Heikinkadusta puolet jalankulkijoille

Han­nu Oskala ja 47 muu­ta val­tu­utet­tua tekivät Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa aloit­teen Man­ner­heim­intien itäre­unan muut­tamisek­si koelu­on­tois­es­ti käve­lykaduk­si välil­lä Ruot­salainen teat­teri — Pos­ti­ta­lo. Autoli­ikenne siir­ret­täisi­in 1+1 kaistalle ratikkakisko­jen län­sipuolelle. Kun ensim­mäisen ker­ran kuulin ajatuk­ses­ta, pidin aja­tus­ta lähin­nä hai­hat­telu­na, mut­ta Han­nu kavere­i­neen on työstänyt esi­tyk­sen ammat­ti­taitois­es­ti pystyen osoit­ta­maan, että jär­jeste­ly voisi toimia.

Mah­tu­vatko autot, kun niille jäisi käyt­töön vain 1+1 kaistaa? Mik­si eivät mah­tu­isi, sil­lä henkilöau­toil­la on pohjoisem­panakin vain yksi kaista, toisen kaistan ollessa joukkoli­iken­nekaista. Tuol­la van­hal­la Heikinkadun osu­udel­la on liiken­net­tä paljon vähem­män kuin pohjoisempana. 

Helsin­gin jalankulkukeskus­tan toimivu­udelle tämä jär­jeste­ly merk­it­sisi huo­mat­tavaa paran­nus­ta, mikä toisi paran­nus­ta tietysti myös kaup­po­jen kan­nat­tavu­udelle. Suun­nitel­maa voi jos­sain määrin tutkia simu­loimal­la, mut­ta lop­ullisen vas­tauk­sen sen toimivu­udel­la saa vain kokeile­mal­la. Kokeilu ei mak­sa paljonkaan. 

Suun­nitel­maan voi tutus­tua Han­nu Oskalan blogilla, jota kan­nat­taa toki seu­ra­ta muutenkin.

83 vastausta artikkeliin “Heikinkadusta puolet jalankulkijoille”

  1. Tämä on aivan huikea idea ja usko­mat­toman esto­ton älyn­väläys. Ei voi kuin ihme­tel­lä, ettei kukaan ole ehdot­tanut sitä aiemmin.

    Kuten Oskalan yksinker­tainen laskel­ma osoitaa ja kuten jokainen voi paikan­pääl­lä käy­dä totea­mas­sa, Man­ner­heim­intien eteläpään autokaistoista puo­let ovat täl­läkin het­kel­lä jonot­tavien auto­jen parkkipaikkare­serv­inä ja kadun väl­i­tyskyvyn kannal­ta täysin tarpeet­to­mia. Eli äärimäisen turhan­päiväistä kaikkein arvokkaim­man kaupunki­ti­lan hukkaamista ja ympäristön pilaamista.

    Tästä tulee autop­uolueelle iso arvo­val­takysymys. Jon­ka se tulee nolosti häviämään.

    Toiv­otaan lisää tämän tyyp­pisiä konkreet­tisia ehdo­tuk­sia, joil­la selkeästi voidaan osoit­tan autoli­iken­teen täysin ylim­i­noitet­tu ase­ma kaupungis­sa, jos­sa on yksi maail­man parhaista joukkoliikenteistä.

    Vastaa

  2. Tämä paran­taa aivan olen­nais­es­ti myös raitio­vaunu­jen kulkua tuol­la kaikkein hitaim­mal­la osu­udel­la, sil­lä oikein toteutet­tuna ratik­ka ete­nee Lasi­palatsin pysäk­iltä Yliop­pi­lastalon pysäkille ilman liiken­neval­o­ja. Jos näin tehdään, voidaan ainakin osit­tain luop­ua myös kol­mannes­ta ratikkakaistas­ta, ryhmitysraiteista.

    Fil­lari lie jatkos­sakin täl­lä osu­udel­la nopein menopeli, mut­ta käve­lykatukokeilun yhtey­dessä hyvin toteutetut fil­larikai­stat edis­tävät kaikkien turvallisuutta.

    Autoli­ikenne täl­lä pätkäl­lä on nyt jo tukkoista, mut­ta syynä ei minus­ta ole auto­jen määrä vaan run­saat liiken­neval­ot ja suuret jalankulk­i­ja­mas­sat. Hyvin toteutet­tuna tämä voi jopa suju­voit­taa autoliikennettäkin.

    Mut­ta mitä tykkää nuhjuinen ja labyrint­timäi­nen Forum, joka jää kadun väärälle puolelle?

    Vastaa

  3. Kai­vokadulle voisi tehdä myös saman siten että autoli­ikenne kulk­isi raitio­vaunupysäkin eteläpuolel­la. Olisi main­io­ta jos rautatiease­mal­ta pysäkille pää­sisi ylit­tämät­tä ain­ut­takaan autokaistaa.

    Mitenköhän mah­taa olla, seu­raisiko turmio jos Man­ner­heim­intien läpi­a­jo katkaistaisi­in siten että Seu­rahuoneelta Foru­min pohjois­nurkkaan pää­sisi pelkästään raitio­vaunukai­stat ylit­täen? Täl­löin Simonkadun liiken­nemäärä vas­taisi suun­nilleen Man­ner­heim­intien liiken­nemäärää Oop­per­an ja Kansal­lis­museon välillä.

    Vastaa

  4. Off-top­ic, mut­ta tämän blo­gin luk­i­joi­ta kiin­nos­ta­nee seu­raa­va artikkeli.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/kvartti/2005/2/kaikki_eivat_halua_asua_pientaloissa.pdf

    Sen mukaan ker­rostalois­sa asu­vista kolmekymp­pi­sistä vain noin viides­osa piti toive­talo­tyyp­pinään ker­rostaloa. Sitä myöten suh­taudun hie­man epäillen väit­teisi­in joiden mukaan urban­is­min suo­sio on suur­ta nuoren väestön keskuudessa.

    Vastaa

    1. En minäkään halu­aisi asua ker­rostalos­sa jos­sain kaukana ratikkapysäk­istä. Jos pitää asua syr­jässä, sil­loin tietysti asuu mielu­um­min pien­talos­sa. Kun kysyt­ti­in asi­aa kan­takaupungis­sa asuvil­ta saati­in aivan eri tulos ja olisi saatu vielä eri­laisem­pi, jos olisi rajat­tu alue oikeaan ratikkakaupunkiin.

      Vastaa

  5. Jos Oskalan laskel­ma pitää paikkansa, idea on oikein hyvä. Jäin kuitenkin vähän miet­timään, onko siinä huomioitu eri­lainen jakeluli­ikenne kun­nol­la. Yksi kaista on help­po tukkia yhdel­lä pysähtyneel­lä ajoneu­vol­la. Koti-isän havain­to toisen kaistan seison­takäytöstä pitää paikkansa, mut­ta häviävätkö seiso­vat ajoenu­vot, jos kaista hävitetään?

    Tämä kaik­ki tietysti sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että se toinen ajo­ra­ta ei ole pelkästään rän­nän piek­sämä jalankulkualue, vaan että sinne raken­netaan kun­non pikatie fillareille.

    Vastaa

    1. Jäin kuitenkin vähän miet­timään, onko siinä huomioitu eri­lainen jakeluli­ikenne kunnolla. 

      Jakeluli­ikenne hoide­taan maan alta huolto­tun­nelin kautta.

      Vastaa

  6. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Off-top­ic, mut­ta tämän blo­gin luk­i­joi­ta kiin­nos­ta­nee seu­raa­va artikkeli.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/kvartti/2005/2/kaikki_eivat_halua_asua_pientaloissa.pdf

    Sen mukaan ker­rostalois­sa asu­vista kolmekymp­pi­sistä vain noin viides­osa piti toive­talo­tyyp­pinään ker­rostaloa. Sitä myöten suh­taudun hie­man epäillen väit­teisi­in joiden mukaan urban­is­min suo­sio on suur­ta nuoren väestön keskuudessa.

    Tulee muis­taa, että kyse­ly­tutkimuk­sia luotet­tavam­min miel­tymyk­sistä ker­to­vat todel­lisu­udessa näkyvät valinnat.

    Toisaal­ta urbaa­ni­u­teen kuu­luu paljon muu­takin kuin talo­tyyp­pi. Kyseis­es­tä tutkimuk­ses­ta näkyy myös se, että v. 75 paikkeil­la syn­tynyt “It-sukupolvi” arvostaa suuria ikälu­okkia ja 60-luku­laisia vähem­män alueen pien­talo­val­taisu­ut­ta, luon­non­läheisyyt­tä, ulkoilumah­dol­lisuuk­sia ja rauhal­lisu­ut­ta sekä toisaal­ta jonkin ver­ran enem­män hyviä liiken­ney­hteyk­siä. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä tämän asteikon tulok­set myös 80-luvul­la ja myöhem­min syn­tynei­den osalta.

    Eikä nyky-Suomes­sa ole kan­takaupunki­maista asun­to­tar­jon­taa edes 10%:lle väestöstä. Jos edes 20% halu­aa asua täl­laises­sa ympäristössä, niin kysyn­tää riit­tää näin yksinker­tais­te­tusti tarkastellen kaksinker­taiselle määrälle tiivistä kan­takaupunkia. Kyse ei ole niinkään pros­ent­tio­suuk­sien suh­teesta toisi­in­sa, vaan niiden muutoksista.

    Koko muu Suo­mi voi tar­jo­ta rajat­ta pien­talo­mat­toa ja hajalaa, mut­ta Helsin­gin kan­takaupun­ki on luokas­saan Suomen mit­ta­pu­us­sa ain­ut­laa­tu­inen urbaa­ni­udessaan — lähin kil­pail­i­ja löy­tyy Tukhol­mas­ta, vaik­ka kykenevät Turku ja Tam­perekin jos­sain määrin Helsinkiä kirittämään.

    Vastaa

  7. Aivan huikee idis! Onhan tätä har­joitel­tu jo vuosikau­sia, kun mon­et katu­jen reunuskiviä on siir­rel­ty ker­ta toisen­sa jäl­keen edes takaisin. 

    Vielä tehokkaampi tapa olisi pohtia tämän eteläniemen uudelleenkaavoitus­ta. Jos kaikkien kaup­po­jen sijaan olisi ain­oas­taan viras­to­ja, niin tuskin­pa city­maas­turim­iehet tuonne paljon änkeisivät.

    Vastaa

  8. Han­ke on kävelemisen kannal­ta vähäar­voinen. Kol­men Sepän pat­saal­la on tilaa muutenkin. Osmon rakkaat ratikat tunke­vat päälle mon­es­ta suun­nas­ta ja use­assa kohdassa.

