Uskonnon opetus

16.2.2014 · Aihe: Eduskuntatyö 

Lukio-opetukseen kuuluu pakollisena maailmanuskontojen kurssi. Siinä kerrotaan esimerkiksi taolaisuudesta. Tätä kurssia varten oppilaat jaetaan pienryhmiin. Taolaisuudesta pitää opettaa eri tavalla luterilaisille, ortodokseille, katolisille, islamilaisille ja uskonnottomille. Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riittävän suuri.

Kun Suomi liittyi Euroopan neuvostoon, sitouduimme poistamaan kouluista tunnustuksellisen uskonnonopetuksen. Tämä tehtiin muuttamalla tunnustuksellinen opetus oman uskonnon opetukseksi. Ainoa sisällöllinen muutos oli ilmeisesti, että vaikka oman uskontoon kuuluvat rukoukset opetetaan, varsinaisia rukoushetkiä tunneilla ei järjestetä. Tosiasiassa opetus on tunnustuksellista.

Voisiko ajatella, että edes lukiossa voitaisiin siirtyä kaikille yhteisen uskonto- ja elämänkatsomustiedon opetukseen. Tätä kokeillaan Kulosaaren lukiossa erityisluvalla ja hyvin on mennyt.

Mutta vielä kummempaa kaavaillaan lukiouudistuksessa. Niin sanotussa a-vaihtoehdossa opinnoista tehtäisiin huomattavasti nykyistä valinnaisempia. Esimerkiksi historiaa ei tarvitsisi lukea lainkaan, mutta terveystieto ja uskonto olisivat kuitenkin pakollisia. Uskonnon asettaminen historian ja yhteiskuntaopin edelle tärkeydessä on aivan tolkuton ajatus 2010-luvun Suomessa.

Miksi ei kunnioiteta kotien omaa tahtoa suhteessa uskontoon ja sen opettamiseen?

 

Kommentit

85 Vastausta artikkeliin “Uskonnon opetus”

  1. Mika kirjoitti 16.2.2014 kello 12:28

    Uskonnot ovat voodoo-tiedettä jota eliitti on menneisyydessä käyttänyt kansojen ohjailuun ja kurjistamiseen – Suomessakin kirkko on kerännyt valtavat omaisuudet itselleen ja edelleen sillä on jokin verotuksellinen erityisasema, miksi?

    Uskonnonopetukseksi riittää mielestäni osoittaa tieteellisesti että uskonnot perustuvat pääasiassa ihmisen tekemiin satukirjoihin joita on vuosisatojen varrella vieläpä muokattu sopimaan silloisiin poliittisiin tai eettisiin kuvioihin. Jos taolaisuus pitää oppia sen voi liittää hyvin historian opintoihin, onhan se toki olennainen osa jonkin ihmisryhmän historiaa.

    Uskonnollisuus on enemmän mielensairaus kuin mitään muuta, ihminen saa uskoa vaikka saunatonttuihin kunhan ei ala esittämään että aittatonttu-uskovaiset loukkaavat hänen saunatonttu-uskontoaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  2. teekkari kirjoitti 16.2.2014 kello 13:31

    Uskonnollinen segregaatio nyt ainakin pitää lopettaa kouluissa, ihan jo nuorten oman oikeusturvankin takia. Tämä on vähimmäisvaatimus. Vai luuleko joku, että kouluihin löytyy jostain pedagogisesti päteviä taolaisia uskonnonopettajia, mihin laki velvoittaa jos taolaisia opiskelijoita on edes muutama?

    Pakollisuudesta ja sisällöistä voidaan sitten keskustella erikseen. Uskonnot ovat kuitenkin aika tärkeä osa yhteiskuntaa oli niistä sitten henkilökohtaisesti mitä mieltä tahansa, eli kyllä tietämys ja ymmärrys niistä pitäisi pakollisten oppisisältöjen joukossa olla yleissivistävässä lukiossa. Onko pakollinen uskontojenopetus sitten omana pakollisena kurssinaan vai osana yhteiskuntaopin tai kulttuurihistorian pakollisia opintoja on sitten toinen asia; jos pakollisuutta halutaan kauttaaltaan vähentää, kokonaisen kurssin (kurssien?) tuhlaaminen pelkästään uskonnolle samalla kun yhteiskuntaoppi jätetään kokonaan valinnaiseksi kuulostaa pelottavalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  3. Catilina kirjoitti 16.2.2014 kello 13:44

    Kyllä minä nyt vaan aika junttina pidän sitä, joka niitä juttuja ei tunne. Meidän perintöömme nyt vaan kuuluvat juutalaisuus ja kristillisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2014 kello 14:08

    pitääkö siitä juutalaisuudesta ja kristillisyydestä opettaa ortodokseille ja luterilaisille eri tavalla. Ja onko se tärkeämpää kuin historia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.2.2014 kello 14:16

    Vielä parempi ehdotus: lopetetaan uskonnon opetus kokonaan.

    Se ei ole valtion oppilaitosten tehtävä, vaan jokaisen huuhalaitoksen (esim seurakunnan), ihan oma tehtävä, jonka ne maksakoot ihan omilla tuloillaan.

    Vielä kun yrityksien ei tarvitsisi elättää tätä kotimaista huuhaalaitosta veroistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 45

  6. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.2.2014 kello 14:17

    Catilina:
    Kyllä minä nyt vaan aika junttina pidän sitä, joka niitä juttuja ei tunne. Meidän perintöömme nyt vaan kuuluvat juutalaisuus ja kristillisyys.

    Kun isänikin oli idiootti, niin minunkin täytyy olla idiootti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  7. Janne S kirjoitti 16.2.2014 kello 15:03

    Maailmanuskontojen ja suomalaisten uskontojen opetus voitaisiin aivan hyvin siirtää sinne missä vieraista ja omasta kulttuurista opetetaan muutenkin, eli maantieteeseen, historiaan ja elämänkatsomustietoon.

    Terveystietoon voitaisiin integroida geneerisempiä, nyt tieteeseen perustuvia hyvinvointioppeja, eli esim. mindfulnessia. Tosin tässä ei ole selvää rajaa elämänkatsomustietoon.

    “Tunnustuksellinen” uskonto on suurimmalle osalle pakkopullaa siksi, että kirkkoon kuulutaan pelkästään muodon tai tottumuksen takia. Uskonto ei suurimmaksi osaksi täytä sitä hyvinvointia lisäävää tarkoitusta joka sillä aiemmin on ollut. Tilalle tarvitaan sekulaareja vaihtoehtoja. Elämänkatsomustieto kai vähän sellainen onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  8. Viherinssi kirjoitti 16.2.2014 kello 15:14

    Kuinka olisi uskontojen ja historian opetuksen yhdistäminen? Jos uskonnoista riisutaan tunnustuksellisuus, jäljelle jää joukko riittejä ja erittäin paljon maailmanhistoriaa. Riittien detaljit on omasta uskonnosta opetettu jo peruskoulussa, ja muiden uskontojen kohdalla riittää vähän laajakulmaisemmalla objektiivilla otettu kuva.

    Aihepiirin pitäminen lukiotasolla kaikille yhteisenä oppiaineena tuntuu siinä mielessä järkevältä, että iso osa historiallisista tapahtumista on hahmotettavissa vasta lukioikäisenä. Sama koskee yhteiskuntaoppia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  9. Juho Laatu kirjoitti 16.2.2014 kello 15:30

    Osmo Soininvaara:
    Ja onko se tärkeämpää kuin historia?

    Huono kysymys, sillä joillekin uskonto on hyvinkin tärkeää ja toisille taas ei juuri lainkaan. Ehkä olisi parempi kysyä, pitääkö uskontoa opettaa runsaasti niille, joille se on vain yksi historian ja nykyajan piirre monien muiden piirteiden joukossa.

    Jos uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista, luulisi että vieraista uskonnoista opetetaan kaikille suunnilleen samat asiat. Jos tunnustuksettoman opetuksen käsite sallii oman uskonnon laajemman opetuksen, painotus eri uskontoihin voisi olla eri uskontokunnilla erilainen. Mutta yhtä hyvin voisi ajatella, että kaikille voi antaa samaa opetusta, sillä uskontokunnat antavat jäsenilleen omaan uskontoon liittyvää lisäinformaatiota riittävästi (eli ei tarvitse paikata tällaista tiedon puutetta koulussa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. R.Silfverberg kirjoitti 16.2.2014 kello 15:56

    Kuvittelisin että tastalla on jonkun kirkon intressiryhmän ajama asia, kirkko kokee asemansa jotenkin uhatuksi. En ole ateisti mutta kirkko nykymuodossaan alkaa käydä yhteiskunnalle aika kalliiksi, kirkon pitäisi purkaa pois osia rakenteistaan jotka eivät enää kuulu nykyaikaan.

    Suomessa voisi toimia erikseen kristillisiä lukioita niitä varten jotka haluavat syvällisempää opetusta ja uskonnonharjoittamista siinä sivussa, ne voisivat toimia sisäoppilitosten tapaan ja kerätä oppilaita isommalta alueelta. Muissa pitäisi keskittyä maailmanuskontojen esittelemisen ja kirkkohistoriaan, osana historian ja yhteiskuntatieteen jap sykologian opetusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Syltty kirjoitti 16.2.2014 kello 16:09

    Lukiosas ei pidä laajentaa valinnaisuutta, sillä sen pitäisi olla yleissivistävä koulu eikä mikään melkein täysi-ikäisten päiväkerho.

    Mitä enemmän annetaan valinnaisuutta, sitä enemmän helppoja höpöhöpö-aineita oppilaat lukevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  12. KKK kirjoitti 16.2.2014 kello 16:39

    Uskonnon opetus pitäisi korvata uudella oppiaineella kulttuuritieto, jossa käytäisin läpi eri kulttuurien ominaispiirteitä mukaanlukien uskonnollisia käsityksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  13. Raimo K kirjoitti 16.2.2014 kello 17:13

    Osmo: “Esimerkiksi historiaa ei tarvitsisi lukea lainkaan, mutta terveystieto ja uskonto olisivat kuitenkin pakollisia. Uskonnon asettaminen historian ja yhteiskuntaopin edelle tärkeydessä on aivan tolkuton ajatus 2010-luvun Suomessa.”

