Uskonnon opetus

Lukio-opetuk­seen kuu­luu pakol­lise­na maail­manuskon­to­jen kurssi. Siinä ker­ro­taan esimerkik­si tao­laisu­ud­es­ta. Tätä kurssia varten oppi­laat jae­taan pien­ryh­mi­in. Tao­laisu­ud­es­ta pitää opet­taa eri taval­la luter­i­laisille, ortodok­seille, katolisille, islami­laisille ja uskon­not­tomille. Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riit­tävän suuri.

Kun Suo­mi liit­tyi Euroopan neu­vos­toon, sitouduimme pois­ta­maan kouluista tun­nus­tuk­sel­lisen uskon­nonopetuk­sen. Tämä tehti­in muut­ta­mal­la tun­nus­tuk­selli­nen ope­tus oman uskon­non opetuk­sek­si. Ain­oa sisäl­lölli­nen muu­tos oli ilmeis­es­ti, että vaik­ka oman uskon­toon kuu­lu­vat ruk­ouk­set opete­taan, varsi­naisia ruk­oushetk­iä tun­neil­la ei jär­jestetä. Tosi­asi­as­sa ope­tus on tunnustuksellista.

Voisiko ajatel­la, että edes lukios­sa voitaisi­in siir­tyä kaikille yhteisen uskon­to- ja elämänkat­so­mustiedon opetuk­seen. Tätä kokeil­laan Kulosaaren lukios­sa eri­ty­is­lu­val­la ja hyvin on mennyt.

Mut­ta vielä kum­mem­paa kaavail­laan lukiou­ud­is­tuk­ses­sa. Niin san­otus­sa a‑vaihtoehdossa opin­noista tehtäisi­in huo­mat­tavasti nyky­istä valin­naisem­pia. Esimerkik­si his­to­ri­aa ei tarvit­sisi lukea lainkaan, mut­ta ter­veysti­eto ja uskon­to oli­si­vat kuitenkin pakol­lisia. Uskon­non aset­ta­mi­nen his­to­ri­an ja yhteiskun­taopin edelle tärkey­dessä on aivan tolku­ton aja­tus 2010-luvun Suomessa.

Mik­si ei kun­nioite­ta kotien omaa tah­toa suh­teessa uskon­toon ja sen opettamiseen?

 

85 vastausta artikkeliin “Uskonnon opetus”

  1. Uskon­not ovat voodoo-tiedet­tä jota eli­it­ti on men­neisyy­dessä käyt­tänyt kan­so­jen ohjailu­un ja kur­jis­tamiseen — Suomes­sakin kirkko on kerän­nyt val­ta­vat omaisu­udet itselleen ja edelleen sil­lä on jokin vero­tuk­selli­nen eri­ty­isas­e­ma, miksi?

    Uskon­nonopetuk­sek­si riit­tää mielestäni osoit­taa tieteel­lis­es­ti että uskon­not perus­tu­vat pääasi­as­sa ihmisen tekemi­in satukir­joi­hin joi­ta on vuo­sisato­jen var­rel­la vieläpä muokat­tu sopi­maan sil­loisi­in poli­it­tisi­in tai eet­tisi­in kuvioi­hin. Jos tao­laisu­us pitää oppia sen voi liit­tää hyvin his­to­ri­an opin­toi­hin, onhan se toki olen­nainen osa jonkin ihmis­ryh­män historiaa. 

    Uskon­nol­lisu­us on enem­män mie­len­sairaus kuin mitään muu­ta, ihmi­nen saa uskoa vaik­ka sauna­tont­tui­hin kun­han ei ala esit­tämään että ait­ta­tont­tu-usko­vaiset loukkaa­vat hänen saunatonttu-uskontoaan.

  2. Uskon­nolli­nen seg­re­gaa­tio nyt ainakin pitää lopet­taa kouluis­sa, ihan jo nuorten oman oikeustur­vankin takia. Tämä on vähim­mäis­vaa­timus. Vai luuleko joku, että koului­hin löy­tyy jostain ped­a­gogis­es­ti päte­viä tao­laisia uskon­nonopet­ta­jia, mihin laki velvoit­taa jos tao­laisia opiske­li­joi­ta on edes muutama?

    Pakol­lisu­ud­es­ta ja sisäl­löistä voidaan sit­ten keskustel­la erik­seen. Uskon­not ovat kuitenkin aika tärkeä osa yhteiskun­taa oli niistä sit­ten henkilöko­htais­es­ti mitä mieltä tahansa, eli kyl­lä tietämys ja ymmär­rys niistä pitäisi pakol­lis­ten oppi­sisältö­jen joukos­sa olla yleis­sivistävässä lukios­sa. Onko pakolli­nen uskon­to­jenope­tus sit­ten omana pakol­lise­na kurssi­naan vai osana yhteiskun­taopin tai kult­tuuri­his­to­ri­an pakol­lisia opin­to­ja on sit­ten toinen asia; jos pakol­lisu­ut­ta halu­taan kaut­taal­taan vähen­tää, kokon­aisen kurssin (kurssien?) tuh­laami­nen pelkästään uskon­nolle samal­la kun yhteiskun­taop­pi jätetään kokon­aan valin­naisek­si kuu­lostaa pelottavalta.

  3. Kyl­lä minä nyt vaan aika junt­ti­na pidän sitä, joka niitä jut­tu­ja ei tunne. Mei­dän per­in­töömme nyt vaan kuu­lu­vat juu­ta­laisu­us ja kristillisyys.

    1. pitääkö siitä juu­ta­laisu­ud­es­ta ja kris­til­lisyy­destä opet­taa ortodok­seille ja luter­i­laisille eri taval­la. Ja onko se tärkeäm­pää kuin historia?

  4. Vielä parem­pi ehdo­tus: lopete­taan uskon­non ope­tus kokonaan.

    Se ei ole val­tion oppi­laitosten tehtävä, vaan jokaisen huuha­laitok­sen (esim seu­rakun­nan), ihan oma tehtävä, jon­ka ne mak­sakoot ihan omil­la tuloillaan.

    Vielä kun yri­tyk­sien ei tarvit­sisi elät­tää tätä koti­maista huuhaalaitos­ta veroistaan.

  5. Catili­na:
    Kyl­lä minä nyt vaan aika junt­ti­na pidän sitä, joka niitä jut­tu­ja ei tunne. Mei­dän per­in­töömme nyt vaan kuu­lu­vat juu­ta­laisu­us ja kristillisyys.

    Kun isänikin oli idioot­ti, niin min­unkin täy­tyy olla idiootti?

  6. Maail­manuskon­to­jen ja suo­ma­lais­ten uskon­to­jen ope­tus voitaisi­in aivan hyvin siirtää sinne mis­sä vieraista ja omas­ta kult­tuurista opete­taan muutenkin, eli maanti­eteeseen, his­to­ri­aan ja elämänkatsomustietoon.

    Ter­veysti­etoon voitaisi­in inte­groi­da geneerisem­piä, nyt tieteeseen perus­tu­via hyv­in­voin­tioppe­ja, eli esim. mind­ful­nes­sia. Tosin tässä ei ole selvää rajaa elämänkatsomustietoon. 

    “Tun­nus­tuk­selli­nen” uskon­to on suurim­malle osalle pakkop­ul­laa sik­si, että kirkkoon kuu­lu­taan pelkästään muodon tai tot­tumuk­sen takia. Uskon­to ei suurim­mak­si osak­si täytä sitä hyv­in­voin­tia lisäävää tarkoi­tus­ta joka sil­lä aiem­min on ollut. Tilalle tarvi­taan seku­laare­ja vai­h­toe­hto­ja. Elämänkat­so­musti­eto kai vähän sel­l­ainen onkin.

  7. Kuin­ka olisi uskon­to­jen ja his­to­ri­an opetuk­sen yhdis­tämi­nen? Jos uskon­noista riisu­taan tun­nus­tuk­sel­lisu­us, jäl­jelle jää joukko riit­te­jä ja erit­täin paljon maail­man­his­to­ri­aa. Riit­tien detaljit on omas­ta uskon­nos­ta opetet­tu jo perusk­oulus­sa, ja muiden uskon­to­jen kohdal­la riit­tää vähän laa­jakul­maisem­mal­la objek­ti­ivil­la otet­tu kuva.

    Aihep­i­irin pitämi­nen lukio­ta­sol­la kaikille yhteisenä oppi­aineena tun­tuu siinä mielessä järkevältä, että iso osa his­to­ri­al­li­sista tapah­tu­mista on hah­motet­tavis­sa vas­ta lukioikäisenä. Sama kos­kee yhteiskuntaoppia.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Ja onko se tärkeäm­pää kuin historia? 

    Huono kysymys, sil­lä joillekin uskon­to on hyvinkin tärkeää ja toisille taas ei juuri lainkaan. Ehkä olisi parem­pi kysyä, pitääkö uskon­toa opet­taa run­saasti niille, joille se on vain yksi his­to­ri­an ja nykya­jan piirre monien muiden piirtei­den joukossa.

    Jos uskon­nonope­tus ei ole tun­nus­tuk­sel­lista, luulisi että vieraista uskon­noista opete­taan kaikille suun­nilleen samat asi­at. Jos tun­nus­tuk­set­toman opetuk­sen käsite sal­lii oman uskon­non laa­jem­man opetuk­sen, pain­o­tus eri uskon­toi­hin voisi olla eri uskon­tokun­nil­la eri­lainen. Mut­ta yhtä hyvin voisi ajatel­la, että kaikille voi antaa samaa ope­tus­ta, sil­lä uskon­tokun­nat anta­vat jäse­nilleen omaan uskon­toon liit­tyvää lisäin­for­maa­tio­ta riit­tävästi (eli ei tarvitse paika­ta täl­laista tiedon puutet­ta koulussa).

  9. Kuvit­telisin että tastal­la on jonkun kirkon intres­siryh­män aja­ma asia, kirkko kokee ase­mansa jotenkin uhatuk­si. En ole ateisti mut­ta kirkko nyky­muo­dos­saan alkaa käy­dä yhteiskun­nalle aika kalli­ik­si, kirkon pitäisi purkaa pois osia rak­en­teis­taan jot­ka eivät enää kuu­lu nykyaikaan. 

    Suomes­sa voisi toimia erik­seen kris­til­lisiä lukioi­ta niitä varten jot­ka halu­a­vat syväl­lisem­pää ope­tus­ta ja uskon­non­har­joit­tamista siinä sivus­sa, ne voisi­vat toimia sisäop­pil­i­tosten tapaan ja kerätä oppi­lai­ta isom­mal­ta alueelta. Muis­sa pitäisi keskit­tyä maail­manuskon­to­jen esit­telemisen ja kirkko­his­to­ri­aan, osana his­to­ri­an ja yhteiskun­tati­eteen jap sykolo­gian opetusta.

  10. Lukiosas ei pidä laa­jen­taa valin­naisu­ut­ta, sil­lä sen pitäisi olla yleis­sivistävä koulu eikä mikään melkein täysi-ikäis­ten päiväkerho.

    Mitä enem­män annetaan valin­naisu­ut­ta, sitä enem­män help­po­ja höpöhöpö-ainei­ta oppi­laat lukevat.

  11. Uskon­non ope­tus pitäisi kor­va­ta uudel­la oppi­aineel­la kult­tuu­ri­ti­eto, jos­sa käytäisin läpi eri kult­tuurien omi­naispi­irteitä mukaan­lukien uskon­nol­lisia käsityksiä.

