Röntgenhoitajista vielä kerran

Kir­joituk­seni ter­vey­den­hoidon pätevyys­vaa­timuk­sista näyt­tää saa­neen laa­jem­paakin huomio­ta. Kun nyt vielä Suomen rönt­gen­hoita­jali­it­to esit­ti asi­as­ta oikein julk­i­lausuman, lie­nee syytä esit­tää tuo muu­ta­mal­la riv­ille esitet­ty aja­tus vähän perusteellisemmin. 

Toisin kun rönt­gen­hoita­jat sanovat, en ole mis­sään vai­heessa sanonut, että rönt­genku­via voisi ottaa kuka hyvän­sä. Se nyt pitäisi hyväl­lä tah­dol­la ymmärtää. Ajat­telin yksinker­tais­es­ti, että noi­hin pieni­in ja yhä pienenevi­in ter­veyskeskuk­si­in, jois­sa kuitenkin van­has­taan on rönt­gen­laite ja siihen asian­mukaiset säteily­suo­jatut tilat, voisi lääkärille tai sairaan­hoita­jalle antaa sup­pean alan lisäk­oulu­tuk­sen, jol­la oppii tekemään vain yksinker­taisia, mut­ta lukumääräis­es­ti yleisiä kuvauk­sia ja vain sil­lä lait­teel­la. Lähin­nä ajat­telin tap­aturmapoti­laiden raa­jo­ja ja esimerkik­si sormia. Elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa paikalle voi tul­la ker­ran viikos­sa alan ammat­ti­lainen tekemään vaa­ti­vampia kuvauk­sia. Koulu­tus oikeut­taisi käyt­tämään vain kyseistä laitet­ta ja käsit­täisi vain nuo helpot kohteet. Tärkeänä osana koulu­tus­ta olisi sen opet­ta­mi­nen, mitä asiano­sainen ei osaa eikä saa tehdä. Ehkäpä siihen voisi lait­taa myös mak­si­maalisen val­o­tuste­hon, jota saa käyt­tää, kun tähän liikaan säteilyt­tämiseen on niin moni vedonnut.

Mallia tälle otin lähin­nä ham­maslääkäreistä, joille on annet­tu koulu­tus­ta oman alansa lait­tei­den ja kohtei­den kuvaamiseen ja vain siihen. En tiedä, kuin­ka kauan noiden taito­jen opet­telu ham­maslääkäriltä vie, mut­ta uskoisin siitä selvit­tävän paljon lyhyem­mässä ajas­sa kuin kolmes­sa ja puo­lessa vuodessa.

Min­ua ei saa kukaan usko­maan, että poti­las­tur­val­lisu­us vaaran­tu­isi, vaik­ka sormea kuvaa­va ei olisikaan saanut koulu­tus­ta mag­neet­tiku­vauk­seen, tietokone­to­mo­grafi­aan  tai mam­mo­grafi­aan. Laa­ja-alainen koulu­tus rönt­gen­hoita­jan ammatil­lisen tur­val­lisu­u­den kannal­ta hyvä, että hän osaa mon­en­laisia asioi­ta, mut­ta tarkoit­ta­maani toim­intaan riit­tää huo­mat­tavasti sup­peampi koulu­tus. Suuris­sa yksi8köissä voidaan erikois­tua parem­min, mut­ta pienis­sä yksiköis­sä ongel­mana on, että sairaan­hoita­ja ei saa tehdä mitään rönt­gen­hoita­jan töistä eikä rönt­gen­hoita­ja mitään sairaan­hoita­jan töitä.

+ + + + +

Olen suu­tut­tanut ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisia ennekin arvostele­mal­la liial­lisia pätevyys­vaa­timuk­sia. Sanoin 2001 (tai 2002) lääkäripäivien avaus­puheen­vuorossa, että kun meil­lä on ruuhkaa kai­hileikkauk­sis­sa, voisi ajatel­la, että tuo­hon oper­aa­tioon ja vain siihen koulutet­taisi­in ihmisiä suo­raan ilman muu­ta lääketi­eteen koulu­tus­ta. Kyse on kuitenkin, tai oli sil­loin, lähin­nä erit­täin suur­ta tarkku­ut­ta vaa­ti­vas­ta toimen­piteestä, jon­ka suorit­tamiseen yleis­lääketi­eteen osaamisel­la ei ole merk­i­tys­tä.  Kah­den­toista vuo­den koulu­tus on siihen vähän ylim­i­toitet­tu. Diag­noosin tekemiseen tarvi­taan tietysti koulutet­tua silmälääkäriä ja sel­l­aisen tulisi päivys­tää paikalla siltä var­al­ta, että joku noista kai­hileikkaa­jista töpeksisi jotenkin. Taisin sanoa vähän iro­nisoiden, että mekaanis­ten kel­lo­jen pois­tu­misen myötä työt­tömik­si jäävil­lä kel­losepil­lä olisi omi­naisuuk­sia, joista olisi tässä toimen­piteessä hyötyä.

Aja­tus ei ollut omani. Näin on kai­hileikkauk­set organ­isoitu mon­es­sa maas­sa. Jäl­ki on hyvää ja toim­inta edullista.

Lääkärikun­taa esi­tys ei mitenkään ilah­dut­tanut. Luulen, että poti­las­tur­val­lisu­ut­ta merkit­täväm­pänä syynä on se varsin korkea tun­tipalk­ka, joka tuos­ta nopeas­ta toimen­piteestä yksi­ty­is­puolel­la lääkärille koituu.

Vuosia tuon jäl­keen tör­mäsin väit­teeseen, että olen esit­tänyt, että kai­hin pois­ton voisi opet­taa apinoille.

 

184 vastausta artikkeliin “Röntgenhoitajista vielä kerran”

  1. Tässä on nyt rtg-hoita­jien koulu­tu­so­hjel­ma Oamk:

    http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/opiskelu_oamkissa/opinto-opas/koulutusohjelmat/?sivu=ops&lk=s2013&code=5039#1

    PERUS- JA AMMATTIOPINNOT 105
    Peru­sopin­to­jen tavoit­teena on antaa opiske­li­jalle laa­ja-alainen yleisku­va asianomaisen tehtäväalueen ase­mas­ta ja merk­i­tyk­ses­tä yhteiskun­nas­sa, työelämässä ja kan­sain­välis­es­ti, pere­hdyt­tää opiske­li­ja asianomaisen tehtäväalueen yleisi­in teo­reet­tisi­in perusteisi­in ja viestin­tään sekä antaa hänelle ammatin har­joit­tamisen ja ammatil­lisen kehi­tyk­sen kannal­ta tarpeelli­nen kieli­taito (A 352/2003).

    Ammat­tiopin­to­jen tavoit­teena on pere­hdyt­tää opiske­li­ja asianomaisen ammatil­lisen tehtäväalueen keskeisi­in ongel­makokon­aisuuk­si­in ja sovel­lu­tuk­si­in sekä niiden tieteel­lisi­in tai taiteel­lisi­in perusteisi­in siten, että opiske­li­ja kyke­nee itsenäis­es­ti työsken­telemään tehtäväalueen asiantun­ti­jate­htävis­sä, kehi­tystyössä ja yrit­täjänä (A 352/2003).

    OPINTOVUOSI 1 2 3 4 5
    LUKUKAUSI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 op

    OPISKELU- JA VIESTINTÄOPINNOT 12

    O2211ST Opiske­li­ja oppimisy­hteisössä ja tietoy­hteiskun­nas­sa 3 3

    O0002ST Suomen kieli ja viestin­tä 3 3

    O0031ST Ruotsin kieli ja viestin­tä 3 3

    O0032ST Englan­nin kieli ja viestin­tä 3 3

    TUTKIMUS‑, KEHITTÄMIS- JA JOHTAMISOPINNOT 12

    O0020ST Tutkimus- ja kehit­tämistyön menetelmät 6 6

    O0051ST Johtamisen ja yrit­täjyy­den perus­teet 6 6

    SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTEET 20
    Opiske­li­ja omak­suu tule­van ammat­tin­sa kannal­ta keskeiset perus­teet. Hän kiin­nos­tuu syven­tämään ja laa­jen­ta­maan omaa ammatil­lista osaamistaan.

    O4488HO Kansan­ter­veys ja moni­ammatill­i­nen yhteistyö 3 3

    O4999HO Hätäti­lapoti­laan tutkimi­nen ja hoito 3 3

    O0014ST Mikro­bi­olo­gian perus­teet ja infek­tioiden tor­jun­ta 3 3

    O0024ST Anato­mi­an ja fys­i­olo­gian perus­teet 2 3 5

    O0011ST Far­makolo­gia ja tok­sikolo­gia 3 3

    O0022ST Lääketi­eteen perus­teet 3 3

    RADIOGRAFIA- JA SÄDEHOITOTYÖN LÄHTÖKOHDAT 17
    Opiske­li­ja omak­suu rönt­gen­hoita­jan amma­tis­sa toimi­val­ta edel­lytet­tävät radi­ografia- ja säde­hoito­työn keskeiset perus­teet, joi­ta hän valmis­tut­tuaan kyke­nee hyö­dyn­tämään työelämässä.

    O6398RH Kli­inisen hoito­työn perus­teet ja opet­ta­mi­nen ja ohjaami­nen 5 5

    O6107RH Radi­ografia- ja säde­hoito­työn perus­teet 2 1 3

    O6240RH Lääketi­eteel­lisen säteilyn tur­valli­nen käyt­tö I 3 2 5

    O0028ST Luu‑, niv­el- ja topografinen anato­mia 1,5 1,5 3

    RADIOGRAFIATYÖN OPINNOT 33
    Opiske­li­ja hal­lit­see rönt­gen­hoita­jan ammatin kannal­ta keskeiset radi­ol­o­giset tutkimuk­set ja niiden suorit­tamisen. Hän kyke­nee kri­it­tis­es­ti arvioimaan radi­ografi­atyön eri menetelmiä ja soveltaa koulu­tuk­ses­sa han­kkimi­aan tieto­ja työtehtävissään.

    O6108RH Aikuinen hen­gi­ty­se­lim­istön ja luus­ton nati­iv­i­tutkimuk­ses­sa 1 3 4

    O6111RH Aikuinen mam­mo­grafia- ja ultra­ääni­tutkimuk­ses­sa 4 4

    O6380RH Aikuinen mag­neet­ti- ja tietokone­to­mo­grafiatutkimuk­ses­sa ja ‑toimen­piteis­sä 4 4

    O6205RH Las­ten ja nuorten radi­ol­o­giset tutkimuk­set 3 3

    O6109RH Angiografiatutkimus ja peri­op­er­ati­ivisen poti­laan hoito­työ 4 4

    O6207RH Poti­las iso­toop­pitutkimuk­sis­sa ja ‑hoidois­sa 3 3

    O6110RH Radi­olo­gia 3 3

    O6242RH Lääketi­eteel­lisen säteilyn tur­valli­nen käyt­tö II 6 6

    O6204RH Säteily­bi­olo­gia ja säteily­suo­jelun syven­tävät opin­not 3 3

    SÄDEHOITOTYÖN OPINNOT 8
    Opiske­li­ja hal­lit­see säde­hoi­dos­sa työsken­televän rönt­gen­hoita­jan työn keskeisen sisäl­lön sekä hoito­työn että hoitote­knolo­gian osalta. Hän kyke­nee kri­it­tis­es­ti arvioimaan säde­hoito­työn eri menetelmiä ja kehit­tämään osaamis­taan työn sisäl­lön muuttuessa.

    O6368RH Säde­hoito­työ ja säde­hoidon lait­teet 5 5

    O4060HO Syöpä­tau­dit 3 3

    RADIOGRAFIA- JA SÄDEHOITOTYÖN VAIHTOEHTOISET OPINNOT 3

    Val­i­taan 3 op alla ole­vista opinnoista.

    O6118RH Orto­pe­dis­en asi­akkaan kuvan­tamis­tutkimusten opin­not 3 3

    O6119RH Ammatill­i­nen osaami­nen kuvan­tao­h­ja­tus­sa verisuoni­toimen­piteessä 3 3

    O6226RH Iso­toop­pitutkimusten ja ‑hoito­jen syven­tävät opin­not 3 3

    O6243RH Tur­val­lisu­uskult­tuurin kehit­tämi­nen säteilyn käytössä 3 3

    O6390RH Säde­hoito­työ ja säde­hoidon annos­su­un­nit­telu 3 3

    O6392RH Mag­neet­ti­tutkimusten ja ‑toimen­pitei­den asiantun­ti­ju­us 3 3

    O6394RH Ultra­ääni­tutkimusten opin­not 3 3

    Stud­ies Abroad
    Ulko­maanopin­to­ja voidaan hyväksilukea/korvata perus- ja ammat­tiopin­toi­hin henkilöko­htaisen opin­to­su­un­nitel­man mukaisesti.

    AMMATTITAITOA EDISTÄVÄ HARJOITTELU 75

    OPINNÄYTETYÖ 15

    VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15

    OPINNOT YHTEENSÄ

  2. Catili­na:
    Tässä on nyt rtg-hoita­jien koulu­tu­so­hjel­ma Oamk:

    Kysymys onkin siitä, paljonko tuos­ta on oikeasti tarpeel­lista rönt­genku­vien ottamista varten, paljonko siitä on tarpeel­lista eri­lais­ten rönt­genku­vien ottamista varten? Rönt­gen­hoita­jat ovat tässä vain mallies­imerk­ki siitä, miten säätelemme itseämme hengiltä. Ihan saman­laisia kukka­sia on monel­la muul­lakin alal­la, mut­ta kieltämät­tä ter­vey­den­huolto on kunnostautunut.

  3. Hyvä kir­joi­tus. Keskustelus­sa usein uno­htuu ter­vey­den­hoidon ensisi­jainen tehtävä, ter­vey­den tuottaminen.

    Kai­hileikkaus on eri­no­mainen esimerk­ki ruti­in­iop­er­aa­tios­ta, jon­ka pitkät jonot tule­vat mutkan kaut­ta huo­mat­ta­van kalli­ik­si. Mak­sum­iehenä ei tosin ole jono­ja pitkit­tävä sairaan­hoitopi­iri, vaan poti­las menetet­ty­jen työ­tu­lo­jen ja mah­dol­lis­ten yksi­ty­is­lääkäri­mak­su­jen kaut­ta, poti­laan työ­nan­ta­ja sairaus­pois­saolo­jen kaut­ta, ja yhteiskun­ta menetet­ty­jen vero­tu­lo­jen kautta.

    Voit­ta­ja on yksi­tyi­nen lääkäriyri­tys, sen julk­isin varoin koulutet­tu hyvin palkat­tu hoito­henkilökun­ta, ja veroparati­isi jon­ka kaut­ta yhtiön voit­to kierrätetään.

  4. Samoin kuin olisi tuskin mah­do­ton aja­tus että esim päivystyk­sessä lääkäri voisi itse käyt­tää esim ultraa — ihan vaik­ka diag­no­sis­es­ti pois­sulke­maan jut­tu­ja. Vat­savaisen pari käyn­tiä olisi voin­ut se ensim­mäi­nenkin päivystyk­sen lääkäri huo­ma­ta sap­pikiviksi. Usein riit­tää selvyy­dek­si “kyl­lä tääl­lä on jotain” jon­ka jäl­keen erikois­lääkäri voi tarken­taa diag­noosia. Hoita­misen raja-aito­ja voisi häl­ven­tää mon­een suun­taan ja mon­en erikoisalan välil­lä nopeuden/varmuuden/kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

  5. Onko nyt ongel­mamme todel­lakin se, että yksilöi­den osaami­nen on liian laa­ja-alaista? Jokainen ammat­ti on pilkot­tavis­sa mikrote­htävi­in, joi­hin voidaan koulut­taa henkilö viikos­sa. Mut­ta kuka halu­aa olla kai­hileikkaa­ja, joka ei osaa mitään muu­ta? Mitä hänelle tapah­tuu, kun hom­ma opete­taan robot­ille? Hänen mah­dol­lisuuten­sa mukau­tua työelämän muu­tok­si­in on täysi nolla.

  6. “Se nyt pitäisi hyväl­lä tah­dol­la ymmärtää. Ajat­telin yksinker­tais­es­ti, että noi­hin pieni­in ja yhä pienenevi­in ter­veyskeskuk­si­in, jois­sa kuitenkin van­has­taan on rönt­gen­laite ja siihen asian­mukaiset säteily­suo­jatut tilat, voisi lääkärille tai sairaan­hoita­jalle antaa sup­pean alan lisäk­oulu­tuk­sen, jol­la oppii tekemään vain yksinker­taisia, mut­ta lukumääräis­es­ti yleisiä kuvauk­sia ja vain sil­lä laitteella.”

    Nor­maalia vas­tus­tus­ta ja revi­irin puolustusta.

    Jokaises­sa van­has­sa ja rämet­tyneessä organ­isaa­tios­sa on täl­laisia klikkejä.

    Mut­ta hyväl­lä johtamisel­la ja val­it­se­mal­la toimin­nan suun­nit­telu­un avarakat­seisia ja muu­toshalukkai­ta henkilöitä/yksiköitä .

    Kyl­lä ne uudet ajatuk­set ja toim­intata­vat menevät läpi mut­ta vaatii tietysti päät­täväistä ja määräti­etoista johtamista.

    Täy­tyy vain ihme­tel­lä, että Osmo pitää vain SAK_:ta jär­jestönä, jol­la on val­taa ja joka toimii kehi­tyk­sen jarruna

  7. Catili­na:
    Tässä on nyt rtg-hoita­jien koulu­tu­so­hjel­ma Oamk:

    Osmo siis oleel­lis­es­ti esit­tää että poim­i­mal­la seu­raa­vat 25.5 opin­topis­tet­tä eli vajaan yhden lukukau­den opinnot …

    O6107RH Radi­ografia- ja säde­hoito­työn perus­teet 3op
    O6240RH Lääketi­eteel­lisen säteilyn tur­valli­nen käyt­tö I 5op
    O0028ST Luu‑, niv­el- ja topografinen anato­mia 1,5 op
    O6108RH Aikuinen hen­gi­ty­se­lim­istön ja luus­ton nati­iv­i­tutkimuk­ses­sa 4op
    O6205RH Las­ten ja nuorten radi­ol­o­giset tutkimuk­set 3op
    O6242RH Lääketi­eteel­lisen säteilyn tur­valli­nen käyt­tö II 6op
    O6204RH Säteily­bi­olo­gia ja säteily­suo­jelun syven­tävät opin­not 3op

    … saataisi­in jo aikaisem­min pätevöi­tyneistä lääkäreistä tai sairaan­hoita­jista uusia yleishoita­ja-Jan­tu­sia, jot­ka selviävät vähem­mänkin erikois­tu­miseen perus­tu­vas­sa ympäristössä, kuten syr­jäseu­tu­jen terveyskeskukset?

    Ja tätä kysyy lain­säätäjä, jon­ka tehtävi­in kuu­luu pun­taroi­da tas­apain­oa, pait­si poti­laan oikeut­ta saa­da hyvää ja oikean­laista hoitoa säteily­tur­val­lis­es­ti, myös tasa-arvois­es­ti: tah­too sanoa että rajal­lis­ten resurssien ja kestävyys­va­jeen tilanteessa hoitoa saisi­vat myös syr­jäseu­tu­jen asukkaat.

    Fik­sul­ta aloit­teelta kuulostaa.

  8. a_l:

    …Voit­ta­ja on yksi­tyi­nen lääkäriyri­tys, sen julk­isin varoin koulutet­tu hyvin palkat­tu hoito­henkilökun­ta, ja veroparati­isi jon­ka kaut­ta yhtiön voit­to kierrätetään. 

    Suo­ma­laiset lääkäri­ase­mat on myy­ty ulko­laisille toim­i­joille, kos­ka pääo­mavero­tuk­semme on liian kovaa ja per­in­tövero käytän­nössä estää PKT-sek­torin sukupol­ven­vai­h­dok­set. Jos pääo­maveropoli­ti­ik­ka olisi edes vähän real­is­tisem­paa, eikä perus­tu­isi pelkästään kateu­teen, niin vero­tu­lomme oli­si­vat suuremmat.

  9. Yritin etsiä jotain infoa rönt­gen-robo­t­ista, tör­mäsin tuol­laiseen Mobil røntgeniin.
    http://www.ahus.no/fagfolk/mobil-rontgen/Sider/side.aspx

    Jos ker­ran rönt­gen­hoita­jille koulute­taan yrit­täjyyt­tä, mikä estää muu­ta­maa rönt­gen­hoita­jaa perus­ta­mas­ta rönt­gen­tak­sia, joka myy rönt­gen­palvelui­ta eri tahoille halvem­mal­la kuin julki­nen taho?

  10. En tiedä, onko tuos­ta lop­pu­jen lopuk­si hyö­tyä. Ainakin oman koti­paikkakun­tani ter­veyskeskuk­selta lähetetään osa mur­tumapoti­lais­takin kuvat­tavak­si 60 km:n päähän KYSi­in, kos­ka tk:n rönt­gen­laite on niin van­ha ja epä­tark­ka, että tietyn­tyyp­piset mur­tu­mat ei edes erotu.

  11. Tero M:
    Samoin kuin olisi tuskin mah­do­ton aja­tus että esim päivystyk­sessä lääkäri voisi itse käyt­tää esim ultraa – ihan vaik­ka diag­no­sis­es­ti pois­sulke­maan juttuja.

    Siel­lä saat­taa ollakin. Esim. minä osaan kun olen tul­lut opetelleek­si. Onko siel­lä sit­ten tosi­aan se ultra­laite, on toinen jut­tu. Nuo ensil­in­jan kioskipäivystyk­set vaan ovat men­neen ajan asi­aa. ne eivät kuu­lu kaksituhattaluvulle.

    Sit­ten tietysti se pikku­jut­tu, että vaik­ka sap­pikiviä näky­isikin, _ovatko_ ne todel­la oirei­den takana…

  12. Kom­men­toin kom­ment­tia kai­hileikkaa­jista. “Jokainen ammat­ti on pilkot­tavis­sa mikrote­htävi­in, joi­hin voidaan koulut­taa henkilö viikos­sa. Mut­ta kuka halu­aa olla kai­hileikkaa­ja, joka ei osaa mitään muu­ta? Mitä hänelle tapah­tuu, kun hom­ma opete­taan robot­ille? Hänen mah­dol­lisuuten­sa mukau­tua työelämän muu­tok­si­in on täysi nolla.”
    Että siis miten niin täysi nol­la? Mikään ammat­ti ei sisäl­lä sel­l­aista ele­ment­tiä, joka pyyhkii har­joit­ta­jansa kaiken muun opitun pois ja pois­taa myös kyvyn oppia uut­ta niin, että kyseinen henkilö ei enää koskaan pysty koulut­tau­tu­maan viikkoa tai usei­ta viikko­ja tai kuukau­sia tai vuosia johonkin toiseen ammat­ti­in. Sitähän tuo “täysi nol­la” tarkoit­taisi! Jokainen meistä pidem­pään työelämässä olleista on joutunut oppi­maan uut­ta työu­ransa aikana — kenen työ muka on saman­laista kuin 30 vuot­ta sit­ten? Ei se asia ammat­tin­imikkeistä muuk­si muutu.

  13. “Sanoin, että suurin osa tutkimuk­sista on niin yksinker­taisia, ettei niihin tarvi­ta eri­ty­isosaamista.” Jos huo­m­a­sitte, niin tämä on suo­ra lain­aus Soin­in­vaaran tekstistä.

    “Toisin kun rönt­gen­hoita­jat sanovat, en ole mis­sään vai­heessa sanonut, että rönt­genku­via voisi ottaa kuka hyvänsä.”
    Samoin tämä.

    Kyl­lähän tässä on mah­dol­lista ymmärtää asia monel­la taval­la, eli oli var­masti hyvä ava­ta vähän lisää. Aihe sinän­sä ajanko­htainen ja keskustelun väär­ti, mut­ta korke­as­sa ase­mas­sa ole­van henkilön toivoisi jät­tävän pere­htymät­tömän nakkelun pois julkises­ta keskustelusta.

  14. En mal­ta olla ker­tomat­ta aiheeseen liit­tyvää anek­doot­tia. Iso-Bri­tan­nis­sa kirur­gia ei puhutel­la “Doc­tor” vaan “Mr”. His­to­ri­alli­nen taus­ta on juuri se, että per­in­teis­es­ti lääkärit eivät suorit­ta­neet kirur­gisia toimen­piteitä vaan kirur­gin toimia hoiti­vat par­tu­rit, joil­ta löy­tyi sopivia työkalu­ja ja veitsenkäsittelytaitoa.

    Toinen kirur­giaan liit­tyvä anek­doot­ti on, että maail­man ensim­mäisessä sydä­men­si­ir­toleikkauk­ses­sa tärkessä roolis­sa oli itseop­pin­ut mus­tai­hoinen kirur­gi. Vas­taa­va kirur­gi oli siis Chris­t­ian Barnard ja oper­aa­tio suori­etet­ti­in Etelä-Afrikas­sa. Tämän avus­ta­van kirur­gin alku­peräi­nen koulu­tus oli muis­taak­seni puutarhuri. 

    Luin ko. her­ran muis­tokir­joituk­sen jokunen vuosi sitten.

    Esimerk­it kuvas­ta­vat ehkä sitä, että yleis­lääketi­eteen opin­not eivät vält­tämät­tä ole kovin oleel­lisia kirur­gin työssä.

  15. OS: “Vuosia tuon jäl­keen tör­mäsin väit­teeseen, että olen esit­tänyt, että kai­hin pois­ton voisi opet­taa apinoille.”

    Blo­gistin ei kan­na­ta vetää her­net­tä nenään­sä sen enem­pää mei­dän kom­men­toi­jien turhau­tu­mis­es­ta kuin ‘rikkinäisen puhe­li­men’ vaiku­tuk­ses­ta alku­peräisen sanoman sisältöön.

    Blogilla on ansio yhteiskun­nal­lisen keskustelun foo­ru­mi­na, joi­ta ei liikaa tässä maas­sa ole. Eduskun­nan kyse­ly­tun­ti on vain kalpea aav­is­tus siitä näke­mys­ten kir­jos­ta, joka blogilla pääsee esille. Itse lait­taisin kansane­dus­ta­jien pääsy­vaa­timuk­sek­si seu­ratun blo­gin ylläpidon.

    Blo­gin pitämis­es­tä näkee myös sen, kuin­ka pitkään kukin jak­saa tätä pään seinään hakkaamista seu­ra­ta. Eli sitä, mitä demokraat­ti­nen päätök­sen­teko­jär­jestelmä toim­i­joil­taan vaatii.

  16. noz­ick:

    Esimerk­it kuvas­ta­vat ehkä sitä, että yleis­lääketi­eteen opin­not eivät vält­tämät­tä ole kovin oleel­lisia kirur­gin työssä.

    Tuskin­pa nyt haitallisi­akaan, eivätkä kovin hirveästi vie siitä kah­den­toista vuo­den perusk­oulu­tuk­ses­ta, jon­ka jäl­keen pääsee muu­takin kuin avustamaan.
    Orto­pe­di­an opet­ta­jamme ver­tasi itseään aina mielel­lään puuseppään.

  17. Sain nuore­na miehenä hevosen potkun rin­take­hään ja jouduin men­emään tuskien kanssa pii-paa autol­la paikkaku­nan ter­veyskeskuk­seen. Siel­lä päivys­tävä lääkäri otti omakä­tis­es­ti keuhko­rönt­genku­van ja tote­si, että pahempaa ei ole onnek­si sat­tunut ja sain jäädä tarkkail­tavak­si tuonne ter­veyskeskuk­seen. Onnek­si sil­loin eivät olleet nykyiset sään­nöt voimas­sa, sil­lä 100 kilo­metriä lisää pii-paa kyytiä rönt­geni­in ei olisi todel­lakaan kiin­nos­tanut sil­loises­sa kunnossa.

  18. OS:n ehdo­tus on ihan järkevän tun­tu­inen. Jos ker­ran ham­maslääkäritkin osaa­vat tulki­ta perus rönt­genku­via, niin mik­sei sit­ten lääkärikin. Toki he mielel­lään lähet­tävät var­maan poti­laan muualle jos se on mah­dol­lista. Ei siitä kan­na­ta rönt­gen­hoita­jien pil­las­tua, kyl­lä heitä tarvi­taan. Sitä pait­si lääkäreille kyl­lä tietääk­seni opete­taan jonkin ver­ran myös säteilybiologiaa.

  19. Mon­et Osmon väit­teet silmäkirur­gias­ta ovat virheel­lisiä. Dis­claimer: olen silmä­tautei­hin erikois­tu­va lääkäri joka leikkaa kaihia.

    Toisin kun voisi kuvitel­la yksi­ty­is­ten kai­hileikkausten määrä on ollut jo pidem­pään laskus­sa, syynä lie­nee hoito­taku­u­la­ki joka lyhen­si leikkausjono­ja oleel­lis­es­ti. Vuon­na 2008 kai­hi­op­er­aa­tioi­ta tehti­in julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa 38 236kpl ja yksi­tyis­es­ti 8 715kpl. Tämän tuoreem­pia luku­ja en nopeasti löytänyt.

    Jos yksi­tyi­nen kirur­gi leikkaisi 10 poti­las­ta päivässä 200 päivänä vuodessa töitä riit­täisi noin 4 henkilölle. Mikään “lääkärikun­nan” rahasam­po kyseessä ei siis ole toisin kuin Osmo pahan­tah­tois­es­ti vih­jailee. Käytän­nössähän nämä jakau­tu­vat suurelle porukalle osa-aikaises­ti yksi­tyisel­lä leikkaavia kirurge­ja. Huip­putu­loi­hin on var­masti mah­dol­lisu­us niil­lä har­voil­la joille poti­lai­ta riittää.

    Väite ulko­mail­la saaduista hyvistä tulok­sista muiden kuin lääkärien suorit­ta­m­i­na kaipaisi lähdet­tä. Täl­laista toim­intaa on tietääk­seni vain Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa, tulok­set lienevät itses­tään­selvät. Inti­as­sa on käytössä jär­jeste­lyjä jois­sa kirur­gi tekee vain leikkauk­sen vaa­tivim­mat vai­heet, siel­lä leikkaustekni­ik­ka on kuitenkin raha­pu­lan vuok­si län­si­mais­es­ta poikkea­va, eikä mm. välineitä myöskään vai­hde­ta poti­laiden välil­lä. Näin­hän liukuhi­h­natyön edut parem­min realisoituvat.

    Täl­laiset jär­jeste­lyt Suomes­sa eivät ole real­is­mia, pait­si jos hyväksymme todel­lisen sokeu­tu­mis­riskin mm. infek­tioiden seu­rauk­se­na tavanomaisen kai­hileikkauk­sen yhteydessä.

    Minkä tahansa toimen­piteen voi toki opet­taa muillekin kuin lääkäreille. Kai­hileikkaus on toimen­piteenä sieltä selvästi han­kalim­mas­ta päästä ja vaatii käytän­nössä aloit­tel­e­val­ta kirurgilta jopa tuhan­sia leikkauk­sia täy­den ruti­inin saavut­tamisek­si. Oletet­tavasti täl­laisen koulu­tuk­sen läpikäyneet eivät kovin huonol­la pal­ka­lla työtään tek­isi, lääkäre­itä tai ei, ja oli­si­vat­pa lisäk­si kyken­emät­tömiä hoita­maan mui­ta silmä­sairauk­sia tai leikkauk­si­in liit­tyviä kom­p­likaa­tioi­ta. Pidän myös vier­aana aja­tus­ta jos­sa silmän sairauk­sia ja niiden hoitoa tun­tem­aton henkilö olisi vas­tu­us­sa silmäkirur­gian toteu­tuk­ses­ta. Tämä voi toki olla kaavoihin kangis­tunut­ta ahdas­mielisyyt­tä osaltani.

    Yhdestä asi­as­ta olen samaa mieltä: yleis­lääkärin taidoista silmälääkäri ei useinkaan hyödy. Erilli­nen silmälääkis ham­maslääkik­sen tapaan voisi olla hark­it­semisen arvoinen juttu.

  20. anonyy­mi pelkuri: Jos yksi­tyi­nen kirur­gi leikkaisi 10 poti­las­ta päivässä 200 päivänä vuodessa töitä riit­täisi noin 4 henkilölle.
    .
    .

    Minkä tahansa toimen­piteen voi toki opet­taa muillekin kuin lääkäreille. Kai­hileikkaus on toimen­piteenä sieltä selvästi han­kalim­mas­ta päästä ja vaatii käytän­nössä aloit­tel­e­val­ta kirurgilta jopa tuhan­sia leikkauk­sia täy­den ruti­inin saavuttamiseksi. 

    Jotain täl­laista tarkoitinkin. Mik­si kymmenet elleivät sadat silmälääkärit käyvät läpi tuon vaa­ti­van har­joit­telun, ja pahim­mil­laan vielä mokail­e­vat aluk­si oikeil­lakin poti­lail­la, kun riit­täisi, että neljä, tai ehkä kymme­nen henkeä erikois­tu­isi tähän tosis­saan, saisi rautaisen ruti­inin ja kehit­ty­isi todel­la hyviksi. Noiden erikois­tunei­den ei mitenkään ole tarpeel­lista osa­ta jalan luiden lati­nankielisiä nim­iä eikä tietää mitään haimasyövän hoitotavoista.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Jotain täl­laista tarkoitinkin. Mik­si kymmenet elleivät sadat silmälääkärit käyvät läpi tuon vaa­ti­van har­joit­telun, ja pahim­mil­laan vielä mokail­e­vat aluk­si oikeil­lakin poti­lail­la, kun riit­täisi, että neljä, tai ehkä kymme­nen henkeä erikois­tu­isi tähän tosis­saan, saisi rautaisen ruti­inin ja kehit­ty­isi todel­la hyviksi. Noiden erikois­tunei­den ei mitenkään ole tarpeel­lista osa­ta jalan luiden lati­nankielisiä nim­iä eikä tietää mitään haimasyövän hoitotavoista.

    Käytän­nössähän tämä menee näin nytkin. Leikkauk­set keskit­tyvät muu­ta­man koke­neen kirur­gin harteille klinikois­sa. Suurin osa silmälääkäreistä ei leikkaa eikä käytän­nössä edes saa siihen valmis­tavaa koulu­tus­ta. Yleis­lääketi­eteen opin­noista olemme samaa mieltä. Muun silmälääketi­eteen erot­tamis­es­ta pelkästä leikkaus­toiminns­ta en, hyödyt ovat mielestäni kyseenalaiset.

  22. anonyy­mi pelkuri:
    Mon­et Osmon väit­teet silmäkirur­gias­ta ovat virheel­lisiä. Dis­claimer: olen silmä­tautei­hin erikois­tu­va lääkäri joka leikkaa kaihia.
    ‘snip’

    Kai­hileikkaus on toimen­piteenä sieltä selvästi han­kalim­mas­ta päästä ja vaatii käytän­nössä aloit­tel­e­val­ta kirurgilta jopa tuhan­sia leikkauk­sia täy­den ruti­inin saavuttamiseksi.
    ‘snip’

    Koke­muk­seni kai­hileikkauk­ses­ta ovat vain poti­laana, mut­ta ei se mikään huip­pu­vaa­ti­va toimen­pide ole. Tässäkin lie­nee kysymys oman ammat­tikun­nan arvos­tuk­sen kohottamisesta?

    Ja jos ko. oper­aa­tion oppimi­nen vaatii joltakul­ta tosi­aan tuhan­sia tois­to­ja, ko. henkilön pitäisi heti hakeu­tua muulle alalle — ja voi niitä potilasparkoja!

  23. Silmäilin Rön­gen­hoita­jali­iton julkilausumaa.

    Mitä Lau­ri Viita sanoikaan: “Jär­jestä tulee järjestö.”

  24. Kan­natan vil­pit­tömästi Soin­in­vaaran aja­tus­ta. Ymmär­rän, että lääkärikun­ta ja hoita­jat vas­tus­ta­vat ammat­tik­il­ta­mais­es­ti omia priv­i­le­gioitaan, mut­ta tul­laan­pa nyt nykypäivään. 

    Ei rönt­gen-kuvan otta­mi­nen tosi­aankaan vaa­di niin pitkää koulu­tus­ta, ettäkö sitä ei voitaisi opet­taa vaikka­pa vuodessa. Joka muu­ta väit­tää, kan­nat­taa ylisäädel­tyä koulutusfetisismiä.

    Pitkän koulu­tuk­sen ihailu vain sen itsen­sä vuok­si on type­r­ää. Pitäisi miet­tiä, onko koulu­tuk­sen pitu­us järkevässä suh­teessa työte­htävis­sä tarvit­tavaan ammattitaitoon.

    Tärkein­tä pitäisi olla se, että kaik­ki suo­ma­laiset saa­vat hoitoa, ei se, että jotkin ryh­mät saa­vat suo­jel­la omia asemi­aan. Pahim­min tätä suo­jelua kyl­läkin har­ras­ta­vat lääkärit, jot­ka eivät antaisi hoita­jien tehdä pieniäkään rutiinitoimenpiteitä.

  25. Yleistän vielä raa’asti tätä avaus­ta ja väitän että ihmi­nen joka on niin­san­otusti “oppin­ut opiskele­maan” ja jol­la on päässä muu­takin kuin saha­jauho­ja, oppii melkein minkä vain alan tai työn huo­mat­tavasti vähem­mässä ajas­sa mitä työhön per­in­teis­es­ti koulute­taan. Huo­masin jos­sain vai­heessa yliopis­tos­ta valmis­tut­tuani (ja melkoisen monipuolises­sa työ­paikas­sa työsken­nel­lessäni), että pystyn tekemään läh­es minkä vain oman alani ulkop­uolisen työte­htävän kun­han vain varaan aikaa muu­ta­man päivän, han­kin alan oppikir­jo­ja ja alan tutki­maan asi­aa. Kun on ker­ran kun­nol­la oppin­ut jonkun alan, tietää paljon parem­min mitä tarvit­see tehdä oppi­ak­seen uuden, vas­taavaa vaikeusta­soa ole­van alan.

    Tältä poh­jal­ta en kyl­lä suos­tu usko­maan etteikö lääkäri oppisi rönt­genkoneen käyt­töä siltä osin kuin sitä työssään tarvii. Sen kuin ottaa lait­teen käyt­töo­hjeen ja rönt­gen­hoita­jak­oulus­sa käytet­tyä oppi­ma­te­ri­aalia iltalukemisek­si ja soveltaa oppi­maansa. Tietenkään lääkärin ei kan­na­ta val­tavasti aikaa rönt­gen­lait­teen käytön opet­telu­un jos sairaalas­ta löy­tyy myös rönt­gen­hoita­jia jot­ka osaa­vat sen jo valmi­ik­si, mut­ta tässä oli kyse nimeno­maan tilanteesta jos­sa noi­ta hoita­jia ei ole saatavilla.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Jotain täl­laista tarkoitinkin. Mik­si kymmenet elleivät sadat silmälääkärit käyvät läpi tuon vaa­ti­van har­joit­telun, ja pahim­mil­laan vielä mokail­e­vat aluk­si oikeil­lakin poti­lail­la, kun riit­täisi, että neljä, tai ehkä kymme­nen henkeä erikois­tu­isi tähän tosis­saan, saisi rautaisen ruti­inin ja kehit­ty­isi todel­la hyviksi. Noiden erikois­tunei­den ei mitenkään ole tarpeel­lista osa­ta jalan luiden lati­nankielisiä nim­iä eikä tietää mitään haimasyövän hoitotavoista.

    Miten toimisi vain esim. kai­hileikkauk­si­in erikois­tunut silmälääkäri, jos leikkauk­sen yhtey­dessä poti­las alka­isikin yllät­täen voi­da huonos­ti? Menisikö ‘sor­mi suuhun’ ilman yleis­lääkärin peruskoulutusta?

    Jos Osmo on sitä mieltä että vaikka­pa kol­men päivän tai viikon lisäk­oulu­tuk­sel­la voitaisi­in esim. lopetet­ta­van teol­lisu­us­laitok­sen hit­sisaumo­jen rönt­gen­tarkas­tusten tek­i­jöistä pikak­oulut­taa ter­veyskeskuk­si­in magneetti‑, rönt­gen- tai säde­hoito­lait­tei­den nap­in­paina­jia, suosit­te­len tutus­tu­maan esim. tapauk­seen ‘Ther­ac-25’.

    Jos joka tup­pukylässä ei ole varaa ylläpitää kaikkia mah­dol­lisia ter­veyspalvelui­ta, pitää ne osa­ta keskit­tää järkeväl­lä taval­la isom­pi­in keskuk­si­in ympäri maa­ta. (Onko Osmol­ta uno­htunut, mitä niistä ‘kol­men markan suutareista’ aikoinaan san­ot­ti­in?) Eiköhän se hyvä keski­tie ole silti löy­det­tävis­sä (osin sen perus­teel­la mihin maal­lamme on varaa)?

    Itse olen kiitolli­nen siitä, että olen voin­ut tähän asti luot­taa koulutet­tu­jen ammat­ti-ihmis­ten ammat­ti­taitoon, kun olen heiltä joskus apua saanut. Nyky­isin var­maan jo eläk­keelle jäänyt alan x spe­sial­isti, erikois­tunut lääkäri, jon­ka vas­taan­otol­la ker­ran kävin, osasi äkil­lis­es­ti huonon­tuneen oloni (käyn­ti­ni syy­hyn liit­tymät­tömien) oirei­den perus­teel­la vetää oikeat johtopäätök­set ja antaa tuol­loin pikaises­ti tarvit­se­mani avun, var­maankin suurelta osin juuri yleis­lääkärik­oulu­tuk­sen­sa ansios­ta. Olen tästä hänelle vieläkin kiitollinen!

    Lie­nee myös oire­i­ta, jot­ka voivat liit­tyä use­aan eri sairauteen. Pitäisikö huonovoin­tisen poti­laan juos­ta erik­seen joka taudin spe­sial­istin luona?

    Yleis­lääkäri voi antaa ‘ensi­avun’ poti­laalle ja ohja­ta sit­ten lähet­teel­lä saa­maan tarvit­ta­van lisäavun osaa­van, toden­näköisim­män tau­tiepäi­lyn spe­sial­istin luo­ta? Ilman yleis­lääketi­eteen osaamista voi paraskin spe­sial­isti olla kuitenkin ‘sokea’ näkemään mui­ta mah­dol­lisuuk­sia, jos ensim­mäi­nen päät­te­ly vaivan laadus­ta ei jostain syys­tä olisikaan oikea tai jos taustal­la onkin use­ampia samanaikaisia vaivoja. 

    Viimemaini­tus­ta on ihan omako­htaista koke­mus­ta, mikä opet­ti min­ullekin (maal­likkona) konkreet­tis­es­ti että hoidon (tai toimen­pidespe­sial­istinkaan osaamisen) liika rajoit­tuneisu­us ei ole aina poti­laan etu.

  27. Muutenkin kiis­te­ly juuri tämän rönt­gene­hdo­tuk­sen detal­jeista on täy­del­listä tak­er­tu­mista lillukanvarsiin. 

    Point­ti taisi olla kum­minkin se, että meil­lä on ole­mas­sa yli­vaa­timuk­sia ja niitä olisi syytä per­a­ta, ei se, onko jos­sain ter­veyskeskuk­ses­sa sopi­vat tilat ja paljonko­h­jan ne mah­taisi­vat mak­saa ja mon­tako kuukaut­ta tarkalleenot­taen menisi ja onko useitakin joi­ta tämä koskisi, mikä vam­ma tarkoit­taa automaat­tista pas­si­tus­ta yliopis­tol­liseen keskus­sairaalaan jne. Täm­möiset detalji­asi­at kuu­lu­vat asiantun­ti­joille, mut­ta ainakin se on selvää, että kyseessä ole­vien ammat­tiryh­mien akti­ivipalveluk­ses­sa ole­vien joukos­ta tule­vien asiantun­ti­joiden jut­tu­ja pitää kuun­nel­la mukanaan hyp­py­selli­nen suolaa. 

    Ja tätä ylisään­te­lyä on muuten myös ihan EU-tasol­la, teräs­raken­ner­ak­en­tamisen uud­is­tuk­set hyvänä esimerkkinä. En tiedä onko kyseessä pro­tek­tion­is­mi vai mikä, mut­ta kyl­lä kaik­ki pikkutek­i­jät tipah­ta­vat kyy­dis­tä. Tarvit­ta­vat vaa­timusten osoituk­set mak­sa­vat ja niitä tarvi­taan yhdelle hit­sisaumatyyp­ille 1 kpl, opli­pa konepa­jas­sa 500 tai 5 työn­tek­i­jää. Ts. tuolle pienem­mälle pajalle yhden saumatyypin hyväksyt­tämisen suh­teelli­nen hin­ta on satak­er­tainen. Tai näin sen ainakin minä kuvit­te­len menevät, kun kukaa ei oikeasti tiedä mis­tä on tarkalleenot­taen kysymys. Iso kasa sään­te­lyä vaan tul­la tup­sahti syliin.

  28. Soin­in­vaara on täysin oikeil­la lin­joil­la, kun vaatii miet­timään mitä seu­raa liial­lis­ten pätevyys­vaa­timusten aset­tamis­es­ta sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä, jois­sa selviäisi melkein nor­maaleil­la kansalais­taidoil­la ja maalaisjär­jel­lä (en nyt tarkoi­ta rönt­genku­vien ottoa).Otan esimerkik­si ikäih­mis­ten koti­hoidon. Nyt koti­hoidon henkilöstöltä vaa­di­taan ter­vey­den­hoita­jan, sairaan­hoita­jan tai lähi­hoita­jan tutkinto.Näin pitääkin olla, jos hoidet­ta­va on sairas/sairas monion­gel­mainen. Mut­ta: enem­mistö ikäih­mi­sistä on ns. ter­veitä van­huk­sia, joil­la toki on paljonkin iän mukanaan tuo­maa kremp­paa. He toivoisi­vat apua kotona selviy­tymiseen; ulkoilut­tamis­a­pua, apua ostosten teossa, apua raskaissa kotitöis­sä, roska­pussin viemisessä, pyykkihuollossa,jääkaapin siivoamises­sa, lam­pun vai­h­dos­sa, TV- kanavien säädössä jne. Kun van­hus toivoo näi­hin apua, ylik­oulutet­tu koti­hoito­henkilöstö toteaa, että ei kuu­lu hei­dän toimenku­vaansa. Eikö koti­hoidon henkilöstöstä voisi puo­let olla taval­lisia luotet­tavia ihmisiä, joil­la mah­dol­lises­toi vain lyhyt hoiva-avustajakurssi.Ammattiliittojen kan­ta on jyrkkä kiel­to, hoidon taso las­kee. Kysy­isinkin, että onko parem­pi kun apua ei saa ollenkaan?

  29. Sakke: Miten toimisi vain esim. kai­hileikkauk­si­in erikois­tunut silmälääkäri, jos leikkauk­sen yhtey­dessä poti­las alka­isikin yllät­täen voi­da huonos­ti? Menisikö ‘sor­mi suuhun’ ilman yleis­lääkärin peruskoulutusta?


    Jos joka tup­pukylässä ei ole varaa ylläpitää kaikkia mah­dol­lisia ter­veyspalvelui­ta, pitää ne osa­ta keskit­tää järkeväl­lä taval­la isom­pi­in keskuk­si­in ympäri maa­ta. (Onko Osmol­ta uno­htunut, mitä niistä ‘kol­men markan suutareista’ aikoinaan san­ot­ti­in?) Eiköhän se hyvä keski­tie ole silti löy­det­tävis­sä (osin sen perus­teel­la mihin maal­lamme on varaa)?

    Jos teemme Suomeen joitakin kapea-alaisi­in toimen­piteisi­in liit­tyviä yksiköitä ja koulu­tamme niihin hyvin erikois­tunut­ta henkilökun­taa, kuten on tehty Yhdys­val­lois­sa, eivät nuo toimen­pide­te­htaat mis­sään auto­tallis­sa sijaitse vaan toden­näköis­es­ti keskus­sairaalas­sa. Jos jokin menee pieleen (ruti­noituneel­la menee harvem­min pieleen kuin sil­lä, joka tekee kak­si leikkaus­ta vuodessa) monipuo­li­nen apu on lähel­lä. Coxa-sairaala Suomes­sa on yksi täl­lainen toimen­piteisi­in erikois­tunut “tehdas”. Sel­l­aisia tarvit­taisi­in lisää.

    Sinän­sä virk­istävää, että min­ua joskus syytetään liias­ta hajaut­tamis­es­ta ja vaa­di­taan keskit­tämistä, kun yleen­sä on syytet­ty toisin päin. Erikois­sairaan­hoitoa pitää keskit­tää, mut­ta emme pysty keskit­tämään tap­atur­mia ja muu­ta sel­l­aista. Sik­si haja-asu­tusalueil­lakin pitää olla ter­veyspalvelu­ja ja jot­ta ne voisi­vat toimia, tarvi­taan toisen­laisia osaamisy­hdis­telmiä kuin kaupungeis­sa — esimerkik­si sairaan­hoita­jia, jot­ka osaa­vat lisäk­si rönt­gen­hoita­jan helpoim­mat työt.

  30. Esimerkkisi Tehys­tä ja lääk­keen­jaos­ta osoit­ti myös sen, ettet tunne alaa. Omas­sa yksikössäni keskus­sairaalan sisä­tau­tiosas­tol­la keneltäkään ei ole kiel­let­ty lääkkei­den­jakoa — mut­ta lääk­keen­jako yöl­lä ja aamu­vuorossa on eri asia. > Yöl­lä jae­taan päivystyspoti­laalle aamulääk­keet. Aamu­vuorossa sh jakaa 40 poti­laan koko vuorokau­den lääk­keet ja arvioi lääke­hoidon toteu­tu­mista ja varmis­taa lis­to­jen oikeel­lisu­udet ym.

  31. Jos nyt ote­taan tuo rönt­gen­laite, tai ultra tms, niin kyl­lä kysymys tosi­tarpeessa kuuluu:

    “Saavute­taanko tässä tilanteessa tuol­la lait­teel­la min­un kädessäni jotain merkit­tävää hyötyä?”
    Varsin usein ei.

  32. Raimo K: Koke­muk­seni kai­hileikkauk­ses­ta ovat vain poti­laana, mut­ta ei se mikään huip­pu­vaa­ti­va toimen­pide ole. Tässäkin lie­nee kysymys oman ammat­tikun­nan arvos­tuk­sen kohottamisesta?

    Ja jos ko. oper­aa­tion oppimi­nen vaatii joltakul­ta tosi­aan tuhan­sia tois­to­ja, ko. henkilön pitäisi heti hakeu­tua muulle alalle – ja voi niitä potilasparkoja!

    Mik­si ihmeessä edes kom­men­toi­da jos tietämys on tätä tasoa?

  33. Osmo Soin­in­vaara: Jos teemme Suomeen joitakin kapea-alaisi­in toimen­piteisi­in liit­tyviä yksiköitä ja koulu­tamme niihin hyvin erikois­tunut­ta henkilökun­taa, kuten on tehty Yhdys­val­lois­sa, eivät nuo toimen­pide­te­htaat mis­sään auto­tallis­sa sijaitse vaan toden­näköis­es­ti keskus­sairaalas­sa. Jos jokin menee pieleen (ruti­noituneel­la menee harvem­min pieleen kuin sil­lä, joka tekee kak­si leikkaus­ta vuodessa) monipuo­li­nen apu on lähel­lä. Coxa-sairaala Suomes­sa on yksi täl­lainen toimen­piteisi­in erikois­tunut “tehdas”. Sel­l­aisia tarvit­taisi­in lisää.

    Sinän­sä virk­istävää, että min­ua joskus syytetään liias­ta hajaut­tamis­es­ta ja vaa­di­taan keskit­tämistä, kun yleen­sä on syytet­ty toisin päin. Erikois­sairaan­hoitoa pitää keskit­tää, mut­ta emme pysty keskit­tämään tap­atur­mia ja muu­ta sel­l­aista. Sik­si haja-asu­tusalueil­lakin pitää olla ter­veyspalvelu­ja ja jot­ta ne voisi­vat toimia, tarvi­taan toisen­laisia osaamisy­hdis­telmiä kuin kaupungeis­sa – esimerkik­si sairaan­hoita­jia, jot­ka osaa­vat lisäk­si rönt­gen­hoita­jan helpoim­mat työt.

  34. Sakke: Miten toimisi vain esim. kai­hileikkauk­si­in erikois­tunut silmälääkäri, jos leikkauk­sen yhtey­dessä poti­las alka­isikin yllät­täen voi­da huonosti?

    Ymmärtääk­seni pysy­isi pois aneste­si­olo­gin tieltä, aivan kuten nykyisinkin.

    Sakke: suosit­te­len tutus­tu­maan esim. tapauk­seen ‘Ther­ac-25′.

    Ja käyt­täjän koulu­tus vaikut­taa väärin suun­nitel­tu­un lait­teeseen käytän­nössä miten? Tuo laite toi­mi käyt­täjän kannal­ta satunnaisesti.

    Toisek­seen, se että 25 vuot­ta sit­ten on ollut ole­mas­sa laite joka on toimin­ut kuusi ker­taa virheel­lis­es­ti ei ole kovin rel­e­vant­ti argu­ment­ti hoidon organ­isoin­tia koskevas­sa keskustelussa.

  35. Ongel­mana etääl­lä isoista keskuk­sista ole­vat ter­veyspalve­lut ovat aika mar­gin­aa­li­nen ja ratkaistavis­sa ole­va asia.

    Yhden päivys­tävän yleis­lääkärin ter­veyskeskus on aika oneglmalli­nen nykyaikana, kun asialli­nen hoito perus­tuu lab­o­ra­to­ri­on ja kuvan­tamis­lait­tei­den saatavu­u­teen. Ensi­hoi­dos­sa liuo­tushoito saadaan ehkä käyn­ti­in ja poti­las siirtokuntoon. 

    Ymmär­rys siitä, että hoitoa kan­nataa antaa paikas­sa, jos­sa sitä myös pystytään anta­maan riit­tävästi, onnek­si on jo lisääntynyt.

    Lab­o­ra­to­ri­on suh­teen on sekä tehokas­ta ja hala­pa suur­ta näyt­tei­den käsit­te­lyä että päivystyskäytössä toimi­vaa pikatestausta. 

    Jos hoitoketju tehdään fik­susti, samal­la reis­sul­la poti­las niin kuvataan kuin kip­sa­taan ja ohjeistetaan.

    Pien­ter­veyskeskusken rooli pitäisi ehkä hyväksyä ter­veyspalveluk­si, jos­sa hoide­tan ter­veyt­tä ja jälkiseu­ran­taa. Ambulanssilääkäri/lääkärihelikopteri ratkaisee osan päivystyk­sen ongelmista, siis miten saadaan poti­las siirtokuntoon.

    Sairaan­hoita­jien ja muiden suo­raan erikois­tu­vien kannal­ta toiv­otaan jostavia muunto/täydennyskoulutuksia. Työelämäkin olisi mielekkäämpää.

    Yhteiskun­nan etu ovat laa­jat valmi­udet anta­va perusk­ouk­oulu­tus, jota täy­den­netään työelämän muu­tok­seen vas­taaval­la erikois­tu­misk­oulu­tuk­sel­la. Siihen tuskin tarvi­taan 3,5 vuot­ta joka ker­ral­la, päätoimisesti.

    Toki jär­jestöt suo­jel­e­vat omi­aan. Erikois­lääkäre­itä, kuten leikkaavia silm­läkääkäre­itä, on ollut vuok­siyk­m­meniä joil­lakin aloil­lali­ian vähän. Kuitenkaan erikois­tu­misk­oulu­tus­ta ei lisätä. Se ker­tonee jär­jestöistä paljon.

  36. Kuvaus­lait­tei­den kanssa tekemi­sis­sä olleena insinöörinä olen vah­vasti vaku­ut­tunut, että rönt­gen­hoita­jat tulee kor­vaa­maan paran­tunut teknolo­gia. Kehon kuvan­tamis­lait­tei­ta voi pian kuka tahansa käyt­tää ilman pitkää koulu­tus­ta. Useil­la eri alueil­la on tapah­tuu sitä edis­tävää kehitystä:

    1) Itse rönt­gen­lait­tei­den käyt­tämät säteilyan­nos­määrät ovat pienen­tyneet huo­mat­tavasti, kun kehit­tyneet puoli­jo­hde­sen­sorit ja dig­i­taaliset menetelmät kor­vaa­vat filmin ja van­hem­mat sen­sorit. Lisäk­si hyvin pie­nien säteilyan­nos­ten haitallisu­ud­es­ta ei ole tieteel­listä näyttöä. 

    2) Tietokone osaa parem­min annos­tel­la tarvit­ta­van säteilymäärän. Uusis­sa lait­teis­sa on parem­pi käytet­tävyys, jol­loin käyt­täjän ei tarvitse olla eri­ty­isas­iantun­ti­ja, joka itse las­kee säteilyan­nos­tuk­sia. Kuvis­takin tulee parem­pia, kun saadaan ihmi­nen pois sotke­mas­ta teknisiä asioi­ta ja hoita­ja voi keskit­tyä itse poti­laaseen ja sen kuvan sommitteluun.

    3) Rönt­ge­nille on vai­h­toe­htoisia menetelmiä, jol­loin haitallis­es­ta säteilystä päästään kokon­aan eroon. Kuvan kehon sisältä voi ottaa vaik­ka ultra-äänel­lä, mag­neet­tiku­vauk­sel­la tai ei-ion­isoival­la säteilyl­lä. Uusien vai­h­toe­htois­t­en lait­tei­den hin­nat tip­pu­vat nopeasti, kos­ka niitä voi vapail­la markki­noil­la myy­dä ja kehit­tää vapaasti ilman rönt­gen­lait­tei­den rajoituk­sia. esim. Ultra­ku­vaus­lait­tei­ta saa jo varsin hal­val­la ja niitä alkaa koh­ta löy­tymään kehi­tys­mais­takin jokaiselta kylän parantajalta.

    Rönt­gen­hoita­jien nyky­istä ase­maa puo­lus­te­taan eri­tyis­es­ti säteilypelol­la ja poti­las­tur­val­lisu­udel­la. Hei­dän tais­telun­sa työ­paikko­jen­sa puoles­ta on hyvä esimerk­ki kuin­ka kehi­tys­tä aluk­si vas­tuste­taan ja monin sään­nöksin yritetään pysäyt­tää kehi­tys pienen etu­ryh­män saavutet­tu­jen etu­jen tur­vaamisek­si. Julk­isu­udessa lähin­nä kek­sitään seli­tyk­siä, kuin­ka he vil­pit­tömästi aja­vat poti­laiden ja muiden etua, mut­ta taustal­la lie­nee myös oma ammat­tiylpeys ja pelko oman osaamisen van­hen­tu­mis­es­ta ja tarpeet­tomak­si tulemisesta.

  37. aiv­o­tus:

    esim. Ultra­ku­vaus­lait­tei­ta saa jo varsin hal­val­la ja niitä alkaa koh­ta löy­tymään kehi­tys­mais­takin jokaiselta kylän parantajalta.

    Minä opet­telin ultraa­maan, kos­ka laite oli, ja se on kiva härveli, jon­ka tuot­tamil­la kuva-arvoituk­sil­la on kiva puuhastel­la, mut­ta oikeasti sen näkymän tulk­it­sem­i­nen vaatii vähän helkkaristi taitoa ja koke­mus­ta. Sel­l­aiseen en usko har­rastemielessä muun työn ohes­sa koskaan pää­seväni. Saa olla aika erikoinen hätäti­lanne, että minä rupean sil­lä mitään vakavaa diag­nos­ti­ikkaa tekemään.

  38. JTS:

    Sairaan­hoita­jien ja muiden suo­raan erikois­tu­vien kannal­ta toiv­otaan jostavia muunto/täydennyskoulutuksia. Työelämäkin olisi mielekkäämpää.

    Yhteiskun­nan etu ovat laa­jat valmi­udet anta­va perusk­ouk­oulu­tus, jota täy­den­netään työelämän muu­tok­seen vas­taaval­la erikois­tu­misk­oulu­tuk­sel­la. Siihen tuskin tarvi­taan 3,5 vuot­ta joka ker­ral­la, päätoimisesti.

    Suuri ongel­ma on se, että amk hoita­jien pitkästä koulu­tuk­ses­ta ja val­tavas­ta työmäärästä mielestäni yli puo­let on sisäl­löl­lis­es­ti ihan täyt­tä tuubaa. Herätkää nyt jo hoita­jaopiske­li­jat! Teitä kusete­taan! Te valvotte öitä nelikent­ti­enne kanssa puur­taen hoitoti­eteen sem­i­naare­ja ja tutkielmia, joil­la on impres­si­iviset nimet vail­la yhtään mitään sisältöä, kun voisitte vaa­tia teille opetet­tavak­si jotain oikeasti hyödyl­listä, jota työssä tosi­aan tarvitaan.

  39. Lah­ja Havan­si: Eikö koti­hoidon henkilöstöstä voisi puo­let olla taval­lisia luotet­tavia ihmisiä, joil­la mah­dol­lises­toi vain lyhyt hoiva-avustajakurssi.Ammattiliittojen kan­ta on jyrkkä kiel­to, hoidon taso las­kee. Kysy­isinkin, että onko parem­pi kun apua ei saa ollenkaan?

    Epäilen, että ongel­ma on juuri tuol­lainen resurssipuute: Lisäresurssit arjen askareisi­in ovat sit­ten siitä oikeas­ta hoi­dos­ta pois.

  40. spot­tu: Ymmärtääk­seni pysy­isi pois aneste­si­olo­gin tieltä, aivan kuten nykyisinkin.

    Ja käyt­täjän koulu­tus vaikut­taa väärin suun­nitel­tu­un lait­teeseen käytän­nössä miten? Tuo laite toi­mi käyt­täjän kannal­ta satunnaisesti.

    Toisek­seen, se että 25 vuot­ta sit­ten on ollut ole­mas­sa laite joka on toimin­ut kuusi ker­taa virheel­lis­es­ti ei ole kovin rel­e­vant­ti argu­ment­ti hoidon organ­isoin­tia koskevas­sa keskustelussa.

    Kyl­lä se on rel­e­vant­ti argu­ment­ti, ainakin jos se laa­jem­paa ja syvem­pää osaamista rel­e­van­til­ta alal­ta (=f(koulutus, asenne, ammat­tialan kehi­tyk­sen jatku­va seu­raami­nen, jne.)) vaille jäänyt edulli­nen nap­in­paina­ja (tai alalle koulute­tumpikin) on liian vah­va uskos­saan ja luot­ta­muk­ses­saan teknolo­gian virheettömyyteen! 

    (Esim. Eston­ian onnet­to­muu­den tiimoil­ta jäi mieleeni hiukan tämänkaltainen näkemys/vaikutelma laivan miehistön sil­lois­es­ta (ja aiem­mas­ta) käsi­tyk­ses­tä varus­ta­mon uusim­mas­ta, suurim­mas­ta ja voimakkaim­mas­ta laivas­ta, jolle tuskin mitään pahempaa voisi sat­tua, vaik­ka outoa ään­tä sieltä keu­las­ta alkoikin kuulua.)

    En yhtään epäile, etteikö sairaan­hoita­jaa voisi lisäk­oulut­taa hoita­maan rönt­gen­hoita­jan tehtäviä, kyl­lähän ne rönt­gen­hoita­jatkin niitä ovat oppi­neet tekemään. Mod­ernin tekni­ikan käytet­tävyys vain tah­too usein edel­lyt­tää riit­tävää käyt­töfrekvenssiä, mihin väestöpo­h­ja (luun­mur­tu­misepäi­lyi­neen) ei ehkä aina pienem­mil­lä paikkakun­nil­la yllä. 

    Vaikeim­mat poti­lastapauk­set kuu­lu­vat kyl­lä mielestäni isom­pi­in keskuk­si­in, mis­sä on sit­ten paikalla (toden­näköisem­min) syväl­lisem­pää osaamista moni­alaisem­min hal­lit­se­va tii­mi. Näin kai on tilanne nyt ja samoin jatkossakin.

    Ehkäpä osa vähem­män kri­it­tisessä tilas­sa ole­vista poti­laista voidaan hakea sinne isom­man keskuk­sen tarkas­tuk­si­in niil­lä tule­vaisu­u­den robot­ti­au­toil­la, jos niistä saadaan olois­samme (mm. kaikissa keli­olo­suhteis­sa) tarpeek­si luotet­tavia toiminnoiltaan.

  41. Koti­hoidon henkilöistä 90% on taval­lisia ihmisiä. Heitä kut­su­taan omaishoitajiksi.
    Sit­ten paikalla ravaa jotain mini­asi­aa toimit­tavia tyyppe­jä, joiden työa­jas­ta puo­let menee autol­la ajamiseen.

  42. Jos ymmärsin oikein, teol­lisu­u­den ainet­ta rikko­mat­toman tes­tauk­sen perus­ta­son rönt­genku­vauk­sen pätevyys on 40 tun­nin koulu­tus. Ser­ti­fikaat­ti toki pitää uusia. 

    Miten julkisel­la puolel­la raken­netaan ammat­tiuria ja osaamisen kehit­tymis­es­tä pide­tään huolta?

  43. JTS:

    Miten julkisel­la puolel­la raken­netaan ammat­tiuria ja osaamisen kehit­tymis­es­tä pide­tään huolta?

    Radi­olo­geil­la on ymmärtääk­seni se kum­malli­nen tilanne, ettei ole ole­mas­sa mitään jär­jestelmää, joka varmis­taisi sen, että hei­dän lausumansa kar­tat todel­la pitäi­sivät yhtä maas­ton kanssa. Tämä on aika selvää, kun rupeaa ajat­tele­maan, miten täl­lainen jär­jestelmä voitaisi­in edes rak­en­taa. Tämä pätee tule­vi­in kone­tulk­in­toi­hin vielä suurem­mas­sa määrin.
    Luulen, että parhaan kuvan tekni­ikan tasos­ta saa­nee Google-kään­täjän jälkeä seuraamalla.

  44. Sakke: Miten toimisi vain esim. kai­hileikkauk­si­in erikois­tunut silmälääkäri, jos leikkauk­sen yhtey­dessä poti­las alka­isikin yllät­täen voi­da huonosti?

    spot­tu: Ymmärtääk­seni pysy­isi pois aneste­si­olo­gin tieltä, aivan kuten nykyisinkin. 

    Eipä ole aneste­si­olo­gia lähel­läkään kai­hileikkauk­ses­sa, siis nyky­isin. Sehän on yksinker­tainen oper­aa­tio, läh­es ver­rat­tavis­sa luomen pois­toon (ei nyt ihan)!

  45. Osmo,
    Kauhean kerettiläi­nen kir­joi­tus. Ei mekaaniset kel­lot ole mihinkään katoa­mas­sa. Ranteessa tikut­taa nytkin yksi, laatikos­sa use­ampi var­al­la. Pitäisi vähän miet­tiä mitä val­tiopäivämies tietokoneestaan päästää!

  46. anonyy­mi: Epäilen, että ongel­ma on juuri tuol­lainen resurssipuute: Lisäresurssit arjen askareisi­in ovat sit­ten siitä oikeas­ta hoi­dos­ta pois.

    Eivät vält­tämät­tä olisi. Nyt van­huk­sen luona käy päivit­täin kak­si, jopa neljä eri ammat­tialan ihmistä ja viet­tävät sisäl­lä 10…30 min­u­ut­tia. Osa tuostakin ajas­ta kuluu paper­itöi­hin. Vähin­tään yhtä suuri osa ajas­ta kuluu autossa ja rappukäytävissä.

    Jos yksi ja sama ihmi­nen tek­isi use­am­man ammatin tehtävät, huk­ka-aikaa olisi jokaisel­la vähemmän.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la ken­täl­lä toimi­vat huoltomiehet koulute­taan moni­taitoisik­si. Usein he joutu­vat aloit­ta­maan työn­sä siivoa­mal­la kohteen, vaik­ka taskus­sa olisi korkeak­oulu­tutk­in­to. Siivoo­jaa ei lähetetä mukaan.

  47. Olen vah­vasti eri mieltä kanssasi aiv­o­tus — rönt­gen­hoita­jat eivät tule katoa­maan, mut­ta kuval­u­en­taan tulee suuria muu­tok­sia, jos­ta jo esimerkkinä CAD (com­put­er assist­ed diag­no­sis). Mut­ta tämänkin jäl­jeen tarvi­taan vielä ihmis­silmää missien ja yliluen­nan korjaamiseksi. 

    Rönt­gen­hoita­jien toimenku­va var­masti muut­tuu entis­es­tään peruste­htävän rin­nalle tulee uusia “alu­aval­tauk­sia” ja kuu­luukin tul­la sil­lä myös rönt­gen­hoita­jan ammat­ti ja työku­va kehit­tyvät yhteiskun­nan tarpei­den mukaisesti. 

    aiv­o­tus:
    Kuvaus­lait­tei­den kanssa tekemi­sis­sä olleena insinöörinä olen vah­vasti vaku­ut­tunut, että rönt­gen­hoita­jat tulee kor­vaa­maan paran­tunut teknolo­gia. Kehon kuvan­tamis­lait­tei­ta voi pian kuka tahansa käyt­tää ilman pitkää koulu­tus­ta. Useil­la eri alueil­la on tapah­tuu sitä edis­tävää kehitystä:

    1) Itse rönt­gen­lait­tei­den käyt­tämät säteilyan­nos­määrät ovat pienen­tyneet huo­mat­tavasti, kun kehit­tyneet puoli­jo­hde­sen­sorit ja dig­i­taaliset menetelmät kor­vaa­vat filmin ja van­hem­mat sen­sorit. Lisäk­si hyvin pie­nien säteilyan­nos­ten haitallisu­ud­es­ta ei ole tieteel­listä näyttöä.

    2) Tietokone osaa parem­min annos­tel­la tarvit­ta­van säteilymäärän. Uusis­sa lait­teis­sa on parem­pi käytet­tävyys, jol­loin käyt­täjän ei tarvitse olla eri­ty­isas­iantun­ti­ja, joka itse las­kee säteilyan­nos­tuk­sia. Kuvis­takin tulee parem­pia, kun saadaan ihmi­nen pois sotke­mas­ta teknisiä asioi­ta ja hoita­ja voi keskit­tyä itse poti­laaseen ja sen kuvan sommitteluun.

    3) Rönt­ge­nille on vai­h­toe­htoisia menetelmiä, jol­loin haitallis­es­ta säteilystä päästään kokon­aan eroon. Kuvan kehon sisältä voi ottaa vaik­ka ultra-äänel­lä, mag­neet­tiku­vauk­sel­la tai ei-ion­isoival­la säteilyl­lä. Uusien vai­h­toe­htois­t­en lait­tei­den hin­nat tip­pu­vat nopeasti, kos­ka niitä voi vapail­la markki­noil­la myy­dä ja kehit­tää vapaasti ilman rönt­gen­lait­tei­den rajoituk­sia. esim. Ultra­ku­vaus­lait­tei­ta saa jo varsin hal­val­la ja niitä alkaa koh­ta löy­tymään kehi­tys­mais­takin jokaiselta kylän parantajalta.

    Rönt­gen­hoita­jien nyky­istä ase­maa puo­lus­te­taan eri­tyis­es­ti säteilypelol­la ja poti­las­tur­val­lisu­udel­la. Hei­dän tais­telun­sa työ­paikko­jen­sa puoles­ta on hyvä esimerk­ki kuin­ka kehi­tys­tä aluk­si vas­tuste­taan ja monin sään­nöksin yritetään pysäyt­tää kehi­tys pienen etu­ryh­män saavutet­tu­jen etu­jen tur­vaamisek­si. Julk­isu­udessa lähin­nä kek­sitään seli­tyk­siä, kuin­ka he vil­pit­tömästi aja­vat poti­laiden ja muiden etua, mut­ta taustal­la lie­nee myös oma ammat­tiylpeys ja pelko oman osaamisen van­hen­tu­mis­es­ta ja tarpeet­tomak­si tulemisesta.

  48. JTS:
    Jos ymmärsin oikein, teol­lisu­u­den ainet­ta rikko­mat­toman tes­tauk­sen perus­ta­son rönt­genku­vauk­sen pätevyys on 40 tun­nin koulutus.Sertifikaatti toki pitää uusia. 

    Miten julkisel­la puolel­la raken­netaan ammat­tiuria ja osaamisen kehit­tymis­es­tä pide­tään huolta?

    Enti­saikaan teol­lisu­udessakin piti rönt­gen-lait­tei­den hoita­jien olla alan super­osaavia ammat­ti­laisia, mut­ta lait­teis­tot ovat kehit­tyneet niin paljon, että nykyään melkein kuka tahansa osaa näitä lait­tei­ta käyt­tää ruti­ini­a­sioi­ta hoidet­taes­sa tiivi­il­lä laiteko­htaisel­la koulu­tuk­sel­la, joka ei siis val­men­na mihinkään muuhun rönt­gen­työhön, mut­ta mah­dol­lis­taa työn tekemisen juuri kyseisel­lä lait­teel­la. Ei ihan nap­pia paina­mal­la, mut­ta sanal­lisen opas­tuk­sen ja muu­ta­man sivun ohjei­den kera kyl­lä, jois­sa on kuvat ja seli­tyk­set siitä, mitä yleisim­mis­sä tilanteis­sa pitää tehdä.

    Erääl­lä aiem­mal­la työ­paikallani teol­lisu­udessa rönt­genkonei­ta hoiti­vat vuokratyön­tek­i­jät. Näil­lä ei ollut mitään rönt­ge­nalan aiem­paa koulu­tus­ta. Pere­hdy­tys rönt­gen­lait­teen (siis vain ja ain­oas­taan kyseisen lait­teen) käyt­töön ja kuvien tulk­in­taan tapah­tui työ­suh­teen aluk­si. Se vei kai joitakin päiviä, jon­ka ajan uusi työn­tek­i­jä oli ensin toisen työn­tek­i­jän apu­ri­na, ja sen jäl­keen hän sai samat työte­htävät kuin muutkin rönt­gen­lait­teen käyt­täjät. Lait­teen käyt­töym­päristö oli pyrit­ty tekemään sel­l­aisek­si, että käyt­töli­it­tymässä osaisi kuka tahansa toimia.

    Luulisi, että vas­taavasti voisi laa­tia vaik­ka kuvien kera ole­vat askel ker­ral­laan menevät kir­jal­liset ohjeet siitä, miten sor­mi mis­säkin tapauk­ses­sa rönt­genku­vataan, miten käsi ja miten jal­ka, jopa tilan­neko­htais­es­ti. Ohjeet kan­nat­taa lait­taa tieto­jär­jestelmään. Teol­lisu­u­den puolel­la täl­lainen ns. “hil­jaisen tiedon” muun­t­a­mi­nen eksplisi­it­tisik­si työo­hjeik­si on ollut nor­maali käytän­tö jo vuosikym­meniä. Juuri tämä on ollut keskeinen mah­dol­lis­ta­ja esimerkik­si tuotan­nol­lisen teol­lisu­u­den siir­tymiseen Aasi­aan. Nykyään mon­es­sa tehtaas­sa ei tarvitse työn­tek­i­jän peri­aat­teessa osa­ta kuin lukea ohjei­ta ja toimia niiden mukaan. Vaik­ka tuote­vari­aa­tioi­ta olisi mil­jardeit­tain, kuten auto- tai elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa, tarkat eksplisi­it­tiset työo­hjeet tule­vat työn­tek­i­jöille tieto­jär­jestelmästä joka työte­htävään kunkin tilanteen tarpei­den mukaisesti.

  49. Tapio: Eivät vält­tämät­tä olisi. Nyt van­huk­sen luona käy päivit­täin kak­si, jopa neljä eri ammat­tialan ihmistä ja viet­tävät sisäl­lä 10…30 min­u­ut­tia. Osa tuostakin ajas­ta kuluu paper­itöi­hin. Vähin­tään yhtä suuri osa ajas­ta kuluu autossa ja rappukäytävissä. 

    Eikö tehokkain­ta olisi hoitaa van­huk­set van­hainkodeis­sa? Sil­loin ei tarvit­sisi ammat­ti-ihmisille mak­saa turhaan palkkaa fil­lar­il­la polkemisesta/autolla ajamis­es­ta, talvipalt­toon pukemis­es­ta ja riisumis­es­ta, rap­pu­jen juok­semis­es­ta tai hissin käytöstä, monia ker­to­ja päivässä. Omaan koti­in avaimien­sa, sil­lä se avain­han niille on annet­ta­va, kanssa tunke­vat, koko ajan vai­h­tu­vat vier­aat kasvot voivat olla myös van­halle ihmiselle melkoinen stres­sitek­i­jä. Robo­t­ista puut­tuu inhimil­lisyys, mut­ta ei sitä nykymeiningis­säkään tai­da paljon olla (van­huk­sen näkökul­mas­ta) kun kotona juok­see vähän väliä kään­tymässä ja paikko­ja, van­huk­selle tärkeitä esineitä (ja ehkä van­hus­takin!) silmäilemässä enem­män (tai vähem­män) vieras­ta porukkaa.

    Ja kaupun­gin kannal­ta olisi etua myös siitä, että moni asun­to voisi vapau­tua nopeam­min kier­toon niitä tarvit­seville. Asun­to­jen tar­jon­nan kas­vaes­sa niiden hin­natkin saat­taisi­vat olla nyky­istä siedet­täväm­mäl­lä tasolla. 

    Jos van­hus ei enää halua/kykene enää yksin asua/asumaan olisi tämän vai­h­toe­hdon olta­va ole­mas­sa (edes vai­h­toe­htona) entistä use­am­malle. Oma huone ei nähdäk­seni vie niin paljon tilaa kuin oma asunto. 

    En ole koskaan ymmärtänyt, mihin perus­tuu van­hainkoti­paikko­jen alasajo, varsinkin kun niitä tarvit­se­vien määrä on jyrkässä kasvus­sa! Ovatko ne robotit/androidit jo hoita­mas­sa osaa koti­hoi­dos­sa ole­vista van­huk­sis­tamme, ilman että meille on ker­rot­tu mitään?

    Voisiko joku ker­toa, mil­lä perus­teel­la se van­hus­ten koti­hoito on muka kokon­aisu­udessaan edullisem­paa kuin hoito hoi­va-/van­hainkodeis­sa? Eikö tuol­la alal­la pädekään ‘suur­tuotan­non’ edut?

    Kum­mas­sa vai­h­toe­hdos­sa mah­taa apu tul­la nopeam­min per­ille, jos van­hus saa esim. jonkin kohtauk­sen tai vaik­ka kaatuu? Häly­tysautomati­ik­ka voi olla sama molemmissa.

    Hoivakodista, isostakin, on mah­dol­lista tehdä viihty­isä, jos mm. oma huone sal­lit­taisi­in kaikille ja pidet­täisi­in huoli siitä, että häir­iöitä ei esi­in­ny. Liikun­ta, jump­pa ja virk­istys­toim­intakin voitaisi­in hoitaa käte­vim­min ryhmille.

  50. Nim­im. aiv­o­tuk­selta kysy­isin, mis­sä on käytössä ion­isoivan säteilyn kor­vaa­va uä‑, tai magneettikuvauslaitteisto?

  51. Kalle: Suo­ma­laiset lääkäri­ase­mat on myy­ty ulko­laisille toimijoille, 

    Tässä taisi uno­htua, että ken­täl­lä on suuri määrä hyvin pieniä lääkäri­asemia, joi­ta ei ole myy­ty min­nekään. Nyt voidaan joutua myymään, kun e‑reseptin aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set (20 000 eur ja 15–20% liike­vai­h­dos­ta) ja uhkaa­vat ajaa konkurssiin. 

    Pie­nil­lä asemil­la toimii amman­tinhar­joit­ta­jia, jot­ka mak­sa­vat palveluista lääkäri­ase­malle vuokran ja mak­sa­vat itse lomansa ja sairaslo­mansa ja eläk­keen­sä sekä yhteiskun­nalle verot. Nykyi­nen poli­ti­ik­ka uhkaa hävit­tää nämä ja isot ketjut val­taa­vat alaa yhä enemmän. 

    Lääkäreista 2/3 on virkalääkäre­itä jot­ka tekevät lisä­työtä oma­l­la ajal­laan ja voivat näin ylläpitää laa­jem­paa ammat­ti­taitoa. Lopuista val­taosa on ikään­tyneitä erikois­lääkäre­itä, joiden toim­inta on erit­täin kustannustehokasta.He pystyvät hoita­maan asi­at laa­jalti avohoidossa.

    Lääkäreistä puo­let jatkaa työn­tekoa eläköi­tyessään, eivätkä he palvele mui­ta kuin poti­lai­ta. On syytä taju­ta, että tutkimuk­set ja hoito päätetään aina vas­taan­ot­to­huoneessa lääketi­eteel­lisin perustein, riip­pumat­ta sitä, mitä suuret toim­i­jat main­os­ta­vat. Niitähän lääkärit yleen­sä karsas­ta­vat, kos­ka ne pyrkivät puut­tumaan lääkärin suvereeni­in toimintaan.

  52. Sakke: En yhtään epäile, etteikö sairaan­hoita­jaa voisi lisäk­oulut­taa hoita­maan rönt­gen­hoita­jan tehtäviä, kyl­lähän ne r

    Ehkäpä, mut­ta tässä uno­htuu monia perusasioita.
    Nyky­vaa­timuk­set täyt­tävä laatu syn­tyy riit­täväl­lä koulu­tuk­sel­la, koke­muk­sel­la ja riit­tävän suurel­la määräl­lä tois­toa. Huono työtä ei kan­na­ta tehdä. Se teet­tää paljon lisätyötä.

    Tämä pätee kaikkeen:
    vaikka­pa syöpäleikkauk­sien tulok­set ovat parhaim­mat kun hoidot keskitetään. Taita­vankin kirur­gin tulok­set ovat huonom­pia, jos hän tekee tiet­tyjä leikkauk­sia vain har­voin. Tämä pätee rönt­genku­vienkin ottoon. Jokainen poti­las on eri­lainen, ja sik­si riit­tävä ymmär­rys tästä on välttämätön.

    Sairaan­hoita­jaa ei voi­da koulut­taa rönt­gen­hoita­jak­si mil­lään pikakurssil­la. Perusti­etopo­h­ja ei riitä, se on eri­lainen ja työnku­va eri­lainen kuin rtg-hoita­jal­la. Siihen tarvi­taan rönt­gen­hoita­ja koulu­tus. Lääkäri voidaan koulut­taa, koska
    hänen poh­jak­oulu­tuk­sen­sa ja koke­muk­sen­sa on syvyy­deltään moninker­tainen. Mut­ta lääkärin aika ei ker­ta kaikki­aan riitä kaikkeen.

    Nyt on jo aivan liikaa siir­ret­ty hoita­jien töitä lääkärille, eikä tätä tietä pidä enää jatkaa. Päin­vas­toin, lääkäreiltä tulee siirtää hoita­jille muille ammat­tiryh­mille sopi­vat työt pois. 

    Tosin tässä on nyt lähdet­ty nurinkuris­es­ti liik­keelle, kun ensin ryhdytään koulut­ta­maan resep­ti­hoita­jia (6000 eur / hoita­ja), jol­la ei ole kuitenkaan riit­tävää tietopo­h­jaa far­makolo­gian soveltamiseen eikä mitään koulutusta
    diag­nos­ti­ikkaan, eikä myöskään siihen lail­lista oikeut­ta. Tästä on jo nähty vakavia tapauksia.
    Hyö­ty­suhde lääkärin työn säästäjänä on tois­taisek­si erit­täin heikko.

    Sen sijaan hoita­jien pitäisi tehdä hoita­jien työt.
    He ovat oman alansa rautaisia ammattilaisia.
    Kuitenkin esimerkik­si e‑resepti on kasan­nut vain lisää töitä lääkäreille, kos­ka hoita­ja ei voi enää päivit­tää lääke­lis­to­ja — työ jon­ka he ovat aina tehneet. Tämä nielee lääkäriltä jär­jet­tömästi työaikaa. Jäl­ki on huonoa,
    kun asioi­ta suun­nit­tel­e­vat ne, jot­ka eivät tunne
    käytän­nön työtä, sen tarpei­ta ja käytän­töjä lainkaan.

    Ammat­ti­taitoiset hoita­jat ovat aivan a ja o kaiken toimin­nan onnis­tu­miselle. Yhtä tärkeää on
    järkeistää työn­jako oikein, ei miten sattuu.

    Jos halu­taan laa­jen­taa työnku­via, se pitää voida
    tehdä aina tapausko­htais­es­ti paikallis­es­ti työ­paikan tai tiimin sisäl­lä vas­taa­van lääkärin johdol­la sil­loin, kun koke­neen työn­tek­i­jän kohdal­la se on mielekästä ja palvelee kokon­aisu­ut­ta. Kyl­lä näitä tehtäviä on, vaikka­pa pin­ta­haa­van ompelu. Mitään yleistä säädöstä ja käytän­töä ei pidä ryhtyä säätämään, jos halu­taan tarkoituk­sen­mukaisia tuloksia.

  53. komme:

    “Luulisi, että vas­taavasti voisi laa­tia vaik­ka kuvien kera ole­vat askel ker­ral­laan menevät kir­jal­liset ohjeet siitä, miten sor­mi mis­säkin tapauk­ses­sa rönt­genku­vataan, miten käsi ja miten jal­ka, jopa tilannekohtaisesti.”

    Voin pal­jas­taa, että rönt­geneis­sä on kyl­lä hyvät ohjeet. Ei ihan tilan­neko­htaiset, kun esim. niitä sormia kuvataan useitakin vaikka­pa viikos­sa ja ihan niil­lä on jokaisel­la sel­l­ainen oma tilanne. Pitkänkin uran jäl­keen tup­sahtelee tilantei­ta, jol­laisia ei olisi osan­nut kuvitellakaan.

    Oma­lle kohdal­leni on tähän asti osunut pelkästään sel­l­aisia tilantei­ta, jois­sa se sor­mi (tai mikä tahansa ruumi­inosa) on ihmisessä kiin­ni. Ihmisessä, jol­la on usein huoli ter­vey­den­ti­las­taan ja joka on ansain­nut osaavaa palvelua. Etenkin jos on ter­vey­den­ti­lan kannal­ta tarpeen toimia pait­si taidol­la, myös nopeasti, ei oikein vaku­u­ta jos tutkimuk­sen suorit­ta­ja alkaa etsiä tilan­neko­htaista ohjet­ta jostain lop­ut­tomas­ta suos­ta. Kuten jo aiem­min on tul­lut esille, tutkimuk­sen suorit­tamiseen vaikut­ta­vat lukuisat eri­laiset muut­tuvat tek­i­jät. Ei pelkästään lait­teen säätöi­hin vaan myös mui­hin seikkoi­hin. Nämä eri­laisia toimen­piteitä vaa­ti­vat muut­tu­jat vielä sit­ten suju­vasti muo­dosta­vat eri­laisia sekoituk­isia eri tapauksissa.

    En omaa koke­mus­ta kuvan­tamis­es­ta teol­lisu­udessa, mut­ta luulen, että ver­tailu on turhaa. Rönt­genku­van ottamis­es­ta pelkkänä teknisenä suorituk­se­na on myös jär­jetön­tä puhua. Se on osa poti­laan kokon­aishoitoa ja koos­t­uu monista eri ele­menteistä. Esim. tap­aturmapoti­laan tul­lessa tutkimuk­seen, ei vielä tiede­tä mitä on rik­ki. Tarvi­taan paljon taitoa ja tietoa, jot­ta onnis­tuneeseen lop­putu­lok­seen päästään aiheut­ta­mat­ta lisävahinkoa.

    1. Etenkin jos on ter­vey­den­ti­lan kannal­ta tarpeen toimia pait­si taidol­la, myös nopeasti, ei oikein vaku­u­ta jos tutkimuk­sen suorit­ta­ja alkaa etsiä tilan­neko­htaista ohjet­ta jostain lop­ut­tomas­ta suos­ta. Kuten jo aiem­min on tul­lut esille, tutkimuk­sen suorit­tamiseen vaikut­ta­vat lukuisat eri­laiset muut­tuvat tekijät.

      Suosit­telet siis sitä, että hänet sen sijaan kul­jete­taan kah­den­sadan kilo­metrin päähän tai jätetään osot­ta­maan per­jan­ta­iaa­mua, jol­loin koulutet­tu rönt­gen­hoita­ja käy kunnassa?

  54. aiv­o­tus: 3) Rönt­ge­nille on vai­h­toe­htoisia menetelmiä, jol­loin haitallis­es­ta säteilystä päästään kokon­aan eroon. Kuvan kehon sisältä voi ottaa vaik­ka ultra-äänel­lä, mag­neet­tiku­vauk­sel­la tai ei-ion­isoival­la säteilyl­lä. Uusien vai­h­toe­htois­t­en lait­tei­den hin­nat tip­pu­vat nopeasti, kos­ka niitä voi vapail­la markki­noil­la myy­dä ja kehit­tää vapaasti ilman rönt­gen­lait­tei­den rajoituk­sia. esim. Ultra­ku­vaus­lait­tei­ta saa jo varsin hal­val­la ja niitä alkaa koh­ta löy­tymään kehi­tys­mais­takin jokaiselta kylän parantajalta.

    Mis­sä on käytössä uä‑, tai mag­neet­tiku­vaus­lait­teis­to, jol­la pystytään kor­vaa­maan ion­isoi­va säteily luustotutkimuksissa?

  55. Osmo Soin­in­vaara: Suosit­telet siis sitä, että hänet sen sijaan kul­jete­taan kah­den­sadan kilo­metrin päähän tai jätetään osot­ta­maan per­jan­ta­iaa­mua, jol­loin koulutet­tu rönt­gen­hoita­ja käy kunnassa?

    Kyl­lä. Jos osaami­nen on sil­lä tasol­la, että tarvi­taan “tapausko­htaisia kuval­lisia ohjei­ta”, niin on poti­laan edun mukaista lähet­tää hänet muualle hoidet­tavak­si. Näin sik­si, että tuol­lainen teol­lisu­ud­es­ta tuo­tu malli ei toi­mi hoito­työssä eikä diag­nos­ti­ikas­sa. Eri asia tietysti, jos paikalla on hyvin koulutet­tu ja riit­tävän koke­muk­sen omaa­va henkilö, joka hal­lit­see työn. Olkoon hän sit­ten poh­jak­oulu­tuk­seltaan mikä tahansa, mut­ta tutkimusti­lanteessa ei voi­da enää olla jonkun kir­jal­lisen ohjeni­vaskan varassa. 

  56. aiv­o­tus:
    Hei­dän tais­telun­sa työ­paikko­jen­sa puoles­ta on hyvä esimerk­ki kuin­ka kehi­tys­tä aluk­si vas­tuste­taan ja monin sään­nöksin yritetään pysäyt­tää kehi­tys pienen etu­ryh­män saavutet­tu­jen etu­jen tur­vaamisek­si. Julk­isu­udessa lähin­nä kek­sitään seli­tyk­siä, kuin­ka he vil­pit­tömästi aja­vat poti­laiden ja muiden etua, mut­ta taustal­la lie­nee myös oma ammat­tiylpeys ja pelko oman osaamisen van­hen­tu­mis­es­ta ja tarpeet­tomak­si tulemisesta.

    Eiköhän tuo reak­tion luonne ole käynyt jo selväk­si. Hyvin sen tiivis­tit. Osmo aset­teli sanansa hie­man köm­pelösti, ja osa kri­ti­ik­istä oli siten täysin perustel­tua, mut­ta siitä huoli­mat­ta tämä laa­jem­pi reak­tio on ollut kovin läpinäkyvä, laskel­moitu ja esimerkik­si sil­lä tapaa vääris­televä, että usko­taan luk­i­jan pelästyvän sanaa säteily, eikä huomioivan niiden määrien suu­ru­ut­ta tai vähyyt­tä. 200 kilo­metrin matkus­t­a­mi­nen ja päivien odot­ta­mi­nen mah­dol­lis­es­ti mur­tuneen luun kanssa kun taa­tusti on vaar­al­lisem­paa kuin taus­tasäteilyn mit­talu­okkaa ole­va annos säteilyä ranteeseen tai sääreen. 

    Tätä ja monia vas­taavia seikko­ja ei sit­ten hoita­jien itsen­sä tahol­ta vahin­gos­sakaan maini­ta, vaan ase­tu­taan ehdot­ta­man mus­tavalkoiseen poteroon, kos­ka tarkoi­tus ja pyrkimys ei ole näil­lä hoita­jil­la keskustel­la asi­as­ta ratio­naalis­es­ti, vaan ensisi­jais­es­ti tur­va­ta omaa ase­maansa ja ammat­tiylpeyt­tään. Ikävä kyl­lä. Vaik­ka sinän­sä ymmär­ret­tävä ja hyvin tyyp­illi­nen reaktio.

  57. Käveli täm­möi­nen tänään vas­taan. Lie­nee rel­e­vant­tia keskustelun kannal­ta, esim.

    The rule is that dos­es for med­ical imag­ing should be as low as rea­son­ably achiev­able. But there are no spe­cif­ic guide­lines for what these dos­es are, and thus there is con­sid­er­able vari­a­tion with­in and between insti­tu­tions. The dose at one hos­pi­tal can be as much as 50 times stronger than at another.

    Tämä lie­nee sel­l­aista tietoa, jota ei saa pikapere­hdy­tyk­sel­lä vaan röntgenhoitajakoulutuksessa..?

    Mikä on tilanne Suomes­sa? Onko tutkittu?

  58. Pieni aika sit­ten valmis­tunut selvi­tys ker­too, miten muun ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilöi­den osaamises­sa on vakavia puut­tei­ta säteilyn käytössä, vaik­ka hei­dät on ns “lisäk­oulutet­tu” tähän tehtävää. _Ja tääl­läkin tehdään niitä yksinker­taisia kuvauk­sia sormista!
    Osaamis­va­jaus alkaa jo perusk­oulu­tuk­ses­ta, ja tästäkin löy­tyy tutkit­tua tietoa. Kan­nat­taa ainakin silmäil­lä läpi … http://www.stuk.fi/proinfo/proinfo-uutiskirje/fi_FI/pro-uutiskirje2_leikkaussali

  59. Osmo Soin­in­vaara: Suosit­telet siis sitä, että hänet sen sijaan kul­jete­taan kah­den­sadan kilo­metrin päähän tai jätetään osot­ta­maan perjantaiaamua

    Kuule kun pitäisi pystyä sit­ten myös anta­maan se vaikut­ta­va hoito.

  60. Ei näis­sä jutuis­sa ole kyl­lä ole enää päätä eikä häntää.

  61. Oikeis­tode­mari:
    Ymmär­rän, että lääkärikun­ta ja hoita­jat vas­tus­ta­vat ammat­tik­il­ta­mais­es­ti omia priv­i­le­gioitaan, mut­ta tul­laan­pa nyt nykypäivään. 

    Pitkän koulu­tuk­sen ihailu vain sen itsen­sä vuok­si on type­r­ää. Pitäisi miet­tiä, onko koulu­tuk­sen pitu­us järkevässä suh­teessa työte­htävis­sä tarvit­tavaan ammattitaitoon.

    Tärkein­tä pitäisi olla se, että kaik­ki suo­ma­laiset saa­vat hoitoa, ei se, että jotkin ryh­mät saa­vat suo­jel­la omia asemi­aan. Pahim­min tätä suo­jelua kyl­läkin har­ras­ta­vat lääkärit, jot­ka eivät antaisi hoita­jien tehdä pieniäkään rutiinitoimenpiteitä.

    Tämän tyyp­pisen mielip­i­teen esit­täjä pal­jas­taa täy­del­lisen tietämät­tömyyten­sä. Koulu­tus ja pitkä koke­mus tarvi­taan, jot­ta syn­tyy ymmär­rys, mitä yksit­täisen oireen takana voi olla ja mitä pitää ottaa huomioon ja mitä sulkea pois. Siinäkin tapauk­ses­sa, että asia olisi näen­näis­es­ti yksinker­tainen. Kor­vat­ule­hduk­sen näköisen tilanteenkin takana voi olla monia syitä, pahim­mas­ta päästä vaikka­pa lym­fooma. Koulutet­tu lääkäri näkee ja tekee paljon enem­män kuin poti­las tietää.

    Diag­nos­ti­ik­ka on vaikein­ta, se on pitän koulu­tuk­senkin jäl­keen toisi­naan haas­tavaa ja vaa­ti­va kon­sul­toin­tia kol­le­goiden kesken. Yksit­täisen tem­pun opet­ta­mi­nen ei auta kokon­aisu­ut­ta juurikaan, mut­ta tuot­taa lisä­työtä jälkion­gelmien hoitamisessa. 

    Kuten jo totesin, tehtäviä tulee voi­da tapaus- ja työ­paikkako­htais­es­ti mod­i­fioi­da, kun henkilöt ovat tut­tu­ja ja kokenei­ta ja valvon­ta ja kon­sul­toin­ti toimi­vat hyvin. Ei tätä pidä muiden ruve­ta puoskaroimaan.

    Kovin help­po­hin­taisia kom­ment­te­ja tääl­lä näkee.Niitä heit­el­lään, kun työn sisäl­löstä ja vas­tu­us­ta ja kuor­mit­tavu­ud­es­ta ei tiede­tä mitään.
    Ihmistä ei todel­lakaan koskaan leika­ta kuin leipää.

  62. kw: Kor­vat­ule­hduk­sen näköisen tilanteenkin takana voi olla monia syitä, pahim­mas­ta päästä vaikka­pa lym­fooma. Koulutet­tu lääkäri näkee ja tekee paljon enem­män kuin poti­las tietää.

    No viimek­si kolesteatooma. Epäi­lyn pitää ruve­ta heräämään viimeistään sil­loin, kun on ilmi­selvää, että nyt ei mene putkeen.

  63. Voitas kysäistä seu­raavak­si apteekkareil­ta, että olisiko syytä vähän vapaut­taa läkkei­den myyn­tiä tai mah­dol­lis­es­ti jakaa lisää apteekkioikeuk­sia? Mikähän olisi vastaus? 

    Liit­tysköhän se vas­taus jotenkin nyky­is­ten apteekkarei­den pak­sui­hin lomap­koi­hin vai ken­ties potilasturvallisuuteen? 😉

  64. Ongel­ma piilee siinä, jos tutkimus­määrät ovat pieniä ja siel­lä syr­jäisessä tk-ssa “yksin puuhastel­laan”, niin vankankin ammat­ti­taidon omaa­van henkilön työn laatu on vaaras­sa laskea. Myös rönt­gen­hoita­jan. Siinä pitäisi olla korkea työ­moraali ja kova into kehit­tää itseään jatkuvasti.

    Keskustelus­sa on tul­lut esille , että kuva­ta pitäisi vaik­ka hunom­piakin kuvia, kun­han palvelun saa läheltä. Jos ter­veyskeskus­lääkäri tyy­tyy huonoon kuvan­laatu­un ja kuvat lausu­taan (jos lausu­taan) muual­la, palaute jää vähäisek­si ja ote herkästi lip­suu. Kukaan ei voine väit­tää, etteikö täl­laises­sa tapauk­ses­sa poti­las­tur­val­lisu­us kärsi.

    Tutkimuk­sia pitäisi olla vuosi­ta­sol­la aika suuri määrä, että ammat­ti­taito pysyy yllä ja lait­teis­toa ja laatu­jär­jestelmiä kan­nat­taa ylläpitää. Sil­lon taas tulee vas­taan kysymys, että mis­sä säästö, jos joku muu kuin rönt­gen­hoita­ja tekee työn? On myös kun­tia, jois­sa rh huole­htii ham­mashuol­lon kuvauk­sista lait­tei­den laadun­varmis­tuksi­neen tai ottaa sydän­filme­jä. Se voi olla säästöä.

    Sit­ten on esitet­ty, että lääkäri ottaa itse kuvat. Pienessä kun­nas­sa oikeasti kiireel­lisiä tutkimuk­sia tulee ehkä keskimäärin yksi päivässä. Jos kysytään lääkäriltä, että odote­taanko huomiseen tai lähetetäänkö keskus­sairaalaan vai lähde­tkö kesken vas­taan­oton läm­mit­telemään rönt­gen­putkea ja kokeile­maan saisitko jotain itse, niin mitähän tulisi vas­tauk­sek­si? Veikkaan, että laadukas tutkimus vie voiton. Kyl­lä esim. luun­mur­tu­mien kanssa odotel­laan yön, tai jopa viikon­lop­un yli isom­mis­sakin kun­nis­sa ja jos kuole­man- tai muu todel­li­nen vaara on kyseessä, niin sit­ten on syytä lähteä, vaik­ka matkaa onkin 200 km. Kun kel­lo lyö kolme tai neljä iltapäiväl­lä, päivystyspoti­laat matkus­ta­vat joka tapauk­ses­sa, kos­ka tk on kiinni.

    Syr­jäseu­tu­jen väestömäärä ei ehkä ole enää sil­lä tasol­la, että rönt­gen­toimin­nan ylläpitämi­nen on järkevää tai tur­val­lista. Mukavaa­han se tietysti on, jos kaik­ki on äärel­lään. Fik­sumpaa olisi kuitenkin panos­taa mielu­um­min asoi­hin, jot­ka oikeasti kan­nat­taa pitää lähel­lä ja toteut­taa ne sitäkin laadukkaam­min. Kohtei­ta on var­masi ennen rönt­geniä jonos­sa aika monia, esim. se koti­a­pu van­huk­sille. Yksilön kohdalle kuvaus osuu kuitenkin har­voin, ehkä sen ker­ran voi matkustaakin.

    Korostan vielä, että nämä samat vaikeudet ovat esis­sä, vaik­ka kuvaa­jana onkin rönt­gen­hoita­ja. Keskit­tämi­nen vaan jois­sain asiois­sa kan­nat­taa, vaik­ka lait­teet “halpo­ja” onkin. Sadan ton­nin kone läh­es tyhjän pant­ti­na ei tun­nu kuitenkaan ehkä ihan fik­sul­ta ide­al­ta. Jos jos­sain vielä hyviä lait­tei­ta on, niin riit­tää var­masti kuvaami­nen harvemp­ina päiv­inä. Ainakin tähä­nas­tisil­la koke­muk­sil­la toim­i­nee ihan hyvin, vaik­ka aluk­si vaati­ikin sopeutumista.

  65. Tero M:
    Samoin kuin olisi tuskin mah­do­ton aja­tus että esim päivystyk­sessä lääkäri voisi itse käyt­tää esim ultraa – ihan vaik­ka diag­no­sis­es­ti pois­sulke­maan jut­tu­ja. Vat­savaisen pari käyn­tiä olisi voin­ut se ensim­mäi­nenkin päivystyk­sen lääkäri huo­ma­ta sap­pikiviksi. Usein riit­tää selvyy­dek­si “kyl­lä tääl­lä on jotain” jon­ka jäl­keen erikois­lääkäri voi tarken­taa diag­noosia. Hoita­misen raja-aito­ja voisi häl­ven­tää mon­een suun­taan ja mon­en erikoisalan välil­lä nopeuden/varmuuden/kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

    No höh. Tot­takai täl­laista tehdään aina, kun siihen on työjär­jeste­ly­jen kannal­ta mah­doll­su­us ja kyse­seil­lä tek­i­jäl­lä on kom­pe­tenssia ymmärtää, mitä näkee.

  66. Coun­try­boy:
    Jos ker­ran ham­maslääkäritkin osaa­vat tulki­ta perus rönt­genku­via, niin mik­sei sit­ten lääkärikin. Toki he mielel­lään lähet­tävät var­maan poti­laan muualle jos se on mah­dol­lista. Ei siitä kan­na­ta rönt­gen­hoita­jien pil­las­tua, kyl­lä heitä tarvi­taan. Sitä pait­si lääkäreille kyl­lä tietääk­seni opete­taan jonkin ver­ran myös säteilybiologiaa.

    Luuleeko joku todel­la, että lääkärit eivät kat­so rtg-kuvia. No kun jo peru­sopin­toi­hin kuu­luu myös radi­olo­gian kurssi. Sekä lisäk­si kaikille rtg-tutkimuk­si­in poti­lai­ta lähet­täville lääkärille määrävälein lak­isääteinen säteilysuojakoulutus.

    Mut­ta lääkärit tietävät myös, kuin­ka vaa­ti­vaa ja virhealtista kuvien kat­somi­nen on, jo pelkästään keuhkoku­van. Yksikään yleis­lääkäri ei ole niin tyh­mä, että kuvit­telee, ettei siihen pääsään­töis­es­ti tarvit­taisi radi­olo­gia, vähin­tään jälkikä­teen varmis­ta­maan diag­noosi, jol­loin voidaan vielä varmis­taa, onko valit­tu hoitolin­ja oikea. Tämä on arkipäivää. 

    Ja lisäk­si. Rtg-hoita­ja ei tee kuvista diag­noose­ja, vaik­ka vankalla koke­muk­sel­la monia asioi­ta kuvista pystyy sanomaan jopa parem­min kuin vas­ta-alka­jalääkäri. Mut­ta diag­nos­ti­ik­ka ja tau­tiop­pi sekä tarvit­ta­vat jatko­toimet vaa­ti­vat lääkärin koulutuksen.

  67. Onko meil­lä vielä jos­sain niitä kun­nan­lääkäre­itä, jot­ka kalareis­sul­taan tai rapu­juh­lista hälytet­tynä vuorokau­de­na­jas­ta riip­pumat­ta leikkaa­vat ne mur­tuneet lonkat?

    Onko kukaan kuul­lut ensi­hoito­jär­jestelmästä? Onko se edelleen samaa tasoa kuin 100 vuot­ta sit­ten: http://www.phpela.fi/fi/ensihoitopalvelut/sairaankuljetuksen_historiaa_lahdessa_1900-luvun_alkupuolella

    Ainakaan min­ulle ei ole ketään kan­net­tu kuvi­in paareil­la tai kein­u­tuolis­sa kaupungilta. Takana ovat myös ajat jol­loin lanssis­sa riit­ti EA2 takakon­tis­sa ja ajoko­rt­ti ratissa 🙂

    Ambu­lanssikyy­dis­sä poti­las saa taa­tusti enem­män hoitoa ja huomio­ta kuin vaikka­pa telo­ma­l­la sen lonkkansa ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la. 1 hoitaja/potilas koko sen 200 km matkan ajan vas­taan vuodeosas­ton 1 hoita­ja tai sairaala-apu­lainen/ 30 van­hus­ta yön ajan. Seu­raa­van ker­ran yhtä paljon huomio­ta kuin ambu­lanssis­sa voi saa­da yleen­sä vas­ta leikkaus­salis­sa. Myös traumapoti­laiden hoito-osaami­nen on yleen­sä astet­ta parem­paa ambu­lanssis­sa kuin pienel­lä terveysasemalla.
    Keskus­sairaalata­son päivystyk­sessäkin kaikesta odotuk­ses­ta huoli­mat­ta joku hoito­henkilökun­nas­ta näkee poti­laan use­am­min kuin TK:n osastolla. 

    Ilmeisim­minkin halut­taisi­in jokaisen TK:n lomakausien ajan päivys­tävän kesäkandinkin suorit­ta­van uroteko­ja kuten sota-ajan kent­tä­sairaalan lääkärit aikoinaan ja näi­den teko­jen mah­dol­lis­tamisek­si tulisi saa­da pikak­oulu­tuk­sel­la räp­siä kuvia…
    Kuvia joil­la voidaan aset­telun ollessa väärä peit­tää mur­tu­ma. Kuvia joil­la voidaan väärin otet­tuna myös saa­da vaikutel­ma mur­tu­mas­ta, jota ei ole.

    Usko­ma­ton­ta kai useim­mille, mut­ta olen kuvan­nut lan­tion poti­laan tun­nistamisek­si. Kuvan, jos­sa ei ollut talon ulkop­uolelta tulleen kuvan “lonkka­mur­tu­maa”. Poti­las oli sama, mut­ta alku­peräisessä kuvas­sa reisi oli väärässä asen­nos­sa, jol­loin lonk­ka näyt­ti murtuneelle. 

    Kaik­ki jauha­vat vain säteilyriskin olemat­to­muud­es­ta oikean suurem­man riskin ollessa väärin ote­tu­ista kuvista tule­vis­sa vääris­sä diag­noo­seis­sa sekä vääris­sä hoitolinjauksissa.

    Väärin ote­tut kuvat -> turhia leikkauk­sia ja myös hoita­mat­to­mia murtumia/sairauksia.

  68. kw: Ehkäpä, mut­ta tässä uno­htuu monia perusasioita.
    Nyky­vaa­timuk­set täyt­tävä laatu syn­tyy riit­täväl­lä koulu­tuk­sel­la, koke­muk­sel­la ja riit­tävän suurel­la määräl­lä tois­toa. Huono työtä ei kan­na­ta tehdä. Se teet­tää paljon lisätyötä.

    Olen samaa mieltä. En ottanut edel­lä kan­taa vaa­dit­ta­van (lisä-)koulutuksen pitu­u­teen. Val­i­tan, jos joku saat­toi sanas­ta ‘lisäk­oulu­tus’ näin päätellä.

    Laatu ei syn­ny tin­kimäl­lä koulu­tuk­sen pitu­ud­es­ta tai koke­muk­sen myötä kas­vavas­ta ammat­ti­tai­dos­ta, oli sit­ten ala mikä hyvän­sä. (Jos hoita­ja halu­aa riit­tävän hyväk­si rönt­gen­hoita­jak­si, edel­lyt­tää se aika paljonkin koulu­tuk­sen myötä syn­tyvää oppimista (jälkim­mäi­nen on se tärkeämpi, mut­ta se ei syn­ny ilman edel­listä), ja kuten viit­t­a­sitkin, luon­nol­lis­es­ti myös riit­tävän tiheää poti­las­frekvenssiä, jot­ta taidot ja var­muus kehit­tyvät ja sen jäl­keen säilyvät.) 

    Kum­malli­nen ilmiö on myös tuo, että hoita­jien töitä ujute­taan lääkäreille ja sih­tee­rien töitä muille korkeam­man koulu­tuk­sen ammat­ti­laisille liki kaikil­la aloil­la, muka­mas säästö­jen nimis­sä. Esim. tutun, koke­neen matkasi­h­teerinkin apu voi säästää kohta­laisen har­voin (max. 1–2 ker­taa vuodessa) matkus­tavien tapauk­ses­sa aikaa todel­la paljon.

  69. JTS:
    Ongel­mana etääl­lä isoista keskuk­sista ole­vat ter­veyspalve­lut ovat aika mar­gin­aa­li­nen ja ratkaistavis­sa ole­va asia.

    Sairaan­hoita­jien ja muiden suo­raan erikois­tu­vien kannal­ta toiv­otaan jostavia muunto/täydennyskoulutuksia. Työelämäkin olisi mielekkäämpää.

    Yhteiskun­nan etu ovat laa­jat valmi­udet anta­va perusk­ouk­oulu­tus, jota täy­den­netään työelämän muu­tok­seen vas­taaval­la erikois­tu­misk­oulu­tuk­sel­la. Siihen tuskin tarvi­taan 3,5 vuot­ta joka ker­ral­la, päätoimisesti.

    Toki jär­jestöt suo­jel­e­vat omi­aan. Erikois­lääkäre­itä, kuten leikkaavia silm­läkääkäre­itä, on ollut vuok­siyk­m­meniä joil­lakin aloil­lali­ian vähän. Kuitenkaan erikois­tu­misk­oulu­tus­ta ei lisätä. Se ker­tonee jär­jestöistä paljon.

    No niin. Hoita­ja-min­is­teri Mai­ja Rask ajoi väk­isin läpi hoita­jien muun­tok­oulu­tuk­sen lääkärik­si. Hoita­jien koulu­tus­ta ei voin­ut käyt­tää lainkaan lääketi­eteen opin­to­ja kor­vaa­maan, sil­lä koulu­tus on todel­lakin eri­lainen ja tähtää aivan eri­laiseen työte­htävään. Koko lääkis oli käytävä alus­ta lop­pu­un. Muun­tok­oulu­tus lopetet­ti­in vähin äänin.

    Lääkärik­oulu­tus suun­nitel­laan ja päätetään ope­tus­min­is­ter­iössä. Silmälääkärien puute ei siis johdu lääkäreistä. Lääkärili­it­to on kyl­lä pitkään tilas­toin­ut ja tehnyt ennus­teet eri erikoisa­lo­jen tarpeista, mut­ta ope­tus­min­is­tereil­lä ovat fak­tat ja järkipuhe men­neet ohi korvien ker­ran toisen­sa jäl­keen. Kipein tarve on las­ten- ja nuorisop­syki­a­treista, neu­rolo­geista, radi­olo­geista ja silmälääkäreistä.

  70. kw:
    ‘snip’
    Lääkärik­oulu­tus suun­nitel­laan ja päätetään ope­tus­min­is­ter­iössä. Silmälääkärien puute ei siis johdu lääkäreistä. Lääkärili­it­to on kyl­lä pitkään tilas­toin­ut ja tehnyt ennus­teet eri erikoisa­lo­jen tarpeista, mut­ta ope­tus­min­is­tereil­lä ovat fak­tat ja järkipuhe men­neet ohi korvien ker­ran toisen­sa jäl­keen. Kipein tarve on las­ten- ja nuorisop­syki­a­treista, neu­rolo­geista, radi­olo­geista ja silmälääkäreistä. 

    Lääkärik­oulu­tus tosi­aan päätetään ope­tus­min­is­ter­iössä ja Lääkärili­it­to on aina tehnyt omia papere­itaan sen suh­teen mitä pitäisi tehdä.

    Ongel­ma onkin se, että ‘ope­tus­min­is­tereil­lä ovat fak­tat ja järkipuhe men­neet ohi korvien ker­ran toisen­sa jäl­keen’, eri­tyis­es­ti sik­si, että min­is­ter­iössä on kuun­nel­tu Lääkärili­iton toivei­ta koulu­tus­määrien rajoit­tamis­es­ta. Vajauk­sen kiin­nikuromi­nen kestää kauan.

  71. Itse olen rönt­gen­hoita­jana käyt­tänyt laitet­ta, uut­ta sel­l­aista, jos­sa valmi­ik­si määritel­lyt kuvausar­vot ovat aivan sat­tuman kau­pal­la olleet välil­lä mitä sat­tuu, ilman että huoltomiehet ovat havain­neet siinä mitään kor­jat­tavaa vikaa. Nor­maalin ranteen kuvausar­vot ko. lait­teel­la nor­maal­isti n. 45kV ja 2,5 mAs. Muu­ta­man ker­ran kone on lyönyt arvot 45kV ja 45mAs. Tai keuhkoku­va kun on otet­tu automati­ikalla, on mAs ollut 10-ker­tainen nor­maali­in verrattuna.Joten ihan heti en lähtisi siihen, etteikö tähän väli­in tarvi­ta työn­tek­i­jää joka ymmärtää kuvausar­voista jotain. Sel­l­aista ei olekaan, kuin vaara­ton säteilyan­nos. Jo yksi ion­isoi­va fotoni voi aiheut­taa geenimutaation. 

    Työsken­te­len keskikokoises­sa alue­sairaalas­sa, jonne tul­laan kuvauk­si­in pitkän matkan päästäkin. Ter­veyskeskus rönt­geneitä löy­tyy muu­tamia lähempääkin, mut­ta yleisin syy lähet­tää poti­las meille, on se, että jos esim. sor­mi on pahasti mur­tunut tai luk­soitunut, ei siel­lä pienessä ter­veyskeskuk­ses­sa lääkärit osaa tehdä sormelle mitään, ja poti­laan pitäisi kuitenkin tul­la alue­sairaalaan. Täl­löin hoita­ja on se, joka kat­soo kuvan ja arvioi, pitääkö poti­laan men­nä päivystyk­seen vai voiko lähteä kotiin. 

    Ter­ve­tu­loa kat­so­maan jopa 1. nati­ivi­har­joit­telu­jak­sol­laan ole­via rtg-hoita­jia, jot­ka ovat opiskelleet vuo­den ja har­joitelleet koulus­sa kuvaamista. Ei se kuvaus niin help­poa, ei ole help­poa saa­da, suo­ria, diag­noosia varten riit­täviä kuvia. Vielä vähem­män sil­loin, jos hoita­ja pienen koulu­tuk­sen jäl­keen kuvaa vaikka­pa ker­ran 3 viikos­sa nilkan.

    Esitän ennem­minkin säästöä päät­täjien ja eduskun­nan työn­tek­i­jöi­den palkoista, niin saadaan rönt­gen­palve­lut kaikille!

  72. Raimo K: Lääkärik­oulu­tus tosi­aan päätetään ope­tus­min­is­ter­iössä ja Lääkärili­it­to on aina tehnyt omia papere­itaan sen suh­teen mitä pitäisi tehdä.

    Ongel­ma onkin se, että ‘ope­tus­min­is­tereil­lä ovat fak­tat ja järkipuhe men­neet ohi korvien ker­ran toisen­sa jäl­keen’, eri­tyis­es­ti sik­si, että min­is­ter­iössä on kuun­nel­tu Lääkärili­iton toivei­ta koulu­tus­määrien rajoit­tamis­es­ta. Vajauk­sen kiin­nikuromi­nen kestää kauan.

    No niin. Lääkärili­it­to on pitään pitänyt esil­lä erikois­lääkärik­oulu­tuk­sen tarpei­ta. Turhaan. Perusk­oulu­tuk­sen lisäys ei tässä auta, eikä se sil­lä ratkaista peruster­vey­den­huol­lon ongelmia. Lääkäre­itä on aivan tarpeek­si. Määrä kas­vaa koko ajan ja elököi­tyivstäkin lääkäreistä puo­let jatkaa työntekoa. 

    Onhan se outoa, että poli­itikot eivät juuri kiin­nitä huomio­ta siihen, mitkä ovat syyt, vaan ovat koet­ta­neet paika­ta seu­rauk­sia väärästä päästä. Se on kallista kaikille.

    Sen sijaan pitäisi kor­ja­ta ongel­mat. Merkit­tävin asia nuorten lääkärei­den rekry­toin­nis­sa on hyvä senio­r­i­o­h­jaus ja taus­tatu­ki. Toinen on työmäärän ja päivystys­r­a­situk­sen kohtu­ullisu­us. Kun nämä ovat kun­nos­sa, tuli­joi­ta on. Kol­mas merkittvä seik­ka on avus­ta­van henkilökun­nan alasajo. Lääkäreil­lä teetetään aivan muu­ta kuin lääkärintyötä. 

    Tietysti ter­vey­den­huol­lon suuri ongel­ma on tietotekni­ikan yli­val­ta. Mitään ei voi­da tehdä ohi sen. Se vaatisi nopeasti järkeistämisen. Turhat jatku­vat moninker­taiset kir­jauk­set ja tilas­toin­nit pois, vain keskeiset asi­at koneelle. Lääkärei­den käsiä on jatku­vati sidot­tu kaike­nalaisil­la rajoituk­sil­la, jos­ta suo­raan seu­raa että hoito on hitaam­paa ja huonompaa.
    Tosi­a­sia on, että se myös vaaran­taa poti­las­tur­val­lisu­ut­ta, ja on tapauk­sia, jois­sa poti­laan hen­ki on ollut vaaras­sa, kos­ka tietotekni­ikkaa ei voi­da ohit­taa. Se on pöyristyttävää.

    Jonot sairaaloi­hin syn­tyivät kun työaikaa alet­ti­in ns. tehostaa. Ei siis enää voin­ut hoitaa mitään asioi­ta tarvit­taes­sa heti ja puhe­lin­soiton perus­teel­la tai kun sopi­vasti aikaa oli, vaan aina ja kaik­ki oli laitet­ta­va jonoon. Jono­ja siis on.

    Yleis­es­ti, viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana syn­tyneet ongel­mat ovat seu­raus­ta täy­del­lisen huonos­ta johtamis­es­ta ja organ­isoin­nista. Yllät­täen, tälle ei vas­tu­unkan­ta­jia vain löy­dy. Sen sijaan lääkäre­itä syytetään mil­loin ahneeik­si ja mil­loin laiskoiksi. 

    Tosi­asi­as­sa lääkärei­den pääasialli­nen moti­ivi hakeu­tua alalle on aut­tamishalu. He ovat erit­täin sitoutunei­ta pro­fes­sioon­sa. Vain pari pros­ent­tia on valin­nut alan hyvää palkkaa ajatellen. 

    Osapäivä­työtä lääkärit tekevät nykyään saman ver­ran kuin muutkin. Vielä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten huo­mat­tavasti vähem­män. Tässä ei ole mitään ahneut­ta. Lääkärei­den työu­up­mus on yleistä ja itse­murhakuolleisu­us vas­taa­van koulu­tus­ta­son työn­tek­i­jöi­den näh­den huo­mat­tavasti suurem­pi. Työ on erit­täin kuormittavaa. 

    Pahin­ta ymmärtämät­tömyyt­ta poli­itikoil­ta on kuvitel­la, että erit­täin vah­vaa sub­stanssi­ti­etämys­tä vaa­ti­vaa alaa voisi johtaa ilman lääkärin koulu­tus­ta. Siitä on aina jäl­ki erit­täin huonoa ja hallintoku­lut paisuvat.

  73. kw: No niin. Lääkärili­it­to on pitään pitänyt esil­lä erikois­lääkärik­oulu­tuk­sen tarpei­ta. Turhaan. Perusk­oulu­tuk­sen lisäys ei tässä auta, eikä se sil­lä ratkaista peruster­vey­den­huol­lon ongelmia. Lääkäre­itä on aivan tarpeeksi.
    ‘snip’

    Näin maal­likkona ja ter­veyspalvelu­jen suurkäyt­täjänä kyl­lä suh­tau­tu­isin epäilevästi erikois­lääkäri­in, joka ei olisi saanut peruskoulutusta.

    1. Näin maal­likkona ja ter­veyspalvelu­jen suurkäyt­täjänä kyl­lä suh­tau­tu­isin epäilevästi erikois­lääkäri­in, joka ei olisi saanut peruskoulutusta.

      Siis niinkuin käsi­työläiseen, joka osaa valmista taivavasti lonkkaproteesin/tehdä kaihileikauksen/suonien siir­ron ohi­tusleikauk­ses­sa ja niin edelleen. Onko sinus­ta parepi opiskel­la 11,5 vuot­ta yleis­läketiedet­tä ja 0,5 vuot­ta vaikea­ta oper­aa­tio­ta kuin opiskel­la 8 vuot­ta vaik­er­a­ta operaatiota?

  74. Osmo Soin­in­vaara: Siis niinkuin käsi­työläiseen, joka osaa valmista taivavasti lonkkaproteesin/tehdä kaihileikauksen/suonien siir­ron ohi­tusleikauk­ses­sa ja niin edelleen. Onko sinus­ta parepi opiskel­la 11,5 vuot­ta yleis­läketiedet­tä ja 0,5 vuot­ta vaikea­ta oper­aa­tio­ta kuin opiskel­la 8 vuot­ta vaikea­ta operaatiota? 

    Mitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja on?
    Olen sitä mieltä, että jokin määrä perus­lääketi­eteen opin­to­ja on tarpeen erikois­lääkärille. Kuin­ka paljon, se on asi­as­ta enem­män tietävän määriteltävä — tilas­toti­eteil­i­jä ei ole se enem­män tietävä.

  75. kw: Lääkäre­itä on aivan tarpeek­si. Määrä kas­vaa koko ajan ja elököi­tyivstäkin lääkäreistä puo­let jatkaa työntekoa.

    Eikös nämä virk­keet ole keskenään pitkälti ristiriidassa?

  76. Raimo K: Näin maal­likkona ja ter­veyspalvelu­jen suurkäyt­täjänä kyl­lä suh­tau­tu­isin epäilevästi erikois­lääkäri­in, joka ei olisi saanut peruskoulutusta.

    Het­ki­nen. Jokainen lääkäri saa perusk­oulu­tuk­sen noin 6 vuot­ta. Sen jäl­keen voi alkaa erikois­tua, toiset kuusi vuot­ta. Erikois­lääkärin koulu­tus on siis 12 vuotta. 

    Monel­la menee toki pidem­pään, kos­ka erikois­tu­maan ei lähde­tä heti, vaan ehkä vas­ta vuosien päästä, ja yliopis­to­sairaala­palve­lut ovat pul­lonkaula. Erikois­tu­mi­s­paikkaa voi joutua odottamaan.

  77. anonyy­mi:
    Lääkäre­itä on aivan tarpeek­si. Määrä kas­vaa koko ajan ja elököi­tyivstäkin lääkäreistä puo­let jatkaa työntekoa.

    Eikös nämä virk­keet ole keskenään pitkälti ristiriidassa?

    Miten? Molem­mat ker­to­vat, että lääkäre­itä koulute­taan tarpeek­si, eikä koulu­tu­s­paikko­jen nos­to ole tarpeen eikä viisas­ta. Koulut­ta­jien määrä on vähen­tynyt 100 hen­gel­lä 20 vuo­den kulues­sa, ja samaan aikaan opiske­li­jamäärät ovat merkit­tävästi nousseet.

    Ex-ope­tus­min­is­teri Gustafs­son oli hakoteil­lä. Tarvit­semme lisää erikois­lääkäre­itä emme perusk­oulu­tus­ta. TK-ongel­mat eivät johdu ns lääkärip­u­las­ta, vaan aivan muista syistä. Tuore väitöskir­ja vahvis­taa, että ongel­ma on työolot.

    TK-työ on vaa­tiv­in­ta lääkärin työtä, mut­ta jostain syys­tä poli­itikot sitkeästi kuvit­tel­e­vat, että sinne pitäisi lait­taa vas­tavalmis­tunut noin vain. Hän tarvit­see hyvän taustatuen. 

    Kyl­lä syyt ovat hyvin tiedos­sa, mut­ta vas­tu­unkan­ta­jat puuttuvat.

  78. Raimo K: Mitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja on?
    Olen sitä mieltä, että jokin määrä perus­lääketi­eteen opin­to­ja on tarpeen erikois­lääkärille. Kuin­ka paljon, se on asi­as­ta enem­män tietävän määriteltävä – tilas­toti­eteil­i­jä ei ole se enem­män tietävä. 

    No nyt liiku­taan jo tiedon tasol­la nolla.
    Kuvit­teeleko joku tosis­saan, että voisi ryhtyä erikois­tu­maan ilman peru­sopin­to­ja (6 vuotta)?
    Voi hyvä sylvi.

    Yksikään erikoisala ei ole irralli­nen saareke, vaan ihmi­nen on kokon­aisu­us ja sairas­taa samaan aikaan mon­en­laisia taute­ja ja hänel­lä voi olla monia lääkkeitä. Kokon­aisu­us pitää ymmärtää ja oma erikoisala ymmärtää vielä syvällisemmin.

    Kas kun vaik­ka virt­savaivaan lääket­tä kir­joit­taes­sa pitää tietää myös, ovatko poti­laan silmän­paineet nor­maalit. Kun miet­tii vaikkapa
    hor­moni­hoitoa, pitää ymmärtää perus­teet vaikka­pa sydän- ja verisuon­i­sairauk­sista ja neurologiasta.
    Että silleen. 

    Ja kun silmälääkäri uusi erään Osmo Soin­in­vaaran dia­betes­lääk­keet (erään O.S.:n kir­joit­ta­man lääkärile­hden kolumnin mukaan), kyl­lä hän samal­la ymmär­si dia­betek­sen kokon­aisu­ut­ta, sil­lä hänel­lä on lääkärin perusk­oulu­tus ennen silmälääkärik­si erikois­tu­mista. Hän siis näki ja tiedosti samal­la asioi­ta, joi­ta O.S. itse ei tiedostanut. Eikä tiedos­ta hoita­ja, jol­ta puut­tuu lääkärin koulutus.

  79. kw: ns lääkäripulasta,

    Niin­san­otus­ta? Ymmär­rän kyl­lä, että lääkärei­den edun mukaista on levit­tää pro­pa­gan­daa, jon­ka mukaan lääkäri­etä on tarpeek­si ja koulu­tus­määrien kas­vat­ta­mi­nen on mil­loin mil­läkin taval­la ellei nyt suo­ras­taan haitallista kansan­ter­vey­den kannal­ta, niin vähin­tään hyödytön­tä rahan tuh­laamista. Jos nyt silti kuitenkin suos­tu­isit selit­tämään miten on mah­dol­lista, että Suomes­sa on alle sata työtön­tä lääkäriä, jos niitä ker­ran on jo valmi­ik­si liikaa tai ainakin enem­män kuin koskaan ja mitään pulaa ei ole? 

    Catili­na epäili jokin aika sit­ten, että en usko hänen osaa­van lääkärin työtä. Joudun nyt kysymään samoin, että pidätkö min­ua pal­stan muiden luk­i­joiden joukos­sa täytenä idioot­ti­na, jolle voi syöt­tää mitä tahansa son­taa ja joka ei ymmär­rä yhtään mitään yhteiskun­nan, työ­markki­noiden ja talouden toimin­nas­ta? Rauta­lankaa: Se, että lääkäre­itä on enem­män kuin koskaan ei ole mikään argu­ment­ti sen puoles­ta tai sitä vas­taan, että onko lääkäre­itä nyt liikaa vai liian vähän (tieto­tur­va-alan ammat­ti­laisia on var­masti enem­män kuin koskaan. Tarkoit­taako se, että ei niitä nyt hyvä­nen aika ainakaan enem­pää pidä koulut­taa?). Lääkärei­den mitätön työt­tömyysaste sitä­vas­toin on erit­täin selvä indikaat­tori täysin epäter­veestä kysyn­nän ja tar­jon­nan tilas­ta, ja joko kysyn­nälle tai tar­jon­nalle pitäisi tehdä jotain. Jostain syys­tä tätä fak­taa lääkärit eivät suos­tu edes kom­men­toimaan näis­sä keskusteluissa. 

    Pelot­tavin­ta tässä on, että kun tuo argu­men­taa­tio on kaikissa työ­markki­na-asiois­sa tuol­la tasol­la, niin joku ker­ta lääkäreil­lä voi oikeasti olla point­ti vaikka­pa siitä, mik­si jotain yksinker­taiselta vaikut­tavaa työte­htävää ei voi siirtää lääkäreiltä hoita­jille, mut­ta sitä ei kuun­nel­la, kos­ka sitä pide­tään vain perus­teet­tomana oman edun ajamise­na. Ehkä olisi syytä muis­tel­la miten kävi pojalle joka huuteli sudesta.

  80. kw: No nyt liiku­taan jo tiedon tasol­la nolla.
    Kuvit­teeleko joku tosis­saan, että voisi ryhtyä erikois­tu­maan ilman peru­sopin­to­ja (6 vuotta)?
    Voi hyvä sylvi.
    ‘snip’

    Sylvistä en tiedä, mut­ta Osmo­han se oli, joka esit­ti (ei nyt ihan suo­raan) että 0,5 vuot­ta yleisopin­to­ja riit­tää, sit­ten voi opetel­la lonkkapro­teese­ja asen­ta­maan tai kai­hileikkauk­sia tekemään.
    Ehkä täy­tyy olla kymp­pi veistossa 😉

  81. Tämä sys­tee­mi kai oli Neu­vos­toli­itossa. Melkeim­pä oli vielä oikealle ja vasem­malle polvelle omat erikoislääkärit.
    En minä oikein näe hyvänä san­itäärien määrän kas­vat­tamista, jos itse työlle ei tehdä mitään. Se on se koh­ta, joka ei pelitä.
    Liian van­ha halu­aa vaan lääkäre­itä kyykytet­täväk­si oman katkeruuten­sa takia, ja muut halu­a­vat, että heitä pitää olla valit­tavak­si asti kaikki­na vuorokau­den aikoina kaikissa tup­pukylis­sä heti kansalaisen vaan tun­ties­sa sub­jek­ti­ivista lääkärin näkemisen tarvetta.
    Siir­tykää siihen suori­tus­palkkauk­seen, ja antakaa vaik­ka lääkärien itsen­sä organ­isoi­da ne työt.
    Jos tcrown pelkää, että lääkäri saa suorit­tei­ta Buranan kir­joit­tamis­es­ta aina uudelleen, niin en näe eri­ty­istä eroa siihen, että orjalääkäri kir­joit­taa samaa Buranaa päästäk­seen vaan poti­laas­ta sil­lä ker­taa eroon.

    1. Myös esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa voi jollekin kapealle erikoisalalle, yleen­sä oper­ati­iviseen työhön, erikois­tua ilman laa­ja-alaista lääkärin koulu­tus­ta. Esimerkkinä tästä on käsikirurgik­si erikois­tunut sairaan­hoita­ja. Täl­lainen on mah­dol­lista, kun väestöpo­h­ja on riit­tävän suuri.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Myös esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa voi jollekin kapealle erikoisalalle, yleen­sä oper­ati­iviseen työhön, erikois­tua ilman laa­ja-alaista lääkärin koulu­tus­ta. Esimerkkinä tästä on käsikirurgik­si erikois­tunut sairaan­hoita­ja. Täl­lainen on mah­dol­lista, kun väestöpo­h­ja on riit­tävän suuri.

    Bri­tann­ian jär­jestelmä on monin tavoin erikoinen, kaik­ki ei täytä mei­dän vaa­timuk­si­amme. Siihen ei pidä verrana.

  83. tcrown:
    Jos nyt silti kuitenkin suos­tu­isit selit­tämään miten on mah­dol­lista, että Suomes­sa on alle sata työtön­tä lääkäriä, jos niitä ker­ran on jo valmi­ik­si liikaa tai ainakin enem­män kuin koskaan ja mitään pulaa ei ole? 

    Lääkärei­den mitätön työt­tömyysaste sitä­vas­toin on erit­täin selvä indikaat­tori täysin epäter­veestä kysyn­nän ja tar­jon­nan tilas­ta, ja joko kysyn­nälle tai tar­jon­nalle pitäisi tehdä jotain. Jostain syys­tä tätä fak­taa lääkärit eivät suos­tu edes kom­men­toimaan näis­sä keskusteluissa. 

    mik­si jotain yksinker­taiselta vaikut­tavaa työte­htävää ei voi siirtää lääkäreiltä hoita­jille, mut­ta sitä ei kuun­nel­la, kos­ka sitä pide­tään vain perus­teet­tomana oman edun ajamisena. 

    Perusasi­at siis edelleen ymmärtämättä..

    Lääkäre­itä on tarpeek­si. Työolot ovat ter­veyskeskuk­siss­sa olleet nuo­rille lääkäreille monin tavoin ja pitkään täysin kestämätt­tömät. He siis ovat hakeu­tuneet sieltä pois heti kun ovat voineet. Vain har­va jak­saa sel­l­aista ainakaan per­heel­lisenä. Sairaalatyö on helpom­paa ja sinne pyritään. Lisäk­si lääkäri voi siir­tyä ammat­in­har­joit­ta­jak­si. Siis työl­listyä muutoin.

    Kun työolot ter­veyskeskuk­sis­sa ovat asian­mukaiset ja etenkin kon­sul­toin­ti- ja koulu­tus­mah­dol­lisu­udet riit­tävät, tuli­joi­ta on on liikaakin. Meil­lä on monia hyvin toimivia ter­veyskeskuk­sia. Ei siis todel­lakan ole kyse lääkärip­u­las­ta eikä lääkärei­den halut­to­muud­es­ta työhän.

    On täysin veron­mak­sajien edun vas­taista koulut­taa lääkäre­itä enem­män kuin tarvit­semme. Sen sijaan täy­tyy kor­ja­ta virheet, että he pystyvät hoita­maan työn­sä. Tämä tun­tuu ole­van niin vaikeaa ymmärtää.

    Lääkäri on ihmi­nen kuten muutkin. Ei hän jak­sa mitä tahansa.

    Niin, ja kyl­lä näitä on kom­men­toitu, mut­ta totean jälleen, että virhei­den kor­jaami­nen ei tun­nu poli­itikoil­ta luon­nis­tu­van. Vas­tu­unkan­ta­jia tehdy­ille virheille ei löy­dy, eikä lääkäre­itä kuun­nel­la. — Suurin osa lääkäreistä ei tosin edes jak­sa nos­taa meteliä. Itse työ kuor­mit­tavaa, eikä aikaa ja ener­giaa jää muuhun. 3/4 lääkäreistä kokee tai on kokenut vaikeaa uupumus­ta työssään.

    Yksikään lääkäri ei vas­tus­ta sopivien työte­htävien siirtämistä hoita­jalle. Päin­vas­toin. Jokainen lääkäri ymmärtää, että ammat­taitaitoinen hoita­ja on vält­tämätön lääkärin työn onnis­tu­miselle. Kaikkia tarvi­taan kokonaisuudessa.

    Ongel­ma on vain se, että maal­likot (=poli­itikot) kuvit­tel­e­vat, että lääkärin työtä voi tehdä hoita­jn koulu­tuk­sel­la. Näin kuvittelevat/ovat kuvitelleen myös eräät hoita­jak­oulu­tuk­sen saa­neet min­is­ter­it. Ei voi. Sen sijaan hoita­jille pitää siirtää takaisin niitä monia töitä, joi­ta on siir­ret­ty lääkärille.

    Mainio esimerk­ki tästä on vaik­ka poti­laan lääke­lis­tan päiv­i­tys (taidan tois­taa aikaisem­paa). Se on aina ollut hoita­jan tehtävä. E‑reseptin myötä ei enää onnis­tu. Hoita­jal­la on resep­tikeskuk­seen vain kat­selu­oikeus, ei oikeut­ta tehdä siel­lä mitään. Näin tämän uud­is­tuk­sen myötä lääkärin työ­taakkaa on jälleen lisät­ty. Tämähän asia on jo paisunut ongel­mak­si, ja vaik­ka se on tiedotet­tu sekä min­is­teri Risikolle että STM:n vas­taav­ille virkamiehille, mitään kor­jaus­ta ei ole näköpi­iris­säkään. Että se siitä.

    Esimerkke­jä tämän tyyp­pis­es­tä erit­täin huonos­ta johtamis­es­ta ja suun­nit­telus­ta on paljon. Hyvin huonoa käytän­nön työn tun­temista niiltä, jot­ka näistä han­k­in­noista ja suun­nit­telus­ta ovat vastanneet.

  84. Koomista on edelleenkin Lääkärili­iton vaa­timus, että lääkärien esimiehen on olta­va lääkäri. Julkisel­la puolella.
    Muual­la lääkäri­omis­ta­jat ovat keksi­neet, että työt organ­isoi parhait­en ammat­ti­taitoinen johtaja. 

    Kovin hitaasti mitään fik­sua ote­taan käyt­töön mis­sään. Enem­pi kiin­nos­ta­vat kahviker­hot, poli­it­tiset suo­jatyö­paikat ja Oulus­sa lesta­di­o­laisveljien ase­man pönkittäminen. 

    Kansalaiset saa minkä tahansa tuh­lauk­sen taakse, kun höpött ter­veyspalvelu­iden säilyttämisestä.

  85. JTS:
    Koomista on edelleenkin Lääkärili­iton vaa­timus, että lääkärien esimiehen on olta­va lääkäri. Julkisel­la puolella.
    Muual­la lääkäri­omis­ta­jat ovat keksi­neet, että työt organ­isoi parhait­en ammat­ti­taitoinen johtaja. 

    Et voisi olla enem­pää väärässä… On täysin absur­di aja­tus, että erit­täin syväl­listä sub­stanssi­tun­te­mus­ta voisi johtaa ilman lääkärin koulu­tus­ta. Meil­lä on jo käytän­nön esimerkke­jä tästä, ja seu­rauk­set ovat aina olleet huonot ja toim­i­mat­tomat. Kun johta­ju­us on kor­jat­tu, asi­at ovat alka­neet sujua.

    Sub­stanssia tun­tem­aton johta­ja tarvit­see avuk­seen väli­por­taan johta­jia, jot­ka tietävätä käytän­nöstä jotain. Hallintoa joudu­taan paisut­ta­maan. Tästäkin on esimerkkjeä. Ei ainakaan veron­mak­sajien etu toteudu ja sen lisäk­si paljon muu­ta turhaa työtä ja harmia. Mitä järkeä?

    Tutkimus osoit­taa myös, että lääketi­eteel­liset hoito­tu­lok­set ovat parhaat sairaalois­sa, joi­ta johtaa lääkäri. Tämä on tietysti itses­tään selvää.

    Hoitoti­eteil­i­jät pyrkivät vaku­ut­ta­maan kelpoisu­ut­taan johta­jik­si, mut­ta todel­lisu­udessa tilanne he joutu­vat tur­vau­tu­maan sub­stanssiosaa­ji­in (=lääkärei­hin). EI voi johtaa sitä mitä ei tunne. On täysin selvää, että hoita­jia ja hoito­työtä tulee johtaa hoita­jan, ja lääkäre­itä ja lääketi­eteel­listä työtä tulee johtaa lääkärin. Täy­tyy tietää mitä tehdään ja mik­si ja mitä siihen tarvi­taan, vaikka­pa lait­en­hank­in­noista alka­en. Kyseessä on perin eri­laiset tehtävät ja perin eri­lainen koulutus.

    Myös pri­vaat­tipuolel­la tulos on paras, kun joh­dos­sa on lääkäri, joka on koulut­tau­tunut myös nimeno­maan hallintoon.

    Itses­tään selvyyksiä.

  86. JTS:
    Koomista on edelleenkin Lääkärili­iton vaa­timus, että lääkärien esimiehen on olta­va lääkäri. Julkisel­la puolella.
    Muual­la lääkäri­omis­ta­jat ovat keksi­neet, että työt organ­isoi parhait­en ammat­ti­taitoinen johtaja. 

    Ja täy­tyy vielä lisätä. DI on pahin­ta, mitä voidaan vaikka­pa sairaalan johtoon tunkea. Tästäkin on erit­täin huono­ja kokemuksia.

    Ja vielä: Vaikea taju­ta, mik­si monil­la on vim­ma saa­da asioi­hin huonon­nus­ta. Voi kysyä, mik­si halu­taan siir­tyä hoi­dos­ta puoskarointiin. 

    Eikö pitäisi ajatel­la toisin päin. Halu­amme mah­dol­lisim­man hyvän tutkimuk­sen, diag­nos­ti­ikan ja hoidon. Halu­amme, että jokainen ammat­ti­lainen tekee oman koulu­tuk­sen­sa mukaisen työn ja voi tehdä sen hyvin. Sen voidaan jär­jestää, kun­han ymmär­retään mitkä ovat oikeat ongel­mat ja oikeat ratkaisut niihin. Eikä kaiken maail­man todel­lisu­ud­es­ta irral­lisia ideoita.

  87. Siis noin merel­lä kapteeni hal­lit­see laivaa, vaik­ka omis­ta­ja ja johta­ja olisi matkalla mukana. Varus­ta­mo voi sanoa, että halu­amme nyt, että ajat­te Val­paraisoon vehnää hake­maan ja viette sen New Yorki­in. Sil­loin kapteenin asia on arvioi­da, voidaanko niin tehdä, ja mitä tarvi­taan, että voitaisiin.

  88. kw: Et voisi olla enem­pää väärässä… On täysin absur­di aja­tus, että erit­täin syväl­listä sub­stanssi­tun­te­mus­ta voisi johtaa ilman lääkärin koulu­tus­ta. Meil­lä on jo käytän­nön esimerkke­jä tästä, ja seu­rauk­set ovat aina olleet huonot ja toim­i­mat­tomat. Kun johta­ju­us on kor­jat­tu, asi­at ovat alka­neet sujua.
    ‘snip’

    Yksi­tyiseltä puolelta löy­tyy kyl­lä lääkäri­fir­mo­ja, joiden johta­ja on esim. juristi tai kaup­pati­eteil­i­jä — ja hyvin menee.

    Julkisel­la puolel­la suurin syy siihen, mik­si tämä ei onnis­tu, lie­nee lääkärien vastustus.

  89. Yksi­tyisel­lä puolel­la lääkärit toimi­vat enim­mäk­seen ammat­in­har­joit­ta­japo­h­jal­ta, eivät 8–16 pom­poteltavina orjina.

  90. kw: Perusasi­at siis edelleen ymmärtämättä..

    tcrown: Lääkärei­den mitätön työt­tömyysaste sitä­vas­toin on erit­täin selvä indikaat­tori täysin epäter­veestä kysyn­nän ja tar­jon­nan tilas­ta … Jostain syys­tä tätä fak­taa lääkärit eivät suos­tu edes kom­men­toimaan näis­sä keskusteluissa.

    Ei min­ul­la muuta.

  91. tcrown:
    Ei min­ul­la muuta.

    Kyl­lä kom­men­toi­vat ja kyl­lä vas­taa­vat sikäli kuin töiltään ehtivät. Usein vas­tas­sa on maal­likko, jol­la ei ole har­main­ta aav­is­tus­ta, mis­tä on kyse. Selitä siinä sit­ten. Ja kun selität, ei menen perille…

  92. Raimo K: Yksi­tyiseltä puolelta löy­tyy kyl­lä lääkäri­fir­mo­ja, joiden johta­ja on esim. juristi tai kaup­pati­eteil­i­jä – ja hyvin menee.

    Julkisel­la puolel­la suurin syy siihen, mik­si tämä ei onnis­tu, lie­nee lääkärien vastustus.

    Yksi­ty­is­lääkärit ovat pääsään­töis­es­ti virkalääkäre­itä, jot­ka toimi­vat vain sivu­toimis­es­ti vas­taan­otol­la, ker­ran viikos­sa tai harvem­min. Se on vastapaino sairaalan valikoituneelle poti­la­sainek­selle. Toim­inta on pien­imuo­toista. Lopuista iso on eläk­keel­lä, ja toim­inta siis myös pien­imuo­toista. Osa on pää­toimisia ammatinharjoittajia. 

    Heil­lä ei ole esimi­estä. He vas­taa­vat työstään täysin itse.

    Lääkäri­asemil­la lääkärit ovat siis ammat­in­har­joit­ta­jia, jot­ka osta­vat tarvit­se­mansa palve­lut lääkäri­ase­mal­ta. Jot­ta toim­inta sujuu,
    han­k­in­nat vaa­ti­vat aina lääketi­eteen asiantuntemuksen.

    Isoil­la ketjuil­la on näitä muitakin johta­jia, mut­ta hekin tarvit­se­vat AINA lääkärit hoita­maan käytän­nön johtamisen. Muuten ei tule mitään.

    Lisäk­si pri­vaat­ti­toim­inta on luon­teeltaan toisen­laista kuin julki­nen. Siel­lä voidaan hoitaa asioi­ta vain valikoidusti ja julk­ista täy­den­täen, ei koskaan sitä korvaten.

    Itsel­läkin on koke­mus­ta kaikesta. Sel­l­ai­sis­sa fir­moissa, jois­sa ei-lääkäri-johta­ja pyrkii päät­tämään asioista oper­ati­ivisel­la tasol­la, olo­suh­teet ovat aina lääkärin kannal­ta taval­la toisel­la huonot. Johdon toim­inta on amatöörimäistä.

    Isoil­la poti­lasvolyymeil­lä voidaan tietysti tehdä tulosta, vaik­ka näitä väli­por­taan sub­stanss­in­tun­ti­joi­ta tarvi­taankin. Laitos­mak­sut sekä lääkärei­den mak­samat vuokrat ovat usein korkeat ja olo­suh­teet lääkäreille usein epä­tyy­dyt­tävät. Yleen­sä he kuitenkin tyy­tyvät tilanteeseen, kos­ka toim­inta on vähäistä: he tule­vat vas­taan­otolle, katso­vat poti­laat ja lähtevät pois. Muu ei juuri kiinnosta.

    Onhan se niin, että lääkärit eivät yleen­sä ajat­tele asi­aa bis­nek­senä, vaan he toteut­ta­vat pro­fes­sio­taan. He eivät palvele lääkäri­ase­maa tai sen omis­ta­jia vaan ain­oas­taan poti­las­ta, ja tekevät sen niis­sä olo­suhteis­sa niin kuin parhait­en voivat. Kokenut erikois­lääkäri pystyy paljoon huonom­mis­sakin olo­suhteis­sa ja osaa ohjat poti­laan tarvit­taes­sa eteenpäin.

    Julkisel­la puolel­la johdon amatöörimäisyys ei voi tul­la kyseeseen. Tarvi­taan vah­va sub­stanssi­ti­etämys joka tasol­la, ylim­mästä joh­dos­ta alka­en. Julkisen tehtävä on taa­ta hoito jokaiselle kaikissa olo­suhteis­sa, ja on jär­jen köy­hyyt­tä ryhtyä paisut­taa­maan hallintoa sel­l­aisel­la johdol­la, jol­la ei ole aav­is­tus­takaan, mitä vas­taan­ot­to­huoneessa tarvitaan.

    1. En tiedä, kuka nyt johtaa Mehiläistä, mut­ta sil­loin kun se oli vielä lääkärei­den omis­ta­ma, sen johta­ja oli Vesa Ekroos, joka ei todel­lakaan ollut lääkäri.

  93. tcrown:
    Lääkärei­den mitätön työt­tömyysaste sitä­vas­toin on erit­täin selvä indikaat­tori täysin epäter­veestä kysyn­nän ja tar­jon­nan tilas­ta … Jostain syys­tä tätä fak­taa lääkärit eivät suos­tu edes kom­men­toimaan näis­sä keskusteluissa.

    Ei min­ul­la muuta.

    No tämä ei ole indikaat­tori. Se ker­too vain sen, että lääkärit eivät jää jouti­laik­si. He pitävät vas­taan­ot­toa joka tapauk­ses­sa ja toteut­ta­vat pro­fes­sio­taan. Lääkärin koulu­tuk­sel­la voi tehdä erit­täin laa­jalti mon­en tyyp­pisiä töitä.

    Lääkärin perusk­oulu­tus on aika kova koulu. Kaik­ki on tehtävä, mitään syitä ei ole, mil­lä voisi jät­tää jonkin tekemät­tä. Jokaiki­nen ryh­mä­työ, kurssi ja toimen­pide on tehtävä ja jokaiki­nen koulu­tuk­seen liit­tyvä leikkaus nähtävä. Koulu­tus koulii ihmisen tietyn­laisek­si. Siel­lä ei haahuil­la mitään.

    Työelämässä se näkyy niin, että lääkärit sairas­ta­vat vähän eivätkä ole töistä pois sairaanakaan. Eihän tämä ole pelkästään hyvä asia, mut­ta se ker­too ammat­tikun­nas­ta jotain.
    Keskimääräi­nen työai­ka lääkäreil­lä on 44 tun­tia viikos­sa ja usein hyvin paljon pidem­pi. Tämäkin ker­too jotain. 

    Uusi väitöskir­ja vahvis­taa sen, mikä on tiedet­ty jo pitkään. Ter­veyskeskuk­sien työolot ovat merkit­tävin syy lääkärip­u­laan siel­lä. Kun asi­at jär­jestetään oikein, pulaa ei ole. Sik­si kyseessä on ns. lääkärip­u­la, ei todel­li­nen. Pitäisi puut­tua oikeisi­in syi­hin eikä lähteä liik­keelle väärästä päästä.

  94. Catili­na:
    Yksi­tyisel­lä puolel­la lääkärit toimi­vat enim­mäk­seen ammat­in­har­joit­ta­japo­h­jal­ta, eivät 8–16pompoteltavina orjina. 

    Ei ole mitään peri­aat­teel­lista estet­tä organ­isoi­da kun­nalli­nen ter­veyskeskus samal­la taval­la — esteenä ovat vain luu­tuneet asenteet.

  95. kw: Kyl­lä kommentoivat

    Minä kun en ole huo­man­nut ensim­mäistäkään kom­ment­tia, mis­sä olisi käsitel­ty lääkärien työt­tömyysastet­ta, niin voisitko tarken­taa mis­sä kohtaa on analysoitu syitä mik­si lääkärien työt­tömyysaste, joka mil­lä tahansa muul­la markki­nal­la olisi merk­ki vakavas­ta työvoima­pu­las­ta, ei sitä lääkärei­den tapauk­ses­sa ole? Vai onko tuo hoke­ma, että kun vaan ter­veyskeskuk­sis­sa olisi mukavaa tehdä töitä (muka­va tietysti määritel­tynä niin, että siel­lä voisi itse päät­tää kuin­ka paljon minäkin päivänä viit­sii tehdä töitä), niin ste­toskoop­pikei­ju kyl­lä taikoisi noista Suomen muu­ta­mas­ta kymmen­estä työt­tömästä lääkäristä sadoit­tain ellei jopa tuhan­sit­tain innokkai­ta ter­veyskeskus­lääkäre­itä joka niemeen ja notkoon, tarkoi­tus tulki­ta jonkin­laisek­si vakavasti otet­tavak­si perusteluk­si sille, mik­si tuo mitätön työt­tömyysaste ei tarkoitakaan lääkärien tapauk­ses­sa työvoiman tar­jon­nan ja kysyn­nän pahaa epätasapainoa?

  96. Käsit­tääk­seni työt­tömiä lääkäre­itä ei hirveän paljon ole oikein mis­sään päin maail­maa. Jos kyke­nee lääkärik­si opiskele­maan niin yleen­sä jotain töitä löy­tyy ellei ole pahaa päi­hde- tai mie­len­ter­veysongel­maa. Toki saate­taan tehdä mui­ta hom­mia, kuten vaik­ka tak­sikuskin tai baarim­ikon. Itsekin ajaisin kyl­lä mielu­um­min tak­sia kuin menisin tämän päivän suo­ma­laiseen ter­veyskeskuk­seen lääkärin töihin. 

    Ei yksi­tyisen ter­veysfir­man ja julkisen sairaalan johtamista voi ver­ra­ta toisi­in­sa. Sama kuin ver­taisi armei­jan ja alepan johtamista: toises­sa taataan perus­tur­val­lisu­ut­ta ja toises­sa myy­dään bulkkituotteita.

  97. kw:
    ‘snip’
    Julkisel­la puolel­la johdon amatöörimäisyys ei voi tul­la kyseeseen. Tarvi­taan vah­va sub­stanssi­ti­etämys joka tasol­la, ylim­mästä joh­dos­ta alka­en. Julkisen tehtävä on taa­ta hoito jokaiselle kaikissa olo­suhteis­sa, ja on jär­jen köy­hyyt­tä ryhtyä paisut­taa­maan hallintoa sel­l­aisel­la johdol­la, jol­la ei ole aav­is­tus­takaan, mitä vas­taan­ot­to­huoneessa tarvitaan. 

    Erit­täin hyvä argu­ment­ti ammat­ti­jo­hta­jan puolesta.

    Oli­han meil­läkin sairaan­hoitopi­irin johta­jana lääkäri, joka innos­tui rak­en­tamis­es­ta niin paljon, että rahaa paloi (ja palaa vieläkin) ja raken­nushu­umas­sa kun­nos­s­api­to unohtui.

  98. kw: No tämä ei ole indikaat­tori. Se ker­too vain sen, että lääkärit eivät jää jouti­laik­si. He pitävät vas­taan­ot­toa joka tapauk­ses­sa ja toteut­ta­vat pro­fes­sio­taan. Lääkärin koulu­tuk­sel­la voi tehdä erit­täin laa­jalti mon­en tyyp­pisiä töitä.
    […]
    Työelämässä se näkyy niin, että lääkärit sairas­ta­vat vähän eivätkä ole töistä pois sairaanakaan. Eihän tämä ole pelkästään hyvä asia, mut­ta se ker­too ammat­tikun­nas­ta jotain.
    Keskimääräi­nen työai­ka lääkäreil­lä on 44 tun­tia viikos­sa ja usein hyvin paljon pidem­pi. Tämäkin ker­too jotain. 

    Lääkärit siis tekevät ylip­itk­iä työvi­ikko­ja, eivät pidä sairaus­pois­saolo­ja eivätkä jää työt­tömik­si, vaan tekevät aina jotakin koulu­tuk­sen­sa mukaista työtä. Ja sen pitäisi todis­taa, että lääkäre­itä koulute­taan jo tarpeek­si? Ter­veen jär­jen mukaan se todis­taa päin­vas­taista: Lääkärei­den kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Tämän puoles­ta puhunee sekin, että ulko­maalais­ten ja ulko­maalais­taus­taisen lääkärei­den osu­us on kas­vanut Suomes­sa. Suomes­sa on töis­sä enem­män ulko­maalaisia lääkäre­itä kuin ulko­mail­la on töis­sä suo­ma­laisia lääkäre­itä. Koti­mainen lääkärei­den tar­jon­ta ei siis ole kyen­nyt täyt­tämään suo­ma­lais­ten tarpeita.

    kw:
    Uusi väitöskir­ja vahvis­taa sen, mikä on tiedet­ty jo pitkään. Ter­veyskeskuk­sien työolot ovat merkit­tävin syy lääkärip­u­laan siel­lä. Kun asi­at jär­jestetään oikein, pulaa ei ole. Sik­si kyseessä on ns. lääkärip­u­la, ei todel­li­nen. Pitäisi puut­tua oikeisi­in syi­hin eikä lähteä liik­keelle väärästä päästä. 

    Tarkoit­tanet Han­na­maria Kuu­sion väitöstä “A com­par­a­tive study on chal­lenges in the psy­choso­cial work envi­ron­ment of Finnish and for­eign-born gen­er­al prac­ti­tion­ers”? (http://www.julkari.fi/handle/10024/114675)

    Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitos esit­telee sen tulok­sia seuraavasti:

    Ter­veyskeskus­lääkärit suun­nit­tel­e­vat työ­paikan­vai­h­toa huo­mat­tavasti mui­ta lääkäre­itä use­am­min. Eri­tyis­es­ti kiire ja ammatil­lisen tuen puute aja­vat sekä suo­ma­lais­taus­taisia että ulko­maalais­taus­taisia ter­veyskeskus­lääkäre­itä töi­hin muille ter­vey­den­huol­lon sek­tor­eille. Suo­ma­lais­taus­taisia lääkäre­itä ajaa muualle töi­hin myös heikok­si koe­tut työn vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet. Tulok­set käyvät ilmi Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitok­sen (THL) tutk­i­jan Han­na­maria Kuu­sion väitöskirjatutkimuksesta.
    […]
    ”Tutkimuk­sen tulosten perus­teel­la voidaan olet­taa, että ter­veyskeskusten lääkärip­u­la ei tule jatkos­sa helpot­tumaan ilman panos­tus­ta ter­veyskeskus­lääkärien työ­paikkak­oulu­tuk­seen ja työn ohjauk­seen eri­tyis­es­ti työu­ran alku­vai­heessa. Ter­veyskeskuk­sis­sa tulisi pyrk­iä myös vähen­tämään kiiret­tä eri­laisin työjär­jeste­lyin. Poti­lastyöhön liit­tyvä rasitus­ta voisi vähen­tää esimerkik­si sovit­ta­mal­la yhteen eri palvelui­ta ja paran­ta­mal­la kon­sul­taa­tiom­ah­dol­lisuuk­sia peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon välil­lä”, toteaa Han­na­maria Kuusio. 

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=35400

    Julkiset ter­veyskeskuk­set ovat työoloil­taan huono­ja (ver­rat­tuna toisi­in avoimi­in työ­paikkoi­hin) ja sik­si niistä hakeudu­taan pois. Se ei kuitenkaan muu­ta sitä tosi­asi­aa, että lääkärei­den tar­jon­ta on vähäisem­pää kuin kysyn­tä: Julk­i­sista ter­veyskeskuk­sista lähteville löy­tyy töitä.

    Eikö lääkärei­den tar­jon­nan lisäämi­nen voisi olla yksi keino sen kiireenkin vähen­tämisek­si? Vaikea uskoa, että kiireen taustal­la on ain­oas­taan työn huono organisointi.

    kw:
    On täysin veron­mak­sajien edun vas­taista koulut­taa lääkäre­itä enem­män kuin tarvit­semme. Sen sijaan täy­tyy kor­ja­ta virheet, että he pystyvät hoita­maan työn­sä. Tämä tun­tuu ole­van niin vaikeaa ymmärtää. 

    Kos­ka lääkäreille riit­tää kysyn­tää, heitä ei ole koulutet­tu “enem­män kuin tarvit­semme”. Julk­isten ter­veyskeskusten työolo­ja tulisi tietenkin paran­taa. Jos lääkärit sit­ten jäävät mielel­lään töi­hin ter­veyskeskuk­si­in, ketkä sit­ten tekevät ne työt, joi­ta täl­lä het­kel­lä tekevät ter­veyskeskuk­sista paen­neet lääkärit?

    Lääkärei­den koulu­tus mak­saa veron­mak­sajille, mut­ta sen kat­so­taan ole­van kus­tan­nusten­sa arvoista. Lääkärik­si koulut­tau­tu­vat työl­listyvät hyvin ja siis mak­sa­vat koulu­tus­taan veroina val­ti­olle takaisin. Lisäk­si veron­mak­sa­jat saa­vat edullisem­paa tai laadukkaam­paa ter­vey­den­hoitoa. Koulu­tu­s­paikko­jen lisäämi­nen vas­taa­maan parem­min suo­ma­lais­ten tarpei­ta ei muu­ta tilan­net­ta toiseksi.

    Koulu­tu­s­paikko­jen rajoit­tamista on helpom­pi perustel­la sit­ten kun lääkäre­itä muut­taa enem­män Suomes­ta ulko­maille kuin ulko­mail­ta Suomeen.

    Minus­ta on ilmi­selvää, että lääketi­eteen taloudelli­nen merk­i­tys tulee tule­vaisu­udessa kas­va­maan. Epäilen, että lääketi­eteel­lisen osaamisen ost­a­mi­nen ulko­mail­ta ei pidem­män päälle ole hyvä strate­gia Suomelle. Eikö lääkärei­den ja lääketi­eteel­lisen osaamisen run­saampi tar­jon­ta voisi olla hyväk­si lääketi­eteen kehi­tyk­selle ja sen kau­pal­liselle hyö­dyn­tämiselle? Tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen voisi siis olla kansan­taloudel­lis­es­ti hyvin kan­nat­tavaa, jos Suo­mi sen ansios­ta voisi olla lääketi­eteel­lisen osaamisen ja teknolo­gian tuot­ta­ja, eikä ain­oas­taan kulut­ta­ja. Tar­jon­nan niukku­ud­es­ta hyö­tyvät ain­oas­taan lääkärei­den palkkapussit.:)

    Kumpi­han on kalli­im­paa: Koulut­taa ihmisiä ammat­tei­hin, joille on kysyn­tää, vai jät­tää koulut­ta­mat­ta ja elät­tää enem­män työttömiä?

  99. tcrown: Vai onko tuo hoke­ma, että kun vaan ter­veyskeskuk­sis­sa olisi mukavaa tehdä töitä (muka­va tietysti määritel­tynä niin, että siel­lä voisi itse päät­tää kuin­ka paljon minäkin päivänä viit­sii tehdä töitä), niin ste­toskoop­pikei­ju kyl­lä taikoisi noista Suomen muu­ta­mas­ta kymmen­estä työt­tömästä lääkäristä sadoit­tain ellei jopa tuhan­sit­tain­in­nokkai­ta ter­veyskeskus­lääkäre­itä joka niemeen ja notkoon, 

    Onko niin kovin vaikea uskoa, että me tosi­aan osaisimme ehkä organ­isoi­da työmme vähin­tään yhtä hyvin ja ehkä parem­minkin kuin se puhe­lin­vai­h­teen­hoita­ja, joka ne nyt organisoi?

    Mik­si lääkäre­itä ylipään­sä pitäisi olla joka niemessä, notkos­sa ja saarel­mas­sa? Se on oikeas­t­aan hel­vetin vaar­al­lista, kuten olen saanut monas­ti kokea, kun sen punaisen ristin houkut­telem­i­na vakavastikin sairai­ta ja oikeasti kiireel­listä hoitoa vaa­tivia poti­lai­ta toivorikkaina hakeu­tuu täysin väärään paikaan.

    Mis­tä johtuu se, että aurinkoisi­na ja kau­ni­ina kesäpäiv­inä, tai suurten urheilu­ta­pah­tu­mien aikaan muuten niin tiukan ruuhkaiset päivystyk­set yllät­täen ammot­ta­vatkin tyhjyyttään?

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä, kuka nyt johtaa Mehiläistä, mut­ta sil­loin kun se oli vielä lääkärei­den omis­ta­ma, sen johta­ja oli Vesa Ekroos, joka ei todel­lakaan ollut lääkäri.

    Suuret ketjut var­mati tarvit­se­vat talousosaamista, vero-osaamista, tietotekni­ikkaosaamista jne run­sasti, joten näin voi hyvin toden­näköis­es­ti ollakin. Käytän­nön toim­intas­trate­gia ja sub­stanssiosaamista ei kuitenkaan ole ilman lääkärin koulu­tus­ta ja työkoke­mus­ta ja tajua siitä, mitä voidaan hoitaa mis­säkin ja mitä ei. Lääkärin työtä ei voi johtaaa, ohja­ta ja organ­soi­da ilman sitä. Lääkärin esimies ei voi koskaan olla maallikko.

    Kolu­tus­määriä tääl­lä edelleenkin ihme­tel­lään. Niistä päät­tää ope­tus­min­is­ter­iö. — En näe mil­lään lail­la viisaak­si koulut­taa lääkäre­itä yli tarpeen. Koulu­tus on pitkä ja kallis (se ei ole lääkärien syy, vaik­ka heitä siitäkin koete­taan saa­da tilivelvol­lisik­si). Ei veroeu­ro­ja saa käyt­tää epä­tarkoituk­sen­mukaises­ti. Pitää pyrk­iä opti­maaliseen tulokseen.

    Täl­lä het­kel­lä lääkäre­itä valmis­tuu noin 600 vuosit­tain ja eläköi­tymi­nenkin huomioonot­taen lääkärimäärä kas­vaa jatku­vasti. Jos perusk­oulu­tus­ta vielä lisätään, tuh­lataan veroeu­ro­ja. Ei vas­tu­ullista toimintaa.
    Etenkin kun opet­ta­jaresurssit eivät nytkään tah­do riit­tää. Huonoa koulu­tus­ta ei tarvi­ta, se tulee kalli­ik­si. Turha hokea mantraa hyvästä koulu­tuk­ses­ta ja laadukkaas­ta hoi­dos­ta ja samaan aikaan vetää mat­toa jalko­jen alta.

    Ter­veyskeskuk­si­in ei ole aikoi­hin perustet­tu virko­ja tarvet­ta vas­taavasti. Tästä on huo­maut­tanut mm THL:n ex-pääjo­hta­ja P.Puska. Joten vira­nomais- ja poli­it­ti­nen ohjaus on men­nyt pieleen.

    Töi­den järkiperäi­nen jär­jestämi­nen sekä riit­tävä virkamäärä julkisel­la sek­to­ril­la kor­jaa ter­veyskeskuk­sien ongel­mat. Tuli­joi­ta on, kun nämä ovat kun­nos­sa. Sel­l­ai­sis­sa ter­veyskeskuk­sis­sa, jois­sa asi­at hoide­taan hyvin, on tuli­joista yli­tar­jon­taa. Erikois­sairaan­hoidon puute kor­jaan­tuu riit­täväl­lä erikois­tu­misk­oulu­tuk­sel­la, joka on jo vuosia laa­han­nut pahasti. Tuli­joi­ta koulu­tuk­seen on.

  101. Raimo K: Erit­täin hyvä argu­ment­ti ammat­ti­jo­hta­jan puolesta.

    Oli­han meil­läkin sairaan­hoitopi­irin johta­jana lääkäri, joka innos­tui rak­en­tamis­es­ta niin paljon, että rahaa paloi (ja palaa vieläkin) ja raken­nushu­umas­sa kun­nos­s­api­to unohtui.

    Shp:n johta­va lääkäri ei suinkaan itse päätä näitä rakennusprojekteja.

    Lääkärit voi han­kkia koulu­tus halli­non pätevyy­teen. Se on tietysti ehdo­ton edellytys.

    1. Ensin ollaan sitä mieltä, että pien­tä yksinker­taista oper­aa­tio­ta ei voi opet­taa sairaan­hoita­jille ja sit­ten tuotan­to­talouden opin­not voi kui­tata lyhyel­lä kir­jekurssil­la. Sairaalan joht­a­mi­nen vaatii huo­mat­tavaa insinööriosaamista, jot­ta leikkaus­salit oli­si­vat tasaises­sa käytössä eivätkä säng­yn ruuhkau­tu­isi käytävillä.

  102. Lep­oti­la zZ:lääkäre­itä koulute­taan jo tarpeek­si? Ter­veen jär­jen mukaan se todis­taa päin­vas­taista: Lääkärei­den kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Tämän puoles­ta puhunee sekin, että ulko­maalais­ten ja ulko­maalais­taus­taisen lääkärei­den osu­us on kas­vanut Suomessa. 

    Lääkäre­itä valmis­tuu vuosit­tain 600, nuorien lääkärien määrä on kasvus­sa. Eläk­keelle jää vuosit­tain noin 300.

    Lail­lis­tet­tu­ja lääkäre­itä on läh­es 24 000, määrä on kym­menker­tais­tunut 50 vuodessa.

    Ter­veyskeskuk­sien lääkäri­va­je 10/13 oli 238 lääkäriä ja erikois­sairaan­hoi­dos­sa alle 600.

    Lääkärien työl­lisyysaste on 90%. Kap­a­siteet­tia siis omas­ta takaa on yli 2000 lääkäriä. Kyse on huonos­ta organ­isoin­nista ja liian hitaas­ta reagoin­nista huonoi­hin työolo­hin. Ter­veyskeskuk­sisa on noin 190 viran vajaus tarpeeseen nähden.

    Ongel­mat voidaan ratkaista jos halu­taan, eikä ulko­maalaisia lääkäre­itä sinän­sä tarvi­ta. Huono kieli­taito on usein ongelma.

  103. Niin ja on taas muis­tut­ta­va, että vuosit­tain noin 600 lääkärin työ kuluu tiimalasin tui­jot­telu­un ja 200 lääkärin työ turhien todis­tuk­sien kir­joit­tamiseen. Siis lääkäri­va­jeen verran.

  104. Minus­ta ne turhat todis­tuk­set ovat nautin­nol­lisia. Ei niihin niin paljon aikaa mene.

    “… mah­dol­lis­es­ti osoit­ta­mansa huono hark­in­ta ja kyvyt­tömyys vielä mah­tu­vat nor­maali­vari­aa­tion piiri­in, eikä niitä voi­da pitää seu­rauk­se­na mis­tään sairaud­es­ta. Näin ollen kat­son, että lääketi­eteel­lisiä perustei­ta edun­valvon­taan aset­tamiselle ei ole. Psyki­a­tri­an erikois­lääkärin kan­ta saat­taa poike­ta omas­tani, ja epä­selvis­sä tapauk­sis­sa suosit­te­len han­kki­maan sellaisen.”

    “… eikä hän­tä tämän asian suh­teen tarvitse arvioi­da muista ihmi­sistä poikkeaval­la tavalla.”

    jne.

  105. Niin sel­l­ainen pieni oper­aa­tio… Jos on simp­peli pieni haa­va, niin minä sanon, että jos halu­at, että lääkäri ompelee, niin kyl­lä minä ompe­len, mut­ta jos halu­at siistin ja kau­ni­in jäl­jen, niin Hilk­ka ompelee.
    Tämän ulkop­uolelle menevistä sit­ten halu­aisin kuul­la, mikä on sel­l­ainen pieni ja help­po operaatio.
    Sen Hilkan ompele­man haa­vankin kan­nat­taa ensin katsoa.

  106. kw: Shp:n johta­va lääkäri ei suinkaan itse päätä näitä rakennusprojekteja.

    Lääkärit voi han­kkia koulu­tus halli­non pätevyy­teen. Se on tietysti ehdo­ton edellytys. 

    Kyl­lä johta­jan pitäisi johtaa — ja johtikin, harhaan.
    Muodolli­nen pätevyys ei auta, täy­tyy myös ymmärtää asioita 😉

  107. kw: Kyse on huonos­ta organ­isoin­nista ja liian hitaas­ta reagoin­nista huonoi­hin työolohin. 

    No mik­si ne johtavas­sa ase­mas­sa ole­vat lääkärit eivät ole pistäneet tätä asi­aa kun­toon, kun ker­ran tietävät ja osaavat? 😉

  108. Osmo Soin­in­vaara: Sairaalan joht­a­mi­nen vaatii huo­mat­tavaa insinööriosaamista, jot­ta leikkaus­salit oli­si­vat tasaises­sa käytössä eivätkä säng­yn ruuhkau­tu­isi käytävillä.

    Kun julki­nen sairaala ei toi­mi, ratkaistaan se perus­ta­mal­la yksi­tyi­nen sairaala

  109. Catili­na: Onko niin kovin vaikea uskoa, että me tosi­aan osaisimme ehkä organ­isoi­da työmme vähin­tään yhtä hyvin ja ehkä parem­minkin kuin se puhe­lin­vai­h­teen­hoita­ja, joka ne nyt organisoi?

    Min­ul­la ei ole pien­in­täkään käsi­tys­tä mik­si janku­tat tästä. Keskusteliu ei ole siitä osaatko sinä tehdä työsi tai osaa­vatko lääkärit jär­jestel­lä työn­sä parem­min kuin muut, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apain­os­ta. Vai onko ajatuk­sesi jotain siihen suun­taan, että tekemäl­lä asi­at niin kuin näet parhaak­si, samat sata lääkäriä pystyvät hoita­maan ter­veyskeskuk­sis­sa enem­män asi­akkai­ta kuin nykyään? Jos on, niin tuo ei täs­mää yksinker­tais­es­ti mitenkään sen kanssa, että halu­at vähen­tää noiden sadan lääkärin tekemää työtä. Ilman ste­toskoop­pikei­jua tai opin­topaikko­jen lisäys­tä kun et niitä lääkäre­itä lisää saa.

    kw: No tämä ei ole indikaat­tori. Se ker­too vain sen, että lääkärit eivät jää jouti­laik­si. He pitävät vas­taan­ot­toa joka tapauk­ses­sa ja toteut­ta­vat pro­fes­sio­taan. Lääkärin koulu­tuk­sel­la voi tehdä erit­täin laa­jalti mon­en tyyp­pisiä töitä.

    Ja ker­ropa sit­ten mitä hait­taa lääkärien opiske­li­jamäärien kas­vat­tamis­es­ta olisi tämän argu­mentin val­os­sa? Ainakaan verora­ho­jen hukkaan heit­tämistä se ei ole, kos­ka lääkärit työl­listyvät kysyn­nästä riip­pumat­ta ja mak­sa­vat veron­sa hyvistä tuloistaan.

    Joudun kyl­lä myön­tämään tämän argu­mentin kanssa tap­pi­oni. Alhainen työt­tömyys ei siis johdu siitä, että joku kaipaisi lääkärien palvelui­ta enem­män kuin lääkärit pystyvät tar­joa­maan, vaan siitä, että siitä huoli­mat­ta, että kukaan ei sitä osaamista kaipaa ja asi­akkai­ta ei ole, ste­toskoop­pikei­ju tulee ja taikoo ne asi­akkaat paikalle. En minä osaa tuo­hon mitään sanoa.

    kw: Lääkärien työl­lisyysaste on 90%. Kap­a­siteet­tia siis omas­ta takaa on yli 2000 lääkäriä. Kyse on huonos­ta organ­isoin­nista ja liian hitaas­ta reagoin­nista huonoi­hin työolo­hin. Ter­veyskeskuk­sisa on noin 190 viran vajaus tarpeeseen nähden.

    Pidän kyl­lä vähin­tään erikoise­na, että pidät esimerkik­si äitiys­lo­ma­l­la ole­via lääkäre­itä käytet­tävis­sä ole­vana kapasiteettina.

    kw: Lääkärin työtä ei voi johtaaa, ohja­ta ja organ­soi­da ilman sitä. Lääkärin esimies ei voi koskaan olla maallikko.

    Has­sun­haus­ka sat­tuma toki on, että yksi­tyisel­lä puolel­la, mis­sä moni toim­i­tusjo­hta­ja on jotain muu­ta kuin lääkäri, sekä asi­akkaat että lääkärit ovat tyy­tyväisem­piä kuin julkisel­la sektorilla.

  110. Rahaa on vielä kahdek­san ton­nia käteistä. Talo on vela­ton, ja per­in­töäkin tulossa.
    Tcrown­in ja liian van­han pyyn­nöstä lep­pois­tan vielä huhtikuunkin.
    Sine mene sitte kuule­maa a sin­ul­la olla juk­si poho­tau­ti, jos sine silte tuntu.

  111. No min­un koke­muk­seni ei-lääkäri­jo­hta­jista on aika huono. Yksi­tyisen fir­mo­jen omis­ta­man työter­veysase­man omis­ta­ja­jo­hta­jat alkoi­vat puut­tumaan esim. alaselkäkivuista johtu­vien sairaslomien määri­in ja pituuk­si­in. Heil­lä oli myös sel­l­ainen kum­malli­nen käsi­tys, että kun näis­sä tehdään nopea erikois­lääkärin kon­sul­taa­tio, niin eriko­is­mies ottaa käteen­sä erikoistyökalun ja kor­jaa selän heti työkun­toon. Se oli ihan täyt­tä pelleilyä.

  112. <a href=”#comment-
    Ja ker­ropa sit­ten mitä hait­taa lääkärien opiske­li­jamäärien kas­vat­tamis­es­ta olisi tämän argu­mentin valossa?

    Pidän kyl­lä vähin­tään erikoise­na, että pidät esimerkik­si äitiys­lo­ma­l­la ole­via lääkäre­itä käytet­tävis­sä ole­vana kapasiteettina.

    Has­sun­haus­ka sat­tuma toki on, että yksi­tyisel­lä puolel­la, mis­sä moni toim­i­tusjo­hta­ja on jotain muu­ta kuin lääkäri, sekä asi­akkaat että lääkärit ovat tyy­tyväisem­piä kuin julkisel­la sektorilla.

    Ei ole mitään järkeä koulut­taa kalli­isti sitä mitä ei oikeasti tarvi­ta. Kyse on veroeuroista.
    Koulu­tus pitäisi osa­ta suun­nitel­la vas­taa­maan tarpei­ta. Eikä ole viisas­ta sekään, että koulute­tu lääkäri tekee jotain muu­ta työtä, kun voisi palvel­la terveydenhuollossa.

    Äitiys­lo­ma­laisia en laske kap­a­siteetik­si. Itse asi­as­sa en ole nii­in pitkälle selvit­tänyt, paljonko heitä on. Mut­ta jos luit tek­s­ti­ni kokon­aan, huo­m­a­sit, että kap­a­siteet­tia on joka tapauk­ses­sa riit­tävästi. Organ­isoin­ti ontuu ja sitä sekoite­taan etenkin poli­itikko­jen toimesta. 

    EI ole sat­tumaa, jos pri­vaat­tipuolel­la poti­las on tyy­tyväisem­pi. Lääkäri voi siel­lä itse sovitel­la aikataulun­sa ja vas­taan­ot­to­jen­sa pitu­u­den. Toiset eivät sanele. Tot­takai hän sil­loin voi hoitaa poti­laan henkilöko­htaisem­min. — Mon­et yksi­ty­is­lääkärit voi tavoit­taa myös hädän tullen vaikka­pa viikon­lop­puisin. Näin esim korvalääkäri-kollegani,jolle kor­vat­ule­hdus­lap­sien van­hem­mat voivat soit­taa ja saa­da ensio­hjeet heti, ja vas­taan­ot­to järjestyy myös tarvit­taes­sa pika-aikataul­ul­la. Poti­las ei jää heitteille.

    Tätä palvelua ei tuo­ta maal­likko-johta­ja, vaan ammat­in­har­joit­ta­ja-lääkäri. Riip­pumat­ta siitä, mis­sä hän toimii.

    Johta­ja tietenkin pyrkii voiton mak­si­moin­ti­in ja tuot­ta­maan omis­ta­jille voittoa.
    Se on osakey­htiölain mukainen tavoite. Yksi­ty­is­ten fir­mo­jen täy­tyy tietenkin pyöriä, sil­lä investoin­nit ovat kalli­ita ja henkilökun­taa tarvi­taan. Tot­takai tarvi­taan mon­en­laisia ammat­ti­laisia. — Mut­ta jos johde­taan tietämät­tä mitä pitää tehdä ja miten, ongelmia syn­tyy. Meil­lä todel­lakin on tästä nimeno­maan julkisel­la puolel­la erit­täin huono­ja esimerkke­jä. Kalli­ik­si tulee. Pri­vaat­tipuolel­la sen­tään täy­tyy kuun­nel­la lääkäre­itä ainakin jonkin ver­ran, kos­ka he tuo­vat rahan taloon. — Ja ei sen hallinnon pätevyys lääkärin eri­ty­is­pätevyytenä ole kir­jekurssi. Kli­inikon lisäk­oulu­tuk­se­na se tuot­taa vankan ymmärryksen.

    Sen sijaan maal­likko­jo­hta­ja voi aiheut­taa ongelmia ja hait­to­ja, kun ei tajua itse työstä ja sen tarpeista mitään. Sel­l­ais­ten kanssa sit­ten täy­tyy yrit­tää tas­apain­oil­la. Samoin poliittikkojen.

  113. Ville: Kun julki­nen sairaala ei toi­mi, ratkaistaan se perus­ta­mal­la yksi­tyi­nen sairaala

    Yksinker­tais­tet­tu johtopäätös. Yksi­tyis­sasir­aalat hoita­vat yhtä ja toista,mutta eivät koskaan voi kor­va­ta julk­ista vaa­ti­vaa erikois­sairaan­hoitoa, ja muutenkin julk­ista vain osin. Julkisen tehtäväkent­tä on tavat­toman laaja.

    Ne voivat vain osaltaan tukea julk­ista ja vähen­tää sen kuormaa.

  114. Sylt­ty: No mik­si ne johtavas­sa ase­mas­sa ole­vat lääkärit eivät ole pistäneet tätä asi­aa kun­toon, kun ker­ran tietävät ja osaavat? 

    Hei­dän toim­intamah­dol­lisuuten­sa ovat rajoitut. Poli­it­ti­nen ohjaus on ongel­ma. — Ja vaik­ka ongelmista rapor­toidaan, niihin ei tule vas­taus­ta. Ei poli­itikoil­ta, ei STM:stä, ei THL:stä.

    Koko julkisen ter­vey­den­huol­lon järkevin ratkaisu on val­tion rahoi­tus, ja asiantuntijajohtoisuus.

    Vli­por­taan hallinto keve­nee, poli­it­tis­es­ti val­i­tut elimet jäävät pois ja toim­inta vir­tavi­ivais­tuu. Kokon­aisu­us saadaan hallintaan. Poti­laiden pom­pot­telu ja kun­tien lasku­tus­rum­ba jää pois. Palve­lut tasapuolistuvat.

    Poli­itikko­jen tulee antaa vain raamit ja asin­tun­ti­joiden hoitaa oper­ati­ivi­nen taso.
    Näin on toden­nut mm. Tuo­mas Pöysti Val­tion­talouduen tarkas­tusvi­rast­tos­ta. Juuri näin.

  115. tcrown:.

    Has­sun­haus­ka sat­tuma toki on, että yksi­tyisel­lä puolel­la, mis­sä moni toim­i­tusjo­hta­ja on jotain muu­ta kuin lääkäri, sekä asi­akkaat että lääkärit ovat tyy­tyväisem­piä kuin julkisel­la sektorilla.

    Niin ja kuten aiem­min todet­tu, pri­vaat­tipuolel­la siis lääkärit ovat amman­tinhar­joit­ta­jia. Heil­lä ei ole esimiestä. 

    He osta­vat tarvit­se­mansa palve­lut palvelun­tuot­ta­jal­ta eli lääkärise­mal­ta tai ‑ketjul­ta.

    Eivät ne lääkärit pri­vaatis­sakaan ihan aina tyy­tyväisiä ole. Nimeno­maan, kun alkaa olla maal­likko­jen yri­tyk­siä ohja­ta ja sanel­la toim­into­ja, ongelmia tulee. Meil­lä on pri­vaatista esimerkke­jä, jois­sa tämä on syy rekrytointiongelmiin.

    Kun toim­inta on lääkäri- ja tarvelähtöistä, se onnis­tuu. Sil­loin se hyödyt­tää kaikkia: poti­las­ta, veron­mak­sa­jaa ja lääkäriä.

    On varot­ta­va, etteivät
    poli­itikot ja vira­nomaiset mene mukaan sel­l­aiseen markki­noin­ti­in, jol­la pyritään näitä asioi­ta ohjaa­maan ja luo­maan uusia stan­dard­e­ja, kuten eräs iso ketju parhail­laan koet­taa tehdä. Sil­loin luo­daan uusia menoeriä.

  116. Kyl­lä lääkäri huole­htii oman ja kol­le­gan edusi­ta ilman muu­ta parhait­en, mut­ta tuskin ksanal­siten ja verora­ho­jen. Tämä on niin nähty ja koettu.

    Tover­i­joukon val­it­se­ma “hallinnon” koulu­tuk­sen saanut lääkäri­jo­h­ta ei osaa johtaa eikä ymmärää taloud­es­ta, sidok­sia löy­tyy niin rap­parei­hin kuin mui­hin hump­papump­pui­hin. Bonuk­se­na on liialli­nen käsi­tys omas­ta pätevyy­destä ja kyvyt­tömyys pitäjän­teiseen kehittämiseen.

    Ter­vey­den­huol­lon tietotekni­ikan suurin ongel­ma on, että itseään täyn­nä ole­vat lääkäri­jo­htoiset julkisen sek­torin rah­n­tuh­lausautomaatit ylipäätään eivät suos­tu keskustele­maan edes keskenään. Ei siinä tehdä yhteistyötä eikä siir­retä tietoa.

    Kum­mallisel­la taval­la pienessä maas­sa myös kek­sitään paikalliseti omaperäisiä rtkaisu­ja, mut­ta mitään ei mallia muual­ta ei voi ottaa.
    Myyjä kiit­tää, kun­ta­lainen maksaa.

    Jos joku on saanut 12 vuo­den koulu­tuk­sen erikois­lääkärik­si, ei sil­lä taustal­la ole varaa olla leikkimässä johtajaa.

    1. Ihmisiä koulute­taan mon­imutkaisten organ­isaa­tioiden johtamiseen monivuo­tisi­na koulu­tus ja jopa tohto­ri­o­hjelmil­la. On kyl­lä osaamisen halvek­sun­taa, jos lääkäri väit­tää, että lyhyt pikak­oulu­tus kor­vaa kokon­aisen tutkinnon.

  117. kw:
    ‘snip’
    Kun toim­inta on lääkäri- ja tarvelähtöistä, se onnis­tuu. Sil­loin se hyödyt­tää kaikkia: poti­las­ta, veron­mak­sa­jaa ja lääkäriä.
    ‘snip’

    Jotenkin voisi luul­la, että lääkärit ovat lääkäre­itä, eivät kaikkien alo­jen erikoisasiantuntijoita.

    (toki on lääkäre­itä, jot­ka ymmärtävät hallintoa, mut­ta yleistämi­nen on vaar­al­lista — ja lääkärilähtöi­nen ja tarvelähtöi­nen eivät ole syn­onyymejä, pait­si lääkärien tarpei­den osalta)

  118. Niin. Ongel­maan ei nyt vält­tämät­tä ole kaikkial­la hyvää ratkaisua ole­mas­sa. Kyl­lä erään­lainen kak­soisjo­hta­ju­us on aika vält­tämätön­tä. Se on sit­ten kyvy­istä kiin­ni. Eräs suuri ongel­ma on se, että resurssit ja _vaatimukset_ (ne “oikeudet” taas) ovat ris­tiri­idas­sa. Tämän ris­tiri­idan ratkaisemisen tulee olla poli­it­ti­nen päätös. Nyt se on vaan jotenkin sysät­ty lääkärien niskoille, ja tulok­se­na on epä­selvä ja sumea sotku, joka ei juuri päivän­val­oa kestä.
    Minä en muuten tiedä yhtäkään toista niin läl­läriä ja omista asiois­taan kiin­nos­tu­ma­ton­ta ammat­tiryh­mää, mitä lääkärit ovat.

  119. kw: Yksinker­tais­tet­tu johtopäätös. Yksi­tyis­sasir­aalat hoita­vat yhtä ja toista,mutta eivät koskaan voi kor­va­ta julk­ista vaa­ti­vaa erikoissairaanhoitoa,

    Nimeno­maan juurikin näin. Ja nyt juuri sitä ain­oaa asi­aa, jos­sa ihan oikeasti olemme todel­la hyviä, ollaan sit­ten romut­ta­mas­sa. Hienoa pojat:

  120. Catili­na: Nyt se on vaan jotenkin sysät­ty lääkärien niskoille, ja tulok­se­na on epä­selvä ja sumea sotku, joka ei juuri päivän­val­oa kestä.

    Johta­ju­ut­ta näyt­tää totaalis­es­ti puut­tuvan, sekä lead­er­ship­piä että man­age­ment­tia. Jos sin­ul­la on aja­tus­ta, mitä pitäisi tehdä, astu johtajaksi.

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmisiä koulute­taan mon­imutkaisten organ­isaa­tioiden johtamiseen monivuo­tisi­na koulu­tus ja jopa tohto­ri­o­hjelmil­la. On kyl­lä osaamisen halvek­sun­taa, jos lääkäri väit­tää, että lyhyt pikak­oulu­tus kor­vaa kokon­aisen tutkinnon.

    Insinööri osaa toki tehostaa pros­esse­ja hiosta­mal­la ja muuten mut­ta ei koke­muk­sen mukaan näyt­täisi voivan ymmärtää mitä se ter­veys edes on ja miten sitä saavute­taan. Mitataan ihan vääriä asioi­ta kun ei nähdä teknis­ten oper­aa­tioiden taakse.

    Esimerk­ki: 80‑v nainen, joka on tyyp­illi­nen ter­vey­seu­ro­jen suurkäyt­täjä. Taute­ja on lääketi­eteel­lis­es­ti kat­soen reilu kymme­nen. Mon­en­laista pikku­vaivaa on jos­ta valite­taan aina syyl­lisyyt­tä kokeville lap­sille, jot­ka käyvät turhan har­voin. Kak­si skenaariota:

    1) Poti­las menee las­ten­sa kanssa geri­atrille tun­nin vas­taan­otolle. Kaik­ki asi­at käy­dään läpi, yhtään resep­tiä tai lähetet­tä ei kir­joite­ta eikä yhtään toimen­pidet­tä tehdä. Muu­ta­ma lääke lopete­taan. Uusi käyn­ti sovi­taan puolen vuo­den päähän. Kaik­ki ovat jok­seenkin tyytyväisiä.

    2) Lapset vievät poti­las­ta muu­ta­man ker­ran päivystyk­seen jos­ta hän saa kipu- ja unilääkkeitä sekä pari antibioot­tiku­uria. Viimeisel­lä ker­ral­la poti­las onkin sit­ten tokkuras­sa kom­puroin­ut ja kuiv­unut. Ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­to on täyn­nä, joten poti­las lähetetään keskus­sairaalaan. Siel­lä ote­taan labraa ja kuvan­netaan ja kon­sul­toidaan eri erikoisa­lo­ja ja omaiset valit­ta­vat kun lääkäri ei osaa sanoa mikä on vikana. Mon­en­laista löy­tyy ja mon­en­laista mietitään mut­ta samat lääk­keet lopete­taan ja muu­ta ei tehdä. Lop­ul­ta poti­las pul­lah­taa ulos oves­ta kädessään lap­pu joka kehot­taa otta­maan yhteyt­tä omalääkäriin.

    Ensim­mäi­nen ske­naario on insinöörin silmin teho­ton­ta laiskot­telua ja toinen ske­naario on tehokas­ta sairauk­sien hoitoa. Mis­sään laskel­mas­sa ei näy se satatuhat­ta euroa mitä ykkösske­naar­ios­sa säästettiin.

    1. Sairaalan eri­lais­ten toim­into­jen joht­a­mi­nen niin, että kaik­ki sujuu ja lääkärit voiu­vat tehdä työtään on insinööri­työtä ei lääkärin työtä.

  122. Osmo Soin­in­vaara: Sairaalan eri­lais­ten toim­into­jen joht­a­mi­nen niin, että kaik­ki sujuu ja lääkärit voiu­vat tehdä työtään on insinööri­työtä ei lääkärin työtä.

    Eri­no­mais­es­ti perusteltu.

    Mik­siköhän armei­jaa johtaa (noin käytän­nössä) soti­las eikä diplo­mi-insinööri? Olisiko­han sil­lä jotain tekemistä sen asian kanssa että tavoit­teena ei ole mah­dol­lisim­man paljon sotimista mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    1. Armei­jaa johtaa upseeri, joka on saanut koulu­tuk­sen juuri niihin ongelmi­in, joi­ta armei­jan johtamises­sa tarvit­gaan. Kun sitä yrit­ti johtaa joku muu, joka oli saanut siihen saman­laisen pikak­oulu­tuk­sen kuin lääkärit organ­isaa­tioiden johtamiseen, kuten Neu­vos­toli­itossa 1939, oli täl­lä se hyvä seu­raus, että Suo­mi säi­lyi itsenäisenä.

  123. Osmo Soin­in­vaara: Armei­jaa johtaa upseeri, joka on saanut koulu­tuk­sen juuri niihin ongelmi­in, joi­ta armei­jan johtamises­sa tarvitgaan.

    Jokainen upseeri on ensin koulutet­tu riv­i­soti­laak­si ja myöhem­min on vas­ta saatu oppia siihen miten armei­jaa johde­taan. Samoin pitäisi sairaalas­sa johta­jal­la olla lääkärin peru­sosaami­nen ja muu koulu­tus siihen päälle. Teol­lises­sa tuotan­nos­sa täl­laista riv­iosaamisen ymmär­rystä ei niin vah­vana tarvi­ta, mut­ta armei­jan ja sairaan­hoidon kaltai­sis­sa yhteiskun­nan ydin­toimin­nois­sa tarvi­taan. Ne eivät taivu teol­lisen logi­ikan oppei­hin vaan ovat huo­mat­tavasti moni­u­lot­teisem­pia eet­ti­sine ja perus­in­himil­li­sine haasteineen.

  124. Per­in­teis­es­ti se lääkäri­jo­hta­ja edus­taai­han väärää erikois­laa, jota suosii päätök­sis­sään. Vai­h­toe­htois­es­ti hop­m­maan muilute­taan herkkäuskoisin, jota sit­ten vedätetään minkä ehditään.

    Ter­vey­den­huol­lon johtamisen ongel­ma on myös erikois­lo­jen väliset poterot. Oma ala tärkin, muut voivat säästää. 

    Sit­ten vielä nämä orgnaisaa­tioiden väliset riidat ja kaunat.

    “lääkäriäö voi johtaa vain lääkäri”, heh, heh. Sekään ei kelpaa.

  125. eggo: Insinööri osaa toki tehostaa pros­esse­ja hiosta­mal­la ja muuten mut­ta ei koke­muk­sen mukaan näyt­täisi voivan ymmärtää mitä se ter­veys edes on ja miten sitä saavute­taan. Mitataan ihan vääriä asioi­ta kun ei nähdä teknis­ten oper­aa­tioiden taakse.

    Et tai­da tosi­aan ymmärtää pros­essien opti­moin­nista mitään — tai sit­ten vain trollaat.

    Toki insinööre­jäkin on mon­een junaan eikä ymmär­rys ja osaami­nen ole aina taat­tua pelkän tit­telin poh­jal­ta. Jos tehost­a­mi­nen vaikut­taa pelkältä hiostamiselta ja sekunt­tikel­lo kaullas­sa kyt­täämiseltä, niin ehkä kan­nat­taisi kysyä asi­aan toinenkin insinöörim­ielipi­de ja tarvit­taes­sa vai­h­taa rem­mi­in sel­l­aiset tek­i­jät, jot­ka jotain asi­as­ta ymmärtävät.

    Toki tulok­set riip­pu­vat myös tehtävä­nan­nos­ta — jos päät­tääjät vaa­ti­vat vain suo­raan näkyvien kulu­jen min­in­moin­tia, niin tulok­set ovat sen mukaisia. Ehkä tulok­sel­lisem­paa olisi kuitenkin miet­tiä lämpi­menoaiko­jen ja jono­jen minimointia.

  126. eggo: Insinööri osaa toki tehostaa pros­esse­ja hiosta­mal­la ja muuten mut­ta ei koke­muk­sen mukaan näyt­täisi voivan ymmärtää mitä se ter­veys edes on ja miten sitä saavute­taan. Mitataan ihan vääriä asioi­ta kun ei nähdä teknis­ten oper­aa­tioiden taakse.
    ‘snip’
    Ensim­mäi­nen ske­naario on insinöörin silmin teho­ton­ta laiskot­telua ja toinen ske­naario on tehokas­ta sairauk­sien hoitoa. Mis­sään laskel­mas­sa ei näy se satatuhat­ta euroa mitä ykkösske­naar­ios­sa säästettiin. 

    Siis eikö tekni­ikan kehi­tys muka merk­itse mitään lääketi­eteessä? Ja siihen tarvi­taan insinööre­jäkin, hiostaa osaa toki ääliökin.

    Ja kuka insinööri on sin­ulle ker­tonut, että 100.000 euron säästö on ‘teho­ton­ta laiskottelua’?

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Armei­jaa johtaa upseeri, joka on saanut koulu­tuk­sen juuri niihin ongelmi­in, joi­ta armei­jan johtamises­sa tarvit­gaan. Kun sitä yrit­ti johtaa joku muu, joka oli saanut siihen saman­laisen pikak­oulu­tuk­sen kuin lääkärit organ­isaa­tioiden johtamiseen, kuten Neu­vos­toli­itossa 1939, oli täl­lä se hyvä seu­raus, että Suo­mi säi­lyi itsenäisenä.

    Suomes­sa on kuule­man mukaan päästy samaan tehot­to­muu­teen toista kaut­ta — psykol­o­gis­ten luon­n­earvioiden avul­la upseereik­si on valit­tu lauma­henkisiä suorit­ta­jia ja nyt ollaan kri­itikoiden mukaan tilanteessa, jos­sa ylem­pään upseerikun­taan ei enää löy­dy sopi­vaa (ts. aloitekyky­istä) materiaalia.

    Siinäpä sitä sit­ten sodi­taan, kun ken­raalit istu­vat kurat housus­sa odot­ta­mas­sa, että joku tulisi ker­tomaan mitä pitäisi tehdä ja esikun­nat ovat lamaan­tunei­ta, kun kukaan ei osoi­ta pien­in­täkään aloitteellisuutta.

    (Jos tätä alkaa pidem­mälle pohti­maan, niin ehkä mei­dät 1939 pelasti Neu­vos­toli­iton heikkouden lisäk­si se, että mei­dän armei­jas­sa oli vielä riit­tävästi rämäpäisiä jääkäri­upseere­ja, jot­ka oli­vat valikoituneet muuten kuin per­in­teisen armei­jain­sti­tuu­tion kautta…)

  128. eggo: Eri­no­mais­es­ti perusteltu.

    Mik­siköhän armei­jaa johtaa (noin käytän­nössä) soti­las eikä diplo­mi-insinööri? Olisiko­han sil­lä jotain tekemistä sen asian kanssa että tavoit­teena ei ole mah­dol­lisim­man paljon sotimista mah­dol­lisim­man tehokkaasti. 

    Ilmeis­es­ti armei­jaa johta­maan pitäisi vali­ta lääkäri?

  129. eggo: Jokainen upseeri on ensin koulutet­tu riv­i­soti­laak­si ja myöhem­min on vas­ta saatu oppia siihen miten armei­jaa johde­taan. Samoin pitäisi sairaalas­sa johta­jal­la olla lääkärin peru­sosaami­nen ja muu koulu­tus siihen päälle. Teol­lises­sa tuotan­nos­sa täl­laista riv­iosaamisen ymmär­rystä ei niin vah­vana tarvi­ta, mut­ta armei­jan ja sairaan­hoidon kaltai­sis­sa yhteiskun­nan ydin­toimin­nois­sa tarvi­taan. Ne eivät taivu teol­lisen logi­ikan oppei­hin vaan ovat huo­mat­tavasti moni­u­lot­teisem­pia eet­ti­sine ja perus­in­himil­li­sine haasteineen.

    Jotenkin täl­laiseen olisi kau­nista uskoa, mut­ta kun muis­taa luke­neen­sa uutisia, jois­sa joku Lonkkaliukumä­ki palk­i­taan vuo­den inno­vaa­tiona vuon­na 2012, niin tulee vain surullisek­si. Jälleen ker­ran “eet­tiset ja perus­in­himil­liset haas­teet” ovat vain savu­ver­ho oman osaamisen puut­tei­den peit­te­lyyn ja oman ton­tin agres­si­ivista puolustamista.

    Siis “Lonkkaliukumä­ki” — mah­ta­va keksin­tö hyö­dyn­tää tuotan­non suun­nit­telua ja pros­essien opti­moin­tia! Se surulli­nen osu­us tässä on se, että insinöörit ovat keksi­neet samat asi­at jo vuo­sisa­ta sit­ten ja voi vain kuvitel­la, mikä määrä inhimil­listä kär­simys­tä ja resurssien hukkaa sairaan­hoi­dos­sa on saatu aikaisek­si lin­noi­ta­tu­mal­la omi­in poteroi­hin ja tor­ju­mal­la muil­ta aloil­ta tulleet ideat.

    No — NIH (not invent­ed here) on vit­saus kyl­lä muual­lakin, joten kyseessä lie­nee perus­in­himilli­nen ominaisuus.

    1. Nämä tuotan­to­talousti­eteen kel­lokallet tutus­tu­i­v­at johonkin espoolaiseen ter­veyskeskuk­seen ja havait­si­vat, että maanan­taisin on enem­män poti­lai­ta kuin mui­da päiv­inä. Uskalsi­vat uhma­ta lääkäri­jo­hdon arvo­val­taa ja syväl­listä osaamista lääketi­eteen alal­la esit­tämäl­lä, että maanan­taina olisi paikalla enem­män henkilökun­taakin. Voiko lääkärin auk­tori­teet­tia pahem­min loukata.

  130. No tiedän mon­takin paikkaa, jos­sa tuo maanan­taikuor­mi­tus on huomioitu. Ilmiö on niin selvästi havait­ta­va, ettei siihen mitään tutkimuk­sia tarvita.
    Selitä nyt vielä, mik­si urheiluk­il­pailu­jen aikaan _ei_ ole juuri kuormitusta.

  131. Poth1ue1: Ehkä tulok­sel­lisem­paa olisi kuitenkin miet­tiä läpi­menoaiko­jen minimointia.

    Elämän, sairaalan vai arvo­nan­non puut­teen kokemuksen?

    Raimo K:Ja kuka insinööri on sin­ulle ker­tonut, että 100.000 euron säästö on ‘teho­ton­ta laiskottelua’?

    Kysymys oli siitä että tämä 100 000 euron säästö ei näy mis­sään laskel­mas­sa jos­sa sairaan­hoidon toim­intaa arvioidaan, jol­loin sitä voi olla insinöörin vaikea ymmärtää

    Osmo Soin­in­vaara: Nämä tuotan­to­talousti­eteen kel­lokallet tutus­tu­i­v­at johonkin espoolaiseen ter­veyskeskuk­seen ja havait­si­vat, että maanan­taisin on enem­män poti­lai­ta kuin mui­da päiv­inä. Uskalsi­vat uhma­ta lääkäri­jo­hdon arvo­val­taa ja syväl­listä osaamista lääketi­eteen alal­la esit­tämäl­lä, että maanan­taina olisi paikalla enem­män henkilökun­taakin. Voiko lääkärin auk­tori­teet­tia pahem­min loukata.

    Huono­ja lääkäri­jo­hta­jia on paljon. Insinööreil­lä on var­masti annet­tavaa pros­essien tehostamiseen. Mut­ta en uskaltaisi kyl­lä ihan vapai­ta käsiä antaa edel­lä maini­tu­ista syistä.

    Käytän­nön este näille “pros­essien tehostamisille” on julkisen sek­torin negati­ivi­nen kan­nustin­rakenne. Jos teet rak­en­teel­lisen uud­is­tuk­sen jol­la toim­inta tehos­tuu niin saat reilusti vihamiehiä ja vaikeu­tat elämääsi mut­ta euroakaan rahaa siitä ei tule. Kyl­lä ne uud­is­tuk­set on help­po kek­siä mut­ta koita­pa toteut­taa. Ja tämä ei taku­ul­la ole lääkärien vika.

  132. Lääkärit on help­po määrätä maanan­taitalkoisi­in. Puhe­lin­vai­h­teen­hoita­ja vain sanoo niin. Hoita­jia ei saa­da uusi­in ja ehkä heille vieraisi­in työpis­teisi­in, eikä hei­dän vuoro­jaan saa kyl­lä sekoit­taa, tai liit­to on heti niskassa.

  133. eggo: Elämän, sairaalan vai arvo­nan­non puut­teen kokemuksen? 

    Ei vaan samanaikaises­ti laadun paran­tamisek­si ja tehokku­u­den nostamiseksi.

    Eivät insinööritkään homaa heti hallinneet ja ensim­mäiset 50–100 vuot­ta menivätkin hakates­sa päätä osaop­ti­moin­nin ja kel­lokalleiluin iki­honkaan. Vas­ta joku puo­livu­o­sisa­taa sit­ten ymmär­ret­ti­in koko pros­essin näkökul­man merk­i­tys tuotan­toon — ja tuoteke­hi­tyk­sessä tämä ymmär­rys syn­tyi vielä myöhem­min (no, meil­lä tässä viimeis­sä ollaan monas­ti 100 vuot­ta jäl­jessä muu­ta maailmaa…)

    Yksi suurim­mista oival­luk­sista kokon­aisia pros­esse­ja opti­moitaes­sa on ollut se, että käytän­nössä tärkeitä on juuri läpi­menoa­jan opti­moin­ti (tietysti laat­ua vaaran­ta­mat­ta). Lisäk­si jos tämä opti­moin­ti pystytään tekemään “itseop­pi­vasti” lat­ti­ata­sol­ta läh­tien, niin laatukin para­nee yleen­sä kuin automaattisesti.

    Tämä viisaus ei siis ole syn­tynyt jostain yhden ammat­tikun­nan suun­nat­tomas­ta etevym­myy­destä vaan vuosikym­me­nien mit­tais­es­ta yri­tyk­sen, ere­hdyk­sen ja oppimisen loop­ista. Ja tämä kaik­ki olisi ihan ilmaisek­si tar­jol­la vaikka­pa hyö­dyn­net­täväk­si ter­vey­den­hoidon pros­es­seis­sa — jos vain yliko­ros­tunut itse­tun­to antaisi myöden.

    (Taisi muuten juuri äsket­täin tul­la tv:stä joku dokkari, jos­sa ker­rot­ti­in mm. miten for­mu­loiden varikkoti­imien toimin­nas­ta otet­ti­in oppia leikkaus­sal­i­toim­intaan tai miten lentäjien koulu­tus­ta ajatelti­in hyö­dyn­net­tävän lääkärei­den koulu­tuk­ses­sa. Ihan mie­lenki­in­toista, että hoito­pros­es­sit kehit­tyvät, mut­ta jotenkin ajat­telisi, että jokainen ihmiselämä olisi ollut niin arvokas, että ennem­min f1-varikkoti­im­it oppi­si­vat joi­tan uut­ta leikkaus­salien toimin­nas­ta kuin päinvastoin…)

    Käytän­nön este näille “pros­essien tehostamisille” on julkisen sek­torin negati­ivi­nen kan­nustin­rakenne. Jos teet rak­en­teel­lisen uud­is­tuk­sen jol­la toim­inta tehos­tuu niin saat reilusti vihamiehiä ja vaikeu­tat elämääsi mut­ta euroakaan rahaa siitä ei tule. Kyl­lä ne uud­is­tuk­set on help­po kek­siä mut­ta koita­pa toteut­taa. Ja tämä ei taku­ul­la ole lääkärien vika.

    Tämä on juuri yksi niistä oleel­li­sista syistä, mik­si julkisen sek­torin ei pitäisi osal­lis­tua minkään­laiseen palvelu­iden tuottamiseen.

  134. Hyväl­lä, kauan yhdessä toim­i­neel­la leikkausti­imil­lä tutus­sa paikas­sa tutu­il­la kamoil­la, ei ole mitään opit­tavaa f1 varikkoti­im­iltä, varsinkin kun tavoite on aivan toinen.

  135. eggo: Kysymys oli siitä että tämä 100 000 euron säästö ei näy mis­sään laskel­mas­sa jos­sa sairaan­hoidon toim­intaa arvioidaan, jol­loin sitä voi olla insinöörin vaikea ymmärtää

    Kamoon, minä olen insinööri ja näen heti oitis välit­tömästi tuon yhden geri­atri­ta­paamisen edun. Hakkaat olki-insinööriä. Joka paikas­sa mis­sä “tuotan­toa” (laa­jasti ymmär­ret­tynä) tehdään, pyritään kokon­aisu­u­den opti­moin­ti­in osaop­ti­moin­nin sijaan.

    Mut­ta yrität tuo­da esi­in erästä tärkeää asi­aa, ja sen on MBWA:n voima kaikissa organ­isaa­tiois­sa jot­ka tekevät mitään mon­imutkaisem­paa kuin joku iki­aikainen vakioitu bulkki­tuote. Voin uskoa tämä pätee myös sairaaloi­hin ja terveyskeskuksiin.

    Her­rat Hewlett ja Packard kävivät han­kki­mas­sa suo­raa ymmär­rystä organ­isaa­tion­sa toimin­nas­ta ilman välikäsiä — mut­ta heil­lä olikin ammat­ti­taito ymmärtää näkemän­sä kos­ka oli­vat koko puti­ikin alulle pistäneet. S. Jobs teki samaa, ja hän myös oli itse ollut fir­maansa perus­ta­mas­sa. Hit­to, jopa Harun-al-Rashid 1001 yön tari­nois­sa teki samaa tekopartoineen. 

    Välikäsien kaut­ta kulkies­saan tieto aina typ­istyy, yksinker­tais­tuu ja jopa muut­tuu aivan muuk­si. Itse tup­paan käyt­tämään nim­i­tys­tä ‘home­opaat­ti­nen tiedonkulku’: infor­maa­tio laime­nee joka por­taas­sa kohti nollaväkevyyttä.

    Jos nyt hier­arkki­nen organ­isaa­tio halu­taan (muus­sa-kuin-bulkki­tuotan­nos­sa jos­sa on olta­va luo­va, jous­ta­va ja reak­tiokykyi­nen), siel­lä huip­ul­la on pakko olla SEKÄ suo­ra, laa­ja ja vääristymätön käsi­tys mitä ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la tapah­tuu, ETTÄ niitä tuotan­to­taloudel­lisia taito­ja. Tietokoneis­te­tun ERP-jär­jestelmän läpi ei väl­i­ty sen hienosyisem­pi tieto kuin onko tänään tuotet­tu 10 000 ton­nia vai 12 000 ton­nia sel­l­ua. Riskaa­belia on myös työn­tek­i­jä — ryh­mäpääl­likkö — osastopääl­likkö — yksikön­jo­hta­ja — toim­i­tusjo­hta­ja ‑ketjun läpäisy.

    MBWA:lle on vai­h­toe­hto­jakin, esimerkik­si Gary Hamel kysyy että pakkoko on olla se hier­arkia (myös täällä). Entä jos rekry­toidaan sinne ruo­hon­ju­u­ri­ta­solle niin terävää ja motivoitunut­ta väkeä, että ei tarvi­ta johta­jien hier­arki­aa hei­dän joka tekemistään kyt­täämään, eikä keskinäistä verkot­tumis­taan tönimään?

  136. Sitä ter­vey­den­huoltoa ei käytän­nössä kyl­lä las­ke­ta noin. Ain­oa, mitä koskaan olen näh­nyt mitat­ta­van, on suorit­tei­den määrä. Siis se, miten saranat vinku­vat. Ensin­nä vähen­netään väki tietysti min­imi­in, ja sit­ten vielä itketään, että nekin ovat liian kalliita.
    Viesti on koko ajan, että suorit­tei­den määrän pitää kasvaa.

  137. eggo:
    ‘snip’
    Kysymys oli siitä että tämä 100 000 euron säästö ei näy mis­sään laskel­mas­sa jos­sa sairaan­hoidon toim­intaa arvioidaan, jol­loin sitä voi olla insinöörin vaikea ymmärtää
    ‘snip’

    Jos eivät näy mis­sään laskelmis­sa, lienevät home­opaat­tisia säästöjä 😉

  138. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Tämä on juuri yksi niistä oleel­li­sista syistä, mik­si julkisen sek­torin ei pitäisi osal­lis­tua minkään­laiseen palvelu­iden tuottamiseen. 

    No, kaik­ista palveluista on vaikea sanoa mitään…

    mut­ta koulu­tuk­sen osalta on esimerk­ki läheltä ja Ruotsin koke­musten mukaan juuri yksi­tyisen sek­torin ei pitäisi osal­lis­tua niiden palvelu­jen tuottamiseen.

  139. Catili­na:
    Sitä ter­vey­den­huoltoa ei käytän­nössä kyl­lä las­ke­ta noin. Ain­oa, mitä koskaan olen näh­nyt mitat­ta­van, on suorit­tei­den määrä. Siis se, miten saranat vinku­vat. Ensin­nä vähen­netään väki tietysti min­imi­in, ja sit­ten vielä itketään, että nekin ovat liian kalliita.
    Viesti on koko ajan, että suorit­tei­den määrän pitää kasvaa.

    Näin­hän se on. Mut­ta ain­ut johtopäätös mitä minä pysty siitä vetämään, on se että nyky­is­ten (lääkäri) johta­jien osaami­nen nimeno­maan kokon­aisu­u­den johtamises­sa on useim­miten liian heppoista.

  140. Catili­na:
    Hyväl­lä, kauan yhdessä toim­i­neel­la leikkausti­imil­lä tutus­sa paikas­sa tutu­il­la kamoil­la, ei ole mitään opit­tavaa f1 varikkoti­im­iltä, varsinkin kun tavoite on aivan toinen.

    Vaan kyl­läpä näyt­ti ole­van. En sit­ten tiedä oliko kyseessä vain anglosak­sisen sairaala­jär­jestelmän ongel­mat, mut­ta ilmeis­es­ti vaik­ka leikkauk­set menivät ruti­inil­la, niin kukaan ei ollut tul­lut miet­tieenksi mitä tapah­tuu leikkauk­sen jäl­keen, kun poti­las piti siirtää leikkaus­sal­ista tehohoitoon…

  141. Poth1ue1: niin kukaan ei ollut tul­lut miet­tieenksi mitä tapah­tuu leikkauk­sen jäl­keen, kun poti­las piti siirtää leikkaus­sal­ista tehohoitoon…

    Noin sivus­ta kat­sot­tuna ja yleis­tet­tynä tämä vaikut­taisi ole­van yleinen ongel­ma julkisen ter­vey­den­huol­lon puolel­la. Triv­i­ali­teetit eivät kiin­nos­ta ketään vaik­ka ne syövät resursse­ja siinä mis­sä varsi­nainen substanssikin.

    Tämä asia ei kor­jaan­nu val­it­se­mal­la ylimpään johtoon maal­likko vaan COO-roo­lil­la (Chief Oper­a­tion Offi­cer) joka miehitetään jol­lain muul­la perus­teel­la kuin ansioi­tu­misel­la kunt­aby­rokra­t­ian rat­tais­sa. COO:lla pitäisi sit­ten olla hal­lus­saan esimerkik­si tehtaan ajamiseen liit­tyvä temp­pu­lo­gia joka on kuitenkin teknis­es­ti sen ver­ran spe­si­fiä osaamista ettei voi olet­taa lääkärin sitä oman toimen ohel­la kovin hyvin osaa­van. COO:n osaami­nen on kuitenkin väli­neosaamista, eikä yleen­sä ole organ­isaa­tion toimin­nan kannal­ta hyvä idea nos­taa hier­arki­as­sa muo­toa ohi substanssin.

  142. Poth1ue1: Ei vaan samanaikaises­ti laadun paran­tamisek­si ja tehokku­u­den nostamiseksi. 

    Luepa ajatuk­sel­la.

    Mikko Kivi­ran­ta: Kamoon, minä olen insinööri ja näen heti oitis välit­tömästi tuon yhden geri­atri­ta­paamisen edun. Hakkaat olki-insinööriä. Joka paikas­sa mis­sä “tuotan­toa” (laa­jasti ymmär­ret­tynä) tehdään, pyritään kokon­aisu­u­den opti­moin­ti­in osaop­ti­moin­nin sijaan. 

    Tässä tul­laan var­maan siihen ydi­nasi­aan että ter­vey­den suh­teen ihmisil­lä on hyvin eri käsi­tyk­set “kokon­aisu­ud­es­ta” ja “opti­mista”. Kovin häi­lyvä on ter­vey­den käsite.

    Mikko Kivi­ran­ta: Entä jos rekry­toidaan sinne ruo­hon­ju­u­ri­ta­solle niin terävää ja motivoitunut­ta väkeä, että ei tarvi­ta johta­jien hier­arki­aa hei­dän joka tekemistään kyt­täämään, eikä keskinäistä verkot­tumis­taan tönimään?

    Sairaan­hoito on läh­es koko ole­mas­saolon­sa ajan toimin­ut ammat­in­har­joit­ta­japo­h­jal­ta yksit­täis­ten ihmis­ten toimes­ta, esim. yksi­ty­isil­lä lääkäri­asemil­la toimii edelleen. Nyt puhutaan mod­erneista sairaaloista joista halu­taan tehdä tehtaita.

    Vaikut­taa siltä että asen­noidu­taan kuin autote­htaan tehostamiseen.

    Haas­teena olisi tehdä vähem­män. Ei enem­män vähemmällä.

  143. Oletko kone? Jos olet, on hyvä että insinööri suun­nit­telee miten sin­ut laite­taan sairaalan hoitop­ut­keen sisäään ja sit­ten tipah­dat ulos tois­es­ta päästä ja kaik­ki on ok.

    Tämän­ta­painen ajat­telu on ottanut val­taa ter­vey­den­huol­los­sa ja se on tuhoisaa. Juuri insinööri­a­jat­telu on tuot­tanut jonot. Kun ei enää ymmär­ret­ty, että poti­laan hoito vaatii paljon muu­takin kuin mekaanisen toimenpiteen. 

    Voidak­seen tehdä työn­sä hyvin ja tulok­sel­lis­es­ti. lääkäri tarvit­see väljyyt­tä. Hän tutkii poti­laan, arvioi tilanteen, miet­tii vai­h­toe­hto­ja, käy niitä läpi poti­laan kanssa, antaa arvion­sa, kon­sul­toi ja ven­tiloi asioista kol­le­go­jen kanssa.

    Ihmi­nen ei ole kone, eikä sairaala ole tehdas. Ihmiset poikkea­vat toi­sis­taan hyvin merkit­tävästi per­imältään, eri­lais­ten hor­moni- ja entsyymi­jär­jestelmien osalta sekä määräl­lis­es­ti että laadullis­es­ti, elin­tavoil­taan, luon­teeltaan ja hoit­o­myön­tyyvdeltään. Heil­lä on rin­nakkais­sairauk­sia, jot­ka vaikut­ta­vat parane­mis­tu­lok­seen ja siihen, mikä mil­loinkin on mah­dol­lista tai edes järkevää.

    Laatukri­teere­itä voidaan kehit­tää iso­jen poti­las­määrien perustel­la ja arvioi­da miten toim­intaa tulee kehit­tää ja mitkä ovat tarpeen.
    Kun tämä tiede­tään tarvi­taan lääketi­eteelli­nenn ymmär­rys, mitä nämä poti­laat tarvit­se­vat. Se perus­tuu lääketi­eteel­liseen tietämyk­seen. Hoitoa, hoitoketju­ja, hoidon tarpei­ta ja poti­laan tarvit­semia inter­ven­tioi­ta, tukea, ohjaus­ta ja kon­trolle­ja ei voi suun­nitel­la ilman tätä.

    Sairaala on täyn­nä tekni­ikkaa, joka vaatii val­tavasti insinööri­ti­etoa. Insinööri voi suun­nitel­la teknistä ympäristöä ja varmis­taa että tekni­ik­ka toimii, mut­tei sitä, mitä tekni­ikalla pitää voi­da tehdä ja mitä tarkoituk­sia sen pitäisi palvel­la. Nämä tarpeet määärit­telee niiden käyt­täjä, lääkäri tai muu ammat­ti­henkilö. Kun insinööri siir­tyy auun­nit­tele­maan tai johta­maan tätä, sys­tee­mi alkaa yskiä.

  144. kw:
    Oletko kone? Jos olet, on hyvä että insinööri suun­nit­telee miten sin­ut laite­taan sairaalan hoitop­ut­keen sisäään ja sit­ten tipah­dat ulos tois­es­ta päästä ja kaik­ki on ok.

    Tämän­ta­painen ajat­telu on ottanut val­taa ter­vey­den­huol­los­sa ja se on tuhoisaa. Juuri insinööri­a­jat­telu on tuot­tanut jonot. Kun ei enää ymmär­ret­ty, että poti­laan hoito vaatii paljon muu­takin kuin mekaanisen toimenpiteen.

    Ok. Luovu­tan. Lupaan lopet­taa kaiken lääkärei­den arvostelun, jos te lopetat­te tuon jatku­van insinööri­olk­inuken hakkaamisen. Johan täm­möisen jäl­keen insinöörit aina jostain Adamieck­ista ja Erlangista alka­en pyörivät arkuis­saan, että koli­na ja pauke vaan kuu­lu­vat hau­tu­umaan por­tille asti…

  145. kw:
    Kun insinööri siir­tyy auun­nit­tele­maan tai johta­maan tätä, sys­tee­mi alkaa yskiä.

    …ker­ta vielä kiel­lon päälle, kun niin närästää…

    Että hoito on ihan ketju eikä yksit­täi­nen tapah­tu­ma, että sys­tee­mis­sä on oikein haa­rau­mia (so. “työt” kulke­vat eri­laisia polku­ja jär­jestelmän läpi) ja eri “työt” voivat viedä eri vai­heis­sa eri määrän resursse­ja ja/tai aikaa. Ja että vielä tulee jono­jakin sekä sys­teemin ulko- että sisäpuolelle!!

    Jöss­es sen­tään! Tässähän menee fik­sum­makin putki­aivoisen insinöörin ajukop­pa aivan ump­isol­muun, kun täm­möis­es­tä mon­imutkaisu­ud­es­ta ei ole koskaan kuul­lutkaan. Eihän insinööri­ai­vo muu­ta tajuakaan kuin sen, että pan­naan yhdestä rööristä sylys puu­ta / ton­ni malmia sisään ja tois­es­ta rööristä putkah­taa kilo sel­l­ua / terästä.

    Vai — olisiko se nyt kuitenkin ollut niin, että koko nykyi­nen ymmär­rys jono­tusjär­jestelmistä ja sen sel­l­ai­sista olisi ollut erään insinöörin aikaansaan­nok­sia. No, ei var­maan oikeasti, kun kaik­ki jonot ja muut pieleen­men­net asi­at ovat seu­raus­ta siitä, että insinööri siir­tyy suun­nit­tele­maan ja johtamaan…

  146. Poth1ue1: Ok. Luovu­tan. Lupaan lopet­taa kaiken lääkärei­den arvostelun, jos te lopetat­te tuon jatku­van insinööri­olk­inuken hakkaamisen. Johan täm­möisen jäl­keen insinöörit aina jostain Adamieck­ista ja Erlangista alka­en pyörivät arkuis­saan, että koli­na ja pauke vaan kuu­lu­vat hau­tu­umaan por­tille asti…

    Oikeas­t­aan tässä menee pieleen kuvitelma(si), että lääkärit kuvit­telisi­vat selviävän­sä nykyisen lääketi­eteen vaa­timuk­sista ilman suur­ta määrää muiden ammat­t­lais­ten työtä. Tot­takai tarvi­taan insinööre­jä, kemis­te­jä, fyysikoista, far­maseut­te­ja, kaikkia eri­laisia hoito­työn ammat­ti­laisia. Ja toinen pieleen­men­emä on kuvitel­ma, että näi­den osa-aluei­den johdol­la voitaisi­in vas­ta­ta lääketi­eteel­lis­es­tä hoidosta.
    Ja kaikkien näi­den ammat­ti­lais­ten työ­panos­ta lääkärit arvosta­vat taku­u­var­masti. Eri­tyis­es­ti van­ho­jen, kokenei­den, vii­saiden hoitajien.

    Siinä se. Kaikkia tarvi­taan, mut­ta jos halu­at lääkärin ase­maan, opiskele lääkärik­si. Sen jäl­keen teet lääkärin töitä. Jos olet päät­tänyt ryhtyä insinöörik­si, tee insinöörin töitä.

  147. eggo:
    ‘snip’
    Haas­teena olisi tehdä vähem­män. Ei enem­män vähemmällä. 

    Tämä kai se yksi­tyisen puolen mantra juuri on: tehdään vähem­män, rahaste­taan enem­män, ei tosi­aan enem­män suorit­tei­ta vähem­mäl­lä rahalla.

  148. Polveil­e­vaa keskustelua täl­lä foo­ru­mil­la, rönt­gen­hoita­jista lääkärei­hin ja sit­ten vielä seil­lä tääl­lä poukkoile­vi­in insinöörei­hin. Insinööre­jä sen kum­mem­min hal­ven­ta­mat­ta, heitäkin tarvitaa.

    Mut­ta palatak­seni alku­peräiseen aiheeseen kom­men­toin Osmo Soin­in­vaaran aja­tus­ta ter­vey­den­huol­lon pätevyys­vaa­timusten höllentämisestä.

    Rönt­gen­hoita­ja on sikäli huono esimerk­ki, koska
    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön ase­tus säteilyn lääketi­eteel­lis­es­tä käytöstä (423/2000) (Fin­lex)
    säätää siitä, mil­lainen ammat­ti­laien saa tehdä rönt­genku­vauk­sia. Kyseisen ase­tuk­sen on allekir­joit­tanut sil­loinen perus­palve­lu­min­is­teri Osmo Soininvaara.

    Ase­tuk­sen 25 §:ssä sääde­tään seuraavaa:

    ‘Säteilylle altista­van toimen­piteen suorittaminen

    Kun lääkäri suorit­taa säteilylle altista­van toimen­piteen, ovat voimas­sa 24 §:ssä sääde­tyt toimen­pidev­as­tu­us­sa ole­vaa lääkäriä koske­vat pätevyysvaatimukset.

    Rönt­gen­hoita­ja voi tehdä itsenäis­es­ti lähet­teen mukaisen rönt­genku­vauk­sen. Muu ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilö voi toimen­pidev­as­tu­us­sa ole­van lääkärin valvon­nas­sa avus­taa sel­l­aisen rönt­gen­lait­teen käytössä, jon­ka käyt­töön hänet on asian­mukaises­ti koulutettu.

    Ham­mas­rönt­genku­vauk­si­in ammatil­lisen koulu­tuk­sen saanut henkilö voi tehdä lääkärin ohjei­den mukaan hammasröntgenkuvauksia.

    Muul­la säteilylle altista­van toimen­piteen suorit­tamiseen osal­lis­tu­val­la henkilöl­lä tulee, ottaen huomioon mitä tässä ase­tuk­ses­sa on säädet­ty, olla tehtävän­sä laadun mukainen koulu­tus ja kokemus.’

    Eli rönt­gen­hoita­ja saa tehdä itsenäis­es­ti rönt­genku­vauk­sia. Myös muu koulutet­tu henkilö voi kuva­ta toimen­pidev­as­tu­us­sa ole­van lääkärin valvon­nas­sa. Toimen­pidev­as­tu­us­sa voi olla säteily­tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taa­va johta­ja, tai radiologi. 

    Arvatkaa­pa, ovatko kyseiset henkilöt paikalla syr­jäisessä ter­veyskeskuk­ses­sa iltaisin, öisin tai viikon­lop­puisin. No eivät tietenkään eli ase­tus ei miel­stäni käytän­nössä mah­dol­lista sairaan­hoita­jien ‘pikak­oulut­tamista’ otta­maan sor­mi- tai varvasröntgenkuviakaan. 

    Olen itse radi­olo­gi eli säteily­tutkimusten ammat­ti­lainen ja min­ul­la on säteily­tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taa­van johta­jan pätevyys. En ottaisi vas­tu­ul­leni yhdenkään sairaan­hoita­jan ‘pikak­oulu­tus­ta’, kos­ka ter­veyskeskukissa kuvataan ihmisiä ja lait­tei­den ja kuvaustekni­ikan hal­lit­sem­i­nen vaatii ammat­ti­taitoa. Säteily­lait­teil­lakin on tapana men­nä aika ajoin epäkun­toon ja sil­loin pitää tietää miten toimitaan.

    Rönt­gen­hoita­ja on myös alansa ammat­ti­lainen, jon­ka ammat­ti­taitoa ja työ­panos­ta tulee arvostaa. Minä ainakin arvostan ammat­ti­taitoista rönt­gen­hoita­jaa työ­pa­ri­na. Edel­lä mainit­tu ase­tus on karsin­ut ter­veyskeskuk­sista iltaisin ja öisin rönt­genku­vauk­sia tekevät muut ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jät, joiden työtä ja työ­paikkak­oulu­tus­ta kukaan ei valvonut. Toiv­ot­tavasti suurem­pia poti­las­vahinko­ja ei ole tapah­tunut men­neinä aikoina. Ase­tus on säädet­ty poti­las­tur­val­lisu­u­den vuok­si, mikä ihan oikein. Kuvan­tamises­sa tarvi­taan myös muiden ammat­tiryh­mien ammat­ti­taitoa esim. fysi­ikan ja teknisen alan ammattilaisia.

    Toisek­seen, kom­plisoi­tu­ma­ton­ta käden mur­tu­ma kuten esimerkik­si viiden­nen käm­men­lu­un mur­tu­maa eli niin san­ot­tua seu­rustelu­vam­maa ei tarvitse kuva­ta heti, immo­bil­isaa­tio ja kuvaus seu­raa­vana arkipäivänä riit­tää. Jos kyseessä on kom­plisoitunut mur­tu­ma, on poti­las joka tapauk­ses­sa lähetet­tävä päivystyk­senä sairaalaan kirur­gin arvioon ja kuvaus hoituu samal­la. Kyse on tässä lääkärin ammat­ti­tai­dos­ta arvioi­da tilanne oikein. 

    Nim­imerk­ki Eggon kanssa olen täysin samaa mieltä, että ter­vey­den­huol­lon pros­es­seis­sa on paran­tamisen varaa. Edes meneil­lään ole­va sote-uud­is­tus ei kuitenkaan takaa sitä, että toim­intapros­esse­ja tul­taisi­in tehosta­maan, sen ver­ran seka­sotkuinen tuo ehdotel­ma on. 

    Peruster­vey­den­hoidon ja erikois­sairaan­hoidon inte­graa­tio kokoa­mal­la kaik­ki erikois­sairaan­hoito vain yhä suurem­pi­in yksiköi­hin ei takaa parem­min hal­lit­tavaa kus­tan­nus­raken­net­ta ja vie myös osan palveluista taas kauem­mak­si syr­jäseu­tu­jen asukkail­ta. Perus- ja erikois­sairaan­hoitoa voidaan inte­groi­da ja on jo inte­groitukin pienem­mis­sä yksiköis­sä. Oma esimerkki­ni on Suo­nen­joen ter­veyskeskus, jos­sa saa myös erikois­lääkäri­palvelui­ta, mm orto­pe­di, reumalääkäri, ergome­tri­at ja radi­olo­gin kon­sul­taa­tiot. Sote-uud­is­tuk­ses­sa tämä toim­into taide­taan kokon­aan raja­ta pois näin pieneltä kunnal­ta. Suo­nen­joen ter­veyskeskus oli muuten niiden 12 kun­nan joukos­sa, jot­ka pystyvät tar­joa­maan asukkailleen pääsyn peruster­vey­den­huoltoon nopeasti, tämän selvi­tyk­sen teki taan­noin YLE. Pienikin voi olla tehokas. Lääkärit ovat kokenei­ta ja anta­vat nuorem­mille kol­le­goil­la kon­sul­taa­tioa­pua eikä yhtään vuokralääkäriä ole koko Sisä-Savon kun­tay­htymässä nykyään, sen sijaan oma geri­atri on. Kyse on organ­isaa­tion johtamisen kyvykkyy­destä ja resurssien oikeas­ta kohdentamisesta.

    Sen sijaan KYSin erikoi­sairaan­hoidon menot eivät Suo­nen­joen kunnal­ta pienen­tyneet, vaik­ka lähetemäärä pienen­tyi edel­lisenä vuon­na. Mis­sä vika? Erikois­sairaan­hoidon piik­ki on avoin­na ja toimin­not on katet­ta­va, kun niitä ei osa­ta oikein tuot­tavu­u­so­hjel­mas­sakaan karsia. 

    Lääk­keek­si tähän ja koko julkisen sek­torin paisumiseen ei ole kun­tau­ud­is­tus eikä sote-uud­is­tus. Kus­tan­nuske­hi­tys­tä esh:ssa ja koko julkisen sek­torin kus­tan­nuskri­isiä paran­taisi mielestäni nopeasti mak­suase­tuk­sen uudelleen säätämi­nen. Nos­te­taan erikois­sairaan­hoidon mak­su­ja. Lasku­tusjär­jestelmä esh:ssa on jo ole­mas­sa, mut­ta kat­tan­neeko polik­linikka- ja sairaalapäivä­mak­sut edes lasku­tuskus­tan­nuk­sia, pitäisi laskea sekin. ESH:n mak­suko­ro­tuk­sil­la saataisi­in aikaan sekin, että hoito­henkilökun­ta jou­tu­isi perustele­maan kaik­ki tutkimuk­set ja hoidot heti suo­raan poti­laille ja samal­la päästäisi­in turhista toimen­piteistä (vrt polvitähystyk­set). Lap­sille ja nuo­rille alle 18 v sekä vähä­varaisille tur­vataan mak­su­ton erikois­sairaan­hoito ns vihreälä kor­tilla. Omavas­tu­u­o­su­u­den koro­tus esh:ssa saat­taisi jopa nos­taa joidenkin ihmis­ten moti­vaa­tio­ta hoitaa ter­veyt­tään parem­min (vrt yli­paino ja II-tyypin dia­betek­sen kasvutendenssi).

  149. Jos ennen ker­ran “kuka tahansa” otti niitä kuvia, niin oliko­han niistä karmeista poti­las­vahin­go­ista oli var­maan sit­ten ihan kiis­tat­tomat todis­teet vai tuliko­han tuokin ase­tus tehtyä vähän niinkuin var­man päälle?

  150. Mar­ja Berg:
    ‘snip’
    Nim­imerk­ki Eggon kanssa olen täysin samaa mieltä, että ter­vey­den­huol­lon pros­es­seis­sa on paran­tamisen varaa. Edes meneil­lään ole­va sote-uud­is­tus ei kuitenkaan takaa sitä, että toim­intapros­esse­ja tul­taisi­in tehosta­maan, sen ver­ran seka­sotkuinen tuo ehdotel­ma on.
    ‘snip’

    Esite­tyssä sote-uud­is­tuk­ses­sa ei ole mitään, joka vaikut­taisi kenenkään ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisen käytän­nön työhön mil­lään taval­la — pelkkää hallintohimmeliä!

  151. Ei niistä vahinko­ja tul­lut. Me ties­imme kyky­jemme rajat. Sit­ten siihen aikaan keskus­sairaalas­sa _oltiin_ onnes­ta lit­teinä, jos poti­las tuli valmi­iden kuvien kanssa päivystyk­seen, kun se kuvien pyytämi­nen, kehit­tämi­nen, kul­jet­ta­mi­nen ja val­otaul­ul­la kat­somi­nen oli kuitenkin aika työlästä.
    Elämme nyt 2000-lukua, ja esite­tyt perus­teet tuol­laisen toimin­nan jatkamiselle eivät ole enää kestäviä.

  152. Raimo K: Tämä kai se yksi­tyisen puolen mantra juuri on: tehdään vähem­män, rahaste­taan enem­män, ei tosi­aan enem­män suorit­tei­ta vähem­mäl­lä rahalla.

    “Suorite” usein ei tuo­ta kenellekään mitään ter­veyshyö­tyä. Ihmisil­lä on sel­l­ainen luon­tainen harhakäsi­tys että kun jumalat­tomasti tehdään asioi­ta niin hyvä tulee. Ter­vey­den ja sairau­den hoitoon tämä ei päde. Yksit­täi­nen pun­nit­tu asiantun­te­va päätös olla tekemät­tä jotain asi­aa tuot­taa usein suuren taloudel­lisen ja inhimil­lisen hyö­dyn. Klassi­nen esimerk­ki on kirur­gin päätös olla tekemät­tä leikkaus­ta. Sama pätee vaik­ka muuten hätäiseen lääketi­eteen kandi­in joka osaa olla tekemät­tä muu­tok­sia skit­sofre­niapoti­laan lääk­i­tyk­seen tämän pyyn­nöistä huoli­mat­ta ja väl­tytään sairaalahoidolta.

  153. Osmo Soin­in­vaara:
    Uskalsi­vat uhma­ta lääkäri­jo­hdon arvo­val­taa ja syväl­listä osaamista lääketi­eteen alal­la esit­tämäl­lä, että maanan­taina olisi paikalla enem­män henkilökun­taakin. Voiko lääkärin auk­tori­teet­tia pahem­min loukata.

    Tun­tuu oudol­ta väit­teeltä. Ei se näin ole. Eivät lääkärit täl­lai­sista loukkaan­nu. Kyl­lä he hoita­vat työn­sä jos se on mah­dol­lista. Hyvin paljon on vain viime vuosikym­meninä sille raken­net­tu esteitä. Kaiken maail­man potli­itikot niitä etenkin järjestävät…

    Sylt­ty:
    Jos ennen ker­ran “kuka tahansa” otti niitä kuvia, niin oliko­han niistä karmeista poti­las­vahin­go­ista oli var­maan sit­ten ihan kiis­tat­tomat todis­teet vai tuliko­han tuokin ase­tus tehtyä vähän niinkuin var­man päälle?

    No höpö höpö. Yli­olkainen kommentti.

    Val­i­tuk­sien ja poti­las­vahinko­jen käsit­te­lyyn on tiet­ty jär­jestelmä. Ja lisäk­si yksiköis­sä on paljon tapana käy­dä läpi eri­laisia tapauk­sia opin kannal­ta. Sisäi­nen koulut­tau­tu­mi­nen ja kon­sul­toin­ti on jatku­vaa ja välttämätöntä. -

  154. Mar­ja Berg:
    Säteily­lait­teil­lakin on tapana men­nä aika ajoin epäkun­toon ja sil­loin pitää tietää miten toimitaan. 

    Ei käytetä sitä kunnes se on korjattu?

    Mar­ja Berg:
    Lasku­tusjär­jestelmä esh:ssa on jo ole­mas­sa, mut­ta kat­tan­neeko polik­linikka- ja sairaalapäivä­mak­sut edes lasku­tuskus­tan­nuk­sia, pitäisi laskea sekin. 

    Toiv­ot­tavasti liiot­telet. Olisi järkyt­tävää, jos yhden lasku­tuk­sen kus­tan­nuk­set oli­si­vat läh­es 30 euroa…

    Mar­ja Berg:
    ESH:n mak­suko­ro­tuk­sil­la saataisi­in aikaan sekin, että hoito­henkilökun­ta jou­tu­isi perustele­maan kaik­ki tutkimuk­set ja hoidot heti suo­raan poti­laille ja samal­la päästäisi­in turhista toimen­piteistä (vrt polvitähystyk­set). Lap­sille ja nuo­rille alle 18 v sekä vähä­varaisille tur­vataan mak­su­ton erikois­sairaan­hoitons vihreälä kor­tilla. Omavas­tu­u­o­su­u­den koro­tus esh:ssa saat­taisi jopa nos­taa joidenkin ihmis­ten moti­vaa­tio­ta hoitaa ter­veyt­tään parem­min (vrt yli­paino ja II-tyypin dia­betek­sen kasvutendenssi). 

    Mikäli “vähä­varaiset” tarkoit­taisi toimeen­tu­lo­tukea vas­taan­ot­tavia, ehdo­tuk­sesi vähen­täisi pieni­palkkaisen työn­teon kannattavuutta.

    Jos on tulo­ton, kun­ta mak­saa laskut, mut­ta jos työsken­telee elääk­seen omil­laan ja saadak­seen hiukan lisää tulo­ja, ter­vey­den­hoit­o­mak­sut mak­se­taan itse. Näin siis jo nykyäänkin, mut­ta halu­aisit korot­taa ESH-käyn­tien poti­las­mak­su­ja. Se kas­vat­taisi pieni­palkkaisen työn kan­nus­tavu­us­loukkua niiden toimeen­tu­lo­ra­jan yläpuolel­la kitu­ut­tavien osalta, joil­la on ter­vey­del­lisiä ongelmia.

    Korkeam­mat poti­las­mak­sut voisi­vat jos­sakin määrin kan­nus­taa ter­veem­pi­in elämän­tapoi­hin. Epäilen kuitenkin sen vaikut­tavu­ut­ta, kos­ka ihmiset eivät yleen­sä ole kovin ratio­naal­isia ja hah­mo­ta todel­lisia riske­jä kovin hyvin. Lisäk­si elämän­ta­vat ovat vain yksi tek­i­jä sairas­tu­misen taustal­la — korote­tut poti­las­mak­sut kohdis­tu­isi­vat yhtälail­la hei­hin, joiden sairas­tu­mi­nen ei ole huono­jen elämän­tapo­jen seurausta.

  155. eggo: “Suorite” usein ei tuo­ta kenellekään mitään ter­veyshyö­tyä. Ihmisil­lä on sel­l­ainen luon­tainen harhakäsi­tys että kun jumalat­tomasti tehdään asioi­ta niin hyvä tulee. Ter­vey­den ja sairau­den hoitoon tämä ei päde. Yksit­täi­nen pun­nit­tu asiantun­te­va päätös olla tekemät­tä jotain asi­aa tuot­taa usein suuren taloudel­lisen ja inhimil­lisen hyö­dyn. Klassi­nen esimerk­ki on kirur­gin päätös olla tekemät­tä leikkaus­ta. Sama pätee vaik­ka muuten hätäiseen lääketi­eteen kandi­in joka osaa olla tekemät­tä muu­tok­sia skit­sofre­niapoti­laan lääk­i­tyk­seen tämän pyyn­nöistä huoli­mat­ta ja väl­tytään sairaalahoidolta.

    Siis luet­telet liu­dan suorit­tei­ta, vaik­ka aluk­si toteat, että niistä ei ole hyö­tyä. No, tay­loris­mi­in syyl­listyvät monet…

  156. Lep­oti­la zZ:
    ‘snip’
    Jos on tulo­ton, kun­ta mak­saa laskut, mut­ta jos työsken­telee elääk­seen omil­laan ja saadak­seen hiukan lisää tulo­ja, ter­vey­den­hoit­o­mak­sut mak­se­taan itse. Näin siis jo nykyäänkin, mut­ta halu­aisit korot­taa ESH-käyn­tien poti­las­mak­su­ja. Se kas­vat­taisi pieni­palkkaisen työn kan­nus­tavu­us­loukkua niiden toimeen­tu­lo­ra­jan yläpuolel­la kitu­ut­tavien osalta, joil­la on ter­vey­del­lisiä ongelmia.
    ‘snip’

    Katin kon­tit!
    Ei siinä kan­nus­tavu­udel­la ole mitään tekemistä kun makaat ambu­lanssis­sa infark­tin saaneena.

    Ja ohi­tusleikkaus mak­saa poti­laalle vain noin 300 euroa, jos kaik­ki menee hyvin. Hin­nas­sa olisi tark­istamisen varaa.

  157. Erikois­sairaan­hoidon omavas­tu­iden korot­ta­mi­nen on hyvä idea. Sil­lä saataisi­in varmis­telu- ja yli­tutkimishys­te­ri­aa hie­man talt­tumaan. Nythän hoito­su­osi­tuk­si­in tulee paljon piirteitä Yhdys­val­loista, joiden sys­teemiä ohjaa ensisi­jais­es­ti juristin pelko.

  158. Raimo K:

    Ja ohi­tusleikkaus mak­saa poti­laalle vain noin 300 euroa, jos kaik­ki menee hyvin. Hin­nas­sa olisi tark­istamisen varaa.

    Vaik­ka pan­naan nol­la perään, niin se on pinat­sia. Eläkeläiselle se on usein iiiso raha.

  159. Raimo K: Katin kontit!
    Ei siinä kan­nus­tavu­udel­la ole mitään tekemistä kun makaat ambu­lanssis­sa infark­tin saaneena. 

    Erikois­sairaan­ho­hoito ei rajoitu päivystyk­sen hoita­mi­in aku­ut­tei­hin sairasko­htauk­si­in. Edel­lä Mar­ja Berg mainit­see polvitähystyk­sen esimerkkinä ESH-toimen­piteesta, joka voisi vähen­tyä korotet­tu­jen poti­las­mak­su­jen ansiosta.*

    Aku­ut­tien sairastapah­tu­mienkin kohdal­la kohote­tut poti­las­mak­sut vaikut­ta­vat yhtälail­la eniten pieni­palkkaisi­in, vaik­ka tuskin­pa kukaan kieltäy­tyy työstä ennakoimat­toman sairastapauk­sen taloudel­lis­ten seu­rausten pelosta — tai ota tilas­tol­lista riskiä huomioon työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta punnitessaan.

    *Hie­man olk­inukke esimerk­ki, kos­ka pol­ven tähystysleikkausten tulisi vähen­tyä muutenkin nyt kun on osoitet­tu, että se on käytän­nössä lumeleikkaus.

  160. Lääkäri­jo­ht­a­mi­nen on luon­nol­lis­es­ti lop­pumat­toman haaskaamiseen ja hier­arkian kultuuria.

    Simp­peli esimerk­ki: jokaisel­la kun­nal­la on oma ter­vey­den­hol­lon tieto­jär­jestelmän­sä, lain­sää­ta­ja kek­si että se ei saa olla sama sys­tee­mi mis­sä on sosi­aalipuolen tieto­ja samoista ihmisistä.

    Kun yri­tys­ketju ostaa yskit­täisen lääkäri­ase­man, ensim­mäisek­si siel­lä siir­ry­tään käyt­tämään samaa tieto­jär­jestelmää kuin ket­sjun kaikissa muisaakin toimi­paikois­sa. samal­la myös pros­es­sit yhtenäistetään.
    Säästö on aivan selkeä.
    Kun­ta­puolel­la säästet­ty raha ei selvästi kelpaa.

    Cta­laina voi vak­ka selvit­tää kuin­ka mon­taa men­estyvää rav­inbto­laketjua johtaa kok­ki ja mik­si las­ten­lääkäri ei kel­paa johta­maan sisä­tau­tilääkäre­itä hallinnon pätevyyksineen.

  161. Kyl­lä lääkärin työssä kuitenkin on aika paljon sel­l­aista, minkä vain toinen lääkäri voi taju­ta ja hah­mot­taa. Se vaan on niin.
    Min­ulle valkeni hyvin hitaasti, että edes samat polin hoita­jat ja amp­parikuskit, joiden kanssa oli samas­sa työpis­teessä ehkä vuosia toimin­ut, eivät sit­ten tajun­neetkaan sitä, mitä se lääkäri siinä tekee.

  162. eggo:
    Erikois­sairaan­hoidon omavas­tu­iden korot­ta­mi­nen on hyvä idea. Sil­lä saataisi­in varmis­telu- ja yli­tutkimishys­te­ri­aa hie­man talt­tumaan. Nythän hoito­su­osi­tuk­si­in tulee paljon piirteitä Yhdys­val­loista, joiden sys­teemiä ohjaa ensisi­jais­es­ti juristin pelko.

    Nykyään­hän ihmiset koke­vat pää­sevän­sä erikoi­sairaan­hoitoon aivan liian hel­posti. Sit­ten kun joku sinn

    Anony­mous:

    Nykyään­hän ihmiset koke­vat pää­sevän­sä erikoi­sairaan­hoitoon aivan liian hel­posti. Sit­ten kun joku sinne pääsee on var­maankin tehokas­ta, että poti­last ilmoit­ta­vat lääkärille, mil­laisia tutkimuk­sia he tarvit­se­vat tai eivät tarvitse.

    Eikö mak­su­jen nos­to juuri luo markki­noi­ta vaku­u­tusy­htiöille? Ja vaku­u­tusy­htiöi­den yliko­ros­tuneen ase­man puolestaan tiede­tään paisut­ta­van kustannuksia.

    On var­masti turhia tutkimuk­sia. Ehkä olisi suytä tutkia tarkem­min mik­si ne ovat turhia , ja mik­si iitä tehdään paljon. Itse osaisin arvail­la, mut­ta fak­tois­takin saat­taisi olla hyötyä.

  163. Catili­na:
    Kyl­lä lääkärin työssä kuitenkin on aika paljon sel­l­aista, minkä vain toinen lääkäri voi taju­ta ja hah­mot­taa. Se vaan on niin. 

    Tuon ymmärtämi­nen tulee jokaiselle lääkärille jos­sain vai­heessa vas­taan ja se on kylmäävä kokemus.

    tvaara:
    On var­masti turhia tutkimuk­sia. Ehkä olisi suytä tutkia tarkem­min mik­si ne ovat turhia , ja mik­si­i­itä tehdään paljon. Itse osaisin arvail­la, mut­ta fak­tois­takin saat­taisi olla hyötyä. 

    Tiedos­ta ja fak­toista ei ole pula. Asia on vain niin, että ei ole mitään absolu­ut­tista mit­taria mil­lä tode­taan mikä on turhaa ja mikä ei. Tässä tulee se inhimilli­nen puoli vas­taan. Kyse on hyö­ty­jen, hait­to­jen ja riskien pun­nin­nas­ta jos­sa ihmiset anta­vat hyvin eri pain­oar­von eri asioille.

  164. Lep­oti­la zZ: Erikois­sairaan­ho­hoito ei rajoitu päivystyk­sen hoita­mi­in aku­ut­tei­hin sairasko­htauk­si­in. Edel­lä Mar­ja Berg mainit­see polvitähystyk­sen esimerkkinä ESH-toimen­piteesta, joka voisi vähen­tyä korotet­tu­jen poti­las­mak­su­jen ansiosta.*

    Aku­ut­tien sairastapah­tu­mienkin kohdal­la kohote­tut poti­las­mak­sut vaikut­ta­vat yhtälail­la eniten pieni­palkkaisi­in, vaik­ka tuskin­pa kukaan kieltäy­tyy työstä ennakoimat­toman sairastapauk­sen taloudel­lis­ten seu­rausten pelosta – tai ota tilas­tol­lista riskiä huomioon työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta punnitessaan.

    *Hie­man olk­inukke esimerk­ki, kos­ka pol­ven tähystysleikkausten tulisi vähen­tyä muutenkin nyt kun on osoitet­tu, että se on käytän­nössä lumeleikkaus. 

    Mik­si toimen­pitei­den määrän pitäisi vähen­tyä? Se ei ole ongel­ma, ongel­ma on rahoi­tus ja rahoituk­ses­sa asi­akas­mak­suil­la on tiet­ty rooli (kuten olemme yksi­tyiseltä puolelta oppineet.

    Ja pol­ven tähystysleikkaus ei ole lumeleikkaus — vai miten kierukan räm­mälei­den jumit­ta­ma ja kipeä polvi pitäisi hoitaa? Esimerk­ki löy­tyy tuos­ta muu­ta­man metrin päästä, tähystysleikkauk­sen jäl­keen kävelee ilman kyynär­sauvo­ja. Ja kun lumeleikkaus vaatii samat resurssit kuin oikeakin leikkaus, mitä ko. tutkimuk­sel­la halut­ti­in osoittaa?

  165. tvaara:
    ‘snip’
    Nykyään­hän ihmiset koke­vat pää­sevän­sä erikoi­sairaan­hoitoon aivan liian hel­posti. Sit­ten kun joku sinne pääsee on var­maankin tehokas­ta, että poti­last ilmoit­ta­vat lääkärille, mil­laisia tutkimuk­sia he tarvit­se­vat tai eivät tarvitse.
    ‘snip’

    Hel­posti pääsee, kyl­lä: julk­isil­la kulkuneu­voil­la, tak­sil­la, ambu­lanssil­la ja meinas­in­pa ker­ran päästä helikopter­il­lakin… mut­ta ei kyl­lä ker­taakaan ole tul­lut mieleen, että minä tiedän mitä tutkimuk­sia tarvi­taan, en edes tiedä mitä on olemassa.

    Kyl­lä lääkäri päät­tää hoi­dos­ta ja mitä siihen tarvi­taan. Hallinto on sit­ten eri juttu.

  166. Sylt­ty:
    Jos ennen ker­ran “kuka tahansa” otti niitä kuvia, niin oliko­han niistä karmeista poti­las­vahin­go­ista oli var­maan sit­ten ihan kiis­tat­tomat todis­teet vai tuliko­han tuokin ase­tus tehtyä vähän niinkuin var­man päälle?

    No tuskin keneltäkään hen­ki on men­nyt tai edes palo­vam­mo­ja on saatu aikaan. Nykyään rönt­gen­lait­teet kyl­lä mit­taa­vat kuvausar­vo­ja ja lasken­nal­lisia säteilan­nok­sia automaat­tis­es­ti ja mit­taus­tu­los kir­jau­tuu kuvatiedos­toi­hin, aiem­min ei näin ollut

  167. Lep­oti­la zZ: Ei käytetä sitä kunnes se on korjattu?

    Toiv­ot­tavasti liiot­telet. Olisi järkyt­tävää, jos yhden lasku­tuk­sen kus­tan­nuk­set oli­si­vat läh­es 30 euroa…

    Mikäli “vähä­varaiset” tarkoit­taisi toimeen­tu­lo­tukea vas­taan­ot­tavia, ehdo­tuk­sesi vähen­täisi pieni­palkkaisen työn­teon kannattavuutta.

    Jos on tulo­ton, kun­ta mak­saa laskut, mut­ta jos työsken­telee elääk­seen omil­laan ja saadak­seen hiukan lisää tulo­ja, ter­vey­den­hoit­o­mak­sut mak­se­taan itse. Näin siis jo nykyäänkin, mut­ta halu­aisit korot­taa ESH-käyn­tien poti­las­mak­su­ja. Se kas­vat­taisi pieni­palkkaisen työn kan­nus­tavu­us­loukkua niiden toimeen­tu­lo­ra­jan yläpuolel­la kitu­ut­tavien osalta, joil­la on ter­vey­del­lisiä ongelmia.

    Korkeam­mat poti­las­mak­sut voisi­vat jos­sakin määrin kan­nus­taa ter­veem­pi­in elämän­tapoi­hin. Epäilen kuitenkin sen vaikut­tavu­ut­ta, kos­ka ihmiset eivät yleen­sä ole kovin ratio­naal­isia ja hah­mo­ta todel­lisia riske­jä kovin hyvin. Lisäk­si elämän­ta­vat ovat vain yksi tek­i­jä sairas­tu­misen taustal­la – korote­tut poti­las­mak­sut kohdis­tu­isi­vat yhtälail­la hei­hin, joiden sairas­tu­mi­nen ei ole huono­jen elämän­tapo­jen seurausta.

    Sik­sipä ne lasku­tuk­sen kus­tan­nuk­setkin pitäisi laskea. Henkilöstöku­lut sivuku­luineen, jär­jestelmäku­lut, vuokrat, per­im­isku­lut yms. 

    Itseai­heute­tu­ista sairauk­sista pahin on alko­holin aiheut­ta­mat tap­atur­mat ja sairaudet, niihin kuluu tässä yhteiskun­nas­sa toooosi pitkä euro. Kuo­pios­sa tehti­in tutkimus siitä, että kuin­ka monel­la poti­laal­la alko­holi oli jotenkin yhtey­dessä siihen, että poti­las jou­tui teho­hoitoon ja tulos oli aika kar­mai­se­va. Sitäkin laskua mak­samme me kaik­ki veron­mak­sa­jat, myös ne jot­ka eivät käytä alkoholia.

  168. Raimo K:
    Ja pol­ven tähystysleikkaus ei ole lumeleikkaus – vai miten kierukan räm­mälei­den jumit­ta­ma ja kipeä polvi pitäisi hoitaa? Esimerk­ki löy­tyy tuos­ta muu­ta­man metrin päästä, tähystysleikkauk­sen jäl­keen kävelee ilman kyynär­sauvo­ja. Ja kun lumeleikkaus vaatii samat resurssit kuin oikeakin leikkaus, mitä ko. tutkimuk­sel­la halut­ti­in osoittaa?

    Liiot­telin vahin­gos­sa tutkimuk­sen tulosta. HS kir­joit­taa: “Pol­ven tähystysleikkauk­ses­ta ei ole hyö­tyä, jos pol­vi­vai­vat johtu­vat ikään­tymiseen liit­tyvistä nivel­muu­tok­sista. Täl­laisia leikkauk­sia tehdään Suomes­sa kuitenkin noin 10 000 joka vuosi.”

    Ei sitä lumeleikkaus­ta tietenkään suositel­tu hoidok­si. Jos tutkit­ta­va toimen­pide ei tuo­ta parem­paa tulosta kuin lumeleikkauk­set, toimen­pide on hyödytön. “Kierukan osapois­ton jäl­keen 93 pros­ent­tia poti­laista olisi valin­nut saman hoidon uudelleen, lume­toimen­piteen jäl­keen peräti 96 pros­ent­tia.” Esimerkkinä käyt­tämäsi henkilö olisi saat­tanut päästä yhtälail­la eroon kyynär­sauvoista ilman leikkaus­ta, mut­ta kos­ka sel­l­ainen suoritet­ti­in, se saa kiitok­set tuloksesta.

    Suositel­tu hoito on lihashar­joit­telua ja kuntoutusta.

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1387939268101

    Raimo K:
    Mik­si toimen­pitei­den määrän pitäisi vähen­tyä? Se ei ole ongel­ma, ongel­ma on rahoi­tus ja rahoituk­ses­sa asi­akas­mak­suil­la on tiet­ty rooli (kuten olemme yksi­tyiseltä puolelta oppineet.

    Kysyt ilmeisen vakavis­sasi, mik­si turhia toimen­piteitä tulisi vähen­tää? Jos yhteiskun­ta osal­lis­tuu lainkaan toimen­pitei­den rahoit­tamiseen, rajal­liset resurssit kan­nat­taa kohdis­taa toimen­piteisi­in, joista on oikeasti hyötyä.

    Poti­las­mak­su­jen koro­tusten vaiku­tuk­set eivät mitenkään maagis­es­ti valikoidu turhi­in toimen­piteisi­in. Taloudelli­nen ohjaus kan­nus­taisi yhtälail­la hark­it­se­maan lääkärin oikeasti suosit­telemia (ja kansan­taloudel­lis­es­ti hyödyl­lisiä) toimen­piteitä kuin niitä turhia. Asi­akas voisi vali­ta edullisem­man, mut­ta pidem­män päälle huonom­man ratkaisun. Ehkä jos toimen­pitei­den asi­akas­mak­sut olisi hin­noitel­tu suh­teessa toimen­pitei­den hyö­tyyn eikä todel­lisi­in kus­tan­nuk­si­in? Toisaal­ta sama leikkaus voi olla hyödylli­nen toiselle ja hyödytön jollekin toiselle.

    Var­masti lääkärit käyt­tävät huo­mat­tavasti aikaa selit­tääk­seen asi­akkaille, mik­si aivan todel­liseen vaivaan ei ole esit­tää toimen­piteitä, joiden hyödyt voit­taisi­vat hai­tat. Sil­lä taval­la sen ohjauk­sen on nyt kuyitenkin tapah­dut­ta­va. Ehkä asi­akkaan mukaan voisi vielä antaa monis­teen, jos­sa selitetään hoito­vai­h­toe­hdot perus­teel­lis­es­ti. Niin asi­akkaalle ei jää se kuva, että lääkäri ei ota hänen vaivaansa tosis­saan tai muus­ta syys­tä pant­taa toimi­vaa hoitoa asiakkaalta.

  169. Mar­ja Berg:
    Itseai­heute­tu­ista sairauk­sista pahin on alko­holin aiheut­ta­mat tap­atur­mat ja sairaudet, niihin kuluu tässä yhteiskun­nas­sa toooosi pitkä euro. Kuo­pios­sa tehti­in tutkimus siitä, että kuin­ka monel­la poti­laal­la alko­holi oli jotenkin yhtey­dessä siihen, että poti­las jou­tui teho­hoitoon ja tulos oli aika kar­mai­se­va. Sitäkin laskua mak­samme me kaik­ki veron­mak­sa­jat, myös ne jot­ka eivät käytä alkoholia. 

    Ongel­ma on todel­li­nen, mut­ta ratkaisua epäilen vah­vasti. Erikois­sairaan­hoidon toimen­pitei­den poti­las­mak­su­jen korot­ta­mi­nen ei nyt vain ole toimi­va tapa saa­da alko­holis­tia jät­tämään juomista. Alko­holis­tit kun eivät ole muutenkaan taloudel­lisi­in kan­nusteisi­in reagoivia ratio­naal­isia toimijoita.

    Yleisem­minkin uskallan väit­tää, että ratkaisu itse aiheutet­tu­jen sairauk­sien vähen­tämiseen ei ole yhteiskun­nan vaku­u­tus­toimin­non heikentäminen.

  170. Lep­oti­la zZ:
    ‘snip’
    Kysyt ilmeisen vakavis­sasi, mik­si turhia toimen­piteitä tulisi vähen­tää? Jos yhteiskun­ta osal­lis­tuu lainkaan toimen­pitei­den rahoit­tamiseen, rajal­liset resurssit kan­nat­taa kohdis­taa toimen­piteisi­in, joista on oikeasti hyötyä.
    ‘snip’

    Turhia? Enpä suinkaan sitä kysy enkä oikein usko, että ter­vey­den­hoi­dos­sa tehdään turhia toimen­piteitä, ei tietois­es­ti — toki virheitä sattuu.

    Ja — kuten aikaisem­min olen toden­nut — on lääkärin asia arvioi­da, onko hoi­dos­ta poti­laalle hyö­tyä vai onko se turha. No, yksi­tyisel­lä puolel­la voidaan toki tehdä poti­laan kannal­ta turha oper­aa­tio, mut­ta sil­loinkaan se ei ole fir­malle taloudel­lis­es­ti turha.

  171. Häm­men­tävä spek­taakke­li (not!):

    IL: Nim­i­tys Tay­sis­sa tuli puun takaa: Jo neljä lääkäriä irtisanoutunut

    “Nim­i­tys herät­ti rajua vas­tus­tus­ta, ja 60 lääkäriä vaati Pirkan­maan sairaan­hoitopi­ir­iltä oikaisua. Kun oikaisu ei men­nyt läpi, käyn­nistyivät irti­sanou­tu­miset. Iltale­hti uuti­soi kah­den erikois­lääkärin jät­täneen työn­sä maanantaina.

    Keskivi­ikkona kävi puolestaan ilmi, että läht­enei­den erikois­lääkärei­den määrä on jo nous­sut neljään.”

    Mitenköhän olisi käynyt, jos johta­jan sijaisek­si olisi nimitet­ty peräti joku KTM tai DI? Kaik­ki 60 valit­ta­jaa oli­si­vat samoin tein eron­neet ja läht­e­neet polt­ta­maan valkoiset takkin­sa sijaisen koti­talon edessä?

    1. Paikalli­nen sairaan­hoitopi­irin johta­ja Rauno Iha­lainen ei ole lääkäri ja on yksi parhait­en men­estyneitä sairaan­hoitopi­irin johtajia.

  172. Siis eihän tämä ole mikään ongel­ma. Niin tääl­läkin on johta­ja, ja johta­va ylilääkäri.
    Se on ihan tämän kak­sikon kyvy­istä kiin­ni, miten hom­ma toimii. Tääl­lä se toimii hyvin, kos­ka molem­mat tuetävät tont­tin­sa ja yhteistyö pelaa.

  173. Hyvä, että keskustelua on tästäkin aiheesta. Ham­maspuolel­la räp­sitään aivan turhia rönt­genku­via, kun lait­teet sat­tuvat ole­maan jokaisen hollil­la. Ei Suomes­sa ole edes tarkkaa luet­te­loa toimin­nas­sa ole­vista ham­mas­rönt­gen­lait­teista. Tähän on vas­ta nyt STUK herän­nyt ja alka­nut tiuken­ta­maan otteitaan. Suomen kollek­ti­ivi­nen säteilyan­nos täy­tyy saa­da laske­maan eikä siihen auta turhien tai väärien kuvien otta­mi­nen. Kli­inikot eivät myöskään pidä huol­ta säteilyk­oulu­tus­tun­neis­taan, heil­lä on muu­takin tekemistä — kar­toi­tus­ta on tehty tästäkin. Sähköis­ten rönt­genku­vien ansios­ta on help­po diag­noosin tekemisek­si kon­sul­toi­da rönt­gen­lääkäriä kauem­paakin, mut­ta jot­ta viimeisin säteily­suo­jelulli­nen tieto löy­ty­isi, ehdot­taisin per­ife­ri­aan ennem­min vaik­ka use­am­paa ter­veysase­maa kiertävää röntgenhoitajaa.

  174. Tässä nähdään taas mik­si sitä koulu­tus­ta vaaditaan.

    Ham­maslääkäri osaa “tulki­ta” ham­mas­rönt­genku­via tiet­tyyn pis­teeseen asti, kyl­lä. Ja kyl­lä, niin osaa lääkärikin tulki­ta varsinkin oman alansa rönt­genku­via tiet­tyyn pis­teeseen asti. Radi­olog­it ovat sitä varten, että kun lääkärin oma osaami­nen lop­puu, radi­olo­gi on toden­näköis­es­ti jo näh­nyt siinä jotain muuta. 

    Ajat­tele esimerkik­si erikois­li­ik­keen myyjää. Hän tietää kaiken vaikka­pa elek­tron­i­ikas­ta. Syys­tä tai tois­es­ta hän kuitenkin joutuu het­ken tekemään töitä vaikka­pa urheilupuolel­la. No, kyl­lä hän var­masti siel­läkin osaa tuot­tei­ta myy­dä ja lyödä kas­saan oikeat luke­mat ja kood­it, mut­ta hänen asiantun­te­muk­sen­sa vaikka­pa maastopy­örien sar­al­la on min­i­maal­ista ver­rat­tuna maastopy­örien myyjään. Ja sama toisinpäin.

    Myös vas­taa­va kom­ment­ti “säteilyn ylära­joista” kielii asiantun­tem­at­to­muud­es­ta. Kyl­lä, säteilynkäytölle voidaan antaa “ylära­ja”, mut­ta mitä tapah­tuu jos esimerkik­si poti­las on niin iso ettei asetet­tu ylära­ja riitä niin hyvän kuvan saamiseen kuin sil­lä het­kel­lä mah­dol­lista? Tietääkö kom­men­toi­ja edes mik­si säteily ei riitä? Tai koulut­tam­a­ton sairaanhoitaja?

    Rönt­gen­hoita­jan työssä ei ole kysymys pelkästään mus­tavalkois­es­ta poti­laskon­tak­tista, vaan myös esimerkik­si säteilynkäytön OPTIMOIMISESTA. Osaatko sinä kuvan ottamisen lisäk­si aset­taa säteily­lait­teen jän­nitear­vot yms kohdilleen, jot­ta poti­las­ta ei säteilytetä liikaa? Tai vaik­ka osaisitkin, osaatko tehdä saman oper­aa­tion toiselle lait­teelle ja ennen kaikkea, tiedätkö miksi? 

    Tässä vähän ajateltavaa, vaik­ka tätä keskustelua ei kukaan enää toden­näköis­es­ti luekaan.

    PS. myön­nän ole­vani rönt­gen­hoita­ja (mies) ja 3 vuo­den ammat­in­har­joit­tamisel­lani olen huo­man­nut että asi­at eivät ole ihan niin yksinker­taisia kuin niistä voisi olet­taa — ei kai her­ra Soin­in­vaara tässä syyl­listy olettamiseen?

    Coun­try­boy:
    OS:n ehdo­tus on ihan järkevän tun­tu­inen. Jos ker­ran ham­maslääkäritkin osaa­vat tulki­ta perus rönt­genku­via, niin mik­sei sit­ten lääkärikin. Toki he mielel­lään lähet­tävät var­maan poti­laan muualle jos se on mah­dol­lista. Ei siitä kan­na­ta rönt­gen­hoita­jien pil­las­tua, kyl­lä heitä tarvi­taan. Sitä pait­si lääkäreille kyl­lä tietääk­seni opete­taan jonkin ver­ran myös säteilybiologiaa.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.