    Tolkuton on aivan oikea ilmaisu!
    Uskonnon opetuksen pitäisi olla kunkin uskonnon oma asia.
    Toki jokin määrä uskontotietoa kuuluu yhteiskuntaoppiin ja se on tärkeätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  14. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 16.2.2014 kello 17:28

    Uskonnon pakkoopetusta voi ajatella kustannuseränä opetuksen järjestäjälle. Määrästä ja opettajan laadusta pitäisi olla mahdollista tinkiä. Jo aiemmin oli outoa kun uskontoa oli liki yhtäpaljon kuin historiaa. Vielä oudompaa on näistä uskonnon jättäminen pakolliseksi.

    Kun ajatellaan tuntimäärää, jonka suomalainen ylioppilas on tuhlannut ruotsin ja uskonnon opiskeluun, niin siinä annetaan melkoisesti toisten maiden nuorille etumatkaa maailmalla hyödyllisten aineiden oppimiseen. Vaikka toisin väitetään nämä tunnit ovat oikeasti pois jostain muusta.

    Kansanäänestystä peliin pakkoruotsista ja pakkouskonnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  15. Tapio kirjoitti 16.2.2014 kello 17:46

    Viherinssi: Kuinka olisi uskontojen ja historian opetuksen yhdistäminen? Jos uskonnoista riisutaan tunnustuksellisuus, jäljelle jää joukko riittejä ja erittäin paljon maailmanhistoriaa. Riittien detaljit on omasta uskonnosta opetettu jo peruskoulussa, ja muiden uskontojen kohdalla riittää vähän laajakulmaisemmalla objektiivilla otettu kuva.

    Oikein hyvä ajatus. Uskonnot ovat merkittävästi vaikuttaneet historian kulkuun, sillä ne ovat olleet tärkeitä kansojen hallinta- ja motivointivälineitä. Historiaan niiden opetus siten kuuluu eikä sen enempää opetusta tarvita.

    Osmo Soininvaara:
    pitääkö siitä juutalaisuudesta ja kristillisyydestä opettaa ortodokseille ja luterilaisille eri tavalla. Ja onko se tärkeämpää kuin historia?

    No, ei varmasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  16. Arhi Kuittinen kirjoitti 16.2.2014 kello 17:47

    Rehtorit ja uskonnonopettajat rikkovat EU-lakia, jos on lupailtu ettei tunneilla harrasteta uskontoa.

    Ala-asteella useimmat uskonnonopettajat rukoiluttavat lapsia. Ainakin oppikirjoissa on rukouksia ja virsiä.

    Ala-asteella Jumala esitetään yhtä todeksi kuin presidentti, kummankin puolesta rukoillaan ja kummaltakin toivotaan rukouksissa jotakin.

    Suomi oli jopa se ainoa maa EU:n perustamiskirjan ympärillä, joka vaati kirkkohallituksen toimesta, että kirkkoja ei eroteta EU:ssa valtioista.

    Valtio opettaa lapsille magiaa piispojen vaatimusten mukaan.

    Lapsilla ei ole perustuslain mukaista uskonnonvapautta, jos valtionkirkkoon kuuluva aikuinen ei anna vapautusta uskonnontunneilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  17. Esa Ylikoski kirjoitti 16.2.2014 kello 18:39

    Peruskoulussa ja lukiossa järjestetään rukoushetkiä (jumalanpalveluksia ja aamuhartauksia) varsinaisten oppituntien ulkopuolella mutta kuitenkin koulutyöpäivään rehtorin johdolla ympättynä.
    Siitä ja sen poistamisperusteista löytyy asiaa seuraavassa,http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/378
    ks kohta 4.2. (tai painovirheessä 3.2.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Janne kirjoitti 16.2.2014 kello 18:52

    Tämä keskustelu on jotenkin absurdia. Mitenkään väheksymättä yleissivistävien aineiden ja pakkoruotsin tärkeyttä, niin kyllä lukiossa pitäisi opettaa enemmän menetelmätieteitä; vaikkapa tilastotiedettä, matemaattisia menetelmiä ja ohjelmointia. Näillä eväillä me hävitään tää peli ja Viro tulee heittämällä ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  19. Jari kirjoitti 16.2.2014 kello 19:09

    Kirjoitat tuossa alussa: “Lukio-opetukseen kuuluu pakollisena maailmanuskontojen kurssi. Siinä kerrotaan esimerkiksi taolaisuudesta. Tätä kurssia varten oppilaat jaetaan pienryhmiin. Taolaisuudesta pitää opettaa eri tavalla luterilaisille, ortodokseille, katolisille, islamilaisille ja uskonnottomille. Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riittävän suuri.”
    Nykyään maailmanuskontojen kurssi on valinnainen, ns. syventävä kurssi, ei pakollinen. Olli-Pekka Heinonen ollessaan opetusministeri päätti, että muutkin kuin luterilaiset voivat valita kyseisen kurssin luterilaiselta puolelta. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että muissa uskonnoissa tätä kurssia tarjotaan hyvin harvoin.
    Lisäksi lukiossa ei voi kirjoittaa muuta kuin luterilaisen uskonnnon, ortodoksisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon. Näin ollen tätä kurssia varten oppilaita ei jaeta eri ryhmiin, vaan luterilainen opettaja opettaa taolaisuutta kaikille. Kunka hyvin hän sitten ottaa huomioon toisten uskontojen näkökannat taolaisuudesta opetuksessaan, on kiinni hänen ammattitaidostaan.
    Jos tulevassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmissa tähän tulee muutoksia, tarkoittaa se vain nykyisen käytännön kirjaamista niihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Mikko Kiviranta kirjoitti 16.2.2014 kello 19:15

    Janne S: “Tunnustuksellinen” uskonto on suurimmalle osalle pakkopullaa siksi, että kirkkoon kuulutaan pelkästään muodon tai tottumuksen takia. Uskonto ei suurimmaksi osaksi täytä sitä hyvinvointia lisäävää tarkoitusta joka sillä aiemmin on ollut.

    Ottamatta kantaa uskonnonopetukseen kouluissa, joka hyvinkin joutaisi kutistettavaksi tai lopetettavaksi kokonaan, itse arvostan erittäin korkealle sitä työtä jota kirkko tekee perheiden, huono-osaisten tai muuten vain niiden parissa joita maailma on lyönyt. Se paikkaa erittäin hyvin hyvinvointivaltiomme turvaverkon reikiä.

    Nälkäinen jonka byrokraatti on käännyttänyt sosiaalitoimistosta koska hän putoaa karenssisäädöksen pQ7a ja tukiperiaatteen Z-viis-aa väliselle ei-kenenkään-maalle, voi saada apua diakoniatyöstä. Kirkon perheterapiaa olen käyttänyt itsekin, ja hyvin toimi.

    Voisi kuvitella että joku maallistunut kolmannen-sektorin vapaaehtoiskerho olisi pystytettävissä kirkon korvikkeeksi, mutta kyllä 2000-vuotiset perinteet luottamuksellisuudessa ja salassapidossa, armeliaassa ja anteeksiantavassa asenteessa, ynnä muussa, rakentavat aika hemmetin hyvin toimivan mindsetin tuommoiseen puuhaan. Enkä nyt tarkoita sitä jengiä joka tuomitsee homoseksuaalit helvettiin enkä sitä joka poltti Giordano Brunon roviolla – kristilliseen perinteeseen mahtuu oikeastikin kristillishenkistä porukkaa. Minulle siinä on hyvä syy yhä jatkaa kirkollisveron maksamista.

    Mutta tämä menee vähän ohi, kun säie oli uskonnonopetuksesta kouluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  21. Catilina kirjoitti 16.2.2014 kello 19:20

    Niin, kyllä minä juntteina niitäkin pidän, jotka eivät tunne Kreikan jumaltarustoa, ja varsinkin niitä, jotka eivät osaa lukea Aeneasta alkukielellä.

    Monoteismin ydin on varsin syvällinen ja vaikea. Se kuuluu enemmän filosofian puolelle, samoin buddhalaisuus lähes kokonaan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain helppoja opetettavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  22. Viherinssi kirjoitti 16.2.2014 kello 19:46

    Syltty: Mitä enemmän annetaan valinnaisuutta, sitä enemmän helppoja höpöhöpö-aineita oppilaat lukevat.

    Sehän riippuu siitä, miten sitä valinnaisuutta annetaan. Terveystiedostakin saa jotain ihan muuta kuin höpöhöpöä. jos kurssimääräksi laitetaan vaikkapa 12 ja vaatimustaso jonnekin laajan fysiikan vaatimustason tienoille.

    Maailmalla erityisesti brittiläisessä koulujärjestelmässä toimitaan näin. Lukion viimeisen vaiheen (sixth form) laajoja kursseja (A levels) on hyvinkin monista aineista. Niitä ei oteta monta, mutta kurssit ovat vaativia.

    Vaatimustaso ei sinänsä seuraa kurssin ajallisesta pituudesta. Helppoa ja vaikeaa voi tehdä lyhyestä ja pitkästä.

    Näppituntumalta tuntuu siltä, että maailmassa fokusoituja laajoja kursseja on siellä, missä lukio johtaa yliopisto-opintoihin, jolloin lukiolaisia ei ole kovin suuri osuus ikäluokasta. Jos lukiolaisia on iso osa ikäluokasta, kurssitarjotin on laaja, ja yksi opiskelija opiskelee monta ainetta, joista osa voi olla aika pehmeää.

    Suomalainen järjestelmä on pirstaloituneemmasta päästä, mutta sitä on vaikea sanoa, onko se absoluuttisesti hyvä vai paha asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. B.J kirjoitti 16.2.2014 kello 19:55

    Osmo Soininvaara:
    pitääkö siitä juutalaisuudesta ja kristillisyydestä opettaa ortodokseille ja luterilaisille eri tavalla. Ja onko se tärkeämpää kuin historia?