    Liiken­nevir­ta vaikut­taa vähäiseltä, kos­ka Se ei ole sym­metri­nen: Erot­ta­jan suun­taan auto­ja on vähem­män kuin pohjoiseen päin. Yksikaistaisu­us aiheut­taisi sen, että Pohjois-Espa tukkeu­tuu kokon­aan kun autot eivät liiken­neval­oista riip­pumat­ta mah­du yhdelle kaistalle Man­skulle. Kään­tymi­nen oikealle Kai­vokadulle pysäyt­tää koko kaistan, kun jalankulk­i­joil­la palaa samaan aikaan vihreä valo. Postikadun kohdas­ta tulee monin tavoin hankala.

    Kävelyalueen pitäisi olla kun­nolli­nen eikä sel­l­ainen, mis­sä on yht­enään liiken­neval­o­ja ja joka suun­nas­ta päälle tunke­via ratikoita.

    Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara: Jakeluli­ikenne hoide­taan maan alta huolto­tun­nelin kautta.

    Niin­päs muuten tosi­aan onkin, hyvä oikaisu! Helpot­taa asi­aa kummasti.

    En itse saanut Oskalan luku­jen perus­teel­la asi­as­ta ihan lop­ullista selkoa, kos­ka niis­sä oli vain kaikkien ajoneu­vo­jen kum­mankin suun­nan yhteis­määrät vuorokausikeskiar­voina. Ilman suunta‑, aika- ja ajoneu­vo­tyyp­pi­jakau­mia numerot osoit­ta­vat vain sen, ettei aja­tus ole nyky­isil­lä liiken­nemääril­lä mahdoton.

    Liiken­nemääriä kat­so­ma­l­la Pos­ti­talon ja Simonkadun väli näyt­tää aika mar­gin­aaliselta yhden kaistan ratkaisulle, mut­ta ainakin siitä etelään luulisi mah­tu­van. Kri­it­ti­nen piste lie­nee Simonkadun risteys. Jos sen saa vetämään nykyisen liiken­teen, muu on jär­jestet­tävis­sä pienel­lä virit­tämisel­lä (esim. parkki­hallin rampin val­o­jen ajoi­tus, pysähtymiskiel­to koko matkalle, tak­si­ase­man siir­to, jne.).

    Toiv­ot­tavasti virkamiehet tekevät tämän kanssa hyvää työtä, ehdo­tus ansait­see sen. Tämä voisi toimia. (Tosin hyö­ty riip­puu siitä, mitä autokaisto­jen tilalle tulee. Kiva piaz­za ei näil­lä meikäläisil­lä val­lit­sevil­la säil­lä oikein ilahduta.)

    Vastaa

  10. Olisi­han tuo Man­ner­heim­intien pätkä ihan kiva kesäisin, mut­ta käve­lykadul­la pitäisi olla eloa talvel­lakin. Tuo on vähän huono koh­ta kos­ka toisel­la reunal­la olisi edelleen liiken­net­tä ja toisel­la pari isoa tavarat­aloa niiden pikkuli­ikkei­den sijaan. Tavarat­alo­jen välis­säkään ei nyt var­ti­sainesti ole mitään ihmeel­listä. Enem­män tuos­sa olisi liikkeitä man­skun toisel­la puolel­la jot­ka jäi­sivät nyt “väärälle” puolelle.

    Enpä oikein tiedä, lait­taisin paukut ehkä johonkin muuhun kohteeseen, kuten Pohjois-Espa (jos se nyt on ikinä mahdollista).

    Vastaa

  11. Mainio aja­tus! Ja sitä voisi jatkaa. Olemme, eri­tyis­es­ti alkukesäisin, porukalla ihme­telleet kun Rauta­tien­torin itäre­una on tuhot­tu kadul­la ‘Rauta­tien­tori’ ja ratikkakiskoil­la. Siir­retään ne län­si­laidalle, kulke­maan ase­maraken­nuk­sen vier­estä! Syn­tyy laa­ja, vapaasti muun­nelta­va jalankulkija‑,terassi‑, tapah­tu­ma- ja vaik­ka mikä-alue, joka on Helsin­gin lämpimin paik­ka iltapäivästä ja illas­ta. Ja ne muu­ta­mat parkkipaikat siitä Mikonkadul­ta jon­nekin, ihan vaan täy­del­listä tavoitellen.

    Vastaa

  12. Mikko:
    Mainio aja­tus! Ja sitä voisi jatkaa. Olemme, eri­tyis­es­ti alkukesäisin, porukalla ihme­telleet kun Rauta­tien­torin itäre­una on tuhot­tu kadul­la ‘Rauta­tien­tori’ ja ratikkakiskoil­la. Siir­retään ne län­si­laidalle, kulke­maan ase­maraken­nuk­sen vier­estä! Syn­tyy laa­ja, vapaasti muun­nelta­va jalankulkija‑,terassi‑, tapah­tu­ma- ja vaik­ka mikä-alue, joka on Helsin­gin lämpimin paik­ka iltapäivästä ja illas­ta. Ja ne muu­ta­mat parkkipaikat siitä Mikonkadul­ta jon­nekin, ihan vaan täy­del­listä tavoitellen.

    Tuo on eri­no­maisen mie­lenki­in­toinen idea. Ratikka­puolell­ta hyvää olisi, että saisi kään­tö­paikan ihan ase­man oven viereen.

    Vastaa

  13. Muuten ihan kiva idea, mut­ta kysyit­tekö pelas­tus­laitok­sen kan­taa? Pätkä on nykyään käytän­nössä ain­oa toimi­va reit­ti Erot­ta­jan pelas­tusase­mal­ta Pohjois-Espan pohjois­puolelle, ja kaven­netul­la pätkäl­lä ei seiso­va jono pää­sisi väistämään mihinkään. Helsingis­sä ei tai­da olla valo-ohjauk­ses­sa mah­dol­lisu­ut­ta “tyh­jen­tää” yhtä suun­taa etänä anta­mal­la “pysyvä” vihreä pelas­tusajoneu­vo­jen halu­a­malle reitille. 

    Kos­ka kaik­ki pohjoiseen aja­vat jou­tu­isi­vat ylit­tämään ratikkakiskot Stock­man­nin nurkalla, val­o­jen ajoituk­set menisi ihan uusik­si ja kap­a­siteet­ti lask­isi paljon enem­män kuin kaistamäärän vähen­nyk­sen ver­ran. Henkilöau­to­ja pidem­mille ajoneu­voille (myös ne paloau­tot) kään­nök­sen lop­pu­osa pohjoiseen voi olla eri­ty­istä tarkku­ut­ta vaa­ti­va = hidas­ta­va = läpäisyä pienen­tävä, kun kään­tösäde on pieni ja risteyk­ses­tä pois­tu­vaa kaistaa ei voi etelään ajavien takia paljoa nykyis­es­tä lev­en­tää. Joko etelään ei aje­ta samaan aikaan, tai etunurkat kolahtelee usein. Eiköhän virkamiehet osaa laskea tarkem­mil­la ruuhkatun­tien liiken­nemääril­lä miten paljon nyky­istä pidem­mät jonot ker­ty­isi eli vaikut­taisiko ne kauem­pana. E12-tien pätkänkin kaven­t­a­mi­nen saat­taisi närkästyt­tää jonkun EU-instanssin?

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    En minäkään halu­aisi asua ker­rostalos­sa jos­sain kaukana ratikkapysäk­istä. Jos pitää asua syr­jässä, sil­loin tietysti asuu mielu­um­min pien­talos­sa. Kun kysyt­ti­in asi­aa kan­takaupungis­sa asuvil­ta saati­in aivan eri tulos ja olisi saatu vielä eri­laisem­pi, jos olisi rajat­tu alue oikeaan ratikkakaupunkiin.

    Osmo hyvä
    En minäkään halu­aisi asua ker­rostalos­sa kaukana ratikkapysäk­istä, mut­ta koh­ta joudun pakos­ta tähän tilanteeseen. Itse­hän olet ollut aja­mas­sa pysäkkien vähen­tämistä kan­takaupun­gin pääkaduil­ta kuten Helsinginkadul­ta ja Meche­lininkadul­ta ratikoiden “nopeu­tuk­sen” nimis­sä. Joten koh­ta entistä use­am­mil­la on entistä pidem­pi mat­ka sinne pysäkille. Ratikan mat­ka ehkä nopeu­tuu mut­ta matkus­ta­jien hidastuu.

    Vastaa

  15. Mikko:
    Mainio aja­tus! Ja sitä voisi jatkaa. Olemme, eri­tyis­es­ti alkukesäisin, porukalla ihme­telleet kun Rauta­tien­torin itäre­una on tuhot­tu kadul­la ‘Rauta­tien­tori’ ja ratikkakiskoil­la. Siir­retään ne län­si­laidalle, kulke­maan ase­maraken­nuk­sen vier­estä! Syn­tyy laa­ja, vapaasti muun­nelta­va jalankulkija‑,terassi‑, tapah­tu­ma- ja vaik­ka mikä-alue, joka on Helsin­gin lämpimin paik­ka iltapäivästä ja illas­ta. Ja ne muu­ta­mat parkkipaikat siitä Mikonkadul­ta jon­nekin, ihan vaan täy­del­listä tavoitellen.

    Ideaali olisi mielestäni että heti rautatiease­man itäre­unas­sa on ratikkakiskot, autoli­ikenne menee molem­pi­in suun­ti­in Kaisaniemenkat­ua pitkin ja lop­ut Rauta­tien­torista on puis­toa ja toria. Jos koko Rauta­tien­tori on avoin­ta tilaa, muo­dos­tuu siitä liian iso ja tuu­li­nen ei-kenenkään-maa, joten itäi­nen puolisko muutet­teisi­in puistoksi.

    Bus­sit laitet­taisi­in pois savut­ta­mas­ta jatka­mal­la raitioteitä lähiöi­hin ja siirtämäl­lä lop­ut bus­sit maan alle heti katu­ta­son ala­puolelle. Samal­la jäl­jelle jäävien bussien matkus­ta­jil­la olisi läm­min ja kui­va odotustila.

    Vastaa

  16. vir­taus­po­hti­ja: Muuten ihan kiva idea, mut­ta kysyit­tekö pelas­tus­laitok­sen kan­taa? Pätkä on nykyään käytän­nössä ain­oa toimi­va reit­ti Erot­ta­jan pelas­tusase­mal­ta Pohjois-Espan pohjois­puolelle, ja kaven­netul­la pätkäl­lä ei seiso­va jono pää­sisi väistämään mihinkään. Helsingis­sä ei tai­da olla valo-ohjauk­ses­sa mah­dol­lisu­ut­ta “tyh­jen­tää” yhtä suun­taa etänä anta­mal­la “pysyvä” vihreä pelas­tusajoneu­vo­jen halu­a­malle reitille.

