Puhe kaupunginvaltuustossa 12.2.2014

Näin puhuin vuo­den 2015 bud­jetin lähetekeskustelussa:

Keski­tyn bud­jet­ti­in ja kaupunkisuunnitteluun.

Mis­sä ikinä kul­jenkin, aina joku valit­taa Helsin­gin kaavoituk­sen hitaud­es­ta. Siitä on tul­lut kansan­taloudelli­nen ongel­ma. Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Nos­timme vuosi sit­ten tavoit­teen 5 500 asun­nok­si. Se vas­taa keskisu­uren kun­nan asun­tokan­taa. Olisin ollut valmis olen­nais­es­ti suurem­paan tavoit­teeseen varsinkin nyt, kun yhä use­ampi halu­aisi asua nimeno­maan Helsingissä.

Olin hyvin tyy­tyväi­nen, kun vuosi sit­ten sovimme investoin­tikatos­ta. Se loi ryhtiä päätök­sen­tekoon, kun joudut­ti­in oikeasti ver­taa­maan eri han­kkei­ta keskenään. Tässä on kuitenkin paha val­u­vi­ka, jos­ta vihreät huo­maut­ti­vat jo sil­loin. Kat­to kos­kee brut­toin­vestoin­te­ja, kun sen pitäisi koskea net­toin­vestoin­te­ja. Tämä virhe estää meitä toteut­ta­mas­ta riit­tävän nopeaa asun­torak­en­tamista, kos­ka asun­torak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää suuria infra- ja palveluin­vestoin­te­ja. Näistä investoin­neista pitäisi vähen­tää ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot, joko tont­tien myyn­ti­t­u­lot tai nyky­het­keen rediskon­tatut vuokrat­u­lot ja vain ero­tus, jos sel­l­aista ylipään­sä jää, voidaan laskea investoin­niksi. Ei ole mitään järkeä siinä, että investoin­tikat­to estää meitä toteut­ta­mas­ta myös väl­itön­tä voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja. Tämä pitäisi kor­ja­ta välittömästi.

Min­un on täysin mah­do­ton­ta hyväksyä aja­tus­ta, että kaupungille tulisi asun­to­tuotan­nos­ta tap­pi­o­ta näil­lä asun­to­jen hin­noil­la kaupun­gin omis­taes­sa kaavoitet­ta­van maan. Jos näin käy, kiin­teistö­toimes­sa on jotain pahasti vial­la. Sik­si investoin­tikat­to ei saisi rajoit­taa asun­to­tuotan­toa mil­lään tavalla.

On investoin­tikatossa toinenkin val­u­vi­ka. Investoin­ti on väärä mit­tari pääo­ma­menoille, ja meno­ja tässä kai piti vähen­tää. Oikei­ta pääo­maku­lu­ja ovat korot, pois­tot ja VUOKRAT. Meil­lä on nyt vaikeuk­sia löytää tilaa keskuskir­jas­tolle, mut­ta koko investoin­tika­ton voisi kiertää sil­lä, että jokin muu taho rak­en­taisi raken­nuk­sen ja kir­jas­to sitou­tu­isi vuokraa­maan sen sadak­si vuodek­si. On pöhköä sitoa omat käten­sä niin, että joutuu val­it­se­maan vuokraus­vai­h­toe­hdon sil­loinkin, kun oma raken­nus tulisi halvemmaksi.

50 vastausta artikkeliin “Puhe kaupunginvaltuustossa 12.2.2014”

  1. “Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.”

    Jotenkin tästä tulee mieleen DDR:n johdon näke­myk­set syksyl­lä ’89. Sen ver­ran irral­laan todel­lisu­ud­es­ta ollaan.

  2. Asun­to­tuotan­non investoin­te­ja ei voi tarkastel­la eril­lis­inä ilman uusi­in asukkaisi­in liit­tyviä mui­ta kun­nalle aiheutu­via rahavir­to­ja. Eli asun­to­jen lisäk­si pitää rak­en­taa koulu­ja, ter­veyskeskuk­sia ja muu­ta infraa. Ja sit­ten pitää vielä hoitaa palve­lu­tuotan­non käyt­töku­lut. Vasti­neek­si toki saadaan vero­tu­lo­ja ja maksuja.

    Asun­to­ton­tit eril­lis­inä ovat Helsingille hyvä busi­ness, mut­ta asukkaiden lisäämi­nen kokon­aisuute­na ei sitä vält­tämät­tä ole. Kun­tien kil­pailus­ta­han me tiedämme, että hyviä veron­mak­sajia halu­taan ja huonot saisi­vat jäädä naa­purikun­taan tai ulko­maille. Eikä hyväo­sais­ten kun­tia sit­ten saa pakol­la mis­sään nimessä yhdis­tää huonom­pio­sais­ten kuntiin.

    Helsin­gin asun­top­u­la ei ole este hyvä­tu­loisille, mut­ta Kau­ni­ainen houkut­telee heitä pie­nil­lä veroil­la. Pien­i­t­u­loisille työssäkäyville, jot­ka eivät saa huo­mat­tavia yhteiskun­nan tukia, pula kohtu­uhin­tai­sista asun­noista on paha este.

    Mut­ta eihän tämä nykyi­nen tilanne ole hyväksyt­tävis­sä: Kun­tak­il­pailu kuri­in, järkeä hölmöi­hin investoin­tikat­toi­hin ja lisää kohtu­uhin­taisia asuntoja.

  3. Mä en tiedä onko tätä muil­la sivus­tol­la käyvil­lä, mut­tä mä en saa klikat­tua auki kuin viimeisim­män blo­gin tek­stin tai kom­men­tit. Van­hem­mista ei aukea etu­sivul­ta ei tek­sti eikä kom­men­tit. ‘Tuor­eim­mat kom­men­tit’ box­in kaut­ta pääsee, jos siel­lä on joku kom­ment­ti van­hempaan blogiin.

