Länsimetron vaikutus

Län­simetro merk­it­see huo­mat­tavaa mullis­tus­ta kaupunki­rak­en­teeseen ja ihmis­ten käyt­täy­tymiseen. Espoos­sa rak­en­t­a­mi­nen keskit­tyy jo nyt voimakkaasti metroasemien ympärille – ei vain, kos­ka sinne kaavoite­taan vaan myös kos­ka muual­la asun­not eivät mene kaupaksi.

Ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on aina yllä­tyk­sel­listä, joten sil­lä on juuri nyt houkut­tel­e­vaa speku­loi­da. Paljon on puhut­tu siitä, miten espoolaiset pää­sevät Helsinki­in. On mitat­tu min­u­ut­te­ja kunkin kotiovelta Kampin ter­mi­naali­in. Helsin­gin ydinkeskus­tan suh­teelli­nen pain­oar­vo voi pienen­tyä, kos­ka metrol­la pääsee vai­vat­tomasti pait­si Kamp­pi­in myös Kaisaniemeen, Hakaniemeen, Sörnäisi­in ja Kalasatamaan.

Metro kul­kee myös toiseen suun­taan. Oma ennus­teeni on, että Keilaniemen ja Otaniemen ase­ma työ­paik­ka-alueena tulee voimis­tu­maan merkit­tävästi, kun yhä use­ampi asuu Helsingis­sä ja on töis­sä Keilaniemessä. Uskon, että eri­tyis­es­ti työ­matkat Kallios­ta Kelaniemeen tule­vat yleistymään nykyis­es­tä olen­nais­es­ti.  Siihen suun­taan met­rossa mah­tuu myös istumaan.

Suurin voit­ta­ja taitaa kuitenkin olla Koivusaari – ei niinkään asuinalueena vaan työpaikka-alueena.

76 vastausta artikkeliin “Länsimetron vaikutus”

  1. Ehkä Espoo val­it­see strat­giak­seen työ­paikkakeskit­tymät metroasemien tun­tu­mas­sa + nykyisen omakoti­pain­ot­teisen asum­istyylin. Helsin­gin bule­vardis­oimi­nen voi tukea tätä strate­giaa (Espoon työ­paikkoi­hin pääsee hyvin sekä autol­la että metrolla).

  2. Soin­in­vaara: Paljon on puhut­tu siitä, miten espoolaiset pää­sevät Helsinki­in. On mitat­tu min­u­ut­te­ja kunkin kotiovelta Kampin terminaaliin.

    Ihan hyvä asi­a­han Län­simetro olisi, jos suo­rat bus­sit säi­lytet­täisi­in Etelä-Espoos­ta keskus­taan. Län­simetro hidas­tut­taa tavat­tomasti matko­ja sel­l­aisil­ta alueil­ta, jot­ka eivät ole metroase­man vier­essä, sil­lä suo­ra bus­si on nopeampi kuin metron ja bussin yhdistelmä. 

    Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä Matinkylän län­sipuolelta Län­siväylää tule­va bus­si ajaa tule­van Matinkylän metroase­man paikalta keskus­taan noin vartin ja metrol­la menee 19 min­u­ut­tia. 19 min­uutin päälle on vielä lisät­tävä vai­h­toai­ka ottaen huomioon että kyseessä on syvä tunneliasema.

    Län­simetro on huo­mat­ta­van kallis ver­rat­tuna raitiotei­hin. Kiven­lah­den metron sijaan samal­la rahal­la kan­nat­taisi rak­en­taa raiti­otie metron rin­nalle siten että raiti­otie kat­taa paljon laa­jem­man alueen kuin Kiven­lah­den metro. Mut­ta Kiven­lah­den metro var­maan On Sovit­tu kabi­neteis­sa eikä mitään ole tehtävissä.

  3. Onko Koivusaares­ta jokin uusi suun­nitel­ma? Jos Län­siväylää ei siltä kohdin bule­vardis­oi­da eikä tun­neloi­da, paras tapa ehkäistä meluhait­to­ja olisi rak­en­taa pitkät toimis­toraken­nuk­set moot­tori­tien suuntaisesti.

    Muuten olen edelleen sitä mieltä, että Koivusaa­reen sopisi pil­ven­pi­irtäjät pk-seudul­la kaikkein parhait­en, jopa parem­min kuin Kes­ki-Pasi­laan jos­sa tiheä töölömäi­nen umpiko­rt­te­liv­ai­h­toe­htokin voisi toimia. Koivusaa­res­sa korkeil­la asuin­torneil­la väl­tet­täisi­in täyt­tö­maalle rak­en­t­a­mi­nen kaikkine huonoine seu­rauksi­neen mer­ilu­on­nolle. Näkymät oli­si­vat aivan usko­mat­toman hienot, ja ympäristössä Keilaniemessä on jo korkeaa.

  4. Olet perin oike­as­sa metron kaupunki­raken­net­ta ohjaavas­ta vaiku­tuk­ses­ta varsinkin keskip­itkäl­lä ja pitkäl­lä aikavälillä. 

    Sik­si on ollut hie­man häm­men­tävää tode­ta, että aiem­mal­la Helsin­gin yleiskaavakier­roksel­la syn­tynyt­tä tiivi­in merel­lisen kaupun­gin ideaa ei halut­tu toteut­taa niin, että tiivistyvää Kehä ykkösen sisäpuolista vyöhyket­tä olisi tuet­tu toisel­la metrolinjalla. 

    Seu­tu tarvit­see uusia raideli­iken­neasemia, joiden lähialueelle syn­tyy tiivistä raken­net­ta. Pis­ara ei niitä tuo, kos­ka uudet ase­mat syn­tyvät jo tiivi­ille vyöhykkelle. Töölön metro Pasi­las­ta jatkaen olisi oiva ohjauskeino paran­taa koko raide­v­erkon attraktiivisuutta.

  5. Speku­loin­tia, speku­loin­tia. Asiantun­ti­ja (Sep­po Laak­so muis­taak­seni) arvioi että Län­simetron ken­ties jopa suurim­mat vaiku­tuk­set asun­to­jen hin­toi­hin voivat olla idässä, Hert­toniemessä jne. Neliöhin­nat ovat siel­lä kohtu­ullisia ja aukeaa nopea ja var­ma yhteys län­nen työ­paikkakeskit­tymi­in. Ja speku­loin­tia on, että painaako tämä niin toiveikkai­ta hin­taodotuk­sia Espoon tule­vis­sa metronvierusalueissa?

  6. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä Matinkylän län­sipuolelta Län­siväylää tule­va bus­si ajaa tule­van Matinkylän metroase­man paikalta keskus­taan noin vartin ja metrol­la menee 19 min­u­ut­tia. 19 min­uutin päälle on vielä lisät­tävä vai­h­toai­ka ottaen huomioon että kyseessä on syvä tunneliasema. 

    Kuten OS toteaa, “On mitat­tu min­u­ut­te­ja kunkin kotiovelta Kampin terminaaliin.”

    Ja näem­mä mitataan edelleen. Kyl­lähän Län­siväylän bus­seil­lakin voi jäädä pois Ruo­ho­lahdessa (kuten mon­et tekevätkin ja vai­h­ta­vat metroon, kävellen läpi toimis­to­talon ja poik­ki Itämerenkadun), mut­ta metrol­la pääsee vai­h­dot­ta, nopeasti ja ilman ruuhkia jokaikiselle ase­malle Laut­tasaaren, Vuosaaren ja Mel­lun­mäen välillä.

    Metro tulee purka­maan aivan val­ta­van paineen itä-län­sisu­un­nan liiken­teessä. Varsinkin kun siihen yhdis­tetään vyöhyke­malli lip­pu­jen hin­noit­telus­sa. Sen jäl­keen esimerkik­si mat­ka Helsin­gin keskus­tas­ta (Kaisanie­mi — Rauta­tien­tori — Kamp­pi) Tapi­o­laan on yhtä kallis, pitkä ja help­po kuin Itäkeskuk­seen. Eikä tarvi­ta enää mitään keskustatunneleita.

    On mie­lenki­in­toista nähdä, miten pahasti kaik­ki liiken­nöin­ti­en­nus­teet tule­vat men­emään pieleen. Niin kävi jo runk­obus­sil­in­jal­la 550, vaik­ka se on tuskas­tut­ta­van hidas.

  7. Marko Hami­lo:
    Onko Koivusaares­ta jokin uusi suun­nitel­ma? Jos Län­siväylää ei siltä kohdin bule­vardis­oi­da eikä tun­neloi­da, paras tapa ehkäistä meluhait­to­ja olisi rak­en­taa pitkät toimis­toraken­nuk­set moot­tori­tien suuntaisesti.

    Mik­sei. Toki helsingis­sä ja myös espoos­sa on jo val­tavasti tyhjääkn toimis­toti­laa, joten en tiedä mik­si sitä pitäisi vasiten lisää rakentaa.

  8. Itse uskon että vyöhyke­hin­noit­telul­la on ihmis­ten käyt­täy­tymiseen jopa suurem­pi vaiku­tus mitä itse metrol­la. Nyky­isin kul­kee näkymätön raja Laut­tasaaren ja Keilaniemen välil­lä nimeno­maan julk­isten käytön kannal­ta. Muu­tok­sen jäl­keen se pois­tuu ja samal­la itä-län­sisu­un­taises­sa matkus­tamises­sa julkisen liiken­teen osu­us nousee ja Espoon itäosat siir­tyvät henkises­ti lähem­mäs Helsin­gin keskustaa.

  9. Tuo­mas S.: Mik­sei. Toki helsingis­sä ja myös espoos­sa on jo val­tavasti tyhjääkn toimis­toti­laa, joten en tiedä mik­si sitä pitäisi vasiten lisää rakentaa.

    Olen ymmärtänyt, että huonoil­la paikoil­la ei toim­i­ti­la käy kau­pak­si, ei vält­tämät­tä edes sit­ten, kun talous joskus kään­tyy kasvu­un. Koivusaari olisi aika hyväl­lä paikalla.

  10. Ter­ve­hdys

    Län­simetron kus­tan­nuk­set ovat ikävästi nousseet, mut­ta on se silti hyvä kaupunkike­hi­tyshanke, ellei samal­la muute­ta Län­siväylän kaisto­ja joukkoli­iken­teeltä autoilulle. Ja niin on Län­simetron jatkokin, mut­ta sen aika ei ole vielä. Seu­raavak­si on Tam­pereen ja Turun raitiotei­den aika, kuten voi päätel­lä LVM:n kir­jeestä Espoon kaupungille. https://www.evernote.com/shard/s126/sh/3e3c05d6-544e-4aed-8634–47c548f4ec94/d40451fb037994088c4dfa22b4f5c96f/res/33ebeda0-e35b-47db-a39e-4116c94a6efa/kirje%20Espoon%20kaupungille%20Valtion%20osallistuminen%20Matinkyla%CC%88Kivenlahti%20metron%20kustannuksiin.pdf

  11. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ihan hyvä asi­a­han Län­simetro olisi, jos suo­rat bus­sit säi­lytet­täisi­in Etelä-Espoos­ta keskus­taan. Län­simetro hidas­tut­taa tavat­tomasti matko­ja sel­l­aisil­ta alueil­ta, jot­ka eivät ole metroase­man vier­essä, sil­lä suo­ra bus­si on nopeampi kuin metron ja bussin yhdistelmä. 

    Ja mil­lä vuorovälil­lä se Matinkylän bus­si kul­kee? 15min? Eli keskimääräi­nen odotu­sai­ka on 7min 30sec ennen kuin se lähtee.

    Jos liityn­tälin­jan vuoroväli painuisi esim. 5minuuttiin, niin odotusa­jas­sa säästy­isi keskimäärin 5min per mat­ka. Toki vai­h­dolli­nen metro on silti hitaampi, mut­ta ero jää paljon pienemmäksi.

    En ole pere­htynyt noiden liityn­tälin­jo­jen vuorovälei­hin, mut­ta kaiken jär­jen mukaan ne voisi­vat olla aika paljon tiheäm­mät kuin keskus­taan asti ajav­il­la busseilla.

  12. Liityn­tä olisi paljon nopeam­paa ja mukavam­paa, jos se liityn­täbus­si tulisi samalle lai­tu­ri­ta­solle metrovau­nun kanssa — eli ei tarvit­sisi kuin kävel­lä lai­turin yli, kuiv­in jaloin, sateelta suojassa.

  13. Marko Hami­lo:
    Onko Koivusaares­ta jokin uusi suun­nitel­ma? Jos Län­siväylää ei siltä kohdin bule­vardis­oi­da eikä tun­neloi­da, paras tapa ehkäistä meluhait­to­ja olisi rak­en­taa pitkät toimis­toraken­nuk­set moot­tori­tien suuntaisesti.

    Muuten olen edelleen sitä mieltä, että Koivusaa­reen sopisi pil­ven­pi­irtäjät pk-seudul­la kaikkein parhait­en, jopa parem­min kuin Kes­ki-Pasi­laan jos­sa tiheä töölömäi­nen umpiko­rt­te­liv­ai­h­toe­htokin voisi toimia. Koivusaa­res­sa korkeil­la asuin­torneil­la väl­tet­täisi­in täyt­tö­maalle rak­en­t­a­mi­nen kaikkine huonoine seu­rauksi­neen mer­ilu­on­nolle. Näkymät oli­si­vat aivan usko­mat­toman hienot, ja ympäristössä Keilaniemessä on jo korkeaa. 

