Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2014

Val­tu­us­toaloite Tal­in golf-ken­tän ottamis­es­ta asuinkäyt­töön ja yleisek­si virkistysalueeksi

Lausun­to hyväksyt­ti­in, mut­ta siihen liitet­tävistä lisäyk­sistä äänestettiin.

Oma lisäyk­seni, jos­sa kiire­hdit­ti­in rak­en­tamista ja esitet­ti­in, että tutkit­taisi­in myös lausun­nos­sa esitet­tyä laa­jem­paa rak­en­tamista, kaa­tui äänin 4–4 puheen­jo­hta­jan äänen ratkaistes­sa. Esi­tyk­seni puoles­ta äänes­tivät vihreät, vasem­mis­toli­it­to ja toinen demareista, vas­taan kak­si kokoomus­laista, perus­suo­ma­lais­ten Tom Packalen ja demarien Heta Välimä­ki. Kokoomuk­sen Hen­nari­ik­ka Ander­s­son äänesti tyhjää. Ris­to Rauta­va ja Heta Välimä­ki halu­si­vat muo­toil­la kom­ment­te­ja siitä, mil­lainen käyt­täjäprofi­ili ken­täl­lä on.  Nämä muu­tok­set hyväksyt­ti­in. Ne eivät oikeinku­u­luneet lau­takun­nan toimi­alaan, mut­ta toisaal­ta aloit­teessa asi­aan viitattiin.

Golf-glu­bin jyrkkä pro­filoi­tu­mi­nen sosi­aal­isin perustein ei minus­ta ole peruste sen häätämiselle, sil­lä onhan kaupun­ki vuokran­nut kiin­teistöjään eri­tavoin pro­filoituneille jär­jestöille. Ongel­mana on arvokkaan tilan perin teho­ton käyt­tö. Ymmär­rän, että on surullista, kun mie­lenki­in­toinen toim­inta siir­tyy kaupungista kauem­mas, mut­ta sitä on kaupun­gin kasvu. Kovin tilaa vievät toimin­not nyt vaan eivät kuu­lu noin arvokkaalle alueelle. Vasem­mis­ton akti­ivi­su­us tässä asi­as­sa saat­taa liit­tyä kokoomuk­sen akti­ivi­su­u­teen Meri-Rasti­lan rantapuistossa.

Asia ete­nee kaupung­in­hal­li­tuk­seen ja val­tu­us­toon, jos­sa asi­as­ta voidaan esit­tää pon­sia. Etukäteisveikkaus on, että val­tu­us­tossa on Tal­in asun­torak­en­tamiselle myön­teinen enem­mistö, onhan enem­mistö val­tu­ute­tu­ista allekir­joit­tanut aloitteen.

Huomi­olle pan­tavaa oli, että esit­telijä poisti esit­telystään lauseen, jon­ka mukaan vuokra­sopimuk­sen voi perustel­lus­ta syys­tä irti­sanoa jo ennen vuot­ta 2034. Jos golf-klu­bi omis­taisi alueen, sen voitaisi­in lunas­taa asun­tokäyt­töön tai yleiseen virk­istyk­seen. Min­un on vaikea uskoa, että vuokra­sopimus olisi suo­ja­tumpi kuin omis­tu­soikeus, mut­ta juristien aivoituk­set ovat yllät­täneet min­ut ennenkin.

Esit­te­lytek­stis­sä san­ot­ti­in, että puo­let vuokra-alueesta on tul­va-altista. Tämä vähän ihme­tyt­ti, kos­ka julka­is­us­sa Helsin­gin kaupun­gin tul­vas­trate­gia vuodelta 2010 alueen tul­variskialue on oheisen kuvan mukainen.  Aika vähän on tul­variskiä pait­si alueen ain­oal­la raken­netul­la alueel­la Tal­in­ran­nas­sa. Seli­tyk­senä oli, että tässä laskel­mas­sa oli päätet­ty varautua kol­men metrin huip­pui­hin. Täl­laista päätöstä ei ole ole­mas­sa, mut­ta siihen on suh­taudut­ta­va vakavasti, kos­ka ilmas­ton­muu­tos menee vain huonom­paan suun­taan. Sen sijaan, että puramme Helsin­gin ja siir­rämme sen pohjoisem­mak­si, joudumme var­maankin tekemään tutus­tu­mis­matkan Hol­lan­ti­in. Onhan se Tal­in­ran­ta suo­jat­ta­va joka tapauk­ses­sa merten nousulta.

Talin tulva

Olen itse aikanaan saanut kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa läpi päätök­sen, että Helsin­ki varautuu meren­pin­nan nousu­un metril­lä. Tätä ei pidä ver­ra­ta tuo­hon kolmeen metri­in, kos­ka siinä ovat mukana ilman paineen joh­dos­ta aiheutu­va meren­pin­nan tilapäi­nen nousem­i­nen ja aallot.

Esit­telyssä meille val­otet­ti­in vähän yleisiä yleiskaava­su­un­nitelmia lähistöl­lä. Tuos­ta Tal­in alueesta on tarkoi­tus ottaa rak­en­tamiseen jok­seenkin kaik­ki muu kuin golfken­tän alue, jalka­pal­lo­ken­tät ja siir­to­la­pu­u­tarha. Kah­den kilo­metrin säteelle suun­nitel­laan asun­to­ja 30 000 hen­gelle. Jos näin on, alueel­la tarvi­taan kyl­lä yleisessä käytössä ole­via virk­istysaluei­ta. Olen­naisem­paa kuin suun­na­ta rak­en­tamista golfken­tän alueelle on ava­ta alue yleiseen virk­istyk­seen. Ei ole mah­dol­lista, että on iso virk­istysalue, joka on kuitenkin suurelta yleisöltä melkein kokon­aan sul­jet­tu (golf, siir­to­la­pu­u­tarha ja jalka­pal­lo). Golfkent­tää ei tee vähem­män sul­je­tuk­si se, että sen läpi menevää tietä pitkin saa kävel­lä. Kaikil­la asuinalueil­la saa kävel­lä katu­ja pitkin.

Ratikoiden nopeu­tus­su­un­nitel­ma

Tämä meni läpi muu­tok­sit­ta. Ihmettelemäni koh­ta siitä, että kiskoille pysäköin­nin aiheut­ta­man viivästyk­sen osalta las­ket­taisi­in vain ratikalle itselleen koitu­va arvo osoit­tau­tui epä­tarkak­si kir­joit­tamisek­si. Ote­taan huomioon myös matkus­ta­jien aikat­ap­pio. Ratikan aikakus­tan­nus vain ote­taan siinä huomioon eri tavalla.

(Helsin­ki on muuten pois­tanut ilmaisen pysäköin­tipalvelun, joka on toimin­ut tähän asti niin, että jos ei viit­si etsiä pysäköin­tipaikkaa, voi jät­tää auton ratikkakiskoille. Liiken­nelaitok­sen auto siirtää sen jäl­keen auton ilmaisek­si jon­nekin lähistölle lail­liselle paikalle. Nyt tästä palvelus­ta per­itään maksu. 🙂 )

Tämä meni läpi kiitoksin. Isom­mat ratkaisut ovat kuitenkin edessä: pysäkkivälien piden­tämi­nen ja liikennevaloetuudet.

115 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2014”

  1. Ihmette­len tätä tois­tu­vaa väitet­tä sul­je­tu­ista siir­to­la­pu­u­tarhoista. Alueina ne rin­naste­taan yleisi­in puis­toi­hin, joiden käytävil­lä voi vapaasti kul­jeskel­la. Pal­stat sinän­sä on vuokrat­tu vuokramiehille ja sik­si yksi­ty­istä aluet­ta, mut­ta kaikissa siir­to­la­pu­u­tarhois­sa on urheilukent­tiä, leikkipuis­to­ja ja mui­ta yleisiä tilo­ja, joi­ta kuka tahansa voi käyt­tää. Ja näin tuhan­net ihmiset tekevätkin. Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha sul­kee port­tin­sa yök­si ilki­val­lan vuok­si, kuten jotkut muutkin (ei kaik­ki) tekevät, mut­ta päiväl­lä sen yleisil­lä alueil­la voi vapaasti tallustella.

    1. jalankulk­i­ja
      Tuol­la peruw­steel­la siir­to­la­pu­u­tarhat rin­nas­tu­vat omako­tialueisi­in. Niil­läkin saa katu­ja pitkin kävel­lä ja urheiluken­tät ja leikkipuis­tot ovat avoimia.

  2. Eipä oikein voi ver­ra­ta omako­tialuei­ta ja siir­to­la­pu­u­tarho­ja. Enpä ole kuul­lut, että omako­tialueil­la asukkaat vas­tai­si­si­vat ja mak­saisi­vat yleis­ten aluei­den hoi­dos­ta ja kun­nospi­dos­ta, kuten siir­to­la­pu­u­tarhois­sa tapah­tuu. Mie­lenki­in­toista on ver­ra­ta myös siir­to­la­pu­u­tarhoista ja Tal­in golfken­tästä syn­tyvää vuokrat­u­loa. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen maavuokra vuon­na 2013 oli 1,35 euroa neliöltä. Tal­in 47 hehtaar­ille las­ket­tuna se tek­isi 634 500 euroa vuodessa. On tain­nut tul­la jollekin desimaalipilkkuvirhe.

  3. OS: “Olen itse aikanaan saanut kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa läpi päätök­sen, että Helsin­ki varautuu meren pin­nan nousu­un metril­lä. Tätä ei pidä ver­ra­ta tuo­hon kolmeen metri­in, kos­ka siinä ovat mukana ilman paineen joh­dos­ta aiheutu­va meren­pin­nan tilapäi­nen nousem­i­nen ja aallot.”

    Miten niin ei pidä ver­ra­ta? Eiköhän pidä aikahyvin paikkansa, että “metrin pin­nan­nousu” + “max. ilman­paine­nousu” + “max. aal­lokko” + “tur­va­mar­gin­aali” = 3m. Eli jos halu­aa varautua metrin nousu­un, niin ei pitäisi ihme­tel­lä kol­men metrin tulvarajaa.

  4. Onko kukaan miet­tinyt sel­l­aista vai­h­toe­htoa että siir­retään nykyi­nen Turun moot­tori­tie kulke­maan Tal­in poik­ki suo­raan Haa­gan liiken­neympyrään. Uuden tien voisi tehdä vaik­ka kaupunkibule­var­di­na. Tien siir­rol­la Munkan puis­ton ja ranto­jen viihty­isyys paranisi oleel­lis­es­ti ja samal­la kaupun­ki saisi van­han tien paikalta arvokas­ta tont­ti­maa­ta jon­ka voisi kaavoit­taa oikeak­si kaupungiksi.

  5. Jalankulk­i­ja: Eipä oikein voi ver­ra­ta omako­tialuei­ta ja siir­to­la­pu­u­tarho­ja. Enpä ole kuul­lut, että omako­tialueil­la asukkaat vas­tai­si­si­vat ja mak­saisi­vat yleis­ten aluei­den hoi­dos­ta ja kun­nospi­dos­ta, kuten siir­to­la­pu­u­tarhois­sa tapahtuu.

    Kyl­lä omakoti­taloalueel­la asukkaat itse pitävät huol­ta pihois­taan ja istu­tuk­sis­taan. Yleiset alueet siir­to­la­pu­u­tarha-alueil­la ovat käyt­tän­nössä kapei­ta hiekkapolku­ja mökkien välis­sä, joiden ylläpi­to ei kovin paljoa voi maksaa.

  6. Jalankulk­i­ja: Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha sul­kee port­tin­sa yök­si ilki­val­lan vuok­si, kuten jotkut muutkin (ei kaik­ki) tekevät, mut­ta päiväl­lä sen yleisil­lä alueil­la voi vapaasti tallustella.

    En tiedä Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhas­ta, mut­ta ainakin Vallilas­sa tuo voi ehkä pitää paikkansa mut­ta käytän­tö ei ole ihan niin ruusuinen kuin miltä se kuu­lostaa. Kun siir­to­la­pu­u­tarhas­sa on vain yksi avoin port­ti, se käytän­nössä muo­dos­tuu isok­si läpipääsemät­tömäk­si muurik­si keskel­lä viheraluetta.

  7. Vasem­mis­ton akti­ivi­su­us tässä asi­as­sa saat­taa liit­tyä kokoomuk­sen akti­ivi­su­u­teen Meri-Rasti­lan rantapuistossa. 

    Siltähän tämä tosi­aan näyt­tää, että ei-vihreät rak­en­ta­vat Meri-Rasti­laa, ei-kokoomus­laiset Talia jne. Jokaisel­la ryh­mäl­lä on jokin kohde, jos­ta se mielel­lään han­kki­u­tuu eroon. Ehkä ilmas­sa on jopa tuol­laisia mainit­tu­ja kos­ton elementtejä.

    Mut­ta toisaal­ta tiivistämisen kan­nat­ta­jat voit­ta­vat joka tapauk­ses­sa, ja heitä lie­nee kaupun­gin päät­täjis­sä aika run­saasti. His­to­ri­an, luon­non ja virk­istäy­tymisen kan­nat­ta­jat häviävät.

    Golfkent­tää ei tee vähem­män sul­je­tuk­si se, että sen läpi menevää tietä pitkin saa kävel­lä. Kaikil­la asuinalueil­la saa kävel­lä katu­ja pitkin. 

    Taisit juuri todis­taa, että rak­en­t­a­mi­nen tekee avoimista alueista suljettuja.

  8. Juri Pakaste: En tiedä Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhas­ta, mut­ta ainakin Vallilas­sa tuo voi ehkä pitää paikkansa mut­ta käytän­tö ei ole ihan niin ruusuinen kuin miltä se kuu­lostaa. Kun siir­to­la­pu­u­tarhas­sa on vain yksi avoin port­ti, se käytän­nössä muo­dos­tuu isok­si läpipääsemät­tömäk­si muurik­si keskel­lä viheraluetta. 

    Kun kävin viime vuon­na lop­pukesästä tutus­tu­mas­sa Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhaan, ei sieltäkään löy­tynyt kuin yksi avoin port­ti (alueen pohjoisosas­sa). Pienem­piä sivu­port­te­ja oli kyl­lä paljon, mut­ta ne oli­vat kaik­ki lukossa.

    Nyt talvikaudel­la tuo pää­port­tikin on kiin­ni, eli jos joku halu­aa käy­dä tutus­tu­mas­sa kyseiseen siir­to­la­pu­u­tarhaan, niin joutunee odot­ta­maan huhtikuulle.

    Itse siir­to­la­pu­u­tarha on sinän­sä ihan viehättävä.

  9. Tot­ta kai omako­ti­a­su­jat hoita­vat itse omia piho­jaan, niin tekevät siir­to­la­pu­u­tarhu­ritkin. Mut­ta useim­mis­sa siir­to­la­pu­u­tarhois­sa on laa­jo­ja yleisiä aluei­ta: nur­mikent­tiä ja kukkaistu­tuk­sia, urheilu- ja petankkikent­tiä, leikkipuis­to­ja telinei­neen sekä julk­isia, kaikille avoimia yhteis­tilo­ja, jois­sa jär­jestetään eri­laisia yleisöti­laisuuk­sia. Niiden kaikkien hoito ja kun­nos­s­api­to on siir­to­la­pu­u­tarhurien vas­tu­ul­la, jot­ka sekä mak­sa­vat niistä aiheutu­vat kulut että osal­lis­tu­vat talkoil­la niiden hoita­miseen. Yleiset tilat eivät siis ole kapei­ta hiekkapolku­ja, kuten nim­imerk­ki KKK koet­ti väit­tää. Ei omako­tialueil­la ole mitään täl­laisia velvoit­tei­ta; jokainen häärää vain oma­l­la pihallaan.
    Olen käynyt kaikil­la Helsin­gin siir­to­la­pu­u­tarha-alueil­la (9 kpl), eikä mieleen tule yhtäkään, johon pää­sisi vain yhdestä portista. Yleen­sä sisäänkäyn­te­jä on täs­mälleen yhtä mon­ta kuin alueen halkovia pääteitäkin, eikä kaikkien päässä ole edes (sul­jet­tavia) port­te­ja. Kan­nat­taisi käy­dä kat­so­mas­sa ihan paikan päällä.

  10. Siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat joskus siinä mielessä jopa golfkent­tiäkin sul­je­tumpia, että ainakin Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarha on ollut sul­jet­tu muis­taak­seni 1.10.–30.4. joten 2/3 vuot­ta siitä ei läpi kävel­ty: este­vaiku­tus on melkoinen (Roi­hu­vuores­ta Itäkeskuk­seen vain Itäväylän saasteista/meluista vart­ta tai Tulisuon­tien kautta).

    Jos tilanne on muut­tunut avoimem­paan suun­taan, niin hyvä.

    Ovatko muidenkin siir­to­la­pu­u­tarho­jen por­tit sul­jet­tu suurim­man osan vuodesta?

  11. Ode hyvä, golfvi­has­sasi tarkoituk­sel­la uno­h­dat, että läh­es kaik­ki stadin urheilu­paikat ovat suurelta yleisöltä sul­jet­tu­ja, edel­lyt­tävät jonkin seu­ran jäsenyyt­tä! En pääse pal­loilu-/ten­nishallei­hin, jäähallei­hin, Stadikalle tai muille ken­tille, venelai­tureille jne kuu­lumat­ta urheiluseu­raan. Eli­it­timeininkiä? Voisim­meko siis keskustel­la Olympias­ta­dion­in saneer­aamista asun­noik­si? Pirkko­laan, Oulunkylään ja Eläin­tarhaan saisi mon­ta tuhat­ta asuntoa…

    1. Ei min­ul­la ole mitään golfia vas­taan, mut­ta puoli neliök­ilo­metriä arvbokas­ta maa­ta keskeltä kaupunkia on aivan kohtu­u­ton uhraus.

  12. Ei kan­na­ta liian matal­lae rak­en­taa senkään takia, että aivan ran­nas­sa on hyistä, tässä maas­sa jok­seenkin kaikki­na aikoina vuodesta.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    jalankulkija
    Tuol­la peruw­steel­la siir­to­la­pu­u­tarhat rin­nas­tu­vat omako­tialueisi­in. Niil­läkin saa katu­ja pitkin kävel­lä ja urheiluken­tät ja leikkipuis­tot ovat avoimia.

