Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2014

16.2.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lautakunnan listalla on vain yksi merkittävä asia.

Sisääntuloväylien bulevardisointi

Raportin löytää tästä:

Helsingin Sanomat ehti jo suurin piirtein kertomaan, että raportti tyrmää bulevardisoinnin. Olemmekohan lukeneen samaa raporttia?

Nykyisellä liikennekäyttäytymisellä tulisi paljon ruuhkia, kun väylien välityskyky laskisi risteysten ja liikenneväylien vuoksi. Niiden työmatka pitenee, jotka tulevat keskustaan Kehä I:n ulkopuolelta, mutta toisaalta satatuhatta ihmistä saa asunnon Kehä I:n sisäpuolelta. Heidän matkansa lyhenevät olennaisesti verrattuna vaihtoehtoon, jossa asuntoa pitäisi etsiä jostain kaukaa. Muutokset eivät kuitenkaan ole dramaattisia. Eniten tarkastelluista matkoista piteni matka Klaukkalasta Erottajalle ja sekin vain vajaat kymmenen minuuttia.

Outoa oli, että bulevardeille oli ajateltu 60 km/h nopeusrajoitusta. Minä olisin kuvitellut nopeusrajoitukseksi 50 km/h (Vrt. Mannerheimnintie, Mäkelänkatu). Erotuksella ei ole sanottavaa vaikutusta matka-aikoihin, maksimissaan 12 s/km, käytännössä paljon vähemmän.

Näissä malleissa on se vika, että ne aina yliarvioivat hankaluuksia, joita väylien alentunut välityskyky aiheuttaa. Yliarvioivat, koska aliarvioivat sopeutumista.

Jos matka autolla hidastuu selvästi, mutta matka kiskoliikenteellä ei hidastu, aiempaa useampi valitsee kiskoliikenteen ja tieverkko ei ruuhkaudu yhtä paljon. Tämän malli ehkä osaa ottaa huomioon, mutta ei sitä, että matkojen alku- ja loppupäätkin sopeutuvat. Helsingin seudulla muuttaa vuosittain selvästi yli satatuhatta henkeä asunnosta toiseen. Kymmenet tuhannet vaihtavat vuosittain työpaikkaa. Molemmissa tapauksissa asuntoa ja/tai työpaikkaa harkitaan myös työmarkan sujuvuutta ajatellen. Jos bulevardisointi pidentää matkaa vaikkapa Klaukkalasta Vallilaan kymmenellä minuutilla, vastaa se sitä, että nämä paikat olisivat ajautuneet kymmenen tai viisitoista kilometriä aiempaa kauemmas toisistaan. Tämä takia yhdistelmä koti Klaukkalassa ja työpaikka Vallilassa käy epätodennäköisemmäksi. Asuntojen ja työpaikkojen vaihtamisen seurauksena sellaisten työmatkojen määrä vähenee, joita bulevardisointi hankaloittaa. Tämän valikoitumisen vaikutus ruuhkautumiseen on aivan olennainen.

Helsingin kantakaupungin saavutettavuus kehyskunnista autolla heikkenee, mutta saavutettavuus raideliikenteellä ei heikkene.  Siksi ne, jotka haluavat asua kantakaupungin ulkopuolella mutta käydä töissä kantakaupungissa, hakeutuvat raideliikenteen ulottuville. Samalla sellaiset työpaikka-alueet Helsingissä, joihin ei pääse nopealla raideliikenteellä, menettävät vetovoimansa. Eräs rakennusalan merkittävä toimija kertoi, että Espoossa menevät kaupaksi vain asunnot, jotka ovat metron varrella. Länsiväylän kasvaviksi ennustetut ruuhkat eivät yhtä paljon kasva, koska aina voi tulla Helsinkiin metrolla.

Raportti yliarvioi liikenteen ruuhkautumista. Samalla se aliarvioi bulevardisoinnin vaikutusta asumisen ja työpaikkojen sijoittumiseen sekä kiinteistöjen arvoihin Helsingin seudulla. Nurmijärveläiset joutuvat kärsimään omaisuutensa arvon menetyksenä siitä, että ovat valinneet liikennepolitiikassaan huumeettoman vaihtoehdon.

Tulevaisuudessa Helsingin seudun työpaikat ja asunnot tulevat jakautumaan niihin, jotka ovat raideliikenteen piirissä ja niihin jotka eivät ole. Raideliikenteen piirissä asuvat käyvät yhä todennäköisemmin myös töissä raideliikenteen piirissä ja päinvastoin. Tällä voi olla huomattavaa vaikutusta asenteiden jakautumiseen. Klaukkalasta toisin sanoen ajetaan aiempaa todennäköisemmin töihin sellaisiin toimistoihin, joihin ei pääse helposti joukkoliikenteellä.

Päätöksenteon kannalta merkittävää on, että toimenpiteen hyödyt keskittyvät Helsinkiin ja haitat Helsingin ulkopuolelle. Helsingin seutu on jaettu 14 itsenäiseen osaoptimointiyksikköön. Helsingin osaoptimointiyksikössä otetaan tietysti huomioon vain helsinkiläisiin kohdistuvat hyödyt ja haitat kuten tehdään seudun muissakin osaoptimointiyksiköissä.

Ajatus moottoriteiden muuttamisesta bulevardeiksi on mullistava. Varmaankin sen yksityiskohtiin joudutaan palaamaan. Yli satatuhatta asukasta on kuitenkin sellainen argumentti, ettei sitä voi noin vain sivuuttaa.

 

 

Kommentit

88 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2014”

  1. KKK kirjoitti 16.2.2014 kello 20:29

    Mallissa ei myöskään oteta huomioon bulevardisoinnin vaikutusta Helsingin lähikuntien kaavoituspolitiikkaan. Kun autoilu ei enää ole aikaisempaa joutuisampaa, lähikunnat todennäköisesti ryhtyvät kaavoittamaan tiheämmin raideliikenteen varteen. Ei Helsingin tehtävä ole paikata muiden kuntien kaavoitusvirheitä. Jos kunnat haluavat rakentaa autokaupunkia, kärsiköön itse seuraukset siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  2. Kimi kirjoitti 16.2.2014 kello 20:43

    Harvinaisen rehellinen avaus Osmolta. Kerrankin tavataan reilusti, että kaupunkia kehitetään valikoivalla haitalla. Jos julkinen liikenne ei tarjoa riittävää palvelutasoa, niin muuta liikennettä haittaamalla julkisen liikenteen suhteellinen palevlutaso nousee.

    Kun raideliikenteen ominainen haavoittovuus pitää jyvittää muun liikenteen aiheuttamaksi haitaksi, niin jokainen matkustajaminuutti lasketaan euroissa. Kun kaupungin pääväylät “bulevardisoidaan”, niin syntyy pelkkää mullistavaa etua. Jos raportti yliarvioi haitat, niin voiko olla mahdollista, että Osmo yliarvioi edut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  3. Pekka Pietilä kirjoitti 16.2.2014 kello 21:17

    Metro, raitiotiet, paikalliset rautatiet ja bussit. Kehätiet ja työpaikkojen sijoittelu muuallekin, kuin kauppatorille. Näin selvitään nykyisillä väylillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  4. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2014 kello 22:15

    Päätöksenteon kannalta merkittävää on, että toimenpiteen hyödyt keskittyvät Helsinkiin ja haitat Helsingin ulkopuolelle. Helsingin seutu on jaettu 14 itsenäiseen osaoptimointiyksikköön. Helsingin osaoptimointiyksikössä otetaan tietysti huomioon vain helsinkiläisiin kohdistuvat hyödyt ja haitat kuten tehdään seudun muissakin osaoptimointiyksiköissä.

    Mä sanoisin tän pikemminkin niin, että täysin riippumatta siitä mitä Helsinki tekee tai jättää tekemättä, niin jos osaoptimointiyksiköt optimoi yhdyskuntarakennettaan tusinan omakotitalon tienpätkiksi, niin niiden asukkaat tulee istumaan ruuhkissa. Esimerkiksi Kehä III Vantaalla, liikennemääräennuste muuten 140 000 autoa päivässä Lentokentän kohdalla joka on enemmän kuin missään tässä maassa nyt, ja käytännössä parkkipaikka riippumatta siitä millainen motari se on.

    Että jos tulevaa tuusulaista tympii seisova autojono, niin kehoitan ottamaan yhteyttä tuusulalaiseen päättäjäään, ja pyytämään tontteja radanvarrelta. Tämä ei yksinkertaisesti ole asia mikä on loppupelissä Helsingin käsissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 57

  5. IsoH kirjoitti 16.2.2014 kello 22:47

    Helsingillä on toki täysi oikeus kaavoittaa miten itse parhaaksi näkee ja bulevardeille on paikkansa osalla sisääntuloväyliä.

    Yksi ongelma perusteluissa kuitenkin on: Jos nyt myös Helsinki itse kovasti osa-optimoi, ei jatkossa ole kovin suurta moraalista oikeutta arvostella muita kuntia vastaavasta toiminnasta.

    Kun todennäköisesti pian siirrytään metropolihallintoon, olisi Helsinginkin hyvä löytää naapureista yhteistyökumppaneita, eikä edes retoriikan tasolla voimistaa vastakkainasettelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Juho Laatu kirjoitti 16.2.2014 kello 23:24

    Kirjoitus nojaa tuttuun tapaan siihen oletukseen, että suomalaiset haluaisivat pääsääntöisesti Helsinkiin asumaan ja töihin, ja että tästä syystä nimenomaan naapurikunnat kärsisivät, jos niiden yhteydet Helsingin keskustaan heikkenisivät.

    Pitää ottaa huomioon myös se kehitystrendi, joka on johtanut viime vuosikymmeninä automarkettien suureen suosioon. Monet halutuimmista / pätevimmistä työntekijöistä pitävät autoilusta. Siksi monet työnantajat haluavat sijoittaa konttorinsa paikkaan, johon työntekijät pääsevät sujuvasti autolla. (Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat toki myös eduksi.)

    On mahdollista, että Helsingin keskustan siirtyminen pääasiassa raideliikenteen varaan johtaa siihen, että osa yrityksistä haluaakin tuon alueen sisältä pois. Helsingin keskustan autoilevat asukkaat ja autolla keskustassa työssä käyvät ihmiset voivat pitää keskustaa aiempaa huonompana asuin- ja työpaikkana.

    Kaupunkisuunnittelussa kannattaa siis ottaa huomioon myös se mahdollisuus, että selvä siirtymä raideliikennevetoisempaan suuntaan voi vaikuttaa alueen suosioon (joissain piireissä) myös negatiivisesti. Helsingin kulkuyhteyksien muuttuessa vaaka voi kallistua sisään- tai ulospäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  7. Viherinssi kirjoitti 16.2.2014 kello 23:32

    Bulevardisoinnin kohdalla keskustelussa ongelmaksi tulee kovin jyrkkä joko-tai-asetelma.

    Jos esimerkiksi Tuusulanväylä muutetaan bulevardiksi Kehä I:n ja Käpylän välistä, sen todellinen välityskyky putoaa huomattavasti. Välityskyky putoaa ruuhka-aikaan risteysten vuoksi ja matka-aika hiljaiseen aikaan nopeusrajoitusten ja liikennevalojen vuoksi. Joten jos autoilija käyttää tätä vasta-argumenttina bulevardisoinnille, niin argumentti on paikkansapitävä.

    Mutta jos samainen väylä bulevardisoidaan Metsälän liittymästä Käpylään, välityskyky ruuhka-aikana pysyy vakiona (koska Mäkelänkadun valot kuitenkin säätelevät liikennevirtaa). Vaikutus matka-aikaan on hiljaisenakin aikana suhteellisen vähäinen, koska matka on lyhyehkö (nopeusrajoitukset eivät haittaa), eikä siihen tarvita suurta määrää risteyksiä väliin (liikennevalot eivät haittaa).

    Tämä on yleistettävissä muuallekin. Bulevardisointi moottoritien pään ja ensimmäisen liittymän välillä on liikenteellisesti haitatonta, joten siitä on hyvä aloittaa. Bulevardisointi itsessään muuttaa alueen ja tien luonnetta, jolloin seuraava pätkä tulee sitten myöhemmin.

    Selvityksessä todettiin, että Vihdintie on myös hyvä bulevardisointikohde. Minulle jäi epäselväksi, mikä erottaa Vihdintien bulevardista, koska sehän on rakenteeltaan jo nyt käytännössä bulevardi kolmoskehälle asti ja kärrypolku siitä Porintielle. Ehkä se, että Vihdintie kulkee keskellä metsää ja teollisuusaluetta. Sieltä voisi ilmeisesti aloittaa hyvin vähäisillä haitoilla.

    Luulisi, että tässäkin hommassa saisi käyttää järkeä ja aloittaa sieltä, missä vaikutukset liikenteeseen ovat pienempiä. Joka tapauksessa seudun kasvaessa liikenne tulee jumittamaan entistä pahemmin (jos ei ruuhkamaksut, mutta alan vähitellen luopua siitä toivosta, että järki voittaisi). Niinpä bulevardisoinnin negatiiviset vaikutukset vähenevät koko ajan, jolloin siitä tulee aikaa myöten hyväksyttävämpää.