    Hyvä huomio. Pelas­tus­laitos saa käyt­tä ja käyt­tääkin ratikkakisko­ja, eli tuo lähin­nä nopeut­taisi niitä paloautoja.

    Vastaa

  17. Anomuu­mi: Tulee muis­taa, että kyse­ly­tutkimuk­sia luotet­tavam­min miel­tymyk­sistä ker­to­vat todel­lisu­udessa näkyvät valinnat.

    Toisaal­ta urbaa­ni­u­teen kuu­luu paljon muu­takin kuin talo­tyyp­pi. Kyseis­es­tä tutkimuk­ses­ta näkyy myös se, että v. 75 paikkeil­la syn­tynyt “It-sukupolvi” arvostaa suuria ikälu­okkia ja 60-luku­laisia vähem­män alueen pien­talo­val­taisu­ut­ta, luon­non­läheisyyt­tä, ulkoilumah­dol­lisuuk­sia ja rauhal­lisu­ut­ta sekä toisaal­ta jonkin ver­ran enem­män hyviä liiken­ney­hteyk­siä. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä tämän asteikon tulok­set myös 80-luvul­la ja myöhem­min syn­tynei­den osalta. 

    Tutkimus johon viitataan on tehty n 10 vuot­ta sit­ten ja “IT-sukupolvi” on siis n 40 vuo­den ikäistä porukkaa, ja jos heil­lä on ollut urake­hi­tys suo­tu­isa ja onnea aviosi­ipan met­sästämisessä niin heil­lä on nyt omakoti­ta­lo kehäkol­mosen ulkop­uolel­la, vol­vo, sub­aru ja labradorinnoutaja. 

    Kuvit­telisin että 80- ja 90-luvul­la syn­tyneet ovat he jot­ka liput­ta­vat eniten urban­is­min puoles­ta, sekä mah­dol­lis­es­ti 60-luvul­la syn­tyneet joiden lapset ovat muut­ta­neet kotoa tai per­he jakau­tunut syys­tä jos tois­es­ta mut­ta työ­paik­ka vielä säi­lynyt ihmeen kau­pal­la. Eli samoissa paikois­sa viihtyvät yleen­sä 2 sukupolvea, mut­ta eivät vierekkäiset.

    Vastaa

  18. Mie­lenki­in­toista tämä valikoi­va kaupunkisu­un­nit­telu. Nyt Helsin­gin pääkadulle Man­ner­heim­intielle voidaan aivan main­iosti jät­tää vain 1+1 autokaistaa. Tätä sopii ver­ra­ta käyn­nis­sä ole­vaan asun­tokatu Meche­lininkadun katusu­un­nitel­maan. Sin­nekin asukkaat oli­si­vat halun­neet 1+1 autokaistaa, jot­ta katu­ti­la olisi riit­tänyt kaikille: jalankulk­i­joille, pyöräkaistalle, ratikalle ja autoli­iken­teelle. Vaan sepä ei päät­täjille kel­van­nut, kos­ka tärkeäm­pää oli varmis­taa 4 autokaistal­la Viroon suun­tau­tu­van viinar­allin suju­vu­us, mikä oli päätök­sen keskeisiä perustei­ta. Viinar­al­lia saadaan viedä tehostet­tua, kun koh­ta lisätään Län­sisa­ta­man lai­turi­paikko­ja. Tavoit­teena on tietysti kas­vat­taa sata­mas­ta tule­via vero­tu­lo­ja, jot­ka tuloute­taan kaupun­gin kas­saan. Näin paljon paina­vat näis­sä han­kkeis­sa kaupunki­lais­ten toiveet. Autot ovat pahas­ta, pait­si sil­loin kun ne tuo­vat himoit­tu­ja vero­tu­lo­ja kaupun­gin poh­jat­tomaan säkkiin.

    Vastaa

  19. tpyy­lu­o­ma: Hyvä huomio. Pelas­tus­laitos saa käyt­tä ja käyt­tääkin ratikkakisko­ja, eli tuo lähin­nä nopeut­taisi niitä paloautoja.

    Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee täl­lä het­kel­lä lasku­jeni mukaan 5 ratikkalin­jaa, ja jos uusi reit­tisu­un­nitel­ma toteu­tuu, niin vielä pari lin­jaa lisää. Mitenkä se paloau­to niil­lä kiskoil­la kul­kee, jos edessä on noin 3 ratikkaa? Ratikkako väistää? Paloau­to ei sitä pait­si mah­du kulke­maan kiskoil­la pysäkkien kohdal­la, vaik­ka ratikat oli­si­vat viereisil­lä kiskoil­la, kos­ka tila ei riitä. Käykää kat­so­mas­sa esim. Bule­vardil­la, jos ette usko.

    Vastaa

  20. “Tämä kaik­ki tietysti sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että se toinen ajo­ra­ta ei ole pelkästään rän­nän piek­sämä jalankulkualue, vaan että sinne raken­netaan kun­non pikatie fillareille.”

    Eikös Man­ner­heim­inti­estä pitänyt tehdä käve­lykatu? Vai onko tämä vain uusi nim­i­tys pyöräi­lyn laatukäytäville? Fil­lari on ilmeis­es­ti ajoneu­vo vain sil­loin, kun tais­tel­laan autoil­i­joiden kanssa ajokaistoista, ja muul­loin se on jalankulk­i­jan teolli­nen jatke.

    Toiv­ot­tavasti pui­ta Stock­an edessä ei aio­ta kaataa tois­tamiseen, nehän on jo ker­ran vedet­ty nurin.

    Vastaa

  21. Daniel Fed­er­ley: Mut­ta mitä tykkää nuhjuinen ja labyrint­timäi­nen Forum, joka jää kadun väärälle puolelle?

    Aivan sama. Ei siel­lä nykyään kan­na­ta käy­dä ellei jatku­vasti käy, kos­ka muuten eksyy. Muis­taak­seni se aikoinaan oli harv­inaisen selkeä kauppakeskus.
    Mut­ta onhan se sen­tään sit­ten kah­den kävelyalueen kul­mas­sa eli tuskin vaikut­taa mitenkään.

    Tai.. mis­sä ovat Foru­min parkki­hallin sisäänkäynnit?

    Ila I: Han­ke on kävelemisen kannal­ta vähäar­voinen. Kol­men Sepän pat­saal­la on tilaa muutenkin.

    Van­han edessä on jär­jetön pul­lonkaula kävelyliikenteelle.

    Vastaa

  22. R.Silfverberg: Tutkimus johon viitataan on tehty n 10 vuot­ta sit­ten ja “IT-sukupolvi” on siis n 40 vuo­den ikäistä porukkaa, ja jos heil­lä on ollut urake­hi­tys suo­tu­isa ja onnea aviosi­ipan met­sästämisessä niin heil­lä on nyt omakoti­ta­lo kehäkol­mosen ulkop­uolel­la, vol­vo, sub­aru ja labradorinnoutaja. 

    Tuol­lainen kai se maail­ma on joskus ollut, ja ehkä nykypäivän 50–60-vuotiaat noin keskimäärin tah­to­vat sen omakoti­talon met­sästä ja pari autoa. Mut­ta 40-vuo­ti­aat eivät. Kaupunki­han on hätää kär­simässä juuri sik­si, että 70-luvul­la syn­tyneet ovatkin jääneet sankoin joukoin kan­takaupunki­in, vaik­ka hei­dän olisi pitänyt nou­dat­taa edel­lis­ten sukupolvien perin­net­tä ja muut­taa pois, kun lapset syntyvät.

    Maail­ma muut­tuu. Helsin­ki ja helsinkiläisetkin.

    Vastaa

  23. Viherinssi:
    Tämä kaik­ki tietysti sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että se toinen ajo­ra­ta ei ole pelkästään rän­nän piek­sämä jalankulkualue, vaan että sinne raken­netaan kun­non pikatie fillareille.

    “Kun­non pikatie fil­lareille” on jotain mitä voisin kuvitel­la kehä ykkösen ulkop­uolelle taa­jamien välis­sä. Keskus­tas­sa pitää suun­nitel­la flanöörien ehdol­la. Sukka­housupyöräil­i­jöille on riit­tävästi tilaa muualla

    Vastaa

  24. Jalankulk­i­ja:
    Tätä sopii ver­ra­ta käyn­nis­sä ole­vaan asun­tokatu Meche­lininkadun katusu­un­nitel­maan. Sin­nekin asukkaat oli­si­vat halun­neet 1+1 autokaistaa, jot­ta katu­ti­la olisi riit­tänyt kaikille: jalankulk­i­joille, pyöräkaistalle, ratikalle ja autoli­iken­teelle. Vaan sepä ei päät­täjille kelvannut… 

    Meche­lininkadun lev­en­tämis­tarve johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että autop­uolue väk­isin vaati, että satamien uusi­in asun­toi­hin tulee sama määrä autopaikko­ja neliötä kohden kuin mis­sä tahansa lähiössä. Sil­lä ei ollut mitään merk­i­tys­tä, että alueelle tulee myös eri­no­maiset julkisen liiken­teen yhteydet.

    Kun ne autot sinne niemien nokki­in on nyt kiin­tiöi­ty, niin jotenkin ne on saa­ta sinne kulke­maankin. Ja ain­ut vai­h­toe­hto on autop­uolueen uskol­lisimpi­en äänestäjien ikkunoiden ali, läpi Töölön 🙂

    Jokaiselle kaupunki­laiselle tekee muuten pelkästään hyvää, ettei ratikkapysäk­ki ole aivan ikku­nan alla, siten tulee edes tiet­ty min­im­imäärä päivit­täistä liikun­taa. Suosi­tus kun on yli 10 000 askelta päivässä.

    Vastaa

  25. Viherinssi:
    … sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että se toinen ajo­ra­ta ei ole pelkästään rän­nän piek­sämä jalankulkualue, vaan että sinne raken­netaan kun­non pikatie fillareille. 

    Ihan väärä paik­ka pikatielle!

    Pääkaupun­gin keskus­ta, jos­sa liikkuu paljon jalankulk­i­joi­ta, ei ole mikään pika­tien paik­ka fil­lareillekaan. Mielum­min näk­isin siel­lä run­saasti tärinäraito­ja hillit­semässä paatuneimpi­en sukka­puku­fil­lar­istien ajonopeudet keskieu­roop­palais­ten sivistyskaupunkien keskus­tois­sa yleis­es­ti val­lit­se­valle, rauhal­lisem­malle tasolle. Muuten voi tul­la ruumiita!