    Opetetaanhan meille historiaakin hyvin tunnustuksellisesti. Jokainen suomalainen tietää Ruotsin tai siis ruotsisuomen sodat ja valloitusretket. Kukaan ei tiedä, kuinka monessa kahakassa suomalaiset olivat mukana Neuvostoliittoa vastaan itsenäisyyden alkuaikoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Evert The NeverRest kirjoitti 16.2.2014 kello 19:59

    Viimeistään lukiossa pitäisi olla oppinaine, joka opettaisi, että kukaan ei ole koskaan ihan oikeesti kävellyt vetten päällä, ja että jos on tuhma, niin ei saa 72 neitsyttä paratiisissa ja että paratiisia ei oikeasti ole olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  25. Catilina kirjoitti 16.2.2014 kello 20:13

    Evert The NeverRest:
    Viimeistään lukiossa pitäisi olla oppinaine, joka opettaisi, että kukaan ei ole koskaan ihan oikeesti kävellyt vetten päällä, ja että jos on tuhma, niin ei saa 72 neitsyttä paratiisissa ja että paratiisia ei oikeasti ole olemassakaan.

    Neuvostoliitossa tätä yritettiin, ja mikä oli tulos?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. B.J kirjoitti 16.2.2014 kello 20:52

    Catilina: Neuvostoliitossa tätä yritettiin, ja mikä oli tulos?

    Suomessa tendään puolet tuosta. Neitsyitä ei luvata.

    Aikamoista älyllistä epärehellisyyttä vetää Neuvostoliitto esiin tälläisessä asiassa. 72 neitsyttä ei sitä kaatanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. Kristiina kirjoitti 16.2.2014 kello 21:07

    Maailmanuskontojen kurssi ei ole nykyisessä lops:ssa pakollinen. Syventävänä kurssina sen voi toteuttaa yhdessä muiden uskontojen ja et:n kanssa, kuten meidän lukiossamme.

    Mitä tarkoitat sillä, että uskonnonopetus on edelleen tunnustuksellista? Miten tämä näkyy käytännössä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Juha Mäkeläinen kirjoitti 16.2.2014 kello 21:20

    Puuttumatta siihen, perustuvatko uskonnot joihinkin tosiasioihin, niillä on kuitenkin vahva merkitys yhteiskunnissa. Ratkaistava kysymys on miten tietoa eri uskonnoista tulisi antaa kouluissa. Tunnustuksellinen uskonnon opetus olisi mielestäni kirkkojen, ei koulun tehtävä.

    Maailmanuskontojen ymmärtäminen kuuluu välttämättömään sivistykseen. Minusta ei ole tärkeää, onko siihen oma oppiaine vai onko se osa historian opetusta, mutta ei ole hyvä että jäävit henkilöt (=toisten uskontojen opettajat) jakavat tätä tietoa.

    No, minä olen maallikko tällä alalla. Jotenkin mieleeni on jäänyt, että periaatteessa teologisessa tiedekunnassa opetus ei olisi sidottu esim. luterilaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. JukkaT kirjoitti 16.2.2014 kello 21:33

    Historia on yksi tärkeimmistä kouluaineista. Emme voi ymmärtää nykyisyyttä, ellemme tiedä, miten tähän on päädytty.
    Uskontojen esittely olisi luonteva osa historianopetusta. Toki opettajien näkemykset eivät kelpaisi kaikille hihhuleille, jotka järjestäisivät kilpailevaa uskonopetusta. Mutta sehän on sallittua, eikä toisekseen olisi mitenkään vapaassa maassa estettävissäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  30. Vesa.Laine kirjoitti 16.2.2014 kello 21:45

    Mitäpä jos uudistettaisiin lukiokoulutusta rohkeasti. Tällä hetkellä lukiossa on turhan paljon päällekkäisyyttä. Esimerkiksi uskonto 2 ja historia 2 ovat paljossa sama kurssi. Lisäksi reaaliaineiden pakolliset kurssit ovat yleensä täyteenahdettuja johdantoja – paljon opittavaa, mutta asioihin ei mennä niin syvälle, että olisi mahdollista paljoa tuntea oivaltamisen iloa.

    Tekee mieli ehdottaa seuraavaa.
    Lukion reaaliaineet jaettaisiin kolmeen luokkaan:
    a) Pakollisia, mutta helppoja ja yleissivistäviä kursseja. Näitä aineita ei voisi kirjoittaa yo-kirjoituksissa, niistä ei olisi kokeita (säästäisi koeviikon resurssia) eikä niissä tarvitsisi välttämättä ostaa oppikirjoja (säästäisi vanhempien rahoja). Jokaisesta pakollisesta aineesta olisi kaksi kurssia. Uskontotiedossa toinen kurssi esittelisi juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin. Toinen kurssi keskittyisi hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen sekä Kiinan ja Japanin uskontoihin. Filosofiassa toinen kurssi käsittelisi etiikkaa ja toinen logiikkaa. Terveystiedon kahdessa pakollisessa jaettaisiin kansalaisille hyödyllistä tietoa terveistä elämäntavoista, ensiavusta jne. Yhteiskuntaoppikin sopisi pakollisiin – kun opettajien ei tarvitsisi huomioida yo-kirjoitusten vaatimuksia, he voisivat keskittyä opettamaan kansalaisen perustietoja. Pakolliset kurssit olisivat myös luontevia valintoja pedagogisten kokeilujen ja uusien opetusmenetelmien kohteeksi.

    Pakollisten kurssien osalta opiskelu kevenisi paljon, mikä antaisi mahdollisuuden olla vaativampi aineissa, jotka kirjoitetaan. Niissä syvennyttäisiin toisaalta luonnontieteelliseen toisaalta yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja kehitettäisiin nykyistä enemmän yliopisto-opintojen ja myös työelämän vaatimia älyllisiä valmiuksia. Pänttääminen ja ulkoluku vähenisivät, koska asioihin paneuduttaisiin nykyistä syvällisemmin.

    Kirjoitettavat aineet löytyisivät siis kahdesta eri “korista”:
    b) Luonnontieteiden “kori” – fysiikka, kemia ja biologia.
    c) Yhteiskuntatieteiden “kori”- historia, maantieto ja psykologia.
    Mikään näistä aineista ei siis olisi pakollinen, mutta opiskelijan pitäisi suorittaa tietty minimimäärä kursseja kummastakin korista, vaikka keskittyisikin 1-3 aineeseen, jotka kirjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  31. Tapio kirjoitti 16.2.2014 kello 21:52

    B.J: Opetetaanhan meille historiaakin hyvin tunnustuksellisesti. Jokainen suomalainen tietää Ruotsin tai siis ruotsisuomen sodat ja valloitusretket. Kukaan ei tiedä, kuinka monessa kahakassa suomalaiset olivat mukana Neuvostoliittoa vastaan itsenäisyyden alkuaikoina.

    No joo, voittaja aina kirjoittaa historiansa, mutta suurimmat vääristymät oikenevat vuosien saatossa. Suomenkin lukioissa opetettiin 60-luvulla, että huolimatta kaikista ongelmista Maon Kiinassa, nälänhädät on saatu siellä poistettua. Enää ei varmaan niin opeteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. Tapio kirjoitti 16.2.2014 kello 21:57

    Catilina: Monoteismin ydin on varsin syvällinen ja vaikea. Se kuuluu enemmän filosofian puolelle, samoin buddhalaisuus lähes kokonaan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain helppoja opetettavia.

    Täysin samaa mieltä, mutta tuskin uskontojen opetuksessa asiaa tältä kannalta tarkastellaan. Ei ainakaan ennen niin tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Janne S kirjoitti 16.2.2014 kello 22:01

    Mikko Kiviranta: Ottamatta kantaa uskonnonopetukseen kouluissa, joka hyvinkin joutaisi kutistettavaksi tai lopetettavaksi kokonaan, itse arvostan erittäin korkealle sitä työtä jota kirkko tekee perheiden, huono-osaisten tai muuten vain niiden parissa joita maailma on lyönyt. Se paikkaa erittäin hyvin hyvinvointivaltiomme turvaverkon reikiä.

    Niin minäkin. Mutta sekulaareja vaihtoehtoja tarvitaan. Kirkolla tai kristinuskolla tai uskonnolla ylipäätään ei ole monopolia toisia ihmisiä kunnioittavaan mindsettiin, ihmisten pyyteettömään auttamiseen, myötätuntoon, lähimmäisenrakkauteen, tai ylipäätään järkevään tai merkitykselliseen elämään. Näiden asioiden perusteeksi ei tarvita uskontoa, vaan ihmisluonto ja rationaalisuus jonka päämääränä on hyvin toimivat yhteisöt ja hyvä elämä.

    Nyt moni joka hylkää kirkon, usein hyvästä syystä, hylkää myös paljon asioita jotka ovat tärkeitä ja perusteltavissa, tai jopa välttämättömiä, mutta joille ei löydy perustetta talousajattelusta tai valtakulttuurista.

    Mutta kieltämättä uusien instituutioiden pystyttäminen vie aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Olavi Heinonen kirjoitti 16.2.2014 kello 22:29

    Osmo hyvä, miten osuitkaan oikeaan mainitessasi tämän lukion. Minä opiskelin ko oppilaitoksessa 60-luvulla sen aikuisen keskikoulun, tosin tuplaten kaksi kertaa. Rehtorina oli Luterilainen pappi ja kuitenkin jo silloin siellä sen aikuisessa keskikoulussa oli uskonnonvapaus. Minulla oli luokkakavereina Roomalaiskatolilaisiakin ja ainakin yksi Ortodoksi. Heidän ei tarvinnut (olisivat saaneet) osallistua yleisille uskontotunneille. Saivat oman pappinsa kautta oman opetuksen. Tämä hyväksyttiin ja sen me luokkakaveritkin hyväksyimme. Edistystä jo 60-luvulla. Myös nk ateismi hyväksyttiin, siten, että nämä oppilaat jäivät pois uskontotunneilta, pitkin hampain kylläkin, sillä olihan uskonnonopettajamme ihan Kulosaaren-Herttoniemen seurakunnassa korkeassa virassa. Siinä koulussa opetettiin suvaitsevaisuutta, siitä minä ja kaverini ovat ylpeitä, vaikka muuten olikin vanhoillinen koulu, kuten siihen aikaan olikin yleistä. Hieno on tämä kommenttisi. Nythän ko. koulussa opetus tapahtuu ainakin lukiossa engl. kielellä.