    Eikö kan­nat­taisi ensin odot­taa, että Espoo rak­en­taa ensin omat tornin­sa, joista olemme jo näh­neet suun­nitelmia esim. tääl­lä: ‘http://www.hs.fi/kaupunki/a1372729085456’. Sil­loin nähtäisi­in, miten korkei­ta niistä tulee. Jos Helsin­gin puolelle raken­netaan tor­nit ensin, voisi seu­rauk­se­na olla se, että Espoo rak­en­taa sen jäl­keen korkeam­mat tor­nit. Ja sehän vas­ta meitä Helsin­gin asukkai­ta harmittaisi …

    Vakavampi ongel­ma oli­si­vat sen sijaan korkei­den tor­ni­talo­jen indu­soimat ilmavir­tauk­set (ja pyör­teet) tuol­la tuulelle alt­ti­il­la alueel­la. Ne saat­taisi­vat tehdä ulkoil­mas­sa liikku­misen jopa vaar­al­lisek­si. Ongel­ma koskisi lähin­nä jalan, pyöräl­lä ja veneil­lä liikku­via, ehkä muitakin. 

    Jotain täl­lais­tako (ks. kuva 1:’http://www.wilder-associates.com/wp-content/uploads/2012/10/meixi1.jpg’) vai tal­lais­tako (ks. kuva 2: ‘http://www.kepcorp.com/Upload/PressRelease/Eco-City%20%286%29.jpg’) sinne Koivusaa­reenko ken­ties ajattelit? 

    Keilaniemeen on Koivusaares­ta matkaa reilusti yli kilo­metri, lähim­mät naa­pu­rit ovat paljon lähempänä Laut­tasaa­res­sa. Koivusaari on kuitenkin sen ver­ran pieni maaplänt­ti, että eikö nuo kuvan 1 tor­nit kan­nat­taisi rak­en­taa mielum­min Lehti­saaren, Kask­isaaren sekä Laut­tasaaren (Kata­ja­har­jus­ta Län­si­u­la­pan­niemeen) muo­dosta­malle kaarelle. Sil­loin ei Koivusaa­reen pitäisi mitään korkei­ta raken­nuk­sia rak­en­taa, vaan sinne voisi sijoit­taa mielum­min vaik­ka pienen Guggen­heim-museon, jos­ta saaren pohjoisosaan (‘Harte­lan ton­tille’?) sijoitet­tuna avau­tu­isi aika hulp­peat näkymät län­si-luo­teen ja koil­lisen väliselle sektorille. 

    Koivusaaren eteläpuoli olisi kuitenkin syytä säi­lyt­tää edelleenkin veneil­i­jöi­den käytössä. Olisi­han muuten aika kor­nia, jos Helsin­ki, jon­ka vaaku­nas­sakin on vene, houkut­telisi uusia asukkai­ta uusille, merel­lisille asuinalueille, mut­ta karkot­taisi ne veneet Koivusaares­ta kauas Inkooseen ja Kirkkonummelle.

    Huom! Juuri äsken saimme YLE:n uuti­sis­sa kuul­la, että “… Oslon oop­per­at­alon viereen raken­netut pil­ven­pi­irtäjät oli­vat vikatik­ki. Ne karkot­ti­vat jalankulk­i­jat ja lisä­sivät tur­vat­to­muut­ta.” (ks. myös läh­teen ‘http://yle.fi/uutiset/kaupunkien_tiivistaminen_ehkaisee_yksinaisyytta_ja_vahentaa_autoilua/7092596’ loppu.)

    Jos taasen nuo ehdot­ta­masi pitkät raken­nuk­set Län­siväylän molem­min puolin raken­net­taisi­in, ei Län­siväylän upeista maisemista olisi sen jäl­keen enää mitään jäl­jel­lä. Näkymät Helsin­gin upeim­man sisään­tuloväylän parhaal­ta kohdal­ta oli­si­vat sen jäl­keen kuin masen­ta­va seinämä Porkkalankadun lop­pupään oikeal­la puolel­la, juuri ennen Meche­lininkat­ua, mis­sä taloriv­istö on sen­tään vain kadun toisel­la puolel­la. Ain­oa paik­ka, jos­ta maisemia voisi kat­sel­la, oli­si­vat ne uudet ja kalli­it tor­nit, joi­hin vain hyvin har­val­la olisi varaa päästä. 

    Upei­den julk­isten maisemien peit­tämi­nen ja ehdo­tus tehdä niistä vain har­vo­jen etuoikeus on mielestäni kovin kum­malli­nen aja­tus ja tavoite. Olisi parem­pi säi­lyt­tää Koivusaari ulkoilu- ja virk­istysalueena. Nor­jalaisillekin ‘tun­tuu ole­van tärkeää, että luon­to ja hiih­to­ladut ovat lähel­lä.’ (ibid.)

  14. Sepi: Ja mil­lä vuorovälil­lä se Matinkylän bus­si kul­kee? 15min? Eli keskimääräi­nen odotu­sai­ka on 7min 30sec ennen kuin se lähtee.

    Jos liityn­tälin­jan vuoroväli painuisi esim. 5minuuttiin, niin odotusa­jas­sa säästy­isi keskimäärin 5min per mat­ka. Toki vai­h­dolli­nen metro on silti hitaampi, mut­ta ero jää paljon pienemmäksi.

    En ole pere­htynyt noiden liityn­tälin­jo­jen vuorovälei­hin, mut­ta kaiken jär­jen mukaan ne voisi­vat ollaai­ka paljon tiheäm­mät kuin keskus­taan asti ajav­il­la busseilla.

    Jos tarkastel­laan arkipäivän aamupäivää, siitä osas­ta Matinkylää joka on kaukana metroase­mas­ta läh­tee nyt tun­nin aikana 3 vai­h­do­ton­ta ja 7–8 vai­h­dol­lista yhteyt­tä ja Län­simetron aloit­taes­sa 8 vai­h­dol­lista yhteyt­tä. Matinkylän metroase­mal­ta metro tulee lähtemään niin ikään 8 ker­taa tun­nis­sa. Täl­lä het­kel­lä Isol­ta Omenal­ta keskus­taan menee arkipäivän aamupäivänä 20–22 bus­sia tunnissa.

    Län­simetro ei siis paran­na bussien vuoroväle­jä. Tämä johtuu siitä, että bussien tar­jon­ta sääde­tään niin, että ruuh­ka-aikaan suun­nilleen kaik­ki istuma­paikat ovat käytössä, sekä nyt että syöt­tölin­jas­tossa. Matinkylän eteläosan tar­jon­taa leikataan hie­man (10–11 > 8) ilmeis­es­ti vuorovälien tasavälistämis­es­tä johtuen.

    Rukoilen, pyy­dän ja toivon ettei kukaan päät­tävässä ase­mas­sa ase­mas­sa ole­va henkilö käytä tai ole käyt­tänyt “kaiken jär­jen mukaan ne voisi­vat olla aika paljon tiheäm­mät kuin keskus­taan asti ajav­il­la bus­seil­la” ‑argu­ment­tia.

  15. Sepi: Ja mil­lä vuorovälil­lä se Matinkylän bus­si kul­kee? 15min? Eli keskimääräi­nen odotu­sai­ka on 7min 30sec ennen kuin se lähtee.

    Jos liityn­tälin­jan vuoroväli painuisi esim. 5minuuttiin, niin odotusa­jas­sa säästy­isi keskimäärin 5min per mat­ka. Toki vai­h­dolli­nen metro on silti hitaampi, mut­ta ero jää paljon pienemmäksi.

    En ole pere­htynyt noiden liityn­tälin­jo­jen vuorovälei­hin, mut­ta kaiken jär­jen mukaan ne voisi­vat ollaai­ka paljon tiheäm­mät kuin keskus­taan asti ajav­il­la busseilla.

    Miten niin? Taloudellsien vuorovälin­hän ratkaisee käyt­täjämäärä sanokaamme Matinkylässä

  16. Entisenä metro­matkus­ta­jana ja liityn­täbussien käyt­täjänä olen tutus­tunut viime vuosi­na enem­män tuo­hon espoon bussisysteemiin.

    Var­masti ihan tyy­dyt­tävä kyyti jos on lähel­lä bus­sipysäkkiä ja mat­ka suun­tau­tuu kamp­pi­in. Mer­i­maise­mat tosin voivat olla komeat. Mut­ta , liikku­mi­nen espoon sisäl­lä on sekavaa ja hidas­ta. Tun­tem­at­tomaan osoitte­seen pääsem­i­nen vaikea­ta. Bus­sit kulke­vat har­voin. Bus­sipysäk­it ja vai­h­dot ovat usein seisakkei­ta. Reitit ovelle saat­ta­vat olla sekavia ja täyn­nä parkkikent­tiä. Lähin­nä fiilis on , että on tehty vält­tävä ratkaisu kaupunki­in joka on raken­net­tu autoilijoille. 

    Kun se metro nyt on oikeasti tulos­sa ja yhdyskun­ta­su­un­nitelu tukee sitä niin liikku­mi­nen julk­isil­la saat­taa olla huo­mat­tavasti toimi­vam­paa ja kuin tuo nykyi­nen bussiverkko.Tilanne 90-luvul­la kamp­is­sa bus­siken­tän kanssa oli kyl­lä onneton. Arke­na liityn­tälin­ja 15 min­uutin välein on oikeasti har­va. Varsinkin jos tärkeimpi­in kohteisi­in ei pääse monel­la eri bus­sil­la. Myön­nän , että tätä tosin löy­tyy idästäkin.

  17. Sepi: Ja mil­lä vuorovälil­lä se Matinkylän bus­si kul­kee? 15min? Eli keskimääräi­nen odotu­sai­ka on 7min 30sec ennen kuin se lähtee.

    Kat­selin huo,menaamulal Leenaku­jan lähetlä Kamp­pi­in kulke­via busse­ja. Vuoroväli on klo 8:n tienois­sa 5 — 8 min­u­ut­tia. taitaaol­la sama kuin 4:n ratikalla.

  18. Sepi:
    En ole pere­htynyt noiden liityn­tälin­jo­jen vuorovälei­hin, mut­ta kaiken jär­jen mukaan ne voisi­vat ollaai­ka paljon tiheäm­mät kuin keskus­taan asti ajav­il­la busseilla.

    Voisi­vat ehkä olla, mut­ta eivät ne ole. Metro ja sen liikenne tule­vat HSL:lle (lue: Espoolle) niin hirvit­tävän kalli­ik­si, että kun­nol­liseen liityn­täli­iken­teeseen ei jää rahaa. Mikä ei sinän­sä ole yllätys.

    HSL:n sivuil­la on esil­lä yksi­tyisko­htainen liityn­tälin­jas­to vuorovälei­neen. Siihen päälle vielä vähän “yllät­täviä” säästö­tarpei­ta, kuten tapana on ollut, ja siinä sitä sit­ten ollaan.

    Har­va espoolainen on todel­la sisäistänyt, miten liikku­misen edel­ly­tyk­set metron myötä oikeasti muuttuvat.

  19. Marko Hami­lo: Olen ymmärtänyt, että huonoil­la paikoil­la ei toim­i­ti­la käy kau­pak­si, ei vält­tämät­tä edes sit­ten, kun talous joskus kään­tyy kasvu­un. Koivusaari olisi aika hyväl­lä paikalla.

    Onko­han aja­tus Helsin­gin ikuis­es­ta vetovoimas­ta kuitenkin kollek­ti­ivista harhaa? Kaup­pale­hden keskustelu­pal­stal­la yrit­täjä kysyy vinkke­jä edullis­es­ta toimis­toti­las­ta. Hän ei halua ruuhkaiseen keskus­taan vaan mieluiten Van­taalle. Hänen ihme­tyk­sek­seen keskus­tan toimis­to­hotel­lien vuokra on 20 e/neliö, kun se Van­taal­la on melkein 30 e/neliö (ei lento­ken­tän lähellä). 

    Mik­si tosi­aankaan taval­liset ihmiset halu­aisi­vat työ­paikan keskus­tan ruuhk­ista? Var­mas­tikin löy­tyy Jäbä Leis­sonei­ta, jot­ka halu­a­vat naut­tia tsufen­sa kort­telin hip­sterib­aaris­sa, mut­ta Hem­mo Vir­tasen kolmio­draa­ma muo­dos­tuu kodista, las­ten päivähoi­dos­ta ja työ­paikas­ta, ja kaik­ki tämä hoide­taan farkku-tojotalla.

  20. Voisi maalaauk­sel­lisi­in pil­wen­pi­irtäji­in suh­tau­tua hie­man varauk­sel­lisem­min. Arkkite­htien havain­neku­vis­sa kun aurikonko pais­taa aina kuin Pjong­jangiss. Ote pankki­juris­tiys­täväni kir­jeestä Pariisista:

    “Sen sijaan auringon paiste suo­ma­lai­sis­sa arkkite­htu­uriku­vis­sa, varsinkin niis­sä, jois­sa perustel­laan iso­jen aukioiden rak­en­tamista, on häirin­nyt min­ua pitkään. Kaukana real­is­mista, kuten DPRKssakin. Aivan sama La Défens­essä. Kau­ni­it grani­it­tip­in­nat kävel­lä mon­i­nai­sis­sa muodois­sa korkeuk­si­in kohoavien pankki­raken­nusten välis­sä. Talvel­la usko­mat­toman tuulista ja vaar­al­lisen liukas­ta. Torneis­sa työsken­televil­lä on tapana kulkea sisäkaut­ta raken­nuk­ses­ta toiseen mah­dol­lisim­man pitkään vält­tääk­seen tuulen ja jään.

    Tarkastin Pyongyan­gin tilanteen siel­lä saa­mas­tani kuvakir­jas­ta. Pääosin sini­nen taivas. Tarvit­ta­vat pil­vet ovat onnis­tuneet jär­jestäymään kohteen kuvauk­sel­lisu­ut­ta korostaval­la taval­la. Kaduil­la kulke­vat ihmiset ovat pukeu­tuneet kau­ni­isi­in ja värikkäisi­in vaat­teisi­in, usein kansal­lispukui­hin, ja liikku­vat asian­mukai­sis­sa ryh­mis­sä ilois­es­ti keskenään rupatellen. Kylmän sattues­sa muka­van näköi­sis­sä tal­vi­vaat­teis­sa. Ilmeis­es­ti muis­tiku­vani har­maan ruskeista uni­vor­muista, joiden sisälle pan­ti­in heiniä eris­teek­si tarpeen mukaan, on väärä.”

  21. Marko Hami­lo:
    Liityn­tä olisi paljon nopeam­paa ja mukavam­paa, jos se liityn­täbus­si tulisi samalle lai­tu­ri­ta­solle metrovau­nun kanssa – eli ei tarvit­sisi kuin kävel­lä lai­turin yli, kuiv­in jaloin, sateelta suojassa.

    Ihan muka­va aja­tus. Tosin se edel­lyt­täisi busisen ohjaamista tun­neli­in Espoon asemil­la. Tuskin vas­taa tarkoi­tus­taan, ehkä Matinkylää lukuunottamatta.

  22. migul:
    —-

    Var­masti ihan tyy­dyt­tävä kyyti jos on lähel­lä bus­sipysäkkiä ja mat­ka suun­tau­tuu kamp­pi­in. Mer­i­maise­mat tosin voivat olla komeat.Mutta , liikku­mi­nen espoon sisäl­lä on sekavaa ja hidas­ta. Tun­tem­at­tomaan osoitte­seen pääsem­i­nen vaikea­ta. Bus­sit kulke­vat har­voin. Bus­sipysäk­it ja vai­h­dot ovat usein seisakkei­ta. Reitit ovelle saat­ta­vat olla sekavia ja täyn­nä parkkikent­tiä. Lähin­nä fiilis on , että on tehty vält­tävä ratkaisu kaupunki­in joka on raken­net­tu autoilijoille. 

    —–

    mien niin har­voin ja sekavia. Luon­teeltaan sat­tuman­varaien kokeilu­na otin matkan Leenanku­jal­ta* Matinkylästä Kirkko­jär­ven­tielle Espooon keskuk­seen., Suo­ra yhteys ker­ran 20 min­uutis­sa. Mat­ka-aika 12,2 km matkalal 32 min­u­ut­tia eli kojhtuullinen.

    Joillekin tun­tuu ole­vana ylivoimaista ajatel­la, että matkaansa pitää vähän suun­nitel­lakin. “Te kaupunki­laiset olette het­ken lap­sia.” (Kau­ris­mäen elokuvasta)

  23. Matinkylään mat­ka-aikaerot eivät ole iso­ja. Sen sijaan jos kat­so­taan tule­vaa lin­jan jatket­ta Kiven­lah­teen, asia on toinen. Esimerkik­si Nöykkiöstä tietyltä pysäk­iltä kul­kee täl­lä het­kel­lä bus­si nopeim­mil­laan 19min Ruo­ho­lah­teen, mut­ta jos metro tulee Kiven­lah­teen ja bus­sili­ikenne supis­tuu liit­tymäli­iken­teek­si, mat­ka-aika pite­nee selvästi. Arvion mukaan metro kulk­isi noin 25 min Ruo­ho­lahti-Kiven­lahti välin. Siitä vielä bus­si­mat­ka ja odot­telu­ai­ka… Eli toiv­ot­tavasti suo­ra bus­sil­in­ja säilyy.

  24. Län­simetron matkus­ta­jaen­nus­teet kyl­lä ylitetään. Syy siihen on lip­pu­jär­jestelmän muu­tos, joka puolit­taa hin­nan Espoon ja Helsin­gin välisessä matkus­tamises­sa Län­simetron vaiku­tusalueel­la. Näyt­täisi siltä, että muu­tos tapah­tuu hyvin lähelle yhtaikaa metron avaamisen kanssa. Viral­lises­sa retori­ikas­sa luon­nol­lis­es­ti tul­laan uno­hta­maan tämä oikea syy ja lait­ta­maan kaik­ki metron ansioksi.

  25. QTC:

    Mik­si tosi­aankaan taval­liset ihmiset halu­aisi­vat työ­paikan keskus­tan ruuhk­ista? Var­mas­tikin löy­tyy Jäbä Leis­sonei­ta, jot­ka halu­a­vat naut­tia tsufen­sa kort­telin hip­sterib­aaris­sa, mut­ta Hem­mo Vir­tasen kolmio­draa­ma muo­dos­tuu kodista, las­ten päivähoi­dos­ta ja työ­paikas­ta, ja kaik­ki tämä hoide­taan farkku-tojotalla.

    Mä halu­aisin oila töis­sä nim­meno­maan keskus­tas­sa, eivätkä ruuhkat häir­itse kos­ka kul­jen junal­la enkö autol­la. Ja niin halu­aa var­maan Hemmokin sit­ten kun hän on yli 45 ja lapset iso­ja niin ehkä hän alka­akin viihtyä hip­sterib­aareis­sa jois­sa voi katel­la nuo­ria tyt­töjä ja muis­tel­la omaa nuoru­ut­taan. Tai jos ei Hem­mo itse niin ehkä hänen vai­mon­sa halu­aa parem­pia ostos­mah­dol­lisuuk­sia ja paikko­ja käy­dä ystävät­tärien­sä kanssa kuin Jum­bo tai Iso Omena.

  26. Elmo Allén:
    Län­simetron matkus­ta­jaen­nus­teet kyl­lä ylitetään. Syy siihen on lip­pu­jär­jestelmän muu­tos, joka puolit­taa hin­nan Espoon ja Helsin­gin välisessä matkus­tamises­sa Län­simetron vaiku­tusalueel­la. Näyt­täisi siltä, että muu­tos tapah­tuu hyvin lähelle yhtaikaa metron avaamisen kanssa. Viral­lises­sa retori­ikas­sa luon­nol­lis­es­ti tul­laan uno­hta­maan tämä oikea syy ja lait­ta­maan kaik­ki metron ansioksi.

    Ihmetteken mik­si tätä tar­if­fi­u­ud­is­tus­ta ei voi­da toteut­taa jo nyt eikä vas­ta 2017 kun on suun­nitl­tu? Itse asi­as­sa se olisi voitu toteut­taa jo aiko­ja sitten.

  27. Mik­si tosi­aankaan taval­liset ihmiset halu­aisi­vat työ­paikan keskus­tan ruuhk­ista? Var­mas­tikin löy­tyy Jäbä Leis­sonei­ta, jot­ka halu­a­vat naut­tia tsufen­sa kort­telin hip­sterib­aaris­sa, mut­ta Hem­mo Vir­tasen kolmio­draa­ma muo­dos­tuu kodista, las­ten päivähoi­dos­ta ja työ­paikas­ta, ja kaik­ki tämä hoide­taan farkku-tojotalla. 

    Sik­si, että Hem­mo pääsee keskus­taan yhtä hyvin — tai huonos­ti — Kiven­lahdes­ta, Mel­lunkylästä ja Korsosta.

    Jos toimis­to siir­tyy Van­taalle, kor­so­laiset ovat riemuis­saan, mel­lunkyläläisen tena­vat ovat päivähoi­dos­sa 10 tun­tia päivässä ja kiven­lahte­laiset etsivät uudet työpaikat. 

    Län­simetron hienous ei vält­tämät­tä piile Matinkylä-Kamp­pi .välil­lä, vaan Matinkylä-Tikkuri­la ‑välil­lä. Metro inte­groi pääkaupunkiseudun tiivi­im­mäk­si ja saavutet­tavam­mak­si kokonaisuudeksi.

  28. Elmo Allén: Län­simetron matkus­ta­jaen­nus­teet kyl­lä ylitetään. Syy siihen on lip­pu­jär­jestelmän muu­tos, joka puolit­taa hin­nan Espoon ja Helsin­gin välisessä matkus­tamises­sa Län­simetron vaiku­tusalueel­la. Näyt­täisi siltä, että muu­tos tapah­tuu hyvin lähelle yhtaikaa metron avaamisen kanssa. Viral­lises­sa retori­ikas­sa luon­nol­lis­es­ti tul­laan uno­hta­maan tämä oikea syy ja lait­ta­maan kaik­ki metron ansioksi.

    Väärin sam­mutet­tu?

  29. QTC: Onko­han aja­tus Helsin­gin ikuis­es­ta vetovoimas­ta kuitenkin kollek­ti­ivista harhaa? Kaup­pale­hden keskustelu­pal­stal­la yrit­täjä kysyy vinkke­jä edullis­es­ta toimis­toti­las­ta. Hän ei halua ruuhkaiseen keskus­taan vaan mieluiten Van­taalle. Hänen ihme­tyk­sek­seen keskus­tan toimis­to­hotel­lien vuokra on 20 e/neliö, kun se Van­taal­la on melkein 30 e/neliö (ei lento­ken­tän lähellä). 

    Mik­si tosi­aankaan taval­liset ihmiset halu­aisi­vat työ­paikan keskus­tan ruuhk­ista? Var­mas­tikin löy­tyy Jäbä Leis­sonei­ta, jot­ka halu­a­vat naut­tia tsufen­sa kort­telin hip­sterib­aaris­sa, mut­ta Hem­mo Vir­tasen kolmio­draa­ma muo­dos­tuu kodista, las­ten päivähoi­dos­ta ja työ­paikas­ta, ja kaik­ki tämä hoide­taan farkku-tojotalla.

    No helsinkiläi­sistä alle kouluikäisiä lap­sia on noin 6%, lap­siper­heitä ylipään­sä helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista on noin viidennes, työ­matkansa tait­taa autol­la neljännes kaik­ista helsinkiläistä, ja Suomen yleisin suku­ni­mi on Korho­nen eikä Vir­ta­nen. Taval­lisu­us on niin kovin marginaalista.

  30. a_l: “Viral­lises­sa retori­ikas­sa luon­nol­lis­es­ti tul­laan uno­hta­maan tämä oikea syy ja lait­ta­maan kaik­ki metron ansioksi.”

    Väärin sam­mutet­tu?

    Pikem­min etäistä sukua viimeiselle minkä hyvän­sä Pro­jek­tin vaiheista:

    (1) Innos­tus
    (2) Illu­u­siot katoavat
    (3) Paniikki
    (4) Syyl­lis­ten etsiminen
    (5) Viat­tomi­nen rankaiseminen
    (6) Mainet­ta ja kun­ni­aa Pro­jek­ti­in osallistumattomille

  31. Markku af Heurlin: Ihan muka­va aja­tus. Tosin se edel­lyt­täisi busisen ohjaamista tun­neli­in Espoon asemil­la. Tuskin vas­taa tarkoi­tus­taan, ehkä Matinkylää lukuunottamatta. 

    Se juuri olisi idea. Mikäs siinä _ei_ vas­taisi tarkoi­tus­taan? Jokin palo­tur­val­lisu­ussyy sen var­maan kuitenkin estää.

  32. QTC: Onko­han aja­tus Helsin­gin ikuis­es­ta vetovoimas­ta kuitenkin kollek­ti­ivista harhaa? Kaup­pale­hden keskustelu­pal­stal­la yrit­täjä kysyy vinkke­jä edullis­es­ta toimis­toti­las­ta. Hän ei halua ruuhkaiseen keskus­taan vaan mieluiten Van­taalle. Hänen ihme­tyk­sek­seen keskus­tan toimis­to­hotel­lien vuokra on 20 e/neliö, kun se Van­taal­la on melkein 30 e/neliö (ei lento­ken­tän lähellä). 

    Puhe­han oli siitä, onko Koivusaari houkut­tel­e­va paik­ka toim­i­ti­latarpeisi­in. Koivusaari ei sijaitse Helsin­gin keskustassa.

  33. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

    Vakavampi ongel­ma oli­si­vat sen sijaan korkei­den tor­ni­talo­jen indu­soimat ilmavir­tauk­set (ja pyör­teet) tuol­la tuulelle alt­ti­il­la alueel­la. Ne saat­taisi­vat tehdä ulkoil­mas­sa liikku­misen jopa vaar­al­lisek­si. Ongel­ma koskisi lähin­nä jalan, pyöräl­lä ja veneil­lä liikku­via, ehkä muitakin. 

    Koivusaaren eteläpuoli olisi kuitenkin syytä säi­lyt­tää edelleenkin veneil­i­jöi­den käytössä. Olisi­han muuten aika kor­nia, jos Helsin­ki, jon­ka vaaku­nas­sakin on vene, houkut­telisi uusia asukkai­ta uusille, merel­lisille asuinalueille, mut­ta karkot­taisi ne veneet Koivusaares­ta kauas Inkooseen ja Kirkkonummelle.