  12. Osmo: “Esimerkik­si his­to­ri­aa ei tarvit­sisi lukea lainkaan, mut­ta ter­veysti­eto ja uskon­to oli­si­vat kuitenkin pakol­lisia. Uskon­non aset­ta­mi­nen his­to­ri­an ja yhteiskun­taopin edelle tärkey­dessä on aivan tolku­ton aja­tus 2010-luvun Suomessa.”

    Tolku­ton on aivan oikea ilmaisu!
    Uskon­non opetuk­sen pitäisi olla kunkin uskon­non oma asia.
    Toki jokin määrä uskon­toti­etoa kuu­luu yhteiskun­taop­pi­in ja se on tärkeätä.

  13. Uskon­non pakkoope­tus­ta voi ajatel­la kus­tan­nuseränä opetuk­sen jär­jestäjälle. Määrästä ja opet­ta­jan laadus­ta pitäisi olla mah­dol­lista tin­kiä. Jo aiem­min oli outoa kun uskon­toa oli liki yhtä­paljon kuin his­to­ri­aa. Vielä oudom­paa on näistä uskon­non jät­tämi­nen pakolliseksi.

    Kun ajatel­laan tun­timäärää, jon­ka suo­ma­lainen yliop­pi­las on tuh­lannut ruotsin ja uskon­non opiskelu­un, niin siinä annetaan melkois­es­ti tois­t­en maid­en nuo­rille etu­matkaa maail­mal­la hyödyl­lis­ten ainei­den oppimiseen. Vaik­ka toisin väitetään nämä tun­nit ovat oikeasti pois jostain muusta.

    Kansanäänestys­tä peli­in pakko­ruot­sista ja pakkouskonnosta.

  14. Viherinssi: Kuin­ka olisi uskon­to­jen ja his­to­ri­an opetuk­sen yhdis­tämi­nen? Jos uskon­noista riisu­taan tun­nus­tuk­sel­lisu­us, jäl­jelle jää joukko riit­te­jä ja erit­täin paljon maail­man­his­to­ri­aa. Riit­tien detaljit on omas­ta uskon­nos­ta opetet­tu jo perusk­oulus­sa, ja muiden uskon­to­jen kohdal­la riit­tää vähän laa­jakul­maisem­mal­la objek­ti­ivil­la otet­tu kuva.

    Oikein hyvä aja­tus. Uskon­not ovat merkit­tävästi vaikut­ta­neet his­to­ri­an kulku­un, sil­lä ne ovat olleet tärkeitä kan­so­jen hallinta- ja motivoin­tivä­lineitä. His­to­ri­aan niiden ope­tus siten kuu­luu eikä sen enem­pää ope­tus­ta tarvita. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    pitääkö siitä juu­ta­laisu­ud­es­ta ja kris­til­lisyy­destä opet­taa ortodok­seille ja luter­i­laisille eri taval­la. Ja onko se tärkeäm­pää kuin historia?

    No, ei varmasti.

  15. Rehtorit ja uskon­nonopet­ta­jat rikko­vat EU-lakia, jos on lupail­tu ettei tun­neil­la har­raste­ta uskontoa. 

    Ala-asteel­la useim­mat uskon­nonopet­ta­jat rukoilut­ta­vat lap­sia. Ainakin oppikir­jois­sa on ruk­ouk­sia ja virsiä. 

    Ala-asteel­la Jumala esitetään yhtä todek­si kuin pres­i­dent­ti, kum­mankin puoles­ta rukoil­laan ja kum­mal­takin toiv­otaan ruk­ouk­sis­sa jotakin. 

    Suo­mi oli jopa se ain­oa maa EU:n perus­tamiskir­jan ympäril­lä, joka vaati kirkko­hal­li­tuk­sen toimes­ta, että kirkko­ja ei erote­ta EU:ssa valtioista. 

    Val­tio opet­taa lap­sille magiaa piis­po­jen vaa­timusten mukaan. 

    Lap­sil­la ei ole perus­tus­lain mukaista uskon­non­va­paut­ta, jos val­tionkirkkoon kuu­lu­va aikuinen ei anna vapau­tus­ta uskonnontunneilta.

  16. Perusk­oulus­sa ja lukios­sa jär­jestetään ruk­oushetk­iä (jumalan­palveluk­sia ja aamuhar­tauk­sia) varsi­nais­ten oppitun­tien ulkop­uolel­la mut­ta kuitenkin koulu­työpäivään rehtorin johdol­la ympättynä.
    Siitä ja sen pois­tamis­pe­rusteista löy­tyy asi­aa seu­raavas­sa,http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/378
    ks koh­ta 4.2. (tai pain­ovirheessä 3.2.)

  17. Tämä keskustelu on jotenkin absur­dia. Mitenkään väheksymät­tä yleis­sivistävien ainei­den ja pakko­ruotsin tärkeyt­tä, niin kyl­lä lukios­sa pitäisi opet­taa enem­män menetelmäti­eteitä; vaikka­pa tilas­totiedet­tä, matemaat­tisia menetelmiä ja ohjel­moin­tia. Näil­lä eväil­lä me hävitään tää peli ja Viro tulee heit­tämäl­lä ohi.

  18. Kir­joi­tat tuos­sa alus­sa: “Lukio-opetuk­seen kuu­luu pakol­lise­na maail­manuskon­to­jen kurssi. Siinä ker­ro­taan esimerkik­si tao­laisu­ud­es­ta. Tätä kurssia varten oppi­laat jae­taan pien­ryh­mi­in. Tao­laisu­ud­es­ta pitää opet­taa eri taval­la luter­i­laisille, ortodok­seille, katolisille, islami­laisille ja uskon­not­tomille. Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riit­tävän suuri.”
    Nykyään maail­manuskon­to­jen kurssi on valin­nainen, ns. syven­tävä kurssi, ei pakolli­nen. Olli-Pekka Heinonen ollessaan ope­tus­min­is­teri päät­ti, että muutkin kuin luter­i­laiset voivat vali­ta kyseisen kurssin luter­i­laiselta puolelta. Tämä on käytän­nössä johtanut siihen, että muis­sa uskon­nois­sa tätä kurssia tar­jo­taan hyvin harvoin.
    Lisäk­si lukios­sa ei voi kir­joit­taa muu­ta kuin luter­i­laisen uskonnnon, ortodok­sisen uskon­non ja elämänkat­so­mustiedon. Näin ollen tätä kurssia varten oppi­lai­ta ei jae­ta eri ryh­mi­in, vaan luter­i­lainen opet­ta­ja opet­taa tao­laisu­ut­ta kaikille. Kun­ka hyvin hän sit­ten ottaa huomioon tois­t­en uskon­to­jen näkökan­nat tao­laisu­ud­es­ta opetuk­ses­saan, on kiin­ni hänen ammattitaidostaan.
    Jos tulevas­sa lukion tun­ti­jaos­sa ja ope­tus­su­un­nitelmis­sa tähän tulee muu­tok­sia, tarkoit­taa se vain nykyisen käytän­nön kir­jaamista niihin.

  19. Janne S: “Tun­nus­tuk­selli­nen” uskon­to on suurim­malle osalle pakkop­ul­laa sik­si, että kirkkoon kuu­lu­taan pelkästään muodon tai tot­tumuk­sen takia. Uskon­to ei suurim­mak­si osak­si täytä sitä hyv­in­voin­tia lisäävää tarkoi­tus­ta joka sil­lä aiem­min on ollut. 

    Otta­mat­ta kan­taa uskon­nonopetuk­seen kouluis­sa, joka hyvinkin joutaisi kutis­tet­tavak­si tai lopetet­tavak­si kokon­aan, itse arvostan erit­täin korkealle sitä työtä jota kirkko tekee per­hei­den, huono-osais­ten tai muuten vain niiden paris­sa joi­ta maail­ma on lyönyt. Se paikkaa erit­täin hyvin hyv­in­voin­ti­val­tiomme tur­vaverkon reikiä.

    Nälkäi­nen jon­ka byrokraat­ti on kään­nyt­tänyt sosi­aal­i­toimis­tos­ta kos­ka hän putoaa karenssisäädök­sen pQ7a ja tukiperi­aat­teen Z‑vi­is-aa väliselle ei-kenenkään-maalle, voi saa­da apua diako­ni­atyöstä. Kirkon per­heter­api­aa olen käyt­tänyt itsekin, ja hyvin toimi.

    Voisi kuvitel­la että joku maal­lis­tunut kol­man­nen-sek­torin vapaae­htoisker­ho olisi pystytet­tävis­sä kirkon korvikkeek­si, mut­ta kyl­lä 2000-vuo­tiset per­in­teet luot­ta­muk­sel­lisu­udessa ja salas­s­api­dos­sa, armeli­aas­sa ja anteek­siantavas­sa asen­teessa, ynnä muus­sa, rak­en­ta­vat aika hem­metin hyvin toimi­van mind­setin tuom­moi­seen puuhaan. Enkä nyt tarkoi­ta sitä jengiä joka tuomit­see homosek­suaalit hel­vetti­in enkä sitä joka polt­ti Gior­dano Brunon rovi­o­l­la — kris­til­liseen per­in­teeseen mah­tuu oikeastikin kris­till­ishenkistä porukkaa. Min­ulle siinä on hyvä syy yhä jatkaa kirkol­lisveron maksamista.

    Mut­ta tämä menee vähän ohi, kun säie oli uskon­nonopetuk­ses­ta kouluissa.

  20. Niin, kyl­lä minä junt­teina niitäkin pidän, jot­ka eivät tunne Kreikan jumal­tarus­toa, ja varsinkin niitä, jot­ka eivät osaa lukea Aeneas­ta alkukielellä.

    Monoteis­min ydin on varsin syvälli­nen ja vaikea. Se kuu­luu enem­män filosofi­an puolelle, samoin bud­dha­laisu­us läh­es kokon­aan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain help­po­ja opetettavia.

  21. Sylt­ty: Mitä enem­män annetaan valin­naisu­ut­ta, sitä enem­män help­po­ja höpöhöpö-ainei­ta oppi­laat lukevat.

    Sehän riip­puu siitä, miten sitä valin­naisu­ut­ta annetaan. Ter­veystiedostakin saa jotain ihan muu­ta kuin höpöhöpöä. jos kurssimääräk­si laite­taan vaikka­pa 12 ja vaa­timus­ta­so jon­nekin laa­jan fysi­ikan vaa­timus­ta­son tienoille.

    Maail­mal­la eri­tyis­es­ti brit­tiläisessä koulu­jär­jestelmässä toim­i­taan näin. Lukion viimeisen vai­heen (sixth form) laa­jo­ja kursse­ja (A lev­els) on hyvinkin monista aineista. Niitä ei ote­ta mon­ta, mut­ta kurssit ovat vaativia.

    Vaa­timus­ta­so ei sinän­sä seu­raa kurssin ajal­lis­es­ta pitu­ud­es­ta. Help­poa ja vaikeaa voi tehdä lyhyestä ja pitkästä.

    Näp­pitun­tu­mal­ta tun­tuu siltä, että maail­mas­sa foku­soitu­ja laa­jo­ja kursse­ja on siel­lä, mis­sä lukio johtaa yliopis­to-opin­toi­hin, jol­loin luki­o­laisia ei ole kovin suuri osu­us ikälu­okas­ta. Jos luki­o­laisia on iso osa ikälu­okas­ta, kurssi­tar­jotin on laa­ja, ja yksi opiske­li­ja opiskelee mon­ta ainet­ta, joista osa voi olla aika pehmeää.