    Terv Olavi Heinonen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Janne S kirjoitti 16.2.2014 kello 22:33

    Mika:
    Uskonnollisuus on enemmän mielensairaus kuin mitään muuta, ihminen saa uskoa vaikka saunatonttuihin kunhan ei ala esittämään että aittatonttu-uskovaiset loukkaavat hänen saunatonttu-uskontoaan.

    Ei ole tullut mieleen että uskontoihin voisi sisältyä taikauskojen lisäksi kulttuurisia käytäntöjä, harjoituksia, viisauksia tai muuta joka olisi ollut ihmiselle hyödyllistä, tai olisi jopa nyt?

    Kas kun tieteellinen metodi on vasta muutaman sata vuotta vanha, kun uskonnot ja uskonnollisuus taas ovat vähintään muutaman tuhat vuotta vanhoja. Silloin 2000–4000 vuotta sitten ei sattunut olemaan tilastotiedettä, fMRI:tä, tai edes käsitystä kontrolloidusta kokeesta, mutta silti piti elää. Edelleenkään kaikkea ei voi tutkia metodologisista syistä vaikka kovasti yritetään.

    Tällä en tarkoita että saunatonttuja olisi, vaan että jos joku uskonto sanoo että pitää olla toiselle kiltti tai että mielen prosesseja tarkkailemalla voi ymmärtää ennen pitkää jotain hyödyllistä, niin voisiko näissä väitteissä olla jopa jotain perää? Osaa niistä voidaan nyt tutkia, osaa ei.

    Ei tarvitse siis lasta heittää menemään saunatonttujen mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  36. Lepotila zZ kirjoitti 16.2.2014 kello 22:33

    Evert The NeverRest:
    Viimeistään lukiossa pitäisi olla oppinaine, joka opettaisi, että kukaan ei ole koskaan ihan oikeesti kävellyt vetten päällä, ja että jos on tuhma, niin ei saa 72 neitsyttä paratiisissa ja että paratiisia ei oikeasti ole olemassakaan.

    Historia, fysiikkaa ja biologia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  37. lurkki kirjoitti 16.2.2014 kello 22:40

    ‘taolaisia uskonnonopettajia, mihin laki velvoittaa jos taolaisia opiskelijoita on edes muutama?’ (teekkari)
    Velvoittaako, jos meillä ei ole virallisesti tunnustettua taolaista yhteisöä?
    Esim. wiccat eivät ole saaneet hakmemaansa tunnustusta, he ovat B-sarjan uskonto, jolla ei ole virallista asemaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Uskonto on kulttuurihistoriaa kirjoitti 16.2.2014 kello 22:47

    Minun mielestäni uskonnoissa on kyse kulttuureista ja uskonnon opetukset menevät hyvin lähelle historiaa ja yhteiskuntatieteitä. Tunnustuksellisessa uskonnonharjoittamisesssa on usein jotain hyvin ahdistavaa, poissulkevaa. Meidän tapamme uskoa, ja muut.

    Toisaalta olen kohdannut suurta sallivuutta ja avarakatseisuutta oman kirkkokuntani toimijoiden keskuudessa. Sallivampia ja avarakatseisempia asenteita kuin maallikoiden toiminnassa. Ehkä on niin, mitä enemmän ihmisyyteen liittyviä asioita pohtii, sitä avarammin niinhin suhtautuu.

    Siksi yleissivistystä on syytä korostaa, se luo pohjaa avarakatseisuudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Vipunen kirjoitti 16.2.2014 kello 23:38

    Osmo: “Mutta vielä kummempaa kaavaillaan lukiouudistuksessa. Niin sanotussa a-vaihtoehdossa opinnoista tehtäisiin huomattavasti nykyistä valinaisempia. Esimerkiksi historiaan ei tarvitsisi lukea lainkaan, mutta terveystieto ja uskonto olisivat kuitenkin pakollisia. Uskonnon asettaminen historian ja yhteiskuntaopin edelle tärkeydessä on aivan tolkuton ajatus 2010-luvun Suomessa.”

    Koulujärjestelmässämme on kaksi ylipyhää ainetta: pakkoruotsi ja tunnustuksellinen uskonnonopetus. Molempien rinnalle olisi korkea aika sallia vaihtoehtoinen aine. Useimpia hyödyttäisi enemmän jonkin muun vieraan kielen opinnot ruotsin sijaan, kuten myös “yleiseen uskonnonopetukseen” osallistuminen tunnustuksellisen opetuksen sijaan. Tunnustuksellista uskontoa voisivat opiskella edelleen ne, jotka nimenomaan sitä haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  40. Poth1ue1 kirjoitti 16.2.2014 kello 23:55

    Catilina:
    Kyllä minä nyt vaan aika junttina pidän sitä, joka niitä juttuja ei tunne. Meidän perintöömme nyt vaan kuuluvat juutalaisuus ja kristillisyys.

    No, ainakin tapakulttuurin puolella olisi huomattavasti perustellumpaa opetaa muinaisgermaanisia uskomuksia kuin kristinuskoa, joka on loppujen lopuksi tuonut aika ohuen silauksen kaiken vanhan päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  41. Poth1ue1 kirjoitti 17.2.2014 kello 0:03

    Catilina:
    Monoteismin ydin on varsin syvällinen ja vaikea. Se kuuluu enemmän filosofian puolelle, samoin buddhalaisuus lähes kokonaan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain helppoja opetettavia.

    Ei vaikeatajuisuus tee hölynpölystä yhtään sen arvokkaampaa – vrt. vaikkapa postmoderni filosofia. Eli kuten jo Wittgenstein sanoi:

    “Was sich überhaupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  42. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.2.2014 kello 7:10

    Catilina:
    Niin, kyllä minä juntteina niitäkin pidän, jotka eivät tunne Kreikan jumaltarustoa, ja varsinkin niitä, jotka eivät osaa lukea Aeneasta alkukielellä.

    Monoteismin ydin on varsin syvällinen ja vaikea. Se kuuluu enemmän filosofian puolelle, samoin buddhalaisuus lähes kokonaan. Älkää nyt vaan luulko, että ne ovat jotain helppoja opetettavia.

    Entäpä ahti? Väinämöinen? Ilmarinen? Joukahainen? Haltijat? Ukko-Ylijumala? Maaemo? Perkele? Ja tietysti Tapio, metsänhaltija!

    Khyyllähän jos jotain pitäisi suomessa opettaa “uskontona ja kulttuurina”, niin se olisi wanhat suomalaiset pakanauskomukset.

    Voisihan sitä huvin ja urheilun kannalta viedä lapset metsään ja samalla viedä vaikka riistalle popsittavaa “uhrilahjana”. Ei siis niitä lapsia, vaan vaikkapa nyt sitä viljaa ja possua.

    Vai olisikohan tämä nyt sitten liian junttia?

    Me suomalaiset ollaan junttikansaa, vaikka kovasti ristiretkeläiset ovat yrittäneet meitä käännyttää.

    Miksi suomalaisten pitäisi hävetä juuriaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  43. lurkki kirjoitti 17.2.2014 kello 7:36

    ‘Kukaan ei tiedä, kuinka monessa kahakassa suomalaiset olivat mukana Neuvostoliittoa vastaan itsenäisyyden alkuaikoina.’ (BJ)
    Neuvostoliitto perustettiin joulukuussa 1922, Itä-Karjalan kapina päättyi helmikuussa 1922. Laske siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  44. Catilina kirjoitti 17.2.2014 kello 7:50

    B.J:

    Aikamoista älyllistä epärehellisyyttä vetää Neuvostoliitto esiin tälläisessä asiassa. 72 neitsyttä ei sitä kaatanut.

    Väitätkö, että Neuvostoliitossa ei opetettu aktiivisesti ateismia kouluissa yli 70 vuoden ajan?
    Kansa on yhtä uskonnollista kuin ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. lurkki kirjoitti 17.2.2014 kello 8:39

    ‘Meidän perintöömme nyt vaan kuuluvat juutalaisuus ja kristillisyys.’ (Catilina)
    Kristillisyys, mutta se juutalaisuus? Se on erillinen, elävä uskonto, ei mikään kristinuskon beta-versio, ja sen keskeisin teksti, Talmud, sai nykyisen muotonsa myöhemmin kuin Uusi Testamentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. Liian vanha kirjoitti 17.2.2014 kello 9:02

    Uskonnon,uskontojen opetuksen voi liittää historiaan tai yhteiskuntaoppiin.

    Uskonnonopetus on edelleen tunnustuksellista, ei Suomi noudata tässä asiassa EU-soppareita.
    Rukoukset, virsien veisuu ja osalituminen kirkollisin menoihin on edelleen täyttä totta.

    Ja armeijassakin on kirkosta eronneella vaikeaa, sillä vaihtoehdot on tehty hankaliksi.

    Kun monien opetusaineiden sisältöä halutaan syventää niin jostakin pitää luopuaain.

    Uskonnonopetus olisi ykkössijalla

    Ja kun on säästettävä niin luopuminne kirkon tukemisesta toisi n miljardin säästön.

    Veron voisi pikkuhiljaa sulauttaa muihin veroihin

    Ainoita kärsijöitä olisivat kuolleet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Poth1ue1 kirjoitti 17.2.2014 kello 9:58

    Catilina: Väitätkö, että Neuvostoliitossa ei opetettu aktiivisesti ateismia kouluissa yli 70 vuoden ajan?