    Täytyy vielä erikseen kiittää Osmoa siitä, että tässä bloggauksessa puhutaan liikenteen dynaamisista vaikutuksista ja siitä, että tulevaisuudessa klaukkalalainen ei ihan oikeasti pääse autolla niin helposti Helsingin niemelle kuin nyt. Se ei riipu bulevardeista, ja nyt jaetaan kurjuutta ruuhkautumisen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  8. Viherinssi kirjoitti 17.2.2014 kello 0:02

    Eniten tarkastelluista matkoista piteni matka Klaukkalasta Erottajalle ja sekin vain vajaat kymmenen minuuttia.

    Jos joku varastaisi minulta vaikkapa vartin päivässä, olisin pahalla mielellä. (Vajaa kymmenen minuuttia suuntaansa.) Bulevardisoinnissa on häviäjänsä, eikä minusta ole mitenkään erikoista, jos he vastustavat ajatusta.

    Seudun kasvaessa käy ainakin autoilijoiden osalta niin, että mitä enemmän sakkia muuttaa seudulle, sitä hitaammaksi tutut matkat käyvät. Julkisessa liikenteessä verkoston tihentäminen kompensoi tätä haittaa, mutta nykyisten hyvin toimivien yhteyksien nopeutuminen ei ole todennäköistä. Ja lopulta myös kevyt liikenne hidastuu ristyksien lisääntyessä.

    Joten jos nykyiset asukkaat pysyvät nykyisillä paikoillaan, asioivat nykyisissä paikoissa ja käyvät töissä nykyisissä paikoissa, heidän matkaamiseen käyttämänsä ajat pitenevät. Tälle on kasvuseudulla vaikea voida mitään.

    Toisaalta kansainvälisesti näyttää siltä, että keskimääräinen matka-aika lisääntyy vain vähän metropolialueen koon funktiona. Tämän yhdysvaltalaistutkimuksen matka-aika menee suunnilleen suhteessa metropolin koon logaritmiin, eikä kulmakerroin ole kovin suuri. Kaupungin koon tuplaantuminen tuo muutaman minuutin lisää matka-aikaa.

    Tutkimus on toki vähän erilaisesta ympäristöstä, mutta kaupungit asettuvat yllättävän kauniisti samalle käyrälle riippumatta joukkoliikenteen rakenteesta. Helsingin seutu ei erottuisi käyrältä mitenkään ihmeellisesti (27 minuuttia suuntaansa). Kyse on ilmeisesti silloin pikemmin ihmisten käytöksestä.

    Voisi myös ajatella, että matka-ajan varianssi kasvaa rajusti, ts. isossa kaupungissa on enemmän erittäin lyhyitä ja erittäin pitkiä matka-aikoja. Tätäkään ei ole nähtävissä.

    Käytännössä tämä tarkoittaa henkilötasolla sitä, että matka-aika ei välttämättä pitene, mutta elinpiiri muuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  9. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 17.2.2014 kello 1:42

    Bulevardisointi on erinomainen asia esimerkiksi viihtyisyyden kannalta, mutta kannattaa muistaa että se ei voi olla vähentämättä Helsingin kantakaupungin arvoa, sillä se muuttuu huonommin saavutettavaksi.

    Onko suunnitelmissa jatkaa raitiovaunulinjoja kauemmaksi keskustasta bulevardisoinnin myötä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 17.2.2014 kello 1:55

    Bulevardisoinnissa on vielä se ongelma, että tietyillä alueilla joukkoliikenne perustuu siihen, että bussi ajaa moottoritietä pitkän matkaa nopeasti, jolloin nopean matkanteon lisäksi km-kustannus on alhainen. Esimerkiksi Jakomäen ja Hakunilan joukkoliikenne täytyisi ratkaista muuten kuin bussilla. Näiltä alueilta on pitkä matka lähimmälle juna-asemalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2014 kello 8:55

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Bulevardisoinnissa on vielä se ongelma, että tietyillä alueilla joukkoliikenne perustuu siihen, että bussi ajaa moottoritietä pitkän matkaa nopeasti, jolloin nopean matkanteon lisäksi km-kustannus on alhainen. Esimerkiksi Jakomäen ja Hakunilan joukkoliikenne täytyisi ratkaista muuten kuin bussilla. Näiltä alueilta on pitkä matka lähimmälle juna-asemalle.

    No niitä alueita on onneksi aika vähän, mutta kuitenkin: Esimerkiksi Jakomäen bussin 77 nopeus perustuu siihen että se ajaa yhdellä pysähdyksellä Koskelaan saakka. Jos oletetaan että se jatkossa seisoo valoissa ja ruuhkissa, ja pysähtyy 500 metrin välein, niin hidastuuhan se.

    Ei tarvitse olettaa kun tekee joukkoliikenteellä omat kaistat/väylät ja niille valoetuudet, ja toki on myös mahdollista ajaa erillisiä pikalinjoja. Ja minusta lähijunille tulisi tehdä haara Malmilta itään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 17.2.2014 kello 9:37

    Ruuhkat. Mitkä ihmeen ruuhkat?

    Ajoin keskiviikkoiltana täältä Kirkkonummelta esitelmätilaisuuteen Krunikkaan. Matka taisi viedä 35 minuttia, ja ilmainen parkkipaikka löytyi vierestä. Tänä aamuna tulin Ruskeasuolta tänne Kirkkonummelle. Matka taisi samoin vidä n. 35 minuuttia.

    Toiseen sunntan kulkevilla ei taida yhtä auvoisat kokemukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 17.2.2014 kello 9:46

    Tämä on vähän sellaisat juuåas-eipäs väitelyä. Ja hyvin subjektivistista puolin ja toisin.

    30 vuotta sitten minulla oli vähän känää arvositen sukulaisteni kanssa. Onneksi sain – hyvin ysävien kautta – maan parhaimpiin kuukuvan asianajajan eli Matti Neneosen.

    Opin se, etä huippujuristille maksetaan huippupalkka siitä, että hän osaa katsella asioita vastapuolen näkökulmasta.

    Teimme sovintoratkaisun. Ja muutaman vuoden kuluttua riita oli unohdettu. Päinvastoin olen saanut veljeltäni erittäin arvokasta tukea ja apua talouskriisin aikana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 17.2.2014 kello 10:06

    Bulevardisointio on käsittääkseni tarkoitus toteuttaa Kehä I:n sisäpuolella. Lukija lienea huomannut, että suurmat ruuhkat ovat kehäväylillä.

    Mutta oliis kyllä kiva, jos jossain vaiheessa vähän joku yrittäisi saada näkökohtia yhdelle lakanalle.

    Voisiko sisääntulobulevardiella olla
    omat buusikaistat.

    Ja taas., Bussikaistat ova bussikaitoja vain päiväsaikaan. 24-tuntinen bussikaista on suoraan sanoen pottuilua. Ei se minulta vie pultteja, mutta yrittäkääpä selittää busikaistojen välttämättömyyttä jollekin intoautolijalle, jos kaista pidetän bussikaistana myös ruuhka-aikojen ulkupuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2014 kello 10:41

    Sisääntuloväylille tulee varmaankin pikaratikat. Autopuolue taida suostua siihen, että tämän lisäksi yksi autokaistoista varataan busseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 17.2.2014 kello 10:13

    Lukija liene epannut merkilel, että Klaukkalsat on erittäin hyvät bussiyhteydet Helsinkiin. Ja olisvat nopeita myös ruuhka-aikoina, jos meillä olisi bussikaistat, sanotaan Kehä I.stä eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 17.2.2014 kello 11:03

    Viherlinssi:”Tämä on yleistettävissä muuallekin. Bulevardisointi moottoritien pään ja ensimmäisen liittymän välillä on liikenteellisesti haitatonta, joten siitä on hyvä aloittaa. Bulevardisointi itsessään muuttaa alueen ja tien luonnetta, jolloin seuraava pätkä tulee sitten myöhemmin.”

    Monilla sisääntuloväylillä olisi syytä hakea bulevardisoimismahdollisuuksia varioimalla keinoja paikallisten mahdollisuuksien mukaan.

    Joskus on käytettävissä tunnelointi osittaisena ja pätkittäisenä keinona. Tunneleissa nopeusrajoitus on 60km/h. Kulosaareen tutkittiin lisärakentamista tunnelointia käyttäen. Tulos oli selvityksen mukaan varsin hyvä, vaikka uskallus puuttui ksv:ltä edetä asiassa kaavatasolle.

    Väylämaksujen tuloa olisi kiirehdittävä. Sen vaikutusten kautta saadaan paremmat edellytykset edetä bulevardisointia kohti.

    Sisääntuloväylien kesyttämisessä tiiviin kaupunkirakenteen ympäristöön sopivaksi tulee edetä. Bulevardisointia voidaan soveltaa sortumatta puhdasoppisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2014 kello 13:10

    Seppo Vepsäläinen: Joskus on käytettävissä tunnelointi osittaisena ja pätkittäisenä keinona. Tunneleissa nopeusrajoitus on 60km/h. Kulosaareen tutkittiin lisärakentamista tunnelointia käyttäen. Tulos oli selvityksen mukaan varsin hyvä, vaikka uskallus puuttui ksv:ltä edetä asiassa kaavatasolle.

    Toi vaan hyytyy niiden tunneleiden nykyisiin turvallisuusvaatimuksiin. Jos pidetään kiinni siitä, että tunneliin ei saa muodostua seisovaa jonoa eikä sitä ennen saa olla valoja sujuvuuden takia jolla säännöstellä sisään ajavaa automäärää, niin sitten se tarkoittaa käytännössä täyttä motaria sen tunnelin jälkeen. Nykystandardein Uudemankadun tunnelin länsipäässä olisi Hietalahden altaan kokoinen eritasoliittymä, ja toisessa päässä parin korttelin kokoinen samanlainen.

    Noin yleisesti ottaen, tierakentamisen standardit ovat irronneet kaupunkitodellisuudesta. Se miten katuja tehdään pitää tässäkin mielessä opetella uudestaan. Sitä ei ole vielä kukaan uskaltanut sanoa ääneen julkisesti, että katuhierarkia ei ole korttelikaupungin liikennejärjestlmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  19. Mikko Särelä kirjoitti 17.2.2014 kello 13:59

    Kirjoitin aiheesta lokakuussa blogiini. http://www.sarela.fi/yleiskaava-liikennealueiden-tarkastelut/

    Viraston teettämä selvitys on hyvä stressitesti laajennetulle katuverkolle. Siinä on valittu tarkoituksella minimaalinen kapasiteetti kaduille, mahdollisimman vähän ihmisiä bulevardien ympäristöön ja vain marginaaliset parannukset joukkoliikenteeseen. Tutkitussa vaihtoehdossa on valittu katumalli, jossa autoja mahtuu vähemmän kuin Mäkelänkadulla nykyään.

    Suurin yllätys tässä selvityksessä on se, että tämänkin jälkeen Turunväylä, Vihdintie ja Tuusulanväylän eteläosa kannattaa muuttaa bulevardeiksi heti.

    Muiden väylien kanssa täytyy tehdä vähän töitä, että löytyy sopiva tasapaino hyvän katuympäristön ja liikennetarpeiden välillä. Mahdollisia ratkaisuja on mm. kääntymiskaistat risteyksissä, yksisuuntaiset tonttikadut kadun laidalla Huopalahdentien tapaan, joukkoliikenteen merkittävä parantaminen esimerkiksi pikaraitiotein ja joissakin paikoin kolmannet kaistat suuntaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  20. Markku af Heurlin kirjoitti 17.2.2014 kello 14:40

    Osmo Soininvaara:
    Sisääntuloväylille tulee varmaankin pikaratikat. Autopuolue taida suostua siihen, että tämän lisäksi yksi autokaistoista varataan busseille.

    Miksi. Käsittääksnei bussi, jolla on oma kaista on jo pikaratikka. Tosin sillä erolla että sen reitin voi sitten sopeuttaa matkustajien muuttuviin tarpeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2014 kello 15:15

    Bussi rämisee ja tärisee, siinä on epämiellyttävää matkustaa. Sitä ei voi verrata kiskoja pitkin tasaisesti kulkevaan ratikkaan. Lisäksi Su8omessa bussikaistalla saa aivan vapaasti ajaa ja ajetaan myös. Jos se haluttaisiin estää, mut6tettaisiin lakia niin, etttä ajoneuvon haltija on vastuussa sillä tehdyistä ajeluista bussikaistalla (vrt. pysäköinti) ja kuvaan pääsisi aina kun bussikaistalle eksyy. Näin on Barcelonassa. Kamera on bussissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 17.2.2014 kello 15:28

    Pyyluoma:”Toi vaan hyytyy niiden tunneleiden nykyisiin turvallisuusvaatimuksiin. Jos pidetään kiinni siitä, että tunneliin ei saa muodostua seisovaa jonoa eikä sitä ennen saa olla valoja sujuvuuden takia jolla säännöstellä sisään ajavaa automäärää, niin sitten se tarkoittaa käytännössä täyttä motaria sen tunnelin jälkeen.”

    Näin voi olla. Yhteiskunnassa turvallisuusvaatimukset kiristyvät ilman sanottavaa keskustelua niihin uhrattavien varojen järkevyydestä ja vaihtoehtoisista käyttötarkoituksista.

    Hyvä esimerkki on metro. Se on ollut ja on selvästi turvallisin joukkoliikenteen kuljetusmuoto. Nyt metron turvatason nostamiseen silti investoidaan yli sata miljoonaa lisää.