    Jos taasen nuo ehdot­ta­masi pitkät raken­nuk­set Län­siväylän molem­min puolin raken­net­taisi­in, ei Län­siväylän upeista maisemista olisi sen jäl­keen enää mitään jäl­jel­lä. Näkymät Helsin­gin upeim­man sisään­tuloväylän parhaal­ta kohdal­ta oli­si­vat sen jäl­keen kuin masen­ta­va seinämä Porkkalankadun lop­pupään oikeal­la puolel­la, juuri ennen Meche­lininkat­ua, mis­sä taloriv­istö on sen­tään vain kadun toisel­la puolel­la. Ain­oa paik­ka, jos­ta maisemia voisi kat­sel­la, oli­si­vat ne uudet ja kalli­it tor­nit, joi­hin vain hyvin har­val­la olisi varaa päästä. 

    Haus­ka tämä mee­mi mer­i­maisemien menet­tämis­es­tä. Muis­tan sen jostain vihrei­den net­tikeskusteluista 15–20 vuo­den takaa.

    Ensin­näkin autoil­lessa kuu­luu kat­soa liiken­net­tä eikä maisemia. Bus­sit jäävät pois, ja metro kul­kee maan ja meren alla.

    Toisek­seen Koivusaari nykyisel­läänkin peit­tää mer­i­maise­man. Meri näkyy Karhusaaren ja Hanasaaren välistä sekä Hanasaaren ja Koivusaaren välistä.

    Kol­man­nek­si ehdotin vähän maa-alaa tarvit­se­via pil­ven­pi­irtäjiä Koivusaa­reen juuri sik­si, ettei NJK:n ja Koivusaaren venek­er­hon tarvit­sisi lähteä.

    Virk­istyskäytössä Koivusaari ei ole. Ran­noil­la ei käy kukaan. Siitä men­nään vain läpi, tai sit­ten men­nään oma­lle veneelle.

    Rak­en­t­a­mi­nen ei tietenkään tarvkoit­taisi sitä, etteikö siel­lä, mis­sä nytkin saa kävel­lä, saisi kävel­lä jatkos­sakin. Ja sinne huip­ulle kahvila!

    Tuo että pil­ven­pi­irtäjät sadan metrin päässä sotk­i­si­vat tuulet niin ettei pur­jevenet­tä saa tuo­tua koti­sa­ta­maan, oli virk­istävä uusi argu­ment­ti. Uno­hdit kuitenkin ne uhanalaiset lep­akot, jot­ka pesivät siinä moot­tori­tiesil­lan alla, joi­ta me sil­lan ali melo­vat kajakkimiehet emme ole koskaan nähneet.

    Eikö Laut­tasaari-seuras­sa yhtään kek­sitä enää yhtään hul­lumpia argumentteja?

  34. Tässä kaikkien tiivistäjien unel­ma SkyC­i­ty, joka on tiet­tävästi jo rak­en­teil­la Kiinas­sa. Yksi rakennus=yksi kaupun­ki, jos­sa noin 100000 asukas­ta. LED-val­ot sisäl­lä ym. luon­nol­lista. Ei tarvi­ta edes polkupyörää kun kaik­ki elämä tapah­tuu raken­nuk­sen sisäl­lä. Jotkut län­si­maiset kuulem­ma epäilevät näin valmi­ik­si suun­nitel­tua elämää, miksiköhän ?

    http://www.businessinsider.com/a‑chinese-company-plans-to-build-the-worlds-tallest-building-in-just-90-days-2012–6

  35. a_l: Väärin sammutettu? 

    Ei. Mut­ta jos heität tuli­paloon ben­saa ja hiekkaa ja se silti sam­muu, ei kan­na­ta tehdä johtopäätöstä että tuli­paloon kan­nat­taa jatkos­sakin heit­tää bensaa.

    Län­simetron onnis­tu­misen ja todel­lisen vaiku­tuk­sen arvioin­ti tulee ole­maan tärkeässä osas­sa kun puhutaan metron jatkamis­es­ta mihin tahansa. Mah­dol­lis­es­ti jopa Län­simetron jat­keen osalta, jos nyt val­tioneu­vos­to tulee rahoituk­sen osalta järki­in­sä ja siirtää sen ainakin 2020-luvulle tärkeämpi­en raide­hankkei­den edeltä. 

    Siinä vai­heessa ei ole kauhean järkevää, jos metron jatkamista perustel­laan sil­lä, kuin­ka paljon se lisäsi matkus­ta­jia, jos todel­lisu­udessa syy oli lipun hin­ta. Tosin ei sitä metron jatkamista ole perustel­tu mitenkään järkevästi nytkään, joten sikäli asi­as­sa ei ole mitään uutta.

  36. a_l: Väärin sammutettu?

    Kyl­lä, jos sam­mu­tusyri­tys mak­saa yli mil­jardin eikä sammuta.

  37. R. Sil­fver­berg: Ihmetteken mik­si tätä tar­if­fi­u­ud­is­tus­ta ei voi­da toteut­taa jo nyt eikä vas­ta 2017 kun on suun­nitl­tu? Itse asi­as­sa se olisi voitu toteut­taa jo aiko­ja sitten.

    Kos­ka täl­löin pal­jas­tu­isi ettei matkus­ta­jamäärien nousu ollut Län­simetron ansiota.

  38. R. Sil­fver­berg: Ihmetteken mik­si tätä tar­if­fi­u­ud­is­tus­ta ei voi­da toteut­taa jo nyt eikä vas­ta 2017 kun on suun­nitl­tu? Itse asi­as­sa se olisi voitu toteut­taa jo aiko­ja sitten.

    Ei tietenkään voi­da. Uuden lip­pu­jär­jestelmän toimit­taa Tieto, mil­lä varmis­te­taan se, että se viivästyy muu­ta­mal­la vuodel­la. Sat­tumal­ta käy niin, että lip­pu­jär­jestelmän käyt­töönot­to osuu samaan aikaan lop­pu­vuo­teen 2017 kuin län­simetron käyt­töönot­to ja sit­ten käy kuten Elmo sanoo.

  39. Koti-isä:Ja näem­mä mitataan edelleen. Kyl­lähän Län­siväylän bus­seil­lakin voi jäädä pois Ruo­ho­lahdessa (kuten mon­et tekevätkin ja vai­h­ta­vat metroon, kävellen läpi toimis­to­talon ja poik­ki Itämerenkadun), mut­ta metrol­la pääsee vai­h­dot­ta, nopeasti ja ilman ruuhkia jokaikiselle ase­malle Laut­tasaaren, Vuosaaren ja Mel­lun­mäen välillä.

    Siis­pä kan­natakin yhtäaikaisia suo­ria busse­ja ja metroa. Täl­löin kaik­ki muut matkat pait­si sel­l­aiset matkat, joiden toinen pää on 

    - lähel­lä Isoa Omenaa,
    — Tapi­olan keskustassa,
    — Otaniemessä,
    — Keilaniemessä tai
    — lähel­lä Laut­tasaaren ostoskeskusta 

    ja toinen pää lähellä 

    - Rauta­tien­torin metroasemaa*,
    — Kaisaniemen metroasemaa,
    — Hakaniemen metroase­maa tai
    — Sörnäis­ten metroasemaa, 

    kan­nat­taa tehdä muuten kuin metrol­la, mut­ta edel­lä mainit­tu­jen pis­tei­den välil­lä tehtäviä matko­ja varten metro olisi olemassa. 

    Kiusalli­nen mut­ta poli­it­tis­es­ti mah­do­ton olisi sel­l­ainen tilanne että bus­si­in ja metroon olisi eri liput, molem­pia lip­pu­ja sub­ven­toitaisi­in 50 €/kk, rak­en­tamiseen ote­tut lainat lyhen­net­täisi­in metron lip­putu­loista ja bus­si-infra, esimerkik­si tehostet­tu katu­jen auraus ja leven­netyt kadut, mak­set­taisi­in bussien lipputuloista. 

    Täl­löin bus­si­jär­jestelmä pyörisi kuten ennenkin mut­ta sel­l­aista metrolipun hin­taa ei olisi ole­mas­sa että sekä liikenne saataisi­in hoidet­tua että lainat lyhen­net­tyä. Toisin sanoen jos ihmiset pää­si­sivät äänestämään lom­pakol­laan, metroa ei ajettaisi.

    *) Poli­it­tis­es­ti vaikeaa mut­ta yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti erit­täin kan­nat­tavaa olisi ollut ja on rak­en­taa bus­si­tun­neli Lap­in­rin­teeltä Elielin­aukion alle.

    1. Helsin­gin sisäisessä liiken­teessä metro on taloudel­lisen liiken­nemuo­to infran pääo­makus­tan­nuk­sen mukaan laskettuna.

  40. Väärin sam­mutet­tu?

    Väärin analysoitu, jos lip­pu-uud­is­tuk­sen hyödyt las­ke­taan metron hyväk­si. Jär­jestelmän kehit­tämisessä pitää tiedostaa, miten eri tek­i­jät vaikut­ta­vat. Mut­ta mitäpä näistä, käytän­nössä raken­netaan sitä mitä On Sovit­tu on sopin­ut, kan­nat­tavu­us­laskelmista ja muista selvi­tyk­sistä riippumatta.

    1. Onhan lip­pu-uud­is­r­tuk­sen ja metron vaiku­tuk­set erotet­tavis­sa esimerkik­si siitä, että lip­pu-uugis­tus kos­kee myös Leppävaaraa.
      Metron vaiku­tus näkyy vas­ta kah­denkymme­nen vuo­den kulutt6ua, kun rak­en­t­a­mi­nen on keskit­tynyt merkit­tävästi metron var­relle. Voi tietyt­sti nytkin ver­ra­ta Itä-Helsin­gin ja Espoon liiken­nekäyt­täy­tymistä vaik­ka Espoon sisäisessä liiken­teessä, jos­sa on samat tariffit.

  41. Keilaniemestä ter­veisiä. Siel­läkin tehdään töitä muul­loin kuin 8–16, eikä per­heel­lis­ten pikku­lapsetkaan ole kaik­ki oppi­neet itsenäisik­si joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

    Täl­lä het­kel­lä 12 km Espoon sisäi­nen mat­ka kestää autol­la ovelta ovelle 10–15 min ja julk­isil­la 45–90 min. Län­simetro ei tätä asetel­maa muu­ta kuin ehkä veroäyrin nos­ton muodossa. 

    Voisin tietysti ruve­ta varakkaak­si. Muut­taisin pois vuokra-asun­nos­ta ja ostaisin omis­tusasun­non esim. Laut­tasaares­ta metropy­säkin vierestä.

  42. Pyhä peltilehmä on todel­lisu­udessa kovin har­valle itseis­ar­vo. Jos Osmon ja fren­di­en ‑60 luvun lop­un visiot yhteyskäyt­töis­es­tä robot­ti­au­toli­iken­teestä kävisi toden (kun se oli kuulem­ma sil­loinkin jo mah­dol­lista), niin kyl­lä se aika mon­elle sopisi.

    Sen sijaan aika moni haraa vas­taan, kun ihmisen työn ulkop­uolis­es­ta valveil­laoloa­jas­ta tulisi luovut­taa joukkoli­iken­teelle enem­män kuin vaikka­pa omille lapsille. 

    Puhutaan palve­lu­ta­sos­ta ja se ei valitet­tavasti toteudu julk­isil­la tavan tal­laa­jalle ilman kohtu­ut­to­mia (yhteiskun­nan) kustannuksia. 

    Olisiko sit­ten ratkaisu vaikka­pa uusi keskus­tavero, jos­sa Helsin­gin niemen asukkaat osal­lis­tu­vat muun pk-seudun liikkumistalkoisiin?

  43. Eli kuten sanoit, Län­simetro slum­mi­ut­taa pääosan Etelä-Espoos­ta. Se on liian kaukana Helsingistä muo­dos­tu­ak­seen kaupungik­si, mut­ta metroase­mat tarvit­se­va suuret ihmisvir­rat ollak­seen edes jotenkin perusteltuja.

    Espoo on niin har­vaan asut­tua, että järkevä raideli­iken­nemuo­to olisi ollut raitio­vaunu. Samal­la rahal­la olisi saatu kohtuu kat­ta­va raiti­otiev­erkko, joka olisi lisän­nyt joukkoli­iken­teen houkut­tele­vu­ut­ta. Nyt käy päinvastoin.

    Espoolaisille ain­oa hyvä puoli koko met­rossa on, että Län­siväylän bus­sikai­stat vapau­tu­vat nyt mak­sav­ille asi­akkaille, eli henkilöau­ton käyt­täjille. Lännestä tule­vien bussien päätepysäkik­si muo­dos­tuu joko Matinkylä tai Tapi­o­la muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Miten tämä katas­trofi hoidel­laan, on mie­lenki­in­toista nähdä. 😀 Jos uskalletaan rak­en­taa riit­tävän tiivi­isti, niin Keilaniemell on mah­dol­lisuuk­sia. Se ei onnis­tu pikkupi­iper­ryk­sel­lä ja tarvi­taan oikein reip­paasti lisää ker­rosalaa lähelle metroasemaa.

