Entä kun robotit tekevät työt?

Pidin Googlen puuhastelua robot­ti­au­toil­la äkkirikas­tunei­den pojan­vi­ikarei­den kalli­ina har­ras­tuk­se­na, mut­ta se näyt­tääkin mullis­ta­van maantieli­iken­teen ja sen mukana koko kul­je­tusalan. Robot­ti onkin ihmistä parem­pi kul­jet­ta­ja. Googlen tes­ti­au­to mak­soi hirvit­tävästi, mut­ta sar­jatuotan­nos­sa keksin­nön monist­a­mi­nen on hal­paa. Use­at auton­va­lmis­ta­jat ovat ilmoit­ta­neet tuo­vansa markki­noille itse ohjau­tu­van auton, nopeim­mat jo täl­lä vuosikymmenel­lä. Taskupysäköin­nin tekevä auto on jo sarjatuotannossa.

Haja-asu­tusaluei­den van­hus­ten maail­ma ei koh­ta enää rom­ah­da ajoko­rtin mene­tyk­seen. Tavaroi­ta ei tarvitse kul­jet­taa kivi­jalka­kaup­poi­hin suuril­la kuor­ma-autoil­la kul­jet­ta­jan työa­jan säästämisek­si, vaan kul­je­tuk­set voi hoitaa hajaute­tusti monil­la pie­nil­lä kuljetuksilla.

Robot­ti­au­to on vain yksi esimerk­ki robot­titekni­ikan mah­dol­lisuuk­sista. Tekni­ik­ka on muut­tunut nopeasti parem­mak­si ja ennen kaikkea nau­ret­ta­van hal­vak­si. On san­ot­tu, että automaa­tio uhkaa jopa puol­ta työpaikoista.

On täl­laista tapah­tunut ennenkin, vaik­ka ei ehkä yhtä nopeasti. Pääosa suo­ma­lai­sista oli 1920-luvul­la maanvil­jeli­jöitä, nyt vain muu­ta­ma pros­ent­ti. 1950-luvul­la liki 300 000 miestä rämpi met­sätöis­sä, nyt puunko­r­ju­useen riit­tää muu­ta­ma tuhat met­suria. Maal­ta­pako otti koville, mut­ta hyvin väki lop­ul­ta solahti teol­lisi­in ja kaupunki­maisi­in ammatteihin.

Voi kuu­lostaa irvokkaal­ta, mut­ta teol­li­sista duu­nar­i­työ­paikko­jen katoami­nen ei ole enää suuri asia, sil­lä suurin osa tehdas­salien työ­paikoista on jo men­nyt. Kiinan sen sijaan kan­nat­taisi huolestua teol­lisu­usautomaa­tios­ta. Kiinas­ta robot­it voivat viedä sato­ja miljoo­nia työ­paikko­ja ja siirtää lop­ul­ta koko tuotan­non takaisin teol­lisu­us­mai­hin. Hal­val­la työvoimal­la on aika vähän merk­i­tys­tä, jos tuotan­to ei työl­listä juuri ketään. Kiinalais­ten on opit­ta­va kulut­ta­maan itse ne tavarat, joi­ta teol­lisu­us­mai­hin ei enää osteta.

Enem­män automaa­tio vie työ­paikko­ja palveluista. Pankeista kas­s­apalve­lut ovat jo melkein kadon­neet, kun laskut mak­se­taan kotona tietokoneel­la. Kaup­po­jen kas­sat kor­vau­tu­vat pian itsepa­lvelukas­soil­la, kun kas­sakone oppii luke­maan hin­nat suo­raan ostosko­rista. Katoavien työ­paikko­jen lista on loputon.

Tuleeko aina tilalle uusia työ­paikko­ja, kun van­ho­ja pois­tuu? Peri­aat­teessa tehtävää työtä on lop­ut­tomasti. Lähi­t­ule­vaisu­udessa on kuitenkin näkyvis­sä han­kalia vinou­tu­mia, kun tar­jol­la ole­va työvoima ja työ­paikat eivät vas­taa omi­naisuuk­sil­taan toisiaan.

Työt muut­tuvat mie­lenki­in­toisem­mik­si ja vivahteikkaam­mik­si, mut­ta samal­la vaa­ti­vam­mik­si. Tavaroiden valmis­tus työl­listää yhä vähem­män suorit­ta­van työn tek­i­jöitä, mut­ta sitä enem­män väkeä tuot­tei­den suun­nit­telus­sa. Äly­puhe­lin on tästä hyvä esimerk­ki. Valmis­tus on niin automa­ti­soitua, että se mak­saa vain muu­ta­man euron. Pääosa kus­tan­nuk­sista koos­t­uu uusien mallien suunnittelusta.

Niin san­ot­tua luo­vaa työtä on tar­jol­la enem­män kuin on tek­i­jöitä, mut­ta suorit­tavaa työtä teke­vistä tulee ole­maan yli­tar­jon­taa. Tässä ongel­mana on ennen kaikkea muu­tok­sen nopeus. Paper­i­työläis­es­tä ei tule huip­puinsinööriä, vaik­ka hänen lap­sis­taan tulisikin.

Van­hus­ten hoi­dos­sa tarvit­taisi­in paljon enem­män tek­i­jöitä. Niin tarvit­taisi­in monil­la muil­lakin julkisen palvelun aloil­la, esimerkik­si opet­ta­jia. Verovaroin mak­set­tavia ilmais­palvelu­ja ei kuitenkaan voi laa­jen­taa lop­ut­tomasti, kos­ka jostain ne verotkin pitäisi kerätä.

Monis­sa kauhuku­vis­sa tule­vaisu­udessa 20 pros­ent­tia ihmi­sistä työsken­telee huip­pusaamista vaa­tivil­la aloil­la ja lop­ut 80 pros­ent­tia on hyödyt­tömiä. Ihan näin ei käy, mut­ta vaka­va epä­tas­apaino työ­markki­noil­la on edessä, kun huip­pukyvy­istä on pulaa ja suorit­ta­van työn tek­i­jöitä on tar­jol­la liiaksikin.

Ratkaisu on peri­aat­teessa palveluis­sa. Työt­tömästä vai­hetyön­tek­i­jästä ei tule aivokirur­gia, mut­ta aivokirurginkin työtä voidaan jakaa sil­lä, että hän keskit­tyy työhön­sä ja joku toinen pesee hänen pai­tansa. Teol­lisu­usy­hteiskun­nat ovat nyky­isin palve­lu­talouk­sia, mut­ta juuri yksi­ty­is­ten palvelu­jen osalta Suo­mi on kehi­tys­maa teol­lisu­us­maid­en joukos­sa. Vero­tuk­semme on trim­mat­tu suosi­maan teol­lisu­ut­ta ja sik­si se estää palvelu­alo­jen kehitystä.

Jos halu­aa var­man duu­nar­i­ammatin, kan­nat­taa koulut­tau­tua rakennusalalle.

Kiinas­ta vielä. Maa on kyl­lä oival­tanut, että osaamiseen kan­nat­taa panos­taa, mut­ta uut­ta luovil­la aloil­la ei voi men­estyä sal­li­mat­ta vapaa­ta tiedonkulkua.

Mate­ri­aa­li­nen, kilo­is­sa ja kilo­wat­ti­tun­neis­sa mitat­ta­va kulu­tus taitaa teol­lisu­us­mais­sa olla jo hui­pus­saan. Lyhyessä ajas­sa kuitenkin pari mil­jar­dia ihmistä lähin­nä Aasi­as­sa nousee keskilu­okan kulu­tuk­sen tasolle. Se lisää raa­ka-ainei­den ja ener­gian kulu­tus­ta tavat­tomasti. Luon­non­va­ro­jen merk­i­tys kas­vaa huikeasti.

Suomel­la ei ole mui­ta merkit­täviä luon­non­va­ro­ja kuin met­sät. Kovin paperikeskeistä niiden hyö­dyn­tämi­nen on ollut. Puus­sa on kaikkea sitä mitä on öljyssä, joten puus­ta voi peri­aat­teessa tehdä mitä hyvän­sä – esimerkik­si kankai­ta. Puuvil­lapel­lot pitäisi ohja­ta ruuan tuotan­toon ja met­sät vaate­te­ol­lisu­u­den raaka-aineiksi.

On oikeas­t­aan ihmeel­listä, että osaamme tehdä ongel­man siitäkin, että työtä pitää tehdä vähem­män. Hirvit­tävä olisi maail­ma, jos­sa puo­let kansas­ta on työt­tömiä, mut­ta mitä vikaa olisi maail­mas­sa, jos­sa kaik­ki tek­i­sivät 20-tun­tista työvi­ikkoa? Parati­i­sista karkot­tamis­ta­han tässä on vuosi­tuhan­sia sur­tu. Val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamiehet sanovat tähän, että ei ole rahoitet­tavis­sa, kos­ka opet­ta­jien ja sairaan­hoita­jien työ­tun­te­ja kuitenkin tarvi­taan yhtä paljon.

Parati­isi on siis yhden vero­tus­ta koske­van inno­vaa­tion päässä.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 23.2.2014)

124 vastausta artikkeliin “Entä kun robotit tekevät työt?”

  1. Se mitä tulee tapah­tu­maan, on se, että tuo 20% eli­it­ti suos­tuu elät­tämään nuo 80% ehdol­la, että nämä ovat hil­jaa siel­lä slummeissaan.

  2. Catili­na: Se mitä tulee tapah­tu­maan, on se, että tuo 20% eli­it­ti suos­tuu elät­tämään nuo 80% ehdol­la, että nämä ovat hil­jaa siel­lä slummeissaan. 

    Täl­lainen yhteiskun­ta olisi liian epä­vakaa. Lop­ul­ta tapah­tu­isi val­lanku­mous, ellei val­tio ole äärim­mäisen total­i­taristi­nen ja ole aivopessyt kansalaisiaan.

  3. Mut­ta mis­tä rahat palvelui­hin, on pääon­gel­ma. Näin itse käsit­telin Osmon aihet­ta äsket­täin paikallisle­hden yleisönosastossa:

    Työl­listävät yri­tyk­set ovat suures­sa vaaras­sa menet­tää tilauk­sen­sa. Sen sijaan tilauk­sia saa­vat lisää ne yri­tyk­set, jot­ka investoi­vat automaa­tiotekni­ikkaan ja sen jäl­keen tarvit­se­vat enää mur­to-osan työn­tek­i­jöistään. Tärkein­tä on huo­ma­ta, että henkilöstöä vähen­tävien yri­tys­ten voitot pääsään­töis­es­ti kasvavat.
    Viime vuosikymmenel­lä parani palka­nsaa­jien ansio­ta­so nopeam­min kuin kansan­tuote. Myös yri­tysjo­hta­jat ja omis­ta­jat – tietysti joukos­sa oli poikkeuk­sia — mit­ta­si­vat yri­tyk­sistä ulos ajan hen­gen mukaises­ti muhkei­ta voit­to­ja, kun osa niistä olisi pitänyt sijoit­taa yri­tys­ten kehit­tämiseen. Nämä ovat keskeisiä syitä, mik­si vien­timme ei enää vedä.

    Silti osaan yri­tyk­sistä ker­tyy käsit­tämät­tömiä voit­to­ja, joista ei aina ole yhteiskun­nallemme vas­taavaa hyö­tyä. Kuitenkin voit­toi­hin kajoamisen vaarana on, että sijoit­ta­jat karkaa­vat muualle, jos he eivät koe saa­vansa riit­täviä tuot­to­ja. Toisaal­ta taas kestävä kansan­talous houkut­telee vakaa­ta tulosta etsiviä rahoittajia. 

    On vaarana, että yri­tys­ten tukem­i­nen ja vero­helpo­tuk­set sekä palkka­malt­ti enim­mäk­seen lihot­ta­vat omis­ta­jien kukkaroa hyödyt­tämät­tä muu­ta yhteiskun­taa. Jot­ta saataisi­in varo­ja yhteiskun­nan vakau­den ja hyv­in­voin­nin tur­vaamiseen, olisikin kor­jat­ta­va yri­tys­ten ja val­tion välistä rahan­jakoa. Jos siinä onnis­tu­taan, pystytään sat­saa­maan kansalais­palkkaan, perus­tu­loon, palkkatu­keen tai johonkin vas­taavaan. Näin on tehtävä, sil­lä uusia kor­vaavia työ­paikko­ja ei syn­ny markki­navoimien paineesta sitä vauh­tia kuin entisiä lakkaute­taan, vaik­ka tulisi kuin­ka hyvät suh­dan­teet. Sen sijaan palvelu­aloille mah­tuu lisää työntekijöitä. 

    Työn­paikko­jen jär­jestämi­nen tulee yhteiskun­nalle toisi­naan kalli­im­mak­si kuin vastik­kee­ton tuki. Kuitenkin toimeen­tu­lo­tur­vaan sidot­tua työvelvoite on olta­va, sil­lä ilman työn­tekoa ajaudu­taan moraalin rap­pi­oon, jota muutenkin lisää huono-osaisu­u­den kasvu.

    Kiin­nit­tymi­nen aikuis­ten yhteiskun­taan ani har­voin onnis­tuu muuten kuin työhön pääsyn kaut­ta. Työhön sopeu­tu­mi­nen on mah­dol­lista vain lyhyen aikaa koulun ja opiskelun jäl­keen. Sit­ten menetetään sopeu­tu­miskyky; kun on totut­tu toimet­toman elämän­ryt­mi­in ja väärille tavoille, sieltä paluu on pian läh­es mah­do­ton­ta. Ilmiön tun­netaan nuorten syrjäytymisenä.

  4. Jos­sain vai­heessa perus­tarpeet tulee tyy­dyte­tyk­si täysin automa­ti­soidusti. Sit­ten voikin tipaut­taa itsen­sä täysin syr­jäy­tyneek­si eli elelemään onnel­lis­es­ti yhteiskun­nan “ulkop­uolel­la”. Sitä odotellessa.

  5. Catili­na:
    Se mitä tulee tapah­tu­maan, on se, että tuo 20% eli­it­ti suos­tuu elät­tämään nuo 80% ehdol­la, että nämä ovat hil­jaa siel­lä slummeissaan.

    luulisi tuon 20% tajua­van, että vapaa-ajal­lakin on käyt­töä, jota 80% voi tukea ja joka myös kulut­taa sen 20% tuotan­non suurelta osin.

  6. Raken­nusalakaan ei ole var­ma, sil­lä kas­va­va osa rak­en­tamis­es­ta siir­tyy tehtaisi­in ja on automa­ti­soitavis­sa. Omakoti­talois­sa ja mm kouluis­sa ja päiväkodeis­sa tilaele­ment­ti­rak­en­t­a­mi­nen on jo tätä päivää, isom­mis­sa raken­nuk­sis­sa esimerkik­si riskialt­ti­it märkäti­lat tehdään yht­enä ele­ment­tinä. Kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on toinen jut­tu, sitä on yhä enem­män. Teol­lis­es­ti tuotet­tu uusi voi tosin olla yllät­tävän usein kova kil­pail­i­ja han­kalasti kor­jat­tavalle van­halle, ainakin jos kat­so­taan pelkästään rahallisesti.

  7. Kat­sokaa telkkarista (YLE 2 tiis­tai-iltaisin n klo 23) ruot­salaista Hub­botit-sar­jaa. Se on dys­toop­pinen tril­leri mil­laisek­si yhteiskun­ta muut­tuu kun on kehitet­ty ihmisen näköisiä robot­te­ja, “hub­bot­te­ja”.

    Sinä sar­jas­sa jotkut ihmiset har­ras­ta­vat jopa sek­siä hub­bot­tien kanssa, kun taas toiset pitävät sitä iljettävänä.

  8. Catili­na:
    Se mitä tulee tapah­tu­maan, on se, että tuo 20% eli­it­ti suos­tuu elät­tämään nuo 80% ehdol­la, että nämä ovat hil­jaa siel­lä slummeissaan. 

    Kurt Von­negut: “Sähköpi­ano”, 1952/1981.

  9. Mie­lenki­itoinen kir­joi­tus siinä mielessä että tässä hapuil­laan tule­vaisu­u­den ratkaisu­ja myös suomes­sa. Pari huomionar­voista kommenttia

    1- mik­si ihmeessä tavaroiden tuotan­to siir­ty­isi Kiinas­ta takaisin vaik­ka suomeen automaa­tion kehit­tyessä? Tätä aja­tus­ta on vaikea seu­ra­ta. Jos markki­nat ovat kiinas­sa niin eikö sil­loin tuotan­tokin ole siellä

    2- nykyi­nen vero­tus estää palveluy­hteiskun­nan kehi­tyk­sen. Tämä on oikea havain­to. Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, mil­loin tämä havain­to alkaa siir­tyä poli­it­tisik­si ratkaisuik­si. Jenkkilän tie on mei­dän tiemme.

    1. 1- mik­si ihmeessä tavaroiden tuotan­to siir­ty­isi Kiinas­ta takaisin vaik­ka suomeen automaa­tion kehit­tyessä? Tätä aja­tus­ta on vaikea seu­ra­ta. Jos markki­nat ovat kiinas­sa niin eikö sil­loin tuotan­tokin ole siellä.

      Kiinaa palvel­e­va tuotan­to pysyy tietysti Kiinas­sa, mut­ta Euroop­paa palvel­e­va siir­tyy takaisin, kos­ka kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat palkko­ja suuremmat.

  10. “Työt muut­tuvat mie­lenki­in­toisem­mik­si ja vivahteikkaam­mik­si, mut­ta samal­la vaa­ti­vam­mik­si. Tavaroiden valmis­tus työl­listää yhä vähem­män suorit­ta­van työn tek­i­jöitä, mut­ta sitä enem­män väkeä tuot­tei­den suun­nit­telus­sa. Äly-puhe­lin on tästä hyvä esimerk­ki. Valmis­tus on niin automa­ti­soitua, että se mak­saa vain muu­ta­man euron. Pääosa kus­tan­nuk­sista koos­t­uu uusien mallien suunnittelusta.”

    Kyl­lää se lop­puu se suun­nit­te­lu­työkin. Jos töis­sä on enää 10 % maail­man väestöstä ja lop­ut ovat siir­tyneet keräi­ly­talouteen ja/tai metsätykseen/kalastukseen eli rahat­alouden ulkopuolelle.

    Sil­loin on myös ratkaista­va ongel­ma, mis­tä löytää asi­akkaat, jot­ka osta­vat noi­ta tuotteita ?

    Jos tuot­teet jäävät suun­nit­telu­as­teelle niin noiden suun­nit­telijoidenkin on siir­ryt­tävä keräilytalouteen.

    Tai on kehitet­tävä kuluttajarobotti

  11. Auto on 100 vuot­ta van­ha keksin­tö, jota myyn­timiehet ovat myyneet samal­la illu­u­si­ol­la samat 100 vuot­ta: autoil­i­ja hevosvoim­i­neen yksin keskel­lä ei mitään. Eli huikea tilaus uudelle inno­vaa­ti­olle, joka tulee het­kessä muut­ta­maan rak­en­tei­ta rajusti. Fak­ta kun on, että auto on 10 ker­taa tehot­tomampi kaupunki­ti­lan käyt­täjä kuin polkupyörä. Siitä väliltä täy­tyy löy­tyä muu­takin kuin mopo.

    Aivan vas­taa­va muu­tos piilee lep­pois­tamises­sa. Kun yhteiskun­taa ale­taan kehit­tämään jatku­van talouskasvun tavoit­teen sijaan lep­pois­tamisen peri­aat­teil­la, on muu­tos aivan yhtä kään­teen­tekevä. Lep­poinen elämä on tule­vaisu­udessa ylivoimainen konsepti.

    Kumpaakaan näistä inno­vaa­tioista ei tul­la kek­simään Suomes­sa, mut­ta ne kopi­oidaan aikanaan jälk­i­ju­nas­sa muil­ta. Parem­pi toki myöhään kuin ei milloinkaan.

  12. Mitä pienem­män osan palkka­sum­ma nap­paa BKT:sta, sitä suurem­pi tarve olisi saa­da siir­ret­tyä vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä pääo­man tuo­ton verot­tamiseen. Nykyisel­lään se on aika han­kalaa, kun pääo­maa on help­po siir­rel­lä pitkin pal­loa mata­lampi­en vero­pros­ent­tien perässä.

    Kulu­tusverotkaan eivät oikeas­t­aan auta, kos­ka omis­ta­va por­ras ei kulu­ta läh­eskään samas­sa suh­teessa enem­män, kuin mitä tienaa.

  13. Rahas­ta ei maini­ta mitään. 

    Jos pääo­man saa­ma osu­us bkt:stä kas­vaa työvoiman kus­tan­nuk­sel­la jatku­vasti, eikö ole loogista että uusista palvelu­am­mateista tulee köy­hälistön ammat­te­ja? Jos kokon­ais­palkka­sum­ma piene­nee, paito­jen pesi­jälle jää vielä paljon vähem­män jos aivokirur­gin palk­ka nykyis­es­tä nousee. 

    Ain­oa tapa jol­la tämän voisi muut­taa, on tulon­si­ir­rot pääo­mas­ta työvoimaan. Tätä on vaikea toteut­taa kansal­lisel­la tasol­la verokil­pailun takia.

    1. Oikein hyvä tapa lisätä pääo­mat­u­lo­jen osu­ut­ta vero­tuk­ses­sa on nos­taa arvon­lisäveroa. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta, palkkaveroa vain palkoista.

  14. Oike­as­sa­han Osmo taas on. Vihrei­den, kuten koko hal­li­tuk­sen suuri huoli on työvoiman riit­tävyys. Akti­ivista työsken­te­lyä pitää jatkaa alus­ta keskeltä ja lopus­ta, jot­ta työvoima ei lop­puisi kesken. Se on Suomen suurin muu­tostarve, jon­ka pikainen toteut­ta­mi­nen pelas­taa Suomen talouden. Suomeen pitää tuo­da hirveästi ulko­maisia työn­tek­i­jöitä, jot­ta työvoima ei lopu kesken. Iki­aikaiset kirkol­liset juh­lapy­hät pitää siirtää viikon­va­i­h­teeseen, kos­ka täten ihmisille tulee enem­män aikaa tehdä töitä.

    Kun esitetään kysymys siitä, mitä työvoima tekee, kun robot­it tekevät työt, niin vakio­vas­taus hal­li­tus­rin­ta­mal­ta on, että työvoima siir­tyy tekemään robot­te­ja, kos­ka kaik­ki muu tekemisen tarve pienenee. ???????????

    Ilman korkeaa koulu­tus­ta mut­ta maalaisjärkises­ti ajatellen oikea kehi­tys olisi jo vuosia ollut työa­jan lyhen­tämi­nen kaik­il­ta. Tietysti siitä olisi seu­ran­nut tuotan­non lasku. Mut­ta pienen­tynyt tuotan­to olisi oikein jaet­tuna riit­tänyt hyvin kohtu­ulliseen elin­ta­soon. paljonkin korkeam­paan elin­ta­soon kuin parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Ja laske­neen elin­ta­son korvikkeek­si suo­ma­lais­ten elämisen taso olisi nous­sut valtavasti.

    Voidaan tietysti väit­tää, etteivät suo­ma­laiset olisi suos­tuneet elin­ta­son laskemiseen. Medi­al­la on kuitenkin hirveä val­ta ihmis­ten mieli­in. Koh­ta alkaa vaa­likam­pan­join­ti. Sen seu­rauk­se­na nykyi­nen saam­a­ton Suomen lamaan ajanut hal­li­tus pestään kansan mielis­sä putipuh­taak­si tehokkaasti toim­i­neek­si aina Suomen paras­ta ajateleek­si hal­li­tuk­sek­si. Ja tule­vis­sa vaaleis­sa kansa uno­htaa suurelta osin nykyisen hal­li­tuk­sen kyvyt­tömyy­den ja äänestää samat kor­rup­toituneet puolueet uudelleen val­taan. Jos media onnis­tuu täl­laises­sa mus­tan valkeak­si pesus­sa, ei elin­ta­son kor­vaami­nen elämisen tasol­la olisi mitenkään vaikeaa medialle-

  15. Monipuo­li­nen debat­toi­ja Ari Ojapel­to http://ariojapelto.blogspot.fi/ ♠on jo kym­meniä vuosia sit­ten nos­tanut esi­in epäko­hdan, että ihmistyöstä mak­se­taan kovat verot oheisku­luineen yms mut­ta ei sil­loin kun työt teetetään robot­eil­la. Muis­tan itsekin miten vielä työelämässä ollessani mietimme joka ker­ta kun tarvit­simme uusia työn­tek­i­jöitä voisiko työn tehdä tietokoneel­la tai robot­eil­la. Niil­lä ei ole maanan­tai-pois­saolo­ja eikä jokavuo­tisia palkanko­ro­tuk­sia eivätkä ne lakkoilekaan eli aika tekee työtä niiden puoles­ta ihmistyötä vas­taan. Lisään­tyvä uusi ihmistyö liit­tyykin paljolti tuol­laiseen automatisointiin.

  16. Kun kaivoon pudon­neelle annetaan tika­pu­ut, niin suurin osa kiipeää kaivos­ta omin voimin ylös.
    Käytännössä:
    ‑Henkilöko­htainen konkurssi, pankit pitäköön luot­to­tap­pi­oina riskinsä.
    ‑Yksi­ty­ishenkilöi­den väli­nen kau­pankäyn­ti vapaak­si, eli har­maat­alous lail­lisek­si. Henkilöi­den väliselle rahan­si­ir­rolle ja käteisen nos­tamiselle jokusen pros­entin vero. Ihmiset luo­vat ruo­hon­ju­u­ri­ta­son taloudel­lisen ja sosi­aalisen tur­vaverkos­ton­sa uudelleen silmän­räpäyk­sessä ilman byrokra­t­ian sank­tioiden pelkoa. Tämän on se kansalais­ten yrit­tämisen perusk­oulu, jos­ta nousee uudet yritykset.
    ‑Alivuokralaisu­us verot­tomak­si, lop­puu asun­top­u­la ja hin­nat laskevat.

    Islanti näyt­ti, että “talousvi­i­saiden” teo­ri­at on hyvä välil­lä heit­tää kaatik­selle. Ne “sopi­vat” talous­teo­ri­at val­i­taan aina poliittisesti.…

    Van­hus­ten­hoito:
    ‑Tämä taitaa olla tule­vaisu­us: Robot suit HAL
    http://www.youtube.com/watch?v=2Ysb-Oko3Bg

  17. Jos halu­aa var­man duu­nar­i­ammatin, kan­nat­taa koulut­tau­tua rakennusalalle.

    http://www.youtube.com/watch?v=W18Z3UnnS_0#t=51

    En minä kek­si yksinker­taista suorit­ta­van työn alaa joka olisi täysin huo­let­ta turvassa. 

    Monis­sa kauhuku­vis­sa tule­vaisu­udessa 20 pros­ent­tia ihmi­sistä työsken­telee huip­pusaamista vaa­tivil­la aloil­la ja lop­ut 80 pros­ent­tia on hyödyt­tömiä. Ihan näin ei käy, mut­ta vaka­va epä­tas­apaino työ­markki­noil­la on edessä, kun huip­pukyvy­istä on pulaa ja suorit­ta­van työn tek­i­jöitä on tar­jol­la liiaksikin.

    Min­un mielestäni tuo epä­tas­apaino on real­is­mia jo tänä päivänä, ja se pitäisi ottaa vakavasti välit­tömästi. Korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­nan lisäämi­nen kaikin mah­dol­lisin keinoin, kuten opiskelu­aiko­jen lyhen­tämi­nen, työssä viihtymi­nen, eläkeiän nos­to ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan opiskelu­paikko­jen lisäämi­nen on erit­täin tärkeää. samaan aikaan pitää miet­tiä miten saadaan mata­lan tuot­tavu­u­den työn kysyn­tä nousu­un ja/tai tar­jon­ta hal­li­tusti alas samaan aikaan kun ihmiset pysyvät tyy­tyväis­inä. Ongel­ma on kaikkea muu­ta kuin helppo.

    1. Raken­nusten VALMISTAMINEN siirt­gyy suurelta osin tehtaisi­in ja siis siis­tik­si sisä­työk­si, mut­ta kor­jaami­nen työl­listää pitkään.

  18. Ter­ve,

    Tietysti noin tulee asia eten­e­maan. Ei ole mitaan jarkea teh­da 40 h työvi­ikkoa, kun sen saman tuotan­non voi hoitaa koneel­lis­es­tikin. Jokin aika tietysti kuluu asian sisais­tamiseen. Meille 40–60 v. asia on tietysti vaikea, mut­ta mei­ta nuorem­mille ei. Tata­han on koko ajan tavoitel­tu siita lah­tien kun jonkin sortin koneel­lis­t­a­mi­nen alkoi jo noin 200 v. sitten.

    Mut­ta aina loy­tyy vas­tus­ta­jia. Nyky-Suomes­sa jostain syys­ta Perus­Suo­ma­laisia. Aja­tus siita etta ela­maa voisi elaa ilman savupiippu‑, turve- tai kaivosty­ota on heille jotenkin mah­do­ton. Naille ajatuk­sille viela nau­re­taan sit­ten myohemmin.

    Mut­ta antaa niiden teh­da sel­l­ua, polt­to­turvet­ta ja kuparirikastet­ta viela parikym­men­ta vuotta.

    t. Mikko

  19. Jos eläisimme suun­nitel­mat­aloudessa, tehtaas­ta vapau­tu­vat työn­tek­i­jät voisi marssit­taa van­hainkoti­in van­huk­sia palvele­maan. Tuotan­to pysy­isi ennal­laan, joten kaikille riit­täisi edelleen leipää suuhun. Ja van­hainkodeis­sa olot paranisivat.

    Markki­nataoudessa tämä muu­tos vaatii rahavir­to­jen uudelleen­su­un­nit­telua, sil­lä maid­en, talouden alo­jen ja yksilöi­den väliset kil­pailu­asetel­mat muuttuvat.

    Parati­isi on siis yhden vero­tus­ta koske­van inno­vaa­tion päässä. 

    Aivan. Hyvä tiivistys. Se että suuri osa mate­ri­aalis­es­ta tuotan­nos­ta siir­tyy pienem­män ihmisjoukon harteille aiheut­taa vähän ongelmia (ovat markki­na­t­alouden lakien mukaan rahan­jaos­sa turhankin vahvoil­la). Mut­ta toisaal­ta tavaroiden hin­natkin putoa­vat, kun niiden tuot­tamiseen ei tarvi­ta entistä määrää ihm­si­työvoimaa. Ongel­ma on kyl­lä hyvinkin ratkaistavis­sa, vaik­ka lop­putu­lok­se­na ole­va tulon­jakoy­htälö poikkeaakin nykyis­es­tä, ja vaatii sik­si vähän totuttelua.

  20. Jul­min asia automaa­tios­sa on ihmis­ten jakau­tu­mi­nen. Kun työn­tek­i­jöistä on yli­tar­jon­taa, tulee suurek­si tek­i­jäk­si työ­markki­noil­la sekun­daariset omi­naisu­udet, mm. ulkonäkö. Olisiko aika dystopi­aa, jos pärstän perus­teel­la ihmiset pää­ty­i­sivät töi­hin tai työt­tömik­si? Perin­nölli­nen eri­ar­voisu­us on val­ta­van paljon suurem­paa kuin perinnöt.

    Olisi kehitet­tävä myös vai­h­toe­htoisia elämän­muo­to­ja. Sos­sun mas­seil­la olisi hyväksyt­tävää elää, jos esim. olisi kelvol­lisia sosi­aal­isia virikkeitä. Jos kyvyt eivät riitä työl­listymiseen, niin mitä sel­l­aiselle ihmiselle pitäisi sit­ten tehdä?

  21. Puus­ta todel­lakin pitäisi tehdä vaat­tei­ta ja monia muitakin tuot­tei­ta, mut­ta puun polton voimakas kas­vat­ta­mi­nen estää met­sien monipuolista käyttöä. 

    Ener­giakäytön vuok­si puun hin­ta tulee ensi vuosikymmenel­lä nouse­maan Suomes­sakin niin korkealle, ettei tääl­lä ole kil­pailukyky­istä tehdä edes biopolt­toainei­ta. Niiden valmis­tus menee Brasil­i­aan ja siel­lä sademet­sien hakku­ut kasvavat.

    Kepu­laiset julis­ta­vat puun ilosanomaa tietäen, että met­sän­o­mis­ta­jat saa­vat met­sähak­keen ener­giakäytöstä entistä suurem­mat tulot. 

    Suomes­sa kan­nat­taisi turpeen käyt­tö pitää nykyisel­lä tasol­la, jot­ta met­sähak­keen hin­ta pysy­isi kuris­sa ja tänne muo­dos­tu­isi edulli­nen ympäristö investoi­da puun uusi­in käyttömuotoihin.

  22. Robot­ti­au­to­jen tulo nos­taa kesämökkien hin­to­ja Savos­sa. Autoilu valitet­tavasti lisään­tyy, kun ajon aikana voi keskit­tyä mui­hin juttuihin. 

    Ja kun ensisi­jais­es­ti eli­itin elin­ta­so nousee robot­tien ansios­ta, niin yksi­ty­is­ten lentokonei­den ja muiden iso­jen lelu­jen käyt­tö kas­vaa. Samal­la elin­ta­so­erot muo­dos­tu­vat huimiksi.

    Kun siihen vielä lisätään Aasian ja muiden kehit­tyvien maid­en kasvu, niin mei­dän ongel­mat lisään­tyvät robot­tien myötä huimasti.

  23. Voisiko Osmon viestin tiivistää näin: Ihmiselämän tarkoi­tus ja ihmisen oikeus on oleskel­la ja lisään­tyä. Tai tarkem­min: oleskel­la läm­mite­tyssä betonikuu­tios­sa sähkölam­pun val­os­sa Viihty­isässä Osas­sa Helsinkiä ja lisään­tyä. Näi­den oikeuk­sien rajoit­ta­mi­nen miltään osin ja yhtään mis­tään syys­tä on väärin. Ja maail­man­laa­juis­es­ti kat­soen nimeno­maan rasis­tisel­la taval­la väärin. 

    Sydee­mis­sä on vika kuitenkin: ihmiset koke­vat, etteivät ne saa oleskelus­ta ja lisään­tymis­es­tä riit­tävästi arvos­tus­ta. Arvos­tuk­sia eli arvo­ja mitataan eri­laisil­la rahayk­siköil­lä. Nämä arvot vain tah­to­vat kasaan­tua johonkin sala­jem­maan, jos­ta niitä ei päästä hel­posti jaka­maan niitä kaipaaville. 

    Arvot ja arvos­tuk­set luo­daan nykyään tekemäl­lä raakaa ihmistyötä, mikä on ilmeisen väärin. Vai­h­toe­htona on uudet vir­tu­aaliar­vot, jois­sa koneet tekevät kaiken työn. Tosin esimerkik­si Bit­coinien luomi­nen vaatii aika hitosti sähköen­er­giaa. Olisi parem­pi, että meil­lä olisi ener­giava­paa vir­tu­aaliar­vo: Green­coin.

    Green­coinin arvo määrät­täisin maail­man vihrei­den puoluei­den keskuskomite­as­sa ja niitä louhit­taisi­in aina niin paljon, ettei kukaan tun­tisi jäävän­sä ill­man. Niitä voisi jokainen vapaasti hakea sopi­vasti kat­so­mansa määrän keskuskomitean web­bi­sivul­ta ja tal­len­taa Greencoin-tililleen. 

    Keinot­telun vält­tämisek­si keskuskomitea määräisi kiin­teän Green­coin-hin­nan kaikille hyödykkeille. Mikäli joku ei suos­tu­isi myymään työn­sä tuot­tei­ta Green­coin-hin­nal­la, siltä kiel­let­täisi­in oikeus tehdä työtä. Näin arvos­tus­ta ja työtä
    riit­täisi jokaiselle.

  24. “Puus­sa on kaikkea sitä mitä on öljyssä, joten puus­ta voi peri­aat­teessa tehdä mitä hyvän­sä – esimerkik­si kankaita. ”

    Jaa, nytkö mei­dän sit­ten pitääkin alkaa oikein innovoimaan, että voidaan alkaa tuottamaan…bulkkia? Min­un on hyvin vaikea­ta nähdä, miten kan­gas on vähem­män bulkki­tuote kuin vaikka­pa paperi taik­ka teräs. Ilmeis­es­ti bulkinkin tulee vain olla oikean­laista bulkkia, niin se ei olekaan men­nyt­tä maail­maa, vaan tulevaisuutta.

  25. Kiinan tuotan­no­lista etua ei selitä pelkästään vain hal­vat palkat, vaan tiet­ty­jen tuotan­totek­i­jöi­den todel­la pitkälle viety maanti­eteelli­nen keskit­tämi­nen. Tämä on kil­pailue­tu­na tärkeämpi. Lain­aus hil­jat­tais­es­ta Applea käsit­televästä New York Timesin artikke­lista, jon­ka joskus bon­gasin Krug­manin blogista:

    “The entire sup­ply chain is in Chi­na now,” said anoth­er for­mer high-rank­ing Apple exec­u­tive. “You need a thou­sand rub­ber gas­kets? That’s the fac­to­ry next door. You need a mil­lion screws? That fac­to­ry is a block away. You need that screw made a lit­tle bit dif­fer­ent? It will take three hours.”

    Toki robo­t­i­saa­tio ja 3D print­ter­it jne tätä tulee haas­ta­maan, mut­ta ei ehkä niin ryminäl­lä kun mitä on annet­tu ymmärtää.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikein hyvä tapa lisätä pääo­mat­u­lo­jen osu­ut­ta vero­tuk­ses­sa on nos­taa arvon­lisäveroa. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta, palkkaveroa vain palkoista.

    Ja arvon­lisäveron saa vähen­tää, joten net­to­vaiku­tus yri­tyk­selle on minimaalinen.
    ALVia ei mak­se­ta ‘palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta’, vaan hyödykkeistä (joi­hin ko. erät toki sisäl­tyvät, kuten myös palkat).

    1. Ja arvon­lisäveron saa vähen­tää, joten net­to­vaiku­tus yri­tyk­selle on minimaalinen.
      ALVia ei mak­se­ta ‘palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta’, vaan hyödykkeistä (joi­hin ko. erät toki sisäl­tyvät, kuten myös palkat).

      Jos meil­lä olisi yhtäläi­nen arvon­lisäverokan­ta, yri­tyk­sen arvon­lisäveropo­h­ja olisi ident­tis­es­ti palkat + korot + voit­to. Erisu­uriset arvon­lisäverokan­nat tuo­vat tähän vähän epä­tarkku­ut­ta, mut­ta osa­puilleen se on näin. SWillä, että arvon­lisäveron saa vähen­tää yri­tysvero­tuk­ses­ta (20 %) ei nyt ole tähän suur­ta vaikutusta.

  27. Googlen auto­han on kuin suo­raan “Alas auton pakko­val­ta” ‑kir­jan visoista.
    Mille väylille täl­lainen kul­jetin sit­ten päästetään? Bussikaistoille?

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusten VALMISTAMINEN siirt­gyy suurelta osin tehtaisi­in ja siis siis­tik­si sisä­työk­si, mut­ta kor­jaami­nen työl­listää pitkään.

    Ellei sit­ten tuo robo­t­i­soin­ti tee raken­nusten valmis­tamis­es­ta niin hal­paa, ettei kan­na­ta enää kor­ja­ta. Onko kylp­päri remon­tin tarpeessa? Ei muu­takuin van­ha kylp­päri rekan perässä kaatopaikalle ja uusi kylp­pä­ri­mod­u­uli tilalle.

    Tässä vielä video yhdestä näkökul­mas­ta rak­en­tamisen tule­vaisu­u­teen: http://www.youtube.com/watch?v=ehnzfGP6sq4

  29. Nyt on työvoimas­ta noin 10% ilman työtä. Kuvitel­laan, että tuo osu­us nousee 80%:iin. Mitä ihmettä he tekevät? Leipää ja sirkushu­ve­jako? Toiv­ot­tavasti ei.

  30. Täl­laisia sinän­sä hyödyl­lisiä tule­vaisu­usvi­sioi­ta vaivaa ceteris paribus ‑ajat­telu, jos­sa vain yksi asia muut­tuu ker­ral­laan. Toisaal­ta taustal­ta huokuu myös voimakas kehi­ty­susko, joka perus­teet voivat olla par’aikaa muren­e­mas­sa. Tässä se yksit­täi­nen muu­tos, jota tarkastel­laan on työn ja pääo­man suhde. Oikeasti maail­mas­sa muut­tuu moni asia samaan aikaan ja haastei­ta on rutkasti. Rahoi­tus­markki­nat ovat pahasti rik­ki mm. finanssikri­isin jäljiltä ja niiden kor­jaami­nen kestää ehkä vuosikym­meniä? Pitkälti hal­van öljyn ja muun fos­si­ilisen ener­gian varaan raken­net­tua infraa, maat­alout­ta, kan­sain­välisiä toim­i­tus­ketju­ja, finanssi­jär­jestelmää, talouskasvua jne. ei ehkä pystytä pitämään yllä entiseen tapaan. Ilmas­ton­muu­tos saat­taa aiheut­taa suuria taloudel­lisia ja sosi­aal­isia ongelmia jo lähivu­osikym­meninä. Väestön ikään­tymi­nen län­si­mais­sa on ennen­näkemät­tömän nopeaa. Nykyisessä maail­mas­sa työn­jako on niin pitkälle erikois­tunut­ta, että olemme kukin asiantun­ti­joi­ta hyvin kapeal­la sek­to­ril­la jol­loin kokon­aisku­van hah­mot­ta­mi­nen käy vaikeak­si. Gen­er­al­is­teille, jot­ka osaisi­vat hah­mot­taa resurssip­u­lan (resurssien kallis­tu­mi­nen), ilmas­ton­muu­tok­sen ja monien muiden mega­tren­di­en yhteis­vaiku­tus­ta, on huu­ta­va tilaus niin poli­ti­ikas­sa kuin yritysmaailmassakin.

  31. Minus­ta tämä poli­itikko­jen yhtäkki­nen heräämi­nen automaa­tion yhteiskun­nal­lisi­in vaiku­tuk­si­in on vähän koomista. Automa­ti­soi­tu­mi­nen on kuitenkin jatkunut jo aika kauan. Poli­itikotkin ovat lau­maeläim­iä, kaikil­la on sama puheenai­he samaan aikaan. Äsken se oli talous, nyt se on automa­ti­saa­tio. Kum­mas­takin aiheesta ollaan yhtä pihal­la, vaik­ka asiantun­ti­ju­ut­ta blogikir­joituk­sis­sa yritetäänkin aina kovasti vakuutella.

    Soin­in­vaar­al­la on suurten ikälu­okkien käsi­tys työn luon­teesta. Se on muo­vau­tunut hyv­in­voin­ti­val­tion suu­ri­na vuosi­na, jol­loin Suo­mi on elänyt lihavia vuosia. On ollut varaa koulut­taa. Soin­in­vaaran ja koko ikälu­okkansa ainainen vas­taus työt­tömyy­den lisään­tymiseen on koulut­tau­tu­mi­nen. Ongel­mat ratkea­vat kun kaikil­la on korkeakoulututkinto.

    Suurten ikälu­okkien mielis­sä työt jakau­tu­vat suorit­tavi­in töi­hin ja korkeaa osaamista vaa­tivi­in töi­hin. Korkeaa osaamista vaa­ti­vat työt eivät Soin­in­vaaran mukaan ole katoa­mas­sa, vaan duu­nar­i­ammatit. Kuitenkin juuri aivokirur­gia kan­nat­taa jät­tää robot­tien hoidet­tavak­si. Siinä työssä kun virheet kan­nat­taa min­i­moi­da. Putkimies­ro­bot­ti taas ei olisi kovin järkevä tuote, ihmi­nen hoitaa saman työn paljon halvem­mal­la. Tätä ei Suomes­sa halu­ta myön­tää, vaan itsepin­tais­es­ti koulute­taan vuosikymmen­estä toiseen mais­tere­i­ta. Soin­in­vaaran mainit­semia tuote­su­un­nit­telijoitakin on kortis­tossa pil­vin pimein. Ylik­oulut­ta­mi­nen syn­nyt­tää aika paljon syr­jäy­tymistä sekin, vaik­ka Arka­di­an­mäeltä sitä on vaikea nähdä.

    Automaa­tio val­taa alaa, kos­ka se on pääo­man etu­jen mukaista. Kun työn ain­oa tarkoi­tus on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, kaik­ki keinot ote­taan käyt­töön. Ihmi­nen on sivu­seik­ka. Ihmette­len miten kauan voimme vielä rak­en­taa yhteiskun­taa täl­laisen luon­teeltaan eri­ar­vois­ta­van järjestyk­sen mukaan. Jos pian ei siir­ry­tä työn verot­tamis­es­ta pääo­man verot­tamiseen, automaa­tion hyödyt kasautu­vat hyvin har­voille. Syn­tyvää kier­ret­tä on mah­do­ton­ta katkaista.

    Toisaal­ta automaa­tion aiheut­ta­ma “suuri mur­ros” saat­taa jäädä toteu­tu­mat­ta, kos­ka jatku­vasti nou­se­va ener­gian hin­ta vie koneis­tu­miselta edel­ly­tyk­siä. Teknolo­gia luo aina enem­män ongelmia kuin se ratkaisee. Tämä tun­tuu ole­van useim­mille vihreillekin vielä jotenkin vaikeasti hah­motet­ta­va kokon­aisu­us, vaik­ka lie­nee hitaim­millekin jo selvää että ilmas­ton­muu­tok­sen per­im­mäiset syyt ovat lääketi­eteen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­ma väestönkasvu ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­ma luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen kasvu.

  32. “Puuvil­lapel­lot pitäisi ohja­ta ruuan tuotan­toon ja met­sät vaate­te­ol­lisu­u­den raaka-aineiksi.”

    Näinkin voi käy­dä, mut­ta maail­mas­sa on aika hur­jan paljon halvem­paa ja nopeam­min kas­vavaa puu­ta, kuin meil­lä on.

    Toden­näköisim­min tulemme näkemään jonkin geen­i­ma­nip­u­loidun puu­la­jik­keen, joka tuot­taa sel­l­aista raa­ka-ainet­ta kuin mitä halu­taan ja päivän­tasaa­jan puu­plan­taa­seil­la. Mah­dol­lisim­man paljon, mah­dol­lisim­man nopeasti.

    Vaate­te­ol­lisu­udessa taval­laan kitey­tyy nykya­jan ker­taku­lu­tusy­hteiskun­ta. Rät­te­jä oste­taan huvikseen arki­ahdis­tuk­sen lieven­tämisek­si, eikä ne kestä käyttöä.

    Vaate­te­ol­lisu­us on äärim­milleen kil­pail­tu teol­lisu­u­de­nala, kos­ka hooäm­mälle pitää saa­da rät­ti räkki­in 9,95 euroon.

    On aivan turha kuvitel­lakaan, että Suomen yksi­ty­is­met­sil­lä olisi kil­pailukykyä näil­lä markkinoilla.

    Maail­mas­sa on jo nyt yli kolmekym­men­tä yri­tys­tä, jot­ka ovat näil­lä markki­noil­la. Suomes­sa on yksi sel­l­ute­hdas näil­lä markki­noil­la ja seu­raavas­ta ei ole tietoakaan.

    Sen lisäk­si tässä on vielä se, että avo­maav­il­je­ly tulee vähen­emään voimakkaasti täl­lä vuo­sisadal­la kasvi­huonevil­je­lyn kehit­tyessä ja geen­i­ma­nip­u­laa­tion levitessä.

    Tois­taisek­si pel­tomaa-ala kas­vaa, mut­ta se tulee kään­tymään lasku­un, kun GMO sal­li­taan kaikkialla.

    ********

    Automaa­tio, ener­giate­hokku­us, geen­i­ma­nip­u­laa­tio, kasvi­huonevil­je­ly ja uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet kulke­vat käsi kädessä. 

    Geen­i­ma­nip­u­laa­tio voi nos­taa ole­mas­saole­vien pel­to­jen satoa huo­mat­tavasti. Enkä usko, että menee edes vuosikym­men­tä, että GMO lajik­keet val­taa­vat pel­lot. Kyse on enää lähin­nä lainsäädännöstä.

    Esimerkik­si Suomes­sa tehdyis­sä ilmakas­va­tuskokeis­sa mm. perunan sato kohosi useil­la kym­me­nil­lä prosenteilla.

    Kasvi­huonevil­jelyssä voidaan saavut­taa tilanne, jos­sa mm. tor­jun­ta-ainei­ta ei tarvitse käyttää.

    Esimerkik­si Alger­ian kaltainen val­tio, jol­la on läh­es rajoit­ta­mat­tomasti aurinkoen­er­giaa käytössään, voisi käyt­tää sitä mm. suolan pois­toon merivedestä ja johtaa sitä aavikon plan­taa­seille ja kasvi­huoneille. Tilaa näille on valtavasti.

    Toisaal­ta, jos kehitetään suo­laa kestävä vil­jala­jike, niin sil­loin jää tehtäväk­si lähin­nä suolan pois­t­a­mi­nen viljelmiltä.

    Afrik­ka omaakin tämän vuo­sisadan kehi­tyk­sen kannal­ta ehkä ne suurim­mat yllätystekijät.

    Pitää muis­taa, että myös nyt ylikan­soite­tut val­tiot van­henevat. Suuret ikälu­okat kuol­e­vat niis­säkin pois ja kehi­tys vähen­tää tarvet­ta syn­nyt­tää val­tavasti lapsia.

    Mikäli poli­it­ti­nen tilanne Afrikas­sa tasoit­tuu, niin Afrikas­ta tulee hyvin voimakas pelaa­ja kan­sain­väliseen kil­pailu­un. Mil­jar­di ihmistä, val­tavasti aurinkoen­er­giaa, luon­non­va­ro­ja ja sijain­ti maail­man keskiössä.

    **********

    Suomel­la EI ole sel­l­aisia har­tioi­ta, joil­la “bulk­ki raa­ka-aine­markki­noil­la” pärjättäisiin.

    Sen sijaan Suomen kan­nat­taa pyrk­iä erikois­tu­maan korkean teknolo­gian aloille ja huole­htia vähem­män koulute­tut eläkkeelle.

    Nyt viisikymp­pisenä eläk­keelle jäävät ovat saa­neet koulu­tuk­sen, joka on aut­ta­mat­tomasti van­hen­tunut nykyises­sa maail­mas­sa. Jot­ta Suomes­sa ei nähdä Ukrainan kaltaisia tapah­tu­mia, niin täy­tyy kyetä huole­hti­maan, että heille tar­jo­taan hyvä loppuelämä.

    Jokainen var­masti näitte miten Ukrainas­sa oli kadul­la ihan taval­lisia ihmisiä, nuorista van­hoi­hin. Työt­tömyys ja köy­hyys, kor­rup­tion ohel­la, ajoi­vat hei­dät kadulle. Ja toki he ovat edelleenkin siellä.

    Meille kaikille ei todel­lakaan tule ole­maan tarvet­ta työ­markki­noil­la. Tämä on erit­täin olen­nainen asia, sil­lä sosi­aa­li­nen kehi­tys ei pysy tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen perässä. 

    On aivan hul­lua kuvitel­la, että esi­te­ol­lisen ja teol­lisen aikakau­den sosi­aaliset rak­en­teet toimi­si­vat jälki­te­ol­lisel­la aikakaudella!!!

    Suomen täy­tyy kyetä kehit­tämään yhteiskun­taa sel­l­aisek­si, että se kestää sen, että kaik­ki eivät ole töissä.

    *******

    San­o­taan, että maail­mas­sa on työt­tömiä 100–200 miljoon­aa. Tarkkaa lukua on mah­do­ton määrit­tää, eikä sil­lä edes ole merk­i­tys­tä. Yksinker­tais­es­ti heitä on val­ta­va määrä.

    Se mitä me nyt näemme eri val­tiois­sa, on vas­ta esi­makua tulevasta. 

    Jos työ­paikoista katoaa vaik­ka puo­let ja sit­ten tulee uusia työ­paikko­ja vaik­ka puo­let menete­ty­istä, niin puhutaan silti sadoista miljoon­ista uusista työttömistä.

    Jos val­tioil­la ei ole tar­jo­ta sosi­aal­i­tukia, niin ihmiset joko lähtevät sinne mis­sä niitä on tai ne lähtevät kaduille.

    Nyky­maail­mas­sa ihmisil­lä ei enää ole koti­tilo­ja, jonne pala­ta. Ja ne viimeisetkin aje­taan väkipakol­la pois. Ihmisil­lä täy­tyy olla palkkatyö tai sosi­aal­i­tu­ki, jot­ta he pär­jäävät. Jos kumpaakaan ei ole, alkaa väkivalta.

    Ara­bikevään yksi kip­inöistä oli nuoren miehen tekemä polt­toit­se­murha, joka sai alkun­sa, kun häneltä kiel­let­ti­in työn tekeminen.

  33. Sel­l­u­loosa, puus­ta tehtävät biopolt­toaineet ja kankaat ovat arvokkaampia kuin puun polt­to ener­gialaitosten kattiloissa.

  34. Myös ns. luo­vat alat saat­ta­vat joutua automa­ti­soin­nin ham­paisi­in. On jo ole­mas­sa algo­r­time­ja, jot­ka osaa­vat laa­tia esim. lyhy­itä ja yksinker­taisia urheilu-uutisia. Kään­tämi­nenkin automa­ti­soituu hil­jalleen, vaik­ka konekään­täjät tuot­ta­vatkin vielä tois­taisek­si pääsään­töis­es­ti lukukelvo­ton­ta tek­stiä tai erit­täin rankkaa edi­toin­tia vaa­ti­vaa tek­stiä. Voisi kuvitel­la, että myös eri­lai­sis­sa suun­nit­te­lutöis­sä ohjelmis­tot kehit­tyvät ja kykenevät hoita­maan ruti­inite­htäviä ihmistä tehokkaammin.

    Automa­ti­soin­nin ohel­la myös har­ras­tus­lu­on­teinen ilmaistyö ja niin san­ot­tu joukkois­t­a­mi­nen lisään­tynee ja voi viedä työpaikkoja. 

    Tähän yksi esimerk­ki media-alal­ta. Seiska-lehti on jo kai heti alus­ta asti hyö­dyn­tänyt ikään kuin joukkois­tamista ja ostanut kympil­lä tai par­il­la “amatöörire­port­te­rien” ottamia “paparazzi-kuvia”.

    Nyky­isin esim. Sanoman omis­tuk­ses­sa ole­va Metro-lehti tar­joaa sivus­tol­laan “luk­i­jare­port­terin työka­lut”. Toisin sanoen lehden luk­i­jat tuot­ta­vat käytän­nössä ilmaisek­si “sisältöä” ja voivat lada­ta sivus­tolle ottami­aan kuvia, kir­joit­taa uutisia ja kolumneja.

    Val­takun­nan huip­ul­la ja ulko­mail­la tapah­tu­vista asioista kir­joit­tavia toimit­ta­jia var­masti tarvi­taan jatkos­sakin. On kuitenkin help­po kuvitel­la, että ihmisiä lähel­lä ole­vien asioiden uuti­soin­ti ja vaikka­pa esim. eri­laiset elokuva‑, kir­ja- ja taidear­voste­lut oli­si­vat ilmaisek­si tai puoli-ilmaisek­si kir­joit­tavien amatöörien käsialaa.

    Toinen esimerk­ki. Muis­taak­seni Insta­gramin suomenkieli­nen sivus­to kään­net­ti­in ilmaistyönä sivus­ton käyt­täjien toimes­ta. Ilmeis­es­ti muitakin kieliv­er­sioi­ta on tehty samal­la tavalla.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­gas on pulkkia, mut­ta arvokkaam­paa kuin selluloosa.

    Suomes­sa oli maail­man­lu­okan kuitu­te­ol­lisu­us jo ennen sotia: Kuitu Oy. Sodan jäl­keen kaik­ki joudut­ti­in siirtämään uudelleen Valkeakoskelle: Säteri Oy. Kone Oy yrit­ti tehdä muu­ta­man vuo­den kan­sain­välistä liike­toim­intaa viskoosi­lan­gal­la kunnes möi tehtaan viisaasti val­ti­olle: Kemi­ra Oy. Val­tio ei kauan jak­sanut yrit­tää vaan viskoosi­te­ol­lisu­us myyti­in indone­sialaiselle kil­pail­i­jalle, joka ajoi tehtaan alas muu­ta­mas­sa vuodessa. Vielä piti huka­ta val­tion raho­ja, kun han­kit­ti­in val­tion tuel­la naf­tali­inis­sa ollut viskoosikuitute­hdas konkurssipesästä ja pyöritet­ti­in muu­ta­ma vuosi. Tulos: Avilon Oy ja yri­tys­sa­neer­aus. Yritet­ti­in tehdä palonkestävää lankaa lentokonei­den istu­imien kankaisi­in. Maail­man­markki­nahin­ta oli kuitenkin liian pieni. Nyt on rikki­hapot myy­ty Sak­saan ja Avilonin valmis­tus­menetelmiä kau­pataan Kiinaan.

    Jotenkin tulee aina mieleen Val­co, kun poli­itikko antaa ohjei­ta teol­lisu­u­den har­joit­tamis­es­ta. Mik­si muuten Kemi­jär­ven sel­l­ute­hdas lopetet­tin, kun siel­lä olisi voin­ut valmis­taa viskoosisel­lua? Ai niin Ode ehdot­ti kankai­ta: No oli­han meil­lä Finncrepe Helan­ca ja mah­ta­vat hiih­to­housut; vaan on rät­tibusi­ness ehkä maail­man vaikein­ta sesonkili­ike­toim­intaa. Suurin osa vaat­teista pää­tyy lop­ul­ta käyt­tämät­töminä ‘lump­puina’ Afrikkaan.

  36. Tätä talouden automa­ti­soi­tu­mis­pros­es­sia voidaan kat­soa kah­den ratkaista­van ongel­man kaut­ta: 1) talous- ja työl­lisyyspoli­ti­ikan kannal­ta ja 2) syr­jä­tymisen ehkäisyn ja sosi­aalipoli­ti­ikan kannalta.

    Ykkö­songel­ma on juuri sitä, mitä tässä Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa käsitel­lään eli kuin­ka saadaan työikäiset mas­sat kan­nat­tavi­in töi­hin. Mil­laisia kykyjä kansal­lisel­la ja globaalil­la työvoimal­la on ja mitä on mah­dol­lista voi­da oppia riit­tävän hyvin? Samal­la tulee ottaa huomioon, mil­laisia kykyjä koneil­la on täl­lä het­kel­lä ja lähi­t­ule­vaisu­udessa, jot­ta voidaan kar­toit­taa tule­vaisu­u­den osaamis­tarpei­ta. Luo­vat alatkaan eivät vält­tämät­tä ole ikuis­es­ti tur­vas­sa, sil­lä ideoin­ti, luovu­us, esteti­ik­ka ja suun­nit­telukin nou­dat­ta­vat tiet­tyjä sään­nön­mukaisuuk­sia, jot­ka ovat mallinnet­tavis­sa ja ainakin teo­ri­as­sa automatisoitavissa.

    Kakkosongel­ma on sit­ten tuo sosi­aalipoli­ti­ik­ka ja syr­jäy­tymisen ehkäisy. Tähän saak­ka koko ihmiskun­nan his­to­ri­an ajan on keskeis­es­ti määrit­tänyt tarve saa­da ihmi­nen tekemään työtä yhteisön tai yhteiskun­nan hyväk­si. Nyt tämä iki­aikainen par­a­dig­ma on muut­tumas­sa ja mas­sat ovat astu­mas­sa samaan ase­maan kuin aateliset feo­dal­is­min aikaan. Mitäpä, jos työtä ei vain riitä kaikille? Täl­löin yhteiskun­nan on määritet­tävä uusia roole­ja ja tapo­ja ihmis­mas­soille elää ja osal­lis­tua yhteiskun­taan kuin työ. Itse toivoisin, että ihmisen roolis­sa koros­tu­isi­vat tule­vaisu­udessa mm. tiede, sivistys, taide, käsi­työ, har­ras­tuk­set, ihmis­suh­teet, jär­jestö­toim­inta, poli­it­ti­nen toim­inta, sekä henk­i­nen ja fyysi­nen hyv­in­voin­ti. Jos ei ker­ta ole enää mah­dol­lista mas­soille olla taloudel­lis­es­ti tuot­tavia kansalaisia, niin olkoon mas­sat sit­ten hyviä, eet­tisiä, ter­veitä ja onnel­lisia kansalaisia.

  37. Pros­es­sorien kehi­tys on Mooren lain mukaan ekspo­nen­ti­aal­ista, on teknologi­nen kehi­tys yleis­es­ti sitä, joten rak­en­teelli­nen muu­tos vain kiihtyy.

    Automaa­tios­sa ei ole pelkästään kyse kus­tan­nuk­sista, mut­ta myös siitä ettei tarvitse enää olla tekemi­sis­sä han­kalien työn­tek­i­jöi­den kanssa.

  38. Raken­nuse­le­ment­te­jä ja esim. kylpy­huone-ele­ment­te­jä on jo toista vuosikym­men­tä raken­net­tu tehtais­sa. Ker­rostalo­ja on raken­net­tu jo vuosikaudet lähin­nä kasat­tavista valmis-ele­menteistä. Kuitenkin esim. omakoti­talois­sa pre-cutista paikan pääl­lä raken­nut­ta­mi­nen on edelleen halvem­paa kuin saman­laisen talon tilaami­nen talotehtaalta.

    Mitä rak­sa-alaan yleis­es­ti tulee, niin tässä kun olen raken­nushom­mia tehnyt ja teet­tänyt, niin havain­toni on se että on halvem­paa ja helpom­paa palkata kuukaudek­si suo­ma­lainen IT-alan diplo­mi insinööri, kuin ammat­tik­oulun käynyt osaa­va rakennustyöläinen. 

    Tai jos halu­an jalostet­tu­ja puu­tuot­tei­ta, esim. par­ket­tia, ovia tai lis­to­ja, löy­tyy paras hinta/laatu suhde byg­gmax­ista tai bauhau­sista, jos­ta saa niitä sak­salaisia tai jopa amerikkalaisia puu­tuot­tei­ta edullisemmin.

    Toki suo­ma­laisi­akin puu­tuot­tei­ta löy­tyy, yleen­sä vähin­tään tuplahin­taan ja mielu­um­min tilaa­mal­la viikko­ja etukäteen. 

    Automaat­tis­es­ti tuotet­tu­jen puukom­posi­it­ti-rak­en­tei­den luulisi ole­van tule­vaisu­u­den jut­tu­ja, mut­ta jostain syys­tä niidenkin tuotan­toa on wikipedi­an mukaan siir­ret­ty Suomes­ta Saksaan. 

    Sak­san 19% alv on vähän eri jut­tu kuin Suomen 24%, mon­eltakin kan­til­ta. En paljoa hur­raisi vero­jen ja alvien korkeaa tasoa.

    Suo­ma­lainen raken­nusala näyt­tää hyvin pieneltä ja hajanaiselta piper­ryk­seltä Suomen käytän­nössä sul­je­tu­il­la sisä­markki­noil­la, jois­sa on oman­laisen­sa pro­tek­tion­is­tiset raken­nus­määräyk­set. Mitä nyt venäjälle tehdään muu­tamia öky­talo­ja oli­garkeille. Tuoteke­hi­tys? Ilmeis­es­ti useim­mil­la fir­moil­la ei ole tuoteke­hi­tyk­seen murus­takaan niistä resurs­seista mitä Sak­sas­sa on. Tai Ruotsissa.

    Mis­sä ovat ne puu- ja raken­nusalan mullis­ta­vat Suo­ma­laiset inno­vaa­tiot? Mik­si esim. lvi-lait­teet ovat pitkälle ruot­salaisia, sak­salaisia tai aasialaisia?

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikein hyvä tapa lisätä pääo­mat­u­lo­jen osu­ut­ta vero­tuk­ses­sa on nos­taa arvon­lisäveroa. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta, palkkaveroa vain palkoista.

    Arvon­lisävero tap­paa taloudel­lista toim­intaa nykyisel­lä tasolla.
    Mak­su­ta­pah­tu­mat Suomes­sa on jotakin 4589 mil­jardin luokkaa (2012), siitä var­maan suuri osa kasinopelaamista ja osa har­maa­ta tai mus­taa rikol­lista rahaa.
    http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/ … ss_fi.aspx

    Val­tion vero­tu­lot ovat noin 46 mil­jar­dia. Automaat­ti­nen ja anonyy­mi pros­entin rahali­iken­n­evero suo­raan pankista val­tion kas­saan tuot­taisi tuon nykyisen verotulon.
    Ajatelka­a­pa sitä. Ja vieläpä ilman minkään­laista verovalvon­taa. Verovi­ras­tot voisi lakkaut­taa, ei veroil­moituk­sia, ei kir­jan­pitoa — ainakaan vira­nomaisia varten, ei har­maa­ta talout­ta — kaik­ki raha tulisi verotettua.

    Tähän olisi ehkä hyvä liit­tää työt­tömyys­tur­van suu­ru­inen kansalaisosinko ja räjäyt­tää kyylämätön ruo­hon­ju­urikap­i­tal­is­mi kasvu­un. Voisin tämän takia suos­tua jopa 2% maksuliikenneveroon.….

    Jos edel­lä ole­va on liian radikaalia, niin kah­den promillen verol­la katet­taisi­in koko 10 mil­jardin budjettivaje.…

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusten VALMISTAMINEN siirt­gyy suurelta osin tehtaisi­in ja siis siis­tik­si sisä­työk­si, mut­ta kor­jaami­nen työl­listää pitkään. 

    Olisi mukavaa, jos ainakaan asuin­raken­nuk­sia ei tuotet­taisi ele­ment­tite­htail­la. Joi­hinkin arvostami­in­sa elämän tasoa paran­tavi­in asioi­hin, kuten hyvi­in autoi­hin, vaat­teisi­in ja har­ras­tusvä­lineisi­in ihmiset sat­saa­vat enem­män. Olisi hienoa, jos elin­ta­so mah­dol­lis­taisi saman suh­tau­tu­misen myös asun­toi­hin. Jos väestön kasvu ja siir­rot eivät paina liikaa päälle, asun­not pitäisi rak­en­taa harkiten ja huolel­la, ei vain mah­dol­lisim­man nopeasti ja hal­val­la ele­ment­ti­laatikoik­si. OS:n rakas­ta­maa Helsin­gin van­haa ydinkeskus­taa voisi rak­en­taa lisää robot­eil­la muu­rat­en, ja mik­sei käsi­työnäkin. Ele­ment­ti­laatikot eivät toden­näköis­es­ti yllä koskaan arvos­tuk­ses­sa samalle tasolle.

  41. dio­di: Jos pääo­man saa­ma osu­us bkt:stä kas­vaa työvoiman kus­tan­nuk­sel­la jatkuvasti,

    Näin ei kuitenkaan ole juurikaan tapah­tunut, ainakaan Suomes­sa. 1970-luvun tilanteeseen ver­rat­tuna pääo­man saa­ma osu­us bkt:stä on nykyään suun­nilleen ennallaan.

    Työvoiman saa­ma osu­us on kutis­tunut sik­si, että tuotan­non ja tuon­nin vero­jen osu­us on kasvanut.

    http://3.bp.blogspot.com/-caJ11a17a4U/UD4jqYSxn9I/AAAAAAAABMY/_vXYpbcwoMk/s1600/earned_and_capital_income.png

  42. R.Silfverberg kir­joit­ti 23.2.2014 kel­lo 20:56:

    Kat­sokaa telkkarista (YLE 2 tiis­tai-iltaisin n klo 23) ruot­salaista Hub­botit-sar­jaa. Se on dys­toop­pinen tril­leri mil­laisek­si yhteiskun­ta muut­tuu kun on kehitet­ty ihmisen näköisiä robot­te­ja, “hub­bot­te­ja”.

    Guuglailu osoit­ti, että olisi täs­mälleen min­un mieleiseni tv-sar­ja. En kuitenkaan löy­dä sitä mis­tään Suomes­sa näkyvistä tv-ohjel­matiedoista. Tuleeko tosi­aan Yleltä?

  43. Osmo Soin­in­vaara: Kiinaa palvel­e­va tuotan­to pysyy tietysti Kiinas­sa, mut­ta Euroop­paa palvel­e­va siir­tyy takaisin, kos­ka kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat palkko­ja suuremmat. 

    Mikä tekee kul­je­tuk­sista tule­vaisu­udessa kalli­impia? Kun nykyään on ilmeis­es­ti halvem­paa tehdä ihan mitä tahansa Kiinas­sa ja lai­va­ta se tänne.

    1. Kiinas­sa kaik­ki on halvem­paa valmis­taa, kos­ka palkat ovat siel­lä alem­pia. Asial­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tyswtä sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, joiden valmis­tamiseen ei käytetä työvoimaa. Sik­si automaa­tio tuo tuotan­non takaisin.

  44. PenaK:
    Nyt on työvoimas­ta noin 10% ilman työtä. Kuvitel­laan, että tuo osu­us nousee 80%:iin. Mitä ihmettä he tekevät? Leipää ja sirkushu­ve­jako? Toiv­ot­tavasti ei.

    Juuri näin­hän he tule­vat tekemään. Kyl­lä meil­lä on his­to­ri­as­ta lukuisia esimerkke­jä jouti­laas­ta liikaväestöstä.
    Jos joku luulee, että se 20% sit­ten vaan demokraat­tis­es­ti päästää sen mas­san äänestämään nami­palat itselleen, hän ere­htyy surkeasti.
    tuo 20% tulee lisäk­si ole­maan vielä se kog­ni­ti­ivi­nen eli­it­ti, joka kyl­lä sit­ten osaa semen­toi­da oman ja jälkeläis­ten­sä ase­man tiukan kastiy­hteiskun­nan avulla.
    Voimankäytön ammat­ti­laisia tietysti tarvi­taan myös, ja lojaale­ja sellaisia.

  45. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Lop­ul­ta tapah­tu­isi val­lanku­mous, ellei val­tio ole äärim­mäisen total­i­taristi­nen ja ole aivopessyt kansalaisiaan.

    Total­i­taris­mista on paha sanoa, mut­ta tiedoi­tusvä­li­neet ovat kyl­lä eli­itin hallussa.

    jiipee: luulisi tuon 20% tajua­van, että vapaa-ajal­lakin on käyt­töä, jota 80% voi tukea ja joka myös kulut­taa sen 20% tuotan­non suurelta osin.

    Mis­tä luulet velka­an­tu­misen johtuvan?

    Pitäisi alkaa verot­taa koti­maisen työvoiman puutet­ta ja ottaa rajoil­la tullis­sa kiin­ni ulko­mainen tuotan­to. Samal­la pitäisi päästä kiin­ni rajan ylit­tävi­in rahavaroi­hin ja ‑vir­toi­hin sekä verot­taa niitä koval­la kädel­lä. Ulko­mail­la olevil­la rahoil­la ei tee juuri mitään, jos niitä ei voi koti­maas­sa käyt­tää. Näin saataisin pääo­mavero­tuk­ses­ta kiin­ni ja voitaisi­in tukea työvoiman käyt­töä eli työl­listämistä. Valitet­tavasti oman val­u­u­tan pois­to, rahan vapaa liikkum­mi­nen ja vapaakaup­pa­sopimuk­set eivät tätä mah­dol­lista. Muuten­han voitaisi­in kansal­lis­es­ti päästä tähän kiin­ni (ilman oikeistoa).

    Uus­lib­er­al­is­tit ovat voit­ta­neet, mut­ta on vaikea ymmärtää mitä. Voisiko joku siel­lä val­lan käytävil­lä kysyä, mitä työvoimare­servil­lä oli tarkoi­tus saavut­taa ja kos­ka sitä kaivan­neet alka­vat mak­saa sen kustannuksia?

    Ken­ties voisi edes yrit­tää eet­tisil­lä, ener­gia- ja ympäristöveroil­la ja ‑tulleil­la, joil­la sit­ten käytän­nössä tuet­taisi­in koti­maista tuotan­toa vapaakau­pan puit­teis­sa? Jonkun vain pitäisi lähteä valmis­tele­maan kat­tavaa lainsäädäntöpakettia.

  46. Puoluee­ton tarkkail­i­ja kir­joit­ti 23.2.2014 kel­lo 22:55:

    Voidaan tietysti väit­tää, etteivät suo­ma­laiset olisi suos­tuneet elin­ta­son laskemiseen. Medi­al­la on kuitenkin hirveä val­ta ihmis­ten mieliin.

    Media val­jastet­ti­in Pohjois-Kar­jala-pro­jek­tin aikaan mas­si­iviseen indok­tri­naa­tioon, kun kansakun­nalle luoti­in uskonto:

    [Pohjois-Kar­jala-pro­jek­ti] edel­lyt­ti paikallis­ten kun­nal­lis­ten päät­täjien ja suuren yleisön tukea. Media, työ­paikat, ter­veyskeskuk­set, sairaalat, koulut ja kun­tien vira­nomaiset val­jastet­ti­in suh­tau­tu­maan asi­aan samoin ja yht­enevin asen­tein. Tämä edel­lyt­ti koulu­tu­so­hjelmia, paikalli­ta­son päät­täjien julk­ista tukea, uusien sosi­aal­is­ten organ­isaa­tioiden kuten kotiäi­tiryh­mien perus­tamista. Se edel­lyt­ti myös elin­tarvikekau­pan ja elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den val­jas­tamista asialle.

    Ebrahim, Shah, Smith, George Dav­ey. Export­ing fail­ure? Coro­nary heart dis­ease and stroke in devel­op­ing coun­tries. Inter­na­tion­al Jour­nal of Epi­demi­ol­o­gy 2001;30:201–205, jos­sa alkutek­sti: This project built upon the sup­port of local com­mu­ni­ty lead­ers and the gen­er­al pub­lic and was intend­ed to pro­vide a uni­fied and com­pre­hen­sive approach involv­ing mass media, work­places, pri­ma­ry care, hos­pi­tals, schools and local com­mu­ni­ties. This involved train­ing pro­grammes, mobi­liza­tion of pub­lic sup­port through local lead­ers, for­ma­tion of new social orga­ni­za­tions such as house­wives groups, and tar­get­ing of gro­cery shops and the food industry.

  47. Lau­ri Kumpu­lainen: Tois­taisek­si pel­tomaa-ala kas­vaa, mut­ta se tulee kään­tymään lasku­un, kun GMO sal­li­taan kaikkialla.
    ********
    Automaa­tio, ener­giate­hokku­us, geen­i­ma­nip­u­laa­tio, kasvi­huonevil­je­ly ja uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet kulke­vat käsi kädessä.
    Geen­i­ma­nip­u­laa­tio voi nos­taa ole­mas­saole­vien pel­to­jen satoa huo­mat­tavasti. Enkä usko, että menee edes vuosikym­men­tä, että GMO lajik­keet val­taa­vat pel­lot. Kyse on enää lähin­nä lainsäädännöstä.
    Esimerkik­si Suomes­sa tehdyis­sä ilmakas­va­tuskokeis­sa mm. perunan sato kohosi useil­la kym­me­nil­lä prosenteilla.

    Geen­i­ma­nip­u­laa­tio ei ole tuol­lainen run­sauden­sarvi vaan on hyvin mah­dol­lista että nykyiset tulok­set ovat seu­raus­ta run­saas­ta kasvimyrkky­jen käytöstä. Jos tilanne kehit­tyy saman­laise­na, joko ruoas­ta tulee myrkyl­listä tai tuotan­to rom­ah­taa, kos­ka myrkkymäärien jatku­va kas­vat­ta­mi­nen on kestämätön tilanne. Markki­nao­su­us lie­nee ainakin pitkälti main­os­tuk­sen ja IPR-lain­säädän­nöl­lä aiheutetun tuot­ta­jien luk­i­tuk­sen syytä. Nor­maalil­la kasv­in­jalostuk­sel­la päästäisi­in toden­näköis­es­ti samaan.

  48. Mik­si tämä muka kor­jau­tu­isi verot­ta­mal­la? Tai no, tarkalleenot­taen­han puhut­ti­in vero­tusin­no­vaa­tios­ta. Mitä jos ihmiset saisi­vat, you know, ihan itse päät­tää?

    Suo­ma­laiset nuoret eivät ole kiin­nos­tunei­ta poli­ti­ikas­ta, san­ot­ti­in lehdessä taan­noin. Tämä oli jonkin­lainen suuren­su­uri ongel­ma, jon­ka syitä koetet­ti­in kil­van miet­tiä. Yhteiskun­ta ei anna tarpeek­si mah­dol­lisuuk­sia, tai että nuo­ria ei kuun­nel­la tarpeek­si. Tai jotain. 

    Minä kun en voin­ut olla ihmettelemät­tä, että mik­si ihmeessä nuorten pitäisi olla kiin­nos­tunei­ta poli­ti­ikas­ta, sen­si­jaan että oli­si­vat esimerkik­si kiin­nos­tunei­ta omas­ta elämästään, ja siitä miten elät­tävät itse itsen­sä. Mikä ihme tähän yhteiskun­taan on men­nyt, kun kaik­ki muiden tekemiset nähdään koko ajan jon­akin ongelmi­na joi­hin pitää jotenkin kauheasti puuttua. 

    Enkä puhu nyt Osmos­ta, vaan kom­menteista yllä. Joka ain­oa täl­lainen sys­teemi­ta­son pohd­in­ta (jois­sa tiet­ty ei ole sinän­sä mitään vikaa) saa aikaan juuri samat kom­men­tit: “Speku­laa­tios­ta” pitäää päästä eroon, täy­tyy nos­taa vero­ja, täy­tyy estää ihmisiä yrit­tämästä myy­dä asioi­ta halvem­mal­la, jne jne.

    Oikeasti automaa­tio on jo tekemässä kovaa vauh­tia tarpeet­tomak­si monia ammat­tiryh­miä joiden ei vaan vielä taju­ta ole­van tarpeet­to­mia. Väit­täisin, että poli­itikot pitkälti jo oli­si­vat tarpeet­to­mia. Inno­vaa­tio tässä tarvi­taan, jot­ta yhteiskun­ta toimisi, mut­ta inno­vaa­tio, joka pois­taisi byrokra­t­ian ja sään­te­lyn tarpeesta suurim­man osan. Tai siis, ei, sään­te­lyn tarve on jo kadon­nut kauan aikaa sit­ten. Inno­vaa­tio tarvit­taisi­in siitä, miten rent-seekingistä päästäisi­in eroon. 

    Poli­itikko­jen pitäisi keskit­tyä lähin­nä purka­maan sys­teemiä, ei rakentamaan.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinas­sa kaik­ki on halvem­paa valmis­taa, kos­ka palkat ovat siel­lä alem­pia. Asial­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tyswtä sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, joiden valmis­tamiseen ei käytetä työvoimaa. Sik­si automaa­tio tuo tuotan­non takaisin.

    Ei pidä paikkaansa, esim kun Sal­comp siir­si tuotan­ton­sa Kiinaan niin kulut nousi­vat 5 %

    Tämä johtuu huonos­ta logis­ti­ikas­ta, huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta, hukas­ta, kor­rup­tios­ta etc

    Aina uno­hde­taan, että ei tuotan­non palkoil­la ole Suomes­sakaan niin suur­ta merk­istytä enää

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinas­sa kaik­ki on halvem­paa valmis­taa, kos­ka palkat ovat siel­lä alem­pia. Asial­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tyswtä sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, joiden valmis­tamiseen ei käytetä työvoimaa. Sik­si automaa­tio tuo tuotan­non takaisin. 

    Täl­lä argu­men­toin­nil­la voisi sanoa että valmis­tuk­sen siirtämi­nen kiinaan on vähem­män houkut­tel­e­vaa. Syitä sille että sinne siir­ret­ty tänne palaisi, ei ole listattu.

    Tämä siis olet­taa että tämä valmis­t­a­mi­nen suomes­sa kan­nat­taa palkkakus­tan­nuk­sien lisäk­si vero­tuk­sel­lis­es­ti. Läh­es koskaan ei kan­na­ta, jos suinkin voi suorit­taa muualla. 

    Mut­ta tässä ei sinän­sä pitäisi olla mitään huonoa. Eikö se savupi­ip­pute­ol­lisu­us ole juuri sel­l­aista mitä te ette tänne edes haluta.

  51. Catili­na: Voimankäytön ammat­ti­laisia tietysti tarvi­taan myös, ja lojaale­ja sellaisia.

    Just tuol­laiseen robot­it ovat aivan omiaan!

  52. Osmo Soin­in­vaara: Kiinas­sa kaik­ki on halvem­paa valmis­taa, kos­ka palkat ovat siel­lä alem­pia. Asial­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tyswtä sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, joiden valmis­tamiseen ei käytetä työvoimaa. Sik­si automaa­tio tuo tuotan­non takaisin.

    Ajat­telepa uud­estaan. Iso osa tuot­teista on sel­l­aisia joiden logis­ti­ikkakus­tan­nuk­sista (pl vähit­täis­myyn­ti) val­taosa on muo­dos­tunut ennen kokoon­panoa. Ali­hank­in­taketjus­sa tuot­ta­jil­ta edel­lytet­tävät investoin­nit ovat niin val­tavia, ettei maail­mas­sa ole kovin mon­taa kutakin kom­po­nent­tia tuot­tavaa yksikköä, ja nämä yksiköt sijait­se­vat siel­lä mis­sä markki­natkin eli muut ali­hank­in­taketjun osaset ja lop­putuot­teen kokoon­pano­lin­jat. Tuotan­to taas on halv­in­ta siel­lä mis­sä ali­hank­in­taketjun osas­ten fyysi­nen ja kult­tuuri­nen etäisyys on pieni ja kit­ka vähäistä. Eli esimerkik­si Kiinas­sa ja Aasi­as­sa noin yleen­sä. Siinä ei lop­putuot­teen kul­je­tuskus­tan­nuk­set enää paljoa paina.

    Yleis­es­ti ottaen ei ole mieltä siirtää esimerkik­si kokoon­panoa län­si­mai­hin kos­ka sil­loin joudut­taisi­in huole­hti­maan kom­po­nent­tien logis­ti­ikkaketjus­ta joka on ker­talu­okkaa han­kalam­paa kuin lop­putuot­teen logis­ti­ikkaketju. Suu­ru­u­den ekono­mia pitää huol­ta siitä että tuotan­to keskit­tyy lop­ul­ta jon­nekin, ja Aasian kas­va­vat markki­nat ovat aika loogi­nen vai­h­toe­hto, eri­tyis­es­tikin kun tuotan­to on jo siellä.

    Poikkeuk­sia on var­masti help­po löytää kilo­hinnal­taan mata­lam­man tuotan­non osalta (jos­sa siis lop­putuot­teen kul­je­tuskus­tan­nus on merkit­tävä), mut­ta tämä on luon­teeltaan aika bulkkia.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinas­sa kaik­ki on halvem­paa valmis­taa, kos­ka palkat ovat siel­lä alem­pia. Asial­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tyswtä sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, joiden valmis­tamiseen ei käytetä työvoimaa. Sik­si automaa­tio tuo tuotan­non takaisin.

    Näin­hän se menee ja kallis­tu­va logis­ti­ik­ka suo­ras­taan pakot­taa siirtämään osan tuotan­nos­ta lähem­mäs markki­noi­ta. Rät­tite­htail­i­jat tähyävät jo Pohjois Afrikkaa. Toinen tärkeä point­ti on, että tämä palaa­va tuotan­to ei enää työllistä.

    Tule­vaisu­udessa ihmis­ten tekemä työ kokon­aisu­udessaan vähe­nee, eikä riitä nykyisen kaltaiseen veropo­h­jaan. Vero­tuk­sen pain­opis­teen siis on pakko hil­jalleen siir­tyä pois työstä, kohti jotain muu­ta. Globaali kil­pailu tekee tästä erit­täin mutkikas­ta taiteilua.

    Vero­tuk­sel­lisia inno­vaa­tioi­ta tarvi­taan, ja ennen kaikkea pio­neeri ja kokeiluhenkeä kokeil­la eri­laisia vari­aa­tioi­ta. En usko, että löy­tyy sel­l­aista ekon­o­mis­tia, joka arvaisi toimi­van sys­teemin para­metrit heti oikein. Sama kos­kee myös perus­tu­lo­ma­llia kokonaisuudessaan.

    Olemme tässä hom­mas­sa melko pian palaval­la öljy­lau­tal­la ja olemme pakotet­tu­ja hyp­päämään radikaalien yhteiskun­nal­lis­ten kokeilu­jen kuilu­un ja voimme vain toivoa, että ehdimme säätää sys­teemin kun­toon, ennen kuin rysähtää. 