    Suo­ma­lainen jär­jestelmä on pirstaloituneem­mas­ta päästä, mut­ta sitä on vaikea sanoa, onko se absolu­ut­tis­es­ti hyvä vai paha asia.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    pitääkö siitä juu­ta­laisu­ud­es­ta ja kris­til­lisyy­destä opet­taa ortodok­seille ja luter­i­laisille eri taval­la. Ja onko se tärkeäm­pää kuin historia?

    Opete­taan­han meille his­to­ri­aakin hyvin tun­nus­tuk­sel­lis­es­ti. Jokainen suo­ma­lainen tietää Ruotsin tai siis ruot­sisuomen sodat ja val­loi­tus­retket. Kukaan ei tiedä, kuin­ka mon­es­sa kahakas­sa suo­ma­laiset oli­vat mukana Neu­vos­toli­it­toa vas­taan itsenäisyy­den alkuaikoina.

  23. Viimeistään lukios­sa pitäisi olla oppinaine, joka opet­taisi, että kukaan ei ole koskaan ihan oikeesti kävel­lyt vet­ten pääl­lä, ja että jos on tuh­ma, niin ei saa 72 neit­syt­tä parati­i­sis­sa ja että parati­isia ei oikeasti ole olemassakaan.

  24. Evert The Nev­er­Rest:
    Viimeistään lukios­sa pitäisi olla oppinaine, joka opet­taisi, että kukaan ei ole koskaan ihan oikeesti kävel­lyt vet­ten pääl­lä, ja että jos on tuh­ma, niin ei saa 72 neit­syt­tä parati­i­sis­sa ja että parati­isia ei oikeasti ole olemassakaan.

    Neu­vos­toli­itossa tätä yritet­ti­in, ja mikä oli tulos?

  25. Catili­na: Neu­vos­toli­itossa tätä yritet­ti­in, ja mikä oli tulos?

    Suomes­sa tendään puo­let tuos­ta. Neit­sy­itä ei luvata.

    Aikamoista älyl­listä epäre­hellisyyt­tä vetää Neu­vos­toli­it­to esi­in täl­läisessä asi­as­sa. 72 neit­syt­tä ei sitä kaatanut.

  26. Maail­manuskon­to­jen kurssi ei ole nykyisessä lops:ssa pakolli­nen. Syven­tävänä kurssi­na sen voi toteut­taa yhdessä muiden uskon­to­jen ja et:n kanssa, kuten mei­dän lukiossamme.

    Mitä tarkoi­tat sil­lä, että uskon­nonope­tus on edelleen tun­nus­tuk­sel­lista? Miten tämä näkyy käytännössä?

  27. Puut­tumat­ta siihen, perus­tu­vatko uskon­not joi­hinkin tosi­a­sioi­hin, niil­lä on kuitenkin vah­va merk­i­tys yhteiskun­nis­sa. Ratkaista­va kysymys on miten tietoa eri uskon­noista tulisi antaa kouluis­sa. Tun­nus­tuk­selli­nen uskon­non ope­tus olisi mielestäni kirkko­jen, ei koulun tehtävä.

    Maail­manuskon­to­jen ymmärtämi­nen kuu­luu vält­tämät­tömään sivistyk­seen. Minus­ta ei ole tärkeää, onko siihen oma oppi­aine vai onko se osa his­to­ri­an ope­tus­ta, mut­ta ei ole hyvä että jäävit henkilöt (=tois­t­en uskon­to­jen opet­ta­jat) jaka­vat tätä tietoa.

    No, minä olen maal­likko täl­lä alal­la. Jotenkin mieleeni on jäänyt, että peri­aat­teessa teol­o­gises­sa tiedekun­nas­sa ope­tus ei olisi sidot­tu esim. luterilaisuuteen.

  28. His­to­ria on yksi tärkeim­mistä koulu­aineista. Emme voi ymmärtää nyky­isyyt­tä, ellemme tiedä, miten tähän on päädytty.
    Uskon­to­jen esit­te­ly olisi luon­te­va osa his­to­ri­anope­tus­ta. Toki opet­ta­jien näke­myk­set eivät kel­paisi kaikille hih­huleille, jot­ka jär­jestäi­sivät kil­pail­e­vaa uskonope­tus­ta. Mut­ta sehän on sal­lit­tua, eikä toisek­seen olisi mitenkään vapaas­sa maas­sa estettävissäkään.

  29. Mitäpä jos uud­is­tet­taisi­in lukiok­oulu­tus­ta rohkeasti. Täl­lä het­kel­lä lukios­sa on turhan paljon päällekkäisyyt­tä. Esimerkik­si uskon­to 2 ja his­to­ria 2 ovat paljos­sa sama kurssi. Lisäk­si reaali­ainei­den pakol­liset kurssit ovat yleen­sä täy­teenahdet­tu­ja johdan­to­ja — paljon opit­tavaa, mut­ta asioi­hin ei men­nä niin syvälle, että olisi mah­dol­lista paljoa tun­tea oival­tamisen iloa. 

    Tekee mieli ehdot­taa seuraavaa.
    Lukion reaali­aineet jaet­taisi­in kolmeen luokkaan:
    a) Pakol­lisia, mut­ta help­po­ja ja yleis­sivistäviä kursse­ja. Näitä ainei­ta ei voisi kir­joit­taa yo-kir­joituk­sis­sa, niistä ei olisi kokei­ta (säästäisi koe­vi­ikon resurssia) eikä niis­sä tarvit­sisi vält­tämät­tä ostaa oppikir­jo­ja (säästäisi van­hempi­en raho­ja). Jokaises­ta pakol­lis­es­ta aineesta olisi kak­si kurssia. Uskon­totiedos­sa toinen kurssi esit­telisi juu­ta­laisu­u­den, kristi­nuskon ja islamin. Toinen kurssi keskit­ty­isi hin­du­laisu­u­teen, bud­dha­laisu­u­teen sekä Kiinan ja Japanin uskon­toi­hin. Filosofi­as­sa toinen kurssi käsit­telisi eti­ikkaa ja toinen logi­ikkaa. Ter­veystiedon kahdessa pakol­lises­sa jaet­taisi­in kansalaisille hyödyl­listä tietoa ter­veistä elämän­tavoista, ensi­avus­ta jne. Yhteiskun­taop­pikin sopisi pakol­lisi­in — kun opet­ta­jien ei tarvit­sisi huomioi­da yo-kir­joi­tusten vaa­timuk­sia, he voisi­vat keskit­tyä opet­ta­maan kansalaisen perusti­eto­ja. Pakol­liset kurssit oli­si­vat myös luon­te­via val­in­to­ja ped­a­gogis­ten kokeilu­jen ja uusien ope­tus­menetelmien kohteeksi. 

    Pakol­lis­ten kurssien osalta opiskelu kevenisi paljon, mikä antaisi mah­dol­lisu­u­den olla vaa­ti­vampi aineis­sa, jot­ka kir­joite­taan. Niis­sä syven­nyt­täisi­in toisaal­ta luon­non­ti­eteel­liseen toisaal­ta yhteiskun­tati­eteel­liseen ajat­telu­un ja kehitet­täisi­in nyky­istä enem­män yliopis­to-opin­to­jen ja myös työelämän vaa­timia älyl­lisiä valmiuk­sia. Pänt­täämi­nen ja ulkoluku väheni­sivät, kos­ka asioi­hin paneudut­taisi­in nyky­istä syvällisemmin.

    Kir­joitet­ta­vat aineet löy­ty­i­sivät siis kahdes­ta eri “korista”:
    b) Luon­non­ti­etei­den “kori” — fysi­ik­ka, kemia ja biologia.
    c) Yhteiskun­tati­etei­den “kori”- his­to­ria, maanti­eto ja psykologia.
    Mikään näistä aineista ei siis olisi pakolli­nen, mut­ta opiske­li­jan pitäisi suorit­taa tiet­ty min­im­imäärä kursse­ja kum­mas­takin korista, vaik­ka keskit­ty­isikin 1–3 aineeseen, jot­ka kirjoittaa.

  30. B.J: Opete­taan­han meille his­to­ri­aakin hyvin tun­nus­tuk­sel­lis­es­ti. Jokainen suo­ma­lainen tietää Ruotsin tai siis ruot­sisuomen sodat ja val­loi­tus­retket. Kukaan ei tiedä, kuin­ka mon­es­sa kahakas­sa suo­ma­laiset oli­vat mukana Neu­vos­toli­it­toa vas­taan itsenäisyy­den alkuaikoina.

    No joo, voit­ta­ja aina kir­joit­taa his­to­ri­ansa, mut­ta suurim­mat vääristymät oikenevat vuosien saatossa. Suomenkin lukiois­sa opetet­ti­in 60-luvul­la, että huoli­mat­ta kaik­ista ongelmista Maon Kiinas­sa, nälän­hädät on saatu siel­lä pois­tet­tua. Enää ei var­maan niin opeteta.

  31. Catili­na: Monoteis­min ydin on varsin syvälli­nen ja vaikea. Se kuu­luu enem­män filosofi­an puolelle, samoin bud­dha­laisu­us läh­es kokon­aan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain help­po­ja opetettavia.

    Täysin samaa mieltä, mut­ta tuskin uskon­to­jen opetuk­ses­sa asi­aa tältä kannal­ta tarkastel­laan. Ei ainakaan ennen niin tehty.

  32. Mikko Kivi­ran­ta: Otta­mat­ta kan­taa uskon­nonopetuk­seen kouluis­sa, joka hyvinkin joutaisi kutis­tet­tavak­si tai lopetet­tavak­si kokon­aan, itse arvostan erit­täin korkealle sitä työtä jota kirkko tekee per­hei­den, huono-osais­ten tai muuten vain niiden paris­sa joi­ta maail­ma on lyönyt. Se paikkaa erit­täin hyvin hyv­in­voin­ti­val­tiomme tur­vaverkon reikiä.

    Niin minäkin. Mut­ta seku­laare­ja vai­h­toe­hto­ja tarvi­taan. Kirkol­la tai kristi­nuskol­la tai uskon­nol­la ylipäätään ei ole monop­o­lia toisia ihmisiä kun­nioit­tavaan mind­set­ti­in, ihmis­ten pyy­teet­tömään aut­tamiseen, myötä­tun­toon, lähim­mäisen­rakkau­teen, tai ylipäätään järkevään tai merk­i­tyk­sel­liseen elämään. Näi­den asioiden perus­teek­si ei tarvi­ta uskon­toa, vaan ihmis­lu­on­to ja ratio­naal­isu­us jon­ka päämääränä on hyvin toimi­vat yhteisöt ja hyvä elämä.

    Nyt moni joka hylkää kirkon, usein hyvästä syys­tä, hylkää myös paljon asioi­ta jot­ka ovat tärkeitä ja perusteltavis­sa, tai jopa vält­tämät­tömiä, mut­ta joille ei löy­dy perustet­ta talousa­jat­telus­ta tai valtakulttuurista. 

    Mut­ta kieltämät­tä uusien insti­tuu­tioiden pystyt­tämi­nen vie aikaa.