    Seu­ran­nais­vaiku­tuk­se­na voi hyvinkin olla Aal­toyliopis­ton siir­tymi­nen kauem­mas Pääkaupunkiseudul­ta. Jos olisin kun­tapäät­täjä Sipoos­sa tai Siun­tios­sa, niin kat­selisin yleiskaavaa jo siihen malli­in, että jostain pitää löytää use­an kymme­nen tuhan­nen ihmisen kam­puk­selle rantatontti. 😉

  44. Jos ja kun Län­simetron ase­manseudut ovat houkut­ta­va maankäytön kohde, niin välit­tömänä kysymyk­senä on, mik­si Itämetron ja kaupunki­ra­to­jen (metro­mainen liikenne) asemien lähiym­päristöt eivät ole sitä nyt?

    Tun­tem­aton voisi äkkiseltään kuvitel­la, että metro­maisen raideli­iken­teen asemien ympäristöstä löy­ty­isi vähin­tään 500 metrin käve­ly­matkan etäisyy­del­lä kan­takaupunki­maisel­la tiiviy­del­lä raken­net­tua ympäristöä (asun­toi­neen, palveluineen ja työ­paikkoi­neen). Todel­lisu­udessa useimpi­en asemien lähiym­päristöstä löy­tyy kuitenkin lähin­nä met­sää, yleistä joutomaa­ta, autoti­etä, parkkipaikkaa ja muu­ta autoilu­pain­ot­teisen met­sälähiön laidan maankäyt­töä. Har­vat ase­man vier­essä ole­vat talot ovat pahim­mil­laan rau­nioina (Savio).

  45. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    Jos toimis­to siir­tyy Van­taalle, kor­so­laiset ovat riemuis­saan, mel­lunkyläläisen tena­vat ovat päivähoi­dos­sa 10 tun­tia päivässä ja kiven­lahte­laiset etsivät uudet työpaikat. 

    Län­simetron hienous ei vält­tämät­tä piile Matinkylä-Kamp­pi .välil­lä, vaan Matinkylä-Tikkuri­la ‑välil­lä. Metro inte­groi pääkaupunkiseudun tiivi­im­mäk­si ja saavutet­tavam­mak­si kokonaisuudeksi.

    Mulle kävi samal­la lail­la vajaat 20 vuot­ta sit­ten kun olin ostanut asun­non Van­taaal­ta ja pomo ilmoit­ti että työ­paik­ka muut­taa Tapi­o­laan. Tuli eteen työ­paikan vai­h­to kos­ka en halun­nut autol­la ajaa 60 km /päivä. Jos län­simetro olisi ollut ole­mas­sa jo sil­loin sit­ten niin työ­mat­ka junal­la ja metrol­la olisi kastänyt tun­nin, mut­ta kun metroa ei ollut niin junal­la ja bus­sil­la se kestää tun­ti 20 min­u­ut­tia. Sik­si että vai­h­toon junas­ta bus­si­in Helsin­gin keskus­tas­sa pitää vara­ta ainakin 20 minuuttia.

    Toinen jut­tu on että län­simetro todel­la valmis­tuu 20 vuot­ta liian myöhäön kos­ka nykya­jan nuoret per­heenisät ja äid­it ovat aika avut­to­mia pär­jäämään ilman autoa ja autot ovat keskimäärin parem­pia kuin 20 vuot­ta siten.

  46. Sepi:
    …Jos liityn­tälin­jan vuoroväli painuisi esim. 5minuuttiin… 

    Lisää tyhjiä busse­ja Espoon met­si­in. 😀 Ei kovin ekologi­nen eikä hal­pa ratkaisu.

    Pitkän päälle myös julkisen liiken­teen on olta­va kan­nat­tavaa. En oikein usko, että Espoos­sa on kovinkaan mon­taa bus­sil­in­jaa tule­vaisu­udessa, jos­sa ruuh­ka-aiko­ja luku­unot­ta­mat­ta vuoroväli on alle tunnin.

  47. Makke:
    Olisiko sit­ten ratkaisu vaikka­pa uusi keskus­tavero, jos­sa Helsin­gin niemen asukkaat osal­lis­tu­vat muun pk-seudun liikkumistalkoisiin? 

    (en asu Helsin­gin niemel­lä, mut­ta sitlti) Niemen ulkop­uolel­lakin asuvil­la olisi täysi mah­dol­lisu­us kaavoit­taa aluei­ta, joil­la joukkoli­ikenne toimii kohtukus­tan­nuksin. Jos paikalliset eivät tätä halua, mik­si Viron­niemen asukkaiden pitäisi tämän seu­rauk­sien paikkaamis­es­ta maksaa?

  48. QTC:Mik­si tosi­aankaan taval­liset ihmiset halu­aisi­vat työ­paikan keskus­tan ruuhkista? 

    Sik­si kos­ka kaik­ki muut paikat ovat keskimäärin hiton kaukana (ajal­lis­es­ti) ja han­kalasti tavoitet­tavis­sa, ellei kuu­lu siihen 0.1% väestöstä, joka sat­tuu asumaan ihan fir­man naapurissa.

    Pin­ta-ala, jol­la pen­delöin­ti tapah­tuu esimerkik­si Kehä III:n säteel­lä on niin järkyt­tävän iso, että sinne ei ole mitään käytän­nön mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa toimi­vaa julk­ista liiken­net­tä ilman, että alueelle muut­taa vähin­tään kym­meniä miljoo­nia ihmisiä. Toisek­si paras vai­h­toe­hto on siis tar­jo­ta yhteys keskus­taan, jol­loin kaik­ki pää­sevät edes sinne kohta­laises­sa ajassa.

    Anek­doot­ti­na: mä olen luul­lak­seni aika tavalli­nen ihmi­nen, mut­ta aika lot­tovoit­to­työ­paik­ka saisi olla ja hyvin suo­laisel­la pal­ka­lla, jot­ta hark­it­sisin Van­taan ja Espoon autokaupungis­sa sijait­se­vaa yri­tys­tä keskus­tatyö­paikan sijaan. Täl­lä het­kel­lä juna­mat­ka rautatiease­malle kestää tasan vartin. Ja kaupungis­sa on lisäk­si kiva kävel­lä sen ver­ran, minkä joutuu kävelemään.

  49. Markku af Heurlin: e

    Suo­ra yhteys ker­ran 20 min­uutis­sa on aika vält­tävä. Onko tuo arke­na ja mitä tuo on esm viikon­lop­puna? Itse ainakin juuri ja juuri kestän 20 min­uutin tah­tia joskus sun­nun­tai aamuisin. Jos on asioi­ta tuo­hon aikaan ei ole kiva. Jos­sakin oli joskus joku hsl tutkimus jos­sa todet­ti­in , että espoon sisäl­lä autol­la liiku­taan enem­män kuin julk­isil­la. Julkiset lähin­nä voit­ti­van helsin­gin niemelle suun­tau­tu­vas­sa liiken­teessä. Sanois­in myös , että huonol­la käve­ly-ympäristöl­lä on vaiku­tus­ta. Kun ihmiset val­it­se­vat autot julk­isten sijaan niin joku syy siihen on. 

    Mut­ta mon­et län­simetron vas­tus­ta­jat ovat muis­tut­ta­neet , ettei se nos­ta julk­isten kulku­ta­pao­su­ut­ta. Metron tuo­mat hyvät täy­den­nys­mah­dol­lisu­udet saat­ta­vat tosin paika­ta tätä osit­tain. Hyvä sijain­ti ja meren läheisyys ainakin estää tuon 90-luku­laisen slum­mi­ut­tamis­mörön. Nyky­isin pääkaupunkiseudul­la on aika hajanainen liiken­nejär­jestelmä. Metro­radal­ta espoon bus­sei­hin vai­h­t­a­mi­nen vie aikaa. Lähi­ju­nista metroi­hin vai­h­t­a­mi­nen toimii huonoiten jne. Metro ja vyöhykeu­ud­is­tus paran­taa tuo­ta vähän. 

    Ongel­ma näyt­täisi nyt ole­van , että sekä idässä ja län­nessä alkaa metro ole­maan liian hidas radan ääripäis­sä. Muis­taako kukaan vielä heli-rata/metro hau­taamisen ja pelkän itämetron val­it­semisen. Muis­taak­seni siinäkin autoilun kulku­ta­pao­su­us voit­ti kaikkialle pait­si ihan helsin­gin ydinkeskus­taan. Kaikki­han ovat kuul­let , ettei poikit­tais­li­ikenne julk­isil­la toi­mi hyvin. Jos joku muis­taa nuo selvi­tyk­set ja jak­saa kaivaa ne jostain. Tuon jäl­keen metroa on kaavail­tu vielä pidem­mäs itään. Olisiko­han itäväylää suo­raan kulke­vat bus­sit sipoos­ta nopeampia kuin puol­ta matkaa sipooseen asti kiemurtel­e­va metro? Olisiko järkeä ajaa joitain motaribusse­ja metron rin­nal­la. Tyhjäk­si metrot tuskin jäisivät.

  50. En jak­sa uskoa, että metron kanssa päällekkäin kulke­vat suo­rat bus­sil­in­jat Helsin­gin keskus­taan oli­si­vat kovin suosit­tu­ja Espoos­sakaan. Asun itse Viikissä, jos­ta pääsee Helsin­gin keskus­taan seka suo­raan bus­sil­la 68 että poikit­tais­lin­jal­la 79 Siil­i­tielle ja sieltä metrol­la. Oma vaikutel­mani on, että bus­si 79-metro ‑yhdis­telmä on näistä reip­paasti suosi­tumpi. Syyk­si epäilen tiheäm­pää vuoroväliä ja luotet­tavam­paa yhteyt­tä. Mitään aikahyö­tyä ei jälkim­mäi­nen tarjoa.

    Vai­h­to­jen kamalu­ut­ta jostain syys­tä koroste­taan julkises­sa keskustelus­sa, vaik­ka ihmiset omas­sa käyt­täy­tymisessään itse suo­si­si­vatkin tiheästi liiken­nöi­tyjä, vai­h­dol­lisia mut­ta luotet­tavia runk­oy­hteyk­siä. Helsin­gin seudun bus­sil­in­jas­paghet­ti on aikanaan syn­tynyt palvele­maan keskus­taan suun­tau­tu­vaa työ­matkali­iken­net­tä har­vaana­su­tu­ista esikaupungeista. Siinä tehtävässä se toimii vielä jotenkuten mut­ta kaikkialle muualle suun­tau­tu­vas­sa liiken­teessä se on surkea. Eli jo nykyisessäkin kaupunki­rak­en­teessa se on van­hanaikainen. Olisi aika pyrk­iä siitä eroon myös muual­lakin kuin itä-Helsingis­sä ja etelä-Espoos­sa, kun kaupun­ki tiivistyy ja muut­tuu rak­en­teeltaan monikeskustaisemmaksi.

  51. Tuo­mas:
    …Syyk­si epäilen tiheäm­pää vuoroväliä ja luotet­tavam­paa yhteyt­tä. Mitään aikahyö­tyä ei jälkim­mäi­nen tarjoa.

    Vai­h­to­jen kamalu­ut­ta jostain syys­tä koroste­taan julkises­sa keskustelus­sa, vaik­ka ihmiset omas­sa käyt­täy­tymisessään itse suo­si­si­vatkin tiheästi liiken­nöi­tyjä, vai­h­dol­lisia mut­ta luotet­tavia runkoyhteyksiä…

    Juuri näin ihmi­nen toimii, vaikkei sitä aina tiedostaisikaan. Menetkö vält­tämät­tömään tapaamiseen ennem­min puolen tun­nin välein kulke­val­la suo­ral­la bus­sil­la vai kahdel­la runk­olin­jal­la, jot­ka liiken­nöivät 5 min välein, kun matkan kesto on sama.

    Ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa peli­v­araa on jätet­tävä 30 min, jälkim­mäisessä 5 min. Epä­var­muus on epä­muka­va oloti­la. Ja metro on pääkaupunkiseudun luotet­tavin liiken­nevä­line. Ainakin heti polkupyörän jälkeen.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin sisäisessä liiken­teessä metro on taloudel­lisen liiken­nemuo­to infran pääo­makus­tan­nuk­sen mukaan laskettuna.

    Mikä on metron rak­en­tamisen hiil­i­jalan­jäl­ki, onko kukaan laskenut, vai onko sopi­ma­ton kysymys. Käsit­tääk­seni jois­sakin mais­sa (Englan­ti, USA) täl­laisia laskelmia on alet­tu tehdä ainakin tun­nelien suhteen ?

  53. Län­simetron aloitet­tuakin jatka­vat Kirkkon­um­melta ja län­si-Uudelta­maal­ta tule­vat paikallis­bus­sit län­siväylää pitkin Kamp­pi­in, ja nii­is­sä kel­paa­vat seu­tuliput, ellen ole ymmärtänyt väärin. Jos asuu moot­tori­tien vier­essä niin se voi olla vai­h­toe­hto metrol­la kulkemiseen jos ei jostain syys­tä tykkää met­ros­ta tai jos ajat­tellee että sil­lä säästää aikaa kun bus­sit ei kier­rä Otaniemen ja Laut­tasaaren kautta.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin sisäisessä liiken­teessä metro on taloudel­lisen liiken­nemuo­to infran pääo­makus­tan­nuk­sen mukaan laskettuna.

    Väärin las­ket­tu. Ongelma­han met­rossa on se, että Helsin­gin kaupunki­rak­en­teel­la siitä ei kan­na­ta rak­en­taa kat­tavaa, joka tarkoit­taa käytön­nössä sitä, että metro vaatii liityn­täli­iken­teen. Metron liityn­täli­iken­net­tä ei kuitenkaan las­ke­ta metron liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sek­si, vaik­ka esimerkik­si ver­tailus­sa kat­tavaan raiti­otiejär­jestelmään näin pitäisi nimeno­maan tehdä.