    Vastaa

  26. Kysyn ihan vakavis­sani: tehti­inkö tästä han­kkeesta kaup­paa Guggen­heimin yhteydessä?

    Vastaa

    1. Kysyn ihan vakavis­sani: tehti­inkö tästä han­kkeesta kaup­paa Guggen­heimin yhteydessä?

      Mit­gen voit vakavis­sasi tuo­ta kysyä, kun täl­lä han­kkeel­la ja Guggen­heimil­la on aivan eri tuk­i­jat? Sopiko kokoomus demairen kanssa, että demar­it tuke­vat vihrei­den aloitet­ta, jos vihreät tuke­vat demarei­den vas­tus­ta­maa Guggenheimia?

      Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara: Jakeluli­ikenne hoide­taan maan alta huolto­tun­nelin kautta.

    Ei pelkästään. On myäs eism- lähet­tili­iken­net­tä. Ja joskus nopeaan asioin­ti­inon syytä antaa mahdollisuus.

    Vastaa

  28. Saat­taisi toimia muu­ta­mal­la reunae­hdol­la. Ensin­näkin keskus­ta tun­neli tarvi­taan. Toisek­si, jot­ta käve­lykatu toimisi, tarvi­taan reip­paasti lisää rakentamista.

    Vastaa

  29. Jalankulk­i­ja: Eikös Man­ner­heim­inti­estä pitänyt tehdä käve­lykatu? Vai onko tämä vain uusi nim­i­tys pyöräi­lyn laatukäytäville?

    Voi olla, ettei tarkoi­tus ollut huomioi­da fil­lare­i­ta. Pätkä on kuitenkin aika ikävä (hidas, kon­flik­tialtis, ruuhkainen) fil­laroita­va nykyisel­lään, joten jos ylimääräistä tilaa ilmestyy, olisi huono aja­tus olla tekemät­tä pyöräilystä helpom­paa. Jalankulk­i­jatkin ovat yleen­sä tyy­tyväisiä siihen, että pyöräil­i­jät ovat vähän erillään.

    Noil­la mitoituk­sil­la vas­taus “ajakoot autokaistoil­la” ei ole kovin toimiva.

    Vastaa

  30. Jalankulk­i­ja: Tätä sopii ver­ra­ta käyn­nis­sä ole­vaan asun­tokatu Meche­lininkadun katusu­un­nitel­maan. Sin­nekin asukkaat oli­si­vat halun­neet 1+1 autokaistaa, jot­ta katu­ti­la olisi riit­tänyt kaikille: jalankulk­i­joille, pyöräkaistalle, ratikalle ja autoliikenteelle.

    Ver­t­a­sitko liiken­nemääriä? Tämän esi­tyk­sen hienous on siinä, että se saat­taa olla tehtävis­sä kuris­ta­mat­ta kenenkään liikkumista.

    (Muuten olen samaa mieltä siitä, että Län­sisa­ta­ma on väärässä paikas­sa. Sille vain on paha voi­da mitään ihan nopeasti.)

    Vastaa

  31. Ensim­mäi­nen reak­tioni oli että onpas tyh­mää taas sulkea hyviä autoteitä keinoteikois­es­ti, kun tilaa jalankulk­i­joille on jo nyt ihan hyvin.

    Itseasi­as­sa mieleen tuli, että oliko­han tämäkin aja­tus taas tuon tois­taisek­si lait­toman, vihreän luon­non­tuot­teen polt­telun tuotos.

    Mut­ta kun tätä ajat­telee vähän pitem­mälle, ei se ole huono asia ollenkaan. Mitä vaikeampi keskus­taan on men­nä, varsinkin hyvä­tu­loiselle autol­la liikku­valle, sitä enem­män on intres­siä siirtää keskus­tan kaup­po­ja ja palvelui­ta kehäteille.

    Ja sinne on aina kätevämpi men­nä kuin keskustaan.

    Ain­oa ris­ki on että kun vihreät huo­maa­vat tämän, ale­taan puhu­maan osop­ti­moin­nista ja epäreilus­ta kehätei­den kil­pailue­dus­ta, ale­taan tekemään jotain pakko­lakia jon­ka mukaan kaup­po­ja on pakko perus­taa keskustaan.

    Tai muuten tekemään asi­aa keinotekois­es­ti han­kalak­si. Mut­ta pis­teet vihreille siitä, että osaa­vat keskit­tyä, kau­pal­lisil­la ter­meil­lä ilmais­tu­na, ydinliiketoimintaansa.

    Vastaa

  32. Sivistys­mais­sa liiken­neval­ot on ryt­mitet­ty niin, että jalankulk­i­joille ja kään­tyville autoille on eri aikaikku­nat. Meil­lä porukat on asetet­tu toisi­aan vas­taan. Seu­rauk­se­na ollaan tukkanuottasilla.

    Samaa sar­jaa oli ahtaiden sivukatu­jen muut­ta­mi­nen kak­sisu­un­taisik­si. Yksisu­un­taiselle kadulle mah­tu­isi sekä autot että kun­non fillarikaista.

    Eikä keskus­tas­sa fil­lar­il­la saa kaa­ha­ta yli 20 km\h. Ylinopeudet ovat ris­ki jalankulk­i­joille sekä fillaristeille.

    Aikoinaan päädyin Töölön sairaalaan kun Vol­vo jäi alle. Ajoin fil­lar­il­la alamä­keen n. 60 km\h.

    Vastaa

    1. Jos ajoit keskus­tas­sa fuil­lar­il­la 60 km/h, ajoit var­maankin ylinopeut­ta. Fil­lar­ia koske­vat samat nopeusra­joituk­set kuin autoja.

      Vastaa

  33. anonyy­mi
    Tai.. mis­sä ovat Foru­min parkki­hallin sisäänkäynnit? 

    Jos tarkoi­tat ajoneu­vo­jen sisää­na­joväyliä, niin näyt­täi­sivät ole­van Simonkadul­la, Jaakonkadul­la ja Ruo­ho­lah­denkadul­la. Parkki­fir­man sivuil­ta löy­tyy asi­aa sel­ven­tävä kart­ta, johon on kanssa merkit­ty jalanku­lun sisäänkäynnit:

    http://www.europark.fi/pysakointitalot/p‑forum-helsinki/

    Vastaa

  34. Ihan hyvän kuu­loinen idea. Keskus­taa kan­nat­taa kehit­tää käve­lykeskus­tan suun­taan. Autot ja ostoshel­vetit kan­nat­taa keskit­tää kehille.

    Vastaa

  35. Fred­di: “Kun­non pikatie fil­lareille” on jotain mitä voisin kuvitel­la kehä ykkösen ulkop­uolelle taa­jamien välis­sä. Keskus­tas­sa pitää suun­nitel­la flanöörien ehdol­la. Sukka­housupyöräil­i­jöille on riit­tävästi tilaa muualla

    Men­emät­tä sfil­lar­istin vaate­tuk­seen, niin näin. Yleen­sä ja varsinkin tuol­la kohden kaupunkia pri­oti­teet­ti numero yksi on jalankulk­i­ja, ja minus­ta sen jäl­keen joukkoli­ikenne. Eli kyl­lä fil­lar­itkin saa jous­taa, jos tarvet­ta on. Sit­ten aje­taan vaan vähän hiljem­paa nuo pari korttelia.

    Vastaa

  36. Fred­di: “Kun­non pikatie fil­lareille” on jotain mitä voisin kuvitel­la kehä ykkösen ulkop­uolelle taa­jamien välis­sä. Keskus­tas­sa pitää suun­nitel­la flanöörien ehdol­la. Sukka­housupyöräil­i­jöille on riit­tävästi tilaa muualla 

    Suo­mi lie­nee maail­man ain­oa maa, jos­sa pyöräil­i­jät kuvit­tel­e­vat että maantiepyöräi­ly kuu­luu kaupunki­in. Luulisi jo lajin nimen ker­to­van jotain tyhmemmillekin.

    Vastaa

  37. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Off-top­ic, mut­ta tämän blo­gin luk­i­joi­ta kiin­nos­ta­nee seu­raa­va artikkeli.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/kvartti/2005/2/kaikki_eivat_halua_asua_pientaloissa.pdf

    Sen mukaan ker­rostalois­sa asu­vista kolmekymp­pi­sistä vain noin viides­osa piti toive­talo­tyyp­pinään ker­rostaloa. Sitä myöten suh­taudun hie­man epäillen väit­teisi­in joiden mukaan urban­is­min suo­sio on suur­ta nuoren väestön keskuudessa.

    Täysin epäoleel­lista pohtia jotain talo­tyyp­piä irrotet­tuna muista reali­teeteista. Kyl­lä minäkin (synt ‑81) mieluiten asu­isin kar­tanos­sa jär­ven ran­nal­la keskel­lä kaupunkia, max sadan metrin päässä kaik­ista palveluista, hehtaarin ton­til­la, rautatiease­man vier­essä. Naa­puriko­rt­telis­sa sais olla luo­mukaup­pa ja trendi­rav­in­to­la sekä kaupun­gin kuumin yökerho.

    Täl­laisia ei kuitenkaan ole juuri saatavil­la tuol­laises­sa ympäristössä, ainakaan keski­t­u­loisen yksinelävän resursseilla.

    Mut­ta jos rahas­ta piit­taa­mat­ta jou­tu­isin nimeämään mieluisim­man asum­is­muodon, saat­taisin vas­ta­ta omakotitalo. 

    Kun reali­teetit ote­taan huomioon, val­it­sen paljon mielum­min ker­rostalokäm­pän, jos sen lähel­lä nuo muut toiveeni on toden­näköisem­min saavutet­tavis­sa. Urbaan­it arvot, eli mm palvelu­iden saatavu­us ja tar­jon­ta sekä lyhyet etäisyy­det ovat min­ulle paljon tärkeämpiä kuin joku hatus­ta tem­mat­tu talotyyppi.

    Vastaa

  38. “Kun ne autot sinne niemien nokki­in on nyt kiin­tiöi­ty, niin jotenkin ne on saa­ta sinne kulke­maankin. Ja ain­ut vai­h­toe­hto on autop­uolueen uskol­lisimpi­en äänestäjien ikkunoiden ali, läpi Töölön 🙂

    Jokaiselle kaupunki­laiselle tekee muuten pelkästään hyvää, ettei ratikkapysäk­ki ole aivan ikku­nan alla, siten tulee edes tiet­ty min­im­imäärä päivit­täistä liikun­taa. Suosi­tus kun on yli 10 000 askelta päivässä.”

    Olisiko väit­teessäsi pieni ris­tiri­ita? Siis töölöläiset edus­ta­vat “autop­uoluet­ta” mut­ta hiiltyvät perus­teel­lis­es­ti siitä, kun ratikkapysäk­it ja bus­sil­in­ja 24 lopete­taan? Autoil­i­jatko Meche­lininkadul­la halu­aisi­vat käyt­tää ensisi­jais­es­ti joukkoli­iken­net­tä? Entäpä jos enem­mistö onkin jalankulk­i­joi­ta, joiden liikku­mista vaikeutetaan täl­lä lail­la merkit­tävästi? Meche­lininkadun suun­nitel­mas­sa on kyl­lä kumar­ret­tu oikein syvään sekä Län­sisa­ta­man viinankuskaa­jille että niille toiv­o­tu­ille “uusille” Jätkäsaaren veron­mak­sajille. Samal­la näytetään keskisormea Meche­lininkadun asukkaille, joil­ta viedään joukkoli­iken­teen lisäk­si var­muu­den vuok­si myös parkkipaikat. Jätkäsaaren autoil­i­jan pain­oar­vo vas­taa ilmeis­es­ti ainakin kym­men­tä töölöläistä. Koko hom­mas­sa mais­tuu se sama kos­tonkierre, jol­la Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta muutenkin nykyään päätetään.

    Vastaa

  39. Jalankulk­i­ja: Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee täl­lä het­kel­lä lasku­jeni mukaan 5 ratikkalin­jaa, ja jos uusi reit­tisu­un­nitel­ma toteu­tuu, niin vielä pari lin­jaa lisää. Mitenkä se paloau­to niil­lä kiskoil­la kul­kee, jos edessä on noin 3 ratikkaa?Ratikkako väistää? Paloau­to ei sitä pait­si mah­du kulke­maan kiskoil­la pysäkkien kohdal­la, vaik­ka ratikat oli­si­vat viereisil­lä kiskoil­la, kos­ka tila ei riitä. Käykää kat­so­mas­sa esim. Bule­vardil­la, jos ette usko.

    Pysäkin koh­ta voi olla turhan kapea, mut­ta siitä huoli­mat­ta, miten ihmeessä kol­men ratikan väistämi­nen on vaikeam­paa kuin kol­menkymme­nen henkilöauton?

    Vastaa

  40. tpyy­lu­o­ma: Pysäkin koh­ta voi olla turhan kapea, mut­ta siitä huoli­mat­ta, miten ihmeessä kol­men ratikan väistämi­nen on vaikeam­paa kuin kol­menkymme­nen henkilöauton?

    Heh. Ei paloau­to ketään väistä vaan muu liikenne väistää sitä. Etkö ole koskaan näh­nyt häly­tysajoa? Ja ratik­ka ei tun­netusti väistä, ei myöskään ratikkapysäkki.

    Vastaa

  41. tpyy­lu­o­ma: miten ihmeessä kol­men ratikan väistämi­nen on vaikeam­paa kuin kol­menkymme­nen henkilöauton?

    Tähän asi­aan vaikut­taa, että autois­sa on kään­tyvät etupyörät, joil­la se kosla siir­retään yleen­sä sivu­un, ehkä jopa puo­lik­si jalka­käytävälle tai johonkin muuhun rakoon, kun häly­tysajoneu­vo ujeltaa perässä. 

    Raitio­vaunu taas liikuu raiteil­la ja kään­tyy vain vaihteissa.

    Vastaa

  42. Jalankulk­i­ja:
    Olisiko väit­teessäsi pieni ris­tiri­ita? Siis töölöläiset edus­ta­vat “autop­uoluet­ta” mut­ta hiiltyvät perus­teel­lis­es­ti siitä, kun ratikkapysäk­it ja bus­sil­in­ja 24 lopete­taan? Autoil­i­jatko Meche­lininkadul­la halu­aisi­vat käyt­tää ensisi­jais­es­ti joukkoli­iken­net­tä? Entäpä jos enem­mistö onkin jalankulk­i­joi­ta, joiden liikku­mista vaikeutetaan täl­lä lail­la merkit­tävästi? Meche­lininkadun suun­nitel­mas­sa on kyl­lä kumar­ret­tu oikein syvään sekä Län­sisa­ta­man viinankuskaa­jille että niille toiv­o­tu­ille “uusille” Jätkäsaaren veron­mak­sajille. Samal­la näytetään keskisormea Meche­lininkadun asukkaille, joil­ta viedään joukkoli­iken­teen lisäk­si var­muu­den vuok­si myös parkkipaikat.

    Meche­lininkadun joukkoli­iken­ney­hteys keskus­taan Mar­i­an sairaalan tienoil­la, yksi bus­sil­in­ja 20 min välein, vas­taa muutenkin tasoltaan lähin­nä omakoti­taloaluet­ta. Meche­lininkadun radal­ta pitäisi olla jotenkin suo­ra yhteys keskustaan. 

    Pysäkin lopet­ta­mi­nen voi olla ihan järkevää, jos se ei vähen­nä kenenkään joukkoli­iken­teen käyt­töä ja keskimäärin nopeut­taa matkan­tekoa. Esimerkik­si Kaisaniemen metroase­ma on melko turha, kos­ka Rautien­torin metroase­mal­ta menee kävellen sen luokse noin 3 tai 4 min­u­ut­tia, vain har­va kohde on yli 200 metriä lähempänä Kaisaniemen metroase­maa kuin Rauti­en­ti­etorin tai Hakaniemen metroase­maa ja lisäk­si sinne kul­kee kolme raitio­vaunulin­jaa. Toisaal­ta Mankin seisak­keen lakkau­tus tarkoit­taa sitä, että joka koti­talouteen on pakko ostaa kak­si autoa.

    Vastaa

  43. K. Uok­ka: Mut­ta kun tätä ajat­telee vähän pitem­mälle, ei se ole huono asia ollenkaan. Mitä vaikeampi keskus­taan on men­nä, varsinkin hyvä­tu­loiselle autol­la liikku­valle, sitä enem­män on intres­siä siirtää keskus­tan kaup­po­ja ja palvelui­ta kehäteille.

    Nyt oikeasti vähän per­spek­ti­iviä siihen kirjoitteluun.

    Koko maan myyn­nil­lä mitat­tuna suurin yksit­täi­nen myymälä on Helsin­gin keskus­tan Stock­mann. Hil­jat­tain Stock­mann yhdessä muiden ympäristön kaup­pi­aiden kanssa raken­nut­ti megaval­ta­van pysäköin­ti­laitok­sen maan alle. Kap­a­siteet­ti? 620 autoa. 

    Tätä voi ver­ra­ta tavarat­alon päivit­täiseen asi­akas­määrään noin 50 000, tai vaikka­pa tavarat­alon edustal­la sijait­se­van Yliop­pi­lastalon raitio­vaunupysäkin nousi­jamäärään, 13 000.

    Ihan tosis­saan ne “hyvä­tu­loiset autol­la liikku­vat” ovat aika mar­gin­aa­li­nen asi­akasjoukko, varsinkin sel­l­aiset jot­ka aja­vat Man­ner­heim­inti­etä tuol­la kohdal­la. Jokainen itseään kun­nioit­ta­va turkki­in pukeu­tu­va espoolais­rou­va kun ajaa maan alle jo Ruo­ho­lah­denkadul­ta, ja naut­tii kesäisin maan pääl­lä kahvikup­posen­sa käve­lykatuteras­sil­la sulas­sa sovus­sa polkupyöräilevän hip­sterin kanssa. Rou­van insinööri-isän­nän miehisyyt­tä hip­ster­it toki saat­ta­vat häir­itä, mut­ta tun­netusti miehet eivät ole kovin merkit­tävässä roolis­sa osto­ta­pah­tu­mien suh­teen muutenkaan.

    Vastaa

  44. Markku af Heurlin: Ja joskus nopeaan asioin­ti­inon syytä antaa mahdollisuus.

    Kai sinne voi sit­ten tak­sil­la oven eteen ajaa. Tai ainakin Lasi­palatsin pää­tyyn. Aika surut­ta nytkin kaiken­näköiset tak­sit ja jakelu­au­tot pysäyt­televät sem­moisillekin kevyen liiken­teen väylille, jos­sa ei tilaa tuo­hon löy­dy. En näe, mitä vaiku­tus­ta asi­aan täl­lä muu­tok­sel­la olisi.

    Jos muuten min­un pitäisi niin nopeasti kaup­paan päästä, en kyl­lä Foru­mi­in olisi pyrkimässä ellen aivan vier­essä olisi. Suurim­mat tukothan löy­tyvät kiireessäkin läh­es poikkeuk­set­ta kau­pan sisältä eikä siel­lä per­in­teis­es­ti ole ollut ensim­mäistäkään autokaistaa.

    Vastaa

  45. Gre­jus: Suo­mi lie­nee maail­man ain­oa maa, jos­sa pyöräil­i­jät kuvit­tel­e­vat että maantiepyöräi­ly kuu­luu kaupunki­in. Luulisi jo lajin nimen ker­to­van jotain tyhmemmillekin.

    Kaupungis­sa saa autol­la ajaa useim­miten neljääkymp­piä. Mik­sei pyöräl­lä saisi?
    Toisaal­ta, har­va edes noin kovaa pääsee. Tehtäis nyt edes väyliä, jos­sa voi ajaa tur­val­lis­es­ti kah­takymp­piä. Sitä vauh­tia pääsee ilman sukkahousujakin.

    Vastaa

  46. teekkari: Nyt oikeasti vähän per­spek­ti­iviä siihen kirjoitteluun. 

    Koko maan myyn­nil­lä mitat­tuna suurin yksit­täi­nen myymälä on Helsin­gin keskus­tan Stock­mann. Hil­jat­tain Stock­mann yhdessä muiden ympäristön kaup­pi­aiden kanssa raken­nut­ti megaval­ta­van pysäköin­ti­laitok­sen maan alle. Kap­a­siteet­ti? 620 autoa. 

    Puhut per­spek­ti­ivistä mut­ta jostain syys­tä lainaat yhden yksit­täisen kau­pan luku­ja. Samaan aikaan kuitenkin kau­pat keskit­tyvät kehätei­den suuri­in mar­ket­tei­hin ja kauppakeskuksiin.

    Vai etkö ole huo­man­nut tätä?

    Näis­sä kaikissa on yksi yhteinen nimit­täjä. Se ei ole käve­lyetäisyy­del­lä olem­i­nen tai hyvät julkiset liiken­ney­htey­det. Se ei myöskään ole käve­lykatu tai pyörätie.

    Niihin on help­po ajaa autol­la asioimaan.

    Vastaa

  47. Jalankulk­i­ja: Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee täl­lä het­kel­lä lasku­jeni mukaan 5 ratikkalin­jaa, ja jos uusi reit­tisu­un­nitel­ma toteu­tuu, niin vielä pari lin­jaa lisää. Mitenkä se paloau­to niil­lä kiskoil­la kul­kee, jos edessä on noin 3 ratikkaa?Ratikkako väistää? Paloau­to ei sitä pait­si mah­du kulke­maan kiskoil­la pysäkkien kohdal­la, vaik­ka ratikat oli­si­vat viereisil­lä kiskoil­la, kos­ka tila ei riitä. Käykää kat­so­mas­sa esim. Bule­vardil­la, jos ette usko.

    Paloau­tot mah­tu­vat tuos­sa suun­nitel­mas­sa mielestäni aja­maan tarvit­taes­sa käve­lykadun kautta.

    Vastaa

  48. Gre­jus: Suo­mi lie­nee maail­man ain­oa maa, jos­sa pyöräil­i­jät kuvit­tel­e­vat että maantiepyöräi­ly kuu­luu kaupunki­in. Luulisi jo lajin nimen ker­to­van jotain tyhmemmillekin.

    Min­ul­la on sel­l­ainen kuvitel­ma, että tavalli­nen kaupunkipyöräil­i­jä ete­nee lev­eähkörenkaisel­la fil­lar­il­la ilman klos­sipolkimia noin 17 km/h tasaisel­la. Kaupunkia ei voi rak­en­taa spandexohjuksille.

    Täl­lä het­kel­lä Man­skun eteläpää ei kuitenkaan tar­joa täl­laiselle nor­maalille suju­valle eten­e­miselle puit­tei­ta. Pelkkä yhden ajokaistan levyi­nen kak­sisu­un­tainen pyörätie hoitaisi hom­man mallikkaasti. Tun­tu­isi jotenkin turhal­ta, jos jalankulkualuet­ta laa­jen­netaan erit­täin paljon eikä pyöräil­i­jöille anneta parin metrin siivua.

    Pitikö pyöräi­lyä Helsingis­sä edis­tää vai ei?

    Vastaa

  49. AnnaJ: Kaupungis­sa saa autol­la ajaa useim­miten neljääkymp­piä. Mik­sei pyöräl­lä saisi? 

    Saa tietysti, jos ajaa siel­lä mis­sä autotkin.

    Ei autotkaan saa ajaa neljääkymp­piä jalka­käytävältä jol­lain viival­la erote­tul­la alueella.

    Vastaa

    1. Saa tietysti, jos ajaa siel­lä mis­sä autotkin.

      Ei autotkaan saa ajaa neljääkymp­piä jalka­käytävältä jol­lain viival­la erote­tul­la alueella.

      Juuri tämän takia tarvit­semme liiken­nemerkin, joka sal­lii pyöräi­lyn kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä (lue jalka­käytäväl­lä) mut­ta ei pako­ta siihen. Mopol­lakin saa ajaa 45km/h.Miksi ei sasii vaik­ka polkee?

      Vastaa

  50. AnnaJ: Tehtäis nyt edes väyliä, jos­sa voi ajaa tur­val­lis­es­ti kah­takymp­piä. Sitä vauh­tia pääsee ilman sukkahousujakin.

    Vai vielä tur­val­lis­es­ti pyöräil­i­jöit­ten pitäisi saa­da polkea kah­takymp­piä. Pyöräpuolue­han taitaa olla ihan autop­uolueen puis­to-osas­toa. Ikävä, ettei sivistyspuoluet­ta juuri tai­da löy­tyä meille stadilaisille

    Fred­di: “Kun­non pikatie fil­lareille” on jotain mitä voisin kuvitel­la kehä ykkösen ulkop­uolelle taa­jamien välis­sä. Keskus­tas­sa pitää suun­nitel­la flanöörien ehdol­la. Sukka­housupyöräil­i­jöille on riit­tävästi tilaa muualla

    Vastaa

  51. EeroN: Paloau­tot mah­tu­vat tuos­sa suun­nitel­mas­sa mielestäni aja­maan tarvit­taes­sa käve­lykadun kautta. 

    Oletko mah­dol­lis­es­ti kat­sel­lut liikaa ns. ‘toim­intaeloku­via’, kun tuol­laisia menet ehdottamaan?

    Ehdo­tuk­sen yksi vaiku­tus: Saataisi­in aikaan rumaa jälkeä, eli ruumi­ita ja loukkan­tunei­ta, joko palopaikalla (sam­mu­tuk­sen alun kas­va­van viiveen takia) tai tuol­la käve­lykadul­la (raskaat paloau­tot häly­tysajos­sa ihmisjoukon seassa!).

    Riskin lisäyk­sen (esim. menetet­ty­inä ihmishenk­inä per vuosi) voisi ehkä joku sopivien alo­jen asiantun­ti­jaryh­mä arvioi­da ihan kvantitatiivisestikin.

    Vastaa

  52. K. Uok­ka:
    Puhut per­spek­ti­ivistä mut­ta jostain syys­tä lainaat yhden yksit­täisen kau­pan luku­ja. Samaan aikaan kuitenkin kau­pat keskit­tyvät kehätei­den suuri­in mar­ket­tei­hin ja kauppakeskuksiin.

    Vai etkö ole huo­man­nut tätä?

    Näis­sä kaikissa on yksi yhteinen nimit­täjä. Se ei ole käve­lyetäisyy­del­lä olem­i­nen tai hyvät julkiset liiken­ney­htey­det. Se ei myöskään ole käve­lykatu tai pyörätie.

    Niihin on help­po ajaa autol­la asioimaan.

    Näin siis kehäteil­lä, ei kaupungis­sa. Ja niihin tosis­saan keskit­tyy lähiöiden/esikaupunkikeskusten kau­pat, ei koko kaupun­gin. Vai onko ydinkeskus­tas­sa paljonkin myymäläti­laa tar­jol­la polkuhin­taan kun kau­pat ovat keskit­tyneet(?) hajalleen kehäteille?

    Ei kehätei­den hyper­mar­ketit ja keskus­tan elin­voima ole tosi­aan pois­sulke­via asioi­ta. Kehätei­den hyper­mar­ketit lähin­nä tekevät lähiöistä elinkelvot­to­mia muille kuin yksi­ty­isautoil­i­joille, mikä on hel­vetin iso ongel­ma kun väestö van­he­nee ja ajokyky alkaa heikentyä. 

    Kyl­lä Helsin­gin keskus­ta kaik­ista kehätei­den kaup­pakeskuk­sista huoli­mat­ta on koko maan ylivoimais­es­ti suurin kau­pan keskit­tymä, niin asi­akas­määril­lä kuin liike­vai­h­dol­lakin mitat­tuna. Ja Helsin­gin keskus­tas­sa auto ei ole merkit­tävä kulku­vä­line, vaik­ka se sitä esikaupungeis­sa olisikin.

    Vastaa

  53. Osmo Soin­in­vaara: Juuri tämän takia tarvit­semme liiken­nemerkin, joka sal­lii pyöräi­lyn kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä (lue jalka­käytäväl­lä) mut­ta ei pako­ta siihen. Mopol­lakin saa ajaa 45km/h.Miksi ei sasii vaik­ka polkee? 

    Oletko tosis­sasi?

    Ei ole mitään perustei­ta mik­si käveli­jöi­den joukos­sa pitäisi ajaa pyöräl­lä 40 km/h. Se on vaarallista.

    Jos halu­aa sukka­housupyöräil­lä, pitäisi ymmärtää tehdä se maantiel­lä. Näin tehdään muual­la, eikä yritetä änkeä kaupun­gin ahtaille kevyen­li­iken­teen väylille.

    Vastaa

    1. Gre­jus.
      Luitko mitä kir­joitin. Sanoin, että on väärin pakot­taa pyöräilöi­jät sinne jalankulk­i­joiden sekaan. Ajo­radal­la ajami­nen pitäisi sal­lia luku­unot­ta­mat­ta niitä har­vo­ja paikko­ja, jos­sa se on vaar­al­lista niin kuin mopol­lakin saa ajaa ajo­radal­la, vaik­ka liiken­nemerk­ki sal­lisia kevyen liiken­teen väyläl­lä ajamisen.

      Vastaa

  54. Osmo Soin­in­vaara: Juuri tämän takia tarvit­semme liiken­nemerkin, joka sal­lii pyöräi­lyn kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä (lue jalka­käytäväl­lä) mut­ta ei pako­ta siihen. 

    Pahoit­te­lut väärinkäsi­tyk­ses­tä. En tosi­aan ymmärtänyt edel­listä postaus­ta oikein.

    Onko siis todel­lakin niin, että ajo­radal­la ajami­nen on kiel­let­tyä, jos vier­essä menee pyörätie? Tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, mut­ta tietysti mah­dol­lista Suomessa.

    Pää­point­ti­ni ei kuitenkaan pyörätiepakos­ta muu­tu. Jos ajaa kevyen­li­iken­teen väyläl­lä, on nopeus sovitet­ta­va hitaampi­en kulk­i­joiden mukaan eikä se ole 40 km/h. Maantiepyöräi­ly kuu­luu maantielle, ei Espalle.

    Vastaa

  55. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Ehdo­tuk­sen yksi vaiku­tus: Saataisi­in aikaan rumaa jälkeä, eli ruumi­ita ja loukkan­tunei­ta, joko palopaikalla (sam­mu­tuk­sen alun kas­va­van viiveen takia) tai tuol­la käve­lykadul­la (raskaat paloau­tot häly­tysajos­sa ihmisjoukon seassa!).

    Jos käve­lykadus­ta on taso­erol­la erotet­tu pyöräkaista, paloau­tot mah­tu­vat sinne, ja taso­ero pitää jalankulk­i­jat oma­l­la puolel­laan. Pyöräil­i­jät pää­sevät hel­posti väistämään jalakulk­i­joiden puolelle, kos­ka siel­lä on iso alue. Ei tule ruumi­ita. Pyöräil­i­jä kuulee pillin äänen hyvin.

    Ei se paloau­tokaan tuo­ta pätkää satas­ta aja. Ei aja nytkään auto­jen seassa.

    Vastaa

  56. Gre­jus

    Onko siis todel­lakin niin, että ajo­radal­la ajami­nen on kiel­let­tyä, jos vier­essä menee pyörätie? Tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, mut­ta tietysti mah­dol­lista Suomessa. 

    Jos pyörätie on merkit­ty Tieli­iken­nease­tuk­sen merkil­lä 422, 423, 424 tai 425 (sini­nen ympyrä jon­ka sisäl­lä valkoinen pyörän kuva), niin ase­tuk­sen mukaan sitä “polkupyöräil­i­jän on käytet­tävä ajaes­saan asianomaiseen suun­taan”. Tämä taas tulee Wienin liikennemerkkisopimuksesta.

    Muun­laisel­la liiken­teeno­h­jaus­lait­teel­la merkit­tyä pyöräti­etä ei ole pakko ajaa. Tosin Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet eivät ole vielä saa­neet 30 vuodessa täl­laista merkkiä kehitettyä.

    Vastaa

  57. Ris­to Koivunen: merkil­lä 422, 423, 424 tai 425

    Vaan onko kukaan koskaan saanut sakkoa ajo­radal­la ajamis­es­ta, jos on ajanut ajo­radal­la val­lit­se­van nopeusta­son mukaan kun vier­essä on ollut em. pyörätie? Ikinä en ole näh­nyt poli­isin pysäyt­tävän pyöräil­i­jää, vaik­ka use­am­man ker­ran ovat var­masti pyöräil­i­jän huo­man­neet. Ker­ran jopa pitivät nopeusrat­si­aa, jos­ta ajo­radal­la väärin aja­va päästet­ti­in läpi.

    Vastaa

  58. Ris­to Koivunen: Jos pyörätie on merkit­ty Tieli­iken­nease­tuk­sen merkil­lä 422, 423, 424 tai 425 (sini­nen ympyrä jon­ka sisäl­lä valkoinen pyörän kuva), niin ase­tuk­sen mukaan sitä “polkupyöräil­i­jän on käytet­tävä ajaes­saan asianomaiseen suun­taan”. Tämä taas tulee Wienin liikennemerkkisopimuksesta.

    Muun­laisel­la liiken­teeno­h­jaus­lait­teel­la merkit­tyä pyöräti­etä ei ole pakko ajaa. Tosin Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet eivät ole vielä saa­neet 30 vuodessa täl­laista merkkiä kehitettyä. 

    No eivät­pä ole virkamiehet ja päät­täjät saa­neet aikaisek­si fil­lar­is­teille ajotutkintoakaan. 

    Ajok­oulu ja tutkin­non hyväksyt­ty läpäisy saat­taisi­vat olla tarpeen ainakin niille fil­lar­is­teille, joil­la ei liiken­nesään­nöistä ja niiden nou­dat­tamis­es­ta tun­nu ole­van alkeel­lis­takaan tietoa, vaik­ka vilkkaan liiken­teen sekaan oman reitin tin­kimät­tömäl­lä opti­moin­nil­la ja ‘pysähtymät­tömän liikkeen’-periaatteella (siis ulkop­uolisen silmin toisi­naan vähän miten sat­tuu ja vaikeasti ennakoitavasti) tunke­vat. Aina välil­lä keskus­tas­sakin näitä näkee, se on vain ikävä todeta.

    Onnek­si sen­tään suuri osa pyöräil­i­jöistä tun­tee liiken­nesään­nöt ja merk­it, sekä ymmärtää käyt­tää pyöräteitä, siel­lä mis­sä niitä on. (Vai tun­teeko? Tämä on vain ole­tuk­seni! Onko selvitetty?)

    Vastaa

  59. Gre­jus: Suo­mi lie­nee maail­man ain­oa maa, jos­sa pyöräil­i­jät kuvit­tel­e­vat että maantiepyöräi­ly kuu­luu kaupunki­in. Luulisi jo lajin nimen ker­to­van jotain tyhmemmillekin.

    Gre­jus: Saa tietysti, jos ajaa siel­lä mis­sä autotkin.

    Ei autotkaan saa ajaa neljääkymp­piä jalka­käytävältä jol­lain viival­la erote­tul­la alueella.

    Et siis tarkoitakaan että pyöräil­i­jän pitää ajaa maantiel­lä, vaan tarkoi­tat kadun ajorataa?

    Sehän tässä se ongel­ma onkin, että pitää ajaa jos­sain viival­la erote­tul­la käytäväl­lä jalankuk­i­joiden poukkoil­lessa siel­lä täl­lä, jol­loin pitää ajaa suun­nilleen käve­ly­vauh­tia. Mikä hie­man vesit­tää koko pyöräi­lyn idean…

    Nimeno­maan halu­an ajaa ajo­radal­la, mut­ta en halu­aisi pakot­taa mum­mo­ja tai 12-vuo­ti­ai­ta tai hitaasti ja köm­pelösti kulke­via sinne myös.

    Vastaa

  60. teekkari: Kehätei­den hyper­mar­ketit lähin­nä tekevät lähiöistä elinkelvot­to­mia muille kuin yksi­ty­isautoil­i­joille, mikä on hel­vetin iso ongel­ma kun väestö van­he­nee ja ajokyky alkaa heikentyä.

    Vähän kyl­lä ihme­tyt­tää, miten kevyestä liiken­teestä ja julk­i­sista pitävät vihreät eivät ole tähän lainkaan puut­tuneet. Onko kyse siitä, että ei nähdä kan­takaupunkia pidem­mälle, vai ken­ties siitä, ettei kiin­nos­ta, jos “autoil­i­jat” halu­a­vat pila­ta oman kaupungi­nosansa? (Lähiöis­sähän päin­vas­toin nimeno­maan kevyen liiken­teen käyt­tömah­dol­lisu­udet koros­tu­vat, ellei autoli­iken­net­tä ole ohjat­tu kulke­maan sen läpi.)

    Vastaa

  61. anonyy­mi: Vähän kyl­lä ihme­tyt­tää, miten kevyestä liiken­teestä ja julk­i­sista pitävät vihreät eivät ole tähän lainkaan puut­tuneet. Onko kyse siitä, että ei nähdä kan­takaupunkia pidem­mälle, vai ken­ties siitä, ettei kiin­nos­ta, jos “autoil­i­jat” halu­a­vat pila­ta oman kaupungi­nosansa? (Lähiöis­sähän päin­vas­toin nimeno­maan kevyen liiken­teen käyt­tömah­dol­lisu­udet koros­tu­vat, ellei autoli­iken­net­tä ole ohjat­tu kulke­maan sen läpi.)

    No ihan virkamieskun­nas­ta poli­itikkoi­hin ollaan kyl­lä kovasti huolis­saan lähiöi­den palveluista, juurikin maini­tu­ista syistä. Mut­ta kun se perusa­sia on se että palve­lut elävät käyt­täjistä. Myös julkiset palve­lut, ei tyhjän kir­jas­ton tai bussien ennuste ole kovin hyvä. Eli pitäisi saa­da lisää asukkaita.

    Mutku. Olen jokusen ker­ran ollut lähiöis­sä todis­ta­mas­sa keskustelua, jos­sa sama ihmi­nen ensin raivoaa täy­den­nys­rak­en­tamis­hankkeesta ympäristön tuhoa­vana, alueen maail­man­his­to­ri­al­lis­es­ti tärkeän väljän raken­nus­perin­nön rikko­vana, ja autoli­iken­teen hait­to­ja ja ruuhkia katas­tro­faalis­es­ti lisäävänä. Minkä jäl­keen hän ker­too että tämän hel­vetil­lisen asuinker­rostalon sijaan, tulisi saa­da isom­pi päiväkoti, kir­jas­tolle pidem­mät auki­oloa­jat, pari suurehkoa ruokakaup­paa, metrolin­ja, tun­neli­a­joy­hteys lähim­mälle moot­tori­tielle ja jokaiselle mak­su­ton katet­tu ja läm­mitet­ty parkkipaik­ka, kos­ka eihän tääl­lä voi ilman autoa elää. Johon viralli­nen taho toteaa että näitä kysymyk­siä on tärkeä pohtia jatkovalmistelussa.

    Suurin osa ihmi­sistä ei toki ole tyh­miä, mut­ta he ovat valitet­ta­van usein taas hil­jaa. Ja sit­ten se näyt­tää siltä että “asukkaat vastustavat”.

    Vastaa

  62. AnnaJ:
    jol­loin pitää ajaa suun­nilleen käve­ly­vauh­tia. Mikä hie­man vesit­tää koko pyöräi­lyn idean… 

    Ei Ams­ter­damis­sa tai Köpik­sessä kukaan yritä ajaa maantiepyöräi­ly­vauh­tia kaupungis­sa kumipuku pääl­lä. Eikä siel­lä mikään pyöräi­lyn idea ole siitä vesit­tynyt, päinvastoin.

    Kyseessä on joku suo­ma­lainen kuriosi­teet­ti, kun ei osa­ta kaupunkipyöräil­lä. Hie­man ver­rat­tavis­sa siihen, että osa hiihtäjistä vaa­ti­vat käve­lyn kieltämis­sä kaupun­gin ulkoil­ure­it­eil­lä talvisin.

    Menkää sinne maalle maantiepyöräilemään ja hiihtämään, siel­lä ei tarvitse väis­tel­lä häir­it­se­viä jalankulk­i­joi­ta tai mitään muutakaan.

    Vastaa

  63. Gre­jus: Ei Ams­ter­damis­sa tai Köpik­sessä kukaan yritä ajaa maantiepyöräi­ly­vauh­tia kaupungis­sa kumipuku pääl­lä. Eikä siel­lä mikään pyöräi­lyn idea ole siitä vesit­tynyt, päinvastoin.

    Kyseessä on joku suo­ma­lainen kuriosi­teet­ti, kun ei osa­ta kaupunkipyöräil­lä. Hie­man ver­rat­tavis­sa siihen, että osa hiihtäjistä vaa­ti­vat käve­lyn kieltämis­sä kaupun­gin ulkoil­ure­it­eil­lä talvisin.

    Menkää sinne maalle maantiepyöräilemään ja hiihtämään, siel­lä ei tarvitse väis­tel­lä häir­it­se­viä jalankulk­i­joi­ta tai mitään muutakaan.

    Köpik­sessä ei pyöräil­lä 6–10 km/h käveli­jöi­den seassa, vaan 15–25 km/h autotei­den reunas­sa. Maantiepyöräi­ly >40 km/h on sit­ten tosi­aan asia erikseen.

    Vastaa

  64. K. Uok­ka:
    Mut­ta kun tätä ajat­telee vähän pitem­mälle, ei se ole huono asia ollenkaan. Mitä vaikeampi keskus­taan on men­nä, varsinkin hyvä­tu­loiselle autol­la liikku­valle, sitä enem­män on intres­siä siirtää keskus­tan kaup­po­ja ja palvelui­ta kehäteille. 

    Hyvä­tu­loisen autoil­i­jan intres­sis­sä on, että sil­loin kun hän tulee ydinkeskus­taan, hän voi jät­tää auton­sa mihin tahansa parkki­halleista, mis­sä vain tilaa on, ja hän pääsee hyvin niihin kaikki­in kaup­poi­hin, rav­in­toloi­hin ja mui­hin palveluli­ikkeisi­in mihin halu­aakaan. Nämä kau­pat hän kiertää jalankulk­i­jana, kos­ka sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että jät­täisi auton Stock­an eteen Stock­alla asioin­tia varten ja sit­ten ajaisi kolme kort­telia Kap­pelin eteen men­näk­seen sinne sun­nun­tai­lounaalle jne­jne, ei ole enää ollut noin 70 vuo­teen. Jos­sain Seinäjoel­la niin voi yhä tehdä. Ja ai niin Klaukkalassa.

    Muka­va jalankulkukeskus­ta on myös keskus­tas­sa asioivan autoil­i­jan intres­sis­sä. Kun sää on hyvä, jalankulku on mukavaa jos on käve­lykatu­ja teras­sikahviloi­neen. Jos sää on huono, on mukavaa jos pääsee parkki­halleista asioin­tipaikkoi­hin kuiv­in jaloin maan alla tai mui­ta kuiv­ia reit­te­jä pitkin. Näitä on Helsingis­sä jonkin ver­ran, mut­ta pirstaleis­es­ti muo­dosta­mat­ta toimi­vaa kokon­aisverkos­toa, ottaen huomioon kuin­ka surkea sää meil­lä yleen­sä on. Kir­joitin aiheesta uusim­paan Tiede-lehteen (2/2014), ei valitet­tavasti vielä verkossa.

    Vastaa

  65. ‘Hie­man ver­rat­tavis­sa siihen, että osa hiihtäjistä vaa­ti­vat käve­lyn kieltämis­sä kaupun­gin ulkoil­ure­it­eil­lä talvisin.’ (Gre­jus)
    No mehän voisimme muut­taa koko kan­takaupun­gin yhdek­si pihakaduk­si, jot­ta autoil­i­jatkin pää­si­sivät naut­ti­maan käve­ly­vauhdista ja napit korvil­la, katse tiukasti tabletis­sa unis­sakävele­vistä jalankulkijoista.

    Vastaa

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreät ovat t6oimineet kaikin keinoin automar­ket­te­va vas­taan, mut­ta huonoin tuloksin.

    Oikeesti, tämä oli vit­si? Ajatel­laan Pris­man viimeisimpiä sutomar­ket­te­ja Kan­nelmäessä, Itik­sessä ja Viikissä, kaik­ki niin puh­taasti autoilun ja osu­uskau­pan ehdol­la raken­net­tu­ja mar­ket­te­ja kuin olla ja voi. Vihrei­den edus­ta­jat hymis­telleet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ja pris­man hallintoneu­vos­tossa oli­vat ainakin 110% han­kkei­den takana.

    Vastaa

    1. Joskus on vain todet­ta­va hävin­neen­sä. Helsingis­sä vas­tustet­tin automar­ket­te­ja pitkälle 1990-luvun alku­un, mut­ta oli pakko antgaa perik­si, kun naa­purikaupun­git ajoi­vat toista lin­jaa ja pakot­ti­vat siihen myös Helsin­gin. Vaiku­tus­ta oli sil­läkin, että Erk­ki Tuomio­ja vai­h­tui Pekka Kor­piseen. Olen ollut suurmyymälä­työryh­män puheen­jo­hta­ja, jon­ja tarkoituk­se­na oli lain­säädän­nöl­lä suit­sia automar­ket­te­ja, mut­ta sekin hake on vesit­tynyt. Viimek­si asi­as­ta kamp­pailti­in maakun­tali­itossa Espoon Lom­mi­lan ja Vihdin Idea­parkin kanssa. Jotain vaikut­sta on kuitenkin ollut. Ver­taa nyt vbaik­ka kau­pan raken­net­ta Helsingis­sä, Espoos­sa ja Vantaalla.

      Vastaa

  67. Gre­jus: Saa tietysti, jos ajaa siel­lä mis­sä autotkin.

    Gre­jus:

    Menkää sinne maalle maantiepyöräilemään ja hiihtämään, 

    Eli pitää men­nä maalle vai ei pidä? 🙂
    Aiem­min olit sitä mieltä, että pitää ajaa siel­lä mis­sä autotkin.

    Valitet­tavasti en har­ras­ta maantiepyöräi­lyä, joten neu­vosi menevät kyl­lä nyt hukkaan.

    Gre­jus: Ei Ams­ter­damis­sa tai Köpik­sessä kukaan yritä ajaa maantiepyöräi­ly­vauh­tia kaupungis­sa kumipuku pääl­lä. Eikä siel­lä mikään pyöräi­lyn idea ole siitä vesit­tynyt, päinvastoin.

    Eikö sin­un mielestäsi pyöräl­lä voi ajaa muu­ta kuin käve­ly­vauh­tia tai maantiepyöräilyvauhtia?
    Itse ajan useim­miten 10–20km/h, joka on melko­lail­la siitä välistä.

    Jos min­un pitää ajaa pyöräl­lä nopeudel­la 5km/h, jätän mielum­min pyörän koti­in ja käve­len. Mielestäni se jos mikä on pyöräi­lyn idean vesittymistä…

    Vastaa

  68. AnnaJ:
    Eli pitää men­nä maalle vai ei pidä?
    Aiem­min olit sitä mieltä, että pitää ajaa siel­lä mis­sä autotkin. 

    Kan­tani tämän suh­teen vaihtelee. 🙂

    San­o­taan niin, että jos jonkun on jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä pakko maantiepyöräil­lä kaupungis­sa, niin ainakaan se ei kuu­lu kevyen­li­iken­teen väylille, vaan teille ja kaduille.

    Vastaa

  69. Ehdo­tus on kyl­lä kan­natet­ta­va, mut­ta harmil­lis­es­ti tuol­la puolel­la kyseistä kadun­pätkää se taitaisi hyödyt­tää läh­es pelkästään Stock­man­nia ja Sokos­ta. Omat käve­lyre­it­ti­ni tun­tu­vat läh­es aina kulke­van itseasi­as­sa kadun toista puol­ta. Paras­ta olisi jos tuo­ta ynseää kadun­pätkää voitaisi­in piristää molem­mil­ta puo­lil­ta pois­ta­mal­la yksi kaista kumpaankin suun­taan, eikä vain tehdä tosi lev­eää jalka­käytävää Stock­an näyteikkunoiden ihailua varten.

    Vastaa

  70. Ter­ve,

    Ei voi kuin ihme­tel­la taas ker­ran Helsin­gin (tai Suomen tai varsinkin niiden muiden kaupunkien) ns. liikennepolitiikkaa;

    Jos ajaa kaupunkili­iken­teessa pyoral­la n. 15–30 km/h, niin tietysti ajaa auto­jen seassa. siel­la paasee myos paljon autoa nopeam­min, kos­ka voi ohit­taa ne type­r­at peltikuoriset auto­jonot, ja men­na risteyk­ses­ta kun tilaa on. Teil­la seis­taan valoissa.

    Mut­ta ei hyvat ihmiset. ei se valo tarkoi­ta pyorail­i­jaa tai kaveli­jaa, se tarkoitaa sita 1000 kg met­al­li­mas­sas­sa istu­vaa kuskia, joka voi sil­la rautakasal­la tap­paa ihmisia mielin maarin. 

    Mut­ta jatkakaa niin kuin on tehty ennenkin. Se auto on merk­ki rikkaas­ta ihmis­es­ta, jol­la on oikeus tap­paa koy­hat kaveli­jat ja pyorail­i­jat, jos ne teke­vat pienen virheen. Autossa ei sel­l­aista vaaraa ole, kyl­la se rautakuori suo­jaa. Ja vaku­u­tus maksaa.

    Tut­tua on,

    t. Mikko

    Vastaa

  71. “Se auto on merk­ki rikkaas­ta ihmis­es­ta, jol­la on oikeus tap­paa koy­hat kaveli­jat ja pyorail­i­jat, jos ne teke­vat pienen virheen. Autossa ei sel­l­aista vaaraa ole, kyl­la se rautakuori suo­jaa. Ja vaku­u­tus maksaa.”

    Yritetäänkö täl­lä nyt todis­taa, että autot aiheut­ta­vat kaik­ki liiken­teen pääl­lea­jot ja läheltä piti ‑tilanteet ja fil­lar­is­tit ovat viat­to­mia uhre­ja? Omat koke­muk­seni ovat kyl­läkin hie­man erisu­un­taisia. Ain­oa tähä­nas­ti­nen pääl­lea­ja­ja oli pyöräil­i­jä suo­jatiel­lä. Läheltä piti ‑tilantei­ta fil­larei­den kanssa on ollut niin paljon enem­män kuin auto­jen kanssa, etten viit­si enää kulkea jae­tu­il­la kevyen liiken­teen väylil­lä, jos suinkin voin vält­tää. Kyl­lä fil­lar­il­lakin saa aikaan rumaa jälkeä.

    Vastaa

  72. Jalankulk­i­ja: Läheltä piti ‑tilantei­ta fil­larei­den kanssa on ollut niin paljon enem­män kuin auto­jen kanssa

    Ajat­telepa, mikä olisi tilanne, jos jou­tu­isit kävelemään auto­jen joukossa.

    Vastaa

  73. anonyy­mi: Ajat­telepa, mikä olisi tilanne, jos jou­tu­isit kävelemään auto­jen joukossa.

    Mikäs ihmeen seli­tys tämä? Täl­läkö yrität todis­taa, että fil­larei­den ei tarvitse nou­dat­taa liiken­nesään­töjä, kun autoil­la tulisi vielä pahempaa jälkeä? Mielestäni jalka­käytävät on kehitet­ty jo ajat sit­ten tähän tarpeeseen eli jalan käve­lyyn. Niiden ongel­mana on se, että fil­lar­it eivät pysy sieltä poissa. 

    Jae­tut kevyen liiken­teen väylät oli­vat jät­timäi­nen type­r­yys, joka saa fil­lar­is­tit näköjään kuvit­tele­maan, että väylän molem­mat puo­let on tarkoitet­tu pyöräil­i­jöille. Helsingis­sä tarvit­taisi­in tuhan­sia uusia liiken­nemerkke­jä, jot­ka kieltävät pyöräi­lyn jalka­käytävil­lä, kun tämä ei uppoa pelkän lain voimal­la sinne pyöräi­lykypärän alle. 

    Toinen ongel­ma tulee ole­maan se, että jalka­käytäviä aio­taan kaven­taa siel­lä sun tääl­lä pyörätei­den ja ‑kaisto­jen vuok­si, jol­loin suuren enem­mistön liikku­mavara kape­nee edelleen.

    Sitä pait­si, sil­loin kun jouduin fil­lar­in yli­a­ja­mak­si, se tapah­tui suo­jatiel­lä (jos­sa tun­netusti liikkuu myös auto­ja), mut­ta pääl­lea­ja­ja oli raskaasti kiroil­e­va fil­lar­isti, joka yrit­ti työn­tää yli­a­jon syytä alle­jääneelle jalankulkijalle.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Grejus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.