  33. Osmo hyvä, miten osuit­kaan oikeaan mainites­sasi tämän lukion. Minä opiske­lin ko oppi­laitok­ses­sa 60-luvul­la sen aikuisen keskik­oulun, tosin tuplat­en kak­si ker­taa. Rehto­ri­na oli Luter­i­lainen pap­pi ja kuitenkin jo sil­loin siel­lä sen aikuises­sa keskik­oulus­sa oli uskon­non­va­paus. Min­ul­la oli luokkakavere­ina Rooma­laiska­to­lilaisi­akin ja ainakin yksi Ortodok­si. Hei­dän ei tarvin­nut (oli­si­vat saa­neet) osal­lis­tua yleisille uskon­to­tun­neille. Sai­vat oman pap­pin­sa kaut­ta oman opetuk­sen. Tämä hyväksyt­ti­in ja sen me luokkakaver­itkin hyväksy­imme. Edis­tys­tä jo 60-luvul­la. Myös nk ateis­mi hyväksyt­ti­in, siten, että nämä oppi­laat jäivät pois uskon­to­tun­neil­ta, pitkin ham­pain kyl­läkin, sil­lä oli­han uskon­nonopet­ta­jamme ihan Kulosaaren-Hert­toniemen seu­rakun­nas­sa korke­as­sa viras­sa. Siinä koulus­sa opetet­ti­in suvait­se­vaisu­ut­ta, siitä minä ja kaveri­ni ovat ylpeitä, vaik­ka muuten olikin van­hoilli­nen koulu, kuten siihen aikaan olikin yleistä. Hieno on tämä kom­ment­tisi. Nythän ko. koulus­sa ope­tus tapah­tuu ainakin lukios­sa engl. kielellä. 

    Terv Olavi Heinonen

  34. Mika:
    Uskon­nol­lisu­us on enem­män mie­len­sairaus kuin mitään muu­ta, ihmi­nen saa uskoa vaik­ka sauna­tont­tui­hin kun­han ei ala esit­tämään että ait­ta­tont­tu-usko­vaiset loukkaa­vat hänen saunatonttu-uskontoaan.

    Ei ole tul­lut mieleen että uskon­toi­hin voisi sisäl­tyä taikausko­jen lisäk­si kult­tuurisia käytän­töjä, har­joituk­sia, viisauk­sia tai muu­ta joka olisi ollut ihmiselle hyödyl­listä, tai olisi jopa nyt?

    Kas kun tieteelli­nen meto­di on vas­ta muu­ta­man sata vuot­ta van­ha, kun uskon­not ja uskon­nol­lisu­us taas ovat vähin­tään muu­ta­man tuhat vuot­ta van­ho­ja. Sil­loin 2000–4000 vuot­ta sit­ten ei sat­tunut ole­maan tilas­totiedet­tä, fMRI:tä, tai edes käsi­tys­tä kon­trol­loidus­ta kokeesta, mut­ta silti piti elää. Edelleenkään kaikkea ei voi tutkia metodol­o­gi­sista syistä vaik­ka kovasti yritetään. 

    Täl­lä en tarkoi­ta että sauna­tont­tu­ja olisi, vaan että jos joku uskon­to sanoo että pitää olla toiselle kilt­ti tai että mie­len pros­esse­ja tarkkaile­mal­la voi ymmärtää ennen pitkää jotain hyödyl­listä, niin voisiko näis­sä väit­teis­sä olla jopa jotain perää? Osaa niistä voidaan nyt tutkia, osaa ei. 

    Ei tarvitse siis las­ta heit­tää men­emään sauna­tont­tu­jen mukana.

  35. Evert The Nev­er­Rest:
    Viimeistään lukios­sa pitäisi olla oppinaine, joka opet­taisi, että kukaan ei ole koskaan ihan oikeesti kävel­lyt vet­ten pääl­lä, ja että jos on tuh­ma, niin ei saa 72 neit­syt­tä parati­i­sis­sa ja että parati­isia ei oikeasti ole olemassakaan. 

    His­to­ria, fysi­ikkaa ja biologia?

  36. ‘tao­laisia uskon­nonopet­ta­jia, mihin laki velvoit­taa jos tao­laisia opiske­li­joi­ta on edes muu­ta­ma?’ (teekkari)
    Velvoit­taako, jos meil­lä ei ole viral­lis­es­ti tun­nustet­tua tao­laista yhteisöä?
    Esim. wic­cat eivät ole saa­neet hak­memaansa tun­nus­tus­ta, he ovat B‑sarjan uskon­to, jol­la ei ole viral­lista asemaa.

  37. Min­un mielestäni uskon­nois­sa on kyse kult­tuureista ja uskon­non opetuk­set menevät hyvin lähelle his­to­ri­aa ja yhteiskun­tati­eteitä. Tun­nus­tuk­sel­lises­sa uskon­non­har­joit­tamisess­sa on usein jotain hyvin ahdis­tavaa, pois­sulke­vaa. Mei­dän tapamme uskoa, ja muut.

    Toisaal­ta olen kohdan­nut suur­ta sal­livu­ut­ta ja avarakat­seisu­ut­ta oman kirkkokun­tani toim­i­joiden kesku­udessa. Sal­li­vampia ja avarakat­seisem­pia asen­tei­ta kuin maal­likoiden toimin­nas­sa. Ehkä on niin, mitä enem­män ihmisyy­teen liit­tyviä asioi­ta pohtii, sitä avaram­min niin­hin suhtautuu.

    Sik­si yleis­sivistys­tä on syytä korostaa, se luo poh­jaa avarakatseisuudelle.

  38. Osmo: “Mut­ta vielä kum­mem­paa kaavail­laan lukiou­ud­is­tuk­ses­sa. Niin san­otus­sa a‑vaihtoehdossa opin­noista tehtäisi­in huo­mat­tavasti nyky­istä vali­naisem­pia. Esimerkik­si his­to­ri­aan ei tarvit­sisi lukea lainkaan, mut­ta ter­veysti­eto ja uskon­to oli­si­vat kuitenkin pakol­lisia. Uskon­non aset­ta­mi­nen his­to­ri­an ja yhteiskun­taopin edelle tärkey­dessä on aivan tolku­ton aja­tus 2010-luvun Suomessa.”

    Koulu­jär­jestelmässämme on kak­si ylipy­hää ainet­ta: pakko­ruot­si ja tun­nus­tuk­selli­nen uskon­nonope­tus. Molem­pi­en rin­nalle olisi korkea aika sal­lia vai­h­toe­htoinen aine. Useimpia hyödyt­täisi enem­män jonkin muun vier­aan kie­len opin­not ruotsin sijaan, kuten myös “yleiseen uskon­nonopetuk­seen” osal­lis­tu­mi­nen tun­nus­tuk­sel­lisen opetuk­sen sijaan. Tun­nus­tuk­sel­lista uskon­toa voisi­vat opiskel­la edelleen ne, jot­ka nimeno­maan sitä haluavat.

  39. Catili­na:
    Kyl­lä minä nyt vaan aika junt­ti­na pidän sitä, joka niitä jut­tu­ja ei tunne. Mei­dän per­in­töömme nyt vaan kuu­lu­vat juu­ta­laisu­us ja kristillisyys.

    No, ainakin tapakult­tuurin puolel­la olisi huo­mat­tavasti perustel­lumpaa opetaa muinais­ger­maanisia usko­muk­sia kuin kristi­nuskoa, joka on lop­pu­jen lopuk­si tuonut aika ohuen silauk­sen kaiken van­han päälle.

  40. Catili­na:
    Monoteis­min ydin on varsin syvälli­nen ja vaikea. Se kuu­luu enem­män filosofi­an puolelle, samoin bud­dha­laisu­us läh­es kokon­aan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain help­po­ja opetettavia.

    Ei vaikeata­juisu­us tee hölyn­pölystä yhtään sen arvokkaam­paa — vrt. vaikka­pa post­mod­erni filosofia. Eli kuten jo Wittgen­stein sanoi:

    “Was sich über­haupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.”

  41. Catili­na:
    Niin, kyl­lä minä junt­teina niitäkin pidän, jot­ka eivät tunne Kreikan jumal­tarus­toa, ja varsinkin niitä, jot­ka eivät osaa lukea Aeneas­ta alkukielellä.

    Monoteis­min ydin on varsin syvälli­nen ja vaikea. Se kuu­luu enem­män filosofi­an puolelle, samoin bud­dha­laisu­us läh­es kokon­aan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain help­po­ja opetettavia.

    Entäpä ahti? Väinämöi­nen? Ilmari­nen? Jouka­hainen? Halti­jat? Ukko-Yli­ju­mala? Maae­mo? Perkele? Ja tietysti Tapio, metsänhaltija! 

    Khyyl­lähän jos jotain pitäisi suomes­sa opet­taa “uskon­tona ja kult­tuu­ri­na”, niin se olisi wan­hat suo­ma­laiset pakanauskomukset. 

    Voisi­han sitä huvin ja urheilun kannal­ta viedä lapset met­sään ja samal­la viedä vaik­ka riistalle pop­sit­tavaa “uhri­lah­jana”. Ei siis niitä lap­sia, vaan vaikka­pa nyt sitä vil­jaa ja possua.

    Vai olisiko­han tämä nyt sit­ten liian junttia?

    Me suo­ma­laiset ollaan junt­tikansaa, vaik­ka kovasti ris­tiretkeläiset ovat yrit­täneet meitä käännyttää.

    Mik­si suo­ma­lais­ten pitäisi hävetä juuriaan?

  42. ‘Kukaan ei tiedä, kuin­ka mon­es­sa kahakas­sa suo­ma­laiset oli­vat mukana Neu­vos­toli­it­toa vas­taan itsenäisyy­den alkuaikoina.’ (BJ)
    Neu­vos­toli­it­to perustet­ti­in jouluku­us­sa 1922, Itä-Kar­jalan kap­ina päät­tyi helmiku­us­sa 1922. Laske siitä.

  43. B.J:

    Aikamoista älyl­listä epäre­hellisyyt­tä vetää Neu­vos­toli­it­to esi­in täl­läisessä asi­as­sa. 72 neit­syt­tä ei sitä kaatanut.

    Väitätkö, että Neu­vos­toli­itossa ei opetet­tu akti­ivis­es­ti ateis­mia kouluis­sa yli 70 vuo­den ajan?
    Kansa on yhtä uskon­nol­lista kuin ennenkin.

  44. ‘Mei­dän per­in­töömme nyt vaan kuu­lu­vat juu­ta­laisu­us ja kris­til­lisyys.’ (Catili­na)
    Kris­til­lisyys, mut­ta se juu­ta­laisu­us? Se on erilli­nen, elävä uskon­to, ei mikään kristi­nuskon beta-ver­sio, ja sen keskeisin tek­sti, Tal­mud, sai nykyisen muo­ton­sa myöhem­min kuin Uusi Testamentti.

  45. Uskonnon,uskontojen opetuk­sen voi liit­tää his­to­ri­aan tai yhteiskuntaoppiin.

    Uskon­nonope­tus on edelleen tun­nus­tuk­sel­lista, ei Suo­mi nou­da­ta tässä asi­as­sa EU-soppareita.
    Ruk­ouk­set, vir­sien veisuu ja osal­i­tu­mi­nen kirkol­lisin menoi­hin on edelleen täyt­tä totta.

    Ja armei­jas­sakin on kirkos­ta eron­neel­la vaikeaa, sil­lä vai­h­toe­hdot on tehty hankaliksi.

    Kun monien ope­tu­sainei­den sisältöä halu­taan syven­tää niin jostakin pitää luopuaain.

    Uskon­nonope­tus olisi ykkössijalla

    Ja kun on säästet­tävä niin luop­uminne kirkon tukemis­es­ta toisi n mil­jardin säästön.

    Veron voisi pikkuhil­jaa sulaut­taa mui­hin veroihin

    Ain­oi­ta kär­si­jöitä oli­si­vat kuolleet

  46. Catili­na: Väitätkö, että Neu­vos­toli­itossa ei opetet­tu akti­ivis­es­ti ateis­mia kouluis­sa yli 70 vuo­den ajan?

    Ei. Siel­lä opetet­ti­in uut­ta dog­maat­tista uskon­toa nimeltä kom­mu­nis­mi ja oman jär­jen käyt­töön kan­nustet­ti­in ihan yhtä paljon kuin muis­sakin teokratioissa.