    Aika hyvä ver­taus. Yleiskaa­va 2002:n viher­aluev­erkos­tossakin (sut­tuinen kuva sivul­la 29) on tajut­tu, että jotkin tietyt vehreät omakoti­taloalueet, kuten Käpylä ja Var­tiokylä, toimi­vat osana mui­ta virk­istysaluei­ta. Voihan raken­ne­tu­il­lakin alueil­la käp­sytel­lä ja virk­istyä. Eikös?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei min­ul­la ole mitään golfia vas­taan, mut­ta puoli neliök­ilo­metriä arvbokas­ta maa­ta keskeltä kaupunkia on aivan kohtu­u­ton uhraus.

    Se tässä vain ihme­tyt­tää, mik­si tämä tuomio ei yle­ty Keskus­puis­ton niihin osi­in, jot­ka ovat selvästi Talia vähem­mäl­lä käytöllä?

    (Minä en vaa­di kum­mankaan rak­en­tamista, mut­ta minus­ta rak­en­tamista puoltavien argu­ment­tien pitäisi olla tolkullisia.)

    1. Se tässä vain ihme­tyt­tää, mik­si tämä tuomio ei yle­ty Keskus­puis­ton niihin osi­in, jot­ka ovat selvästi Talia vähem­mäl­lä käytöllä?

      Mitähän aluei­ta ne olisivat?

  15. Juri Pakaste: En tiedä Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhas­ta, mut­ta ainakin Vallilas­sa tuo voi ehkä pitää paikkansa mut­ta käytän­tö ei ole ihan niin ruusuinen kuin miltä se kuu­lostaa. Kun siir­to­la­pu­u­tarhas­sa on vain yksi avoin port­ti, se käytän­nössä muo­dos­tuu isok­si läpipääsemät­tömäk­si muurik­si keskel­lä viheraluetta.

    Itsel­läni koke­muk­sia vain pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhas­ta, mut­ta ainakin siel­lä virk­istyskäyt­töä rajoit­taa se, että yleiset alueet koos­t­u­vat hiekkateistä joiden sivuil­la kas­vaa kak­si metriset pen­sa­sai­dat näkö­suo­jana. Ei itsel­leni ole koskaan tul­lut mieleenkään men­nä siir­to­la­pu­u­tarhan alueelle muu­ta kuin päästäk­seni oikaise­maan alueen toisel­la puolel­la ole­valle alueelle jos­sa ulkoil­ure­it­tiä yms. Ja olen kuitenkin 20v asunut sel­l­aisen vieressä. 

    Sinäl­lään kyl­lä pidän siir­to­la­pu­u­tarho­ja ihan symp­piksinä ja onhan se ihan fik­su tapa mah­dol­lis­taa kaipunki­laisille mökki­henk­i­nen kesän­vi­et­to ja pienvil­je­ly. Parem­pi noin kuin että kaik­ki pal­stan ja mökin omaa­vat ajaisi­vat aina viikon­lopuk­si 400 km päästäk­seen mökkeilemään. Mut­ta en kyl­lä usko mitään väitet­tä siitä että näil­lä alueil­la olisi virk­istysar­voa muille kuin niille kenel­lä sat­tuu ole­maan siel­lä pal­s­ta ja mökki.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei min­ul­la ole mitään golfia vas­taan, mut­ta puoli neliök­ilo­metriä arvbokas­ta maa­ta keskeltä kaupunkia on aivan kohtu­u­ton uhraus.

    Saman ver­ran uhrataan siir­to­la­pu­u­tarhoille (Ruskea­suo, Tali, Vallila, Kumpu­la) Mik­si ne eivät ole kohtu­u­ton uhraus? Tähän täy­tyy saa­da myös vih­doin vas­taus Osmolta. 

    PS. Itse kan­natan Tal­in rak­en­tamista, mut­ta sen täy­tyy tapah­tua tasaver­tais­es­ti näi­den siir­to­la­pu­u­tarho­jen ja esim. Kivi­nokan kanssa

  17. Jos siir­to­la­pu­u­tarhat oli­si­vat oikeasti julk­ista aluet­ta niiden ympäril­lä ei olisi aitoja. 

    Ehdotan että kiel­letään aidat kaupun­gin mail­la sijait­se­vien siir­to­la­pu­u­tarho­jen ympäriltä. Sit­ten­pähän nähdään miten paljon siir­to­la­pu­u­tarhaa­sukkaat pitävät siir­to­la­pu­u­tarho­ja aidosti osana julk­ista tilaa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei min­ul­la ole mitään golfia vas­taan, mut­ta puoli neliök­ilo­metriä arvbokas­ta maa­ta keskeltä kaupunkia on aivan kohtu­u­ton uhraus.

    …mut­ta siir­to­la­pu­u­tarhat, kyn­nöspel­lot ja hoita­mat­tomat ryteiköt ovat sit­ten aivan kohtu­ullisia tai jopa kan­nat­tavia uhrauksia?

  19. Munkkivuoren autot­tomana ja gol­faa­mat­tomana asukkaana olen naut­tin­ut todel­la paljon Tal­in alueesta.
    Olen hiihtänyt golfken­täl­lä joka talvi ja nytkin siel­lä on jo latu. Se on todel­la suosit­tu lat­u­alue, ehkä sik­sikin että tasaise­na alueena siel­lä on helpom­pi hiihtää myös mei­dän van­hempi­en ihmis­ten ja lasten.
    Käyn golfken­tän kahvios­sa ja käve­len mielel­läni alueel­la ihaillen avaria nurmikenttiä.
    En ole kokenut golfkent­tää sul­je­tuk­si tai elit­is­tisek­si. Toiv­ot­tavasti meiltä ei viedä näitä golfkent­täalueen virkistysmahdollisuuksia!!

  20. Juho Laatu: Se tässä vain ihme­tyt­tää, mik­si tämä tuomio ei yle­ty Keskus­puis­ton niihin osi­in, jot­ka ovat selvästi Talia vähem­mäl­lä käytöllä?

    Huono ver­taus. Nämä alueet toden­näköis­es­ti sijait­se­vat met­sän keskel­lä, jos­sa ei ole minkään­laisia kulkuy­hteyk­siä ja palvelui­ta. Tal­in golf ‑kent­tä taas sijait­see keskel­lä kaupunkia kuvitel­la, että kovin moni halu­aisi asua keskel­lä kaupunkia.

  21. Kun päätetään tehdä kaupunkia, on iso­ja haastei­ta paljon lähempänä Helsinkiä kuin Tali. Tehdään nyt vaik­ka Meilah­teen ja Munkkivuoreen kaupunki­mainen kaa­va, ennen kuin lähde­tään hävit­tämään toimi­vaa liikun­ta­puis­toa. Munkkiniemenkin kaa­van voi toteut­taa, ennen puuhastelua Talissa.

    1. Munkkivuoreen on tulos­sa kaupunki­mainen kaa­va, mut­ta juuri sik­si lähel­lä ole­vat virk­istysalueet on avat­ta­va aluelle tule­van run­saan­lisäväestön käyttöön.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Mitähän aluei­ta ne olisivat?

    Itse arvelisin kir­joit­ta­jan tarkoit­ta­neen Hal­tialan pel­to­ja, jos­sa käyt­tö rajoit­tuu tal­ven hiih­to­la­tu­i­hin. Toki pel­to­jen läpi kul­kee myös kevyen­li­iken­teen väyliä, mut­ta niitä ei Osmo laskenut mukaan golf-kentälläkään.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Mitähän aluei­ta ne olisivat?

    Ote­taan esimerkik­isi suun­nilleen Tal­in etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta ole­va alue, jota rajaa­vat Hämeen­lin­nantie, Met­sälän­tie, Postin­taival ja Turun — Helsin­gin rautatie. En tunne aluet­ta tarkasti, mut­ta kar­tal­la se näyt­tää aika vähäkäyttöiseltä.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei min­ul­la ole mitään golfia vas­taan, mut­ta puoli neliök­ilo­metriä arvbokas­ta maa­ta keskeltä kaupunkia on aivan kohtu­u­ton uhraus.

    O.S.:”…keskeltä kaupunkia…”
    En tien­nytkään että Helsin­gin reunal­la ainakin aiem­min sijain­nut Tali olisi siir­ret­ty Helsin­gin keskelle. Onko Helsin­gin, Espoon, Kau­ni­ais­ten ja Van­taan muo­dosta­ma suurkun­ta siis jo tosiasia?

    … vai Keskus­puis­toko on se ‘kohtu­u­ton uhraus’?

    1. En tien­nytkään että Helsin­gin reunal­la ainakin aiem­min sijain­nut Tali olisi siir­ret­ty Helsin­gin keskelle.

      Kaupun­ki on paljon van­hempi sana kuin kun­ta. Kaupungilla on yleen­sä tarkoitet­tu aluet­ta, jos­sa asuu ihmisiä tiuhaan, eikä sil­lä ole mitään yhteyt­tä hallinnol­liseen jao­tuk­seen. On sekaan­nus­ta aiheut­tavaa ja tekee kielestä epätä’s­mäl­listä, että samaa sanaa on alet­tu käyt­tää myös kun­nal­lis­es­ta yksiköstä.

  25. Jouko Paana­nen:
    Ode hyvä, golfvi­has­sasi tarkoituk­sel­la uno­h­dat, että läh­es kaik­ki stadin urheilu­paikat ovat suurelta yleisöltä sul­jet­tu­ja, edel­lyt­tävät jonkin seu­ran jäsenyyt­tä! En pääse pal­loilu-/ten­nishallei­hin, jäähallei­hin, Stadikalle tai muille ken­tille, venelai­tureille jne kuu­lumat­ta urheiluseu­raan. Eliittimeininkiä? 

    Väärin. Läh­es kaik­ki liikun­ta­paikat Helsingis­sä ovat avoimia kaikille. Palloilu‑, ten­nis- ja jäähalleista voit ostaa vuoro­ja kuu­lumat­ta mihinkään seu­raan. Liikun­tavi­ras­ton jäähalleis­sa on myös mak­sut­to­mia yleisövuoroja.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Munkkivuoreen on tulos­sa kaupunki­mainen kaa­va, mut­ta juuri sik­si lähel­lä ole­vat virk­istysalueet on avat­ta­va aluelle tule­van run­saan­lisäväestön käyttöön. 

    Voiko tähän suunnnitel­maan tutus­tua jossain?

  27. Juho Laatu: Ote­taan esimerkik­isi suun­nilleen Tal­in etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta ole­va alue, jota rajaa­vat Hämeen­lin­nantie, Met­sälän­tie, Postin­taival ja Turun – Helsin­gin rautatie. En tunne aluet­ta tarkasti, mut­ta kar­tal­la se näyt­tää aika vähäkäyttöiseltä. 

    Eipä tuol­la lem­mikkieläin­hau­taus­maan lisäk­si kovin eri­ty­isiä nähtävyyk­siä ole.

    Omako­htais­es­ta koke­muk­ses­ta voin kuitenkin tode­ta, että kyl­lä tuol­la alueel­la liikkuu ihan kohtu­ullis­es­ti väkeä. Tästä tosin suuri osa keskit­tyy alueen keskel­lä pohjois-etelä ‑suun­nas­sa kulke­valle hiekkatielle ja sen lähiym­päristöön. Itäre­unal­la kul­kee talvisin pohjois-etelä suun­tainen hiih­to­latu Laak­sos­ta Palo­heinään. Län­siosas­sa puolestaan Hämeen­lin­nan­väylän läheisyys rajoit­ta­nee asun­torak­en­tamista nyky­olo­suhteis­sa (mah­dolli­nen bule­vardis­oin­ti saat­taisi muut­taa tilannetta).

    [Tätä kom­ment­tia ei pidä tulki­ta siten, että kat­e­goris­es­ti vas­tus­taisin kaikkea rak­en­tamista kyseiselle alueelle.]

  28. Mil­lä perus­teel­la siir­to­la­pu­u­tarho­jen on muuten sal­lit­tu aida­ta alueen­sa nykyisel­lä taval­la? Siinä mis­sä Tukhol­mas­sa siir­to­la­pu­u­tarhat ovat aitaa­mat­to­mia ja osa muu­ta kaupunki­raken­net­ta, helsinkiläi­nen siir­to­la­pu­u­tarha on pikem­minkin gat­ed com­mu­ni­ty, jos­sa vierail­lessa tulee sel­l­ainen olo, että saako­han tääl­lä olla. 

    Kun kaupun­ki tiivistyy jatkos­sa, pitäisi siir­to­la­pu­u­tarhat velvoit­taa pois­ta­maan aidat ja avaa­maan alueen­sa oikeasti kaikille kaupunki­laisille yleisik­si virk­istysalueik­si, joi­ta ne eivät de fac­to nyky­isin ole. Pal­sto­jen omis­ta­jat tuskin mak­sa­vat markki­navuokraa ton­teis­taan, joten kaupungilta saadun vuokrat­uen vasti­neek­si tämä ei liene suuri vaatimus.

    Sinän­sähän siir­to­la­pu­u­tarhat ovat kult­turi­his­to­ri­al­lis­es­ti ja maise­mallis­es­ti säi­lyt­tämisen arvoisia paikko­ja, joi­ta ei kan­na­ta tuhota.

  29. Kun Helsingistä nyt ollaan metropo­lia tekemässä, niin luulisi että täl­laiseen kaupunki­in yksi golfkent­tä, pien­len­to­kent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mahtuisi.

  30. Pyöräilen kesäisin työ­matkaani Tal­in golfken­tän ohi ja se pistää silmi­in että se on niin val­ta­van laa­ja ja ihmisiä sil­lä liikkuu tosi vähän. Eikö pienem­mäl­lä ken­täl­lä pär­jää? Muut urheilu­la­jit eivät todel­lakaan vie noin paljon tilaa. Voisiko sen osit­tain siirtää Tal­in täyt­tömäen päälle jonne ei voi rak­en­taa asun­to­ja? Muus­sa tapauk­ses­sa Sipoo on oieka paik­ka tuonkokoiselle kentälle.

  31. Osmo Soin­in­vaaran mielestä golfkent­tää ei tee vähem­män sul­je­tuk­si se, että sen läpi meneviä teitä pitkin saa kävel­lä. Kaikil­la asuinalueil­la saa kuulem­ma kävel­lä katu­ja pitkin.

    Ero onkin siinä, että katu­jen var­sil­la on yleen­sä talo­ja, mut­ta golfken­tän tei­den var­sil­la on hienot vehreät maise­mat ja puis­to ympärillä.

  32. Yksinker­taisia laskutoimituksia

    * Golf: 47 hehtaaria, 26000 kier­rosta golfia, 3 tun­tia per kierros 

    Tulos: 0.2 henkilöä hehtaar­ille (vuo­den läpi
    laskettuna) 

    * Siir­to­la­pu­u­tarha: 25 pal­staa per hehtaari, olete­taan että pal­stal­la on keskimäärin 1 henkilö kuukau­den vuodessa paikalla.

    Tulos: keskimäärin 2 henkeä/hehtaari

    * Asun­not: 1000 asun­toa * a 2 henkeä * puo­let ajas­ta paikalla

    Tulos: keskimäärin 20 henkeä/hehtaari (jos koko 47 hehtaaria käytet­täisi­in tähän)

    * Keskus­puis­to: vaikea arvioi­da tarkasti, mut­ta ainakin keskus­puis­ton eteläosas­sa on keskimäärin huo­mat­tavasti enem­män ihmisiä kuin Tal­in kentällä.

    Jokainen voi tehdä luvuista omat johtopäätöksensä.

  33. World City Cap­i­tal:
    Kun Helsingistä nyt ollaan metropo­lia tekemässä, niin luulisi että täl­laiseen kaupunki­in yksi golfkent­tä, pien­len­to­kent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mahtuisi. 

    Pien­len­to­ken­tän tule­vaisu­ud­es­ta en ole var­ma, mut­ta muiden osalta huoli pois. Vaik­ka golfin­peluu Talis­sa lop­puisikin, metropoli­in jää kyl­lä vielä kolme muu­ta kenttää.

  34. Jouko Paana­nen:
    Ode hyvä, golfvi­has­sasi tarkoituk­sel­la uno­h­dat, että läh­es kaik­ki stadin urheilu­paikat ovat suurelta yleisöltä sul­jet­tu­ja, edel­lyt­tävät jonkin seu­ran jäsenyyt­tä! En pääse pal­loilu-/ten­nishallei­hin, jäähallei­hin, Stadikalle tai muille ken­tille, venelai­tureille jne kuu­lumat­ta urheiluseu­raan. Eli­it­timeininkiä? Voisim­meko siis keskustel­la Olympias­ta­dion­in saneer­aamista asun­noik­si? Pirkko­laan, Oulunkylään ja Eläin­tarhaan saisi mon­ta tuhat­ta asuntoa…

    Golf-puoli saa toki vaa­tia kent­tän­sä suo­jelua, mut­ta jonkin­laisen keskinäisen ymmär­ret­tävyy­den ja rehellisyy­den nimis­sä olisi syytä ymmärtää, että jos tuo kyseinen kent­tä olisi vaikka­pa 4,7 eikä 47 hehtaaria, niin ei tätä keskustelua käytäisi. Vas­taavasti 1 000 neliön ten­nishal­li ei herätä into­hi­mo­ja, mut­ta 10 hehtaarin ten­nishal­li kyl­lä herättäisi.

    Kysymys ei ole siis siitä että onko golf hieno, huono vai peräti vält­tämätön har­ras­tus, vaan siitä että kuin­ka paljon ja mis­sä siihen varataan tilaa.

  35. Juho Laatu: Ote­taan esimerkik­isi suun­nilleen Tal­in etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta ole­va alue, jota rajaa­vat Hämeen­lin­nantie, Met­sälän­tie, Postin­taival ja Turun – Helsin­gin rautatie. En tunne aluet­ta tarkasti, mut­ta kar­tal­la se näyt­tää aika vähäkäyttöiseltä.

    Se on keskus­puis­toa, ja jos ja kun Hämeen­lin­nan­väylä alkupätkä muute­taan kaduk­si, niin sen kadun ja puis­toon väli­in tulee talo­ja. Ja ihan kivasti Keskus­puis­tossa käy väkeä, jotkut jopa valit­taa että ruuhkak­si saakka.

  36. Sinän­sä ihmette­len kyl­lä tämän keskustelun ajoi­tus­ta. Vas­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten kaupun­ki teki seu­ran kanssa vuokra­sopimuk­sen neljän­nesvu­o­sisadak­si, mis­tä herää kak­si kysymys­tä: käyti­inkö tuo­ta sopimus­ta ennen poli­it­tista keskustelua jos­sain luot­ta­muse­limessä (siis muual­lakin kuin vaik­ka tässä blo­gis­sa..)? Jos joo, kai ne päätök­set ovat valide­ja edelleen vaik­ka yhdet kun­tavaalit oli­vatkin välis­sä, ja jos ei, niin eikö olisi kannattanut?

    Lisäk­si, jos oli odotet­tavis­sa että olo­suh­teet, esimerkik­si kaupunki­ti­lan tarve, muut­tuvat olen­nais­es­ti tule­vaisu­udessa (jo parin vuo­den päästä???), oliko ihan pakko kir­joit­taa tuo sopimus vuo­teen 2034 asti? Vai tuliko asia yllä­tyk­senä? Virkami­esten pitäisi kuitenkin toimia luot­ta­mus­mi­esten man­daatil­la, joten en pure­mat­ta niele kaiken vas­tu­un sysäämistä hei­dän kontolle.

    Voi olla, että sopimuk­sen purku onnis­tuu kivut­ta tai voi olla ettei, mut­ta tästä jää kaltaisel­leni riv­iäänestäjälle kovin poukkoil­e­va kuva poli­ti­ikan­teosta. Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on että Tali olisi parem­mas­sa käytössä jos siel­lä ei golf­fat­taisi, tai jos gol­fa­taan, vähin­tään per­itään pelaa­jil­ta isom­pi osu­us koitu­vista vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sista kuin nyt tehdään.

  37. Heh. Vai on siir­to­la­pu­u­tarhois­sa 1 henkilö kuukau­den vuodessa paikalla. Suosit­te­len uudelleen paikan pääl­lä käymistä kesäl­lä, niin ei tarvitse kir­joit­taa pelkkiä kuvitelmia. Samal­la voi tarkkail­la mm. eri­laisia päiväkotiryh­miä ja urheilu­porukoi­ta, jot­ka käyvät alueil­la puuhaa­mas­sa kuka mitäkin. Ter­ve­tu­loa myös kaikille avoimi­in juhan­nus- ja elo­juh­li­in, karaokeil­toi­hin ja mar­ja­markki­noille. Ajat löy­tyvät lehdis­tä ja netistä.
    Mitä tulee siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­den aitauk­si­in, niin ne ovat yleen­sä siel­lä sik­si, että kaupun­ki on kir­jan­nut ne ase­makaavaan ja myös itse pystyt­tänyt ne. Silti kaikkia aluei­ta ei ole aidat­tu joka puolelta eikä kaikissa ole sul­jet­tavia portteja.
    Siir­to­la­pu­u­tarhoista mak­set­ti­in viime vuon­na maan­vuokraa 1,35 euroa neliöltä. Tal­in golfkent­tään (47 ha) suh­teutet­tuna se tarkoit­taisi 634 500 euroa vuodessa, kuten olen tääl­lä jo ker­taalleen kertonut.
    Siir­to­la­pu­u­tarho­jen porteil­la ole­vat päivämäärät, jot­ka ilmoit­ta­vat mil­loin alue on sul­jet­tu, ovat peräisin kaupun­gin kanssa aikoinaan tehdy­istä vuokra­sopimuk­sista, jois­sa kiel­let­ti­in mökeis­sä yöpymi­nen kesäs­esongin ulkopuolella.
    Port­tien kiin­nip­itämi­nen talvi­saikaan joil­lakin alueil­la johtuu kuitenkin nykyään pääasi­as­sa niistä tolkut­tomista mur­toaal­loista, joiden kohteek­si alueet varsinkin talvel­la joutu­vat. Kun port­ti on kiin­ni, ei sisälle voi ajaa pakul­la ja tyh­jen­tää koko irtaimis­toa. Luva­ton mökki­in majoit­tumi­nenkin on vaikeampaa.

  38. KKK: Huono ver­taus. Nämä alueet toden­näköis­es­ti sijait­se­vat met­sän keskel­lä, jos­sa ei ole minkään­laisia kulkuy­hteyk­siä ja palvelui­ta. Tal­in golf ‑kent­tä taas sijait­see keskel­lä kaupunkia kuvitel­la, että kovin moni halu­aisi asua keskel­lä kaupunkia.

    Ehdotin tuos­sa edel­lä esimerkkialueek­si Met­sälän­tien eteläpuolista aluet­ta. Se jos mikä on hyvien kulkuy­hteyk­sien var­rel­la, ja alueen sisälle voi rak­en­taa alueen omat tiet täysin vapaasti. Etäisyys Helsin­gin keskus­taan on sama kuin Tal­ista. Eikö tuo olisi luon­te­va Talia “vapaampi” alue uudelle hienolle kaupunginosalle?

    (Huo­mau­tan taas, että minä en halua Helsinkiä tiivistää kum­mal­lakaan taval­la. Pohdin vain sitä, kuin­ka suuri syy han­kkeelle on Tal­in läpi pyöräile­vien vihrei­den ja muiden e‑ka­tu­maas­turi-ihmis­ten korvista nou­se­va savu. OS:n ehdot­ta­ma kos­to Meri-Rasti­las­ta voi myös olla yksi todel­li­nen syy. Täl­laises­sa puis­to­jen edelleen jatku­vass­sa lohkomises­sa (kym­meniä vuosia) voit­ta­jia ovat kaupun­gin tiivistäjät ja muskelei­den kas­vat­ta­jat häviäjiä ne, jot­ka halu­a­vat vält­tää his­to­ri­al­lis­ten ja luon­toko­htei­den tuhoamisen.)

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Munkkivuoreen on tulos­sa kaupunki­mainen kaa­va, mut­ta juuri sik­si lähel­lä ole­vat virk­istysalueet on avat­ta­va aluelle tule­van run­saan­lisäväestön käyttöön.

    Jep. Näin­hän ne kaik­ki pahaisim­matkin ryteiköt muut­tuvat aina silmän­räpäyk­sessä arvokkaik­si ja ain­ut­laa­tu­isik­si lähivirk­istysalueik­si, kun joku vähänkin kyseenalais­taa, etteikö kaupungista löy­ty­isi muu­ta rak­en­tam­a­ton­ta paikkaa kuin golf-kenttä.

  40. Siir­to­la­pu­u­tarhat lunas­ta­vat sik­si paikkansa kaupunkim­iljöössä kos­ka ne ovat osa ruokahuoltoa, tosin aika mar­gin­aalis­es­ti nykyään, mut­ta jos tulisi jokin kri­isi niin merk­i­tys kasvaisi.

  41. Juho Laatu: Ehdotin tuos­sa edel­lä esimerkkialueek­si Met­sälän­tien eteläpuolista aluet­ta. Se jos mikä on hyvien kulkuy­hteyk­sien var­rel­la, ja alueen sisälle voi rak­en­taa alueen omat tiet täysin vapaasti. Etäisyys Helsin­gin keskus­taan on sama kuin Tal­ista. Eikö tuo olisi luon­te­va Talia “vapaampi” alue uudelle hienolle kaupunginosalle?

    Kolme ongel­maa:

    1. Keskus­puis­ton eteläosa on erit­täin suosit­tu virkistyskäyttöön.
    2. Tuonne rak­en­t­a­mi­nen katkai­sisi Helsin­gin ain­oan suurem­man yht­enäisen ulkoilualueen.
    3. Hämeen­lin­nantie ja teol­lisu­usalue rajoit­ta­vat rakentamista.

    Viimeisen kohdan ongel­mat ratken­nevat aikaa myöten, joten toden­näköis­es­ti esit­tämäsi alueen reunoille tul­laan rak­en­ta­maan asun­to­ja tulevaisuudessa.

    Jos kat­sot Keskus­puis­ton kart­taa, niin ain­oat pin­ta-alaansa näh­den vähem­mäl­lä ulkoilukäytöl­lä ole­vat alueet ovat Hal­tialan pel­lot Torp­par­in­mäen pohjoispuolella.

    Keskus­puis­ton käyt­tömäärää alueit­tain voi arvioi­da ulkoil­ure­it­tien määräl­lä ja tihey­del­lä, kos­ka kaik­ki reitit ovat vilkkaas­sa käytössä. Reit­tien lisäk­si met­sässä menee paljon sekä käveli­jöi­den että pyöräil­i­jöi­den suosimia polku­ja. Lisäk­si tiety­il­lä alueil­la on oma eri­ty­is­te­htävän­sä, Palo­heinän met­sässä esimerkik­si kulke­vat Helsin­gin ain­oat lume­te­tut hiih­to­ladut. (Jonkun tiedon mukaan Palo­heinä on kävi­jämäärältään Suomen suurin hiihtokeskus.)

    Palo­heinän pohjois­puoleinen pel­toalue olisi liiken­teel­lis­es­ti hyvässä paikas­sa läpi menevän Jok­eri 2:n vuok­si, ja siitä saisi var­masti halut­tua omako­ti­mat­toa. Alue on kuitenkin jo golfkenttänä…

    Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että kan­nat­taa etsiä vähiten haitallisia raken­nusko­htei­ta. Keskus­puis­ton resurssit ovat kuitenkin tässä aika vähissä. Tai ehkä asia pitäisi ilmaista niin, että Keskus­puis­ton resurssit on jo tähän men­nessä pyrit­ty hyö­dyn­tämään tehokkaasti.

  42. Jalankulk­i­ja: Siir­to­la­pu­u­tarhoista mak­set­ti­in viime vuon­na maan­vuokraa 1,35 euroa neliöltä. Tal­in golfkent­tään (47 ha) suh­teutet­tuna se tarkoit­taisi 634 500 euroa vuodessa, kuten olen tääl­lä jo ker­taalleen kertonut.

    Ja siir­to­la­pu­u­tarhois­takin mak­set­ta­va vuokra on kymme­ne­sosa raken­nus­maan käyvästä vuokrasta.

    Min­ul­la on ehdo­tus, jol­la tämä vään­tämi­nen voidaan lopet­taa: Luo­daan alueel­la järkevä kaa­va (teknis­es­ti, kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti). Sen jäl­keen jokainen mak­saa alueestaan vuokraa sen ver­ran kuin se kaa­van toteutues­sa oletet­tavasti olisi.

    Suu­ru­us­lu­ok­ka asun­torak­en­tamiseen kel­paavalle maalle lie­nee noin 100 000 €/ha/vuosi. Jos mukana on rak­en­tamiseen kel­paam­a­ton­ta maa­ta, sen vuokra on pari nol­laa pienempi.

    1. Kiin­teistövi­ras­to perii tuos­ta Tal­in alueesta yhtä korkeaa vuokraa kuin siir­to­la­pu­u­tarhois­takin, mut­ta liikun­tavi­ras­to sub­vebtoi sitä noin puoel­la miljoon­al­la eurol­la, mikä on siis pois muus­ta liikn­ta­toimes­ta. Kun golfkier­roksia on 26 000, liikun­tavi­ras­ton tuki yhtä golf-kier­rosta kohden on noin 20 euroa. Aika har­vaa liikun­ta­muo­toa tue­taan näin paljon.

  43. tpyy­lu­o­ma: Se on keskus­puis­toa, ja jos ja kun Hämeen­lin­nan­väylä alkupätkä muute­taan kaduk­si, niin sen kadun ja puis­toon väli­in tulee talo­ja. Ja ihan kivasti Keskus­puis­tossa käy väkeä, jotkut jopa valit­taa että ruuhkak­si saakka.

    Aivan. Kysymyk­seni oli, mil­lä perusteil­la Tal­in rak­en­tamisen puolta­jat katso­vat, että Tali (lenkkipo­lut + gofkent­tä) pitää rak­en­taa ensim­mäisenä, eikä esimerkik­si tuo­ta Keskus­puis­ton palaa (lenkkipo­lut + “pöheikköä”)? Osaatko veikata?

    (Ja tähänkin lisään, että en kan­na­ta kum­mankaan kohteen tuhoamista.)

  44. Eero: Osmo kyl­lä kri­ti­soi vuokra­sopimuk­sen tekoa tääl­lä blo­gis­sa ja käsit­tääk­seni myös vas­tusti sitä osaltaan päätök­sen­teossa. Blo­gia tun­netusti luke­vat myös val­tame­dioiden toimit­ta­jat. Ts. yllä­tyk­senä tai huo­maa­mat­ta asia ei men­nyt, mut­ta ilmeis­es­ti vuokra­sopimuk­sel­la oli sen ver­ran poli­it­tista kan­na­tus­ta, että se tehtiin.

  45. Ris­to Koivunen: Eipä tuol­la lem­mikkieläin­hau­taus­maan lisäk­si kovin eri­ty­isiä nähtävyyk­siä ole.

    Omako­htais­es­ta koke­muk­ses­ta voin kuitenkin tode­ta, että kyl­lä tuol­la alueel­la liikkuu ihan kohtu­ullis­es­ti väkeä. Tästä tosin suuri osa keskit­tyy alueen keskel­lä pohjois-etelä ‑suun­nas­sa kulke­valle hiekkatielle ja sen lähiym­päristöön. Itäre­unal­la kul­kee talvisin pohjois-etelä suun­tainen hiih­to­latu Laak­sos­ta Palo­heinään. Län­siosas­sa puolestaan Hämeen­lin­nan­väylän läheisyys rajoit­ta­nee asun­torak­en­tamista nyky­olo­suhteis­sa (mah­dolli­nen bule­vardis­oin­ti saat­taisi muut­taa tilannetta).

    Ole­tuk­seni on, että Talis­sakin on golfin lisäk­si paljon lenkkeil­i­jöitä ja mui­ta kulk­i­joi­ta. Molem­mis­sa on siis mah­dolisu­us vapaaseen lenkkeilyyn. Myös raken­net­tuun Keskus­puis­toon voisi jät­tää puis­tom­aisia kevyen liiken­teen väyliä.

    Nyky­isin ikkunoiden äänieristyk­sen voi rak­en­taa niin hyvin, että kaupungeis­sa vilka­sli­iken­teiset kadut voisi rak­en­taa täy­teen ker­rostaloa­sun­to­ja, jot­ka myös estäi­sivät äänisaas­teen kulkeu­tu­misen kauemmas.

    [Tätä kom­ment­tia ei pidä tulki­ta siten, että kat­e­goris­es­ti vas­tus­taisin kaikkea rak­en­tamista kyseiselle alueelle.]

    Min­un kom­ment­ti­ni voi tulki­ta niin, että pääsään­töis­es­ti puo­lus­tan kulttuuri‑, luon­to- ja virk­istysaluei­den säi­lyt­tämistä. En usko, että Helsin­gin lop­u­ton lihas­ten pullis­telu ja tiivistymi­nen tuot­taisi ihm­sten kannal­ta hyvää lop­putu­losta. Ihmi­nen kaipaa muu­takin kuin suuria tilastonumeroita.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Munkkivuoreen on tulos­sa kaupunki­mainen kaa­va, mut­ta juuri sik­si lähel­lä ole­vat virk­istysalueet on avat­ta­va aluelle tule­van run­saan­lisäväestön käyttöön.

    Miten tämä suh­tau­tuu siihen, että on ehdotet­tu Tal­in virk­istysalueen lakkaut­tamista ja kaavoit­tamista asun­noik­si? Talinkin uudet asun­not vaati­si­vat kai lisää virk­istysaluet­ta eikä suinkaan sen vähentämistä.

  47. Määräaikaisen sopimuk­sen purku on perustel­lusti tehty vaikeaksi.

    Jos kaupun­ki edes yrit­tää purkaa Tal­in vuokra­sopimuk­sen, niin samal­la vaaran­netaan kaupun­gin uskot­tavu­us sopimuskump­pan­i­na. Olisiko jatkos­sa enää mikään investoin­ti mah­dol­lista sel­l­ai­sis­sa han­kkeis­sa, jois­sa pitäisi jotain rak­en­taa vuokramaalle? 

    Samal­la logi­ikalla­han (tuli tehtyä huono sopimus) voitaisi­in esimerkik­si irti­sanoa kaik­ki taloy­htiöi­den van­hat vuokra­sopimuk­set välit­tömästi. Kun nos­te­taan heti vuokrata­sot käyvälle tasolle saadaan mukavasti lisä­tu­lo­ja kaupungille…

    On vaikea nähdä että yleinen etu Tal­in tapauk­ses­sa vaatii, että sen eteen kan­nat­taisi uhra­ta kaupun­gin uskot­tavu­us sopimuskumppanina.

  48. Juho Laatu:En tunne aluet­ta tarkasti, mut­ta kar­tal­la se näyt­tää aika vähäkäyttöiseltä.

    Ai kos­ka sinne ei pääse autolla?

    Kale­vi Kilk­ki:
    Yksinker­taisia laskutoimituksia

    * Golf: … 0.2 henkilöä hehtaar­ille (vuo­den läpi
    laskettuna) 

    * Siir­to­la­pu­u­tarha: … keskimäärin 2 henkeä/hehtaari

    Eli suu­ru­us­lu­okat golfin ja siir­to­la­pu­u­tarhan välil­lä menee samas­sa suh­teessa kuin risteyk­sen väl­i­tyskyky autoille ja polkypyörille.

  49. Ihan pika­selvi­tyk­senä Töölön Kisa­hallin kun­tos­al­i­mak­su on n. 4eur/kerta ja kau­pal­liset siinä lähel­lä n. 10eur/kerta. Golfkier­ros kestää n. 4 tun­tia joten jos tun­nin viihdyt Kisa­hal­lis­sa, on sub­ven­tio siel­lä suurem­pi. Epäilemät­tä PALJON suurem­pia sub­ven­tioi­ta löytyy…
    Muu­toin olen sitä mieltä että huu­tokau­pal­la golfkent­tä vuokralle ja peli­mak­sut sen mukaan. Olisi tilaa.

  50. Kuumot­ta­va aihe talvipysäköin­nistä ja raitoteistä käsitelti­inkin jo vuosi sitten:

    - pitkäi­aikaissäi­ly­tys kadun var­res­sa on edlleen halvem­paa kuin jol­lain varas­toalueel­la, mielel­lään meluisal­la ja sik­si raken­nus­mak­si kelpaamattomalla

    - pysäköin­nin valvon­nan yhdis­tämi­nen yksi­ty­isi­in palvelui­hin: jos merkit­tävää vira­nomais­val­taa edus­ta­va ratikkakus­ki havait­see hait­ta­van ajoneu­von, se hinataan heti jonnkin kaukaiseen paikkaan, siis auto­vanki­laan. Auton­saa takaisin kun­han mak­saa sakon ja hin­aus- ja säi­ly­tysku­lut. Kan­sain­vä­li­nen hin­tat­so olisi luokaa n 300 euroa per siir­to. Siihen hin­taan löy­tynee jo vapaae­htosi­ia yrit­täjiä hoita­maan siir­rot ja rahas­tauk­sen ilman lisäkuku­ja kaupungille.

  51. Sivus­takat­so­jas­ta tun­tuu, että raken­nus­maan löytämisen sijas­ta tärkein­tä on päästä nokit­ta­maan poli­it­tista vas­tus­ta­jaa. “Jos ne vie mei­dän lento­ken­tän niin mepä viedäänkin niiden Kivinokka”. 

    Joka puolueel­la on omat lem­pi­lapsen­sa joi­ta pitää suo­jel­la kaikin voimin. Vihreätkään ei ole asi­as­sa via­ton, vaikkakin parhaas­ta päästä.

    Tämän seu­rauk­se­na viimeisetkin luon­non­ti­laiset ran­nat raken­netaan lähiöik­si ja silti meil­lä on jatku­va tonttipula.

    Keskit­ty­isitte tiivistämään joutomai­ta joil­la ei ole juuri mitään ole­mas­sa ole­vaa käyt­töä, sil­lä näitä on Helsingis­sä vaik­ka miten paljon. Bule­vardis­oin­nin voisi aloit­taa rak­en­ta­mal­la Mäkelänkadun-Tuusu­lan­väylän var­ret Mäkelän­rin­teestä Käpylän ase­malle. Käpylän ase­mal­la on suuri työ­paikkakeskit­tymä, mut­ta Oulunkylän ase­man vier­essä on tyhjä parkkikent­tä, käytöstä pois­tet­tu ase­maraken­nus ja minigolf-rata.

    Vas­taav­ista kohteista saisi runoil­tua sivukaupalla.

  52. Viherinssi: Kolme ongelmaa:

    1. Keskus­puis­ton eteläosa on erit­täin suosit­tu virkistyskäyttöön.

    Tali on ehkä suosi­tumpi kuin tuo Met­sälän­tien ja radan väli­nen osa Keskuspuistoa.

    2. Tuonne rak­en­t­a­mi­nen katkai­sisi Helsin­gin ain­oan suurem­man yht­enäisen ulkoilualueen.

    Ei tarvit­sisi katkaista. Voi jätt­tää yhtey­den. Ja Talis­sa tietenkin pois­tet­taisi­in virk­istysalue ehkä läh­es kokonaan.

    3. Hämeen­lin­nantie ja teol­lisu­usalue rajoit­ta­vat rakentamista.

    Ei kai. Raken­nus­val­li molem­mille laidoille vain, niin keskelle jää paljon rauhal­lista tilaa.

    Viimeisen kohdan ongel­mat ratken­nevat aikaa myöten, joten toden­näköis­es­ti esit­tämäsi alueen reunoille tul­laan rak­en­ta­maan asun­to­ja tulevaisuudessa.

    (Esitin aluet­ta esimerkkialueek­si, en tietenkään rakennettavaksi.)

    Jos kat­sot Keskus­puis­ton kart­taa, niin ain­oat pin­ta-alaansa näh­den vähem­mäl­lä ulkoilukäytöl­lä ole­vat alueet ovat Hal­tialan pel­lot Torp­par­in­mäen pohjoispuolella.

    Val­itsin tuon alueen esimerkkialueek­si, kos­ka se on samal­la etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta kuin Tali.

    Keskus­puis­ton käyt­tömäärää alueit­tain voi arvioi­da ulkoil­ure­it­tien määräl­lä ja tihey­del­lä, kos­ka kaik­ki reitit ovat vilkkaas­sa käytössä. Reit­tien lisäk­si met­sässä menee paljon sekä käveli­jöi­den että pyöräil­i­jöi­den suosimia polku­ja. Lisäk­si tiety­il­lä alueil­la on oma eri­ty­is­te­htävän­sä, Palo­heinän met­sässä esimerkik­si kulke­vat Helsin­gin ain­oat lume­te­tut hiih­to­ladut. (Jonkun tiedon mukaan Palo­heinä on kävi­jämäärältään Suomen suurin hiihtokeskus.)

    Talis­sa on kai myös väyliä kevyelle liiken­teelle / lenkkeilijöille.

    Palo­heinän pohjois­puoleinen pel­toalue olisi liiken­teel­lis­es­ti hyvässä paikas­sa läpi menevän Jok­eri 2:n vuok­si, ja siitä saisi var­masti halut­tua omako­ti­mat­toa. Alue on kuitenkin jogolfkenttänä…

    Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että kan­nat­taa etsiä vähiten haitallisia raken­nusko­htei­ta. Keskus­puis­ton resurssit ovat kuitenkin tässä aika vähissä. Tai ehkä asia pitäisi ilmaista niin, että Keskus­puis­ton resurssit on jo tähän men­nessä pyrit­ty hyö­dyn­tämään tehokkaasti.

    Joo, tai ehkä vielä mileu­um­min voisi lopet­taa raken­nusaluei­den etsimisen kokon­aan. Keskus­puis­ton lohko­jista vihreät ajat­teli­jat ovat meitä varoitelleet jo vuosikym­meniä, mut­ta näköjään ovat nyt päässeet tuon houku­tuk­sen maku­un itsekin.

    Oma kan­tani on siis se, että pääsään­töis­es­ti säi­lyt­täisin merkit­tävät luonto‑, kult­tuuri- ja virk­si­tysko­hteet, ja Helsin­gin tun­ne­tu­im­mat ja arvoste­tu­im­mat kohteet. Koko alueen katavaa tiivistämisen tarvet­ta en näe.

  53. Mikko:
    Ihan pika­selvi­tyk­senä Töölön Kisa­hallin kun­tos­al­i­mak­su on n. 4eur/kerta ja kau­pal­liset siinä lähel­lä n. 10eur/kerta. Golfkier­ros kestää n. 4 tun­tia joten jos tun­nin viihdyt Kisa­hal­lis­sa, on sub­ven­tio siel­lä suurem­pi. Epäilemät­tä PALJON suurem­pia sub­ven­tioi­ta löytyy…
    Muu­toin olen sitä mieltä että huu­tokau­pal­la golfkent­tä vuokralle ja peli­mak­sut sen mukaan. Olisi tilaa.

    Kisa­hallin ker­ta­mak­su on muuten 3 euroa ker­ta. Hin­ta-ero selit­tyy osit­tain laat­ueroil­la. Yksi­ty­isil­lä kun­tos­aleil­la on uudem­mat lait­teet, enem­män tilaa, sauna ja mui­ta ylel­lisyyk­siä. Sub­ven­tio on siis huo­mat­tavasti pienem­pi kuin väitit.

  54. Mikko H:
    Eero: Osmo kyl­lä kri­ti­soi vuokra­sopimuk­sen tekoa tääl­lä blo­gis­sa ja käsit­tääk­seni myös vas­tusti sitä osaltaan päätök­sen­teossa. Blo­gia tun­netusti luke­vat myös val­tame­dioiden toimit­ta­jat. Ts. yllä­tyk­senä tai huo­maa­mat­ta asia ei men­nyt, mut­ta ilmeis­es­ti vuokra­sopimuk­sel­la oli sen ver­ran poli­it­tista kan­na­tus­ta, että se tehtiin. 

    Joo, olen kyl­lä tietoinen, että Osmo on ilmais­sut mielip­i­teen­sä asi­aan jo vuosia sit­ten. Ei tämä kri­ti­ikkiä hän­tä kohtaan ole, enem­män min­ua nai­iv­ina ihmisenä ärsyt­tää kult­tuuri jos­sa julki­nen val­ta tekee poli­it­tisen pros­essin kaut­ta hyäksyt­tyjä pitkähköjä sopimuk­sia yksi­ty­is­ten taho­jen kanssa ja sit­ten neljän vuo­den välein, mikäli poli­it­tiset voima­suh­teet sopi­vasti muut­tuu, arvotaan että pitäisikö sopimuk­set sit­ten­ki pistää uusiks. Toki van­hoil­la val­lan­pitäjil­lä on intres­si semen­toi­da val­taansa tuo­ta kaut­ta ja uusil­la intres­si mur­taa tuo, mut­ta mietin vain eikö kansan tah­dol­la voisi olla edes jonkin­laista suo­ja-aikaa ennen kuin sil­lä pyy­hitään kokon­aan takalis­toa sen van­hentues­sa lokakuise­na sun­nun­tai-iltana, etenkin kun samal­la mah­dol­lis­es­ti riko­taan omille kun­ta­laisille tehtyjä sitoumuksia.

    Tämä on tietysti yhtä golfkent­tää laa­jem­pi ja yleisem­pi asia, ja ehkä par­la­men­taris­mi­in ei yksinker­tais­es­ti olekaan sovitet­tavis­sa minkään­laista vaa­likausien yli ulot­tuvaa vas­tu­unkan­toa tai sitou­tu­mista yhtään mihinkään päätök­si­in. Eli voitte uno­htaa horinani.

  55. Keskus­puis­tos­ta: se vie toki tilaa, mut­ta numeroi­ta rakas­taville yksi argu­ment­ti ei ehkä hal­lit­tua pien­ten aluei­den sieltä­nap­simista vas­taan, mut­ta noin yleis­es­ti puis­ton puoles­ta, on seu­raa­va. Met­sän­tutkimus­laitok­sen taan­noisen tutkimuk­sen mukaan puis­ton vaiku­tus (pohjois­päässään) asun­to­jen arvoihin oli +5–7% n. 1,5 km päähän puistosta.

    Keskus­puis­ton pin­ta-ala on 10km^2 ja piiri hie­man vajaa 30 km, joten pitku­lainen muo­ton­sa huomioiden 1,5 km säteelle jäänee vähin­tään 35 km^2 maa­ta (oikeasti enem­män). Tyyp­il­lisel­lä helsinkiläisel­lä asukas/rakennustiheydellä ja neliöhin­nal­la (tai ainakin sin­nepäin = 2800as/km^2, 34,2k‑m^2/as, 3700e/k‑m^2) puis­ton arvo sen lähel­lä asu­vien lom­pakois­sa on siis 620 miljoon­aa euroa tai enem­män. Plus sit­ten sekalainen määrä virk­istyshyö­tyjä esim. kauem­pana asuville.

    Vrt: samoil­la raken­nusti­heyk­sil­lä raken­nus­maak­si myymäl­lä (à 1000e/neliö) tuot­toa tulisi vajaan mil­jardin ver­ran, tai vähem­män mikäli kaupun­gin houkut­tele­vu­us alka­isi kär­siä merkit­tävien virk­istysaluei­den vähentyessä.

    Toki tämä on mutkat suorik­si™ ‑laskel­ma, ja nuo ovat yksi­ty­isiä hyö­tyjä, mut­ta ei se hait­taa, yksi kaupun­gin tärkeim­mistä tehtävistähän on mak­si­moi­da yksi­ty­is­ten kun­ta­lais­ten­sa kokemien hyö­ty­jen sum­maa. Huom., sum­maa, ja sik­si Tal­in otta­mi­nen kolopal­loa tehokkaam­paan käyt­töön saat­taisi olla ihan hyvä idea.

  56. Viherinssi: asun­torak­en­tamiseen kel­paavalle maalle lie­nee noin 100 000 €/ha/vuosi.

    Tuoreehkon hitas­ton­tin vuokras­ta suh­teutet­tuna 300 000 €/ha/vuosi, aav­is­tuk­sen kauem­pana Rauta­tien­to­ril­ta kuin Tali.

  57. Koti-isä: Ai kos­ka sinne ei pääse autolla? 

    Tuo Met­sälän­tien eteläpuo­li­nen alue näyt­ti vähäkäyt­töiseltä, kos­ka kar­tan ja ilmaku­van perus­teel­la siel­lä on lähin­nä met­sää ja ylläpi­det­tyjä polkuja/reittejä. Nimesin sen ver­tailuko­hdak­si Talille, jos­sa on lähin­nä golfkent­tää ja ylläpi­det­tyjä polkuja/reittejä.

  58. Jalankulk­i­ja:

    Mitä tulee siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­den aitauk­si­in, niin ne ovat yleen­sä siel­lä sik­si, että kaupun­ki on kir­jan­nut ne ase­makaavaan ja myös itse pystyt­tänyt ne. 

    Port­tien kiin­nip­itämi­nen talvi­saikaan … Kun port­ti on kiin­ni, ei sisälle voi ajaa pakul­la ja tyh­jen­tää koko irtaimistoa.

    No jos kaupun­ki on itse sinne lait­tanut, niin kaupun­ki voi ne itse sit­ten yksipuolisel­la päätök­sel­lä hakea poiskin.

    Paket­ti­au­toile­via mur­to­varkai­ta voidaan tor­jua sel­l­aisil­la avaimen kanssa kaadet­tavil­la pylväil­lä, jalankulk­i­jat ja pyörail­i­jät pää­sevät kulke­maan, autoil­i­jat vain avaimen kanssa.

    Mitäs san­ot Jalankulk­i­ja, rumat aidat ilois­es­ti alas ja liitetään kult­tuuri­maise­maa rikas­tut­ta­vat siir­to­la­pu­u­tarhat parem­min osak­si julk­ista tilaa jo ensi kesänä?

  59. Siis onko se liikun­tavi­ras­ton tukikin sovit­tu jatku­maan jon­nekin 203x asti. Kai sen voi lopet­taa nyt ensin? Siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokra on sit­ten oikea kun mökin hin­ta on kun­nos­ta riip­puen noin 10keur.

  60. Kukas kum­ma omis­taa Tal­in alueen. Viimek­si kun olin joten­ki mukana asi­as­sa Talis­sa alkoi pyöriä Golf kent­tä ja Retig taisi olla asi­as­sa mukana. Mil­loin alue on myy­ty ja kuka on vetänyt välistä? Mitä tämä välistä saatu kor­vaus on ollut? Joko syn­nin­tek­i­jät sieltä evakko­reestä on hau­dat­tu, kun ihan julkises­ti puhutaan Golf-ken­tän kaavoituk­ses­ta asun­noik­si? Kuka vastaa?

  61. Osmo Soin­in­vaara: Kaupun­ki on paljon van­hempi sana kuin kun­ta. Kaupungilla on yleen­sä tarkoitet­tu aluet­ta, jos­sa asuu ihmisiä tiuhaan, eikä sil­lä ole mitään yhteyt­tä hallinnol­liseen jaotukseen… 

    Tuos­ta olen samaa mieltä. Helsingistä Tali­in päin men­täessä kaupun­ki lop­puu jo Taka-Töölössä, joten aika paljon on raken­net­tavaa ennen Tal­in golfkenttää.

    Kaavoitus on täl­lä het­kel­lä puuhastelua ja ilman selkeää päämäärää. Minus­ta Helsingis­sä ain­oa kestävä kaavoituk­sen päämäärä on kas­vat­taa kaupunkia. Se pitää tehdä pala palal­ta yht­enäis­es­ti, joten ennen Talia on hyvin mon­en muun alueen vuoro.

    Helsin­gin tule­vis­sa ympäristökun­nis­sa, kuten Laut­tasaa­res­sa tai Hert­toniemessä, taas kaavoitus pitää olla pien­talo­val­taista. Niin kauas kaupungista ei kan­na­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja. Nykyiset, pääosin huonos­ti raken­netut, ker­rostaloalueet kaupun­gin ulkop­uolel­la ovat ongel­ma, joka joudu­taan ratkaise­maan lähivu­osi­na. Pusku­trak­tori lie­nee usen ain­oa taloudelis­es­ti mah­dolli­nen ratkaisu?

  62. Jalankulk­i­ja: … Kun port­ti on kiin­ni, ei sisälle voi ajaa pakul­la ja tyh­jen­tää koko irtaimis­toa. Luva­ton mökki­in majoit­tumi­nenkin on vaikeampaa. 

    Tuos­sa on yksi oleelli­nen jut­tu, mikä tun­tuu joil­takin uno­htu­van. Yksilö­ta­sol­la kulku­ra­joituk­set usein tarkoit­ta­vat tur­val­lisu­u­den lisään­tymistä. Kam­er­avalvon­ta aut­taa usein selvit­tämään jut­tu­ja jälkikä­teen, mut­ta aita ja port­ti ennaltaehkäisevät! 

    Kan­nat­taa käy­dä Por­voos­sa tai Tam­misaa­res­sa. Van­hat kaupun­git ovat halut­tu­ja asuinaluei­ta ja kiin­nos­tavia myös vierail­i­jan kannal­ta. Kuitenkaan yhdellekään pihalle ei pääse, kos­ka ympäristö on raken­net­tu fik­susti ja tur­val­lis­es­ti ilman type­r­iä määräyksiä. 

    En tiedä, mis­tä tuo pakkomielle vapaas­ta kulkemis­es­ta kaupunki­olois­sa on syn­tynyt? Olisiko­han niin, että Suomen kaupungistues­sa nopeasti, yksinker­tais­es­ti liian mon­ta savolaista pääsi Pönt­tövuoren läpi liian nopeasti kyken­emät­tä sopeu­tu­maan. Huono jut­tu on, kun tuol­lainen Pönt­tövuoren läpi livah­tanut pää­tyy joko kaavoit­ta­jak­si tai joku äänestää hän­tä vahin­gos­sa valtuustoon.

  63. Elämää oikeusval­tios­sa: …Samal­la logi­ikalla­han (tuli tehtyä huono sopimus) voitaisi­in esimerkik­si irti­sanoa kaik­ki taloy­htiöi­den van­hat vuokra­sopimuk­set välit­tömästi. Kun nos­te­taan heti vuokrata­sot käyvälle tasolle saadaan mukavasti … 

    Noista vuokra­ton­teista pitää jol­lakin aikavälil­lä päästä eroon. Kun­nan tehtävänä ei ole toimia vuokranan­ta­jana, vaan hoitaa peru­sope­tus­ta ja ‑ter­vey­den­huoltoa sekä rak­en­taa kunnallistekniikka.

  64. Juho Laatu: Aivan. Kysymyk­seni oli, mil­lä perusteil­la Tal­in rak­en­tamisen puolta­jat katso­vat, että Tali (lenkkipo­lut + gofkent­tä) pitää rak­en­taa ensim­mäisenä, eikä esimerkik­si tuo­ta Keskus­puis­ton palaa (lenkkipo­lut + “pöheikköä”)? Osaatko veikata?

    Mä en ole kenenkään kuul­lut sanovan mitään näi­den järjestyk­ses­tä, itse toki kan­natan kumpaakin, kun eivät ole toisen­sa pois sulke­via. Eril­laista ulkoil­i­jaa tuol­lakin kohden Keskus­puis­toa on run­saasti, ja heille jää reip­paasti tilaa sekä viihty­isämpi met­sä, kun talot suo­jaa sitä liiken­teen melulta.

    (Ja tähänkin lisään, että en kan­na­ta kum­mankaan kohteen tuhoamista.)

    Mihin minä perään ihmette­len, että olisiko ken­ties mah­dol­lista nähdä kokon­ais­ten kaupungi­nosien rak­en­t­a­mi­nen luo­vana eikä tuhoavana?

  65. a_l:
    Sivus­takat­so­jas­ta tun­tuu, että raken­nus­maan löytämisen sijas­ta tärkein­tä on päästä nokit­ta­maan poli­it­tista vas­tus­ta­jaa. “Jos ne vie mei­dän lento­ken­tän niin mepä viedäänkin niiden Kivinokka”.

    Joka puolueel­la on omat lem­pi­lapsen­sa joi­ta pitää suo­jel­la kaikin voimin.Vihreätkään ei ole asi­as­sa via­ton, vaikkakin parhaas­ta päästä.

    Tämän seu­rauk­se­na viimeisetkin luon­non­ti­laiset ran­nat raken­netaan lähiöik­si ja silti meil­lä on jatku­va tonttipula.

    Keskit­ty­isitte tiivistämään joutomai­ta joil­la ei ole juuri mitään ole­mas­sa ole­vaa käyt­töä, sil­lä näitä on Helsingis­sä vaik­ka miten paljon. Bule­vardis­oin­nin voisi aloit­taa rak­en­ta­mal­la Mäkelänkadun-Tuusu­lan­väylän var­ret Mäkelän­rin­teestä Käpylän ase­malle. Käpylän ase­mal­la on suuri työ­paikkakeskit­tymä, mut­ta Oulunkylän ase­man vier­essä on tyhjä parkkikent­tä, käytöstä pois­tet­tu ase­maraken­nus ja minigolf-rata.

    Vas­taav­ista kohteista saisi runoil­tua sivukaupalla.

    Juuri näin. Käyn­ti Olympias­ta­dion­in tor­nissa antaa oikein hyvän kuvan tästä huu­tavas­ta tont­tip­u­las­ta. Noin 2 km säteel­lä on kaupunkia ja muuten horisont­ti­in asti on met­sää. Enim­mäk­seen tämä met­sä on kuitenkin ilman virk­istysar­voa ole­via muu­ta­man aarin kokoisia ryteikköjä. 

    Laa­jem­mat kokon­aisu­udet kan­nat­taa rak­en­taa vas­ta sit­ten kun nyt ainakin 10 km säteel­lä ole­vien asuinaluei­den asukasti­heys on tark­istet­tu luku­un 15 000 as/km2 ja moot­tori­ti­et on bule­vardis­oitu. On jotenkin surkuhu­paisaa että men­täessä pois­päin keskus­tas­ta talot muut­tuvat uudem­mik­si ja uudem­mik­si päät­tyen 1950-luvul­la raken­net­tui­hin taloi­hin, minkä jäl­keen ratikkakiskot kaar­ta­vat pois tieltä ja aje­taan tuhat­ta ja sataa keskel­lä pusikkoa liit­tymien ollessa yhden Torkke­lin­mäen kokoisia, samal­la kun mietitään Var­tiosaaren ymv. rakentamista.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövi­ras­to perii tuos­ta Tal­in alueesta yhtä korkeaa vuokraa kuin siir­to­la­pu­u­tarhois­takin, mut­ta liikun­tavi­ras­to sub­vebtoi sitä noin puoel­la miljoon­al­la eurol­la, mikä on siis pois muus­ta liikn­ta­toimes­ta. Kun golfkier­roksia on 26 000, liikun­tavi­ras­ton tuki yhtä golf-kier­rosta kohden on noin 20 euroa. Aika har­vaa liikun­ta­muo­toa tue­taan näin paljon.

    Pitäisikö kaupun­gin eri har­ras­tuk­sille mak­set­ta­vat tuet ottaa kokon­ais­tarkastelu­un Olen jostain lukenut, että Suomes­sa teat­ter­ilipun hin­nas­sa on sub­ven­tio­ta n. 100 euron ver­ran. Pienem­mät teat­ter­it ovat näreis­sään Helsin­gin kaupun­gin Teat­terin saamista suorista tuista. 

    Bonuk­sien lisäk­si Helsin­gin kaupung­inteat­teri on tar­jon­nut par­ille sadalle henkilökun­nan jäsenelle matkan Mosko­vaan ja on saanut kerät­tyä säästöön kolme miljoon­aa euroa.

    Samaan aikaan Helsin­gin kaupun­gin mak­sama tuki Helsin­gin kaupung­inteat­ter­ille on pysynyt vajaas­sa kahdek­sas­sa miljoonas­sa eurossa vuosittain.

    Teat­te­ria käyt­tää varsin har­valukuinen eli­it­ti ja har­val­la pro­le­taar­il­la on varaa naut­tia tästä korkeakult­tuurista. Maankäyt­tö on todel­la teho­ton­ta näin keskeisel­lä paikalla.

    Soin­in­vaar­alais­ten moti­iv­it kum­mas­tut­ta­vat, kos­ka toisaal­la he valit­ta­vat kaikkien ihmis­ten tunkua Helsinki­in, ja nyt niitä houkutel­laan lisäasunnoilla.

    Soin­in­vaaran antipa­t­ian kohteet saa­vat tuta läpi val­takun­nan. Tosin hän ei vas­tus­ta golfia, mut­ta Tal­in golfin taustal­la olev­as­ta omis­ta­jata­son oikeuk­sista hän ei ole puhunut mitään.

    Herää vah­va epäilys han­kkeen ide­ol­o­gis­es­ta motiivista.

  67. tpyy­lu­o­ma: Mihin minä perään ihmette­len, että olisiko ken­ties mah­dol­lista nähdä kokon­ais­ten kaupungi­nosien rak­en­t­a­mi­nen luo­vana eikä tuhoavana? 

    En pidä Suomen väk­ilu­vun kas­vat­tamista hyvänä asiana. Sik­si voisimme pääsään­töis­es­ti tul­la toimeen jo nykyisel­lä asun­tokan­nal­la (tai hie­man lisää asuin­neliöitä vähenevälle väestölle rakentaen).

    On luon­te­vaa, että Suomes­sa on muu­ta­ma suuri taa­ja­ma, mut­ta ei kaikkea väestöä tarvitse keskit­tää näi­hin taa­jami­in. Parem­pi pyrk­iä johonkin luon­te­vaan tasapainotilaan.

    Mut­ta uno­hde­taan nyt het­kek­si nuo Helsin­gin jatku­van kasvu­tarpeen kiistävät argu­men­tit, ja jatke­taan tovi asukkaiden keskit­tämistä Helsin­gin seudulle.

    Näen tuhoa­vana ainakin eri­lais­ten Helsin­gin arvos­tus­ta rak­en­tavien ja ihmis­ten viihtyvyy­den kannal­ta tarpeel­lisen luonto‑, kult­tuuri- ja virk­istäy­tymisko­htei­den hävit­tämisen yht­enäisen asun­tomas­san tieltä. Tässä hel­posti tuho­taan sitä, minkä ihmiset koke­vat Helsingis­sä hienok­si ja houkut­tel­e­vak­si, ja raken­netaan yhtä isoa lähiötä.

    Myös jo raken­net­tu­jen kaupungi­nosien tiivistämi­nen on yleen­sä tuhoavaa. Viihtyvyys ei noin yleen­sä lisään­ny, ja ekol­o­gisu­u­denkin kanssa (lyhenevät kulkuetäisyy­det) on vähän niin ja näin. Nauhakaupunki­malli voisi olla ekol­o­gis­es­ti ter­veem­pi ja joukkoli­iken­neystäväl­lisem­pi kuin tuol­lainen sumppumalli.

    Mut­ta sit­ten itse kysymyk­seen, eli uusi­in kaupungi­nosi­in. Suomes­sa on rak­en­tam­a­ton­ta pin­ta-alaa vielä varsin paljon, ja useim­mil­la Hel­sngin vielä rak­en­ta­mat­tomil­la neliöil­lä on arvokkai­ta kohtei­ta. Sik­si uusien kaupungi­nosien rak­en­t­a­mi­nen vaikka­pa jon­nekin pääradan seisakkei­den viereen (perus­lu­on­toa ja perus­maaseu­tua tuhoten), olisi vähem­män tuhoavaa kuin Helsin­gin vielä jäl­jel­lä ole­vien henkireikien kor­vaami­nen asuntoalueilla.

    Vielä parem­pi olisi, jos ympäristöstä löy­ty­isi sopi­va määrä vaikka­pa käytöstä pois­tunei­ta teol­lisu­us­tont­te­ja raken­nus­maak­si. Näin voisimme vält­tää ympäristön tuhoamisen läh­es kokon­aan. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen rajaisi tuhot pienelle pinta-alalle.

    Suurin este tuol­laisen rak­en­tamisen tiel­lä on kai jonk­in­moinen suurhelsinkiläisyys, joka ohjaa Helsin­gin kil­paile­maan väkimäärässä ja kaikessa muus­sakin naa­purei­den­sa kanssa. Myös val­tio yllyt­tää kun­tia tähän kipailu­un val­it­se­mal­laan kun­tapoli­ti­ikalla. Koko pääkaupunkiseudun kannal­ta olisi luon­te­vam­paa, jos uudet tiivi­it kaupungi­nosat raken­net­taisi­in pääasi­as­sa mui­hin pääkaupunkiseudun kun­ti­in kuin Helsinki­in, paikkoi­hin jois­sa ei tuho­ta mitään, tai tuho­taan ehkä vain perus­lu­on­toa / perus­maaseu­tua, mut­ta ei Helsin­gin virk­istys- ja kulttuuriarvoja.

    Uusien kaupungi­nosien rak­en­t­a­mi­nen on aina sekä luo­va että tuhoa­va pros­es­si (vas­taus kysymyk­seen). Tuhon voi läh­es mak­si­moi­da rak­en­ta­mal­la lisää Helsin­gin jäl­jel­lä oleville viher­alueille ja kult­tuuriko­hteisi­in. Hyviä kohtei­ta Helsingis­sä ovat olleet esimerkik­si käytöstä pois­tuneet satamat.

  68. Vaik­ka muuten kyl­lä vas­tus­tan teat­terei­den tms. tukemista, niin kyl­lä kait Suomen pääkaupungis­sa sen­täs pitäs joku teat­ter­in­ta­painen jut­ska olla? 

    No ehkä tuos­ta kahdek­sas­ta voisi vaik­ka miljoo­nan riipaista.

    Pienem­mis­sä kaupungeis­sa lait­taisin ne kyl­lä surut­ta leikkuriin.

  69. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Enim­mäk­seen tämä met­sä on kuitenkin ilman virk­istysar­voa ole­via muu­ta­man aarin kokoisia ryteikköjä.

    Sinäkö sit­ten määrit­telet virkistysarvon?
    Se pieni vähem­mistö, joka ei vihreätä ympärilleen kaipaa, muut­takoon Makkarat­alon kel­lari­in eikä viher­alueen viereen.

    Luon­non ja viher­alueet voi sit­ten säi­lyt­tää nor­maali-ihmisille virk­istys­tä varten. Se “ryteikkökin” on virk­istävä viher­alue, jota joku anaali luon­topelkoinen ihmi­nen ei ole vielä ehtinyt käy­dä raivaa­mas­sa tarkkaan jär­jeste­tyk­si kam­er­avalvot­tavak­si ruo­ho­ken­täk­si tai ah niin tarpeel­lisek­si asfalttihelvetiksi.

  70. juminy:
    Siis onko se liikun­tavi­ras­ton tukikin sovit­tu jatku­maan jon­nekin 203x asti. Kai sen voi lopet­taa nyt ensin? Siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokra on sit­ten oikea kun mökin hin­ta on kun­nos­ta riip­puen noin 10keur.

    Eipä täl­lä menol­la tul­la näkemään kymp­pi­ton­nin siir­to­la­pu­u­tarhamökke­jä kovin nopeasti. Kun uusia aluei­ta ei ole raken­net­tu vuosikym­meni­in ja van­ho­ja on koko ajan uhat­tu purkamisel­la, on saatu aikaan pula, joka on nos­tanut mökkien hin­to­ja. Toki mökin osu­us myyn­ti­hin­nas­ta on vain osa, kos­ka siihen vaikut­ta­vat myös puus­to, muu kasvil­lisu­us, pihan yleiskun­to, irtaimis­to, työka­lut jne.
    Uudet, suun­nit­teil­la ole­vat alueetkaan eivät tule merkit­tävästi laske­maan hin­to­ja, kos­ka niihin suun­nitel­laan kun­nal­lis­tekni­ikkaa, joka valmi­ik­si nos­taa hin­taa. Näin uudelle mökille ker­tyy hel­posti saman ver­ran hin­taa kuin vanhoillekin.

  71. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen avoimuus on nous­sut esi­in tässä Tal­in tapauk­ses­sa ja hyvä niin. Olen itse enti­nen siir­to­la­pu­u­tarha-asukas ja luon­nol­lis­es­ti sitä myötä tun­nen siir­to­la­pu­u­tarho­ja kohtaan suur­ta sym­pa­ti­aa. Mut­ta minus­ta niiden ole­mas­saolon oikeu­tus edel­lyt­täisi kyl­lä nyky­istä suurem­paa avoimuut­ta. Ei ole ihan oikein, että kiva ja kaikille sal­lit­tu alue on käytän­nössä joka puolelta aidat­tu ja sisään pää­sevät eri puo­lil­ta vain ne, joil­la on sivu­port­tei­hin avaimet. Poikkeuskin löy­tyy: Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaan pääsee kuka tahansa sisään joka puolelta. Siitä voisi­vat muut alueet ottaa mallia.

  72. Elämää oikeusval­tios­sa:
    Samal­la logi­ikalla­han (tuli tehtyä huono sopimus) voitaisi­in esimerkik­si irti­sanoa kaik­ki taloy­htiöi­den van­hat vuokra­sopimuk­set välit­tömästi. Kun nos­te­taan heti vuokrata­sot käyvälle tasolle saadaan mukavasti lisä­tu­lo­ja kaupungille… 

    Näin maalais(ei juristi)järjellä ei sen sopimuk­sen purkamisen pitäisi olla kuitenkaan vaikeam­paa kuin omis­te­tun alueen pakkol­u­nas­t­a­mi­nen. Ennenaikaises­ta purkamis­es­ta toki pitäisi mak­saa kor­vaus, joka tosin olisi pienem­pi kun hal­tu­unot­to kos­ka se koskisi vain väliä tästä päivästä (esimerkik­si) vuo­teen 2034 (sopimuk­sen purku) eikä tästä päivästä ikuisu­u­teen (pakkol­u­nas­tus) ulot­tuvaa aikaväliä.

    (Tapel­laan siitä kuitenkin niin mon­ta vuot­ta, joten tuskin asioi­ta vielä mon­imutkaisem­mak­si kan­nat­taa tehdä — mut­ta on tämä aika omi­tu­ista, että vuokra­sopimus­ta jatket­ti­in vain viit­sen vuot­ta sitten)

  73. eemil:
    Teat­te­ria käyt­tää varsin har­valukuinen eli­it­ti ja har­val­la pro­le­taar­il­la on varaa naut­tia tästä korkeakult­tuurista. Maankäyt­tö on todel­la teho­ton­ta näin keskeisel­lä paikalla. 

    Kyse­ly­tutkimuk­sen mukaan teat­teris­sa oli käynyt 15–74-vuotiaista viimeisen puolen vuo­den aikana 32 pros­ent­tia. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1384760958442 32 pros­ent­ti­in mah­tuu paljon muu­takin kuin eli­it­tiä, eikä 32 % nyt enää niin kovin har­valukuinen joukko ole.

    Esimerkik­si Toveri K ‑näytelmään saa lipun 35 eurol­la jos jak­saa odot­taa 14.4. asti. Muut kuin opiske­li­jat ja karenssis­sa ole­vat ovat oikeutet­tu­ja vähin­tään noin 500 euroon kuus­sa vuokran jäl­keen, joten läh­es kaikil­la on varaa on varaa käy­dä teat­teris­sa ainakin ker­ran vuodessa.

    Teat­teris­sa käymät­tömyy­dessä ei olekaan melkein koskaan kyse taloudel­lisen pääo­man puut­teesta, vaan kult­tuurisen pääo­man puut­teesta. Jos pro­le­tari­aat­ti ei käy teat­teris­sa, syynä ei ole lip­pu­jen hin­nat vaan esimerkik­si teat­terin vier­aus instituutiona.

    Taidenäyt­te­lyis­sä käy var­maan pitkälti sama poruk­ka kuin teat­teris­sa. Tutkit­taes­sa taidenäyt­te­lyis­sä kävi­jöi­den asuin­paikko­ja eniten kävi­jöitä oli Munkkiniemi–Käpylä–Arabia-akselilta. Vähiten kävi­jöitä oli tulolu­okas­sa 2500–3500 €/kk. Alle 2 500 €/kk ansait­se­vat oli­vat siis ahk­er­ampia kävi­jöitä kuin haarukkaan 2500–3500 € sijoit­tuvat. Tämäkin viit­taa siihen, ettei kult­tuurin kulu­tusas­teessa ole kyse rahas­ta. http://www.fng.fi/arvoisayleiso/tutkittuatietoayleisoista/eikavijat

  74. Minus­ta hie­man turhaa väit­te­lyä. HGK:n velvol­lisuuk­si­in kuu­luu myös ylläpitää tätä Tal­in puis­toaluet­ta, Se ei ole hal­paa lystiä.

