ole.
Kiintoisia muisteluksia, mutta olisi paikallaan saada välillä jotakin asiaan liittyvääkin.
Ja asiaperustelut alussa esitetyille kummallisille väitteille olisivat kiva yllätys 😉
Totta, mutta koska työmarkinat ovat niin jäykät kuin ovat, niin ehkä pitäisi olla varaventtiili, jolla ne kaikki jokatapauksesa tehtävät väärät ja typerät päätöset saataisiin nollattua.
Palkkamalttia on vaikea saada aikaiseksi, kun jos joku liitto pitää malttia yllä niin toinen voi sitten kupata senkin korotukset. Esimerkiksi metsäteollisuus noudattaa kovaa palkkamalttia, jolloin niiden tuotteiden hinta laskee. Nyt militantti ja röyhkeä AKt voikin vetäissä kunnon siivut, kun metsäteollisuus säästi omissa palkkakuluissaa, niin sillähän on varaa maksaa tuplasti enemmän kuljetuksista.
Metsäteollisuuden liitot tietävät, että jos he tinkivät palkoista, satamajätkät ottavat ne heidänkin puolesta ja vielä kehuvat, kuinka ovat työläisen asialla.
Ja kun tupostakin voi irtaantua, niin eipä ole ihme ettei palkkamaltti nykyisellään pidä.
“Jos Suomella olisi markka, se olisi todennäköisesti vahvempi kuin euro. Olisimme vielä syvemmällä suossa kuin nyt.”
Onpa taas populistinen väite! Ensinnäkin meidän ykkösvertailukohteemme on Ruotsi. Lyön vaikka pääni pantiksi, että markka olisi heikompi kuin kruunu. Syy tähän on ihan puhtaasti Suomen surkea taloudellinen tilanne.
Toiseksi, nykyistä suota syvemmällä on aika vaikeaa enää olla. Kysymys on enää siitä, milloin meidän nenä menee myös pinnan alle.
Kolmanneksi, olennaista markassa ei olisi sen heikko tai vahva arvo, vaan se, että jos/KUN Suomella alkaa menemään todella heikosti, niin meillä on optio heikentää omaa työpanoksen hintaa kaikilla sektoreilla ja välittömästi. Vaihdamme silloin ulkoisen ostovoiman ulkoiseen kilpailukykyyn. Ja se on juuri sellainen asia, mitä Suomi oikeasti kohta tarvitsee.
Ode: “Ruotsin parempi tilanne selittyy kokonaan työikäisten paremmalla työllisyydellä. Suomen naisten työllisyys parhaassa työiässä olevien parissa on alempi kuin Ruotsissa.”
En usko ylläolevaan selitykseen talouden suhteen, varsinkin kun Suomessa naisten tekemien työtuntien määrä on samaa tasoa kuin Ruotsissa. Ruotsissa tehdään vieläkin enemmän osa-aikatyötä.
Ei selity ruotsalaisen talousprofessori Calmersin mukaan, vaan hän syyttää euroa. Suomen ja Ruotsin talous kehittyi samaa tahtia vuoteen 2008 asti, jolloin kv. finanssiriisi alkoi vaikuttaa.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ruotsalaisekonomisti+suomella+edessa+vaikeuksia/201402647863
Ruotsalaiset ostaa mm. huonekalut, vaatteet, sähkön ja autot toisiltaan. Lisäksi monessa muussa maassa ostetaan huonekalut, vaatteet, sähkö ja autot ruotsalaisilta. Juuri kukaan Suomessa osta kotimaisia tuotteita vaan rahat valuu muualle, kuten Ruotsiin.Eikä meillä tuotteita myydä muualle siinä määrin kuin heillä. Vaikka Ruotsissa olisi eläimet vallassa siellä menee paremmin kuin meillä, niin kauan kuin ne ei syydä rahojaan ulkomaille.
Perustan väitteeni siihen, että olemme tällä hetkellä Saksaa lukuunottamatta lähinnä hulttioiden kanssa samassa rahaliitossa. Se painaa euron kurssia alaspäin. Saksa toki nostaa euron kurssia, mutta Saksan talous ei ole enemmät puolet tästä katastrofista.
Meillä menee kyllä surkeasti monessa suhteessa, mutta jos valtiolainojen korkoja katsotaan, olemme aivan Euroopan matalimmassa päässä. Tämäkin kertoo siitä, että markkinat arvioivat Suomen tilanteen hyväksi verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin.
Miksi tämä arvio muuttuisi siitä, että meillä olisi oma valuutta? Sen kurssin voisimme tosin itse romauttaa, mutta jos sitä ei tehtäisi, uudesta markasta tuskin tulisi kovin halpa.
Minäkin olen sitä mieltä, että Suomelle olisi hyödyksi, jos olisimme halvemmassa valuutassa. Markkinat kuitenkin pitävät Suomea niin vahvana, että se ei ilman painokoneita onnistu.
Korkopuolella toki kävisi niin, että markkalainojen korot olisivat kruunulainojen yläpuolella.
Siitä olen samaa mieltä, että rahaliitossa ei ole kiva olla, jos kaverit ovat itseä vahvempia. Suomen rahaliitto Ruotsin kanssa esimerkiksi olisi kiva lähinnä ruotsalaisille. Tai eteläisen EU:n mailta voi kysyä, miltä liian vahva valuutta tuntuu.
Oma kelluva valuutta ei kuitenkaan ole mikään kaiken pelastava ihme. Se ei korjaa rakenteellisia vikoja. Siitä on iloa lähinnä siinä tilanteessa, jossa oma kilpailukyky putoaa romahdusmaisesti. Hitaat kilpailukyvyn suhteelliset muutokset korjautuvat samankin valuutta-alueen sisällä itsekseen.
Eihän tuossa sitä väitetty, että omalla valuutalla Suomi olisi pysynyt Ruotsin kyydissä. Artikkelisssa sanottiin, että Suomea lyötiin olan takaa eri sektoreilla, mikä aiheutti tuotannon romahtamisen. Nokia, terästeollisuus, metsäteollisuus. Vain Nokia on jotain, mihin olisimme itse voineet vaikuttaa, mutta siinä ei olisi oma valuutta auttanut.
Calmforsin väite on se, että jos meillä olisi ollut oma valuutta, se olisi romahtanut, ja silloin toipuminen voisi olla nopeampaa kuin eurossa.
Asiaa voi kuitenkin katsoa niin päin, että finanssikriisi periaatteessa romautti euron arvon. Käytännössä taala ja kumppanit romahtivat myös, koska kilpailukyky meni kaikilta. Eivät kai Suomen kohtaamat ongelmat tuolloin olleet sen suurempia kuin PIGS-maiden ongelmat, jotka vaikuttivat euron kurssiin?
Sinänsä Calmfors nostaa kyllä esille aivan oikein sen asian, että jos meinaa olla yhteisvaluutassa, pitää olla kykyä tehdä ikäviäkin kotimaisia päätöksiä, kun niitä ei voi ulkoistaa markkinavoimille.
Tässä mekanismissa on se hienous, että se toimii valuutasta riippumatta. Jos meillä on oma valuutta, jonka arvo devalvoituu, liitot kyllä osaavat vaatia korotukset suhteessa reaaliansioihin. Eivät työntekijät sentään tyhmiä ole.
Vientisektorilla on vaikea pitää reippaamman devalvoitumisen jälkeen palkkamalttia (koska vienti vetää, eikä sitä saa sotkea lakoilla), ja sen jälkeen taas koko revohka viimeistä kunnallista työntekijää myöten tulee perässä. Lopputuloksena on inflaatiota, ei kilpailukykyä. (Tätähän nähtiin muutama vuosikymmen.)
Kilpailukyvyn parantaminen vaatii sitä, että reaalipalkat nousevat hitaammin tai laskevat nopeammin kuin kilpailijamaissa. Valuutta on vain numeroita.
Tässä suhteessa viimeiset tuloratkaisut ovat olleet kiitettävän maltillisia. Jos se linja pitää tulevinakin vuosina, saamme kilpailukykymme pelastettua ainakin työvoimakustannusten osalta.
Reaalipalkkojen nousu on tietenkin kansantalouden kannalta hyvä juttu. Ongelma tulee vasta sitten, jos nousun hintana on työllisyyden lasku. Eläisin kovin mielelläni Suomessa, jossa on hyvä työllisyys ja reaalipalkat reippaassa nousussa.
Katsopa hiukan ympärillesi!
Ruotsalaiset ostavat huonekalunsa IKEAsta, ne tehdään ympäri maailmaa ja rahat menevät säätiölle Sveitsissä.
Jokunen Volvo tehdään vielä Ruotsissa, pääosa Belgiassa, rahat menevät kiinalaiselle omistajalle. Jos jokin Saab vielä joskus valmistuu, kiinalaiset siitäkin hyötyvät.
Henkka & Maukka teettävät rättinsä halpismaissa — niinkuin muutkin (mihin rahat menevät, sitä en tiedä) jne.