  47. Jari: Näin ollen tätä kurssia varten oppi­lai­ta ei jae­ta eri ryh­mi­in, vaan luter­i­lainen opet­ta­ja opet­taa tao­laisu­ut­ta kaikille.

    Huo­mat­takoon, etä se opet­ta­ja ei vält­tämät­tä ole luter­i­lainen, vaik­ka ehkä yleen­sä onkin, ainakin nimel­lis­es­ti. Hänel­lä vain on kelpoisu­us opettamiseen.

    Uskon­non opet­ta­jal­ta, varsinkaan ev. lut. tapak­ses­sa, ei siis vaa­di­ta ko. uskon­non tun­nus­tamista, ain­oas­taan pätevyyttä.

    Mus­lim­ien kohdal­la tästä asi­as­ta on kai jonkin ver­ran kränät­ty, kun opet­ta­ja ei ole ollut van­hempi­en mielestä tarpeek­si mus­li­mi, tai oikean­la­ji­nen mus­li­mi. Ei tosin liene iso ongel­ma sielläkään.

  48. Mikä ihmeen argu­ment­ti pakol­lisen uskon­nonopetuk­sen puoles­ta se on, että jotkin uskon­toon liit­tyvät asi­at pitää *tietää*? Kuten mon­een ker­taan tode­taan, nämä asi­at ovat joko (kirkko)historian, yhteiskun­taopin, tai filosofi­an kysymyksiä. 

    Lukios­ta uskon­nonope­tus pitäisi minus­ta pois­taa ihan kokon­aan ja kor­va­ta se jol­lakin sel­l­aisel­la mitä yllä on ehdoteltu. 

    Ei 2010-luvun sivistys­val­tios­sa minus­ta voi­da lähteä siitä, että opete­taan sama asia täysin eri taval­la yleis­sivistävässä koulus­sa sen mukaan mihin uskon­tokun­taan oppi­las kuu­luu. Jos uskon­nol­lista kas­va­tus­ta joku lap­silleen halu­aa, niin opet­takoon sitä kukin uskon­tokun­ta omillaan. 

    Vai antakaa­han kun arvaan: jos tämä sal­li­taan niin sit­ten­hän siel­lä pyhäk­oulus­sa ale­taan opet­taa kreation­is­mia ja muu­ta keekoilua. News­flash: Ne jot­ka ovat kovasti uskon­nol­lisia, lait­ta­vat jo nyt lapsen­sa vapaa-ajal­la täl­laiseen koulu­tuk­seen. Koulu ei siihen mitään voi eikä uskon­nonope­tus sitä vähennä.

  49. Lau­ri Kumpu­lainen: Vielä parem­pi ehdo­tus: lopete­taan uskon­non ope­tus kokonaan.Se ei ole val­tion oppi­laitosten tehtävä, vaan jokaisen huuha­laitok­sen (esim seu­rakun­nan), ihan oma tehtävä, jon­ka ne mak­sakoot ihan omil­la tuloillaan.Vielä kun yri­tyk­sien ei tarvit­sisi elät­tää tätä koti­maista huuhaalaitos­ta veroistaan.

  50. Nyt alat olla joil­lakin jäljil­lä. Mei­dän ortodok­sikak­sosten seit­semän vuo­den uskon­non ope­tus­ta seu­ran­neena olen vakaasti sitä mieltä, että vähempikin riit­täisi: Kun Har­ry tapasi Sal­lyn –tyyp­pistä tieto­sisältöä on jaet­tu sel­l­aista vauh­tia, että aivan joka vuosi ei ole kokeitakaan tarvin­nut pitää.
    Vähem­mistön omas­ta näkökul­mas­ta – ainakin meil­lä ortodok­seil­la – liit­tyy asi­aan suurehkoa epälu­u­loa eneim­miltään val­taväestöön kuu­lu­vien opet­ta­jien ammat­ti­tai­dos­ta näi­den pienem­pi­en uskon­to­jen ja niihin liit­tyvien vähem­mistökult­tuurien piirtei­den opet­tamises­sa (eksoot­tisu­u­den ihan­noin­ti on yksi syr­jin­nän muo­to ainakin kohteen mielestä).
    Väit­täisin, että tämän uskon­non har­joit­tamisen kanssa han­kalaa rajankäyn­tiä edel­lyt­tävän osu­u­den voisi opet­taa huo­mat­tavasti lyhyem­mässä ajas­sa, esim joko ennen lukio­ta tai jopa alakoulussa.
    Hiukan huolestut­taa, että mei­dän neljän vuo­den päästä äänioikeutetut lapset ovat opetelleet koulus­sa ulkoa ortodok­sisen kirkon seit­semän mys­tee­ri­o­ta (lut sakra­ment­ti), mut­ta se, miten lake­ja yhteiskun­nas­sa sääde­tään on jäänyt ihan kotiopetuk­sen varaan. Pakko ikävä kyl­lä myön­tää, että olisin rauhaisampi, jos tilanne olisi päinvastainen.

  51. Siel­lä vaan kirkko häärätköön kolois­saan ja mak­sakoot laskun­sa, kuten Kumpu­lainen sanoo. Minä en hyväksy uskon­toa kouluis­sa ja itse entisenä opet­ta­jana tiedän, että tänäänkin mun verora­ho­ja on käytet­ty usei­ta tuhan­sia, kun opet­ta­jat ovat rukoilut­ta­neet lap­sil­la ennen syön­tiä. Hyi, mil­laista tekopy­hyyt­tä ja sitä johtaa min­is­teri. Ei onnek­si enää kauan.

    airi man­to­vaara-puo­lak­ka:

  52. “Mik­si ei kun­nioite­ta kotien omaa tah­toa suh­teessa uskon­toon ja sen opettamiseen?”

    Oman koti­ni tah­to suh­teessa uskon­non opet­tamiseen on se, että uskon­toa opete­taan — ja nimeno­maan oman uskon­non per­spek­ti­ivistä, ei ulkoapäin.

    Mitä his­to­ri­an opetuk­seen tulee, niin mielel­läni jät­täisin lukios­ta vaikka­pa euroop­palaisen his­to­ri­an pro­pa­gan­dan pois. His­to­ri­as­sa­han yritetään opet­taa, että olisi ollut jokin yht­enäi­nen “euroop­pa”, jol­la on jokin yht­enäi­nen his­to­ria. His­to­ria on Kreikka‑, Italia‑, Sak­sa — yms. keskeistä. Ja näistäkin opete­taan vain kukois­tuskau­sia. Mon­es­ta muus­ta asi­as­ta vai­etaan. Tosi­asi­as­sa Suo­mi on ollut näi­hin mai­hin ver­rat­tuna esim. anti­ikin aikaan aika paljon enem­män tekemi­sis­sä idän suun­taan. Mut­ta his­to­ri­as­sa koite­taan opet­taa silti jotain (länsi)“eurooppalaista” his­to­ri­aa anti­ik­ista nykypäivään, koit­taen vaku­ut­taa oppi­lai­ta siitä, että olemme osa jotain “euroop­palaista” kulttuuriperintöä.

    Jos ei ole “eurooppalais”-kansallisuusaatteen kan­nat­ta­ja, his­to­ria voi näyt­täy­tyä vähän toisin. Kotien tah­toa suh­teessa his­to­ri­an opetuk­seen ei kun­nioite­ta mitenkään.

  53. Raimo K: Uskon­non opetuk­sen pitäisi olla kunkin uskon­non oma asia.

    Ongel­ma on siinä, että jos yhteiskun­ta ei ota tässä asi­as­sa kop­pia, hih­hulit tekevät sen. Sit­ten syn­tyy lahko­laisia ja mui­ta radikaale­ja, jot­ka kaap­paa­vat vähitellen kirkot ja alka­vat tehdä tuho­jaan yhteiskun­nas­sa. Ainakin perususkon­non­tulk­in­taa pitäisi siis koulus­sa mielel­lään takoa päähän. Suo­ma­lainen maal­liskris­til­lisyys on oikeasti hyvää ja yhteiskun­nal­lis­es­ti rak­en­tavaa. Tun­nus­tuk­sel­lisu­us on eri asia.

    Janne: Mitenkään väheksymät­tä yleis­sivistävien ainei­den ja pakko­ruotsin tärkeyt­tä, niin kyl­lä lukios­sa pitäisi opet­taa enem­män menetelmäti­eteitä; vaikka­pa tilas­totiedet­tä, matemaat­tisia menetelmiä ja ohjel­moin­tia. Näil­lä eväil­lä me hävitään tää peli ja Viro tulee heit­tämäl­lä ohi.

    Sit­ten näitä yleis­sivistäviä pitäisi kasa­ta sinne perusk­oulun suun­taan ja sehän ei ole mah­dol­lista. Yllät­tävän paljon tulee netis­säkin vas­taan ei-yleis­sivistävien koulu­jär­jestelmien tuo­tok­sia, jot­ka osaa­vat tehdä vaik­ka mitä mut­ta joil­la ei minkään­laista käsi­tys­tä ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta eikä ymmär­rystä siitä, miten asi­at toimi­vat. On tärkeätä, että osa­taan tehdä asioi­ta, mut­ta on tärkeäm­pää ymmärtää maail­maa. Esimerkik­si tiedonhaku­taidot ovat hyviä olla ole­mas­sa, mut­ta ilman laa­japo­h­jaisia perusti­eto­ja tiedonhak­i­ja ei tiedä, mitä on hake­mas­sa, ja keskit­tyy lil­lukan­var­si­in tai hirt­tää itsen­sä kiin­ni ensim­mäiseen (usein väärään) vas­tauk­seen. Kaikkein pahin­ta­han on se, ettei täl­lainen tiedonhak­i­ja edes tiedä, mitä ei tiedä.

  54. “Tämä tehti­in muut­ta­mal­la tun­nus­tuk­selli­nen ope­tus oman uskon­non opetuk­sek­si. Ain­oa sisäl­lölli­nen muu­tos oli ilmeis­es­ti, että vaik­ka oman uskon­toon kuu­lu­vat ruk­ouk­set opete­taan, varsi­naisia ruk­oushetk­iä tun­neil­la ei järjestetä.”

    Tapah­tui samas­sa yhtey­dessä muitakin muu­tok­sia. Kuten sen vaa­timuk­sen pois­to, että uskon­non opet­ta­jan täy­ty­isi itse kuu­lua siihen uskon­tokun­taan, jon­ka uskon­toa opet­taa. Nykyään uskon­tokun­ti­in kuu­lu­misen tai kuu­lumat­to­muu­den vaa­timus­ta ei siis ole minkään oppi­aineen opet­ta­jien kohdalla.

  55. His­to­ri­an opetuk­sen pitäisi kuu­lua tärkeänä osana yleis­sivistyk­seen niin, kos­ka se osaltaan mah­dol­lis­taa mielekkään yhteiskun­nal­lisen keskustelun. Mitä vähem­män his­to­ri­as­ta tiede­tään, sitä helpom­min äärili­ik­keet ja muut dog­maatikot pää­sevät määrit­telemään his­to­ri­aa, ja se on vaarallista.

    Eri uskon­to­jen esit­te­ly pitäisi yhdis­tää FILOSOFIAN opiskelu­un ja filosofi­an opiskelu pitäisi ottaa PAKOLLISEKSI aineek­si yläas­teelle, lukioon ja vielä korkeak­oulu­jenkin kaikkien lin­jo­jen perusopintoihin.

    Ter­veysti­eto on var­masti paikkansa ansainnut.