    Alueen teil­lä saa vapaasti liikkua. 

    Kun olin sna­di. kävimme usein viet­tämässä sun­nun­taipäivää tätieni luona Tavast­st­jer­nankadul­la Pohjois-Töölössä, Kelan pääkonttporin vieressä.

    Ylhäältä avau­tui kau­nis hyvin hoidet­tu puis­to Las­ten­lin­nan saak­ka. Itse nur­mikot ja istu­tuk­set suo­jat­tu mata­lal­la aidal­la ja ystäväl­lisel­lä ter­ve­hdyk­sel­lä “Älä astu nurmikolle”.

  75. Kävin tuos­sa päivänä muu­ta­man Sinivuoren luon­non­puis­tossa Orivedel­lä. Taitaa olla maamme pienin luon­non­puis­to, oliko­han 62 hehtaaria eli run­saat ½ km2.

    En tarkkaan muista pykäliä, mut­ta jotenkin min­ulle jäi mieliku­va että puis­tossa oli yleisölle sal­lit­tu liikku­mi­nen vain poluil­la. Polku­jen ulkop­uolel­la sai liikua vain tutkimus­tarkoituk­si­in Met­sän­tutkimus­laitok­sen luvalla.

    Emme kuitenkaan pidä aluet­ta suurelta yleisöltä sul­jet­tuna, vai pidämmekö?

    1. Luon­non­puis­tot ovat todel­lakin yleisöltä sul­jet­tu­ja, kos­ka niis­sä suo­jel­laan luon­toa taval­la, joka ei kestä suuren yleisön liikku­mista vapaasti. Mut­ta mitä täl­lä on tekemistä sen kanssa, miten Helsinkiä kaavoitetaan.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Munkkivuoreen on tulos­sa kaupunki­mainen kaa­va, mut­ta juuri sik­si lähel­lä ole­vat virk­istysalueet on avat­ta­va aluelle tule­van run­saan­lisäväestön käyttöön.

    Eikö Munkkivuori ole jo kaupunki­mainen? On hyvä, kun itse onkäynyt Sak­san kaupungeis­sa, muual­lakin kuin aivan keskustassa.

  77. Itse lupaan lopet­taa Golf ken­tästä mus­sut­tamisen sil­lä seku­nil­la kun sil­lä val­lit­see läpi vuo­den samat käyt­töoikeudet kun keskus­puis­tossa. Kuka vaan voi kävel­lä mis­sä vaan kos­ka vaan.

    Juho Laatu: Se tässä vain ihme­tyt­tää, mik­si tämä tuomio ei yle­ty Keskus­puis­ton niihin osi­in, jot­ka ovat selvästi Talia vähem­mäl­lä käytöllä?

    (Minä en vaa­di kum­mankaan rak­en­tamista, mut­ta minus­ta rak­en­tamista puoltavien argu­ment­tien pitäisi olla tolkullisia.)

  78. Jalankulk­i­ja: Eipä täl­lä menol­la tul­la näkemään kymp­pi­ton­nin siir­to­la­pu­u­tarhamökke­jä kovin nopeasti. Kun uusia aluei­ta ei ole raken­net­tu vuosikym­meni­in ja van­ho­ja on koko ajan uhat­tu purkamisel­la, on saatu aikaan pula, joka on nos­tanut mökkien hin­to­ja. Toki mökin osu­us myyn­ti­hin­nas­ta on vain osa, kos­ka siihen vaikut­ta­vat myös puus­to, muu kasvil­lisu­us, pihan yleiskun­to, irtaimis­to, työka­lut jne.
    Uudet, suun­nit­teil­la ole­vat alueetkaan eivät tule merkit­tävästi laske­maan hin­to­ja, kos­ka niihin suun­nitel­laan kun­nal­lis­tekni­ikkaa, joka valmi­ik­si nos­taa hin­taa. Näin uudelle mökille ker­tyy hel­posti saman ver­ran hin­taa kuin vanhoillekin.

    Yritän uud­estaan, siltä var­al­ta, etten onnis­tunut selit­tämään syytä tuolle 10k hin­nalle aikaisem­min. Nyt myy­dään oikeut­ta vuokra­ta mökki­tont­ti ali­hin­taan, siitä isot hin­nat. Jos se ton­tin­vuokra on paljon nyky­istä korkeampi, niin kel­lään ei ole enää halu­ja mak­saa simp­pelistä mök­istä enem­pää kuin sen arvo. Vuokraa korot­ta­mal­la saadaan halutes­samme aikaan vaik­ka tilanne, etteivät mök­it kel­paa kenellekään. Tämä nyt on tietenkin itses­tään selvää. Ne on siis vain väärin hin­noitel­tu. Siis ne vuokrat. Toisaal­ta, Lep­pä­vaaran viereen pel­lolle nousi mökke­jä ja menivät kai kau­pak­sikin. Hin­ta oli pos­ke­ton. Tässä taisi fik­su yrit­täjä hyö­dyn­tää tuon mieliku­van siitä mitä tuom­moinen mök­ki “nyt vaan mak­saa”. En tosin ole pere­htynyt tarkem­min. Mut kaupun­gin maal­la ei ole järkevää sosial­isoi­da har­voille tuo­ta maan arvon nousua, vaan hin­noitel­la niin, että mökeistä mak­se­taan about niiden arvo ja vuokraoikeud­es­ta ei saa rahaa, kos­ka se on hin­noitel­tu niin, ettei jonoa ole.

  79. timo h:
    Itse lupaan lopet­taa Golf ken­tästä mus­sut­tamisen sil­lä seku­nil­la kun sil­lä val­lit­see läpi vuo­den samat käyt­töoikeudet kun keskus­puis­tossa. Kuka vaan voi kävel­lä mis­sä vaan kos­ka vaan.

    Samaa mieltä. Tosin ei nyt ihan miten vain saa kävel­lä, sil­lä pitää vält­tää pelin häiritsemistä.

    OS on kai vähän päin­vas­taista mieltä, eli halu­aa ensisi­jas­sa ken­tän raken­net­tavak­si, kos­ka alueen käyt­tö on hänen mielestään teho­ton­ta, mut­ta ei väl­itä niinkään siitä, kuka pääsee golfia pelaamaan.

  80. anonyy­mi:
    …Luon­non ja viher­alueet voi sit­ten säi­lyt­tää nor­maali-ihmisille virk­istys­tä varten… 

    Peri­aat­teessa juuri noin, mut­ta ne ryteiköt eivät kuu­lu kaupunki­in. Viihty­isä kaupun­ki on raken­net­tua ympäristöä, ei joutomaata.

    Espa ja Hes­pe­ri­ankatu ovat kaupunki­in kuu­lu­vaa vihreää. Tutkimusten mukaan sitä tulee olla oliko­han joka kuudes vai kahdek­sas katu, jot­ta ympäristö toimii.

    Paikkaa, johon ryteiköt kuu­lu­vat, san­o­taan maaseuduk­si. Jos halu­at asua ryteikkö­jen lähel­lä, muu­ta maalle, mut­ta älä yritä tuo­da niitä kaupunkiin. 😉

  81. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Teat­teris­sa käymät­tömyy­dessä ei olekaan melkein koskaan kyse taloudel­lisen pääo­man puut­teesta, vaan kult­tuurisen pääo­man puutteesta. 

    Teat­terin, klas­sis­ten kon­sert­tien ja oop­per­an lip­pu­jen hin­to­ja voisi ver­ra­ta vaikka­pa jääkiekko-ottelu­iden ja sta­dionkon­sert­tien lip­pui­hin. Sen jäl­keen voimme pala­ta siihen elitismikeskusteluun.

  82. Juho Laatu: Tali on ehkä suosi­tumpi kuin tuo Met­sälän­tien ja radan väli­nen osa Keskuspuistoa.

    Mainit­se­masi Keskus­puis­ton palan pin­ta-ala on alle puo­let Tal­in golfken­tästä. Lisäk­si alue on hyvin vilkkaas­sa virk­istyskäytössä, vaik­ka siel­lä ei ole mitään muu­ta olen­naista kuin ulkoil­ure­it­te­jä ja met­sää. (Jostain syys­tä ihmiset virk­istäy­tyvät kävelemäl­lä, pyöräilemäl­lä, hölkkäämäl­lä tai hiihtämäl­lä met­sässä.) Ympärille on tulos­sa kokon­aisen kaupungi­nosan ver­ran lisää asu­tus­ta (Pohjois-Pasi­la), joten käyt­tö tulee entis­es­tään kasvamaan.

    Talis­sa kyse on siitä, että golfkent­tä on vain yksi osa isom­paa virk­istysaluekokon­aisu­ut­ta. Se virk­istysalue sinne tarvi­taan, kos­ka väkimäärä tulee niil­läkin nurkil­la kas­va­maan. Kyse ei ole siitä, että Tal­in virk­istysaluet­ta oltaisi­in hävittämässä.

    En pidä Keskus­puis­toa pyhänä, mut­ta sen eteläosat on kyl­lä aika tarkasti käy­ty rak­en­tamis­mielessä läpi. Esit­tämäsi alueen pohjois­puolelta Maunulan nurk­il­ta voisi löy­tyä enem­män mahdollisuuksia.

  83. Kalle: Paikkaa, johon ryteiköt kuu­lu­vat, san­o­taan maaseuduk­si. Jos halu­at asua ryteikkö­jen lähel­lä, muu­ta maalle, mut­ta älä yritä tuo­da niitä kaupunkiin.

    Jotkut ajat­tel­e­vat niin, että sitä ryteikköä ja joutomaa­ta pitäisi löy­tyä kaikkial­ta, että on bio­di­ver­si­teet­tiä ja sade­vesille imey­tymisaluei­ta. On mm. ehdotet­tu EU-direk­ti­ive­jä, jot­ka vaa­ti­vat jät­tämään joka ton­tille osan joutomaa­ta sekä rak­en­ta­maan taloi­hin viher­seiniä ja ‑kat­to­ja.

  84. Kalle: Viihty­isä kaupun­ki on raken­net­tua ympäristöä, ei joutomaata.

    Ongel­ma onkin siinä, että “joutomaa” muo­dostaa tässä kaupungis­sa ain­oat kun­nol­liset lähivihreän alueet. Meil­lä on par­tur­oitu­ja ja jär­jestet­tyjä viher­aluei­ta, yksi keskus­puis­to, jos­sa sen­tään annetaan puiden kas­vaa, raken­net­tu­ja aluei­ta sekä joutomaa­ta. Jos joutomaa raken­netaan täy­teen, talo­jen väli­in ei juuri elämää jää ja asuinalueesta on tehty slummia.

    Paikkaa, johon ryteiköt kuu­lu­vat, san­o­taan maaseuduk­si. Jos halu­at asua ryteikkö­jen lähel­lä, muu­ta maalle, mut­ta älä yritä tuo­da niitä kaupunkiin.

    Täl­lä määritelmäl­lä “kaupun­ki” lop­puu ennen Ruskea­suo­ta, joten tässä on ihan joku muu kuin minä tekemässä vääriä asioi­ta väärässä paikassa.
    “Ryteiköthän” ovat luon­non­ti­la. Ei niitä kukaan ole min­nekään tuo­mas­sa. Muu­ta itse Englan­ti­in, jos kaik­ki vihreä pitää olla niin par­tur­oitua ja järjestettyä.

  85. eemil:
    Pitäisikö kaupun­gin eri har­ras­tuk­sille mak­set­ta­vat tuet ottaa kokonaistarkasteluun … 

    Pitää.

  86. Ville: …On mm. ehdotet­tu EU-direk­ti­ive­jä, jot­ka vaa­ti­vat jät­tämään joka ton­tille osan joutomaa­ta sekä rak­en­ta­maan taloi­hin viher­seiniä ja ‑kat­to­ja.

    Viher­seinä tai kat­to ei ole joutomaa­ta. Se on mitä suurim­mas­sa määrin raken­net­tua aluetta. 🙂

    Kaupunki­in kuu­luu raken­netut viher­alueet: viher­seinät, viherka­tot, siir­to­la­pu­u­tarhat, bule­vardit ja puis­tot. Kaupunki­in ei kuu­lu hoita­m­a­ton joutomaa.

    Rak­en­tamisen vaiku­tus val­uma- ja poh­javesi­in on otet­ta­va huomioon, ihan niinkuin san­ot. Se ei tarkoi­ta pusikoiden ja ryteikkö­jen jät­tämistä raken­netun alueen keskelle.

  87. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kyse­ly­tutkimuk­sen mukaan teat­teris­sa oli käynyt 15–74-vuotiaista viimeisen puolen vuo­den aikana 32 prosenttia.

    Niin­pä , 32 pros­ent­tia 8000 vas­taa­jas­ta. Onko­han otos tehty kult­tuuri­har­ras­ta­jien jäsen­rek­ister­istä, tuskin ainakaan koko Suomen kat­tavas­ta sat­un­naisotan­nas­ta. Tilas­toil­la saadaan asia näyt­tämään juuri halutunlaiseslta.

    Saman linkin jatkona on seuraava:

    “Tyyp­illi­nen suurku­lut­ta­ja on vart­tunut, koulutet­tu nainen, joka asuu pääkaupunkiseudul­la. Pas­si­ivisimpia ovat vähän koulute­tut, maaseudul­la asu­vat miehet.”

    Nim­imerk­ki tulee kuitenkin todis­ta­neek­si sen, että run­saasti sub­ven­toitu lip­pu on kaikkien ulot­tuvil­la, enkä vas­tus­ta sel­l­aista mitenkään. On kuitenkin epäre­hellistä perustel­la Tal­in golfkent­täalueen pakko­toimia tehot­toma­l­la käytöllä .

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Luon­non­puis­tot ovat todel­lakin yleisöltä sul­jet­tu­ja, kos­ka niis­sä suo­jel­laan luon­toa taval­la, joka ei kestä suuren yleisön liikku­mista vapaasti. Mut­ta mitä täl­lä on tekemistä sen kanssa, miten Helsinkiä kaavoitetaan.

    Luon­non­puis­toisa yleisö saa liikua merk­i­ty­il­lä poluil­la ja naut­tia maise­mas­ta ja luonnosta.

    Tal­in Golfken­täl­lä gol­faikaan yleisö saa liikkua merk­i­ty­il­lä reit­eil­lä, istua penkeil­lä ja naut­tia kau­ni­ista ja hoide­tus­ta puistosta. 

    Ihmi­nen tarvit­see myös visuaal­ista tilaa, eikä se edel­lytä liikku­mista itse tilas­sa. Mer­ta voi ihail­la ran­nalal, vaik­ka ei omis­taisi venet­tä. Mon­et saaretkin ovat pes­imäaikaan rauhoitet­tuj ja niilel on mai­hi­nousu kielletty.

  89. anonyy­mi: … Jos joutomaa raken­netaan täy­teen, talo­jen väli­in ei juuri elämää jää ja asuinalueesta on tehty slummia… 

    Itä-Helsingis­sä slum­mi­alueet ovat juuri niitä, jois­sa on jätet­ty vihreää väli­in. 😀 Oman aikansa kaavoituk­sen virheitä. Sinän­sä slum­mi­u­tu­mi­nen ei peri­aat­teessa ole kiin­ni viheralueista. 

    - Toimi­va kaupun­ki on tiivistä ruutukaavaa.
    — Toimi­va esikaupun­ki on tiivistä pientaloaluetta.
    — Toimi­va maaseu­tu taas on väljää.

    Kaikkia kolmea tarvi­taan ja Uudel­la­maal­la rooli­tus on hyvin selvä. Helsin­gin tehtävä on luo­da kaupunki­maista asu­tus­ta. Helsin­gin ulkop­uolel­la taas tarvi­taan pien­talo­val­taisia esikaupunke­ja ja maaseutua.

  90. Viherinssi: Mainit­se­masi Keskus­puis­ton palan pin­ta-ala on alle puo­let Tal­in golfkentästä. 

    Sen pin­ta-ala on noin 50 hehtaaria. Nim­imerk­ki Jalankulk­i­ja ker­toi Tal­in (golfken­tän) pin­ta-alan ole­van 47 ha. Saman kokoisia siis, jos Tali­in ei las­ke­ta mui­ta läheisiä aluei­ta mukaan. Tosin pin­ta-alal­la ei ole merk­i­tys­tä, sil­lä puhumme kai käyt­tömääristä hehtaaria kohden, ja Keskus­puis­tos­ta löy­tyy tarvit­taes­sa run­saasti lisähehtaareitakin.

    Lisäk­si alue on hyvin vilkkaas­sa virk­istyskäytössä, vaik­ka siel­lä ei ole mitään muu­ta olen­naista kuin ulkoil­ure­it­te­jä ja metsää. 

    Onko sin­ul­la jotain tietoa, että Tal­in polut oli­si­vat vähäisem­mässä käytössä, tai oli­si­vat vähem­mässä käytössä kuin tuon Keskus­puis­ton osan polut? Tai oli­si­vatko pin­ta-alaa kohden vähäisem­mässä käytössä jos niitä avat­taisi­in yleiseen käyt­töön lisää (jos niitä on nyt vähem­män suh­teessa pin­ta-alaan)? Tal­in golfkäytön­hän voi ajatel­la tule­van tuon lenkkeilykäytön päälle ylimääräisenä plus­sana. Keskus­puisos­sa täl­laista käyt­töä on ehkä vähem­män (ehkä suun­nis­tus­ta). Talis­sa voi lisäk­si ava­ta nyt her­rak­er­hon käytössä ole­via aluei­ta kaikille, ja myös vaikka­pa piknik-käyt­töön. Keskus­puis­ton ain­oa etu voisi olla parem­pi kytken­tä pitki­in lenkkipolkuihin.

    (Jostain syys­tä ihmiset virk­istäy­tyvät kävelemäl­lä, pyöräilemäl­lä, hölkkäämäl­lä tai hiihtämäl­lä met­sässä.) Ympärille on tulos­sa kokon­aisen kaupungi­nosan ver­ran lisää asu­tus­ta (Pohjois-Pasi­la), joten käyt­tö tulee entis­es­tään kasvamaan.

