Talouspolitiikan kimurantti tilanne

Kun hal­li­tu­so­hjel­mas­ta sovit­ti­in, arvostelin voimakkaasti val­tion talouden ter­ve­hdyt­tämiseen liit­tyvää perälau­taa, joka meni suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti ihan nurinkuris­es­ti. Jos talous alkaa nous­ta, ryhdytään har­joit­ta­maan aiem­paa elvyt­täväm­pää talous­poli­ti­ikkaa ja jos suh­dan­teet heikkenevät, heikken­e­mistä vauhdite­taan lisäsäästöin ja veronko­ro­tuksin. Tässä sitä nyt ollaan.

Kysyy keneltä talous­tutk­i­jal­ta hyvän­sä kol­men mil­jardin sopeu­tuk­sen ajoituk­ses­ta suh­dan­nepoli­ti­ikan kannal­ta, saa vas­tauk­sek­si, että se olisi suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Se lisäisi työt­tömyyt­tä niin paljon, että tavoitel­lus­ta val­tion talouden paran­tu­mis­es­takin toteu­tu­isi vain osa, joidenkin mielestä ei juuri mitään. Tästä hyvänä esimerkkinä on Espan­ja, joka talouskri­isin alka­es­sa teki kuten kehotet­ti­in, leikkasi meno­ja ja korot­ti vero­ja saaden aikaan vain ennä­tyk­sel­lisen työt­tömyy­den, mut­ta ei onnis­tunut pysäyt­tämään velkaantumista.

Kuvitel­laan esimerki­no­mais­es­ti, että tuo säästö tehtäisi­in irti­sanom­al­la val­tion ja kun­tien palveluk­ses­ta 60 000 ihmistä huomen­na. Tehdään tuol­lainen sopeu­tus miten tahansa, vaik­ka vero­ja korot­ta­mal­la, se vas­taa vaiku­tuk­sil­taan 60 000 hen­gen irti­san­omista jostain.

Ensin säästyy kyl­lä tuo kolme mil­jar­dia, mut­ta valitet­tavasti noille 60 000 hen­gelle tarvit­see mak­saa työt­tömyysko­r­vauksi­na vähän yli puo­let tuos­ta säästyneestä sum­mas­ta, san­o­taan nyt vaik­ka 1,8 mil­jar­dia. Julkisen talouden säästö onkin vain 1,2 mil­jar­dia. Tuon 1,2 mil­jar­dia joutu­vat säästämään irti­san­ot­tu­jen koti­taloudet. Parisa­taa miljoon­aa jää saa­mat­ta pelkästään hei­dän mak­samis­taan arvon­lisäveroista. Kuitenkin tuo osto­jen vähen­e­m­i­nen 1,2 mil­jardil­la tuot­taa lisää työt­tömyyt­tä ja niin edelleen.

Näin käy, jos suh­dan­neke­hi­tys on ennestään huono niin, etteivät työ­markki­nat vedä. Hyv­inä aikoina julkisen sek­torin työ­paikko­jen määrän vähen­tämi­nen tarkoit­taa työvoiman vapau­tu­mista muuhun käyt­töön, huonoina aikoina se merk­it­see pelkkää työttömyyttä.

Yleinen neu­vo on, että huonoina aikoina ei pidä tehdä pani­ikki­jar­ru­tuk­sia, vaan rak­en­teel­lisia toimia, joil­la luo­daan edel­ly­tyk­set talouden ter­ve­htymiselle pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos vähän oikaistaan mutkia, rak­en­teel­liset toimet tarkoit­ta­vat, että nousukau­den alka­es­sa nousu voi yltää korkeam­malle, ennen kuin se tait­tuu työvoimapulaan.

Noiden säästö­jen osalta Urpi­lainen on aivan oike­as­sa. Ei pani­ikki­jar­ru­tus­ta vaan pitkäaikaisia talout­ta ter­ve­hdyt­täviä rak­en­teel­lisia toimia. Sit­ten tarvit­taisi­in enää niitä rak­en­teel­lisia toimia, tai olisi tarvit­tu jo kauan sit­ten. Se tarkoit­taa päätök­siä eläkeiästä, toimia sen eteen, että nuoret valmis­tu­vat opin­noista työelämään nyky­istä nopeam­min, ylip­itkien työt­tömyysko­r­vausten lyhen­tämistä, per­he­vap­aiden pun­nit­semista, vuorot­telu­va­paa­ta ja muu­ta sel­l­aista. Ylipään­sä työn tar­jon­nan lisäämistä. Se tarkoit­taisi koko sosi­aalipoli­ti­ikan perkaamista niin, ettei se kan­nus­ta huono-osaisia työttömiksi.

Se tarkoit­taa myös sote-uud­is­tus­ta, jot­ta rak­en­teelli­nen haaskaus (ml. monikanavainen rahoi­tus) pienenisi; kun­tau­ud­is­tus­ta, jot­ta kasvun moot­tor­eina toimivia kaupunke­ja nyt ylipään­sä voisi hal­li­ta, ja niin edelleen.

Näis­sä rak­en­teel­li­sis­sa uud­is­tuk­sis­sa kolme viimeistä hal­li­tus­ta ovat kaik­ki olleet varsin nössöjä, mis­tä mak­samme kovaa hin­taa. Oma pet­tymyk­seni kohdis­tui ennen kaikkea SATA-komiteaan, jon­ka piti saat­taa sosi­aalipoli­ti­ik­ka jälki­te­ol­lisen ajan vaa­timusten mukaisek­si, mut­ta jon­ka toim­inta sabotoiti­in täysin.

Joku voi kysyä, mik­si lisätä työn tar­jon­taa, kun on työt­tömyyt­tä. Empi­iris­es­ti tiedämme, että työn tar­jon­nan lisäämi­nen lisää myös työ­paikko­ja. Eri­tyis­es­ti sitä työn tar­jon­taa tarvi­taan, että taloudelli­nen nousukausi ylipään­sä olisi mah­dolli­nen. Mut­ta mitäpä tuo­ta selit­tämään, kun Juhana Var­ti­ainen on selit­tänyt sen paljon min­ua parem­min. Lue se tästä. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa kat­soa, miten työt­tömyys Ruot­sis­sa ja Suomes­sa on kehit­tynyt täs­mälleen samal­la taval­la, vaik­ka Ruot­sis­sa on työn tar­jon­taa lisät­ty. Tar­jon­nan lisäys on men­nyt siis suo­raan työl­lisyy­dek­si, ei työttömyydeksi.

Yri­tys­ra­hoi­tus pullonkaulana

Nyt pitäisi tehdä kiireesti jotain yri­tys­ten rahoituk­selle. Rahaa sinän­sä on ole­mas­sa enem­män kuin sitä pystytään käyt­tämään – keskus­pankista saa sitä niin paljon kuin jak­saa kan­taa – mut­ta olemme kieltäneet pankke­ja rahoit­ta­mas­ta mitään sel­l­aista, mihin sisäl­tyy riske­jä ja sitähän aitoon yri­tys­toim­intaan aina sisäl­tyy. Tässäkin yksi tavoite – pankkien vakavaraisu­u­den tur­vaami­nen – lyö poskelle toista.

Keskus­tan malli näyt­tää ole­van tuhan­net val­tion kokon­aan tai osit­tain omis­ta­mat pienyri­tyk­set (val­tio menee oma­l­la pääo­ma­l­la sisään yri­tyk­si­in). Tan­skan kasvu­ra­has­ton malli on parem­pi. Val­tion omis­ta­ma kasvu­ra­has­to vivut­taa yri­tys­ra­hoituk­seen sisäl­tyvän riskin itselleen, jon­ka jäl­keen lop­pu yri­tys­ra­hoituk­ses­ta kel­paa pankeille, eläkey­htiöille ja kansalais­ten sijoi­tus­ra­has­toille. Mut­ta se ei siis tee noista yri­tyk­sistä val­tion yri­tyk­siä, vaan antaa niille lainaa. Eri­tyisen huonos­ti ymmär­rän keskus­tan mallis­sa sitä, mik­si val­tion pitäisi rahoit­taa kasvu­ra­has­ton­sa myymäl­lä tuot­tavaa val­tion omaisu­ut­ta, kun se saa lainaa negati­ivisel­la reaalikorolla.

En ole pitänyt ajatuk­ses­ta käyt­tää eläkey­htiöitä elinkei­noelämän rahoituk­seen. Riskien hallintamielessä niiden pitäisi sijoit­taa ulko­maille, kos­ka niil­lä on jo val­ta­va maaris­ki eläke­mak­su­is­sa. Olen joutunut muut­ta­maan kan­taani tähän huo­mates­sani, että meiltä puut­tuu koti­maista pääo­ma, kun olemme niin tasa-arvoisia, ettei meil­lä ole wal­len­berge­jä Suomes­sa. Pääo­maköy­hän maan on käytet­tävä eläk­er­a­ho­jaan, tai se maaris­ki niiden eläke­mak­su­jen puolel­la toteutuu.

Eräi­den eläkey­htiöi­den oma pääo­ma ylit­tää selvästi sääde­tyn vakavaraisu­us­ra­jan. Sal­lit­takoon tuon yli­jäämän käyt­tämi­nen riskip­i­toisem­pi­in sijoituk­si­in. Jos tuo ris­ki osa­taan hajaut­taa riit­tävästi, muu­ta­mas­ta väistämät­tömästä käm­mistä huoli­mat­ta sijoituk­set tuot­ta­vat parem­min. Eläkey­htiöt voisi­vat perus­taa inve­ston­ti­ra­has­to­ja anta­maan riskip­i­toisia luot­to­ja koti­maisille kasvuyri­tyk­sille. Avat­takoon pääsy noi­hin rahas­toi­hin myös ihan taval­lisille kansalaisille, joiden rahat nyt mätänevät pankkitileillä.

354 vastausta artikkeliin “Talouspolitiikan kimurantti tilanne”

  1. Rahaa sinän­sä on ole­mas­sa enem­män kuin sitä pystytään käyt­tämään – keskus­pankista saa sitä niin paljon kuin jak­saa kan­taa – mut­ta olemme kieltäneet pankke­ja rahoit­ta­mas­ta mitään sel­l­aista, mihin sisäl­tyy riske­jä ja sitähän aitoon yri­tys­toim­intaan aina sisältyy.

    Yksi­ty­ishenkilökin saisi pankista rahaa tolkut­to­mia määriä lainaksi. Mut­ta duunin löytämi­nen jon­ka kaut­ta saisi edes jonkun rahamäärän pysyvästi omak­seen on paljon hankalampaa.

    Kum­mallista. Ihan kuin kenel­läkään ei olisi käsi­tys­tä mihin han­keeseen rahan voisi pistää niin että se poik­isi jotain takaisinkin.

  2. Nyt elämme velak­si korkoi­neen, mut­ta kukaan ei osaa sanoa, mil­loin alamme mak­samaan velkaa takaisin. Ehkä mah­dol­lis­es­ti seu­raa­van lamasyk­lin jälkeen?
    Mitä mah­dol­lis­es­ti pois­potkit­tavi­in veron­mak­sajien elät­tei­hin tulee, olen use­an suus­ta kuul­lut, että he ovat osaavaa työvoimaa.
    Nyt heil­lä on aika näyt­tää osaamiskyntensä.

  3. Tämä ei ole ihan yksiselit­teinen asia. Viro ja Latvia toteut­ti­vat talouden hir­muku­urin. Eläk­keet, val­tion palkat ja tulon­si­ir­rot leikat­ti­in. Ver­ta ja kyyneleitä kaikille. Talous kuitenkin lähti kasvu­un, ja val­tion­talouden liikku­mavara palasi kun velka­an­tu­mi­nen tuli hallintaan.

    Meil­lä ruve­taan heti puhu­maan ‘jako­varas­ta’ kun ajat vähän para­nee, ja kil­paa kek­sitään uusia rahareik­iä. Hyv­inä aikoina emme voi saa­da bud­jet­tia tasapainoon.

    Jos emme nyt pistä talout­ta bal­anssi­in, pitäisi tehdä ainakin pitkän tähtäi­men päätök­siä. Se taitaa onnis­tua vain, jos kolmikan­ta upote­taan vaik­ka Tal­vi­vaaran sak­ka-altaaseen. Emme voi sanoa ole­vamme demokra­tia, jos päätök­set täy­tyy hyväksyt­tää epädemokraat­tisil­la elimillä.

  4. Järkevää pohd­in­taa. Tuo Espan­ja-esimerk­ki pisti silmään, kos­ka käsi­tyk­seni mukaan asia ei men­nyt esit­tämäl­läsi taval­la. Espan­ja elvyt­ti talouskri­isin alka­es­sa (2008), ei leikan­nut. IMF:n vuo­den 2010 Espan­jaa koskev­as­ta Arti­cle IV Staff Reportista:

    “Stim­u­lus mea­sures amount­ed to some 7 per­cent of GDP over 2008‒09, well above oth­er euro area countries.”

    Vai viit­taatko talouskri­isin alul­la siihen, kun Espan­jan val­tion­ve­lan korko alkoi nous­ta vuo­den 2010 lopulla?

  5. Kun­tau­ud­is­tuk­sen kohta­lo on surulli­nen. Äänestäjien rahat saa­vat kado­ta ihan mihin vain kun­han poli­it­ti­nen tilanne pysyy ennakoitu­na ja ennal­laan, kunkin kun­han vahvo­jen poikein hallussa.

    Jokainen oppi­lai­ta ilman ole­van koulun lakkaut­ta­mi­nen poikii mie­lenosoituk­sen ja kansalaisliikeen. 

    Kepu ja Per­sut vas­tus­ta­vat kaikkea mitä hal­li­tus tekee, kos­ka joku siitä ei pidä. Ilmeis­es­ti deval­vaa­tio, jos­sa juuri julkisen sek­torin palkko­ja ja kaikkia tulon­si­ir­to­ja pienen­netään kymmenel­lä pros­en­til­la sopisi heille parhaiten.

    Juuh­toshöyläleikkaami­nen taas tuo­hoaa järke­viä asioi­ta. Oikeuslaitok­sen käsit­telya­jat kas­va­vat ja vankeut­ta ei voi tuomi­ta koh­ta kenellekään, kun on säästetty. 

    Rahan kulut­tamisen sijaan julkisel­la sek­to­ril­la on kat­sot­ta­va saadanko mitään aikaan. Uud­is­takaa nyt niitä toim­intat­apo­ja ja rak­en­tei­ta, kun siihen olisi välineitä. Hajoit­takaa kunta-TES.

    Oden huomio pääomien puut­teesta on hyvä asia. Sik­si mil­lä on omis­tusasum­ista, kun pääo­mia rak­en­tamiseen ei muuten vain löydy.

    1. Meil­lä on pääomien puutet­ta ositt5ain sik­si, että vero­tuk­sel­la kaik­ki pakote­taan osta­maan asun­to itse mihin menee melkein kokon­aan koti­talouk­sien säästäminen.

  6. Mihin perus­tuu aja­tus, että Suo­mi olisi jotenkin pääo­maköy­hä? Kuitenkin tote­sit että rahaa on kyl­lä saatavis­sa. Pulaa on lähin­nä ideoista, siis yritysideoista.

    Eläkeiän nos­to on epäilemät­tä edessä, mut­ta mik­si siihen ei haeta sel­l­aista mallia, joka menisi läpi? Muis­taak­seni ne pari ulkop­uolista ja ‑maista ‘viisas­ta’ miestä esit­tivät että eläkeikää voisi nos­taa esim. kuukaudel­la vuosit­tain — ja se riit­täisi. Ja parem­pi sekin kuin jatku­va jahkailu.

    Sote-uud­is­tus on jo men­nyt päin h*****ttiä ja juuri tuo­ta pahin­ta ongel­maa eli rahoi­tus­ta ei ole eri ehdo­tuk­sis­sä käsitel­ty lainkaan. Risikonkin älyn­väläys, että “raha seu­raa poti­las­ta” jät­tää avoimek­si sen, mis­tä tuo raha tulisi.

  7. Osmo: “Avat­takoon pääsy noi­hin rahas­toi­hin myös ihan taval­lisille kansalaisille, joiden rahat nyt mätänevät pankkitileillä.”

    Rahat eivät ‘mätäne’ pankki­tileil­lä, vaan pank­ki lainaa ne välit­tömästi eteenpäin.

    1. Rahat mätänevät pankki­tilil­la tal­let­ta­jan kannal­ta, kos­ka korko on alle inflaa­tion. Pank­ki ei tal­letuk­sia tarvitse, kos­ka se saisi edullisem­paa rahaa keskuspankista.

  8. Key­ne­siläisyy­den ongel­ma on, että demokra­ti­as­sa ei pystytä hillit­semään nousukau­sia ja mak­samaan sil­loin velkaa pois. Kun val­tion­talous muut­tuu ylinäämäisek­si, käyn­nistyy heti keskustelu jako­varas­ta ja siitä ja siitä hyvästä, mihin pian saata­va rahal­la voitaisi­in laittaa.

    Tämän takia val­tio aina kulut­tuu nousukaudel­la kaiken ja sit­ten laskukaudel­la ale­taan leikkaa­maan. Eli tehdään täs­mälleen päin vas­toin, kuin pitäisi.

  9. Mikko Kivi­ran­ta: Yksi­ty­ishenkilökin saisi pankista rahaa tolkut­to­mia määriä lainaksi. Mut­ta duunin löytämi­nen jon­ka kaut­ta saisi edes jonkun rahamäärän pysyvästi omak­seen on paljon hankalampaa.

    Kum­mallista. Ihan kuin kenel­läkään ei olisi käsi­tys­tä mihin han­keeseen rahan voisi pistää niin että se poik­isi jotain takaisinkin.

    Haaste onkin se absur­di aja­tus että lainataan vain yli 10 % tuot­toisi­in täysin riskit­tömi­in han­kkeisi­in. Pääo­ma ei voi keskimäärin tuot­taa enem­pää kuin tuot­tavu­u­den nousu. Yli 10 % tuot­tavu­ut­ta ei saa kuin mur­to-osaan lainaa tarvit­se­vista han­kkeista. Esimerkik­si suuret suo­ma­laiset yri­tyk­set pääsään­töis­es­ti tuot­ta­vat alle 10 %. Kuitenkin pörssi on onnis­tunut luo­maan mantran että vain yli 10 % sijoi­tusko­htei­ta voi harki­ta. Sik­si For­tumkin myi sähköverkot joka on tur­valli­nen sijoi­tus (monop­o­li) mut­ta tuot­to on rajalli­nen. Joskus vielä oli aja­tus että löy­de­tään riskitön­tä sijoi­tus­ta ja korol­la ei niin väliä, mut­ta nykyään rahan omis­ta­jat ovat niin kovin ahneita.

  10. Ker­roit esimerki­no­mais­es­ti mitä 60000 henkilön irti­sanomi­nen merk­it­sisi maan taloudelle.

    Ole hyvä ja esitä mah­dol­lisim­man tarkasti, mitä 60000 ihmisen tuomi­nen Suomeen merk­it­sisi maan taloudelle nykyisessä työllisyystilanteessa.

    1. 60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

  11. Ääni Tan­skan mallille! Tosin vähän aikaa sit­ten opin, että Tekes on viilan­nut toim­intaansa siten, että nykyään he suo­si­vat enem­män sitä että “mät­säävät” ulkop­uolis­ten sijoi­tusten sum­mat teknolo­giayri­tyk­si­in, efek­ti on sama riskin vähen­tämi­nen. Ennen Tekes sijoit­ti vähän kyseenalaisin ja usein alue­poli­it­tisin perustein. Mut­ta tätä nyky­istä suun­taa pitää tukea ja viedä myös muille talouden osa-alueille!

    Olen muuten miet­tinyt näin Solid­i­um-keskustelun käy­dessä kuumana: mik­sei val­tio sijoi­ta Helsin­gin pörssin indek­si­in (tai muuhun hajautet­tuun rahas­toon)? Val­ti­olle alkaa olla ongel­ma saa­da rahaa yri­tyk­siltä vero­tu­lo­jen kaut­ta kun voivat sitä väl­tel­lä vero­su­un­nit­telul­la, mut­ta yri­tys taas ei voi vält­tää sitä, että sen pitää mak­saa osinkoa sijoit­ta­jille jos halu­aa olla halut­ta­va sijoi­tusko­hde. Val­tio kuitenkin rak­en­taa infran, jota hyväk­sikäyt­täen yri­tyk­set tulok­sen­sa Suomes­sa tekevät. Hyvä infra ==> yri­tyk­sil­lä hyvä tulos ==> hyvät osin­got ==> val­ti­olle tuloa ja mah­dol­lisuuk­sia paran­taa infraa. Onko tässä ajatuk­ses­sa joku itses­tään­selvä vika, jota en nyt äkkää?

  12. Rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten tekoa jatke­taan nyt vaalimarkkinatunnelmissa.
    Seu­tukaupunkikun­ta tms mallisen peliko­rtin esi­in nos­t­a­mi­nen pääkaupunkiseudun lisäk­si muil­lakin suurim­mil­la kaupunkiseuduil­la herät­tää kysymyk­sen: onko tähän seu­tukun­ta­malli­inkin tarkoi­tus liit­tää mukaan tule­vien kaupunkien henkilöstöille irtisanomissuoja?

    Kun­ta­la­ki ei tunne edes koko käsitet­tä, joten mm Tam­pereen alueen selvi­tys­miehen esi­in nos­ta­ma seu­tukun­ta­malli on jokaisen oma toivei­den tyn­nyri. Yksi uusi hallinto­por­ras alueelle on perustet­ta­va ja Tam­pereen sisälle tulisi yhden hallinnon sijaan noin kuusi osahallintoa.

    Uusia vakansse­ja ja tit­teleitä on run­saasti tar­jol­la, kun hallintoa tehostetaan.

  13. Mitä jos nyt kuitenkin sovit­taisi­in niistä säästöistä ja lyötäisi­in ne lukkoon mut­ta toteu­tus laitet­taisi­in ajal­lis­es­ti myöhem­mäk­si. Mut­ta kun ei voi tehdä pitkäjänteisesti.

    Julkisen puolen pitäisi vähen­tää väkeä hyv­inä aikoina nyky­istä selvästi enem­män, jot­ta näi­hin pani­ikki­toimi­in ei joudut­taisi. Sen­si­jaan nyt ei säästetä, mut­tei säästetä sit­tenkään kun rahaa riit­tää. Ja mik­si säästää kun sitä rahaa ker­ran on?

  14. “Kuvitel­laan esimerki­no­mais­es­ti, että tuo säästö tehtäisi­in irti­sanom­al­la val­tion ja kun­tien palveluk­ses­ta 60 000 ihmistä huomenna. ”

    Pitää paikkansa, MUTTA jos yo. määrästä vaik­ka puo­let on työl­listynyt vuo­den päästä yksi­tyiselle sek­to­rille, niin laskel­mat alka­vat näyt­tää ihan toiselta kan­til­ta- ainakin mitä tulee val­tion kestävyysvajeeseen.

    Ja kol­men vuo­den päästä heistä on työl­listynyt vaikka­pa 80% yksi­tyiselle puolelle, niin miltä sil­loin näyt­tää kestävyysvaje?

    Voisi tode­ta, että täl­lä ker­taa avaus oli melko “pop­ulisti­nen” pelot­telu tai ään­ten kalastelu.

    Kyl­lä te johtavas­sa ase­mas­sa ole­vat ihmiset osaat­te kat­soa asioi­ta pitkäl­lä aikavälil­lä- toisin kuin me taval­liset tal­laa­jat, jot­ka ajatel­laan vaan sitä huomista.

  15. Kun tätä meininkiä his­to­ri­aan kat­soo, niin eipä tun­nu viher­vasem­mis­ton mielestä koskaan ole­van oikea aika säästää, tai tehdä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia. Nousukaut­ta ei tässä ole näkyvis­sä kenenkään vakavasti otet­ta­van tahon ennus­teen perus­teel­la. Unelmahöt­tö ja talouskasvu-utopi­at johon demarien hal­lis­tus­poli­ti­ik­ka perus­tui oli alun­perin pelkkää ruoan­su­la­tus­lähtöistä lan­noitet­ta ja tähän päälle vielä vihrei­den arvo­jen mukaiset rik­ki-yms hait­taverot koti­maisen työl­lisyy­den haitak­si (samat tuot­teet muuten tehdään nyt muual­la, var­masti saas­tut­tavam­min) niin tässä ollaan ja olo on tosi fan­tasti­nen (not)

  16. OS: Tan­skan kasvu­ra­has­ton malli on parem­pi. Val­tion omis­ta­ma kasvu­ra­has­to vivut­taa yri­tys­ra­hoituk­seen sisäl­tyvän riskin itselleen, jon­ka jäl­keen lop­pu yri­tys­ra­hoituk­ses­ta kel­paa pankeille, eläkey­htiöille ja kansalais­ten sijoi­tus­ra­has­toille. Mut­ta se ei siis tee noista yri­tyk­sistä val­tionn yrityksiä, 

    Eikö Suomen val­ti­ol­la ole jo ole täl­lainen työkalu, Finnvera?

    Takavu­osi­na KERA hoiti tuo­ta vivu­tus­ta. Yri­tys­ten piti toki saa­da muodol­lis­es­ti ensin lainaa pankista tai vaku­u­tusy­htiöltä, mut­ta käytän­nössä laina heltisi vas­ta, kun KERA oli tehnyt omat OPO-sijoi­tus, laina- ja/tai takauspäätöksensensä. 

    KERA:lle oli sal­lit­tu (=pakotet­tu) tiet­ty pieni luot­to­tap­pi­oris­ki ja tämän riskin tasoa muutelti­in taloussyk­lin mukaan.

  17. Haglund tilaa hyökkäys­vaunu­ja, Haglund sopii hävit­ta­jistä, Haglund puo­lus­taa Dragsvikia, Haglund halu­aa naisia armeijaan.

    Ensi viikol­la Mag­nar Dahlen val­it­see hiihtäjät, Mag­nar Dahlen johtaa suo­ma­lais­ten tais­telua idän laduilla.

    Kysymys on johtamisesta.

  18. Yksi syy suomen ongelmi­in on julkisen korost­a­mi­nen yksi­tyisen sijas­ta. On otet­tu annet­tuna, että raskas teol­lisu­us tekee suomelle rahaa aina ja ikuisesti.

    Hyvä esimerk­ki on miten vaik­ka enti­nen nais­pres­i­dent­ti sanoi, että suomen kil­pailu­valt­ti on päivähoito ja viedään tasa-arvoa. Nyt kun enti­nen raskas vien­ti­te­ol­lisu­us mataa ala­mais­sa niin puheet päivhoi­dos­ta kil­pailu­valt­ti­na ovatkin kuolleet.

    Tyyp­illi­nen esimerk­ki demarien virheel­lis­es­tä ajatt­telus­ta. Ohje siis: fokus ja toimen­piteet yksi­tyiseen toim­intaan, ei enää julkiseen.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on pääomien puutet­ta ositt5ain sik­si, että vero­tuk­sel­la kaik­ki pakote­taan osta­maan asun­to itse mihin menee melkein kokon­aan koti­talouk­sien säästäminen.

    Ei siinä mitään ongel­maa ole, että pakote­taan osta­maan, mut­ta siinä, että vero­tuk­sen valin­noil­la asun­to­jen hin­nat on hilat­tu sel­l­aisik­si, että siihen menee kaik­ki säästöt, on. Ehkä tämä tois­ta­mal­la para­nee: Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus pois ja kiin­teistövero ylös. Detal­jeista ja aikataulus­ta voidaan keskustella.

  20. Tot­takai ulko­mail­ta töi­hin tule­va henkilö kas­vat­taa talout­ta. Ter­ve­tu­loa vaan. Sen­si­jaan en ymmär­rä kuin­ka opin­toaiko­jen lyhen­tämi­nen, eläkeiän nos­t­a­mi­nen tai human­itääri­nen maa­han­muut­to “lisää työvoiman tar­jon­taa”, jos ei ker­ran 60000 byrokra­tiaosaa­jan vapaut­ta­mi­nen julkiselta sek­to­ril­ta tee sitä.

    Päivän Aamule­hdessä kansli­apääl­likkö Nerg ker­too viras­to­jen yhdis­tämi­sistä ja maakun­ta­jo­hta­ja Viialainen ker­too kuin­ka ei ymmär­rä näitä päälekkäisiä him­meleitä ja lopet­taisi melkein kaik­ki piir­it ja maakun­nat, niin “johan toim­intaan saataisi­in potkua”. Antaa men­nä vain!

  21. Jus­si:
    Tämä ei ole ihan yksiselit­teinen asia. Viro ja Latvia toteut­ti­vat talouden hir­muku­urin. Eläk­keet, val­tion palkat ja tulon­si­ir­rot leikat­ti­in. Ver­ta ja kyyneleitä kaikille. Talous kuitenkin lähti kasvu­un, ja val­tion­talouden liikku­mavara palasi kun velka­an­tu­mi­nen tuli hallintaan. 

    Molem­mat ovat aika pitkälle ulkois­ta­neet työt­tömän­sä muualle. Viro­laiset usein Suomeen. Minne mei­dän pitäisi omamme lait­taa? Molem­mil­la on vielä paljon kiin­niotet­tavaa neu­vos­toa­joil­ta, mikä tekee kasvun uudelleen käyn­nistämis­es­tä helpom­paa. Viron (kahdes­ta vau­raam­man) ostovoimako­r­jat­tu BKT on yhä yli kol­man­nek­sen alhaisem­pi kuin omamme.

  22. Se on kyl­lä mie­lenki­in­toista, mihin tässä muu­ta­man kymme­nen vuo­den tähtäimel­lä joudu­taan, kos­ka talout­ta ei poli­it­ti­sista syistä pystytä tasapainottamaan.

    Toki tulot ja menot pitkäl­lä tähtäimel­lä pakos­ta tas­apain­ot­tuvat, kos­ka jos­sain vai­heessa rahaa ei enää saa lainaksi. Ilmeis­es­ti lainaa kuitenkin ote­taan lisää niin kauan, kuin sitä saadaan.

    Kreikan tie on mei­dän tiemme.

  23. Säästöt tup­paa­vat laske­maan ostovoimaa.

    Suomen tilanteesta han­kalan tekee se, että pikkuhil­jaa alka­va inflaa­tio kohtelee maatamme eri­tyisen kovak­ourais­es­ti. Kaiken huipuk­si tääl­lä on niin paljon van­haa infra­struk­tu­uria, että sitä on uusit­ta­va paljon, ja hin­ta­lap­pu kallis­tuu päivä päivältä.

    USA on enää viikko­jen päässä täy­selpymis­es­tä kos­ka FED omaa täy­den man­daatin. Euroopas­sa on val­ta­va työt­tömyys kos­ka EKP:n man­daat­ti on liian heiveröi­nen hoitaa asioi­ta kuntoon.

    Kri­isi, ja mah­dol­lisu­us ovat mon­esti sama asia. Nyt voidaan tehdä kaikkia niitä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ka nor­maal­isti ovat poli­it­tisia mahdottomuuksia.

  24. Noista rahas­toista ja kansalais­si­joit­tamis­es­ta vielä: Täl­lais­ten ehdot­ta­mi­nen kuin yllä on ihan OK, mut­ta suo­ma­lainen vira­nomainen, byrokraat­ti ja monop­o­listi yhdessä rosvoa­vat pääo­mas­ta mon­ta pros­ent­tia kuitenkin. 

    Idea on tietenkin hyvä, mut­ta jos arvaan oikein, niin niis­sä tulee TER:it jon­nekin parin prossan paikkeille. 

    Vähän niinkuin yleiskustannuslisät…

  25. Näin globaali­in vai­h­dan­taan tiukasti kiin­nit­tyneen maan kansalaisen näkökul­mas­ta: myös elvy­tyspu­uhi­in tarvit­taisi­in se Maail­man­hal­li­tus.

    Kun elvy­tyk­sen tarkoi­tus on että kansalais­ten ostovoima ei hyy­dähdä ja tuotan­non pyörät pysyvät pyörimässä, elvyt­tämi­nen Suomes­sa saat­taisi piristää lähin­nä muovikrääsäte­htai­ta Kiinas­sa ja ran­skalaisia elin­tarvike­valmis­ta­jia. Kään­täen, USAn hallinnon elvy­tys­toimet piristävät Suomen vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta vaik­ka täkäläi­nen hal­li­tus vapaa­matkus­taisi elvyt­tämät­tä lainkaan.

    Jos hal­li­tus keskit­tää elvy­tys­toimet asioi­hin jot­ka edis­tävät koti­maista kysyn­tää, hyvä niin, mut­ta sil­lä on kyl­läkin sivu­vaiku­tus että se rajoit­taa kan­sain­välistä erikois­tu­mista ja työn­jakoa, joka kai olisi vauras­tu­misen perusta.

    Toisaal­ta ja toisaal­ta … hit­to kun­pa asi­at oli­si­vat mus­tavalkoisen yksinkertaisia!

  26. Tiedemies:
    Mitä jos nyt kuitenkin sovit­taisi­in niistä säästöistä ja lyötäisi­in ne lukkoon mut­ta toteu­tus laitet­taisi­in ajal­lis­es­ti myöhem­mäk­si. Mut­ta kun ei voi tehdä pitkäjänteisesti.

    Julkisen puolen pitäisi vähen­tää väkeä hyv­inä aikoina nyky­istä selvästi enem­män, jot­ta näi­hin pani­ikki­toimi­in ei joudut­taisi. Sen­si­jaan nyt ei säästetä, mut­tei säästetä sit­tenkään kun rahaa riit­tää. Ja mik­si säästää kun sitä rahaa ker­ran on?

    Niin­pä. Nousukaudel­la kso­ka EI VOI säästää, niin on pakko säästää laskukaudel­la. Näin siis vaik­ka ei pitäisi, vaik­ka pitäisi toimia juurikin toisin.

    Mut­ta niin se vain on että jos ei pysty, niin sil­loin ei pysty.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Espan­ja säästi aivan tolkut­tomasti joskus siinä vuo­den 2010-11 tienoil­la ilman mainit­tavaa tulosta.

    Kyl­lä minä uskon että Espan­jas­sa on tätä nykyä paljon vähem­män julkisen puolen haistapas­ka-pro­jek­te­ja kuin ennen vuot­ta 2010.

  28. Rahaa sinän­sä on ole­mas­sa enem­män kuin sitä pystytään käyt­tämään – keskus­pankista saa sitä niin paljon kuin jak­saa kan­taa – mut­ta olemme kieltäneet pankke­ja rahoit­ta­mas­ta mitään sel­l­aista, mihin sisäl­tyy riske­jä ja sitähän aitoon yri­tys­toim­intaan aina sisäl­tyy. Tässäkin yksi tavoite – pankkien vakavaraisu­u­den tur­vaami­nen – lyö poskelle toista.

    Pankeille vaa­timus, että pitäi­sivät pääo­maa vähin­tään 3 pros­ent­tia saatavis­taan, oli niin pahasti liikaa, että sai­vat lobat­tua tuol­laisen vaa­timuk­sen pois uud­es­ta reg­u­laa­tios­ta. Jos tuol­lainen pank­ki on tarkoi­tus pitää pystyssä, niin miten se voisi laina­ta ulos kenellekään muulle kuin val­ti­olle tai jollekulle, jol­la on antaa vakuuk­sia reilusti enem­män kuin on lainan arvo? Ei mitenkään.

    Jos halu­amme, että rahoi­tussek­to­ril­la on jokin tule­vaisu­us muu­na kuin asun­to­laina­pankki­na ja val­tion rahoit­ta­jana, tuo­ta pääo­man määrää pitää saa­da nos­tet­tua reilusti. Rahoituslaitosten(kin) vero­tus­ta pitäisi muut­taa niin, että oma pääo­ma olisi (riskiko­r­ja­tusti) vieras­ta pääo­maa halvem­pi rahoitusmuoto.

  29. Raimo K: Kuitenkin tote­sit että rahaa on kyl­lä saatavis­sa. Pulaa on lähin­nä ideoista, siis yritysideoista.

    Tämä on pankkien mantra, eikä pidä paikkaansa. Alka­vien ja muu­ta­man vuo­den ikäis­ten yri­tys­ten on todel­la vaikea saa­da rahaa pankeista.

    Kun pankkimiehiä vähän enem­män kor­ven­taa, todel­lisek­si syyk­si pal­jas­tuu varautu­mi­nen uusi­in EU-audit­tei­hin ja Basel-sään­nök­si­in. Yri­tys­ten, varsinkin alka­vien yri­tys­ten rahoi­tus on luokitel­tu paljon riskip­i­toisem­mak­si kuin esim. yksi­ty­ishenkilöi­den asuntolainat.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

    Täl­laisen viiskymp­pisen työt­tömän mielestä Suomen ongel­ma ei ole nuorten houkut­telemis­vaikeudet muual­ta, vaan se, että yli neljävi­toset potk­i­taan pihalle, vaik­ka ammat­ti­taitoa olisi ker­tynyt 25 vuot­ta. Sitä pait­si, kuka alle 25-vuo­tias halu­aisi tul­la maa­han, jos­sa ei saa tehdä mitään ilman isovel­jen valvo­vaa silmää, jon­ka ilmas­to on mie­lenki­in­toinen ja hin­tata­so sitäkin mie­lenki­in­toisem­pi, uno­hta­mat­ta kielitaitovaatimuksia…noi ei kliseel­lä “Suo­mi on kau­nis maa” korvata.

  31. jan­imh:
    Kun tätä meininkiä his­to­ri­aan kat­soo, niin eipä tun­nu viher­vasem­mis­ton mielestä koskaan ole­van oikea aika säästää, tai tehdä rak­en­teel­lisia uudistuksia… 

    Onnek­si on viher-eivasemmisto:

    Osmo Soin­in­vaara 4.2.2012:
    Julki­nen talous ei todel­lakaan men­nyt miinuk­selle ker­taakaan vuo­den 1998 jäl­keen ennen vuo­den 2008 amerikkalaista lamaa…
    Tässä ovat mukana eläk­er­a­has­tot, mitä voi arvostel­la, mut­ta se, että me rahas­toimme eläkkeisi­in ja moni muu ei rahas­toi, on säästämistä – ainakin niihin mui­hin verrattuna.

    Jari Mus­to­nen:… Kyl­lähän tämä min­un jankut­ta­mani asia, eli lainan roima kasvu on siitäkin paperi­sta luettavissa… 

    Osmo Soin­in­vaara 4.2.2012:
    Tuona aikana val­tion talouden yli­jäämää pan­ti­in piiloon kansane­dus­ta­jil­ta tekemäl­lä aivan tolkut­toman suuria siir­to­ja val­tion eläk­er­a­has­toon. Ehkä ne menivät piiloon sinultakin. 

  32. “Kysyy keneltä talous­tutk­i­jal­ta hyvän­sä kol­men mil­jardin sopeu­tuk­sen ajoituk­ses­ta suh­dan­nepoli­ti­ikan kannal­ta, saa vas­tauk­sek­si, että se olisi suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Se lisäisi työt­tömyyt­tä niin paljon, että tavoitel­lus­ta val­tion talouden paran­tu­mis­es­takin toteu­tu­isi vain osa, joidenkin mielestä ei juuri mitään.”
    Täl­lä perus­teel­la ymmärtää koko­mustien vaa­timuk­sen hal­li­tu­so­hjel­man peri­aat­teessa pysymisessä. “Pakkosäästöt” lisäi­sivät työvoiman tar­jon­taa, mikä on ollut hei­dän mantransa — ja Juhana Var­ti­aisen ja Soinivaaran.

    1. Täl­lä perus­teel­la ymmärtää koko­mustien vaa­timuk­sen hal­li­tu­so­hjel­man peri­aat­teessa pysymisessä. “Pakkosäästöt” lisäi­sivät työvoiman tar­jon­taa, mikä on ollut hei­dän mantransa – ja Juhana Var­ti­aisen ja Soinivaaran.

      No just joo. Onko mah­dol­lista kir­joit­taa mitään, mitä joku, jol­la on voimakas tah­to asi­aan, ei voisi käsit­tää väärin.

  33. Monille suuren riskin kasvuyri­tyk­sille laina ei ole sopi­va instru­ment­ti, vaan ne tarvit­se­vat omaa pääo­maa. Riskiyri­tyk­sen 5‑vuotisen lainan markki­nako­rko olisi jär­jet­tömän korkea. Toisaal­ta ne pienem­män riskin yri­tyk­set, joille laina on sopi­va instru­ment­ti, saa­vat lain­o­ja nytkin varsin hyvin.

    Mut­ta ei se ole val­tion tehtävä tul­la yri­tys­ten omis­ta­jak­si. Pikem­minkin vero­tus­ta ja vero­tukia pitäisi muut­taa niin, että ne kan­nus­taa ihmisiä sijoit­ta­maan rahansa yri­tyk­si­in asun­toku­plan paisu­tuk­sen sijaan. Mut­ta se taitaa olla turha toivo…

  34. Kyl­lähän sitä jo mukavasti sopeu­tus­ta tulee kun kehi­tysavus­ta tehdään vapaae­htoinen ruk­si verolo­mak­keeseen ja Suomes­ta tehdään viral­lis­es­ti yksikielinen.

  35. Mitä jos nyt kuitenkin sovit­taisi­in niistä säästöistä ja lyötäisi­in ne lukkoon mut­ta toteu­tus laitet­taisi­in ajal­lis­es­ti myöhem­mäk­si. Mut­ta kun ei voi tehdä pitkäjänteisesti.

    Juuri näin­hän Suomen hal­li­tus on toimin­ut jo koh­ta kolme vuot­ta. Syksyl­lä hal­li­tus teki raken­nemuu­tok­sen. Yhtään suun­nitel­tua muu­tos­ta ei tai­da olla vielä toteutet­tu. Hal­li­tuk­sen pahin vika on siinä, ettei sil­lä ole selkärankaa toteut­taa mitään. Puhutaan ja tutk­i­taan kyl­lä, mut­ta kaiken tarkoituk­se­na taitaa olla vain ajan­peluu. Päätetään siirtää kaik­ki äänestäjille vas­ten­mieliset asi­at toteutet­taviksi vaalien jälkeiseen aikaan ja tule­van uuden hal­li­tuk­sen toimeksi.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

    Ymmärsin vas­tauk­sesi niin, että 60000 työikäistä viro­laista on jo siir­tynyt Suomeen ja sen posi­ti­iviset vaiku­tuk­set ovat näkyvillä. 

    Hienoa. Mitä se Urpi­lainen höpöt­telee sel­l­ais­es­ta, ettei velka­on­gel­maa ole varaa tas­apain­ot­taa. Kaikki­han on näi­nollen hyvin.

  37. Lisätään­pä keino­va­likoimaan vielä perus­tu­lo. Lukuisien muiden hyvien vaiku­tuk­sien­sa lisäk­si se vauhdit­taisi pienyri­tys­ten perus­tamista ja paran­taisi niiden men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia. Moni aloit­ta­va yrit­täjä on erit­täin motivoitunut ja jak­saa pak­er­taa vuosi­akin pelkän perus­tu­lon varas­sa. Nol­lat­u­loil­la pak­er­tamiseen ei kuitenkaan mikään määrä moti­vaa­tio­ta riitä. Mon­et juuri niistä yri­tyk­sistä, jois­sa kehitetään uut­ta eikä vain tur­vaudu­ta van­ho­jen, usein väistymässä ole­vien toim­inta­mallien kopi­oin­ti­in, kaatuu ennen kuin kon­sep­ti on ehdit­ty kehit­tää riit­tävän toimivaksi. 

    Start­ti­ra­ha puolestaan on jälleen yksi tarkoi­tus­taan huonos­ti palvel­e­va mekanis­mi: sitä saa mon­en uuden­laista toim­intaa kehit­televän yri­tyk­sen tarpeisi­in liian vähän aikaa, ja siitä päät­tävät henkilöt ovat usein hyvin huonos­ti sovel­tuvia päät­tämään siitä, mil­laiselle yri­tyk­selle start­ti­ra­ha kan­nat­taa tai ei kan­na­ta myöntää. 

    Uskon, että jos kaik­ki yrit­täjät toimin­nan luon­teeseen ja alaan kat­so­mat­ta saisi­vat perus­tu­lon (joka verotet­taisi­in pois tulo­jen noustes­sa), rahat kohden­tu­isi­vat start­ti­ra­ha­jär­jestelmää tehokkaam­min. Lisäk­si byrokra­ti­aan ei kuluisi lainkaan rahaa.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

    Höpö höpö, meil­lä on edellen 2,5 miljoon­aa työ­paikkaa , aivan yhtä paljon kuin oli 1990
    .

    Ain­oa mikä on kas­vanut on työn tar­jon­ta ja meil­lä on nyt 80000 työt­tömän sijas­ta 440000 työtön­tä työn tarjoajaa

    Ain­oa mitä maa­han­muu­tol­la on saatu aikaisek­si on sosi­aa­li­nen katas­trofi ja työt­tömyy­den hillitön kasvu.

    Huolto­suhde ei ole paran­tunut vaan huonontunut

    Mut­ta sehän onkin Osmon tarkoi­tus, työn tar­jon­nan lisäämi­nen kun ratkoo kaik­ki ongel­mat, ehkä sit­ten seu­raavas­sa elämässä

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on pääomien puutet­ta ositt5ain sik­si, että vero­tuk­sel­la kaik­ki pakote­taan osta­maan asun­to itse mihin menee melkein kokon­aan koti­talouk­sien säästäminen.

    Ei vuokral­la asum­i­nenkaan rahoi­tu­songel­maa poista, itse asi­as­sa heiken­tää, kos­ka vuokra on korkeampi kuin oman asun­non kulut.

  40. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten tekoa jatke­taan nyt vaalimarkkinatunnelmissa.
    Seu­tukaupunkikun­ta tms mallisen peliko­rtin esi­in nos­t­a­mi­nen pääkaupunkiseudun lisäk­si muil­lakin suurim­mil­la kaupunkiseuduil­la herät­tää kysymyk­sen: onko tähän seu­tukun­ta­malli­inkin tarkoi­tus liit­tää mukaan tule­vien kaupunkien henkilöstöille irtisanomissuoja?

    Kun­ta­la­ki ei tunne edes koko käsitet­tä, joten mm Tam­pereen alueen selvi­tys­miehen esi­in nos­ta­ma seu­tukun­ta­malli on jokaisen oma toivei­den tyn­nyri. Yksi uusi hallinto­por­ras alueelle on perustet­ta­va ja Tam­pereen sisälle tulisi yhden hallinnon sijaan noin kuusi osahallintoa.

    Uusia vakansse­ja ja tit­teleitä on run­saasti tar­jol­la, kun hallintoa tehostetaan.

    Irti­sanomis­suo­ja pitäisi pois­taa. Jos niitä uusia vakansse­ja tulisi, niin vas­taavasti kun­nista poistuisi.

    On huo­mat­ta­va, ettei uusi hallinto tulisi van­ho­jen päälle, vaan sek­tor­e­it­tain (esim ter­vey­den­huolto) siir­ryt­täisi­in suo­raan seu­tukun­nan palveluk­seen. Tämä on yleinen harhalu­u­lo (tarkoituk­selli­nen ?) varsinkin kokoomus­lais­ten piiris­sä. Ts. ter­vey­den­huolto siir­ty­isi pois kun­nil­ta. Suo­mi on muuten ain­oa EU maa, jos­sa kun­ta yrit­tää hoitaa ter­vey­den­huoltoa. Se pitäisi siirtää laa­jem­man yksikön hoitoon (sairaanhoitopiiri/maakunta/seutukunta tms)

  41. Tiedemies:
    Mitä jos nyt kuitenkin sovit­taisi­in niistä säästöistä ja lyötäisi­in ne lukkoon mut­ta toteu­tus laitet­taisi­in ajal­lis­es­ti myöhem­mäk­si. Mut­ta kun ei voi tehdä pitkäjänteisesti.

    Julkisen puolen pitäisi vähen­tää väkeä hyv­inä aikoina nyky­istä selvästi enem­män, jot­ta näi­hin pani­ikki­toimi­in ei joudut­taisi. Sen­si­jaan nyt ei säästetä, mut­tei säästetä sit­tenkään kun rahaa riit­tää. Ja mik­si säästää kun sitä rahaa ker­ran on?

    Ei julkisen puolen henkilöstön vähen­tämis­es­tä ole mitään hyö­tyä, ne kor­vataan ostopalveluil­la , jot­ka ovat vielä kalliimpia

    Esim Helsin­gin kaupun­ki on näen­näiseti säätänyt himen vähen­tämäl­lä henkilöstöä, mut­ta samal­la ostopalve­lut on tuplattu.
    Ja nyt henkilöstökin on kasvussa

    Espoo on vielä räikeämpi esimerkki

  42. Ennen van­haan saat­toi olla var­ma, että hyvä aika väistämät­tä tulee, jol­loin elvyt­tävä poli­ti­ik­ka voidaan vetää takaisin. Miten nyt kun on nousukau­den ilmaan­tu­miselle on mitä eri­laisem­pia “uhkatek­i­jöitä”?

    Glob­al­isaa­tion ja automaa­tion seu­rauk­se­na katoa­va keskilu­okkainen työ, öljyn tuotan­to­huipun läh­estymi­nen, ikään­tyvän väestön myötä heikkenevä huolto­suhde, globaalil­la tasol­la ole­vat suuret tulo­erot ja talouden epä­tas­apain­ot nyt muu­tamia mainitakseni.

    Voiko olla niin, että jos ongel­mat kuit­taa­va talouskasvu ei enää palaa, niin kan­nat­taisiko katk­era kalk­ki juo­da heti eikä vara­ta sitä lap­sillemme jatku­van velka­an­tu­misen muodossa?

  43. Jus­si:
    Tämä ei ole ihan yksiselit­teinen asia. Viro ja Latvia toteut­ti­vat talouden hir­muku­urin. Eläk­keet, val­tion palkat ja tulon­si­ir­rot leikat­ti­in. Ver­ta ja kyyneleitä kaikille. Talous kuitenkin lähti kasvu­un, ja val­tion­talouden liikku­mavara palasi kun velka­an­tu­mi­nen tuli hallintaan. 

    Kävikö näin? Latvi­a­han toteut­ti sisäisen deval­vaa­tion jol­la saati­in aikaan mas­si­ivi­nen maas­ta­muut­to. Työt­tömyys toki las­ki, kun koulutet­tu ja ammat­ti­taitoinen työvoima lähti lev­eäm­män leivän perässä muualle. Tästä lisää.

  44. Jus­si: Tämä ei ole ihan yksiselit­teinen asia. Viro ja Latvia toteut­ti­vat talouden hir­muku­urin. Eläk­keet, val­tion palkat ja tulon­si­ir­rot leikat­ti­in. Ver­ta ja kyyneleitä kaikille. Talous kuitenkin lähti kasvu­un, ja val­tion­talouden liikku­mavara palasi kun velka­an­tu­mi­nen tuli hallintaan.

    Viron ja Lat­vian työt­tömyys pysyy aisois­sa, kos­ka työvoima muut­taa pois maas­ta. Tuskin me sitä haluamme?

    Meil­lä ruve­taan heti puhu­maan ‘jako­varas­ta’ kun ajat vähän para­nee, ja kil­paa kek­sitään uusia rahareik­iä. Hyv­inä aikoina emme voi saa­da bud­jet­tia tasapainoon.

    Viime nousukaudel­la tehti­in yli­jäämäisiä bud­jet­te­ja ja lyhen­net­ti­in val­tion velkaa. Sen sijaan pitkän tähtäi­men rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set jäivät tekemättä.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Espan­ja säästi aivan tolkut­tomasti joskus siinä vuo­den 2010-11 tienoil­la ilman mainit­tavaa tulosta.

    Juu. Sitä ennen se viisaasti oli säästämät­tä ja elvyt­ti, kunnes lisälainan hin­ta nousi pil­vi­in. En sanoisi, että mei­dän kan­nat­taa tehdä samoin. Se luot­tokelpoisu­u­den mene­tys kun on san­gen nopeasti etenevä pros­es­si sit­ten kun se tosis­saan alkaa. Muu­ta­man kier­roksen voi luot­tolu­ok­i­tus­ta menet­tää ilman ihmeem­piä seu­rauk­sia, mut­ta sit­ten kun on Espan­jan tilanteessa, ei ole hirveästi vaihtoehtoja.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannalta. 

    Joo, varsinkin jos se työperäis­es­ti maa­han­muut­ta­va vielä kulut­taa elinkus­tan­nuk­sen­sa ja mak­saa veron­sa Suomes­sa. Sitä vas­taan tuskin kel­lään on yhtään mitään.

    Toinen jut­tu on sit­ten se, että *kaikkea* maa­han­muut­toa halu­taan jostain syys­tä kut­sua työperäisek­si maahanmuutoksi.

  47. Kohti maat­alousy­hteiskun­taa

    Onko­han Suomen salainen strate­gia ruve­ta agraariy­hteiskun­naksi. Suo­mi mak­saa kansal­lista maat­alous­tukea toisek­si eniten Euroopas­sa. Vain Ran­s­ka on edel­lä, kuten Esko Sep­pä­nen oival­lis­es­ti kirjoittaa:
    http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128048-eseppanen-astubbille

    Tuotan­to on tehokasta. 

    Vil­jaa tuotet­ti­in 2012 yhteen­sä 3,6 mil­jar­dia kiloa. Sitä käytet­ti­in vain 2,9 mil­jar­dia kiloa.

    Mut­ta tuhoisaa.

    Kasv­in­tor­jun­tamyrkky­jen ruiskut­ta­mi­nen pel­toon poh­javesialueel­la pilasi juo­mave­den. Kun­tay­htymä jou­tui sulke­maan vede­not­ta­mon. Vil­jeli­jä sai 420 euron sakon. Suomes­sa maat­alous on suurin yksit­täi­nen Itämeren saastuttaja.

    Ruot­si ei mak­sa maataloustukea.

    Silti jopa Nor­rbot­tenis­sa maaseu­tu on jopa elin­voimaisem­pi kuin Suomen puolel­la. Robot­ti­nave­toi­ta siel­lä ei tosin näy, mut­ta ulkona viihtyvä ylä­maan kar­ja laidun­taa entisil­lä kyyt­tö­jen tiluk­sil­la ja pen­sas­mar­janvil­je­ly on yleistä.

    Maa­ta on puolustettava

    Maanvil­je­lyn lisäk­si Suo­mi panos­taa maan­puo­lus­tuk­seen. Kuin tois­in­tona 90-luvun lamas­ta sot­a­min­is­ter­imme on aseostok­sil­la Yhdys­val­lois­sa. Euroopaas­ta oste­taan van­ho­ja hyökkäysvaunuja.

    Usko­ma­ton­ta mut­ta totta.

    Jos peri­aat­te­na on, kuten VM:n virkamies sanoi, että sitä pitää verot­taa, joka ei pääse pakoon. Niin mik­si maat­alout­ta tue­taan eikä veroteta?

  48. Osmo Soin­in­vaara: vero­tuk­sel­la kaik­ki pakote­taan osta­maan asunto

    Ei niinkään vero­tuk­sel­la, vaan hillit­tömäl­lä vuokrata­sol­la, joka taas on seu­raus­ta siitä että “yleishyödyl­lis­ten” vuokranan­ta­jien ja etuuk­sista päät­tävien poli­itikko­jen edut ovat yht­eneväisiä, ja vuokria sub­ven­toidaan niihin kor­vamerk­i­ty­il­lä tulon­si­ir­roil­la mikä nos­taa vuokrata­soa huimasti enem­män kuin mikään verotus.

    Saton liikevoit­to­pros­ent­ti oli 35.6 % vuon­na 2013, ja VVO:n pros­ent­ti 32.3 % vuon­na 2011, ihan veroista riippumatta.

    1. Ei niinkään vero­tuk­sel­la, vaan hillit­tömäl­lä vuokrata­sol­la, joka taas on seu­raus­ta siitä että “yleishyödyl­lis­ten” vuokranan­ta­jien ja etuuk­sista päät­tävien poli­itikko­jen edut ovat yht­eneväisiä, ja vuokria sub­ven­toidaan niihin kor­vamerk­i­ty­il­lä tulon­si­ir­roil­la mikä nos­taa vuokrata­soa huimasti enem­män kuin mikään verotus.

      Asum­istapah­tu­maa verote­taan, jos asu­taan vuokral­la ja se saa vero­sub­ven­tio­ta, jos asu­taan omas­sa asun­nos­sa. Sik­si vuorkalla asum­i­nen on kannattamatonta.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

    Mik­si 60000 ulko­maisen sip­ulin­leikkaa­jan ja siivoo­jan olete­taan luo­van ilman minkään­laista viivet­tä vähin­tään 50000 työ­paikkaa, kun taas 60000 leikat­tua julkisen sek­torin työ­paikkaa on työt­tömyyskatas­trofi, joka ei kor­jaan­nu mil­lään aikake­hyk­sel­lä? Koti­maisen kysyn­nän rom­ah­dushan on vain plus­saa pienessä ja globaalis­sa vientitaloudessa.

    Kaik­ki työperäi­nen maa­han­muut­toko kan­nat­tavaa? Oletko jo miet­tinyt jonkin­laisen lop­pu­ratkaisun mata­lasti koulutet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien eläkkei­den ja van­hu­u­den suhteen?

    Eikö maa­han­muut­toon tur­vau­tu­mista pitäisi käsitel­lä työ­markki­noiden ja yhteiskun­nan epäon­nis­tu­mise­na, kun siivoamiseen ja tomaat­in­poim­intaan ym. pystyviä työt­tömiä, etenkin nuo­ria, on pil­vin pimein? Per­in­teiset kesä­työ­paikat ovat täyn­nä kausi­työläisiä Itä-Euroopas­ta, voisiko näil­lä olla vaiku­tus­ta työu­ran liik­keel­lelähtöön? Onko reilua syr­jäy­tyvää nuor­ta kohtaan tuot­taa hänelle lisää kil­pail­i­joi­ta koti­maa­han, olet­taen että kysyn­nän ja tar­jon­nan laki vielä jos­sain määrin kos­kee matalia palkko­ja ja ns. joustavuutta?

    Mis­sä ovat maa­han­muut­ta­jien luo­mat vien­ti­te­ol­lisu­u­den työ­paikat? Vai kuu­luiko teo­ri­aan se, että vuokratyö­fir­mas­ta tai nakkikioskil­ta fil­ip­pi­ino­jen alta potkit­ta­va Rai­ja voi siirtää osaamisen­sa pelialalle?

    Onko val­tion pakko ottaa per­snet­toa vähem­män koulute­tu­ista maa­han­muut­ta­jista, jos parem­pia ei ole tulos­sa? Ovatko työ­nan­ta­jat kokeilleet palkko­jen nostamista?

    1. Mik­si 60000 ulko­maisen sip­ulin­leikkaa­jan ja siivoo­jan olete­taan luo­van ilman minkään­laista viivet­tä vähin­tään 50000 työ­paikkaa, kun taas 60000 leikat­tua julkisen sek­torin työ­paikkaa on työt­tömyyskatas­trofi, joka ei kor­jaan­nu mil­lään aikake­hyk­sel­lä? Koti­maisen kysyn­nän rom­ah­dushan on vain plus­saa pienessä ja globaalis­sa vientitaloudessa.

      Jos tuo leikkaus tehdään laskusuh­dan­teessa, kansan­talouden kjokon­aiskyh­syn­tä las­kee. Noususuh­dan­teessa taas asia olisi toisin.
      Jos maa­han tulee 60 000 ihmistä lisää, he myös lisäävät kokon­aiskysyn­tää, jol­loin he mah­dol­lis­ta­vat uusien työ­paikko­jen syn­nyn. Ihan sama mekanis­mi toi­mi siinä, kun 60 000 suo­ma­laista vuosit­tain valmis­tuu työelämään.

  50. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    ‘snip’
    Kun­ta­la­ki ei tunne edes koko käsitet­tä, joten mm Tam­pereen alueen selvi­tys­miehen esi­in nos­ta­ma seu­tukun­ta­malli on jokaisen oma toivei­den tyn­nyri. Yksi uusi hallinto­por­ras alueelle on perustet­ta­va ja Tam­pereen sisälle tulisi yhden hallinnon sijaan noin kuusi osahallintoa.

    Uusia vakansse­ja ja tit­teleitä on run­saasti tar­jol­la, kun hallintoa tehostetaan.

    Toivei­ta voi olla, tot­takai. En tunne Tam­pereen seudun asioi­ta eri­tyisen hyvin, mut­ta Varsi­nais-Suomes­sa kun­tay­hteistyö on hyvin kehit­tynyt­tä ja sil­loin kun kun­tia oli 56, eri­laisia yhteistyökon­tak­te­ja kun­tien välil­lä oli noin 1000. Aikamoinen viidakko!

    Jos tuol­lainen verkos­to saadaan koot­tua yhden hallinnon alle, se kyl­lä yksinker­tais­taa hallintoa, ei suinkaan mon­imutkaista sitä.

    Ja jos tuo uusi hallinto kootaan maakun­nan liiton tai sairaan­hoitopi­irin poh­jalle, uusia kivo­ja vakansse­jakaan ei tule. Hyvä aja­tus siis!

  51. JTS:
    ‘snip’
    Oden huomio pääomien puut­teesta on hyvä asia. Sik­si mil­lä on omis­tusasum­ista, kun pääo­mia rak­en­tamiseen ei muuten vain löydy. 

    Siis niinkö että upporikas raken­nus­fir­ma ei saa pankista rahaa rak­en­tamiseen, mut­ta köy­hä säästäjä saa — kun ei ole pääomia?

    1. Siis niinkö että upporikas raken­nus­fir­ma ei saa pankista rahaa rak­en­tamiseen, mut­ta köy­hä säästäjä saa – kun ei ole pääomia?

      Köy­hä asun­tosästäjä saa rahaa, kos­ka se asun­to on vakuute­na ja lisäk­si hänen omat tulon­sa. Uppo­rias raken­nus­fir­ma voi nol­la­ta lainansa men­emäl­lä konkurssi­in, mitä asun­non osa­ta­ja ei voi tehdä.

  52. Suh­dan­tei­ta tasoit­tavas­sa finanssipoli­ti­ikas­sa yksi suuri ongel­ma on, että poli­ti­ikas­sa on vain kak­si käsi­tys­tä miten taloudessa menee: “hyvin” tai “huonos­ti”. Todel­lisu­udessa vai­htelua voidaan kuva­ta vaik­ka välil­lä ‑100 … +100, mut­ta poli­it­tises­sa puheessa “hyvin” menee niin kauan kuin menee parem­min kuin edel­lisenä vuon­na, ja vas­taavasti toisin päin.

    Jos halu­taan tasoit­taa suh­dan­tei­ta, pitäisi ymmärtää mis­sä kohden syk­liä ollaan eikä purkaa kaikkea elvy­tys­varaa heti kun “hyvin” on ohi (las­ket­tu arvos­ta +70 arvoon +50) kuten on tehty viimeisen 5 vuo­den aikana. Jos tästä ede­tään oikeasti heikkoon talousti­lanteeseen, mitään ei enää ole jäljellä.

    Ja “hyvää” aikaa, jol­loin vero­ja voisi nos­taa ja kulu­tus­ta leika­ta, ei muuten tule koskaan.

  53. Suomes­sa on pääo­maa, mut­ta rahat menevät vääri­in kohteisi­in. Merkit­tä osa kansal­lis­es­ta var­al­lisu­us on men­nyt omis­tusasun­toi­hin. Asun­tosi­joit­ta­mi­nen pitäisi saa­da tasaver­taisek­si sijoi­tus­muodok­si mui­hin vai­h­toe­htoi­hin näh­den. Toisaal­ta vuokral­la-asu­jien pitäisi saa­da neu­traali veroko­htelu omis­tusasu­jaan nähden.

    Toisek­si suurin osa ihmi­sistä maku­ut­taa ylimääräisiä raho­jansa pankki­tilil­lään tyhjän pant­ti­na. Vero­tuk­sel­la ja muil­la mekanis­meil­la voisi yrit­tää kan­nus­taa ihmisiä sijoit­ta­maan yri­tys­toim­intaan — eri­tyis­es­ti suo­ma­laisi­in työl­listävi­in pk. yrityksiin. 

    Yksi­tyiseen sijoit­tamiseen voisi kan­nus­taa vaik­ka henkilöko­htaiset sijoi­tustilit, jos niille voisi ohja­ta osan palka­s­ta ennen vero­ja. Verot taas mak­set­taisi­in kun nos­taa rahat sijoi­tustililtä omaan käyt­töön. Nykyisel­lään vas­taa­van luon­teinen jär­jeste­ly onnis­tuu kun perus­taa ensin yri­tyk­sen Viroon, jos­ta myy työn­sä Suomeen — asian voisi tehdä paljon helpom­mak­si ja verora­hat olisi parem­pi kerätä tänne koti­maa­han. Toisaal­ta PS-tili meni ihan pieleen — en tiedä kuka lobbasi/sabotoi nykyisen jär­jestelmän, mut­ta ei sinne kukaan järkevä ihmi­nen raho­jaan sijoi­ta. Liikaa turhia rajoit­tei­ta, pankit vetää välistä ja poli­it­ti­nen ris­ki liian korkea. 

    Eri­tyis­es­ti pk yri­tyk­set tarvit­se­vat apua rahoituk­seen. Yksi tehokas tapa saa­da niihin pääo­maa olisi, jos ne voisi­vat antaa palkan osit­tain tai kokon­aan osakkeina. Nykyään vero­tus ja muut rajoit­teet tekevät tuos­ta aivan liian han­kalaa. Jos osak­keet voisi suo­raan mak­saa em. sijoi­tustilille ilman vero­ja ja turhia sivuku­lu­ja, asia voisi olla paljon helpom­paa. Verot mak­set­taisi­in sit­ten joskus myöhem­min kun yri­tys on men­estynyt, osakeet saa myy­tyä ja rahat voi nos­taa sijoi­tustililtä. Jos osakkeista ei ker­ty­isi eläket­tä ja sosi­aalietuuk­sia kuten palka­s­ta, ylimääräiset sivuku­lut voisi pitää läh­es nol­las­sa. Yri­tys voisi näin säästää merkit­täviä määriä kallis­ar­voista omaa pääo­maa ja silti saa­da markki­na-arvon­sa tun­te­via osaavia työn­tek­i­jöitä. Ongel­ma lie­nee nykyi­nen tark­ka luokit­telu pääo­ma- ja palkkat­u­lo­jen välil­lä — em sys­tee­mis­sä ero niil­lä olisi varsin hämärä tai olema­ton ja työn­tek­i­jöistä tulisi vähitellen yri­tyk­sen omis­ta­jia. Nykyisel­lään pk yri­tyk­sen omis­ta­jak­si kan­nat­taa tul­la lähin­nä yri­tys­tä perustet­taes­sa, eikä myöhem­min tulleil­la ole hyvää tapaa päästä yri­tyk­sen omis­ta­jak­si ilman suuria rahoja.

  54. Pääosin jälleen hyvä kirjoitus.

    Pikkuisen on kyl­lä tarpeet­toman poli­tikoin­nin makua Keskus­tan ehdo­tusten kom­men­toin­nis­sa. Neljän suuren puolueen joukos­ta nimeno­maan Keskus­ta on tuonut esille näitä samo­ja ajatuk­sia, joi­ta tässä kir­joituk­ses­sasi on. Onko järkevää vali­ta vas­tus­ta­jak­si eniten samankaltaisia ajatuk­sia aja­va ryh­mä ja kri­ti­soi­da läh­es samo­ja ehdo­tuk­sia, joi­ta itse vaiku­tat kan­nat­ta­van? Täl­laiseen toim­intaan se yhdessä tekemisen mah­dol­lisu­us Suomes­sa kaatuu. Hyvät ehdo­tuk­set eivät ikinä mene läpi, jos niitä peri­aat­teessa kan­nat­ta­vat ryh­mät keskit­tyvät riitelemään pienistä yksi­tyisko­hdista ja siitä, että kuka on eniten oikeassa.

    Mihin peru­s­tat ajatuk­sesi siitä, että Keskus­tan malli kasvuyri­tys­ten rahoit­tamisek­si olisi oleel­lis­es­ti kovin eri­lainen kuin Tan­skan malli. Puheen­jo­hta­ja Sip­ilä on mielestäni nos­tanut esi­in juuri noi­ta näköko­htia, joi­ta itse ker­rot Tan­skan mallis­sa olevan.

    Olet myös näköjään tul­lut Keskus­tan lin­joille siinä, että kan­natat koti­mais­ten eläk­er­a­has­to­jen pääomien suun­taamista enem­män koti­maisi­in hankkeisiin.

    Kri­ti­soit Keskus­taa hei­dän ehdo­tuk­ses­taan rahoit­taa ilmeis­es­ti sin­unkin kaipaa­masi yri­tys­ten kasvu­ra­has­to ei-strate­gis­ten pörssiyri­tys­ten osake­myyn­neil­lä. Oma ajatuk­sesi olisi ilmeis­es­ti pääomit­taa kasvu­ra­has­to val­tion lainara­hal­la. Peri­aat­teessa sekin olisi toki mah­dol­lista, mut­ta itse luulen kyl­lä Keskus­tan ehdo­tuk­sen ole­van lähempänä poli­it­tista real­is­mia. Kuin­ka raken­neu­ud­is­tusten tarve (ja niihin väistämät­tä jos­sain määrin liit­tyvä etu­jen leikkaami­nen yms. muu­tok­set) perustel­laan kansalle ja vasem­mistop­uolueille, jos samaan aikaan velka­ra­hal­la rahoite­taan kasvuyrityksiä? 

    Keskus­tan myyn­tilistal­la ole­vat pörssiy­htiöt ovat nyt sitä pait­si melko hyvin arvostet­tu­ja. Tuskin niiden myyn­ti olisi ollenkaan huonoin val­tion viime vuosi­na tekemä kaup­pa. Kasvu­ra­has­ton rahoit­ta­mi­nen pelkäl­lä lainara­hal­la on myös jos­sain määrin riskip­i­toista, vaik­ka val­tio ison riskin vielä voisikin kan­taa. Paljon voi tul­la takki­in jo pelkästään lisään­tyneinä korkomenoina, jos val­tion luot­tolu­ok­i­tus heikke­nee tai val­tion­lain­o­jen korot muuten nou­se­vat. Ei ole myöskään ollenkaan selvää, että onko kyseis­ten pörssiy­htiöi­den osinko­jen ja val­tion­lain­o­jen korko­jen suhde kymme­nen vuo­den päästä sama kuin nyt. Harvem­min ne yksi­tyiset pääo­masi­joit­ta­jatkaan pelkäl­lä lainara­hal­la riskiyri­tyk­siä rahoittavat.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on pääomien puutet­ta ositt5ain sik­si, että vero­tuk­sel­la kaik­ki pakote­taan osta­maan asun­to itse mihin menee melkein kokon­aan koti­talouk­sien säästäminen.

    Hm, työstäisitkö tätä lisää. Arkikoke­mus soit­taa, etteivät ne miljoo­nan ihmisen tuhan­nen euron sijoit­tuk­set yri­tyk­si­in ole yhtä tulok­sekkai­ta kuin tuhan­nen rikkaan ihmisen miljoo­nan euron vas­taa­vat sijoitukset.

    Isän­nätön raha tuot­taa huonom­min. Rikas­tu­mi­nenkin pitäisi sallia.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Köy­hä asun­tosästäjä saa rahaa, kos­ka se asun­to on vakuute­na ja lisäk­si hänen omat tulon­sa. Uppo­rias raken­nus­fir­ma voi nol­la­ta lainansa men­emäl­lä konkurssi­in, mitä asun­non osa­ta­ja ei voi tehdä. 

    Holti­ton­ta pankkien asun­to­lainanan­toa voisi hillitä, jos pank­ki jou­tu­isi kan­ta­maan isom­man riskin. Monis­sa sivistys­mais­sa voi nol­la­ta asun­tovelka­nsa anta­mal­la asun­ton­sa pankille. Suomes­sa velas­ta ei pääse eroon vaik­ka asun­non arvo rom­a­hataisi, vaan siitä voi seu­ra­ta vuosikym­me­nien ‘velka­or­ju­us’. Asun­to­laina ei siten olisi suh­teet­toman edullista ver­ratu­na yrityslainoihin.

  57. Muu­ta­ma kommentti:

    “Rahaa sinän­sä on ole­mas­sa enem­män kuin sitä pystytään käyt­tämään – keskus­pankista saa sitä niin paljon kuin jak­saa kan­taa – mut­ta olemme kieltäneet pankke­ja rahoit­ta­mas­ta mitään sel­l­aista, mihin sisäl­tyy riske­jä ja sitähän aitoon yri­tys­toim­intaan aina sisältyy.”

    Ei pankke­ja ole kiel­let­ty laina­ta rahaa yri­tyk­sille, nykyiset vakavaraisu­ussään­nöt vain vaa­ti­vat korkeam­man oman pääo­man yri­tys­ten rahoituk­seen ja pankit ovat sopeut­ta­neet lainakan­tansa vas­taa­maan nyky­isiä säännöksiä.

    “Pääo­maköy­hän maan on käytet­tävä eläk­er­a­ho­jaan, tai se maaris­ki niiden eläke­mak­su­jen puolel­la toteutuu.”

    Tämä ei ole ollut ongel­ma eikä eri­tyis­es­ti ratkaisu viimeisen 10 vuo­den aikana.

    “Eräi­den eläkey­htiöi­den oma pääo­ma ylit­tää selvästi sääde­tyn vakavaraisu­us­ra­jan. Sal­lit­takoon tuon yli­jäämän käyt­tämi­nen riskip­i­toisem­pi­in sijoituksiin.”

    Eläkey­htiöi­den on vakavaraisu­ussään­tö­jen perus­teel­la sal­li­tumpaa sijoit­taa koti­maisi­in lain­oi­hin kuin esim. osakkeisi­in. Tämä käytän­nössä tarkoit­taa, että jokainen työeläky­htiö (jopa Etera) voisi peri­aat­teessa sijoit­taa vaik­ka kaik­ki rahat Soin­in­vaaran rahastoihin. 

    Kokon­aan toinen asia on, että laki sanoo, että eläkey­htiöi­den pitää sijoit­taa tuot­tavasti ja tur­val­lis­es­ti. Soin­in­vaara ei esit­tänyt mil­lä mille yhtiöille, mil­lä ehdoil­la ja mil­lä koroil­la eläkey­htiöi­den pitäisi laina­ta. Kuitenkin riv­ien välistä oli luet­tavis­sa, että lain­aus pitäisi olla eläkey­htiöi­den pitäisi laina­ta muil­la kuin markki­nae­hdoil­la. Tämä olisi lain vas­taista ja sil­loin pitäisi ensin muut­taa lakia. Ja älkää aloit­tako taas keskustelua Kreik­ka-lain­oista, sijoit­tamiseen kuu­luu aina ris­ki, mut­ta ei se, että jo etukä­teen tiede­tään että tuotto/riski ei ole markkinaehtoinen.

    Yhteen­ve­t­ona voi sanoa, että eläkey­htiöt ovat aina kiin­nos­tunei­ta sijoit­ta­maan tuot­to/ris­ki-suh­teel­la hyvi­in kohteisi­in. Esim. takaisin­lain­auk­sen kaut­ta eläkey­htiöt jo nyt anta­vat lainaa yri­tyk­sille. Ja toisaal­ta suo­ma­lais­ten yhtiöi­den ei tarvitse tyy­tyä vain koti­mais­ten eläkey­htiöi­hin sijoit­ta­ji­na, jos vain ehdot ovat järkevät. Pääo­man saan­ti ei ole mitenkään riip­pu­vainen koti­maas­ta, vain ehdoista. Sen takia jos ulko­mainen sijoit­ta­ja ei ole halukas sijoit­ta­maan Soin­in­vaaran rahas­toon, ei siihen toden­näköis­es­ti ole myöskään suo­ma­lainen eläkeyhtiö.

  58. Muuten fik­sua puhet­ta Odelta, mut­ta en ihan vaku­u­tu siitä, että suo­ma­laiset eläkey­htiöt pitäisi vielä nyky­istäkin enem­män pakot­taa rahoit­ta­maan suo­ma­laisia yri­tyk­siä, kun muka Suo­mi on pääo­maköy­hä. Ymmärtääk­seni pääo­mia kyl­lä on ja lisää saa tarvit­taes­sa keskus­pankista tai maail­mal­ta, mut­ta nyky­olois­sa yri­tys­ten ei vain kan­na­ta investoi­da nyky­istä enem­pää eikä pankkien kan­na­ta rahoit­taa niitä investoin­te­ja nyky­istä enem­pää. Ei ole koti­maista kysyn­tää, kun on lama. Ei ole vien­tikysyn­tää, kun on huono kilpailukyky.

    Tarvi­taan kysyn­tää elvyt­täviä ja kil­pailukykyä paran­tavia toimenpiteitä.

    Kysyn­nän elvyt­tämi­nen voisi olla esimerkik­si sitä, että val­tio ja kun­nat ottaisi­vat sil­lä Oden mainit­se­mal­la negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la paljon lisää lainaa ja investoisi­vat sen kohteisi­in, jot­ka pitää joka tapauk­ses­sa tehdä joskus (ja nyt voisi tehdä hal­val­la, kun yksi­tyi­nen puoli ei vedä) ja/tai jot­ka tuo­vat sel­l­aisia säästöjä, että ne ovat tuot­tavia sijoituk­sia. Esimerkik­si voitaisi­in kor­ja­ta home­htunei­ta koulu­ja ja ruos­tunei­ta sil­to­ja, rak­en­taa raiteet Jok­eri­in, jatkaa län­simetroa, sähköistää rato­ja, saneer­a­ta ener­giasyöp­pöjä kun­nal­lisia vuokrat­alo­ja, jne. Lisäk­si voitaisi­in antaa yri­tyk­sille ja koti­talouk­sille porkkanaa ja kep­piä siihen, että ne investoisi­vat (tai lakkaisi­vat ole­mas­ta tulp­pana muiden investoin­neille), esimerkik­si nos­ta­mal­la kaavoitet­tu­jen mut­ta rak­en­ta­mat­tomien tont­tien vero­ja, eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudulla. 

    Kil­pailukyvyn paran­tamisen puolel­la vil­lakoiran ydin on suo­ma­laisen työn hin­noit­telem­i­nen niin, että yri­tyk­set voivat kan­nat­tavasti myy­dä sitä maail­malle. Sikäli kun reaali­palkko­jen alen­t­a­mi­nen suo­raan on mah­do­ton­ta tai turhan hidas­ta, pitää kek­siä epä­suo­ria keino­ja. Vero­ja ja sosi­aal­i­mak­su­ja pitäisi ruka­ta niin, että Suomes­sa teetet­tävästä työstä yri­tyk­sille aiheutu­via kus­tan­nuk­sia alen­netaan ja veror­a­situs­ta siir­retään vaikka­pa ben­sa- tai kiinteistöveroon.

    Kisso­jen ja koirien kanssa pitäisi etsiä sel­l­aisia kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia julk­isia investoin­te­ja, jot­ka nyt voisi tehdä reaa­liko­rot­toma­l­la lainal­la ja jot­ka suo­raan aut­taisi­vat palaut­ta­maan avoimen sek­torin kil­pailukykyä eli hyödyt­täi­sivät vien­ti­in suun­tau­tu­via tai tuon­nin kanssa kil­paile­via aloja.

    Kaavoituk­sen vauhdit­ta­mi­nen pääkaupunkiseudul­la olisi var­maan yksi täl­lainen fik­su panostus.

    Entä sit­ten ne eläk­er­a­hat? Uskon, että olisi sekä suo­ma­lais­ten eläk­keen­saa­jien että kil­pailukyky­on­gelmien kanssa painiskele­vien vien­tiyri­tys­ten ja työt­tömien etu, jos eläk­er­a­ho­ja sijoitet­taisi­in nyky­istä enem­män suo­ma­lais­ten vien­tiyri­tys­ten ulko­mais­ten asi­akkaiden investoin­tien rahoit­tamiseen. Maail­mal­ta löy­tyy sato­jen mil­jar­di­en euro­jen edestä kohtei­ta, jois­sa ilmeisimpiäkään ener­gian­säästöin­vestoin­te­ja ei ole tehty ja jois­sa esimerkik­si suo­ma­lais­ten taa­ju­us­muut­ta­jien tai läm­mön­vai­h­timien tai raken­nusten ener­giasa­neer­austen avul­la voisi vähen­tää ener­gianku­lu­tus­ta niin paljon, että investoin­tien takaisin­mak­sua­jat oli­si­vat lyhy­itä ja reaal­i­tuo­tot korkei­ta. Vaik­ka suurin osa näistä kohteista onkin sel­l­aisia, etten halu­aisi eläkey­htiöni niitä rahoit­ta­van, löy­tyy var­masti enem­män kuin tarpeek­si sel­l­aisi­akin asi­akkai­ta, joiden rahoit­tamises­sa riskien ja tuot­to­jen suhde olisi kohdallaan.

  59. Mikko Kivi­ran­ta:
    …Kum­mallista. Ihan kuin kenel­läkään ei olisi käsi­tys­tä mihin han­keeseen rahan voisi pistää niin että se poik­isi jotain takaisinkin. 

    On var­masti käsi­tys­tä, mutta:
    1) Suomes­sa estetään vero­tuk­sel­la yksi­tyisen pääo­man syn­tymi­nen ja
    2) ne joil­la on kykyä lait­taa pääo­ma kas­va­maan, tekevät sen jos­sain muus­sa maassa.

    Tart­tis tehdä jotain. Pääo­mavero­tuk­sen perus­teena on hyvä olla jotain muu­ta kuin sairaal­loinen kateus!

  60. Osmo Soin­in­vaara: Jos tuo leikkaus tehdään laskusuh­dan­teessa, kansan­talouden kokon­aiskysyn­tä las­kee. Noususuh­dan­teessa taas asia olisi toisin… 

    Mut­ta tuon onnis­tu­misek­si tarvi­taan poli­itikko­ja, jot­ka eivät noususuh­dan­teessa jaa kaikkea ole­mas­sa ole­vaa ja arvioitua tule­vaa hyvää ennakkoon. Käytän­nössä siis palataan jälleen kipeään kysymyk­seen. Sosi­aal­i­tur­vaa pitää kyetä leikkaa­maan kohtuu reippaasti.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Asum­istapah­tu­maa verote­taan, jos asu­taan vuokral­la ja se saa vero­sub­ven­tio­ta, jos asu­taan omas­sa asun­nos­sa. Sik­si vuorkalla asum­i­nen on kannattamatonta. 

    Itse asi­as­sa molem­pia sub­ven­toidaan, mis­sä ei ole mitään järkeä, kos­ka sub­ven­tio sulaa suo­raan hin­toi­hin. Type­rä omis­tusasumisen sub­ven­tio toteutetaan vero­tuk­sel­la, kuten toteat. Vuokra-asumisen sub­ven­tio toteutetaan vielä hölmöm­min suo­ri­na tulon­si­ir­toina tai kalli­ina rahoitustukena. 

    Vuokra-asum­ista rokote­taan taas entistä enem­män korkeam­mal­la pääo­mavero­tuk­sel­la. Asi­akashan mak­saa lop­ul­ta kaik­ki verotkin, jos joku ei ole sitä vielä ymmärtänyt. 😀 Oma lukun­sa on sit­ten pääo­mavero­tuk­sen suo­ranaiset vaiku­tuk­set vuokramarkkinoille.

    Oma lukun­sa on sit­ten eri­laiset “mie­lenki­in­toiset” tavat siirtää yhteisiä raho­ja muiden taskui­hin, kuten ASO. Suomes­sa­han ei ole moni­akaan vuokra-asun­toi­hin liit­tyviä väärinkäytök­siä pää­tynyt oikeu­teen. Ruot­sis­sa noi­ta tun­tuu pää­tyvän leivät­tömän pöy­dän ääreen tasalta ja puolelta. Ovatko suo­ma­laiset rehellisem­piä kuin ruotsalaiset?

  62. Masa:
    Nyt elämme velak­si korkoi­neen, mut­ta kukaan ei osaa sanoa, mil­loin alamme mak­samaan velkaa takaisin. Ehkä mah­dol­lis­es­ti seu­raa­van lamasyk­lin jälkeen?
    Mitä mah­dol­lis­es­ti pois­potkit­tavi­in veron­mak­sajien elät­tei­hin tulee, olen use­an suus­ta kuul­lut, että he ovat osaavaa työvoimaa.
    Nyt heil­lä on aika näyt­tää osaamiskyntensä.

    Tämä lamasyk­li on kyl­lä kestänyt niin pitkään, että kyse on muus­takin kuin pelkästä suh­dan­nevai­htelus­ta. Samaa ker­too teol­lisu­u­den katoami­nen kaukoitään, kuten myös vai­h­to­taseen kään­tymi­nen ali­jäämäisek­si. Velka­ve­toinen julk­isten meno­jen lisäys ei tai­da olla oikea lääke tähän tau­ti­in. Kreik­ka sitä kokeili tun­ne­tu­in tuloksin.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Asum­istapah­tu­maa verote­taan, jos asu­taan vuokral­la ja se saa vero­sub­ven­tio­ta, jos asu­taan omas­sa asunnossa.

    Yleinen asum­is­tu­ki on moninker­tainen asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­seen ver­rat­tuna, ja se mak­se­taan ylivoimaiselta val­taos­altaan vuokra-asumiseen kor­vamerkit­tynä. Asun­to­lain­o­jen korkovähen­nys nos­taa omis­tusasun­to­jen hin­taa, yleinen asum­is­tu­ki nos­taa yleistä vuokrata­soa ja toimeen­tu­lotues­ta mak­se­tut vuokrat eri­tyis­es­ti hin­ta­haitarin alapäätä, kos­ka halvem­mal­la ei kan­na­ta tar­jo­ta kenellekään.

    1. Pekka Taipale. Tuo veroko­htelun ero on mil­jardew­ja ja tulee siitä, että vuokrat­u­lo on verotet­tavaa ja omas­sa asun­nos­sa asum­i­nen ei ole. Asian ymmärtämisek­si mieti, mitä tapah­tuu, jos LKa­hti­nen ja Vir­ta­nen asu­vat ensin omis­sa asun­nois­saan ja sit­ten menevät asumaan ris­ti­in vuokralle tois­t­en­sa asun­toi­hin. Sik­si kenenkään ei oikeas­t­aan kan­na­ta asua vuokralla.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

    Eikös ne 60 000 koulutet­tua voitaisi siirtää julkiselta sektorilta?

    1. Eikös ne 60 000 koulutet­tua voitaisi siirtää julkiselta sektorilta?

      Väk­ilu­vun kasvu kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää, ja sitä kaut­ta työl­lisyyt­tä, kun taas tuo siir­ros ei kasvata.

  65. Osmo Soin­in­vaara: Köy­hä asun­tosästäjä saa rahaa, kos­ka se asun­to on vakuute­na ja lisäk­si hänen omat tulon­sa. Uppo­rias raken­nus­fir­ma voi nol­la­ta lainansa men­emäl­lä konkurssi­in, mitä asun­non osa­ta­ja ei voi tehdä.

    Ja miten upporikas raken­nus­fir­ma menee konkurssiin?
    Ja sitä­pait­si upporikkaus ei ker­ro pääomaköyhyydestä.

  66. Keynes kir­joit­ti suun­nilleen tähän tapaan vapaasti suomen­net­tuna: ekon­o­mistit päästävät itsen­sä aivan liian helpol­la, jos lausu­vat, että myrskyn jäl­keen meri kyl­lä joskus tyyn­tyy jälleen. Pitkäl­lä aikavälil­lä olemme kaik­ki kuolleita.

    Var­ti­ainen on aivan oike­as­sa siinä, että talous sopeu­tuu työvoiman lisään­tymiseen ja toki myös vähen­tymiseen. Tätä juuri Keynes kri­ti­soikin: on help­poa vain sanoa, että talous aikanaan, joskus vuosien päästä sopeu­tuu ja työl­lisyys paranee.

    Toisaal­ta Espan­jas­sa on nyt paljon työvoimaa tar­jol­la. Mik­sei työl­lisyys parane, jos ker­ran tar­jon­ta luo kysyn­tää? Keynes taisi jotain tästä Sayn lais­takin kritisoida.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Asum­istapah­tu­maa verote­taan, jos asu­taan vuokral­la ja se saa vero­sub­ven­tio­ta, jos asu­taan omas­sa asun­nos­sa. Sik­si vuorkalla asum­i­nen on kannattamatonta. 

    Kun vuokra-asun­nos­ta keskustel­laan sijoituk­se­na, tuot­toa ei koskaan ker­ro­ta suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan, vaan aina sen het­kiseen asun­to­jen hintatasoon.
    Kun vuokrat­ta­va sijoi­tusasun­to on han­kit­tu esim. 10 vuot­ta sit­ten, vuokra kuitenkin ilmoite­taan suh­teessa ko. asun­non nyky­hin­taan ja voiv­otel­laan, että kun­non tuot­toa ei saa. Kuitenkin vuokraa on koko ajan korotet­tu, joten tuot­to suh­teessa alku­peräiseen sijoituk­seen on korkea — ja lisäk­si tulee asun­non (ansioton) arvonnousu.

    1. Kun vuokra-asun­nos­ta keskustel­laan sijoituk­se­na, tuot­toa ei koskaan ker­ro­ta suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan, vaan aina sen het­kiseen asun­to­jen hintatasoon.

      Kun sijoituk­sen kan­nat­tavu­ut­ta ajatel­laan, sitä ver­rataan myös mah­dol­lisu­u­teen myy­dä kyseinen huoneis­to. Voi tun­tua epik­seltä, mut­ta niin toimi­vat kaik­ki, jot­ka pohti­vat omaa tai yri­tyk­sen­sä talout­ta. Ei myöskään olisi kovin oikeu­den­mukaista, jos vuon­na 1908 raken­netus­sa talos­sa vuokra olisi sada­sosa siitä, mitä uudessa talos­sa. Jos täl­lainen oli laki, kaik­ki van­hat vuokra-asun­not aina myytäisi­in ja ostet­taisi­in tilalle uusia.

  68. Noi­ta leikkauk­sia ei kan­na­ta käsitel­lä yht­enä pot­ti­na. Tässä on yksi malli.

    Etsitään 1 mil­jar­di meno­ja, joiden leikkaus ei vaiku­ta tai vaikut­taa vain vähän talouskasvu­un. Ne leikkauk­set tehdään nopeasti.

    Sit­ten haetaan 1 mil­jar­di leikkauk­sia, joista voidaan tehdä peri­aatepäätös ja jot­ka toteutetaan asteit­tain 3 vuodessa.

    Ja lopuk­si kaive­taan esi­in 1 mil­jar­di leikkauk­sia, jot­ka laite­taan suun­nitel­mallis­es­ti käytän­töön viidessä vuodessa.

    Lisäk­si voitaisi­in tehdä myös mil­jardil­la kulu­jen uudelleen kohden­tamisia siten, että kuluista saata­va tuot­to paranisi.

    Laite­taan pystyyn asi­akas­mak­su­jen korot­tamis­pro­jek­ti (aikaa valmis­telu­un vain 4 kuukaut­ta) tavoit­teena kahdessa vuodessa nos­taa niiden tuot­toa puolel­la mil­jardil­la. Myös mui­ta tavoit­teel­lisia pro­jek­te­ja, jot­ka vaa­ti­vat huolel­lista valmis­telua, voitaisi­in käynnistää.

    Tämän jäl­keen ongel­ma näyt­tää jo paljon helpommalta.

  69. Osmo Soin­in­vaara: Asum­istapah­tu­maa verote­taan, jos asu­taan vuokral­la ja se saa vero­sub­ven­tio­ta, jos asu­taan omas­sa asun­nos­sa. Sik­si vuorkalla asum­i­nen on kannattamatonta. 

    Ei sit­ten verote­ta vuokral­la-asum­ista ja ei sit­ten sub­ven­toi­da oman asun­non ostamista. Tässä ei ole iso­ja ongelmia.

    Asun­to­tu­lon ongel­ma on kun ale­taan väit­tämään että omas­sa asun­nos­saan asu­va saa jotain verotet­tavaa tuloa (itseltään).

    1. Asun­to­tu­lon ongel­ma on kun ale­taan väit­tämään että omas­sa asun­nos­saan asu­va saa jotain verotet­tavaa tuloa (itseltään).

      Maanvil­jeli­jää kyl­lä verote­taan siitä, että hän syö oman tilan tuot­ta­maa ruokaa.
      Kos­ka ihan älykkäi­denkin ihmis­ten on tätä mah­do­ton taju­ta, ain­oa r4atkaisu on tehdä vuokrat­u­losta vero­ton­ta, jol­loin mämä asun­to­muodot ovat neu­traale­ja keskenään.

  70. Osmo Soin­in­vaara: Väk­ilu­vun kasvu kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää, ja sitä kaut­ta työl­lisyyt­tä, kun taas tuo siir­ros ei kasvata.

    Kokon­aiskysyn­tää ei kas­va­ta väk­ilu­vun kasvu vaan käytet­tävis­sä ole­van rahamäärän kasvu. Jos käytet­tävis­sä ole­va rahamäärä piene­nee ja väk­iluku kas­vaa, tulok­se­na ei ole kokon­aiskysyn­nän kasvu vaan kurjistuminen.

  71. Asun­to­tu­lo on edelleen mys­teeri, jota Soin­in­vaara ajaa eteenpäin.

    Nythän omas­sa asun­nos­sa asu­van asun­to­lainan korkovähen­nys­tä leikataan asteit­tain alaspäin.

    Tapah­tuuko sama myös asumistuessa?
    ‑siis asteit­tainen leikkuri?

    En ymmär­rä ihmisiä jot­ka halu­a­vat asua vuokral­la koko elämän­sä, kos­ka sanoohan sen jo maalaisjär­ki, että kun oma asun­to on mak­set­tu, niin siitä ei tarvitse sit­ten enää mak­saa muu­ta kuin kiin­teistövero+ sähkö etc.

    Vuokral­la asu­va sen sijaan mak­saa vuokraa sinne hau­taan lait­toon asti, eikä omista mitään.

    Soin­in­vaara­han voi ker­toa, että asu­isiko itse mielu­um­min vuokral­la vai omis­ta­mas­saan asunnossaan
    ja ker­toa myös mon­tako sijoi­tusasun­toa omistaa?

  72. Hal­li­tuk­sen piiristä alkaa nyt kuu­lua puhei­ta, että talout­ta ei tas­apain­otet­taisi aivan vielä, mut­ta sovit­taisi­in, että se tas­apain­otet­taisi­in sit­ten myöhemmin.

    Mitenköhän hal­li­tus pysty­isi sito­vasti sopi­vaan siitä, mitä seu­raa­va hal­li­tus tekee, kun se todis­tet­tavasti ei ole pystynyt edes sopi­maan siitä, mitä se itse tekee.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Kun sijoituk­sen kan­nat­tavu­ut­ta ajatel­laan, sitä ver­rataan myös mah­dol­lisu­u­teen myy­dä kyseinen huoneis­to. Voi tun­tua epik­seltä, mut­ta niin toimi­vat kaik­ki, jot­ka pohti­vat omaa tai yri­tyk­sen­sä talout­ta. Ei myöskään olisi kovin oikeu­den­mukaista, jos vuon­na 1908 raken­netus­sa talos­sa vuokra olisi sada­sosa siitä, mitä uudessa talos­sa. Jos täl­lainen oli laki, kaik­ki van­hat vuokra-asun­not aina myytäisi­in ja ostet­taisi­in tilalle uusia.

    Enpä tuol­laista lakia ole esittänyt.
    Myyn­timah­dol­lisu­us on tietysti rel­e­vant­ti ja se tuo sijoituk­selle merkit­tävästi lisää tuottoa.

    Tarkoituk­seni oli pain­ot­taa sitä, että kyl­lä vuokraami­nen kan­nat­taa vuokranan­ta­jalle: sijoite­tulle pääo­ma­lle saa tuot­toa, joka kas­vaa ajan myötä, tulo on pääo­mat­u­loa ja sijoituk­sen eli asun­non arvo kas­vaa koko ajan. Niin että lisää vuokra-asun­to­ja vaan markkinoille!

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Kos­ka ihan älykkäi­denkin ihmis­ten on tätä mah­do­ton taju­ta, ain­oa ratkaisu on tehdä vuokrat­u­losta vero­ton­ta, jol­loin nämä asun­to­muodot ovat neu­traale­ja keskenään. 

    Tätä juuri ‘älykkäi­denkin ihmis­ten’ on vaikea tajuta.
    Siis että jonkin hyödyk­keen omis­t­a­mi­nen ja käyt­tö voisi tuot­taa tuloa.
    Mik­si siis rajoit­taa tuon tulon tuot­ta­mi­nen vain asun­toon, onhan ääret­tömän paljon muitakin omaisu­us­esineitä, joi­ta käytetään ja joista samal­la taval­la voidaan ajatel­la tule­van verotet­tavaa tuloa: tietokoneet, huoneka­lut, jääkaappi…

  75. Sep­po S:
    Noi­ta leikkauk­sia ei kan­na­ta käsitel­lä yht­enä pot­ti­na. Tässä on yksi malli.

    Etsitään 1 mil­jar­di meno­ja, joiden leikkaus ei vaiku­ta tai vaikut­taa vain vähän talouskasvu­un. Ne leikkauk­set tehdään nopeasti.
    ‘snip’
    Tämän jäl­keen ongel­ma näyt­tää jo paljon helpommalta.

    Epäilemät­tä, mut­ta kun sel­l­aisia meno­ja ei ole eikä voikaan olla. Val­tion menot eivät jää val­tion kas­saan ‘mätänemään’ vaan ne vaikut­ta­vat koko kansantaloudessa.

  76. Eikös tuo­ta asun­to­tu­loa voi soveltaa sit­ten ihan kaik­keen. Miet­tikää mitä tapah­tu­isi, jos Lahti­nen ja Vir­ta­nen ere­hty­i­sivät vuokraa­maan auton­sa ristin sen sijaan, että ajaisi­vat niil­lä itse. Tai vaikka­pa pesi­sivät toisil­taan ne kuu­luisat pai­dat. Tai selät. Tai mitä vaan.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Maanvil­jeli­jää kyl­lä verote­taan siitä, että hän syö oman tilan tuot­ta­maa ruokaa.
    Kos­ka ihan älykkäi­denkin ihmis­ten on tätä mah­do­ton taju­ta, ain­oa r4atkaisu on tehdä vuokrat­u­losta vero­ton­ta, jol­loin mämä asun­to­muodot ovat neu­traale­ja keskenään.

    Asuin­tu­lo ei ole ver­ran­nolli­nen esim maanvil­jeli­jän tai rav­in­toloit­si­jan oman käytön vero­tuk­seen, kos­ka nämä har­joit­ta­vat veronalaista toim­intaa. Jos henkilöko­htaisen elämän muo­to­ja (jota omas­sa asun­nos­sa asum­i­nen mitä suurim­mis­sa määrin on), niin ollan hyvin kalte­val­la pin­nal­la. Samal­la logi­ikalla mil­tei kaikille henkilöko­htaisen elämän asioille voi löytää veronalaisen “kil­pail­i­jan”.

    Kiin­nität taulun seinään -> kil­pailu­ti­lanne poran vuokraa­jia ja remon­toi­jia vastaan. 

    Menet uimaan oma­l­la mökil­lä -> kil­pailu­ti­lanne uima­halle­ja vastaan. 

    Viet lapsen oma­l­la autol­la har­ras­tuk­si­in -> kil­pailu­ti­lanne tak­se­ja vastaan. 

    Kaik­ki nämä ovat tietenkin täysin absur­de­ja ajatuk­sia, mut­ta asun­to­tulovero on peri­aat­teeltaan lin­jas­sa näi­den kanssa.

  78. Väk­ilu­vun kasvu toki kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää, mut­ta Suomen ongel­ma on se, että se rahoite­taan velka­ra­hal­la. Miljoona uut­ta työtön­tä tuo talouteen lisää potkua kulu­tuk­sen­sa ver­ran, kaik­ki ainakin asu­vat jos­sain ja kukaan ei pyhäl­lä hen­gel­lä elä, mut­ta koko sys­tee­mi toimii tukien avul­la joi­hin val­ti­ol­la ei ole eikä tule ole­maan rahaa. Vaiku­tus olisi toki posi­ti­ivi­nen siinä teo­reet­tises­sa vai­h­toe­hdos­sa, että jokainen tuli­ja todel­lakin tulisi töi­hin ja yksin maa­han. Näin­hän ei todel­lakaan ole, työt­tömyys­luku­ja voi kaivaa esi­in ja lukea vaik­ka niitä Ruotsin ja Nor­jan lap­pu­ja jois­sa selvitetään mitä se maa­han­muut­ta­ja tulee elinikän­sä aikana maksamaan.

  79. Noiden säästö­jen osalta Urpi­lainen on aivan oike­as­sa. Ei pani­ikki­jar­ru­tus­ta vaan pitkäaikaisia talout­ta ter­ve­hdyt­täviä rak­en­teel­lisia toimia. Sit­ten tarvit­taisi­in enää niitä rak­en­teel­lisia toimia, tai olisi tarvit­tu jo kauan sitten. 

    Pitkäaikaisia talout­ta ter­ve­hdyt­täviä rak­en­teel­lisia toimia pitää tietenkin tehdä aina, ei vain mata­la­suh­dan­teen aikana. Mata­la­suh­dan­teen aikana tehdyt tuol­laiset toimen­piteet ovat tyyp­il­lis­es­ti joko aiem­min tekemät­tä jääneen paikkamista tai vain toivea­jat­telua ja maineen pelastelua seu­raavaa (maineen lop­ullis­es­ti pelas­tavaa) nousukaut­ta odotellessa.

    Pani­ikki­jar­ru­tus / toim­into­jen karsin­ta on myös huono ratkaisu. Eli kumpikaan noista ei ole sel­l­ainen talouden ohjaus­toi­mi, jol­la lamas­sa ole­vaa talout­ta voisi sys­temaat­tis­es­ti lyhyehköl­lä tähtäimel­lä piristää.

    Se tarkoit­taa päätök­siä eläkeiästä, toimia sen eteen, että nuoret valmis­tu­vat opin­noista työelämään nyky­istä nopeam­min, ylip­itk­istä työt­tömyysko­r­vausten lyhen­tämistä, per­he­vap­aiden pun­nit­semista, vuorot­telu­va­paa­ta ja muu­ta sel­l­aista. Ylipään­sä työn tar­jon­nan lisäämistä. Se tarkoit­taisi koko sosi­aalipoli­ti­ikan perkaamista niin, ettei se kan­nus­ta huono-osaisia työttömiksi. 

    Tämä pitää kai luken niin, että jotkut eivät saa vielä eläket­tä, eivät saa enää opin­to­tukea, työt­tömyysko­r­vaus­ta, (tuet­tu­ja) per­he­vap­ai­ta tai (tuet­tua) vuorot­telu­va­paa­ta. Eli siis hie­man piiskaa työelämään siir­tymisek­si, yhteiskun­nan raha­hano­ja hie­man kiris­telemäl­lä. Nyt päästään jo asi­aan. Täl­laisel­la työhön piiskaamisel­la voi jo olla vaiku­tus­ta talouteen kohta­laisen lyhyel­lä viveellä.

    Tarken­nan yllä kir­joit­ta­maani (tekemät­tä jät­tämis­es­tä) niin, että laman tullen voi toteut­taa sel­l­aista yleisjärkevää piiskan käyt­töä, jon­ka on voin­ut hyv­inä aikoina jät­tää tekemät­tä (yleisen lep­poisu­u­den ostamisek­si talouden vimeisille virit­tämisen kus­tan­nuk­sel­la). Pitkäjän­teiset ennal­ta mieti­tyt kor­jaus­toimen­piteet voi siis ajoit­taa lamaan. Kyse on yhteiskun­nan koven­tamis­es­ta talouden tarpei­den mukaan.

    Se tarkoit­taa myös sote-uud­is­tus­ta, jot­ta rak­en­teelli­nen haaskaus (ml. monikanavainen rahoi­tus) pienenisi, kun­tau­ud­is­tus­ta, jot­ta kasvun moot­tor­eina toimivia kaupunke­ja nyt ylipään­sä voisi hal­li­ta, ja niin edelleen. 

    Ja nyt päästi­in taas pois asi­as­ta. Nämä ovat lähin­nä nyky­hal­li­tuk­sen poli­it­tisia tavoit­tei­ta, eivät talouden ter­ve­hdyt­tämistä. Kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta hal­li­tus ei ole uskaltanut esit­tää mitään säästöjä indikoivia laskelmia. Sote taitaa olla samas­sa jamas­sa. Jos monikanavaises­sa rahoituk­ses­sa on jotain haaskaus­ta, on kyl­lä parem­piakin ratkaisumalle­ja kuin hal­li­tuk­sen aja­ma keskittämispolitiikka.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Pekka Taipale. Tuo veroko­htelun ero on mil­jardew­ja ja tulee siitä, että vuokrat­u­lo on verotet­tavaa ja omas­sa asun­nos­sa asum­i­nen ei ole. Asian ymmärtämisek­si mieti, mitä tapah­tuu, jos LKa­hti­nen ja Vir­ta­nen asu­vat ensin omis­sa asun­nois­saan ja sit­ten menevät asumaan ris­ti­in vuokralle tois­t­en­sa asun­toi­hin. Sik­si kenenkään ei oikeas­t­aan kan­na­ta asua vuokralla.

    Kymme­nen asun­toa omis­ta­va henkilö saa vuokrat­u­loa yhdek­sästä asun­nos­ta, ja mak­saa noista tulois­taan veroa. Jos hän muut­taa muualle, hän saa tuloa kymmen­estä asun­nos­ta ja mak­saa vuokraa yhdestä. Jos halu­amme tuon asum­is­muodon valin­nan ole­van talouden kannal­ta neu­traali päätös, eikö olisi luon­te­vaa, että tuo henkiö saisi vähen­tää kymme­nen asun­non vuokratuo­toista yhden asun­non vuokra­menot. Näin hän mak­saisi edelleen vuokrat­u­loa yhdek­sästä asun­nos­ta. Jos vuokrat­u­losta tehtäisi­in vero­ton­ta, ratkaisu suo­sisi paljon asun­to­ja omis­tavia henkilöitä, eikä esimerkkimme henkilö mak­saisi vero­ja enää lainkaan.

  81. Sep­po S:
    Noi­ta leikkauk­sia ei kan­na­ta käsitel­lä yht­enä pot­ti­na. Tässä on yksi malli.

    Etsitään 1 mil­jar­di meno­ja, joiden leikkaus ei vaiku­ta tai vaikut­taa vain vähän talouskasvu­un. Ne leikkauk­set tehdään nopeasti.

    Sit­ten haetaan 1 mil­jar­di leikkauk­sia, joista voidaan tehdä peri­aatepäätös ja jot­ka toteutetaan asteit­tain 3 vuodessa.

    Ja lopuk­si kaive­taan esi­in 1 mil­jar­di leikkauk­sia, jot­ka laite­taan suun­nitel­mallis­es­ti käytän­töön viidessä vuodessa.

    Lisäk­si voitaisi­in tehdä myös mil­jardil­la kulu­jen uudelleen kohden­tamisia siten, että kuluista saata­va tuot­to paranisi.

    Laite­taan pystyyn asi­akas­mak­su­jen korot­tamis­pro­jek­ti (aikaa valmis­telu­un vain 4 kuukaut­ta) tavoit­teena kahdessa vuodessa nos­taa niiden tuot­toa puolel­la mil­jardil­la. Myös mui­ta tavoit­teel­lisia pro­jek­te­ja, jot­ka vaa­ti­vat huolel­lista valmis­telua, voitaisi­in käynnistää.

    Tämän jäl­keen ongel­ma näyt­tää jo paljon helpommalta.

    Ei näytä! Täl­lainen vyönkiristys jos tehdään täl­laise­na ajanko­htana, niin saadaan siir­ret­tyä tuhan­sia ihmisiä julkiselta ja yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta kortis­toon. Julkisen sek­torin kasvua pitää hillitä sil­loin, kun yksi­tyi­nen sek­tori vetää ja tarvit­see ne työn­tek­i­jät, jot­ka julki­nen puoli saneer­aa pois. Huonona aikana leikkaami­nen ei säästä kansan­taloudessa mitään eikä tuo lisää työl­lisyyt­tä yksi­tyiselle puolelle vaan päin­vas­toin vähen­tää, kun saneer­a­tu­il­la ei ole varaa kulut­taa eikä saneer­auk­selta säästyneil­läkään uskallus­ta. Joidenkin asi­akas­mak­su­jen korot­ta­mi­nen voi olla ihan fik­su aja­tus, mut­ta sekin pitää ajoit­taa suh­dan­tei­den tasaamisen kannal­ta fik­susti, eli ei nyt.

    Ain­oa kan­natet­ta­va asia Sep­po S:n lis­tas­sa on kulu­jen uudelleen kohden­t­a­mi­nen parem­pi­in kohteisi­in, kuka­pa nyt sitä vas­tus­taisi, mut­ta siitäkin ehdo­tuk­ses­ta sisältö puuttuu.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Maanvil­jeli­jää kyl­lä verote­taan siitä, että hän syö oman tilan tuot­ta­maa ruokaa.
    Kos­ka ihan älykkäi­denkin ihmis­ten on tätä mah­do­ton taju­ta, ain­oa r4atkaisu on tehdä vuokrat­u­losta vero­ton­ta, jol­loin mämä asun­to­muodot ovat neu­traale­ja keskenään. 

    Kan­nate­taan! Rahoite­taan tämä muu­tos 1) pois­ta­mal­la asun­to­lainan korkovähen­nys (okei, tätä ollaan jo tekemässä) ja 2) korot­ta­mal­la kiin­teistöverot USA:n tasolle.

    Kuka vas­tus­taa, ja miksi?

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Pekka Taipale. Tuo veroko­htelun ero on mil­jardew­ja ja tulee siitä, että vuokrat­u­lo on verotet­tavaa ja omas­sa asun­nos­sa asum­i­nen ei ole. 

    Veroko­htelun ero “mil­jarde­ja”? Val­tion koko pääo­mat­uloveron ker­tymä oli viime vuon­na 1.9 mil­jar­dia euroa. Tässä on kaiken muunkin pääo­man — yri­tys­ten tuo­ton, met­sien myyn­nin jne — verokertymä.

    Sanois­in­pa, että tämä on nyt vain kep­pi­hevo­nen- kun ei oikein voi verot­taa todel­lisia tulo­ja enää enem­pää, pitää kek­siä kuvitel­tu­ja tulo­ja verotettavaksi.

    1. Las­ke­taan­pa. Olet­takaamme käypä vuokra vähän alaspäin ja ole­tamme sen ole­van 5 €/neliö. Neliöitä on suo­ma­laisil­la keskimäärin noin 40 henkeä kohden. Tämä tekee henkeä kohden 2400 €/vuosi asun­to­tu­loa. Suo­ma­lai­sista kai noin neljä miljoon­aa asuu omis­tusasun­nos­sa. Tätä asun­to­tu­loa on siis noin 9,6 mil­jar­dia. Sen verot­to­muus merk­it­see siis noin kol­men mil­jardin vero­tukea. Suun­nilleen näin se myös las­ke­taan kansan­talouden tilin­pidos­sa, jos­sa kuusi pros­ent­tia kansan­tu­losta on tulosta “asun­to­jen omis­tamis­es­ta”. Onhan asun­to­jen omis­t­a­mi­nen las­ket­ta­va tilin­pidos­sa tulok­si siitä riip­pumat­ta, kuka ne omis­taa. Eihän kansakun­ta köy­hdy siitä, että vfuokra-asukkaat osta­vat asuntonsa.

      Järkevin tapa saa­da omis­tus- ja vuokra-asum­i­nen vero­tuk­ses­sa samal­la viivalle on tehdä vuokrat­u­losta verova­paa­ta ja nos­taa kiin­teistövero­ja. Sil­loin kaikkea asum­ista verote­taan yhtä paljon.

  84. Kor­jaan: tois­sa vuon­na 1.9 mil­jar­dia, viime vuo­den ennuste 2.387 miljardia.

  85. Eikös ne 60 000 koulutet­tua voitaisi siirtää julkiselta sektorilta? 

    Osmo Soin­in­vaara: Väk­ilu­vun kasvu kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää, ja sitä kaut­ta työl­lisyyt­tä, kun taas tuo siir­ros ei kasvata. 

    Jos ihmisiä siir­tyy työsken­telemään julkiselta sek­to­ril­ta yksi­tyiselle — tai toisin päin — (vaik­ka tek­i­sivät käytän­nössä samaa työtä, esim. ter­vey­den- tai van­hus­ten­hoi­dos­sa), kokon­aiskysyn­tä voi muut­tua. Palkkata­sos­sa ja siinä, miten paljon organ­isaa­tio kulut­taa ja tuot­taa työn­tek­i­jää kohti, voi olla eroa. Siinä mis­sä yri­tys­ten pitäisi tuot­taa vau­raut­ta kulutet­tavak­si omis­ta­jilleen sekä resursse­ja vero­jen muo­dos­sa julkiselle sek­to­rille, julki­nen organ­isaa­tio lisää tai vähen­tää tarvet­ta kerätä vero­ja riip­puen sen tehokku­ud­es­ta, mikä lisää tai vähen­tää veron­mak­sajien mah­dol­lisuuk­sia kuluttaa.
    Väk­ilu­vun kasvu ei lisää yksiselit­teis­es­ti kokon­aiskysyn­tää, isoväkisessä köy­hässä maas­sa on pieni kokon­aiskysyn­tä ja pieniväkisessä rikkaas­sa maas­sa iso. Köy­hän maan kysyn­tä voi kyl­lä syn­nyt­tää enem­män työ­paikko­ja — mata­lan tuot­tavu­u­den ja alhaisen palkan töihin.

  86. Pääo­man puut­teeseen pitää sanoa sen ver­ran, että asum­i­nen ei vält­tämät­tä ole kovin suures­sa roolis­sa yri­tys­ten kannal­ta. Jos asumisen arvos­tus pysyy nykyisel­lään, siihen menevät taval­lisen tal­laa­jan kaik­ki rahat, menivät ne sit­ten vuokraan, lainan­ly­hen­nyk­si­in tai kiin­teistöveroon. (Itse asi­as­sa nyky­muo­toinen omis­tusasum­i­nen tekee sen, että sitä var­al­lisu­ut­ta alkaa ker­tyä ihmisille asun­to­lainan mak­samisen jälkeen.)

    Yri­tys­ten kannal­ta pula on riskipääo­mas­ta. Näp­pärän inno­vaa­tion tehnyt yri­tys tarvit­see tyyp­il­lis­es­ti 100 000 — 1 000 000 euroa päästäk­seen markki­noille. Tämän rahan tuot­to-odotuk­sen pitäisi olla plus­sal­la, mut­ta onnis­tu­mis­to­den­näköisyys on esimerkik­si 10 %.

    On ihan selvä, että palka­s­taan säästänyt mat­timeikäläi­nen ei tuol­laista sijoi­tus­ta tee. Pankkikaan ei sitä sijoi­tus­ta tee, pank­ki halu­aa var­masti rahansa takaisin. Ain­oa järkevä sijoi­tus­muo­to on pääo­masi­joi­tus sijoit­ta­jal­ta, jol­la on paljon vas­taavia sijoituk­sia, ja joka voi huo­let­ta huka­ta yksit­täisen sijoituk­sen rahat.

    Tähän tarvi­taan joko rahas­to tai riit­tävän varakas bis­nisenke­li. Jälkim­mäisiä kut­su­taan miljonääreik­si, ja he ovat Suomes­sa harv­inainen ja uhanalainen laji. Ero vaikka­pa Ruot­si­in tai Sak­saan on huomattava.

    Val­tion riskisi­joi­tus­ra­has­to voisi oikeasti olla yksi taho paikkaa­maan pul­maa. Tosin henkilöko­htais­es­ti uskon, että bis­nisenke­li tuo rahan lisäk­si paljon muu­takin taloon. Rahas­to hoitaa hom­maa virkatyönä, mut­ta jos joku on lait­tanut miljoo­nan omaa rahaa han­kkeeseen, moti­vaa­tio saa­da se toim­i­maan on aika hyvä myös viras­toa­jan ulkop­uolel­la. Lisäk­si bis­nisenke­lit ovat usein itse onnis­tuneet yritystoiminnassa.

    Rahaa sinän­sä on vaik­ka kuin­ka täl­lä het­kel­lä tar­jol­la. Sitä on kuitenkin tar­jol­la lähin­na mata­lan riskin kohteisi­in. Nyky­suh­dan­teessa näistä kohteista on pulaa, jol­loin pankit tyrkyt­tävät rahaa yri­tyk­sille, joil­la menee hyvin, ja jot­ka eivät sille rahalle kek­si käyt­töä. Tästä syn­tyy illu­u­sio siitä, että yri­tyk­set saa­vat rahaa helposti.

    Riski­ra­ha on kuitenkin todel­la tiukas­sa, kos­ka poten­ti­aal­isia rahoit­ta­jia on vähän. Ilmiö ei ole kovin suh­dan­ner­i­ip­pu­vainen, kos­ka kyse on rak­en­teel­lis­es­ta asiasta.

    Kokon­aan toinen jut­tu on se, että pankkien asen­teet ovat aivan viime aikoina koven­tuneet selvästi. Olen kuul­lut parikin ikävästi 90-lukua muis­tut­tavaa tari­naa siitä, kuin­ka pank­ki on ajanut yllät­tävänkin varhaises­sa vai­heessa yri­tyk­sen konkurssi­in. Nyt on ainakin ris­ki ole­mas­sa siihen, että elinkelpoista yri­tys­toim­intaa alkaa kaat­ua liian herkästi.

    (En syytä pankke­ja tyh­myy­destä. Taustal­la ovat erit­täin huonot suh­dan­neodotuk­set ja tiuken­tu­vat pankkei­hin kohdis­tu­vat vaatimukset.)

  87. Julkisen talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta tulee mieleen hal­li­tu­so­hjel­ma. Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa määritelti­in, että tas­apain­o­tus tehdään 50–50 säästö­jen ja veronkiristys­ten myötä.

    Miten on käynyt? Tähän men­nessä on käytet­ty lähin­nä veronkiristyk­siä, kos­ka suurin yksit­täi­nen säästö tulee kun­tien val­tiono­su­u­den leikkaamis­es­ta, jon­ka kun­nat ovat kui­tan­neet nos­ta­mal­la kun­nal­lisveroa. Lop­putu­los on kuulem­ma se, että leikkauk­sia on noin 1/4 kokon­aisu­ud­es­ta, lop­ut veronkorotuksia.

    En nyt mene sanomaan, mikä olisi oikea lin­ja, mut­ta tämä ihan sel­l­aise­na huomiona, kun puhutaan leikkauk­sista ja veronkiristyksistä.

    1. Miten on käynyt? Tähän men­nessä on käytet­ty lähin­nä veronkiristyksiä, 

      Yri­tysvero­tus­ta alen­net­ti­in 20 prosenttiin.

  88. JaSa:n pitkä kir­joi­tus yllä osuu asioiden ytimeen. Min­unkin mielestäni val­tio voisi kyl­lä vauhdit­taa vält­tämät­tömiä investoin­te­ja nyky­istä enem­mänkin lainara­hal­la. Mut­ta yksi­ty­is­ten kasvuyri­tys­ten julki­nen tuki pelkäl­lä lainara­hal­la on aika paljon ris­ki alt­ti­im­paa kuin esim korjausrakentaminen.

  89. Keskustal­la on tähänkin muuten ehdo­tus, niin san­ot­tu Val­tion Infra Oy.

  90. JaSa, oletko tul­lut ajatelleek­si sitä, että jos koti­mais­ten eläk­er­a­ho­jen sijoit­tamises­sa otet­taisi­in enem­män huomioon koti­maisen työl­lisyy­den edis­tämi­nen, niin samal­la väistämät­tä myös koti­maisen kil­pailukyvyn edis­tämi­nen saisi parem­min tuek­seen sekä poli­itikot että elinkeinoelämän.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Asum­istapah­tu­maa verote­taan, jos asu­taan vuokral­la ja se saa vero­sub­ven­tio­ta, jos asu­taan omas­sa asun­nos­sa. Sik­si vuorkalla asum­i­nen on kannattamatonta.

    Mut­ta eikös se ole hyvä, että joku tar­joaa asunto(j)aan vuokralle ja että joku niis­sä halu­aa asua? 

    Vuokral­la-asu­ja on vapaa lähtemään paljon helpom­min työn perässä toiselle paikkakun­nalle tai vaik­ka ulko­maille kuin omis­tusasun­non omis­ta­ja (joka siinä itse asuu). Asun­non osta­ja ottaa val­ta­van paljon isom­man riskin kuin (stabi­ilis­sa vuokra­suh­teessa asu­va) vuokral­la asu­ja, esim. ennen asun­to­jen hin­taku­plan puhkeamista (varsinkin jos tarvit­see asun­non han­k­in­taan velkaa). Vuokral­la asum­i­nen voi olla joskus ihan järkevä ratkaisu, joskus taas ei.

  92. Raimo K: …
    Kuitenkin vuokraa on koko ajan korotet­tu, joten tuot­to suh­teessa alku­peräiseen sijoituk­seen on korkea – ja lisäk­si tulee asun­non (ansioton) arvonnousu. 

    Asun­non arvon­nousu ei tuo omis­ta­jalle tuloa, siis rahaa, ellei asun­toa myy. 

    Asun­to­jen oston ja myyn­nin yhtey­dessä varain­si­ir­rot ja mah­dol­liset myyn­tivoitot ovat tietääk­seni ihan omia vero­tusko­hteitaan. Jos asun­toa ei myy koskaan, tulee omis­ta­jalle aina jos­sain vai­heessa mak­set­tavak­si ker­tynyt ‘kor­jausvel­ka’, jota maas­samme on ker­tynyt lehti­ti­eto­jen mukaan aika paljonkin. Sitä­pait­si asun­non ikään­tymi­nen las­kee sen suh­teel­lista arvoa muutenkin, vaik­ka hitaam­min kuin esim. auton arvon lasku.

    Asun­non arvon­nousu on pikem­minkin luet­ta­va omis­ta­jansa ansiok­si (se arvon­nousu ei ole aina vält­tämät­tä ollenkaan ansioton­ta), jos olet osan­nut ottaa asioista etukä­teen selvää ja esim. ostanut asun­tosi sieltä, mis­sä se a) tuot­taa hyvin, b) mis­sä sitä (ja taloy­htiötä sekä ympäristöä) hoide­taan hyvin ja c) mis­sä asun­to­jen kysyn­tä on kasvus­sa, ei vähenemässä. 

    Asun­nonos­toa voi pitää myös riskisi­joituk­se­na, siinä mis­sä yri­tyk­sen perus­tamis­takin, eikä se tilanne omistajan/yrittäjän kannal­ta aina niin auvoinen ole.

    Jos taas asun­to on ns. sijoi­tusasun­to, on siitä hyö­tyä myös niille, jot­ka halu­a­vat asua vuokral­la. Tiet­ty määrä vuokral­la asum­ista on myös maalle eduk­si, varsinkin jos se mah­dol­lis­taa työvoiman helpom­paa liikku­vu­ut­ta sel­l­aiselle seudulle, jos­sa on työvoiman kysyntää.

    Muut­to­tap­pi­on aiheut­ta­ma vuokrata­son lasku menee viime kädessä muut­to­tap­pi­opaikkakun­nal­la sijait­se­vien asun­to­jen omis­ta­jien ‘piikki­in’ samaoin kuin mah­dolli­nen myyn.

  93. Osmo Soin­in­vaara: Väk­ilu­vun kasvu kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää, ja sitä kaut­ta työl­lisyyt­tä, kun taas tuo siir­ros ei kasvata. 

    Toisaal­ta jos väk­ilu­vun kasvu johtaa huolto­suh­teen heikken­e­miseen (mikä on käytän­nössä väistämätön seu­raus kehi­tys­maista tulev­as­ta ei-työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta) niin sen työl­lisyyt­ta ja kansan­talout­ta kas­vat­ta­va vaiku­tus on lähin­nä ver­rat­tavis­sa pyra­mi­di­en rakentamiseen.

  94. OS:“Erityisesti kan­nat­taa kat­soa, miten työt­tömyys Ruot­sis­sa ja Suomes­sa on kehit­tynyt täs­mälleen samal­la taval­la, vaik­ka Ruot­sis­sa on työn tar­jon­taa lisät­ty. Tar­jon­nan lisäys on men­nyt siis suo­raan työl­lisyy­dek­si, ei työttömyydeksi.”

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että Ruot­sis­sa van­ho­ja työn­tek­i­jöitä ei voi potkia pel­lolle tiukan työ­suhde­lain­säädän­nön takia kuten Suomessa.

    Mie­lenki­in­toista olisi tietää, mis­sä ovat Helsin­gin Bus­sili­iken­teen miespuoliset bussinkul­jet­ta­jat, jot­ka ovat kor­vau­tuneet ‘kokon­aan’ viro­laisil­la ja venäläisil­lä kul­jet­ta­jil­la. Helsin­gin kaupun­gin tilas­to­toimis­to tek­isi suuren yhteiskun­nal­lisen palveluk­sen saat­ta­mal­la yleiseen tietoon tämän asian.

  95. Suomen 10v ‑bondiko­rko on hyvin lähel­lä Sak­san vas­taavaa, joka on siis euro­maid­en matal­in. http://markets.ft.com/RESEARCH/markets/Government-Bond-Spreads.

    Jos kestävyys­va­jeen kuromisek­si umpeen tehtäisi­in 10v tasaisen vauhdin taulukko ja näin pikkuhil­jaa kurot­taisi­in vaje umpeen, tuskim­pa nuo korot nopeasti ylös pomp­paisi­vat. Suomel­la on kuitenkin suh­teel­lis­es­ti ottaen vähem­män velkaa kuin Saksalla.

  96. OS kir­jot­taa: “Talous­poli­ti­ikan kimu­rant­ti tilanne… Tässä sitä nyt ollaan.”

    Mikä se “tässä” sit­ten oikein on?

    Oikea vas­taus: Olemme keskel­lä kiivas­ta maail­man­laa­juista talous­so­taa ja jäimme yli kymmenek­si vuodek­si tuleen makaamaan.

    Ei paljoakaan liioitellen voisi sanoa, että vuon­na 1944 olimme samas­sa tilanteessa: Rauha Neu­vos­toli­iton kanssa oli maan pelas­tamisek­si pakko saa­da aikaan. Tuleen ei saanut jäädä makaamaan.

    Sil­loin meil­lä oli rem­mis­sä todel­lisia patri­oot­te­ja ja val­tiomiehiä, jot­ka pystyivät Suomen pelastamaan.

    Esimerkik­si pres­i­dent­ti Ris­to Ryti oli valmis lähtemään Mosko­vaan Stal­in­in panit­ti­vangik­si, rauhan taku­umiehek­si. Kaikille oli selvää miten hänelle siel­lä olisi käynyt.

    Kat­sokaamme nyt ympärillemme: Näkyykö sel­l­aisia isän­maanys­täviä, jot­ka aset­ta­vat Suomen edun oman etun­sa edelle?

    Täältä talous­so­dan etur­in­ta­mas­ta (= suo­ma­l­is­ten tuot­tei­den myyn­ti­tykin näkökul­mas­ta) kat­sot­tuna sel­l­aisia miehiä/naisia ei satu näkökenttään…

    Kenel­lä olisi näke­mys­tä ja voimaa tehdä esimerkik­si seu­raa­vat päätökset?

    1) Koska­pa hin­takartel­li on Suomen lain mukaan laiton, julis­tet­taisi­in kolmikan­nan palkkakartel­li laittomaksi.

    2) Mak­set­taisi­in kaikille työt­tömille vastik­keelli­nen perus­tu­lo, joka ilman sos­sun luukul­la käyn­tiä takaisi ihmis­ar­voisen minim­i­toimeen­tu­lon. Palkan vastik­keek­si tulisi tehdä jotain yhteiskun­taa hyödyt­tävää työtä.

    3) Työn vas­taan­ot­tamis­es­ta perus­tu­lo ei pienenisi, vaan työstä saatu palk­ka lisäisi käteen jäävää rahaa.

    4) AAA-reitinkimme lisäk­si olemme huolis­samme uusista start-up yrityksistämme:
    Sen sijaan, että pako­tamme ne kolminker­taisel­la vero­tuk­sel­la (yhteisövero + osinkovero + per­in­tövero) ulko­maille, teemme Suomes­ta sel­l­aisen maan, jos­sa entre­prenöörit voivat pitkäjän­teis­es­ti kukois­taa ja työl­listää suomalaisia.

    Olen vaku­ut­tunut siitä, että näil­lä toimen­piteil­lä suo­ma­laisille omi­naiset kil­pailue­dut pää­sevät taas iskemään rajusti maailmanmarkkinoille:

    Kil­pailue­tu­jamme ovat:
    1) Maail­man­laa­jus­es­ti harv­inaiset rehellisyys ja luotettavuus
    2) Nyky­isin elin­tärkeä tehokas ja ket­terä pienryhmätyöskentely
    3) Nopea ja vas­tu­u­taot­ta­va päätöksentekokyky
    4) Malalan profi­ilin tekem­i­nen, jos­sa ei paljoa puhuta, mut­ta pas­ka lentää talikos­ta pitkässä kaaressa…

    Olen myös vaku­ut­tunut siitä, että ne poli­itikot jot­ka täl­laiset kipeät päätök­set tekevät, saa­vat siitä Suomen kansalta kiitoksen.

    Sep­po Korppoo
    Vien­ti-yrit­täjä, joka ei koskaan jää tuleen makaamaan

  97. Paljon on puhut­tu veropo­h­jan laa­jen­tamis­es­ta. Mielestäni kaikkien säätiöi­den ja “yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen” verova­paus pitäisi pois­taa. Olin aikoinaan 15 vuot­ta oto-talouden­hoita­jana eräässä kan­sain­välistä yhteistyötä har­joit­tavas­sa “yleishyödyl­lisessä yhdis­tyk­sessä”. Siinä on jäs­en­inä kyseisen toimi­alan merkit­tävim­mät yri­tyk­set, viras­tot, kun­nat ja yliopis­tot. Hal­li­tuk­ses­sa istui pääjo­hta­jia, toim­i­tusjo­hta­jia, osastopääl­liköitä, pro­fes­sore­ja jne. Yhdis­tyk­sen tuo­tot muo­dos­tu­i­v­at yri­tys- ja kun­takoon mukaan määräy­tyvistä jäsen­mak­su­ista ja val­tion­avus­tuk­ses­ta. Yhdis­tyk­sen menot muo­dos­tu­i­v­at läh­es sata pros­ent­tis­es­ti val­tion- ja kun­nall­ishallinnon johtavien virkami­esten matkailuista vaimoi­neen. Tärkein asia hal­li­tuk­sen tilin­päätöskok­ouk­sis­sa oli, miten val­tion­avus­tus on kehit­tynyt ja se, että miten osake­salkku on arvostet­tu. Usei­den miljoonien arvoinen salkku piti aina merk­itä tilin­päätök­seen han­k­in­tahin­taansa, jot­ta sen todel­li­nen arvo ei tulisi val­tion­avus­tus­ta myön­tävän vira­nomaisen tietoon. Eräät röyhkeim­mät korkeat virkamiehet kinu­si­vat yhdis­tyk­selle “eri­ty­isavus­tuk­sia” yri­tyk­siltä, joil­ta tehtävistä miljoon­a­hank­in­noista he päät­tivät. Nämä avus­tuk­set he käyt­tivät omi­in matkoi­hin­sa vaimo­jen­sa kanssa. Pienen palkkion lisäk­si sain itsekin hal­li­tuk­sen luval­la tehdä matko­ja yhdis­tyk­sen piikki­in. Onnek­si tämä on ainakin min­un osaltani rikok­se­na vanhentunut.

    Käsi­tyk­seni mukaan täl­laista verova­paa­ta rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta on vaik­ka kuin­ka paljon.

  98. Osmo Soin­in­vaara: Väk­ilu­vun kasvu kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää, ja sitä kaut­ta työl­lisyyt­tä, kun taas tuo siir­ros ei kasvata.

    Väk­ilu­vun kasvu ei lisää ellei syn­ny lisää työpaikkoja.

    Työ­paikko­jen määrä on pysynyt aika tarkoin 2,5 miljoo­nan tasol­la vuodes­ta 1990, vai­htelu on ollut vähäistä 1990 luvun lamaa lukuunottamatta

    Jos Suomen työ­markki­noille on tul­lut 60000 uut­ta työn tar­joa­jaa niin työt­tömyys on kas­vanut 60000.

    Itse asi­as­sa työt­tömyys on kas­vanut 1990 n 80000 taso­ta nykyiseen n 440000:een

    Teo­ri­asi työn tar­jon­nan kasvun vaiku­tuk­ses­ta työ­paikko­jen on osoit­tau­tunut todel­lises­sa yhteiskun­takokeilus­sa paikkansa pitämättömäksi.

    Tietysti teo­ri­an paikkansapitämät­tömyyt­tä voi yrit­tää peit­el­lä kannustinloukko/väärinkäytösteorioilla

    Sat­tui käsi­in van­ha Seu­ra, jos­sa Osmo väit­ti, että ansiosi­don­naista mak­se­taan 500 päivää sen vuok­si, että duu­nar­it voivat rak­en­taa omakoti­talo­ja yhteiskun­nan varoilla.

    Siinä pop­ulis­mi on jo Soinin tasolla

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Suosit­tele: 6 

    Jos ker­ran maa­han­muu­ton edulli­nen vaiku­tus perus­tuu kulu­tuskysyn­nän kasvu­un, niin sehän on help­poa jär­jestää muutenkin kuin tuo­ma­l­la viro­laisia Suomeen lisäämään kokon­aiskysyn­tää. Esimerkik­si lahjoit­ta­mal­la Kreikkaan 60000 ihmisen elin­tarvikkeet ja han­kki­mal­la tämä paket­ti Suomesta. 

    Täl­löin vapau­tu­isimme kokon­aan maa­han­tuon­nin sivuilmiöistä kuten: sairausku­luista, van­hus­ten huol­losta, nuori­son koulu­tuk­ses­ta. Vält­ty­isimme 60000 uuden asun­non rak­en­tamis­es­ta ja niiden vaa­ti­mas­ta infra­struk­tu­urisi­joituk­sista. Lisäk­si saisi­vat suo­ma­laiset raken­nus- ja muut työmiehet kipeästi kaipaami­aan työ­paikko­ja. Ja suo­ma­laiset työmiehet ovat maail­man parhai­ta veron­mak­sajia ainakin ver­rat­tuna niihin viro­laisi­in, jot­ka sano­je­si mukaan ovat nyt aut­ta­neet suomea selviy­tymään lamas­ta. Tulok­sista voinet lukea mm Urpi­laisen lausun­noista, ettei Suomel­la ole varaa lopet­taa velkaantumista..

    Meikeläisen maa­ti­aisjär­keen ei ker­ta kaikki­aan sovi ajat­telu, jos­sa pahin­ta puutet­tamme, työn puutet­ta kor­jataan tuo­ma­l­la maa­han merkit­tävässä määrin lisää työvoimaa jaka­maan vähien työko­htei­den tekemistä.

    Puoluee­ton tarkkailija

  100. Osmo. Onko mieleesi tul­lut aja­tus, että me suo­ma­laiset kulu­tamme enem­män kuin tien­aamme. Mitä tek­isit omas­sa taloudessasi, jos per­heesi olisi samas­sa tilanteessa? Vai onko suu­rit­u­loiselle val­tion palkkalaiselle liian vaikea kuvitelta­va. Ainakin min­ulle ensim­mäi­nen kor­jaus­li­ike olisi meno­jen supis­t­a­mi­nen siten, että talouden tas­apaino saavutettaisiin.

    Mielestäni tosi­asian tun­nus­t­a­mi­nen on kaiken a ja o. Suo­ma­laiset kulut­ta­vat enem­män kuin tien­aa­vat. Velak­si emme voi elää jatku­vasti. Ensin pitää velan kas­vami­nen pysäyt­tää ja sit­ten mak­saa jo ote­tut velat pois. 

    Velan kas­vamisen pysäyt­tämis­es­tä on nyt puhut­tu 4 — 5 vuot­ta ja sitä on luvat­tu ja yritet­ty tehdä koko hal­li­tuskausi 2,5 vuot­ta. Nyt on aika ryhtyä toimi­in. Emme ole oikeutet­tu­ja lainaa­maan siten, että lapsemme joutu­vat maksumiehiksi.

    Velan lyhen­tämisen aloit­tamisen voimme toki myöhästyt­tää meille parem­min sopi­vaan ajanko­htaan, mikä lainanan­ta­jat tähän suostuvat.

  101. Raimo K: Kun vuokra-asun­nos­ta keskustel­laan sijoituk­se­na, tuot­toa ei koskaan ker­ro­ta suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan, vaan aina sen het­kiseen asun­to­jen hintatasoon.
    Kun vuokrat­ta­va sijoi­tusasun­to on han­kit­tu esim. 10 vuot­ta sit­ten, vuokra kuitenkin ilmoite­taan suh­teessa ko. asun­non nyky­hin­taan ja voiv­otel­laan, että kun­non tuot­toa ei saa. Kuitenkin vuokraa on koko ajan korotet­tu, joten tuot­to suh­teessa alku­peräiseen sijoituk­seen on korkea – ja lisäk­si tulee asun­non (ansioton) arvonnousu.

    Todel­lisen tuo­ton näkee ns. yleishyödyl­lis­ten asun­tosi­joit­ta­jien vuosik­er­to­muk­sista. Ei se Saton liikevoit­to­pros­ent­tikaan sat­tumal­ta ole yli 35:n, vaik­ka vuokra-asun­toi­hin sijoit­tamisen pitäisi teo­ri­as­sa olla vähäriskistä, mut­ta mata­lakat­teista puuhaa.

    Peri­aat­teessa kan­natan asumisen tukien ja vero­tuk­sen remont­tia, kun­han mitään teo­reet­tista asun­to­tu­loa ei ale­ta verot­taa. Luu­len­pa vaan, että todel­lisu­udessa ain­oa vaiku­tus olisi asumisen kallis­tu­mi­nen, kos­ka todel­liset ongel­mat ovat tar­jon­ta­puolel­la ja niihin ollaan sekä kyvyt­tömiä että halut­to­mia puuttumaan.

  102. Raimo K: Siis niinkö että upporikas raken­nus­fir­ma ei saa pankista rahaa rak­en­tamiseen, mut­ta köy­hä säästäjä saa – kun ei ole pääomia?

    Asun­to­lainaa ei oikeas­t­aan “saa­da”, vaan se joudu­taan ottamaan. 

    Asun­to­lainan ris­ki on pankille olemat­toman pieni, kos­ka vakuute­na on 70%:sesti asun­to, ja lop­pusum­malle pitää olla velal­lisen oma rahoi­tus tai jonkin­lainen muu vakuus.

    Velalli­nen sen sijaan pant­taa kotin­sa ja merkit­tävän osan tulois­taan seu­raavien 20–30:n vuo­den ajal­ta. Säästötkin pitää usein sijoit­taa siihen samaan asuntoon.

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    60 000 työikäisen, koulute­tun viro­laisen tuomi­nen maa­han on par­fan­tanut ela­tus­suhdet­ta olen­nais­es­ti ja aut­taa ikä­jakau­man oikais­us­sa. Työperäi­nen maa­han­muut­ton on erit­täin kan­nat­tavaa vas­taan­ot­ta­van maan kannal­ta. Suomen ongel­mana on, että emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne riit­tävästi ammat­ti­taitoista, koulutet­tua nuor­ta työvoimaa.

    Lisäk­si luulen että nuo viro­laiset kan­ta­vat rahansa per­heilleen viroon.

    Mut­ta muuten oikeaa puhetta. 

    Jos suo­mi olisi kaup­pami­esten luvat­tu maa niin väitän­pä että tänne olisi jo eri yri­tyk­si­in palkat­tu 10 000 venäläistä myyn­timi­estä myymään suo­ma­laisia tuot­tei­ta venäjälle. Kai niitä nyt joku on palkat­tu? Mikähän on luku?

  104. Pekka Taipale: Juu. Sitä ennen se viisaasti oli säästämät­tä ja elvyt­ti, kunnes lisälainan hin­ta nousi pil­vi­in. En sanoisi, että mei­dän kan­nat­taa tehdä samoin. Se luot­tokelpoisu­u­den mene­tys kun on san­gen nopeasti etenevä pros­es­si sit­ten kun se tosis­saan alkaa. Muu­ta­man kier­roksen voi luot­tolu­ok­i­tus­ta menet­tää ilman ihmeem­piä seu­rauk­sia, mut­ta sit­ten kun on Espan­jan tilanteessa, ei ole hirveästi vaihtoehtoja. 

    Lisälainan hin­ta tosin alkoi nous­ta vas­ta noit­ten leikkaus­päätösten jäl­keen. Pil­viäko­hti ne alkoi­vat muual­lakin nous­ta sen jäl­keen, kun EKP oli vuon­na 2011 täysin jär­jet­tömästi korot­tanut korko­jaan selvästi viestit­täen, että Euroopan per­ife­ria-aluei­den kohtalona tulisi olla kär­siä pitkästä deflaa­tios­ta (ja onnis­tuikin nitistämään vienon talouskasvun alku­un­sa) — ja korkoti­lanne jälleen tasaan­tui heti kun pankin vai­h­tunut johta­ja ilmoit­ti, että EKP on valmis suorit­ta­maan kri­isi­maid­en lain­o­jen tukiostoja.

  105. Lasken­nalli­nen tulo on eri asia kuin real­isoitunut tulo. Tulo per lärvi on eri asia kuin kansan­tu­lo. Meil­lä on vaka­va tilanne, kos­ka olemme luop­uneet omas­ta rahapoli­ti­ikas­ta ja merkit­tävältä osin myös omas­ta finanssipoli­ti­ikas­ta, minkä takia emme pysty hoita­maan maail­mal­ta tule­via talousongelmia ja työt­tömyyt­tä. Aku­uteim­man asian ei tulisi olla ihmis­ten asun­to­jen kon­fiskoin­ti tai keskimääräis­ten ansioiden alasa­jami­nen. Toisaal­ta, sitähän se sisäi­nen deval­vaa­tio vaatii, joten sikäli johdon­mukaista touhua. Kiitos vas­tu­uno­to­s­ta kaikille niille, jot­ka olitte päät­tämässä euroon liittymisestä.

  106. Viherinssi: Lop­putu­los on kuulem­ma se, että leikkauk­sia on noin 1/4 kokon­aisu­ud­es­ta, lop­ut veronkorotuksia.

    Kyl­lä kokoomus­ta viilat­ti­in tässä asi­as­sa kovasti linssiin.

    Ei paljoa yir­tysveron alen­nus lohdu­ta, kun näin on päässyt käymään. Nykyisen hal­li­tuk­sen ain­oa ole­mas­saolon oikeu­tus oli kun­tau­ud­is­tus, joka on pilalla.

    Nyky­hal­li­tus on täy­delli­nen floppi.

  107. “Järkevin tapa saa­da omis­tus- ja vuokra-asum­i­nen vero­tuk­ses­sa samal­la viivalle on tehdä vuokrat­u­losta verova­paa­ta ja nos­taa kiin­teistövero­ja. Sil­loin kaikkea asum­ista verote­taan yhtä paljon.”

    Siis miljonäärit jot­ka omis­ta­vat esim. sijoi­tusy­htiön jon­ka toimi­ala on omis­taa asun­to­ja ja saa­da sitä kaut­ta (vuokra)tuottoa, niin heille verovapaus?

    Edelleen siis sijoi­tusy­htiö saisi vähen­tää pääo­ma­lainan korot vero­tuk­ses­sa ja sen lisäk­si saisi tehdä poistot(olikohan se nyt 4%/ vuosi) asun­noista, jot­ka on vuokralle laitet­tu JA sen lisäk­si vielä verova­paus vuokratuloista????

    Mut­ta taval­liselta omis­tusasu­jal­ta sen sijaan korotet­taisi­in vero­ja joko asun­to­tu­lon tai kiin­teistöveron muodossa?

    Kenen etu­ja vihreät ajavat?
    Rikkaiden vai köyhien/ keskituloisten?

    1. Siis miljonäärit jot­ka omis­ta­vat esim. sijoi­tusy­htiön jon­ka toimi­ala on omis­taa asun­to­ja ja saa­da sitä kaut­ta (vuokra)tuottoa, niin heille verovapaus?

      No voi apua. Asun­tomarkki­noil­la jos mis­sä markki­na­t­alouden sään­nöt toimi­vat. Tuo veronalen­nus menee kil­pailun kaut­ta suo­raan vuokri­in. Miltä kuu­lostaisi kut­sua vuokrat­u­loon liit­tyvää veroa arvon­lisäveroksi? Sil­loin kaik­ki oli­si­vat kurkku suo­rana vaa­ti­mas­sa veron poistoa.

  108. Osmo Soin­in­vaara: Yri­tysvero­tus­ta alen­net­ti­in 20 prosenttiin. 

    Sanoin ehkä vähän epä­selvästi. Puhuin vero­tuk­sen kokon­aisu­ud­es­ta, en yksit­täi­sistä veroista. Samal­la taval­la menop­uolel­lakin on sekä kiristyk­siä että lisära­haa. Net­to kuitenkin vaikut­taa kovasti siltä, että aukkoa on poli­it­tis­es­ti helpom­pi kuroa umpeen vero­ja kiristämäl­lä kuin meno­ja leikkaamalla.

    Kumpikin on toki haitallista taloudelle, kos­ka kum­mas­sakin voi huonos­ti tehtynä saa­da ikäviä seurannaisvaikutuksia.

    Voin myös olla alku­peräisessä väit­teessäni (tas­apain­o­tus noin 75 % veronkiristyk­sil­lä) väärässä, en ole itse laskenut läpi. Väite kuitenkin tuli asi­aa tarkem­min seu­ran­neelta tahol­ta, ja pidän sitä uskottavana.

    Tilan­nehan voi vielä hal­li­tuskau­den aikana muut­tua, jos seu­raa­vat säästöt tehdään menoleikkauksilla.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Las­ke­taan­pa. Olet­takaamme käypä vuokra vähän alaspäin ja ole­tamme sen ole­van 5 €/neliö. Neliöitä on suo­ma­laisil­la keskimäärin noin 40 henkeä kohden. Tämä tekee henkeä kohden 2400 €/vuosi asun­to­tu­loa. Suo­ma­lai­sista kai noin neljä miljoon­aa asuu omis­tusasun­nos­sa. Tätä asun­to­tu­loa on siis noin 9,6 miljardia.
    ‘snip’

    Ja kuka tai mikä tuon asun­to­tu­lon maksaa?
    Helpoin tapa verot­taa sitä on tietenkin se, että mak­sa­ja suorit­taa veron­pidä­tyk­sen niinkuin muis­takin tuloista.

  110. a_l: Todel­lisen tuo­ton näkee ns. yleishyödyl­lis­ten asun­tosi­joit­ta­jien vuosik­er­to­muk­sista. Ei se Saton liikevoit­to­pros­ent­tikaan sat­tumal­ta ole yli 35:n, vaik­ka vuokra-asun­toi­hin sijoit­tamisen pitäisi teo­ri­as­sa olla vähäriskistä, mut­ta mata­lakat­teista puuhaa.
    ‘snip’

    Ko. fir­mo­jen vuosik­er­to­muk­sista sitä ei näe, sil­lä voitot pide­tään kohtu­ullisi­na investoimal­la koko ajan lisää — omaisu­us­mas­sa kas­vaa koko ajan. Kir­jan­pidos­sa voidaan näyt­tää vaik­ka tappiota.

    Kuvaavam­paa on se, että esim. eräs diplo­mi-insinööri Kokki­la teki itselleen 50 miljoo­nan omaisu­u­den muu­ta­mas­sa vuodessa.

  111. Tapio Pel­to­nen: Kan­nate­taan! Rahoite­taan tämä muu­tos 1) pois­ta­mal­la asun­to­lainan korkovähen­nys (okei, tätä ollaan jo tekemässä) ja 2) korot­ta­mal­la kiin­teistöverot USA:n tasolle.

    Kiin­teistövero­jen korot­ta­mi­nen olisi ilman muu­ta myön­teinen asia talouden kannal­ta, joskin se pitää tehdä siir­tymäsään­nök­sil­lä, ettei nuo­ria per­heitä aje­ta pakkaseen vaku­usar­vo­jen putoamisen vuok­si. Korot­ta­mi­nen olisi paras­ta tehdä siten, että vero­tusar­vot laite­taan mah­dol­lisim­man lähelle käyp­iä arvo­ja. Nythän pros­en­tit ovat ihan tun­tu­via, vero­tusar­vot taas eivät.

    Noiden muiden vero­jen osalta kuitenkin tilanne on vähän sotkuinen, kun meil­lä on sekä pääo­mat­ulovero että varain­si­ir­tovero. Vuokra-asun­nos­sa pääo­mat­uloveroa mak­se­taan luovu­tusvoitos­ta, omis­tusasun­nos­sa ei.

    Asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeus on loogi­nen siinä suh­teessa, että vuokra-asun­nos­sakin saa tehdä saman vähen­nyk­sen. Varain­si­ir­toveron kohdal­la tilanne on sama, mut­ta koko vero on asun­tomarkki­noi­ta häir­it­sevä tek­i­jä, jos­ta on vaikea löytää paljon hyvää (= pitäisi olla kiinteistövero).

    Sik­si kai tämä asumisen vero­tus on niin kimu­rant­tia, että sen saami­nen vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen välil­lä neu­traa­lik­si vaatisi joko asun­to­tu­lon verot­tamista tai vuokrat­u­lo­jen vapaut­tamista pääo­mat­ulovero­tuk­ses­ta. Ensim­mäi­nen on kansalaisille liian vaikea ymmärtää, jälkim­mäi­nen taas aset­taisi eri sijoi­tus­muodot eri tilanteeseen ja tuk­isi korkei­ta asun­to­jen hintoja.

    Riit­tävän korkea kiin­teistövero kuitenkin tasoit­taisi tilan­net­ta, kos­ka pääo­mat­uloveron osu­us vero­taakas­ta pienenisi.

    1. Asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeus on loogi­nen siinä suh­teessa, että vuokra-asun­nos­sakin saa tehdä saman vähennyksen.

      Vain vuokrat­u­losta. Jos asun­to­tu­losta pitäisi mak­saa veroa (kuten piti vuo­teen 1993 saak­ka ja pitää muun muas­sa Sveit­sis­sä) sil­loin korko­jen verovähen­nysoikeudessa olisi järkeä.

  112. Sep­po Korp­poo: Sen sijaan, että pako­tamme ne kolminker­taisel­la vero­tuk­sel­la (yhteisövero + osinkovero + per­in­tövero) ulko­maille, teemme Suomes­ta sel­l­aisen maan, jos­sa entre­prenöörit voivat pitkäjän­teis­es­ti kukois­taa ja työl­listää suomalaisia.

    Tätä on hyvä vähän pohtia. Nykyi­nen yrit­täjien vero­tus on melkoisen sotkuinen viidakko eri­laisia vero­ja ja huo­jen­nuk­sia. Vero­ja tehtäessä sopas­sa on todel­la mon­ta lusikkaa, eivätkä suinkaan kaik­ki liike-elämänkään edus­ta­jat ole ihan samal­la asial­la. Pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä on eri näkökul­ma kuin suuril­la, ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa olevil­la fir­moil­la on hiukan eri­lainen näkökul­ma kuin koti­maises­sa omis­tuk­ses­sa olevil­la, finanssialal­la eri kuin tuotan­nol­lisem­mil­la aloilla.

    Yri­tys­ten ja niiden omis­ta­jien vero­tuk­ses­sa on seu­raa­vat palikat:

    - yhteisövero (yri­tyk­sen voitostaan mak­sama vero)
    — yri­tyk­sen osin­gon­mak­sus­taan mak­sama vero (ei täl­lä het­kel­lä ole)
    — pääo­mat­u­lon­saa­jan mak­sama vero (pääo­mat­ulovero)
    — luovu­tusvoiton vero (pääo­mat­ulovero)
    — per­in­tö- ja lahjavero

    Täl­lä het­kel­lä tässä kokon­aisu­udessa hyvää on se, että val­tion kas­saan tulee rahaa. Huonoa taas se, että koti­mainen omis­ta­ju­us ei ole huu­dos­sa, koti­mais­ten pääomien ker­tymi­nen on han­kalaa ja yri­tys­ten sukupol­ven­vai­h­dok­set ovat vero­tuk­sel­lis­es­ti vaikei­ta. Lisäk­si kokon­aisu­us on mon­imutkainen eri­lai­sine kynnyssäännöksineen.

    = = =

    Yri­tysvero­tuk­ses­sa Viron malli olisi se, että yhteisöveroa ei ole, mut­ta ulos­mak­set­ta­va osinko verote­taan lähde­verotyyli­in. Tämä kan­nus­taa jät­tämään pääo­mia yri­tyk­seen, ja myös ulko­maiset omis­ta­jat mak­sa­vat veroa (iso ero suomalaiseen).

    Niin korkeak­si tuo­ta yri­tyk­sen mak­samaa veroa ei kuitenkaan kan­na­ta hila­ta, että se olisi pääo­mat­uloveron kokoinen. Yksi mah­dol­lisu­us olisi rak­en­taa vero­tus vaikka­pa seu­raav­ista paloista:

    1. Yri­tys mak­saa voitostaan 10 % yhteisöveroa
    2. Yri­tys mak­saa osin­gon­mak­sus­taan 15 % osinkoveroa
    3. Osin­gon­saa­ja mak­saa 10 % osinkotuloveroa

    Pros­ent­te­ja viilaa­mal­la sys­teemin saisi vero­tuk­sel­lis­es­ti neu­traa­lik­si nykyiseen ver­rat­tuna. Ulko­maiset omis­ta­jat mak­saisi­vat enem­män, koti­maiset henkilöomis­ta­jat vähem­män. Pros­en­tit pitää kat­soa sen mukaan, että yksi­tyisen henkilön kohdal­la sum­ma on sama kuin yleinen pääo­mat­ulovero. (Ylläol­evas­sa vero­pros­ent­ti olisi noin 31 %.)

    Muu­tok­sel­la olisi jotain seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia yri­tys­ten arvoon ulko­mais­ten omis­ta­jien silmis­sä, mikä hei­jas­tu­isi jos­sain määrin myös pörssikurs­sei­hin. Tästä jonkun olisi hyvä tehdä perus­teelli­nen ana­lyysi, kos­ka toisaal­ta yhteisöveron pudot­ta­mi­nen nos­taa yri­tys­ten var­al­lisu­ut­ta. Näp­pitun­tu­ma on se, että vaiku­tus talouden kokon­aisu­u­teen olisi pieni.

    Mallin lisäe­tu­na on se, että moti­vaa­tio siirtää tulo­ja aurinkosaar­ille pienenee.

    = = =

    Sukupol­ven­vai­h­dok­sia kiusaa­van per­in­tö- ja lah­javero­tuk­sen voisi myös hoitaa pois, mikä myös tuk­isi koti­maista omis­tus­ta ja koti­maisia pääomia.

    Tästä tulee vero­tu­loi­hin reikä, joka pitää paika­ta. Paikkaami­nen menisi ilmeis­es­ti varsin suju­vasti luovu­tusvoit­to­jen vero­tus­ta vähän muokkaa­mal­la. Kymme­nen vuo­den han­k­in­ta­meno-olet­ta­man tiput­ta­mi­nen 40 % -> 33 % voisi tuo­da saman rahan takaisin. (Tämä nos­taisi yrit­täjien vero­tus­ta luopumistilanteessa.)

    Kaikessa ylläol­evas­sa ideana on verot­taa rahaa sil­loin, kun sitä siir­retään rahana. Jos rahaa siir­retään yri­tyk­ses­tä ulos, sitä voidaan verot­taa. Jos rahaa siir­retään yksi­tyisen henkilön tilille, sitä voidaan verottaa.

  113. eläke­vaari: Paljon on puhut­tu veropo­h­jan laa­jen­tamis­es­ta. Mielestäni kaikkien säätiöi­den ja “yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen” verova­paus pitäisi poistaa. 

    Yhdis­tyskent­tä kiit­tää. Urheiluseu­ran pitää sen jäl­keen pitää äärim­mäisen tarkkaa tilin­päätös­ro­tia siitä, että kaik­ki mah­dolli­nen yli­jäämä syödään saman tien. Rahan säästämi­nen tai siirtämi­nen tilikaudelta toiselle on sen jäl­keen hyvin työlästä.

    Anek­doot­ti­na ker­rot­takoon se, että sukuy­hdis­tyk­set eivät ole yleishyödyl­lisiä nyky­tulkin­nan mukaan. Tämä johtaa siihen, että jos sukukok­ouk­sen mak­su­ista jää yli­jäämää, niistä menee sit­ten yhteisövero. Aikaisem­mal­la tulkin­nal­la ne saat­toi jät­tää seu­raa­van sukukok­ouk­sen pesämunaksi.

    Ongel­ma tässä kai on se, että yhdis­tyk­sis­sä ja säätiöis­sä on val­tavaa liike­vai­h­toa pyörit­täviä julk­ishallinnon­lu­on­teisia elim­iä, joil­la ei toiminnal­taan ole käytän­nössä mitään yhteistä varsi­naisi­in aat­teel­lisi­in yksi­ty­ishenkilöi­den luomi­in yhdis­tyk­si­in näh­den. Jos näitä iso­ja laite­taan kovin laa­joil­la kaar­il­la kuri­in, vähem­män lakimies­val­taiset pienet hel­posti kärsivät.

  114. a_l: Todel­lisen tuo­ton näkee ns. yleishyödyl­lis­ten asun­tosi­joit­ta­jien vuosik­er­to­muk­sista. Ei se Saton liikevoit­to­pros­ent­tikaan sat­tumal­ta ole yli 35:n, vaik­ka vuokra-asun­toi­hin sijoit­tamisen pitäisi teo­ri­as­sa olla vähäriskistä, mut­ta mata­lakat­teista puuhaa.

    Näil­lä liikevoit­to­pros­en­teil­la mässätessä pitää kuitenkin huo­ma­ta yksi pieni jut­tu. Vuokra-asun­toyri­tyk­sel­lä tulot ovat osit­tain luon­teeltaan pääo­man korkoja.

    Saton tilin­päätök­sen mukaan yri­tyk­sen kiin­teistö­var­al­lisu­us on 2 316 M€ käyvil­lä arvoil­la. Tästä osa on omaa, osa velka­ra­hal­la han­kit­tua. Tulos ennen rahoi­tusku­lu­ja on 109 M€, joten pääo­man tuot­to­pros­ent­ti on noin 4,7 %. (ROI ja ROE ovat jotain muu­ta, mut­ta niitä ei las­ke­ta käyvil­lä arvoilla.)

    Tulos on toki huikean hyvä, mut­ta sen takana on his­to­ria. Satol­la on erit­täin edullista lainaa (negati­ivi­nen reaa­liko­rko), ja yri­tyk­sen asun­to­var­al­lisu­u­den arvo on kas­vanut vauhdil­la markki­nake­hi­tyk­sen vuoksi.

    Vuokra-asun­toi­hin sijoit­tamisen kan­nat­tavu­us riip­puu kovin paljon ajas­ta, eikä se ole lyhyel­lä aikavälil­lä ollenkaan mata­lariskistä. Jos tähän ote­taan työt­tömyy­den lisään­tymi­nen ja korko­jen nousu samaan aikaan, Satol­la sekä tulos että todel­li­nen tase rom­ah­ta­vat. Sama kos­kee kan­nat­tavu­ut­ta, välil­lä hom­ma on kul­takaivos, välil­lä tulee turskaa.

    Sato sijoit­taa lähin­nä pk-seudulle, jos­sa kan­nat­tavu­us nojaa asun­to­jen arvon kehit­tymiseen. Sil­loin liike­toim­inta on heilu­vam­paa. Halvem­pi­en asun­to­jen alueel­la vuokranan­ta­jan tuloista suurem­pi osa tulee muus­ta kuin arvon­nousus­ta, jol­loin toim­inta on vakaam­paa. Alueris­ki on kuitenkin ole­mas­sa, vuokra-asun­to­jen omis­t­a­mi­nen Salos­sa tai Kou­volas­sa ei liene ollut kovin hyvää bis­nistä viime vuosina.

    Sato on kyl­lä täl­lä het­kel­lä huikean kan­nat­ta­va yri­tys, mut­ta sen liikevoit­to­pros­ent­tia ei voi tulki­ta samal­la taval­la kuin vaikka­pa löy­lykauho­ja tekeväl­lä yrityksellä.

  115. Osmo Soin­in­vaara: Las­ke­taan­pa. Olet­takaamme käypä vuokra vähän alaspäin ja ole­tamme sen ole­van 5 €/neliö. Neliöitä on suo­ma­laisil­la keskimäärin noin 40 henkeä kohden. Tämä tekee henkeä kohden 2400 €/vuosi asun­to­tu­loa. Suo­ma­lai­sista kai noin neljä miljoon­aa asuu omis­tusasun­nos­sa. Tätä asun­to­tu­loa on siis noin 9,6 mil­jar­dia. Sen verot­to­muus merk­it­see siis noin kol­men mil­jardin verotukea.

    Tuos­ta sum­mas­ta saa tietenkin vähen­tää kaik­ki kiin­teistö­jen ylläpitämiseen liit­tyvät kulut (kor­jauk­set, huol­lot, läm­mi­tyk­set, vedet, …) sekä asun­to­lain­o­jen korot. Niin­hän vuokranan­ta­jakin saa tehdä. Vero mak­se­taan vain tuotosta.

    Saton esimerkin mukaan tuot­to oli 35 %. Täl­löin todel­li­nen vero­tu­ki on noin mil­jar­di. Iso raha sekin.

    Lisäk­si hyvin iso vero­tu­ki on luovu­tusvoiton vero­tuk­sen puut­tumi­nen oma­l­ta asun­nol­ta. Sitä on vähän vaikea käsittää.

    1. Jos vfuokra on viisi euroa neliötä, siitä on vähen­net­ty maini­tut kulut. Korot saa vähen­tää, jopa yli sat­apros­ent­tis­es­ti, kun ote­taan huomioon inflaatio.

  116. Tuo­mas S.: Kävikö näin? Latvi­a­han toteut­ti sisäisen deval­vaa­tion jol­la saati­in aikaan mas­si­ivi­nen maas­ta­muut­to. Työt­tömyys toki las­ki, kun koulutet­tu ja ammat­ti­taitoinen työvoima lähti lev­eäm­män leivän perässä muualle. Tästä lisää.

    Vaik­ka vien­ti­te­ol­lisu­udessa palkat nol­lat­taisi­in, niin tuot­teen hin­ta lask­isi vain kolmisen prosenttia. 

    Mis­tä Suomen ongel­mat per­im­mältään johtu­vat? Vuon­na 2004 se alkoi. Tämä kuva ker­tonee enem­män kuin tuhat sanaa: http://tinyurl.com/q44nnxs

    1. Evert
      Vien­ti­hin­toi­hin vaikut­ta­vat pait­si palkat tehtaal­la myös palkat väli­panok­sis­sa. BKTS:stä vähän yli puo­let on palkkoja.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Espan­ja säästi aivan tolkut­tomasti joskus siinä vuo­den 2010-11 tienoil­la ilman mainit­tavaa tulosta.

    Se mitä on hyvä espan­jalle ei ole hyvä espan­jalaisille. Kil­pailukyky lisätään leikkaa­mal­la tolkut­tomasti palkko­ja, lisäämäl­lä mini­jobe­ja (paska­jobe­ja), leikkaa­mal­la KAIKKI sosi­aaliedut, työn­tek­i­jän pienem­mätkin edut, yrit­ti yksi­ty­istää ter­vey­den­huolto (ain­oa val­tion “yri­tys” joka on jäänyt omi­in käsi­in), on vaikeampi ja kalli­impi päästä opiskele­maan kos­ka on leikat­tu säästön nimis­sä ja niin lista jatkuu loputtomiin.

    Hyvä Espan­jalle, kai, mut ei espanjalaisille

  118. Viherinssi: Sukupol­ven­vai­h­dok­sia kiusaa­van per­in­tö- ja lah­javero­tuk­sen voisi myös hoitaa pois, mikä myös tuk­isi koti­maista omis­tus­ta ja koti­maisia pääomia.

    Tämä lie­nee liikaa pyy­det­ty, mut­ta kun tuon näköisiä hokemia jatku­vasti näkee, niin voisiko joku esit­tää real­is­tisi­in numeroi­hin perus­tu­van laskel­man miten per­in­tövero oikeasti hait­taa mil­lään merkit­täväl­lä taval­la sukupol­ven­vai­h­dok­sia? Kiusaa se toki, niin kuin kaik­ki vero, mut­ta ei se, että min­un tuloveroni kiusaa­vat min­ua, ole mikään (kovin hyvä) peruste niiden poistamiselle. 

    Se, miten minä olen asian ymmärtänyt, on, että rin­ta­per­il­lisen on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta joutua mak­samaan kymme­nen pros­ent­tia perit­tävän yri­tys­var­al­lisu­u­den todel­lis­es­ta arvos­ta. Enkä nyt vain kykene ymmärtämään, että minkälai­sis­sa olo­suhteis­sa muu­ta­man pros­entin veron mak­sami­nen yri­tys­toimin­nan arvos­ta minkä muuten saa ilmaisek­si voisi vaikeut­taa sukupol­ven­vai­h­toa yhtään mitenkään. Jos se vai­h­to noil­la ehdoil­la on vaikeaa, niin ongel­mat johtu­vat kyl­lä jostain aivan muus­ta kuin perintöverosta.

  119. Saara:
    Lisätään­pä keino­va­likoimaan vielä perus­tu­lo. Lukuisien muiden hyvien vaiku­tuk­sien­sa lisäk­si se vauhdit­taisi pienyri­tys­ten perus­tamista ja paran­taisi niiden men­estymisen mahdollisuuksia. 

    Asi­as­ta tehty kansalaisaloite jäi sulkeutues­saan melkoisen kauas toteu­tu­miskyn­nyk­ses­tä. Ihmette­len­pä kuin­ka suuren osan poten­taal­i­sista kan­nat­ta­jista pelot­ti pois tuon nimeno­maisen aloit­teen vaa­timus että se ei heiken­nä pieni- tai kesk­tu­lois­t­en etu­isuuk­sia, mis­tä toisessa säikeessä vään­net­tin kättäkin.

    Olisiko­han kri­isi­ti­etoisu­us radikaalien raken­nemuu­tosten tarpeel­lisu­ud­es­ta upon­nut syvem­mälle kansan rivei­hin kuluneen vuo­den aikana, niin että jos jät­täisi uuden aloit­teen se saisi enem­män kan­nat­ta­jia taak­seen? Samal­la voisi kor­ja­ta aloitet­ta, ainakin jät­tää pois tuon yhden hölmön klausuulin.

    Itse vaku­u­tu­in toisessa säikeessä perus­tu­lon fiskaalis­es­ta toimivu­ud­es­ta noin periaatteessa:

    Nykysys­tee­mis­sä 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 25 mrd:n verot ja niistä mak­se­taan 6 mrd perus­tavimpia tukia. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Perus­tu­los­sa 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 40% tasaverol­la 46 mrd:n verot ja mak­se­taan takaisin 27 mrd kansalais­palkkana. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    ynnä

    …bud­jetin kulupuolel­lakin on vähem­män mak­set­tavaa kun joukko nyky­isiä tukia kor­vataan perustulolla…

    Omaishoidon­tu­ki 153 Me
    Koti­hoidon tuet 384 Me
    Perus­päivära­ha 197 Me
    Työ­markki­natu­ki 743 Me
    Ansiopäivära­han peru­sosa 2074 Me
    Toimeen­tu­lo­tu­ki 600 Me
    Työt­tömyy­seläk­keet 531 Me
    Työvoimapol. koulu­tustuet ja päivära­ha 133 Me
    Työvoimapol. aikuisk­oulu­tus 364 Me
    Opin­to­tu­ki 937,4 Me

    = 6.1 mrd

    Muu­ta­ma yksi­tyisko­h­ta itseäni tosin yhä vaivaa, ja niiden koh­tien mukana kaikki:

    (1) Asum­istuet. Ne sotke­vat ylläku­vatun tupakki­askin-kan­si tyyp­pisen fiskaalisen laskel­man täysin. Osmo on argu­men­toin­ut että asum­istuet on pakko jät­tää perus­tu­lon ulkop­uolelle, mm.:

    Osmo:Jos perus­tu­lo on kan­nus­ta­va, se ei voi olla kovin antelias. Puheet tyyli­in ton­ni käteen ja asum­is­tu­ki päälle ovat aivan mahdottomia …
    Asum­is­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­ma­llei­hin väk­isin, sil­lä perus­tu­loa ei ole järkevää korot­taa niin korkeak­si, että sil­lä mak­saisi vuokran Helsingis­sä. … Asum­is­tu­ki heiken­tää perus­tu­lon selkeyt­tä ja kan­nus­tavu­ut­ta, mut­ta sille ei voi mitään. 

    Ilmeis­es­ti selkeän mekanis­min rak­en­tamisek­si myös asumisen tuk­i­jär­jestelmä pitäisi per­a­ta perin juurin? Tai hyväksyä että sen perkaamises­sa on niin toiv­o­ton työ että jääkööt kauneusvirhe.

  120. Jos henkilö X asuu omis­ta­mas­saan asun­nos­sa, mitä ihmeen tuloa se asun­to­tu­lo hänen kannal­taan oikein on? Ns. ‘asun­to­tu­lo’ on korkein­taan jotain vir­tu­aal­ista tuloa, siis ei-todel­lista tuloa. Se ei pankki­til­iä kas­va­ta tulovir­ral­la, jos­ta osan voisi veroi­hin (yhteisen ‘hyvän’ nimis­sä) kanavoida. 

    Jos todel­lis­ten tulo­jen lisäk­si myös vir­tu­aal­i­sista tuloista (joi­ta voidaan kek­siä lisääkin) ale­taan per­iä veroa, ollaan mielestäni pahasti hakoteil­lä. Samal­la peri­aat­teel­la­han voitaisi­in ihmisiltä alkaa per­iä vuo­tu­ista veroa vaikka­pa karis­man, par­ran, ulkonäön tai työ­paikan saan­tia helpot­tavien ‘suhtei­den’ perusteella. 

    Kiin­teistövero haiskah­taa aika lail­la mieli­v­al­taiselta sosial­is­min tai kom­mu­nis­min työkalul­ta, jois­sa yhteiskun­nan ‘työ­muu­ra­hais­ten’ vaivoin ker­ryt­tämää yksi­ty­i­so­maisu­ut­ta syödään pikku hil­jaa yhteiskun­nan (ja osin ansiot­tomasti myös sen ‘heinäsirkko­jen’) haltuun.

    Joku esit­ti, että kiin­teistöveroa pitäisi korot­taa. Voisi­vatko koro­tuk­sen esit­täjät ker­toa, mis­tä rahas­ta asunno(i)ssaan asuva(t) omistaja(t) ne kiin­teistöverot oikein maksaisi(vat)? Mik­si asumis­es­ta pitää ylipäätään mak­saa veroa?

    Koko kiin­teistövero on kuin aluet­taan ter­ror­isoivan rosvopa­ronin kek­simä. Rosvopa­ronin, jolle ei riitä kohtu­ulli­nen osa maan tuo­to­s­ta (met­sästä kaade­tu­ista puista tai pel­loil­la kas­vavas­ta vil­jas­ta saadut myyn­ti­t­u­lot), vaan joka halu­aa myös vähäisil­lä tiluk­sil­laan raatavien talon­poikien maat omaan omis­tuk­seen­sa. Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la nykya­jan ‘rosvopa­ronit’ taita­vat vain pyrk­iä nopeut­ta­maan kiin­teän omaisu­u­den siir­tymistä omaan (=yhteiskun­nan) haltuun. 

    Mik­sei tuloveron nos­t­a­mi­nen, esim. palau­tus takaisin joitakin vuosia sit­ten vallinneelle tasolle, muka kävisi päin­sä, jos val­tio lisä­tu­lo­ja tarvitsee?

  121. -onnek­si on mui­ta puoluei­ta, kos­ka se on ainakin satavar­maa, että kah­ta asi­aa ei Suomeen tule:
    1. kansalaispalkka
    2. asun­to­tu­lo (omas­ta asunnosta..)

  122. aivoitus: Merkit­tä osa kansal­lis­es­ta var­al­lisu­us on men­nyt omistusasuntoihin.

    Olisiko net­to­var­al­lisu­u­den määrä sit­ten jotenkin merkit­tävästi eri­lainen, jos ne oli­si­vatkin vuokra-asun­to­ja? Siis jos Lahti­nen omis­taisi asun­non jota vuokraisi Vir­taselle ja Vir­ta­nen Lahtiselle?

    Ei, ihan samat asun­not kansal­lis­var­al­lisu­udessa ne silti oli­si­vat. Eli omis­tusasun­not eivät kel­paa seli­tyk­sek­si pääomaköyhyydelle.

  123. Sakke: Kiin­teistövero haiskah­taa aika lail­la mieli­v­al­taiselta sosial­is­min tai kom­mu­nis­min työkalul­ta, jois­sa yhteiskun­nan ‘työ­muu­ra­hais­ten’ vaivoin ker­ryt­tämää yksi­ty­i­so­maisu­ut­ta syödään pikku hil­jaa yhteiskun­nan (ja osin ansiot­tomasti myös sen ‘heinäsirkko­jen’) haltuun.

    Kiin­teistövero on nimeno­maan kap­i­tal­is­ti­val­tio­den suosi­ma vero. Se on help­po kerätä eikä sitä pääse pakoon.

  124. Minu on näin yrit­täjänä hyvin vaikea nähdä sitä suur­ta ongel­maa, jon­ka per­in­tövero­tus kuulem­ma aiheut­taa. Toki kiusa se on pienikin kiusa, mut­ta jos mietitään kumpi aut­taa yri­tys­toim­intaa, yhteisövero­jen alen­t­a­mi­nen vai per­in­tövero­jen alen­t­a­mi­nen, niin ei tarvitse kauaa miettiä.

    Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta­han verote­taan jo nyt eri­tyisen kevyesti jos ver­rataan vaikka­pa pankki­tilil­lä ole­vaan rahaan. Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta kun verote­taan perin­nössä 40%:lla verotusarvosta.

    Jos yri­tyk­sen tuo­toil­la ei kykene mak­samaan tuol­laisia ker­tavero­ja, niin kyseinen toim­inta ei ole kyl­lä taloudel­lis­es­ti kannattavaa. 

    En oikein tiedä minkälaisia käytän­nön jär­jeste­ly­itä veron­mak­sus­sa on. Voihan tuo tietenkin ker­ral­la olla iso raha mak­set­tavak­si, etenkin jos fir­man tulop­uoli on kural­la mut­ta omaisu­ut­ta piisaa. Jos tämä on oikeasti ongel­ma, niin se ratkeaa huo­mat­tavasti järkeväm­min rahoi­tus­ta viilaa­mal­la kuin verot nol­laa­mal­la. Nimit­täin Suomes­sa on kyl­lä paljon sel­l­aisia vero­ja, joi­ta tulisi laskea joten per­in­töveroa ei kan­nat­taisi ihan ensim­mäisenä lähteä tiputtamaan.

  125. Sakke: Jos henkilö X asuu omis­ta­mas­saan asun­nos­sa, mitä ihmeen tuloa se asun­to­tu­lo hänen kannal­taan oikein on? Ns. ‘asun­to­tu­lo’ on korkein­taan jotain vir­tu­aal­ista tuloa, 

    Otta­mat­ta kan­taa onko k.o. very hyvästä vai pahas­ta, kieltämät­tä ‘asum­is­tu­lo’ on has­su käsite. Kun se on melkein sama asia, niin sitä olisi ehkä parem­pi kut­sua kiin­teistöveroksi. Ero on kai lähin­nä että kiin­teistövero juok­see myös asun­nos­ta joka on tyhjil­lään, mut­ta ‘asum­is­tu­lon vero­tus’ juok­see vain kun asun­nos­sa asutaan. 

    Mut­ta kiin­teistöveron kään­tämi­nen jok­sikin vir­tu­aalisek­si tulok­si kyl­lä häm­men­tää itse asiaa.

    Kiin­teistövero haiskah­taa aika lail­la mieli­v­al­taiselta sosial­is­min tai kom­mu­nis­min työkalul­ta, jois­sa yhteiskun­nan ‘työ­muu­ra­hais­ten’ vaivoin ker­ryt­tämää yksi­ty­i­so­maisu­ut­ta syödään pikku hil­jaa yhteiskun­nan (ja osin ansiot­tomasti myös sen ‘heinäsirkko­jen’) haltuun.

    Jälleen otta­mat­ta kan­taa onko kiin­teistövero hyvästä vai pahas­ta, on siinä se jär­ki että työ automaa­tion yleistyessä vähe­nee, ja val­tion pyörit­tämistä varten on jostain ne tulot saata­va. (Tässä on se sokea piste että jos automaa­tio rikkoo hin­tamekanis­min, raha taval­laan muut­tuu tarpeet­tomak­si, joten argu­ment­ti val­tionkin rahantarpeesta vaatisi tarkentamista).

    Myös kan­nus­timet ovat hie­man eri­laiset jos verote­taan palkkat­u­lo­ja v.s. omaisu­ut­ta. Palkkatyön verot­ta­mi­nen tup­paa kan­nus­ta­maan koroil­laeläjäk­si hakeu­tu­mista (joka hidas­taa yhteiskun­nan pyörien pyörim­istä), omaisu­u­den verot­ta­mi­nen piiskaa kipit­tämään edelleen ora­van­pyörässä. Mut­ta on muitakin vaiku­tuk­sia — pääomien muo­dos­tu­miseen, koroil­leläjä-unel­man työn­paiskin­taan kan­nus­ta­va voima, ja muu­takin. Vaikea sanoa mikä vaiku­tus pelis­sä voittaa.

    Vaik­ka on kau­nis aja­tus että voisi päästä eroon raatamisen taakas­ta säästämäl­lä kokoon pienen punaisen tuvan, jos­sa voisi asustel­la vaik­ka oman peruna­maan turvin ilman että tarvit­sisi palkkatyöl­lä kerätä ihan kuiv­aa käteistä vero­jen mak­su­un — tupa-asu­jakin olet­taa saa­vansa tarpeen sattues­sa ter­vey­den­hoitopalve­lut ja pää­sevän­sä kaup­paan, suku­loimaan jne. hyväkun­toisia teitä pitkin, saa­vansa Puo­lus­tusvoim­il­ta suo­jaa veli venäläistä vas­taan j.n.e. Verot ovat ikäänkuin hin­ta yhteiskun­nan palveluista, joiden saatavil­lao­lo jatkuu sil­loinkin kun yksilöl­lä on omaisu­ut­ta vaikkei enää olisikaan tulo­ja (s.o. tulot on säästet­ty omaisuudeksi).

    Täysin markki­nae­htoinen malli (mak­se­taan ter­vey­den­hoito omista säästöistä j.n.e) on toki vai­h­toe­hto, mut­ta siinäkin on omat huonot puolensa.

  126. uusi kas­vo tääl­lä:
    ‑onnek­si on mui­ta puoluei­ta, kos­ka se on ainakin satavar­maa, että kah­ta asi­aa ei Suomeen tule:

    2. asun­to­tu­lo (omas­ta asunnosta..) 

    Entä jos sitä kut­su­taan kiinteistöveroksi?

    1. kansalaispalkka 

    Ok, selvästikin vas­tu­s­tat aja­tus­ta. Olisin kiin­nos­tunut kuule­maan mik­si? Huo­maan, että et ole osal­lis­tunut säikeeseen jossa Perustuloa ruodittiin, joten ei kai vain ole niin että kuvit­telet kansalais­palkaa jok­sikin muuk­si kuin mitä se Soin­in­vaar­alais­ten mielis­sä on?

  127. JTS: Oikeuslaitok­sen käsit­telya­jat kas­va­vat ja vankeut­ta ei voi tuomi­ta koh­ta kenellekään, kun on säästetty.

    Vankeus lie­nee nytkin jo ongel­ma, kos­ka vankilo­i­ta ei tai­da olla riit­tävästi. Tiedä sit­ten, onko pulas­sa kyse säästämis­es­tä vai kyvyt­tömyy­destä rak­en­taa niitä lisää.

    Oikeuslaitos taas toimii ainakin Viro­laisen tek­steistä saadun käsi­tyk­sen perus­teel­la niin heikosti ja tehot­tomasti esim. Ruot­si­in ver­rat­tuna, ettei asi­aa voi kuin ihmetellä.

    Kamunen: Haglund halu­aa naisia armeijaan.

    Ei tarvitse kuin pois­taa asevelvol­lisu­u­den sukupuolitetus.

    Jus­si: Meil­lä ruve­taan heti puhu­maan ‘jako­varas­ta’ kun ajat vähän para­nee, ja kil­paa kek­sitään uusia rahareikiä.

    Jos on varaa jakaa ylös, on varaa jakaa alas. Kum­masti siitä tulee aina ongel­ma siinä vai­heessa, kun pitäisi jakaa alaskin.

  128. Tilas­tokeskuk­sen asun­to­tu­lo-käsit­teen määritelmästä:

    Lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo on tulon­jakoti­las­tossa oma tulokäsit­teen ulkop­uo­li­nen tulo­erän­sä, jota tilas­toidaan tilas­tovuodes­ta 2011 alka­en lisäti­et­ona (mem­o­ran­dum item).

    Min­ut tämä säikäyt­tää: merk­it­seekö tämä sitä, että vuodes­ta 2011 alka­en on jokaiselle omas­sa asun­nos­saan asu­jalle ker­tynyt valmi­ik­si las­ket­tu kuvit­teelli­nen “tulo”, joka vain odot­taa verollepanoa? Ehkä takau­tu­vasti? Ehkä mar­gin­aaliv­ero­pros­en­til­la — onhan se sivutuloa?

    Tilas­tokeskuk­sen käsite­selvi­tyk­sen mukaan ao. “tulo” las­ke­taan vain bkt:n määräämistä varten. Var­maan sitäkin varten. Nyt on kuitenkin ankara pohd­in­ta käyn­nis­sä mitä voitaisi­in ruve­ta vielä verot­ta­maan, niin että…

    Ainakin toivoisin har­taasti, että sen nimek­si tulisi van­ha var­al­lisu­usvero, jon­ka san­o­taan olleen sama asia, kos­ka sil­loin voisi pitää illu­u­sion että ala­maisia pide­tään täysjärkisinä.

    Katkeaa se kamel- eikun iloisenkin veron­mak­sa­jan selkä. Minä nimeno­maan mak­san vero­ja mielel­läni, kos­ka halu­an yhteiskun­nan toimivan.

  129. Onhan meil­lä kansalais­palkkakin: Kut­su­taan toimeen­tu­lotuen peru­sosak­si, noin 470e net­tona käteen (joka on mutu- tieto­jeni perus­teel­la 170e liikaa).

    Kansalais­palk­ka on määrit­teenä sem­moinen, että se rom­ah­dut­taa osalta työ­moraalin ja vai­h­toe­htois­es­ti ei ole esitet­ty, että mon­tako sosi­aalialan työntekijää/ hallinnon johta­jaa irti­san­o­taan samal­la het­kel­lä kun kansalais­palk­ka tulisi voimaan(vai pyöri­ikö koneis­to ihan samal­la tavalla??).

    Asi­at onnek­si “riitelevät” ja vaalit ratkai­se­vat mitä tule­vaisu­udessa kukin tulee saamaan/ menettämään.

    Tämä on kyl­lä hyvä poli­ti­ik­ka- blo­gi, kos­ka Soin­in­vaara ei moderoi- edes täysin toisen­laista aja­tus­maail­maa ja jopa kär­jis­tet­tyä keskustelua.

  130. “Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa kat­soa, miten työt­tömyys Ruot­sis­sa ja Suomes­sa on kehit­tynyt täs­mälleen samal­la taval­la, vaik­ka Ruot­sis­sa on työn tar­jon­taa lisät­ty. Tar­jon­nan lisäys on men­nyt siis suo­raan työl­lisyy­dek­si, ei työttömyydeksi.”

    Suomes­sa työ­paikko­jen määrä on pysynyt viimeiset 23 vuot­ta hyvin vakiona, n 2,5 miljoonana

    Työn tar­jon­ta on lisään­tynyt Suomes­sa 80000:sta n 440000 :een.

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen ei ole lisän­nyt työ­paikko­jen määrää

    Ruot­sis­sa , samoin kuin Sak­sas­sakin työtä on jaet­tu osa-aikaistamisen kaut­ta ja niin­pä osa-aiki­au­us on lisään­tynyt molem­mis­sa maissa.

    Suomes­sa työ jae­taan syr­jäyt­tämisen kaut­ta ja niin­pä Suomess apitkäaikaistyöt­tömyys on räjähtänyt käsiin

    Lop­putule­ma on kaikissa mais­sa sama, val­ta­va köy­hien määrä ja sosi­aa­li­nen katastrofi.
    Tosin köy­h­hyyt­tä piilotel­laan , mut­ta ei ole uskot­tavaa, että Ruot­sis­sa ei ole köy­hiä, jos 25 % työssäkäyvistä tekee vain puol­ta työaikaa

    Samoin Suomes­sa pien­i­t­u­loisia on enem­män, sil­lä nykyi­nen tilas­toin­ti­ta­pa vääristää pien­i­t­u­lois­t­en määrää.

    Vero­hallinnon tuloti­las­tossa on n 4,6 miljoon­aa tulon­saa­jaa, medi­aani on n 23000 euroa ja pien­i­t­u­loiset 60 % tuos­ta sum­mas­ta ansaitsevia
    Eli n 14000 euroa

    Täl­löin heitä on n 2,1 miljoon­aa eli n 45 % tulon­saa­jista on köyhiä !!!

    Nykyisel­lä tilas­toin­nil­la luo­daan vain Potemkinin kulissia

  131. Ruot­sis­sakin on työl­lis­ten määrä tip­punut n 300000 hen­gel­lä vuodes­ta 2009 vuo­teen 2013
    paikallisen Tilas­tokeskuk­sen mukaan

    Mihin työt­tömät on piilotet­tu niin temp­pu on var­maan sama kuin Suomessa

  132. Asun­to­tu­lo on omis­tusasu­jien kohdal­la han­kala käsite. Sen vuok­si sitä ei veroteta.

    Se ei kuitenkaan ilmeis­es­ti ole han­kala käsite vuokra-asu­jien kohdal­la. Kos­ka vuokra-asu­jien asun­to­tu­loa kyl­lä verote­taan. Sitä ei vain tarvitse ilmoit­taa vuokralaskus­sa (“sis. pääo­mat­uloveroa x euroa”).

    Minä en oikein jak­sa käsit­tää, mik­si vuokra-asu­jia pitää verot­taa ankaram­min kuin omistusasujia.

  133. Jos irti­san­o­taan 60 000 virkami­estä, on se tietysti ensisi­jais­es­ti henkilöko­htainen trage­dia heille ja hei­dän per­heilleen. Kuten on myös yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jöille. Jätän tämän puolen tarkastelus­ta kuitenkin ulkopuolelle.

    Virkamiehistön joukkoir­ti­sanomisil­la on seu­raa­vat vaiku­tuk­set. Lähtöo­le­tuk­se­na mainit­takoon vielä, ettei ns. suorit­ta­van por­taan työ­paikkoi­hin puu­tu­ta, eli yhteiskun­nan vält­tämät­tömät palve­lut eivät muutu.
    •Ensim­mäiseen 6 kuukau­teen ei syn­ny säästöjä irti­sanomisa­jan vuoksi.
    •6 kuukau­den jäl­keen toden­näköis­es­ti suurin osa ei ole saanut töitä, joten he siir­tyvät työt­tömyyskas­so­jen asi­akkaik­si. Val­tion ja kun­tien talouteen alkaa syn­tyä säästöjä mut­ta raha tulee nyt julkisen sek­torin liit­to­jen kas­soil­ta, jot­ka pohjim­mil­taan ovat verora­ho­ja nekin.
    •Työt­tömyys lisään­tyy, brut­tokansan­tuote las­kee, vero­ker­tymä las­kee ja koti­mainen ostovoima heikke­nee. Tämä alkaa näkymään esim. kaup­po­jen tulok­sis­sa. Tämä nyt on vaan se hin­ta, joka on mak­set­ta­va kun kansan­talous sääde­tään sille tasolle, mis­sä se sil­lä het­kel­lä oikeasti on. Seu­raa use­an vuo­den jak­so Suomen his­to­ri­as­sa, joka on erästä val­tiomi­estä siteer­at­en ver­ta, hikeä ja kyyneleitä. Nyky­poli­itikko­jen urat tuhoutuvat.
    •Pikkuhil­jaa tämä virkamieskun­ta alkaa työl­listämään itseään. He ovat peri­aat­teessa koulutet­tua ja kom­pe­tent­tia väkeä, ei siis mitään kal­jakup­pi­loiden luusere­i­ta. Jo hei­dän aikaisem­pi yhteiskun­nalli­nen ase­mansa – vai­mon nalku­tuk­ses­ta puhu­mat­takaan — patis­taa tähän. Fir­mat eivät tätä porukkaa palkkaa, mut­ta he alka­vat perus­ta­maan pieniä fir­mo­ja. Kon­sul­toin­tia, valmis­tavaa teol­lista toim­intaa, käsi­työtä, kukin kyky­jen­sä ja halu­jen­sa mukaan.
    •Huo­mat­ta­va osa on työl­listynyt jol­lain tapaa ansiosi­don­naisen lop­ut­tua. Ja ne jot­ka eivät ole, ovat pystyneet siir­tymään sairaseläk­keelle ja tietysti osa tip­puu perus­päivära­halle. Nämä yhteiskun­nan mak­sut ovat kuitenkin selvästi pienem­mät kuin hei­dän palkkansa. Tietysti voidaan ajatel­la, että mitään tästä ei toteuteta. Se tarkoit­taa siis sitä, että yhteiskun­nas­sa val­lit­see sopimus, että ylläpi­de­tään virkamiehistön hyv­in­voin­tia verovaroil­la ja senkin uhal­la että val­tio velka­an­tuu. On siis jos­sain päätet­ty että tulon­jako tehdään Suomes­sa näin. No, voisi­han sen saman sum­man jakaa toisinkin, toinen ääripää olisi keven­tää tuloveron pro­gres­sio­ta ja jakaa tämä ostovoima hyvä­tu­loisille, virkami­esten sijaan. Mah­do­ton aja­tuskin. No entä jos tämä raha käytet­täisi­inkin yri­tys- ja investoin­ti­tuki­in? Nyt alkaa ollakin jo järkeä. Tätä rahaa tosin siis ole.

    Suomes­sa 60000 on liian iso luku ker­ral­la, jo ihan viras­to­jen töi­den jär­jestämisen kannal­ta. Mut­ta aloite­taan vaik­ka 20000 tuhannesta.Toki tämäkin olisi Soin­in­vaaran sanoin suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Onneton­ta on syöpäpoti­laal­ta kas­vaimen run­tele­man eli­men pois­tokin, huonoon kun­toon vetää.

    Mainit­takoon vielä, että itse olen vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta irtisanottu.

  134. Viherinssi: Miten on käynyt? Tähän men­nessä on käytet­ty lähin­nä veronkiristyk­siä, kos­ka suurin yksit­täi­nen säästö tulee kun­tien val­tiono­su­u­den leikkaamis­es­ta, jon­ka kun­nat ovat kui­tan­neet nos­ta­mal­la kun­nal­lisveroa. Lop­putu­los on kuulem­ma se, että leikkauk­sia on noin 1/4 kokon­aisu­ud­es­ta, lop­ut veronkorotuksia. 

    Ei hätää, val­tiono­su­u­den leikkauk­si­a­han ohjataan enem­män maaseudulle, joten Helsingis­sä kaik­ki hyvin. 😉

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen verot­to­muus merk­it­see siis noin kol­men mil­jardin verotukea.

    Järkevin tapa saa­da omis­tus- ja vuokra-asum­i­nen vero­tuk­ses­sa samal­la viivalle on tehdä vuokrat­u­losta verova­paa­ta ja nos­taa kiin­teistövero­ja. Sil­loin kaikkea asum­ista verote­taan yhtä paljon. 

    Keskeisin tarkoi­tus on siis löytää uusia verotet­tavia kohtei­ta. (ja ehkä myös elvyt­tää var­al­lisu­usvero) (ja siinä sivus­sa järkevöit­tää vero­tuk­sen ongel­mako­htia (ris­ti­in asum­i­nen vuokral­la), mut­ta ei kuitenkaan niin yksinker­taisel­la taval­la, että sal­lit­taisi­in asum­is­meno­jen vähen­tämi­nen asumistuloista)

    Miten malli suh­tau­tuu lain­oi­hin? Jos min­ul­la on miljoo­nan asun­to velak­si ostet­tuna, paljonko mak­san veroa asun­to­tu­lostani? Toimi­vatko vähen­nyk­set tässä? Kohdis­tuuko vero todel­liseen var­al­lisuuteni vai muodol­lisen omis­tuk­seni arvioi­tu­i­hin tuottoihin?

  136. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert
    Vien­ti­hin­toi­hin vaikut­ta­vat pait­si palkat tehtaal­la myös palkat väli­panok­sis­sa. BKTS:stä vähän yli puo­let on palkkoja.

    Paul Krug­man kir­joit­ti The Irisnh Times lehdessä otsikolla:
    “Ger­many beg­gar­ing its neigh­bours by run­ning trade surplus”

    Ger­many has tak­en China’s place: last year Ger­many, not Chi­na, ran the world’s biggest cur­rent account sur­plus. And mea­sured as a share of GDP, Germany’s sur­plus was more than twice as large as China’s.

    Suomen teol­lisu­us on tehokkaam­paa kuin Sak­san teol­lisu­us. Esimerkik­si ICT:ssä Sak­sa on varsin kon­ser­vati­ivi­nen ja tehoton. 

    Sak­salainen auto­te­ol­lisu­us ostaa ammat­ti­taitoa vaa­ti­vaa suun­nit­telua Itä-Euroopas­ta. Yksinker­tainen auton kokoon­pano tehdään Sak­sas­sa robot­eil­la ja halpatyövoimalla. 

    Vuo­sisa­ta sit­ten Sak­san kerami­ikka­te­ol­lisu­us pla­gioi ja valmisti kiinalaista posli­inia. Jos vin­tiltä löy­tyy van­haa kiinalaista posli­inia, toden­näköis­es­ti se on valmis­tet­tu Saksassa. 

    Olemme samas­sa val­u­ut­tau­nionis­sa Kiinaakin kierom­man Sak­san kanssa.

  137. Mikko Kivi­ran­ta: Myös kan­nus­timet ovat hie­man eri­laiset jos verote­taan palkkat­u­lo­ja v.s. omaisuutta.

    Tähän vielä tarken­nuk­se­na se, että kiin­teistöo­maisu­us on hyvin erikoista omaisu­ut­ta. Sitä ei voi piilot­taa, ja kos­ka asun­to­jen hin­ta määräy­tyy mak­sukyvyn perus­teel­la, mak­sa­jana on pikem­min maan­omis­ta­ja kuin asun­nonos­ta­ja. (Haja-asu­tusalueel­la toisin, mut­ta siel­lä kiin­teistö­jen hin­nat ovat niin alhaisia, että vero ei ole kovin merkit­tävä.) Lisäk­si kiin­teistövero koetaan pääosin oikeu­den­mukaisek­si, kos­ka asun­to­jen hin­nat hei­jas­ta­vat usein henkilöi­den varakkuutta.

    Kiin­teistövero ei siis imuroi markki­noil­ta lik­vidiä var­al­lisu­ut­ta eikä työn­nä var­al­lisu­ut­ta ulko­maille piiloon, joten sil­lä ei ole yleisen var­al­lisu­usveron ongelmia. Kiin­teistöveron taipumus pienen­tää kiin­teistö­jen arvo­ja päin­vas­toin vähen­tää asumiseen sidot­tua pääo­maa ja riskiä. Lisäk­si kiin­teistövero leikkaa asun­to­jen hin­tavai­htelua ja vähen­tää sukupolvien välisiä suhdannetuurieroja.

    Kiin­teistövero on maail­mal­la laa­jasti käytössä, ja sitä pide­tään yleis­es­ti yht­enä vähiten haitalli­sista vero­muodoista. Jostain syys­tä se ei Suomes­sa ole kovin paljon tapetil­la. Ehkä päät­täjien kavereil­la on liikaa hyvään aikaan han­kit­tu­ja kiinteistöjä?

  138. Anna-Liisa: Ainakin toivoisin har­taasti, että sen nimek­si tulisi van­ha var­al­lisu­usvero, jon­ka san­o­taan olleen sama asia, kos­ka sil­loin voisi pitää illu­u­sion että ala­maisia pide­tään täysjärkisinä.

    Asun­to­tulovero ei ole sama kuin var­al­lisu­usvero, eikä se myöskään ole sama kuin kiin­teistövero. Lasken­nal­lis­es­ti voidaan pää­tyä malli­in, jos­sa asun­to­tulovero on kiin­teistöverono­mainen vero, joka on sidok­sis­sa asun­non arvoon, mut­ta kiin­teistöveroa pitää mak­saa myös vuokra-asunnoista.

  139. Sylt­ty: Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta­han verote­taan jo nyt eri­tyisen kevyesti jos ver­rataan vaikka­pa pankki­tilil­lä ole­vaan rahaan. Yri­tys­var­al­lisu­ut­ta kun verote­taan perin­nössä 40%:lla verotusarvosta.

    Per­in­tövero­jen merk­i­tys on olen­nainen sil­loin, kun yri­tys on arvokas, ja kun mukana on omis­ta­jia, jot­ka jäävät alle 10 %:n. Tämä ei ole vähänkään suurem­mal­la yri­tyk­sel­lä mitenkään ihmeelli­nen tilanne. Kysymys voi olla vaikka­pa kol­man­nen pol­ven per­heyri­tyk­ses­tä tai use­am­man ihmisen yhdessä perus­ta­mas­ta yri­tyk­ses­tä, jos­ta vain osa menee per­in­tönä. (Tai ehkä mielu­um­min lah­jana, jos asi­at tehdään ajoissa.)

    Mitään sel­l­aista automati­ikkaa ei siis ole, jol­la osak­keet verotet­taisi­in alen­netul­la arvol­la, kyse on eri­lai­sista sukupol­ven­vai­h­dok­si­in raken­ne­tu­ista huo­jen­nushim­meleistä, joista olisi syytä päästä eroon.

    Taval­liselle palka­nsaa­jalle siinäkin on vähän ihmettelemistä, jos perii palan yri­tys­tä ja saa päälle 19 %:n mukaan (tai 35 %, jos per­i­jänä on vaikka­pa sis­ar­en­tytär) per­in­töveron. Heti erään­tyvää muu­ta­man sadan­ton­nin laskua ei ihan heti kui­tata taval­lisen ihmisen talouskas­sas­ta. Perit­ty var­al­lisu­us taas on hyvin epä­lik­vidiä, joten sen real­isoimi­nen on vaikeaa.

    Lop­putu­los on se, että vähän enem­män työl­listävien (perhe)yritysten per­in­töti­lanteis­sa ain­oa paik­ka repiä raha veroi­hin on ottaa se yri­tyk­sen taseesta. Tämä taas ei ihan aina ole ihan help­poa, kos­ka kuitenkin puhutaan isom­mista rahoista.

    Tästä on tehty tutkimus­takin. Tulos on se, että sukupol­ven­vai­h­dok­set todel­lisu­udessakin näkyvät varsin selkeästi yri­tys­ten osin­gon­jaos­sa ja taseis­sa, vaiku­tus ei ole yleis­es­ti vähäinen.

    En ole suinkaan esit­tämässä sitä, ettei yri­tyk­sen omis­ta­jia saisi verot­taa. Vero pitäisi kuitenkin keskit­tää niihin tilanteisi­in, jois­sa yri­tyk­ses­tä ote­taan rahaa ulos (osin­got, luovutusvoitot).

    Suomes­sa tämän prob­lemati­ikan kor­jaamisek­si on tehty viidakko eri­laisia huo­jen­nuk­sia. Niis­sä on se huono puoli, että aina joku putoaa välistä ja joku pääsee turhan helpol­la. On parem­pi rak­en­taa jär­jestelmä, jos­sa sään­nöt ovat sel­l­aiset, ettei tarvitse rak­en­taa himmeleitä.

    Heitän pal­lon takaisin: Mitä hait­taa olisi ehdot­ta­mas­tani toim­intatavas­ta, jos­sa per­in­tövero kor­vat­taisi­in virit­tämäl­lä han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa? Ole­tuk­se­na toki se, että ratkaisu on veroneutraali.

  140. Pekka Taipale:Ei, ihan samat asun­not kansal­lis­var­al­lisu­udessa ne silti oli­si­vat. Eli omis­tusasun­not eivät kel­paa seli­tyk­sek­si pääomaköyhyydelle.

    No enpä tiedä.

    Kun minä aloin yrit­täjäk­si, min­ul­la oli kak­si vai­h­toe­htoa joi­ta harkitsin:
    1. yrittäjyys
    2. oman asun­non osto ja palkkatyö

    Perse ei olisi kestänyt oman asun­non han­kkimista ja yri­tys­toimin­nan aloittamista. 

    Minä uskallan väit­tää, että asun­to­laina on mon­elle oikeasti se suurin yrit­täjyy­den este. Min­ul­la oli pääo­mia perus­taa yri­tys, kos­ka en ollut käyt­tänyt sitä asunon ostamiseen. 

    En tiedä sit­ten onko tämä suurikin ongel­ma kansan­talouden kohdal­la. Moni yri­tys kun on sel­l­ainen, ettei niitä edes kan­nat­taisi perus­taa. Lisäk­si tutkimusten mukaan omis­tusasum­i­nen vähen­tää työl­lisyyt­tä, kos­ka se sitoo ihmiset sinne mis­sä he asuvat.

    Han­kin sit­tem­min omis­tusasun­non, mut­ta voin myön­tää ettei vält­tämät­tä ole hyvä asia patis­taa vero­tuk­sel­la kaikkia kyn­nelle kykeneviä hom­maa­maan sellaista.

    Eri­tyisen tärkeätä olisi vähen­tää omis­tusasumisen vai­h­tamis­es­ta tule­via kus­tan­nuk­sia. Ainakin varain­si­ir­tovero on niin jär­jetön vero ja lisäk­si aivan äärim­mäisen haitalli­nen vero kuin olla ja voi.

  141. Tässä ana­lyy­i­sis­sä puut­tuu se, että me mitä se aiheut­taa kansan­taloudelle, että julki­nen sek­tori on aivan liian iso. Joskus se pitää kor­ja­ta ja se sat­tuu kuitenkin. Nousukaudel­la se ei onnis­tu kos­ka ‘kor­jaa­ja’ häviäisi seu­raa­vat vaalit.

    Ja vähen­tämine on melkein mah­do­ton­ta kos­ka työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­nen edel­lyt­täisi lak­isääteis­ten tehtävien karsin­taa, mikä taas edel­lyt­täisi aivan val­tavaa lain­säädän­töu­rakkaa. Hyvä olisi, jos päästäisi­in edes alku­un ja pudotet­taisi­in vaik­ka vaan 6000 työ­paikkaa tänä vuon­na ja lisät­täisi­in sitä työvoiman tar­jon­ta samalla.

  142. Evert The Nev­er­Rest: Vaik­ka vien­ti­te­ol­lisu­udessa palkat nollattaisiin,niin tuot­teen hin­ta lask­isi vain kolmisenprosenttia.

    Tyyp­il­lisessä mate­ri­aal­isia tuot­tei­ta vievässä korkean teknolo­gian fir­mas­sa kulu­rakenne on sel­l­ainen, että kol­mannes menee henkilöstöku­lui­hin, kol­mannes ulkop­uolisi­in ostoi­hin (palveluhank­in­ta, jne.), kol­mannes mui­hin kului­hin (tilat, jne.).

    Ulkop­uoli­sista ostoista osa on mate­ri­aa­likus­tan­nuk­sia ja osa ulko­mail­ta ostet­tavaa työtä, mut­ta ei vält­tämät­tä ole huono arvaus, että rahas­ta puo­let jää oikeasti koti­maa­han. Mate­ri­aa­likus­tan­nuk­sis­ta­han koti­mais­ten mate­ri­aalien osalta raha jää pääosin koti­maisi­in työvoimakustannuksiin.

    Näin ollen korkean teknolo­gian vien­tiyri­tyk­sis­sä koti­mais­ten henkilöstöku­lu­jen osu­us kulu­rak­en­teesta on noin 40–50 %. Sof­t­a­puolel­la luke­ma voi olla paljon korkeampi, kun mate­ri­aalios­to­ja ei ole.

  143. uusi kas­vo tääl­lä: Onhan meil­lä kansalais­palkkakin: Kut­su­taan toimeen­tu­lotuen peru­sosak­si, noin 470e net­tona käteen (joka on mutu- tieto­jeni perus­teel­la 170e liikaa).

    Kansalais­palk­ka on määrit­teenä sem­moinen, että se rom­ah­dut­taa osalta työmoraalin… 

    No just näin. Ja kun meil­lä kansalais­palk­ka on peräti semen­toitu­na perus­tus­lain 17§:ksi (eli sitä ei ihan heti vaaleil­la muute­ta), ja työ­moraali on jo rom­ah­tanut, niin pois­te­taan edes (i) ran­gais­tuk­set niiltä joiden työ­moraali on tal­lel­la [*], ja
    (ii) pois­te­taan byrokra­tia joka on tekev­inään tarve­hark­in­taa, siltä osin kuin 17§:n vuok­si tarve­hark­in­taa ei oikeasti ole.

    Asi­at onnek­si “riitelevät” ja vaalit ratkai­se­vat mitä tule­vaisu­udessa kukin tulee saamaan/ menettämään.

    Näin on. Jos nykyisel­lään kan­natatkin jakoby­rokra­t­ian ja kan­nusteloukku­jen säi­lyt­tämistä (siihen asti että perus­tus­lakia saadaan muutet­tua), toiv­ot­tavasti vielä hark­it­set asi­aa ennen vaale­ja. Ulkoko­muis­tista, SaTa-komitea kir­jan mukaan Kela jakaa 150 erin­imistä tukea ja etut­ta, joiden liit­tymäko­hti­in sisäl­tyy tuhan­sia kan­nusteloukku­ja. Kyse ei ole pikkuasiasta.

    Pahin­ta on että jostain syys­tä tuille joutunut ei pysty ennus­ta­maan minkälainen seu­raa­musten ketju pamah­taa liik­keelle jos yhtään mihinkään suun­taan yrit­tää liikah­taa. Varminta on pysytel­lä pas­si­ivise­na liikkumatta.

    ——————————————-
    [*] Yksi esimerkki“Vai­moni oli työtön ja otti kah­den päivän ope­tustyön vas­tan kos­ka halusi tehdä edes vähän töitä kos­ka tar­jot­ti­in. Erit­täin ter­ve asenne. Tuo kah­den päivän palk­ka mak­set­ti­in vas­ta seu­raa­van kuukau­den 15 päivänä, ja tuon kah­den päivän työkeikan takia hän ei saanut työt­tömyysko­r­vaus­ta puoleen­toista kuukau­teen, kun piti toimit­taa tuon kah­den päivän palkkakuitit ennen työt­tömyyspäivära­han määrit­te­lyä ja asian käsit­te­lyä. Ei kel­van­nut byrokra­ti­aan sum­mat, piti olla tositet­teet, jot­ka tuli seu­raa­van kuun 15 päivä. Tuli taloudelli­nen ahdinko ja pyhä lupaus siitä, että IKINÄ TYÖTTÖMÄNÄ ei kan­na­ta ottaa vas­taan lyhyt­tä työtä.

    Toinen esimerkki: Taan­noin seurasin läheltä vas­taavaa tapaus­ta, jos­sa työtä oli tar­jol­la kesäs­esonk­i­na nelisen kuukaut­ta, muu­na aikana yhteen­sä 1–2kk yleen­sä parin viikon pätkissä. Tuol­laisen pätkän tekem­i­nen rau­nioit­ti kaverin muutenkin tiukan bud­jetin kuukausik­si. Ain­oas­taan korkea työ­moraali sai hänet ylipäätään tart­tumaan noi­hin töihin.

  144. Jos Suomes­sa ei olisi omis­tusasun­to­ja, niin ei tarvit­taisi asuin­talo­ja lainkaan, kos­ka kaik­ki asu­isi vuokral­la. Kaik­ki saisi­vat lainaa yri­tys­toim­intaan, kun ei olisi taloa vaan rahaa niin paljon, että saisi rahaa. Rahaa tulisi myös, kun väkimäärä lisään­ty­isi, kos­ka mitä enem­män ihmisiä, sitä enem­män rahaa. Kaik­ki tieteel­lisil­lä menetelmil­lä tehdyt tutkimuk­set osoit­ta­vat, että mitä enem­män ihmisiä, niin sitä enem­män keskimäärin rahaa ja aina on suh­teel­lis­es­ti sama määrä per­sauk­isia, mikä ei ole ongel­ma, kos­ka ovat itse valin­neet per­sauk­isu­u­den tason tieteel­lisen teo­ri­an mukaan.

  145. Viherinssi: Näin ollen korkean teknolo­gian vien­tiyri­tyk­sis­sä koti­mais­ten henkilöstöku­lu­jen osu­us kulu­rak­en­teesta on noin 40–50 %. Sof­t­a­puolel­la luke­ma voi olla paljon korkeampi, kun mate­ri­aalios­to­ja ei ole.

    Jot­ta päästäisi­in 20 pros­entin deval­vaa­tioon, niin paljonko palkko­ja pitäisi laskea? 

    Lask­i­si­vatko elinkus­tan­nuk­set mis­sä suh­teessa. Onko tätä autu­ut­ta simu­loitu jossain?

  146. Irti­san­ot­tu:
    Suomes­sa 60000 on liian iso luku ker­ral­la, jo ihan viras­to­jen töi­den jär­jestämisen kannal­ta. Mut­ta aloite­taan vaik­ka 20000 tuhannesta.Toki tämäkin olisi Soin­in­vaaran sanoin suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Onneton­ta on syöpäpoti­laal­ta kas­vaimen run­tele­man eli­men pois­tokin, huonoon kun­toon vetää.

    Val­tio­han on jo aloit­tanut täl­laisen vähen­tämisen ainakin tutkimus­laitosten osalta — sadat ovat saa­neet kenkää ja lisää on luvas­sa. Esim. parin seu­raa­van vuo­den sisään VTT:ltä saa­nee noin joka viides pois­tua talosta kas­san kautta.

    Näp­päräähän tässä pros­es­sis­sa on se, ettei tästä ole tarvin­nut edes tehdä mitään suo­raa poli­it­tista päätöstä tutkimus­toimin­nan alas ajos­ta vaan hom­ma on voitu näp­pärästi ver­hoil­la jok­sikin “tutkimus­ra­hoituk­sen uudelleen­su­un­taamisek­si” tms. Ker­ras­saan näp­pärää — eipä ole kukaan päät­täväl­lä tasol­la joutunut tai jou­tu­mas­sa asi­as­ta vas­tu­useen vaan kakkakuor­ma on kipat­tu suo­raan tutkimus­laitosten johdon syliin.

    Joku voisi tietysti miet­tiä, että onko tutkimus­ra­hoituk­ses­ta säästämi­nen juuri se viksuin kohde, mut­ta Jokul­la voi tietysti olla oma lehmä ojas­sa… No, onhan jatkos­sa Val­tioneu­vos­tol­la sen­tään enem­män rahaa himas­tutkimusten tekoon, joten pitänee ruve­ta har­joit­tele­maan seka­van, poli­it­tisen eli­itin taka­mus­ta nuoleskel­e­van pseu­do­filosofisen mössön suoltamista.

  147. Osmo Soin­in­vaara: Maanvil­jeli­jää kyl­lä verote­taan siitä, että hän syö oman tilan tuot­ta­maa ruokaa.Koska ihan älykkäi­denkin ihmis­ten on tätä mah­do­ton taju­ta, ain­oa r4atkaisu on tehdä vuokrat­u­losta vero­ton­ta, jol­loin mämä asun­to­muodot ovat neu­traale­ja keskenään.

    En usko, etteivätkö älykkäät ja asioi­hin pere­htyneet ihmiset ymmärtäisi mis­tä asun­to­tu­lon verot­tamises­sa on kyse. Siitä vain ollaan eri mieltä.

  148. Sylt­ty: Perse ei olisi kestänyt oman asun­non han­kkimista ja yri­tys­toimin­nan aloittamista.

    Het­ki­nen, jos ker­ran vuokraami­nen on niin paljon halvem­paa, niin mik­si sit­ten se pitäisi “nos­taa samalle tasolle” omis­tusasumisen kanssa?

  149. Osmo Soin­in­vaara: Maanvil­jeli­jää kyl­lä verote­taan siitä, että hän syö oman tilan tuot­ta­maa ruokaa.

    Tässä on kyse ihan eri asi­as­ta. Maanvil­jeli­jän ansio­työ on se maanvil­je­ly. Sen lisäk­si hän saa vielä tuki­aisia sen mukaan, kuin­ka paljon maa­ta vil­jelee. Oleel­lista on se, että maanvil­jeli­jä vil­jelee paljon enem­män ruokaa kuin tarvit­see omak­si ruuak­seen. Tämä tilanne ver­tau­tu­isi asumises­sa ehkä jotenkin siihen, että hotellin omis­ta­ja asu­isi hotel­lis­saan. Mitenkähän tässä tilanteessa toimitaan? 

    Paljon parem­pi nor­maalin asumisen kanssa tehtävä ver­taus ruuan tuotan­nos­sa olisi se, että kat­sot­taisi­in, mitä tehdään taval­lisen ihmisen puu­tarhas­sa kas­va­van ruuan suh­teen. Pitäisikö sinus­ta tätä ruokaa verot­taa? Jos ei, niin mil­lä perus­teel­la, jos kan­natat asum­is­tu­lon tekemistä vero­tuk­sen kanssa yhtäver­taisek­si vuokra-asumisen kanssa? 

    Jos se Lahti­nen-Vir­ta­nen ske­naario on se ain­oa ongel­ma, niin tehdään vuokrat­u­lo­jen vero­tuk­seen sel­l­ainen poikkeus, että jos itse asuu vuokral­la, niin sit­ten saa yhden vuokra-asun­non tulot ottaa verot­tomasti. Tämä on oikeasti se, mikä tek­isi tuon omis­tusasumisen kanssa tasaver­taisek­si. Kaiken vuokrat­u­lon tekem­i­nen verot­tomak­si tek­isi paljon verot­tomak­si sel­l­aista vuokrat­u­loa, joka ei ole yhden­ver­taista tuon Lahti­nen-Vir­ta­nen tapauk­sen kanssa. Ja ennen kaikkea se tek­isi vuokraamis­es­ta muuhun sijoit­tamiseen ver­rat­tuna epäreilun sijoitustavan.

  150. Sylt­ty: Minä uskallan väit­tää, että asun­to­laina on mon­elle oikeasti se suurin yrit­täjyy­den este.

    Ja minä toisaal­ta väitän, että aika moni yri­tys­toim­intaan otet­tu laina jäisi kokon­aan myön­tämät­tä, ellei sen vakuute­na olisi lainan­ot­ta­jan omistusasuntoa.

  151. anonyy­mi: Het­ki­nen, jos ker­ran vuokraami­nen on niin paljon halvem­paa, niin mik­si sit­ten se pitäisi “nos­taa samalle tasolle” omis­tusasumisen kanssa? 

    Eiköhän tuos­sa ole halpu­u­den sijaan kyse riskistä. Velak­si “pirip­in­taan” lain­oite­tun asun­non ost­a­mi­nen vaatii korkeam­paa tasaista tulovir­taa kuin vuokra-asum­i­nen, jos­sa lisäk­si on yleen­sä suht help­poa siir­tyä halvem­paan asun­toon, jos oma tulota­so ei riitä siihen asumisen tasoon, johon oli sen arvel­lut riit­tävän. Omis­tusasumises­sa täl­lais­es­ta jus­teer­aamis­es­ta joutuu mak­samaan pitkän pennin.

  152. Tuos­sa edel­lä Viher­linssi kir­joit­ti asiantun­tev­asti koskien yhtiöi­den kolminker­taista vero­tus­ta (yhteisövero + osinkovero + per­in­tövero) ja siitä kuin­ka se epäoikeu­den­mukaises­ti kohtelee henkilöosakkai­ta jos anta­vat perin­nök­si fir­man osakkeita.

    Firma­han on voitois­taan jo täy­den veron ker­taalleen maksanut!

    On selvää, että fik­su yrit­täjä suun­nit­telee täl­laisen tilanteen jo etukä­teen, eikä nyky­olois­sa ole valmis kehit­tämään fir­maansa pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä seu­raavaa sukupolvea varten.

    Täl­laises­sa tilanteessa parhaankin fir­man tari­na jää hel­posti lyhyek­si kuin kanan lento. 

    Varsinkin korkean know-how tason fir­man myyn­ti­in tulee suuri kiusaus sil­loin kun sen arvo on kovan riskino­ton ja 24/7 työn jäl­keen juuri boost­an­nut, ja yrit­täjä voi näin huo­let­tomana siir­tyä mais­tele­maan gini­tonikkia jon­nekin lämpimään.

    Sen sijaan jäi mieti­tyt­tämään Viher­linssin ehdot­ta­maan, muuten fik­su­un verosys­teemi­in liit­tyvä kom­ment­ti: “Pros­ent­te­ja viilaa­mal­la sys­teemin saisi vero­tuk­sel­lis­es­ti neu­traa­lik­si nykyiseen verrattuna.”

    Suomen vero­tus ei ole neu­traali. Se on maail­maen­nä­tys­ta­soa ja tren­di näyt­tää ole­van nouseva.

    On traagisen väärin rak­en­taa vero­tusjär­jestelmämme läh­tien siitä ajatuk­ses­ta, että Suo­mi on jonkin­lainen vanki­la, jos­ta ei pääse karkuun.

    Näin ollen ris­ki parhait­ten start-uppi­en menet­tämiseen ulko­maille on todel­la suuri.

    Sep­po Korppoo
    Suomes­sa vero­ja mak­sa­va yrit­täjä, joka tietää, että esim. Virossa yhteisövero on 0%.

  153. Mikko Kivi­ran­ta:
    ——————————————-
    [

    Onnek­si tuli tämä 300euron suo­jao­su­us, työttömille.

    Itse jos olisin saanut potkut töistä (teol­lisu­us ka. palk­ka n4000e/kk), niin en var­masti olisi men­nyt töi­hin vähään aikaan kos­ka ansiosi­don­naista päivära­haa mak­set­taisi­in 500pvää.

    Olenko sil­loin lus­mu vai jär­jestelmän “uhri”.
    Mielestäni sekä että.

    Päivära­ha jär­jestelmää nyt ilmeis­es­ti muutet­ti­in niin, että pitää olla pitkä työhis­to­ria, että on oikeutet­tu tuo­hon 500pvään.

    Silti, onhan se jär­jetön tilanne, että ansiosi­don­naista pvära­haa mak­se­taan 10kk:n(vanha työssäoloe­hto) tulo­jen perus­teel­la seu­raa­vat n.2,5 vuot­ta (siis 500pvää) ja tähän väli­in ei tule mitään por­ras­tuk­sia alaspäin.

    Por­ras­tus ansiosi­don­naiseen jär­jestelmään olisi hyvä vaihtoehto:
    esim. ekat 100 pvää voisi olla nyky­istä korkeampi taso(vaikka 65% palka­s­ta) ja siitä se sit­ten lask­isi vaikka­pa 20%, aina sadan päivän välein.

    Tulisi sekä piiskaa, että kan­nustin­ta mennä/ hakea töihin.

    Luvut ja pros­en­tit ovat vain suunta-antavia.

    Mut­ta nyt aihe katoaa niin kauas aloituk­ses­ta, että lopetan tähän.

  154. Verotuet ovat nyt vuosi­ta­sol­la yli 23 mil­jar­dia euroa.

    Siel­lä riit­täisi perattavaa. 

    Varsinkin omis­tusasumiseen liit­tyviä vero­tukia voisi leika­ta rankalla kädel­lä, niin puhkeaisi asun­toku­pla Helsingis­sä ja koko maan asun­to­jen hin­nat tervehtyisi.

    Samal­la sit­ten voitaisi­in laskea palkko­ja, jot­ta Suomeen saataisi­in lisää investointeja.

    Asumisen ja elämisen hin­ta täy­tyy saa­da alas, jot­ta palkko­ja voidaan laskea.

  155. Evert The Nev­er­Rest: Jot­ta päästäisi­in 20 pros­entin deval­vaa­tioon, niin paljonko palkko­ja pitäisi laskea? 

    Lask­i­si­vatko elinkus­tan­nuk­set mis­sä suh­teessa. Onko tätä autu­ut­ta simu­loitu jossain?

    Deval­vaa­tio­ta on Suomes­sa simu­loitu aivan tarpeeksi.
    Deval­vaa­tio ei laske elinkus­tan­nuk­sia, päin­vas­toin. Tuskin sisäi­nen deval­vaa­tio toimisi toisin?

  156. “Pikkuhil­jaa tämä virkamieskun­ta alkaa työl­listämään itseään. He ovat peri­aat­teessa koulutet­tua ja kom­pe­tent­tia väkeä, ei siis mitään kal­jakup­pi­loiden luusere­i­ta. Jo hei­dän aikaisem­pi yhteiskun­nalli­nen ase­mansa – vai­mon nalku­tuk­ses­ta puhu­mat­takaan – patis­taa tähän. Fir­mat eivät tätä porukkaa palkkaa, mut­ta he alka­vat perus­ta­maan pieniä fir­mo­ja. Kon­sul­toin­tia, valmis­tavaa teol­lista toim­intaa, käsi­työtä, kukin kyky­jen­sä ja halu­jen­sa mukaan.”

    Julkisen sek­torin henkilöstöstä 80 % on naisia ja puo­let on +50-vuo­ti­ai­ta.

    Tuskin­pa tarkoi­tus on irti­sanoa vain miehiä ?

    Ja +50-vuo­tias irti­san­ot­tu nainen ei ole kovinkaan poten­ti­aa­li­nen yri­tyk­sen perustaja

  157. “Teo­ri­oiden mukaan työtä syn­tyy, kun työvoiman tar­jon­taa lisätään. Tääl­lä se ei pätenyt. Pal­ta­mon mallis­sa yri­tyk­set sai­vat palkata kuukaudek­si har­joit­teli­jan niin, että työvoimay­hdis­tys mak­soi palkan. Työvoima oli ilmaista, mut­ta työ­paikko­ja ei silti syn­tynyt. Työtä tai varaa mak­saa siitä ei ollut.…”

    Työn tar­jon­ta ei syn­nyt­tänyt työ­paikko­ja Pal­ta­mossakaan. Ilmainen työvoima kel­pasi, mut­ta kun henkilö olisi siir­tynyt palkol­lisek­si niin työ­paikkaa ei enää ollut, siis pal­ka­llista, uusi ilmainen kyl­lä kelpasi.

    Suomeen on syn­nytet­ty orjatyö­markki­nat, joil­la työsken­telee jo 350000 henkeä vuodessa.

    Kiina ihmisoikeusrikko­muk­seia pahek­su­taan, mut­ta ei nähdä malkaa omas­sa silmässä

  158. Viherinssi: “… asun­to­jen hin­ta määräy­tyy mak­sukyvyn perus­teel­la, mak­sa­jana on pikem­min maan­omis­ta­ja kuin asunnonostaja.”

    Sijait­see asun­to-osakey­htiö sit­ten oma­l­la ton­til­laan, tai ei, on sen ton­tin kiin­teistövero jonkun mak­set­ta­va. Käytän­nössä se kanavoituu mak­set­tavak­si as.oy:n tuo­toista, joista taas pääosa useim­miten muo­dos­tunee osakkail­ta perit­tävistä yhtiö­vastikkeista. Eli, jos asut omis­ta­mas­sasi asun­nos­sa joudut siten mak­samaan myös tuo­ta kiin­teistöveroa. Asun­nonos­ta­ja pääsee varsin pian kau­pan jäl­keen naut­ti­maan(?) kiin­teistöveronkin mak­samis­es­ta (osana taloy­htiön kulu­ja). Jos taas asut vuokral­la, perii asun­non omis­ta­ja sitä vas­taa­van kiin­teistövero-osuuten­sa mitä toden­näköisim­min kor­vamerk­it­semät­tömänä osana vuokraa (ja mik­sei perisi?). 

    Viherinssi: “Lisäk­si kiin­teistövero koetaan pääosin oikeu­den­mukaisek­si, kos­ka asun­to­jen hin­nat hei­jas­ta­vat usein henkilöi­den varakkuutta.”

    Kuka kokee, kuka ei! Sekoi­tatko var­al­lisu­u­den ja veron­mak­sukyvyn keskenään? Eivät ne aina ole yksi ja sama asia.

    Jos vaikka­pa Osmo kump­panei­neen houkut­telee X:n asuinalueelle maakun­nista ja ulko­mai­ta myöten paljon uut­ta väkeä, voi se toki nos­taa asun­to­jen hin­tata­soa, jos tuli­joiden määrä ylit­tää asun­to­jen määrän. Asun­non omis­ta­ja X, joka on jo ennen muut­toaal­toa asunut kyseisel­lä alueel­la, ei hyödy tästä näen­näis­es­tä ‘var­al­lisu­u­den kasvus­ta’ vält­tämät­tä mitään, ellei sit­ten myy asun­toaan ja muu­ta toiselle, halvem­malle alueelle (, esim. Kaivopuis­tos­ta Van­taan per­im­mäiseen nurkkaan). Ja voidaan kysyä, hyö­tyykö sittenkään?

    Vaan mik­si pitäisi muut­taa, jos on viihtynyt ja viihtyy edelleen nykyisessä asun­nos­saan ja asuinalueel­laan? Kiin­teistöveron määrä tosin taitaa nous­ta em. alueen hin­tata­soa nos­ta­van muut­toli­ik­keen seu­rauk­se­na, mut­ta sitä liiket­tä ei vält­tämät­tä tee X:n tulot, joista X kiin­teistövero-osuuten­sa mak­saa. En pitäisi sanaa ‘oikeu­den­mukaisu­us’ kovin kuvaa­vana ilmaisuna
    moi­selle kehitykselle. 

    Vas­taus kysymyk­seen, onko jokin vero ‘oikeu­den­mukainen’, voinee aika usein riip­pua siitä, keneltä kysytään, sekä siitä, mis­sä määrin se asianomaisen vero­tuk­seen vaikut­taa. (Ns. ‘group-think’, eli ryh­mäa­jat­telu-ilmiö voi joskus harhaut­taa myös pääsään­töis­es­ti hyvänkin hark­in­takyvyn omaa­van henkilön.) 

    Viherinssi: “Kiin­teistövero ei siis imuroi markki­noil­ta lik­vidiä var­al­lisu­ut­ta eikä työn­nä var­al­lisu­ut­ta ulko­maille piiloon, joten sil­lä ei ole yleisen var­al­lisu­usveron ongelmia.”

    Ei tuo nyt tain­nut ihan 100 %:ses­ti oikein men­nä. Eikö kiin­teistöveron mak­su­un juuri tarvi­ta lik­vidiä var­al­lisu­ut­ta, esim. rahaa pankki­tililtä? (Läh­teen, “fi.wikipedia.org/wiki/Likviditeetti‎”, mukaan: “Käyt­tötilil­lä ole­va omaisu­us ja käteinen raha ovat täysin likvide­jä.”) Sitä enem­män kiin­teistövero tililtäsi ‘imuroi’, mitä korkeampi kiin­teistöverosi on. m.o.t.

    … ja sitä vähem­män voit käyt­tää ao. tilin lik­vidi­teet­tiäsi ostaak­sesi esim. uusien koti­mais­ten osakey­htiöi­den osakean­neista osakkei­ta, niiden liike­toim­intaedel­ly­tyk­siä ja maan kimu­rant­tia tilan­net­ta parantamaan …

    Jos taas mah­dol­lisen(?) kiin­teistöveron koro­tuk­sen tavoit­teena on joidenkin taho­jen (tosi­asi­as­sa) hallinnoiman liukasli­ikkeisim­män omaisu­u­den, eli var­al­lisu­u­den, lail­lisen tai lait­toman maastapaon aiheut­tamien, omaisu­us­tulovero­jen vähen­e­miseen liit­tyvien hait­to­jen elim­i­noin­ti, voidaan kysyä, onko täl­löin oikeu­den­mukaista alkaa ao. hait­to­jen kom­pen­soimisek­si per­iä enenevässä määrin lisää veroa veron­sa jo nyt sän­til­lis­es­ti tulois­taan mak­sav­il­ta kansalaisil­ta peri­aat­teel­la ‘viimeinen rehelli­nen kan­takoon koko verokuor­man, pakoon kun ei rauk­ka pääse’?

    Ei vero työn­nä var­al­lisu­ut­ta piiloon ulko­maille, vaan kyl­lä niiden toimen­pitei­den takana on aina joku henkilö tai yri­tys, joka pyrkii vero­jen­sa min­i­moin­ti­in. Tuo voi tosin, täl­lä tavoin toteutet­tuna, haiskah­taa jopa mah­dol­lis­es­ti epäre­helliseltä toiminnal­ta, jos­ta nyt ei ainakaan pitäisi syyt­tömiä, ‘ilman pakom­ah­dol­lisuuk­sia ole­via’, ja sän­til­lis­es­ti sääl­liset veron­sa mak­savia kansalaisia rangaista.

    Viimemainit­tu ei olisi ainakaan min­un mielestäni kovin oikeu­den­mukaista. Pikem­minkin se on kuin ‘rosvopa­ronien’ mielivaltaa.

  159. a_l: En usko, etteivätkö älykkäät ja asioi­hin pere­htyneet ihmiset ymmärtäisi mis­tä asun­to­tu­lon verot­tamises­sa on kyse. Siitä vain ollaan eri mieltä.

    Aivan. Mm. sen takia, että se luo ikävän mieli­v­al­taisen ennakko­ta­pauk­sen vero­tuk­sen perus­tamis­es­ta lasken­nal­lisi­in, ei todel­lisi­in tuloihin.

    Vuokra-asumisen vero­tuk­ses­ta kohkat­taes­sa uno­htuu muuten se asia, että siinä verote­taan vain pääo­mat­u­lo­ja, siis vuokra­toimin­nan voit­to­ja, ei vuokria kokon­aisu­udessaan. Vero on vain osa noista voitoista. Vuokra-asumisen korkeaa hin­taa omis­tusasumiseen ver­rat­tuna selit­tää siis tästä kul­mas­ta kat­sot­tuna täl­lä het­kel­lä noin 70-pros­ent­tis­es­ti omis­ta­jien net­tovoitot, eivät verot.

  160. anonyy­mi: Het­ki­nen, jos ker­ran vuokraami­nen on niin paljon halvem­paa, niin mik­si sit­ten se pitäisi “nos­taa samalle tasolle” omis­tusasumisen kanssa?

    Ei vuokraami­nen ole halvem­paa, mut­ta se ei vaa­di pääo­mia eikä se aiheuta riskiä. Jos vuokra-asun­nos­sa on jokin kym­me­nien tuhan­sien euro­jen vika, se on vuokranan­ta­jan ongel­ma. Jos vuokra-asun­to alkaa tun­tua liian kalli­il­ta, voi hel­posti vai­h­taa halvempaan.

    Jos on omara­hoi­tu­so­su­u­den ver­ran rahaa ja käyt­tää sen omis­tusasumiseen, niin sitä rahaa ei ole enää käytet­tävis­sä yri­tys­toim­intaan. Yleen­sä yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen vaatii fyrkkaa, kos­ka tarvii han­kkia kaiken­laista eikä rahaa ala yleen­sä ihan heti välit­tömästi tule­maan tarpeek­si kun­nol­lisen palkanmaksuun.

  161. Pekka Taipale: Ja minä toisaal­ta väitän, että aika moni yri­tys­toim­intaan otet­tu laina jäisi kokon­aan myön­tämät­tä, ellei sen vakuute­na olisi lainan­ot­ta­jan omistusasuntoa. 

    Noin, jos yrit­täjä omis­taa asun­ton­sa, mut­ta kuin­ka moni alotit­tel­e­va yrit­täjä omis­taa? Yleen­sä siinä vai­heessa se asun­to on asun­to­lainan vakuute­na. Tuskin­pa yri­tys­lainan myön­täjä hyväksyy vaku­udek­si pirip­in­taan asti lain­oitet­tua asuntoa.

  162. Sakke: Jos vaikka­pa Osmo kump­panei­neen houkut­telee X:n asuinalueelle maakun­nista ja ulko­mai­ta myöten paljon uut­ta väkeä, voi se toki nos­taa asun­to­jen hin­tata­soa, jos tuli­joiden määrä ylit­tää asun­to­jen määrän. Asun­non omis­ta­ja X, joka on jo ennen muut­toaal­toa asunut kyseisel­lä alueel­la, ei hyödy tästä näen­näis­es­tä ‘var­al­lisu­u­den kasvus­ta’ vält­tämät­tä mitään,

    Miten niin ei hyödy? Hänen omaisuuten­sa arvo nousee ilman, että hän tekee yhtään mitään. Juuri parem­paa diil­iä saa hakea. Nyt hänel­lä on vai­h­toe­htoina joko jatkaa siinä van­has­sa asun­nos­sa asum­ista tai myy­dä se asun­ton­sa, jon­ka velka­o­su­us on laskenut, vaikkei hän ole tehnyt mitään ja sil­lä käteen jääväl­lä rahal­la ostaa uusi vela­ton asun­to jostain havem­mal­ta seudulta.

  163. Sep­po Korp­poo: Firma­han on voitois­taan jo täy­den veron ker­taalleen maksanut!

    Nimeno­maan. Fir­ma on mak­sanut. Se on vähänkään isom­mas­sa mit­takaavas­sa yleen­sä erilli­nen oikeushenkilö kuten osakey­htiö, jos­sa myös ris­ki on rajoitet­tu. Jos kyseessä on toi­min­i­mi tms., jos­sa omis­ta­ja vas­taa myös fir­man veloista, voi tässä olla jotain mieltäkin. Tosin sil­loinkin käsit­tääk­seni omis­ta­ja saa vuosit­tain mak­saa itselleen pääo­mat­u­lo­ja verot­tomasti aika paljon. Vai onko lakia muutettu?

    Kaksinker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta vain monas­ti kohkaa­vat ihmiset, jot­ka eivät soisi itseltään verotet­ta­van, kos­ka toiselta (osakey­htiö) on jo verotet­tu*, sekä noiden verot­tomien pääo­mat­u­lo­jen piiri­in kuu­lu­vat. Minus­ta se käy kovin hel­posti ahneudesta.
    *) Kaikkea liik­keel­lä ole­vaa rahaa on jo verotet­tu mon­een ker­taan joil­tain toisil­ta tahoil­ta. Rahaa­han ei louhi­ta kai­vok­ses­ta ja dumpa­ta val­ti­ol­la jäte­vuoreen vaan se kiertää.

  164. Pekka Taipale: Aivan. Mm. sen takia, että se luo ikävän mieli­v­al­taisen ennakko­ta­pauk­sen vero­tuk­sen perus­tamis­es­ta lasken­nal­lisi­in, ei todel­lisi­in tuloihin.

    Tiedän erään vhreän hipin, joka käy töis­sä n. puo­let vuodes­ta ja asuu kom­muu­nis­sa. Toisen puolen vuodes­ta hän matkustelee maail­mal­la, tekee tilapäisiä hom­mia ruokaa ja asun­toa vas­taan, couch­surf­faa tms. käytän­nössä on asunnoton.

    Tuol­laisille “asun­not­tomille” henkilöille täy­ty­isi siis mätkäistä joka vuosi veroa 6kk x keskimääräisen yksiön vuokran ver­ran saaduista vir­tu­aal­i­sista tuloista, jot­ka hän säästää, kun ei vuokraakaan huonet­ta Suomesta.

    Tai jos kom­muu­ni-omakoti­talon juok­se­vat kulut ovat 500€/kk ja siinä asuu 3–5 henkeä kul­loisenkin ihmis­suhde­ti­lanteen mukaan, täy­ty­isi tuos­ta var­maankin tehdä jo pienen nov­el­lin pak­suinen tili­tys joka vuosi verotoimistoon.

    Vuokrat­u­lon verova­paus taas olisi lähin­nä muka­va tulon­si­ir­to asun­tosi­joit­ta­jille, ja johtaisi äkkiä pien­ten asun­to­jen hin­to­jen nousu­un yliopistopaikkakunnilla.

  165. Samuli Saarel­ma: Noin, jos yrit­täjä omis­taa asun­ton­sa, mut­ta kuin­ka moni alotit­tel­e­va yrit­täjä omis­taa? Yleen­sä siinä vai­heessa se asun­to on asun­to­lainan vakuute­na. Tuskin­pa yri­tys­lainan myön­täjä hyväksyy vaku­udek­si pirip­in­taan asti lain­oitet­tua asuntoa.

    Tässä saat­taa olla sukupolvien väli­nen ero, kos­ka nyky­isil­lä yri­tyk­siä perus­tavil­la sukupolvil­la inflaa­tio ei ole mak­sanut asun­to­lain­o­ja pois. Aikaisem­min oli melkein sään­tö, että pääo­maa vaa­ti­vaa toim­intaa pyörit­tävän yrit­täjän talo oli yri­tyk­sen lainan vakuutena.

    Ihan harv­inainen tilanne ei nykyäänkään ole, ja aika mon­es­sa tapauk­ses­sa konkurssi­ti­lanteessa yrit­täjältä menee asun­to alta, kos­ka fir­mas­sa on kiin­ni rahaa, jon­ka vakuute­na asun­to tai kiin­teistö jol­lain taval­la ovat.

    Yri­tys­toim­intaa on eri­laista. Jos ajatel­laan yhden hen­gen sof­t­at­aloa tai kahdek­san ihmistä työl­listävää Ranen Sor­viver­stas­ta, niin niiden rahoi­tus­rak­en­teel­la on ero.

  166. Sakke:

    Viherinssi: “Lisäk­si kiin­teistövero koetaan pääosin oikeu­den­mukaisek­si, kos­ka asun­to­jen hin­nat hei­jas­ta­vat usein henkilöi­den varakkuutta.”

    Kuka kokee, kuka ei! 

    “Your house is not an asset, it’s a liability”

    Jostain syys­tä moni kuvit­telee asun­ton­sa tuot­tavak­si investoinniksi. 

    Oma koti ei tuo­ta muu­ta kuin kulu­ja (ja asum­ista jota sitäkin jotkut halu­a­vat verot­taa…) Mitä enem­män lai­tat seini­isi kiin­ni rahaa, sitä vähem­män sitä jää oikeisi­in investoin­tei­hin. Velka­ra­hal­la asum­i­nen vielä pahen­taa tilannetta.

    Arvon­nousun odot­telu ei ole sijoit­tamista, vaan spekulointia.

  167. anonyy­mi: Kaksinker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta vain monas­ti kohkaa­vat ihmiset, jot­ka eivät soisi itseltään verotet­ta­van, kos­ka toiselta (osakey­htiö) on jo verotet­tu*, sekä noiden verot­tomien pääo­mat­u­lo­jen piiri­in kuu­lu­vat. Minus­ta se käy kovin hel­posti ahneudesta. 

    Uno­hde­taan pääo­mat­u­lo­jen vero­tus ja keski­tytään het­kek­si per­in­tö- ja lahjaveroon.

    Yksi­ty­is­ten ihmis­ten omis­ta­ma yri­tys joutuu repimään per­in­tö- ja lah­javerora­hat taseestaan jokaises­sa sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa. Ulko­maises­sa tai muus­sa kuin luon­nol­lis­ten henkilöi­den omis­tuk­ses­sa olevas­sa yri­tyk­sessä näin ei käy. Toisin sanoen koti­maises­sa kasvol­lises­sa omis­tuk­ses­sa ole­via yri­tyk­siä verote­taan kovem­min kuin muita.

    Prob­lemati­ikkaa pahen­taa se, että per­in­tö- ja lah­javeron suu­ru­us vai­htelee välil­lä 0–35 % sum­mista, suku­laisu­us­suhtei­ta ja huo­jen­nussään­nök­sistä riip­puen. Per­in­tövero voi myös laskeu­tua mak­set­tavak­si hyvinkin yllät­tävis­sä tilanteis­sa. Kyseessä on lot­to, jol­la yri­tys­toim­intaa lyödään (tai ei lyödä) melkoisen sattumanvaraisesti.

    Yleis­es­ti per­in­tövero on pul­malli­nen lik­vidi­teet­tikysymys­tenkin vuok­si. Lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osakkei­ta ei käytän­nössä voi myy­dä per­in­töveron mak­samisek­si. Toisaal­ta jos per­in­tönä on pelkkää rahaa tai muu­ta erit­täin lik­vidiä, sil­lä on ikävä taipumus imey­tyä vero­su­un­nit­telun tai veronkier­ron piiri­in. Muovikas­silli­nen seteleitä ja tal­lelokerolli­nen kul­ta­harkko­ja­han kuu­lu­vat tietenkin ilman muu­ta perukir­jas­sa otsikon “tavanomainen koti-irtaimis­to” alle…

    Voisi olla peri­aat­teel­lis­es­ti oikein per­in­töverot­taa yri­tys­ten omis­tuk­sia luovu­tusti­lanteis­sa ja rahaa suo­raan per­im­isti­lanteis­sa. Tulok­se­na olisi kuitenkin töitä vero­su­un­nit­telijoille, kos­ka sen jäl­keen kaik­ista varakkaista tulisi yrit­täjiä, ja sit­ten seu­lot­taisi­in valeyri­tyk­siä. (Tai sit­ten se raha kulk­isi seteleinä Sveitsiin.)

    Olisi hel­poin­ta siis siiv­ota koko sop­pa heit­tämäl­lä per­in­tövero pois. Asian paikkaami­nen luovu­tusvoit­to­jen vero­tuk­sen muu­tok­sel­la osu­isi pääosin samoi­hin varakkaisi­in henkilöi­hin, mut­ta ajanko­h­ta olisi otol­lisem­pi, eikä sil­lä olisi negati­ivista vaiku­tus­ta yri­tys­ten taseisiin.

    Jos oikein järke­viksi heit­täy­dytään, koko han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma pitäisi heit­tää pois ja kor­va­ta luovu­tusvoit­to­jen ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen muut­tamisel­la reaaliar­voon poh­jau­tu­vak­si. Sen jäl­keen pros­ent­te­ja voisi nos­taa ihan reip­paasti. Nyt mata­latuot­toi­sis­sa sijoituk­sis­sa vero mak­se­taan inflaa­tios­ta, ei tuotosta.

  168. Evert The Nev­er­Rest: Huh huh!
    Kreikas­sa on tehty sisäi­nen devalvaatio.Latviassa kävi näin:
    http://www.forbes.com/sites/markadomanis/2013/01/03/latvia-is-a-success-story-if-by-success-story-you-mean-disaster/

    Artikke­lis­sa tode­taan Latvi­as­ta: “But if anoth­er less friend­ly coun­try, say Rus­sia, had suf­fered the sort of pro­tract­ed mis­ery, mass emi­gra­tion, and col­lapse in liv­ing stan­dards that Latvia has wit­nessed over the past four years, peo­ple would be scream­ing bloody murder.”

    Latvi­as­sa eivät alen­tuneet elinkus­tan­nuk­set, vaan elintaso — niin­hän deval­vaa­tios­sa käy. No, vien­ti vetää (toisin kuin Kreikas­sa), jol­lakin aikavälil­lä Latvia saa talouten­sa kuntoon.

  169. TL: Vuokrat­u­lon verova­paus taas olisi lähin­nä muka­va tulon­si­ir­to asun­tosi­joit­ta­jille, ja johtaisi äkkiä pien­ten asun­to­jen hin­to­jen nousu­un yliopistopaikkakunnilla.

    Kyl­lä kai real­is­mia on että vuokrat­u­lon verova­paus kom­pen­soitaisi­in samas­sa yhtey­dessä kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la. Tämä vas­taisi asum­is­tu­lon verot­tamista parem­min kansan oikeusta­jua, eri­tyis­es­ti jos kiin­teistövero sidot­taisi­in parem­min kiin­teistön käypään arvoon.

    1. Vuokrat­u­lon verova­paus taas olisi lähin­nä muka­va tulon­si­ir­to asun­tosi­joit­ta­jille, ja johtaisi äkkiä pien­ten asun­to­jen hin­to­jen nousu­un yliopistopaikkakunnilla.

      Kuvit­telepa, että lähtöti­lanteessa vuokrat­u­lo olisi verova­paa­ta, mut­ta vuokraa rasit­taisi arvon­lisävero? Vas­tus­taisitko sil­loin tuon arvon­lisäveron pois­tamista? Sil­lä, mikä on perit­tävän veron nimi, ei ole mitään vaiku­tus­ta siihen, kenen mak­set­tavak­si se koituu. Jos kaik­ki osa­puo­let toimi­vat ratio­naalis­es­ti, vuokrat­u­lon veron mak­sa­jak­si joutuu vuokralainen.

  170. Sakke: Sijait­see asun­to-osakey­htiö sit­ten oma­l­la ton­til­laan, tai ei, on sen ton­tin kiin­teistövero jonkun mak­set­ta­va. Käytän­nössä se kanavoituu mak­set­tavak­si as.oy:n tuo­toista, joista taas pääosa useim­miten muo­dos­tunee osakkail­ta perit­tävistä yhtiö­vastikkeista. Eli, jos asut omis­ta­mas­sasi asun­nos­sa joudut siten mak­samaan myös tuo­ta kiinteistöveroa.

    Tot­takai. Mut­ta kos­ka kiin­teistö­jen hin­nat riip­pu­vat korkeampi­en hin­to­jen alueil­la osta­jien mak­sukyvys­tä — ei mis­tään todel­li­sista kus­tan­nuk­sista — ne putoa­vat kiin­teistöveron noustessa.

    Olete­taan, että Möt­tösen per­he pystyy nyt pistämään asun­to­lainansa hoitoon 2000 €/kk. Möt­töset ovat käyneet pankissa keskustele­mas­sa unelmien ja reali­teet­tien suh­teesta, ja he osta­vat juuri niin kalli­in käm­pän kuin tuol­la mak­su­var­al­la saa.

    Jos päälle lätkäistään kiin­teistövero, joka on Möt­tösten unel­mas­ta 300 €/kk, niin sit­ten Möt­tösen per­heel­lä on 15 % vähem­män rahaa käytet­tävis­sään asun­to­lainan hoitoon. Pank­ki ker­too, että unelmien on syytä olla 15 % halvem­pia kuin nykytilanteessa.

    Kos­ka tämä sama käy olen­nais­es­ti kaikille, asun­to­jen hin­tata­so sopeu­tuu tuon 15 %. Lop­putu­lok­se­na Möt­töset asu­vat ihan siinä samas­sa asun­nos­sa, hoita­vat lainaansa 1700 €/kk ja mak­sa­vat veroa 300 €/kk. Per­heen mak­sukyky on sama kum­mas­sakin tilanteessa, mut­ta jos asun­to on edullisem­pi, sen arvonke­hi­tyk­seen liit­tyvät riskit ovat pienempiä.

    Kyseessä ei ole silmänkään­tötemp­pu, se 15 % tulee viime kädessä lähin­nä nyky­is­ten maan­omis­ta­jien kukkaros­ta, kos­ka maan hin­ta ale­nee. Rak­en­tamisenkin hin­ta voi alen­tua jonkin ver­ran raken­nus­li­ik­keen maan hin­taan liit­tyvän riskin ja rahoi­tus­tarpeen pienentyessä.

    Järkevä suu­ru­us­lu­ok­ka kiin­teistöverol­la lie­nee 1–2 % kiin­teistön käyvästä arvos­ta. Se voi kuu­lostaa ihan hirvit­tävän korkeal­ta, mut­ta sen vaiku­tus on osa­puilleen sama kuin vas­taa­va korko­ta­son nousu sadan pros­entin lainal­la pelaa­van kanssa. Toki tuo­hon tarvi­taan siir­tymäsään­nök­siä, ettei vastikään asun­non ostanei­ta asete­ta kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.

    Sitä en osaa nähdä kohtu­ut­tomana tilanteena, että 40-luvun rin­ta­mamieston­tin arvo on lähempänä miljoon­aa euroa. Sil­loin siitä menee ihan tun­tu­vasti veroa, mut­ta tont­tia vas­taan saa kyl­lä sit­ten lainaakin ihan tun­tu­vat määrät. (Ja voihan tuo­hon rak­en­taa jonkin val­ti­ol­lisen vaku­u­tusin­stru­mentinkin, jos pelätään ikäih­mis­ten tilannetta.)

  171. Raimo K:
    Latvi­as­sa eivät alen­tuneet elinkus­tan­nuk­set, vaan elintaso – niin­hän deval­vaa­tios­sa käy. No, vien­ti vetää (toisin kuin Kreikas­sa), jol­lakin aikavälil­lä Latvia saa talouten­sa kuntoon.

    Latvia menet­ti merkit­tävän osan tule­vaisu­ud­estaan, sil­lä maas­ta­muut­ta­jat ovat koulutet­tu­ja nuoria.

    Kun kuolleisu­us on ollut suurem­pi kuin syn­tyvyys niin maas­ta­muut­to vain edesaut­taa maan tyhjentymistä

  172. Liian van­ha: Latvia menet­ti merkit­tävän osan tule­vaisu­ud­estaan, sil­lä maas­ta­muut­ta­jat ovat koulutet­tu­ja nuoria.

    Kun kuolleisu­us on ollut suurem­pi kuin syn­tyvyys niin maas­ta­muut­to vain edesaut­taa maan tyhjentymistä

    Suomen pitäisi ottaa haav­il­la nämä nuoret ennen kuin ne kaik­ki menevät Saksaan.

  173. Osmo Soin­in­vaara: Olet­takaamme käypä vuokra vähän alaspäin ja ole­tamme sen ole­van 5 €/neliö. Neliöitä on suo­ma­laisil­la keskimäärin noin 40 henkeä kohden. Tämä tekee henkeä kohden 2400 €/vuosi asun­to­tu­loa. Suo­ma­lai­sista kai noin neljä miljoon­aa asuu omis­tusasun­nos­sa. Tätä asun­to­tu­loa on siis noin 9,6 mil­jar­dia. Sen verot­to­muus merk­it­see siis noin kol­men mil­jardin verotukea.

    Tämä on kyl­lä jo ihan huip­pu. Olen aina pitänyt hupaisana kun vero­tuik­si määritel­lään se että jotain ei verote­ta, mut­ta nyt sit­ten vero­tu­ki on jo sitä että ei vero­ta kuvitel­tua tuloa.

    Siis ihan oikeasti, se että ei ole jotain menoa, ei ole tulo. 

    Se että jotain ei verote­ta ei ole verotuki. 

    Abso­lutis­teille mak­se­taan huo­mat­tavaa alko­ho­liv­ero­tu­lo­tukea. Tähän on saata­va korjaus.

    Kun­pa joku osaisi selit­tää tämän kansan­talousti­eteil­i­jöillekin niin että he ymmärtäisivät.

    Ja ei, kon­sep­ti ei ole vaikea, siinä ei vain ole mitään päätä eikä hän­tää, ei vaik­ka ylim­ieliset viisas­teli­jat niin itselleen kuin­ka toistelisivat.

  174. spot­tu: Kyl­lä kai real­is­mia on että vuokrat­u­lon verova­paus kom­pen­soitaisi­in samas­sa yhtey­dessä kiin­teistöveroa nostamalla. 

    Entä jos omis­tan neljä kiin­teistöä jois­sa yhdessä asun ja kolmea vuokraan. Vuokrat­u­lot muute­taan verova­paik­si (+1000e) ja kiin­teistöveroa nos­te­taan (-1000€). Vuokralais­teni vuokrat pysyvät samoina, tai nos­tan niitä indek­siko­ro­tuk­sen verran. 

    Kuka voit­taa, jos vuokralordin tois­es­ta taskus­ta kom­pen­soidaan rahaa toiseen taskuun? 

    Vuokrat määräy­tyvät vapail­la markki­noil­la vuokralais­ten mak­sukyvyn ja ‑halun mukaan, ja hyvä niin. Ei kan­na­ta ronkkia jotain joka ei ole eri­tyis­es­ti hajal­la, ellei ronkkimi­nen selkeästi yksinker­taista sys­teemiä. Ja minus­ta teo­reet­tisen asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen ei mis­sään tapauk­ses­sa yksinker­taista mitään.

  175. Ihme­tyt­tää tämä pas..n jauhan­ta “asun­to­tu­lon” verot­tamis­es­ta ja kiin­teistöveron korot­tamis­es­ta. Veroasiantun­ti­joiden arvion mukaan jo kol­men pros­entin osinko­tu­lo­jen lähde­vero tuot­taisi saman kuin nykyi­nen osinko­jen verot­ta­mi­nen pääo­mat­u­lona. Se estäisi veron kier­ron veroparati­isien, hallintarek­isterei­den, säätiöi­den ja yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen kaut­ta. Lähde­vero­han per­itään jokaisen mum­mon ja vaarin talletuskorosta.

    Jo muu­ta­man mikro­promillen transak­tiovero olisi myöskin hyvin tuot­toisa ja ter­ve­hdyt­täisi kasain­o­talout­ta. 1980-luvul­la keskimääräi­nen osakkei­den omis­tu­sai­ka oli neljä kuukaut­ta. Nyt se on 22 sekunttia.

    Näitä vero­ja pide­tään mah­dot­tom­i­na vedoten globaali­in ahneu­teen. Globaali ahneus vas­tus­taa myöskin ympäristövero­ja ja päästökaup­paa. Siitä huoli­mat­ta näitä vero­ja aje­taan kuin käärmet­tä pyssyyn. Niiden mak­saji­na taitaa olla kuitenkin muut kuin globaali eliitti.

  176. “Kun­pa joku osaisi selit­tää tämän kansan­talousti­eteil­i­jöillekin niin että he ymmärtäisivät.

    On han­kalaa, jos maal­likot säätävät lait. Kaik­ista han­kalin­ta on, jos filosofit säätävät lait.

  177. Prob­lemati­ikkaa pahen­taa se, että per­in­tö- ja lah­javeron suu­ru­us vai­htelee välil­lä 0–35 % sum­mista, suku­laisu­us­suhtei­ta ja huo­jen­nussään­nök­sistä riippuen.

    Sno­taan­pa tähän että höpöhöpö, vaik­ka itse­var­muuteni juon­taakin juuren­sa lähin­nä tiedon puut­teeseen (ja joskus kauan sit­ten selail­tu­un verovi­ras­ton sivu­un). Tuo­ta 35% ei joudu kukaan mak­samaan yri­tyk­sen todel­lis­es­ta arvos­ta. Rin­ta­per­il­lisil­lä ei ole käytän­nössä juuri mah­dol­lisu­ut­ta päästä edes kymme­neen pros­ent­ti­in. Ja kunnes toisin osoite­taan, oma näke­myk­seni on, että jos se sukupol­ven­vai­h­to jää tuos­ta muu­ta­mas­ta pros­en­tista kii­ni, ongel­mat ovat kyl­lä jos­sain muual­la kuin per­in­töverossa, ja muun väit­tämi­nen kuu­luu kat­e­go­ri­aan “vas­ten­mielisen type­rä pro­pa­gan­da” (Odotan mie­lenki­in­nol­la jonkun­laisi­in real­isi­tisi­in numeroi­hin poh­jau­tu­vaa case-esimerkkiä, joka kyseenalais­taa näkemykseni)

    Viherinssi: Yksi­ty­is­ten ihmis­ten omis­ta­ma yri­tys joutuu repimään per­in­tö- ja lah­javerora­hat taseestaan jokaises­sa sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa. Ulko­maises­sa tai muus­sa kuin luon­nol­lis­ten henkilöi­den omis­tuk­ses­sa olevas­sa yri­tyk­sessä näin ei käy. Toisin sanoen koti­maises­sa kasvol­lises­sa omis­tuk­ses­sa ole­via yri­tyk­siä verote­taan kovem­min kuin muita. 

    Minä en vain pysty näkemään muu­ta­man pros­entin veroa 30 vuo­den välein merkit­tävänä ongel­mana. Varsinkin kun voidaan perustel­lusti väit­tää, että se menee omis­ta­jan eikä yri­tyk­sen selkä­na­has­ta se vero. Sinän­sä olisi kyl­lä tärkeää lisätä jous­toa epä­lik­vidin var­al­lisu­u­den per­in­töveron mak­su­un jo senkin vuok­si, että se voisi vähen­tää vihaa tuo­ta mon­es­sa mielessä yhtä vähiten huonoista veroista kohtaan.

  178. TL: Vuokralais­teni vuokrat pysyvät samoina, tai nos­tan niitä indek­siko­ro­tuk­sen verran. 

    Näin ei tapah­du ellei vuokranan­ta­ja ole monop­o­liase­mas­sa. Vapail­la markki­noil­la vuokrat alenevat, kos­ka vuokralaiset irti­sanovat sopimuk­sen­sa ja siir­tyvät sel­l­aisille vuokranan­ta­jille, joil­la on vähem­män astronomiset tuot­to­tavoit­teet. Verova­paus myös alen­taa kyn­nys­tä ryhtyä vuokranan­ta­jak­si, joten markki­noille tulee lisää vuokra-asun­to­ja (esim. peri­aat­teessa myyn­nis­sä ole­via asun­to­ja, jot­ka eivät mene kau­pak­si halu­tul­la hin­tata­sol­la nykyisessä suhdannetilanteessa).

  179. TL: Kuka voit­taa, jos vuokralordin tois­es­ta taskus­ta kom­pen­soidaan rahaa toiseen taskuun? 

    Val­tio, kos­ka sil­loin myös omis­tusasun­toi­hin sitoutuneen var­al­lisu­u­den vero­tus nousee.

    Pienyri­tyk­set, kos­ka omis­tusasum­i­nen ei olisi enää sijoi­tusko­hteena no-brain­er yri­tys­toimin­nan rahoituk­seen verrattuna.

  180. Viherinssi: “Järkevä suu­ru­us­lu­ok­ka kiin­teistöverol­la lie­nee 1–2 % kiin­teistön käyvästä arvos­ta. Se voi kuu­lostaa ihan hirvit­tävän korkeal­ta, mut­ta sen vaiku­tus on osa­puilleen sama kuin vas­taa­va korko­ta­son nousu sadan pros­entin lainal­la pelaa­van kanssa. Toki tuo­hon tarvi­taan siir­tymäsään­nök­siä, ettei vastikään asun­non ostanei­ta asete­ta kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.”

    Se 1–2 %:n suu­ru­inen kiin­teistövero (kiin­teistön käyvästä arvos­ta) ei vain kuu­losta ihan hirvit­tävän korkeal­ta, se myös OLISI ihan HIRVITTÄVÄN korkea. Kiin­teistövero, joka olisi 300 euroa kuus­sa, tai 10.000–20.000 euroa joka vuosi (rin­ta­mamies­mök­istä), ei olisi suinkaan kaikille mikään pikku summa.

    Moni kansalainen ei suin sur­minkaan pelaisi sadan pros­entin asun­to­lain­oil­la. Emme me sen­tään kaik­ki kansalaiset ole noin paljon riskiä ottavia, tai lukuisil­la asun­tokaupoil­la bisnestään pyörit­täviä spekulantteja. 

    Mon­elle oma asun­to on KOTI, jon­ka saamisek­si on usein nähty vaivaa, säästet­ty ja, kuten säästäessä yleen­sä, luovut­tu paljos­ta muus­ta. Moni halu­aa lisäk­si asua omas­sa kodis­saan pitkään. KOTI ei ole kaikille mitään kovin LIKVIDIÄ varallisuutta.

    Mik­si muuten kaik­ki muut, kuin vain vastikään asun­non osta­neet, pitäisi aset­taa tuo­hon mainit­se­maasi ‘kohtu­ut­tomaan tilanteeseen’?

    Viherinssi: “Sitä en osaa nähdä kohtu­ut­tomana tilanteena, että 40-luvun rin­ta­mamieston­tin arvo on lähempänä miljoon­aa euroa. Sil­loin siitä menee ihan tun­tu­vasti veroa, mut­ta tont­tia vas­taan saa kyl­lä sit­ten lainaakin ihan tun­tu­vat määrät. (Ja voihan tuo­hon rak­en­taa jonkin val­ti­ol­lisen vaku­u­tusin­stru­mentinkin, jos pelätään ikäih­mis­ten tilannetta.)”

    Jaa­has, olet siis sitä mieltä, että jatkos­sa kohtu­ut­tomik­si aja­masi kiin­teistöverot pitäisi mak­saa lainara­hal­la? Pikavippe­jäkö ehkä ajat­telit kaikille ei-ikäih­misille suositel­la kohoavien kiin­teistövero­jen mak­samisek­si? (Oletko pankki­iri, ‘rosvopa­roni’, tai jom­mankum­man kätyri?)

    Tässä nyt alkaa väk­isinkin tun­tua siltä, että kiin­teistö-/omaisu­us-/var­al­lisu­usvero­jen ja/tai niiden koro­tusten ajamises­sa saat­taa olla taustal­la (kenen?) suun­nitel­ma jonkin­lais­es­ta asun­to- ja kiin­teistöo­maisu­u­den uus­jaos­ta. Uus­jaos­ta niiltä, jot­ka ovat jotain saa­neet vero­jen jäl­keen sääste­tyk­si, pyritään nyt viemään ker­ry­tet­ty var­al­lisu­us, jopa omaa koti­akin myöten. Näin käy, jos tulot eivät enää, tulovero­jen mak­sun ja muiden kulu­jen jäl­keen, tai tulo­jen alen­tu­misen tai työt­tömyy­den takia, sen omis­te­tun kiin­teistön osalta jonkun (kenen?) korot­ta­mak­si halu­a­maa kiin­teistöveron lisär­a­sitet­ta kykene kantamaan!

  181. Osmo Soin­in­vaara: Maanvil­jeli­jää kyl­lä verote­taan siitä, että hän syö oman tilan tuot­ta­maa ruokaa.
    Kos­ka ihan älykkäi­denkin ihmis­ten on tätä mah­do­ton taju­ta, ain­oa r4atkaisu on tehdä vuokrat­u­losta vero­ton­ta, jol­loin mämä asun­to­muodot ovat neu­traale­ja keskenään. 

    Ja min­un mielestäni tässä maanvil­jeli­jän vero­tuk­ses­sakaan ei ole järkeä. 

    Kun ale­taan sanomaan, että tekemäl­lä itse joku asia sen ostamisen sijaan, saa tek­i­jä verotet­tavaa “tuloa” men­nään vaar­al­lisille vesille.

    Vai ovatko vihreät nyt sitä mieltä että vaikka­pa met­sästä luo­mu­mar­jo­ja itselleen keräävä ihmi­nen saa poten­ti­aalis­es­ti mar­jankeru­u­tu­loa, jos­ta pitää men­nä vero. 

    Tai että mum­mol­ta per­in­tönä saadun van­han kaap­pikel­lon itse tehdyssä entisöin­nis­sä saa olla varovainen, se voi olla hyvä har­ras­tus, mut­ta käy­dä kalli­ik­si kaap­pikel­lonko­r­jaus­tu­lon verona.

    Ja toiv­ot­tavasti Soin­in­vaara ei nyt sit­ten har­ras­ta fil­laroin­tia hyötyli­ikun­tana, kos­ka siinäkin var­maan jäisi joku ihmisen siir­topalvelu osta­mat­ta, joten taas pitäisi vero­ja maksella.

    Kaikissa näis­sä on voimas­sa sama poh­jal­la ole­va logi­ik­ka: itse tekemäl­lä ei käytetä kau­pal­lista palvelua, kau­palli­nen palvelu mak­saisi verot, joten kyse on vero­jen kiertämisestä.

    Ja minä en ainakaan halu­aisi viedä yhteiskun­taa tähän suuntaan.

    (Noh, minä en myöskään haluisi miet­tiä mitä vero­ja ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja pitää mak­saa kun kak­si naa­puria päät­tävät toimia toisilleen joulupukkeina. Mut­ta kitistään tästä nyt joku toinen kerta.)

  182. Osmo Soin­in­vaara:
    PAsian ymmärtämisek­si mieti, mitä tapah­tuu, jos LKa­hti­nen ja Vir­ta­nen asu­vat ensin omis­sa asun­nois­saan ja sit­ten menevät asumaan ris­ti­in vuokralle tois­t­en­sa asuntoihin. 

    Ja taskin-vält­te­lyn tulon ymmärtää kun Lah­tine ja Vir­ta­nen sen sijaan että ajaisi­vat itse kaup­paan autol­laan, ostaisi­vat toisil­taan suhaus palvelun. Sik­sipä kenekään ei kan­na­ta ajel­la vuokrapirssillä. 

    Pöhköpäät­te­lyketju, aina­han sijoit­ta­mal­la voi saa­da säästöjä ja se ei ole tuloa. Jos joku ongel­ma on se on korko­jen vähen­nysoikeus jon­ka voisi poistaa

  183. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kaap­pikel­lo mielestäsi saman­lainen hyödyke kuin asxunto? 

    Ei, ei se ole.

    Oliko tämä mielestäsi kir­joituk­sen pointti?

  184. Pakko pala­ta tähän asuntotuloon/ kiinteistöveroon:

    Onko se todel­la oikeu­den­mukaista, että 50–70 luvuil­la raken­ne­tu­ille (isoille)tonteille, jois­sa asuu pien­tä eläket­tä saavia van­huk­sia, niin mätkäistään jopa usei­den tuhan­sien arvoinen vero?

    On tot­ta jo nyt pk-seudulla.
    Saat­taa van­ha pariskun­ta omis­taa ison tontin(2000–3000 m²), jol­la on (lasken­nal­lista) raken­nu­soikeut­ta usei­ta sato­ja m2.
    Ton­til­la on van­ha mum­mon­mök­ki ja se per­in­teinen perunamaa.

    Näitäkö ihmisiä halu­taan häätää kodeis­taan verol­la joka ei ole mitään muu­ta kuin “hypo­teet­tista” tuloa.

    Mik­sei samantien sosial­isoi­da kaikkea kiin­teää omaisu­ut­ta val­tion huostaan?

    1. Onko se todel­la oikeu­den­mukaista, että 50–70 luvuil­la raken­ne­tu­ille (isoille)tonteille, jois­sa asuu pien­tä eläket­tä saavia van­huk­sia, niin mätkäistään jopa usei­den tuhan­sien arvoinen vero?

      Tässä on kyse siitä, että tont­ti on vajaasti raken­net­tu ja vero menee myös käyt­tämät­tömästä raken­nu­soikeud­es­ta. Jos joku ei tästä pidä, niin hake­mus vain vireille, niin me pois­tamme sen raken­nu­soikeu­den. Jostain syys­tä tämä ratkaisu ei kel­paa. Sil­loin voisi tehdä niin, että kaupun­ki antaa sen veron lainaksi ja perikun­ta mak­saa sen perin­nöstä — siitä raken­nu­soikeud­es­ta, jos­ta eivät halun­neet luopua.

  185. Viherinssi: Prob­lemati­ikkaa pahen­taa se, että per­in­tö- ja lah­javeron suu­ru­us vai­htelee välil­lä 0–35 % sum­mista, suku­laisu­us­suhtei­ta ja huo­jen­nussään­nök­sistä riip­puen. Per­in­tövero voi myös laskeu­tua mak­set­tavak­si hyvinkin yllät­tävis­sä tilanteis­sa. Kyseessä on lot­to, jol­la yri­tys­toim­intaa lyödään (tai ei lyödä) melkoisen sattumanvaraisesti.

    Entäs jos kuolin­pesän tai osan siitä saisi yhtiöit­tää tms. jotenkin niin, että per­in­tövero voitaisi­in mak­saa sitä kaut­ta mon­en vuo­den ajan? Ongelma­han on oleel­lis­es­ti vain siinä, että tuos­sa on lasku, joka toki yhtäkkiä tulee mak­set­tavak­si, mut­ta jon­ka mak­samisek­si kuitenkin peri­aat­teessa on omaisu­ut­ta — se vain ei ole likvidiä.

    Samal­la voisi myös päästä eroon roikku­vista kuolin­pe­sistä, joi­ta joil­lain rikkail­la suvuil­la on, kos­ka eivät kykene sopi­maan perinnönjaosta.

    tcrown: Sinän­sä olisi kyl­lä tärkeää lisätä jous­toa epä­lik­vidin var­al­lisu­u­den per­in­töveron mak­su­un jo senkin vuok­si, että se voisi vähen­tää vihaa tuo­ta mon­es­sa mielessä yhtä vähiten huonoista veroista kohtaan.

    Samaa mieltä.

  186. tcrown: Tuo­ta 35% ei joudu kukaan mak­samaan yri­tyk­sen todel­lis­es­ta arvos­ta. Rin­ta­per­il­lisil­lä ei ole käytän­nössä juuri mah­dol­lisu­ut­ta päästä edes kymme­neen prosenttiin.

    Vero­tuk­ses­sa lähtöko­htana on se, että yri­tys arvoste­taan käypään arvoon­sa. Mitään yleistä yri­tys­var­al­lisu­ut­ta koske­vaa huo­jen­nus­ta ei ole.

    Lis­ta­tu­il­la yri­tyk­sil­lä hom­ma on help­po, kat­so­taan lahjoi­tus­päivän tai kuolin­päivän pörssikurssi. Lis­taa­mat­tomil­la yri­tyk­sil­lä tästä alkaa melkoinen kivikko.

    Yri­tyk­sen arvon määrit­telem­i­nen onnis­tuu luotet­tavasti vain myyn­ti­hetkel­lä. Alara­ja arvolle tulee sub­stanssiar­vos­ta (= varat mii­nus velat mii­nus lopet­tamiskus­tan­nuk­set), mut­ta yri­tys on käytän­nössä aina arvokkaampi kuin sub­stanssiar­von­sa. Tästä syys­tä käytössä on myös tuot­toar­vomenetelmä, jos­sa yri­tyk­sen arvoa haarukoidaan sen tuo­ton perusteella.

    Arvos­tus­la­ki antaa kaavo­ja yri­tyk­sen arvon laskemiseen, mut­ta merkit­täväm­män yri­tys­var­al­lisu­u­den kohdal­la näitä ei per­in­tö- ja lah­javero­tuk­ses­sa sel­l­aise­naan sovel­leta. Tässä lain­aus viral­lis­es­ta arvostusohjeesta:

    Jos käypää arvoa ei voi­da perus­taa ver­tailu­lu­ovu­tuk­si­in, määritetään osak­keen, osu­u­den tai liik­keen- ja ammat­in­har­joit­ta­jan elinkeino­toimin­nan käypä arvo per­in­tö- ja lah­javero­tuk­ses­sa yleen­sä yri­tyk­sen sub­stanssiar­von ja tuot­toar­von perus­teel­la, mikä johtaa mon­esti varovaiseen arvioon yri­tyk­sen käyvästä arvos­ta. Lisäk­si käyvän arvon määrit­tämi­nen sub­stanssi- ja tuot­toar­von perus­teel­la on kaava­maista eikä anna juurikaan mah­dol­lisuuk­sia yri­tyk­sen tai sen toim­intaym­päristön omi­naispi­irtei­den huomioon ottamiselle. Tämän vuok­si mui­ta kuin ohjeessa esitet­tyjä arvon­määrit­tämis­menetelmiä (esimerkik­si kas­savir­to­jen nyk­yarvolaskelmia) voidaan käyt­tää sil­loin, kun yri­tyk­sen käypä arvo voidaan perus­taa ohjeen mukaista tietopo­h­jaa laa­jem­paan tosiasia-aineistoon.

    Suomek­si: “Meil­lä on kaavo­ja, mut­ta kos­ka ne anta­vat mon­esti turhan alhaisia arvo­ja, voimme käyt­tää muitakin kaavo­ja.” Tässä ei sinän­sä ole mitään vikaa, kos­ka tavoit­teena on todel­la se käypä arvo. Mon­imutkainen ja epämääräi­nen arvos­tus­pe­ri­aate kuitenkin lisää vero­tuk­sen lottoluonnetta.

    Sukupol­ven­vai­h­dok­seen on ole­mas­sa eri­laisia huo­jen­nuk­sia. Nämä on kuitenkin pääosin suun­nat­tu pie­nille yri­tyk­sille ja eri­tyis­es­ti maa- ja met­sä­talouteen. Eri­tyis­es­ti (mut­tei ain­oas­taan) suurem­mat ja van­hem­mat per­heyri­tyk­set jäävät mon­es­sa tilanteessa ulkopuolelle.

    tcrown: Minä en vain pysty näkemään muu­ta­man pros­entin veroa 30 vuo­den välein merkit­tävänä ongel­mana. Varsinkin kun voidaan perustel­lusti väit­tää, että se menee omis­ta­jan eikä yri­tyk­sen selkä­na­has­ta se vero.

    Kuka päät­tää yri­tyk­sen osin­gon­jaos­ta? Omis­ta­ja. Mis­tä omis­ta­jan tulot tule­vat? Yri­tyk­ses­tä. Kyl­lä ne sukupol­ven­vai­h­doskus­tan­nuk­set nimeno­maan ote­taan yri­tyk­sen taseesta, jos kyse on merkit­tävistä rahasummista.

    Tästä on itse asi­as­sa hyvinkin tuore VATT:n tutkimus (pari kuukaut­ta sit­ten julka­istu). Sen mukaan sukupol­ven­vai­h­dos kas­vat­taa yri­tyk­sen mak­samia osinko­ja viiden­nek­sel­lä ja las­kee investoin­te­ja kol­man­nek­sel­la. Tutkimus poh­jau­tuu 200 yri­tyk­sen tietoi­hin viiden­toista vuo­den ajalla.

    tcrown: Sinän­sä olisi kyl­lä tärkeää lisätä jous­toa epä­lik­vidin var­al­lisu­u­den per­in­töveron mak­su­un jo senkin vuok­si, että se voisi vähen­tää vihaa tuo­ta mon­es­sa mielessä yhtä vähiten huonoista veroista kohtaan.

    Kau­nis aja­tus, mut­ta ei-lik­vidin ja lik­vidin väli­nen raja on vaikeasti vedet­tävis­sä. Sik­si luovu­tusvoit­to­jen verot­ta­mi­nen on huo­mat­tavasti parem­pi aja­tus kuin vastik­keet­tomien saan­to­jen verot­ta­mi­nen. Verot mak­se­taan kuitenkin rahalla.

    1. Ei sukupol­ven­vai­h­dok­sen per­in­töveron kohtelus­sa eritel­lä iso­ja ja pieniä yri­tyk­siä. Osakkaiden lukumääräl­lä ja omis­tusasuuk­sil­la sen sijaan on vaikutusta.

  187. anonyy­mi: Entäs jos kuolin­pesän tai osan siitä saisi yhtiöit­tää tms. jotenkin niin, että per­in­tövero voitaisi­in mak­saa sitä kaut­ta mon­en vuo­den ajan? 

    Tähän on maail­mal­la mon­en­laisia vir­i­tyk­siä, jois­sa veroa huo­jen­netaan sen mukaan, kuin­ka pitkään saa­jat jatka­vat yri­tys­toim­intaa. Ongel­mak­si tulee mm. kier­tom­ah­dol­lisuuk­sien rak­en­tu­mi­nen tätä kautta.

    Ongel­ma ei myöskään aina ole pelkkä jak­so­tus, vaan se, että per­in­töverot ovat per­heyri­tyk­sille ylimääräi­nen kuluerä, jota muil­la yri­tyk­sil­lä ei ole. Tämä sopii kyl­lä hyvin ulko­maalai­somis­tuk­ses­sa oleville yri­tyk­selle mut­tei vält­tämät­tä ole kokon­aisu­u­den kannal­ta fiksua.

    Edelleen ihmette­len sitä, mikä oikeu­den­mukaisu­u­songel­ma sisäl­ty­isi siihen, että per­in­tö- ja lah­javerot kor­vat­taisi­in rukkaa­mal­la luovu­tusvoit­to­jen verotusta.

  188. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei sukupol­ven­vai­h­dok­sen per­in­töveron kohtelus­sa eritel­lä iso­ja ja pieniä yri­tyk­siä. Osakkaiden lukumääräl­lä ja omis­tusasuuk­sil­la sen sijaan on vaikutusta.

    Ei eritel­lä, mut­ta isois­sa per­heyri­tyk­sis­sä on tyyp­il­lisem­min tilantei­ta, jois­sa omis­tus­ra­ja alit­tuu. Niitä tosin alkaa nykyään olla pienis­säkin yri­tyk­sis­sä, kun yri­tyk­sel­lä on ollut isom­pi joukko perustajia.

  189. uusi kas­vo tääl­lä: Onko se todel­la oikeu­den­mukaista, että 50–70 luvuil­la raken­ne­tu­ille (isoille)tonteille, jois­sa asuu pien­tä eläket­tä saavia van­huk­sia, niin mätkäistään jopa usei­den tuhan­sien arvoinen vero?

    Jos jol­lakul­la on Helsingis­sä hyväl­lä omako­tialueel­la 2000 neliön tont­ti, se on arvoltaan noin mli­joona euroa. Jos ei sitä vas­taan saa pankista lainaa lop­puiän kiin­teistöveroi­hin, niin jo on hämmästyttävää.

  190. Eikö nykyään taviskin väl­ty per­in­töverol­ta, jos perin­nön luovut­ta­ja asuu ulko­mail­la, jos­sa per­in­tövero on 0%? Kuinka­han kauan siel­lä jou­tu­isi asumaan? Asu­isi hotel­lisa vuo­den ulko­mail­la ja jakaisi perin­nön 0% verolla?

    PEr­in­tövero tulisi kor­va­ta omaisu­usveroil­la, mm. kiin­teistövero. Aivan jär­jetön­tähän se on, että avi­o­li­itol­la voi hui­ja­ta 0% verol­la jät­tiomaisu­u­den, mut­ta perin­nöstä menee verot. Omaisu­u­den verot­ta­mi­nen toisi myös ulko­mail­la asu­vat urheil­i­jarois­tot vero­tuk­sen piiri­in. NHL-miljonäärit ja for­mu­lahui­jar­it jou­tu­isi­vat myös mak­samaan omaisuuk­sis­taan veroa. 

    Mik­si Suomes­ta yritetään rak­en­taa jääkiekkoy­hteiskun­taa, jos­sa keskilu­okalta viedään rahat, mut­ta urheil­i­joille yritetään luo­da miljoonatulot?

  191. Osmo Soin­in­vaara: Tässä on kyse siitä, että tont­ti on vajaasti raken­net­tu ja vero menee myös käyt­tämät­tömästä raken­nu­soikeud­es­ta. Jos joku ei tästä pidä, niin hake­mus vain vireille, niin me pois­tamme sen raken­nu­soikeu­den. Jostain syys­tä tämä ratkaisu ei kel­paa. Sil­loin voisi tehdä niin, että kaupun­ki antaa sen veron lainaksi ja perikun­ta mak­saa sen perin­nöstä – siitä raken­nu­soikeud­es­ta, jos­ta eivät halun­neet luopua.

    Siis onnis­tuuko muka kaa­va-alueel­la, että halu­aa pois kaavoituk­ses­ta, oma­l­la päätöksellä.
    Epäilen vah­vasti, kos­ka laki on kaikille sama.

    Mut­ta jos näin on, niin ongelmia ei ole, lisää tiedo­tus­ta vaan(taitaa olla aikamoinen val­i­tus­rum­ba edessä vanhuksilla„hallinto-oikeus jne…).

    Viherinssi: Jos jol­lakul­la on Helsingis­sä hyväl­lä omako­tialueel­la 2000 neliön tont­ti, se on arvoltaan noin mli­joona euroa. Jos ei sitä vas­taan saa pankista lainaa lop­puiän kiin­teistöveroi­hin, niin jo on hämmästyttävää.

    Usko­ma­ton­ta aja­tuskulkua, jota en todel­lakaan ymmär­rä: omas­ta (velattomasta)kodista pitäisi hakea lainaa sitä varten, että saisi verot maksettua.

    Mut­ta jos joku asian vään­tää rauta­lan­gas­ta, niin olen valmis uuteen mielipiteeseen.

    Kaik­ki ylläol­e­va vaan tun­tuu ja mais­tuu kom­mu­nis­tiselta ja sosialisoimiselta.
    Siitä kiit­täköön vuo­den 93 hal­li­tus­ta, joka poisti varallisuusveron(ökyrikkailta) ja otti tilalle kiin­teistöveron, joka kos­kee kaikkia.

    1. Kyl­lä sen kaa­van saa huonom­mak­si jos halu­aa, mut­ta kukaan ei halua. Se pois­tet­ta­va raken­nu­soikeus on sa5t6ojen tuhan­si­uen euro­jen arvoinen, ei kai siitä muuten niin paljon veroa menisi.

  192. uusi kas­vo tääl­lä: Onko se todel­la oikeu­den­mukaista, että 50–70 luvuil­la raken­ne­tu­ille (isoille)tonteille, jois­sa asuu pien­tä eläket­tä saavia van­huk­sia, niin mätkäistään jopa usei­den tuhan­sien arvoinen vero?
    On tot­ta jo nyt pk-seudulla.
    Saat­taa van­ha pariskun­ta omis­taa ison tontin(2000–3000 m²), jol­la on (lasken­nal­lista) raken­nu­soikeut­ta usei­ta sato­ja m2.
    Ton­til­la on van­ha mum­mon­mök­ki ja se per­in­teinen perunamaa.
    Näitäkö ihmisiä halu­taan häätää kodeis­taan verol­la joka ei ole mitään muu­ta kuin “hypo­teet­tista” tuloa. 

    Eivät he joudu kodis­taan lähtemään, jos eivät halua. Tuos­sa vai­heessa ennem­minkin kyse on siitä, paljonko sitä per­in­töä jää. Jos he otta­vat asun­to­lainan, joka antaa heille tuloa koko lop­puelämäk­si ja pank­ki saa sit­ten hei­dän kuoltua asun­non, niin hyvin riit­tää rahat kiin­teistövero­jen mak­su­un. Per­i­jät siinä voivat toki olla käärmeis­sään, mut­ta kuul­lessaan noista suun­nitelmista, he var­maan sit­ten tule­vat köy­hien van­hempi­en­sa tuek­si sitä veroa mak­samaan (minkä tietenkin sit­ten otta­vat takaisin korkoi­neen saa­mas­taan perinnöstä). 

    Nämä “voi, voi köy­hiä van­huk­sia” ‑jutut ovat siis ennem­minkin “voi voi ahnei­ta per­il­lisiä” ja kun asi­aa kat­soo tässä val­os­sa (eli siis ne van­huk­set ovat joskus aikoinaan osta­neet ton­tin hal­val­la ja sen arvo on täysin ilman hei­dän mitään tekemisiä nous­sut pil­vi­in ja tämä ansioton arvon­nousu sit­ten pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man täysin dumpat­tua per­il­lisille) ei touhun verot­ta­mi­nen enää tun­nukaan niin hirvit­tävältä vääryydeltä.

  193. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kaap­pikel­lo mielestäsi saman­lainen hyödyke kuin asxunto? 

    Mikä niil­lä tämän vero­tusaspek­tin kannal­ta on erona? Kaap­pikel­lon voi itse kor­ja­ta tai sen voi viedä kel­losepälle. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa joutuu kel­loon tehdys­tä työstä mak­samaan veroa, edel­lisessä ei. 

    Asun­non voi omis­taa tai siinä voi asua vuokral­la. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa joutuu asumis­es­ta mak­samaan veroa. Tai tämäkään ei ole ihan yksinker­tainen jut­tu, kos­ka asun­non vai­h­tamis­es­ta joutuu omis­tusasu­jakin mak­samaan veroa. Hyvin usein asun­toa vai­h­ta­va omis­tusasu­ja voi siis joutua mak­samaan jopa enem­män veroa asumis­es­taan kuin vuokra-asu­ja, joille muu­tot ovat verot­ta­jan suh­teen merkityksettömiä. 

    Jos sinus­ta on oikein, että kel­losepän työstä mak­se­taan veroa, mut­ta itse tehdys­tä kel­lon kor­jaamis­es­ta ei, niin mik­si vas­taa­va veroko­htelu omis­tus- ja vuokra-asumisen kohdal­la on vääryys?

  194. Viherinssi: Sukupol­ven­vai­h­dok­seen on ole­mas­sa eri­laisia huo­jen­nuk­sia. Nämä on kuitenkin pääosin suun­nat­tu pie­nille yri­tyk­sille ja eri­tyis­es­ti maa- ja met­sä­talouteen. Eri­tyis­es­ti (mut­tei ain­oas­taan) suurem­mat ja van­hem­mat per­heyri­tyk­set jäävät mon­es­sa tilanteessa ulkopuolelle.

    Kiitos. Min­ulle oli jostain syn­tynyt mieliku­va, että per­in­tövero­tuk­ses­sa yri­tyk­sen arvo määritetään kaava­mais­es­ti tasearvosta.

    Tuo ylläol­e­va kaipaisi kyl­lä lähde­vi­it­teen. edelleen tietämät­tömyy­den tuo­ma­l­la itse­var­muudel­la, ymmär­ryk­seni on, että 60% huo­jen­nus vero­tuk­sen perus­teena käytet­tyyn yri­tyk­sen arvoon heilah­taa automaat­tis­es­ti, kun­han per­i­jä edes istuu yri­tyk­sen hallituksessa.

    Viherinssi: Tästä on itse asi­as­sa hyvinkin tuore VATT:n tutkimus (pari kuukaut­ta sit­ten julka­istu). Sen mukaan sukupol­ven­vai­h­dos kas­vat­taa yri­tyk­sen mak­samia osinko­ja viiden­nek­sel­lä ja las­kee investoin­te­ja kol­man­nek­sel­la. Tutkimus poh­jau­tuu 200 yri­tyk­sen tietoi­hin viiden­toista vuo­den ajalla.

    Kiitos tästäkin, vaik­ka ensi-istu­mal­ta epäilen, että tuo johtuu enem­män per­i­jän asunto‑, auto‑, ja muista lain­oista sekä per­i­jän halus­ta likvi­doi­da yri­tyk­sen var­al­lisu­ut­ta omaan käyt­töön merkit­tävästi enem­män kuin perintöverosta. 

    Viherinssi: Kau­nis aja­tus, mut­ta ei-lik­vidin ja lik­vidin väli­nen raja on vaikeasti vedet­tävis­sä. Sik­si luovu­tusvoit­to­jen verot­ta­mi­nen on huo­mat­tavasti parem­pi aja­tus kuin vastik­keet­tomien saan­to­jen verot­ta­mi­nen. Verot mak­se­taan kuitenkin rahalla.

    En minä tiedä mik­si tuo­hon taas tarvit­see eksak­tia rajaa vetää. Aloite­taan vaik­ka kiin­teistöistä, asun­to-osakkeista ja lis­taa­mat­tomista yri­tyk­sista, ja tode­taan, että niistä mak­se­taan per­in­tövero myytäessä tai pienis­sä eris­sä 3–10 vuot­ta perin­nön jäl­keen, kumpi sit­ten ensin tuleekaan vas­taan. Toki saa nopeam­minkin halutes­saan maksaa.

    Jos joku meinaa saa­da min­ut kan­nat­ta­maan mallia, mis­sä per­in­töverot ja yhteisöverot lakkaute­taan ja kor­vataan luovu­tusvoit­toveroil­la ja osinkovero­tuk­sel­la, joutuu ensin selit­tämään, miten ehrn­rooth­it jou­tu­isi­vat enää mak­samaan yri­tys­var­al­lisu­ud­estaan ja sen tuo­toista pen­nin latia veroa.

  195. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Ker­roit esimerki­no­mais­es­ti mitä 60000 henkilön irti­sanomi­nen merk­it­sisi maan taloudelle.

    Ole hyvä ja esitä mah­dol­lisim­man tarkasti, mitä 60000 ihmisen tuomi­nen Suomeen merk­it­sisi maan taloudelle nykyisessä työllisyystilanteessa.

    Osmo on tämän asian itseasi­as­sa kuvan­nut kir­jas­saan ainakin taval­laan. Näi­den ihmis­ten tuomi­nen olisi ainakin osit­tain hyväk­si, kos­ka nämä ihmiset suos­tu­isi­vat tekemään mata­la­palkkaisia töitä, joi­hin suo­ma­laiset eivät suos­tu­isi tukivi­idakos­ta johtuen. Suo­mi kaipaa veron­mak­sajia kat­sos. Toinen asia on, että tekevätkö nämä ihmiset sit­ten sel­l­aisia töitä vai jäi­sivätkö koti­in kun joku hyvän­tah­toinen suo­ma­lainen opet­taisi tukivi­idakon käyttöä. 🙂

  196. Samuli Saarel­ma: Eivät he joudu kodis­taan lähtemään, jos eivät halua. Tuos­sa vai­heessa ennem­minkin kyse on siitä, paljonko sitä per­in­töä jää. Jos he otta­vat asun­to­lainan, joka antaa heille tuloa koko lop­puelämäk­si ja pank­ki saa sit­ten hei­dän kuoltua asun­non, niin hyvin riit­tää rahat kiin­teistövero­jen mak­su­un. Per­i­jät siinä voivat toki olla käärmeis­sään, mut­ta kuul­lessaan noista suun­nitelmista, he var­maan sit­ten tule­vat köy­hien van­hempi­en­sa tuek­si sitä veroa mak­samaan (minkä tietenkin sit­ten otta­vat takaisin korkoi­neen saa­mas­taan perinnöstä). 

    Nämä “voi, voi köy­hiä van­huk­sia” ‑jutut ovat siis ennem­minkin “voi voi ahnei­ta per­il­lisiä” ja kun asi­aa kat­soo tässä val­os­sa (eli siis ne van­huk­set ovat joskus aikoinaan osta­neet ton­tin hal­val­la ja sen arvo on täysin ilman hei­dän mitään tekemisiä nous­sut pil­vi­in ja tämä ansioton arvon­nousu sit­ten pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man täysin dumpat­tua per­il­lisille) ei touhun verot­ta­mi­nen enää tun­nukaan niin hirvit­tävältä vääryydeltä. 

    Mik­si ihmeessä tuon asun­non, jon­ka joku yksi­tyi­nen nyt omis­taa, pitäisi siir­tyä pankille? … ja vieläpä verot­ta­jan toimes­ta? Eihän tuol­laista voi kaiketi kukaan muu toivoa kuin viekas pankki­iri tai sen kätyri.

    Kyseessä olisi verot­ta­jan ja pankkien epäpy­hä allianssi. Sen tulok­se­na syn­tyvä omaisu­u­den uus­jako saat­taisi tietyin edel­ly­tyksin koitua edel­lis­ten lisäk­si myös kun­taan tunke­van liikaväestön hyödyk­si. ‘Haaskalle’ riit­täisi tuli­joi­ta. Kyseessä olisi ilmi­selvästi SUURI PUHALLUS, joka muut­taisi nykyiset sukupol­vet asun­to­hui­jat­tu­jen sukupolviksi! 

    On kum­mallista ajat­telua, että ton­tin tai kiin­teistön näen­näistä (real­isoi­tu­ma­ton­ta) arvon­nousua pitäisi ryhtyä verot­ta­maan, ja vieläpä enem­män, jos väki ton­tin ympäril­lä (omis­ta­jas­ta riip­pumat­ta) lisään­tyy. Eihän tuon väen lisään­tymisen tai tunkupyrkimys­ten tarvitse mitenkään liity ao. yksit­täiseen tont­ti­in, eikä se arvon­nousu siir­ry ton­tin tai kiin­teistön omis­ta­jan tilille, jol­loin siitä osan voisi ehkä hyvän­tah­tois­es­ti verot­ta­jalle kun­ta­lais­ten yhteisi­in, järke­vi­in menoi­hin kanavoidakin. 

    Eri tilanne on korkein­taan sil­loin, jos tont­ti myy­dään. Toisaal­ta, onko tässäkään kyse mis­tään ‘ansiot­tomas­ta’ arvon­nousus­ta, jos alueen kaikkien tont­tien hin­nat nou­se­vat ja laske­vat likip­itäen samaan tahti­in. Tont­ti­han on tuol­loin vain säi­lyt­tänyt suh­teel­lisen arvon­sa ympäristöön­sä näh­den! Näin­hän pitää ollakin, jos kiin­teistöstä on huole­hdit­tu hyvin ja se on yhtä hyvää tasoa kuin kiin­teistöt ympäristön­sä vas­taav­il­la ton­teil­la. Ei se ole, eikä edes voi olla ton­tin tai kiin­teistön omis­ta­jan vika, jos ton­tin ja sil­lä ole­van kiin­teistön (ei-real­isoitu) arvo nousee? (Säästämiseen, omaisu­u­den vähit­täiseen kar­tut­tamiseen ja omis­tusasumiseen halvek­si­vasti tai kateel­lisi­na suh­tau­tu­vat voivat toki olla asi­as­ta eri mieltä.) 

    Tuol­lainen 2000 neliön tont­ti omakoti­taloi­neen, johon joku edel­lä viit­tasi ei ole edes mikään kovin iso (kuin korkein­taan ‘tiivistäjien’ mielestä). Sehän on vain noin neljä kym­menys­tä yhdestä tynnyrinalasta! 

    (Huom! Suomes­sa on maap­in­ta-alaa lasku­jeni mukaan noin 11,4 tyn­nyri­nalaa per asukas.) 

    Onko mitään järkeä omakoti­talo­ton­tis­sa, jolle ei mah­du pui­ta, pen­sai­ta ja mui­ta istu­tuk­sia sekä pihaa riit­tävästi las­ten leikkei­hin ja asukkait­ten­sa viihty­isyyt­tä takaamaan? 

    Monel­la vähääkään van­hem­mal­la asuinalueel­la on ollut suo­ras­taan sääli nähdä, miten kau­ni­it ton­tit niil­lä sijait­sevine raken­nuksi­neen on kaavoit­ta­jan myötä­vaiku­tuk­sel­la pilat­tu pilkko­ma­l­la ne pieniksi, täy­teen ahde­tuik­si slum­meik­si. (ks. ‘http://fi.wikipedia.org/wiki/Slummi’: Slum­mik­si voidaan kut­sua myös hyvin tiheästi raken­net­tua epävi­ihty­isää lähiötä.)

    Talous­poli­ti­ikan kimu­ran­tin tilanteen ratkaisemisek­si on löy­det­tävä (ja löy­det­tävis­sä) järkevämpiä ja oikeu­den­mukaisem­pia keino­ja, kuin kiin­teistövero tai yleisem­min johonkin real­isoi­tu­mat­tomaan, eli vir­tu­aaliseen (ks. “http://urbaanisanakirja.com/word/virtuaalinen/”), tuloon tai omaisu­u­den arvon­nousu­un, perus­tu­va, epäoikeu­den­mukainen verotus.

  197. tcrown: Kiitos. Min­ulle oli jostain syn­tynyt mieliku­va, että per­in­tövero­tuk­ses­sa yri­tyk­sen arvo määritetään kaava­mais­es­ti tasearvosta.

    Sään­nöt ovat huo­jen­nuk­sen piiris­sä ole­val­la yri­tys­var­al­lisu­udel­la eri­laiset kuin huo­jen­ta­mat­toma­l­la. Jos saa­ja omis­taa vähin­tään 10 % yri­tyk­ses­tä, sovel­letaan huo­jen­nus­pykäliä, joiden mukaan yri­tys­var­al­lisu­u­den arvo on mur­to-osa käyvästä arvos­ta. Sen lisäk­si veroon voi saa­da viisi vuot­ta mak­suaikaa. (Joka kuitenkin tulee narun kera, nimit­täin myymi­nen tuona aikana on erit­täin huono idea.)

    Tuo ylläol­e­va kaipaisi kyl­lä lähde­vi­it­teen. edelleen tietämät­tömyy­den tuo­ma­l­la itse­var­muudel­la, ymmär­ryk­seni on, että 60% huo­jen­nus vero­tuk­sen perus­teena käytet­tyyn yri­tyk­sen arvoon heilah­taa automaat­tis­es­ti, kun­han per­i­jä edes istuu yri­tyk­sen hallituksessa.

    Per­VL 55–57 §. Huo­jen­nus­ta jae­taan pykälässä 55, mak­suaikaa pykälässä 56 ja omis­tu­so­su­us­ra­ja on pykälässä 57. Hal­li­tuk­ses­sa istu­mista ei vaadita.

    Sinän­sä ei ole ihmeel­listä, että näistä ei pysy ajan tasal­la, kos­ka kyse on vero­tuk­sen poikkeuk­sista, joil­la on yksit­täistapauk­sis­sa jopa miljoonien euro­jen merk­i­tys. Tästä syys­tä lain tarkem­mat tulkin­nat haetaan KHO:sta.

    Lakiteksin sana­muodoista käy ilmi, että huo­jen­nussään­nök­sis­sä maatilo­jen sukupol­ven­vai­h­dok­set ovat olleet hyvin tärkeinä asioina esil­lä. Siel­lä puhutaan “maati­la tai muu yri­tys” ja käytetään ter­me­jä “CAP-maati­latukioikeus”, jne.

    Kiitos tästäkin, vaik­ka ensi-istu­mal­ta epäilen, että tuo johtuu enem­män per­i­jän asunto‑, auto‑, ja muista lain­oista sekä per­i­jän halus­ta likvi­doi­da yri­tyk­sen var­al­lisu­ut­ta omaan käyt­töön merkit­tävästi enem­män kuin perintöverosta.

    Lyhyesti: Tyyp­il­lis­es­ti tuo ei ole selit­tävä tek­i­jä. Asia on kuitenkin varsin kat­tavasti käsitel­ty mainit­se­mas­sani VAT­Tin rapor­tis­sa. Siitä käy selvästi ilmi se, että per­in­tö- ja lah­javeroi­hin liit­tyväl­lä suun­nit­telul­la on ihan tun­tu­va vaiku­tus yri­tys­ten osingonmaksuun.

    En minä tiedä mik­si tuo­hon taas tarvit­see eksak­tia rajaa vetää. Aloite­taan vaik­ka kiin­teistöistä, asun­to-osakkeista ja lis­taa­mat­tomista yri­tyk­sista, ja tode­taan, että niistä mak­se­taan per­in­tövero myytäessä tai pienis­sä eris­sä 3–10 vuot­ta perin­nön jäl­keen, kumpi sit­ten ensin tuleekaan vas­taan. Toki saa nopeam­minkin halutes­saan maksaa.

    Mak­suaikataulus­ta riip­pumat­ta vero rasit­taa yri­tyk­sen taset­ta. Mak­suai­ka voi olla ter­ve­tul­lut yllät­tävis­sä tilanteis­sa, mut­ta se ei ratkaise yri­tys­ten eri­ar­voista ase­maa omis­tus­po­h­jansa perusteella.

    Jos tuot huo­jen­nuk­sen asun­to-osakkeisi­in, asun­tosi­joit­tamis­es­ta tulee huikean suosit­tua, kos­ka maas­ta löy­tyy varsin likvide­jä asun­to-osakkei­ta. Per­in­tövero on nyt jo reikäi­nen tilkkutäk­ki emmen­talia muis­tut­ta­van veropo­h­jan päällä.

    Vain raha ja välit­tömästi rahak­si muutet­ta­va irtain (pörssiosak­keet, rahas­to-osu­udet, jne.) on hel­posti ja ilman arvos­tu­songelmia verotet­tavis­sa. Ne ovat samal­la myös helpoimpia piilot­taa verottajalta.

    Jos joku meinaa saa­da min­ut kan­nat­ta­maan mallia, mis­sä per­in­töverot ja yhteisöverot lakkaute­taan ja kor­vataan luovu­tusvoit­toveroil­la ja osinkovero­tuk­sel­la, joutuu ensin selit­tämään, miten ehrn­rooth­it jou­tu­isi­vat enää mak­samaan yri­tys­var­al­lisu­ud­estaan ja sen tuo­toista pen­nin latia veroa.

    Sekä luovu­tusvoit­tovero että yhteisöveron muut­ta­mi­nen osin tai kokon­aan varo­jen nos­tamiseen perus­tu­vak­si tarkoit­ta­vat sitä, että jos ne ehrn­rooth­it halu­a­vat kulut­taa raho­jaan yksi­tyiseen kulu­tuk­seen, niistä rahoista pitää mak­saa vero. Osinko­jen osalta lie­nee ihan sama, mik­si sitä veroa kut­su­taan, olen­nainen asia on vero­pros­ent­ti yri­tyk­sen tulok­ses­ta omis­ta­jan kukkaroon.

    Nytkin niistä rahoista mak­se­taan veroa, mut­ta nykyjär­jestelmä huo­jen­nuksi­neen ja poikkeuksi­neen on kovin mon­imutkainen ja altis vero­su­un­nit­telulle. Yksinker­taisem­pi ja läpinäkyvämpi jär­jestelmä laa­jen­taisi veropo­h­jaa. Lisäk­si osin­gon­mak­sun verot­ta­mi­nen toisi myös ulko­maiset omis­ta­jat mukaan mak­samaan veroja.

    Esit­tämäni muu­tok­set eivät vähen­täisi rikkaiden tai muidenkaan mak­samia vero­ja. Kysymys on vero­tuk­sen yksinker­tais­tamis­es­ta ja talouden rat­taiden pitämis­es­tä pyörimässä.

  198. Säästöko­htei­ta etsitään kisso­jen ja koirien kanssa. Tänään julk­istet­ti­in lista maat­alous­tukien saa­jista. Muun muas­sa köy­hät pienvil­jeli­jät Antti Her­lin ja Björn Wahlroos sai­vat sato­jen tuhan­sien tuet.

    Kansalli­nen maat­alous­tu­ki on ilmeis­es­ti pyhä lehmä, jon­ka leikkaamista kukaan ei uskalla ehdottaa?

    Pienenä pikant­ti­na yksi­tyisko­htana, että kun Suo­mi muu­ta­ma vuosi sit­ten sai EU:lta luvan itse mak­saa maanvil­jeli­jöille lisää kansal­lista tukea, sitä juh­lit­ti­in Suomes­sa suure­na kansal­lise­na riemuvoittona.

  199. Sakke: Mik­si ihmeessä tuon asun­non, jon­ka joku yksi­tyi­nen nyt omis­taa, pitäisi siir­tyä pankille? … ja vieläpä verot­ta­jan toimes­ta? Eihän tuol­laista voi kaiketi kukaan muu toivoa kuin viekas pankki­iri tai sen kätyri. 

    Eihän se siir­rykään. Kyseinen ihmi­nen omis­taa sen ja asuu siinä kuole­maansa asti. Ja pank­ki siis antaa kyseiselle ihmiselle rahaa sitä asun­toa vas­taan. Kun sinä otat pankista asun­to­lainan, niin onko siinä sinus­ta kyse huijaamisesta? 

    Kyseessä olisi verot­ta­jan ja pankkien epäpy­hä allianssi. Sen tulok­se­na syn­tyvä omaisu­u­den uus­jako saat­taisi tietyin edel­ly­tyksin koitua edel­lis­ten lisäk­si myös kun­taan tunke­van liikaväestön hyödyk­si. ‘Haaskalle’ riit­täisi tuli­joi­ta. Kyseessä olisi ilmi­selvästi SUURI PUHALLUS, joka muut­taisi nykyiset sukupol­vet asun­to­hui­jat­tu­jen sukupolviksi! 

    Henkilö, joka osti joskus 1940-luvul­la hal­van ton­tin, jon­ka arvo on nous­sut räjähdys­mäis­es­ti täysin kyseisen henkilön omista toimista riip­pumat­ta, ei minus­ta voi kat­soa tulleen eri­tyis­es­ti hui­jatuk­si, jos sit­ten se, jon­ka ansio­ta koko arvon­nousu on (=muu yhteiskun­ta, etenkin se kaupun­ki, joka sen ympäristön on kaavoit­tanut), ottaa osansa siitä arvonnoususta. 

    On kum­mallista ajat­telua, että ton­tin tai kiin­teistön näen­näistä (real­isoi­tu­ma­ton­ta) arvon­nousua pitäisi ryhtyä verot­ta­maan, ja vieläpä enem­män, jos väki ton­tin ympäril­lä (omis­ta­jas­ta riip­pumat­ta) lisään­tyy. Eihän tuon väen lisään­tymisen tai tunkupyrkimys­ten tarvitse mitenkään liity ao. yksit­täiseen tont­ti­in, eikä se arvon­nousu siir­ry ton­tin tai kiin­teistön omis­ta­jan tilille, jol­loin siitä osan voisi ehkä hyvän­tah­tois­es­ti verot­ta­jalle kun­ta­lais­ten yhteisi­in, järke­vi­in menoi­hin kanavoidakin. 

    Tääl­lä juuri esitet­ti­in keino, jol­la se arvon­nousu todel­lakin siir­tyy kir­jaimel­lis­es­ti omis­ta­jan tilille. 

    San­o­taan nyt, että hän osti sen 1940-luvun asun­non hin­taan, joka nyt inflaa­tioko­r­jat­tuna vas­taisi vaikka­pa 100 000 euroa. Tämä oli se hänen osuuten­sa. Hän jou­tui oikeasti tekemään työtä saadak­seen tuon rahan kerät­tyä kokoon. Nyt se itse kiin­teistö on arvo­ton (kos­ka kuka tahansa ton­tin osta­ja ensitöik­seen repisi sen maan tasalle uuden talon tieltä), mut­ta tont­ti raken­nu­soikeuksi­neen on vaikka­pa 200 000 euron arvoinen. Jos se van­hus nyt pant­taa puo­let tont­tin­sa arvos­ta pankille sitä vas­taan, että saa mak­set­tua kiin­teistöverot koko lop­un elämään­sä, niin kuka tässä sinus­ta on kärsinyt vääryyttä? 

    Eri tilanne on korkein­taan sil­loin, jos tont­ti myy­dään. Toisaal­ta, onko tässäkään kyse mis­tään ‘ansiot­tomas­ta’ arvon­nousus­ta, jos alueen kaikkien tont­tien hin­nat nou­se­vat ja laske­vat likip­itäen samaan tahti­in. Tont­ti­han on tuol­loin vain säi­lyt­tänyt suh­teel­lisen arvon­sa ympäristöön­sä näh­den! Näin­hän pitää ollakin, jos kiin­teistöstä on huole­hdit­tu hyvin ja se on yhtä hyvää tasoa kuin kiin­teistöt ympäristön­sä vas­taav­il­la tonteilla. 

    No, juuri tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa kyse oli juuri sel­l­ais­es­ta talosta, joka ei olisi yhtä hyvää tasoa kuin muut kiin­teistöt, vaan iki­van­ha talonrähjä. 

    Ei se ole, eikä edes voi olla ton­tin tai kiin­teistön omis­ta­jan vika, jos ton­tin ja sil­lä ole­van kiin­teistön (ei-real­isoitu) arvo nousee? 

    Ei vika eikä ansio. Juuri sik­si siinä ei ole eri­tyis­es­ti moraalis­es­ti väärää, että hän ei siitä saakaan taloudel­lista hyö­tyä itselleen. 

    (Säästämiseen, omaisu­u­den vähit­täiseen kar­tut­tamiseen ja omis­tusasumiseen halvek­si­vasti tai kateel­lisi­na suh­tau­tu­vat voivat toki olla asi­as­ta eri mieltä.) 

    Omaisu­u­den kar­tut­tamis­es­ta tai säästämis­es­tä puhut­taes­sa on ennem­minkin kyse siitä, että han­ki­taan rahaa ja pan­naan siitä osa säästöön. Täl­laisen var­al­lisu­u­den kart­tumisen kohdal­la en olekaan sitä mieltä, etteikö kyseinen kart­tumi­nen olisi kyseisen henkilön omaa ansio­ta. Tietenkin se on.

  200. Sel­ven­nyk­senä edel­liseen viesti­i­ni, että en usko, että miljonäärien maat­alous­tukien leikkaus aut­taisi mitään. Sen sijaan pitäisi miet­tiä koko kansal­lisen maat­aloustuen järkevyyttä.

  201. Samaan aikaan, kun Suomes­sa jae­taan mil­jar­di­en euro­jen maat­alous­tukia ja pan­naan tuot­tavaa työvoimaa pihalle, Vol­vo tehostaa toim­intaansa ja kil­pailukykyä irti­sanom­al­la toim­i­henkilöitä ja konsulttisopimuksia:

    “AB Vol­vo ska dra ner på 4 400 tjän­ster, uppger bolaget i ett pressmed­de­lande. Sam­tidigt redovis­ar bolaget ökad vinst, högre order­ingån­gar och oförän­drad aktieut­del­ning. Aktien stiger på beskedet…
    – Det här berör i prin­cip bara tjän­stemän och det kom­mer ock­så att vara en stor del kon­sul­ter vars kon­trakt kom­mer att avslutas. ”

  202. Ei ratkaisu­ja mihinkään,mutta kysymyk­siä kyllä.

    Eikö jokainen uusi vero ole pois jostain muus­ta. Eikö jokainen uusi vero aiheuta uusia luovia vero­su­un­nit­telu­ja. Paljonko voidaan tulovero­ja nostaa,jotta saadaan aikaan kun­non kap­ina. Eikö mitään keino­ja ole talouden pitkäjän­nit­teiseen suun­nit­telu­un. Paljonko velkaa voidaan lisätä, kunnes liikku­mavara lop­puu ja takaisin­mak­su tode­taan mahdottomaksi.Voisiko joku toimikun­ta selvit­tää, mitä on ns. turha työ ja miten se lopetettaisiin.

  203. Eläke­vaari kir­joit­ti 4.2.2014 kel­lo 19:44:

    Veroasiantun­ti­joiden arvion mukaan jo kol­men pros­entin osinko­tu­lo­jen lähde­vero tuot­taisi saman kuin nykyi­nen osinko­jen verot­ta­mi­nen pääo­mat­u­lona. Se estäisi veron kier­ron veroparati­isien, hallintarek­isterei­den, säätiöi­den ja yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen kaut­ta. Lähde­vero­han per­itään jokaisen mum­mon ja vaarin talletuskorosta.

    Jo muu­ta­man mikro­promillen transak­tiovero olisi myöskin hyvin tuot­toisa ja ter­ve­hdyt­täisi kasain­o­talout­ta. 1980-luvul­la keskimääräi­nen osakkei­den omis­tu­sai­ka oli neljä kuukaut­ta. Nyt se on 22 sekunttia.

    En ole huo­man­nut jatkokom­menteis­sa tähän tar­tut­ta­van. Pitääkö laskel­ma edes suun­nilleen paikkansa?

    Samaan aikaan Yle kysyy: Olisitko sinä valmis kiristämään vyötä val­tion­ve­lan hillitsemiseksi?

    Omia luop­umisiani miet­tiessäni luen uud­estaan Eläke­vaarin kom­mentin ja pää­dyn ahneek­si ja itsekkääk­si: en rupea kur­jis­ta­maan elämääni, jos isopaljot eivät anna tai heiltä ei ote­ta pien­tä hitus­takaan, hitus­ta jota he eivät edes tiedä luovut­ta­vansa. Mitä minä yhteiskun­ta­rauhas­takaan sil­loin piit­taan – jos yhteiskun­ta­rauhan mene­tys edes jotenkin häir­it­sisi isopaljo­jen mukavu­ut­ta, voisin siitä mieli­hyvästä kär­siä omas­ta puolestani enemmänkin.

    En minä mikään vapaae­htoinen uhril­am­mas ole.

    (Kurit­taisin kuitenkin lap­siper­heitä rajoit­ta­mal­la sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta ja lakkaut­ta­mal­la hyvä­tu­lois­t­en lap­sil­isät. Jälkim­mäi­sistä on san­ot­tu, että niitä ei voi lopet­taa, vaik­ka ne eivät hyvä­tu­loisille mitään merk­it­sekään, kos­ka sil­loin isopaljot menet­tävät halun­sa mak­saa vero­ja. Ha! Ha! Ha!)

    Olisi tärkeää tietää, onko Eläke­vaarin esit­tämis­sä laskelmis­sa perää.

  204. Out­sider: Paljonko velkaa voidaan lisätä, kunnes liikku­mavara lop­puu ja takaisin­mak­su tode­taan mahdottomaksi.Voisiko joku toimikun­ta selvit­tää, mitä on ns. turha työ ja miten se lopetettaisiin.

    Blå­field kir­joit­ti hesarin pääkir­joi­tus­sivul­la “Suo­mi laahus­taa, kuin unis­sakäveli­jä, seu­raavaan kri­isi­in ja sen aiheut­ta­maan paniikkiin”.

    Perus­tu­lo olisi mielestäni juuri sopi­va järisyt­täjä tähän tilanteeseen, herät­telemään unissakävelijää.

  205. En mal­ta odot­taa kuin­ka 2015 vuo­den eduskun­tavaalit lähtevät käyn­ti­in Kuo­pi­on torilla.

    Laval­la Soi­ni ja Sip­ilä huu­dat­ta­vat tuhat­päistä eläkeläisjoukkoa.

    Saar­naa kuul­lessaan tämä hoiperte­va lam­maska­tras huumaan­tuu lap­su­u­den ja kul­taisen 80-luvun muistoistaan. 

    Siinä vai­heessa paimenet lyövät lisää löylyä!

    Kansa oikein kohahtelee ja hihkuu, kun Sip­ilä lupaa kolme­sa­taatuhat­ta uut­ta työ­paikkaa risutalouteen!

    Nyt tämä moni­tuhat­päi­nen har­maa­hap­si­joukko alkaa jo tanssi­maan ja laula­maan nälkä­maan laulua.

    Kuo­pi­on kuollei­den puuhevosten laukates­sa kohti Etelä-Kallave­den saaris­toa, Soi­ni jyrisee:“markka tuo­daan takaisin ja EU:sta erotaan!”

    Nyt Kuo­pi­on uutukainen tori­park­ki vapisee liitok­sis­taan! Nitro­ja kaivel­laan purkeista ja ensim­mäisiä aje­taan jo Kysi­in teholle.

    Kan­sain­välisen avaru­usase­man syöksyessä kirkkaana soi­h­tu­na taivaal­ta Kekko­nen ilmestyy Kuo­pi­on torin ylle ja saa koko katraan vaipumaan transsiin.

    Näin syn­tyi uusi val­tio maailmaan.

    Pohjolan kom­mu­nisti­nen tasaval­ta Suo­mi. SKTS!

  206. “kansalli­nen maataloustuki”

    Suomes­sa jaet­ta­vat maat­aloustuet on val­taosin EU:n kas­sas­ta. Kel­paa ne vas­taa­vat tuet Englan­nin Kuningattarellekin.

    Se on täysin Eu:n maat­alous­poli­ti­ikan sään­nöstön mukana Suomeen tuo­tu rakenne, jon­ka mukaan tuki on pin­ta-alaan perustuva.

    Kansal­liset tuet ovat pien­tä lisuket­ta EU rak­en­teen päälle. Sinän­sä sekavaa kun yhteisil­lä markki­noil­la kil­pailee eri val­u­u­toil­la ja eri­laisin tuin toimi­vat tuot­ta­jat. Tulee markki­navääristymää niin maan sisäl­lä kuin maid­en välillä.

  207. S.S.(6.2.2014 kel­lo 12:10):“Eihän se siir­rykään. Kyseinen ihmi­nen omis­taa sen ja asuu siinä kuole­maansa asti. Ja pank­ki siis antaa kyseiselle ihmiselle rahaa sitä asun­toa vas­taan. Kun sinä otat pankista asun­to­lainan, niin onko siinä sinus­ta kyse huijaamisesta?”
    S.S.(5.2.2014 kel­lo 17:47):“Jos he otta­vat asun­to­lainan, joka antaa heille tuloa koko lop­puelämäk­si ja pank­ki saa sit­ten hei­dän kuoltua asun­non, niin hyvin riit­tää rahat kiin­teistövero­jen maksuun.”

    Ei pitäisi sekoit­taa asioi­ta keskenään. Asun­to­laina on eri asia kuin ison kiin­teistöveron mak­samisek­si tarvit­ta­va, joka vuosi kas­va­va laina.

    Mitä tapah­tu­isikaan sit­ten, jos asun­to­jen hin­taku­pla puhkeaisi ja korot pomp­paisi­vat esim. Espan­jan tai Kreikan malli­in? Veikkaan, että ankaraa, takui­ta vaa­ti­vaa Suomea kohtaan ei oltaisi sil­loin aivan yhtä armeliaita.

    Se, että joku ehdot­taa kiin­teistöveron koro­tus­ta ja perustelee asian siten, että sen yhden tai use­am­man kymp­pi­ton­nin määrän voisi aina (joka vuosi) mak­saa otta­mal­la ker­ta­heitol­la tai tois­tu­vasti kokon­aan uut­ta lisälainaa vir­tu­aaliseen omaisu­u­den kasvu­un perus­tu­van veron mak­samisek­si (peru­ut­ta­mat­tomasti kas­vavaa vero­lainaa), ei tosi­aankaan ole ‘hui­jaus­ta’, vaan sehän olisi röyhkeä RYÖSTÖ. 

    Omaisu­us, jon­ka omak­si saamisen (ja asun­to­lainan pois­mak­samisen) eteen X oli pon­nis­tel­lut ankarasti sekä jät­tänyt huvi­tuk­set, kalli­it har­ras­tuk­set ja ulko­maan­matkat mielestään, siir­ty­isi tuos­ta noin vain pankin hal­tu­un, vain sen takia, että joku neropat­ti(?) halu­aisi korot­taa kiin­teistöveroa reippaasti. 

    X on perillis(t)ensä avus­ta­mana kor­jan­nut ja kun­nos­tanut asun­toaan ja sen pihamaa­ta, joten ei se vält­tämät­tä, ainakaan X:n tapauk­ses­sa mikään talon­rähjä ole. Jos se ‘tiivistäjästä’ siltä näyt­täisikin, pitäisi vain malt­taa odot­taa omis­ta­jan sukupol­ven­vai­h­dos­ta, jon­ka jäl­keen talon kun­nos­tus­toimet mon­es­sakin tapauk­ses­sa alka­isi­vat tuot­taa entistä ehom­paa tulosta uuden sukupol­ven voimin. (… pait­si, jos talon kor­jaus- ja kun­nos­tus­ra­hat ryöstetään kun­nan tai val­tio­val­lan toimes­ta korote­tun kiin­teistöveron mak­su­un tahi perintöveroihin).

    Toinen asia:
    S.S.(6.2.2014 kel­lo 12:10):”…se, jon­ka ansio­ta koko arvon­nousu on (=muu yhteiskun­ta, etenkin se kaupun­ki, joka sen ympäristön on kaavoittanut)”. 

    Mm. O.S. (ja moni muu) on mielestäni tuonut täl­lä blogi­pal­stal­la use­am­paan ker­taan esille sen, että kaupungis­tu­mi­nen on globaali ilmiö. Jos on kyse yleis­maail­mallis­es­ta ilmiöstä, siis läh­es ‘luon­non­lain kaltais­es­ta trendis­tä’, en sil­loin antaisi ansio­ta arvon­nousus­ta ‘sille kaupungillekaan’. (Rosvopa­roni voi toki halutes­saan per­iä veroa mieli­v­al­tais­es­ti val­it­se­mas­taan kohteesta, esim. tilal­lisen ton­tille satavas­ta vedestä, mut­ta kuka­pa halu­aisi asua moi­sen rosvopa­ronin hir­mu­val­lan alla?)

    Kaupun­gin kaavoitusinsinöörien (vai ‑arkkite­htien?) palkat mak­se­taan käsit­tääk­seni kaupun­gin asukkaiden mak­samista kun­nal­lisveroista, tapah­tui sit­ten tont­tien arvon­nousua sen myötä tai ei. Kaupun­ki, joka ei ole rosvopa­ronien hallinnas­sa, lie­nee kiin­nos­tunut mah­dol­lis­ten uusien asukkaiden tuomista vero­tu­loista, mut­ta pyrkii myös pitämään nyky­is­ten asukkaiden verokuor­man kohtu­ullise­na, ettei hei­dän tarvit­sisi joutua pankin armoille, perika­toon tai lähteä veropako­laisik­si ulkomaille.

  208. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “kansalli­nen maataloustuki”

    Suomes­sa jaet­ta­vat maat­aloustuet on val­taosin EU:n kas­sas­ta. Kel­paa ne vas­taa­vat tuet Englan­nin Kuningattarellekin.

    Se on täysin Eu:n maat­alous­poli­ti­ikan sään­nöstön mukana Suomeen tuo­tu rakenne, jon­ka mukaan tuki on pin­ta-alaan perustuva.

    Kansal­liset tuet ovat pien­tä lisuket­ta EU rak­en­teen päälle. Sinän­sä sekavaa kun yhteisil­lä markki­noil­la kil­pailee eri val­u­u­toil­la ja eri­laisin tuin toimi­vat tuot­ta­jat. Tulee markki­navääristymää niin maan sisäl­lä kuin maid­en välillä.

    Tämä “pieni lisuke” on 1.2 mil­jar­dia vuodessa tämän läh­teen mukaan

    http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128048-eseppanen-astubbille

    En pitäisi reilua mil­jar­dia pikkusummana.

    EU:n mak­samat tuet toki pitää ottaa täysimääräisenä. Kukaan ei var­maankaan ole vaat­in­ut niistä kieltäy­tymistä. Toki koko EU:n maat­alous­tu­ki pitäisi pois­taa, mut­ta se on kokon­aan toinen jut­tu ja ei Suomen päätettävissä.

  209. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “kansalli­nen maataloustuki”

    Suomes­sa jaet­ta­vat maat­aloustuet on val­taosin EU:n kas­sas­ta. Kel­paa ne vas­taa­vat tuet Englan­nin Kuningattarellekin.
    ‘snip’

    Suomes­sa kansalli­nen tuki on 60% ja EU-tuki 40% potista, joka lie­nee noin 4 miljardia.
    Englan­nin kuningatar ei saane tukea Suomesta?

  210. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “kansalli­nen maataloustuki”

    Suomes­sa jaet­ta­vat maat­aloustuet on val­taosin EU:n kas­sas­ta. Kel­paa ne vas­taa­vat tuet Englan­nin Kuningattarellekin.

    Se on täysin Eu:n maat­alous­poli­ti­ikan sään­nöstön mukana Suomeen tuo­tu rakenne, jon­ka mukaan tuki on pin­ta-alaan perustuva.

    Kansal­liset tuet ovat pien­tä lisuket­ta EU rak­en­teen päälle.

    Älä viit­si jauhaa moista roskaa. 

    Vuosi 2013 (arvio)
    Suo­ma­lais­ten mak­sama osu­us yhteen­sä 561 milj
    EU:n mak­sama osu­us yhteen­sä 764 milj.

    Ettäkö ihan “pien­tä lisuketta”?

    Lähde:
    http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf sivu 15

  211. Anna-Liisa:
    Omia luop­umisiani miet­tiessäni luen uud­estaan Eläke­vaarin kom­mentin ja pää­dyn ahneek­si ja itsekkääk­si: en rupea kur­jis­ta­maan elämääni, jos isopaljot eivät anna tai heiltä ei ote­ta pien­tä hitus­takaan, hitus­ta jota he eivät edes tiedä luovuttavansa.

    (Kurit­taisin kuitenkin lap­siper­heitä rajoit­ta­mal­la sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta ja lakkaut­ta­mal­la hyvä­tu­lois­t­en lap­sil­isät. Jälkim­mäi­sistä on san­ot­tu, että niitä ei voi lopet­taa, vaik­ka ne eivät hyvä­tu­loisille mitään merk­it­sekään, kos­ka sil­loin isopaljot menet­tävät halun­sa mak­saa vero­ja. Ha! Ha! Ha!)

    Eli lyhen­net­tynä: olen valmis nos­ta­maan _muiden_ vero­ja sekä leikkaa­maan _muiden_ saamia tukia, kun­han min­ul­ta ei viedä. 

    Vas­taavasti olen valmis las­keemaan itse saami­ani tukia ja palvelui­ta, jos _muilta_ leikataan vielä enemmän.

    Tutkimusten mukaan eläkeläiset ovat kaikkein valmi­impia leikkaa­maan opin­to­tukea ja lap­sil­isää, opiske­li­jat innokkaimpia leikkaa­maan eläkkeitä. Kuin­ka yllättävää.

  212. Eli lyhen­net­tynä: olen valmis nos­ta­maan _muiden_ vero­ja sekä leikkaa­maan _muiden_ saamia tukia, kun­han min­ul­ta ei viedä. 

    Vas­taavasti olen valmis las­keemaan itse saami­ani tukia ja palvelui­ta, jos _muilta_ leikataan vielä enemmän.

    Tutkimusten mukaan eläkeläiset ovat kaikkein valmi­impia leikkaa­maan opin­to­tukea ja lap­sil­isää, opiske­li­jat innokkaimpia leikkaa­maan eläkkeitä. Kuin­ka yllättävää.

    Näin­hän se menee. Kaik­ki ovat samaa mieltä siitä, että muiden vero­ja pitää korot­taa ja tukia alentaa.

  213. Sylt­ty: ere­hdyt min­un kohdal­lani. Ennen Eläke­vaarin esit­tämän laskel­man lukemista olisin Ylen kysymyk­seen vas­tan­nut että tulovero­jani voisi kiristää paljonkin, vaik­ka sit­ten jou­tu­isinkin luop­umaan pienistä ylel­lisyys­menoista (pieniä herkku­ja ja huve­ja, kodinkonei­ta, tietoli­iken­teen vaa­ti­mat investoin­nit… onhan noi­ta). Tässä elämän­vai­heessa en henkilöko­htais­es­ti oikein muu­ta luop­umista kek­si, kun yhteiskun­nan infra­struk­tu­uri on ter­vey­den­hoidon kela-kor­vausten lisäk­si aika lail­la ain­oa verovaroin mak­set­ta­va etu jos­ta nautin — niin, nehän voisi pois­taa (en nyt rupea speku­loimaan että pitäisikö saa­da aikaan ter­veyskeskusasi­akkaak­si siir­tymistä tehokkaampi ratkaisu tähän meno­erään). Tai ei, kir­jas­to on sel­l­ainen jos­ta en halu­aisi luopua.

    En luopuisi Suomen verovaroin mak­set­tavas­ta koul­u­laitok­ses­ta, palaut­taisin neu­vola- ja kouluter­vey­den­hoidon entiselle mallille ja paljon muu­ta lap­sille suun­nat­tua pikem­minkin lisäisin.

    En pidä vääränä sitä, että hal­li­tuk­sen lin­jauk­sen mukaan van­hat itse mak­sa­vat ylläpi­dostaan niin paljon kuin voivat. Ei per­in­töjä tarvitse yhteiskun­nan mak­saa. Tosin per­il­liset voivat olla tästä eri mieltä — var­maan Sylttykin? 😀

    En vain mil­lään saa itseäni hyväksymään sitä, että minä mak­san, jos isopaljo ei mak­sa. Toisaal­ta tiedän että en minä sille mitään mah­da; näin­hän asi­at ovat, hyväksyin tai en.

    Kitk­eryy­de­nil­maisuni oli vas­taus Ylen kysymykseen.

  214. Keskusteli­ja:
    Vielä kansal­li­sista tuista. Myös tämän läh­teen mukaan kansal­liset tuet ovat 1.2 mil­jar­dia ja 60% maat­alouden tuista.

    http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/02/24/maataloustukia-jaettiin-21-miljardia-eniten-tukea-ruokohelven-viljelyyn/201223946/12

    Pieni virhe linkissä, pilkku puut­tuu: jutun mukaan Suomes­sa maat­alous­tukia jaet­ti­in 2,1 mil­jar­dia 2012. Jotain tosin on luvuis­sa sekaisin?
    Ruoko­hel­ven tuki oli 1,6 miljoon­aa euroa.

  215. “EU:n mak­samat tuet toki pitää ottaa täysimääräisenä. Kukaan ei var­maankaan ole vaat­in­ut niistä kieltäy­tymistä. Toki koko EU:n maat­alous­tu­ki pitäisi pois­taa, mut­ta se on kokon­aan toinen jut­tu ja ei Suomen päätettävissä.”

    Merkit­tävä osa tuista (Lfa, ympäristö, han­kkeet ym) on raken­net­tu siten, että saadak­seen Eu-mak­su­o­su­u­den on myös olta­va kansallista/paikallista rahoi­tus­ta. Muuten tätä Eu:n rahoi­tus­ta ei saa. Kaik­ki Suomen itse­mak­sama tuki ei suinkaan ole Suomes­sa kek­sit­tyä ja “päätet­tyä”, vaan osa hul­lua Eu maatalousmyllyä.

    Jos ammat­tiko­rkeak­oulut saa­vat maat­alous­tukea, niin onko met­allil­in­jan rahoi­tus “telakkatukea” ja osa kaup­pako­rkean rahoi­tus­ta “pankki­tukea”?

    Maat­aloustuen nimik­keel­lä keskikokoista suurem­pi kaupun­ki saa vuosit­tain koulumaito­tukea yli 100 000 euroa. Wahlroosi ei ole maid­on­tuot­ta­ja, joten se ei ole hänen syntinsä.

  216. Kun­tali­itoskun­ta­lainen purskut­taa maalais­li­it­to­laista ‘uus­puhet­ta’. Vilkaiskaa­pa yllävi­itat­tua Esko Sep­päsen tek­stiä: EU:ssa muu­ta­ma vuosi sit­ten ABSOLUUTTISET kansal­liset tuet: Ran­s­ka 1,4 mrd Eur, SUOMI 1,2, Sak­sa 0,9, Italia 0,8. Kuka uskoo että nuo jät­ti­maat oli­si­vat luop­uneet EU tuista jos niitä suinkin olisi saatavil­la? Suomen kansal­liset tuet, maini­tun lisäk­si laa­jat eläke‑, luop­umis(!)- jne. tuet ovat kansalli­nen häpeä.

  217. Viherinssi: Tähän on maail­mal­la mon­en­laisia vir­i­tyk­siä, jois­sa veroa huo­jen­netaan sen mukaan, kuin­ka pitkään saa­jat jatka­vat yri­tys­toim­intaa. Ongel­mak­si tulee mm. kier­tom­ah­dol­lisuuk­sien rak­en­tu­mi­nen tätä kautta.

    En minä mitään olisi huo­jen­ta­mas­sa. Kuolin­pesäyri­tys vain voisi helpom­min ottaa lainaa tätä tarkoi­tus­ta varten pesän omaisu­ut­ta vas­taan ja mak­saa veron pois. Täl­laisel­la hold­ing-yri­tyk­sel­lä voitaisi­in var­maankin samal­la helpom­min ratkoa yri­tys­muodol­lisia ongelmia esimerkik­si toiminimissä.

    En siis puhunut per­heyri­tyk­sistä vaan tosi­aankin kuolin­pesästä. Per­heyri­tyk­sil­lä kai nyt muutenkin on yri­tys­muo­to, joka perus­tuu omis­tu­so­suuk­si­in, ja siten mah­dol­lis­taa asioiden jär­jeste­lyn ilman yri­tyk­sen myymistä.

    Viherinssi: Ongel­ma ei myöskään aina ole pelkkä jak­so­tus, vaan se, että per­in­töverot ovat per­heyri­tyk­sille ylimääräi­nen kuluerä, jota muil­la yri­tyk­sil­lä ei ole.

    Eikö se nyt kuitenkin ole omis­ta­jien oma ongel­ma ja val­in­ta, jos he väk­isin työn­tävät tämän hai­tan yri­tyk­sen niskoille eivätkä esimerkik­si tulou­ta pienem­piä voit­to­ja niin kauan kunnes per­in­tövero on mak­set­tu tai ota pankista eril­listä lainaa yhtiön osakkei­ta vas­taan per­in­töveron mak­samisek­si? Ei kai sen mitenkään täy­dy olla ongel­ma yri­tyk­sen toiminnassa?
    Jostain verot on kuitenkin maksettava.

    Kyse ei myöskään ole pelkästään per­heyri­tyk­sistä vaan kaiken­lai­sista kuolin­pe­sistä. Kun verotet­ta­va var­al­lisu­us nyt kuitenkin löy­tyy viimekädessä sieltä, niin var­maan olisi hyvä mah­dol­lis­taa jokin per­i­jälle help­po stan­dard­imekanis­mi, jol­la ihmiset voisi­vat jotenkin a) jakaa veron­mak­samisen pidem­mälle aikavälille ja b) mak­saa vero­ja veronalaisel­la var­al­lisu­udel­la ilman, että sitä tarvit­see suo­ranais­es­ti myydä.

    Jos nyt kuitenkin pitäisi esimerkkinä soveltaa ideaa per­heyri­tyk­ses­tä lei­jo­nanosaa omis­ta­neen henkilön kuolin­pesään, niin tässähän ei tarvitse kenenkään tuloi­hin suo­ranais­es­ti puut­tua: Vaina­jan osu­us jär­jestetään per­il­lis­ten omis­ta­maan eril­liseen (kuolinpesä)osakeyhtiöön, joka ottaa osu­ut­ta vas­taan lainan ja mak­saa verot heti pois. Per­heyri­tys mak­saa osakkeille osinko­ja nor­maal­isti, kunnes pesäy­htiö on vela­ton, jol­loin se automaat­tis­es­ti hajoite­taan ja sen omaisu­us eli per­heyri­tyk­sen osu­udet jae­taan osakkaille. Jos per­heyri­tys ei ole koskaan mak­sanut osinko­ja, pesäy­htiö han­kkii rahoituk­sen­sa osakkail­ta yhtiö­vastikke­den tapaan (tai per­heyri­tys jär­jestää palka­n­mak­sun­sa uudelleen siten, että palkko­ja kor­vataan osin­goil­la jol­loin vaina­jalle edelleen tätä kaut­ta “mak­se­taan palkkaa”, tosin vastikkeetta).

    Jos osakey­htiöla­ki, muu vero­tus tms. on ongel­mallista, mikään ei estäne kir­jaa­mas­ta laki­in uut­ta rajal­lisen keston yhtiö­muo­toa, jol­la näitä rajoituk­sia ei ole ja jon­ka ain­oa tarkoi­tus on jakaa kuolin­pesä (tai sen ongel­malli­nen osa) ja mak­saa per­in­töverot. Voitaisi­in myös mah­dol­lis­taa per­il­lis­ten ja hei­dän per­in­tön­sä automaat­ti­nen pois­tu­mi­nen yhtiöstä heti, kun he ovat oman osuuten­sa pois mak­sa­neet. Jos pidem­piaikaistä jär­jeste­lyä kai­vat­taisi­in, käytet­täisi­in nor­maalia osakey­htiö­muo­toa tai ken­ties jopa muo­dostet­taisi­in osakey­htiö, jon­ka osak­keet meni­sivät pesäy­htiön haltuun.

    Tässä voi olla pyörä kek­sit­ty uudelleen tai tehty asioista tarpeet­toman han­kalaa. Saa valistaa.

  218. Sylt­ty:
    Eli lyhen­net­tynä: olen valmis nos­ta­maan _muiden_ vero­ja sekä leikkaa­maan _muiden_ saamia tukia, kun­han min­ul­ta ei viedä.

    Keskusteli­ja:
    Eli lyhen­net­tynä: olen valmis nos­ta­maan _muiden_ vero­ja sekä leikkaa­maan _muiden_ saamia tukia, kun­han min­ul­ta ei viedä.

    Ovatko Sylt­ty ja Keskusteli­ja sama henkilö vai menikö lain­aus tässä poskelleen?

  219. “Ran­skan kansal­liset tuet”

    Ran­s­ka rakas­taa EUta, kos­ka maat­alous­tukipoli­ti­ikan sään­nöt ovat sille mieluisat. EUn logi­ikan mukaan Ran­skan hehtaariko­htainen EUn mak­sama tuki on kaksinker­tainen Suomeen ver­rat­tuna, kos­ka Ran­skan viite­sato on kaksinker­tainen Suomeen verrattuna.

    Kun sato­ta­so ja Eutuk­i­ta­so ovat tuplat­en Suomen vas­taav­ista, niin ei Ran­skas­sa ole tarvet­ta kansal­liselle tuelle.

    EU maat­alous­poli­ti­ik­ka ei uusi­udu, kos­ka nykyti­lanne on Ran­skan, Sak­san ja Brit­tien maat­aloudelle niin avokä­tis­es­ti rahaatuova.

  220. Anna-Liisa:
    Sylt­ty: ere­hdyt min­un kohdal­lani. Ennen Eläke­vaarin esit­tämän laskel­man lukemista olisin Ylen kysymyk­seen vas­tan­nut että tulovero­jani voisi kiristää paljonkin

    .…ja pro­gres­sio kyl­lä pitää huolen, että isopaljul­ta se kiristyy paljon, paljon enemmän.

    Muuten olen sitä mieltä että käyt­täjä mak­sakoot. Kos­kee tas­a­puolis­es­ti mum­mo­ja hoitokodeis­saan sekä uimahalleja.

  221. anonyy­mi: Ovatko Sylt­ty ja Keskusteli­ja sama henkilö vai menikö lain­aus tässä poskelleen?

    Lain­aus meni pieleen.

  222. OY:
    Pois­tot on nos­tet­tu 50%.iin/ vuosi, kaik­ki vähen­nyk­set saa 100%:sti vähen­tää kirjanpidossa.

    Mikä on ongelma?
    Meil­lä ei ole korruptiotia(ainakaan paljon).
    Sähkön­saan­ti on varmaa.
    Palkkakus­tan­nuk­set (10–30%)lopputuotteesta.

    Työn­tek­i­jä:
    omavas­tuu kaikissa vähen­nyk­sis­sä: koti­talous, työ­paikan­väliset kulut jne.(pl. autom. vähennykset.)

    Ja silti osa tun­ne­tu­im­mis­sa omistajista/ johta­jista kehtaa lait­taa fir­man veroparatiisiin!

    Ahneudel­la ei ole rajaa, tai niin kuin muinoinen maail­man rikkain mies tote­si, kun toimit­ta­ja kysyi, että mil­loin var­al­lisu­us riittää?
    V: Sit­ten kun sitä on vähän enemmän!

  223. Anna-Liisa:
    En vain mil­lään saa itseäni hyväksymään sitä, että minä mak­san, jos isopaljo ei mak­sa. Toisaal­ta tiedän että en minä sille mitään mah­da; näin­hän asi­at ovat, hyväksyin tai en. 

    Toden­näköis­es­ti se isopaljo (mitä se sit­ten täysin tarkoit­taakaan) mak­saa paljon enem­män euro­ja val­tion kas­saan kuin sinä. Vaik­ka se raha tulisikin pienem­mäl­lä veroprosentilla.

    Joten tässä asi­as­sa ei liene vielä aihet­ta alkaa marttyyriksi.

    JOS point­tisi on todel­laisopaljo-rikaat, on tot­ta että heil­lä on ihan eri mah­dol­lisu­udet opti­moi­da vero­jaan. Mut­ta heil­lä nyt on mah­dol­lisu­us muut­taa pois suomes­takin ja vält­tää verot kokonaan.

  224. Viherinssi: Per­VL 55–57 §. Huo­jen­nus­ta jae­taan pykälässä 55, mak­suaikaa pykälässä 56 ja omis­tu­so­su­us­ra­ja on pykälässä 57. Hal­li­tuk­ses­sa istu­mista ei vaadita.
    Sinän­sä ei ole ihmeel­listä, että näistä ei pysy ajan tasal­la, kos­ka kyse on vero­tuk­sen poikkeuk­sista, joil­la on yksit­täistapauk­sis­sa jopa miljoonien euro­jen merk­i­tys. Tästä syys­tä lain tarkem­mat tulkin­nat haetaan KHO:sta.
    Lakiteksin sana­muodoista käy ilmi, että huo­jen­nussään­nök­sis­sä maatilo­jen sukupol­ven­vai­h­dok­set ovat olleet hyvin tärkeinä asioina esil­lä. Siel­lä puhutaan “maati­la tai muu yri­tys” ja käytetään ter­me­jä “CAP-maati­latukioikeus”, jne.

    En tiedä mihin kom­ment­ti­ni on hävin­nyt, joten yritän uud­estaan, mut­ta en jak­sa kir­joit­taa kovin pitkästi.

    En löytänyt laista enkä vero­hallinnon ohjeesta mitään kohtaa mikä rajaisi “Eri­tyis­es­ti (mut­tei ain­oas­taan) suurem­mat ja van­hem­mat per­heyri­tyk­set” huo­jen­nuk­sen ulkpuolelle. Ain­oat vaa­timuk­set huo­jen­nuk­selle ovat, että per­in­töön uuluu maati­lan tai muun yri­tyk­sen osa, huo­jen­nuk­sen määrä ylit­tää 850 euroa ja per­i­jä jatkaa toim­intaa (toimin­nan jatkamisen tun­nus­merkik­si riit­tää hal­li­tuk­ses­sa istuminen)

    Tyyp­il­lis­es­ti tuo ei ole selit­tävä tek­i­jä. Asia on kuitenkin varsin kat­tavasti käsitel­ty mainit­se­mas­sani VAT­Tin rapor­tis­sa. Siitä käy selvästi ilmi se, että per­in­tö- ja lah­javeroi­hin liit­tyväl­lä suun­nit­telul­la on ihan tun­tu­va vaiku­tus yri­tys­ten osingonmaksuun. 

    Lain­aus yhteenvedosta: 

    “Sur­veyn perus­teel­la havaitaan, että yri­tyk­set reagoi­vat veroi­hin suun­nit­tele­mal­la ja jaka­mal­la osinko­ja. Tämän tutkimuk­sen perus­teel­la ei kuitenkaan voi­da päätel­lä mikä noiden osu­us on kasvun hidastumiselle.”

    Minä en yksinker­tais­es­ti ymmär­rä. Olete­taan, että puhumme “taval­lis­es­ta ” pk-yri­tyk­ses­tä jon­ka käy­pa arvo on 100. Tuol­laisen yri­tyk­sen käyvälle arvolle P/E‑luku 10 on aika kova, joten voimme olet­taa, että vuo­tu­inen yri­tyk­sen tulos on 10. Olete­taan, että per­i­jä ei ole sat­un­nainen vas­taan­tuli­ja, vaan rin­ta­per­illi­nen, ja “pk”-yrityksen arvo niin iso, että vero­pros­ent­ti pyöristyy korkeim­paan verolu­okkaan 19%. Mak­set­tavak­si jää siis karkeasti 0,4 * 19% * 100 = 7,6. Eli ilman minkään­laista vero­su­un­nit­telua reip­pasti alle vuo­den tulos, jon­ka omis­ta­ja voi mak­saa viiden vuo­den aikana. Tiedän kyl­lä, että suo­ma­lainen mak­saa markan vält­tääk­seen pen­nin veron, mut­ta jos tuon omis­ta­jaan kohdis­tu­van veron vuok­si yri­tys investoi epäop­ti­maalis­es­ti, on kyseessä sen luo­ka idi­o­tis­mi, että min­ul­ta ei sym­pa­ti­aa heru. (tai kuten totesin, en ymmär­rä jotakin kohtaa prosessissa).

    Sekä luovu­tusvoit­tovero että yhteisöveron muut­ta­mi­nen osin tai kokon­aan varo­jen nos­tamiseen perus­tu­vak­si tarkoit­ta­vat sitä, että jos ne ehrn­rooth­it halu­a­vat kulut­taa raho­jaan yksi­tyiseen kulu­tuk­seen, niistä rahoista pitää mak­saa vero. Osinko­jen osalta lie­nee ihan sama, mik­si sitä veroa kut­su­taan, olen­nainen asia on vero­pros­ent­ti yri­tyk­sen tulok­ses­ta omis­ta­jan kukkaroon.
    Nytkin niistä rahoista mak­se­taan veroa, mut­ta nykyjär­jestelmä huo­jen­nuksi­neen ja poikkeuksi­neen on kovin mon­imutkainen ja altis vero­su­un­nit­telulle. Yksinker­taisem­pi ja läpinäkyvämpi jär­jestelmä laa­jen­taisi veropo­h­jaa. Lisäk­si osin­gon­mak­sun verot­ta­mi­nen toisi myös ulko­maiset omis­ta­jat mukaan mak­samaan veroja.
    Esit­tämäni muu­tok­set eivät vähen­täisi rikkaiden tai muidenkaan mak­samia vero­ja. Kysymys on vero­tuk­sen yksinker­tais­tamis­es­ta ja talouden rat­taiden pitämis­es­tä pyörimässä. 

    Ok, pois­te­taan pörssiy­htiöi­den yhteisövero, ja nos­te­taan osinkovero 50%:iin. Mik­si kuvit­telet, että Fiskars mak­saisi enää ikinä pen­nin latia osinko­ja ja siten vero­ja? Hal­li­tuk­sen edus­tus­menot voisi­vat kyl­lä kas­vaa, mut­ta en ymmär­rä miten Ehrn­rootheille 50 sent­tiä oma­l­la tilil­lä olisi parem­pi kuin euro Fiskarsin tilil­lä. (Uteliaisu­ud­es­ta, jos omis­tan yri­tyk­siä sijoi­tusy­htiön kaut­ta, mak­sanko tuplaveron, ensin osin­gon­mak­sus­ta sijoi­tusy­htiölle ja sit­ten sijoi­tusy­htiöltä minulle?)

  225. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “Ran­skan kansal­liset tuet”

    Ran­s­ka rakas­taa EUta, kos­ka maat­alous­tukipoli­ti­ikan sään­nöt ovat sille mieluisat. EUn logi­ikan mukaan Ran­skan hehtaariko­htainen EUn mak­sama tuki on kaksinker­tainen Suomeen ver­rat­tuna, kos­ka Ran­skan viite­sato on kaksinker­tainen Suomeen verrattuna.

    Kun sato­ta­so ja Eutuk­i­ta­so ovat tuplat­en Suomen vas­taav­ista, niin ei Ran­skas­sa ole tarvet­ta kansal­liselle tuelle.

    EU maat­alous­poli­ti­ik­ka ei uusi­udu, kos­ka nykyti­lanne on Ran­skan, Sak­san ja Brit­tien maat­aloudelle niin avokä­tis­es­ti rahaatuova.

    Markki­na­t­alouden ongel­ma on se, ettei se oikeas­t­aan toteudu missään.

    Tuki­ai­sista pitäisi päästä eroon globaalis­sa mittakaavassa.

    1) YK:n pitäisi olla ylin auktoriteetti

    2) Val­tioiden tai val­ti­oli­it­to­jen, pitää luo­da ne raamit, jon­ka puit­teis­sa yri­tyk­set ja kulut­ta­jat toimivat.

    3) Raamien sisäl­lä kil­pailun pitäisi olla vapaata.

    Nyt raamit kyl­lä ovat ole­mas­sa, mut­ta raamien sisäl­lä kil­pailu­ti­lanne ei ole vapaa.

    Pitäisi men­nä kohti yhtä uni­ver­saalia val­u­ut­taa, pyrk­iä lopet­ta­maan kaik­ki tuet, jokaises­sa val­tios­sa, jot­ta yri­tyk­set voivat toimia vapaasti mis­sä tahansa. Samoin kulut­ta­jien pitäisi kyetä toim­i­maan joka puolel­la samal­la tavalla.

    Vain kan­sain­välisil­lä sopimuk­sil­la päästään tilanteeseen, jos­sa nation­al­is­min ja pro­tek­tion­is­min sairaud­es­ta päästään eroon.

    Juuri eilen MTK julisti maail­man­lop­pua, kun meinaa markki­na­t­alous edes piirun ver­ran toteu­tua Suomes­sa. Tuet pois Euroopas­sa (tai no, koko maail­mas­sa) ja sika­te­ol­lisu­uskin ter­ve­htyy kummasti.

    Vah­va talous vaatii vah­van val­tion, joka tarkoit­taa sitä, että val­tio on riit­tävän vah­va aset­ta­maan nuo raamit siten, että niiden sisäl­lä tapah­tu­va kil­pailu toteu­tuu vapaasti.

    Eikä täl­läiseen tilanteeseen päästä ilman kan­sain­välisiä kaup­paan ja lain­säädän­töön liit­tyviä sopimuksia.

  226. Anna-Liisa: Kurit­taisin kuitenkin lap­siper­heitä rajoit­ta­mal­la sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta ja lakkaut­ta­mal­la hyvä­tu­lois­t­en lapsilisät. 

    Hyvä­tu­lois­t­en lap­sil­isän lakkaut­ta­mi­nen vas­taa tulon­jako­muu­tok­seltaan sitä, että kiris­tetään hyvä­tu­lois­t­en vero­pro­gres­sio­ta, mut­ta annetaan lapset­tomille siihen lapsettomuusvähennys.

    Käytän­nön kysymys on se, miten hyvä­tu­loinen määritel­lään. On aika selvää, että jos lap­sil­isät lakkaute­taan kaik­il­ta per­heiltä, joiden tulot ovat 500 000 euroa vuodessa, siitä ei aiheudu kenellekään mitään taloudel­lista ongel­maa. Saavutet­tu val­tion säästökin on pyöristysvirheen tarkku­udel­la nolla.

    Toisaal­ta jos iso­tu­loisen per­heen raja vede­tään vaikka­pa arvoon 50 000 €/vuosi, niin sit­ten lap­sil­i­sis­sä saadaan erit­täin paljon säästöä. Tuos­sa tulolu­okas­sa kuitenkin varsinkin use­ampi­lap­sisil­la per­heil­lä lap­sil­isäl­lä on jo todel­lista taloudel­lista merkitystä.

    Jot­ta vähen­nys olisi jotenkin kohtu­ulli­nen, siinä pitäisi ottaa huomioon las­ten lukumäärä ja alueel­liset yleiset elinkus­tan­nuk­set, jne. Esimerkik­si 80 000 €/vuosi brut­tona ansait­se­va kah­den tulon­saa­jan yksil­lapsi­nen kou­volalais­per­he on todel­lisu­udessa tulota­soltaan aivan muu­ta kuin 80 000 €/vuosi brut­tona yhden tulon­saa­jan varas­sa ansait­se­va helsinkiläisperhe.

    Kaiken tämän kohtu­ulli­nen huomioimi­nen vie hyvin lähelle tarve­hark­in­taisu­ut­ta. Se voisi olla toimi­vakin ratkaisu, mut­ta byrokra­ti­akus­tan­nuk­set kas­vaisi­vat runsaasti.

    Lap­sil­isän por­ras­t­a­mi­nen tulo­jen perus­teel­la tavala tai toisel­la muuten vähen­tää van­hempi­en työssäkäyn­nin kan­nat­tavu­ut­ta. Tämä ei liene lin­jas­sa nykyisen työssäkäyn­tiä korosta­van ajatuk­sen kanssa.

  227. Ennus­tus: Kiin­teistöveron koro­tuk­sen vas­tus­tus on jo hävit­ty. Vaik­ka se on nous­sut viime vuosi­na mon­een ker­taan, niin tulos­sa on jälleen ja paljon.

    Syynä on hyvin yksinker­tais­es­ti vero­tus, jota ei pysty kiertämään. Tietenkin sot­kee monien asun­tosäästäjien suun­nitelmia. Mik­si omis­tusasun­toon kan­nat­taa uhra­ta suurin osa elämästään velka­vankeudessa. Omaisu­us yleen­säkin nähdään vain taakkana, jos­ta on syytä päästä eroon.

  228. Vähän arit­meti­ikkaa:
    Val­tion vel­ka 100 miljardia
    Korkoku­lu (2%) 850 €/vuosi/työssä oleva

    Työssä ole­viksi on tilas­toitu kaik­ki tarkastelu­vi­ikol­la vähin­tään 1 tun­nin palkkatyössä olleet sekä palkat­tomis­sakin esim per­heyri­tyk­sessä toimineet. 

    Kun iloinen nousukausi koit­taa, nou­se­vat korot myös.

  229. Lap­sil­isien tuloista riip­pu­vu­us loisi uuden kan­nustin­loukun ja kiristäisi maail­man kireimpi­in kuu­lu­vaa ansio­tu­lo­jen pro­gres­si­ivista vero­tus­ta entisestään.

  230. Viherinssi:Toisaal­ta jos iso­tu­loisen per­heen raja vede­tään vaikka­pa arvoon 50 000 €/vuosi, niin sit­ten lap­sil­i­sis­sä saadaan erit­täin paljon säästöä. 

    Olisi tuos­sa ainakin se etu, että hyysäsy­val­tion kan­na­tus keskilu­okkaisten ihm­siten paris­sa vähenisi aivan var­masti. Aika mon­elle tulisi mieleen, että kos­ka lapset pitää viedä yksi­tyiselle lääkärille eikä lap­sil­isiäkään tule, niin minkähän takia näitä vero­ja pitää mak­saa näin paljon? Esimerkik­si asumises­sa on jo 39% vero­ja. Pelkäl­lä tarhal­la ei näitä mak­su­ja oikein kuitata.

  231. Tarkoituk­seni ei ollut ryhtyä kinaa­maan yhteiskun­ta­moraal­ista. Makua­sioista voi vain kiis­tel­lä, joten se on enim­mäk­seen hedelmätöntä.

    Sitä ei kukaan ole edes kom­men­toin­ut, mitä varsi­nais­es­ti läksin kysymyään. Siis:

    Eläke­vaari kir­joit­ti 4.2.2014 kel­lo 19:44:

    Veroasiantun­ti­joiden arvion mukaan jo kol­men pros­entin osinko­tu­lo­jen lähde­vero tuot­taisi saman kuin nykyi­nen osinko­jen verot­ta­mi­nen pääo­mat­u­lona. Se estäisi veron kier­ron veroparati­isien, hallintarek­isterei­den, säätiöi­den ja yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen kaut­ta. Lähde­vero­han per­itään jokaisen mum­mon ja vaarin talletuskorosta.

    Jo muu­ta­man mikro­promillen transak­tiovero olisi myöskin hyvin tuot­toisa ja ter­ve­hdyt­täisi kasain­o­talout­ta. 1980-luvul­la keskimääräi­nen osakkei­den omis­tu­sai­ka oli neljä kuukaut­ta. Nyt se on 22 sekunttia.

    Miten paljon näis­sä laskelmis­sa on perää? 

    Tietenkin, jos ne pitävät kutin­sa, keskustelu siir­tyy väk­isin yhteiskuntamoraaliin.

  232. Anna-Liisa: Miten paljon näis­sä laskelmis­sa on perää? 

    Tietenkin, jos ne pitävät kutin­sa, keskustelu siir­tyy väk­isin yhteiskuntamoraaliin.

    Transak­tioveros­ta pitää sanoa se, että ajatuk­se­na se on val­lan kiehto­va ja ilah­dut­ta­va. Nykyisel­lään rahoi­tus­markki­noil­la tapah­tuu hyvin paljon sel­l­aista, joka ei ole reaal­i­talouden kannal­ta merk­i­tyk­sel­listä. Eri­laisia ostaa-myy-vai­h­taa-varas­taa ‑hep­pu­ja tarvi­taan rahoi­tus­markki­noil­la pitämään talous pyörimässä ja vähen­tämässä kitkaa, mut­ta tuskin niin paljon kuin mitä hom­mas­sa nyt pyörii.

    Kovin suurten volyymien takana on konei­den tekemä kau­pankäyn­ti, ja sitä ehkä pitää enem­män tarkastel­la kokon­aisuute­na kuin yksit­täis­ten transak­tioiden kaut­ta. Finanssialan ongel­mallisu­us juon­taa kuitenkin enem­män omi­tu­isi­in johdan­naisin­stru­ment­tei­hin kuin rehelliseen osakkei­den tai yksinker­tais­ten velka­kir­jo­jen kaup­paan. Tästä syys­tä volyymien tui­jot­tami­enn johtaa harhaan.

    Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että jos transak­tiovero on val­ti­olle merkit­tävä tulon­lähde, se on finanssialalle merkit­tävä meno­erä. Tästä syys­tä ker­to­lasku nykyisen kaup­pavolyymin ja 0,001 %:n veron kanssa ei toi­mi. Jos vero tulee, kaupp­pavolyy­mi rom­ah­taa. Tässä kohdas­sa Laf­ferin käyrä on hyvin omi­tuisen muo­toinen, kos­ka verotet­tavien tapah­tu­mien vält­tämi­nen on helppoa.

    Transak­tiovero voi toimia vain kan­sain­välisenä vero­muo­tona. Jos yksit­täi­nen maa tai maat otta­vat sen käyt­töön, sitä kier­retään vauhdil­la muiden maid­en kaut­ta. Mitä enem­män tätä tehdään, sitä pienem­pi moti­vaa­tio niil­la muil­la mail­la on ottaa veroa käyttöön.

    Jokin kan­sain­vä­li­nen epämääräis­ten johdan­naisin­stru­ment­tien vero olisi kyl­lä näp­pärä, mut­ta sel­l­aisen for­mu­loin­ti ja aikaansaami­nen voi olla vähän hankalaa…

  233. Sylt­ty: Pelkäl­lä tarhal­la ei näitä mak­su­ja oikein kuitata.

    Taval­laan ei, mut­ta toisaal­ta suo­ma­lainen päivähoito on erit­täin suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heille (suu­ru­us­lu­ok­ka 1000 €/kk/tenava). Siihen ver­rat­tuna lap­sil­isät ovat pähkinöitä. 

    Samal­la vah­vasti tuet­tu päivähoito on iso tulon­si­ir­to tulo­ryh­mien välil­lä, kos­ka hyvä­tu­loiselle tulisi halvem­mak­si mak­saa päivähoito itse.

    1. Samal­la vah­vasti tuet­tu päivähoito on iso tulon­si­ir­to tulo­ryh­mien välil­lä, kos­ka hyvä­tu­loiselle tulisi halvem­mak­si mak­saa päivähoito itse.

      Ei tulisi. Jos tulisi, las­ta ei tietenkään pan­taisi kun­nal­liseen hoitoon vaan halvem­paan yksi­tyiseen hoitoon. 

  234. Viherinssi:
    ‘snip’
    Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että jos transak­tiovero on val­ti­olle merkit­tävä tulon­lähde, se on finanssialalle merkit­tävä meno­erä. Tästä syys­tä ker­to­lasku nykyisen kaup­pavolyymin ja 0,001 %:n veron kanssa ei toi­mi. Jos vero tulee, kaupp­pavolyy­mi rom­ah­taa. Tässä kohdas­sa Laf­ferin käyrä on hyvin omi­tuisen muo­toinen, kos­ka verotet­tavien tapah­tu­mien vält­tämi­nen on helppoa.
    ‘snip’

    Sehän juuri olisi eri­no­mainen asia ja juuri se, mihin ko. verol­la pyritään.

    Finanssisek­torin houkut­tele­vu­us sijoi­tusko­hteena alenisi, rahaa riit­täisi parem­min oikeisi­in kohteisi­in eli reaalitalouteen.

  235. Osmo Soin­in­vaara: Ei tulisi. Jos tulisi, las­ta ei tietenkään pan­taisi kun­nal­liseen hoitoon vaan halvem­paan yksi­tyiseen hoitoon.

    Jos lait­taa kläpin yksi­tyiselle, ei tarvitse enää mak­saa kun­nal­lisveroa? Pitääkin men­nä heti koti­in… tienaamaan.

  236. Lois­ta­va kir­joi­tus. Tähän yhteen kom­menteis­sa esitet­tyyn pulmaan

    “Yksi­ty­ishenkilökin saisi pankista rahaa tolkut­to­mia määriä lainaksi. Mut­ta duunin löytämi­nen jon­ka kaut­ta saisi edes jonkun rahamäärän pysyvästi omak­seen on paljon hankalampaa.
    Kum­mallista. Ihan kuin kenel­läkään ei olisi käsi­tys­tä mihin han­keeseen rahan voisi pistää niin että se poik­isi jotain takaisinkin.”

    Help­po vas­taus. Kaik­ki yksinker­tais­es­ti myymään suo­ma­laisia tuot­tei­ta ja palvelui­ta suomen ulkop­uolelle. Val­tio motivoimaan tähän yksinker­tais­es­ti keven­tämäl­lä vieti­t­u­lo­jen verotusta. 

    Ongel­ma ratkaistu.

  237. Osmo Soin­in­vaara: Ei tulisi. Jos tulisi, las­ta ei tietenkään pan­taisi kun­nal­liseen hoitoon vaan halvem­paan yksi­tyiseen hoitoon. 

    Ken­ties Viherinssi tarkoit­ti, että hyvä­tu­loiselle tulisi halvem­mak­si JOS pro­gres­si­ivi­nen vero­tus samal­la poistettaisiin.

    Ilman eo. ehtoa kaupun­gin päivähoito on tietenkin halvem­pi vai­h­toe­hto. Todel­li­nen hoitopäivän kus­tan­nus oli jo 2009 keskimäärin 72 euroa, eli ylin mak­su­lu­okkakin on vain mur­to-osa todel­li­sista kustannuksista.

    Lähde

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/paivahoidon-yksikkokustannukset

  238. Viherinssi: Taval­laan ei, mut­ta toisaal­ta suo­ma­lainen päivähoito on erit­täin suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heille (suu­ru­us­lu­ok­ka 1000 €/kk/tenava). Siihen ver­rat­tuna lap­sil­isät ovat pähkinöitä. 

    Samal­la vah­vasti tuet­tu päivähoito on iso tulon­si­ir­to tulo­ryh­mien välil­lä, kos­ka hyvä­tu­loiselle tulisi halvem­mak­si mak­saa päivähoito itse.

    Ei nyt aivan: Päivähoidon kulut ovat 2,6 mil­jar­dia (2009) ja lap­sil­isät mak­soi­vat veron­mak­sajille 1,5 mil­jar­dia 2012

  239. Osmo Soin­in­vaara: Ei tulisi. Jos tulisi, las­ta ei tietenkään pan­taisi kun­nal­liseen hoitoon vaan halvem­paan yksi­tyiseen hoitoon. 

    Tarkoitin sitä, että jos meil­lä ei olisi tuet­tua päivähoitoa, tulon­si­ir­rot hyvä­tu­loisil­ta vähem­män hyvä­tu­loisille oli­si­vat pienempiä.

    Päivähoi­dos­sa net­tona häviävät eniten hyvä­tu­loiset päiväkoti­lapset­tomat, sen jäl­keen muut päiväkoti­lapset­tomat. Hyvä­tu­loisetkin lapsel­liset ovat pääosin saama­puolel­la sen ajan, kun lapset ovat päivähoi­dos­sa, mut­ta euromääräl­lis­es­ti suurem­pia voit­ta­jia ovat ne pien­i­t­u­loiset, joil­la on päiväkotilapsia.

    Hyvä­tu­loisil­la päiväkoti-ikäis­ten las­ten van­hem­mil­la on taipumus olla muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min muuten vain hyvä­tu­loisia, jol­loin he ovat suurim­mas­sa mak­sa­jaryh­mässä. Tästä syys­tä uskallan väit­tää, että päivähoito­jär­jestelmä on suuri tulon­si­ir­to sekin. Päivähoito on use­am­man mil­jardin meno­erä julkises­sa taloudessa, joten vero­pro­gres­sion myötä siitä pää­sevät hyvä­tu­loiset mak­samaan tun­tu­via rahoja.

    Tätä älköön tulkit­tako niin, että vas­tus­taisin päivähoitoa nyky­muo­dos­saan. Minus­ta jär­jestelmä on hyvä mon­es­takin syys­tä. Ei se sitä kuitenkaan muu­ta, että jär­jestelmä on iso tulonsiirto.

    Yltä käynee ilmi sekin, että päivähoito on tulon­si­ir­to ikälu­okkien välil­lä. Täl­lä ker­ral­la tulon­si­ir­to menee per­he­p­oli­it­tis­es­ti mukavasti, kos­ka päivähoitoa mak­sa­vat parem­pi­palkkaiset (van­hem­mat) ikälu­okat ja saama­puolel­la ovat ruuhkavu­osia elävät ja asumiskus­tan­nusten takia usein tiukas­sa raos­sa ole­vat ikäluokat.

    1. Viherinssi, laswkel­masi ei pidä paikkaansa silti. Lap­siper­heitä on kuitenkin nin vähän, että hyvä­tu­loinenkin saa päivähoid­sos­ta tukea enem­män kmuin on hänen osuuten­sa päivähoidon menoi­hin. Koko elinkaar­ta ajatellen toki.

  240. Liian van­ha: Ei nyt aivan: Päivähoidon kulut ovat 2,6 mil­jar­dia (2009)jalapsilisät mak­soi­vat veron­mak­sajille 1,5 mil­jar­dia 2012 

    Kiitos numeroista!

    Noiden val­os­sa käytin ehkä vähän kär­jis­tet­tyä ilmaus­ta. Kuitenkin siis kyse on koko potis­sa tuplas­ta, ja päivähoi­dos­sa ole­via lap­sia tarkasteltaes­sa moninker­tais­es­ta sum­mas­ta lap­sil­isään ver­rat­tuna. Pelkästään päivähoidon omavas­tu­u­o­su­us on keski­t­u­loisil­la yli kaksinker­tainen lap­sil­isään verrattuna.

    Tästä syys­tä keskustelu lap­sil­isästä tun­tuu joskus vähän ylim­i­toite­tul­ta, kun se ei ole mitenkään suurin lap­siper­heen tuista.

  241. Raimo K: Sehän juuri olisi eri­no­mainen asia ja juuri se, mihin ko. verol­la pyritään.
    Finanssisek­torin houkut­tele­vu­us sijoi­tusko­hteena alenisi, rahaa riit­täisi parem­min oikeisi­in kohteisi­in eli reaalitalouteen.

    Min­un täy­tyy ihan suo­raan sanoa, että finanssi­taloudelli­nen kom­pe­tenssi­ni on tämän argu­mentin kohdal­la hyvinkin ohut. Ehkä joku muu yltää parem­paan analyysiin.

    Laa­jen­taak­seni osaa­mat­to­muut­tani kyvyt­tömyy­teen pitää kynäni kotelos­saan on kuitenkin san­ot­ta­va pari asi­aa tähän liittyen…

    Ensim­mäi­nen on se, että peri­aat­teessa finanssi­hörhö­jen eestaas veivaa­ma vir­tu­aali­ra­ha ei ole mis­tään pois. Jos he osta­vat osakean­nis­sa osakkei­ta, raha menee reaal­i­talouteen, sen jäl­keen osakkeil­la tai muil­la papereil­la vehtaami­nen on lähin­nä reaal­i­talouden ulkop­uolista asi­aa. Tehtaal­la ei ole yhtään enem­pää tai vähempää rahaa investoin­tei­hin, myy­dään fir­man osake sata tai tuhat ker­taa päivän aikana.

    Täl­lä veivaamisel­la on reaal­i­taloudel­lista merk­i­tys­tä siinä vai­heessa, kun jonkun liian iso kort­ti­ta­lo rom­ah­taa. Näitä rom­ah­duk­sia on saatu aikaan kymme­nen vuo­den välein noin viimeinen 400 vuot­ta, joten siinä transak­tioiden määrä ei vaikut­taisi ole­van ensisi­jais­es­ti ongelmia aiheut­ta­va tekijä.

    Toinen jut­tu on se, että transak­tiovero vaatii hyvin laa­jan kan­sain­välisen kon­sen­suk­sen, muuten sen ympäril­lä lei­jailee vah­va yhteis­maan ongel­ma. Kuka­pa ei halu­aisi yhtä kaupungi­nos­al­lista pankki­ire­i­ta piristämään paikallista kulutusta…

  242. Pekka Pes­si: Jos lait­taa kläpin yksi­tyiselle, ei tarvitse enää mak­saa kun­nal­lisveroa? Pitääkin men­nä heti koti­in… tienaamaan.

    Käy niin kuin Ruot­sis­sa, yksi­tyi­nen kouluy­htiö teki konkurssin ja 10000 oppi­las­ta jäi vaille ope­tus­ta ja koulupaikkaa

  243. Aika erikoisia sisäisiä ris­tiri­ito­ja Osmo Soin­in­vaaran esimerkeis­sä ja teo­ri­ois­sa. Väite 1.: työvoiman tar­jon­ta lisää työ­paikko­ja Väite 2.: 60.000 irti­san­ot­ta­van kun­nan työn­tek­i­jän työvoiman tar­jon­ta lisää kus­tan­nuk­sia työt­tömyysko­r­vauksi­na, vähen­tyneinä verotuloina. 

    Kun siis lisätään työvoiman tar­jon­taa 60000 työkykyisel­lä, seu­rauk­se­na ei olekaan työn­tar­jon­nan kasvu?

    1. Jar­mo Lius,
      Työn tar­jon­nan lisäämi­nen ei oikein pelitä laskusuh­dan­teen aikana, sik­si julkisen talouden tas­apain­ot­tamiselle t5ämä ajanko­h­ta on huono. Pitkäl­lä aikavfgälil­lä julk­isten työ­paikko­jen vähen­tämi­nen lisää työ­paikko­ja yksi­tyisel­lä sektorilla.

  244. Osmo Soin­in­vaara:
    Jar­mo Lius,
    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen ei oikein pelitä laskusuh­dan­teen aikana, sik­si julkisen talouden tas­apain­ot­tamiselle t5ämä ajanko­h­ta on huono. Pitkäl­lä aikavfgälil­lä julk­isten työ­paikko­jen vähen­tämi­nen lisää työ­paikko­ja yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Eihän lama mitään vaiku­ta, sin­un mukaasi ain­oa työ­paikko­jen määrään vaikut­ta­va tek­i­jä on työn tar­jonnnan lisääminen

    Suomes­sa on työn tar­jon­taa lisät­ty 1990 läh­tien 80000 yli 400000:een mut­ta työa­paikko­jen net­tomäärä on pysynyt vakiona eli n 2,5 miljoonana.

    Tuo 20 vuo­den jak­so kat­taa jo kolme-neljä taan­tu­maa, joten ne ovat huono seli­tys, ei nousukaude­tkaan ole lisän­neet net­to­työ­paikko­jen määrää.

    Itse asi­as­sa työttömien/piilotyöttömien määrä on vain lisään­tynyt sitä mukaa kuin työn tar­jon­taa on lisätty.

    Ruotsin ja Sak­san mallit ovat harhaa, sil­lä näis­sä mais­sa työ­paikko­jen määrän kasvu perus­tuu työn jakamiseen eli työtä on jaet­tu osa-aikatyön kaut­ta ja sitä kaut­ta köy­hälistön luomiseen.

    Samal­la tilas­toin­tia on kehitet­ty niin, että työt­tömät piilotetaan.
    Esim työt­tömän pitää olla työt­tömänä 15 päivää enne kuin hänet luokitel­laan työttömäksi

    Samoin vuo­den työt­tömänä ollut tai jos on kuukau­den hake­mat­ta töitä ‚luokitel­laan työvoiman ulkopuoliseksi .

    Min­utkin luokitelti­in työ­vaoiman ulkop­uolisek­si, mut­ta siitä huoli­mat­ta kir­joit­telin työtön-työtön- lorua. Aivan kuin kansakoulussa. 

    Jos työn tar­jon­ta olisi se ain­oa työ­paikko­ja syn­nyt­tävä tek­i­jä niin mik­si ihmis­ten pitäsi muut­ta työn perässä ? Teo­ri­asi mukaan joku työl­listää kuitenkin vaik­ka asu­isi Raittijärvellä ?

  245. Viherinssi:
    ‘snip’
    Ensim­mäi­nen on se, että peri­aat­teessa finanssi­hörhö­jen eestaas veivaa­ma vir­tu­aali­ra­ha ei ole mis­tään pois. Jos he osta­vat osakean­nis­sa osakkei­ta, raha menee reaal­i­talouteen, sen jäl­keen osakkeil­la tai muil­la papereil­la vehtaami­nen on lähin­nä reaal­i­talouden ulkop­uolista asi­aa. Tehtaal­la ei ole yhtään enem­pää tai vähempää rahaa investoin­tei­hin, myy­dään fir­man osake sata tai tuhat ker­taa päivän aikana.
    ‘snip’

    Juuri näin­hän se on — mut­ta jos tuo kasinope­lik­si kut­sut­ta­va ei olisi niin houkut­tel­e­vaa, ehkä jonkin osa siitä rahas­ta tulisi oikeisi­in investoin­tei­hin? Ehkä?

    Se on selvää, että ei yksit­täi­nen val­tio (ei ainakaan pieni val­tio) voi ottaa transak­tioveroa käyt­töön, pelaami­nen siir­ty­isi välit­tömästi muualle.

  246. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Samal­la tilas­toin­tia on kehitet­ty niin, että työt­tömät piilotetaan.
    Esim työt­tömän pitää olla työt­tömänä 15 päivää enne kuin hänet luokitel­laan työttömäksi
    ‘snip’

    Työhallinnos­sa tilas­toon las­ke­taan henkilö, joka on lasken­tapäivänä työt­tömänä työn­hak­i­jana — siis yksikin työt­tömyyspäivä riit­tää, jos se osuu lasken­tapäiväk­si, joka on kuukau­den viimeinen päivä.

    Tilas­tokeskuk­sen tilas­to perus­tuu otan­ta­an ja henkilöltä kysytään, onko hän ollut työssä ko. kuukau­den aikana.

    Kum­mas­sakaan menetelmässä on vaikea piilot­taa ketään mihinkään, mut­ta menetelmät tuot­ta­vat eri­laisen tuloksen.

  247. Viherinssi: Ensim­mäi­nen on se, että peri­aat­teessa finanssi­hörhö­jen eestaas veivaa­ma vir­tu­aali­ra­ha ei ole mis­tään pois.

    Kai se nyt sen­tään on jonk­in­näköi­nen vaade siihen samaan kokon­ais­ar­voon kuin reaal­i­talouden kaut­ta ansaitut rahatkin? Eikö se sil­loin ole infla­torista, vaik­ka se ei kaikissa tilanteessa realisoituisikaan?

    Kuka­pa ei halu­aisi yhtä kaupungi­nos­al­lista pankki­ire­i­ta piristämään paikallista kulutusta…

    Rahal­lis­es­ti kyl­lä var­maan kaik­ki. Kult­tuuris­es­ti ja sosi­aalis­es­ti tuo voisi olla tuhoisaa.

  248. Raimo K: Työhallinnos­sa tilas­toon las­ke­taan henkilö, joka on lasken­tapäivänä työt­tömänä työn­hak­i­jana – siis yksikin työt­tömyyspäivä riit­tää, jos se osuu lasken­tapäiväk­si, joka on kuukau­den viimeinen päivä.

    Tilas­tokeskuk­sen tilas­to perus­tuu otan­ta­an ja henkilöltä kysytään, onko hän ollut työssä ko. kuukau­den aikana.

    Kum­mas­sakaan menetelmässä on vaikea piilot­taa ketään mihinkään, mut­ta menetelmät tuot­ta­vat eri­laisen tuloksen.

    Höpö höpö.Tilastokeskuksen menetelmä perus­tuu ILOn stan­dard­i­in. Jos henkilö on viimeisen kah­den viikon aikana tehnyt tun­ninkin pal­ka­llista työtä niin hän on työlli­nen. Siitä tulee tuo 14 päivän karenssi, jon­ka aikana hän on edelleen työllinen .

    Toisaal­ta hänet las­ke­taan työvoiman ulkop­uolisek­si , jos hän ei ole haas­tat­telua edeltävä kuukau­den aikana hak­enut työtä.
    Eli taaskaan hän ei ole työtön

    https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04–04_men_002.html

    TEM tilas­tois­sa taas rek­isteröidään työt­tömik­si ne, jot­ka ovat olleet työt­töminä kuukau­den aikana ja asioi­neet toimistossa

    “Tilas­tokeskuk­sen ja työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön työt­tömyys­luku­jen eroa selit­tää osaltaan piilo­työt­tömyys. Piilo­työt­tömäk­si lue­taan työvoimatutkimuk­ses­sa työvoiman ulkop­uolel­la ole­va henkilö, joka halu­aisi ansio­työtä ja olisi työhön käytet­tävis­sä kah­den viikon kulues­sa, mut­ta ei ole akti­ivis­es­ti etsinyt työtä viimeis­ten neljän viikon aikana. Piilo­työt­tömiä oli vuon­na 2012 keskimäärin 113 000 henkilöä. Piilo­työt­tömyy­den syitä ovat työn­haus­ta luop­umi­nen tai muut syyt ”

    https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04–04_men_002.html

    Työt­tömien todel­liseen määrään pääsee kiin­ni kun Työl­lisyyskat­sauk­sen työn­hak­i­joista vähen­tää avoimil­la työ­markki­noil­la ole­vat työnhakijat’

    Esim jouluku­us­sa työn­hak­i­joi­ta oli 544 362, heistä avoimil­la työ­markki­noil­la 76 197

    Eli todel­li­nen työt­tömien määrä oli 

    544362–76197= 468165

  249. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi, laswkel­masi ei pidä paikkaansa silti. Lap­siper­heitä on kuitenkin nin vähän, että hyvä­tu­loinenkin saa päivähoid­sos­ta tukea enem­män kmuin on hänen osuuten­sa päivähoidon menoi­hin. Koko elinkaar­ta ajatellen toki.

    Ja juuri tätä koko elinkaar­ta tarkoi­tan. Kyl­lähän päivähoito on parin lapsen hyvä­tu­loiselle per­heelle suu­ru­us­lu­okkaa 80 000 euroa kuudessa vuodessa, joten sinä aikana rahavir­ta on aivan suu­rit­u­loisimpia luku­unot­ta­mat­ta vah­vasti per­heen suuntaan.

    Päivähoit­o­meno­jen osu­us kun­nal­lisveros­ta on noin viides­osa, joten jos per­he mak­saa kun­tavero­ja yli 400 000 euroa koko elämän­sä aikana, miinuk­selle men­nään. Raja menee varsin keski­t­u­loisil­la rikki.

  250. anonyy­mi: Kai se nyt sen­tään on jonk­in­näköi­nen vaade siihen samaan kokon­ais­ar­voon kuin reaal­i­talouden kaut­ta ansaitut rahatkin? Eikö se sil­loin ole infla­torista, vaik­ka se ei kaikissa tilanteessa realisoituisikaan?

    Kyl­lähän finanssisek­torin voitot ovat jostain muual­ta pois. Tässä kuitenkin kysymys oli se, onko sil­lä mitään merk­i­tys­tä, myy­däänkö niitä samo­ja osakkei­ta sekun­nin, min­uutin, tun­nin, päivän vai viikon välein. Tuo­han on se asia, jota transak­tiovero suitsisi.

  251. Itse asi­as­sa näitä tilas­to­ja käytetään mon­en­laisi­na Potemkinin kulisseina.

    Ikään­tynei­den työl­lisyysaste on saatu korkeak­si siirtämäl­lä ikään­tyneitä ja mui­ta pitkäaikaistyöt­tömiä työt­tömiä työvoiman ulkopuolelle.

    Kun työvoima supis­tuu niin työl­lisyysaste nousee.
    Hyvä esimerk­ki on kun ver­rataan Euro­statin luku­ja, ne ovat jotenkin kontrolloidut.
    Niin­pä Suomen työl­lisyysaste on Sak­san 71,5 %, Ruotsin 76,8 % ja Suomen 72,5 .

    Työt­tömyys­lu­vut vas­taavasti Sak­sa 5,1 %, Ruot­si 8 % ja Suo­mi 8,4 %

    Kun val­tiot ovat hyvin saman­laisia niin Suo­mi ja Sak­sa piilot­tel­e­vat työt­tömiään johonkin

    Eri­tyis­es­ti kun julkisen sek­torin työn­tek­i­jät van­henevat ja heitä ei ikäsy­istä potki­ta pihalle

    Niin­pä julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den osu­us on kaik­ista työl­li­sistä n 25 %, mut­ta +55-vuo­ti­ais­sa jo reilusti yli 50 % ja +60-vuo­ti­ais­sa var­maan 70–80 %.

    Tilas­to­ja lukies­sa pitää ensin ymmärtää miten ne on laadittu.

    Huonot työt­tömyys/­työl­lisyys-luvut ovat ben­saa lev­ot­to­muuk­sille ja sik­si poli­it­ti­nen eli­it­ti pyrkii väären­tämään ne sopiviksi

    Osmo kavere­i­neen on teo­ri­oil­laan onnis­tunut luo­maan sosi­aalisen katas­trofin ja pahoin­voin­ti­val­tion ja nyt sitä yritetään piilot­taa ja pyritään syyl­listämään johdon sijas­ta kansalaiset

    1. Ikään­tynei­den työl­lisyysaste on saatu korkeak­si siirtämäl­lä ikään­tyneitä ja mui­ta pitkäaikaistyöt­tömiä työt­tömiä työvoiman ulkopuolelle.

      Työl­lisyysaste las­ke­taan koko ikälu­okas­ta, ei työvoimaan kuu­lu­vista. Ikään­tyneet pitää siirtää rajan taa, maanti­eteel­lisen tai ajal­lisen, jos halu­taan kau­nis­tel­la työl­lisyys­luku­ja. Vaik­ka liian Van­ha halu­aakin nähdä maail­mas­sa pelkkää pahu­ut­ta ja kur­ju­ut­ta, ikään­tynei­den työssä käyn­ti on oikeasti lisääntynyt.

  252. Raimo K: Juuri näin­hän se on – mut­ta jos tuo kasinope­lik­si kut­sut­ta­va ei olisi niin houkut­tel­e­vaa, ehkä jonkin osa siitä rahas­ta tulisi oikeisi­in investoin­tei­hin? Ehkä?

    Itse asi­as­sa transak­tiovero johtaisi kasinopelin osu­u­den lisään­tymiseen, sil­lä se tek­isi mata­lariskiset, siis pienen voiton kau­pat kannattamattomiksi. 

    Tuo nopea konekaup­pa lisää markki­nan lik­vidi­teet­tiä ja pienen­tää sen hajon­taa. Toki para­metroin­ti- ja ohjel­moin­tivirheitä sat­tuu, mut­ta ohjelmis­sa on nyky­isin sisään­raken­net­tu­ja jar­ru­ja ja rajoittimia.

    Varsi­naiset kasinopelu­rit ovat jok­seenkin aina ihmisiä. Heitä ei transak­tiovero het­kau­ta, sil­lä usko omi­in kyky­i­hin on raudanluja.

  253. Liian van­ha: Höpö höpö.
    ‘snip’
    Työt­tömien todel­liseen määrään pääsee kiin­ni kun Työl­lisyyskat­sauk­sen työn­hak­i­joista vähen­tää avoimil­la työ­markki­noil­la ole­vat työnhakijat’

    Esim jouluku­us­sa työn­hak­i­joi­ta oli 544 362, heistä avoimil­la työ­markki­noil­la 76 197

    Eli todel­li­nen työt­tömien määrä oli
    544362–76197= 468165 

    Höpö höpö vaan itselle­si — asioiden sekoit­ta­mi­nen ei tässä auta.

    Työn­hak­i­joi­hin tietysti sisäl­tyy työssä ole­vien työn­hak­i­joiden määrä (niitäkin on, jot­ka halu­a­vat vai­h­taa työ­paikkaa) eli työhallinnon ilmoit­ta­ma työt­tömien työn­hak­i­joiden määrä on todel­lakin työhallinnos­sa kir­joil­la ole­vien työt­tömien määrä lasken­tapäivänä. Piilo­työtön ei ole työnhakijana.

    Tilas­tokeskuk­sen haas­tat­telemien ihmis­ten joukos­ta taas löy­tyvät henkilöt, jot­ka ovat olleet ko. jak­sol­la töissä/työttöminä ja otok­sen perus­teel­la arvioidaan työl­lisyys val­takun­nas­sa. Haas­tatel­tu­ja henkilöitä ei luokitel­la mitenkään eikä Tilas­tokeskus päätä mis­tään etu­isuuk­sista tai toimenpiteistä.

  254. Tapio: Itse asi­as­sa transak­tiovero johtaisi kasinopelin osu­u­den lisään­tymiseen, sil­lä se tek­isi mata­lariskiset, siis pienen voiton kau­pat kannattamattomiksi. 

    Tuo nopea konekaup­pa lisää markki­nan lik­vidi­teet­tiä ja pienen­tää sen hajon­taa. Toki para­metroin­ti- ja ohjel­moin­tivirheitä sat­tuu, mut­ta ohjelmis­sa on nyky­isin sisään­raken­net­tu­ja jar­ru­ja ja rajoittimia.

    Varsi­naiset kasinopelu­rit ovat jok­seenkin aina ihmisiä. Heitä ei transak­tiovero het­kau­ta, sil­lä usko omi­in kyky­i­hin on raudanluja. 

    Pidän kyl­lä läh­es koko arvopa­perikaup­paa kasinopelinä. Reaal­i­talouteen eli yri­tys­ten rahoituk­seen on yhteys vain uusien osakkei­den liik­keelle laskemisella.

  255. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Eri­tyis­es­ti kun julkisen sek­torin työn­tek­i­jät van­henevat ja heitä ei ikäsy­istä potki­ta pihalle

    Niin­pä julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den osu­us on kaik­ista työl­li­sistä n 25 %, mut­ta +55-vuo­ti­ais­sa jo reilusti yli 50 % ja +60-vuo­ti­ais­sa var­maan 70–80 %.

    Tilas­to­ja lukies­sa pitää ensin ymmärtää miten ne on laadittu.
    ‘snip’

    Laa­timisen lisäk­si olisi hyvä ymmärtää, mitä tilas­tot kertovat.

    Esim. teol­lisu­udessa ja rak­en­tamises­sa ym. raskaissa ammateis­sa jäädään ter­veyssy­istä paljon eläk­keelle ennen eläkeikää. Julkisel­la sek­to­ril­la täl­laisia ammat­te­ja ei ole — selit­tääköhän se jotakin?

  256. Osmo Soin­in­vaara: Työl­lisyysaste las­ke­taan koko ikälu­okas­ta, ei työvoimaan kuu­lu­vista. Ikään­tyneet pitää siirtää rajan taa, maanti­eteel­lisen tai ajal­lisen, jos halu­taan kau­nis­tel­la työl­lisyys­luku­ja. Vaik­ka liian Van­ha halu­aakin nähdä maail­mas­sa pelkkää pahu­ut­ta ja kur­ju­ut­ta, ikään­tynei­den työssä käyn­ti on oikeasti lisääntynyt.

    En minä näe niinkään pahu­ut­ta vaan ihmisiä, joiden kun­nia ei kestä väärässäolemista.

    Minä voin myön­tää, että olin väärässä työl­lisyys­luku­jen kohdal­la, mut­ta en työt­tömyys­luku­jen kohdalla.Työttömyyslukuja kau­nis­tel­laan siirtämäl­lä ihmisiä työvoiman ulkop­uolelle, kuten tuo Tilas­tokeskuk­sen selvi­tys piilo­työt­tömistä kertoo..

    Mut­ta kuten sanoin, tilas­to­ja on kyet­tävä tulk­it­se­maan oikein

    Tuo työl­lisyysas­teen nousukin kun johtuu vain julkisen sek­torin ikään­tymis­es­tä niin kysymys ei ole aidos­ta työl­lisyysas­teen nousus­ta vaan tilastoharhasta.

    Esität asi­as­ta vain sen pro­pa­gan­dan kannal­ta tärkeästä näkökul­mas­ta, har­va kuuli­ja on niin kri­it­ti­nen, että epäil­isi sin­un johta­van harhaan tietoisesti
    Jos tämä on sitä pahu­ut­ta niin se sit­ten on.

    Ja ker­toohan tuo työt­tömyys­ti­las­tokin karua kieltään: Yli 50-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on 120000 ja pitkäaikaistyöt­tömiä 80000 läh­es kaik­ki + 50-vuotiaita

    Kun +50-vuo­ti­aat työl­listyvät heikosti niin se johtaa sosi­aaliseen katas­trofi­in, kun nämä sukupol­vet ovat aloit­ta­neet eläkken ansait­semisen 15-vuo­ti­aana, mut­ta eläke alkoi ker­tyä vas­ta 23-vuotiaana.Ja kun joutuu +50-vuo­ti­aana työ­markki­nat­uen varaan ja palkat­tomi­in orjatöi­hin niin työu­raa ker­tyy kyl­lä 50 vuot­ta , mut­ta eläk­keeseen oikeut­tavaa 25–35 vuot­ta eli edessä on pieni eläke ja köy­hä van­hu­us huoli­mat­ta pitkästä työurasta.Näin se Suo­mi palk­it­see työn sankarit.

    Ja Osmo on ollut yksi innokkaimpia aja­maan ihmisiä täl­laiseen tilaan

    Ja on min­ul­la omaakin koke­mus­ta: Jo ansait­tua eläket­täni leikat­ti­in 1994 uud­is­tuk­ses­sa 10 % ja vuo­den 2005 uud­is­tuk­ses­sa 13 %.

    Osmo on yrit­tänyt tässäkin asi­as­sa hämätä vaku­ut­tele­mal­la, että jo ansait­tui­hin etuuk­si­in ei kos­ke­ta. Todel­lisu­udessa Osmokin on pyyhkinyt täl­lä peri­aat­teel­la takapuolta.

  257. On tul­lut tavak­si joka päivä kat­soa, mitenkä Ruot­sil­la menee. Tänään julka­isti­in viime vuo­den työvoimatukimuk­sen lukemat. 

    Suomes­sa työt­tömyys kas­vaa ja työl­lis­ten määrä vähe­nee. Ruot­sis­sa on päin­vas­toin. Työvoimatutkimuskin v. 2013 on otsikoitu: “Fler i arbet­skraften och fler sysselsatta”. 

    Paljon ker­to­vaa ja mie­lenki­in­toista yhteen­ve­toa tutkimuk­ses­ta: http://tinyurl.com/oflz3n4

  258. Osmo Soin­in­vaara:
    Jar­mo Lius,
    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen ei oikein pelitä laskusuh­dan­teen aikana, sik­si julkisen talouden tas­apain­ot­tamiselle t5ämä ajanko­h­ta on huono. Pitkäl­lä aikavfgälil­lä julk­isten työ­paikko­jen vähen­tämi­nen lisää työ­paikko­ja yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Toisaal­ta. Kuten tek­stis­säsi san­ot, me koke­mus­peräis­es­ti tiedämme työvoiman tar­jon­nan lisäävän työ­paikko­ja, niin mik­si epäilet omia puheitasi? Myös ekon­o­mistien val­tavir­ta ainakin Var­ti­aisen mukaan on kanssasi samaa mieltä.

    Sik­si voimme huo­leti lisätä työvoiman tar­jon­taa 60000 ihmisel­lä. Se pelas­taa Suomen. Talousti­eteen aat­teet ja lainalaisu­udet pitävät huol­ta hei­dän työl­listymis­es­tään. Vai eikö lois­tavaa teo­ri­aa saa soveltaa käytän­nössä Var­ti­aisen virkamieskaverei­hin? Rohkeasti vain eteen­päin ekon­o­mistin viitoit­ta­maan suuntaan!

  259. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Työt­tömyys­luku­ja kau­nis­tel­laan siirtämäl­lä ihmisiä työvoiman ulkop­uolelle, kuten tuo Tilas­tokeskuk­sen selvi­tys piilo­työt­tömistä kertoo.
    ‘snip’

    Näin todel­lakin on, räikeim­pänä esimerkkinä suurten ikälu­okkien siirtämi­nen eläk­keelle, kyl­lä olisi hienoa, jos kaik­ki nämä oli­si­vat vielä työ­markki­noiden käytettävissä!

  260. Osmo Soin­in­vaara: Pitkäl­lä aikavfgälil­lä julk­isten työ­paikko­jen vähentäm

    Tuo pitää paikkansa. Kun julki­nen sek­tori vähen­tää työ­paikko­ja niin se siir­tyy osta­maan entiset toimin­not palvelu­na ja niin­pä julkisen sek­torin henkilöstön vähen­emä näkyy palvelu­jen oston moninker­tais­tu­mise­na ja välil­lisen julkisen sek­torin kasvuna

  261. Raimo K: Näin todel­lakin on, räikeim­pänä esimerkkinä suurten ikälu­okkien siirtämi­nen eläk­keelle, kyl­lä olisi hienoa, jos kaik­ki nämä oli­si­vat vielä työ­markki­noiden käytettävissä!

    Heh, tuskin­pa siitä mitään suur­ta hyö­tyä olisi. Viras­tot oli­si­vat täyn­nä kehi­tyk­sen jar­ru­ja ja lop­ut kortis­tossa, kuten nuorem­mat ikälu­okat ovat nyt.

    Julkisen sek­torin ongel­mat johtu­vat suurim­mak­si osak­si kaavoihin kangis­tu­mis­es­ta: Kun puo­let väestä on yli 50-vuo­ti­ai­ta niin eipä siinä uud­is­tuk­sia aje­ta, vas­tuste­taan kylläkin

  262. Viherinssi: Kyl­lähän finanssisek­torin voitot ovat jostain muual­ta pois. Tässä kuitenkin kysymys oli se, onko sil­lä mitään merk­i­tys­tä, myy­däänkö niitä samo­ja osakkei­ta sekun­nin, min­uutin, tun­nin, päivän vai viikon välein. Tuo­han on se asia, jota transak­tiovero suitsisi. 

    Sekun­tikin on jo aika pitkä aika. Isoim­mat ongel­mat tule­vat mil­lisekun­tilu­okan veivaamis­es­ta, jos­sa algo­rit­mit tunke­vat itsen­sä osta­jan ja myyjän väli­in ja vuol­e­vat itselleen sen muu­ta­man sentin kym­menyk­sen kaupasta.

  263. Viherinssi: Tässä kuitenkin kysymys oli se, onko sil­lä mitään merk­i­tys­tä, myy­däänkö niitä samo­ja osakkei­ta sekun­nin, min­uutin, tun­nin, päivän vai viikon välein.

    Sekun­nin sisään tapah­tu­vis­sa transak­tiois­sa tuskin on mitään hark­in­taa, joten vähen­täisi­hän se tietenkin puh­das­ta uhkapeliä, reak­ti­ivis­ten rom­ah­dusten vaaraa ja mui­ta tähän liit­tyviä reaal­i­maail­man ongelmia. Minus­ta tässä asi­as­sa toisaal­ta voitaisi­in myös kat­soa asi­aa toiselta kan­til­ta: rajoitet­taisi­in toim­intaa, jol­la ei ole mitään hyö­tyä hin­nan­määri­tyk­sessä (alle sekun­nin reflek­si­ivireak­tio vs. tun­nin analysoitu reak­tio), ja tästä tulisi julk­ishallinnos­sa tarvit­tavaa rahaa. Onko suurem­paa merk­i­tys­tä sil­lä, ettei mui­ta hyö­tyjä voi­da osoittaa?

    Tässähän voisi samal­la vaa­dit­tavas­sa infra­struk­tu­uris­sa lopet­taa reflek­sien ja val­okaapelin lyhyy­den ja kokeilu­transak­tiot hin­nan selville saamisek­si (eli suu­ru­u­den) palk­it­semisen ja toteut­taa transak­tioiden sat­un­nais­tamisen kaup­pa­paikoil­la. Tämäkin edesaut­taisi parem­paa hinnanmuodostusta.

    Tulee kyl­lä tulee mieleen, että näis­sä pikat­a­pah­tu­mis­sa voit­to tulee puh­taasti volyymin kaut­ta, kos­ka rahaa tarvi­taan sekä kurssin riit­tävään muut­tamiseen että riit­tävän voiton tekemiseen tuon kurss­in­muu­tok­sen kaut­ta. Tämä imuroi rahaa pois sekä reaal­i­taloud­es­ta että pitkän lin­jan sijoit­tamis­es­ta. Eihän tuo pääo­ma mihinkään katoaisi, jos tästä tehtäisi­in kan­nat­tam­a­ton­ta, vaan se siir­ty­isi muualle. Toiv­ot­tavasti tuot­tavaan toim­intaan. Riit­tävän suuri transak­tiovero tek­isi pikat­a­pah­tu­mista niin kallista, ettei siihen kenenkään rahat riittäisi.
    Toisaal­ta on kyl­lä jo myös nähty, miten finanssisek­tori ostaa monopole­ja reaal­i­talouden puolelta ja varas­toi tuotan­toa vain ajaak­seen hin­to­ja ylös. Tämä toim­inta var­maankin vas­taavasti lisään­ty­isi. Siihenkin pitäisi sit­ten kun­nol­la puuttua.

    Iso osa ongel­maa on pitkälti siinä, että finanssisek­toris­sa on yksinker­tais­es­ti liikaa rahaa ver­rat­tuna reaal­i­talouteen ja se johtuu ylisu­urista voitoista. Pelkäl­lä rahal­la saa aivan liian hel­posti lisää rahaa. Sen sijaan, että sek­tori säätelisi hin­to­ja tas­apain­oon, siel­lä tahal­laan luo­daan reaal­i­maail­maa järkyt­täviä ja huonon­tavia epä­tas­apain­o­ja, joil­la voidaan sit­ten tehdä voit­to­ja. Hän­tä heilut­taa koiraa. Sille pitäisi tehdä jotain. Taikalu­o­tia ei liene ole­mas­sa vaan pitäisi tehdä mon­ta asiaa.

    Kaup­po­jen hidas­t­a­mi­nen aut­taisi. Ken­ties sat­un­nais­t­a­mi­nen, transak­tioiden koko­ra­joi­tus ja jonkin­lainen paljon aikaa vievä pul­lonkaula voisi­vat aut­taa. Lisäk­si voitaisi­in lisätä henkilöko­htaisia vas­tui­ta tap­pi­oti­lanteis­sa. Tarkoituk­se­na olisi saa­da aikaan tilanne, jos­sa suuret transak­tiot — tapah­tu­vat ne sit­ten yhdessä suures­sa tai mon­es­sa pienessä erässä — saataisi­in hidastet­tua ja altistet­tua kil­pailulle. Hyväl­lä tuuril­la reaal­i­maail­makin ehtisi ken­ties sit­ten reagoi­da ja sen keinotekoinen keikut­ta­mi­nen voitol­lis­es­ti tulisi vaikeam­mak­si. Samal­la sit­ten finanssi­maail­man voitot oletet­tavasti kutis­tu­isi­vat ja resurssit vapau­tu­isi­vat parem­paan käyttöön.

  264. Säälit­tävän pieniä ovat tähä­nas­tiset elvy­tys- ja leikkaus­toimet. Eri­tyis­es­ti se näkyy kun­tien taloudessa. Hyvän taloudenkin kun­ta ottaa miljoo­nia velkaa. Sit­ten etsitään säästöjä nip­istämäl­lä jostain 1000 €.

    Sit­ten jokainen veronko­ro­tus merk­it­see sitä, että jostain muus­ta rahas­ta se on pois ainakin koko lystin kus­tan­ta­val­la veronmaksajalla.

    Laa­ja yksimielisyys on siitä, että tuot­tavia investoin­te­ja on tuet­ta­va. Näin­hän kun­nat tekevät kaike­naikaa. Tarvi­taan ter­veyskeskus­ta, koulua, paloase­maa ym.

    Var­maan tarvi­taan piakkoin selkeää pri­or­isoin­tia. Mis­tä leikataan miljardiluokkaa.Voiko veronko­ro­tuk­sil­la jatkaa mil­jardin verran.

  265. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Työt­tömyys­luku­ja kau­nis­tel­laan siirtämäl­lä ihmisiä työvoiman ulkop­uolelle, kuten tuo Tilas­tokeskuk­sen selvi­tys piilo­työt­tömistä kertoo.
    ‘snip’

    Raimo K: Näin todel­lakin on, räikeim­pänä esimerkkinä suurten ikälu­okkien siirtämi­nen eläk­keelle, kyl­lä olisi hienoa, jos kaik­ki nämä oli­si­vat vielä työ­markki­noiden käytettävissä!

    Liian van­ha: Heh, tuskin­pa siitä mitään suur­ta hyö­tyä olisi. Viras­tot oli­si­vat täyn­nä kehi­tyk­sen jar­ru­ja ja lop­ut kortis­tossa, kuten nuorem­mat ikälu­okat ovat nyt.
    ‘snip’

    Raimo K: Jaa­ha, aikaisem­min eläköi­tymi­nen oli työt­tömyys­luku­jen kau­nistamista, nyt sitä suo­ras­taan pitäisi tehdä. Koeta­han päät­tää, kum­mas­ta on kysymys!

  266. Tuo transak­tiovero olisi kyl­lä oikeasti hyvä. Talout­ta ver­rataan usein elävään organ­is­mi­in ja mielel­lään vil­jellen evoluu­tioon viit­tavia vertauksia.
    Elävä organ­is­mi on kuitenkin erit­täin tarkaan säädel­ty. Säätelystä karkaami­nen tarkoit­taa yleen­sä syöpäkas­vain­ta. Täl­lais­ten var­al­ta on lukuisia ja varsin armot­to­mia mekanis­me­ja, mut­ta joskus nekin pettävät.
    Evoluu­tio tun­tee myös lukuisia umpiku­jia, pop­u­laa­tioiden kan­to­jen rom­ah­tamisia jne jne.
    Evo­lu­ti­ivis­es­ti men­estyk­sekkäimpiä ovat ehkä bak­teer­it, jot­ka eivät olen­nais­es­ti ole muut­tuneet mik­sikään. Ei ole tarvin­nut. Kuitenkaan emme pidä val­toime­naan vellovaa, koko pla­nee­tan peit­tävää bak­teer­i­mas­saa kovin toiv­ot­ta­vana tulevaisuudenkuvana.
    Mielestäni yhteiskun­tia ja talout­ta olisi ver­rat­ta­va mon­isoluisi­in eliöi­hin, ei niinkään sumeasti ja blankona “evoluu­tioon”.

    1. Evo­lu­ti­ivis­es­ti men­estyk­sekkäimpiä ovat ehkä bak­teer­it, jot­ka eivät olen­nais­es­ti ole muut­tuneet miksikään.

      Onko­han noin? Bak­teer­it tun­tu­vat ole­van geneet­tis­es­ti kiusal­liset sopeu­tu­vaisia. Antibioot­ti menet­tää tehon­sa paris­sa vuosikymme­nessä, kun bak­teer­it mukaut­ta­vat perimäänsä.

  267. anonyy­mi: Kaup­po­jen hidas­t­a­mi­nen auttaisi. 

    Onko­han tuo aivan var­maa? Ainakin toinen äärim­mäisyys, san­o­taan yksi kaup­pa per päivä, lisäisi hin­to­jen hajon­taa. Tämän aikoinaan mus­tan­pörssin val­u­u­takaup­paa sosial­is­ti­mais­sa har­joit­ta­neet tur­is­tit tietävät.

    Paljon tärkeäm­pää olisi estää tai raskaasti verot­taa täysin speku­lati­iviset transak­tiot, kuten shorttaukset.

  268. Catili­na: Tuo transak­tiovero olisi kyl­lä oikeasti hyvä. 

    Asi­aa on kohta­lais­es­ti tutkit­tu. Tulok­sis­sa on hajon­taa, mut­ta voitolle näyt­tää pää­sevän seu­raa­va käsitys:

    Transak­tiovero (globaal­isti toteutet­tuna) olisi suh­teel­lisen neu­traali tapa kerätä rahaa val­tioille. Se var­masti vähen­täisi kaup­po­jen määrää, mut­ta sil­lä ei olisi markki­noi­ta sta­bil­isoivaa vaiku­tus­ta, sil­lä vaik­ka pienirisk­i­nen kaup­pa vähenisi, kovaa riskiä otta­vat speku­lan­tit eivät pois­tu­isi markkinoilta.

    Se pelaa, joka ei pelkää!

  269. Bak­teer­it ovat rak­en­teeltaan aivan saman­laisia. Omi­naisuuk­sia ne voivat vai­h­taa, mut­ta ei rajat­tomasti, ja ei se bak­teeri, jos edes yksilöstä voidaan puhua, siitä muu­tu. Mrsa on edelleenkin Stafy­lo­coc­cus Aureus, hyvin yksinker­tainen yksisoluinen eliö.

  270. Raimo K:
    Liian van­ha:
    ‘snip’
    Työt­tömyys­luku­ja kau­nis­tel­laan siirtämäl­lä ihmisiä työvoiman ulkop­uolelle, kuten tuo Tilas­tokeskuk­sen selvi­tys piilo­työt­tömistä kertoo.
    ‘snip’

    Raimo K: Näin todel­lakin on, räikeim­pänä esimerkkinä suurten ikälu­okkien siirtämi­nen eläk­keelle, kyl­lä olisi hienoa, jos kaik­ki nämä oli­si­vat vielä työ­markki­noiden käytettävissä!

    Liian van­ha: Heh, tuskin­pa siitä mitään suur­ta hyö­tyä olisi. Viras­tot oli­si­vat täyn­nä kehi­tyk­sen jar­ru­ja ja lop­ut kortis­tossa, kuten nuorem­mat ikälu­okat ovat nyt.
    ‘snip’

    Raimo K: Jaa­ha, aikaisem­min eläköi­tymi­nen oli työt­tömyys­luku­jen kau­nistamista, nyt sitä suo­ras­taan pitäisi tehdä. Koeta­han päät­tää, kum­mas­ta on kysymys!

    Sotket asioi­ta.

    Ei työvoiman ulkop­uolelle siirtyminen/siirtäminen tarkoi­ta eläköitymistä.

    Työt­tömän määritelmän mukaan,jos työtön ei ole hak­enut töitä viimeisen kuukau­den aikana niin hän ei ole työtön vaan hän on työvoiman ulkop­uo­li­nen, mut­ta ei siis eläkeläinen.

    Noi­ta haas­tat­telun kysymyk­siä ja kri­te­ri­oi­ta rukkaa­mal­la tilas­to kau­nis­tuu helposti.

    Eli vaik­ka kir­joit­telet työtön-työtön-lorua niin viral­lis­es­ti et ole työtön etkä ole mukana työttömyysluvuissa

    http://www.tem.fi/files/37652/alatalo.pdf

    1. Työt­tömyys­ti­las­toil­la on kak­si tarkoi­tus­ta, toinen mita­ta työt­tömyyt­tä yhteiskun­nal­lise­na ongel­mana ja toinen arvioi­da talous­poli­ti­ikan suun­nit­telua varten poten­ti­aalisen työvoiman määrä. Tähän jälkim­mäiseen sovel­tuu EU:n käyt­tämä määritelmä, jota tilas­tokeskuk­sen on Suomes­sa käytet­tävä, jot­ta maid­en tilas­to­je voisi ver­ra­ta keskenään. Ne, jot­ka eivät hae töitä, eivät ole sel­l­aista työvoimare­serviä, jota voisi työl­listää elvyt­täväl­lä talouspolitiikalla. 

      Minä en seu­raa työt­tömyys­ti­las­to­ja lainkaan, vaan työl­lisyys­ti­las­to­ja, kos­ka ne ovat yksikäsit­teisiä ja kuvaa­vat asi­aa paljon parem­min. Vielä innokkaam­min seu­raan tehtyjä työ­tun­te­ja, kos­ka osa-aikainen on oikeas­t­aan vain osatyöllinen.

  271. Liian van­ha: Sotket asioita. 

    Ei työvoiman ulkop­uolelle siirtyminen/siirtäminen tarkoi­ta eläköitymistä.
    ‘snip’

    No, ihan miten vaan… mut­ta kyl­lä eläköi­tymi­nen tarkoit­taa siir­tymistä työvoiman ulkop­uolelle ja nyt kun ns. suuret ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle, se tarkoit­taa ihan oikeasti sitä, että ko. ihmiset eivät ole työvoimas­sa — ei siinä mitään hämärää tilas­to­jen kau­nistamista ole. Ja kyse on melko suurista joukoista.

    Ja tilas­tot tehdään tiet­ty­jen kri­tee­rien mukaan, ei niitä muute­ta, vaik­ka kri­teer­it eivät jotaku­ta ‘Liian van­haa’ miel­lytäkään — ja tilas­tois­sa käytet­tävät kri­teer­it ovat aiem­min mainit­se­mani ja melko yksinker­taisia, en toista niitä.

    Ja vaik­ka ‘Liian van­ha’ istuu koto­nansa kir­joit­tele­mas­sa työtön-työtön-loru­aan, niin hän ei ole työtön eikä ole mukana työt­tömyys­lu­vuis­sa, jos hän ei ole työt­tömänä työn­hak­i­jana työvoima­hallinnos­sa laskentapäivänä.

  272. Tapio:

    Se var­masti vähen­täisi kaup­po­jen määrää, mut­ta sil­lä ei olisi markki­noi­ta sta­bil­isoivaa vaiku­tus­ta, sil­lä vaik­ka pienirisk­i­nen kaup­pa vähenisi, kovaa riskiä otta­vat speku­lan­tit eivät pois­tu­isi markkinoilta.

    Eivät var­maan pois­tu­isikaan, mut­ta entä sitten?
    Minus­ta ongel­mana on tuo finanssien karkaami­nen minkään reaalisen ulkop­uolelle. Siihen se voisi aut­taa. Tok­i­han aina speku­loi­da saa.
    Nythän esimerkik­si kul­lan hin­ta on hyvin mata­la. Sil­lä het­kel­lä kun se läh­tee nousu­un, Fed “myy” suuret määrät kul­taa, jota ei ole ole­mas­sakaan pitääk­seen hin­nan mata­lal­la. Sen sijaan se fyysi­nen, todel­la ole­mas­saol­e­va kul­ta val­uu ei enää niin hitaastikaan Kiinaan, Inti­aan yms, myös Venäjälle, jot­ka kaupois­saan vaa­ti­vat todel­la fyy­sisen tavaran fyy­sistä toimit­tamista. Elikkä he osta­vat Fedin mata­lak­si polkemil­la hin­noil­la, mut­ta kehtaa­vat vaa­tia myös tavaran toimittamista.

  273. Catili­na: Tok­i­han aina speku­loi­da saa.

    Tot­ta. Sanaval­in­tani oli epätäs­mälli­nen. Oikea sana on “noise trad­er”, ei speku­loi­ja. Transak­tiovero ei näytä pois­ta­van heitä markki­noil­ta. He eivät pelkää.

  274. Raimo K: No, ihan miten vaan… mut­ta kyl­lä eläköi­tymi­nen tarkoit­taa siir­tymistä työvoiman ulkop­uolelle ja nyt kun ns. suuret ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle, se tarkoit­taa ihan oikeasti sitä, että ko. ihmiset eivät ole työvoimas­sa – ei siinä mitään hämärää tilas­to­jen kau­nistamista ole. Ja kyse on melko suurista joukoista.

    Ja tilas­tot tehdään tiet­ty­jen kri­tee­rien mukaan, ei niitä muute­ta, vaik­ka kri­teer­it eivät jotaku­ta ‘Liian van­haa’ miel­lytäkään – ja tilas­tois­sa käytet­tävät kri­teer­it ovat aiem­min mainit­se­mani ja melko yksinker­taisia, en toista niitä.

    Ja vaik­ka ‘Liian van­ha’ istuu koto­nansa kir­joit­tele­mas­sa työtön-työtön-loru­aan, niin hän ei ole työtön eikä ole mukana työt­tömyys­lu­vuis­sa, jos hän ei ole työt­tömänä työn­hak­i­jana työvoima­hallinnos­sa laskentapäivänä.

    Minä puhuinkin 50–62-vuotiaista työttömistä.

    Olen itse jo eläk­keel­lä, mut­ta olen silti työn­hak­i­jana työvoima­toimis­tossa ja odot­te­len suurel­la jääni­tyk­sel­lä, kos­ka joku tar­joaa min­ulle töitä.

    Mut­ta ei min­ua las­ke­ta työt­tömäk­si vaik­ka olenkin työtä vail­la ole­va työnhakija

    Saat­taa tul­la pitkä odotus, mut­ta ajat­telin lopet­taa vas­ta 90-vuotiaana.

    Ja moni on oikeasti töis­sä eläk­keel­läkin ‚ei eläk­keel­lä olo estä työn­tekoa. Enem­män asia on kiin­ni työnantajista.Vain julkisel­la sek­to­ril­la voi hiihdel­lä 68-vuo­ti­aak­si toimis­ton käytäviä ja jar­rut­taa kehitystä

    EK:han jo ilmoit­ti, ettei heitä kiin­nos­ta +60-vuo­ti­aat työn tar­joa­jat, mut­ta eläk­keelle heitä ei saa päästää vaan hei­dät pitää ruokkia sos­sun luukulta.

    Tilas­tokeskuk­sen ja TEM ero on jo yli 120000 työtön­tä ( TEM joulukuu 329 899, Tilas­tokeskus 205000, ero­tus 124899 ) 

    Ja ku tarkastelee kokon­aistyöt­tömyyt­tä niin työn­hak­i­joi­ta oli jouku­us­sa 2013 544 362 ja heistä työssä avoimil­la työ­markki­noil­la 76 197.

    Ero­tus on 468165 ja nämä täyt­tävät ehdot; etsivät työtä, heil­lä ei ole nor­maalia työ­suhdet­ta, he ovat valmi­ita otta­maan työtä vas­taan mil­loin vain.

    Tähän luku­un TEM tilas­to on taas pienem­pi 138266 henekä kuin todel­li­nen määrä.

    Tilas­ton kat­tavu­ut­ta vai­htele­mal­la saadaan kau­ni­ita luku­ja ja sosi­aa­li­nen katas­trofi voidaan peit­el­lä Potemkinin kulis­sil­la kuten NL aikoinaan

  275. Liian van­ha: Minä puhuinkin 50–62-vuotiaista työttömistä.

    Olen itse jo eläk­keel­lä, mut­ta olen silti työn­hak­i­jana työvoima­toimis­tossa ja odot­te­len suurel­la jääni­tyk­sel­lä, kos­ka joku tar­joaa min­ulle töitä.

    Mut­ta ei min­ua las­ke­ta työt­tömäk­si vaik­ka olenkin työtä vail­la ole­va työnhakija
    ‘snip’

    Työvoima­hallinnos­sa oli jouluku­us­sa 2013 työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta 329 900. Luvus­sa ei ole mm. niitä, jot­ka ovat töis­sä, armei­jas­sa, opiskel­e­vat tai ovat eläk­keel­lä.
    Niin että arvoisal­la liian van­hal­la eläkeläisel­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta päästä työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si, jollei hän lope­ta eläkettään.

    Niin se vaan on — eikä kyse ole työl­lisyys­ti­las­ton keinotekois­es­ta kau­nistamis­es­ta. Ei se tai­da salali­it­tokaan olla?

  276. Itse asi­as­sa ei ole suur­ta väliä, onko työt­tömiä 200000, 330000 vai 470000

    Kaikil­la määril­lä meil­lä on menos­sa sosi­aa­li­nen katas­trofi, mut­ta se ei päät­täjiä juuri liikuta

    Suh­tau­tu­mi­nen ikään­tyneeseen työt­tömään on sama kuin Stal­in­il­la gulakkeihin.

    UKK:ta on paljon haukut­tu, mut­ta hän sen­tään välit­ti ja teki jotain ja jotakin saati­in aikaiseksikin.

    Niin­istölle riit­tää parin krokoti­ilin kyyneleen vuo­dat­ta­mi­nen Kokoomus­pro­pa­gan­dan joukossa.

    Ja muut poli­itikot miet­tivät miten 25–40 vuot­ta työtä tehnyt­tä voidaan oikein kun­nol­la nöyryyttää

    Kaiken maail­man osmo­jen ja risikoiden asen­teet ovat taan­tuneet tavoit­tele­maan 100 vuo­den takaista yhteiskun­taa , jos­sa työtön on irto­lainen, joka kyke­nee työhön pakkotyöleirillä.

    Kun kyvyt eivät riitä muuhun niin haikail­l­laan Impivaaraan.

    1. Liian Van­ha
      Onko sin­ul­ta jäänyt huo­maa­mat­ta, kuin­ka hienos­ti työl­lisyys ikään­tynei­den kesku­udessa on lisääntynyt?

  277. Catili­na:
    http://www.nber.org/papers/w2395

    No sit­ten kil­ta­sys­tee­mi, tai huo­mat­ta­va viive kau­pankäyn­ti­in. Ketä se hait­taa, kos­ka mil­lään reaalisel­la­han tässä ei käy­dä kauppaa?

    Jos tehdään rajoituk­sia, olisi osat­ta­va ker­toa, ketä ne hyödyt­tävät. Talous­rom­ah­duk­sia ja kuplia on saatu aikaan sil­loinkin, kun transak­tiot liikkui­v­at hevoskyy­dil­lä kestikievarien kaut­ta. Rom­ah­duk­sen saa aikaan vähäisel­lä määräl­lä transak­tioi­ta, joten vero ei siihen vaikut­taisi. Peri­aat­teessa nopea ja pienikitkainen arvopa­perikaup­pa on hyvä jut­tu kitkan vähen­tämisek­si. (Mut­ta ei siihen toki sekun­tikaup­po­ja tarvita.)

    Verol­la saisi karkoitet­tua nopeatem­poisen arvopa­perikau­pan pois Suomes­ta. On aika vaikea nähdä hyö­tyjä siinä. Globaali­na verona se toimisi pienenä tulovir­tana val­tioille, mut­ta palataan tähän sit­ten, kun vaikka­pa Sveit­si ilmaisee tule­vansa samaan junaan.

  278. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Onko sin­ul­ta jäänyt huo­maa­mat­ta, kuin­ka hienos­ti työl­lisyys ikään­tynei­den kesku­udessa on lisääntynyt?

    Kuten sanoin , kyseessä on pelkkä harha, mikä johtuu julkisen sek­torin ikääntymisestä.

    Suo­jatyö­paikoista kun ei saneer­a­ta juuri ketään niin sil­loin ei saneer­a­ta ikääntyneitäkään.Silloin näyt­tää siltä, kuin kehi­tys oli­is suo­tu­isa, mut­ta se taan­tuu heti kun tuo suuret ikälu­okat julkisel­la sek­to­ril­la eläköityvät

    Rehelli­nen tilas­toti­eteil­i­jä tun­nus­taisi tämän tosiasian.

  279. I TILANNE KUUKAUDEN LOPUSSA
    JOULUKUU 13
    A. TYÖNHAKIJAT
    1. Työt­tömät työn­hak­i­jat 329 899
    — joista kokoaikaises­ti lomaute­tut 33 464
    2. Lyhen­netyl­lä työvi­ikol­la 7 554
    3. Työssä ole­vat yhteen­sä 104 277
    — joista yleisil­lä työ­markki­noil­la 76 197
    — joista työl­lis­tet­tynä 28 080
    4. Työvoiman ulkop­uolel­la 91 415
    — joista työl­listymistä edistävässä
    palvelus­sa 21 539
    — joista koulu­tuk­ses­sa 38 038
    5. Työt­tömyy­seläket­tä saa­vat 11 217

    1–5 Kaik­ki työn­hak­i­jat yhteen­sä 544 362

    Aina­han sitä ker­ro­taan, että on vale, emä­vale ja tilasto.

    Noiden 330000 työt­tömän lisäk­si meil­lä on tem­pute­tut ja työvoiman ulkop­uoliset, jot­ka kaik­ki ovat kir­jat­tuna työt­tömik­si työnhakijoiksi.

    Ja heil­lä on ehtona, että jos heille tar­jo­taan työtä avoimil­la työ­markki­noil­la niin he otta­vat sen vas­taan oitis.Koulutuksessa olevil­la on jonkin ver­ran neuvotteluvaraa.

    Myös nuo työt­tömyy­seläkeläiset kuu­lu­vat tyh­mään, joka on työl­lisyysvelvoit­teen piirissä.Tosin tänä vuon­na heitä ei enää ole ja hei­dän tilal­laan on hie­man enem­män työttömiä.

    Eli todel­li­nen työt­tömien määrä on 460000 tienoil­la eli meil­lä on käsis­sä sosi­aa­li­nen katas­trofi, jota hal­li­tus on tietois­es­ti ajanut.

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen kun tarkoit­taa työt­tömyy­den kasvatusta

    Esim serkku­ni oli työvoimak­oulu­tuk­sen lop­pu­vai­heessa kun sai työpaikan.Hän olisi joutunut karenssi­in ellei työ­nan­ta­ja olisi jous­tanut aloi­tus­päivämäärän kanssa

    Eli koulu­tus on vain tem­pu­tus­ta, sil­lä se voidaan keskeyt­tää mil­loin vain, jos töitä löytyy

  280. Viherinssi:

    Verol­la saisi karkoitet­tua nopeatem­poisen arvopa­perikau­pan pois Suomes­ta. On aika vaikea nähdä hyö­tyjä siinä. Globaali­na verona se toimisi pienenä tulovir­tana val­tioille, mut­ta palataan tähän sit­ten, kun vaikka­pa Sveit­si ilmaisee tule­vansa samaan junaan.

    Kyl­lähän sen globaali olisi olta­va. En väitä tietäväni ratkaisua, mut­ta ongel­man uskoisin pystyväni tun­nista­maan: finanssit ja reaal­i­talous ovat täysin eri maail­mankaikkeuk­sis­sa muuten, pait­si että valitet­tavasti leikki­ra­hal­la kuitenkin pystyy osta­maan reaal­is­takin. Tuo kul­ta on mielestäni aika hyvä esimerk­ki. Myy­dään kul­taa, jota ei edes ole olemassa.

    http://www.globalresearch.ca/u‑s-dollar-collapse-where-is-germanys-gold/5321894

    http://www.zerohedge.com/news/2014–01-19/germany-has-recovered-paltry-5-tons-gold-ny-fed-after-one-year

  281. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kaiken maail­man osmo­jen ja risikoiden asen­teet ovat taan­tuneet tavoit­tele­maan 100 vuo­den takaista yhteiskun­taa , jos­sa työtön on irto­lainen, joka kyke­nee työhön pakkotyöleirillä.

    Kun kyvyt eivät riitä muuhun niin haikail­l­laan Impivaaraan. 

    Impi­vaara oli (nykyter­mil­lä) maati­la, ei pakko­työleiri gulag.

  282. Liian van­ha: Kuten sanoin , kyseessä on pelkkä harha, mikä johtuu julkisen sek­torin ikääntymisestä.

    Suo­jatyö­paikoista kun ei saneer­a­ta juuri ketään niin sil­loin ei saneer­a­ta ikääntyneitäkään.Silloin näyt­tää siltä, kuin kehi­tys oli­is suo­tu­isa, mut­ta se taan­tuu heti kun tuo suuret ikälu­okat julkisel­la sek­to­ril­la eläköityvät

    Rehelli­nen tilas­toti­eteil­i­jä tun­nus­taisi tämän tosiasian.

    Rehelli­nen eläkeläi­nen tun­nus­taisi, että julkisen sek­torin työn­tek­i­jämäärä on vähentynyt.
    Ja oikein rehelli­nen voisi tode­ta, että koulut, päiväkodit, van­hainkodit, sairaalat jne. eivät oikeas­t­aan ole suojatyöpaikkoja.

  283. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Eli todel­li­nen työt­tömien määrä on 460000 tienoil­la eli meil­lä on käsis­sä sosi­aa­li­nen katas­trofi, jota hal­li­tus on tietoisestiajanut.
    ‘snip’

    Kun tuol­la taval­la kaik­ki las­ke­taan yhteen niin eikös niitä työt­tömiä ole noin 5.300.000 — osa siis työssä, osa työvoiman ulkop­uolel­la, mut­ta kuitenkin?

  284. Lähel­lä on tietysti aja­tus, että keinotekoisen keskus­pankki­ra­han pitäisi vir­ra­ta jon­nekin, ja sit­ten pysyä myös pois. Roope Ankan rahasäil­iö olisi hyvä rahan /dev/null , mut­ta nyt valitet­tavasti sel­l­aise­na näyt­tää toimi­van hal­lit­se­ma­ton ja omaa elämään­sä omas­sa todel­lisu­udessaan elävä finanssir­a­ha. Mus­ta aukko, joka voikin ennus­ta­mat­tomasti sylkäistä sisältön­sä reaal­i­maail­man turmioksi.

  285. Nim­imerk­ki Liian Van­han kir­joituk­seen liit­tyen, kyl­lä kiin­nos­taisi kovasti tietää, että miten on mah­dol­lista, että meil­lä on yli puoli mijoon­aa työnhakijaa?

    1–5 Kaik­ki työn­hak­i­jat yhteen­sä 544 362

    Joista 329 899 on työt­tömiä työnhakijoita.

    Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimuk­sen mukaan työt­tömiä oli vuo­den 2013 jouluku­us­sa 205 000, mikä oli 26 000 enem­män kuin vuosi sit­ten. Työt­tömyysaste oli 7,9 pros­ent­tia, kun se edel­lisvuo­den jouluku­us­sa oli 6,9 prosenttia.

    Satatuhat­ta työtön­tä pyyhkäistään viral­lis­es­ta tilas­tos­ta puhelin­gallupil­la pois.

    “Työvoimatutkimus (Labour Force Sur­vey) kerää tilas­toti­eto­ja 15–74-vuotiaan väestön työhön osal­lis­tu­mis­es­ta, työl­lisyy­destä ja työt­tömyy­destä sekä työvoiman ulkop­uolis­ten toimin­nas­ta. Työvoimatutkimuk­sen tiedonkeruu perus­tuu Tilas­tokeskuk­sen väestöti­etokan­nas­ta kahdesti vuodessa sat­un­nais­es­ti poimit­tuun otok­seen. Kuukausit­tainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisil­la puhe­lin­haas­tat­teluil­la. Vas­taa­jien antamien tieto­jen poh­jal­ta luo­daan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toimin­nas­ta. Työvoimatutkimuk­sen yhtey­dessä tehdään myös ns. “ad hoc mod­uli”, jon­ka aihe vai­htelee vuosittain.”

    Eikö todel­lakaan ole mitään aihet­ta muut­taa tätä tutkimus­ta, jos vuodes­ta toiseen se tuot­taa tulok­sen, joka heit­tää yli 100 000 työttömällä?

    Vai väit­täkö tilas­tokeskus, että TEM:n jär­jestelmästä otet­tu kat­saus on virheelli­nen? Onko TEM:n jär­jestelmä sit­ten tark­ka? Voiko siinä olla 100 000 heitto?

    Voisiko Osmo Soin­in­vaara hiukan ava­ta tätä 100 000 zom­bin joukkoa?

    Kos­ka, jos työt­tömyyspros­ent­ti las­ke­taan TEM:n työt­tömien määräl­lä ja tilas­tokeskuk­sen työl­lis­ten määräl­lä, niin tulok­se­na on yli 12 %. 

    Paljonko meil­lä oikeasti on työt­tömiä? 200 000 vai 300 000?

    Paljonko Euroopas­sa sit­ten oikeasti on työt­tömiä, jos ker­ran koko Euroopas­sa selvitetään työt­tömien määrä puhelin­gallupil­la ja jo Suomes­sa heit­to on kym­meniä prosentteja?!

    Kiinalaiset kuset­taa kasvupros­en­teis­sa ja Euroop­pa työttömyysprosentissa?

    1. Tilas­tokeskuk­sen ja TEM:n luku­jen välil­lä suurin ero on siinä, että tilas­tokeskuk­sen mukaan työtön on vain henkilö, joka hakee akti­ivis­es­ti työtä ja TEM:n mukaan henkilö, joka nos­taa työttömyyskorvausta.

  286. Indikaat­torin kuvaus

    Työl­lisyysaste on työl­lis­ten pros­ent­tio­su­us väestöstä. Viralli­nen työl­lisyysaste las­ke­taan 15–64-vuotiaiden työl­lis­ten pros­ent­tio­suute­na samanikäis­es­tä väestöstä.

    “Työlli­nen on henkilö, joka on tutkimusvi­ikol­la tehnyt ansio­työtä vähin­tään tun­nin raha­palkkaa tai luon­taise­t­ua vas­taan tai voit­toa saadak­seen, tai on ollut tilapäis­es­ti pois­sa työstä.”

    Eli, kun sat­tuu tekemään tun­nin työtä, juuri sil­lä viikol­la, niin viral­liseen pro­pa­gan­daan saadaan täysiä tun­te­ja tekevä veronmaksaja.

    Ajatelka­a­pa, jos nyt annetaan yksi tun­ti työtä jokaiselle työt­tömälle per viikko, niin Suomes­sa on täysityöllisyys! 

    Sel­l­ainen järjestyy var­masti joka kun­nas­sa. Jokainen työtön ilmoit­tau­tu­maan tun­niksi jon­nekkin ja siitä mak­se­taan se 10 euroa.

    Val­ti­olle alle 10 miljoo­nan kulut vuodessa ja meil­lä on täystyöllisyys 🙂

  287. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­tokeskuk­sen ja TEM:n luku­jen välil­lä suurin ero on siinä, että tilas­tokeskuk­sen mukaan työtön on vain henkilö, joka hakee akti­ivis­es­ti työtä ja TEM:n mukaan henkilö, joka nos­taa työttömyyskorvausta. 

    Ei se nyt ihan niin ole.
    Työn­väl­i­tys­ti­las­tossa, jota TEM pitää, työtön on henkilö, joka on työt­tömänä työhak­i­jana kir­joil­la lasken­tapäivänä — siis hakee työtä, riip­pumat­ta siitä saako kor­vaus­ta vai ei. Ja esim. työt­tömyy­den alus­sa on karenssi, ei saa kor­vaus­ta, mut­ta on työtön työnhakija.

    Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimuk­ses­sa “työtön on henkilö, joka tutkimusvi­ikol­la on työtä vail­la (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrit­täjänä), on etsinyt työtä akti­ivis­es­ti viimeis­ten neljän viikon aikana … ja voisi aloit­taa työn kah­den viikon kulues­sa. Myös henkilö, joka on työtä vail­la ja odot­taa sovi­tun työn alka­mista kol­men kuukau­den kulues­sa, lue­taan työt­tömäk­si, jos hän voisi aloit­taa työn kah­den viikon kuluessa.”

  288. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Eli, kun sat­tuu tekemään tun­nin työtä, juuri sil­lä viikol­la, niin viral­liseen pro­pa­gan­daan saadaan täysiä tun­te­ja tekevä veronmaksaja.

    Ajatelka­a­pa, jos nyt annetaan yksi tun­ti työtä jokaiselle työt­tömälle per viikko, niin Suomes­sa on täysityöllisyys!
    ‘snip’

    Mis­tä se täysiä tun­te­ja tekevä veron­mak­sa­ja tulee, jos työtön tekee tun­nin työtä? Siis kuka mak­saa ne verot?

    Kyse on tilas­tos­ta ja ei-tilas­toti­eteil­i­jänkin pitäisi ymmärtää, että eri menetelmil­lä tulee eri tulok­sia ja että ko. menetelmä on EU:ssa vertailukelpoinen.

    Jos moi­sel­la tem­pul­la ratkaistaisi­in Suomen työt­tömyysongel­ma, hel­poin­ta toki olisi Kreikan tapaan kir­joit­taa oma tilas­to eikä kysel­lä keneltäkään mitään.

    1. Aika harv­inaista on, että joku tekee palkat­tua työtä tun­nin viikos­sa. joten ei tuo tilas­to­ja paljon vääristä. Enem­män sitä vääristää oiske­li­joiden osa-aikainen työ, joka nos­taa työl­lisyys­luku­ja valheellisesti.

  289. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­tokeskuk­sen ja TEM:n luku­jen välil­lä suurin ero on siinä, että tilas­tokeskuk­sen mukaan työtön on vain henkilö, joka hakee akti­ivis­es­ti työtä ja TEM:n mukaan henkilö, joka nos­taa työttömyyskorvausta.

    Eli Suomes­sa on yli 320 000 työtön­tä, kuten TEM taulukko kertoo?

    Ja kun täl­lä las­ke­taan työt­tömyyspros­ent­ti, niin se on yli 10 pros­ent­tia ja tämä on Suomen todel­li­nen työttömyysprosentti?

    Jos joku nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta, niin hän on työtön, eikö näin?.

    1. Meil­lä on 320 000 työt­tömyysko­r­vaus­ta nos­tavaa ja se on yksi määritelmä työt­tömyy­delle. Toinen mit­tari ker­too, paljonko yri­tyk­sille on tar­jol­la rekry­toin­tikelpoista työvoimaa. Tätä lukua tarvi­taan talous­pooli­ti­ikan suun­nit­telu­un. Ne ovat balitet­tavasti aivan eri asioi­ta. Tästä var­maankin pitäisi tehdä oma postauksensa.

  290. Raimo K:
    Kyse on tilas­tos­ta ja ei-tilas­toti­eteil­i­jänkin pitäisi ymmärtää, että eri menetelmil­lä tulee eri tulok­sia ja että ko. menetelmä on EU:ssa vertailukelpoinen.

    Kyl­lä minä sen ver­tailukelpoisu­u­den ymmär­rän ja sen, että eri menetelmil­lä tulee eri tulokset.

    Se risoo, että kuukausit­tain uuti­soidaan muka­vat luvut, mut­ta varsi­naiset mak­set­tui­hin kor­vauk­si­in perus­tu­vat luvut jätetään sinne sivuhuo­mau­tuk­seen, jos muis­te­taan edes mainita.

  291. Esimerkik­si Tam­pereel­la työt­tömyyspros­ent­ti on 17,1 %. Jyväskylässä 17,4 % ja Turus­sakin yli 15 %. Koko­maan luke­ma on 12,3 %. Helsingis­sä 10,3 %.

    Kun kat­soo viimeisimpiä työl­lisyyskat­sauk­sia, niin kaik­ki käp­pyrät ovat kään­tyneet voimakkaseen nousuun.

    Pirkan­maal­la ollaan menos­sa kohti 1993 tilan­net­ta ja täl­lä menol­la siihen menee vain muu­ta­ma vuosi.

    Kysyn mielestäni aivan oikeutetusti, että kuin­ka kauan kestää, että me näemme saman Suomes­sa, kuin olemme nyt näh­neet kym­menis­sä val­tiois­sa 2007–2008 ruokakri­isin jälkeen?

    Viimeisin leimah­dus oli Bosni­as­sa. Mis­sä seuraavaksi?

  292. Liian van­ha:
    Itse asi­as­sa ei ole suur­ta väliä, onko työt­tömiä 200000, 330000 vai 470000

    Kaikil­la määril­lä meil­lä on menos­sa sosi­aa­li­nen katas­trofi, mut­ta se ei päät­täjiä juuri liikuta

    Valitet­tavasti tiedos­sa ei ole ratkaisu­ja tilanteeseen. Suo­mi osasi aikoinaan devalvoi­da hyvin, ja täl­lä saati­in pelastet­tua tilanne kun ammat­tili­itot ja met­sän­o­mis­ta­jat oli­vat onnis­tuneet liian hyvin hintaneuvotteluissaan.

    Nyt tätä kort­tia ei sit­ten ole enää käytössä mut­ta suo­mi on edelleen “pro­le­taari” / pikku­virkamiesy­hteiskun­ta jos­sa talouden dynami­ik­ka näyt­tää heikol­ta ilman van­ho­jen suuryri­tys­ten vien­tipon­nis­telu­ja. Ei julki­nen val­ta osaa vetää oikeista naruista jot­ta nämä pienet net­tipeli­fir­mat pysty­i­sivät kor­vaa­maan met­sä- /metalliteollisuudesta ennnen tulleet vientitulot. 

    Sveit­sistähän tääl­lä on puhut­tu ja siinä meil­lä on esimerk­ki maas­ta jos­sa yhdis­tyy hyv­in­voin­ti, alhainen työt­tömyys ja vah­va val­u­ut­ta. Mut­ta sveit­siläi­nen yhteiskun­ta on liian eri­lainen; ei sveit­sisä toimi­vat mallit sovel­lu meille ennen n. 100 vuo­den sopeu­tu­mi­saikaa poli­ti­ikas­sa. Eli siis nopei­ta lääkkeitä ei ole täältäkään tarjota.

  293. Mis­tähän tuo käsi­tys tun­nin työstä tulee?

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan: “Sään­nöl­listä viikko­työaikaa kysytään sekä palka­nsaa­jil­ta että yrit­täjiltä. Sään­nöl­lisel­lä tai tavan­mukaisel­la työa­jal­la tarkoite­taan viikko­työ­tun­te­ja, jot­ka henkilö nor­maali­na työvi­ikkona tekee päätyössään.”

  294. Liian van­ha: on sama kuin Stal­in­il­la gulakkeihin.

    Ihan vain ter­mi­nolo­gian selventämiseksi:
    kulak­ki (кулак) = itsenäi­nen maanviljelijä
    gulag (ГУЛаг) = Stal­in­in ajan työleir­i­jär­jestelmän hallinnointivirasto

    Siis ei gulak­ki eikä kulaggi.

  295. Raimo K:
    Mis­tähän tuo käsi­tys tun­nin työstä tulee?

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan: “Sään­nöl­listä viikko­työaikaa kysytään sekä palka­nsaa­jil­ta että yrit­täjiltä. Sään­nöl­lisel­lä tai tavan­mukaisel­la työa­jal­la tarkoite­taan viikko­työ­tun­te­ja, jot­ka henkilö nor­maali­na työvi­ikkona tekee päätyössään.”

    http://www.findikaattori.fi/fi/41

    “Työlli­nen on henkilö, joka on tutkimusvi­ikol­la tehnyt ansio­työtä vähin­tään tun­nin raha­palkkaa tai luon­taise­t­ua vas­taan tai voit­toa saadak­seen, tai on ollut tilapäis­es­ti pois­sa työstä.”

    Suo­ra lainaus.

  296. Catili­na: En väitä tietäväni ratkaisua, mut­ta ongel­man uskoisin pystyväni tun­nista­maan: finanssit ja reaal­i­talous ovat täysin eri maail­mankaikkeuk­sis­sa muuten, pait­si että valitet­tavasti leikki­ra­hal­la kuitenkin pystyy osta­maan reaalistakin.

    No kuule ei.
    Tai siis, tuo olisi var­maan jonkin­lainen ongel­ma, jos se olisi tilanne. Se “leikki­ra­ha” jos­ta finanssipuolen volyy­mi muotoutuu, on lähin­nä sitoumuk­sia ostaa papere­i­ta jois­sa lukee että joku sitoutuu osta­maan jne jne, ja ketjua seu­raa­mal­la pääsee käsik­si paperei­hin jois­sa lukee, että joku henkilö (esim asun­tove­lalli­nen) tai yri­tys tai val­tio suos­tuu mak­samaan tiet­tynä ajanko­htana tietyn määrän rahaa. 

    Ei täl­laisil­la papereil­la kau­pankäymi­nen aiheuta yhtään mitään ongel­maa. Se, mikä aiheut­taa ongel­man on, että kun olet kiikut­tanut rahasi ker­ran pankki­in, niin pank­ki saa ottaa niistä osan, ja ostaa tätä “leikki­ra­haa” tai lait­taa niitä sin­un pankki­isi lait­tamia raho­ja täl­laisen ketjun päähän ja alkaa käymään kauppaa. 

    Tämäkään ei olisi ongel­ma, jos rahan pankki­in kiikut­ta­ja voisi vali­ta että saako näin tehdä hänen rahoil­laan vai ei, ja jos saa, niin olisi turha itkeä val­tio­ta perään, ja jos ei sais tehdä, niin toden­näköis­es­ti jou­tu­isi mak­samaan negati­ivista korkoa, eli mak­sua siitä että pank­ki pitää rahoista huolen. 

    Se, että kiel­letään sil­lä “leikki­ra­hal­la” pelaami­nen kokon­aan tai ale­taan verot­taa sitä, valitet­tavasti tyre­hdyt­tää sen markki­nan, jos­ta esimerkik­si yri­tyk­set tai koti­taloudet voivat sit­ten laina­ta rahaa. Tai mis­sä esimerkik­si “pahat speku­loi­jat” esimerkik­si osta­vat vaku­u­tuk­sia raa­ka-ainei­den hin­nan­nousu­ja vastaan.

  297. åke:
    ‘snip’
    Ei julki­nen val­ta osaa vetää oikeista naruista jot­ta nämä pienet net­tipeli­fir­mat pysty­i­sivät kor­vaa­maan met­sä- /metalliteollisuudesta ennnen tulleet vientitulot.
    ‘snip’

    Kysymys ei oikeas­t­aan ole naruista vetelemis­es­tä, vaan siitä, että narul­la ei voi työntää.

    Hal­li­tus antaa fir­moille rahaa (vero­helpo­tuk­set, yri­tystuet), jot­ta ne työl­listäi­sivät, mut­ta EK ilmoit­taa, että antakaa rahaa, mut­ta työl­listämiseen emme voi sitoutua, mut­ta antakaa vaan rahaa — tämä noin selkok­ielisenä versiona.

    Ja samal­la kaik­ki kan­sain­väliset ver­tailut ker­to­vat, että Suo­mi on yri­tys­toimin­nan kannal­ta erit­täin kilpailukykyinen.

  298. Tiedemies:
    Se “leikki­ra­ha” jos­ta finanssipuolen volyy­mi muotoutuu, on lähin­nä sitoumuk­sia ostaa papere­i­ta jois­sa lukee että joku sitoutuu osta­maan jne jne, ja ketjua seu­raa­mal­la pääsee käsik­si paperei­hin jois­sa lukee, että joku henkilö (esim asun­tove­lalli­nen) tai yri­tys tai val­tio suos­tuu mak­samaan tiet­tynä ajanko­htana tietyn määrän rahaa. 

    Näil­lä käy­dään siis itsessään kaup­paa. Tässä toimii ihan saman­lainen “frac­tion­al resrve trad­ing”, kuin on frac­tion­al reserve bank­ing, joka tuon rahan luo. Volyy­mi ylit­tää monin ker­roin arvon. Itse asi­as­sa myy­dään ja oste­taan tyhjää ilmaa. Rahaa on jonkin ver­ran kiin­ni, sil­lä aina joskus joutuu mak­samaankin, mut­ta tuskin­pa koko arvos­ta. Luulen, että aika paljon mak­se­taan jonkun lupauk­sil­la mak­saa joskus, ehkä, kun joku toinen on mak­sanut jollekin jne. Täl­lainen sys­tee­mi imee kuitenkin hirveästi rahaa ihan sik­si, että aina joskus on mak­set­ta­va ihan oikeaa rahaa, vaik­ka vähänkin, että illu­u­sio oikeas­ta kau­pankäyn­nistä säi­lyy. Jos joku tässä saa jostain ulkop­uolelta vähän lisää rahaa, hän voi käy­dä _paljon_ uut­ta kaup­paa näil­lä jonkun lupauk­sil­la mak­saa jotain joskus, ehkä. Minä kyl­lä luulen, että tämä toimii rahanielu­na, sen volyy­mi on niin valtava.

    Hyvänä esimerkkinä jälleen tuo kul­ta. Hin­ta on keinotekoisen alhainen, mikä on saavutet­tu myymäl­lä samaa kul­taa mon­een ker­taan (vieläpä tois­t­en kul­taa) toivoen, että kukaan ei oikeasti pyy­dä toimit­ta­maan fyy­sistä tavaraa. Se yhä hupene­va kul­tamäärä on sil­loin kiin­ni siel­lä holvis­sa entistä tiukem­min, jos halu­aa käy­dä kat­so­mas­sa. “Kat­so, tässä on sin­un kul­tasi!” “Hyvä, saanko viedä sen nyt pois? Jak­san kyl­lä kan­taa oman osuuteni.” “Ööö tuo­ta, ee ee ii juuri nyt käy…”

  299. Pankki­toimin­nan idea on se, että pank­ki lainaa edelleen sille tal­lete­tut varat. “Frac­tion­al reserve” määrit­tää vain tarvit­tavien kas­savaran­to­jen määrän.

    Pankki­toimin­nan peruste on vivu­tus. Pankil­la on vähän pääo­maa, se ottaa lisää lainaa ja lainaa sen eteen­päin isom­mal­la korol­la. Korko­eron se pitää itsel­lään. Hyv­inä aikoina se johtaa luot­toekspan­sioon, pankeil­la on paljon omaa pääo­maa joka pitää saa­da tuot­ta­maan. Huonoina aikoina iskee taas päin­vas­tainen ilmiö. Pank­ki piti pait­si korko­eron niin myös riskieron, ja kun velko­ja jää hoita­mat­ta ja mak­samat­ta, ne syövät pankkien omia pääo­mia. Se taas johtaa pankkien luo­to­nan­tokyvyn nopeaan heikken­e­miseen, luottokontraktioon.

    Moni muu finanssialan toim­i­ja käyt­tää vipua, oman rahan lisäk­si kiin­ni on lainat­tua rahaa niin paljon kuin rah­keet kestävät. Usein se on hyvä jut­tu, mata­larisk­i­nen yhtiö voi ottaa hal­paa lainaa ja lisätä sil­lä oman pääo­man tuot­toa. Joskus se johtaa siihen mitä kuvaat, rahan irroit­ta­mi­nen sys­teemistä on vaikeaa ja voi johtaa koko kort­ti­talon sortumiseen. 

    “Finanssir­a­haa” on aina paljon enem­män kuin rahaa reaalielämässä. Tähän on ihan hyvä syy. Jos otat asun­to­lainan 25 vuodek­si, pankil­la ei vält­tämät­tä ole 25 vuo­den määräaikaistal­letuk­sia, vaan pank­ki joutuu repimään rahat lainaasi varten lyhy­taikaisil­la tal­letuk­sil­la. Jos niiden keskimit­ta on kuukausi, pankissa liikkuu “finanssir­a­haa” 300 ker­taa enemän kuin sitä asun­non ostoon käytet­tävää “reaali­ra­haa”.

  300. Kyl­lä minä nyt näen ongel­man siinä, että keskus­pankki­ra­haa voi rankaise­mat­ta luo­da yllät­tävän paljon, kos­ka se kuitenkin näyt­tää vain uppoa­van jon­nekin. Nyt kun kupla puhkeaa ja kaik­ki velat menevät mak­su­un yhdel­lä ker­taa, niin tulee eteen se inflaa­tion­ap­pu­lan painami­nen. Uskoisin, että senkin painamisa­janko­hdas­ta on jo lyö­ty monia veto­ja. Fed voi tietysti lyödä sen triljoo­nan dol­lar­in kolikon, mut­ta en usko senkään oikeasti toimivan.
    Jos tämä sys­tee­mi toimii näin val­ta­van hyvin, mitä annetaan ymmärtää, niin _miksi_ Aasian maat ja Venäjä sit­ten niin kiihkeästi sitä fyy­sistä kul­taa vaa­ti­vat todel­la toimit­ta­maan? Ei sille teol­lisu­udessa niin paljon käyt­töä ole.

  301. Catili­na: Jos tämä sys­tee­mi toimii näin val­ta­van hyvin, mitä annetaan ymmärtää, niin _miksi_ Aasian maat ja Venäjä sit­ten niin kiihkeästi sitä fyy­sistä kul­taa vaa­ti­vat todel­la toimit­ta­maan? Ei sille teol­lisu­udessa niin paljon käyt­töä ole.

    Mitä tekemistä täl­lä oli transak­tioveron kanssa? Nythän keskustelu menikin kansan­talouk­sien tasolle.

    Se on ihan tot­ta, että esimerkik­si Yhdys­val­lat elää kroonis­es­ti yli omien varo­jen­sa. Kaik­ki tietävät tämän, ja sen pitäisi upot­taa dol­lari. Se ei kuitenkaan upota dol­lar­ia, joten pain­okonei­ta voi pitää pyörimässä. Eurol­lakin on vaikeuten­sa, mut­ta kurssista näkee, ettei sen uppoamista kovin paljon odote­ta. Kiinalaiset yrit­tävät itse upot­taa val­u­ut­tansa arvon, kun muuten tulee vaikeaa. (Japani­laiset taas hyk­ertelevät, kun jeni vih­doin putosi.)

    Kuvit­telisin, että itäis­ten maid­en halu saa­da reaal­ista kul­taa on ilmiönä maail­man­talouden kannal­ta varsin vähämerk­i­tyksi­nen. Kul­lan­hi­mon taustal­la voi olla kult­tuurisia tek­i­jöitä tai sit­ten his­to­ri­an osaami­nen. Meno oli aika jän­nää ennen kuin dol­lari irrotet­ti­in kultakannasta.

    Ja voihan takana olla aja­tus siitä, että län­si­maista pitää saa­da edes jotain irti. Kar­rikoidusti voi sanoa, että kiinalaisil­la on ongel­ma. Jos uno­hde­taan raha, kiinalaiset tekevät jotain tuotan­toa, jota vas­taan he voivat ostaa muual­ta jotain. Tarvit­sisi kuitenkin olla se “jotain”, mitä halu­taan ostaa.

    Tässä tuleekin ongel­ma. Kiinalaiset voisi­vat ostaa Yhdys­val­loista vaikka­pa yri­tyk­siä ja kiin­teistöjä (ja osta­vatkin). Niiden arvo riip­puu kuitenkin olen­nais­es­ti Yhdys­val­to­jen talousti­lanteesta, jota Kiina itse on kur­jis­ta­mas­sa. Asi­akkaan köy­hdyt­tämi­nen ei ole oikein hyvä idea, ja jos se vielä liitetään omis­tuk­sien arvoon, ongel­ma kertautuu.

    Kul­ta on sen­tään jotain konkreet­tista, jon­ka saa mukaansa. Sen ongel­ma on kuitenkin siinä, että todel­lisu­udessa kul­lan arvo on paljon vähem­män kuin mitä siitä nyt pyy­de­tään. Suurin osa kul­las­ta menee sijoituk­si­in tai pöyhkeilyyn, sen teolli­nen käyt­tö on pieni mur­to-osa kysyn­nästä. Jos kul­ta olisi vain tekni­nen mate­ri­aali, sen hin­ta olisi nyky­istä huo­mat­tavasti matalampi.

    Finanssisek­torin sekoilut eivät kovin paljon tässä kansan­talouk­sien mit­takaavas­sa tilan­net­ta voi muut­taa. Isot kuplat ovat kansan­talouk­sis­sa ja rak­en­teis­sa. Jos val­u­ut­takurssit määräy­ty­i­sivät luon­nol­lis­es­ti (= vai­h­to­taseet tas­apain­ot­tuvat), ongel­ma olisi pienempi.

    Suo­mi muuten voi tässä pelis­sä olla jopa voit­ta­ja siinä mielessä, että me ostamme tavaraa Kiinas­ta (jol­la on keinotekoisen alhainen val­u­ut­takurssi) ja myymme tavaraa Yhdys­val­toi­hin (jol­la on keinotekoisen korkea valuuttakurssi).

  302. Raimo K: Ja samal­la kaik­ki kan­sain­väliset ver­tailut ker­to­vat, että Suo­mi on yri­tys­toimin­nan kannal­ta erit­täin kilpailukykyinen.

    1. Suomel­la ei ole mitään eri­ty­isiä etu­ja luku­unot­ta­mat­ta met­sä­varo­ja ja kohtu­uhin­taista energiaa.

    2. Suomel­la on eri­ty­isiä ongelmia. Kalli­it läm­mi­tyskus­tan­nuk­set, pitkät kul­je­tus­matkat, pieni koti­markki­na, har­va asu­tus, pula pääomista.

    3. Suomel­la menee viiteryh­mään (län­tisen Euroopan maat) ver­rat­tuna varsin hyvin.

    Viimeisen kohdan voisi sanoa niinkin, että olemme kil­pailukykymme ansios­ta vähän vähem­män suos­sa kuin mon­et muut. Jos kuitenkin halu­amme tule­vaisu­udessa olla edes vähän kuiv­em­mal­la maal­la, kil­pailukykyä pitää vahvistaa.

    Meil­lä ei valitet­tavasti ole eväitä olla Sveit­si, Lux­em­burg, Nor­ja tai Sak­sa. Ruot­salaisil­lakin on parem­pi sijain­ti, enem­män luon­non­va­ro­ja ja enem­män pääo­mia. Saat­taa olla, että vaik­ka kuin­ka tek­isimme asi­at opti­maalis­es­ti, emme voi ihan näi­den maid­en elin­ta­soon päästä.

    Toisaal­ta voimme ver­ra­ta itseämme vaik­ka Viroon, jol­la on aav­is­tuk­sen parem­pi sijain­ti mut­ta muuten heikom­mat resurssit (pääo­mat, luon­non­va­rat, koulu­tus­ta­so). Ja menee­hän meil­lä paljon parem­min kuitenkin.

    Ver­tailuis­sa mitat­ta­va kil­pailukyky ker­too siitä, miten yhteiskun­ta on saanut asi­at jär­jestet­tyä. Toimeen­tu­lo tulee kuitenkin paljolti tuu­ritek­i­jöistä ja his­to­ri­as­ta. Niihin emme voi vaikut­taa, joten mei­dän pitää yrit­tää hioa kil­pailukykyämem edelleen. Tai sit­ten tyy­tyä vähän alem­paan elintasoon.

  303. Kul­lan arvos­ta on paljon siinä, että kul­ta on sama kaikille.

    Nyt siis fiat-dol­lar­in mus­ta aukko on ollut paljolti sen ase­ma reser­vival­u­ut­tana. Muut maat ovat imuroi­neet dol­lare­i­ta ostaak­seen niil­lä jotain, enim­mäk­seen öljyä. Kun tämä häviää, minne ja minkä arvoisi­na ne vastapaine­tut dol­lar­it ilmestyvät? Oikein. Tämä tuskin huo­let­taa Kiinaa ja Venäjää niin paljon kuin talouskasvu­un ja vapaisi­in markki­noi­hin van­no­vat halu­a­vat uskoa.

  304. Viherinssi: 1. Suomel­la ei ole mitään eri­ty­isiä etu­ja luku­unot­ta­mat­ta met­sä­varo­ja ja kohtu­uhin­taista energiaa.
    ‘snip’

    Ei tain­nut Google tul­la met­sä­varo­jen perässä — eikä mikään muukaan yhtiö täl­lä vuo­sisadal­la? Ener­gial­la toki on jonkin­lainen rooli?

    Silti Suo­mi vaan men­estyy kan­sain­väli­sis­sä vertailuissa.
    EK:n ja kump­panien teke­mis­sä “selvi­tyk­sis­sä” taas ei tääl­lä mikään toimi.

  305. Viherinssi: 1. Suomel­la ei ole mitään eri­ty­isiä etu­ja luku­unot­ta­mat­ta met­sä­varo­ja ja kohtu­uhin­taista energiaa.

    Tois­tan vielä että meil­lä on ‘sosi­aa­li­nen’ suh­teelli­nen etu luotet­ta­van maineemme kaut­ta. Eri­tyis­es­ti Snow­denin pal­jas­tusten jäl­keen maail­mal­la on huu­ta­va tarve luotet­taville kryptaus­lait­teille, luotet­taville ohjelmis­toille, luotet­taville tiedonväl­i­tyskanav­ille, luotet­taville pil­vipalveluille. Tämä saat­taa olla niin suur­ta bisnestä että sen vuok­si kan­nat­taa ehkä jopa pysytel­lä NATOn ulkop­uolel­la — jos itä­naa­purin kanssa suinkin jotenkin muuten pärjätään.

    Hal­li­tus pystyy verkko­valvon­ta­lakia säätäessään kyl­läkin tuhoa­maan tämän suh­teel­lisen edun, jos laki­in kir­jataan suo­ma­laisyri­tyk­sille yhteistyö- ja tiedo­nan­tovelvoite vira­nomais­ten suun­taan. Juuri täm­möi­nen velvoite USA:n yri­tyk­sille (vieläpä salaisen tuomiois­tu­imen salas­s­api­det­tävien määräys­ten kaut­ta) on pilan­nut Googlen, Microsoft­in ynnä muiden maineen, ja avan­nut bis­nes­raon muille.

    Verkko­valvon­ta­la­ki sinän­sä on OK, vira­nomaiset val­vokoot liiken­net­tä parhaan kykyn­sä mukaan, kun­han avuk­si pakote­ta tieto­tur­vayri­tyk­siä. Yri­tyk­set voisi­vat sit­ten tehdä vaik­ka täm­möisiä purkke­ja.

  306. Catili­na: Luulen, että aika paljon mak­se­taan jonkun lupauk­sil­la mak­saa joskus, ehkä, kun joku toinen on mak­sanut jollekin jne. Täl­lainen sys­tee­mi imee kuitenkin hirveästi rahaa ihan sik­si, että aina joskus on mak­set­ta­va ihan oikeaa rahaa, 

    Min­ul­la ei nyt ole virtaa/aikaa tähän keskustelu­un, mut­ta jätän pohdit­tavak­si kysymyk­sen, että mitä eroa on “oikeal­la rahal­la” ja “jonkun lupauk­sel­la mak­saa joskus, ehkä”? Viiden pis­teen vih­je: Ei mitään.

  307. Enti­saikoina val­tion men­estyk­sen varmisti se, että sil­lä oli raa­ka-ainei­ta, pääo­mia ja työvoimaa. Suun­ta on nyt muut­tunut. Työvoiman määrä sinän­sä ei enää ole ratkai­se­va, vaa­di­taan myös meri­it­te­jä ja luovu­ut­ta. Tähän vas­taa koulu­tus. On kuitenkin tuhoisaa, jos kansalai­sista merkit­tävä osa jää pain­o­lastik­si ja nk. liikaväestön asemaan.

  308. tcrown: että mitä eroa on “oikeal­la rahal­la” ja “jonkun lupauk­sel­la mak­saa joskus, ehkä”? Viiden pis­teen vih­je: Ei mitään.

    Tiedän tuon, valitet­tavasti. Sik­si me kuses­sa olem­mekin. Ennen wan­haan lupauk­set oli­vat hah­motet­tavis­sa ja jotenkin hallittavissa.

    Fiat-raha ei ole koskaan mis­sään ikinä onnis­tunut. Paperi­ra­ha on aina rom­ah­tanut. Jotain muu­ta tarvi­taan tilalle.

    Seu­raan erit­täin suurel­la mie­lenki­in­nol­la melko akti­ivis­es­ti, mitä kul­lalle on tapah­tu­mas­sa. Mielenkiintoista.

  309. Jaa, näyt­tääpä siltä, että ihan kaik­ki lupauk­set mak­saa joskus ehkä jotain eivät ainakaan Wikipedi­an mukaan rahan sta­tus­ta ansaitse.

    Taval­lises­sa käytössä raha on arkipäivän elämässä “com­mod­i­ty mon­ey”, jos­sain vai­heessa se menet­tää tämän luon­teen ja muut­tuu omi­naisuuk­sil­taan leimallis­es­ti fiat-rahak­si. On väitet­ty jopa, että kos­ka fiat-raha _ei_ ole luotet­ta­va arvon säi­lyt­täjä (stor­age), se ei voi rahaa ollakaan. Ei siis täytä määritelmää.

  310. Mikko Kivi­ran­ta: Tois­tan vielä että meil­lä on ‘sosi­aa­li­nen’ suh­teelli­nen etu luotet­ta­van maineemme kautta.

    Väit­teeni ei ole, etteikö meil­lä olisi etu­ja. Meil­lä on paljonkin etu­ja, jot­ka lähin­nä liit­tyvät sän­til­lisyy­teen, koulu­tus­myön­teisyy­teen ja yhteiskun­nan hyvään toimintaan.

    Nämä edut ovat kuitenkin kaikkien halukkaiden saavutet­tavis­sa pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä päin­vas­toin kuin maanti­eteeseen sido­tut edut.

    Joten jos muut eivät jat­ka hölmöi­lyä, mei­dän suh­teel­liset etumme sulavat. Pitkäl­lä aikavälil­lä näyt­täisi siltä, että näin tulee käymään, kun euroop­palais­ten maid­en yhteiskun­nat lähen­tyvät toisi­aan. (So. esimerkik­si pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio ei ole mikään ihme, vaikka­pa Ran­skas­sa men­nään jois­sakin asiois­sa vin­hasti pidemmälle.)

    Suo­mi on kieltämät­tä hoi­tanut hom­mansa monel­la taval­la opti­maalisem­min kuin muut, mut­ta me lähdemme joka tapauk­ses­sa enem­män kuin yhdel­lä taval­la takamatkalta.

  311. Kyl­lä nuo ver­tailut voi muo­toil­la niinkin, että jos Suo­mi on niis­sä kär­jessä, niin miten huonos­ti muul­la maail­mal­la menee?

  312. Tapio Pel­to­nen: 2) korot­ta­mal­la kiin­teistöverot USA:n tasolle.

    Kiin­teistöverois­sa ei ole “USA:n tasoa”. Yhdys­val­lois­sa kiin­teistövero on lähin­nä kun­nal­lisvero, ei liit­to­val­tion vero. Se vai­htelee voimakkaasti piirikun­tien, kaupunkien ja koulupi­irienkin välillä.

  313. Viherinssi: Väit­teeni ei ole, etteikö meil­lä olisi etu­ja. Meil­lä on paljonkin etu­ja, jot­ka lähin­nä liit­tyvät sän­til­lisyy­teen, koulu­tus­myön­teisyy­teen ja yhteiskun­nan hyvään toimintaan.
    Nämä edut ovat kuitenkin kaikkien halukkaiden saavutet­tavis­sa pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä päin­vas­toin kuin maanti­eteeseen sido­tut edut. 

    No, pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä kyl­lä maanti­eteeseen sido­tutkin edut muut­tuvat. Ilmas­to­muu­tok­sen vuok­si tulemme mah­dol­lis­es­ti luop­umaan fos­si­ilis­ten polt­tamis­es­ta ennen kuin ne lop­pu­vat maankuores­ta. Ne, joil­la on suuret öljy­varat, putoa­vat tuos­sa vai­heessa yhtäkkiä tyhjän päälle. 

    Ja ote­taan toinen vähän utopisem­pi jut­tu. San­o­taan, että 3D-print­tauk­sen ansios­ta minkään valmis­t­a­mi­nen ja valmi­in tuot­teen rah­taami­nen ympäri maail­maa muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si, ja ain­oa asia, mitä kan­nat­taa siirtää, on infor­maa­tio, jon­ka avul­la tuot­teet print­ataan. Yhtäkkiä hyvistä meriy­hteyk­sistä tule­va maanti­eteelli­nen etu muut­tuu läh­es arvottomaksi. 

    Ja lopuk­si muis­tut­taisin, että puhumme suh­teel­li­sista eduista, emme absolu­ut­ti­sista. Voi olla, että vaikka­pa Nor­jas­sa on absolu­ut­tis­es­ti vielä parem­pi sosi­aa­li­nen pääo­ma kuin Suomes­sa, mut­ta kos­ka heil­lä on myös öljyä, jos­sa heil­lä on vielä suurem­pi suh­teelli­nen etu, niin Suomen kan­nat­taa tuot­taa asioi­ta, jois­sa tarvi­taan sosi­aal­ista pääo­maa ja Nor­jan öljyä ja sit­ten käymme kaup­paa näillä.

  314. Samuli Saarel­ma: No, pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä kyl­lä maanti­eteeseen sido­tutkin edut muuttuvat…

    Olet oike­as­sa. Mut­ta jos fos­si­ilien polt­tamis­es­ta luovu­taan, se ei vält­tämät­tä Nor­jaa sat­u­ta ihan kohtu­ut­tomasti, kos­ka sit­ten heil­lä on myytävänä kallis­ar­voista vesivoimaa. Ruot­sille se ainakin olisi parem­pi kuin Suomelle (enem­män koti­maisia ei-fos­si­il­isia energiavarantoja).

    Mainit­se­masi 3D-print­taus ei poista sitä, että joil­lakin on raa­ka-ainei­ta ja toisil­la ei, ts. se on huono keskit­tyneelle jalostavalle teol­lisu­udelle mut­ta ei kai­vok­sille. Emme me tässäkään maail­man huonoim­mas­sa ase­mas­sa ole, mut­ta ei meil­lä toisaal­ta ole mitään suur­ta etulyöntiasemaakaan.

    On kuitenkin vaikea kuvitel­la sel­l­aista mullis­tus­ta, jos­sa me yht’äkkiä pää­ty­isimme voit­ta­jak­si resurssien suh­teen. Ainakaan sen varaan ei kan­na­ta kovin paljon laskea.

    Samuli Saarel­ma: Ja lopuk­si muis­tut­taisin, että puhumme suh­teel­li­sista eduista, emme absolu­ut­ti­sista. Voi olla, että vaikka­pa Nor­jas­sa on absolu­ut­tis­es­ti vielä parem­pi sosi­aa­li­nen pääo­ma kuin Suomes­sa, mut­ta kos­ka heil­lä on myös öljyä, jos­sa heil­lä on vielä suurem­pi suh­teelli­nen etu, niin Suomen kan­nat­taa tuot­taa asioi­ta, jois­sa tarvi­taan sosi­aal­ista pääo­maa ja Nor­jan öljyä ja sit­ten käymme kaup­paa näillä.

    Emme me tietenkään tyhjän pääl­lä ole. Mut­ta jos nor­jalaisil­la on sekä öljyä että sosi­aal­ista pääo­maa, ja he val­it­se­vat näistä öljyn myymisen, siitä oletet­tavasti saa enem­män rahaa. Se tarkoit­taa sitä, että turskan­puri­joil­la menee rahal­lis­es­ti parem­min kuin meillä.

    En siis ole sanomas­sa sitä, että meil­lä tulisi men­emään absolu­ut­tis­es­ti hirvit­tävän huonos­ti. Yritän kuitenkin sanoa, että Suomel­la on aika vähän sel­l­aisia valt­tiko­rt­te­ja, joiden vai­h­toar­vol­la voisimme ihan kärkikahi­nois­sa olla elin­ta­somme suhteen.

    Tämä on sikäli olen­naista, että muu­ta­man kymme­nen vuo­den tähtäimel­lä tehtävässä suun­nit­telus­sa ei kan­na­ta lähteä siitä, että mei­dän eri­no­mainen men­estyk­semme suh­teessa mui­hin olisi mitenkään annet­tu. Jotkin haas­teet — ehkä eri­tyis­es­ti pitkät etäisyy­det ja har­va asu­tus — saat­ta­vat taval­la tai toisel­la muut­tua vähem­män suurik­si ongelmik­si. Silti perusasetel­ma on se, että mei­dän on aika lail­la kynsin ham­pain yritet­tävä pitää itsemme kil­pailukykyisenä niil­lä kon­steil­la, joi­ta meil­lä on käytettävissämme.

    (Sitä en väitä, että EK:n lääk­keet oli­si­vat ne absolu­ut­tisen oikeat tai autu­aak­sitekevät. Hölmöjä oli­si­vat, jos­seivät vetäisi koti­in­päin. Kan­nat­taa muis­taa esimerkik­si se, että EK:ssa merkit­tävää val­taa käyt­tävät ei-suo­ma­laiset yri­tys­ten omistajat.)

  315. Catili­na: Fiat-raha ei ole koskaan mis­sään ikinä onnis­tunut. Paperi­ra­ha on aina rom­ah­tanut. Jotain muu­ta tarvi­taan tilalle.

    Kaik­ki mikä on koskaan mis­sään ollut on rom­ah­tanut tai ei ole vielä rom­ah­tanut. Yksiselit­teistä pitkäkestoista onnis­tu­mista ei ole olemassa.

  316. Ja sinäkö Soin­in­vaara kor­vaat min­ulle sen vahin­gon kun sijoi­tan niihin helv….. tin osakkeisi­in ja koko yri­tys kusoo kintuille.

    Kyl­lä minä pidän vähäiset roponi pahan­päivän var­al­la ennen kuin huseer­aan ne joillekkin rosvoille.

Vastaa käyttäjälle Keskustelija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.