    Liikenteen ohjauksella, ns älykkäällä liikenteellä, voidaan kyllä välttää tunnelien ruuhkautuminen. Homman suunnittelu on tietty kinkkisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 17.2.2014 kello 16:28

    OS:”Eräs rakennusalan merkittävä toimija kertoi, että Espoossa menevät kaupaksi vain asunnot, jotka ovat metron varrella. Länsiväylän kasvaviksi ennustetut ruuhkat eivät yhtä paljon kasva, koska aina voi tulla Helsinkiin metrolla.”

    Tämä on odotettavaa, koska Espoon metron välittömän ypäristön ulkopuolella joukkoliikennepalvelut huononevat nykyisistä, muuten varsin hyvistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Koti-isä kirjoitti 17.2.2014 kello 16:57

    Mikko Särelä:
    Viraston teettämä selvitys on hyvä stressitesti laajennetulle katuverkolle…

    Suurin yllätys tässä selvityksessä on se, että tämänkin jälkeen Turunväylä, Vihdintie ja Tuusulanväylän eteläosa kannattaa muuttaa bulevardeiksi heti.

    Toivottavasti autopuolue ei pääse tyrmäämään koko selvitystä ja erinomaista ideaa tämän yhden puolueellisilla oletuksilla tehdyn testin perusteella. Muutenkin äänestys bulevardit kyllä/ei on riskialtis. Eihän Kehä I:n sisäpuolella olevia moottoriteitä yhden yön aikana poisteta ja katutiloiksi muuteta. Vaan ennemminkin kortteli kerrallaan, helpoimmasta päästä aloittaen. Jos nyt sanotaan kategorisesti ei, jatketaan seuraavat viisi vuotta entiseen malliin ennen uutta vastaavaa esitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  25. anonyymi kirjoitti 17.2.2014 kello 18:00

    Viherinssi:

    Eniten tarkastelluista matkoista piteni matka Klaukkalasta Erottajalle ja sekin vain vajaat kymmenen minuuttia.

    Jos joku varastaisi minulta vaikkapa vartin päivässä, olisin pahalla mielellä. (Vajaa kymmenen minuuttia suuntaansa.)

    Päivittäin Klaukkalasta Erottajalle henkilöautolla ajelevalta pitäisi ryöstää enemmän kuin vartti päivässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  26. sampsa kirjoitti 17.2.2014 kello 20:42

    Sisaantulovaylat ovat (Helsingin) veroeurojen ulosmenovaylat: Mita helpompi on hurauttaa autolla keskustaan ja keskustasta ulos sita helppommin muuttaa kauas kaupungin sykkeesta ja maksaa veronsa naapurikuntiin. Mita laajempi on kaupunkimainen rakenne, sita enemman on asukkaita, eli elinmahdollisuuksia yrityksille ja sita vetovoimaisempi on itse kaupunki. Bulevardisointi lisaa kaupungin vetovoimaa, asuinpaikkoja ja tyopaikkoja. Ja saastaa ymparistoa versus satelliittikaupunkirakenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  27. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 18.2.2014 kello 0:57

    Markku af Heurlin: Tosin sillä erolla että sen reitin voi sitten sopeuttaa matkustajien muuttuviin tarpeisiin.

    Bussien reitit kyllä muuttuvat, mutta ne käyttävät samoja katuja kuin ennenkin eli aina tietyn alueen kokoojakatua. Jos otetaan esimerkiksi vaikka Pohjois-Haaga, niin siellä bussit ovat ajaneet aina Näyttelijäntietä pitkin, koska se on ainut järkevä reitti alueen läpi. Jos Näyttelijäntie olisi alueen rakennusvaiheessa kiskotettu, olisi siellä ajanut nyt 60 vuotta raitiovaunu käyttäen samaa reittikatua, eikä mitään tarvetta siirtää kiskoja toiseen paikkaan olisi ilmennyt. Linjoja olisi varmasti muutettu aikojen saatossa, vähintään silloin kun Lassilan valmistuessa olisi kiskoja jatkettu sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. Viherinssi kirjoitti 18.2.2014 kello 1:21

    anonyymi:

    Päivittäin Klaukkalasta Erottajalle henkilöautolla ajelevalta pitäisi ryöstää enemmän kuin vartti päivässä.

    Ei tulisi mieleenikään ajaa autolla päivittäistä työmatkaruuhkaa Klaukkalasta Erottajalle, ei huolta.

    Tuo mittaluku kuitenkin kertoo siitä, että bulevardisointi tehdyillä oletuksilla veisi reilun työviikon verran vapaa-aikaa vuodessa sellaiselta, joka ajaa Klaukkalasta Haagan risteykseen.

    En siis ihmettelisi, jos joku klaukkalalainen pitäisi bulevardisointia tämän selvityksen pohjalta huonona. Kyllä se matka-aikaa Klaukkalasta Helsingin niemelle väkisinkin lisää tuntuvasti, vaikka dynaamiset vaikutukset toki vaikutusta pienentävätkin.

    Eli edelleen: Bulevardisoinnissakin on häviäjänsä, ei se mikään paratiisiratkaisu ole, jossa kaikilla on kivaa. Eikä se välttämättä vähennä klaukkalalaisten kirvelyä, että heistä katsottuna kohti ydintä tuleva uusi väki joka tapauksessa vaikeuttaa heidän liikkumistaan etelään.

    Korostan vielä sitä, että pidän itse bulevardisointia hyvänä ajatuksena, mutta se kannattaa tehdä liittymäväli kerrallaan sieltä, missä hyötyjen ja haittojen suhde on kulloinkin edullisin. Jos sitä yritetään jonain könttäratkaisuna, asia kaatuu melko varmasti.

    Jäin vielä miettimään asioita eri väylien kannalta:

    Länsiväylä: Lauttasaareen saisi paljon hyvin arvokasta rakennusmaata lisää, mutta väylän vetokyky pienenisi roimasti. (= Isot edut, isot haitat.)

    Turunväylä: Munkkien väliin voisi rakentaa vähän lisää, muuten väylä on virkistysalueiden puristuksessa Kehä I:n sisäpuolella. Haitta liikenteelle ei olisi suuri, mutta kaupunkia voi olla vaikea jatkaa tuohon suuntaan Tarvon ohi.

    Vihdintie: Ei oikeasti kuulu listalle, koska tie on jo bulevardi ilman eritasoliittymiä. Sen ympärille voi rakentaa jo nyt ihan mitä huvittaa.

    Tampereenväylä: Tien länsipuoli on suhteellisen rakennettua jo nyt, mutta itäpuolelle voisi yhden korttelirivin tehdä. Kovin massiivisia rakennusmääriä voi olla haasteellista saada. Jos bulevardisointi tehdään Metsäläntien liittymästä etelään, haitta liikenteelle on minimaalinen, mutta hyödytkin voivat jäädä pieniksi. Pohjoisempana maasto ja Keskuspuisto vähän rajoittavat.

    Tuusulanväylä: Metsälän liittymän eteläpuolelle tehty bulevardisointi ei haittaa liikennettä. Ogelin ja Metsälän välin voisi myös bulevardisoida, mutta se saattaisi viedä liikennepainetta pienemmille teille. Maaliikennekeskuksen siirtäminen tekee pohjoisemman pätkän paremmaksi ja realistisemmaksi.

    Lahdenväylä: Bulevardisointi kehältä Kustaa Vaasan tielle ei vaikuttaisi välityskykyyn olennaisesti (vain Viikin yksisuuntainen liittymä välissä). Äkkiä katsottuna rakennusmaata ei kuitenkaan ole ihan mahdottomasti helposti käytettävissä tuolla ympärillä.

    Asiaa pitää kuitenkin ehdottomasti kaikkien osalta tarkastella hyötyjen ja haittojen puolelta kummastakin suunnasta. Länsiväylä on tässä fokuksessa, koska se päätyy niin lähelle kaupungin keskustaa. Vihdintie tarjoaa jo nyt hyvän kokeiluympäristön, jonka ei pitäisi saada isoa vastustusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  29. Viherinssi kirjoitti 18.2.2014 kello 1:28

    Mikko Särelä: Mahdollisia ratkaisuja on mm. kääntymiskaistat risteyksissä, yksisuuntaiset tonttikadut kadun laidalla Huopalahdentien tapaan, joukkoliikenteen merkittävä parantaminen esimerkiksi pikaraitiotein ja joissakin paikoin kolmannet kaistat suuntaansa.

    Nämä kaikki kuitenkin vievät bulevardisoinnin etuja pois viemällä tilaa. Huopalahdentie on ihan käsittämättömän leveä. Jos kompromisseja lähdetään tekemään, kannattanee miettiä myös hitaan nopeuden ramppijärjestelyjä, jolloin eritasoliittymät säilyvät mutta paljon nykyistä pienempinä.

    Tosin jos oletamme, että liikenne pysyy nykytyyppisenä aamulla keskelle ja illalla pois vievänä, tilaa voisi säästää suuntaa vaihtavalla ratkaisulla. Aamulla kaupunkiin olisi 1+2 kaistaa ja pois 2 kaistaa. Päivällä käytössä olisi 2 kumpaankin suuntaan ja iltapäivällä 1+2 poispäin. Tällöin joukkoliikenteellä olisi aina ruuhkasuuntaan oma kaista.

    Vierekkäin tarvittaisiin tuolloin 5 kaistaa ilman keskikorokkeita. Kaistojen suunnanvaihto voidaan kaupunkinopeuksissa hoitaa liikenneopasteilla. Tai jos siihen ei usko, niin amerikkalaiset osaavat tehdä sen kaistalta toiselle siirrettävillä betoniporsailla. (Ainakin NYC:ssä näkee joskus, kuinka keskikaista vaihtaa suuntaansa. Hassun näköinen ajoneuvo imee betoniporsaita toisesta päästä ja ulostaa niitä toiseen päähän kaistan verran sivuun.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  30. a_l kirjoitti 18.2.2014 kello 11:49

    Liian kunnianhimoisilla hankkeilla on tapana jäädä toteutumatta. Korjatkaa sen sijaan ensin helposti saatavat hyödyt.

    Tuusulanväylän muuttaminen kaduksi Pohjolankadun ja Asesepäntien väliltä, eli Mäkelänkadun päästä Metsälän liittymään, ei haittaisi liikennettä lainkaan, mutta tuottaisi lisää rakennusmaata.

    Samalla uutta Tuusulankatua pitkin voi jatkaa vajaakäytössä olevaa ykkösen ratikkaa kilsan verran Käpylän asemalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  31. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 18.2.2014 kello 12:28

    Markku af Heurlin:
    Lukija liene epannut merkilel, että Klaukkalsat on erittäin hyvät bussiyhteydet Helsinkiin. Ja olisvat nopeita myös ruuhka-aikoina, jos meillä olisi bussikaistat, sanotaan Kehä I.stä eteenpäin.

    Yhteyksien laatu on ehkä hyvä ruuhka-aikaan, mutta jos työvuoro loppuu Hakaniemessä kello 15.30 sunnuntaina, Klaukkalassa on noin kello 18.25. Koska yhteydet ruuhka-ajan ulkopuolella ovat huonot, kaikilla Klaukkalassa asuvilla on joka tapauksessa auto. Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  32. Mikko Nummelin kirjoitti 18.2.2014 kello 13:50

    Tuusulanväylä: Metsälän liittymän eteläpuolelle tehty bulevardisointi ei haittaa liikennettä.

    Liikennehaittoja tulee tietenkin heti, jos kyseinen liittymä puretaan. On koko ajan muistettava, että Tuusulanväylä on tärkein Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaa-lentoaseman välinen yhteys! Jos taas otetaan lähtökohdaksi väylän bulevardisoinnin mainitulla noin 600 m matkalla, ei sillä saavuteta mitään järjellistä. Väylän länsipuolella oleva metsikkö on tärkeä puisto/ulkoilualue, jonka tärvelemisestä Vihreät eivät ainakaan voisi laskea plakkariinsa lisä-ääniä ja itäpuolella väylän ja Osmontien välinen kaistale on liian kapea, jotta siihen mahtuisi mitään. Siinä kohtaa, johon mahtuisi lähempänä rautatiesiltaa ja Taivaskalliota, on jo nyt toimistorakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. tpyyluoma kirjoitti 18.2.2014 kello 14:07

    Makkaratalon Hautuumaa: Yhteyksien laatu on ehkä hyvä ruuhka-aikaan, mutta jos työvuoro loppuu Hakaniemessä kello 15.30 sunnuntaina, Klaukkalassa on noin kello 18.25. Koska yhteydet ruuhka-ajan ulkopuolella ovat huonot, kaikilla Klaukkalassa asuvilla on joka tapauksessa auto. Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.

    Joukkoliikenteen suunnittelijat suunnittelevat joukoille. Merkittävät massat eivät liiku sunnuntai-iltaisin Hakaniemestä Klaukkalaan.

    Joukkoliikenteen idea on se että se hoitaa suuret massat, ja on ihan kohtuullinen joukko ihmisiä jotka eivät syystä tai toisesta tuohon kuulu. He sitten kulkevat jotenkin muuten, vaikkapa henkilöautolla, ja se on sitä helpompaa mitä vähemmän massoja on tiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  34. Markku af Heurlin kirjoitti 18.2.2014 kello 15:36

    Osmo Soininvaara:
    Bussi rämisee ja tärisee, siinä on epämiellyttävää matkustaa. Sitä ei voi verrata kiskoja pitkin tasaisesti kulkevaan ratikkaan. Lisäksi Su8omessa bussikaistalla saa aivan vapaasti ajaa ja ajetaan myös. Jos se haluttaisiin estää, mut6tettaisiin lakia niin, etttä ajoneuvon haltija on vastuussa sillä tehdyistä ajeluista bussikaistalla (vrt. pysäköinti) ja kuvaan pääsisi aina kun bussikaistalle eksyy. Näin on Barcelonassa. Kamera on bussissa.

    Huomaan ystäväni Osmo Soininvaaran olevan platonisti: Saamme todellisen kuvan asioista tutkimalla niiden i d e a a . Bussin ideaan kuuluu, että se tärisee ja rämisee ja raitiovanunun ideaan, että se kulkee tasaisesti.

    Itäsuunnan bussit kyllä tärisevät ja rämisevät, elleivät sökähdä. Täällä länsisunnassa on ihan miellyttävää matkustaa bussilla, yhtä miellyttävää kuin käytössä olevalla vanhalla junakalustolla. En juuri käytä raitsikkaa, mutta kokemuksia on myös tärisevästä vanhemmasta raitovaunusta. – Katsotaan, onko uusi metrokalusto mukavampaa matkustaa kuin nykyinen

    Uudet sähköbussit lienevät miellyttäviä matkustaa.(en vielä ole ollut kyydissä.) Oma kuningasajatuksen on sarjahybridi: polttomoottori, mieluiten kiertomäntämoottori tai turbiini pyörittää vakionopeudella akkuja lataavaa generaattoria.

    Aikonani asuin jonkin aikaa Hannuksen suunnalla. Sen ajan pikaratikalla eli Länsiväylää kulkevalla Z-bussilla olin perillä perjain ruuhka-aikaankin 15 minuutissa. Matka Teoreettisen fysiikan laitokselta Siltavuornepenkereeltä linja-autoasemalle vei kauemmin aikaa.

    Uuden kaupunkibussin hinta alveinen muuten onn 225. – 280.000 euroa. Länsimetron hinnalla olisi saanut 4000 ihka uutta bussia. Tietääkseni pääkapunkiseudun bussikalusto on n 1000.

    Käsittääkseni bussikaistoja, samoin kuin lakeja muutenkin, noudatetaan tässä maassa sen verran hvyin, että Oden ehdottamiin kamerajärjestelmiin ei tarvitse turvautua. Autoilijan on myös voitava hyvissä ajoin ryhmittyä kääntyessään oikealle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2014 kello 7:24

    En käytä bussia kuin Espoon suunnassa ja kyllä se meno on ikävää metroon, junaan tai ratikkaan verrattuna. Bussikaistoja EI kunnioiteta. Auina kun joku ajaa bussikaistaa risteyksen ohi, hän on rikkonut lakia ja nän tapahtuu Mannerheiminetiellä yhtenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 18.2.2014 kello 15:37

    OS
    ”Raportti yliarvioi liikenteen ruuhkautumista. Samalla se aliarvioi bulevardisoinnin vaikutusta asumisen ja työpaikkojen sijoittumiseen sekä kiinteistöjen arvoihin Helsingin seudulla. Nurmijärveläiset joutuvat kärsimään omaisuutensa arvon menetyksenä siitä, että ovat valinneet liikennepolitiikassaan huumeettoman vaihtoehdon. ”

    Klaukkalasta on erittäin hyvät ja tiheät bussinyhteydet Helsinkiin. Aamulla sairaanhoitaja pääsee runsaassa 35 minuutissa Meilahden klinikoille, kun Herttoniemestä aikaa menee jo lähes 50 minuuttia.
    Katselin kerrostalokaksioiden hintoja Klaukkalassa. Ovat samaa luokkaa kuin Kirkkonummella Masalassa tai Keravalla, vanhat vajaat 2000 e /m2. Uudet 3500- 4000 e /m2 (älytöntä). Keravalta muuten äskettäin meni siisti 59 m2 kaksio aivan aseman vierestä 85.000 euron velattomalla hinnalla eli 1440 euro/m2. Tosi edullinen.

    ”Kiskot tuovat huumeet.” – Ei täysin perätön väite, kun on seurannut elämää Kirkkonummella. Heikkilästä dokuporukka on siistitty Piennarkujalle ja pariin muuhun osoitteeseen Masalaan.

    Junalla voi matkustaa pummilla, mutta bussilla ei. Pari puolituttuani täällä Kirkkonummella on olut koukussa lähes 20 vuotta. Kurja tilanne.

    Ei millään pahalla: Odella on ollut onni elää eliittikaupunginosissa. Eliittikaupunginosista löytyvät myös eliittispurgut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 18.2.2014 kello 16:09

    Makkaratalon Hautuumaa: Yhteyksien laatu on ehkä hyvä ruuhka-aikaan, mutta jos työvuoro loppuu Hakaniemessä kello 15.30 sunnuntaina, Klaukkalassa on noin kello 18.25. Koska yhteydet ruuhka-ajan ulkopuolella ovat huonot, kaikilla Klaukkalassa asuvilla on joka tapauksessa auto. Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.

    Onko kaikilla Klaukkalasa asuvilla autoa? Onko edes kaikilla ruokakunnilla? Käyttävätkö he sitä päivittäin työmatkoihinsa? Vai vain tarvittaessa.

    Vanha käyttökelpoinen auto maksaa n 800 -1000 e. Siinä ei ole isoa rahaa kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. Jalankulkija kirjoitti 18.2.2014 kello 16:49

    “Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.”

    Ihmettelen muutenkin liikennesuunnittelijoiden aivoituksia. Millä värkillä mahtavat itse liikkua tai missä kunnassa asua, kun ratkaisuilla ei ole yleensä mitään tekemistä käytännön kanssa. Kannattaisi joskus käydä ihan paikan päällä katsomassa, millaisia vaihtoketjuja ihmisille on järjestetty ihan lyhyille matkoillekin.

    Yksi suurimpia kummallisuuksia on Helsingissä se, että rautatieasemalta ei pääse ylös Mannerheimintielle yhdelläkään ratikalla. Miten mennään esimerkiksi Musiikkitalolle, Finlandiatalolle tai Jäähallille Hämeentieltä tai rautatieasemalta? Kun seiskan ratikka käännetään sekin uuden linjastosuunnitelman mukaisesti Jätkäsaaren “uusille” veronmaksajille, niin tilanne menee entistä hullummaksi. Sitten ei Messukeskukseenkaan pääse enää muuta kuin kiertämällä Töölön lenkki. Eipä paljon palvele isoja yleisötilaisuuksia. Ja sitten paasataan rinta rottingilla ratikoiden nopeutuksesta, jota tavoitellaan poistamalla pysäkkejä. Tavoiteltu ajansäästö: 25 sekuntia per pysäkkipari. Sallikaa mun nauraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  39. Makke kirjoitti 18.2.2014 kello 19:28

    Makkaratalon Hautuumaa: Yhteyksien laatu on ehkä hyvä ruuhka-aikaan, mutta jos työvuoro loppuu Hakaniemessä kello 15.30 sunnuntaina, Klaukkalassa on noin kello 18.25. Koska yhteydet ruuhka-ajan ulkopuolella ovat huonot, kaikilla Klaukkalassa asuvilla on joka tapauksessa auto. Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.

    Joukkoliikenteen suunnittelijat sallivat sinun ajaa sunnuntaisin tai muina poikkeusaikoina autolla töihin, kunhan käytät julkista muina aikoina. Sinun tulisi myös osallistua yhteiskunnan kohtuuttomiin autopaikkakustannuksiin, kun seisotat tuota yksityisautoa niinä päivinä, kun et sitä pakosta tarvitse.

    Voit myös tehdä, kuten monet suunnittelijat ja päättäjät (Osmo mukaan lukien) ja muutat esim. Katajanokalle asumaan. Sieltä kulkee kätevästi polkupyöröllä Hakaniemeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Kalle kirjoitti 18.2.2014 kello 20:12

    Bulevardisointi on ihan ok, mutta tarvittavat ihmisvirrat ovat sitä luokkaa, ettei se onnistu edes Mannerheimintien yläpäässä vuosikymmeniin. Bulevardisoidaan, mutta vain niitä osia, joissa oikeasti on riittävästi ihmisiä elävän kaupunkibulevardin syntymiseksi!

    Vähän jää sellainen maku, että suunnitelmaa on väännetty samassa toimistossa, mitä Nicolae Ceaușescu käytti ja jota käyttää Kim Jong-un nykyään: isoja prameita, tyhjiä paraatikatuja. Osmo, onko tarkoitus ruveta pitämään isoja sotilasparaateja Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. anonyymi kirjoitti 18.2.2014 kello 21:32

    Viherinssi: Eikä se välttämättä vähennä klaukkalalaisten kirvelyä, että heistä katsottuna kohti ydintä tuleva uusi väki joka tapauksessa vaikeuttaa heidän liikkumistaan etelään.

    Ihmetyttää vain, miksi vartti lisää edestakaiseen matkaan on niin iso asia. Klaukkala on kaukana, joten kai matka sieltä saa kestääkin. Se voi ehkä kirvellä, mutta ehkä se on vain hyvä asia vaikkapa lähistön liiketoiminnalle, mikäli muuta ei tule mieleen. Jos homma menee vaikeaksi henkilöautolle, niin pitäisi varmaan parantaa joukkoliikennettä tai yleensäkin yrittää käyttää sitä. Ei kai klaukkalalaisilla ole mitään erityisoikeutta helsinkiläisten elämänlaadun huonontamiseen – varsinkaan tällaisella tavalla?

    Makkaratalon Hautuumaa: Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.

    Ison osan asioista Helsingin keskustaan voi varmaan hoitaa vaikka Myyrmäessä ja, jos se ei natsaa, auton voisi ihan suosiolla jättää sinne ja jatkaa junalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2014 kello 6:23

    Makkaratalon Hautuumaa: Yhteyksien laatu on ehkä hyvä ruuhka-aikaan, mutta jos työvuoro loppuu Hakaniemessä kello 15.30 sunnuntaina, Klaukkalassa on noin kello 18.25. Koska yhteydet ruuhka-ajan ulkopuolella ovat huonot, kaikilla Klaukkalassa asuvilla on joka tapauksessa auto. Toisin kuin joukkoliikenteen suunnittelijat olettavat, ihmiset saattavat lähteä kotoaan jonnekin jopa sunnuntaisin.

    Minulle oli yllätys, kuinka suuri taajama Klaukkala on: 20.000 asukasta eli osapuilleen puolet Nurmijärven 41.000 asukkaasta. Olettaisin, että hyvin huomattava osa on lapsia; samoin ilmeisesti aulueen työpaikkkomavaraisuus on kohtalainen. Ja hyvin moni luultavasti työskentelee Kehä III:n varrella.
    Arkisin Klaukkalasta / Klaukkalaan kulkee osapuilleen 70 linja-autovuoroa suuntaansa, lauantaisin siinä 25, myöhäisimmät 1.30 ja 3.30, joten bailaajille löytyy kotimatka.

    Sunnuntaisin vuoroja on aamusta iltaan (21.30 viimeinne) noin kahdeksan, joten vuoroväli on kaksi tuntia, mikä muuen kertoo, että tarvetta on aika vähän. Tätä ei välttämättä tarvitse kokea ongelmaksi. Julkisilla kuluneuvvoilla liikkumisessa on myös se filosofia, että pystyy odottaman lähtevää vuoroa, vaikka käyttäen aikansa lukemsieen.

    Useimmat ihmiset myös viettävät aika hiljaista elämää: Töistä kotiin, aikaisin levolle*. Viikonloput vietetään mökillä tai käymällä tuttujen luona. Ilmankin autoa selviää. Pienellä paikkaunnalla palvelut ja liikuntapaikat ovat kävelymatkan pääsä. Klaukkalasa on myös lukio.

    * Goethen kullankaivajana elämänohjeen mukaan:
    ”Tages Arbeit, Abends Gäste. Säure Wochen, Frohe Festen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2014 kello 7:49

    Siitä kuinka hyvä palvelutaso julkisella liikenteellä Klaukkalassa on, saa parhaan käsityksen katsomalla, kuinka moni sitä käyttää. Ei juuri kukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2014 kello 10:30

    Osmo Soininvaara:
    En käytä bussia kuin Espoon suunnassa ja kyllä se meno on ikävää metroon, junaan tai ratikkaan verrattuna. Bussikaistoja EI kunnioiteta. Auina kun joku ajaa bussikaistaa risteyksen ohi, hän on rikkonut lakia ja nän tapahtuu Mannerheiminetiellä yhtenään.

    Kirkkonummelle kulkevat vähän paremmat bussit.

    Espoossa aasia on toisin. Olen kyllä panu merkille, että kilpailutuksen ja kustannusten karsimisen jalo aate on tasa-arvoistanut pääkaupunkisedun itä- ja länsipuolella asuvan väestön asemaa tässä suhteesa.

    Mitäs jos yritettäisiin etsiä paukkuja busikaluston kohentamiseen. Laskin mielessäni, että HSL-alueen linja-autokaluston täydellinen uusiminen olisi maksanut suunnilleen saman verran kuin Matinkylän metron budjettiylitys. Kivenlahden metron (700 me?) kustannus-hyötysuhde jää alle yhden.