    Jos nyt las­ket­taisi­in, että kan­nat­taako Ruo­ho­lahdes­ta Laut­tasaa­reen rak­en­taa metro Vat­tuniemen liityn­täbus­sil­la, vai jatkaa raiti­oti­etä haar­al­la Vat­tuniemeen, niin edelli­nen ei olisi mil­lään lasken­tataval­la edullisempi.

    Metro kan­nat­taa vain jos sen tar­joa­maa kap­a­siteet­tia tarvi­taan. Helsingis­sä ei ihan vält­tät­tä tarvit­taisi mis­sään, jos val­lit­se­va kaupunkisu­un­nit­telui­hanne olisi joku muu kuin lähiöhelminauha. Idässä met­ros­ta on tul­lut vält­tämät­tömyys ja saman­laista rak­en­tamista haikail­laan ilmeis­es­ti län­teen. Onnea Espoo!

  55. Elmo Allén: Ei. Mut­ta jos heität tuli­paloon ben­saa ja hiekkaa ja se silti sam­muu, ei kan­na­ta tehdä johtopäätöstä että tuli­paloon kan­nat­taa jatkos­sakin heit­tää bensaa.Länsimetron onnis­tu­misen ja todel­lisen vaiku­tuk­sen arvioin­ti tulee ole­maan tärkeässä osas­sa kun puhutaan metron jatkamis­es­ta mihin tahansa. Mah­dol­lis­es­ti jopa Län­simetron jat­keen osalta, jos nyt val­tioneu­vos­to tulee rahoituk­sen osalta järki­in­sä ja siirtää sen ainakin 2020-luvulle tärkeämpi­en raide­hankkei­den edeltä. Siinä vai­heessa ei ole kauhean järkevää, jos metron jatkamista perustel­laan sil­lä, kuin­ka paljon se lisäsi matkus­ta­jia, jos todel­lisu­udessa syy oli lipun hin­ta. Tosin ei sitä metron jatkamista ole perustel­tu mitenkään järkevästi nytkään, joten sikäli asi­as­sa ei ole mitään uutta.

    Kuten Osmo jo tote­sikin, mak­su­vyöhyk­keet muut­tuvat muual­lakin kuin län­simetron alueel­la, joten tar­if­fin vaiku­tuk­sen selvit­tämi­nen on aivan mahdollista.

    Itse en muutenkaan osaa pitää hirveän pahana asiana, jos sato­jen miljoonien investoin­tia ote­taan käyt­töön myös hin­noit­telua järkeistämällä.

    Tietysti metro­han saat­taa näin osoit­tau­tua ihan toimi­vak­si kulkuneu­vok­si, mikä on ratikkafeti­sis­teille se suurin kauhistus.

  56. Koti-isä: Syyk­si epäilen tiheäm­pää vuoroväliä

    Omia tot­tumuk­sia miet­timäl­lä olen pää­tynyt siihen, että 8 min­uutin vuoroväli on yksi raja, jol­loin pysäkille voi men­nä kel­loa tarkkailemat­ta; 7 min­uutin odotus (“näin edel­lisen lähtevän pysäk­iltä”) matkan alus­sa ei ole kiva, mut­ta siitä ei vielä ärsyyn­ny liikaa. Ratikkavyöhyk­keel­lä voi pääsään­töis­es­ti luot­taa siihen, että 8 min­u­ut­tia ei yli­ty edes yhden lin­jan osuuk­sil­la. 10 min­u­ut­ti­akin on merkit­tävästi parem­pi kuin vart­ti, enem­män kuin ajas­ta las­ke­tun kol­man­nek­sen (5/15). Sik­si aina vaikut­taa aliarvioin­nil­ta, kun jos­sain HSL:n papereis­sa tavoit­teena on esim. vartin vuoroväli. Ver­tailu­na, jos val­oristeyk­sessä (suurim­mis­sa 2 min­uutin mak­simi­val­ok­ier­to) joutuu jonot­ta­maan 4 kier­toa = 8 min­u­ut­tia, kaik­ki pitävät sitä toiv­ot­toman ruuhkau­tuneena ja etsivät vai­h­toe­htoista reit­tiä, jos sel­l­ainen vain on.

    Paha vain että henkilöstöku­lut vielä tois­taisek­si “estävät” aja­mas­ta pienem­mil­lä bus­seil­la riit­tävän tiheäl­lä välil­lä. Joutunemme odot­ta­maan itseo­h­jau­tu­via busse­ja pidem­pään kuin itseo­h­jau­tu­via henkilöau­to­ja, vaik­ka kehi­tyk­selle olisi enem­män mak­sajia bussipuolella.

  57. Suuri ongelma­han on se, että Espoo on aivan liian haja-asutet­tu oikein yhtään minkään järkevän liiken­nejär­jeste­lyn näkökulmasta.

    Sub­urbeis­taan autoil­e­vat per­heet vaa­ti­vat tolkut­toman isot tiejär­jeste­lyt, bus­si­matkat ovat pitk­iä ja raitei­ta on vaikea saa­da kan­nat­taviksi näil­lä asukastiheyksillä.

    Ideani 5min vuorovälistä matinkylässä oli tosi­aan jotain sen kaltaista, että ajet­taisi­in minibus­sil­la sukku­la­bus­si­mais­es­ti Matinkylässä non-stop­pina rinku­laa. Kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat pääosin auton pääo­makus­tan­nuk­sista ja kuskin palkoista, joten lyhyel­lä lin­jal­la vuoroväli voi olla todel­la lyhyt ilman, että kus­tan­nuk­set juuri nou­se­vat ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa pitkäl­lä lin­jal­la sama kalus­to tuot­taa 20min vuorovälin.

    Tuo ei toki nyky­isil­lä liityn­tälin­ja­su­un­nitelmil­la ole toteu­tu­mas­sa, mut­ta onhan noi­ta ylimääräisek­si jääviä kut­su­plus auto­ja ja kohta­puoli­in (metron aikaskaalal­la mitat­tuna) var­maan kuskit­ta ajavia google-minibusse­ja, joi­ta voitaisi­in hyvin käyt­tää tuol­laiseen Nuot­taniemen lenkkiin.

    Real­is­tis­es­ti Metro tulee eriyt­tämään matkus­tus­ta. Jotkut hyö­tyvät, toiset kär­sivät. Itsekin Iivis­niemessä asuneena olen naut­tin­ut 20min suo­ras­ta bus­sista kamp­pi­in. Tilanne nyt vain on se, että joskus rap­ates­sa roiskuu ja kaikkia ei voi miel­lyt­tää. Muut­topaine PK-seudulle on kova ja tiivistämi­nen ain­oa järkevä vai­h­toe­hto. Tiivi­impi asum­i­nen taas melkeim­pä vaatii raiteil­la kulke­vaa joukkoli­iken­net­tä tuekseen.

  58. Tapi­o­las­sa ainakin bus­siter­mi­naal­ista ja pysäköin­ti­laitok­sista tulee ole­maan sisäy­hteys metroon, niin pääsee mar­rasku­us­sakin pikkukengis­sä Keilaniemeen ja keskus­taan töihin.

    Ostok­sille jos on menos­sa niin ei vält­tämät­tä kan­na­ta edes keskus­taan saak­ka men­nä. Viimek­si viikon­lop­puna tuli ihme­tel­tyä mitä Kampille tapah­tuu kun Espoon bus­sit ei enää kul­je sieltä. Siir­tyykö Elieliltä bus­sit kaukoli­iken­neter­mi­naali­in ja kaukoli­ikenne nykyiseen Espoon bussien käyt­tämään terminaaliin?

    Muu­tok­sen ihmisvir­rois­sa on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­vat myös Kampin ja Rautatiease­man ympäristössä. Metron myötä Espoos­ta keskus­taan matkus­tavien on pakko vai­h­taa tai kulkea Tapi­olan tai Matinkylän kaut­ta, jol­loin myös ostok­set tehdään hel­posti siel­lä eikä keskustassa.

    Eri­tyis­es­ti vaiku­tuk­set Kamp­pi­in on mie­lenki­in­toista nähdä.

  59. lp: Jos ja kun Län­simetron ase­manseudut ovat houkut­ta­va maankäytön kohde, niin välit­tömänä kysymyk­senä on, mik­si Itämetron ja kaupunki­ra­to­jen (metro­mainen liikenne) asemien lähiym­päristöt eivät ole sitä nyt?

    Kos­ka todel­lisu­udessa pk-seudul­la ei ole minkään­laista pulaa tilas­ta. Tilaa meil­lä on vaik­ka kuin­ka, jos­ta maan teho­ton käyt­tö on selvä merk­ki. Tont­ti­maan niukku­us on pitkälti keinotekoista, ja seu­raus­ta päätök­sen­teon ja/tai asi­as­ta vas­taavien hallinnon­alo­jen tehot­to­muud­es­ta. Salali­it­to­te­o­reetikko väit­täisi asi­as­ta hyö­tyvien taho­jen tarkoituk­sel­la nos­ta­van tont­tien hintaa.

    Tun­tem­aton voisi äkkiseltään kuvitel­la, että metro­maisen raideli­iken­teen asemien ympäristöstä löy­ty­isi vähin­tään 500 metrin käve­ly­matkan etäisyy­del­lä kan­takaupunki­maisel­la tiiviy­del­lä raken­net­tua ympäristöä (asun­toi­neen, palveluineen ja työ­paikkoi­neen). Todel­lisu­udessa useimpi­en asemien lähiym­päristöstä löy­tyy kuitenkin lähin­nä met­sää, yleistä joutomaa­ta, autoti­etä, parkkipaikkaa ja muu­ta autoilu­pain­ot­teisen met­sälähiön laidan maankäyt­töä. Har­vat ase­man vier­essä ole­vat talot ovat pahim­mil­laan rau­nioina (Savio).

    Ei tarvitse men­nä Savi­o­lle saak­ka. Jos­sain tutkimuk­ses­sa Käpylän ase­ma nousi pk-seudun parhait­en saavutet­tavak­si paikak­si. Tämän keskeisim­män sijain­nin läheisyy­dessä on pääasi­as­sa met­sää ja pari hehtaaria parkkikent­tää. Toki jokunen toimis­to­talokin sinne on aivan viime vuosi­na noussut.

    Lento­ken­tälle vievän moot­tori­tien var­rel­la voi pääkaupungis­sa har­joit­taa maat­alout­ta ja kan­takaupungis­sakin on tyhjiä ja vajaakäytössä ole­via tont­te­ja vaik­ka mil­lä mitalla.

  60. Koti-isä: Juuri näin ihmi­nen toimii, vaikkei sitä aina tiedostaisikaan. Menetkö vält­tämät­tömään tapaamiseen ennem­min puolen tun­nin välein kulke­val­la suo­ral­la bus­sil­la vai kahdel­la runk­olin­jal­la, jot­ka liiken­nöivät 5 min välein, kun matkan kesto on sama.

    Ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa peli­v­araa on jätet­tävä 30 min, jälkim­mäisessä 5 min. Epä­var­muus on epä­muka­va oloti­la. Ja metro on pääkaupunkiseudun luotet­tavin liiken­nevä­line. Ainakin heti polkupyörän jälkeen.

    Juuri näin. Tosin noi­hin viiden min­uutin vuorovälei­hin ei tarvi­ta metroa mon­en sadan miljoo­nan euron tun­nelei­neen. Vas­taa­va palvelu kun on toteutet­tavis­sa myös bus­sil­la tai suurika­p­a­siteet­tisem­min ja luotet­tavam­min ratikalla. Molem­mat tarpeen vaaties­sa myös sil­lal­la tai tunnelissa.

  61. a_I: Tietysti metro­han saat­taa näin osoit­tau­tua ihan toimi­vak­si kulkuneu­vok­si, mikä on ratikkafeti­sis­teille se suurin kauhistus.

    Sinän­sä toimi­va kulkuneu­vo se kyl­lä on. Nykyi­nen metro­han on kulkenut radal­laan hyvin ja tehokkaasti, jos pelkkää metroa tarkastel­laan. Nyt pitäisi olla kyse siitä, ovatko tun­ne­limetro ja sen yhtey­dessä valit­tu yhdyskun­tarakenne hyviä investointeja.

  62. Markku af Heurlin:
    Voisi maalaauk­sel­lisi­in pil­wen­pi­irtäji­in suh­tau­tua hie­man varauk­sel­lisem­min. Arkkite­htien havain­neku­vis­sa kun aurikonko pais­taa aina kuin Pjongjangiss. 

    Näil­lä havain­nekuvil­la kuset­ta­mi­nen tulisi jo lop­pua. Mitä kävi esim. Vuosaaren Cir­ruk­selle? No kuulem­ma havain­neku­van mukainen toteu­tus oli lop­ul­ta “liian kallis” ja saati­in sel­l­ainen 60-luvun täysin per­soona­ton laatikko. Toisaal­ta ei se alku­peräi­nenkään ehdo­tus olisi ehkä oikeasti toimin­ut, kun kyse oli kuitenkin “taiteil­i­jan näke­myk­ses­tä”. Kuvien pitäisi olla real­is­tisia, jot­ta päätök­sen­teko perus­tu­isi oikeaan informaatioon.