    Talis­sa kyse on siitä, että golfkent­tä on vain yksi osa isom­paa virk­istysaluekokon­aisu­ut­ta. Se virk­istysalue sinne tarvi­taan, kos­ka väkimäärä tulee niil­läkin nurkil­la kas­va­maan. Kyse ei ole siitä, että Tal­in virk­istysaluet­ta oltaisi­in hävittämässä.

    Olen ymmärtänyt, että tässä ollaan nimeno­maan hävit­tämässä tuo­ta golf-ken­tän kokoista palaa Tal­ista (rak­en­tamisen alle). Jos Talia voi lohkoa noin, ja virk­istysaluet­ta pienen­tää lähistön asukas­määrän kasvus­ta huoli­mat­ta, niin kai Keskus­puis­toakin voi lohkoa yhtäläisin ehdoin, ja ehkä jo ennen virk­istysalueek­si jo raken­net­tua Talia. Eikö niin?

    En pidä Keskus­puis­toa pyhänä, mut­ta sen eteläosat on kyl­lä aika tarkasti käy­ty rak­en­tamis­mielessä läpi. Esit­tämäsi alueen pohjois­puolelta Maunulan nurk­il­ta voisi löy­tyä enem­män mahdollisuuksia.

    Itse en ole noi­ta aluei­ta tuhoa­mas­sa, ehkä halua esit­tää edes tuo­ta Keskus­puis­ton kolkkaa tuhot­tavak­si, vaik­ka näistä esimerkeistä keskuste­lenkin. Minus­ta Helsingis­sä ei ole liikaa virk­istysaluei­ta ja kult­tuuriko­htei­ta, enkä näe tarvet­ta koko Hlesin­gin alueen jatku­vaan väestöti­hey­den kas­vat­tamiseen. Nykyi­nen asut­tu­jen ja virk­istysaluei­den vuorot­telu on jo varsin luonteva.

  91. Kalle: Peri­aat­teessa juuri noin, mut­ta ne ryteiköt eivät kuu­lu kaupunki­in. Viihty­isä kaupun­ki on raken­net­tua ympäristöä, ei joutomaata.

    Espa ja Hes­pe­ri­ankatu ovat kaupunki­in kuu­lu­vaa vihreää. Tutkimusten mukaan sitä tulee olla oliko­han joka kuudes vai kahdek­sas katu, jot­ta ympäristö toimii.

    Paikkaa, johon ryteiköt kuu­lu­vat, san­o­taan maaseuduk­si. Jos halu­at asua ryteikkö­jen lähel­lä, muu­ta maalle, mut­ta älä yritä tuo­da niitä kaupunkiin. 

    Minä väitän, että myös joutomaat (vaik­ka eivät ehkä ihan kaik­ki) kuu­lu­vat Helsinki­in omana osanaan ja ne voivat jopa olla hyvin merkit­tävä osa sen ain­ut­laa­tu­ista viehätysvoimaa.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti kir­joit­ti aiem­min, 27.1.2014 kel­lo 0:09 (ks. ‘http://www.soininvaara.fi/2014/01/20/kasvava-urbanismi-ja-kuopio/’, ): “Tutus­tu­mi­nen min­ulle aiem­min tun­tem­at­tomaan Johan Gabriel Granön varsin mie­lenki­in­toiseen elämänu­raan ja työhön (ks. esim. lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/J._G._Granö”) innoit­ti min­ut (maal­likkona, en ole maise­ma-arkkite­hti) pohti­maan hänen maise­ma­muo­to­jen yhdis­telmää myös onnis­tuneen kaupunkisu­un­nit­telun kannal­ta. Mah­taisiko Granön maise­ma­muo­to­jen yhdis­telmä: maanka­ma­ra, vesi, kasvil­lisu­us ja tekoaines, olla sopi­vas­sa suh­teessa toteutet­tuna viihty­isän ja maise­ma-asul­taan onnis­tuneen asuinalueen ympäristön resep­ti tai perus­ta, ellei peräti edellytys?”

    Wikipedi­an mukaan (ks. ‘http://fi.wikipedia.org/wiki/Joutomaa’):
    “Joutomaa on arvo­ton eli maat­alouteen ja muuhun taloudel­liseen hyö­tykäyt­töön sopi­ma­ton maa-alue. Met­sä­taloudessa joutomaak­si määritel­lään alue, jol­la puus­to kas­vaa vuo­den aikana vähem­män kuin 0,1 m³/ha (kuori mukaan luet­tuna). Tämä tarkoit­taa käytän­nössä ain­oas­taan yksit­täisiä pen­sas­tavia ja kit­u­li­ai­ta pui­ta. Esimerkik­si lento­hi­etikot, kalliot ja kelvot­tomat suot ovat joutomaita.”

    Mitäpä oli­si­vat esim. Helsin­gin ran­nat ilman kallioi­ta, joi­ta voi ihail­la mm. Koivusaares­ta Vuosaaren Uute­laan saak­ka (ja muual­lakin, mm. Kaivopuis­ton ran­nas­sa (Ullan­lin­nan lai­turin vier­essä), Korkeasaa­res­sa, Seurasaa­res­sa ja Suomen­lin­nas­sa)? Esim. käkkäräok­saiset män­nyt, jot­ka kas­vaa sin­nit­televät karus­sa kasvualus­tas­saan, tai rantalepät (monista muista kasvil­lisu­u­den osista puhu­mat­takaan), saat­ta­vat olla monin paikoin jopa kaupunkimme upeimpi­en mer­inäkymien kru­u­naa­va piirre (vaik­ka em.määritelmän mukaan ‘joutomaal­la’ ovatkin.

    Ei pitäisi suh­tau­tua halvek­suen asukkaiden arvostami­in lähilu­on­toalueisi­in (sijait­si­vat ne ‘joutomaat’ sit­ten mis­sä hyvän­sä). Niiden (joutomaid­en, lähilu­on­toaluei­den) arvos­tus saat­taa tosin joskus olla Helsingis­sä kään­täen ver­ran­nol­lista asumisetäisyy­teen. Ehkäpä samoin pitäisi myös olla niitä koske­van päätän­tä­val­lan kaupungis­sa, jos em. rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta (‘joutomaa­ta’) joku ahneuk­sis­saan esit­tää parturoitavaksi/ louhittavaksi/betonoitavaksi muuhun käyttöön. 

    Näis­sä asiois­sa saatamme tarvi­ta selvästi nyky­istä enem­män (alueel­lis­es­ti) pain­otet­tua asukas­demokra­ti­aa nykyisen tutun pros­essin: 1) kaupun­ki esit­tää suun­nitel­man, jos­sa lähialueen asukkaille tärkeä lähilu­on­toalue raiskataan luovut­ta­mal­la sen ‘maankäytön tehostamis­po­ten­ti­aali’ gryn­dereille (huh!), 2) asukkaille annetaan toki nyky­isin mah­dol­lisu­us ilmaista mielip­i­teen­sä, 3) kaupun­ki niput­taa mielip­i­teet vuorovaiku­tus­ra­port­ti­in, jos­sa 4) kaupun­ki antaa vasti­neen, mis­sä asukkaiden mielip­iteitä saate­taan usien vähätellä/mitätöidä ja/tai ehdote­taan tehtäväk­si jotain (lähin­nä silmän­lumeek­si), tämä taitaa olla kaupun­gin johdon kannal­ta kätevä ‘halki-poikki-ja-pinoon’-periaate, minkä jäl­keen 5) päät­täjät tekevät päätök­sen, jos­sa alku­peräi­nen suun­nitel­ma liki sel­l­aise­naan toteutetaan, tilalle. Asukas­demokra­tia ei sil­loin toi­mi, ellei alku­peräi­nen suun­nitel­ma satu yllät­täen pal­jas­tu­maan taloudel­lis­es­ti (tai muu­toin) mahdottomaksi/sopimattomaksi, eli ‘sav­i­jaloille’ rakennetuksi. 

    Pienen kaupungi­nosan, esim. 20.000 asukkaan alueelta kerä­tyt mielip­i­teet alueen viihty­isyy­den säi­lyt­tämisen puoles­ta on aivan liian help­poa rytätä lyt­tyyn yli 600.000 asukkaan Helsingis­sä, yli miljoo­nan asukkaan Suur-Helsingistä puhumattakaan.

    Helsin­gin lähilu­on­toalueet (siis mon­et ‘joutomaat’) voivat olla jo piakkoin, lähi­t­ule­vaisu­udessa kaupunki­imme saa­pu­vien tur­istien kiin­nos­tuk­sen kohde nro. 1, varsinkin, jos sel­l­aisia ei juuri muual­ta koh­ta enää löy­dy. Raken­net­tu­ja puis­to­ja tasai­sine nur­mikkoi­neen ja pen­sasis­tu­tuksi­neen löy­tyy kyl­lä maail­mal­ta paljon muual­takin (kuten myös esim. Guggen­heim-museoita!). Lähilu­on­nos­sa meil­lä on liki ilmaisia luon­non taide­teok­sia, jot­ka päi­hit­tävät usein kauneudel­l­laan mon­en ‘taiteil­i­jak­si itseään kut­su­van’ jotkin teokset.
    (Huom! Edel­lisil­lä en suinkaan viit­taa nyky­taiteen mes­tari­teok­si­in, joi­ta on joskus ollut, ja olisi jatkos­sakin kiva saa­da aika ajoin Helsinkiin!)

    Mikä tärkeää, lähilu­on­toalueet ovat kaupun­gin asukkaille piristyk­sen ja virk­istyk­sen lähde. Eri­tyisen arvokkai­ta ne ovat myös kaupun­gin asukkaiden lap­sille, nuo­rille ja van­huk­sille, joiden voi olla han­kala retkeil­lä kovin pitkälle kodeis­taan. Pitääkö esim. lap­sille sal­lia vain kalli­ita, raken­net­tu­ja leikkipuis­to­ja, kun ‘joutomaat’ tar­joaisi­vat mitä parhaat mah­dol­lisu­udet huimille elämyk­sille ja seikkailuille.

  92. Esim. Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhas­ta voisi saa­da viehät­tävän, jalankulk­i­jan mit­takaavaan teh­dyn tiivis­mata­lan alueen nykyisel­lä tont­ti­jaol­la ja “katu“verkostolla pistämäl­lä aluet­ta ympäröivät aidat mata­lik­si, jatka­mal­la polut ympäröivään puis­toon ja sal­li­mal­la pien­talo­jen rak­en­tamisen sekä ympärivuo­tisen asumisen nyky­isil­lä mökkipal­stoil­la. Pal­sto­jen koot ovat luokkaa 300 m² — kaupun­ki vuokraa samankokoisia pien­talo­tont­te­ja esim. Mel­lun­mäessä. Nykyisel­lään pal­stoil­la on max. 26 m² mökke­jä — tule­vaisu­udessa raken­nu­soikeut­ta voisi hyvin antaa kak­sik­er­roksiselle raken­nuk­selle ainakin 300 m² (+mahd. kel­lari), jol­loin puo­let ton­tista voisi jäädä vielä kort­telip­i­hak­si. 300 m² voitaisi­in hyvin jakaa tarpei­den ja kysyn­nän mukaan yhdestä jopa kymmenelle asun­nolle. Osas­sa taloista, esim kul­ma­ton­teil­la, voidaan katu­ta­sos­ta ainakin osa pitää liiketi­lana. Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhas­sa on noin 170 pal­staa, joten 300 m²/palsta, joten yhteen­sä ker­rosalaa voisi olla hel­posti jopa yli 50000 kem2, mikä vas­taa Helsin­gin asun­to­jen keskikool­la (n. 60 m²) yli 800 asun­toa — mikä on mielestäni paljon suh­teutet­tuna nykyiseen n. 170 mökkiin. 

    Rak­en­ta­mal­la 2/3 ton­tista kolmik­er­roksisia raken­nuk­sia voitaisi­in joka pal­stalle rak­en­taa yli 600 m², jol­loin tontti/korttelitehokkuus olisi luokkaa 2. Täl­löin polku­jakin olisi jo tosin ehkä syytä lev­en­tää hie­man. Asun­to­ja tulisi jopa kym­menker­tainen määrä nykyiseen mökkien määrään näh­den. Nyky­isil­lä määräyk­sil­lä tuskin onnis­tuu, mut­ta tämänkaltaista tiivistä kaupunkia kapeine katu­ineen on esim. Italia pul­lol­laan ja lähempää löy­tyy esimerkik­si Tukhol­man van­ha kaupun­ki, jos­sa raken­nuk­set ovat tosin vielä korkeampia (4–5 ker­rosta) ja pihat pienem­piä. Siel­lä esim. 57 m² käm­pästä saa mak­saa noin neljä miljoon­aa kru­unua (450000 euroa) eli 7500e/m2. (http://www.booli.se/bostad/lagenhet/gamla+stan/stora+nygatan+20/1550513/maklare)

    Sit­ten kun vielä pure­taan Hämeen­tien sil­ta ja bule­vardis­oidaan kyseinen katu ainakin Koske­lantielle saak­ka sekä saadaan Vallilan­laak­soon ratikkara­ta, tulee uusi alue kytket­tyä ympäröivään kaupunki­rak­en­teeseen sekä toisaal­ta eri­no­mais­ten julkisen liiken­teen yhteyk­sien var­relle niin poikit­tais- kuin säteittäissuunnassakin.

  93. Hieno uuti­nen: Tali on käsit­tämätön asia ker­ta kaikki­aan. Val­ta­va alue pienen eli­it­ti­porukan käytössä käytän­nössä keskel­lä kaupunkia. 

    Ei muu­ta kuin kaupun­gin vuokrat­alo­ja täy­teen vain, sinne mah­tuu hel­posti noin 20.000 asukas­ta, kun­han ei sni­iduil­la ker­rosten kanssa. 

    Samoin siir­to­la­pu­u­tarha-alueet. So last sea­son. Eihän nyt OIKEESTI kukaan sel­l­aista kaupungis­sa tarvitse!! Maalle pääsee bus­sil­la tai junal­la jos halu­aa kuopia mul­taa. Eikä sitä pait­si ole mitenkään perusteltavis­sa että osal­la on ja osal­la ei. 

    Mitä näitä mui­ta on, Suomen­lin­na ja armei­jan saaret — mihin Suo­mi muka tarvit­see “sota“väkeä??? — ja Keskus­puis­to, Seurasaari, Laut­tasaaren eteläkär­ki: haaskausta. 

    Ne voidaan hyvin rak­en­taa täy­teen ker­rostalo­ja. Pitäähän ihmis­ten voi­da asua. 

    Enkä olisi niin var­ma esimerkik­si Senaat­in­torin ympäristöstäkään: erit­täin tehot­tomasti käytet­tyä tont­ti­maa­ta, aivan keskel­lä kaupunkia. Mihin ihmeeseen tarvi­taan koko toria??? Siihen saadaan ainakin 1000 ihmiselle koti.

  94. Jalankulk­i­ja:
    Olen käynyt kaikil­la Helsin­gin siir­to­la­pu­u­tarha-alueil­la (9 kpl), eikä mieleen tule yhtäkään, johon pää­sisi vain yhdestä portista. Yleen­sä sisäänkäyn­te­jä on täs­mälleen yhtä mon­ta kuin alueen halkovia pääteitäkin, eikä kaikkien päässä ole edes (sul­jet­tavia) port­te­ja. Kan­nat­taisi käy­dä kat­so­mas­sa ihan paikan päällä. 

    Kävin viime vuon­na vain yhdel­lä (Oulunkylä) ja siel­lä pääsi sisään vain yhdestä portista. Net­ti­sivuil­la lukee: “Pää­port­ti avoin­na 1.5.–15.9. klo 7.00–21.00”
    Hitusen kum­mallista, jos sivu­por­tit ovat avoimia, mut­tei asi­as­ta sen kum­mem­min ker­ro­ta. Mis­tään ei myöskään löy­tynyt kart­taa, joka ker­toisi mis­sä nämä avoimet sivu­por­tit ovat…

  95. En kyl­lä kek­si mitään perustelua Keskus­puis­ton rak­en­tamiseen. Jos sen ympäril­lä tarvii rak­en­taa, niin ekaks vois heit­tää maali­iken­nekeskuk­sen ja VR:n varikot kehä1:n ulkop­uolelle ja lop­pu­vu­o­sisadan voikin sit­ten rak­en­taa näitä hehtaareja.

    Tali on niin viihty­isää seu­tua, että siitä kyl­lä soisi use­am­mankin asukkaan naut­ti­van. (Noh, mun mielestä Pikku-Huopiskin on ihan jees…) Jotenkin ihmeel­listä, jos vai­h­toe­hdot ovat vain golf kokon­aan pois tai kaik­ki viher­alue golfille. Ker­rankin olis kysyn­tää todel­liselle juus­to­höyläpäätök­selle, jos­ta hyö­ty­isi kaik­ki; nykyis­es­tä golfken­tästä puo­let pois, jos­ta puo­let rak­en­tamiseen ja toinen puo­let yleiseen puis­tokäyt­töön ja golfken­tälle lisää tilaa täytemäen/rannan suun­nas­ta, jol­loin radas­ta saadaan entistä rikkaampi.

    Aina kun bule­vardis­oin­nista puhutaan, tulee myös mieleen, mik­si kan­takaupun­gin asukas­parkkion­gel­maa ei hoide­ta läh­es ilmaisel­la kikalla; kaukopark­it ulos­men­oväylien piennar/melualueelle kehä1:n ja 3:n väli­in? Ainakin Hämeen­lin­nan- ja Tuusu­lantien var­relle hom­man vois jo alot­taa Met­sälän­tien kohdalta…

  96. Juho Laatu: Sen pin­ta-ala on noin 50 hehtaaria.

    Me käyt­tänemme eri karttoja?

    Jos aluet­ta approksi­moi nelikul­mi­ol­la, sil­lä on seu­raa­vat sivut:

    Kol­mostie Rantaradal­ta Met­sälän­tielle: 360 m
    Met­sälän­tie Kol­mostieltä Postin­taipaleelle: 490 m
    Postin­taival Met­sälän­tieltä Rantarataan: 700 m
    Rantara­ta Postin­taipaleelta Kol­mostielle: 400 m

    Kol­mostie ja Postin­taival ovat suun­nilleen saman­su­un­taisia ja rata on suun­nilleen 90 asteen kul­mas­sa näi­hin. Täl­löin alueen pin­ta-ala on ylläolevil­la luvuil­la noin 21 ha. Lisäk­si alue rajau­tuu yhdeltä reunal­ta vilkkaaseen junarataan, toiselta kaupunki­moot­tori­tiehen ja kol­man­nelta erit­täin vilka­sli­iken­teiseen katuun.

    Juho Laatu: Onko sin­ul­la jotain tietoa, että Tal­in polut oli­si­vat vähäisem­mässä käytössä, tai oli­si­vat vähem­mässä käytössä kuin tuon Keskus­puis­ton osan polut? Tai oli­si­vatko pin­ta-alaa kohden vähäisem­mässä käytössä jos niitä avat­taisi­in yleiseen käyt­töön lisää (jos niitä on nyt vähem­män suh­teessa pinta-alaan)?

    Nyt liikenne on pin­ta-alaan näh­den vähäisem­pää Tal­in golfken­täl­lä kuin Keskus­puis­tossa. Lähde: omat koke­muk­set, kumpikin on tut­tu virk­istäy­tymis­mielessä. Osit­tain tämä johtuu Keskus­puis­ton läpikulkuli­iken­teestä, joka on tyyp­iltään hyö­tyvirk­istäy­tymistä. (Vai­h­toe­htoisia ja yleen­sä suorem­pia reit­te­jä on.)

    Mut­ta jos sit­ten ajat takaa golfken­tän muut­tamista aidok­si virk­istysalueek­si, niin oletet­tavasti se toisi alueelle lisää virk­istyskäyt­täjiä. Se nyt ei tain­nut kuitenkaan olla asialistalla.

    Tal­in golfkäytön­hän voi ajatel­la tule­van tuon lenkkeilykäytön päälle ylimääräisenä plus­sana. Keskus­puisos­sa täl­laista käyt­töä on ehkä vähem­män (ehkä suun­nis­tus­ta). Talis­sa voi lisäk­si ava­ta nyt her­rak­er­hon käytössä ole­via aluei­ta kaikille, ja myös vaikka­pa piknik-käyt­töön. Keskus­puis­ton ain­oa etu voisi olla parem­pi kytken­tä pitki­in lenkkipolkuihin.

    En ihan ymmär­rä sitä, mitä lisäkäyt­töä Keskus­puis­tol­la vielä pitäisi olla, jos siel­lä jo ihmiset kävelevät, juok­se­vat, hiihtävät, pyöräilevät, maastopy­öräilevät, sauvakävelevät, mar­jas­ta­vat ja sien­estävät. Met­sälle on paljon virk­istyskäyt­töä. Jos golf on argu­ment­ti Talille, sit­ten Keskus­puis­ton argu­ment­ti on maastopyöräily.

    Piknik-käyt­tö ei ole oikein suosit­tua ainakaan nykyään. Esimerkik­si Hal­tialan pel­loil­la näkee liiken­net­tä eniten suk­sil­la lumisi­na talv­ina. Kesäl­lä paikalla on lähin­nä muu­ta­ma koiran­ulkoilut­ta­ja, muut virk­istäy­tyjät pysyvät met­sässä. Piknik-kansaa näkee lähin­nä meren­ran­nal­la kuumi­na kesäpäivinä.

    Juho Laatu: Minus­ta Helsingis­sä ei ole liikaa virk­istysaluei­ta ja kult­tuuriko­htei­ta, enkä näe tarvet­ta koko Hlesin­gin alueen jatku­vaan väestöti­hey­den kas­vat­tamiseen. Nykyi­nen asut­tu­jen ja virk­istysaluei­den vuorot­telu on jo varsin luonteva.

    Ain­oa talouden kannal­ta siedet­tävä tapa alen­taa pääkaupunkiseudun asumisen hin­taa on rak­en­taa lisää. Jos rak­en­t­a­mi­nen halu­taan tehdä järkeväl­lä yhdyskun­tarak­en­teel­la, se pitää pyrk­iä tekemään tiiville alueille. Lop­putu­lok­se­na on tas­apain­ot­telu asumisen ja virk­istyskäytön välil­lä, ja virk­istysaluei­den rak­en­tamises­sa pitää vali­ta pien­im­män hai­tan tie.

    Asi­a­han toimii vielä niinkin, että jos Tal­in golfkent­tä raken­netaan asun­noik­si, Tal­in muun virk­istysalueen arvo virk­istysalueena kas­vaa, jol­loin se on suo­jas­sa lisärakentamiselta.

  97. Kalle: Itä-Helsingis­sä slum­mi­alueet ovat juuri niitä, jois­sa on jätet­ty vihreää väli­in. Oman aikansa kaavoituk­sen virheitä. Sinän­sä slum­mi­u­tu­mi­nen ei peri­aat­teessa ole kiin­ni viheralueista. 

    - Toimi­va kaupun­ki on tiivistä ruutukaavaa.
    — Toimi­va esikaupun­ki on tiivistä pientaloaluetta.
    — Toimi­va maaseu­tu taas on väljää.

    Kaikkia kolmea tarvi­taan ja Uudel­la­maal­la rooli­tus on hyvin selvä. Helsin­gin tehtävä on luo­da kaupunki­maista asu­tus­ta. Helsin­gin ulkop­uolel­la taas tarvi­taan pien­talo­val­taisia esikaupunke­ja ja maaseutua.

    Onkohna tuo koko totu­us. Kumpual on osakis vihreää oinker­rostalu­aet­ta kuten Ruskea­suokin. Kon­tu­lasa asuu aljon tytyväisiä asukkai­ta, jot­ka eivät pidä melua itsestään.

    Itse asun täl­laises­sa met­sälähiössä Heikkiläsä ja olen tyy­tyväi­nen puis­tom­aise­maani. Kevääl­lä tosin edessä on taas risusavottaa.

    Ja toisaal­ta vielä 70-luvul­la Kallio ja Vallila oli­vat aika liakis ja pihoil­taan ankei­ta asuinalueita.

  98. R.Silfverberg:
    Siir­to­la­pu­u­tarhat lunas­ta­vat sik­si paikkansa kaupunkim­iljöössä kos­ka ne ovat osa ruokahuoltoa, tosin aika mar­gin­aalis­es­ti nykyään, mut­ta jos tulisi jokin kri­isi niin merk­i­tys kasvaisi. 

    Ei ne kaupunki­in kuu­lu vaan kaupun­gin viereen: laitakaupungille ne on ennenkin perustettu.

    Nyt vaan (kanta)kaupunkia alkaa hil­jalleen ole­maan sinne puu­tarhoille asti, joten niiden siir­to jon­nekin Kehä I:n pohjois­puolelle olisi ihan loogista. Sama tuomio golfken­tälle. Jos on kri­isi, niin kyl­lä ne perunat hakee vähän kauem­paakin. (Samal­la reis­sul­la voinee sit­ten vähän golffata? :-))

    Mut­ta lähempääkin löy­ty­isi tyhjää maa­ta, joten Tali ei ole ensisi­jainen raken­nusko­hde, joskin ennen pitkää kyl­lä välttämätön.

  99. Simo Mele­nius: joskin ennen pitkää kyl­lä välttämätön.

    Vain jos koko Suo­mi on tarkoi­tus tyh­jen­tää pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin.
    Se tosin on hölmöä eikä paran­na kenenkään elämisen laatua.

  100. ij:
    Siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat joskus siinä mielessä jopa golfkent­tiäkin sul­je­tumpia, että ainakin Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarha on ollut sul­jet­tu muis­taak­seni 1.10.–30.4. joten 2/3 vuot­ta siitä ei läpi kävel­ty: este­vaiku­tus on melkoinen (Roi­hu­vuores­ta Itäkeskuk­seen vain Itäväylän saasteista/meluista vart­ta tai Tulisuon­tien kautta).

    Jos tilanne on muut­tunut avoimem­paan suun­taan, niin hyvä. 

    Ei tilanne ole mihinkään muut­tunut. Aitaami­nen huonon­si siir­to­la­pu­u­tarhan arvoa virk­istysalueena lähialueen asukkaille ratkaisevasti.

    Ennen aitaamista siir­to­la­pu­u­tarhas­sa oli talvel­la latu, jota käytet­ti­in ahk­erasti. Ennen aitaa alueel­la oli help­po käy­dä las­ten­vaunu­jen kanssa pienel­lä pyörähdyk­sel­lä. Ennen aitaa Roi­hu­vuoren puolel­la oli suosit­tu tur­valli­nen pulkkamä­ki. Ja tietysti alueen läpi pääsi oikaise­maan Itäkeskuk­ses­ta Roihuvuoreen.

    Aidan (ja port­tien tulon jäl­keen) tämä kaikki
    muut­tui. Latu katosi. Porteista osa on päivisinkin lukos­sa, joten rat­taiden kanssa ei tehdä enää lyhy­itä kier­roksia. Pulkkamä­ki on tuhoutunut, kos­ka ennen mäki päät­tyi aitaa­mat­toma­lle ja auraa­mat­toma­lle siir­to­la­pu­u­tarhan parkkipaikalle. Nyt välis­sä on aita, johon tör­mää, jos ei jar­ru­ta. Lisäk­si siir­to­la­pu­u­tarhan ker­ho­talon luokse aurataan talvisinkin tie, jos­sa kul­kee auto­ja (pulkkamäen poik­ki), joten mäkeä ei voi käyt­tää autoli­iken­teent akia.

    Kaiken huip­puna 2000-luvun alus­sa siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tyk­sen johto suh­tau­tui hyvin ikävästi pyyn­töi­hin pitää port­te­ja parem­min auki. Itäre­unas­sa keskel­lä ole­va pikku­port­ti pidet­ti­in pyyn­nöistä huoli­mat­ta aina lukos­sa, kos­ka lähi­taloista tul­ti­in kuulem­ma varkaisi­in sitä kaut­ta. Varkaita­han aita ei pidätel­lyt, kos­ka portin vier­estä pääsi puron penkan kaut­ta aidan ohi. Las­ten­rat­taiden tai polkupyörän kanssa se ei onnis­tunut, joten lukit­tu port­ti piti pois­sa lähin­nä äid­it lapsineen.

    Min­un puolestani nämä siir­to­la­pu­u­tarhat ja muut mökkikylät voisi siirtää pois, jos niitä ei voi­da pitää avoim­i­na ympäri vuo­den. On aivan älytön­tä, että luk­i­tut por­tit estävät oikaisun alueen läpi suuren osan vuodes­ta jopa päiväl­lä. Alueista onkin muo­dos­tunut pienen klikin yksi­ty­isaluei­ta, eivätkä ne toi­mi kun­nol­la yleis­inä virkistysalueina.

  101. Jalankulk­i­ja:
    Port­tien kiin­nip­itämi­nen talvi­saikaan joil­lakin alueil­la johtuu kuitenkin nykyään pääasi­as­sa niistä tolkut­tomista mur­toaal­loista, joiden kohteek­si alueet varsinkin talvel­la joutu­vat. Kun port­ti on kiin­ni, ei sisälle voi ajaa pakul­la ja tyh­jen­tää koko irtaimis­toa. Luva­ton mökki­in majoit­tumi­nenkin on vaikeampaa. 

    Jos porteil­la olisi erik­seen auto­port­ti ja jalankulku­port­ti, tuo­ta ongel­maa ei olisi. Jalankulku­portista ei var­masti mah­du paket­ti­au­to sisään, vaik­ka ne pidet­täisi­in auki ympäri vuoden.

  102. Viherinssi: Me käyt­tänemme eri karttoja? 

    Ilmeis­es­ti. Käytin sivua http://www.paikkatietoikkuna.fi, jol­la on työka­lut eteäisyy­den ja pin­ta-alan mit­taamista varten. Se antaa edelleen pin­ta-alak­si noin 50 ha (ja arvioi etäisyy­det mit­taami­asi pidemmiksi).

    Osit­tain tämä johtuu Keskus­puis­ton läpikulkuli­iken­teestä, joka on tyyp­iltään hyötyvirkistäytymistä. 

    Läpikulkuli­iken­teelle riit­tää peri­aat­teessa yksi puis­tom­ainen kevyen liiken­teen väylä (muuten raken­netun) alueen läpi.

    Mut­ta jos sit­ten ajat takaa golfken­tän muut­tamista aidok­si virk­istysalueek­si, niin oletet­tavasti se toisi alueelle lisää virk­istyskäyt­täjiä. Se nyt ei tain­nut kuitenkaan olla asialistalla. 

    Minus­ta kaupun­gin alueen pitämi­nen pienen sul­je­tun piirin käytössä ei ole asial­lista. Her­rak­er­hon perin­nekin on ihan ok, mut­ta kaupun­gin noin suuri piilo­tu­ki täl­laiselle asialle ei ole ok. Asia on asial­istal­la sik­si, että alueen rak­en­tamisen järkevyyt­tä pitää ver­ra­ta tilanteeseen, jos­sa alue ote­taan täysopain­oisem­min kaikkien käyt­töön (jos argu­ment­ti on virk­istyskäytön määrä).

    Met­sälle on paljon virk­istyskäyt­töä. Jos golf on argu­ment­ti Talille, sit­ten Keskus­puis­ton argu­ment­ti on maastopyöräily. 

    Molem­mat ovat hyviä argumentteja.

    Piknik-käyt­tö ei ole oikein suosit­tua ainakaan nykyään. 

    Kaik­ki puis­toalueen luon­te­va käyt­tö kel­paa. Joku ker­toi edel­lä hiihtelevän­sä Talis­sa joka vuosi. Sekin lasketaan.

    Ain­oa talouden kannal­ta siedet­tävä tapa alen­taa pääkaupunkiseudun asumisen hin­taa on rak­en­taa lisää. 

    Ei ole tain­nut juuri hal­ven­taa tähän men­nessä, eikä hal­ven­tane jatkos­sakaan, pait­si jos tiivis­tetään slum­mi­u­tu­miseen asti. Yksit­täis­ten kohtei­den arvot voivat vähän pudo­ta, kun ikku­nan eteen raken­netaan lisää.

    Jos rak­en­t­a­mi­nen halu­taan tehdä järkeväl­lä yhdyskun­tarak­en­teel­la, se pitää pyrk­iä tekemään tiiville alueille. 

    En pidä virk­istysaluei­den hävit­tämistä minään eri­tyisen järkevän yhdyskun­tarak­en­teen luomise­na. Tiivistämi­nen tuot­taa yhdyskun­tarak­en­teelle ehkä enem­män hait­to­ja kuin hyö­tyjä — vähän siitä riip­puen, mitä laskemme mukaan “järkevän yhdyskun­tarak­en­teen” käsitteeseen.

    Asi­a­han toimii vielä niinkin, että jos Tal­in golfkent­tä raken­netaan asun­noik­si, Tal­in muun virk­istysalueen arvo virk­istysalueena kas­vaa, jol­loin se on suo­jas­sa lisärakentamiselta. 

    Min­un yhteiskun­nal­liset laskukaa­vani eivät toi­mi aivan noin. Keskus­puis­ton ja muiden puis­to­jen lohko­jat lohko­vat puis­toa joka vuosi uusin seli­tyksin. Tuol­la kaaval­la helsinkiläisil­lä on lop­ul­ta käytössään yksi erit­täin arvostet­tu kort­telin mit­tainen pätkä Esplanadin puistoa.

  103. Osmo Soin­in­vaara: se johti vain 2,6 metriin. 

    Muistin tämän kun selasin sat­tumal­ta van­haa Sörnäis­ten­ran­nan ja Her­man­nin­ran­nan osayleiskaa­van selostus ‑pdf:ää, jos­sa maini­taan “korkeusta­solle +2,3 m. Luke­mas­sa on varaus ilmas­to­muu­tok­sen aiheut­ta­malle metrin keskive­den nousulle nykyis­es­tä. Edel­lä ole­vaan luku­un lisätään raken­nu­s­paikkako­htainen varaus aal­toilulle, mikä riip­puu mm. rantatyyp­istä, ran­nan aukeamis­su­un­nas­ta ja ula­pan pituudesta.”

    Kaipa myös tuulen aiheut­ta­ma veden pakkau­tu­mi­nen ja sen aiheut­ta­ma pin­nan lisä­nousu voi vai­hdel­la alueit­tain jopa Helsin­gin sisäl­lä, riip­puen esim. siitä, pääseekö vesi “pois alta” syvem­mälle lah­tien pohjukoi­hin — tai niistä pois tyynemp­inä het­k­inä. Tar­von­tien ali ei kai ole kuin “kapea” sil­ta-aukko, joten vaik­ka näkyvät aal­lot oli­si­vat pienehköjä, pidem­pään jatkunut tuuli voinee painaa Laa­jalah­den vesiä kapenevan salmen peräl­lä olev­as­ta aukos­ta muu­ta lahtea korkeam­malle (hydrauli­ikan peruslait).

  104. “Ennen aitaamista siir­to­la­pu­u­tarhas­sa oli talvel­la latu, jota käytet­ti­in ahk­erasti. Ennen aitaa alueel­la oli help­po käy­dä las­ten­vaunu­jen kanssa pienel­lä pyörähdyk­sel­lä. Ennen aitaa Roi­hu­vuoren puolel­la oli suosit­tu tur­valli­nen pulkkamä­ki. Ja tietysti alueen läpi pääsi oikaise­maan Itäkeskuk­ses­ta Roihuvuoreen.”

    Ei siir­to­la­pu­u­tarhois­sa ole talvikun­nos­s­api­toa, kos­ka alueen ylläpi­dos­ta vas­taa­vat vuokralaiset. Jos on ollut latu, niin joku yksit­täi­nen hyvän­tah­toinen on sen sinne vääntänyt. 

    Aidat ja por­tit ovat mur­to­jen ja muun rikol­lisu­u­den ehkäisemisek­si. Itäeu­roop­palaiset vel­jemme ovat ahk­erasti majoit­tuneet mökkei­hin, kun ne eivät ole talvel­la käytössä. Poruk­ka on kuol­lak­seen kyl­lästynyt mak­samaan rikot­tu­ja ovia ja ikkunoi­ta ja siivoa­maan sotket­tu­ja sisätilo­ja. Tai mak­samaan niiden siivoamis­es­ta pari ton­nia, jot­ta saadaan kaik­ki sotku kun­nol­la pois. 

    Auki­oloa­jat porteil­la ovat kaupun­gin sinne alun­perin määrit­tämiä, kos­ka aikaisem­min vuokra­sopimus kiel­si aluei­den käytön kokon­aan talvel­la, siis VUOKRALAISILTA.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.