    Ei. Siellä opetettiin uutta dogmaattista uskontoa nimeltä kommunismi ja oman järjen käyttöön kannustettiin ihan yhtä paljon kuin muissakin teokratioissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  48. Pekka Taipale kirjoitti 17.2.2014 kello 9:59

    Jari: Näin ollen tätä kurssia varten oppilaita ei jaeta eri ryhmiin, vaan luterilainen opettaja opettaa taolaisuutta kaikille.

    Huomattakoon, etä se opettaja ei välttämättä ole luterilainen, vaikka ehkä yleensä onkin, ainakin nimellisesti. Hänellä vain on kelpoisuus opettamiseen.

    Uskonnon opettajalta, varsinkaan ev. lut. tapaksessa, ei siis vaadita ko. uskonnon tunnustamista, ainoastaan pätevyyttä.

    Muslimien kohdalla tästä asiasta on kai jonkin verran kränätty, kun opettaja ei ole ollut vanhempien mielestä tarpeeksi muslimi, tai oikeanlajinen muslimi. Ei tosin liene iso ongelma sielläkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Tiedemies kirjoitti 17.2.2014 kello 10:51

    Mikä ihmeen argumentti pakollisen uskonnonopetuksen puolesta se on, että jotkin uskontoon liittyvät asiat pitää *tietää*? Kuten moneen kertaan todetaan, nämä asiat ovat joko (kirkko)historian, yhteiskuntaopin, tai filosofian kysymyksiä.

    Lukiosta uskonnonopetus pitäisi minusta poistaa ihan kokonaan ja korvata se jollakin sellaisella mitä yllä on ehdoteltu.

    Ei 2010-luvun sivistysvaltiossa minusta voida lähteä siitä, että opetetaan sama asia täysin eri tavalla yleissivistävässä koulussa sen mukaan mihin uskontokuntaan oppilas kuuluu. Jos uskonnollista kasvatusta joku lapsilleen haluaa, niin opettakoon sitä kukin uskontokunta omillaan.

    Vai antakaahan kun arvaan: jos tämä sallitaan niin sittenhän siellä pyhäkoulussa aletaan opettaa kreationismia ja muuta keekoilua. Newsflash: Ne jotka ovat kovasti uskonnollisia, laittavat jo nyt lapsensa vapaa-ajalla tällaiseen koulutukseen. Koulu ei siihen mitään voi eikä uskonnonopetus sitä vähennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  50. airi mantovaara-puolakka kirjoitti 17.2.2014 kello 10:56

    Lauri Kumpulainen: Vielä parempi ehdotus: lopetetaan uskonnon opetus kokonaan.Se ei ole valtion oppilaitosten tehtävä, vaan jokaisen huuhalaitoksen (esim seurakunnan), ihan oma tehtävä, jonka ne maksakoot ihan omilla tuloillaan.Vielä kun yrityksien ei tarvitsisi elättää tätä kotimaista huuhaalaitosta veroistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Janne Huttunen kirjoitti 17.2.2014 kello 10:59

    Nyt alat olla joillakin jäljillä. Meidän ortodoksikaksosten seitsemän vuoden uskonnon opetusta seuranneena olen vakaasti sitä mieltä, että vähempikin riittäisi: Kun Harry tapasi Sallyn –tyyppistä tietosisältöä on jaettu sellaista vauhtia, että aivan joka vuosi ei ole kokeitakaan tarvinnut pitää.
    Vähemmistön omasta näkökulmasta – ainakin meillä ortodokseilla – liittyy asiaan suurehkoa epäluuloa eneimmiltään valtaväestöön kuuluvien opettajien ammattitaidosta näiden pienempien uskontojen ja niihin liittyvien vähemmistökulttuurien piirteiden opettamisessa (eksoottisuuden ihannointi on yksi syrjinnän muoto ainakin kohteen mielestä).
    Väittäisin, että tämän uskonnon harjoittamisen kanssa hankalaa rajankäyntiä edellyttävän osuuden voisi opettaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa, esim joko ennen lukiota tai jopa alakoulussa.
    Hiukan huolestuttaa, että meidän neljän vuoden päästä äänioikeutetut lapset ovat opetelleet koulussa ulkoa ortodoksisen kirkon seitsemän mysteeriota (lut sakramentti), mutta se, miten lakeja yhteiskunnassa säädetään on jäänyt ihan kotiopetuksen varaan. Pakko ikävä kyllä myöntää, että olisin rauhaisampi, jos tilanne olisi päinvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. airi mantovaara-puolakka kirjoitti 17.2.2014 kello 11:01

    Siellä vaan kirkko häärätköön koloissaan ja maksakoot laskunsa, kuten Kumpulainen sanoo. Minä en hyväksy uskontoa kouluissa ja itse entisenä opettajana tiedän, että tänäänkin mun verorahoja on käytetty useita tuhansia, kun opettajat ovat rukoiluttaneet lapsilla ennen syöntiä. Hyi, millaista tekopyhyyttä ja sitä johtaa ministeri. Ei onneksi enää kauan.

    airi mantovaara-puolakka:

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. k kirjoitti 17.2.2014 kello 11:07

    “Miksi ei kunnioiteta kotien omaa tahtoa suhteessa uskontoon ja sen opettamiseen?”

    Oman kotini tahto suhteessa uskonnon opettamiseen on se, että uskontoa opetetaan – ja nimenomaan oman uskonnon perspektiivistä, ei ulkoapäin.

    Mitä historian opetukseen tulee, niin mielelläni jättäisin lukiosta vaikkapa eurooppalaisen historian propagandan pois. Historiassahan yritetään opettaa, että olisi ollut jokin yhtenäinen “eurooppa”, jolla on jokin yhtenäinen historia. Historia on Kreikka-, Italia-, Saksa – yms. keskeistä. Ja näistäkin opetetaan vain kukoistuskausia. Monesta muusta asiasta vaietaan. Tosiasiassa Suomi on ollut näihin maihin verrattuna esim. antiikin aikaan aika paljon enemmän tekemisissä idän suuntaan. Mutta historiassa koitetaan opettaa silti jotain (länsi)”eurooppalaista” historiaa antiikista nykypäivään, koittaen vakuuttaa oppilaita siitä, että olemme osa jotain “eurooppalaista” kulttuuriperintöä.

    Jos ei ole “eurooppalais”-kansallisuusaatteen kannattaja, historia voi näyttäytyä vähän toisin. Kotien tahtoa suhteessa historian opetukseen ei kunnioiteta mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. anonyymi kirjoitti 17.2.2014 kello 11:07

    Raimo K: Uskonnon opetuksen pitäisi olla kunkin uskonnon oma asia.

    Ongelma on siinä, että jos yhteiskunta ei ota tässä asiassa koppia, hihhulit tekevät sen. Sitten syntyy lahkolaisia ja muita radikaaleja, jotka kaappaavat vähitellen kirkot ja alkavat tehdä tuhojaan yhteiskunnassa. Ainakin perususkonnontulkintaa pitäisi siis koulussa mielellään takoa päähän. Suomalainen maalliskristillisyys on oikeasti hyvää ja yhteiskunnallisesti rakentavaa. Tunnustuksellisuus on eri asia.

    Janne: Mitenkään väheksymättä yleissivistävien aineiden ja pakkoruotsin tärkeyttä, niin kyllä lukiossa pitäisi opettaa enemmän menetelmätieteitä; vaikkapa tilastotiedettä, matemaattisia menetelmiä ja ohjelmointia. Näillä eväillä me hävitään tää peli ja Viro tulee heittämällä ohi.

    Sitten näitä yleissivistäviä pitäisi kasata sinne peruskoulun suuntaan ja sehän ei ole mahdollista. Yllättävän paljon tulee netissäkin vastaan ei-yleissivistävien koulujärjestelmien tuotoksia, jotka osaavat tehdä vaikka mitä mutta joilla ei minkäänlaista käsitystä ympäröivästä todellisuudesta eikä ymmärrystä siitä, miten asiat toimivat. On tärkeätä, että osataan tehdä asioita, mutta on tärkeämpää ymmärtää maailmaa. Esimerkiksi tiedonhakutaidot ovat hyviä olla olemassa, mutta ilman laajapohjaisia perustietoja tiedonhakija ei tiedä, mitä on hakemassa, ja keskittyy lillukanvarsiin tai hirttää itsensä kiinni ensimmäiseen (usein väärään) vastaukseen. Kaikkein pahintahan on se, ettei tällainen tiedonhakija edes tiedä, mitä ei tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  55. k kirjoitti 17.2.2014 kello 11:11

    “Tämä tehtiin muuttamalla tunnustuksellinen opetus oman uskonnon opetukseksi. Ainoa sisällöllinen muutos oli ilmeisesti, että vaikka oman uskontoon kuuluvat rukoukset opetetaan, varsinaisia rukoushetkiä tunneilla ei järjestetä.”

    Tapahtui samassa yhteydessä muitakin muutoksia. Kuten sen vaatimuksen poisto, että uskonnon opettajan täytyisi itse kuulua siihen uskontokuntaan, jonka uskontoa opettaa. Nykyään uskontokuntiin kuulumisen tai kuulumattomuuden vaatimusta ei siis ole minkään oppiaineen opettajien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Andy kirjoitti 17.2.2014 kello 11:25

    Historian opetuksen pitäisi kuulua tärkeänä osana yleissivistykseen niin, koska se osaltaan mahdollistaa mielekkään yhteiskunnallisen keskustelun. Mitä vähemmän historiasta tiedetään, sitä helpommin ääriliikkeet ja muut dogmaatikot pääsevät määrittelemään historiaa, ja se on vaarallista.

    Eri uskontojen esittely pitäisi yhdistää FILOSOFIAN opiskeluun ja filosofian opiskelu pitäisi ottaa PAKOLLISEKSI aineeksi yläasteelle, lukioon ja vielä korkeakoulujenkin kaikkien linjojen perusopintoihin.