  63. Marko Hami­lo kir­joit­ti 18.2.2014 kel­lo 14:29: “Haus­ka tämä mee­mi mer­i­maisemien menettämisestä.”

    Haus­ka? Et kai nyt sekoi­ta maise­mas­ta tehtyä visu­al­ista havain­toa (joka on tois­tet­tavis­sa toisen, tai kenen hyvän­sä havain­noit­si­jan toimes­ta) ja havain­non kohteeseen kohdis­tu­vaa mah­dol­lista muu­tos­ta ja sen vaiku­tuk­sia (jot­ka jokainen voi suun­nitelmien perus­teel­la vas­taavasti päätel­lä), ‘meemi­in’?

    Tuol­la tavoin leimaa­mal­la taitaisi mm. suurin osa tieteen löy­dök­sistä saa­da luok­i­tuk­sek­seen pelkän ‘meemin’. Tiede on kuitenkin itseään kor­jaa­va, jos siihen on aihetta.

    Huom! Eräs ‘meemin’ määritelmä on tietääk­seni ‘hoke­ma’. Kun kaupun­ki vaikut­taa ao. aluet­ta koske­vis­sa suun­nitelmis­saan (ja niiden ylim­i­toituk­ses­sa) niin jääräpäiseltä, vuosi toisen­sa jäl­keen, ei mielestäni oikea lin­ja ole epäko­h­tien uno­ht­a­mi­nen niiden osalta. Eikö olisi ollut järkeväm­pää ver­tail­la erisu­u­ruisia vai­h­toe­hto­ja (0‑vaihtoehdon lisäk­si) tai hakea kokon­aan eri­laista käyttöä?

    Miten ylipäätään syn­tyi tuo suun­nit­telun lähtöko­hdak­si asetet­tu, nyt kiveen­hakat­ul­ta vaikut­ta­va, noin 3500–4000 asukas­ta (+työ­paikat!)?

    En ole ELF:n kan­nat­ta­ja (ks. ‘http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-jos-puu-kaatuu’), joten puran asi­aan liit­tyvää turhau­tu­mis­tani mm. täl­lä O.S.:n blogilla hilli­tym­pään käyt­täy­tymiseen ja rel­e­vant­ti­in argu­men­toin­ti­in pyrkien ja rajoittuen. Meemik­si en silti tuo­ta ‘mer­i­maisemien menet­tämistä’ kuitenkaan nimit­täisi. Melo­jan per­spek­ti­ivistä käsin tosin maail­ma näyt­tää aika paljon eri­laiselta kuin esim. lenkkeil­i­jän tai pyörän sat­u­las­sa istuvan. 

    Mer­i­maisemien mene­tyk­sen uhka liit­tyy lähin­nä aiem­min esitel­ty­i­hin, ylim­i­toitet­tui­hin Koivusaari-suun­nitelmi­in (mm. ‘Kuu­nari’) ja tuo­hon bule­vardis­oin­ti-ideaan, mikäli se ulot­tuisi liian pitkälle Hanasaaren suuntaan.

    M.H.: “Ensin­näkin autoil­lessa kuu­luu kat­soa liiken­net­tä eikä maisemia.”

    Väit­teesi ei kos­ke­ta kuin ajoneu­von kul­jet­ta­jaa. Heitä toki Län­siväylältä ruuh­ka-aikoina löy­tyy. Kaik­ki muut voivat kuitenkin vapaasti kat­sel­la maisemia.

    M.H.: “Bus­sit jäävät pois, …”

    Väärin. Osa bus­sil­in­joista lakkaute­taan, vaan ei sen­tään kaikkia. Olisi mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, mikä olisi bussien vs. metron suo­sio, jos tuol­la val­lit­sisi tule­vaisu­udessa aito kilpailutilanne.

    M.H.:”… ja metro kul­kee maan ja meren alla.”

    Oikein, valitet­tavasti. Met­rossa on ikävämpi kat­sel­la tun­nelin seiniä kuin esim. merimaisemaa.

    M.H.: “Toisek­seen Koivusaari nykyisel­läänkin peit­tää mer­i­maise­man. Meri näkyy Karhusaaren ja Hanasaaren välistä sekä Hanasaaren ja Koivusaaren välistä.”

    Koivusaaren puus­to peit­tää vain varsin pienen osan mer­i­maise­mas­ta, mut­ta nuo nykyiset, pitkät maise­mat meren aavalle ula­palle kaakkoon tai etelä-kaakkoon peit­ty­i­sivät nimeno­maan suun­nit­teil­la ole­van uud­is­rak­en­tamisen mitoituk­sen ja sijoit­telun takia. Hanasaaren ja Karhusaaren väli on paljon lyhyem­pi, eikä tar­joa näkymää ula­palle. Samat­en peit­ty­isi laa­ja ja upea maise­masek­tori luo­teesta alka­en Telkkäku­jan puolel­la, sil­lan tyvestä.

    M.H.: “Kol­man­nek­si ehdotin vähän maa-alaa tarvit­se­via pil­ven­pi­irtäjiä Koivusaa­reen juuri sik­si, ettei NJK:n ja Koivusaaren venek­er­hon tarvit­sisi lähteä.”

    OK, asia selvä. Kir­joitit kuitenkin monikos­sa (‘pil­ven­pi­irtäjiä’). Mon­tako ajat­telit piskuiselle saarelle sijoit­taa? Riit­täisikö yksi torni vai kak­sois­torni (esim. Län­siväylän yli ja jonkin­lainen sil­ta niiden väli­in, kuten tässä:‘http://i.huffpost.com/gen/437214/SOUTH-KOREA-TWIN-TOWERS-911.jpg’). Siinäpä olisi ikään kuin vielä bonuk­se­na H‑kirjain, Helsin­gin (tai ‘Hamilon’) kun­ni­aa, mahtipon­tisu­ut­ta ja suv­eren­i­teet­tia korosta­maan! (huh!)

    Hilli­tympi­inkin tor­ni­taloi­hin liit­tyy mon­en­laisia vaiku­tuk­sia, eivätkä ne kaikkialle suinkaan sovi. Se, että Espoo niitä hala­jaa, ei mielestäni vielä ole kovin kum­moinen argumentti.

    M.H.:“Virkistyskäytössä Koivusaari ei ole.”

    Väärin, kyl­lä se on! Nouse sieltä kajakin poh­jal­ta (tai poh­jan alta) niin näet parem­min. Koivusaar­ta ei pitäisi käsitel­lä yksinään, kos­ka se on keskel­lä laa­jem­paa ympäristöään. Jut­telin ker­ran vastapäisel­lä kalli­ol­la Koivusaaren itäpuolel­la lin­tubon­gare­it­ten kanssa, jot­ka oli­vat havain­neet alueel­la jopa merikotkan. Tähän ei tarvit­tu pil­ven­pi­irtäjiä. Itse näin sieltä saukon aal­lon­mur­ta­jal­la, mut­ta se oli sen ver­ran vikkelä, etten ehtinyt siitä val­oku­vaa saada.

    Mitä mah­dat tarkoit­taa virk­istyskäytöl­lä? Etkö lue pur­je­hdushar­ras­tus­ta, pyöräi­lyä, lenkkeilyä, kalas­tus­ta (talvel­la pilkil­lä), lin­tu­jen bon­gaus­ta tai lohkareki­ipeilyä virk­istyskäytök­si? Kyl­lä siel­lä käy mm. iltal­enkeil­lä lähistön asukkai­ta, ja kauem­paakin, jopa Otaniemestä asti. 

    Varsin moni voi kokea virk­istyvän­sä nimeno­maan Koivusaa­res­sa ja sen ympäristössä, kun alueelle ei ole (sen­tään tois­taisek­si) raken­net­tu mitään mieltä masen­tavia mer­en­täyt­töaluei­ta tai maise­mat peit­täviä ja rumen­tavia raken­nuk­sia. Hanasaaren ja Koivusaaren väliltä näkee suo­raan aavalle meren ula­palle kaakkoon, siel­lä voi onnis­tua bon­gaa­maan lin­tu­jen ohel­la laivojakin. 

    Jos osaa vali­ta parem­man puolen, on työ­matkapyöräi­lykin tuol­la, suht. suo­ral­la Laut­tasaari-Koivusaari-Hanasaari-Karhusaari-välil­lä taa­tusti mukavam­paa ja virk­istäväm­pää, esim. raikkaan mer­itu­ulen puhal­taes­sa, kuin
    ruuhkaisel­la Mechelininkadulla.

    M.H.:“Rannoilla ei käy kukaan. Siitä men­nään vain läpi, tai sit­ten men­nään oma­lle veneelle.”
    Minä käyn, joten jo tämä riit­tää kumoa­maan väit­teesi. Koivusaari edus­taa myös monille muille (mm. Laut­tasaaren asukkaille) lähiluontoa.

    Olen tavan­nut siel­lä veneil­i­jöi­den, kil­paveneil­i­jöi­den ja lohkareki­ipeil­i­jöit­ten ohel­la usei­ta muitakin mie­lenki­in­toisia ihmisiä. Luon­toon liit­tyvät havain­not, joi­ta siel­lä voi tehdä, ovat ihan oma lukun­sa (jon­ka luulisi vihre­itä, vaan ei kaikkia tiivistäjiä, kiin­nos­ta­van). Mikään mas­so­jen kohde Koivusaaren luon­to ei tietenkään ole, eikä sitä sel­l­aisek­si pidä yrit­tää tehdä. 

    Koivusaaren kohdal­la on hienoa nimeno­maan se, että havain­to­ja luon­nos­ta ja maisemista voi tehdä niin monil­ta eri etäisyyk­siltä ja laa­joil­ta sek­tor­eil­ta. Ei vain Koivusaares­ta käsin, vaan paljolti myös sen ympäriltä, paikoista joi­hin päästäk­seen ei tarvitse ökya­sun­toa tai ‑venet­tä.

    M.H.:“Rakentaminen ei tietenkään tarkoit­taisi sitä, etteikö siel­lä, mis­sä nytkin saa kävel­lä, saisi kävel­lä jatkos­sakin. Ja sinne huip­ulle kahvila!

    Tuo että pil­ven­pi­irtäjät sadan metrin päässä sotk­i­si­vat tuulet niin ettei pur­jevenet­tä saa tuo­tua koti­sa­ta­maan, oli virk­istävä uusi argumentti.”

    Miten kävi Vuosaaren Cir­rus-tor­ni­talon kahvi­lan? Sitä taidet­ti­in käyt­tää taan­noin vain tornin rak­en­tamisen vas­tus­tuk­sen hiljen­tämisek­si. Ei siel­lä kukaan tai­da nyky­isin virk­istävää kahvia tarjota.

    Voi olla että indu­soidut vir­tauk­set ja pyör­teet han­kaloit­taisi­vat pur­je­hti­joitakin, mut­ta ajat­telin kyl­lä lähin­nä käveli­jöitä ja pyöräil­i­jöitä pil­ven­pi­irtäjien juurel­la. Et tai­da olla per­il­lä tor­ni­taloi­hin ja vir­tauk­si­in liityvistä ilmiöistä? (Mm. Tapi­o­las­sa on saatu niistä kokemusta.)

    MH.: “Uno­hdit kuitenkin ne uhanalaiset lep­akot, jot­ka pesivät siinä moot­tori­tiesil­lan alla, joi­ta me sil­lan ali melo­vat kajakkimiehet emme ole koskaan nähneet.”

    Iltahämäris­säkö siel­lä pääosin meloskelet? Lep­akoiden havain­noin­ti edel­lyt­tää käsit­tääk­seni pitkää paikallaoloa, mitä tuskin kapeal­la veneväyläl­lä sil­lan alla kukaan har­joit­taa. Lep­akoi­ta en ole tuol­la Koivusaa­res­sa tois­taisek­si vielä itse näh­nyt, mut­ta eivätkös ne asus­ta­neet Vask­i­lah­den toisel­la puolel­la (Vask­iniemessä), jos­ta kaupun­ki kar­si puus­toa aika paljon, oliko­han se viime tai tois­sa vuon­na. (Eivät­pä olleet tuol­loin paikalla vihreät ket­tingein pui­hin kiin­nitet­ty­inä. Itsekin havah­duin moot­torisa­ha­touhu­un aivan liian myöhään.) Metrotyö­maa on ehkä voin­ut ne myös kauem­mas karkottaa.

    Lep­akoiden (joiden ole­mas­saoloa en vielä menisi täysin kyseenalais­ta­maan) sijaan olen näh­nyt Koivusaa­res­sa ja sen ympäril­lä kesäisin mm. isokoskelo‑, jout­sen- , silkkiuikku‑, sot­ka- ja telkkäpoikuei­ta (jot­ka itse jätit melo­jana? mainit­se­mat­ta. mik­si?), sekä hauskana yksi­tyisko­htana lukuisia pääskysiä silokallioil­la ilta-auringon val­os­sa lep­äilemässä. Kaikkia niitä ‘te sil­lan ali melo­vat kajakkimiehet’ voisimme nähdä, jos ei tarvit­sisi keskit­tyä sil­lan kohdal­la vas­taan­tule­van vesili­iken­teen tai kalami­esten siimo­jen päässä ole­vien koukku­jen väistelyyn.

    Melo­jan voi olla myös vaikeampi kuul­la tikan naku­tus­ta Koivusaaren puista. Usko tai älä, mut­ta käveli­jänä olen sen siel­lä use­am­mankin ker­ran sekä kuul­lut että näh­nyt, ja jopa kuvan­nut. Se vas­ta olikin virk­istävä kokemus!