  4. Van­hoi­hin toimis­to ja teol­lisu­us­raken­nuk­sien tilalle saisi hyvin asun­to­ja, kadut ja viemäritkin valmiina.

    Joku vain on men­nyt kysymään yrit­täjiltä vuokratilo­jen tarpeista, tietysti halu­a­vat ja mah­dol­lisim­man halvalla.
    Näi­hin raken­nuk­si­in ei yksikään kiin­teistön­o­mis­ta­ja pysty investoimaan nykyisel­lä vuokrata­sol­la riit­tävästi vaan raken­nuk­set ovat ns. saattohoitovaiheessa.
    Virkamiehet hai­hat­tel­e­vat että olisi kiva jos menisi Loft asun­noik­si osa ja lop­ut pysy­isi kivan rouheina toimistoina.
    Haloo, raken­nuk­sis­sa ei juurikaan ole läm­möner­is­teitä, ilman­vai­h­to ja putket 60 luvul­ta ja vesikat­to ja julk­i­sivut haperoina. 

    Melkoinen hiil­i­jalan­jäl­ki nykykäytössä ja vielä puo­let tiloista tyhjillään.
    Turhaa kehi­tyk­sen jar­rut­tamista ja näköalat­to­muut­ta, raideli­iken­teen ja metron asemien lähel­lä sal­li­taan täl­laista raken­nu­soikeu­den vajaakäyttöä.

  5. sunimh:
    “Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.”

    Jotenkin tästä tulee mieleen DDR:n johdon näke­myk­set syksyl­lä ’89. Sen ver­ran irral­laan todel­lisu­ud­es­ta ollaan.

    Espoolaiset ja nur­mi­järveläiset pitää pelas­taa Helsinkiin. 😉

  6. sunimh:
    “Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.” 

    Miten muuten Helsin­gin seudun BKT on kehit­tynyt viime vuosi­na? Tukeeko se aja­tus­ta ylläol­e­vaa aja­tus­ta siitä, että Helsingis­sä talous kas­vaa, mut­ta ammat­ti­taitoi­sista työn­tek­i­jöistä on pulaa. 

    Ympärilleen kat­soes­sa nimit­täin tun­tuu että tuos­sa on totu­ut­ta mukana. En tunne ketään joka olisi jäänyt työt­tömäk­si pidem­mäk­si aikaa Helsin­gin seudul­la vuo­den 2008 jäl­keen. Molem­mat vel­jeni toimi­vat raken­nusalal­la ja työ­nan­ta­jil­la on niin kova tarve työn­tek­i­jöille Helsingis­sä, että lupaa­vat jopa hotel­li­ma­joituk­sen Helsin­gin työkeikoille. Kumpaakaan ei kiin­nos­ta muut­taa pääkaupunkiseudulle asun­to­jen hin­tata­son vuok­si vaan sietävät sit­ten mielum­min vaik­ka jatku­via lomautus/konkurssiuhkia työsken­nel­lessään kauem­pana Helsingistä. Näin kuulem­ma ajat­telee iso osa raken­nus­miehistä. Töitä kuulem­ma kuitenkin riit­tää joten se ei hait­taa. Hätäti­lanteessa voi tehdä hom­mia Stadis­sakin mut­ta jos töitä löy­tyy lähempää niin sinne sit­ten saman tien, kos­ka Helsinki­in on ruuhkien vuok­si tuskaa tul­la kauempaa.

    Perus­suo­ma­laisit­tain ajatel­tuna olisi järkevää työl­listää ensin suo­ma­laiset ennen kuin ale­taan rah­taa­maan venäläisiä ja viro­laisia raken­nushom­mi­in, mut­ta kun ei niitä suo­ma­laisia rak­samiehiä voi tänne helsinki­in väk­isinkään tuoda.

  7. jlbl: Mä en tiedä onko tätä muil­la sivus­tol­la käyvil­lä, mut­tä mä en saa klikat­tua auki kuin viimeisim­män blo­gin tek­stin tai kommentit.

    Joo, ja has­su bugi onkin. Artikke­lin tiivis­telmän ala­puolel­la on jokin ilmeis­es­ti fb-tykkäämiseen liit­tyvä pitkä iframe joka estää van­hempi­en artikke­lien linkkien klikkaamisen. Se lyhe­nee olemat­tomi­in noin 45 sekun­nin kulut­tua sivun avaamis­es­ta jon­ka jäl­keen sen alle alun­perin jääneet linkit ovat klikat­tavis­sa. Sama käytös chromes­sa ja firefoxissa.

    1. Mä en tiedä onko tätä muil­la sivus­tol­la käyvil­lä, mut­tä mä en saa klikat­tua auki kuin viimeisim­män blo­gin tek­stin tai kommentit.

      Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

  8. Joo, jotain häikkää on, kos­ka ei pääse luke­maan kuin uus­in­ta juttua.
    Ollut noin viikon verran.
    Siis van­hat postauk­set eivät aukene.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

    Min­ulle on käynyt näin olisiko “Kotiäidin eläke­tur­va” ‑merkin­nästä läh­tien. Selaime­na Chrome.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla? 

    Aiem­pi­en kir­joi­tusten linkit toimi­vat heti sivun avaudut­tua, katoa­vat kun koko sivu somelinkkei­neen on täysin lataut­nut, ja palaa­vat pienen odot­telun jäl­keen. (sama käytös neljäl­lä eri selaimella)

  11. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

    Kyl­lä käy, en saa etu­sivun jut­tu­ja auki ensim­mäistä luku­unot­ta­mat­ta. Myöskään link­ki van­hempi­in jut­tui­hin ei toimi.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

    Käy. Mah­dol­lis­es­ti tuol­la Facebook/Twitter/etc. riv­il­lä on jotain tekemistä ongel­man kanssa, sil­lä linkit reagoi­vat hiireen (vaikkei­vat toi­mi) sen pienen het­ken ennen kuin ko. rivi ilmaan­tuu ruudulle.

  13. Sep­po S: Helsin­gin asun­top­u­la ei ole este hyvä­tu­loisille, mut­ta Kau­ni­ainen houkut­telee heitä pie­nil­lä veroilla.

    No ei oikeas­t­aan. Jos ote­taan esimerkik­si sikarikas, joka tien­aa 339 000 euroa vuodessa — täl­lä pääsee 1000 eniten ansio­tu­lo­ja saa­van joukkoon — niin vuo­den 2014 pros­en­teil­la hän mak­saisi vero­ja Kau­ni­ai­sis­sa 149 000 euroa ja Helsingis­sä 155 000 euroa. Ero on jotakuinkin merk­i­tyk­setön ver­rat­tuna esimerkik­si tässä tulolu­okas­sa har­rastet­tavien asun­to­jen kiin­teistöhin­toi­hin tai vuokri­in verrattuna. 

    Ja tämä siis merk­i­tyk­sessä “rikas” yhtä kuin “suuret ansio­tu­lot”, mikä on hie­man pielessä, kos­ka varsi­naiset suuret tulot saadaan pääo­mat­u­loista. Niiden vero­tuk­ses­sa Kau­ni­ainen ei ole yhtään sen halvem­pi kuin Helsinki.

    Kau­ni­ainen ei siis nähdäk­seni houkut­tele niinkään alhaisil­la veroil­la, vaan yhdyskun­nan ilmeel­lä ja yhteisöl­lä, jos­sa yksit­täisen ihmisen vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat hie­man parem­mat kuin 600 000 ihmisen hallintohimmelissä.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

    Näin käy. Win­dows 7, Mozil­la Firefox.
    Van­hempi­in kir­joituk­si­in pääsee käsik­si vain kir­joit­ta­mal­la URLin itse tämän uusim­man kir­joituk­sen mallin mukaises­ti. Huo­masin ilmiön eilen, aiem­min van­hem­matkin jutut toimi­vat normaalisti.

  15. Joo, huo­masin saman asian jo pari päivää sit­ten ja keksin saman lääk­keen kuin “jlbl”. Nyt ei enää ole ao. ongel­maa, joten joku kai poisti haittatekijän.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

    Ei käy, mut­ta fb:n ja muut kilk­keet blokkaa min­ul­la Ghostery. Maail­mani on tämän vuok­si parem­pi paikka.

  17. Eipä toi­mi tääl­läkään kuin tämä viimeisim­män kir­joituk­sen linkki.

    Word­Press on kyl­lä kummallinen…

  18. Kun Helsin­ki saadaan pilkot­tua pienem­mik­si kaupungeik­si ja kun­niksi, tapah­tuu kaavoitus sähäkäm­min. Samal­la kan­nat­taa vahen­tää kaavoituk­seen käytet­tyä kokon­aistyövoimaa reip­paasti, niin kaavoihin ei ehditä piipertää kaikea sitä tarpee­ton­ta sään­te­lyä, mikä nykyään hait­taa kaupun­gin kasvua.

    Pieni kaupun­ki ja pieni kaavoitushenkilökun­ta on kaikkien asiano­sais­ten etu. Sil­loin sekä kun­ta­laiset että maan­omis­ta­jat tun­te­vat toisen­sa ja kaavoit­ta­van virkamiehen. Tiedonva­i­h­to on avoin­ta ja jäl­ki pienem­mäl­lä työl­lä parempilaatuista.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla?

    spot­tu sano että sil­lä bugi näkyy Fire­fox­il­la ja Chromel­la, mul­la on Fire­fox. Jos sul­la on Intern­er Explor­er, niin voi olla että se on syy mik­si sin­ul­la bugi ei näy.

  20. Ei toi­mi Inter­net Explor­er eikä Fire­fox, eikä vaiku­ta onko alla Ubun­tu 13.10 vai Win­dows 8. Yksi vai­h­toe­hto on että Osmol­la om joku van­ha IE ja bugi ei näy siinä.

  21. Sama jut­tu kuin jibl:llä, ei aukea kuin tämä viimeisin teksti.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la ei näin käy. Käykö muilla? 

    Samoin käy tääl­läkin. Etu­sivul­ta sivus­tolle tul­lessa voi klikkaa­mal­la ava­ta vain ensim­mäisen blo­gauk­sen. Muis­sa ei hiiren otsikon kohdalle lait­ta­mal­la tule heti linkkiä. Link­ki tulee myöhem­min, mut­ta jostain syys­tä sivun lataamisen jäl­keen menee aika pitkään ennen kuin muut linkit alka­vat toimia.

  23. Yleen­sä ajan fire­fox­ia no-scrip­til­lä jol­loin ei onglemia, mut­ta jos sallin scrip­tit sivul­la niin jut­tu­jen linkit tosi­aan lakkaa­vat toimimasta.

  24. banaani: sama hom­ma käy minulla

    Näyt­täisi tuo somepa­lik­ka tekevän face­bookia varten 1000 pik­seliä korkean ja 400 lev­eän inline fra­men siihen heti ala­puolelle, joka peit­tää linkit. Pitkät blo­giot­sikot jäävät oikeas­ta reunas­taan pal­jaik­si, mut­ta kom­ment­tilink­ki tosi­aan jää aina näkymät­tömän lakanan alle piiloon.

    Joku bugi sof­t­as­sa, kos­ka sen ei oikeasti tarvit­sisi olla yhtään minkään kokoinen.

  25. Pekka Taipale: Kau­ni­ainen ei siis nähdäk­seni houkut­tele niinkään alhaisil­la veroil­la, vaan yhdyskun­nan ilmeel­lä ja yhteisöllä,

    Tarkoi­tatko siis sitä, että Kau­ni­ais­ten vetovoima perus­tuu siihen, ketä naa­puris­sa ei asu. Ihan klassi­nen parem­man alueen tunnusmerkki.

    Vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sista ihmiset eivät vält­tämät­tä kovin paljon mak­sa. Vai saako kaivopuis­to­lainen enem­män äänioikeut­ta kun­nal­lis­vaaleis­sa kuin jakomäkeläinen?

  26. Kalle: Pieni kaupun­ki ja pieni kaavoitushenkilökun­ta on kaikkien asiano­sais­ten etu. Sil­loin sekä kun­ta­laiset että maan­omis­ta­jat tun­te­vat toisen­sa ja kaavoit­ta­van virkamiehen. Tiedonva­i­h­to on avoin­ta ja jäl­ki pienem­mäl­lä työl­lä parempilaatuista.

    Eri­laiset asi­at pitää hoitaa eri tasoil­la. Asumisen määrän ja laadun, liiken­teen ja muiden laa­jo­jen kokon­aisuuk­sien hallinnan pitäisi olla Helsinkiä isom­mal­la alueel­la. Kun nämä puit­teet on saatu kasaan, asioiden pitäisi olla kaupungi­nosa­ta­sol­la päätettävissä.

    Jos pienet alueet päästää päät­tämään isoista asioista, nim­by estää järkevän kokon­aisu­u­den rak­en­tamisen, ja erikois­tu­mi­nen pyrkii ker­mankuor­in­taan. Jos taas yksit­täis­ten kaupungi­nosan puis­ton asioi­ta ronki­taan met­ro­pol­i­ta­sol­la, ratkaisu­ista tulee täysin paikallisolo­ja huomioimattomia.

    Melkein tek­isi mieli puhua mel­oneista ja lip­pik­sistä tässä. Asi­at pitää päät­tää sil­lä tasol­la, jos­sa niiden vaiku­tuk­set ovat. Kau­ni­ainen on toden­näköis­es­ti oikean kokoinen yksikkö paikallisen kaavoituk­sen päät­tämiseen, vaik­ka se on ker­mankuor­in­tayk­sikkö jois­sakin laa­jem­mis­sa asiois­sa ja verotuksessa.

  27. Juu, tuol­ta tosi­aan tulee joku ele­ment­ti joka blokkailee nuo otsikoiden linkit. Jos on pitkä otsikko, niin oikeas­ta laidas­ta voi vähän pilk­istää esiin.

    Adblockil­la tuon ele­mentin saa piilotet­tua, jol­loin linkkei­hin pääsee käsik­si. Samat­en var­maan mon­et noista some-nap­pu­loi­ta estele­vistä selain­lisäkkeistä “kor­jaa­vat” tämän ongelman.

  28. Pekka Taipale: Kau­ni­ainen ei siis nähdäk­seni houkut­tele niinkään alhaisil­la veroil­la, vaan yhdyskun­nan ilmeel­lä ja yhteisöl­lä, jos­sa yksit­täisen ihmisen vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat hie­man parem­mat kuin 600 000 ihmisen hallintohimmelissä. 

    Viherinssi: Tarkoi­tatko siis sitä, että Kau­ni­ais­ten vetovoima perus­tuu siihen, ketä naa­puris­sa ei asu. 

    Kau­ni­ainen miel­letään pääkaupunkialueel­la ole­vak­si pienek­si puu­tarhakaupungik­si. Helsin­ki pyrkii tiivistämäl­lä rak­en­ta­maan itsen­sä yhä enem­män Punavuoren kaltaisek­si tiivi­ik­si ker­rostaloalueek­si. Helsingis­sä on tosin monia eri­laisia alueita.

    Kau­ni­ainen (kuten Espookin) var­masti houkut­telee väl­jem­mäl­lä kaaval­laan. Jos halu­at taat­tua ja tur­val­lista puis­tokaupunki­a­sum­ista, muu­ta Kau­ni­aisi­in. Jos taas Helsin­gin kaavaile­maa tiivistyvää tule­vaisu­ut­ta, muu­ta Helsinkiin.

    Helsin­ki ja Kau­ni­ainen houkut­tel­e­vat myös alhaisel­la vero­pros­en­til­laan. Kau­ni­ai­sis­sa kevyen vero­tuk­sen maine voi olla usein houkut­tel­e­vam­paa kuin todel­li­nen toteu­tu­va veroetu.

    Kaik­ki pääkaupunkiseudun kun­nat houkut­tel­e­vat rahas­ta, val­las­ta ja ase­mas­ta kiinnostuneita.

    Kau­ni­ais­ten, Kaivopuis­ton, Eiran, Laut­tasaaren, Pak­i­lan, Sipool­ta viety­jen aluei­den, Helsin­gin keskus­tan jne. vetovoima perus­tuu osin siihen, keitä naa­puris­sa ei asu.

  29. Viherinssi: Tarkoi­tatko siis sitä, että Kau­ni­ais­ten vetovoima perus­tuu siihen, ketä naa­puris­sa ei asu. Ihan klassi­nen parem­man alueen tunnusmerkki… 

    Granin vetovoima perus­tuu pari­in asi­aan. Ensin­näkin se hoitaa asiansa tehokkaasti, mikä on mah­dol­lista, kos­ka kun­ta on riit­tävän pieni. Eli kaik­ki tavit­ta­vat palve­lut ovat saatavis­sa, mut­ta kaik­ki on mitoitet­tu juuri ja juuri riit­täviksi. Kun­nan sosi­aali- ja ter­veysalve­lut oli­vat parem­mat kuin Espoossa. 

    Alhainen kun­nal­lisvero­pros­ent­ti ei ole syy vaan seu­raus. Kun kun­taa hoide­taan hyvin ja kaik­ki kat­so­taan todel­la tarkkaan, niin lop­putu­lok­se­na on alhainen kunnallisveroprosentti. 

    Gra­nia vetävät DI:t ja ekonomit, eivät kukka­hatt­tutädit. Jokaisen veroeu­ron perään kat­so­taan, mut­ta tarvit­taes­sa organ­isaa­ti­ol­la on kyky tehdää nopei­ta päätök­siä. Esimerkkinä noin kymme­nen vuo­den takaa tilanne, jos­sa lop­pu keväästä huo­mat­ti­in, etteivät koulu­jen tilat riitä. Syksyl­lä uusi koulu oli valmis!

    Pienem­mät kun­tayk­siköt ovat ket­terämpiä ja tehokkaampia kuin suuret. Sen takia kaik­ki yli 40 000 asukkaan kun­nat pitää pilkkoa pienem­mik­si. Jokainen vähääkään organ­isaa­tio­teo­ri­aa ymmärtävä tietää tämän.

    1. Kalle, oletko nyt var­ma siitä mitä kir­joi­tat. Min­un käsigt­tääk­seni Kau­ni­ais­ten men­to asukas­ta kohden ovat suurem­mat kuin Espoon, eli sin­un mit­tar­il­lasi se on teho­ton kun­ta. Ainakin vero­ja se kerää asukas­ta kohden selvästi Espoo­ta enemmän.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un käsigt­tääk­seni Kau­ni­ais­ten men­to asukas­ta kohden ovat suurem­mat kuin Espoon

    Ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon menot kuvaa­vat hyvin ainakin yhden keskeisen sek­torin tehokku­ut­ta. THL:n mukaan (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja/tarvevakioidut_menot) vuon­na 2011 tuon alan tarve­vakioidut menot oli­vat koko maan keskimääräisi­in menoi­hin (100%) ver­rat­tuna Kau­ni­ai­sis­sa 98% ja Helsingis­sä 110%.

    (vuon­na 2010 99% ja 113%, vuon­na 2009 102% ja 116%)

  31. Juho Laatu: Kau­ni­ai­sis­sa 98% ja Helsingis­sä 110%.

    (vuon­na 2010 99% ja 113%, vuon­na 2009 102% ja 116%)

    Sori, Espoo jäi pois. Espoos­sa: 2011 104%, 2010 104%, 2009 106%. Eli Kau­ni­ainen on näistä tehokkain ja Helsin­ki tehottomin.

  32. Kalle: Alhainen kun­nal­lisvero­pros­ent­ti ei ole syy vaan seu­raus. Kun kun­taa hoide­taan hyvin ja kaik­ki kat­so­taan todel­la tarkkaan, niin lop­putu­lok­se­na on alhainen kunnallisveroprosentti.

    Eli jos perus­tamme 10000 asukkaan kaup­n­gin, jon­ka keskip­iste on Jakomä­ki ja kon­sul­toimme Granin kun­nanisiä, niin tulok­se­na on toinen Grani? Jos ei, mik­si ei?

  33. Juho Laatu: Sori, Espoo jäi pois. Espoos­sa: 2011 104%, 2010 104%, 2009 106%. Eli Kau­ni­ainen on näistä tehokkain ja Helsin­ki tehottomin. 

    Tarve­vakioin­ti mit­taa yksit­täistapauk­sis­sa lähin­nä vakioin­nin toimivu­ut­ta, kos­ka para­me­tre­ja on erit­täin paljon. Siitä on ihan tutkit­tuakin tietoa että esimerkik­si val­tiono­suuk­sien poh­jal­la ole­va vakioin­ti ei toi­mi. Ongel­mana on löytää parempi.

    Pelkkien julk­isten ter­vey­den­hoit­o­meno­jen mit­taami­nen ei riitä, pitäisi ottaa mukaan myös yksi­tyis­es­ti käytet­ty raha. Jos grani­laiset käyvät helsinkiläisiä innokkaam­min yksi­tyisel­lä, se näkyy heti julk­isten meno­jen alenemana.

    Eri kun­tien tehokku­ut­ta tässä mielessä on erit­täin vaikea ver­ra­ta, jos väestöpo­h­ja on eri­lainen. Gra­nia pitäisi ver­ra­ta sel­l­aisi­in Helsin­gin ja Espoon postinu­meroalueisi­in, joil­la on vas­taa­va koulutus‑, ikä- ja tulojakauma.

  34. Viherinssi: Tarve­vakioin­ti mit­taa yksit­täistapauk­sis­sa lähin­nä vakioin­nin toimivu­ut­ta, kos­ka para­me­tre­ja on erit­täin paljon. Siitä on ihan tutkit­tuakin tietoa että esimerkik­si val­tiono­suuk­sien poh­jal­la ole­va vakioin­ti ei toi­mi. Ongel­mana on löytää parempi. 

    En tunne THL:n tarve­vakioin­nin yksi­tyisko­htia, joten pitää vain luot­taa siihen, että THL:n menetelmät ovat toden­näköis­es­ti Suomen asiantun­tivimpia. Luote­taan siis THL:n tilas­toi­hin likimääräis­inä totuuksi­na, ellei niis­sä havai­ta jotain selvää virhettä.

    Pelkkien julk­isten ter­vey­den­hoit­o­meno­jen mit­taami­nen ei riitä, pitäisi ottaa mukaan myös yksi­tyis­es­ti käytet­ty raha. Jos grani­laiset käyvät helsinkiläisiä innokkaam­min yksi­tyisel­lä, se näkyy heti julk­isten meno­jen alenemana. 

    Tässäkään ei tiedä, miten THL:n tarve­vakioin­ti ottaa yksi­tyis­es­ti käyte­tyn rahan (esim. työter­vey­den­hoito, yksilöi­den käyt­tämät yksi­tyiset palve­lut) huomioon. Yksi­tyisel­lä puolel­la on toden­näköis­es­ti niin suuri vaiku­tus eri kun­tien kului­hin, että se tulee ottaa huomioon tarvevakioinnissa.

    Kau­ni­ais­ten ja yleis­es­ti pääkaupunki­lais­ten mui­ta Suomen kun­tia toden­näköis­es­ti run­saampi yksi­tyisen puolen käyt­tö ei näyt­täisi aiheut­ta­van ainakaan mitään radikaalia häir­iöitä tulok­si­in, sil­lä pääkaupunkiseudun kun­nat eivät näytä sijoit­tuvan ver­tailus­sa kovin hyvin (eli eivät ole saa­neet hirveästi tulosparan­nus­ta yksi­tyisen puolen käytöllään).

    Eri kun­tien tehokku­ut­ta tässä mielessä on erit­täin vaikea ver­ra­ta, jos väestöpo­h­ja on eri­lainen. Gra­nia pitäisi ver­ra­ta sel­l­aisi­in Helsin­gin ja Espoon postinu­meroalueisi­in, joil­la on vas­taa­va koulutus‑, ikä- ja tulojakauma. 

    Juuri tästä syys­tähän THL tekee tarve­vakioin­tia. Var­maankin siinä ote­taan huomioon myös van­hus­ten määrä kun­nas­sa jne.

    Noista tilas­toista voi poimia myös net­tomenot. Noina vuosi­na ne oli­vat alim­mat Espool­la ja korkeim­mat Helsingillä. Kaikil­la noil­la kun­nil­la tarve­vakioin­ti kor­jasi tulok­sia ylöspäin (eli olet­taen että palvelu­iden tarve on nois­sa kun­nis­sa keskimääräistä vähäisempää).

    Tilas­tois­sa näkyvät myös tarvek­er­toimet, jot­ka oli­vat vuon­na 2011 Espool­la 0,72, Kau­ni­ais­lla 0,90 ja Helsingillä 0,89. Espoo­ta siis “sakotet­ti­in” tarvek­er­toimel­la mui­hin verrattuna.

    OS:n huomio “Kau­ni­ais­ten men­to asukas­ta kohden ovat suurem­mat kuin Espoon” pätee siis ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon absolu­ut­tisi­in menoi­hin, mut­ta tarvek­er­roin huomioon ottaen Kau­ni­ainen toimii tehokkam­min. Helsin­ki jää valitet­tavasti jum­bok­si sekä ker­toimil­la kor­jat­tuna että absolu­ut­ti­sis­sa menoissa.

    1. Ymmärtääk­seni THL:n tarve­vakioin­ti ottaa huomioon vain iän ja ehkä jonkin sairas­tavu­usker­toimen. Se ei ota, ellei sitä ole vastikää muutet­tu, huomioon yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­töä. Tuo ikä­vakioin­tikin on vähän harhainen, kos­ka hyv­in­voivat ihmiset ovat ter­vey­den­ti­lal­taan ikään­sä nuorempia.

  35. Viherinssi: Eli jos perus­tamme 10000 asukkaan kaup­n­gin, jon­ka keskip­iste on Jakomä­ki ja kon­sul­toimme Granin kun­nanisiä, niin tulok­se­na on toinen Grani? Jos ei, mik­si ei? 

    THL:n tilas­to­jen perus­teel­la kan­nat­taa ehkä perus­taa 3000 asukkaan kun­tia ja kon­sul­toi­da Kih­niön ja Kar­vian kun­nanisiä. Tulok­sia ei voi taa­ta, mut­ta tuol­la strate­gial­la ainakin mah­dol­lisu­us parem­paan selvästi on olemassa.

    Pienet kun­nat eivät ole kaik­ki sys­temaat­tis­es­ti tehokkaampia kuin suuret, mut­ta kos­ka kärk­isi­joil­la on vuodes­ta toiseen samo­ja pikkukun­tia, niiden hallinto­ta­paa var­masti kan­nat­taisi ihan oikeasti tutkia ja ottaa oppia.

    (Hal­li­tuk­selle tästä sapiskaa, sil­lä se uhkaa pakot­taa nuo kun­nat joidenkin selvästi tehot­tomampi­en isön­täkun­tien kon­trol­li­in, tai liit­tymään niihin. Tuol­la strate­gial­la kulu­jen kasvu näyt­tää vah­vasti toden­näköiseltä. Hölmöläis­ten hom­maa siis.)

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni THL:n tarve­vakioin­ti ottaa huomioon vain iän ja ehkä jonkin sairas­tavu­usker­toimen. Se ei ota, ellei sitä ole vastikää muutet­tu, huomioon yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­töä. Tuo ikä­vakioin­tikin on vähän harhainen, kos­ka hyv­in­voivat ihmiset ovat ter­vey­den­ti­lal­taan ikään­sä nuorempia.

    Eli tämän mukaan rikkaat, paljon yksi­ty­isiä ter­veyspalvelui­ta ostavien yri­tys­ten ja yksilöi­den kun­nat saisi­vat liian hyviä tulok­sia THL:n tarve­vakioitu­jen meno­jen ver­tailus­sa. Kaikkien pääkaupunkiseudun kun­tien tulok­set siis huonon­i­si­vat tarkem­mil­la ker­toimil­la. Kau­ni­ais­ten ja Espoon tulok­set huonon­i­si­vat ilmeis­es­ti vähän enem­män kuin Helsingin.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni THL:n tarve­vakioin­ti ottaa huomioon vain iän ja ehkä jonkin sairas­tavu­usker­toimen. Se ei ota, ellei sitä ole vastikää muutet­tu, huomioon yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­töä. Tuo ikä­vakioin­tikin on vähän harhainen, kos­ka hyv­in­voivat ihmiset ovat ter­vey­den­ti­lal­taan ikään­sä nuorempia.

    Nykyi­nen jär­jestelmä on vuodelta 2010, mut­ta sil­loin ilmeis­es­ti ei kuitenkaan kajot­tu ter­vey­den­huol­lon lasken­ta­pe­rusteisi­in. Niitä kyl­lä oli voimakkaastikin kri­ti­soitu, ja THL:llä oli uusi ehdo­tus aiheeseen. Julka­isu näyt­tää selvästi kri­ti­ikin van­haa jär­jestelmää vastaan.

    Nykyi­nen jär­jestelmä on taas tarkoi­tus uud­is­taa vuon­na 2015, kos­ka se ei toi­mi. Uud­is­t­a­mi­nen on kuitenkin poli­it­ti­nen sota, kos­ka kukaan ei halua hävitä.

    Nykyjär­jestelmä perus­tuu siis sel­l­aiseen paperi­in kuin HE 174/2009, joka pisti aika mon­ta palaa lain­säädän­töä uusik­si. Mikäli en ihan väärin kat­sonut, ter­vey­den­huol­lon lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set määrätään lain 2009/1704 pykälässä 14. Siinä sanotaan:

    Ter­vey­den­huol­lon lasken­nal­liset kustannukset

    Kun­nan ter­vey­den­huol­lon lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set saadaan laske­mal­la yhteen ikälu­okkaan perus­tu­vat lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set ja sairas­tavu­u­den perus­teel­la las­ke­tut lasken­nal­liset kustannukset.

    Ikälu­okki­in perus­tu­vat lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set saadaan ker­toma­l­la ter­vey­den­huol­lon ikälu­okit­taiset perushin­nat asianomaisi­in ikälu­okki­in kuu­lu­vien kun­nan asukkaiden määril­lä. Sairas­tavu­u­den perus­teel­la määräy­tyvät lasken­nal­liset kus­tan­nuk­set saadaan ker­toma­l­la asukas­ta kohden määritel­ty sairas­tavu­u­den perush­in­ta kun­nan asukas­määräl­lä ja sairastavuuskertoimella.

    Ter­vey­den­huol­lon perushin­nat määrätään erik­seen seu­raav­ille ikäluokille:

    1) 0–6‑vuotiaat;

    2) 7–64-vuotiaat;

    3) 65–74-vuotiaat;

    4) 75–84-vuotiaat; ja

    5) 85 vuot­ta täyt­täneet ja vanhemmat.

    Koulu­tus­ta­sos­ta, yksi­tyisen hoidon määrästä, alueel­lis­es­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta, jne. ei maini­ta yhtään mitään.

    Sairas­tavu­usker­roin (20 §) ottaa huomioon 15–54 ‑vuo­ti­aiden työkyvyt­tömyy­seläkeläis­ten määrän suh­teessa koko maa­han. Sairas­tavu­u­den perus­teel­la määräy­tyy kuitenkin suh­teel­lisen pieni osa lasken­nal­li­sista kus­tan­nuk­sista (neljännes).

    Joten jos meil­lä olisi kun­ta, jos­sa on paljon hyväkun­toisia ikäih­misiä, jot­ka käyt­tävät paljon yksi­ty­isiä ter­veyspalvelui­ta, tarve­vakioin­ti antaa liian suuren tarpeen. Korkeal­la koulu­tus- ja tulota­sol­la saat­taisi olla täl­lainen vaikutus…

  38. Juho Laatu: Pienet kun­nat eivät ole kaik­ki sys­temaat­tis­es­ti tehokkaampia kuin suuret, mut­ta kos­ka kärk­isi­joil­la on vuodes­ta toiseen samo­ja pikkukun­tia, niiden hallinto­ta­paa var­masti kan­nat­taisi ihan oikeasti tutkia ja ottaa oppia.

    Et tain­nut vas­ta­ta kysymykseen.

    Saisiko Jakomäen ympärille kasat­ulle 10 000 asukkaan kaupungille saman­laisen palvelu- ja vero­ta­son kuin Kau­ni­aisille, jos kun­ta on hallinnoitu yhtä hyvin kuin Grani?

  39. Viherinssi: Et tain­nut vas­ta­ta kysymykseen.

    Saisiko Jakomäen ympärille kasat­ulle 10 000 asukkaan kaupungille saman­laisen palvelu- ja vero­ta­son kuin Kau­ni­aisille, jos kun­ta on hallinnoitu yhtä hyvin kuin Grani?

    Yritin vas­ta­ta, tapana on, täl­lä ker­taa jopa muille (Kallelle) osoitet­tuun kysymyk­seen :-). Tarkoi­tus oli sanoa, että vielä parem­pi­in tulok­si­in toim­into­jen opti­moimises­sa (Kau­ni­ais­ten suun­taan) voisi päästä, jos ottaa Kau­ni­ais­ten sijaan oppia joil­tain vielä tehokkaam­mil­ta maalaiskunnilta.

    Tuo uusi muo­toilusi näyt­täisi korosta­van myös vero­ta­soa eril­lisenä kysymyk­senä. Ja molem­mis­sa ver­siois­sa näytät kysyvän, voisiko Jakomä­ki tavoit­taa Kau­nais­ten tason. Jätin tuon Kau­ni­ais­ten absolu­ut­tisen tason pois, kos­ka vas­taus on aika ilmeinen. Rikkaus­ta­soaan Jakomä­ki ei voi hel­posti kor­ja­ta, mut­ta tehokku­ut­taan se voi kor­ja­ta Kau­ni­ais­ten ohikin.

    Tehokku­ut­ta voi paran­taa ja vero­pros­ent­tia pudot­taa tehokkaal­la (Kih­niön, Kar­vian tai jopa Kau­ni­ais­ten kaltaisel­la) palvelu­iden jär­jestämisel­lä. Kau­ni­ais­ten huip­pual­haisen vero­pros­ent­tin suurin syy on kuitenkin kun­tien rahoi­tus­malli, joka suosii rikkai­ta kuntia.

    Tehosta­mal­la palvelu­rak­en­teitaan Jakomä­ki pää­sisi siis Kau­ni­ais­ten suun­taan, mut­ta ei yhtä pitkälle, kos­ka asukkaat ovat köy­hempiä. Tasati­lanteeseen Jakomä­ki pää­sisi vain rikas­tu­mal­la, tai jos kun­tien rahoi­tusjär­jestelmää muutet­taisi­in köy­hien kunt­ian kannal­ta reilum­mak­si. Kih­niön ja Kar­viankin vero­pros­ent­ti on var­masti korkeampi kuin Kau­ni­ais­ten, vaik­ka ne ovatkin tehokkaampia.

  40. Juho Laatu: Rikkaus­ta­soaan Jakomä­ki ei voi hel­posti kor­ja­ta, mut­ta tehokku­ut­taan se voi kor­ja­ta Kau­ni­ais­ten ohikin.

    Rikas tai köy­hä voi olla teho­ton tai tehokas. Kuitenkin ongel­mana on se, että mitään toimi­vaa normeer­aus­ta ei ole. Jakomäestä ei saa Gra­nia, vaik­ka sinne siir­ret­täisi­in Granin hallinto. Tai edes Kar­vian hallinto.

    Isos­sa kuvas­sa tehokku­ut­ta pitää pyrk­iä kehit­tämään, kos­ka muu­ta­man pros­entin muu­tos kokon­ais­te­hokku­udessa on pitkä jono euro­ja. Kuitenkin eri kun­tien hyvin suuria ero­ja tutkit­taes­sa lop­putu­los on se, että pääosa eroista tulee jostain muus­ta kuin tehokku­ud­es­ta. Kau­ni­ainen on tyylipuh­das ker­mankuori­ja ja hyvä siinä. Malli ei ole kopioitavissa.

    En väitä, että Helsin­ki olisi opti­maalis­es­ti hallinnol­lis­es­ti jaet­tu (ei ole), mut­ta on ihan turha väit­tää, että Kau­ni­ais­ten men­estys olisi pääosin yksikkökoos­ta kiinni.

    Juho Laatu: jos kun­tien rahoi­tusjär­jestelmää muutet­taisi­in köy­hien kunt­ian kannal­ta reilummaksi

    “Reilu” on vähän vaikea sana. Medi­aanikau­ni­ais­lainen mak­saa euromääräis­es­ti (ja pros­en­tu­aalis­es­ti tulois­taan) huo­mat­tavasti paljon enem­män veroa kuin medi­aa­ni­po­si­o­lainen. Tulon­tasauk­ses­sa mak­sa­jan ja saa­jan “reilu” voivat olla vähän eri asia.

  41. Viherinssi: Rikas tai köy­hä voi olla teho­ton tai tehokas. Kuitenkin ongel­mana on se, että mitään toimi­vaa normeer­aus­ta ei ole. Jakomäestä ei saa Gra­nia, vaik­ka sinne siir­ret­täisi­in Granin hallinto. Tai edes Kar­vian hallinto. 

    Asukkaiden var­al­lisu­u­den nos­t­a­mi­nen on hidas­ta tais­telua, ja sijain­ti pysyy entisenä, mut­ta mitä mui­ta Jakomäen hallintoon liit­tyviä tai mui­ta omi­naisuuk­sia ei voi muuttaa?

    Isos­sa kuvas­sa tehokku­ut­ta pitää pyrk­iä kehit­tämään, kos­ka muu­ta­man pros­entin muu­tos kokon­ais­te­hokku­udessa on pitkä jono euro­ja. Kuitenkin eri kun­tien hyvin suuria ero­ja tutkit­taes­sa lop­putu­los on se, että pääosa eroista tulee jostain muus­ta kuin tehokku­ud­es­ta. Kau­ni­ainen on tyylipuh­das ker­mankuori­ja ja hyvä siinä. Malli ei ole kopioitavissa. 

    Se mitä kut­su­taan ker­mankuorin­naksi on paljolti juuri osa mainit­se­maani kun­tien rahoi­tusjär­jestelmän ongel­maa. Jär­jestelmä suosii rikkaiden asukkaiden kun­tia. Kau­ni­ainen ja Helsin­ki hyötvät. Helsin­gin ei pitäisi valit­taa liikaa siitä, että joku hyö­tyy tuos­ta rahoi­tus­mall­ista sitäkin enem­män. Jos “ker­mankuor­in­ta” halu­taan pois­taa, pitää muut­taa rahoi­tusjär­jestelmää. Ole­tan kuitenkin, että ker­mankuorin­nas­ta valit­tamista jatke­taan, mut­ta jär­jestelmää ei kor­ja­ta, sil­lä kor­jaus hait­taisi Helsinkiä enem­män kuin hyödyttäisi.

    Kau­ni­ais­ten mal­l­li on kopi­oitavis­sa niin, että keskit­tyy varakkai­iden asukkaiden haal­in­taan. Joil­lain ympäryskun­nil­la voi olla mah­dol­lisuuk­sia tähän. Espookaan ei ole kovin kaukana.

    En väitä, että Helsin­ki olisi opti­maalis­es­ti hallinnol­lis­es­ti jaet­tu (ei ole), mut­ta on ihan turha väit­tää, että Kau­ni­ais­ten men­estys olisi pääosin yksikkökoos­ta kiinni. 

    Taisin jo tode­takin arvioni, että Kau­ni­aisille saat­taa olla tehokas­ta (enkä nimeno­maan pienen yht­enäisen kun­nan) hallintoakin enem­män hyö­tyä rikkaiden asukkaiden kun­tia suo­si­vas­ta kun­tara­hoituk­ses­ta. Molem­mat merkit­täviä kuitenkin.

    “Reilu” on vähän vaikea sana. Medi­aanikau­ni­ais­lainen mak­saa euromääräis­es­ti (ja pros­en­tu­aalis­es­ti tulois­taan) huo­mat­tavasti paljon enem­män veroa kuin medi­aa­ni­po­si­o­lainen. Tulon­tasauk­ses­sa mak­sa­jan ja saa­jan “reilu” voivat olla vähän eri asia. 

    Kau­ni­ais­ten vero­pros­ent­ti on alhainen. Mik­si kau­ni­ais­laiset mak­sa­vat enem­män (kunnallis?)veroa kuin posiolaiset?

    (Val­tion veroa rikkaat tietenkin mak­sa­vat enem­män joka kun­nas­sa, mut­ta se ei liity tähän kun­tara­hoituk­sen oikeel­lisu­u­teen. Vai ajat­telitko niin, että rikkaille (ja rikkaiden kun­nis­sa asuville köy­hille) pitäisi antaa noista mak­se­tusi­ta val­tion veroista “palau­tus­ta” kunnallisverotuksessa?)

    Heitän yhden mah­dolisen määritelmän “reilu­udelle”. Voi ajatel­la, että Suo­mi halu­aa tar­jo­ta lak­isääteiset perus­palve­lut kaikille kansalaisileen yhteis­vas­tu­ullis­es­ti (reilu­us = kaikille yhtä rikkaille samat palve­lut samaan hin­taan). Täl­lä reilu­us­pe­ri­aat­teel­la ei ole reilua, jos asuin­paik­ka määrää sen, paljonko vähä­tu­loinen perus­du­u­nari joutuu mak­samaan noista perus­palveluis­taan. Tästä näkökul­mas­ta tavoit­teena pitäisi olla saman suu­ru­inen vero­pros­ent­ti (=perus­palvelu­iden kus­tan­ta­miseen menevät mak­sut) niin rikkaiden kuin köy­hienkin asukkaiden kunnissa.

    1. Helsin­ki käyt­tää ainakin 200 miljoon­aa euroa niihin investoin­tei­hin, joi­ta asukaslu­vun kasvu keskikokoisen kun­nan ver­ran joka vuosi tuot­taa. Se täy­tyy kuitenkin jotenkin rahoit­taa. Muuten olisi perustel­tua siir­tyä siihen, että julkiset palve­lut rahoitet­taisi­in suurelta osin val­tion rahoil­la — kuten oikeas­t­aan tapahtuukin.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki käyt­tää ainakin 200 miljoon­aa euroa niihin investoin­tei­hin, joi­ta asukaslu­vun kasvu keskikokoisen kun­nan ver­ran joka vuosi tuot­taa. Se täy­tyy kuitenkin jotenkin rahoit­taa. Muuten olisi perustel­tua siir­tyä siihen, että julkiset palve­lut rahoitet­taisi­in suurelta osin val­tion rahoil­la – kuten oikeas­t­aan tapahtuukin.

    Lak­isääteiset perus­palve­lut Helsin­gin tulee toteut­taa joka tapauk­ses­sa. Väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen ja siihen liit­tyvi­in investoin­tei­hin sil­lä ei ole mitään velvoit­tei­ta, joten ne voi lopet­taa heti, jos kiin­nos­tus­ta ei enää ole, tai jos han­ke ei näytä taloudel­lis­es­ti kannattavalta.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.