    Ja hei, 1800-luvun puo­livälis­sä yleistä ja yhtäläistä äänioikeut­ta pidet­ti­in melko yleis­es­ti vinksah­ta­neena ajatuk­se­na. Samaa hul­lua rohkeut­ta tarvit­taisi­in nyt.

  54. ‘Kyl­lä meil­lä on his­to­ri­as­ta lukuisia esimerkke­jä jouti­laas­ta liikaväestöstä.’ (Catili­na)
    Niitä on tapana kut­sua aristokratiaksi.

  55. Lisää luovien alo­jen tilanteesta ja “ilmaistyöstä”.

    Näin visio Frans Mäyrä HS:ssä tule­vaisu­u­den pele­jä käsit­televässä jutussa:

    “Jo nyt on saatavil­la ilmaisia työkalu­ja, julka­isukanavia ja avoin­ta dataa, joiden avul­la kuka tahansa voi rak­en­taa ark­i­todel­lisu­u­teen liit­tyvän pelin ja levit­tää sen miljoonille. Tule­vaisu­udessa niin yri­tyk­set ja kansalaiset kuin vaikka­pa eri­laiset yhdis­tyk­set rak­en­ta­vat pele­jä. Kehit­täjien määrän lisään­tymi­nen tuot­taa uuden­laisia ideoita”

    Toki luo­vat ihmiset var­masti kek­sivät uuden­laisia ansaintamallejakin. 

    Mut­ta mietiske­len silti, että teknolo­gian ja netin kiihdyt­tämä joukkois­t­a­mi­nen ja “ilmaistyö”, erään­lainen hakkerikult­tuuri (eli into tehdä uut­ta luo­vaa työtä kor­vauk­ses­ta riip­pumat­ta) ja (hie­man van­hanaikaises­ti ilmais­tu­na) free­ware voivat olla merkit­täviä luovien alo­jen työl­lisyy­teen vaikut­tavia tekijöitä.

  56. Robot­ti­au­to­jen val­taamia teitä saa­nee Suomes­sa odot­taa ainakin vähän pidem­pään kuin muual­la: lumi. Vaik­ka arvat­taisi­in että lumisil­la teil­lä ajami­nen olisi (aut­tavasti) jo 3. vuo­den vuosi­mallis­sa (julkisen myyn­nin alus­ta), niin aurauk­sen voisi päätel­lä ole­van vaikeam­paa automa­ti­soi­da kuin liikku­misen — ja niin kauan kuin aurauk­sen pitää olla nyky­isiä sivuteitä parem­paa, syr­jäseu­tu­jen kulut eriy­tyvät parem­min aura­tu­ista. Nor­maalis­sa liiken­teessä 1) älä tör­mää mihinkään 2) seu­raa liiken­nesään­töjä 3) yritä määrän­päähän. Aurates­sa 1a) tun­nista lumi 1b) varmista voiko juuri tämän lumen aura­ta 1c) tör­mää lumeen 2) älä tör­mää muuhun jne. Vaik­ka aurausku­lut on suh­teel­lisen pieni osa ylläpi­dos­ta, kansan­talous voi tule­vaisu­udessa mak­saa enem­män kuin muut maat talvili­iken­teestä, kos­ka halvem­paa automati­ikkaa ei voi­da käyt­tää osan vuodes­ta. Kaupungeis­sakin moni pienem­pi katu on talvisin ajoit­tain sel­l­aises­sa kun­nos­sa että varovainen robot­ti­au­to jät­tänee etenemättä.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­gas on pulkkia, mut­ta arvokkaam­paa kuin selluloosa.

    Poly­ester­i­lan­ka mak­saa pari euroa kilo, joten sen hin­ta ei ole kuin ehkä kolminker­tainen sel­l­u­un ver­rat­tuna. Täl­lä hin­ta- ja omi­naisu­us­suh­teel­la jalostus­mar­gin­aali jää vähän kapeak­si. Sinän­sä viskoosikuidus­sa (ray­on, modal jne.) ei ole mitään uut­ta, sitä on tehty yli sata vuot­ta. Muitakin kuitu­ja voi sel­l­us­ta tehdä (melkein mitä vain taval­lista poly­meer­iä), mut­ta jalostuk­sen hin­ta kas­vaa voimakkaasti.

    Met­sä­varo­jemme tule­va arvo riip­puu hyvinkin voimakkaasti öljyn hin­nan kehi­tyk­ses­tä. Jos öljys­tä tulee kallista, met­säbio­mas­sa on arvokas raa­ka-aine. Emme kuitenkaan tässä ole ihan ilman kil­pail­i­joi­ta, kos­ka myös troop­pis­es­ta puus­ta voi tehdä mon­en­laista sopi­val­la pros­es­soin­nil­la. (Suomen erikoisu­us on havupuiden suuri määrä.)

    Met­sä­te­ol­lisu­us on erit­täin hyvin per­il­lä näistä mah­dol­lisuuk­sista, eikä ole ihan sat­tumaa, että edelleenkin viemme lähin­nä sellua.

  58. Tom Pesch: Toisaal­ta automaa­tion aiheut­ta­ma “suuri mur­ros” saat­taa jäädä toteu­tu­mat­ta, kos­ka jatku­vasti nou­se­va ener­gian hin­ta vie koneis­tu­miselta edellytyksiä.

    Konei­den viemä ener­gia on tyyp­il­lis­es­ti paljon vähem­män kuin ihmis­ten viemä ener­gia samaan asi­aan. Näin on, vaik­ka konei­ta syötet­täisi­in ruokaöljys­tä tehdyl­lä sähköllä.

  59. HooFoo: Automaat­ti­nen ja anonyy­mi pros­entin rahali­iken­n­evero suo­raan pankista val­tion kas­saan tuot­taisi tuon nykyisen verotulon.
    Ajatelka­a­pa sitä. 

    No ei tuot­taisi. Pros­entin transak­tiokus­tan­nus siirtäisi 99 % transak­tioista muualle. Verot­ta­ja jäisi nuole­maan näppe­jään. Jo promillen vero vaikut­taisi transak­tioiden määrään radikaal­isti — kos­ka ne perus­tu­vat konei­den väliseen kaup­paan, jos­sa mar­gin­aalit ovat äärim­mäisen pieniä.

    Yleis­neu­vo: jos joku neu­voo sin­ulle “tuol­ta saa ilmaista rahaa, sen kuin vain verote­taan”, ja se kuu­lostaa melkein­pä liian hyvältä ollak­seen tot­ta — niin se ei ole totta.

  60. Austerism1:
    Lisää luovien alo­jen tilanteesta ja “ilmaistyöstä”.

    Näin visio Frans Mäyrä HS:ssä tule­vaisu­u­den pele­jä käsit­televässä jutussa:

    “Jo nyt on saatavil­la ilmaisia työkalu­ja, julka­isukanavia ja avoin­ta dataa, joiden avul­la kuka tahansa voi rak­en­taa ark­i­todel­lisu­u­teen liit­tyvän pelin ja levit­tää sen miljoonille. Tule­vaisu­udessa niin yri­tyk­set ja kansalaiset kuin vaikka­pa eri­laiset yhdis­tyk­set rak­en­ta­vat pele­jä. Kehit­täjien määrän lisään­tymi­nen tuot­taa uuden­laisia ideoita”

    Toki luo­vat ihmiset var­masti kek­sivät uuden­laisia ansaintamallejakin. 

    Mut­ta mietiske­len silti, että teknolo­gian ja netin kiihdyt­tämä joukkois­t­a­mi­nen ja “ilmaistyö”, erään­lainen hakkerikult­tuuri (eli into tehdä uut­ta luo­vaa työtä kor­vauk­ses­ta riip­pumat­ta) ja (hie­man van­hanaikaises­ti ilmais­tu­na) free­ware voivat ollamerkit­täviä luovien alo­jen työl­lisyy­teen vaikut­tavia tekijöitä.

    Miten rak­en­taa ansain­ta­malli, jos 90 % väestöstä siir­tyy rahat­alouden ulkop­uolelle ? Mil­lä rahal­la noi­ta ansain­ta­malle­ja rakennetaan ?

  61. Joakim: Automaa­tios­sa ei ole pelkästään kyse kus­tan­nuk­sista, mut­ta myös siitä ettei tarvitse enää olla tekemi­sis­sä han­kalien työn­tek­i­jöi­den kanssa.

    Liike-elämässä asi­at on kään­net­tävis­sä kus­tan­nuk­sik­si. Jos koneet ovat luotet­tavampia, niiden kus­tan­nuk­set ovat alem­pia. Jos ihmiset ovat epälu­otet­tavia mut­ta halpo­ja, niin sit­ten ote­taan tarpeek­si ihmisiä töi­hin ja tarpeek­si vah­ti­maan niitä epäluotettavia.

    Yri­tys­maail­mas­sa ikävät asi­at ovat liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia. Jos joku ei halua siiv­ota ves­so­ja, niin sit­ten joku toinen laskut­taa ves­so­jen siivoamis­es­ta vähän enem­män. Yri­tyk­sil­lä ei lähtöko­htais­es­ti ole syitä työl­listää sen­parem­min kuin syitä olla työl­listämät­tä ihmisiä. Raha ratkaisee.

    Kus­tan­nus­rakenne toki on koneel­la ja ihmisel­lä kovin eri­lainen, mikä hämää ver­tailus­sa. Ihmistä kor­vaaval­la koneel­la on isot kus­tan­nuk­set ennen käyt­töönot­toa, ihmisel­lä kus­tan­nuk­set syn­tyvät tasaisemmin.

  62. anonyy­mi: Total­i­taris­mista on paha sanoa, mut­ta tiedoi­tusvä­li­neet ovat kyl­lä eli­itin hallussa.

    Kir­joit­taa joku erit­täin laa­jasti lue­tun blo­gin kommenteissa…

  63. TL: Suo­ma­lainen raken­nusala näyt­tää hyvin pieneltä ja hajanaiselta piper­ryk­seltä Suomen käytän­nössä sul­je­tu­il­la sisä­markki­noil­la, jois­sa on oman­laisen­sa pro­tek­tion­is­tiset rakennusmääräykset. 

    Sisä­markki­noil­la pysymisen varmis­taa se, että muil­lakin on omat pro­tek­tion­is­tiset määräyksensä.

    Suomes­sa on esimerkik­si hyvää läm­mön­hallintate­knolo­giaa monel­la sar­al­la ikkunoista läm­mön­säätöjär­jestelmi­in. Kan­sain­välistymi­nen on kuitenkin hyvin vaikeaa, kos­ka raken­nusalal­la toim­i­jat ja määräyk­set ovat pitkälti kansallisia.

  64. anonyy­mi: Nor­maalil­la kasv­in­jalostuk­sel­la päästäisi­in toden­näköis­es­ti samaan.

    Jos lop­putu­los on sama, niin mik­si hitaampi reit­ti on parem­pi kuin nopeampi?

    “Nor­maali” kasv­in­jalostus kun osaltaan perus­tuu ion­isoivan (= radioak­ti­ivisen) säteilyn aikaansaami­in sat­un­naisi­in geen­imu­taa­tioi­hin. Jostain syys­tä niitä pide­tään vaarat­tomamp­ina kuin tarkoituk­sel­la tehtyjä mutaatioita.

    Jos taas tarkoi­tat sel­l­aista per­in­teistä risteyt­tämistä, niin sil­lä reit­il­lä voi men­näkin enem­män kuin vähän kauemmin.

  65. Austerism1: Näin visio Frans Mäyrä HS:ssä tule­vaisu­u­den pele­jä käsit­televässä jutussa:
    “Jo nyt on saatavil­la ilmaisia työkalu­ja, julka­isukanavia ja avoin­ta dataa, joiden avul­la kuka tahansa voi rak­en­taa ark­i­todel­lisu­u­teen liit­tyvän pelin ja levit­tää sen miljoonille. 

    Tässä kuitenkin näkyy bit­ti­maail­man erikoisu­us. Omis­ta­mal­la kohtu­ullisen tietokoneen, net­tiy­htey­den ja määrät­tömästi osaamista pystyt ihan mihin vain. Rahaa tarvi­taan täysin mität­tömiä määriä.

    Mer­i­tokra­ti­aa puh­taim­mil­laan, kos­ka esimerkik­si hyvän tietokone­pelin tekemiseen vaa­dit­ta­va osaami­nen on melkoisen erikois­tunut­ta. Huonoista ei makseta.

  66. Palvelu­aloil­la robot­tien ja itsepa­lvelun käyt­tö voi olla ongel­mallista, kos­ka pahim­mil­laan ne laske­vat asi­akkaan koke­maa palve­lu­ta­soa niin, että sil­lä on dra­maat­tisia vaiku­tuk­sia yri­tyk­sen ima­goon ja menestykseen.

    Esimerkik­si pankkei­hin ei nykyään enää uskalla men­nä sisään, kun ei tiedä mitä asioi­ta siel­lä saa hoitaa ja tuleeko niistä kauhei­ta palvelumak­su­ja. Samoin kun se, että tänään kävin kir­jas­tossa, ja tiskil­lä istunut virkail­i­ja sanoi, että tältä tiskiltä ei saa laina­ta ja ohjasi min­ut käyt­tämään lain­ausautomaat­tia. Mielestäni näin ei pitäisi käy­dä, ja tämä on huonoa palvelua. Käsit­tääk­seni robot­it ja itsepa­lvelu toimi­vat parhait­en, kun ne ovat vain vai­h­toe­htona ihmisen hoita­malle palvelulle, eivät pakkona. Näin sosi­aal­isu­ut­ta kaipaa­vat mum­motkin saa­vat aina päivit­täisen jut­tutuokion­sa, eikä kukaan koe ole­vansa koneen syr­jäyt­tämä. En usko että kukaan esimerkik­si ajat­telisi, että kahvi­au­tomaatit kor­vaisi­vat koskaan täysin oikei­ta kahviloi­ta, jois­sa työsken­telee oikei­ta ihmisiä.

    Suomes­sa edelleenkin ymmär­retään liian vähän, mikä merk­i­tys on hyväl­lä palvelul­la. Se on sitä, että asi­akkaan eteen tehdään kaik­ki mah­dolli­nen ystäväl­lis­es­ti, rehellis­es­ti ja asiantun­tev­asti — ja se on ihan sama, vaik­ka asi­akas olisi hai­se­va puliukko tai hyvin pukeu­tunut liikemies, jokainen asi­akas on yhtä tärkeä. Hyvä palvelu on kil­pailue­tu. Jos hyvää palvelua — johon melkein aina liit­tyy myös tiet­ty “löysyys” eli mah­dol­lisu­us elämäniloiseen small talki­in — ei mah­dol­lis­te­ta eli panos­te­ta rahal­lis­es­ti inhimil­liseen työvoimaan, on turha ihme­tel­lä mik­si kansalaiset suh­tau­tu­vat tiet­ty­i­hin yri­tyk­si­in niin niu­vasti. On turha ihme­tel­lä, mik­si he ajat­tel­e­vat niiden johta­jien ole­van vain ahnei­ta siko­ja, jot­ka tehokku­u­den nimis­sä haali­vat voitot itselleen, mut­ta eivät väl­itä “meistä taval­li­sista ihmisistä”.

    On kauheaa, kun nykyään niin usein asi­akas­palveli­jat tietävät, että he voisi­vat palvel­la asi­akas­ta niin paljon parem­min, jos jotkut pelkästään tehokku­u­teen ja rahaan katso­vat käytän­nöt eivät olisi esteinä. Usein tilanne meneekin asi­akas­palve­lu­ti­lanteessa molem­min­puolisek­si vit­sailuk­si: “täl­läisek­si tämä on nykyään men­nyt”, ja tiskin kum­mal­lakin puolel­la hymy­il­lään myötä­tun­tois­es­ti. En usko, että tämä tilanne on kenenkään yri­tyk­sen etu.

  67. banaani: Jul­min asia automaa­tios­sa on ihmis­ten jakau­tu­mi­nen. Kun työn­tek­i­jöistä on yli­tar­jon­taa, tulee suurek­si tek­i­jäk­si työ­markki­noil­la sekun­daariset omi­naisu­udet, mm. ulkonäkö. Olisiko aika dystopi­aa, jos pärstän perus­teel­la ihmiset pää­ty­i­sivät töi­hin tai työttömiksi?

    Mie­lenki­in­toinen näkökulma…

    Uskallan väit­tää, että ykköskastin eli­it­ti­hom­mi­in ulkonäöl­lä on koko ajan vähem­män merk­i­tys­tä, kos­ka aivo­jen sisältö ratkaisee. Tai jos ulkonäkö ratkaisee, eli­it­il­lä on varaa palkata ulkonäkökon­sult­ti huole­hti­maan asi­as­ta, tarvit­ti­in siihen sit­ten meikkiä, kun­tos­alia tai kirur­gin skalpellia.

    Sen sijaan jo nyt on iso joukko palvelu­am­mat­te­ja, jois­sa ulkonäöl­lä on väliä. Kulut­ta­jakau­pas­sa myyjät ovat yksi sisään­heit­to­tuote, joten kaup­paan halu­taan miel­lyt­täviä myyjiä. Kau­pan alas­ta riip­puen miel­lyt­tävyys tulee asiantun­te­muk­ses­ta tai ulkoa­sus­ta, kan­nat­taa kat­soa vaikka­pa eri vaateli­ikkei­den myyjiä.

    Se kuitenkin on nähtävis­sä, että työl­listymi­nen riip­puu tule­vaisu­udessa entistä enem­män henki­sistä omi­naisuuk­sista. Jakolin­ja siitäkin tulee.

  68. Juho Laatu: Se että suuri osa mate­ri­aalis­es­ta tuotan­nos­ta siir­tyy pienem­män ihmisjoukon harteille aiheut­taa vähän ongelmia (ovat markki­na­t­alouden lakien mukaan rahan­jaos­sa turhankin vahvoilla).

    Tilanteen asetel­ma on sikäli epäsym­metri­nen, että tuotan­nos­ta vas­taa­vat voivat pudot­tau­tua pois ora­van­pyörästä. Tästä syys­tä ora­van­pyörässä olemis­es­ta pitää syn­tyä riit­tävästi hyö­tyä koe­tus­sa elintasossa.

    Tässä vai­heessa asia on ratkaistavis­sa palveluil­la, mut­ta jos robot­it todel­lisu­udessa pää­sevät sillekin alalle, tule­vaisu­us muut­tuu vielä paljon epävarmemmaksi.

  69. lurk­ki:
    ‘Kyl­lä meil­lä on his­to­ri­as­ta lukuisia esimerkke­jä jouti­laas­ta liikaväestöstä.’ (Catili­na)
    Niitä on tapana kut­sua aristokratiaksi.

    Ja sehän meil­lä jo on. Ihmis­ryh­mä, jol­la on kaik­ki oikeudet, eikä mitään velvollisuuksia.
    Ai niin, oikeal­la aris­tokra­tial­la on nimeno­maan velvol­lisuuk­sia. Kysy keneltä tahansa kreiviltä.

  70. Anna-Liisa:
    Guuglailu osoit­ti, että olisi täs­mälleen min­un mieleiseni tv-sar­ja. En kuitenkaan löy­dä sitä mis­tään Suomes­sa näkyvistä tv-ohjel­matiedoista. Tuleeko tosi­aan Yleltä? 

    Yle Areenas­ta voi löy­tyä 2. kau­den jak­so­ja. Ensim­mäi­nen kausi (Äkta man­niskor) on kat­sot­tavis­sa kokon­aisu­udessaan suomek­si tek­stitet­tynä Net­flixis­sä: https://www.netflix.com/?locale=fi-FI (Ensim­mäi­nen kuukausi ilmainen).

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikein hyvä tapa lisätä pääo­mat­u­lo­jen osu­ut­ta vero­tuk­ses­sa on nos­taa arvon­lisäveroa. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta, palkkaveroa vain palkoista. 

    Palvelu­aloil­la palkkavero­jen osu­us veroki­ilas­ta on läh­es olema­ton. Veroki­ila muo­dos­tuu läh­es pelkästään työeläke­mak­sus­ta ja ALV:stä. ALV:n nos­to kas­vat­taakin palvelu­alo­jen veroki­ilaa entis­es­tään ja semen­toi palvelu­alo­jemme alikehittyneisyyttä.

    Ymmär­rän ja näen kyl­lä noista val­tion bud­jet­tiesi­tyk­sistä, että ALV on kri­it­ti­nen osa sitä tulop­uol­ta, mut­ta hyvänä verona en sitä kyl­lä silti pidä.

    Niitä vero­tusin­no­vaa­tioi­ta tosi­aan tarvittaisiin.

  72. Viherinssi: Tilanteen asetel­ma on sikäli epäsym­metri­nen, että tuotan­nos­ta vas­taa­vat voivat pudot­tau­tua pois ora­van­pyörästä. Tästä syys­tä ora­van­pyörässä olemis­es­ta pitää syn­tyä riit­tävästi hyö­tyä koe­tus­sa elintasossa. 

    Yleen­sä ihmiset pitävät siitä mis­sä he pätevät, joten ole­tan, että suuri osa jär­jestelmän ylläåpitämiseen tarvit­tavista henkilöistä olisi innos­tunei­ta tekemään työtä. Tilanteessa jos­sa pieni joukko ihmisiä on ratkai­sevas­sa roolis­sa hei­dän markki­na-arvon­sa tietenkin kas­vaam, eikä yhteikun­ta voi tasa­ta tulo­ja yli hei­dän sietokykyn­sä. Ole­tan että noille eri­tyisen päteville pitäisi mak­saa aika korkeaa palkkaa. Toisaal­ta tuo päte­vien korkeasti palkat­tu­jen joukko voisi pienen­tyäkin nykyis­es­tä, sil­lä kaikkia nyky­isiä henkilöjo­ta­jia ei enää tarvit­taisi. Ehkä yhteiskun­ta siir­ty­isi nyky­istä enem­män “viherinssien” johdettavaksi :-).

    Tässä vai­heessa asia on ratkaistavis­sa palveluil­la, mut­ta jos robot­it todel­lisu­udessa pää­sevät sillekin alalle, tule­vaisu­us muut­tuu vielä paljon epävarmemmaksi. 

    Hah­motan (lop­puku­lut­ta­jille tarkoite­tut) palve­lut tässä kylmän mate­ri­al­is­min näkökul­mas­ta tuot­ta­mat­tomana työnä, mut­ta yleisen yhteiskun­take­hi­tyk­sen kannal­ta tuot­ta­vana työnä, johon meilä on entistä automa­ti­soituneem­mas­sa yhteiskun­nas­sa enem­män työn­tek­i­jöitä käytettävissä.

    En usko että robot­it kor­vaa­vat ihmisiä kun­nol­la esim. hoi­va-aloil­la vielä pitkään aikaan. Toki meil­lä voi olla japani­laisia hyl­jer­o­bot­te­jakin muiden palvelu­iden lisänä, mut­ta hoita­jan korvikkeek­si ne ovat yksinker­tais­es­ti huono­ja. Van­huk­set kaipaa­vat toista ihmistä (mieluiten läheisiä, mut­ta niiden puuttues­sa ammati­hoita­jia), ja siihen meil­lä olisi automa­ti­soituneem­mas­sa yhteiskun­nas­sa enem­män mah­dol­lisuuk­sia kuin nyt.

    Suh­taudun siis asi­aan niin, että sosi­aal­isia tarpei­ta ihmisil­lä on aina paljon, vaik­ka kaik­ki tätä teknisem­mät työt automa­ti­soitaisi­in täysin. Ehkä ensim­mäisenä tulee vas­taan se ongel­ma, etä kaikille työn­tek­i­jöille hoi­vatyöt ja vas­taa­vat eivät oikein sovel­lu. Heille pitäisi kek­siä jotain muu­ta puuhaa. Toki sel­l­aistalkin on. Ei tästäkään tule ongel­maa. Voivat keskit­tyä vaikka­pa ympäristön hoitoon, luovi­in käsi­työam­mat­tei­hin jne.

  73. Pekka Taipale: No ei tuot­taisi. Pros­entin transak­tiokus­tan­nus siirtäisi 99 % transak­tioista muualle. Verot­ta­ja jäisi nuole­maan näppe­jään. Jo promillen vero vaikut­taisi transak­tioiden määrään radikaal­isti – kos­ka ne perus­tu­vat konei­den väliseen kaup­paan, jos­sa mar­gin­aalit ovat äärim­mäisen pieniä.

    Yleis­neu­vo: jos joku neu­voo sin­ulle “tuol­ta saa ilmaista rahaa, sen kuin vain verote­taan”, ja se kuu­lostaa melkein­pä liian hyvältä ollak­seen tot­ta – niin se ei ole totta.

    Kom­ment­tisi nyt kuul­losti vähän olk­iukol­ta. Ei tietenkään ilmaista rahaa ole. Jos jostain verote­taan uudel­la taval­la, niin vero­tus­ta voi löysätä tois­es­ta paikas­ta, esim ALVstä. Ja et ehkä kykene hah­mot­ta­maan niitä laadullisia etu­ja, mitä kyseinen vero­tus­malli toisi ruo­hon­ju­u­ri­ta­son kap­i­tal­is­mille. Linkin (http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/euroalueen_tilastoja/Pages/payments_v_cross_fi.aspx) sisältämät luvut ovat tosin hie­man tulkin­nan­varaiset, sisältävätkö ne ollenkaan finassisektoria? 

    Joka tapauk­ses­sa kom­ment­tisi 99% rahali­iken­teen katoamis­es­ta ulko­maille lie­nee “hiukan” liioitel­tu (maail­man­lop­pu tulee heti). Tuskin yksikään koti­talous tai Suomes­sa reaal­i­taloudessa toimi­va yri­tys pani­ikissa siir­rä varo­jaan ulko­maille pros­entin veron takia, jos etu­na on kaikkien muiden vero­jen poisto?

    Vaatisi ehkä hiukan tarkem­paa lasken­taa ja varovaista kokeilua. Jos jätet­täisi­in aluk­si kasino­talous ulkop­uolelle ja simu­loitaisi­in mitä tapahtuu?

  74. Viherinssi: Mie­lenki­in­toinen näkökulma…

    Uskallan väit­tää, että ykköskastin eli­it­ti­hom­mi­in ulkonäöl­lä on koko ajan vähem­män merk­i­tys­tä, kos­ka aivo­jen sisältö ratkaisee. Tai jos ulkonäkö ratkaisee, eli­it­il­lä on varaa palkata ulkonäkökon­sult­ti huole­hti­maan asi­as­ta, tarvit­ti­in siihen sit­ten meikkiä, kun­tos­alia tai kirur­gin skalpellia.

    En usko että tuos­sa alku­peräisessä viestis­sä tarkoitet­ti­in pelkästään ulkonäköä, vaan se oli lähin­nä esimerkki.

    Olete­taan että on auki yksi työ­paik­ka ja siihen on tar­jol­la sata hak­i­jaa jot­ka ovat tarpeek­si päte­viä työn tekemiseen. Työ­nan­ta­ja ei var­mas­tikaan val­itse noista sadas­ta tyyp­istä arval­la, vaan val­it­see sen jol­ta löy­tyy muitakin hyviä omi­naisuuk­sia. Jos ei muuten niin vaik­ka vain ihan var­muu­den vuok­si. Tämä johtaa tar­jon­ta­puolel­la kil­pavarustelu­un, kun ei enää riitä että osaa tehdä työn, vaan pitää erot­tua jotenkin muutenkin. Seu­rauk­se­na on että kau­pan kas­salta vaa­di­taan merkonomin tutk­in­to, vaik­ka ihan perusk­oulun papereil­lakin hom­ma luonnistuisi.

  75. Nimetön: Esimerkik­si pankkei­hin ei nykyään enää uskalla men­nä sisään, kun ei tiedä mitä asioi­ta siel­lä saa hoitaa ja tuleeko niistä kauhei­ta palvelumak­su­ja. Samoin kun se, että tänään kävin kir­jas­tossa, ja tiskil­lä istunut virkail­i­ja sanoi, että tältä tiskiltä ei saa laina­ta ja ohjasi min­ut käyt­tämään lainausautomaattia. 

    Vai­h­doitko pankkia? Jos tarpeek­si moni pankille rahaa tuo­va asi­akas vai­h­taa huonon/kalliin palvelun takia, palvelu paranee.

    Lopetitko kir­jas­ton käyt­tämisen? Se ei toden­näköis­es­ti kiin­nos­ta juuri ketään, kos­ka kyse on julkises­ta palvelusta.

    Palveluy­hteiskun­taan men­e­m­i­nen ei tarkoi­ta sitä, että automaat­tis­es­ti kaik­ki saisi­vat entistä parem­paa henkilöko­htaista palvelua. Kau­pal­li­sis­sa palveluis­sa palvelua tulee juuri niin paljon kuin asi­akas halu­aa maksaa.

    Tässä on syytä erot­taa kak­si asi­aa, palvelun määrä ja laatu. Palvelukult­tuuria kehit­tämäl­lä samal­la ihmistyöl­lä saadaan aikaan parem­paa palvelua. Suurem­pi määrä kuitenkin vaatii enem­män rahaa, joten jonkun pitää se maksaa.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivätkö palvelu­aloil­la työskenetevät mak­sa tuloveroa? 

    Jos puhutaan niistä Var­ti­ainen & Soin­in­vaara retori­ikan “työn tar­jon­taa on lisät­tävä” hom­mista, niin käytän­nössä puhutaan töistä jois­sa vuosi­palkat ovat brut­tona alle 25000e.

    Jos työ­nan­ta­ja laskut­taa 40 000e työn­tek­i­jän duu­nista, mak­saa siitä ensin 24% ALV:tä, jää jäl­jelle 32260e. (40 000e / 1,24). Siitä TEL-mak­sua menee toinen 24%, jos­ta tosin 5% “verona” työn­tek­i­jän puolelta.

    Karkeasti näin päässälasku­na jako menee jotakuinkin näin 40 000e laskutuksesta:
    7700e ALV
    6000e TEL
    1000e (muut työnantajamaksut)
    3500e ansio­tulovero (espoo, ei kirkkoa, val­tion osu­us muu­ta­ma satanen)
    21800 työntekijä

    Nuo luvut nyt heit­tävät muu­ta­mal­la satasel­la suun­taan jos toiseen, mut­ta ker­to­vat suuruusluokasta. 

    Jos palvelu­aloille syn­tyvil­lä työ­paikoil­la nyt tarkoite­taan niitä paidan pesi­jöitä, tar­joil­i­joi­ta, kokke­ja, siivoa­jia, loma­matkan setvi­jöitä ja mitälie, niin sil­loin veroki­ilas­ta n. 80% muo­dos­tuu muus­ta kuin työn verotuksesta.

  77. Juho Laatu: Tilanteessa jos­sa pieni joukko ihmisiä on ratkai­sevas­sa roolis­sa hei­dän markki­na-arvon­sa tietenkin kas­vaam, eikä yhteikun­ta voi tasa­ta tulo­ja yli hei­dän sietokykyn­sä. Ole­tan että noille eri­tyisen päteville pitäisi mak­saa aika korkeaa palkkaa. Toisaal­ta tuo päte­vien korkeasti palkat­tu­jen joukko voisi pienen­tyäkin nykyis­es­tä, sil­lä kaikkia nyky­isiä henkilöjo­ta­jia ei enää tarvit­taisi. Ehkä yhteiskun­ta siir­ty­isi nyky­istä enem­män “viherinssien” johdettavaksi :-).

    (Kiitos luot­ta­muk­ses­ta, mut­ta tuo on joko dystopia tai utopia per­spek­ti­ivistä riippuen…)

    Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että moni koulutet­tukin voi jäädä ilman töitä, kos­ka osaaminelle ei sit­ten enää ole tarvet­ta. En pidä nykyisenkaltai­sis­sa organ­isaa­tiois­sa hallintote­htävis­sä ole­vien ihmis­ten paikko­ja mitenkään eri­tyisen var­moina esimerkik­si mainit­se­mas­tasi syys­tä. Niitä on jo muutenkin kar­sit­tu paljon, sel­l­aisia mukavia keski­jo­hdon hom­mia ei enää juuri ole.

    Johta­jia tarvi­taan tule­vaisu­udessakin, mut­ta sen lisäk­si tarvi­taan asiantun­ti­joi­ta, joil­la on myös kyky ja halu johtaa itseään ja mui­ta. Tämä on ainakin nykyään suh­teel­lisen harv­inainen laji, jota tuskin ilmas­ton­muu­toskaan saa yleistymään kovin paljon.

    Itse asi­as­sa vähän epäilen, että koulu­tuk­sen merk­i­tys saat­taa tietyl­lä taval­la vähen­tyä. Teknolo­gia saat­taa hävit­tää töitä nimeno­maan siitä päästä, jos­sa koulus­sa annetaan työhön val­men­tavaa ammattikoulutusta.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että tule­vaisu­udessa vahvoil­la ovat muun­tau­tu­miskykyiset ja luo­vat yksilöt. Poh­jak­oulu­tus­ta toki tarvi­taan edelleenkin, mut­ta sen omae­htoinen han­kkimi­nen helpot­tuu jatku­vasti. Kyse on mon­es­sa asi­as­sa enem­män henkilöko­htai­sista taidoista ja oppimiskyvys­tä kuin varsi­nais­es­ta koulutuksesta.

    Joka tapauk­ses­sa näyt­tää siis siltä, että olemme menos­sa jol­lain taval­la jyrkem­män jaon suun­taan. Se ei tee asioi­ta kovin helpok­si, mut­ta ei se mene pois silmät sulkemalla.

    Juho Laatu: Ehkä ensim­mäisenä tulee vas­taan se ongel­ma, etä kaikille työn­tek­i­jöille hoi­vatyöt ja vas­taa­vat eivät oikein sovel­lu. Heille pitäisi kek­siä jotain muu­ta puuhaa. Toki sel­l­aistalkin on. Ei tästäkään tule ongel­maa. Voivat keskit­tyä vaikka­pa ympäristön hoitoon, luovi­in käsi­työam­mat­tei­hin jne.

    Min­un näke­myk­seni on saman­su­un­tainen. Lähivu­osikymmenet pääsemme sil­lä, että palvelui­ta tuote­taan enenevässä määrin yksi­ty­isille ihmisille. Tämä on tapa pitää myös se “tuot­ta­va” luok­ka tyy­tyväisenä. Koneen ääressä menee pikku­tun­neille, mut­ta toisaal­ta joku muu käy siivoa­mas­sa käm­pän ja lait­ta­mas­sa ruuan.

    Kar­rikoitu­na­han tämä tarkoit­taa sitä, että 20/80-jaol­la jokaisel­la tuot­ta­van luokan jäsenel­lä on käytössään neljän muun ihmisen palve­lu­työ­panos. (Joskin niistä neljästä ainakin kak­si on hoi­vatyössä, ehkä se kolmaskin.)

    Vaik­ka emme menisi läh­eskään noin pitkälle, tiedos­sa voi olla hyvinkin suuria muu­tok­sia, ja suo­ma­laiseen kult­tuuri­in malli istuu tois­taisek­si huonos­ti. Suo­ma­lainen tekee itse eikä palvele toista. Siivoo itte jälkes!

  78. Jos nyt kat­so­taan todel­la moni­por­taisia ja jyrkkiä yhteiskun­tia, esi. Intia, Brasil­ia ym. niin huo­mataan hel­posti, että ulkonäöl­lä äkkiä onkin paljon väliä. Mitä valkoisem­pi, sen parem­pi. Ilmiö näkyy jopa Int­ian brahmiineissa.

  79. “Vaik­ka emme menisi läh­eskään noin pitkälle, tiedos­sa voi olla hyvinkin suuria muu­tok­sia, ja suo­ma­laiseen kult­tuuri­in malli istuu tois­taisek­si huonos­ti. Suo­ma­lainen tekee itse eikä palvele toista. Siivoo itte jälkes!”

    Siivous­ro­bot­ti on jo kek­sit­ty, automaat­ti-imuri imuroi ja automaat­tipesuri pesee lat­t­ian jo nyt

    Jos roboti­ik­ka kehit­tyy kuten tässä ennuste­taan niin robot­ti pesee ves­sat ja pyyhkii pölt etc

  80. Viherinssi: Vai­h­doitko pankkia? Jos tarpeek­si moni pankille rahaa tuo­va asi­akas vai­h­taa huonon/kalliin palvelun takia, palvelu paranee.

    Lopetitko kir­jas­ton käyt­tämisen? Se ei toden­näköis­es­ti kiin­nos­ta juuri ketään, kos­ka kyse on julkises­ta palvelusta.

    Olen kuul­lut, että joku nimeltä mainit­se­ma­ton pank­ki perisi vähem­män palvelumak­su­ja… En tiedä, mitä teen, jos tilanne pahe­nee. Olen­pa­han sen­tään valit­tanut netissä. 🙂

    Ongel­ma on usein tosi­aan se, ettei kulut­ta­jal­la ole vai­h­toe­hto­ja. Sama jut­tu vaikka­pa Postin tai VR:n kanssa. Mut­ta se ei ole mikään syy olla palvelemat­ta asi­akas­ta huonos­ti, että parem­min ei tarvitse. Usein sel­l­ais­es­ta seu­raa jotain yllät­tävää, esimerkik­si että VR:n asi­akas alka­akin matkus­taa vaik­ka Onnibus­sil­la, kos­ka kokee tule­vansa siel­lä palvel­luk­si paremmin.

    Yri­tyk­sen ei kan­na­ta viestiä asi­akkailleen kyynis­es­ti, että “no, me palvelemme teitä niin paljon kuin te mak­sat­te”. Maail­mas­sa on nimit­täin vielä ole­mas­sa täysin pyy­teetön­tä palvelua ja ystäväl­lisyyt­tä, ja sel­l­aiset paikat saa­vat sil­lä taval­la toimies­saan selvän kil­pailue­dun. Hyvä palvelu kun tuot­taa pitkässä juok­sus­sa rahaa enem­män kuin se sitä vaatii.

  81. Viherinssi: sel­l­aisia mukavia keski­jo­hdon hom­mia ei enää juuri ole. 

    Tähän suun­taan ollaan toiv­ot­tavasti menos­sa. Käytän­nössä moni fir­ma edelleen kas­vat­taa keski­jo­htoaan. Kyse on mielestäni yleen­sä fir­man kalkkeu­tu­mis­es­ta (ase­ma ja struk­tu­uri astu­vat pääosaan, fir­man pää­tavoit­teet jäävät sivummalle).

    Tämä tarkoit­taa sitä, että tule­vaisu­udessa vahvoil­la ovat muun­tau­tu­miskykyiset ja luo­vat yksilöt. Poh­jak­oulu­tus­ta toki tarvi­taan edelleenkin, mut­ta sen omae­htoinen han­kkimi­nen helpot­tuu jatkuvasti. 

    Juuri näin. Luo­vat ihmiset ovat yhä tärkeämpiä. Tiety­il­lä aloil­la tämä vaatii hyvin vah­vaa perusk­oulu­tus­ta, ja vielä luovu­ut­ta tämän päälle.

    Joka tapauk­ses­sa näyt­tää siis siltä, että olemme menos­sa jol­lain taval­la jyrkem­män jaon suun­taan. Se ei tee asioi­ta kovin helpok­si, mut­ta ei se mene pois silmät sulkemalla. 

    Pitää löytää entistäkin parem­pia tapo­ja toteut­taa tulon­jakoa ja vält­tää harvainvalta.

    Lähivu­osikymmenet pääsemme sil­lä, että palvelui­ta tuote­taan enenevässä määrin yksi­ty­isille ihmisille. Tämä on tapa pitää myös se “tuot­ta­va” luok­ka tyy­tyväisenä. Koneen ääressä menee pikku­tun­neille, mut­ta toisaal­ta joku muu käy siivoa­mas­sa käm­pän ja lait­ta­mas­sa ruuan. 

    Perushyödykkei­den tuot­ta­mi­nen jää entistä pienem­män joukon tehtäväk­si. Palvelu­am­matit voi nähdä viihtyvyyt­tä kohot­tavina ammat­teina. Ne taval­laan jaka­vat perushyödykkei­den tehokkaan tuotan­non mah­dol­lis­ta­man korkean elin­ta­son kaikille.

    Asian voi nähdä myös niin, että ihmi­nen kek­sii aina uut­ta hyödyl­listä tehtävää (vaikka­pa elämää helpot­tavia palvelui­ta, taidet­ta yms.) perus­tarpei­den tul­lessa tyy­dyte­tyk­si entistä vähem­mäl­lä työllä.

    Suo­ma­lainen tekee itse eikä palvele toista. Siivoo itte jälkes! 

    Hyvä peri­aate tuokin. Kan­nat­taa pitää jalat maas­sa. Hyvä jos “ylälu­okankin” jäsenet varaa­vat 10% ajas­taan perushommiin.

  82. Tiedemies: Suo­ma­laiset nuoret eivät ole kiin­nos­tunei­ta poli­ti­ikas­ta, san­ot­ti­in lehdessä taannoin.

    Minä kun en voin­ut olla ihmettelemät­tä, että mik­si ihmeessä nuorten pitäisi olla kiin­nos­tunei­ta poli­ti­ikas­ta, sen­si­jaan että oli­si­vat esimerkik­si kiin­nos­tunei­ta omas­ta elämästään, ja siitä miten elät­tävät itse itsensä.

    Nuoret ovat kiin­nos­tunei­ta poli­ti­ikas­ta. He vain eivät pääse siihen kiin­ni ja menet­tävät kiin­nos­tuk­sen­sa viral­liseen poli­ti­ikkaan, kos­ka poli­itikot eivät tar­tu niihin asioi­hin ja haasteisi­in, joi­hin juuri he ain­oina kykeni­sivät vaikut­ta­maan. Ilmas­ton­muu­tos on esimerkik­si yksi täl­lainen suuri ihme­tyk­se­nai­he. Jos kysyt nuo­ril­ta niin tähän pitäisi heti puut­tua, mut­ta kukaan ei tun­nu tekevän asialle yhtään mitään.

    Oikeasti automaa­tio on jo tekemässä kovaa vauh­tia tarpeet­tomak­si monia ammat­tiryh­miä joiden ei vaan vielä taju­ta ole­van tarpeet­to­mia. Väit­täisin, että poli­itikot pitkälti jo oli­si­vat tarpeettomia.

    Poli­itikothan ovat juuri sitä joukkoa, joiden tehtävänä on ohja­ta yhteiskun­taa ja tehdä niitä iso­ja päätök­siä, joi­hin joukko yksit­täisiä toim­i­joi­ta ei kykene puut­tumaan. Tälle on tarvet­ta nyt ja tule­vaisu­udessakin. Tämän kor­vaami­nen automaa­ti­ol­la, jät­tää kysymyk­sen, kuka tuot­taisi automaa­tion ja tosi­asi­as­sa tek­isi päätök­set. Moni­ta­hoinen päätök­sen­teko olisi edelleenkin kyken­emätön tekemään näitä päätöksiä.

  83. HooFoo: Tähän olisi ehkä hyvä liit­tää työt­tömyys­tur­van suu­ru­inen kansalaisosinko ja räjäyt­tää kyylämätön ruo­hon­ju­urikap­i­tal­is­mi kasvuun

    Täl­lainen saat­taisi hyvinkin räjäyt­tää kasvu­un myös pimeän pankki­toimin­nan tämän veron kiertämiseksi.

    Viherinssi: Kir­joit­taa joku erit­täin laa­jasti lue­tun blo­gin kommenteissa…

    Mon­tako miljoon­aa lukee tätä blo­gia päivit­täin ja mil­lä muo­toa tämä blo­gi levit­tää laa­ja-alais­es­ti päivit­täistä tietoa maail­mas­ta? Ei tämä ole mikään sanomale­hden tai tele­vi­siouutis­ten korvike. Jos tiedo­tusvä­line jät­tää aihei­ta uuti­soimat­ta tai käsit­telee sen lyhyesti ja yksipuolis­es­ti, se pitkälti jät­tää seu­raa­jansa asi­as­ta pimen­toon. Täl­lä taval­la voidaan hel­posti kon­trol­loi­da mas­so­jen käytöstä ja uuti­sai­hei­ta. Aika pitkälti riit­tää se, että aihe tai näkökul­ma hau­dataan suurelta enem­mistöltä. Ei sitä tarvitse koko maail­mas­ta sen­suroi­da. Uutisvä­linei­den balka­nisoi­tu­mi­nen ja sisäl­lön siir­tymi­nen blo­gei­hin toden­näköis­es­ti vain pahen­taa ongelmaa.

  84. Elinkeino­rak­en­teen muu­tos ja tuot­tavu­u­den kasvu ei ole paha-asia, kun­han tulon­jaon tasaisu­ud­es­ta huolehditaan.

  85. HooFoo: Joka tapauk­ses­sa kom­ment­tisi 99% rahali­iken­teen katoamis­es­ta ulko­maille lie­nee “hiukan” liioitel­tu (maail­man­lop­pu tulee heti). Tuskin yksikään koti­talous tai Suomes­sa reaal­i­taloudessa toimi­va yri­tys pani­ikissa siir­rä varo­jaan ulko­maille pros­entin veron takia, jos etu­na on kaikkien muiden vero­jen poisto?

    Kun puhutaan näistä finanssi­transak­tioiden verot­tamis­es­ta jol­lain pros­en­til­la, niin kan­nat­taa taju­ta että puheena olev­as­ta volyymistä val­taosa syn­tyy konei­den välisessä kau­pas­sa, joka kyl­lä siir­tyy hyvin nopeasti muualle jos sitä ryhdytään tääl­lä verot­ta­maan tuo­hon tapaan. 

    Jäl­jelle jäävät koti­talouk­sien ja yri­tys­ten käyt­töra­ho­jen siir­rot, mut­ta niiden volyy­mi taas on markki­nakaup­paan ver­rat­tuna niin mitätön että siitä ei paljon vero­tu­lo­ja saa­da kertymään.

    Siis lyhyesti: on veropo­h­ja ja vero­pros­ent­ti. Vero­pros­entin nos­tol­la ei saa­da aiot­tua todel­lista vero­ker­tymää, jos ei ote­ta huomioon veronko­ro­tuk­sen vaiku­tus­ta veropohjaan.

    Vaik­ka kap­i­tal­is­tille kostamista pitäisi kuin­ka ylväänä tavoit­teena, sen tehdäk­seen ei kan­na­ta ampua itseään polveen.

  86. Sha­keem:
    Elinkeino­rak­en­teen muu­tos ja tuot­tavu­u­den kasvu ei ole paha-asia, kun­han tulon­jaon tasaisu­ud­es­ta huolehditaan. 

    Ihmis­ten yleisessä oikeu­den­mukaisu­uskäsit­teessä työkuor­mal­la ja toimeen­tu­lol­la pitäisi olla kor­re­laa­tio. Tästä syys­tä pak­er­tavaan vähem­mistöön ja jouti­laaseen enem­mistöön jakau­tu­va yhteiskun­ta on haastava.

    Jot­ta pak­er­ta­jat jak­sa­vat pak­er­taa, heille pitää jär­jestää jotain hyvää siitä. Jot­ta jouti­laat eivät nouse kap­inaan, kuilu ei saa kas­vaa liikaa.

    Entä jos onkin niin, että seu­raa­va kokon­ais­tuot­tavu­u­den kas­vami­nen sekä aiheut­taa että edel­lyt­tää isom­pia elin­ta­so­ero­ja? Kestääkö yhteiskun­ta­rauha sen?

  87. anonyy­mi: Mon­tako miljoon­aa lukee tätä blo­gia päivit­täin ja mil­lä muo­toa tämä blo­gi levit­tää laa­ja-alais­es­ti päivit­täistä tietoa maailmasta?

    Tämä blo­gi lie­nee yksi seu­ra­tu­im­mista poli­it­ti­sista blo­geista Suomes­sa, ja ainakin kom­ment­tiketju­jen alkupäitä lue­taan myös muual­la kuin peräkammareissa.

    Tääl­lä tulee kuul­luk­si, jos on asi­aa. Tääl­lä myös hei­jas­tu­vat mon­en­laiset arvot.

    anonyy­mi: Jos tiedo­tusvä­line jät­tää aihei­ta uuti­soimat­ta tai käsit­telee sen lyhyesti ja yksipuolis­es­ti, se pitkälti jät­tää seu­raa­jansa asi­as­ta pimen­toon. Täl­lä taval­la voidaan hel­posti kon­trol­loi­da mas­so­jen käytöstä ja uutisaiheita. 

    Mil­loin ja mis­sä on ollut sel­l­ainen aika ja vai­he, että näin ei ole ollut? Sil­loin, kun tele­vi­sios­ta sai samat uutiset samaan aikaan kahdelta kanavalta?

    Nyt on kuitenkin sel­l­ainen aika, että mie­lenki­in­tois­t­en asioiden piilot­ta­mi­nen tai vas­takkaisten mielip­itei­den häivyt­tämi­nen on vähän vaikeaa. Lisään­tyneel­lä tiedol­la on saatu hävitet­tyä kor­rup­tio­ta ja jopa tehtyä vallankumouksia.

    Mut­ta jos yksilöl­lä ei ole kiin­nos­tus­ta tai kykyä ymmärtää, asialle on vaikea tehdä mitään. Tietoa on saatavil­la helpom­min kuin ennen, mut­ta sitä pitää halu­ta ja osa­ta kaivaa. Se ei ole helppoa.

    Tähän liit­tyen minus­ta yhteiskun­taop­pi on yksi koulun aliar­voste­tu­im­mista aineista. Enkä nyt puhu siitä, että kaikkien pitäisi tietää, miten vaikka­pa EU-päätök­sen­teon nip­pelit menevät, vaan suurem­mista linjoista.

  88. Nimetön: Ongel­ma on usein tosi­aan se, ettei kulut­ta­jal­la ole vai­h­toe­hto­ja. Sama jut­tu vaikka­pa Postin tai VR:n kanssa.

    Nämä ovat kuitenkin käytän­nössä julk­isia palvelui­ta, joten ne eivät toi­mi nor­maalil­la liike­toim­inta­logi­ikalla. Viras­to palvelee juuri sen ver­ran kuin poli­itikot sen halu­a­vat palvelevan.

    Yri­tyk­sen ei kan­na­ta viestiä asi­akkailleen kyynis­es­ti, että “no, me palvelemme teitä niin paljon kuin te mak­sat­te”. Maail­mas­sa on nimit­täin vielä ole­mas­sa täysin pyy­teetön­tä palvelua ja ystäväl­lisyyt­tä, ja sel­l­aiset paikat saa­vat sil­lä taval­la toimies­saan selvän kil­pailue­dun. Hyvä palvelu kun tuot­taa pitkässä juok­sus­sa rahaa enem­män kuin se sitä vaatii.

    Pankit osaa­vat tämän. Perusasi­akkaista ei ole yleen­sä kuin menoa ja harmia, joten istukoot jonos­sa. Hyville asi­akkaille taas pank­ki soit­telee ja anoo käymään sovit­tuna ajanko­htana. Sil­loin ei kukaan ker­ro asi­akkaalle, että hom­ma hoide­taan toisel­la luukul­la tai pyy­dä muu­ta­man euron palvelumaksua.

    Asia ei parane pankkia vai­h­ta­mal­la, kos­ka niistä taval­li­sista asi­akkaista ei käy­dä kovin kovaa kil­pailua. Jos et hoi­da asioi­ta henkilöko­htaisen pankkineu­vo­jasi kanssa tai netis­sä, olet toden­näköis­es­ti huono asi­akas muutenkin. Kos­ka kaik­ki pankit elävät samas­sa maail­mas­sa, tilanne menee tähän.

    Erikoiskaup­pa on parem­pi esimerk­ki kau­pal­li­sista palveluista. Jos saat vaatekau­pas­sa tai optikol­la huonoa palvelua, et mene sinne enää. Oikeas­t­aan palvelu on melkein ain­oa syy siihen, että täl­laiset toimin­not eivät mene pelkästään net­ti­in. Ja siel­läkin on ole­mas­sa sel­l­ainen kon­sep­ti kuin “palvelu”. Sama kos­kee vaikka­pa rav­in­toloi­ta, jot­ka käytän­nössä myyvät elämyk­siä (saman rav­in­toar­von saa kau­pan einestiskiltä). Jos ei kokon­aisu­us miel­lytä, asi­akas vie rahansa pois.

  89. HooFoo: Vaatisi ehkä hiukan tarkem­paa lasken­taa ja varovaista kokeilua. Jos jätet­täisi­in aluk­si kasino­talous ulkop­uolelle ja simu­loitaisi­in mitä tapahtuu?

    Ajatel­laan­pa mod­er­nia verkos­toitunut­ta yri­tys­tä. Se ostaa lop­putuot­teen valmi­ik­si kokoon­pan­tu­na ali­hankki­jal­ta. Ali­hankki­ja ostaa tuot­teen osakokoon­pan­ot omil­ta ali­hankki­joil­taan, jot­ka osta­vat sitä sun tätä nip­peliä sieltä sun täältä. Kaik­ki kir­joit­ta­vat lasku­ja asi­akkailleen, ja rahaa liikkuu.

    Jos jokaises­ta näistä inter­ak­tioista vietäisi­in vaikka­pa pros­ent­ti veroa, tapah­tu­isi kak­si asi­aa. Ensin­näkin ali­hankki­joiden käyt­tö ja sitä myötä erikois­tu­mien tulisi vähem­män kan­nat­tavak­si. Toisek­seen ne osakokoon­pan­ot kan­nat­taisi entistä use­am­min ostaa ulko­mail­ta, kun siel­lä tätä ongel­maa ei olisi.

    Pankkisek­tori toki pois­tu­isi paikalta läh­es kokon­aan, kos­ka siel­lä ne rahat kiertävät vin­haa vauh­tia. Seteleil­lä mak­samis­es­ta tulisi suosittua.

  90. Siis tuo transak­tiovero on kuol­lut idea jo syn­tyessään. Pitäisi kyetä kieltämään kaik­ki muut tavat siirtää varo­ja, joka on mahdotonta.

    Aina voidaan kek­siä tapa suorit­taa kaup­pa, ilman että rahaa siirtyy.

    Tuo konei­den väli­nen kaup­pa voidaan siirtää vaik­ka lau­talle keskelle val­tamer­ta, kan­sain­väliselle meri­alueelle. Google voi hoitaa vaik­ka infran ja näin ei yksikään val­tio pääse sitä verot­ta­maan. Keino­ja kyl­lä on voit­to­jen kotiutukseen.

    Kun laite­taan pankeille lisää kulu­ja, niin taval­liset per­saukiset asi­akkaat niitä mak­se­lee, ei ne joil­la on oikeasti omaisuutta.

    *****

    Tuos­ta nuori­son kiin­nos­tuk­ses­ta politiikkaan…

    Se kiin­nos­tus voi olla kovaakin, kunnes tutus­tuu puolueisi­in ja niiden toimintatapoihin.

    Innos­tus tapetaan viimeistään siinä vai­heessa, kun ote­taan esille ryh­mäkuri ja puolueohjelma. 

    Siinä vai­heessa ide­al­is­tista tehdään paatunut puolueen orja, joka painaa äänestyk­sessä sitä nap­pu­laa, mitä käs­ketään. Pian se tois­taa puolueen mantraa kuin transsis­sa ole­va shamaani. 

    Sen lisäk­si 24/7/365 sataa paskaa niskaan ja täy­tyy olla kaiken maail­man kissan­ris­tiäi­sis­sä ronku­mas­sa lisää rahaa puolueen tyhjyyt­tä kumi­se­vaan kassaan. 

    Jos poli­ti­ikas­sa keski­tyt­täisi­in tekemään asioi­ta parem­min kuin ennen, niin se saat­taisi vaik­ka kiin­nos­taakkin. Mut­ta ei, tärkein­tä on puolue. 

    Tärkein­tä, on että juuri oma puolue on suurin. Tärkein­tä on, että oman puolueen kätyre­itä istuu jokaisel­la tärkeäl­lä pallil­la. Tärkein­tä on, että puolue säi­lyy val­las­sa vuosikymmen­estä toiseen.

    Juuri nytkin etsitään keino­ja, miten saataisi­in säästöt seu­raa­van hal­li­tuk­sen niskaan, jot­ta sit­ten seu­raa­van hal­li­tuk­sen kausi jäisi lyhyek­si ja entistäkin suurem­mat säästöt taput­telisi­vat uuden hal­li­tuskau­den neljän vuo­den oppo­si­tios­ta huutelun jälkeen.

    Ei Suomen velal­la ole merk­i­tys­tä, eikä suo­ma­laisil­la, ei van­huk­sil­la, eikä lapsilla.

    Vain puolueel­la on merkitystä.

    Tämä on demokratiaa.

    Eikä vihreät ole poikkeus.

  91. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Täl­lainen yhteiskun­ta olisi liian epä­vakaa. Lop­ul­ta tapah­tu­isi val­lanku­mous, ellei val­tio ole äärim­mäisen total­i­taristi­nen ja ole aivopessyt kansalaisiaan. 

    Ain­oa asia mitä eli­it­ti tarvit­see on kulut­ta­jia jot­ka mak­sa­vat siitä mitä eli­itin robot­tite­htaat rak­en­ta­vat. Näil­lä kulut­ta­jil­la on olta­va rahaa. Jotenkin siis sitä mam­mon­aa on val­ut­ta­va ns. normaali-ihmisillekin.

    Ellei sit­ten eli­it­ti tyy­dy siihen että robot­it huole­hti­vat hei­dän lep­poisas­ta elämästään ja robot­tiarmei­ja voi hoitaa pois turhat ihmiset kul­jek­si­mas­ta. Robot­te­ja­han tehdään myös sotilaskäyttöön.

  92. Liian van­ha: Aina uno­hde­taan, että ei tuotan­non palkoil­la ole Suomes­sakaan niin suur­ta merk­istytä enää

    Mihin tietoi­hin peru­s­tat tämän tois­tu­van väitteesi?

    Tuotan­non palkko­ja sisäl­tyy myös lop­putuot­teen väli­valmis­teisi­in, siis lop­putuot­ta­jan ostoihin.

    Kulu­tuse­lek­tron­i­ikan väli­valmis­teet suurelta osin tuote­taan Kauko-Idässä ja USA:ssa, joten siltä osin väit­teesi pitää paikkansa. Sen sijaan esimerkik­si suo­ma­laiselle telakka­te­ol­lisu­udelle sekä konei­den- ja lait­tei­den valmis­tuk­selle Suomen valmis­tus­palkat ovat elintärkeitä.

  93. TL: Venäjäl­lä ainakin osa­taan rak­en­taa van­han näköistä uusil­la menetelmillä. 

    http://englishrussia.com/2014/01/06/modern-russian-houses-in-antique-style/

    Osa ihan kun­nol­lisen näköisiä ulkopinnal­taan. Helsin­gin luon­teeseen sopisi tuo neu­vos­toaikainen pilvenpiirtäjä ;-).

    Tai ehkä siel­lä vain riit­tää niitä suu­ru­u­den­hul­lu­ja mil­jardööre­jä ja orjatyöläisiä raken­nuste­lineille riistettäväksi. 

    Usein tapaamme ihail­la jälkikä­teen eniten juuri noi­ta mil­jardööridik­taat­tor­ei­den luo­muk­sia, kuten lin­no­ja yms., uno­htaen sen, miten joku kykeni luo­maan jotain niin komeaa. Tosin osa noista mon­u­menteista on kai raken­net­tu ihan ammat­ti­työvoimal­lakin, kuten käsit­tääk­seni pitkälti keski­aikaiset goot­ti­laiset kirkot. Etelä-Euroopan uud­es­ta nousus­ta renes­sanssin aikaan oli­vat osaltaan vas­tu­us­sa kaupunkien tuhoamises­sa kun­nos­tau­tuneet ja näin rikkauk­sia kerän­neet kon­dot­tieer­it. Siir­tomaasän­tiä löy­tyy aika läheis­es­täkin his­to­ri­as­ta (kukaties Suomeakin raken­netaan ja elätetään pian kehi­tys­maid­en tehokkaim­mal­la työvoimalla 😉 ).

  94. anonyy­mi:
    Poli­itikothan ovat juuri sitä joukkoa, joiden tehtävänä on ohja­ta yhteiskun­taa ja tehdä niitä iso­ja päätök­siä, joi­hin joukko yksit­täisiä toim­i­joi­ta ei kykene puuttumaan.

    Niin, siis tämä on se käsi­tys joka meille on myy­ty. Väitän nyt, että juuri poli­itikko­jen työ olisi automa­ti­soitavis­sa mitä suurim­mas­sa määrin. Esimerkik­si päätök­sen­teko voidaan ja pitäisikin, hajaut­taa, ja automaa­tio- ja kom­mu­nikaa­tiote­knolo­gia on tehnyt tämän mah­dol­lisek­si. Sosi­aalisen medi­an inno­vaa­tiot ovat jo sil­lä tasol­la, että päätök­sen­tekoa voitaisi­in aivan hyvin tuo­da yhä enem­män niiden ihmis­ten ulot­tuville joiden elämää päätök­set koskevat.

    Nimeno­maan kyse on siitä, että joukko yksit­täisiä toim­i­joi­ta kyke­nee kyl­lä päät­tämään asi­as­ta, jos heil­lä on mah­dol­lisu­us koordi­noi­da toim­intaansa. Nykyi­nen jär­jestelmä perus­tuu ajatuk­selle että jokin virkamies tun­nistaa ongel­mat ja muo­toilee kysymyk­set hallintoala­mais­ten puoles­ta, ja poli­itikot sit­ten päättävät.

  95. Viherinssi: Tämä blo­gi lie­nee yksi seu­ra­tu­im­mista poli­it­ti­sista blo­geista Suomes­sa, ja ainakin kom­ment­tiketju­jen alkupäitä lue­taan myös muual­la kuin peräkammareissa.

    Ja aihei­ta on edelleenkin mak­simis­saan yksi päivässä. Ei siitä kovin kum­moista maail­manku­vaa välity.
    En minä tätä blo­gia hauku. Se on hyvä lajis­saan. Se ei vain mielestäni kor­vaa sanomalehteä.

    Viherinssi: Mil­loin ja mis­sä on ollut sel­l­ainen aika ja vai­he, että näin ei ole ollut? Sil­loin, kun tele­vi­sios­ta sai samat uutiset samaan aikaan kahdelta kanavalta?

    Sil­loin meil­lä ei ollut markki­noil­la kil­paile­mas­sa vain kah­ta kau­pal­lista ja enenevässä määrin viih­teel­listyvää tiedonväl­i­tyskon­ser­nia, jot­ka jaka­vat uutisia sisäis­es­ti tiedo­tusvä­linei­den kesken, julkai­se­vat tiedoit­tei­ta ja lausun­to­ja kri­ti­ikit­tä, osta­vat uutis­sähkeitä vain par­il­ta tieto­toimis­tol­ta ilman omaa taus­toi­tus­ta ja ana­lyysia, vält­televät mah­dol­lisim­man pitkään tutki­vaa jour­nal­is­mia, jne.

    Tarvi­taan use­ampia eriäänisiä tutkivia uutis­lähteitä, jot­ka tuot­ta­vat jonkin­laista kokon­aisu­ut­ta, eikä vain kah­ta tai kolmea. Miljoona blo­gia eivät tätä kor­vaa, kos­ka a) suurin osa niistä ei tee vas­taavaa jour­nal­is­mia, b) ei tuo­ta perusti­etoa ja c) niiden lukem­i­nen sanomale­hteä vas­taa­van kokon­aisku­van saamisek­si on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Monis­sa muis­sa yhteyk­sis­sä paljon ylis­tet­ty kil­pailu tek­isi asioiden ja näkökul­mien hau­taamisen vaiken­e­mal­la paljon vaikeammaksi.

  96. Tiedemies: Nimeno­maan kyse on siitä, että joukko yksit­täisiä toim­i­joi­ta kyke­nee kyl­lä päät­tämään asi­as­ta, jos heil­lä on mah­dol­lisu­us koordi­noi­da toimintaansa.

    Ongel­ma onkin juuri tässä. Kiin­nos­tunut joukko toim­i­joi­ta kyke­nee osan vapaae­htois­es­ta toimin­nas­taan koordi­noimaan, mut­ta asi­at kos­ket­ta­vat myös mui­ta kuin juuri niistä asioista eniten kiin­nos­tunei­ta ja niitä eniten ajavia. On myös ole­mas­sa asioi­ta, jot­ka ovat tärkeitä, vaikkei niitä aja­maan löy­dykään varsi­naisia intressiryhmiä.

    Kor­vaa­mal­la poli­itikko­jen “pakkoki­in­nos­tu­mi­nen” vain asianomaisil­la saadaan ain­oas­taan aikaisek­si kor­rup­toitunut hallinnon irviku­va, jos­sa kaik­ki päätök­set tehdään vain yksit­täis­ten intres­si­ta­ho­jen kesken eikä kokon­aisku­vaa ajatellen, kos­ka piirien ulkop­uoliset tahot eivät juurikaan päädy mukaan tuo­hon päätök­sen­tekoon. Kyse on hallinnol­lis­es­ta yhteis­maan ongel­mas­ta. Päätök­sen­teko ei saa olla Kreik­ka-tyyp­pistä, jos­sa val­tion rahaa, val­taa ja palveluk­sia jael­laan intres­siryh­mille ilman mitään kokon­aisku­vaa ja kokonaisvastuuta.

    Mikäli suun­nitelmis­sasi ei ollut pakot­taa kaikkia kansalaisia pait­si pere­htymään kaikki­in päätet­tävis­sä ole­vi­in asioi­hin myös äänestämään niistä kaik­ista, en näe miten tuo voisi toimia. Kuu­lostaa lib­er­taarien päiväunilta.

  97. Tom Pesch:
    Minus­ta tämä poli­itikko­jen yhtäkki­nen heräämi­nen automaa­tion yhteiskun­nal­lisi­in vaiku­tuk­si­in on vähän koomista. Automa­ti­soi­tu­mi­nen on kuitenkin jatkunut jo aika kauan. Poli­itikotkin ovat lau­maeläim­iä, kaikil­la on sama puheenai­he samaan aikaan. Äsken se oli talous, nyt se on automa­ti­saa­tio. Kum­mas­takin aiheesta ollaan yhtä pihal­la, vaik­ka asiantun­ti­ju­ut­ta blogikir­joituk­sis­sa yritetäänkin aina kovasti vakuutella.

    Soin­in­vaar­al­la on suurten ikälu­okkien käsi­tys työn luon­teesta. Se on muo­vau­tunut hyv­in­voin­ti­val­tion suu­ri­na vuosi­na, jol­loin Suo­mi on elänyt lihavia vuosia. On ollut varaa koulut­taa. Soin­in­vaaran ja koko ikälu­okkansa ainainen vas­taus työt­tömyy­den lisään­tymiseen on koulut­tau­tu­mi­nen. Ongel­mat ratkea­vat kun kaikil­la on korkeakoulututkinto.

    Suurten ikälu­okkien mielis­sä työt jakau­tu­vat suorit­tavi­in töi­hin ja korkeaa osaamista vaa­tivi­in töi­hin. Korkeaa osaamista vaa­ti­vat työt eivät Soin­in­vaaran mukaan ole katoa­mas­sa, vaan duu­nar­i­ammatit. Kuitenkin juuri aivokirur­gia kan­nat­taa jät­tää robot­tien hoidet­tavak­si. Siinä työssä kun virheet kan­nat­taa min­i­moi­da. Putkimies­ro­bot­ti taas ei olisi kovin järkevä tuote, ihmi­nen hoitaa saman työn paljon halvem­mal­la. Tätä ei Suomes­sa halu­ta myön­tää, vaan itsepin­tais­es­ti koulute­taan vuosikymmen­estä toiseen mais­tere­i­ta. Soin­in­vaaran mainit­semia tuote­su­un­nit­telijoitakin on kortis­tossa pil­vin pimein. Ylik­oulut­ta­mi­nen syn­nyt­tää aika paljon syr­jäy­tymistä sekin, vaik­ka Arka­di­an­mäeltä sitä on vaikea nähdä.

    Automaa­tio val­taa alaa, kos­ka se on pääo­man etu­jen mukaista. Kun työn ain­oa tarkoi­tus on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, kaik­ki keinot ote­taan käyt­töön. Ihmi­nen on sivu­seik­ka. Ihmette­len miten kauan voimme vielä rak­en­taa yhteiskun­taa täl­laisen luon­teeltaan eri­ar­vois­ta­van järjestyk­sen mukaan. Jos pian ei siir­ry­tä työn verot­tamis­es­ta pääo­man verot­tamiseen, automaa­tion hyödyt kasautu­vat hyvin har­voille. Syn­tyvää kier­ret­tä on mah­do­ton­ta katkaista.

    Toisaal­ta automaa­tion aiheut­ta­ma “suuri mur­ros” saat­taa jäädä toteu­tu­mat­ta, kos­ka jatku­vasti nou­se­va ener­gian hin­ta vie koneis­tu­miselta edel­ly­tyk­siä. Teknolo­gia luo aina enem­män ongelmia kuin se ratkaisee. Tämä tun­tuu ole­van useim­mille vihreillekin vielä jotenkin vaikeasti hah­motet­ta­va kokon­aisu­us, vaik­ka lie­nee hitaim­millekin jo selvää että ilmas­ton­muu­tok­sen per­im­mäiset syyt ovat lääketi­eteen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­ma väestönkasvu ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­ma luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen kasvu.

  98. Jos automaa­tio todel­la kor­vaa ihmistyön, ain­oa ratkaisu rauhal­liseen yhteiskun­taan ilman lev­ot­to­muuk­sia on tuotan­non verot­ta­mi­nen ja jonkin­lainen kansalais­palk­ka eli pot­ti täy­tyy jakaa tasaisem­min. Tähän sijoit­ta­jat ja kovat­u­loinen eli­it­ti tuskin suos­tuu mut­ta mitä muu­ta voi tehdä tilanteessa jos­sa val­taosa ihmi­sistä pyörit­telee kiveä kädessään miet­tien mitähän täl­lä heittäisi ?
    Tämän perus­tu­lon vastik­keek­si voisi olla jotain järkevää tekemistä ( kuten ympäristön hoito, van­huk­sien aut­ta­mi­nen jne. ) joka nytkin hoide­taan verovaroin kaupunkien toimes­ta. Ihmi­nen on luo­tu tekemään ja mielel­lään järke­viä asioita.

  99. mk: Jos automaa­tio todel­la kor­vaa ihmistyön, ain­oa ratkaisu rauhal­liseen yhteiskun­taan ilman lev­ot­to­muuk­sia on tuotan­non verot­ta­mi­nen ja jonkin­lainen kansalais­palk­ka eli pot­ti täy­tyy jakaa tasaisem­min. Tähän sijoit­ta­jat ja kovat­u­loinen eli­it­ti tuskin suos­tuu mut­ta mitä muu­ta voi tehdä tilanteessa jos­sa val­taosa ihmi­sistä pyörit­telee kiveä kädessään miet­tien mitähän täl­lä heittäisi ?

    Siinä vai­heessa kun glob­al­isaa­tio ei ole kaikille eduk­si, kulut­ta­jien täy­tyy taju­ta, että lakkaa­vat osta­mas­ta halpo­ja teol­lisia tuot­tei­ta ja sen sijaan osta­vat paikallisia tuot­tei­ta sekä palvelui­ta, joiden tuot­ta­mi­nen työl­listää ihmisiä. Ne ovat tietenkin kalli­impia, mut­ta se mak­saa itsen­sä takaisin, kun kulu­tus­ta on vas­tavuorois­es­ti. Veroki­ilan laskem­i­nen on tärkeää, että tämä kehi­tys on mahdollinen.
    Toisaal­ta on myös niin, että tehos­tu­va automaat­ti­tuotan­to las­kee tuotan­tokus­tan­nuk­set hyvin alas, ja jos samal­la kulut­ta­jil­la on vähem­män mil­lä kulut­taa, hin­natkin laske­vat. Jotain ihmistyötä niiden automaat­tite­htaan tuot­tei­den myymiseenkin tarvi­taan. Ja toisaal­ta, kyl­lä se omis­ta­va luokkakin jotain joskus rahoil­laan halu­aa ostaa sen sijaan että investoi aina uuteen tuotan­toon. Luk­sus­tuot­tei­den tuotan­toon kan­nat­taa siis alkaa panostaa 😉

  100. Mielekäs työ tuskin lop­puu näkyvil­lä olevas­sa tule­vaisu­udessa. Miten tuo työ rahoite­taan on toinen kysymys. Ter­vey­den­hoito, hoiva­palve­lut, peru­sope­tus, päivähoito. Näil­lä aloil­la on vaikea nähdä konei­den kor­vaa­van inhimil­listä kon­tak­tia. Melkein kaik­ki ovat myös sitä mieltä, että yhteiskun­ta voisi parem­min, jos näille aloille saataisi­in lisää työn­tek­i­jöitä. Varhainen hoitoon pääsy, parem­pi huole­htimi­nen van­huk­sista, pienem­mät luokkakoot ja yksilöidympi ope­tus, pienem­mät ryh­mäkoot ja use­ampi syli lap­simäärää kohden.

    Eli mielekästä työtä on. Mut­ta nämä kaik­ki ovat työnku­via, jot­ka on per­in­teis­es­ti kat­sot­tu julkisen sek­torin kus­tan­net­taviksi. Miten tule­vaisu­u­den yhä koneel­lis­tu­vam­mas­sa maail­mas­sa saadaan ohjat­tua näille aloille riit­tävä rahoi­tus, jot­ta kas­va­va joukko ihmisiä voisi näille aloille työllistyä?

    Oikein vas­taavalle Talouden Nobel?

  101. Tapio: Mihin tietoi­hin peru­s­tat tämän tois­tu­van väitteesi?

    Tuotan­non palkko­ja sisäl­tyy myös lop­putuot­teen väli­valmis­teisi­in, siis lop­putuot­ta­jan ostoihin.

    Kulu­tuse­lek­tron­i­ikan väli­valmis­teet suurelta osin tuote­taan Kauko-Idässä ja USA:ssa, joten siltä osin väit­teesi pitää paikkansa. Sen sijaan esimerkik­si suo­ma­laiselle telakka­te­ol­lisu­udelle sekä konei­den- ja lait­tei­den valmis­tuk­selle Suomen valmis­tus­palkat ovat elintärkeitä.

    Palkko­jen osu­us bkt:ta on enää n 50 % ja suun­ta aleneva.Muut arvon­muo­dos­tuk­sen erät ovat yhtä painavia keskimäärin ja kun emme vie palvelu­ja niin palkko­jen osu­us on vieläkin vähäisempi

    Ja kun kat­so­taan tuotan­toa niin se on ketju­un­tunut­ta eikä yhden yri­tyk­sen palkkaku­luil­la ole suur­ta merk­i­tys­tä lop­putuot­teen hinnassa.

    Meil­lähän koroste­taan yri­tysko­htaisia palkkaratkaisu­ja kil­pailu­on­gelmien ratkaisijana.

    Mut­ta jos yhden väli­vai­heen palkkaku­lut ovat vain esim 5 % lop­putuot­teen hin­nas­ta niin eipä tuol­la yri­tysko­htaisel­la ratkaisul­la ole paljoa merk­i­tys­tä lop­putuot­teen hinnalle

    Sil­loin vai­h­toe­htoina palkkaku­lu­jen hallinnalle ovat keskitet­ty palkkaratkaisu tai työ­nan­ta­jien kartelli.

    Mut­ta nehän ovat kiel­let­tyjä ? TUPO on kuol­lut ja työvoimas­ta pitäsi käy­dä kil­pailua palkoilla ?

    Mon­imutkaisem­pi ongel­ma on se, että Suo­mi vie investoin­ti­tuot­tei­ta. Sil­loin ratkai­se­vat elinkaaren kulut ja val­in­taan vaikut­ta­vat myös muut seikat. Teknil­lisen kehi­tyk­sen road map, varaosien ja ohjelmapäiv­i­tys­ten saatavu­us esim 10–20 vuo­den kulut­tua, varaosahuol­lon ja kor­jaus­palvelu­jen saatavu­us ja luotet­tavu­us etc

    Myöskin lait­teis­ton tuot­tavu­udel­la on merkitystä

    Eikä kukaan halua val­tavaa laitekir­joa tuotan­toon, huolto, varaosien hallinta, ohjel­maver­sioiden hallinta etc estävät toimit­ta­jan vaihtoa.

    Ja koti­maisen työvoiman tuot­tavu­uskin ratkaisee kuin­ka suuri osu­us lop­putuot­teen hin­nas­sa on palkkoja
    esim Sal­compin muut­to Kiinaan nos­ti kulu­ja 5 %, kos­ka paikallisen työvoiman tuot­tavu­us oli heikom­pia +korruptio+logistiikka+byrokratiakulut korkeampia

    Ei investoin­ti­tuot­teis­sa ratkaise vain hal­pa hinta

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikein hyvä tapa lisätä pääo­mat­u­lo­jen osu­ut­ta vero­tuk­ses­sa on nos­taa arvon­lisäveroa. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkka­sum­mas­ta, koroista ja voitos­ta, palkkaveroa vain palkoista.

    Niin ja pien­i­t­u­loisen reaa­li­nen vero­pros­ent­ti räjähtää taivaisi­in ja ne vähäisetkin työ­paikat katoa­vat taivaan tuuli­in kun ruuas­ta ja päivit­täis­tavaroista se veron osu­us säi­lyy vakiona ja ihmisil­lä on varaa kulut­taa vähemmän.…Tämä samal­la kun “eli­it­ti” hakee/tilaa ne tavaransa ulkomailta.

    Tuo kär­jistys on toki tehty nykyisel­lä ALV-mallil­la, jonkin­lainen pro­gres­si­ivi­nen tai kohdis­tet­tu ALV olisi eri juttu.

    Tai mitä jos jokaiselle suo­ma­laiselle annet­taisi­in veron­palau­tuk­se­na vaikka­pa 1000 euroa mak­set­tua ALVia niin hom­ma olisi ihan toisennäköinen…Nykyään käytän­nössä kaik­ki verovähen­nyk­set kohdis­tu­vat niille joil­la on jo varaa: Mik­sei ruokaan ja vuokraan rahansa “tuh­laa­va” olisi oikeutet­tu veronpalautukseen?

  103. Liian van­ha: Palkko­jen osu­us bkt:ta on enää n 50 % ja suun­ta aleneva.Muut arvon­muo­dos­tuk­sen erät ovat yhtä painavia keskimäärin ja kun emme vie palvelu­ja niin palkko­jen osu­us on vieläkin vähäisempi 

    Vero­jen osu­us arvon­muo­dos­tuk­ses­ta on kas­vanut, palka­nsaa­jako­r­vausten (62 %) ja yrit­täjä­tu­lon (22 %) suhde on pysynyt suun­nilleen samana viimeiset 40 vuot­ta. Palkko­jen osu­us noista palka­nsaa­jako­r­vauk­sista on tosi­aan pienen­tynyt, kun nykyään iso osu­us menee eläkkeisiin.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    ALV:stä sdaa pro­gres­si­ivisen paölaut­ta­mal­la kaikille kiin­teä euromääräi­nen sum­ma. Näin tehdään Alankomaissa.

    Eli kansalais­palkkaa voisi nimit­tää myös ALV-palau­tuk­sek­si! Tästä tulee hauskaa. Nyt ne, jot­ka vas­tus­ta­vat kiivaasti viher­pipertäjien esit­tämää kansalais­palkkaa, mut­ta kan­nat­ta­vat sitä kovasti, jos ehdo­tus­ta nimitetäänkin negati­ivisek­si tuloveroksi ja tun­netuk­si kan­nat­ta­jak­si maini­taan Mil­ton Fried­man, pää­sevät nyt otta­maan kan­taa buurien ALV-palautukseen;-)

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    ALV:stä sdaa pro­gres­si­ivisen paölaut­ta­mal­la kaikille kiin­teä euromääräi­nen sum­ma. Näin tehdään Alankomaissa.

    Mie­lenki­in­toista! Onko siis min­i­mal­isti­nen perus­tu­lo Alanko­mais­sa jo käytössä?

    1. En tiedä Alanko­maid­en nyky­istä tilan­net­ta, mut­ta se otet­ti­in käyt­töön 2001. En ole kuul­lut, että sitä olisi pois­tet­tu. Kos­ka kyse on välil­lis­ten vero­jen palau­tuk­ses­ta, siutä mak­se­taan vain per­heille, jois­sa on ainakin yksi palka­nsaa­ja, kuitenkin erik­seen miehelle ja vaimolle. Sitä ai mak­se­ta työt­tömille (ote­taan huomioon työttömyyskorvauksen´määrässä). Useim­mat palka­nsaa­jat toimi­vat niin, että tuo sum­ma vähen­netään tuloverosta.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    ALV:stä saadaan pro­gres­si­ivi­nen palaut­ta­mal­la kaikille kiin­teä euromääräi­nen sum­ma. Näin tehdään Alankomaissa.

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus — mut­ta ei se nyt ihan pro­gres­si­ivi­su­u­teen johda.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä Alanko­maid­en nyky­istä tilan­net­ta, mut­ta se otet­ti­in käyt­töön 2001. En ole kuul­lut, että sitä olisi pois­tet­tu. Kos­ka kyse on välil­lis­ten vero­jen palau­tuk­ses­ta, siutä mak­se­taan vain per­heille, jois­sa on ainakin yksi palka­nsaa­ja, kuitenkin erik­seen miehelle ja vaimolle. Sitä ai mak­se­ta työt­tömille (ote­taan huomioon työttömyyskorvauksen´määrässä). Useim­mat palka­nsaa­jat toimi­vat niin, että tuo sum­ma vähen­netään tuloverosta. 

    Enpä löytänyt moista, löysin ain­oas­taan tax cred­it’in joka on muuten juuri tuol­lainen, mut­ta sil­lä hyvitetään sosi­aal­i­mak­su­ista ja alen­netaan veron­pidä­tys­tä. Hol­lan­nin vero­lain­säädän­tö on kyl­lä peräisin vuodelta 2001.

    Sinän­sä ko. kiin­teä palau­tus­sum­ma voisi olla kehitet­tävä aja­tus, mut­ta miten se kohdis­tet­taisi­in välil­lisi­in veroihin?

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä Alanko­maid­en nyky­istä tilan­net­ta, mut­ta se otet­ti­in käyt­töön 2001. En ole kuul­lut, että sitä olisi pois­tet­tu. Kos­ka kyse on välil­lis­ten vero­jen palau­tuk­ses­ta, siutä mak­se­taan vain per­heille, jois­sa on ainakin yksi palka­nsaa­ja, kuitenkin erik­seen miehelle ja vaimolle. Sitä ai mak­se­ta työt­tömille (ote­taan huomioon työttömyyskorvauksen´määrässä). Useim­mat palka­nsaa­jat toimi­vat niin, että tuo sum­ma vähen­netään tuloverosta. 

    No, miten tuo eroaa siitä, että Suomes­sakin ansio­tulovero­tuk­ses­sa alara­ja ja vas­ta sen ylit­tävistä tuloista ale­taan mak­saa tuloveroa? Perus­tu­lon tai pro­gres­si­ivisen ALV:n idea olisi tietenkin siinä, että sitä saa­vat ihan kaik­ki. Tuos­sa Alanko­maid­en sys­tee­mis­sä opiske­li­jat tai eläkeläiset mak­sa­vat täyt­tä ALV:tä ensim­mäis­es­tä kulut­ta­mas­taan eurosta lähtien.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Se voi olla nimeltään tax­cred­it, mut­ta josd ei ole omia verotet­tavia tulo­ja, sen saa tilille rahana. 

    No se on oikeasti nimeltään algemene heff­in­gsko­rt­ing ja pääsään­töis­es­ti sen saa ennakon­pidä­tyk­sen kaut­ta. Jos on non-work­ing part­ner, sen saa, jos part­neri on mak­sanut vero­ja vähin­tään 15.000€. Hyvi­tys voi olla max. 2007€ vuodessa eli ei se varsi­nainen kansalais­palk­ka ole. Ja mak­se­taan­han Suomes­sakin veronpalautuksia!

  110. No, mitä tuo ehto “mak­se­taan vain per­heille, jois­sa on ainakin yksi palka­nsaa­ja” sit­ten merk­it­see? Siis onko siinä sys­tee­mis­sä tuo ehto rahan saamiselle vai ei?

  111. Miten­hän tämä tur­va­paikkry­y­sis sopii tähän kuvioon? Tule­vaisu­udessa ei mas­satyövoimaa tarvi­ta. Nyt olisi hyvä pohtia eet­tisiä tapo­ja laskea ihmisväk­ilukua nykyis­es­tä selvästi alem­mak­si. Mas­soille ei löy­dy työtä eikä luon­to kestä massaväestöä.

Vastaa käyttäjälle Seppo S Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.