  64. R.Silfverberg:
    Län­simetron aloitet­tuakin jatka­vat Kirkkon­um­melta ja län­si-Uudelta­maal­ta tule­vat paikallis­bus­sit län­siväylää pitkin Kamp­pi­in, ja nii­is­sä kel­paa­vat seu­tuliput, ellen ole ymmärtänyt väärin. Jos asuu moot­tori­tien vier­essä niin se voi olla vai­h­toe­hto metrol­la kulkemiseen jos ei jostain syys­tä tykkää met­ros­ta tai jos ajat­tellee että sil­lä säästää aikaa kun bus­sitei kier­rä Otaniemen ja Laut­tasaaren kautta.

    Min­un tieto­jeni mukaan Kirkkon­u­meml­ta lähtecät HSL-bus­sit pysähtyvät Matinkylään , ja pitää vai­h­taa metroon. Tila­nen saat­taa muut­tua, kun vihaiset kut­naliset lähet­tävät noot­tia päättäjille.

    Siun­tion, Inkoon ja Kar­jaan suun­na bus­sit ovat edelleen kaukoliikennettä.

  65. R.Silfverberg:
    Län­simetron aloitet­tuakin jatka­vat Kirkkon­um­melta ja län­si-Uudelta­maal­ta tule­vat paikallis­bus­sit län­siväylää pitkin Kamp­pi­in, ja nii­is­sä kel­paa­vat seu­tuliput, ellen ole ymmärtänyt väärin. Jos asuu moot­tori­tien vier­essä niin se voi olla vai­h­toe­hto metrol­la kulkemiseen jos ei jostain syys­tä tykkää met­ros­ta tai jos ajat­tellee että sil­lä säästää aikaa kun bus­sitei kier­rä Otaniemen ja Laut­tasaaren kautta.

    Min­un tieto­jeni mukaan metron valmis­tut­tua Kirkkon­u­meml­ta lähtevät HSL-bus­sit pysähtyvät Matinkylään , ja pitää vai­h­taa metroon. Tilanne saat­taa muut­tua, kun vihaiset kun­ta­laiset lähet­tävät noot­tia päättäjille.

    Siun­tion, Inkoon ja Kar­jaan suun­na bus­sit ovat edelleen kaukoliikennettä.

  66. Juhana Suonie­mi:

    Län­simetron kus­tan­nuk­set ovat ikävästi nousseet, mut­ta on se silti hyvä kaupunkikehityshanke… 

    Eivät ne kus­tan­nuk­set ole mihinkään nouseet. Kyl­lä kus­tan­nus­ta­so suurin piirtein tiedet­ti­in, mut­ta päätök­sien läpi­a­jamisek­si poli­itikoille vain näytet­ti­in jotain mui­ta luku­ja. Tämä on aika läpinäkyvä sotku. Edes­men­nyt suku­lainen ker­toi mukanaolleena, että samaa käytet­ti­in jo metron alkuaikoina.

    Ain­oa oikeasti ylimääräi­nen sum­ma tulee vielä, kun län­simetron ase­mat joudu­taan louhi­maan uud­estaan. Sil­läkään ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta merk­i­tys­tä. Hölmö päätös, mikä hölmö päätös.

    Sinän­sä ikävä, että rahat käytet­ti­in näin. Jos metroa on pakko rak­en­taa, niin se pitää tehdä kaupunki­in. Raskaal­la lisärak­en­tamisel­la Töölön lin­ja olisi ehkä saatu jos ei kan­nat­tavak­si niin sil­lä olisi voitu min­i­moi­da tappioita.

  67. QTC: Onko­han aja­tus Helsin­gin ikuis­es­ta vetovoimas­ta kuitenkin kollek­ti­ivista harhaa? Kaup­pale­hden keskustelu­pal­stal­la yrit­täjä kysyy vinkke­jä edullis­es­ta toimis­toti­las­ta. Hän ei halua ruuhkaiseen keskus­taan vaan mieluiten Van­taalle. Hänen ihme­tyk­sek­seen keskus­tan toimis­to­hotel­lien vuokra on 20 e/neliö, kun se Van­taal­la on melkein 30 e/neliö (ei lento­ken­tän lähellä). 

    Mik­si tosi­aankaan taval­liset ihmiset halu­aisi­vat työ­paikan keskus­tan ruuhk­ista? Var­mas­tikin löy­tyy Jäbä Leis­sonei­ta, jot­ka halu­a­vat naut­tia tsufen­sa kort­telin hip­sterib­aaris­sa, mut­ta Hem­mo Vir­tasen kolmio­draa­ma muo­dos­tuu kodista, las­ten päivähoi­dos­ta ja työ­paikas­ta, ja kaik­ki tämä hoide­taan farkku-tojotalla.

    Myös Prav­dan tämän­päiväi­nen artikke­li “Keskus­takau­pat näivet­tyvät ostoskeskusten var­jos­sa” on paljon­puhu­va. Artikke­li­in haas­tatel­lun myyjän mukaan Alek­san­terinkadul­la sijait­sevas­sa vaateli­ik­keessä on autio­ta ver­rat­tuna Jum­bon vastaavaan.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Onhan lip­pu-uud­is­r­tuk­sen ja metron vaiku­tuk­set erotet­tavis­sa esimerkik­si siitä, että lip­pu-uugis­tus kos­kee myös Leppävaaraa. 

    a_l: Kuten Osmo jo tote­sikin, mak­su­vyöhyk­keet muut­tuvat muual­lakin kuin län­simetron alueel­la, joten tar­if­fin vaiku­tuk­sen selvit­tämi­nen on aivan mahdollista. 

    Tot­ta kai se on mah­dol­lista selvit­tää. Minä en puhunutkaan siitä, vaan siitä miltä toden­näköis­es­ti asia laite­taan näyt­tämään. Ja ihan jo ilman tarkoituksellisuuttakin.

  69. Ajakaa hyvat ihmiset niil­la tila-autoil­lanne. Uskon etta pysakoin­tipaikko­ja loy­tyy ja moot­tori­ti­et veta­vat keskus­taan asti. Siita­han tas­sa on kysymys.

    Kukaan ei oikeasti ajat­tale kulke­vansa metrol­la, saati sit­ten metroa kor­vaaval­la bus­sil­la. Asukaa ton­teil­lanne ja ajakaa niil­la 2–3 autol­la. Ja kir­joit­takaa mielip­itei­ta tahan blogiin.

    t. Mikko

  70. Län­si metro tässä mit­takaavas­sa on hul­lu­ut­ta. Mak­saa yli mil­jardin, piden­pään huo­mat­tavasti julkisen liiken­teen mat­ka-aiko­ja (Otaniemen itäpuolelta Helsinki­in), tuhoaa etelä espoon asuin alueet (puis­tot, viher­alueet täytetään ker­rostaloil­la). Tietenkin jos halu­aa vieroit­taa ihmisen luon­nos­ta ja mak­sat­taa omat ide­alog­it laina rahoil­la niin län­si metro on upea.

  71. Mikko Siito­nen:
    Ajakaa hyvat ihmiset niil­la tila-autoil­lanne. Uskon etta pysakoin­tipaikko­ja loy­tyy ja moot­tori­ti­et veta­vat keskus­taan asti. Siita­han tas­sa on kysymys.

    Kukaan ei oikeasti ajat­tale kulke­vansa metrol­la, saati sit­ten metroa kor­vaaval­la bus­sil­la. Asukaa ton­teil­lanne ja ajakaa niil­la 2–3 autol­la. Ja kir­joit­takaa mielip­itei­ta tahan blogiin.

    t. Mikko

    Juuri näin Mikko, mei­dän per­he (6 henkilöä) siir­tyy huo­mat­tavasti tehokkaam­min ja edullisem­min tila-autol­la etelä espoos­ta helsinki­in kuin mil­lään 3 bussin yhdis­telmäl­lä. PS mitä enem­män auto­ja taloudessa on, sitä vähem­män tulee ajet­tu­ja kilo­me­tre­jä. Jos halu­at autot­toman yhteiskun­nan niin kokeile Suomenlinnaa.

  72. Laut­tasaarenkin bus­siy­hteyk­sistä on ollut jonkin ver­ran keskustelua, mut­ta onko­han oikein mis­sään kun­nol­la noteer­at­tu, että Kampin ja Ruo­ho­lah­den metroasemien välin pääsee suun­nitelmien mukaan eloku­us­ta alka­en oikeasti vain metrol­la? Useimpi­en Lap­in­rin­teen ja Ruo­ho­lah­denkadun pysäkke­jä käyt­tävien pitää siis kävel­lä yli ne maagiset 600 metriä metrolle (tai sit­ten käyt­tää kasia tai ysiä liityn­tään, ja ysi nyt on varsinkin laivo­jen kulkuaikoina mitä on). Ihan vain vähän liioitellen tämä vas­taisi minus­ta samaa kuin kaikkien bussien ja sporien pois­t­a­mi­nen Hämeen­tieltä yhdel­lä iskul­la, mitä nyt kuto­nen tai seiska kulk­isi edelleen mut­ta Torkke­lin­mäelle käännettynä…

    No, ainakin tämä lisää melkois­es­ti pyöräi­lyn houkut­tavu­ut­ta län­tisessä kantakaupungissa.

  73. Marko Hami­lo: Haus­ka tämä mee­mi mer­i­maisemien menet­tämis­es­tä. Muis­tan sen jostain vihrei­den net­tikeskusteluista 15–20 vuo­den takaa.

    Ensin­näkin autoil­lessa kuu­luu kat­soa liiken­net­tä eikä maisemia. Bus­sit jäävät pois, ja metro kul­kee maan ja meren alla.

    Virk­istyskäytössä Koivusaari ei ole. Ran­noil­la ei käy kukaan. Siitä men­nään vain läpi, tai sit­ten men­nään oma­lle veneelle.

    Rak­en­t­a­mi­nen ei tietenkään tarvkoit­taisi sitä, etteikö siel­lä, mis­sä nytkin saa kävel­lä, saisi kävel­lä jatkos­sakin. Ja sinne huip­ulle kahvila!

    Eikö Laut­tasaari-seuras­sa yhtään kek­sitä enää yhtään hul­lumpia argumentteja?

    Laut­tasaari-seu­ran tuor­ein kan­nan­ot­to Koivusaa­reen löy­tynee oheisen linkin (ks. “lauttasaari.fi/)” avulla.

    En ota tuo­hon täl­lä erää enem­pää kan­taa, mut­ta sen sijaan kehotan luke­maan O.P.:n kir­jas­ta kokon­aisu­udessaan luvun “Suurkaupun­gin alla”, jos­sa on enem­män tek­stiä met­ros­ta kuin mitä tämän kir­joi­tus­ketjun alkupäästä löy­tyy. Löysin käsi­i­ni vain maini­tun kir­jan neljän­nen pain­ok­sen vuodelta 1990, mut­ta sekä sen kuvat, että tek­sti (sivuil­la 262–268), antanevat kahdelle viimeiselle sivulle sijoit­tuvan lop­puhuipen­nuk­sen kera, melkoisen säväyk­sen jopa mon­en kos­mopoli­itinkin tajuntaan. 

    On aika yllät­tävää, että tuo, alun­perin jo vuon­na 1929 kir­joitet­tu tek­sti antaa niin kirkkaan ja samal­la vas­taansanomat­toman selvän näke­myk­sen (vision), yllät­tävänkin yht­eneväisenä kan­tani kanssa siitä, miten ja mitä Koivusaari voisi parhaim­mil­laan tar­jo­ta suurkaupungik­si kehit­tyvälle Helsingille. 

    Koivusaar­ta ei tule käyt­tää väärin. Siitä ei tule tehdä mitään Pana­ma-beach ‑kopi­o­ta. Lähilu­on­to ja näkymät ovat tule­vaisu­u­den kaupunkien arvokkain piirre. Koivusaares­ta on täysin mah­dol­lista tehdä kaupun­gin merelli­nen keidas.

    Mei­dän ei enää tarvitse etsiä NYKYAIKAA. Me elämme sitä. Jonkun on kan­net­ta­va vas­tu­u­ta myös lähilu­on­non ja näkymien TULEVAISUUDESTA, jos halu­amme, että mieleen­painu­via elämyk­siä tul­laan jatkos­sa hake­maan Helsingistä. 

    Lähilu­on­to avarine, julk­i­sine meri- ja saaris­tonäkym­i­neen on nykya­jan ja tule­vaisu­u­den houkut­tel­e­van suurkaupun­gin ylel­lisyy­den symboli.

  74. Sakke: Laut­tasaari-seu­ran tuor­ein kan­nan­ot­to Koivusaa­reen löy­tynee oheisen linkin (ks. “lauttasaari.fi/)” avulla.

    En ota tuo­hon täl­lä erää enem­pää kan­taa, mut­ta sen sijaan kehotan luke­maan O.P.:n kir­jas­ta kokon­aisu­udessaan luvun “Suurkaupun­gin alla”, jos­sa on enem­män tek­stiä met­ros­ta kuin mitä tämän kir­joi­tus­ketjun alkupäästä löytyy.

    Ehkä sen ver­ran voin kuitenkin tode­ta, että mainit­tu Laut­tasaari-Seu­ran kan­nan­ot­to on mielestäni perustel­tu varsin hyvin. Paavolaisen tek­sti, jota tarkoit­tanet, on mielestäni — tai vosi olla, … sanois­inko …, ainakin julk­isten näkymien osalta … varsin visionäärinen.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.