  56. Catili­na: Neu­vos­toli­itossa tätä yritet­ti­in, ja mikä oli tulos?

    Jos Stal­in­in teot olisi tehty uskon­toa tekosyynä käyt­täen ne oli­si­vat olleet jotenkin hyväksyt­tävämpiä? Hörhöille ainakin olisi men­nyt läpi se että vääräuskoiset on teloitet­ta­va, ja kansa olisi ollut uskon­non ansios­ta kauem­min sor­ret­ta­vana vai mikä point­ti oli?

    Iran on teokra­tia, mik­si sitä sit­ten pide­tään ns. roistovaltiona?

  57. Lau­ri Kumpu­lainen: Entäpä ahti? Väinämöi­nen? Ilmari­nen? Jouka­hainen? Halti­jat? Ukko-Yli­ju­mala? Maae­mo? Perkele? Ja tietysti Tapio, metsänhaltija! 

    Khyyl­lähän jos jotain pitäisi suomes­sa opet­taa “uskon­tona ja kult­tuu­ri­na”, niin se olisi wan­hat suo­ma­laiset pakanauskomukset. 

    Voisi­han sitä huvin ja urheilun kannal­ta viedä lapset met­sään ja samal­la viedä vaik­ka riistalle pop­sit­tavaa “uhri­lah­jana”. Ei siis niitä lap­sia, vaan vaikka­pa nyt sitä vil­jaa ja possua.

    Vai olisiko­han tämä nyt sit­ten liian junttia?

    Me suo­ma­laiset ollaan junt­tikansaa, vaik­ka kovasti ris­tiretkeläiset ovat yrit­täneet meitä käännyttää.

    Mik­si suo­ma­lais­ten pitäisi hävetä juuriaan?

    Noista puut­tui­v­at kokon­aan tulon­si­ir­rot. Se on se olen­nainen asia ns. kris­til­lisyy­dessä. Alis­t­a­mi­nen (kansan tot­telem­i­nen) ja raha.

    Sitä minäkään en ymmär­rä mik­si viralli­nen Suo­mi häpeää juuri­aan, Nor­jalaisetkin ovat ylpeitä van­hoista jumal­is­taan, niin ylpeitä että kirkotkin palavat sil­loin tällöin. 

    Tääl­lä palvotaan sitä mitä muual­ta tulleet käskevät palvoa.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    pitääkö siitä juu­ta­laisu­ud­es­ta ja kris­til­lisyy­destä opet­taa ortodok­seille ja luter­i­laisille eri taval­la. Ja onko se tärkeäm­pää kuin historia? 

    Minus­ta hyp­it tässä hie­man. Maail­manuskon­noista, juu­ta­laisu­ud­es­ta ja kristi­nuskon alku­vai­heista voi noille ryh­mille tietenkin opet­taa yhteis­es­ti. Se, mis­sä ero tulee, on siitä omas­ta uskon­nos­ta opet­tamises­sa. Käsit­tääk­seni koulun uskon­nonopetuk­seen kuu­luu edelleen täl­laisi­akin kursse­ja ja tässä on se syy, mik­si ryh­mät on jaettu. 

    Siitä voidaan tietenkin keskustel­la, onko mitään syytä jär­jestää kouluis­sa tai lukiois­sa muu­ta uskon­nonope­tus­ta kuin “kult­tuuriuskon­non” ope­tus­ta, eli juuri opete­taan juu­ta­laisu­u­den ja kristi­nuskon perustei­ta, kos­ka niil­lä on ollut merk­i­tys­tä mei­dän kult­tuuri­imme. Omas­ta mielestäni kaik­ki tuo­ta syvem­mälle menevä teologi­nen ope­tus pitäisi kouluista kokon­aan pois­taa ja jät­tää uskon­nol­lis­ten ryh­mien oma­lle vastuulle. 

    His­to­ria vs. uskon­to ‑kiis­taan sanois­in, että minus­ta lukion läpi käyneel­lä pitäisi olla molem­mista (maail­man­his­to­ri­as­ta ja maail­mal­la ole­vista uskon­noista) jonkin­lainen käsitys.

  59. B.J: Opete­taan­han meille his­to­ri­aakin hyvin tun­nus­tuk­sel­lis­es­ti. Jokainen suo­ma­lainen tietää Ruotsin tai siis ruot­sisuomen sodat ja val­loi­tus­retket. Kukaan ei tiedä, kuin­ka mon­es­sa kahakas­sa suo­ma­laiset oli­vat mukana Neu­vos­toli­it­toa vas­taan itsenäisyy­den alkuaikoina. 

    Ehkäpä tuos­sa omil­la sanavalin­noil­lasi vas­taat juuri siihen, mik­si pain­o­tus on, mitä on. Kahakoista ei ehkä ole tarpeen tehdä niin suur­ta numeroa kuin oikeista sodista. Ja niistä Suo­mi-NL sodista kyl­lä koulus­sa opete­taan ihan tarpeeksi.

  60. Eräänä ongel­mana on se, että Suomes­sa ei ole todel­lisu­udessa tuunus­tuk­se­ton­ta eti­ikan ope­tus­ta. Jos tutus­tuu elämänkat­so­mustiedon kir­joi­hin, voi tode­ta niiden ole­van varsin aggres­si­ivis­es­ti uskon­not­to­mia. Ne edus­ta­vat voimakkaasti samaa kan­taa kuin tääl­lä esim. Lau­ri Kumpu­lainen. Käytän­nössä elämänkat­so­musti­eto on nykyisel­lään nykyaikaisen ratio­naalisen ateis­min oppi­his­to­ri­aa. Oppikir­jo­jen kir­joit­ta­jat ovat paljon merkit­täväm­mässä ase­mas­sa vapaa-ajat­teli­jali­ik­keessä kuin uskon­nonop­pikir­jo­jen kir­joit­ta­jat omis­sa kirkoissaan.

    Tosi­asi­as­sa luter­i­lainen uskon­nonope­tus, eri­tyis­es­ti yläas­teel­la ja lukios­sa, on täysin tun­nus­tuk­se­ton­ta ja tyylipuh­taan tietop­uolista. Kir­jo­jen pohd­in­tate­htävät ovat aidosti avoimia ja jät­tävät tilaa omille johtopäätöksille.

  61. lurk­ki:
    mut­ta se juu­ta­laisu­us? Se on erilli­nen, elävä uskon­to, ei mikään kristi­nuskon beta-ver­sio, ja sen keskeisin tek­sti, Tal­mud, sai nykyisen muo­ton­sa myöhem­min kuin Uusi Testamentti.

    Kyl­lä minä sen tiedän. On vaan niin, että yli puo­let mei­dän raa­ma­tus­tamme on juu­ta­lais­ten tek­ste­jä. Juu­ta­laisia on ollut Euroopas­sa melkeim­pä kauem­min kuin kris­tit­tyjä, ja keistäs se Michelan­ge­lo kuu­luisim­mat pat­saansa veis­tikään? Jne Jne.

  62. Uskon­non ope­tus­ta ei voi siirtää yhteen ja samaan oppi­aineeseen juuri kos­ka siinä on se ris­ki että palataan aikaan ennen uskonnovapautta. 

    Lukio-opin­nois­sa valin­naisu­u­den lisäämi­nen on tietyis­sä raameis­sa järkevää, mut­ta ei pitäisi päästää oppi­lai­ta liian helpol­la. Siel­lä kuitenkin opi­taan sitä yleis­sivistys­tä, saadaan vihiä tule­vaisu­u­den aloista ja esimerkik­si opi­taan suurin osa siitä matem­ati­ikas­ta jota tule­vaisu­udessa tarvitsee. 

    Valin­naisu­u­den ja eri­lais­ten ryh­mien toteu­tu­mi­nen vaatisi var­maan isom­mat koulut, mikä vähän epä­to­den­näköistä. Huonom­pi ske­naario on matem­ati­ikan ja ns. vaikei­den ainei­den opiske­li­jamäärien rom­ah­t­a­mi­nen. Tämä olisi hyvä huomioi­da yo-kir­joituk­si­akin uudistettaessa.

  63. Andy:
    Eri uskon­to­jen esit­te­ly pitäisi yhdis­tää FILOSOFIAN opiskelu­un ja filosofi­an opiskelu pitäisi ottaa PAKOLLISEKSI aineek­si yläas­teelle, lukioon 

    Ja mikähän osa-alue filosofi­as­ta? Ken­ties perusasi­at, esim. Bertrand Rus­sell: Län­si­maisen filosofi­an historia?

    Oma lukioaikainen filosofi­anopet­ta­jani opet­ti myös uskon­toa, ja oli har­ras usko­vainen. Osal­lis­tu­in vapaae­htoise­na uskon­nonkurssille kos­ka olin luokkani ain­oa kirkkoon kuulumaton.

    Filosofi­as­sa onnis­tu­in sit­ten suu­tut­ta­maan kyseisen opet­ta­jan, kos­ka syytin aineessa ja keskustelus­sa hänen näkökul­maansa asioi­hin yksinker­tais­es­ti rajoit­tuneek­si, kos­ka hän tarkasteli kaikkea kristi­nuskon näkökul­mas­ta. Sain suori­tus­merkin­nän filosofi­as­ta ja toivo­muk­sen etten enää osal­lis­tu tunneille.

    Valmis­tu­in sit­ten filosofi­an mais­terik­si ja luin myös filosofi­aa sivuaineena. Muis­telin usein, ja edelleen opet­ta­jaani kuin­ka yksinker­tais­es­ti väärässä ja epäpätevä hän oli. 

    Ja olen edelleen sitä mieltä että lukios­sakin on ajan hukkaa opet­taa filosofi­aa juuri muu­na kuin asi­akeskeisenä (tieteen)filosofian historiana. 

    Samoin uskon­to­ja pitäisi opet­taa neu­traal­isti vain his­to­ri­an ja kult­tuurien näkökulmasta.

  64. Yksi tärkeä asia aihep­i­iri­in liit­tyen on se, että mielestäni uskon­to­ryh­mi­in pitäisi saa­da liit­tyä vas­ta kahdeksantoistavuotiaana.

    Siihen liit­tyen, täy­ty­isi oppi­laitosten olla neu­traale­ja uskon­non suhteen.

    Näin nuori voisi itse ottaa selvää eri­lai­sista uskon­noista tai uskon­not­to­muud­es­ta, ja tehdä sit­ten omat johtopäätöksensä.

    Uskon­non ja elämänkat­so­mustiedon sijaan koulus­sa voisi olla jokin “empa­t­ian ja eti­ikan” tms lyhyehkö oppikokon­aisu­us, joka olisi keskustelupainotteinen.

    Yhteiskun­nan täy­tyy olla viral­lis­es­ti neu­traali, jot­ta uskon­tokun­nat voivat olla tasaver­taises­sa ase­mas­sa toisi­in­sa näh­den, kuten myös uskonnottomat.

    Uskon­to­ryh­mät tar­joa­vat toki ihmisille uskon lisäk­si muu­takin, kuten juuri sitä yhteisöl­lisyyt­tä ja kult­tuuria. Mikä täl­läisenä “amerikkalais­tu­misen” aikakaut­e­na voi olla jopa piristävääkin.

    Mut­ta joo, val­tio ja poli­ti­ik­ka irti uskon­noista, niin maail­ma on piirun ver­ran parem­pi paik­ka, kaikille.

  65. Osmo: “Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riit­tävän suuri.”

    Soin­in­vaara päät­täjänä tietänee, että koulu­tus on “hyvää bisnestä” kun­nille, kun val­tio sen mak­saa (siis me kaikki).