    Terveystieto on varmasti paikkansa ansainnut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Mika kirjoitti 17.2.2014 kello 11:43

    Catilina: Neuvostoliitossa tätä yritettiin, ja mikä oli tulos?

    Jos Stalinin teot olisi tehty uskontoa tekosyynä käyttäen ne olisivat olleet jotenkin hyväksyttävämpiä? Hörhöille ainakin olisi mennyt läpi se että vääräuskoiset on teloitettava, ja kansa olisi ollut uskonnon ansiosta kauemmin sorrettavana vai mikä pointti oli?

    Iran on teokratia, miksi sitä sitten pidetään ns. roistovaltiona?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Mika kirjoitti 17.2.2014 kello 11:48

    Lauri Kumpulainen: Entäpä ahti? Väinämöinen? Ilmarinen? Joukahainen? Haltijat? Ukko-Ylijumala? Maaemo? Perkele? Ja tietysti Tapio, metsänhaltija!

    Khyyllähän jos jotain pitäisi suomessa opettaa “uskontona ja kulttuurina”, niin se olisi wanhat suomalaiset pakanauskomukset.

    Voisihan sitä huvin ja urheilun kannalta viedä lapset metsään ja samalla viedä vaikka riistalle popsittavaa “uhrilahjana”. Ei siis niitä lapsia, vaan vaikkapa nyt sitä viljaa ja possua.

    Vai olisikohan tämä nyt sitten liian junttia?

    Me suomalaiset ollaan junttikansaa, vaikka kovasti ristiretkeläiset ovat yrittäneet meitä käännyttää.

    Miksi suomalaisten pitäisi hävetä juuriaan?

    Noista puuttuivat kokonaan tulonsiirrot. Se on se olennainen asia ns. kristillisyydessä. Alistaminen (kansan totteleminen) ja raha.

    Sitä minäkään en ymmärrä miksi virallinen Suomi häpeää juuriaan, Norjalaisetkin ovat ylpeitä vanhoista jumalistaan, niin ylpeitä että kirkotkin palavat silloin tällöin.

    Täällä palvotaan sitä mitä muualta tulleet käskevät palvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. Samuli Saarelma kirjoitti 17.2.2014 kello 12:29

    Osmo Soininvaara:
    pitääkö siitä juutalaisuudesta ja kristillisyydestä opettaa ortodokseille ja luterilaisille eri tavalla. Ja onko se tärkeämpää kuin historia?

    Minusta hypit tässä hieman. Maailmanuskonnoista, juutalaisuudesta ja kristinuskon alkuvaiheista voi noille ryhmille tietenkin opettaa yhteisesti. Se, missä ero tulee, on siitä omasta uskonnosta opettamisessa. Käsittääkseni koulun uskonnonopetukseen kuuluu edelleen tällaisiakin kursseja ja tässä on se syy, miksi ryhmät on jaettu.

    Siitä voidaan tietenkin keskustella, onko mitään syytä järjestää kouluissa tai lukioissa muuta uskonnonopetusta kuin “kulttuuriuskonnon” opetusta, eli juuri opetetaan juutalaisuuden ja kristinuskon perusteita, koska niillä on ollut merkitystä meidän kulttuuriimme. Omasta mielestäni kaikki tuota syvemmälle menevä teologinen opetus pitäisi kouluista kokonaan poistaa ja jättää uskonnollisten ryhmien omalle vastuulle.

    Historia vs. uskonto -kiistaan sanoisin, että minusta lukion läpi käyneellä pitäisi olla molemmista (maailmanhistoriasta ja maailmalla olevista uskonnoista) jonkinlainen käsitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  60. Samuli Saarelma kirjoitti 17.2.2014 kello 12:36

    B.J: Opetetaanhan meille historiaakin hyvin tunnustuksellisesti. Jokainen suomalainen tietää Ruotsin tai siis ruotsisuomen sodat ja valloitusretket. Kukaan ei tiedä, kuinka monessa kahakassa suomalaiset olivat mukana Neuvostoliittoa vastaan itsenäisyyden alkuaikoina.

    Ehkäpä tuossa omilla sanavalinnoillasi vastaat juuri siihen, miksi painotus on, mitä on. Kahakoista ei ehkä ole tarpeen tehdä niin suurta numeroa kuin oikeista sodista. Ja niistä Suomi-NL sodista kyllä koulussa opetetaan ihan tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 17.2.2014 kello 13:23

    Eräänä ongelmana on se, että Suomessa ei ole todellisuudessa tuunustuksetonta etiikan opetusta. Jos tutustuu elämänkatsomustiedon kirjoihin, voi todeta niiden olevan varsin aggressiivisesti uskonnottomia. Ne edustavat voimakkaasti samaa kantaa kuin täällä esim. Lauri Kumpulainen. Käytännössä elämänkatsomustieto on nykyisellään nykyaikaisen rationaalisen ateismin oppihistoriaa. Oppikirjojen kirjoittajat ovat paljon merkittävämmässä asemassa vapaa-ajattelijaliikkeessä kuin uskonnonoppikirjojen kirjoittajat omissa kirkoissaan.

    Tosiasiassa luterilainen uskonnonopetus, erityisesti yläasteella ja lukiossa, on täysin tunnustuksetonta ja tyylipuhtaan tietopuolista. Kirjojen pohdintatehtävät ovat aidosti avoimia ja jättävät tilaa omille johtopäätöksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  62. Catilina kirjoitti 17.2.2014 kello 13:48

    lurkki:
    mutta se juutalaisuus? Se on erillinen, elävä uskonto, ei mikään kristinuskon beta-versio, ja sen keskeisin teksti, Talmud, sai nykyisen muotonsa myöhemmin kuin Uusi Testamentti.

    Kyllä minä sen tiedän. On vaan niin, että yli puolet meidän raamatustamme on juutalaisten tekstejä. Juutalaisia on ollut Euroopassa melkeimpä kauemmin kuin kristittyjä, ja keistäs se Michelangelo kuuluisimmat patsaansa veistikään? Jne Jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Eetu Stenroos kirjoitti 17.2.2014 kello 22:36

    Uskonnon opetusta ei voi siirtää yhteen ja samaan oppiaineeseen juuri koska siinä on se riski että palataan aikaan ennen uskonnovapautta.

    Lukio-opinnoissa valinnaisuuden lisääminen on tietyissä raameissa järkevää, mutta ei pitäisi päästää oppilaita liian helpolla. Siellä kuitenkin opitaan sitä yleissivistystä, saadaan vihiä tulevaisuuden aloista ja esimerkiksi opitaan suurin osa siitä matematiikasta jota tulevaisuudessa tarvitsee.

    Valinnaisuuden ja erilaisten ryhmien toteutuminen vaatisi varmaan isommat koulut, mikä vähän epätodennäköistä. Huonompi skenaario on matematiikan ja ns. vaikeiden aineiden opiskelijamäärien romahtaminen. Tämä olisi hyvä huomioida yo-kirjoituksiakin uudistettaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. TL kirjoitti 18.2.2014 kello 13:12

    Andy:
    Eri uskontojen esittely pitäisi yhdistää FILOSOFIAN opiskeluun ja filosofian opiskelu pitäisi ottaa PAKOLLISEKSI aineeksi yläasteelle, lukioon

    Ja mikähän osa-alue filosofiasta? Kenties perusasiat, esim. Bertrand Russell: Länsimaisen filosofian historia?

    Oma lukioaikainen filosofianopettajani opetti myös uskontoa, ja oli harras uskovainen. Osallistuin vapaaehtoisena uskonnonkurssille koska olin luokkani ainoa kirkkoon kuulumaton.

    Filosofiassa onnistuin sitten suututtamaan kyseisen opettajan, koska syytin aineessa ja keskustelussa hänen näkökulmaansa asioihin yksinkertaisesti rajoittuneeksi, koska hän tarkasteli kaikkea kristinuskon näkökulmasta. Sain suoritusmerkinnän filosofiasta ja toivomuksen etten enää osallistu tunneille.

    Valmistuin sitten filosofian maisteriksi ja luin myös filosofiaa sivuaineena. Muistelin usein, ja edelleen opettajaani kuinka yksinkertaisesti väärässä ja epäpätevä hän oli.

    Ja olen edelleen sitä mieltä että lukiossakin on ajan hukkaa opettaa filosofiaa juuri muuna kuin asiakeskeisenä (tieteen)filosofian historiana.

    Samoin uskontoja pitäisi opettaa neutraalisti vain historian ja kulttuurien näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  65. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.2.2014 kello 13:58

    Yksi tärkeä asia aihepiiriin liittyen on se, että mielestäni uskontoryhmiin pitäisi saada liittyä vasta kahdeksantoistavuotiaana.

    Siihen liittyen, täytyisi oppilaitosten olla neutraaleja uskonnon suhteen.

    Näin nuori voisi itse ottaa selvää erilaisista uskonnoista tai uskonnottomuudesta, ja tehdä sitten omat johtopäätöksensä.

    Uskonnon ja elämänkatsomustiedon sijaan koulussa voisi olla jokin “empatian ja etiikan” tms lyhyehkö oppikokonaisuus, joka olisi keskustelupainotteinen.

    Yhteiskunnan täytyy olla virallisesti neutraali, jotta uskontokunnat voivat olla tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, kuten myös uskonnottomat.

    Uskontoryhmät tarjoavat toki ihmisille uskon lisäksi muutakin, kuten juuri sitä yhteisöllisyyttä ja kulttuuria. Mikä tälläisenä “amerikkalaistumisen” aikakautena voi olla jopa piristävääkin.

    Mutta joo, valtio ja politiikka irti uskonnoista, niin maailma on piirun verran parempi paikka, kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. uusi kasvo täällä kirjoitti 18.2.2014 kello 14:23

    Osmo: “Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riittävän suuri.”

    Soininvaara päättäjänä tietänee, että koulutus on “hyvää bisnestä” kunnille, kun valtio sen maksaa (siis me kaikki).