    Odelta on jäänyt huomamatta, että Mannerheimintiellä on sivukatuja aika tiheään. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia on syytä ryhmittyä hyvissä ajoin. Haittaavatko nämä roistot bussien kulkua oleellisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2014 kello 12:46

    Bussikaistoja ajavat haittavat olennaisesti. Niitä on niin paljon, että poliisi ei ehdi (!) kirjoittaa sakkoja kaikille, jotka jäävät kameran haaviin. Laki on aivan yksikäsitteinen. Oikealle kääntyvä saa ryhmittyä bussikaistalle vasta, kun on ohittanut edellisen risteyksen. Kun risteyksiä ontiheään, ryhmittyä ei saa kovinkaan aikaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Mikko Nummelin kirjoitti 19.2.2014 kello 10:54

    Tänään julkaistiin Helsingin Sanomissa tieto, että Kehä III:ta ja Lentokentäntietä aiotaan leventää ja uusia liittymiä rakentaa ja vanhoja laajentaa. Erityisesti Lentokentäntietä koskeva hanke on sen näköinen, että myös Helsingin suunnasta Tuusulanväylää pitkin tulevan liikenteen kasvuun varaudutaan ja kyseisen väylän tieluokituksen huonontamista pidettäisiin epärealistisena.

    Ks. http://www.hs.fi/kaupunki/Autoilija+ajaa+kohta+katkotta+pitkin+Keh%C3%A4+kolmosta/a1392707745768

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Marko Hamilo kirjoitti 19.2.2014 kello 11:09

    Markku af Heurlin: Onko kaikilla Klaukkalasa asuvilla autoa? Onko edes kaikilla ruokakunnilla? Käyttävätkö he sitä päivittäin työmatkoihinsa? Vai vain tarvittaessa.

    Kävin kerran Klaukkalassa pyöräretkellä kunnallisvaalien alla, jotta saisin hieman käsitystä siitä, millaista se Vanhasen ihannoima puutarhakaupunkielämä on. Minulle jäi vaikutelmaksi, että Klaukkalassa

    – perheellä on kaksi autoa
    – yli 15-vuotiailla lapsilla on kaikilla mopo tai mopoauto
    – motorisoitua kulkuneuvoa tarvitsee, jos haluaa käydä Klaukkalan “keskustassa” sijaitsevasta asunnosta Klaukkalan “keskustassa” sijaitsevissa liikkeissä, koska liikekeskustalla on mittaa päästä päähän suurin piirtein saman verran kuin Helsingin ydinkeskustalla, vaikka siellä on kaikkiaan noin kaksi kauppaa, Alko, apteekki ja joku pizzaa tarjoava kebab open. Keskustan kerrostaloasunnon sijaitsevat hajallaan tämän liikekeskustan ympärillä. Suurin osa ihmisistä asuu kuitenkin puutarhojensa keskellä muutaman kilometrin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  48. Marko Hamilo kirjoitti 19.2.2014 kello 11:12

    Kalle:
    Bulevardisointi on ihan ok, mutta tarvittavat ihmisvirrat ovat sitä luokkaa, ettei se onnistu edes Mannerheimintien yläpäässä vuosikymmeniin. Bulevardisoidaan, mutta vain niitä osia, joissa oikeasti on riittävästi ihmisiä elävän kaupunkibulevardin syntymiseksi!

    Vähän jää sellainen maku, että suunnitelmaa on väännetty samassa toimistossa, mitä Nicolae Ceaușescu käytti ja jota käyttää Kim Jong-un nykyään: isoja prameita, tyhjiä paraatikatuja. Osmo, onko tarkoitus ruveta pitämään isoja sotilasparaateja Helsingissä?

    Kumpi nyt on se ongelma, se että katujen välityskyky on liian suuri vai se että se on liian pieni?

    Useimmissa ehdotuksissahan kaistojen määrä pysyisi samana. Piennar kuitenkin poistuisi, joten väylästä tulisi kokonaisuudessaan kapeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2014 kello 12:40

    Osmo Soininvaara:
    Siitä kuinka hyvä palvelutaso julkisella liikenteellä Klaukkalassa on, saa parhaan käsityksen katsomalla, kuinka moni sitä käyttää. Ei juuri kukaan.

    Mihin tämä väittämä perustuu? Onko OS kenties kulkenut näillä busseilla? Miten 70 päivittäistä vuoroparia voidaan kustantaa, jos busseissa ei paljon ketään kulje, sillä Klaukkalan liikenne kustannetaan kokonaan lipputuloilla. Yksisuuntainen matka muuten on 6,80 e sama kuin 3-vyöhykkeellä HSL-alueela.

    “Vai, että on Soininvaara tätä mieltä”, totesi toimitusjohtaja Antti Korsisaari, kun kysyin matkustajamääristä. Korsisaaren liikenteellä, joka käsittää n 70 % Nurmijärveltä Helsinkiin kulkevasta bussiliikenteestä, kulkee vuodessa 1.200.000 matkustajaa. So. työpäivinä osapuilleen n. 4000 matkustajaa eli 2000 suuntaansa. Suuri osa menee Helsinkiin. Vuoroa kohti se tekee 40 matkustajaa.

    Kokonaismatkustajamääräksi Nurmijärveltä voitaneen arvioida 6000 matkustajaa eli 3000 suuntaansa. Vertailun vuoksi: Kauklahden asemalla on käyttäjiä 2.279 /vrk.

    Ei millään pahalla: Minulle on jäänyt yhä enemmän epäselväksi, onko oppinut ystäväni Soininvaara ammatiltaan tieto- vai luulokirjailija?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2014 kello 12:56

    Kun Nurmijärvi harkitsi liittymistä HSL:ään, kunta ilmoitti joukkoliikenteen käyttäjämäärän niin mitättömäksi, ettei se katsonut sitä kannattavaksi. Ymmärtääkseni se on jotain selvästi alle kymmenen prosenttia, eli käytännössä ei mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2014 kello 13:39

    Kalle:
    —–
    Vähän jää sellainen maku, että suunnitelmaa on väännetty samassa toimistossa, mitä Nicolae Ceaușescu käytti ja jota käyttää Kim Jong-un nykyään: isoja prameita, tyhjiä paraatikatuja. Osmo, onko tarkoitus ruveta pitämään isoja sotilasparaateja Helsingissä?

    22.2. on sotilasvalaparaati Senaatintorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2014 kello 14:08

    Osmo Soininvaara:
    Kun Nurmijärvi harkitsi liittymistä HSL:ään, kunta ilmoitti joukkoliikenteen käyttäjämäärän niin mitättömäksi, ettei se katsonut sitä kannattavaksi. Ymmärtääkseni se on jotain selvästi alle kymmenen prosenttia, eli käytännössä ei mitään.

    Kalle:
    —–
    Vähän jää sellainen maku, että suunnitelmaa on väännetty samassa toimistossa, mitä Nicolae Ceaușescu käytti ja jota käyttää Kim Jong-un nykyään: isoja prameita, tyhjiä paraatikatuja. Osmo, onko tarkoitus ruveta pitämään isoja sotilasparaateja Helsingissä?

    22.2. on sotilasvalaparaati Senaatintorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Viherinssi kirjoitti 19.2.2014 kello 14:17

    Osmo Soininvaara:
    Bussikaistoja ajavat haittavat olennaisesti. Niitä on niin paljon, että poliisi ei ehdi (!) kirjoittaa sakkoja kaikille, jotka jäävät kameran haaviin. Laki on aivan yksikäsitteinen. Oikealle kääntyvä saa ryhmittyä bussikaistalle vasta, kun on ohittanut edellisen risteyksen. Kun risteyksiä ontiheään, ryhmittyä ei saa kovinkaan aikaisin.

    Suuri sääli, että busseissa on ovet vain oikealle. Vasen kaista olisi parempi bussikaistana, koska silloin kääntyvä liikenne ei olisi hidastamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  54. Viherinssi kirjoitti 19.2.2014 kello 14:30

    Mikko Nummelin: Erityisesti Lentokentäntietä koskeva hanke on sen näköinen, että myös Helsingin suunnasta Tuusulanväylää pitkin tulevan liikenteen kasvuun varaudutaan ja kyseisen väylän tieluokituksen huonontamista pidettäisiin epärealistisena.

    Lentokentäntien laajentamisen tarve käy selväksi, jos käy paikan päällä tai tutustuu Aviapoliksen suunnitelmiin. Alueelle valmistuu ja on suunnitteilla suuri työpaikka-alue. Sinänsä asiassa on ihan järkeä, koska suuri osa työpaikoista on juna-aseman lähellä, osa jopa sisäkautta päästävissä.

    Loppu porukasta kuitenkin tulee käytännössä autolla, jolloin entinen Lentoasemantie ei enää riitä kapasiteetiltaan, jos lentokentän liikennettä ei haluta jumittaa. Lentokentäntien ympäristö on muuttunut tällä vuosituhannella yhden suuren kahteen kertaan laajennetun kauppakeskuksen, parin asuinalueen ja ison työpaikkakeskittymän verran. Liikennejärjestelyjä on muutettu samaan tahtiin aina pala kerrallaan.

    Aviapoliksen osalta on vaikea sanoa, onko kyseessä hyvä vai huono juttu kokonaisuudessaan. Liikenteellisesti paikka on ihan jo maantieteen vuoksi helpompi kuin Espoon ranta-alueet tai Helsingin keskusta, joten tuonne työpaikkojen tekeminen on siinä mielessä järkevää. Yrityksiä alueelle tulee todennäköisesti niin paljon, että siellä syntyy synergiaetuja ja yrityspalveluita.

    Lisäksi alueesta tulee myös julkisella liikenteellä hyvin tavoitettava. Toisaalta Aviapolis nimenomaan ei ole asumisen ja työskentelyn sekoittamista, koska alueelle ei voi juuri asuntoja rakentaa. Kovin moni ei Aviapolikseen tule lihasvoimaisesti työmatkailemaan.

    Nykypäivän mittapuulla paikka on monelle yritykselle loistava, koska suurin osa sidosryhmistä kulkee omalla autolla. Kehä III:n väistämättä jossain vaiheessa täytyttyä tilanne voi muuttua.

    Aviapolis voi tietyllä tavalla olla yksi puoli sitä kasvun problematiikkaa, johon bulevardisointi liittyy. Työmatka-ajat pysyvät vakiona, koska ihmiset vaihtavat työpaikkojaan ja matkojen pituudet lyhenevät. Klaukkalalainen ei sitten enää aja Helsinkiin vaan jää Aviapolikseen.

    Ja sikälikin Aviapolis edustaa nykyproblematiikkaa, että Lentokentäntien levennystä tarvitaan kaksi tuntia päivässä, tunti aamuin illoin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  55. Viherinssi kirjoitti 19.2.2014 kello 14:40

    anonyymi: Ihmetyttää vain, miksi vartti lisää edestakaiseen matkaan on niin iso asia. Klaukkala on kaukana, joten kai matka sieltä saa kestääkin. Se voi ehkä kirvellä, mutta ehkä se on vain hyvä asia vaikkapa lähistön liiketoiminnalle, mikäli muuta ei tule mieleen. Jos homma menee vaikeaksi henkilöautolle, niin pitäisi varmaan parantaa joukkoliikennettä tai yleensäkin yrittää käyttää sitä. Ei kai klaukkalalaisilla ole mitään erityisoikeutta helsinkiläisten elämänlaadun huonontamiseen – varsinkaan tällaisella tavalla?

    En minä väittänyt, että bulevardisointi pitäisi jättää tekemättä klaukkalalaisten edun vuoksi. Yritän kuitenkin sanoa sitä, että tuskin klaukkalalaiset haluavat uhrautua yleisen edun eteen enempää kuin kukaan muukaan. Bulevardisoinnissa on häviäjänsä, ja heidän vastustuksensa on rationaalista ja ymmärrettävää. Samalla tavalla moni espoolainen joukkoliikenteen käyttäjä vastustaa metroa ihan rationaalisin henkilökohtaisin perustein (= matka-aika pitenee).

    Vastustuksessa ei siis ole kyse tyhmyydestä. Toki sekä vastustajien että kannattajien joukosta kuulee tyhmiä ja paikkansapitämättömiä argumentteja, mutta seutukunnan tiivistyminen ei ole luonteeltaan kaikille kaikkea hyvää tuova prosessi.

    Tuntemani klaukkalalaiset ovat fiksuja ja ajattelevia ihmisiä, joiden valintoja on ohjannut oman elämän järjestäminen mieluisalla ja omalle kukkarolle sopivalla tavalla. Silloin on turha järjestää taistelua helsinkiläisten ja klaukkalalaisten välille, kun vika on poliitikkojen menneissä virheissä.

    Tästäkin syystä tarvitsisi jonkun helsinkiläisiä tai klaukkalalaisia laajemman tahon, joka tekisi koko seutuun vaikuttavat rakentamiseen ja liikkumiseen liittyvät päätökset. Jos niitä tehdään liian pienissä piireissä, tuloksena on hajanainen ja huonosti toimiva rakenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  56. Viherinssi kirjoitti 19.2.2014 kello 14:41

    Markku af Heurlin: Uuden kaupunkibussin hinta alveinen muuten onn 225. – 280.000 euroa. Länsimetron hinnalla olisi saanut 4000 ihka uutta bussia. Tietääkseni pääkapunkiseudun bussikalusto on n 1000.

    Montako vuotta bussin käyttöikä on? Montako vuotta metrojunan käyttöikä on?

    Metro on kallis, mutta tämä vertailu ei ihan toimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Juho Laatu kirjoitti 19.2.2014 kello 15:35

    Osmo Soininvaara:
    Kun Nurmijärvi harkitsi liittymistä HSL:ään, kunta ilmoitti joukkoliikenteen käyttäjämäärän niin mitättömäksi, ettei se katsonut sitä kannattavaksi. Ymmärtääkseni se on jotain selvästi alle kymmenen prosenttia, eli käytännössä ei mitään.

    Oliko tarjous sellainen, että Nurmijärven olisi kannattanut (tuolla vajaalla kymmenellä prosentillaan) liittyä, vai ohjattiinko Nurmijrvi pois sopimuksesta asettamalla liittymisen hinta sille kannattamattoman korkeaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2014 kello 18:54

    Nurmijärvi ei halunnut liittyä, koska autoilijoiden saama verovähennys työmatkoistaan olisi laskenut, kun joukkoliikenteen hinta olisi laskenut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Jouko Ollila kirjoitti 19.2.2014 kello 18:05

    Osmo Soininvaara:
    Bussikaistoja ajavat haittavat olennaisesti. Niitä on niin paljon, että poliisi ei ehdi (!) kirjoittaa sakkoja kaikille, jotka jäävät kameran haaviin. Laki on aivan yksikäsitteinen. Oikealle kääntyvä saa ryhmittyä bussikaistalle vasta, kun on ohittanut edellisen risteyksen. Kun risteyksiä ontiheään, ryhmittyä ei saa kovinkaan aikaisin.

    Onko olemassa tilastoja bussikattojen väärinkäyttäjien aiheuttamasta haitasta? Omien havaintojeni mukaan ongelma ei minusta ole kovinkaan suuri. Esimerkiksi kun olen liikkeellä pakulla Stadin keskustassa, mieluummin ajan normi- kuin bussikaistalla. Tämä bussipysäkeillä seisovien bussien vuoksi. Ryhmittyminen vasta edellisen risteyksen jälkeen kankeuttaa liikennettä. Esimerkiksi Mannerheimintiellä Etu-Töölön kohdalla kääntyviä kaistoja on niin tiuhaan, että ryhmitysaika jää perin lyhyeksi. Oma lukunsa on tietysti tapaukset, kun ei tarkkaan muista, miltä kadulta pitää kääntyä. Usein itsekin ryhmityn vahingossa liian aikaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  60. KariS kirjoitti 19.2.2014 kello 22:19

    Jouko Ollila: Onko olemassa tilastoja bussikattojen väärinkäyttäjien aiheuttamasta haitasta? Omien havaintojeni mukaan ongelma ei minusta ole kovinkaan suuri. Esimerkiksi kun olen liikkeellä pakulla Stadin keskustassa, mieluummin ajan normi- kuin bussikaistalla. Tämä bussipysäkeillä seisovien bussien vuoksi. Ryhmittyminen vasta edellisen risteyksen jälkeen kankeuttaa liikennettä. Esimerkiksi Mannerheimintiellä Etu-Töölön kohdalla kääntyviä kaistoja on niin tiuhaan, että ryhmitysaika jää perin lyhyeksi. Oma lukunsa on tietysti tapaukset, kun ei tarkkaan muista, miltä kadulta pitää kääntyä. Usein itsekin ryhmityn vahingossa liian aikaisin.

    Tuo mihin Osmo viittaa liitty pilottihankkeeseen, jossa lähinnä testattiin rekisteritunnusten kuvaamiseen liittyvää tekniikkaa (mm. infrapunasalamaa) ja sen soveltamista liikenevalvontaan. Vain Osmon tapainen älyllistä epärehellisyyttä harrastava vetoaa tuohon pilottihankkeeseen. Politiikon teksti pitää siis aina lukea poliitikon tekstinä. Vihreillä tämä “tilanteeseen sopiva” valehtelu on luonteenomaisinta, perussuomalaiset alkaa olla aivan siinä peesissä ja saattaa mennä ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2014 kello 16:35

    Viittasin Helsingin kaupungin ostamaan kameraan, joka rekisteröi niin paljon bussikaistoilla lainvastaisesti ajavia, että poliisin kapasiteetti ei riittänyt. Vaikka olisin viitannut pilottihankkeeseen, se ei kai olisi muuttanut miksikään sitä, että aika moni autoilija rikkoo lakia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Markku af Heurlin kirjoitti 20.2.2014 kello 8:41

    Markku af Heurlin: Uuden kaupunkibussin hinta alveinen muuten onn 225. – 280.000 euroa. Länsimetron hinnalla olisi saanut 4000 ihka uutta bussia. Tietääkseni pääkapunkiseudun bussikalusto on n 1000.

    Viherinssi: Montako vuotta bussin käyttöikä on? Montako vuotta metrojunan käyttöikä on?

    Metro on kallis, mutta tämä vertailu ei ihan toimi.

    Ei kukaan ole sitä väittänytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 20.2.2014 kello 16:49

    Osmo Soininvaara:
    Nurmijärvi ei halunnut liittyä, koska autoilijoiden saama verovähennys työmatkoistaan olisi laskenut, kun joukkoliikenteen hinta olisi laskenut.

    Ero on suhteellisen pieni jos käy töissä Helsingissä (144 €/kk) tai Vantaalla (114 €). Edellä olevat hinnat sisältävät sekä Nurmijärvi-lipun että HSL-lipun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Juho Laatu kirjoitti 20.2.2014 kello 17:24

    Osmo Soininvaara:
    Nurmijärvi ei halunnut liittyä, koska autoilijoiden saama verovähennys työmatkoistaan olisi laskenut, kun joukkoliikenteen hinta olisi laskenut.

    Ok, Nurmijärvi saa siis näin pumpattua rahaa valtiolta kuntalaisille. Kuulostaa järkevältä Nurmijärven kannalta, vaikka ei välttämättä olekaan valtion tai pääkaupunkiseudun kannalta järkevää.

    En osaa heti sanoa, mikä olisi paras tapa purkaa tuo ristiriitatilanne.

    Jos autoilua halutaan vähentää päästöjen vuoksi, luonteva ratkaisu olisi nostaa polttoaineen hintaa. Tämä tekisi myös tuen joukkoliikenteelle tarpeettomaksi, ja näin verovähennysten vertailupiste (joukkoliikenteen hinnat) palaisi markkinatasolle, eikä aiheuttaisi häiriötä työmatkavähennyksiin.

    Jos joukkoliikennettä halutaan tukea ja autoilua vähentää ruuhkien välttämiseksi, kyse on lähinnä Helsingin ongelmasta. Jos Helsinki tukisi joukkoliikennettä Nurmijärvelle omilla rahoillaan (ehkä HSL:n ulkopuolella), nurmijärveläiset eivät oikein voisi valittaa, vaikka auton matkavähennykset pienenisivätkin.

    Vaihtoehtoisesti Helsinki voisi muuttaa Nurmijärven suunnan liikennevalojen ajastusta ja kaistajakoa. Tätä kai jo tehdäänkin, ja tämä on kai Helsingille riittävä tapa kontrolloida liikennettä omalla alueellaan. Markkinahintaisenkin joukkoliikenteen suosio kasvaa näin.

    Missään näistä skenaarioista Nurmijärven ei näköjään kannattaisi tukea joukkoliikennettä Helsinkiin päin. Jos jäsenyys HSL:ssä edellyttää tätä, Nurmijärven on parempi pysyä erossa HSL:stä. Eikä yhden suunnan tukeminen (tukematta muita suuntia) olisikaan Nurmijärven kunnalta kovin tasapuolinen ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Markku af Heurlin kirjoitti 20.2.2014 kello 22:17

    Osmo Soininvaara:
    Viittasin Helsingin kaupungin ostamaan kameraan, joka rekisteröi niin paljon bussikaistoilla lainvastaisesti ajavia, että poliisin kapasiteetti ei riittänyt. Vaikka olisin viitannut pilottihankkeeseen, se ei kai olisi muuttanut miksikään sitä, että aika moni autoilija rikkoo lakia.

    Eiköhän sitä olisi voinut noin lainkunniotuksen edistyämiseksi joka kymmenettä sakottaa. Tai pistää vaihteen vuoksi ylinopeusrikkeitä reksiteröivät sivarit katsomaan näitä valokuvia. (Väärinkäsitysten välttämiseksi. Sivareiden tätätkin työpanosta arvostetan

    Vaikuttaa siltä, että tämä tosiaan ei ole oleellinen ongelma.

    Rajatapauksetovat hankalia. Esim. Ruskesuon kohdalla käännyttäessä Kiskontielle on liikenneturvallisuuden kannalta parempi ryhmittyä jo ennen Tikanviertoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Kalle kirjoitti 20.2.2014 kello 23:35

    Markku af Heurlin: 22.2. on sotilasvalaparaati Senaatintorilla.

    Sinne se minusta kuuluukin! Senaatintori on hyvä paikka pitää paraateja, rock konsertteja, jumalanpalveluksia, uudenvuoden juhlia ja kaikkea muuta kaupungin ihmisille yhteistä. En haikaile Länsiväylän enkä Tuusulanväylän sijalle tyhjää paraatikatua.

    Bulevardisointi näin pienessä kaupungissa on täysin päätön ajatus. Asukasluvussa on pilkku väärässä paikassa.

    Kannattaa muuten mennä katsomaan sitä paraatia. Mukana pitäisi HS:n mukaan olla uudet Helsingin suojaksi ostetut ilmatorjuntaohjukst! Sopivat hyvin teemaan muistella, miten venäläiset viimeksi yrittivät pommittaa Helsingin maanpäältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2014 kello 8:06

    Moottoritien muuttaminen bulevardiksi vastaa esimerkiksi Tuusulantien muuttamista Mäkelänkaduksi. Missä Mäkelänkadulla on järjestetty paraateja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Markku af Heurlin kirjoitti 21.2.2014 kello 11:38

    Osmo Soininvaara:
    Moottoritien muuttaminen bulevardiksi vastaa esimerkiksi Tuusulantien muuttamista Mäkelänkaduksi. Missä Mäkelänkadulla on järjestetty paraateja?

    Tuntuu isänmaallisuus ja yleinen maanpuolustushenki kasvaneen viime vuosina niin, että sellainenkin päivä nähdään. Sieluni silmillä näen ryhdikkäitä joukkojamme seuraavat kansalaisten rivit, jotka lippujen lippujen uljaasti liehueesa lausuvat toisilleen Kil il Sungin ja Kim – Jong -Ilin kuolemattomia ajatuksia sekä Tommy tabermanin runoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Markku af Heurlin kirjoitti 21.2.2014 kello 12:25

    Marko Hamilo: Kävin kerran Klaukkalassa pyöräretkellä kunnallisvaalien alla, jotta saisin hieman käsitystä siitä, millaista se Vanhasen ihannoima puutarhakaupunkielämä on. Minulle jäi vaikutelmaksi, että Klaukkalassa

    – perheellä on kaksi autoa
    – yli 15-vuotiailla lapsilla on kaikilla mopo tai mopoauto
    – motorisoitua kulkuneuvoa tarvitsee, jos haluaa käydä Klaukkalan “keskustassa” sijaitsevasta asunnosta Klaukkalan “keskustassa” sijaitsevissa liikkeissä, koska liikekeskustalla on mittaa päästä päähän suurin piirtein saman verran kuin Helsingin ydinkeskustalla, vaikka siellä on kaikkiaan noin kaksi kauppaa, Alko, apteekki ja joku pizzaa tarjoava kebab open. Keskustan kerrostaloasunnon sijaitsevat hajallaan tämän liikekeskustan ympärillä. Suurin osa ihmisistä asuu kuitenkin puutarhojensa keskellä muutaman kilometrin päässä.

    Marko Hamilo on ammatiltaan tiedekirjoittaja. Tuntuisi siis luonnolliselta, että hän ”ammattitaitoisena” ei tekisi yleistyksiä asuinalueesta pelkästään yhden käynnin perusteella ja selvittäisi, löytyisikö tarkempa tietoa. Ja jättäisi myös pejoratiivisten lainausmerkkien käytön.

    Saman perusteettoman yleistyksen voisi helposti tehdä myös Kirkkonummesta, jolla ei myöskään ole ollut selvää keskusta sen jälkeen kun Alko siirtyi radan Hangon tien puolelle.

    Itse en tiedä Klaukkalasta juuri sen enempää, muta silti oleellisesti Hamiloa enemmän. Olen usein käydessäni hoitamassa asioitani Keravalla kulkenut Klaukkalan kautta , koska pohjoinen reitti on maisemallisesti kauniimpi eikä juuri pidempi. Joskus asioinut Klaukkalan teollisuusalueella, käynyt hodarilla grillillä tai syömässä pitseriaasa sen Roope Ankan rahasäiliötä muistuttavan Nordean konttorin vieressä.

    Klaukkalan keskustaa, tai Klaukalantien vartta, ei tosiaan ei voi kehua arkkitehtonisesti eheäksi. Muuta sielä löytyvät tarpelliset palvelut ja kaipa klaukkalainen ausinalueellaan viihtyy. Nuorelle sähköasentaja-sairaanhoitaja -perheelle, jolla ei ole perittyä varallisuutta, ihan kelpo vaihtoehto.

    Satelliittikuvasta näemme , että Klaukkalan taajamasta löytyy sekä pino-, jono- että rimahimoja. Niiden suhtellisista määristä en tiedä, eikä juuri kiinostakaan tietää. Aluelle rakennetaan uusia kerrostaloja.

    Kartasta päätellen useimmat omakotitalot ovat kilometrin eli kohtuullisen kävelymatkan päässä keskustasta: kaupoista, kouluista, Alkosta jne. Nurmijärvellä toimii kaksi lukiota, joista toinen, Arkadian yhteislyseo Klaukkalassa. (http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/200213-arkadian-yhteislyseolle-huippusijoitus )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. Markku af Heurlin kirjoitti 21.2.2014 kello 15:48

    Käsittääkseni Nurmijärvi ei ole liittynyt HSL:ään, koska Nurmijärvi kuuluu jo HSL:n piiriin. Kuntalainen lunastaa 100 euron- Nurmijärvi-kuukausilipun Helsinkiin (Vantaalle ja Espooseen 70 euroa). tarpeen vaatiessa voi lisäksi lunastaa Helsingin sisäisen kuukausilipun (46,50 e). Tämän lisäksi helsinkiläinen tai vantaalainen voi lunastaa subventoidun Nurmijärvi-lipun.

    Voiko nurmijärveläinen lunastaa Helsingin sisäisen lipun 46,50 eurolla? En oikein usko, koska Nurmijärvi ei kuulu HSL:ään. Ulkokuntalaisille on oma subventoimaton lippu ja se on tietysti olennaisesti kalliimpi.

    Liikennöitsijän arvelun mukaan 80 prosenttia matkustajista käy töissä Mannerheimintien varressa.

    Tämä on suomeksi, että vain Mannerheimintien varressa ty7ölssä käyvät käyttävät bussia, muut eivät käytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2014 kello 9:58

    Tieto siitä, että autoilijoiden matkakuluvähennyksen alentuminen oli merkittävänä tekijänä siinä, ettei Nurmijärvi liittynyt HSL:ään on peräisin nurmijärveläiseltä valtuutetulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Juho Laatu kirjoitti 22.2.2014 kello 15:09

    Osmo Soininvaara:
    Tieto siitä, että autoilijoiden matkakuluvähennyksen alentuminen oli merkittävänä tekijänä siinä, ettei Nurmijärvi liittynyt HSL:ään on peräisin nurmijärveläiseltä valtuutetulta.

    Toivottavasti oli neutraali lähde, eikä minkään ei-autopuolueen tunnelatautunut edustaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  73. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 22.2.2014 kello 15:16

    Markku af Heurlin: Huomaamme myös, että Nurmijärveltä Helsinkiin on ruuhka-aikoina erinomaiset ja muuten arkisin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Lauantaisin varsin hyvät, ja pyhinä käytännöllisiin tarkoituksiin riittävät.

    No itse ainakin asuessani tunnin välein kulkevan bussilinjan armoilla hankin mopokortin. Tunnin välein kulkava bussilinja tarkoitti sitä, että jos piti olla tiettyyn aikaan jossakin, saattoi käydä niin että piti lähteä jo kaksi tuntia aiemmin kotoa, kaupassakäyntiin piti varata aikaa jopa kolme tuntia ja koulumatkaankin meni kaksi tuntia odotteluineen (mopolla 25 min).

    Käytännössä tunnin välein tai harvemmin kulkeva joukkoliikenne on siis käyttökelvotonta. Tämän päätelmän voi tehdä myös tarkastelemalla autonomistustilastoja: Nurmijärven asuntokunnista noin 85 prosentilla on auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Markku af Heurlin kirjoitti 22.2.2014 kello 15:56

    Osmo Soininvaara:
    Tieto siitä, että autoilijoiden matkakuluvähennyksen alentuminen oli merkittävänä tekijänä siinä, ettei Nurmijärvi liittynyt HSL:ään on peräisin nurmijärveläiseltä valtuutetulta.

    Näin arvelinkin.

    Kyseessä ei kuitenkaan ole tieto vaan käsitys tai itse itseään ylläpitävä luulo. Ehkä sosiaalipsykologian kirjoihin taas yksi hyvä esimerkki joukkoharhasta.

    Nurmijärven kunnan sivuilta saatavista tiedoista matkalippujen hinnoista käy selville, että Nurmijärvi-lippu on likimain yhtä edullinen tai edullisempi kuin 3-vyöhykkeen HSL-lippu. Tästä myös seuraa, että nykyinen järjestelmä on autoillakulkevien matkakulujen verovähennysten kannalta yhtä hyvä kuin Nurmijärven kuuluminen HSL-alueeseen.

    Olen kylläkin ollut havaitsevinani, että luvunlaskun taito ei ole kaikkien kunnanvaltuutettujen vahvimpia avuja.

    Klaukkalaan muuten kulkee Luhtaanmäen liittymästä vain kaksikastainen tie, jonka maksimikapasiteetti kai on yhteen suuntaan siinä 1200 autoa tunnissa. Nurmiärven kirkonkylään nelikaistainen. Autoliikenteen määristä minulla ei ole muuta käsitystä kuin että ruuhkaaikana autot kulkevat tiheässä jonossa, mutta väliin pääsee.

    Klaukkalan sanotaan nyt vaikka keskustassa bussipysäkkejä on 300- 700 metrin välein noin kahden kilometrin matkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  75. Matti kirjoitti 22.2.2014 kello 18:01

    Kun aiheena on mm. Vihdintien bulevardisointi pudottamalla nopeudet 60 km\h niin tiedoksi, että Vihdintiellä nopeusrajoitukset pudotettiin jo viime vuonna 70.km:stä tuohon 60 km:iin. Ja jos tavoitteena on kolme ajokaistaa kumpaankin suuntaa niin kalliiksi tulee lisäkaistojen rakentaminen busseille nyt 2+2 kaistaiseen Vihdintiehen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  76. Markku af Heurlin kirjoitti 23.2.2014 kello 10:31

    Makkaratalon Hautuumaa: No itse ainakin asuessani tunnin välein kulkevan bussilinjan armoilla hankin mopokortin. Tunnin välein kulkava bussilinja tarkoitti sitä, että jos piti olla tiettyyn aikaan jossakin, saattoi käydä niin että piti lähteä jo kaksi tuntia aiemmin kotoa, kaupassakäyntiin piti varata aikaa jopa kolme tuntia ja koulumatkaankin meni kaksi tuntia odotteluineen (mopolla 25 min).

    Käytännössä tunnin välein tai harvemmin kulkeva joukkoliikenne on siis käyttökelvotonta. Tämän päätelmän voi tehdä myös tarkastelemalla autonomistustilastoja: Nurmijärven asuntokunnista noin 85 prosentilla on auto.

    1. Vähän turhaa kiistellä sellaisen pitäjän liikenneoloista, joita emme ilmeisesti oikein kukaan todella tunne.

    2. Klaukkalaan / Nurmijärvelle kulkee arkisin 6.05 ja 23.20 välillä 55 bussivuoroa eli keskimäärin runsas kolme autoa tunnissa. (Laskin nyt tarkemmin.) Normaalin työmatkalaisen tarpeisiin tämä riittää . Iltaisin tunnin välein, ja tämä riittää useimmille julkisen liikenten käyttäjälle

    3. Vaikka asuntokunnassa olisikin auto, se poista sitä, että henkilö tekisi työmatkansa julkisilla kulkuneuvoilla. Autoa käytetään kauppa- ja viikonloppumatkoilla sekä kylästelyyn. – Toisen auton ylläpitäminen on yllättävän kallista lystiä, halvimmillaankin 2-3000e / v. eli sairaanhoitajan kuukausipalkka. (Paitsi, jos pystyy itse huolehtimaan korjauksista.)

    4. Omat subjektiiviset kokemukset ovat ihan hyödyllisiä, mutta niitä ei voi yleistää.

    Mopoilu / pikkuskootteri antaa tähän aikaan kylmän kyydin. Sopivalla vaatetuksella tosin selviää; niin teki isätkin ennen. Mopoautoja rekisteröidään vuosittain vain siinä 1000, yllättävän vähän. Ja yllättävin vähän niitä täällä Kirkkonummellakin näkyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.2.2014 kello 11:41

    Makkaratalon Hautuumaa: Ero on suhteellisen pieni jos käy töissä Helsingissä (144 €/kk) tai Vantaalla (114 €). Edellä olevat hinnat sisältävät sekä Nurmijärvi-lipun että HSL-lipun.

    Mitenkähän tämä on? Nurmijärveläiset eivät taida saada ostaa HSL-lippua, koska Nurmijärvi ei ole HSL:n jäsen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Kalle kirjoitti 23.2.2014 kello 11:46

    Markku af Heurlin:

    …Huomaamme myös, että Nurmijärveltä Helsinkiin on ruuhka-aikoina erinomaiset ja muuten arkisin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Lauantaisin varsin hyvät, ja pyhinä käytännöllisiin tarkoituksiin riittävät…

    Linja-autoliikenne ei kilpaile mitenkään henkilöauto tai polkupyöräliikenteen kanssa, vaikka kaikki ajetaankin kumipyörillä. Linja-autoliikenne siinä mittakaavassa, jossa sitä nyt ajetaan, on kaiken lisäksi täysin kannattamatonta, joten sitä odottaa rajut supistukset. Suomesta on jo purettu kerran kannattamaton postiautoliikenneverkko. Sama odottaa kannattamatonta linja-autoliikennettä yleisemmin.

    Henkilöautoliikenteen kanssa voi kilpailla vain kiskoilla. Juna- tai raitioliikenne voi olla kilpailukykyistä, mutta nekin vain kaupunkimaisessa ympäristössä ja esikaupunkimaisessa kun kaavoitus on tehty oikein. Kaupunkia taas Suomessa on kovin vähän ja esikaupungit Kauniaista lukuunottamatta on kaavoitettu väärin, joten pääliikennemuoto tulee olemaan yli 10 km matkoilla aina henkilöauto. Tämä unohtuu välillä joiltakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  79. Sakke kirjoitti 23.2.2014 kello 15:04

    Markku af Heurlin: Eiköhän sitä olisi voinut noin lainkunnioituksen edistyämiseksi joka kymmenettä sakottaa. Tai pistää vaihteen vuoksi ylinopeusrikkeitä reksiteröivät sivarit katsomaan näitä valokuvia. (Väärinkäsitysten välttämiseksi. Sivareiden tätäkin työpanosta arvostetaan

    Vaikuttaa siltä, että tämä tosiaan ei ole oleellinen ongelma.

    Rajatapaukset ovat hankalia. Esim. Ruskesuon kohdalla käännyttäessä Kiskontielle on liikenneturvallisuuden kannalta parempi ryhmittyä jo ennen Tikanviertoa.

    Sörnäisissä on vähintään yhtä paha (ellei pahempi) paikka tultaessa Helsinginkadulta Hämeentielle, kun pyritään Kurvin kaikkien bussipysäkkien jälkeen Hermannin suuntaan Hämeentien oikeaa kaistaa pitkin. Tuo silta ennen Mäkelänkadun risteystä on aivan pahuksen lyhyt kaistanvaihtoa ja oikeaoppista ryhmittymistä varten (jotta pääsisi jatkamaan suoraan Hämeentietä oikeaa kaistaa pitkin. (Ei tuonne Hermannin lounaisnurkalle taida kovin järkevästi mitään muutakaan kautta päästä?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  80. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 23.2.2014 kello 15:21

    Osmo Soininvaara: Mitenkähän tämä on? Nurmijärveläiset eivät taida saada ostaa HSL-lippua, koska Nurmijärvi ei ole HSL:n jäsen.

    Näin olikin vielä muutama vuosi sitten, mutta nykyään HSL:llä on sopimus tiettyjen kuntien, esimerkiksi Nurmijärven, kanssa siitä että voi ostaa. Kausilipusta ei tällöin myönnetä mitään alennuksia.

    Opiskelijoiden houkuttelemiseksi tallinnamaisesti siirtämään kirjansa tänne niiden kuntien, jotka eivät ole solmineet ko. sopimusta HSL:n kanssa, asukkailta peritään esimerkiksi Helsingin sisäisestä lipusta 102,20 €/kk, oikeus vain alle 17-vuotiaan alennukseen.

    Sopimus on siis seuraavien kuntien kanssa: Hanko, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

    Kalle: Linja-autoliikenne ei kilpaile mitenkään henkilöauto tai polkupyöräliikenteen kanssa, vaikka kaikki ajetaankin kumipyörillä. Linja-autoliikenne siinä mittakaavassa, jossa sitä nyt ajetaan, on kaiken lisäksi täysin kannattamatonta, joten sitä odottaa rajut supistukset. Suomesta on jo purettu kerran kannattamaton postiautoliikenneverkko. Sama odottaa kannattamatonta linja-autoliikennettä yleisemmin.

    Suomesta on vähän niin kuin jo purettu se bussiverkosto. Helsingin seudun ulkopuolella ajetaan bussiliikennettä lähinnä palvelemaan koululaisia ja vanhuksia.

    Helsingin seudulla pitäisi mielestäni pyrkiä siihen, että lähes kaikille kerrostaloalueille on raideliikennettä, esimerkiksi jatkamalla raitioteitä Lahdenväylän ja Vihdintien viereisille kerrostaloalueille, sillä olen samaa mieltä Kallen kanssa siitä, ettei bussiliikenne ole mitenkään kilpailukykyistä henkilöautoliikenteen kanssa.

    Jos bussiliikenne kuitenkin poistetaan täysin, kuten Kalle aiemmin on ehdottanut, muuttuisi ilman autoa eläminen hyvin hankalaksi niilläkin alueilla joille menee raideliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. mikko Siitonen kirjoitti 24.2.2014 kello 1:03

    Terve,

    Onneksi asun Brasilian Penedossa. Minua nuo ylla kirjoitetut jutut “kaupungin” liikenteen hoidosta ovat, ehka, tahatonta komiikkaa. Mutta puhutteko te aivan oikeati noista asioista? Leikkikaa leikkejanne niilla keha I ja Lnsivaylateilla ja mita niita onkin. Varmaan liikeneturvallisuus paranee. Ja varmaan sujuvuuskin.

    Mutta on se hassua.

    Ei teilla ole mitaan kaupunkia. Asukaa “Espoolaiset” ja perati “Kirkkonummelaiset”, oliko niita viela !”Nurmijarvelaisiset” omissa koloissanne.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. N kirjoitti 24.2.2014 kello 18:11

    Jalankulkija:
    Yksi suurimpia kummallisuuksia on Helsingissä se, että rautatieasemalta ei pääse ylös Mannerheimintielle yhdelläkään ratikalla. Miten mennään esimerkiksi Musiikkitalolle,Finlandiatalolle tai Jäähallille Hämeentieltä tai rautatieasemalta?

    Miksi pitäisi päästä juuri raitiovaunulla? Musiikkitalolle on 450-600 metriä. Sen voivat useimmat kävellä. Sanomatalon läpi voi jopa oikaista. Finlandiatalollekin on alle kilometri eli senkin voi kävellä. Jos ei jaksa kävellä, voi ajaa bussilla Elielinaukiolta yhden pysäkkivälin. Musiikkitaloa lähin pysäkki on Finlandiatalon edessä.

    Jäähallille matkaa on jo 2.5 km, joten Rautatieasemalta kannattaa kävellä Elielinaukiolle ja ottaa bussi. Busseja kulkee tiheämmin ja ne ovat suunnilleen yhtä nopeita kuin raitiovaunut.

    Jos tulee Hämeentieltä, pitäisi tietää lähtöpaikka tarkemmin, mutta vaihtoehtoja ovat esimerkiksi metro, bussi tai raitiovaunu Rautatieasemalle ja sieltä jatko samoin kuin suoraan Rautatieasemalta. Jäähallille mennessä voi harkita myös raitiovaunua 3 tai 8 ja busseja 57, 58, 70T tai 506 riippuen siitä, mistä osasta Hämeentietä on lähdössä ja kuinka paljon haluaa kävellä. Ankaran vastustuksen takia ei ole olemassa sujuvaa poikittaisyhteyttä, joka kulkisi suoraan Arabiasta Pasilaan. Tällaiselle poikittaisyhteydelle olisi todellista tarvetta, sillä monien työmatkat nopeutuisivat, jos Pasilasta pääsisi sujuvasti Arabiaan ja Kumpulanmäelle.

    Kun seiskan ratikka käännetään sekin uuden linjastosuunnitelman mukaisesti Jätkäsaaren “uusille” veronmaksajille, niin tilanne menee entistä hullummaksi. Sitten ei Messukeskukseenkaan pääse enää muuta kuin kiertämällä Töölön lenkki. Eipä paljon palvele isoja yleisötilaisuuksia.

    Jos jostain syystä pitäisi päästä Messukeskukseen Rautatieasemalta (eikä suoraan kotoa tai työpaikalta), niin järkevin kulkuväline on juna. Jos junavaihtoehdon kävelymatkat ovat liian pitkiä, raitiovaunulla 9 pääsee Rautatieasemalta Messukeskuksen eteen.

    Joskus tuntuu siltä, että joukkoliikenneyhteyksiä väitetään huonoiksi, koska hyvää yhteyttä ei tiedetä tai osata etsiä. Autolla paljon liikkuvien erityinen ongelma tuntuu olevan se, että kävelyvaihtoehtoa ei tulla edes ajatelleeksi. Alle puolen kilometrin matkoilla kävely on lähes aina nopein ja halvin vaihtoehto.

    Esimerkiksi metroasemalle kannattaa usein kävellä yli kilometrinkin päästä sen sijaan, että jäisi odottamaan liityntäbussia. Minä kävelen käytännössä aina kotoa metroasemalle, koska matkaan menee jalkaisin 10 minuuttia ja bussilla 6 minuuttia + odotusaika pysäkillä (vuoroväli 12 minuuttia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Jalankulkija kirjoitti 24.2.2014 kello 23:56

    “Jos junavaihtoehdon kävelymatkat ovat liian pitkiä, raitiovaunulla 9 pääsee Rautatieasemalta Messukeskuksen eteen.

    Joskus tuntuu siltä, että joukkoliikenneyhteyksiä väitetään huonoiksi, koska hyvää yhteyttä ei tiedetä tai osata etsiä.”

    Olisiko kuitenkin kannattanut ensin katsoa, miten linjaa 9 aiotaan muuttaa, ennen kuin jaat näitä ohjeita? Ei sekään mene enää Messukeskukselle, jos reitit muuttuvat ehdotuksen mukaan. Messukeskukselle pääsee sen jälkeen vain linjalla 2, joka tekee täyden lenkin Töölön kautta.

    Eikö ratikan pitänyt olla se ykkösvaihtoehto, nopea ja näppärä, Helsingin sisäisessä liikenteessä? Nyt ollaan kiskoja vetämässä kaikenlaisiin metsiköihin, saariin ja rannoille, mutta Helsingin keskustassa ei pääse ratikalla puolelta toiselle. Itäisen ja läntisen kantakaupungin välillä ei ole yhtään kelvollista ratikkayhteyttä sen jälkeen, kun seiska päätetään Jätkäsaareen.

    Kävely on näköjään se, mitä täällä tavalliselle kansalle tarjotaan joka käänteessä. Kävelkää, joko lyhyesti tai pitkästi, tai vaihtakaa kulkuneuvosta toiseen. Vaihtoja, vaihtoja ja vaihtoja. Helsingin liikennesuunnittelu on hukannut punaisen langan jo ajat sitten, eikä se palvele pian yhtään ketään. Paitsi tietysti Jätkäsaarta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  84. N kirjoitti 25.2.2014 kello 10:43

    Jalankulkija:
    Kävely on näköjään se, mitä täällä tavalliselle kansalle tarjotaan joka käänteessä. Kävelkää, joko lyhyesti tai pitkästi, tai vaihtakaa kulkuneuvosta toiseen. Vaihtoja, vaihtoja ja vaihtoja. Helsingin liikennesuunnittelu on hukannut punaisen langan jo ajat sitten, eikä se palvele pian yhtään ketään. Paitsi tietysti Jätkäsaarta.

    Saahan sitä kulkea melkein millä tahansa välineellä, mutta alle 500 metrin matkoilla kävely on lähes aina nopein ja kätevin kulkutapa, jos kulkija on edes suhteellisen normaalisti liikuntakykyinen.

    En ymmärrä, miksi kävelyn ehdottaminen olisi jotenkin väärin. Onko todella niin, että osalle ihmisistä kävely on kauhistus, jota pitää välttää hinnalla millä hyvänsä? Ovatko nämä niitä samoja ihmisiä, jotka tunkevat autolla jalkakäytävälle, vaikka alle 50 metrin päässä on vapaa parkkiruutu, eikä kannettavana ole lompakkoa suurempaa esinettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Markku af Heurlin kirjoitti 25.2.2014 kello 14:36

    Sekä tapeellista että tarpeetonta jäkytystä.

    500 – 1000 metriä on ihan kohtuullinen ja hyväkin kävelymatka. Paitsi jos

    1) Jalka on klenakkana.

    2) On flunssassa.

    3) on kannettavaa.

    49 jokin muu haitta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Jalankulkija kirjoitti 25.2.2014 kello 16:31

    “En ymmärrä, miksi kävelyn ehdottaminen olisi jotenkin väärin. Onko todella niin, että osalle ihmisistä kävely on kauhistus, jota pitää välttää hinnalla millä hyvänsä? Ovatko nämä niitä samoja ihmisiä, jotka tunkevat autolla jalkakäytävälle, vaikka alle 50 metrin päässä on vapaa parkkiruutu, eikä kannettavana ole lompakkoa suurempaa esinettä.”

    Kävely on kauhistus vain silloin, kun se ei suju jostain syystä, joita voi olla lukemattomia. Mikä hiton mustavalkoinen jako tämä on, että jos ei halua kävellä joka paikkaan, niin sitten kyseessä täytyy olla joku autoilijahirviö, joka tunkee autolla jalkakäytävälle? Kaikki eivät ole kolmikymppisiä atleetteja, jotka katsovat asioita vain omasta vinkkelistään.

    Asun kantakaupungissa muun muassa siitä syystä, että haluaisin kulkea joka paikkaan julkisella liikenteellä, koska en omista ajokorttia enkä autoa. Ja sehän onnistuu päivä päivältä huonommin, koska jatkuvasti on tarjolla pelkkiä huononnuksia, kuten lyhennettyjä ja älyttömiä bussireitteja joilla ei pääse mistään mihinkään (paitsi esim. Korkeasaareen silloin kun se on kiinni sekä talvella Hietaniemen uimarannalle).

    Kohta muuttuvat ratikkareitit ja vähenevät niiden pysäkit, koska Osmo haluaa nopeuttaa linjoja poistamalla pysäkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Markku af Heurlin kirjoitti 26.2.2014 kello 9:13

    Osmo Soininvaara: Mitenkähän tämä on? Nurmijärveläiset eivät taida saada ostaa HSL-lippua, koska Nurmijärvi ei ole HSL:n jäsen.

    Osmo Soininvaara: Mitenkähän tämä on? Nurmijärveläiset eivät taida saada ostaa HSL-lippua, koska Nurmijärvi ei ole HSL:n jäsen.

    Osmo Soininvaara: Mitenkähän tämä on? Nurmijärveläiset eivät taida saada ostaa HSL-lippua, koska Nurmijärvi ei ole HSL:n jäsen.

    Tässä puhutan kahdesta eri asiasta. Joskin kohtuudella voisin odottaa OS:n liikenneasioihin perehtyneenä olevan asiasta tietoinen. Toista mahdollisuutta en viitsi sanoa ääneen. Toistan siis, mitä palstalla on jo todettu:

    Nurmijärvellä voi lunastaa Nurmijärvi-lipun Helsinkiin (100e/kk) tai Vantaalle /Espooseen (70 e./kk)Kehyskuntien kuten Nurmijärven asukkaat voivat lunastaa HSL-hinnalla (46,50 e /30 vrk) esim. Helsingin sisäisen henkilökohtaisen aikalipun (ns. kuukausilipun). Keski-Uudenmaan kunnilla on myös yhteinen matkalippujärjestelmä. Nurmijärvellä on sisäinen julkinen liikenne, Kivenkyyti.

    Nämä tiedot ovat helposti tarkisttevissa Nurmijärven kunnan nettisivuilta kohdasta Asuminen ja ympäristö ja HSL:n sivuilta kohdasta Liput ja hinnat/ hsl-alueen-joukkoliikenneliput-kehyskuntien-asukkaille.

    Suoraan sanoen: Olen seurannut oppineen ystäväni Osmo Soininvaaran virheellisiin ja tarkistamattomiin tietoihin perustuvaa argumentointia. Häntä nyt sentään pidetään fiksuimpiin kuuluvana helsinkiläisenä kunnallispoliitikkona. Alan yhä enemmän olla sillä kannalla, että näiden kehyskuntien on myös parasta pysyä erossa HSL:n jäsenyydestä.

    Asiaan vaikuttaa epäilemättä myös, se, että kehyskunnissa on omat yksityiset liikennöitsijänsä, Nurmijärvellä Korsisaari Oy, jotka hoitavat ilmeisen hyvin leiviskänsä, ja ovat samalla suuria työllistäjiä. Varmuus liikennöinnin jatkuvuudesta antaa edellytykset ylläpitää ajanmukaista kalustoa. Ja toisaalta liikenne pääkaupunkiseudulle antaa hyvän pohja tuottaa muita kuljetuspalveluita. Talousdogmaatikolle tämä ajattelu luonnollisesti on myrkkyä.

    Maamme kaupunkien välillä meillä on edelleen hyvin toimiva ja kohtalaisen edullinen bussiverkosto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  88. toke kirjoitti 18.3.2014 kello 1:23

    Paljonko bulevardisointi hidastaa dösiä, kun risteykset alkaa hidastaa?
    Ruuhka-aikana etuoikeudet ei auta, kun dösät kulkee jonona, joka sitten pysähtyy valoihin vähän väliä.

    Tulevaisuuden julkisessa liikenteessä pitää muistaa, että kantakaupungissa asutaan ja duunit on sen ulkopuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus