Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä

6.1.2014 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 89 Kommenttia 

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että markkinaehtoinen tulonjako on kehittymässä hyvin hankalaan suuntaan ajatellen niitä arvoja, joihin yhteiskuntamme nojaa ja joita ylivoimainen enemmistö suomalaista kannattaa. Tilanne on kovin toisenlainen kuin 1980-luvulla, jolloin teollisuuden nopea laajeneminen lisäsi myös suorittavan työn kysyntää niin voimallisesti, että kysynnän ja tarjonnan mukaiset palkat olisivat ilman mitään tuposopimuksiakin johtaneet hyvin tasaiseen tulonjakoon. Lue lisää

Tämän blogin kävijämäärä uuteen ennätykseen vuonna 2013

5.1.2014 · Aihe _ · 8 Kommenttia 

Blogilla 1 643 275 käyntiä vuonna 2013. Vuonna 2012 käyntejä oli 1 450 026.

Blogin kävijämäärät kääntyivät jostain syystä toukokuussa nousuun niin, että vuodenkävijämäärä nousi lähes 200 000 kävijällä. Luvussa eivät ole hakurobotit. Eri kävijöitä oli liki 466 000, mutta en oikein osaa luottaa tuohon lukuun. Avattuja sivuja oli 7 141 325 Lue lisää

Esseitä tuloeroista (5): Tulonjaon arpajaiset

4.1.2014 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 97 Kommenttia 

Se, että olemme niin paljon rikkaampia kuin sata vuotta sitten, ei johdu ylivertaisesta ahkeruudestamme vaan menneiden sukupolvien kehittämästä teknologiasta ja rakentamasta infrastruktuurista. Tavallaan nautimme siis pääomatuloa siitä fyysisestä ja henkisestä pääomasta, jota aiemmat sukupolvet ovat kartuttaneet. Näin ajatellen tuntuu perusteettomalta jakaa aineellinen hyvä yksipuolisesti vain tämänhetkisten työpanosten mukaan. Varhaisimmat kansalaispalkkateoriat etsivät oikeutusta ajatuksesta jakaa menneiden sukupolvien työn hedelmät ainakin osittain kaikille, minkä lisäksi kukin saisi palkkaa tekemänsä työn mukaan.

Taloudellisen tehokkuuden mukaista olisi maksaa kullekin markkinaehtoista palkkaa, joka riippuisi työn marginaalisesta tuottavuudesta vipuvaikutuksineen ja siitä, kuinka korvaamattomasta työpanoksesta on kyse.  Tällaisessa tulonjaossa on kuitenkin se vika, että se on hyvin epäoikeudenmukainen ja muuttuu jatkuvasti epäoikeudenmukaisemmaksi, kun suorittavan työn tekijöistä on ylitarjontaa ja lahjakkaista luovan työn tekijöistä kilpaillaan. Lue lisää

Esseitä tuloeroista (4) Mikä kasvattaa suuria palkkoja?

3.1.2014 · Aihe Talouspolitiikka · 77 Kommenttia 

Reaaliansioiden kasvu on pohjimmiltaan peräisin tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan välttämättä nosta työntekijöiden reaaliansioita, vaan voi jopa laskea niitä. Jos automatisointi merkitsee väen vähentämistä puoleen, on jäljelle jääneen puoliskon vaikea puolustaa ansiotasoaan, kun alalla on työvoimasta ylitarjontaa. Tuottavuuden kasvu jää yritykseen omistajien ja työntekijöiden kesken jaettavaksi vain, jos kilpailijat eivät ole nostaneet tuottavuutta yhtä paljon. Muutoin se menee hintojen laskuna kuluttajien hyväksi nostaen kyllä kaikkien muiden reaaliansioita. Puunkorjuussa tuottavuus on noussut monikymmenkertaiseksi siirryttäessä justeereista ja hevosvedosta monitoimikoneisiin, mutta metsurien ansiotaso ei ole monikymmenkertaistunut. Lue lisää

Esseitä tuloeroista (3) Palkkaerot tuottavat syvällisempää eriarvoisuutta kuin pääomatulot

2.1.2014 · Aihe Talouspolitiikka · 75 Kommenttia 

Näkyvin irtiotto tulojakaumassa on tapahtunut ylimmässä tulodesiilissä. Tähän joukkoon kuuluu suuria pääomatuloja saavia ja näitä Rovion kaltaisia supernousijoita, jotka tahkoavat jättiomaisuuksia lähes tyhjästä. Vaikka tämä kehitys heiluttaa voimakkaimmin Gini-kerrointa, palkkaerojen kasvu on merkki syvemmästä eriarvoistumisesta.

Superrikkaat ovat aina olleet vähän ulkopuolista joukkoa eivätkä he voi sen takia eristäytyä muusta kansasta enempää kuin ovat jo eristäytyneet. Jos oletamme kansantulon annetuksi, se kuinka suuri osa kansantulosta menee rikkaimpien kulutukseen vaikuttaa muiden asemaan yhtä paljon kuin kasvun hidastuminen tai vaikkapa valtionhallinnon tehottomuus. Palkkaerojen kasvu jakaa ennen yhtenäistä kansaa keskeltä kahtia. Saman luokan oppilailla toisilla on edessään kituuttaminen matalapalkkaisissa töissä ja toisilla rahakkaissa asiantuntija-ammateissa. Palkkaerojen kasvu on moottorina asuinalueiden sosiaalisessa eriytymisessä ja laajemmin elämänmuodon ja kokemusmaailman erilaistumisessa. Tunne samassa veneessä olemisesta heikkenee. Tässä ei ole mitään uutta – kovin jakautunut oli Suomi myös 1950-luvulla eikä vain maanomistuksen ansiosta maaseudulla vaan myös ja erityisesti kaupungeissa.    Lue lisää

« Edellinen sivu