Nyt on vaan Suomella taas se ongelma, että euro on noussut 17% dollariin nähden. Tämä vaikeuttaa selvästi Suomen tuotteiden vientiä euron ulkopuolisiin maihin. Ja EKP ei uskalla tehdä mitään inflaation pelossa.
Et ilmeisesti osaa avata linkkejä etkä lukea ? Linkeistä näkyin varhaiseläkejärjestelmien eläkerajat eri aikoina ja myös eläkeläisten määrät yleisimmissä varhaiseläkemuodoissa
Varhaiseläkket olivat keino, jolla +50-vuotiaiden työttömyys pidettiin kohtuullisena ja pitkään töitä tehneelle tarjottiin kunniallinen väistämismahdollisuus työmarkkinoilta.
Nyt on vedottu työn tarjonnnan lisäämisen autuaaksi tekeväksi vaikutukseen eli työpaikat lisääntyvät kun työvoiman tarjontaa lisätään.
Työvoiman tarjontaa on lisätty maahanmuuttoa lisäämällä ja poistamalla varhaiseläkemahdollsisuuksia, mutta se on purkautunut työttömyyden kasvuun
Tilastokeskuksen sivuilta voit tehdä tilaston työllisistä 1989–2012, 1989 oli työllisiä 2,483 miljoonaa ja 2012 2,431 eli työllisten määrä on tippunut 50 kpl !!!
http://193.166.171.75/Database/StatFin/tym/tyti/tyti_fi.asp
Ja väli on aika tasaista 1990 lamaa lukuunottamatta, joten normaalit taantumat/kasvunajat eivät selitä muutoksen vähäisyyttä
Työttömyys sen sijaan on kasvanut:1989 työttömiä oli 80000 ja vuonna 2012 206000 eli n2,5 kertainen määrä eli työn tarjonta ei siirtynyt työpaikoiksi
TEM tilastoissa ero on vielä suurempi ja erityistsi työvoiman ulkopuolella olvien määrä on kasvanut.
Osmon persute on, että kun armeijaan menevät hakevat työtä ?Niin sitä haettiin 80-luvullakin eikä varusmiesten määrä oel kasvanut vaan pienentynyt. Samoin hoitovapaalla olijat hakeutuvat töihin jakson lopulla.
Mutta harva hakee jo aloittaessaan työn ulkopuoilista aikaa työtä, sitä haetaan kun ollan lähellä varusmiespalvelun päättymistä tai hoitovapaan loppua.
Eli kyseessä on pelkkä tilastokikkailu, kun nämä lasketaan ulos työttömistä.Jos todellinen määrä olisi jatkuvasti julkisuudessa niin liki puolta miljoonaa hätyyttelevä luku olisi monelle poliitikolle katastrofi ja esim persuille herkkupala haarukassa.
Ei ihme, että Osmokin pelkää totuuden esiin tuomista
Poikani on juuri armeijassa ja halusi töitä niinpä hän ilmoittautui jo nyt kortistoon ja haki töitä ja saikin työn, joka alkaa kesäkuussa kun hän vapautuu armeijasta
Ja kun yhteiskunta on hidas, päivähoitopaikkaa ei saa parissa viikossa ja yksityisen rekrytointibyrokratiakin vie viikkoja/kuukausia esim poikani haki saamaansa työtä tammikuussa ja päätös tuli viime viikon lopulla eli kesätyöpaikan rekryprosessikin kesti 1,5 kuukautta.
Tilastokeskus noudattaa tilastoinnissa kansainvälistä standardia ja hyvä näin, tilastot ovat vertailukelposia vaikka eivät juuri todellisesta työttömyydestä kerrokaan .
TEM tilastointi on kansallista ja se vosi vastata paremmin todellista työttömyyttä, nyt väärillä tilastoilla tehdään suuria virheitä
Esim TEM vartaili Tilastokeskuksen ja TEM tilatsoinnin aiheuttamaa harhaa nuoriso/seniorityöttömyyteen:
Tilastokeskus esittää nuorisotyöttömyydeksi 20 % luokkaa olevia lukuja ja +50-vuotiaille 6–7 % luokkaa olevia lukuja
TEM taas saa luvuiksi 2–3% nuorille ja +50-vuotiaille 17 % luokkaa olevia lukuja
Ei näin ristiriitaisilla luvuilla voi tehdä päätöksiä vain Suomessa .
Pyysin tarkennusta noihin TEM tilastointiluokitteluihin , mutta lisätietojen antajaksi merkityn henkilön tieto/halu loppui ja hän ohjasi minut henkilöille, jotka ovat pitkään poissa !!!