    Sen takia kuntien tai kuntayhtymien opetustoimi on paisunut järjettömiin mittakaavoihin viimeisen 30: n vuoden aikana.

    Paljonkohan oli opetustoimessa henkilökuntaa/ oppilas v. 84 ja paljonkohan mahtaa olla nykytilannne?

    Opiskeluun on tullut niin paljon hallintoa lisää, että heitä on tällä menolla tulevaisuudessa enemmän kuin opettajia, eli niitä raskaan työn suorittajia ja kun yt- ilmoitus sitten joskus tulee, niin se koskee tietysti opettajia…..

    En ole opettaja, vaan sivusta seuraaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  67. Tommi Uschanov kirjoitti 18.2.2014 kello 17:51

    anonyymi: Ongelma on siinä, että jos yhteiskunta ei ota tässä asiassa koppia, hihhulit tekevät sen. Sitten syntyy lahkolaisia ja muita radikaaleja, jotka kaappaavat vähitellen kirkot ja alkavat tehdä tuhojaan yhteiskunnassa. Ainakin perususkonnontulkintaa pitäisi siis koulussa mielellään takoa päähän. Suomalainen maalliskristillisyys on oikeasti hyvää ja yhteiskunnallisesti rakentavaa.

    Ei tarvittukaan kuin viitisenkymmentä kommenttia, kun joku älysi tehdä tämän pointin, joka on tärkein koko keskusteluun mitenkään liittyvä pointti.

    Suomi on maailman maallistuneimpia yhteiskuntia, naapureidensa Viron ja Ruotsin jälkeen suurin piirtein seuraavaksi maallistunein. Valtiokirkon ja uskonnonopetuksen ansiosta, ei siitä huolimatta.

    Vastaavasti Yhdysvalloissa kirkon ja valtion ero on ollut perustuslailla tiukasti turvattu jo yli 220 vuotta – ja hurmahenkinen, päivänpolitiikkaan sotkeentuva, vastenmielisin mahdollinen uskonnollisuus on vahvemmassa asemassa kuin missään muualla länsimaissa.

    On päätettävä, halutaanko valtio uskonnottomaksi muodollisesti, kuten siellä, vai sisällöllisesti, kuten täällä. Kumpaakin on vaikea toteuttaa samanaikaisesti, tuossa sitaatissa mainitusta syystä. Ei se mahdotonta ole, kuten muut Länsi-Euroopan maat osoittavat. Mutta vaikeaa se on.

    Poth1ue1: Ei vaikeatajuisuus tee hölynpölystä yhtään sen arvokkaampaa – vrt. vaikkapa postmoderni filosofia. Eli kuten jo Wittgenstein sanoi:

    “Was sich überhaupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.”

    Muista kuitenkin punchline saman kirjan viimeiseltä sivulta: “Meine Sätze erläutern dadurch, dass sie der, welcher mich versteht, am Ende als unsinnig erkennt, wenn er durch sie – auf ihnen – über sie hinausgestiegen ist.” (Kursivointi minun.) Eli edes kirjan omissa lauseissakaan ei ole todellisuudessa mitään ymmärrettävää, ainoastaan niiden kirjoittajassa.

    Wittgensteinin mittapuu hölynpölylle oli sellainen, että mm. tämä blogikommenttiketju olisi täyttänyt kriteerit, eikä edes rimaa hipoen. Hän käytti tämän kaltaisesta “arvokeskustelusta” onomatopoeettista termiä Geschwätz, suomennos voisi olla esimerkiksi “läyskytys”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  68. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 18.2.2014 kello 21:07

    Kenties perusasiat, esim. Bertrand Russell: Länsimaisen filosofian historia?

    Mahtava kirja, joka jokaisen pitäisi lukea. Mieluiten muutaman vuoden välein uudestaan.

    Tästä huolimatta ehdotus tuo esille katsomusaineiden opettamisen vaikeuden. Russelin loistokas filosofian historia on kaikkea muuta kuin “tunnustukseton”. Russelilla on tiukat näkemykset ja hän repii rikki säälittä kaikkien käsittelemiensä filosofien ajatusrakennelmat. Käsittely on rankkaa ja joskus myös epäreilua. Ainoa, mitä ei revitä rikki, on Russelin oma filosofia, jota teos varsinaisesti opettaa.

    Katsomusaineita ei voi opettaa vailla näkökulmaa. Ja uskonnonvapautta on se, että vanhemmat saavat valita sen näkökulman, josta käsin heidän lapsiaan koulussa indoktrinoidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. un archos kirjoitti 18.2.2014 kello 22:53

    Kyllä. Kirkko irti valtiosta. Huuhaapuuhaa saavat ihmiset harrastaa omalla ajalla jos tarpeelliseksi katsovat, tähän ei pidä yhteisön kannustaa saati sekoilua subventoida. Tiedetään, että päihteiden käyttö ja itsemurhat vähenevät kun välineitä ei ole helposti käsillä – pitänee paikkansa myös haitallisten harhaluulojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  70. Kalle kirjoitti 18.2.2014 kello 23:40

    Suomalaisuus lepää aika pitkälti luterilaisessa perinteessä, oli henkilön oma vakaumus mikä tahansa. Yksinkertaisin, hyödyllisin ja halvin tapa hoitaa uskonnonopetus on opettaa kaikille valtavirran mukana luterialiselta pohjalta ja tunustuksellisen opetuksen sitten kukin hoitakoot itse. Jos joku pystyy vastaargumentoimaan tähän jotain – hän todennäköisesti harrastaa muutenkin itsepetosta. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. lurkki kirjoitti 19.2.2014 kello 8:14

    ‘Ja uskonnonvapautta on se, että vanhemmat saavat valita sen näkökulman, josta käsin heidän lapsiaan koulussa indoktrinoidaan. (Erastotenes Aleksandrialainen)
    Minulle sopisi uskonnottomuuden vapaus: että voisi vapauttaa lapsensa sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opiskelusta ja antaa käyttää nekin tunnit johonkin joko hyödylliseen tai hauskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Lauri Kumpulainen kirjoitti 19.2.2014 kello 9:02

    Kalle:
    Suomalaisuus lepää aika pitkälti luterilaisessa perinteessä, oli henkilön oma vakaumus mikä tahansa. Yksinkertaisin, hyödyllisin ja halvin tapa hoitaa uskonnonopetus on opettaa kaikille valtavirran mukana luterialiselta pohjalta ja tunustuksellisen opetuksen sitten kukin hoitakoot itse. Jos joku pystyy vastaargumentoimaan tähän jotain – hän todennäköisesti harrastaa muutenkin itsepetosta.

    Ajat muuttuu, säät vaihtelee ja kulttuuritkin muuttuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  73. Lauri Kumpulainen kirjoitti 19.2.2014 kello 9:15

    anonyymi: Ongelma on siinä, että jos yhteiskunta ei ota tässä asiassa koppia, hihhulit tekevät sen. Sitten syntyy lahkolaisia ja muita radikaaleja, jotka kaappaavat vähitellen kirkot ja alkavat tehdä tuhojaan yhteiskunnassa. Ainakin perususkonnontulkintaa pitäisi siis koulussa mielellään takoa päähän. Suomalainen maalliskristillisyys on oikeasti hyvää ja yhteiskunnallisesti rakentavaa. Tunnustuksellisuus on eri asia.

    Mitähän hyvää maalliskristillisyydessä on verrattuna maallisislamilaisuuteen tai maallistaolaisuuteen verrattuna?

    Meillä on lahkolaisia jo nyt, meillä on myös radikaaleja uskonnollisia ryhmittymiä, kuten joka puolella maailmaa. Ei peruskoulun tai lukioiden uskonnonopetus näitä ole kitkenyt eikä kitke.

    Valtauskonto näkee toki kaikki kilpailijansa uhkana.

    Ei ole montaa vuosikymmentä, kun saarnattiin pyhää sotaa Neuvostoliittoa vastaan, aivan samoin kuin nyt saarnataan pyhää sotaa Yhdysvaltoja vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Marko Hamilo kirjoitti 19.2.2014 kello 11:55

    lurkki:
    ‘Ja uskonnonvapautta on se, että vanhemmat saavat valita sen näkökulman, josta käsin heidän lapsiaan koulussa indoktrinoidaan. (Erastotenes Aleksandrialainen)
    Minulle sopisi uskonnottomuuden vapaus: että voisi vapauttaa lapsensa sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opiskelusta ja antaa käyttää nekin tunnit johonkin joko hyödylliseen tai hauskaan.

    Minulla oli onnellinen asema jonkinlaisena väliinputoajana: en joutunut osallistumaan lukiossa (84-87) kumpaankaan, joten sain täyttää lukujärjestyksen luonnontieteillä. Myöhemmin olen joutunut täydentämään yleissivistyksessä ammottanutta aukkoa uskontojen osalta, mutta en millään keksi, mitä hyötyä siitä ET-hömpästä olisi ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  75. Viherinssi kirjoitti 19.2.2014 kello 20:26

    Tommi Uschanov: Suomi on maailman maallistuneimpia yhteiskuntia, naapureidensa Viron ja Ruotsin jälkeen suurin piirtein seuraavaksi maallistunein. Valtiokirkon ja uskonnonopetuksen ansiosta, ei siitä huolimatta.

    Puhutko menneisyydestä vai tulevaisuudesta?

    Jos viittaat tulevaisuuteen, niin tarkoitatko, että jos lukion uskonnonopetus korvattaisiin vastaavalla historialla ja yhteiskuntaopilla, niin seuraavassa sukupolvessa Suomi olisi ääriuskonnollinen? Haluaisitko vähän avata mekanismia?

    Ja onko meidän syytä miettiä suhdettamme naapureihimme Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan, joissa on siirrytty kaikille samansisältöiseen opetukseen? Tulevatko uskonnolliset viikinkiterroristit ovelle?