    Sen takia kun­tien tai kun­tay­htymien ope­tus­toi­mi on paisunut jär­jet­tömi­in mit­takaavoihin viimeisen 30: n vuo­den aikana.

    Paljonko­han oli ope­tus­toimes­sa henkilökuntaa/ oppi­las v. 84 ja paljonko­han mah­taa olla nykytilannne?

    Opiskelu­un on tul­lut niin paljon hallintoa lisää, että heitä on täl­lä menol­la tule­vaisu­udessa enem­män kuin opet­ta­jia, eli niitä raskaan työn suorit­ta­jia ja kun yt- ilmoi­tus sit­ten joskus tulee, niin se kos­kee tietysti opettajia.….

    En ole opet­ta­ja, vaan sivus­ta seuraaja.

  66. anonyy­mi: Ongel­ma on siinä, että jos yhteiskun­ta ei ota tässä asi­as­sa kop­pia, hih­hulit tekevät sen. Sit­ten syn­tyy lahko­laisia ja mui­ta radikaale­ja, jot­ka kaap­paa­vat vähitellen kirkot ja alka­vat tehdä tuho­jaan yhteiskun­nas­sa. Ainakin perususkon­non­tulk­in­taa pitäisi siis koulus­sa mielel­lään takoa päähän. Suo­ma­lainen maal­liskris­til­lisyys on oikeasti hyvää ja yhteiskun­nal­lis­es­ti rakentavaa. 

    Ei tarvit­tukaan kuin viitisenkym­men­tä kom­ment­tia, kun joku älysi tehdä tämän pointin, joka on tärkein koko keskustelu­un mitenkään liit­tyvä pointti.

    Suo­mi on maail­man maal­lis­tuneimpia yhteiskun­tia, naa­purei­den­sa Viron ja Ruotsin jäl­keen suurin piirtein seu­raavak­si maal­lis­tunein. Val­tiokirkon ja uskon­nonopetuk­sen ansios­ta, ei siitä huolimatta.

    Vas­taavasti Yhdys­val­lois­sa kirkon ja val­tion ero on ollut perus­tus­lail­la tiukasti tur­vat­tu jo yli 220 vuot­ta — ja hurma­henk­i­nen, päivän­poli­ti­ikkaan sot­keen­tu­va, vas­ten­mielisin mah­dolli­nen uskon­nol­lisu­us on vahvem­mas­sa ase­mas­sa kuin mis­sään muual­la länsimaissa.

    On päätet­tävä, halu­taanko val­tio uskon­not­tomak­si muodol­lis­es­ti, kuten siel­lä, vai sisäl­löl­lis­es­ti, kuten tääl­lä. Kumpaakin on vaikea toteut­taa samanaikaises­ti, tuos­sa sitaatis­sa maini­tus­ta syys­tä. Ei se mah­do­ton­ta ole, kuten muut Län­si-Euroopan maat osoit­ta­vat. Mut­ta vaikeaa se on.

    Poth1ue1: Ei vaikeata­juisu­us tee hölyn­pölystä yhtään sen arvokkaam­paa – vrt. vaikka­pa post­mod­erni filosofia. Eli kuten jo Wittgen­stein sanoi:

    “Was sich über­haupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.”

    Muista kuitenkin punch­line saman kir­jan viimeiseltä sivul­ta: “Meine Sätze erläutern dadurch, dass sie der, welch­er mich ver­ste­ht, am Ende als unsin­nig erken­nt, wenn er durch sie — auf ihnen — über sie hin­aus­gestiegen ist.” (Kur­sivoin­ti min­un.) Eli edes kir­jan omis­sa lau­seis­sakaan ei ole todel­lisu­udessa mitään ymmär­ret­tävää, ain­oas­taan niiden kirjoittajassa.

    Wittgen­steinin mit­ta­puu hölyn­pö­lylle oli sel­l­ainen, että mm. tämä blogikom­ment­tiketju olisi täyt­tänyt kri­teer­it, eikä edes rimaa hipoen. Hän käyt­ti tämän kaltais­es­ta “arvokeskustelus­ta” ono­matopoeet­tista ter­miä Geschwätz, suomen­nos voisi olla esimerkik­si “läysky­tys”.

  67. Ken­ties perusasi­at, esim. Bertrand Rus­sell: Län­si­maisen filosofi­an historia?

    Mah­ta­va kir­ja, joka jokaisen pitäisi lukea. Mieluiten muu­ta­man vuo­den välein uudestaan. 

    Tästä huoli­mat­ta ehdo­tus tuo esille kat­so­mu­sainei­den opet­tamisen vaikeu­den. Rus­selin lois­tokas filosofi­an his­to­ria on kaikkea muu­ta kuin “tun­nus­tuk­se­ton”. Rus­selil­la on tiukat näke­myk­set ja hän repii rik­ki säälit­tä kaikkien käsit­telemien­sä filosofien aja­tus­raken­nel­mat. Käsit­te­ly on rankkaa ja joskus myös epäreilua. Ain­oa, mitä ei revitä rik­ki, on Rus­selin oma filosofia, jota teos varsi­nais­es­ti opettaa.

    Kat­so­mu­sainei­ta ei voi opet­taa vail­la näkökul­maa. Ja uskon­non­va­paut­ta on se, että van­hem­mat saa­vat vali­ta sen näkökul­man, jos­ta käsin hei­dän lap­si­aan koulus­sa indoktrinoidaan.

  68. Kyl­lä. Kirkko irti val­tios­ta. Huuhaa­pu­uhaa saa­vat ihmiset har­ras­taa oma­l­la ajal­la jos tarpeel­lisek­si katso­vat, tähän ei pidä yhteisön kan­nus­taa saati sekoilua sub­ven­toi­da. Tiede­tään, että päi­htei­den käyt­tö ja itse­murhat vähenevät kun välineitä ei ole hel­posti käsil­lä — pitänee paikkansa myös haitallis­ten harhalu­u­lo­jen kanssa.

  69. Suo­ma­laisu­us lep­ää aika pitkälti luter­i­laises­sa per­in­teessä, oli henkilön oma vakau­mus mikä tahansa. Yksinker­taisin, hyödyl­lisin ja halvin tapa hoitaa uskon­nonope­tus on opet­taa kaikille val­tavir­ran mukana lute­ri­aliselta poh­jal­ta ja tunus­tuk­sel­lisen opetuk­sen sit­ten kukin hoitakoot itse. Jos joku pystyy vas­taar­gu­men­toimaan tähän jotain — hän toden­näköis­es­ti har­ras­taa muutenkin itsepetosta. 😉

  70. ‘Ja uskon­non­va­paut­ta on se, että van­hem­mat saa­vat vali­ta sen näkökul­man, jos­ta käsin hei­dän lap­si­aan koulus­sa indok­tri­noidaan. (Eras­totenes Aleksandrialainen)
    Min­ulle sopisi uskon­not­to­muu­den vapaus: että voisi vapaut­taa lapsen­sa sekä uskon­non että elämänkat­so­mustiedon opiskelus­ta ja antaa käyt­tää nekin tun­nit johonkin joko hyödyl­liseen tai hauskaan.

  71. Kalle:
    Suo­ma­laisu­us lep­ää aika pitkälti luter­i­laises­sa per­in­teessä, oli henkilön oma vakau­mus mikä tahansa. Yksinker­taisin, hyödyl­lisin ja halvin tapa hoitaa uskon­nonope­tus on opet­taa kaikille val­tavir­ran mukana lute­ri­aliselta poh­jal­ta ja tunus­tuk­sel­lisen opetuk­sen sit­ten kukin hoitakoot itse. Jos joku pystyy vas­taar­gu­men­toimaan tähän jotain – hän toden­näköis­es­ti har­ras­taa muutenkin itsepetosta. 

    Ajat muut­tuu, säät vai­htelee ja kult­tuu­ritkin muuttuvat.

  72. anonyy­mi: Ongel­ma on siinä, että jos yhteiskun­ta ei ota tässä asi­as­sa kop­pia, hih­hulit tekevät sen. Sit­ten syn­tyy lahko­laisia ja mui­ta radikaale­ja, jot­ka kaap­paa­vat vähitellen kirkot ja alka­vat tehdä tuho­jaan yhteiskun­nas­sa. Ainakin perususkon­non­tulk­in­taa pitäisi siis koulus­sa mielel­lään takoa päähän. Suo­ma­lainen maal­liskris­til­lisyys on oikeasti hyvää ja yhteiskun­nal­lis­es­ti rak­en­tavaa. Tun­nus­tuk­sel­lisu­us on eri asia.

    Mitähän hyvää maal­liskris­til­lisyy­dessä on ver­rat­tuna maal­li­sis­lami­laisu­u­teen tai maal­lis­tao­laisu­u­teen verrattuna?

    Meil­lä on lahko­laisia jo nyt, meil­lä on myös radikaale­ja uskon­nol­lisia ryh­mit­tymiä, kuten joka puolel­la maail­maa. Ei perusk­oulun tai lukioiden uskon­nonope­tus näitä ole kitkenyt eikä kitke.

    Val­tauskon­to näkee toki kaik­ki kil­pail­i­jansa uhkana.

    Ei ole mon­taa vuosikym­men­tä, kun saar­nat­ti­in pyhää sotaa Neu­vos­toli­it­toa vas­taan, aivan samoin kuin nyt saar­nataan pyhää sotaa Yhdys­val­to­ja vastaan.

  73. lurk­ki:
    ‘Ja uskon­non­va­paut­ta on se, että van­hem­mat saa­vat vali­ta sen näkökul­man, jos­ta käsin hei­dän lap­si­aan koulus­sa indok­tri­noidaan. (Eras­totenes Aleksandrialainen)
    Min­ulle sopisi uskon­not­to­muu­den vapaus: että voisi vapaut­taa lapsen­sa sekä uskon­non että elämänkat­so­mustiedon opiskelus­ta ja antaa käyt­tää nekin tun­nit johonkin joko hyödyl­liseen tai hauskaan.

    Min­ul­la oli onnelli­nen ase­ma jonkin­laise­na väli­in­putoa­jana: en joutunut osal­lis­tu­maan lukios­sa (84–87) kumpaankaan, joten sain täyt­tää luku­järjestyk­sen luon­non­ti­eteil­lä. Myöhem­min olen joutunut täy­den­tämään yleis­sivistyk­sessä ammot­tanut­ta aukkoa uskon­to­jen osalta, mut­ta en mil­lään kek­si, mitä hyö­tyä siitä ET-höm­pästä olisi ollut.

  74. Tom­mi Uschanov: Suo­mi on maail­man maal­lis­tuneimpia yhteiskun­tia, naa­purei­den­sa Viron ja Ruotsin jäl­keen suurin piirtein seu­raavak­si maal­lis­tunein. Val­tiokirkon ja uskon­nonopetuk­sen ansios­ta, ei siitä huolimatta.

    Puhutko men­neisyy­destä vai tulevaisuudesta?

    Jos viit­taat tule­vaisu­u­teen, niin tarkoi­tatko, että jos lukion uskon­nonope­tus kor­vat­taisi­in vas­taaval­la his­to­ri­al­la ja yhteiskun­taopil­la, niin seu­raavas­sa sukupolves­sa Suo­mi olisi ääriuskon­nolli­nen? Halu­aisitko vähän ava­ta mekanismia?

    Ja onko mei­dän syytä miet­tiä suhdet­tamme naa­purei­himme Ruot­si­in, Tan­skaan ja Nor­jaan, jois­sa on siir­ryt­ty kaikille saman­sisältöiseen opetuk­seen? Tule­vatko uskon­nol­liset viikinkiter­ror­is­tit ovelle?

    = = =

    Ja edelleen väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si: Uskon­to­ja pitää koulus­sa opet­taa, kos­ka ne ovat yhteiskun­nis­sa tärkeässä ase­mas­sa, ja kos­ka ne kuu­lu­vat kult­tuuriper­in­töön. En kuitenkaan pidä kirkkokun­nit­tain eriytet­tyä oman uskon­non ope­tus­ta opti­maalise­na läh­estymistapana tähän. Yhteinen ope­tus on tehokkaampi myös dialo­gin luomiseen.

  75. Tom­mi Uschanov: Suo­mi on maail­man maal­lis­tuneimpia yhteiskun­tia, naa­purei­den­sa Viron ja Ruotsin jäl­keen suurin piirtein seu­raavak­si maal­lis­tunein. Val­tiokirkon ja uskon­nonopetuk­sen ansios­ta, ei siitä huolimatta.

    Rohke­nen kyseenalais­taa tämän vision, jon­ka logi­ik­ka muis­tut­taa “sota on rauhaa” ‑tyyp­pistä van­han kun­non Orwellin visioimaa näke­mys­tä. Vähen­tääkö esimerkik­si asei­den help­po saatavu­us niiden aiheut­tamia ongelmia? Suurin osa ihmi­sistä pelaa niil­lä kor­te­il­la, jot­ka heille jaetaan.

  76. Lau­ri Kumpu­lainen: Mitähän hyvää maal­liskris­til­lisyy­dessä on ver­rat­tuna maal­li­sis­lami­laisu­u­teen tai maal­lis­tao­laisu­u­teen verrattuna?

    Ei mitään. Mikäköhän mah­toi olla pointtisi?

    Onko radikaal­i­tao­laisia edes ole­mas­sa? Käsit­tääk­seni tao­laisu­udessa ei ole ns. jumalan käskyjä, joi­ta pitäisi sokeasti totel­la vaan kyse on enem­mänkin henkilöko­htaisen henkisen kasvun filosofiasta.

    Meil­lä on lahko­laisia jo nyt, meil­lä on myös radikaale­ja uskon­nol­lisia ryh­mit­tymiä, kuten joka puolel­la maail­maa. Ei perusk­oulun tai lukioiden uskon­nonope­tus näitä ole kitkenyt eikä kitke.

    Ei, mut­ta nämä eivät ole hal­lit­sevas­sa ase­mas­sa kuten mon­es­sa muus­sa maas­sa eikä kirkkokaan aja uskon­nol­lisia älyt­tömyyk­siä poli­it­tis­es­ti, kos­ka koulus­sa opetet­tu maltill­i­nen maal­lis­tunut uskon­tulk­in­ta tarkoit­taa, että kirkon jäsenet näkevät tämän tulkin­nan oikeana. Kirkko siis pikem­minkin nou­dat­telee yhteiskun­nal­lista lin­jaa eikä yritä muut­taa sitä. Uskon­nonope­tus var­masti on pitkälti estänyt ja vaikeut­tanut radikaalimpi­en ryh­mit­tymien tulk­in­to­jen kasvua, kos­ka täl­löin kotikirkko ei ole päässyt julis­ta­maan omaa totu­ut­taan tyhjiössä.

    Ei ole mon­taa vuosikym­men­tä, kun saar­nat­ti­in pyhää sotaa Neu­vos­toli­it­toa vas­taan, aivan samoin kuin nyt saar­nataan pyhää sotaa Yhdys­val­to­ja vastaan.

    Siitä en tiedä mitään, mut­ta molem­pia vas­taan saar­naamiseen löy­tyy paljon hyviä syitä.

  77. Lau­ri Kumpu­lainen: Mitähän hyvää maal­liskris­til­lisyy­dessä on ver­rat­tuna maal­li­sis­lami­laisu­u­teen tai maal­lis­tao­laisu­u­teen verrattuna?

    Sitä on ole­mas­sa muual­lakin kuin suvis­ten toiveunissa? 😉

  78. Marko Hami­lo: Min­ul­la oli onnelli­nen ase­ma jonkin­laise­na väli­in­putoa­jana: en joutunut osal­lis­tu­maan lukios­sa (84–87) kumpaankaan, joten sain täyt­tää luku­järjestyk­sen luon­non­ti­eteil­lä. Myöhem­min olen joutunut täy­den­tämään yleis­sivistyk­sessä ammot­tanut­ta aukkoa uskon­to­jen osalta, mut­ta en mil­lään kek­si, mitä hyö­tyä siitä ET-höm­pästä olisi ollut. 

    Itsel­leni taas lukion uskon­nonkurs­seista ain­oa mie­lenki­in­toinen oli eti­ikan kurssi, jon­ka oppitun­nit oli­vat hyvin pitkälti vain oppi­laiden keskinäistä keskustelua ja väit­te­lyä aiheesta. Tämä avar­si ainakin itsel­läni kat­san­toa näi­hin kysymyk­si­in paljon enem­män kuin koko perusk­oulun läpi kulkenut kristi­nuskon jut­tu­jen jankkaaminen. 

    Ok, maail­manuskon­noista oli myös hyvä saa­da jonkin­lainen kuva ja ehkä kristi­nuskon perusju­tu­ista. Silti jos se mainit­se­masi ET on huo­mat­tavasti pain­ot­tuneem­paa siihen, mitä se yksi mie­lenki­in­toinen uskon­nonkurssi oli, niin olisin var­masti saanut siitä paljon enem­män hyö­tyä kuin uskonnontunneista.

  79. Uskon­to on osa his­to­ri­aa, ja sel­l­aise­na sitä kuu­luisikin opet­taa. Uskon­to­jen merk­i­tys maail­man­his­to­ri­as­sa on val­ta­va, joten uskon­to­jen opet­ta­mi­nen ja niiden ymmärtämi­nen on vähin­täänkin yleis­sivistyk­seen kuu­lu­vaa. Tämä pitää sisäl­lään ymmärtämisen siitä.

    Tun­nus­tuk­selli­nen uskon­to puolestaan ei kuu­lu koulu­un laisinkaan, eikä sitä pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa koulus­sa opet­taa. Myöskin uskon­to omana oppi­aineena on tarpee­ton, saman asian voisi opet­taa myös osana his­to­ri­an ope­tus­ta. Elämänkat­so­musti­eto voisi kor­va­ta uskon­non oppi­aineena, mikäli sitä tarvit­see erik­seen ihmisille opettaa. 

    Sum­ma sum­marum: uskon­to­jen ymmärtämi­nen on todel­la tärkeätä, uskoipa johonkin tai ei.

  80. Jaakko Aro: Uskon­to on osa his­to­ri­aa, ja sel­l­aise­na sitä kuu­luisikin opet­taa. Uskon­to­jen merk­i­tys maail­man­his­to­ri­as­sa on val­ta­va, joten uskon­to­jen opet­ta­mi­nen ja niiden ymmärtämi­nen on vähin­täänkin yleis­sivistyk­seen kuu­lu­vaa. Tämä pitää sisäl­lään ymmärtämisen siitä

    Tuo ymmärtämi­nen on tosi­aan hyvä point­ti. Nykyi­nen uskonope­tus ei sisäl­lä käsit­tääk­seni lainkaan keskustelua siitä, mik­si edelleen 2000-luvul­la ihmiset usko­vat sel­l­aisi­in asioi­hin kuin kristi­nusko tai islam, vaan ote­taan annet­tuna asiana, että ihmiset nyt vaan usko­vat niihin. Se tieto, mitä ihmisen psykolo­gias­ta liit­tyen ylilu­on­nol­lisi­in asioi­hin uskomiseen on viime vuosikym­meninä saatu selville, jätetään koulu­opetuk­ses­sa oikeas­t­aan kokon­aan huomiotta. Juuri tätä pitäisi ainakin vähin­tään niiden uskon­non oppi­en rin­nal­la opet­taa luki­o­laisille, jot­ta he tosi­aan ymmärtäi­sivät jotain siitä, mik­si uskon­not ovat his­to­ri­al­lis­es­ti olleet ja ovat mon­es­sa paikas­sa edelleen siinä ase­mas­sa kuin ovat.

  81. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Vielä parem­pi ehdo­tus: lopete­taan uskon­non ope­tus kokonaan.

    Se ei ole val­tion oppi­laitosten tehtävä, vaan jokaisen huuha­laitok­sen (esim seu­rakun­nan), ihan oma tehtävä, jon­ka ne mak­sakoot ihan omil­la tuloillaan. 

    Tämä aja­tus on silkkaa tyh­myyt­tä. Uskon­to­jen ope­tus on olen­naisen tärkeää. Tietämät­tömyys altistaa ihmiset eri­lais­ten lahko­jen ja ääri­ainek­sien ajatusmaailmoille. 

    Sama kos­kee his­to­ri­aa. Molem­mat täy­tyy tun­tea, että ymmärtää elämää,ihmisten moti­ive­ja ja syy-seu­rausuhtei­ta. Tieto ja ymmär­rys vakaut­ta­vat yhteiskun­taa. Samoin suvait­se­vaisu­us. Se on merk­ki kypsyydestä.

    Kokon­aan toinen jut­tu, miten uskon­toa pitää opet­taa. Sen tulisi olla kaikille pakolli­nen yleis­sivistävä oppi­aine, ilman mitään eri­oikeuk­sia ja eri ryh­miä. Oman uskon­non ope­tus ja har­joi­tus kuu­luu yksi­tyiselämään ja kotien tehtäväksi.

  82. kw: Tämä aja­tus on silkkaa tyh­myyt­tä. Uskon­to­jen ope­tus on olen­naisen tärkeää. Tietämät­tömyys altistaa ihmiset eri­lais­ten lahko­jen ja ääri­ainek­sien ajatusmaailmoille. 

    Eiköhän tärkeäm­pää ole antaa kaikille kun­nolli­nen kurssi­tus luon­non­ti­eteis­sä, m.l. biolo­gia, maantiedos­sa ja his­to­ri­as­sa aivan kuten Lep­oti­la Zz aiem­min esitti.

    USA:n uskon­nol­lisil­la äärili­ikkeil­lä on ymmärtääk­seni pitkät juuret: Huo­mat­ta­va osa varhai­sista muut­ta­jista oli­vat lahko­laisuuten­sa takia syrjittyjä/vainottuja euroop­palaisia usko­vaisia. Siinä maas­sa ei myöskään yllä mainit­tu “roko­tus” ole pakollinen.

  83. Minus­ta olkoon uskon­to yläk­oulus­sa ja lukios­sa kaikille yhteistä uskon­totiedet­tä. Se pitäisi säätää lail­la ja sitä voisi opet­taa esim. his­to­ri­anopet­ta­ja, kun his­to­ri­akin vähe­nee tai joku muu sopi­van fik­su FM. Meille ainakin opet­ti lukios­sa sivari ja myös biolo­gian opiske­li­ja uskon­toa ja ymmär­rän, että vaikea saa­da kaikkialle TM Helsingistä. Pahin ongel­ma on lähim­mäisen­rakkau­den puute eli usein ahdis­ta­va, suo­ras­taan pain­os­ta­va ilmapi­iri, joka menee pahem­mak­si, mitä parem­min ihmisiä tun­tee ja pienessä piiris­sä ollaan.

  84. kw: Sen tulisi olla kaikille pakolli­nen yleis­sivistävä oppi­aine, ilman mitään eri­oikeuk­sia ja eri ryhmiä. 

    Uskon­to ei ole sivistys­tä. Se on pelkkää huuha­ta ja potaskaa.

Vastaa käyttäjälle Mika Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.