Vanhusten tyhjät asunnot

Helsingis­sä ei ole lainkaan niin paljon tyhjiä asun­to­ja kuin tilas­to­jen mukaan uskoisi, mut­ta niitä on silti liikaa. Merkit­tävä syy suureen määrään tyhjiä asun­to­ja on se, ettei pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuneen kan­na­ta antaa asun­toa vuokralle. Laitoshoit­o­mak­su on tulosi­don­nainen. Hoit­o­mak­su on 85 % henkilön net­toan­sioista ja näi­hin kuu­luu myös vuokrat­u­lot. Tyhjil­lään ole­van asun­non vuokraamises­sa ei ole mitään mieltä, jos vuokrat­u­losta jää käteen vero­jen ja laitoshoit­o­mak­sun jäl­keen vain kymme­nen pros­ent­tia. Kulut vuokraamis­es­ta ovat suuremmat. 

Tämä type­r­yys on kor­jat­ta­va, kos­ka asun­top­u­laa ei pidä yhteiskun­nan toimin lisätä. Se voidaan kor­ja­ta joko niin, ettei omas­sa käytössä olleen asun­non vuokrat­u­lo vaiku­ta hoit­o­mak­su­un. Tästä kun­nat eivät kär­sisi mitään, kos­ka nyt kukaan ei niitä vuokraa. Kovaot­teisem­pi, var­maankin liiankin raa­ka vai­h­toe­hto olisi menetel­lä kuten menetel­lään opiske­li­joiden toimeen­tu­lotues­sa, jos­sa opin­to­laina vaikut­taa toimeen­tu­lo­tu­keen nos­ti sitä tai ei. Välimuo­to­jakin on .

88 vastausta artikkeliin “Vanhusten tyhjät asunnot”

  1. Tilkkutäkkiko­r­jaus ei auta mitään, vaan omaisu­u­den kokon­aisu­udessaan pitäisi vaikut­taa hoitomaksuihin.

    Lisäk­si pitäisi kam­pan­joi­da van­huk­sille tyyli­in “halu­atko kuol­la paskai­sis­sa vaipois­sa vai käyt­tää myös omia raho­jasi hoitoon?” ja perikun­nalle “turha ruikut­taa mum­mun maku­uhaavoista jos pitää kiin­ni perinnöstä.”

  2. Eikö järkev­in­tä olisi pois­taa se älyt­tömyys, että hoit­o­mak­su on 85 % henkilön net­toan­sioista? Voi olla poli­it­tis­es­ti vaikeaa, mut­ta kan­nat­taa silti maini­ta, jot­ta asia kor­jataan joskus.

    Vai onko tuolle sään­nölle jotain järkipe­rustei­ta? Onko tarkoi­tus ehkä ohja­ta rikkaat van­huk­set mui­ta use­am­min omaishoitoon? Jos rikkail­ta halu­taan kerätä mui­ta enem­män rahaa, kai nor­maalimpi ja järkevämpi tapa on nos­taa vero­pro­gres­sio­ta, mak­saa heille vähän nyky­istä pienem­piä eläkkeitä tms.

  3. Min­un ratkaisuni on vähen­tää hoit­o­mak­sut osit­tain van­huk­sen perin­nöstä. Täl­löin ei syn­ty­isi kan­nustin­ta pitää omaisu­ut­ta kiinteistöissä.

  4. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutunei­den asun­to­jen vuokrauk­ses­ta voidaan toki tehdä kan­nat­tavaa, mut­ta en silti usko, että sil­lä on suur­takaan merk­i­tys­tä vuokra-asun­tomarkki­noil­la eli asun­to­ja ei ehkä siltikään tulisi tar­jolle sil­lä kysymys on myös toivos­ta, muis­toista ja arvokkaas­ta vanhuudesta.

    Ensin­näkin nämä asun­not ovat täyn­nä laitoshoitoon joutunei­den tavaroi­ta. Miltä itses­täsi tun­tu­isi, jos tietäisit, että joku on nyt käynyt tyh­jen­tämässä asun­non, ehkä jopa roskik­seen tai kaatopaikalle? Lisäk­si asun­non vuokraami­nen ulkop­uoliselle tekee sinne palu­un ajat­telemis­es­ta mah­do­ton­ta ja voi masen­taa van­hus­ta. Myös suku­laisille voi olla raskas­ta tyh­jen­tää huoneis­to­ja van­hem­man vielä eläessä. Kyse on kuitenkin vain muu­ta­mas­ta vuodes­ta eikä Helsin­gin aus­ntop­u­lan täl­lä ratkea.

    Sosi­aal­isp­sykol­o­gis­ten vaiku­tusten arvioin­ti esit­tämäsi idean kohdal­la olisi todel­la tarpeen.

  5. Höh­höh. Soin­in­vaara ei ilmeis­es­ti ole koskaan ollut vuokraisän­tänä, jos­sei ymmär­rä että suurin osa vuokralaiskan­di­daateista on poikkeuk­set­ta hirvit­täviä mulkvis­te­ja koet­ta­mas­sa onneaan. Sairaan van­huk­sen olisi pakko mak­saa jollekin fir­malle vuokralais­ten val­it­semis­es­ta ja vah­timis­es­ta. Tämä mak­saa enem­män kuin vuo­den tai parin vuokratuo­tot. Ja siitä huoli­mat­ta vaara on suuri se, että toip­i­las joutuu palaa­maan paskak­si vedet­tyyn asun­toon tai että “vuokralaiset” ei suos­tu muut­ta­maan sopimuk­sen mukaisesti.

  6. Siis nuoren asun­to laitok­seen joutuneen mum­mon nimi­in ja nuori itse siihen vuokralle. Rahathan saa sit­ten takaisin perintönä.

  7. Lisähuomiona, asun­toa ei myöskään voi myy­dä kos­ka myyn­ti­t­u­lostakin menisi se 85%!

    Ker­rot­takoon vielä anek­doot­ti eräästä van­has­ta patru­u­nas­ta, jon­ka eläke oli niin iso, että tuli kuulem­ma halvem­mak­si palkata hänelle kolme kokopäiväistä hoita­jaa kuin mak­saa tuo­ta laitoshoit­o­mak­sua… ehkä siihen kan­nat­taisi lait­taa ylära­ja (todel­liset kus­tan­nuk­set reilusti yläkant­ti­in las­ket­tuna tms).

    1. Laitoshoit­o­mak­su on KORKEINTAAN toteu­tunei­den kus­tan­nusten mukainen. Jos jos­sain per­itään enem­män, val­i­tus sisään ja rahat takaisin. Aika har­va kun­ta kuitebnkaan ilmoit­taa tuo­ta mak­sim­i­hin­taa, vaik­ka pitäisi.

  8. Ollaan tas­a­puolisen raako­ja (tai pehmeitä), jos nuo­ri­akin saa lyödä niin van­huk­sen käyt­tämät­tömän asun­non vuokratuo­ton voi huomioi­da mak­su­is­sa. Vuokratkoon, mak­sakoon ero­tuk­sen säästöistä tai myyköön asunnon. 

    Toki voisi lieven­tääkin että vaik­ka puo­let huomioidaan, mut­ta kiva­pa olisi myös huo­jen­taa opiske­li­joiden tilan­net­ta. Oikeu­den­mukainen kohtelu olkoon symmetrista.

  9. TM:
    Ollaan tas­a­puolisen raako­ja (tai pehmeitä), jos nuo­ri­akin saa lyödä niin van­huk­sen käyt­tämät­tömän asun­non vuokratuo­ton voi huomioi­da maksuissa. 

    En oikein ymmär­rä, miten nämä (toimen­ntu­lo­tu­ki ja hoit­o­mak­sut) oli­si­vat rin­nasteisia, mut­ta van­hus­ten tapauk­ses­sa tosialli­nen mak­sum­ies ei olisi useinkaan niin kovin paljon eri ikälu­okkaa. Pysyvälle laitosasukille asial­la ei ole muu­ta kuin henkistä merk­i­tys­tä (jos hän sel­l­aisen tun­temiseen on vielä kykenevä), rahalli­nen arvo menisi käytän­nössä tule­valle perikun­nalle, joka tässä, kepil­lä tai porkkanal­la, halu­taan tyh­jen­tämään kuolin­pesän seinien ja katon väli­nen osu­us jo ennen hautajaisia.

    Ongel­ma asun­to­jen vajaakäytön suh­teen on todel­li­nen (alueil­la, jois­sa asun­noista on pulaa). Val­takun­nal­lise­na muu­tok­se­na, koskien myös paikko­ja, jos­sa pulaa ei ole ja jos­sa tarvit­sisi kristal­li­pal­lon ker­tomaan mil­lä hin­taa jonkun asunnon/talon saisi oikeasti vuokrat­tuna (no, ongel­ma häviää jos ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat toden­näköistä vuokraa kuitenkin suurem­mat) vuokrat­u­lo­jen vapaut­ta­mi­nen olisi helpom­pi tehdä.

  10. Tämäkin ongel­ma ratkeaisi jos ihmiset saisi­vat vali­ta, sen­si­jaan että kaikkien on mak­set­ta­va kun­nan hoidoista. Mitä jos lakkautet­taisi­in kun­nalli­nen van­hus­ten­huolto asteit­tain ja siir­ryt­täisi­in vakuutuspohjaiseen?

  11. Van­huk­sen omaisu­u­den sosial­isoin­nil­la hoit­o­mak­sui­hin on sivu­vaiku­tuk­sia, jot­ka kan­nat­taa huomioida.

    Ensik­sikin, se lait­taisi laitoshoitoon joutunei­den van­hus­ten per­heet huo­mat­ta­van pahasti eri ase­maan kuin sel­l­ais­ten van­hus­ten, jot­ka kaatu­vat saap­paat jalas­sa. Kos­ka yhteiskun­nan ja sosi­aal­i­tur­van tulisi toimia vaku­u­tuk­sen lail­la riske­jä tasat­en, ei tämä ole hyvä vaihtoehto.

    Toisek­sikin, vuokral­la asu­va ja rahansa säästämät­tä kulut­tanut van­hus on sil­loin parem­mas­sa ase­mas­sa kuin har­taasti säästänyt. Säästämis­es­tä rangaistaisiin.

    Kol­man­nek­si, tämä koskisi käytän­nössä vain keskilu­okkaa. Ylälu­ok­ka kyl­lä osaa siirtää yri­tyso­maisu­u­den yms. jälkipolville eri­laisin hold­ingy­htiöratkaisuin, tarvit­taes­sa ulko­maid­en kautta.

    Epäko­h­dat (vaku­u­tus­ta luku­unot­ta­mat­ta) ratkai­sisi vain malli, jos­sa jälkipol­vet ovat ensisi­jais­es­ti vas­tu­us­sa van­huk­sen hoi­dos­ta omaisu­udel­laan ja tuloil­laan ja vas­ta näi­den ollessa kyken­emät­tömiä tulisi yhteiskun­ta vas­taan. Näin tehdään jois­sain mais­sa. Pitkäaikaiseen kalli­iseen hoitoon joutu­van van­huk­sen suku kok­isi negati­ivisen lot­tovoiton. Eikö yhteiskun­nan tulisi suo­ja­ta jäseniään tällaiselta?

  12. KariS:
    Siis nuoren asun­to laitok­seen joutuneen mum­mon nimi­in ja nuori itse siihen vuokralle. Rahathan saa sit­ten takaisin perintönä. 

    Eli siis ensin niistä mum­mon rahavaroista mak­se­taan varain­si­ir­tovero (ole­taan, että nuori on asunut asun­nos­sa, joko riit­tävän kauan tai vähän aikaa, että myyn­tivoitos­ta ei tule nuorelle veroa), Sit­ten nuori mak­saa vuokraa (jota omas­ta käm­pästä ei olisi tarvin­nut mak­saa) ja saa sit­ten joskus tule­vaisu­udessa, olet­taen että mui­ta per­il­lisiä ei ole, (muut­tumat­tom­i­na pysynei­den vastike ym. kulu­jen jälkeisen) vuokratuo­ton per­in­töverol­la vähen­net­tynä. Asun­nos­ta myös mak­se­taan tässä yhtey­dessä perintövero.

    Kaik­ki muu on selvää, pait­si että mis­sä tässä kuvios­sa syn­tyy sitä nuoren tavoit­tele­maa taloudel­lista hyötyä? 

    Jos tarkoituk­se­na oli ostaan “uusi” asun­to mum­mon run­sail­la tili­varoil­la, kuvio ei ole yhtä absur­di, mut­ta en siltikään ymmär­rä mikä olisi etu ennakkoper­in­töön näh­den (joka tapauk­ses­sa poh­jao­le­tuk­se­na täy­tyy pitää, että mum­mo on vielä oikeustoimikelpoinen)

  13. Krtek:
    Tilkkutäkkiko­r­jaus ei auta mitään, vaan omaisu­u­den kokon­aisu­udessaan pitäisi vaikut­taa hoitomaksuihin.

    Lisäk­si pitäisi kam­pan­joi­da van­huk­sille tyyli­in “halu­atko kuol­la paskai­sis­sa vaipois­sa vai käyt­tää myös omia raho­jasi hoitoon?” ja perikun­nalle “turha ruikut­taa mum­mun maku­uhaavoista jos pitää kiin­ni perinnöstä.”

    Köy­hien olisi itse mak­set­ta­va omat kulun­sa, eikä pum­meil­ta­va muiden rahoil­la. Mik­sei mielu­um­min pakotet­taisi pienem­pit­u­lois­t­en ihmis­ten han­kki­maan itse rahansa hoitoons.

  14. Pitkäaikaispoti­laal­la voi myös olla edelleen kotona asu­va puoliso, jon­ka tilanne voi olla todel­la han­kala, jos per­heen ain­oan tulon­saa­jan tuloista nyhde­tään 85 % laitoshoitoon. Kotona ole­va kitkut­telee kansaneläk­keel­lä ja yrit­tää selvitä yksin kuluista, jot­ka eivät ole kum­mem­min pienen­tyneet, vaik­ka asukke­ja on vain yksi.

    1. , jos per­heen ain­oan tulon­saa­jan tuloista nyhde­tään 85 % laitoshoitoon. Kotona ole­va kitkut­telee kansaneläk­keel­lä ja yrit­tää selvitä yksin kuluista, jot­ka eivät ole kum­mem­min pienen­tyneet, vaik­ka asukke­ja on vain yksi.

      Näin ei käyenää. Perus­palve­lu­min­is­ter­inä muutin tämän niin, että jhos enem­män ansait­se­va puoliso joutuu hoitoo, hänen hoit­o­mak­sun­sa on 42,5 % pariskun­nan yhteen­las­ke­tu­ista tuloista.

  15. Eipä tosi­aan juurikaan moi­ses­ta mak­simista yleen­sä ker­ro­ta yhtään mitään — liekö tarkoi­tuskin karkot­taa rikkaat pois paikko­ja viemästä. Kun­tien net­ti­sivuil­la tosin ei useinkaan ker­ro­ta edes tuo­ta pros­ent­tisään­töä, mak­su­ista ei ehkä ker­ro­ta mitään tai vain “mak­su­pe­ruste­lain mukainen” tjsp.

  16. Mut­ta jos nyt tosis­saan ollan, niin mei­dän pitäisi siir­tyä siihen Sin­ga­poren malli­in. Jokainen kerää tietyn määrän rahaa ter­veystilille, mut­ta isoim­mat oper­aa­tiot mak­se­taan yhteis­es­tä kassasta.

  17. Juho Laatu:
    Eikö järkev­in­tä olisi pois­taa se älyt­tömyys, että hoit­o­mak­su on 85 % henkilön net­toan­sioista? Voi olla poli­it­tis­es­ti vaikeaa, mut­ta kan­nat­taa silti maini­ta, jot­ta asia kor­jataan joskus.

    Vai onko tuolle sään­nölle jotain järkipe­rustei­ta? Onko tarkoi­tus ehkä ohja­ta rikkaat van­huk­set mui­ta use­am­min omaishoitoon? Jos rikkail­ta halu­taan kerätä mui­ta enem­män rahaa, kai nor­maalimpi ja järkevämpi tapa on nos­taa vero­pro­gres­sio­ta, mak­saa heille vähän nyky­istä pienem­piä eläkkeitä tms.

    Tuo 85 % ajaa varakkaat van­huk­set yksi­ty­isi­in hoitolaitoksiin.

    Kun­nal­liseen on sen sijaan mah­do­ton­ta päästä. Pitää olla taan­tunut koomaan ennen kuin yhteiskun­nan ovat avautuvat.

    Naa­purin mum­mon hoita­ji­na toimi­vat poli­isit, kun demen­toitunut mum­mo jah­tasi ker­rostalon käytävil­lä “rosvo­ja”. Muu­ta apua ei paikalle tullut

  18. Andy:
    Ensin­näkin nämä asun­not ovat täyn­nä laitoshoitoon joutunei­den tavaroi­ta. Miltä itses­täsi tun­tu­isi, jos tietäisit, että joku on nyt käynyt tyh­jen­tämässä asun­non, ehkä jopa roskik­seen tai kaatopaikalle? Lisäk­si asun­non vuokraami­nen ulkop­uoliselle tekee sinne palu­un ajat­telemis­es­ta mah­do­ton­ta ja voi masen­taa van­hus­ta. Myös suku­laisille voi olla raskas­ta tyh­jen­tää huoneis­to­ja van­hem­man vielä eläessä. Kyse on kuitenkin vain muu­ta­mas­ta vuodes­ta eikä Helsin­gin aus­ntop­u­lan täl­lä ratkea.

    Sosi­aal­isp­sykol­o­gis­ten vaiku­tusten arvioin­ti esit­tämäsi idean kohdal­la olisi todel­la tarpeen.

    Siinä vai­heessa kun van­hus pääsee laitoshoitoon , niin maal­liset murheet ovat kadon­neet eikä palu­u­ta ole,

    Tavarat voi viedä mini­varas­toon, jos­ta ne ovat saatavis­sa , jos sel­l­ainen ihme tapah­tu­isi , että van­hus palaisi takaisin.

    Yleen­sä se asun­non ylläpitäjä ja tavaran huole­hti­ja on oma lap­si, joten eivät asun­to ja tavarat heit­teil­lä ole, jos kas­va­tus on jotenkin sat­tunut kohdalleen .

  19. Krtek:
    Tilkkutäkkiko­r­jaus ei auta mitään, vaan omaisu­u­den kokon­aisu­udessaan pitäisi vaikut­taa hoitomaksuihin.

    Lisäk­si pitäisi kam­pan­joi­da van­huk­sille tyyli­in “halu­atko kuol­la paskai­sis­sa vaipois­sa vai käyt­tää myös omia raho­jasi hoitoon?” ja perikun­nalle “turha ruikut­taa mum­mun maku­uhaavoista jos pitää kiin­ni perinnöstä.”

    Help­po kiertää, omaisu­u­den voi antaa ennakkoper­in­tönä per­il­lisille ja pidät­tää käyt­tö-oikeus itsellä.
    Mon­es­sa maas­sa on täl­laisia systeemejä.

    Luovu­tuk­sen ja hoitoon jou­tu­misen välistä aikaakin on rajat­tu, mut­ta eivät ne kym­meniä vuosia ole .

  20. En tiedä miten tämä(kään) asia pitäisi oikeasti ratkaista, mut­ta taas halu­taan lait­taa entisen paikan päälle uusi paik­ka. Ei tule mittään.

    Noin muuten olen täs­mälleen samaa mieltä kuin Andy.

  21. Laitok­si­in jou­tumeet van­huk­set voisi­vat antaa ennakoper­in­tönä asun­ton­sa lap­silleen tai lapsenlapsilleen.

  22. Sep­po Ryväs: Sairaan van­huk­sen olisi pakko mak­saa jollekin fir­malle vuokralais­ten val­it­semis­es­ta ja vah­timis­es­ta. Tämä mak­saa enem­män kuin vuo­den tai parin vuokratuo­tot. Ja siitä huoli­mat­ta vaara on suuri se, että toip­i­las joutuu palaa­maan paskak­si vedet­tyyn asun­toon tai että “vuokralaiset” ei suos­tu muut­ta­maan sopimuk­sen mukaisesti.

    Tästä syys­tä omais-edun­valvo­jankaan ei kan­na­ta asun­toa vuokra­ta. On merkit­tävä toden­näköisyys, ettei jäl­jelle jäänyt 15% kata asun­non kulu­mista yms. hait­to­ja, muus­ta huole­htimis­es­ta puhumattakaan.

    Yksi täysin real­isti­nen mah­dol­lisu­us olisi, että kun­ta toimisi päämiehen luku­un vuokraisän­tänä, mak­saisi hänelle kiin­teän kor­vauk­sen ja palaut­taisi aikoinaan asun­non tavaroi­neen pesälle sen alku­peräisessä kun­nos­sa. Näin­hän kun­nat täl­läkin het­kel­lä vuokraa­vat työ­suhdea­sun­to­ja vapail­ta markkinoilta.

    Laitoshoitoon pää­sevät van­huk­set ovat yleen­sä niin huonos­sa kun­nos­sa, että tuo 15% jää suurim­mak­si osak­si tilille.

  23. Miten tuo ver­taus opiske­li­joiden lainan vaiku­tuk­ses­ta toi­men­tu­lo­tu­keen toimii käytän­nössä? Siis että tyhjälle asun­nolle määriteltäisi­in joku taulukon mukainen vuokra, ja tämä sum­ma las­ke­taan mukaan siihen könt­tään jos­ta 85% veloite­taan, oli vuokrat­u­lo­ja eli ei? 

    Jos mum­mon eläke on 2000 euroa, ja hänen tyhjän kämp­pän­sä nimel­lisvuokra-arvo on 1000 euroa kuus­sa, niin aikaisem­man 1700 Eur veloituk­sen sijas­ta veloi­tus olisikin 2550 eur. Jos asun­to ei kuitenkaan ole vuokral­la, eikä mum­mol­la ole asun­non lisäk­si muu­ta omaisu­ut­ta, mil­lä veloi­tus mak­se­taan? Meneekö asun­to ulosmittaukseen? 

    Vai ymmärsinkö väärin?

  24. z:
    Mut­ta jos nyt tosis­saan ollan, niin mei­dän pitäisi siir­tyä siihen Sin­ga­poren malli­in. Jokainen kerää tietyn määrän rahaa ter­veystilille, mut­ta isoim­mat oper­aa­tiot mak­se­taan yhteis­es­tä kassasta.

    En todel­lakaan suosit­tele. Yhteistä kas­saa ei ole vaan jos rahat ter­veystililtä lop­pu­vat, per­he ei kykene mak­samaan eikä säästöjä ole, niin yksin­pä olet. Jos sairas­tut nuore­na vakavasti, olet pulas­sa lop­puikäsi. Sin­ga­poren val­tio on kova, kylmä ja ahne. 

  25. Tiedemies:
    Tämäkin ongel­ma ratkeaisi jos ihmiset saisi­vat vali­ta, sen­si­jaan että kaikkien on mak­set­ta­va kun­nan hoidoista. Mitä jos lakkautet­taisi­in kun­nalli­nen van­hus­ten­huolto asteit­tain ja siir­ryt­täisi­in vakuutuspohjaiseen?

    Jos ris­ki on 100 % niin vaku­u­tus­toim­inta muut­tuu säästämisek­si siis kukin säästää vanhuudenturvansa

  26. Tuo, että tulot vaikut­ta­vat hoit­o­mak­sui­hin, on hölmöä mikro­man­ageroin­tia. Jos halu­taan nyhtää hyvä­tu­loisil­ta enem­män rahaa, se voidaan tehdä korot­ta­mal­la vero­pro­gres­sio­ta. En ymmär­rä mik­si nimeno­maan hyvä­tu­loisia laitoshoi­dos­sa ole­via van­huk­sia halut­taisi­in verot­taa sen enem­pää kuin muitakaan hyvätuloisia.

  27. Voisitko jotenkin vaikut­taa siihen, että kun­ta velvoitet­taisi­in julk­ista­man palvelu­iden­sa hin­tal­ista jos­sa olisi myös hoit­o­mak­su­jen kat­to. Olen oma­l­la kohdal­lani koit­tanut puris­taa ko asi­aa kunnal­ta ulos, mut­ta ne ei pysty päät­tämään edes sitä miten ko. Asia las­ke­taan. Eli onko kyseessä SOS.toimiston suo­ra kulu vai lisätäänkö siihen kaupun­gin hallintolisät ja lumen auraus kaduilta.
    Tap­pelin asi­aa kunnes luo­ja teki tap­pelun tarpeettomaksi.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Laitoshoit­o­mak­su on KORKEINTAAN toteu­tunei­den kus­tan­nusten mukainen. Jos jos­sain per­itään enem­män, val­i­tus sisään ja rahat takaisin. Aika har­va kun­ta kuitebnkaan ilmoit­taa tuo­ta mak­sim­i­hin­taa, vaik­ka pitäisi.

    Meil­lä kun­nal­lises­sa van­hus­ten­huol­los­sa asi­akas­mak­su­jen osu­us on nyky­isin 18% kus­tan­nuk­sista — niin että eipä ole hyvä busi­ness eikä yli­hin­ta ole käytän­nössä mahdollinen.

    Mielestäni kun­nan ei pitäisi tar­jo­ta kaikille van­hus­te­hoitoa sub­ven­toitu­un hin­taan, ei ainakaan yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa. Ne, joil­la on varaa, voisi­vat mak­saa kaik­ki kulut.

  29. Tapani Tar­vainen: Lisähuomiona, asun­toa ei myöskään voi myy­dä kos­ka myyn­ti­t­u­lostakin menisi se 85%!

    Ei kai peri­aat­teessa mene. Omaisu­us­la­jin muut­tumi­nen toisek­si ei muo­dos­ta sel­l­aista tuloa, jota voisi tässä yhtey­dessä käyttää.

    Sosi­aal­i­toimes­ta on ihan turha kysyä sitä, mitä tuos­sa tilanteessa tapah­tuu. Luovu­tusvoit­to­jen kohdal­la ainakin jois­sakin kun­nis­sa tätä on yritet­ty tulki­ta toisin. (Tietolähde: pitkän lin­jan sosi­aal­i­työn­tek­i­jä haja-asutusalueelta.)

    Lop­putu­los on kuitenkin valitet­tavasti siis se, että jos käm­pän myy, kan­nat­taa varus­tau­tua tap­pelu­un. Kun­nas­ta ja tuurista sit­ten riip­puu, tarvit­seeko lähteä juri­disi­in sormiharjoituksiin.

    Asia on muutenkin mon­imutkainen, kos­ka useim­miten laitosasukki­van­hus on de fac­to oikeustoimikelvo­ton, mut­ta omaisil­la ei ole moti­vaa­tio­ta ruve­ta hoita­maan viral­lis­es­ti hänen asioitaan, kos­ka siitä seu­raa ylimääräistä byrokra­ti­a­jump­paa. Yleiseen edun­valvo­jaan ei kukaan jär­jis­sään ole­va tur­vaudu mak­su­jen ja toimin­nan tason vuok­si. Jos raho­ja ei muuten saa tililtä lop­pumaan, kan­nat­taa ottaa yhteys edunvalvojaan…

    Lop­putu­los on se, että sitä van­huk­sen asun­toa ei voi ilman edun­valvo­jan määräämistä mitenkään myy­dä, kos­ka van­huk­selta ei saa allekir­joi­tus­ta paperi­in. Mon­een muuhun val­takir­jaan voi jonkin ruksin vetää ikäih­mistä aut­taen, mut­ta asun­to- ja kiin­teistökaupois­sa käytän­tö on ymmär­ret­tävistä syistä sel­l­ainen, että myyjän on syytä oikeasti olla tässä maailmassa.

    Vuokraami­nen menee helpom­min jol­lain vähän epämääräisel­lä viival­la varuste­tul­la val­takir­jal­la, mut­ta siihen ei tosi­aan omaisil­la ole pien­in­täkään moti­vaa­tion hitus­ta. Asun­non voi vuokra­ta pimeästi kaver­ille yhtiö­vastikkei­ta ja remp­paa vas­taan, mut­ta vuokra­sopimuk­sel­la ei mitenkään.

  30. Tapio: Laitoshoitoon pää­sevät van­huk­set ovat yleen­sä niin huonos­sa kun­nos­sa, että tuo 15% jää suurim­mak­si osak­si tilille.

    Ei jää. Jos van­hus omis­taa asun­non, sen yhtiö­vastikkeisi­in menee merkit­tävä osa käteen­jäävästä. Sen lisäk­si tule­vat eri­laiset ter­veyskeskus­mak­sut, jalka­hoidot, par­tu­rit, lääk­keet, … Kun­nat ovat nimeno­maan yrit­täneet saa­da van­huk­sia mah­dol­lisim­man paljon tuet­tuun asumiseen, jos­sa suuri osa kuluista pitää mak­saa omas­ta pussista.

  31. ij:
    Van­huk­sen omaisu­u­den sosial­isoin­nil­la hoit­o­mak­sui­hin on sivu­vaiku­tuk­sia, jot­ka kan­nat­taa huomioida.

    Mis­tä läh­tien peri­aate “jokainen mak­saa omat menon­sa” on ollut sosial­is­mia? Sehän se on sitä sosial­is­mia, että mum­mo voi olla ilmaises­sa läh­es hoi­dos­sa, jon­ka muut kus­tan­ta­vat. Oikein äärim­mäisessä markki­na­t­aloudessa mum­mo mak­saisi itse hoi­dos­ta, jos rahat eivät riit­täisi, myisi asun­ton­sa hoit­o­mak­su­jen takia ja jos rahat eivät vieläkään riit­täisi, lentäisi kaa­res­sa lumihankeen.

    Ensik­sikin, se lait­taisi laitoshoitoon joutunei­den van­hus­ten per­heet huo­mat­ta­van pahasti eri ase­maan kuin sel­l­ais­ten van­hus­ten, jot­ka kaatu­vat saap­paat jalassa.

    Niin siis on epistä, jos on saa­mas­sa per­in­töä eikä sit­ten saakaan sitä ja nimeno­maan tämän takia yhteiskun­nan pitää astua esi­in tur­vaa­maan perikun­tien taloutta? 

    Mut­ta jos mum­mo on niin köy­hä, ettei per­in­töä ollut koskaan edes luvas­sa, niin se on sit­ten vis­si­in ihan okein.

  32. Liian van­ha: Jos ris­ki on 100 % niin vaku­u­tus­toim­inta muut­tuu säästämisek­si siis kukin säästää vanhuudenturvansa 

    Kuole­man ris­ki on kaikille 100%. Sen sijaan lopus­sa tarvit­tavien hoitopäivien määrä vai­htelee nol­las­ta vuosikausiin. 

    Mielestäni kun­nan ei pitäisi tar­jo­ta kaikille van­hus­te­hoitoa sub­ven­toitu­un hin­taan, ei ainakaan yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa. Ne, joil­la on varaa, voisi­vat mak­saa kaik­ki kulut. 

    Kysyä kai voi, mitä täl­läisel­lä jär­jestelmäl­lä on tar­jot­ta­vana keskilu­okalle? Mak­saa vero­ja tois­t­en hoita­mista varten ja sit­ten oman hoiton­sa joko omas­ta pus­sista tai yksi­tyisel­lä vaku­u­tuk­sel­la, joi­hin on suh­teel­lisen huonos­ti varaa kun ensin on pitänyt mak­saa ne verot?

  33. Sylt­ty: Niin siis on epistä, jos on saa­mas­sa per­in­töä eikä sit­ten saakaan sitä ja nimeno­maan tämän takia yhteiskun­nan pitää astua esi­in tur­vaa­maan perikun­tien taloutta?

    Mut­ta jos mum­mo on niin köy­hä, ettei per­in­töä ollut koskaan edes luvas­sa, niin se on sit­ten vis­si­in ihan okein.

    Entä se, kun puoli­höp­pänä mum­mo lahjoit­taakin omaisuuten­sa per­il­lisilleen ennen laitok­seen jou­tu­mis­taan? Tai peräti sen jäl­keen. Jos mum­mo ei vali­ta, eikä kukaan per­il­li­sistä myöhem­min vali­ta, asia on ok. Käräjäoikeus tuskin määrää edun­valvon­taan sil­lä perus­teel­la, että kun­nalle tuli paha mieli. Iso osa laitosvan­huk­sista ei ole hol­houk­ses­sa, vaik­ka vain pieni osa on asioiden hoita­miseen kykenevässä kunnossa.

    Oikeasti varakkai­ta hom­ma ei sikäli kuti­ta, että varakkaat van­huk­set menevät yksi­tyiseen hoitoon ilman ihmeem­piä tukia. Voihan se mak­saa esimerkik­si 4000 €/kk, mut­ta miljoon­al­la saa jo parikym­men­tä vuot­ta. Hoidon taso on hyvässä paikas­sa parem­pi kuin kun­nal­la, ja hin­ta on kil­pailukykyi­nen, kos­ka kun­nat eivät vält­tämät­tä ujostele nois­sa mak­sim­i­hin­nois­saan. (Toki riip­puu kun­nas­ta ja tarvit­ta­van hoidon tasos­ta. Kun­nal­li­sis­sa paikois­sa on erit­täin hyviäkin.)

    Tilanne ei siis ole kovin tasa-arvoinen. Opti­moin­tia har­ras­ta­va mum­mo perikun­ti­neen voi mak­saa paljon vähem­män kuin ei-opti­moi­va. Nykysään­nöil­lä pysyvän laitosasukin kan­nat­taa hoitaa omaisuuten­sa huitsin kukkaan, kos­ka muuten se on riskissä men­nä kunnalle.

    Yksi tapa ratkaista ongel­ma olisi tode­ta, että omavas­tuu kos­kee vain eläke­tu­lo­ja. Tämä takaisi kun­nalle käytän­nössä suun­nilleen samat tulot kuin nyt, mut­ta kaiken­lainen kikkailu pois­tu­isi, ja omaisu­u­den hoit­a­mi­nen kannattaisi.

    Mak­sun riip­pumi­nen henkilön tuloista istuu hyvin suo­ma­laiseen yhteiskun­ta­malli­in, samoin hoidon saatavu­us tuloista riip­pumat­ta. Näis­sä ei ole vikaa, mut­ta nyt jär­jestelmä tuot­taa out­o­ja sivu­vaiku­tuk­sia ja tar­joaa vääriä kannustimia.

  34. Ja kun tässä valit­tamisen alku­un on päästy, niin val­i­tan vielä tätä sivuavas­takin byrokra­t­ian kukkasesta.

    Kun laitosasuk­ki on siinä kun­nos­sa, että hoitoon saa Kelal­ta eri­ty­is­tukea, niin se tuki pitää hakea. Tuen hakemisen ja esimerkik­si siihen liit­tyvät lääkärin­todis­tuk­set saa­vat omaiset jumpa­ta ja mak­saa. Tuen fak­tu­aa­li­nen saa­ja on kuitenkin — tadaa! — kunta.

    Myön­nän saa­neeni kafka­maista nautin­toa tilanteessa, jos­sa Kela soit­teli ja kyseli hake­muk­ses­ta puut­tuvien selvi­tys­ten perään, ja jos­sa kaupun­ki soit­teli kyseli hakemisen tilanteesta. Yleen­sä kun tuo soit­to­rum­ba menee vähän toisin päin.

    Tässä olisi järkev­in­tä kään­tää tuo byrokra­tia niin, että kun­ta saisi hakea edun omaisia rasit­ta­mat­ta. Tosin sikäli tämä on kun­tien oma vika, että nehän vält­tävät laitoshoitoa viimeiseen asti ja pitävät liikun­takyvyt­tömiä demen­tikko­ja palvelu­a­sumisen piiris­sä. Maal­likon silmään tuo palvelu­a­sum­i­nen näyt­tää ihan van­han ajan vuodeosas­tol­ta, mut­ta byrokraatin silmään se on ihan eri jut­tu. Palvelu­a­sukin tuk­i­tar­jotin on kovin toisen­lainen kuin laitoshoidokin.

  35. Omis­tusasum­ista rankaistaan varsin reip­paasti. Toisaal­ta sudelle ei ole vai­h­toe­hto­ja, kos­ka vuokra-asun­to­ja raken­netaan pääosin sosi­aaliseen asumiseen. Tulo­rajoit­teet­tomat vuokra-asun­not taas hin­noitel­laan täysin kohtu­ut­tomasti, kos­ka kysyn­tää on. 

    Pääomis­ta­jan ei tun­nu Suomes­sa löy­tyvän kuin selkä­na­has­ta. Sik­si Oden havait­tavaa vihaa omis­tusasum­ista kohtaan on vähän vaikea ymmärtää. 

    Sijoituk­se­na asun­to suo­jaa inflaa­ti­ol­ta, joten se voidaan nähdä vähäriskisenä vai­h­toe­htona, jol­la pankit eivät tien­aa niin paljoa kuin rahastoillaan. 

    Ikäih­mis­ten osalta pitäisi miet­tiä isom­paa kuvaa. Laitoshoito on vält­tämät­tömyys, jos ei pysty liikku­maan tai demen­tia on paha. Jos per­in­töasi­at voisi hoitaa samoil­la veroseu­raa­muk­sil­la pysyvän laitossi­joituk­sen yhtey­dessä kuin van­huk­sen kuoltua, tilanne helpottuisi. 

    Vuokranan­ta­jana olem­i­nen ei liene enää tuol­loin mah­dol­lista. Sen ver­ran paljon siitä koituu rasit­tei­ta niin yhteiskun­nan kuin vuokralais­ten osalta. 

    Teo­ri­as­sa hyvä idea, joka ei vain ole ihan todel­lisu­ut­ta ikäih­mis­ten kanssa.

  36. Ris­to

    Itseäni kom­men­toiden, se jälkim­mäi­nen lain­aus oli Raimo K:lta, ei “Liian vanha“lta, minkä oli tarkoi­tus myös näkyä kirjoituksessa…

  37. Jos tulo­ja halu­taan täl­lä lail­la vah­da­ta, niin yksi vai­h­toe­hto on lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo, joka on riip­puma­ton siitä onko asun­to vuokral­la ja mil­lä hin­nal­la. Mut­ta tässäkin omaisu­usjär­jeste­lyt tehdään sit­ten toisin, eli asun­to myy­dään ja rahat laite­taan vaik­ka säästö­vaku­u­tuk­seen mis­tä ne tule­vat tipoit­tain per­il­lisille, tai jos tämä ei kan­na­ta, niin annetaan ne ennakkoperintönä. 

    Muuten olen sitä mieltä, että on sinän­sä jär­jetön­tä että yhteiskun­ta suo­ras­taan pakot­taa pitämään asun­to­ja tyhjil­lään täl­laisil­la hölmöi­ly­il­lä. Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka siihen että halu­taan aut­taa ihmisiä joil­ta raa­ja on amputoitu niin, että val­tio mak­saa aina 100 000 euroa jos raa­ja menee irtipoik­ki. Siinähän vaan aute­taan, ei ketään pakote­ta esimerkik­si lyömään kirveel­lä kät­tään tai jalka­ansa poik­ki, eihän?

  38. No niin. Minä nyt olen näh­nyt täl­laista tuet­tua asum­ista “asum­is­palveluyk­siköis­sä”. Tyyp­illi­nen kun­nalli­nen yksikkö on ihan täysi sairaala. Henkilökun­taa kolmes­sa vuorossa, sairaan­hoita­jia aamus­sa ja illas­sa 24/7. Suurin osa peti­in hoidet­tavia. Lääkäri­palve­lut käytössä välit­tömässä yhtey­dessä muu­ta­maa yön tun­tia ehkä luku­unot­ta­mat­ta, jol­loin puhe­linkon­sul­taa­tiot keskus­sairaalas­ta. I.v. neste­hoidot ja ab:t ruti­ini­a­Jos täl­lainen ei ole laitos, niin mikä sitten?
    Näille “asukkaille väsätään kaik­ki mah­dol­liset lausun­not” kulu­jen vyöryt­tämisek­si enim­mäk­seen Kelalle. Resep­tien tul­va on suunnaton.
    Viimek­si _taloustoimisto_ halusi yli 20kpl C‑lausuntoja korotet­tua hoito­tukea varten, että voisi laskut­taa enem­män. Sanoin, että lausun­not teen poti­laan pyyn­nöstä, en taloustoimiston.
    Yleen­sä täl­laiset yksiköt muut­tui­v­at val­ta­van paperiso­dan myötä vuodeosas­toista “asum­is­palveluk­siköik­si” siten, että kylt­ti oves­sa vai­hdet­ti­in. Joskus, mut­ta ei aina, henkilökun­ta sai toisen­väriset työvaatteet.

  39. Van­hus voi perus­taa osakey­htiön asun­non­vuokraus­toim­intaan. Asun­to siir­retään yhtiölle, yhtiö voi tehdä voit­toa, mut­ta jos yri­tys ei mak­sa osinko­ja tai palkkaa, ei van­huk­sel­la ole tulo­ja. Per­il­liset voivat purkaa yhtiön myöhem­min. Myös muu­takin pääo­mat­u­lo­ja tuot­tavaa omaisu­ut­ta voi siirtää yri­tyk­seen odot­ta­maan perinnönjakoa. 

    Lisään­tyvä byrokra­tia voi olla joillekin ylivoimaista ja tuo turhia kus­tan­nuk­sia. Toimen­pide kan­nat­taa vain jos on riit­tävästi pääo­mat­u­lo­ja pidem­mälle hoito­jak­solle. Köy­hien ei kan­na­ta moi­seen jär­jeste­lyyn ryhtyä.

  40. Viherinssi: Ei jää. Jos van­hus omis­taa asun­non, sen yhtiö­vastikkeisi­in menee merkit­tävä osa käteen­jäävästä. Sen lisäk­si tule­vat eri­laiset ter­veyskeskus­mak­sut, jalka­hoidot, par­tu­rit, lääk­keet, … Kun­nat ovat nimeno­maan yrit­täneet saa­da van­huk­sia mah­dol­lisim­man paljon tuet­tuun asumiseen, jos­sa suuri osa kuluista pitää mak­saa omas­ta pussista.

    Kyl­lä yhtiö­vastik­keet ja vas­taa­vat sai ainakin ennen vähen­tää (brutto)vuokrasta. Muuten­han asun­non vuokraamises­sa ei olisi mitään järkeä.

    Tue­tus­sa asumises­sa tilanne var­maan on kuten sanoit, itse tarkoitin 24 tun­nin laitoshoitoa. Lääk­keet voivat tosin siel­läkin rokot­taa tun­tu­vasti käteen jäävää osuutta.

  41. Viherinssi: Lop­putu­los on se, että sitä van­huk­sen asun­toa ei voi ilman edun­valvo­jan määräämistä mitenkään myy­dä, kos­ka van­huk­selta ei saa allekir­joi­tus­ta paperiin.

    Ainakin kiin­teistön myyn­ti­in tarvi­taan edun­valvo­jan lisäk­si oikeu­den päätös.

    Suosit­te­len muuten, että joku lähiomai­sista ryhtyy edun­valvo­jak­si keski­vaikeis­sa ja vaikeis­sa demen­ti­at­a­pauk­sis­sa. Demen­tikot joutu­vat nopeasti kaiken maail­man puhe­lin­myyjien yms. armoille, eivätkä virkamies edun­valvo­jat tästä väl­itä. Muista epämääräisyyk­sistä puhumattakaan.

  42. Tiedemies:
    Tämäkin ongel­ma ratkeaisi jos ihmiset saisi­vat vali­ta, sen­si­jaan että kaikkien on mak­set­ta­va kun­nan hoidoista. Mitä jos lakkautet­taisi­in kun­nalli­nen van­hus­ten­huolto asteit­tain ja siir­ryt­täisi­in vakuutuspohjaiseen?

    Pitkälti samaa mieltä edel­lisen kanssa. Kyl­lähän tämänkin keskustelun juon­teista on help­po päätel­lä, mil­laisi­na ongel­ma­jät­teinä van­huk­sia Suomes­sa pide­tään. Mis­tä läh­tien tääl­lä on siir­ryt­ty valikoivaan sosi­aal­i­tur­vaan, joka kos­kee vain tiet­tyjä ikälu­okkia? Jos tämä on nykyti­lanne, niin ker­ro­taan se sit­ten selvästi ääneen, jot­ta ihmiset voivat vetää asi­as­ta sopi­vat johtopäätök­set, ja lopete­taan kaik­ki viras­tot, jot­ka teesken­televät hoita­vansa van­hus­ten­huoltoa plus las­ke­taan vero­ja vas­taavasti. Sen jäl­keen siir­ry­tään yksi­ty­is­tet­tyyn sys­teemi­in, jos­sa jokainen voi ottaa itselleen sopi­vat vakuutukset.

    Pitkäaikaishoi­dos­sa ole­vat eivät kaik­ki ole vaikeasti demen­toitunei­ta, vaan joukos­sa on esim. hal­vaan­tunei­ta ja liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa vam­mau­tunei­ta, joil­la voi olla jär­ki tal­lel­la mut­ta liikun­takyky kadonnut.

    Sinän­sä tämä keskustelu on taval­laan nau­ret­tavaa, kos­ka Helsingis­sä yritetään väk­isin hoitaa kotona myös sel­l­aisia poti­lai­ta, jot­ka ovat ihan todel­li­nen uhka lähiym­päristölleen, kos­ka eivät pär­jää enää kotona. Olen itsekin soitel­lut paikalle palokun­taa ja mui­ta viranomaisia.

    Euroopan lähi­his­to­ri­as­sa on main­ioi­ta esimerkke­jä siitä, miten oikeustoimikelvot­tomik­si määritel­ty­jen henkilöi­den omaisu­us on ihan “lail­lis­es­ti” takavarikoitu. Pitkäaikaishoi­dos­sa ole­van kämp­pä on useim­miten omas­ta selkä­na­has­ta koval­la työl­lä revit­ty. Mik­si jol­lain parikymp­pisel­lä bile­hileel­lä pitäisi olla ihan viral­lis­es­ti oikeus muut­taa sinne? Kai perus­tus­lain takaa­ma omaisu­u­den­suo­ja kos­kee myös van­huk­sia, vai ollaanko tätäkin jo “uud­is­ta­mas­sa”?

    Kenel­lä tahansa on oikeus käyt­tää omaa kämp­pään­sä huonekalu­varas­tona, jos siltä tun­tuu. Aion itsekin siir­tyä ajan mit­taan tähän ryh­mään, kos­ka vero­jen mak­su tähän Helsin­ki-nimiseen varo­jen­haal­im­isy­hdis­tyk­seen kiin­nos­taa päivä päivältä yhä vähemmän.

  43. Van­hus­ten asun­toon liit­tyy yleen­sä sen ver­ran paljon tun­tei­ta, että siitä ei aivan pikku kum­mas­sa luovu­ta. Ei ne kyl­lä edes vält­tämät­tä aivan tyhjil­lään ole. Joku suvun jäsen (esim. opiskel­e­va nuori) saat­taa siel­lä asua. Näin on varsinkin isom­mis­sa kaupungeis­sa, jois­sa on paljon oppi­laitok­sia. Jos niitä halu­taan laa­jem­malti käyt­töön, niin sosial­isoin­ti on ain­ut keino.

  44. Tapio:
    Tue­tus­sa asumises­sa tilanne var­maan on kuten sanoit, itse tarkoitin 24 tun­nin laitoshoitoa. Lääk­keet voivat tosin siel­läkin rokot­taa tun­tu­vasti käteen jäävää osuutta. 

    Juten kuten viherinssi yrit­ti selitää, maa­likko kum­mas­sakin demen­tikkopoti­laan luona vierail­tuaan oikein ymmär­rä mikä se ero (lasku­tus­ta luku­unot­ta­mat­ta) näil­lä oikein on olev­inaan. Laitoshoito toisel­la nimellä.

  45. Liian van­ha: Help­po kiertää, omaisu­u­den voi antaa ennakkoper­in­tönä per­il­lisille ja pidät­tää käyt­tö-oikeus itsellä.
    Mon­es­sa maas­sa on täl­laisia systeemejä.

    Luovu­tuk­sen ja hoitoon jou­tu­misen välistä aikaakin on rajat­tu, mut­ta eivät ne kym­meniä vuosia ole .

    Ei muu­ta kuin hoitoon joutu­vien van­hus­ten omaisu­u­den de’­fac­to sosial­isoin­tia koske­va aloite eduskuntaan! 

    Val­tion finanssitkin helpot­tuisi­vat muu­ta­mak­si vuodek­si, kun van­him­mat ikälu­okat ryhty­i­sivät jaka­maan omaisu­ut­taan ennakkoperintönä.

    Perin­nön­saa­jat osaisi­vat var­maan huole­htia, etteivät he jou­tu­isi van­hempi­en­sa hoitoa maksamaan.

  46. Valitet­tavasti muis­tan vielä ajan, jol­loin van­hus­ten raho­ja ja omaisu­ut­ta ei ryöstet­ty. Ei sil­läkään uhal­la, että olisi ollut vaara jonkun saa­da jotain per­in­töä. Niin ei yksinker­tais­es­ti tehty.
    Nyt ahneet rosvot halu­a­vat rahat ja omaisu­u­den ois puo­lus­tuskyvyt­tömi­lyä, ja kateel­liset kan­nat­ta­vat toim­intaa oikein lämpimästi.

  47. Krtek:
    …vaan omaisu­u­den kokon­aisu­udessaan pitäisi vaikut­taa hoitomaksuihin… 

    Tuo on juuri sitä asen­nevam­maisu­ut­ta, joka on aiheut­tanut ain­oan merkit­tävän yhteiskun­nal­lisen ongel­mamme: pääo­maköy­hyy­den. 🙁 Täl­lä menol­la kyl­lä käy juuri kuten olet toivonut! Jos sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja ei saa­da pian kuri­in, niin koh­ta vain rikkaat voivat ostaa palvelui­ta julkisen ter­vey­den­huol­lon luhistuttua.

    1. Hyvin mon­es­sa maas­sa omaisu­us vaikut­taa tulo­jen ohel­la hoit­o­mak­sui­hin. Siinä on vikana se, että omaisu­u­den voi hävit­tää, eikä täl­laista insen­ti­iviä tule antaa. Suomes­sa omaisu­u­den tuot­to vaikut­taa mak­sui­hin, mut­ta ei itse pääo­ma. Asun­non osalta myös tuo­ton voi hävit­tää, kun ei vuokraa asun­toa ulos. Pörssiosak­keessa se ei onnis­tu yhtä helposti.
      Moni kun­ta tosin velvoit­taa van­huk­set käyt­tämään omaisu­ut­taan hoitoon ilmoit­ta­mal­la, että kun­nal­liseen hoitoon pääsee vas­ta, kun omaisu­us on käytet­ty. Tämä on laiton­ta, mut­ta jois­sakin osis­sa maa­ta laki­in suh­taudu­taan vapaamielisem­min kuin toisissa.

  48. Viherinssi: Entä se, kun puoli­höp­pänä mum­mo lahjoit­taakin omaisuuten­sa per­il­lisilleen ennen laitok­seen jou­tu­mis­taan? Tai peräti sen jälkeen. 

    No eikö tämä ratkaise alku­peräisen ongel­man? Perin­nön­saa­jien kun ei kan­na­ta pitää sitä asun­toa tyhjil­lään, toisin kuin mummon.

  49. Entäpä jol­lain tapaa pro­gres­si­ivi­nen per­in­tövero, jon­ka mak­supros­ent­ti määräy­tyy sen mukaan, että paljonko julki­nen puoli on mak­sanut van­hus­ten­hoidon laitospaikkamaksuja?

  50. Tapio: Kyl­lä yhtiö­vastik­keet ja vas­taa­vat sai ainakin ennen vähen­tää (brutto)vuokrasta. Muuten­han asun­non vuokraamises­sa ei olisi mitään järkeä.

    Kyse on tyhjil­lään ole­van asun­non vastikkeista.

    Tähän on tietysti help­po sanoa, että vuokralainen aut­taisi tuo­hon asi­aan. Niin aut­taisi, mut­ta kuka hoitaa vuokralaisen valin­nan, käm­pän tyh­jen­tämisen, vuokrien kan­tamisen, vuokralaisen murhei­den hoita­misen jne. yhtiö­vastik­keen hintaan?

    Aika vaikea on medi­aa­niperikun­nas­ta tuo­hon löytää tek­i­jää. Jos käm­pän oikeasti saa laitet­tua vuokralle, vuokraami­nen hoide­taan pimeästi.

  51. No tämä on vähän niinkuin kaik­ki muukin kun­nalli­nen palvelu. Taval­laan se on ole­mas­sa, mut­ta käytän­nössä ei, suurim­malle osalle ihmisiä. 

    En ymmär­rä mitä omaisu­u­den­suo­jal­la on asian kanssa tekemistä. Jos ei hoide­ta niin ei hoide­ta. Jos on rahaa, niin sit­ten hoide­taan niitä jot­ka voivat mak­saa. En minäkään ala valit­taa rav­in­to­las­sa kun vaa­ti­vat laskua mak­samaan, että “ette voi vaa­tia mak­samaan, kun on omaisu­u­den­suo­ja! Ihmisen pitää syödä! Ihmisoikeus!”

  52. Jalankulk­i­ja: Pitkäaikaishoi­dos­sa ole­vat eivät kaik­ki ole vaikeasti demen­toitunei­ta, vaan joukos­sa on esim. hal­vaan­tunei­ta ja liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa vam­mau­tunei­ta, joil­la voi olla jär­ki tal­lel­la mut­ta liikun­takyky kadonnut.

    Näitä on, mut­ta sil­loin tilanne on paljon helpom­pi, kos­ka jos kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat tal­lel­la, ihmiset voivat itse tehdä infor­moitu­ja päätök­siä. Omaisille jää korkein­taan käytän­nön asioiden juok­sem­i­nen, joka on jo paljon helpom­pi homma.

    Käytän­nössä pitkäaikaishoidon suuri enem­mistä on nykyään lähin­nä kog­ni­ti­ivisil­ta kyvy­iltään hyvin heikko­ja ihmisiä. Kaik­ki eivät ole vält­tämät­tä kovin van­ho­ja, joukos­sa on kehi­tys­vam­maisia, eri­lai­sista neu­rol­o­gista sairauk­sista kär­siviä, aivon­sa pilalle impan­nei­ta tai juonei­ta, jne. Pelkän liikun­takyvyn menet­tänyt mut­ta kog­ni­ti­ivisil­ta kyvy­iltään terävä henkilö asuu tyyp­il­lis­es­ti jok­seenkin kotonaan.

  53. Ongel­ma on siinä, että jokunen pros­ent­ti tyhjiä asun­to­ja on ongel­ma. Jos asun­to­ja olisi tarpeek­si tai jopa liikaa, tyhjil­lään ole­via ei kukaan jak­saisi edes laskea. Ja mitenkä saadaan lisää asun­to­ja, ellei nyky­i­sistä normeista ei päästä eroon?

  54. Jalankulk­i­ja: Kai perus­tus­lain takaa­ma omaisu­u­den­suo­ja kos­kee myös van­huk­sia, vai ollaanko tätäkin jo “uud­is­ta­mas­sa”?

    Kenel­lä tahansa on oikeus käyt­tää omaa kämp­pään­sä huonekalu­varas­tona, jos siltä tun­tuu. Aion itsekin siir­tyä ajan mit­taan tähän ryh­mään, kos­ka vero­jen mak­su tähän Helsin­ki-nimiseen varo­jen­haal­im­isy­hdis­tyk­seen kiin­nos­taa päivä päivältä yhä vähemmän.

    Et tain­nut ymmärtää lainkaan sitä, että sen van­huk­sen säi­lyt­tämi­nen siel­lä van­hus­varas­tossa ei ole mitään edullista puuhaa. Paljon puhut­tuun las­ten­hoitoon menee 320 miljoon­aa vuodessa ja van­hus­ten­hoitoon 276 miljoon­aa vuodessa. Me työssäkäyvät veron­mak­sa­jat mak­samme tämän! Eikä tätä sum­maa enää pidä kas­vat­taa, vaan jos van­hus­ten­hoidon tasoa halu­taan paran­taa, täy­tyy omaisu­u­den­suo­jas­ta höpöt­tää vähem­män ja huonekalu­varas­to­ja realisoida.

  55. Tapio: Ainakin kiin­teistön myyn­ti­in tarvi­taan edun­valvo­jan lisäk­si oikeu­den päätös.

    Mei­dän ehkä ihan snadisti kum­malli­nen ja van­hen­tunut lain­säädän­tömme kohtelee kiin­teistöä ja asun­to-osaket­ta hyvin eri taval­la, kos­ka asun­to-osakey­htiön osak­keet ovat irtain­ta omaisu­ut­ta (vaik­ka niiden kaut­ta omis­taisi 100 % kiinteistöstä).

    Tässä kohdas­sa tosin lop­putu­los on sama, kos­ka kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tarvi­taan mais­traatin lupa. Lupa tarvi­taan myös vuokraamiseen, jos vuokra­sopimus aio­taan tehdä yli viidek­si vuodek­si. (Ja vielä hauskem­paa on se, että lupa suositel­laan hake­maan etukä­teen. Asun­to-osak­keenkin myyn­nis­sä on kiva sanoa hyväksy­tyn tar­jouk­sen jäl­keen osta­jalle, että nyt pitää sit­ten odot­taa kuukausi, että mais­traat­ti miet­tii, voiko tämän tehdä. Mais­traatin lupa on yksilöi­tyyn kauppaan.)

    Edun­valvon­nal­la saa näiltä osin siis asi­at varsin vaikeik­si, jos halu­aa pela­ta sään­tö­jen mukaan. Samaa hausku­ut­ta jatkuu, jos kuolipesän osakkaana on hol­hot­ta­va. Peri­aat­teessa täl­löin tarvi­taan mais­traatin lupa kuolin­pesän tietyn omaisu­u­den (asun­not, jne.) jär­jeste­lyyn, kun muuten riit­tää osakkaiden anta­ma val­takir­ja. Ei ole kivaa pesän­hoita­jalle, jon­ka hom­ma ei muutenkaan yleen­sä ole kovin kivaa.

    Suosit­te­len muuten, että joku lähiomai­sista ryhtyy edun­valvo­jak­si keski­vaikeis­sa ja vaikeis­sa demen­ti­at­a­pauk­sis­sa. Demen­tikot joutu­vat nopeasti kaiken maail­man puhe­lin­myyjien yms. armoille, eivätkä virkamies edun­valvo­jat tästä väl­itä. Muista epämääräisyyk­sistä puhumattakaan.

    Jos ikäih­misel­lä on vähänkään var­al­lisu­ut­ta, yleinen edun­valvo­ja tulee kalli­ik­si. Lisäk­si sen jäl­keen pien­tenkin ostosten kohdal­la tehdään iso kasa paperiso­taa. Osaa­vat muuten palve­lu­talois­sa ja laitok­sis­sa neu­voa, että tätä ei ainakaan kan­na­ta ottaa.

    Palve­lu­talois­sa moni mum­mo ja pap­pa on siinä kun­nos­sa, että eivät ne puhe­limeen enää vas­taa. Ei huol­ta puhe­lin­myyjistä. Ongel­mallisia ovat vielä kotona asu­vat van­huk­set, jot­ka eivät vält­tämät­tä edes itse tun­nus­ta muistivaikeuksiaan.

  56. Ris­to: Kuole­man ris­ki on kaikille 100%. Sen sijaan lopus­sa tarvit­tavien hoitopäivien määrä vai­htelee nol­las­ta vuosikausiin. 

    Tätäkin on tutki­it­tu ja todet­tu liian rskialttiiksi.

    Vaku­u­tuk­sen otta­vat varovaiset, varakkaat , koulute­tu ja ter­veet, joiden elämän pitu­ut­ta on han­kala ennus­taa ja sitoumus voi tul­la liian kalliiksi.

    Säästö­vaku­u­tuk­se­na se voisi toimia eli kun säästö on syö­ty niin mum­mo heit­etään hankeen

  57. Minä en mitenkään käsitä tätä ongelmaa.

    Tiedemiehel­lä on ratkaisu. 

    Jokainen mak­sakoot hoi­dostansa sen mitä halu­aa ja kyke­nee. Kun rahat ja omaisu­us on lopu, toimeen­tu­lo­tu­ki (tjsp) hoitakoot hoitomaksut. 

    Niin­hän se menee taval­lisen elämisenkin kanssa. Kaup­pas­sa pitää mak­saa omil­la rahoil­la ja jos tulot eivät riitä, lisä­tukea saa vas­ta kun kaik­ki omaisu­us on käytetty/hukattu.

    Prob­lem solved.

    En näe ennakkoper­in­töä tässä minään suure­na ongel­mana. En käsitä miten se muut­taisi tilan­net­ta nykyisetä yhtään mihinkään suun­taan. Jotkut saa­vat jo nyt isot perin­nöt, toiset taas eivät saa mitään. Jos _kaikki_ mum­mot lahjoit­taisi­vat rahansa ennakkoperin­nöl­lä, nykyiseen näh­den ain­oa mikä pmuut­tuisi olisi se, että per­i­jät saa­vat muutenkin käyt­tämät­tä jäävän omaisu­u­den entistä aikaisemmin. 

    Mikä olisi mielestäni parannus.

  58. Ter­ve,

    Taas sel­l­ainen teke­mal­la tehty holynpolyongelma,

    Tot­ta kai nuo asun­not siir­ty­vat ajan saatossa todel­liseen asumiskan­taan. Van­huk­sia on nyt, myohem­min ensin lisaa, sit­ten vahem­man. Ei tuo­hon mitaan lisalake­ja tarvi­ta. Aika kuluu, ihmisia elaa ja kuolee. Jonkun ajan paas­ta ele­taan niin kuin nytkin. Ja tana paivan 30–50 v. on kyl­la rahaa ostaa asun­ton­sa vaik­ka kateisel­la. Nuorem­mat saa­vat kyl­la lainoja.

    ei mil­laan pahalla,

    t. Mikko

  59. Soin­in­vaara kir­joit­taa todel­lis­es­ta ongel­mas­ta — tai mah­dol­lisu­ud­es­ta. Case-esimerk­ki muu­ta­man vuo­den takaa:
    — Yli 80-vuo­tias leskirou­va joutuu sairaalaan kaadut­tuaan kotona.
    — Tode­taan, ettei leskirou­va pär­jää enää yksin kotona: uusi koti löy­tyy viihty­isästä vanhainkodista.
    — Leskirou­va asui isohkos­sa asun­nos­sa. Tavarat oltaisi­in voitu koo­ta yhteen huoneeseen, luki­ta ovi ja vuokra­ta lop­pua­sun­to lähipi­irin käyttöön.
    — Rou­van omaiset jät­tivät kuitenkin asun­non tyhjilleen. “Vuokraus­bis­nek­seen” sisäl­tyy riske­jä, kun on ensi ker­taa pap­pia kyy­dis­sä. Rakkaaseen asun­toon on vaikea päästää mui­ta: kun vuokras­ta menee 85% kas­vaneisi­in laitoshoidon kus­tan­nuk­si­in, tekee vuokraa­ja hel­posti tap­pi­o­ta! => Kukaan ei voit­tanut tilanteessa. Asun­to oli tyhjil­lään, van­hus­ten­hoitoon ei tul­lut lisära­haa eikä kun­taan uusia veronmaksajia.

    Sys­teemiä (lake­ja / ase­tuk­sia / kun­tien menet­te­ly­ohjei­ta?) voisi muut­taa esimerkik­si seu­raavasti: “Jos henkilö siir­tyy pitkäaikaisen palvelu­a­sumisen piiri­in, voi edun­valvo­ja (tai henkilö itse) vuokra­ta sen asun­non, jos­sa henkilö oli kir­joil­la ennen palvelu­a­sum­ista, eteen­päin. Tämän asun­non net­tovuokrat­u­loa ei las­ke­ta “85% sään­töön” kuuluvaksi.

  60. Sosial­is­min eräs peru­songel­ma on se, että ei kan­na­ta varautua pahan päivän varalle.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Moni kun­ta tosin velvoit­taa van­huk­set käyt­tämään omaisu­ut­taan hoitoon ilmoit­ta­mal­la, että kun­nal­liseen hoitoon pääsee vas­ta, kun omaisu­us on käytet­ty. Tämä on laiton­ta, mut­ta jois­sakin osis­sa maa­ta laki­in suh­taudu­taan vapaamielisem­min kuin toisissa. 

    Van­hus­palvelu­lain 7 §:n mukaan “Kun­nan on jär­jestet­tävä ikään­tyneen väestön sosi­aali­palve­lut sisäl­löltään, laadul­taan ja laa­ju­udeltaan sel­l­aisi­na kuin kun­nan ikään­tyneen väestön hyv­in­voin­ti, sosi­aa­li­nen tur­val­lisu­us ja toim­intakyky edellyttävät”.

    Aivan perustel­lusti voidaan kun­nas­sa tode­ta, että henkilön, jol­la on huo­mat­ta­va omaisu­us, hyv­in­voin­ti, sosi­aa­li­nen tur­val­lisu­us ja toim­intakyky eivät edel­lytä kun­nal­lis­ten, voimakkaasti sub­ven­toitu­jen palvelu­jen tar­joamista. Ei mitään laitonta!

  62. Catili­na: Valitet­tavasti muis­tan vielä ajan, jol­loin van­hus­ten raho­ja ja omaisu­ut­ta ei ryöstet­ty. Ei sil­läkään uhal­la, että olisi ollut vaara jonkun saa­da jotain per­in­töä. Niin ei yksinker­tais­es­ti tehty.

    Muis­tan minäkin ja en ole vielä neljääkym­men­tä. Isoisäni ja ‑äiti­ni kuo­li­vat täysipäis­inä, toinen sydän­in­fark­ti­in ja toinen (keuhko?)syöpään. Oli­vat onnekkai­ta. Tätä omaisu­u­den ja raho­jen ryöväämistä ei nyky­isinkään tapah­du ennen kuin van­hus laitostuu ja menet­tää toimintakykynsä. 

    1980- ja vielä 90-luvul­lakin van­huk­sia oli väk­iluku­un suh­teutet­tuna melko vähän. 15–20 vuo­den kulut­tua heikkokun­toisia van­huk­sia on neljännes koko kansasta. 

    Vähem­mistön oikeuk­sia kun­nioite­taan kun vähem­mistö on pieni. Kun se muut­tuu näkyväk­si yhteiskun­nan “taakak­si”, niin sit­ten alkaa ryöväys.

  63. Viherinssi: Palve­lu­talois­sa moni mum­mo ja pap­pa on siinä kun­nos­sa, että eivät ne puhe­limeen enää vas­taa. Ei huol­ta puhe­lin­myyjistä. Ongel­mallisia ovat vielä kotona asu­vat van­huk­set, jot­ka eivät vält­tämät­tä edes itse tun­nus­ta muistivaikeuksiaan.

    Osa puhe­lin­myyjistä on niin härske­jä, että he kir­jaa­vat ja uusi­vat tilauk­sia, vaikkei “tilaa­ja” var­masti ole puhe­limeen vas­tan­nut. Heil­lä tun­tuu ole­van tieto laitok­si­in joutuneista. No, laskut eivät mene per­in­tään, kun uhkaa oikeudella.

  64. Tapio:No, laskut eivät mene per­in­tään, kun uhkaa oikeudella.

    Ja vaik­ka menisikin per­in­tään, niin per­im­i­nen lop­puu siihen kun ilmoit­taa per­in­tö­toimis­tolle saata­van ole­van riidanalainen ja käs­kee (vale)laskuttajaa hake­maan saatavi­aan tuomiois­tu­imen kautta.

  65. Krtek: siel­lä van­hus­varas­tossa ei ole mitään edullista puuhaa. Paljon puhut­tuun las­ten­hoitoon menee 320 miljoon­aa vuodessa ja van­hus­ten­hoitoon 276 miljoon­aa vuodessa.

    Mil­lä alueel­la? Jos puhut koko maas­ta, nois­sa on pakko olla pilkku­virhe. Lisäk­si van­hus­ten­hoidon meno­jen tilas­toin­ti voi olla vähän haas­tavaa, kun kun­nat yrit­tävät työn­tää niitä Kelalle minkä taita­vat (= palvelu­a­sum­i­nen vs. laitoshoito).

  66. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa omaisu­u­den tuot­to vaikut­taa mak­sui­hin, mut­ta ei itse pääo­ma. Asun­non osalta myös tuo­ton voi hävit­tää, kun ei vuokraa asun­toa ulos. Pörssiosak­keessa se ei onnis­tu yhtä helposti.

    Näis­sä on kuitenkin suu­ru­us­lu­okkaero kun­nan kannalta.

    Jos van­huk­sel­la on vuokrat­u­loi­hin ver­rat­tavia merkit­täviä tulo­ja pörssiosakkeista tmv., hänel­lä on varsin paljon sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta. Täl­lainen van­hus pää­tyy kovin hel­posti sinne yksi­tyiseen 5000 €/kk ‑hoitoon, jos­ta yhteiskun­ta mak­saa kor­vaus­ta 500 €/kk.

    Tääl­lä ehdotet­tu “kaik­ki mak­sa­vat itse” on sekin selkeä lähtöko­h­ta, joskin siihen liit­tyy arvokeskustelu. Kos­ka kyse on aika merkit­tävästä ikälu­okkien välis­es­tä tulon­si­ir­rosta, keskustelus­ta tuskin tulee ihan help­po. Ei tun­nu ihan real­is­tiselta, että tuo­hon päästäisi­in, vaik­ka päivän HS:ssä sitä taas ehdotetaan.

    Niin­pä edelleen ehdotan, että hoit­o­mak­suina ote­taan 85 % eläk­keestä ja kun­ta saa hakea kaik­ki Kelan tuet mitä kek­sii. En oikein jak­sa uskoa, että täl­lä olisi varsi­naista merk­i­tys­tä kun­tien tuloille, mut­ta asun­to­jen vuokraamis­es­ta tulisi kan­nat­tavaa, eikä ihmis­ten tarvit­sisi käyt­tää aikaansa vero-/mak­susu­un­nit­telu­un. Eikä sekään ihan huono jut­tu olisi, että laitosvan­hus­ten omaisu­ut­ta kan­nat­taisi muutenkin hoitaa. Nyt kan­nat­taa etsiä paras­ta korkoa antaa pankki­tili ja uno­htaa koko juttu.

    Lisäbonuk­se­na tulisi se, että omais­ten ei tarvit­sisi tehdä kaiken maail­man selvi­tyk­siä tuloista ja tileistä, eikä byrokraat­tien tarvit­sisi lukea näitä selvi­tyk­siä. Tun­tuu jotenkin nui­jal­ta kir­joit­taa sinne lomak­keeseen, että pankki­tilin korko oli 1,73 € men­neeltä vuodelta.

  67. Sylt­ty:
    Jos _kaikki_ mum­mot lahjoit­taisi­vat rahansa ennakkoperin­nöl­lä, nykyiseen näh­den ain­oa mikä pmuut­tuisi olisi se, että per­i­jät saa­vat muutenkin käyt­tämät­tä jäävän omaisu­u­den entistä aikaisemmin. 

    Mikä olisi mielestäni parannus. 

    Ainakin ‘mum­mon’ pitäisi pystyä arvaa­maan annakol­ta tule­va ter­vey­den­ti­lansa. Tai sit­ten jonkun koe­pon­nistaa oikeudessa, olisiko lah­jakir­ja, jon­ka määrätään astu­van voimaan kun lahjoit­ta­jan on kat­sot­tu tulleen pysyvästi oikeustoimikelvot­tomak­si juridis­es­ti pätevä.

    Myön­netäään, että viimek­si mainit­tu olisi kätevä instru­ment­ti hoit­o­mak­su­ista riippumatta.

  68. Kyl­lä on järkyt­tävää luet­tavaa tämän ketjun mielip­i­teet. Ja tekö muka olette sivistyneitä ihmisiä? 

    Mut­ta niin­hän älymys­tö saati­in “Aatunkin” val­takun­nas­sa mukaan ryöstöretkille, kun tarpeek­si jak­set­ti­in janka­ta yhteiskun­taa hyödyt­tämät­tömistä loi­sista. Siel­läkin vieti­in muu­ta­man miljoo­nan ihmisen omaisu­us parem­pi­in taskui­hin. Ei muu­ta kuin mum­mot uuni­in ja omaisu­us pankeille, sijoit­ta­jille ja muille ahneille. Vielä kun saat­te aikaan lain las­ten eutanasi­as­ta, niin hyvin on pul­lat uunis­sa. Yhteiskun­ta on puhdis­tet­tu sitä rasit­tavista lau­moista ja vain valioyk­silöt on jäljellä.

    Mut­ta luulet­teko te, että olette kuolemat­to­mia? Ehkä tei­dänkin lapsen­lapsenne halu­a­vatkin teistä eroon jo kun olette täyt­täneet 50. Voi siis jäädä lyhyek­si onnenne päivät.

  69. Sylt­ty: Jokainen mak­sakoot hoi­dostansa sen mitä halu­aa ja kyke­nee. Kun rahat ja omaisu­us on lopu, toimeen­tu­lo­tu­ki (tjsp) hoitakoot hoitomaksut.
    Niin­hän se menee taval­lisen elämisenkin kanssa. Kaup­pas­sa pitää mak­saa omil­la rahoil­la ja jos tulot eivät riitä, lisä­tukea saa vas­ta kun kaik­ki omaisu­us on käytetty/hukattu.

    Peru­songel­ma tässä on se, että van­huk­sen on tosi­aan paljon helpom­pi päästä eroon omaisu­ud­estaan oikeas­t­aan mitään kär­simät­tä kuin akti­ivi-ikäisen. Hänen on siis sopi­val­la junailul­la helpohkoa päästä tuo­hon “lisä­tukea tarvi­taan” ‑tilaan. Tämä taas ei ole eri­tyisen hyvä jut­tu yhteiskun­nan kannal­ta, joka joutuu sit­ten mak­samaan tämän touhun kustannukset. 

    Paras­ta olisi se, että kaikkien kan­nat­taisi ottaa vaku­u­tus, joka mak­saisi laitoshoidon kus­tan­nuk­set, mut­ta toisaal­ta olisi silti jonkin­lainen mekanis­mi, että ne täysin per­saukiset eivät jou­tu­isi han­keen siinä vai­heessa, kun eivät pysty enää itses­tään pitämään huol­ta kotona. Tuo vaku­u­tus on siinä mielessä parem­pi kuin se, että touhu mak­se­taan omaisu­ut­ta syömäl­lä, sik­si, että se tasoit­taa sitä sat­un­naisu­ut­ta mitä seu­raa siitä, että jotkut kuol­e­vat saap­paat jalas­sa ja jotkut toiset kitu­ut­ta­vat vuosikau­sia laitoshoidossa. 

    Vaikeus täl­laisen sys­teemin kehit­tämisessä on siinä, mil­laisin insen­ti­ivein saadaan ihmiset otta­maan vaku­u­tus eikä luop­umaan omaisu­ud­estaan per­il­lis­ten hyväk­si ja sit­ten ole­maan kunanan näkökul­mas­ta varaton.

  70. Tiedemies: Muis­tan minäkin ja en ole vielä neljääkym­men­tä. Isoisäni ja ‑äiti­ni kuo­li­vat täysipäis­inä, toinen sydän­in­fark­ti­in ja toinen (keuhko?)syöpään. Oli­vat onnekkai­ta. Tätä omaisu­u­den ja raho­jen ryöväämistä ei nyky­isinkään tapah­du ennen kuin van­hus laitostuu ja menet­tää toimintakykynsä.
    ‘snip’

    Mitäs ‘ryöväämistä’ se on?
    Ketään ei väk­isin pakote­ta laitokseen.

    Ja mik­si varakkaalle pitäisi verovaroin sub­ven­toi­da laitoshoitoa?

    Poten­ti­aalisel­la perikun­nal­la ei pitäisi olla tähän mitään san­omista, jo alkeel­lisinkin jääviyssään­tö sen estää.

  71. Jos mum­mo omis­taa met­sää itse tai kuolin­pesän kaut­ta, niin siitä las­ke­taan lasken­nalli­nen tulo, oli met­sästä myy­ty puu­ta tai ei. Sama peri­aate pitäisi ottaa käyt­töön asun­to­jen osalta riip­pumat­ta siitä, oliko asun­to vuokrat­tu vai ei. Näin mak­su­ja saadaan hie­man nos­tet­tua. Asun­to­ja se ei juurikaan tuo markki­noille lisää.

    Tuo­hon asun­to-ongel­maan, joka kos­kee vain muu­tamia kaupunke­ja, ei koko maa­ta, on paljon helpom­pia keino­ja, jos vain niitä halut­taisi­in käyt­tää. Olen ihme­tel­lyt 15 vuot­ta, miten asun­toni lähel­lä Helsingis­sä tyhjät ton­tit ovat edelleen rak­en­ta­mat­ta. Käykää nyt ihmeessä sen asian kimp­pu­un ja voimalla.

  72. Tusi­nan ver­ran ihmistä on viime aikoina kuol­lu mei­dänkin kort­telis­sa. Ja täs­mälleen kaik­ki on kuol­lu himas­saan. Eikä täs­mälleen kel­lään ole ollut mitään hoita­jia, pait­si kaupun­gin tar­joa­mat palve­lut. Näis­sä talois­sa ei ole edes hissiä. Soin­in­vaaran kek­simää ongel­maa ei ker­ta kaikki­aan enää ole. Aikaisem­min ken­ties oli, kun laitoshoito oli yleisempää.

  73. Samuli Saarel­ma: Peru­songel­ma tässä on se, että van­huk­sen on tosi­aan paljon helpom­pi päästä eroon omaisu­ud­estaan oikeas­t­aan mitään kär­simät­tä kuin akti­ivi-ikäisen. Hänen on siis sopi­val­la junailul­la helpohkoa päästä tuo­hon “lisä­tukea tarvi­taan” ‑tilaan.
    ‘snip’

    Helpohkoa? Ja miten­hän se tapah­tuu? Tieto voi olla meikäläiselle tarpeen melko piankin.

  74. Niin. Tämä on aika härskiä. Yhteiskun­nan kannal­ta kyseessä ei ole niin suuri erä, ettei sitä voitaisi hoitaa, edes sitä, kun rahaa on polt­taa niin paljon muuhun ja sek­sikkääm­pään puuhastelu­un. Juh­la­puheet ja käytän­tö ovat val­ovu­osien päässä toi­sis­taan. Minus­ta on hel­vetin härskiä ruve­ta ensin miet­timään, miten van­huk­sil­ta vaan saataisi­in rahat ja omaisu­us pois, ikäänkuin _tämä_ olisi se suurin ongelma.
    Lisäk­si tar­jol­la ole­va hoito on mon­es­sa mielessä täysin luoka­ton­ta. Jos yli 40 “asukkaan” palveluk­sikköä, joista kaikil­la on kroon­isia pitkäaikais­sairauk­sia lukui­sine kom­p­likaa­tioi­neen, olete­taan tk-lääkärin “hoita­van” n. o.t.o. pääasi­as­sa hoita­jien lip­pu­lap­pu­jen väl­i­tyk­sel­lä, ollaan aika met­sässä. Lisäk­si jos on aika selvää, että nyt on kyseessä poten­ti­aal­isti ehkä hoidet­tavakin ongel­ma, ja johon tk:n diag­nos­ti­ik­ka ja hoit­o­m­ah­dol­lisu­udet riitä, niin keskus­sairaalakäyn­nin jäl­keen, vaik­ka miten olisi lähet­teessä perustel­lut ja yksilöinyt ongel­man, ja mik­si nyt tavanomaiset seli­tyk­set eivät ole kovin hyviä, saakin palaut­teesta lukea poti­laan tulleen “yleis­ti­lan laskun vuok­si”, ja kos­ka virt­sas­sa on näkynyt leukkare­i­ta ja crp on tois­tasa­taa, niin on aloitet­tu Rocephalin i.v. ja se siitä. Heitä ei juuri edes tutki­ta, vaik­ka olen rauta­lan­gas­ta vään­tänyt, mik­si tämä selkäkipu nyt ei vaan toden­näköis­es­ti seli­ty vti:llä ja pyelonefriitillä.
    Täy­tyy sanoa, että minä en edes halua kuu­lua tähän porukkaan enään.

  75. Ehtisipä joku lukea tämän sadun van­hus­ten parati­i­sista ja ker­toa, miten se muka on mahdollinen.

    Suomen Kuvale­hti 13.3.2013: Tässä ja nyt: Hogeweykin kylässä muis­ti­sairaat saa­vat olla ihmisiä:

    Ei kai verovaroil­la sen­tään voi tar­joil­la viiniä dementikoille?

    Kylän rak­en­t­a­mi­nen mak­soi 19 miljoon­aa, mikä rahoitet­ti­in läh­es kokon­aan julk­i­sista varoista. Teat­te­ria varten tarvit­ti­in myös spon­sor­e­i­ta ja lahjoituksia.

    Hoitokus­tan­nuk­set eivät kuitenkaan ole sen korkeam­mat kuin muual­lakaan. Paik­ka saa val­ti­ol­ta saman 5 000 euroa kuus­sa asi­akas­ta kohden kuin muutkin hoitokodit. Suomes­sa muis­ti­sairaan van­huk­sen laitoshoitopäivä mak­saa yhteiskun­nalle 100–200 euroa, eli jopa enemmän.

    Hoidon kus­tan­taa läh­es kokon­aan Hol­lan­nin sairaus­vaku­u­tus. Lisäk­si mak­se­taan pieni, tuloista riip­pu­vainen omavastuu.

  76. Samuli Saarel­ma: Paras­ta olisi se, että kaikkien kan­nat­taisi ottaa vaku­u­tus, joka mak­saisi laitoshoidon kus­tan­nuk­set, mut­ta toisaal­ta olisi silti jonkin­lainen mekanis­mi, että ne täysin per­saukiset eivät jou­tu­isi han­keen siinä vai­heessa, kun eivät pysty enää itses­tään pitämään huol­ta kotona.

    Minä olin kuvitel­lut, että meil­lä nykyään tuol­lainen piti olla. Val­tio­val­ta pakot­taa työikäiset kyn­nellekykenevät mak­samaan, ja sit­ten sen ainakin pitäisi taa­ta jotakuinkin säälli­nen hoito vaik­ka sen tarve ost­tau­tu­isi pitkäksi.

  77. Catili­na:
    Niin. Tämä on aika härskiä. Yhteiskun­nan kannal­ta kyseessä ei ole niin suuri erä, ettei sitä voitaisi hoitaa, edes sitä, kun rahaa on polt­taa niin paljon muuhun ja sek­sikkääm­pään puuhastelu­un. Juh­la­puheet ja käytän­tö ovat val­ovu­osien päässä toi­sis­taan. Minus­ta on hel­vetin härskiä ruve­ta ensin miet­timään, miten van­huk­sil­ta vaan saataisi­in rahat ja omaisu­us pois, ikäänkuin _tämä_ olisi se suurin ongelma.
    ‘snip’

    Jaa että härskiä? Ja yhteiskun­nan pitää hoitaa — niinkuin entisessä Neuvostoliitossa.

    Kysymys ei ole siitä, että van­huk­sil­ta rahat ja omaisu­us pois, vaan van­hus­ten­huol­lon rahoituk­ses­ta kokonaisuutena.

    Kuitenkin yhteiskun­ta on ensin jär­jestänyt suh­teel­lisen hyvän eläke­tur­van, sit­ten pitäisi vielä huole­htia siitä, että eläk­keeseen ei kos­ke­ta, vaan palvelu pitää tar­jo­ta läh­es ilmaisek­si. No, antakoon kun­ta hoitoa sub­ven­toidusti niille, jot­ka kun­nan laitok­seen joutu­vat ja niille, joil­la ei ole varaa, mut­ta mui­ta mak­susi­toumuk­sia yksi­tyiseen laitok­seen en ymmärrä.

  78. Raimo K: Kuitenkin yhteiskun­ta on ensin jär­jestänyt suh­teel­lisen hyvän eläke­tur­van, sit­ten pitäisi vielä huole­htia siitä, että eläk­keeseen ei kos­ke­ta, vaan palvelu pitää tar­jo­ta läh­es ilmaiseksi. 

    Het­ki­nen, aika har­va tuo­ta 85%:n sään­töä on tässä säi­keessä kiistänyt. 

    Nämä puheena olleet tyhjät asun­notkin saataisi­in hyö­tykäyt­töön hel­posti esim. siten, että kaupun­ki ottaisi itselleen vuokraisän­nän vas­tu­ut samal­la lail­la, kuin se vuokraa työ­suhdea­sun­to­ja vapail­ta markki­noil­ta omille työntekijoilleen.

    Pin­nan alta on taas tässäkin keskustelus­sa pal­jas­tunut, että sote-uud­is­tus-yritelmässä on lähdet­ty sinne kuu­luisaan puuhun takaperin. 

    Olisi pitänyt aloit­taa rahoituk­sen yksikanavaistamisesta.

  79. Kyseessä on läh­es aina _sairaiden_ ihmis­ten hoit­a­mi­nen. He eivät ole ter­veitä. Sen takia he ovat laitok­sis­sa. Pelkkä van­hu­us itsessään ei ole se syy, vaik­ka mon­et sairaudet ja vai­vat heil­lä van­hu­u­teen liitetäänkin, eikä niitä kor­jatakaan voi.

  80. Raimo K: Helpohkoa? Ja miten­hän se tapah­tuu? Tieto voi olla meikäläiselle tarpeen melko piankin. 

    Senkus annat per­il­liselle omaisu­ute­si ennakkoperintönä.

    —————-

    Ennakkoperin­nöstä mak­se­taan lah­javero, joka on per­in­töveron suu­ru­inen. Ohes­sa verolaskuri:
    http://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/EtusivuLahjavero.aspx

    (no oli nois­sa rajois­sa ihan pien­tä heit­toa, kat­so itse)

    Ei tarvitse kiittää.

  81. “Kuitenkin yhteiskun­ta on ensin jär­jestänyt suh­teel­lisen hyvän eläke­tur­van, sit­ten pitäisi vielä huole­htia siitä, että eläk­keeseen ei kos­ke­ta, vaan palvelu pitää tar­jo­ta läh­es ilmaisek­si. No, antakoon kun­ta hoitoa sub­ven­toidusti niille, jot­ka kun­nan laitok­seen joutu­vat ja niille, joil­la ei ole varaa, mut­ta mui­ta mak­susi­toumuk­sia yksi­tyiseen laitok­seen en ymmärrä.”

    Saat tämän kuu­losta­maan siltä, kuin eläke olisi joku yhteiskunnal­ta ilman vastinet­ta saatu lah­ja, joka on ikään kuin vain lainas­sa, kunnes siitä taas luovu­taan, kun yhteiskun­ta vaatii sitä takaisin. Kyl­lähän työeläk­keet ovat koval­la työl­lä ansait­tua “tule­vaa” palkkaa, jos­ta jokainen on joutunut mak­samaan oman osuuten­sa ja joka tuloutuu sit­ten eläk­keelle päästessä, kun muut tulot ovat lop­puneet. Osa on mak­set­tu itse, osan on mak­sanut työ­nan­ta­ja ja osa tulee tästä ketjukir­je­mallista, jos­sa seu­raa­vat pol­vet mak­sa­vat edel­lis­ten polvien eläkettä.

    Ja mik­si tarvi­taankaan mak­susi­toumuk­sia yksi­tyiseen laitok­seen? No ensin­näkin sik­si, että julkisen puolen laitok­sia ei ole tarpeek­si ja toisek­si sik­si, että tuskin kenenkään “hyvät” eläk­keet ovat niin hyviä, että ne riit­tävät kat­ta­maan aiheutu­via kulu­ja. Eivätkä julkisen puolen laitok­set sen halvem­mak­si tule, hin­ta­lap­pu ei vain ole näkyvis­sä. Kos­ka saadaan näkyvi­in julkisen sote-puolen sairaan­hoidon ja muiden palvelu­iden kus­tan­nusten koko kuva (byrokra­tia mukaan las­ket­tuna), niin että kus­tan­nuk­sia voidaan oikeasti vertailla?

  82. Tänään YLE:llä (link­ki):

    Per­heoikeu­teen erikois­tunut pro­fes­sori Urpo Kan­gas ehdot­taa, että aikuiset lapset voitaisi­in velvoit­taa mak­samaan esimerkik­si van­hempi­en­sa laito­spaikat, jos van­hempi­en oma eläke ei riitä.

    Joskus ihme­tyt­tävät täl­laiset hyvin yksipuoliset pro­fes­sorien kom­men­tit. Olisiko oikein, jos van­hempi kulut­taisi säästön­sä heti eläkeikän­sä alus­sa maail­manympäri­matkaan tms. ja sit­ten kun laito­spaikkaa alkaa tarvi­ta, pitäisi las­ten kaivaa kuvettaan.

    Jos lap­sil­la olisi taloudelli­nen vas­tuu van­hem­mis­taan, pitäisi heil­lä olla joku val­ta van­hempi­en­sa rahankäyt­töönkin, mis­tä tul­taisi­in han­kali­in kysymyk­si­in, kuten: mis­tä iästä lähtien.

    Tämä on omaisu­u­teen perus­tu­van vas­tu­un ongel­ma: se suosii tuh­laamista ja rankaisee säästämisestä.

  83. Kyl­lä olisi aika muut­taa tuo­ta 85 % osu­ut­ta oikeudenmukaiseksi.Nythän eri van­hus­ten väliset mak­su­o­su­udet liki samas­ta “palvelus­ta” voi olla satasia,jopa muu­tamia tuhan­sia erinäi­sis­sä tapauksissa.

    Van­huk­sen palvelumak­su kyl­lä osa­taan laskea eurolleen hoitolaitosten/kuntien bud­jeteis­sa menopuolelle,tulopuolelle tul­taes­sa sum­ma lihoo räikeästi.

    Nyt vihreät hopi hopi,kun val­ta on vielä taskus­sa ja saman­mielisiä hallituskamraatteina.Odotamme tuloksia,puheet on pidetty.

  84. Onko tämä ongel­ma kansalli­nen vai paikalli­nen? Tuskin tarvi­taan maan­laa­juista muu­tos­ta. Jokin seu­tu voi muut­taa sään­töjään jos asun­noista on pulaa?

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.