    = = =

    Ja edelleen väärinkäsitysten välttämiseksi: Uskontoja pitää koulussa opettaa, koska ne ovat yhteiskunnissa tärkeässä asemassa, ja koska ne kuuluvat kulttuuriperintöön. En kuitenkaan pidä kirkkokunnittain eriytettyä oman uskonnon opetusta optimaalisena lähestymistapana tähän. Yhteinen opetus on tehokkaampi myös dialogin luomiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  76. un archos kirjoitti 19.2.2014 kello 22:16

    Tommi Uschanov: Suomi on maailman maallistuneimpia yhteiskuntia, naapureidensa Viron ja Ruotsin jälkeen suurin piirtein seuraavaksi maallistunein. Valtiokirkon ja uskonnonopetuksen ansiosta, ei siitä huolimatta.

    Rohkenen kyseenalaistaa tämän vision, jonka logiikka muistuttaa “sota on rauhaa” -tyyppistä vanhan kunnon Orwellin visioimaa näkemystä. Vähentääkö esimerkiksi aseiden helppo saatavuus niiden aiheuttamia ongelmia? Suurin osa ihmisistä pelaa niillä korteilla, jotka heille jaetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. anonyymi kirjoitti 20.2.2014 kello 1:02

    Lauri Kumpulainen: Mitähän hyvää maalliskristillisyydessä on verrattuna maallisislamilaisuuteen tai maallistaolaisuuteen verrattuna?

    Ei mitään. Mikäköhän mahtoi olla pointtisi?

    Onko radikaalitaolaisia edes olemassa? Käsittääkseni taolaisuudessa ei ole ns. jumalan käskyjä, joita pitäisi sokeasti totella vaan kyse on enemmänkin henkilökohtaisen henkisen kasvun filosofiasta.

    Meillä on lahkolaisia jo nyt, meillä on myös radikaaleja uskonnollisia ryhmittymiä, kuten joka puolella maailmaa. Ei peruskoulun tai lukioiden uskonnonopetus näitä ole kitkenyt eikä kitke.

    Ei, mutta nämä eivät ole hallitsevassa asemassa kuten monessa muussa maassa eikä kirkkokaan aja uskonnollisia älyttömyyksiä poliittisesti, koska koulussa opetettu maltillinen maallistunut uskontulkinta tarkoittaa, että kirkon jäsenet näkevät tämän tulkinnan oikeana. Kirkko siis pikemminkin noudattelee yhteiskunnallista linjaa eikä yritä muuttaa sitä. Uskonnonopetus varmasti on pitkälti estänyt ja vaikeuttanut radikaalimpien ryhmittymien tulkintojen kasvua, koska tällöin kotikirkko ei ole päässyt julistamaan omaa totuuttaan tyhjiössä.

    Ei ole montaa vuosikymmentä, kun saarnattiin pyhää sotaa Neuvostoliittoa vastaan, aivan samoin kuin nyt saarnataan pyhää sotaa Yhdysvaltoja vastaan.

    Siitä en tiedä mitään, mutta molempia vastaan saarnaamiseen löytyy paljon hyviä syitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Syltty kirjoitti 20.2.2014 kello 8:32

    Lauri Kumpulainen: Mitähän hyvää maalliskristillisyydessä on verrattuna maallisislamilaisuuteen tai maallistaolaisuuteen verrattuna?

    Sitä on olemassa muuallakin kuin suvisten toiveunissa? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Samuli Saarelma kirjoitti 20.2.2014 kello 11:55

    Marko Hamilo: Minulla oli onnellinen asema jonkinlaisena väliinputoajana: en joutunut osallistumaan lukiossa (84-87) kumpaankaan, joten sain täyttää lukujärjestyksen luonnontieteillä. Myöhemmin olen joutunut täydentämään yleissivistyksessä ammottanutta aukkoa uskontojen osalta, mutta en millään keksi, mitä hyötyä siitä ET-hömpästä olisi ollut.

    Itselleni taas lukion uskonnonkursseista ainoa mielenkiintoinen oli etiikan kurssi, jonka oppitunnit olivat hyvin pitkälti vain oppilaiden keskinäistä keskustelua ja väittelyä aiheesta. Tämä avarsi ainakin itselläni katsantoa näihin kysymyksiin paljon enemmän kuin koko peruskoulun läpi kulkenut kristinuskon juttujen jankkaaminen.

    Ok, maailmanuskonnoista oli myös hyvä saada jonkinlainen kuva ja ehkä kristinuskon perusjutuista. Silti jos se mainitsemasi ET on huomattavasti painottuneempaa siihen, mitä se yksi mielenkiintoinen uskonnonkurssi oli, niin olisin varmasti saanut siitä paljon enemmän hyötyä kuin uskonnontunneista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. Jaakko Aro kirjoitti 20.2.2014 kello 15:02

    Uskonto on osa historiaa, ja sellaisena sitä kuuluisikin opettaa. Uskontojen merkitys maailmanhistoriassa on valtava, joten uskontojen opettaminen ja niiden ymmärtäminen on vähintäänkin yleissivistykseen kuuluvaa. Tämä pitää sisällään ymmärtämisen siitä.

    Tunnustuksellinen uskonto puolestaan ei kuulu kouluun laisinkaan, eikä sitä pitäisi missään tapauksessa koulussa opettaa. Myöskin uskonto omana oppiaineena on tarpeeton, saman asian voisi opettaa myös osana historian opetusta. Elämänkatsomustieto voisi korvata uskonnon oppiaineena, mikäli sitä tarvitsee erikseen ihmisille opettaa.

    Summa summarum: uskontojen ymmärtäminen on todella tärkeätä, uskoipa johonkin tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. Samuli Saarelma kirjoitti 20.2.2014 kello 19:06

    Jaakko Aro: Uskonto on osa historiaa, ja sellaisena sitä kuuluisikin opettaa. Uskontojen merkitys maailmanhistoriassa on valtava, joten uskontojen opettaminen ja niiden ymmärtäminen on vähintäänkin yleissivistykseen kuuluvaa. Tämä pitää sisällään ymmärtämisen siitä

    Tuo ymmärtäminen on tosiaan hyvä pointti. Nykyinen uskonopetus ei sisällä käsittääkseni lainkaan keskustelua siitä, miksi edelleen 2000-luvulla ihmiset uskovat sellaisiin asioihin kuin kristinusko tai islam, vaan otetaan annettuna asiana, että ihmiset nyt vaan uskovat niihin. Se tieto, mitä ihmisen psykologiasta liittyen yliluonnollisiin asioihin uskomiseen on viime vuosikymmeninä saatu selville, jätetään kouluopetuksessa oikeastaan kokonaan huomiotta. Juuri tätä pitäisi ainakin vähintään niiden uskonnon oppien rinnalla opettaa lukiolaisille, jotta he tosiaan ymmärtäisivät jotain siitä, miksi uskonnot ovat historiallisesti olleet ja ovat monessa paikassa edelleen siinä asemassa kuin ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  82. kw kirjoitti 22.2.2014 kello 22:09

    Lauri Kumpulainen:
    Vielä parempi ehdotus: lopetetaan uskonnon opetus kokonaan.

    Se ei ole valtion oppilaitosten tehtävä, vaan jokaisen huuhalaitoksen (esim seurakunnan), ihan oma tehtävä, jonka ne maksakoot ihan omilla tuloillaan.

    Tämä ajatus on silkkaa tyhmyyttä. Uskontojen opetus on olennaisen tärkeää. Tietämättömyys altistaa ihmiset erilaisten lahkojen ja ääriaineksien ajatusmaailmoille.

    Sama koskee historiaa. Molemmat täytyy tuntea, että ymmärtää elämää,ihmisten motiiveja ja syy-seurausuhteita. Tieto ja ymmärrys vakauttavat yhteiskuntaa. Samoin suvaitsevaisuus. Se on merkki kypsyydestä.

    Kokonaan toinen juttu, miten uskontoa pitää opettaa. Sen tulisi olla kaikille pakollinen yleissivistävä oppiaine, ilman mitään erioikeuksia ja eri ryhmiä. Oman uskonnon opetus ja harjoitus kuuluu yksityiselämään ja kotien tehtäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  83. Tapio kirjoitti 23.2.2014 kello 21:55

    kw: Tämä ajatus on silkkaa tyhmyyttä. Uskontojen opetus on olennaisen tärkeää. Tietämättömyys altistaa ihmiset erilaisten lahkojen ja ääriaineksien ajatusmaailmoille.

    Eiköhän tärkeämpää ole antaa kaikille kunnollinen kurssitus luonnontieteissä, m.l. biologia, maantiedossa ja historiassa aivan kuten Lepotila Zz aiemmin esitti.

    USA:n uskonnollisilla ääriliikkeillä on ymmärtääkseni pitkät juuret: Huomattava osa varhaisista muuttajista olivat lahkolaisuutensa takia syrjittyjä/vainottuja eurooppalaisia uskovaisia. Siinä maassa ei myöskään yllä mainittu “rokotus” ole pakollinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Leena-Kaisa kirjoitti 27.2.2014 kello 20:18

    Minusta olkoon uskonto yläkoulussa ja lukiossa kaikille yhteistä uskontotiedettä. Se pitäisi säätää lailla ja sitä voisi opettaa esim. historianopettaja, kun historiakin vähenee tai joku muu sopivan fiksu FM. Meille ainakin opetti lukiossa sivari ja myös biologian opiskelija uskontoa ja ymmärrän, että vaikea saada kaikkialle TM Helsingistä. Pahin ongelma on lähimmäisenrakkauden puute eli usein ahdistava, suorastaan painostava ilmapiiri, joka menee pahemmaksi, mitä paremmin ihmisiä tuntee ja pienessä piirissä ollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Lauri Kumpulainen kirjoitti 28.2.2014 kello 9:15

    kw: Sen tulisi olla kaikille pakollinen yleissivistävä oppiaine, ilman mitään erioikeuksia ja eri ryhmiä.

    Uskonto ei ole sivistystä. Se on pelkkää huuhata ja potaskaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus