Automaatio ja työn tulevaisuus

Suomes­ta pois­tui vuosien 1995 ja 2008 välil­lä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä oli­vat suurelta osin hyviä duu­narim­i­esten ammat­te­ja. Vain kym­meniä­tuhan­sia näistä siir­tyi halvem­man työvoiman mai­hin. Pääosan kor­vasi automaa­tio ja esimerkik­si se, että auto­ja ja konei­ta ei enää per­in­teisessä mielessä kor­ja­ta, kos­ka mekaaniset osat ovat kor­vau­tuneet elek­tro­n­isil­la ja vikaan­tunut elek­tron­i­ik­ka vain vaihdetaan.

Automaa­tio on vienyt suuren osa suorit­tavas­ta työstä tehtais­sa, eikä se tähän lopu. Roboti­ikan kehi­tys ennus­taa automaa­tion uut­ta aal­toa. Robot­eista on tulos­sa hyviä ja halpoja.

1970-luvul­la olti­in var­mo­ja, ettei tietokone tulisi koskaan voit­ta­maan ihmistä shakissa. Ei kestänyt kauan, kun tietokone osoit­tau­tui pelis­sä ylivoimaisek­si. Kymme­nen vuot­ta sit­ten san­ot­ti­in, ettei robot­ti opi aja­maan autoa, ei ainakaan kaupunkili­iken­teessä. Googlen robot­ti­au­to on ajanut ympäri­in­sä Yhdys­val­lois­sa kilo­metrimäärän, jon­ka keskimääräi­nen suo­ma­lainen autoil­i­ja ajaa eli­naikanaan. Se on joutunut onnet­to­muu­teen vain ker­ran, kun joku ajoi val­ois­sa sen perään. Robot­ti ajaa autoa ihmistä parem­min! Pidin koko pro­jek­tia hul­lut­telu­na, jol­laiseen voi ryhtyä vain, kun on liikaa rahaa, mut­ta use­ampi auton­va­lmis­ta­jat aikoo tuo­da itseo­h­jau­tu­vat mallinsa markki­noille vielä täl­lä vuosikymmenel­lä! Tämä mullis­taa logis­ti­ikan ja kaupunkisuunnittelun.

= = =

Teol­lisu­usautomaa­tion ansios­ta valmis­tuskus­tan­nuk­set pienenevät kohti nol­laa.  Jäl­jelle jää suun­nit­telu, logis­ti­ik­ka, raa­ka-aineet ja energia.

Aasian halvoil­la palkoil­la ei ole merk­i­tys­tä, jos tehtaas­sa ei ole juuri ketään töis­sä. Tuotan­to palaa Aasi­as­ta Euroop­paan – siis euroop­palaista kulut­ta­jaa palvel­e­va tuotan­to palaa. Kun kul­je­tus mak­saa enem­män kuin valmis­tus, kan­nat­taa tuot­teet valmis­taa lähel­lä kulut­ta­jaa. Raa­ka-ainei­ta ja ener­giaa joudu­taan toki kul­jet­ta­maan. Työ­paikat eivät palaa Aasi­as­ta Euroop­paan, vaan katoavat.

Aasian maat eivät köy­hdy, sil­lä niiden talouskasvu voi jatkua koti­maisen kysyn­nän siivittämänä.

Roboti­ikan ansios­ta lyhyet tuotan­tosar­jat tule­vat suh­teel­lis­es­ti kan­nat­tavam­mik­si. Ääries­imerkkinä tästä on 3D tulostus, jos­sa tarvit­ta­van varaosan voi valmis­taa yksin kap­palein paikan pääl­lä. On ennustet­tu, että tule­vaisu­u­den kir­jakau­pas­sa kir­jat, ainakin yksinker­taiset pokkar­it, paine­taan paikan pääl­lä yksi kerrallaan.

Mas­sat­uot­tei­den kan­sain­vä­li­nen kaup­pa vähe­nee ja tuotan­to muut­tuu taas aiem­paa paikallisemmaksi.

Luon­non­va­rat nou­se­vat keskeiseen osaan, jos tavaroiden arvos­ta val­taosa onkin luon­non­va­ro­ja ja väin vähäi­nen osa jalostus­ta. Saamme muutekin varautua mak­samaan raa­ka-aineista paljon enem­män. Aasian talouskasvu tuo kaup­poi­hin pari mil­jar­dia keskilu­okan jäsen­tä lisää, jol­loin tuotan­to kilo­ina las­ket­tuna kas­vaa olen­nais­es­ti. Noiden maid­en täysin aliar­voste­tut val­u­u­tat siir­tyvät nor­maaleille tasoille joko ulkois­t­en tai sisäis­ten revalvoin­tien mukana, mikä lisää ostovoimaista kysyn­tää raa­ka-ainepörs­seis­sä. Tätä vas­ten en edelleenkään ymmär­rä Suomen päästöstä julis­taa löy­tymät­tömät malmi­varamme koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si. Suomen tilanne näyt­tää muutenkin pahal­ta: pitkät kul­je­tus­matkat ja puu­ta luku­un otta­mat­ta vähän luonnonvaroja.

+ + +

Etla ennus­taa automaa­tion uhkaa­van joka kol­mat­ta työ­paikkaa. Merk­it­seekö mas­satyöt­tömyyt­tä? Peri­aat­teessa ei. Kun yksi ammat­ti katoaa, työvoimaa vapau­tuu muuhun tekemiseen. Tätä on talouskasvu. Sata vuot­ta sit­ten olisi pelät­ty mas­satyöt­tömyyt­tä, jos olisi tiedet­ty, että työvoiman tarve maat­aloudessa las­kee alle kymme­ne­sosaan. Mas­satyöt­tömyyt­tä ei tul­lut, vaan tuli teol­lis­tu­mi­nen, kaupungis­tu­mi­nen ja palvelu­alo­jen räjähdys­mäi­nen kasvu.

Väestöryh­mien ase­ma työ­markki­noil­la tulee kyl­lä muut­tumaan, tois­t­en nouse­maan ja tois­t­en laske­maan. Duu­narim­i­esten näkymät ovat juuri nyt ankeat. Sik­si he eivät äänestä enää demare­i­ta vaan perussuomalaisia.

Tois­taisek­si automaa­tio on purais­sut suorit­tavaan työhön samal­la kun korkean osaamisen ammatit ovat laa­jen­tuneet. Mut­ta eikö tieto­työn vas­ta pitäisikin tehos­tua?  Paul Krug­man varoit­ti tästä jo 20 vuot­ta sit­ten. Tuot­tavu­us tietopain­ot­teisil­la aloil­la on nous­sut val­tavasti – tätä ei tosin osa­ta mita­ta – mut­ta tietoa voi tuot­taa ja analysoi­da rajat­ta, joten väki on tieto­työssä vain lisään­tynyt. Tieto­työssäkin työvoiman rakenne muut­tuu. Luovien nero­jen ympäril­lä on yhä vähem­män avus­tavaa henkilökun­taa. Ennen arkkite­hti­toimis­tossa oli sankari­arkkite­hdin apuna lähet­te­jä, puh­taak­si piirtäjiä, kopi­oi­jia ja konekir­joit­ta­jia, nyt sankari­arkkite­hti pystyy tekemään tietokoneel­laan melkein kaiken itse.

Meil­lä on kyl­lä kiire saa­da valmis­ta­va tuotan­to Aasi­as­ta takaisin Euroop­paan. Tois­taisek­si teol­lisu­us­maat ovat vain rikas­tuneet siitä, että mata­la­palkkainen valmis­tus on siir­tynyt pois ja korkea­palkkainen suun­nit­telu keskit­tynyt teol­lisu­us­mai­hin. Tämä ei voi jatkua pitkään. Aasialainenkin oppii suun­nit­tele­maan. Suun­nit­te­lu­toimis­to tehdas­salin vier­essä on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin suun­nit­te­lu­toimis­to maa­pal­lon toisel­la puolella.

Automaa­tio ei merk­itse pakol­lista työn vähen­e­mistä, mut­ta se antaisi siihen mah­dol­lisu­u­den. Kan­nat­taisiko yksinker­tais­es­ti vain tehdä vähem­män työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen vält­tämätön­tä? Palu­us­ta parati­isi­in­han on haaveil­tu vuosisatoja.

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

 

284 vastausta artikkeliin “Automaatio ja työn tulevaisuus”

  1. Vähem­män työtä kuu­lostaa kyl­lä hyvältä, työn jakami­nen voi olla tehokkain keino työt­tömyy­den vähen­tämisek­si tule­vaisu­udessa. Se taas edel­lyt­täisi perus­tu­loa, muuten esim. 30 h/vko ei mon­es­sakaan amma­tis­sa riitä elämiseen. — Mis­tä mah­taa johtua että Osmo (kuten vihreät yleen­säkään) ei vaiku­ta ole­van lainkaan pahoil­laan “hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien” katoamis­es­ta (enkä nyt viit­taa vain tähän artikkeliin)?

  2. Osmo, kyl­lä ne muu­ta­mat kymmenet tuhan­netkin työ­paikat oli­si­vat ter­ve­tullei­ta. Enkä tarkoi­ta, että raskas­ta teol­lisu­ut­ta olisi tuet­ta­va. En kuitenkaan pidä järkevänä sitä, että työ­paikko­ja ehdoin tah­doin savuste­taan maas­ta pois. Pari esimerkkiä:

    1) Helsin­ki savusti kan­nat­ta­van voitelu­ainebis­nek­sen kaava­muu­tok­sel­la Pietari­in. Sen perässä lähti tai on lähtemässä mui­ta työpaikkoja.

    2) Turku pakot­ti erit­täin kan­nat­ta­van moot­torin valmis­tuk­sen Ital­i­aan ensin rak­en­ta­mal­la tehtaan viereen ja sen jäl­keen vielä kiristämäl­lä type­r­iä melusäädök­siä niin, ettei muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta ollut.

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa menetet­ti­in juuri noi­ta korkean jalostusas­teen työ­paikko­ja ihan omin toimen­pitein. En viit­si edes lähteä perkaa­maan sähköveron tulok­sia. SItä saa mitä tilaa. Me tilaamme nyt työttömiä.

  3. On ennustet­tu, että tule­vaisu­u­den kir­jakau­pas­sa kir­jat, ainakin yksinker­taiset pokkar­it, paine­taan paikan pääl­lä yksi kerrallaan.

    Tabletit ja muut sähköiset luku­lait­teet taita­vat ajaa on-demand ‑painamisen ohi ennen kuin painami­nen pääsee sen enem­pää vauhti­inkaan, ainakin ker­takäyt­töisen pokkar­ilukemisen osalta. Samoin paper­ille paine­tut haku­teok­set ovat näyt­täneet viime vuosi­tuhan­nen keksin­nöiltä jo pitkään. Kos­ka viimek­si käytit sanakir­jaa tai tietosanakirjaa?

  4. Miten paljon ja miten kauan noi­ta hyvä­palkkaisia duu­nar­i­ammat­te­ja on oikeasti ollut ole­mas­sa? Vai onko kysymyk­sessä jokin 2000-luvun erikois­ti­lanteen luo­ma perspektiiviharha?

    Vielä 50-luvul­la teol­lisu­udessa tehti­in pitkää viikkoa raskas­ta ja vaar­al­lista työtä huonol­la pal­ka­lla. Ajan myötä tilanne on muut­tunut hyvin pitkälti automaa­tion kaut­ta, kun kaikkein raskaim­mat ja huonopalkkaisim­mat hom­mat on koneistettu.

    Toisaal­la teol­lisu­u­den keskian­sio on nous­sut, kun huonoiten palkatut työvoimaval­taiset alat, kuten tek­sti­ili­te­ol­lisu­us ja yksinker­taisin elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us on siir­tynyt maas­ta pois.

  5. Vero­tus täy­tynee pan­na uusik­si. Laa­jamit­taisen työpe­rusteisen maa­han­muu­ton tarve täy­tynee ottaa tarkem­paan tarkastelu­un. Ja entäpä yhteiskun­nal­lis­ten ker­rostu­mien väliset suh­teet? Tässä viimeisessä ehkä asian suurim­mat pulmat.

  6. Luep­pas Soin­in­vaara joskus jotain muu­takin kuin Marxia.

  7. Hyvä kir­joi­tus, johon lisäisin lähin­nä sen, että automaa­tio syö työ­paikko­ja hyvinkin usein vähän toisel­la taval­la kuin ehkä ajatel­laan. Robot­it saat­ta­vat itse asi­as­sa olla varsin pieni osa kokon­aisu­ut­ta — ihmistyön tehost­a­mi­nen muuten voi olla se iso osa. Aiem­minkin käyt­tämäni paraaties­imerk­ki lie­nee Japanis­sa käsit­tääk­seni käytössä ole­va, hoita­jille suun­nitel­tu ulkoinen tuki­ran­ka, joka peri­aat­teessa pudot­taa yövuoron henkilö­vaa­timuk­set kahdes­ta yhteen. (Kun yksikin hoita­ja jak­saa esim. kään­nel­lä potilasta.)

    Nyt olisi tosi­aan hyvä akti­ivis­es­ti pohtia, mitä sit­ten tehdään, kun koneel­lis­tet­tu työ syö ihan kun­nol­la tiet­tyjä työtehtäviä.

    Mut­ta erityisesti:

    Suun­nit­te­lu­toimis­to tehdas­salin vier­essä on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin suun­nit­te­lu­toimis­to maa­pal­lon toisel­la puolella.

    Hyvä, hyvä! Suun­nit­teli­ja evp. tääl­lä taput­taa kar­vaisia käsiään yhteen niin että läiske käy!

  8. OS: “Kan­nat­taisiko yksinker­tais­es­ti vain tehdä vähem­män työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen vält­tämätön­tä? Palu­us­ta parati­isi­in­han on haaveil­tu vuosisatoja.”

    Kuu­luuko tämä joukkooon ‘kuu­luisia viimeisiä sano­ja’? Tietysti voidaan speku­loi­da sil­lä, mitä työn­te­ol­la tarkoite­taan. Onko blo­gin kir­joit­ta­mi­nen työtä? Kemp­pinen ei saa siitä tulo­ja, Osmo saat­taa saadakin, kun noi­ta main­ok­sia avau­tuu vahin­gos­sa tos­ta reunas­ta kore­alaiseen äly­puhe­limeen aina rasit­tavu­u­teen asti.

    Ryhdym­mekö odot­ta­maan aikaa, jol­loin taval­lisen ihmisen ei tarvitse nous­ta aamul­la sängys­tä ja yöt voi vetää drinksu­ja yök­er­hos­sa? Bit­coine­ja tulee tilille eduskun­nan säätämä määrä viikos­sa? Koulut­tau­tua ei kan­na­ta mihinkään, kun se nyt on vaan niin boring?

    Mut­ta tässähän me elämme siinä maail­mas­sa jo! Ei tarvitse odot­taa mitään. Osa nuorisos­ta tietää hyvin varhain, että yrit­tämi­nen ei kan­na­ta. Yhteiskun­ta mak­saa asumisen, las­ten­hoidon, vaat­teet, huoneka­lut, sanomale­hden, sähkölaskun. Ja parem­mille tuloille pääsee kuin kau­pan kas­sal­la pul­laut­ta­mal­la skidin yhteiskun­nan elätet­täväk­si aina parin vuo­den välein.

  9. “Ääries­imerkkinä tästä on 3D tulostus, jos­sa tarvit­ta­van varaosan voi valmis­taa yksin kap­palein paikan päällä.”
    Voi olla, että joskus, mut­ta ei nyt.
    3D tulostus tun­net­ti­in aiem­min lähin­nä pika­mallinnuk­ses­ta ja näitä vehkeitä on kyl­lä ollut jo 80-luvul­ta lähtien.
    Onko­han tul­lut ven­tat­tua koskaan korkeata­soisen 3D-tulosti­men vier­essä sitä kuu­luisaa kan­vipan­nun kant­ta, joka on vielä ohut kap­pale, joten sen tulostus on sen­tään nopeam­paa. Plus las­ket­tua kus­tan­nuk­sia. Kyl­lä siinä on ehdit­ty hakea Lidlistä kahvinkeitin jos toinekin nopeam­min ja halvemmalla.
    Tässä on kysymys vain kahvipan­nun kannes­ta, johon ei sen kum­mem­pia rasituk­sia tule.
    Sit­ten seu­raavak­si voi miet­tiä vaik­ka polkupyörän polki­men kam­pea, jos sat­tuisi hajoa­maan fil­larireis­sul­la, ja sen tulostamista.
    Voi olla, että joskus se tuloste­taan, mut­ta ei kyl­lä ihan heti.

  10. Eikös työ ole liikkunut maat­aloud­es­ta teol­lisu­u­teen ja sieltä palvelu­aloille. Ongel­ma muo­dos­tuu, kun palvelu­alo­ja on ruvet­tu automatisoimaan.

    Pienem­män osan osak­si vero­jen mak­sami­nen koko ajan kuu­luu siir­tyä. Osa väit­tää sitä epäreiluksi.

  11. Neljä-viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten kaupois­sa palvelti­in pääosin tiskin takaa. Sit­ten tuli sel­l­ainen 3D-tulostus että ihmiset sai­vat itse nos­taa tavaransa hyl­lyltä ostosko­ri­in. Arvaa mikä työt­tömyys siitä seurasi kaup­pa-alalle! 80-luvul­la ei tain­nut sel­l­aista tien­risteystä maas­ta löy­tyä mis­sä ei neljää pankkia olisi ollut. Sit­ten tuli net­ti­pankit ja muut ja miljoonat pankkivirkail­i­jat pyyhkäis­ti­in kortis­toon mis­sä ovat var­masti vieläkin. Kauheaa tuo menneisyys.

  12. Mikko H: Tabletit ja muut sähköiset luku­lait­teet taita­vat ajaa on-demand ‑painamisen ohi ennen kuin painami­nen pääsee sen enem­pää vauhti­inkaan, ainakin ker­takäyt­töisen pokkar­ilukemisen osalta. Samoin paper­ille paine­tut haku­teok­set ovat näyt­täneet viime vuosi­tuhan­nen keksin­nöiltä jo pitkään. Kos­ka viimek­si käytit sanakir­jaa tai tietosanakirjaa?

    Jos­sain määrin eri mieltä olen kyl­lä. Minus­ta on ainakin muka­va, jos on kir­jäyllyssä teok­sia, jot­ka herät­tävät ajatuk­sia ja joi­hin voi pala­ta myöhem­min. On muka­va nähdä visuaalis­es­ti elämän­sä aikan lue­tut teok­set. Itse ainakin osta kir­jo­ja. Kir­jois­sa on myös se muka­va puoli, että tieto on koo­dat­tu ihmisen aivoille eikä tarvitse mitään sähköistä vem­painta avuk­si. Voi irrot­tau­tua elek­torni­ikas­ta hetkeksi.

  13. J. M. Korho­nen: Nyt olisi tosi­aan hyvä akti­ivis­es­ti pohtia, mitä sit­ten tehdään, kun koneel­lis­tet­tu työ syö ihan kun­nol­la tiet­tyjä työtehtäviä.

    Oikeas­t­aan nyt pitäisi pohtia mitä uusia töitä on tulossa.

    Keskustelu pian katoav­ista työ­paikoista on jotenkin nurinkurista. Tilanne on sama kuin jos 20-luvul­la oltaisi­in akti­ivis­es­ti mietit­ty mon­enko viikatemiehen työn se leikku­upuimuri sit­ten vie, ja milloin. 

    Sen sijaan olisi pitänyt koulut­taa niistä viikatemiehistä sähköasen­ta­jia ja autonko­r­jaa­jia, tai ainakin tehdä uudelleen koulut­tau­tu­mi­nen helpoksi.

  14. “Etla ennus­taa automaa­tion uhkaa­van joka kol­mat­ta työ­paikkaa. Merk­it­seekö mas­satyöt­tömyyt­tä? Peri­aat­teessa ei. Kun yksi ammat­ti katoaa, työvoimaa vapau­tuu muuhun tekemiseen.”

    Mitä on tämä “muu tekem­i­nen”, johon työvoimaa vapautuu? 

    Täl­lä het­kel­lä automa­ti­soi­tu­misen vuok­si työtä häviää, mut­ta samaan aikaan myös korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyys kas­vaa, vieläpä nopeam­min kuin duunarei­den. Toisin sanoen ainakaan korkeak­oulu­tus ei täl­lä het­kel­lä näytä pystyvän tar­joa­maan osaa­jia “muuhun tekemiseen”.

    Toiv­ot­tavasti “muus­ta tekemis­es­tä” ei tule saman­laista käsitet­tä kuin “työvoima­pu­las­ta”, joka tois­tu­vasti onnis­tu­taan johonkin väli­in tunke­maan, vaik­ka sen käyt­tö perus­tuu ain­oas­taan yksit­täisi­in esimerkkei­hin eikä kokon­aisku­vaan. Kos­keeko “muu tekem­i­nenkin” vain joitain yksilöitä vai laa­jem­min automaa­tion vapaut­tamia massoja?

  15. En oikein täysin usko ent. insinöörinä 3D laa­jamit­taiseen käyt­töön tuotan­nos­sa. Sopii ehkä homogeenisi­in tuot­teisi­in. Jos tuote käsit­tää eri­laisia mate­ri­aale­ja, joil­la on teknis­es­ti hyvin poikkea­vat omi­naisu­udet niin tuskin onnistuu.

    Meil­lä teol­lisu­u­den pakoa joudut­ta­vat val­tio­val­ta veroratkaisuil­laan, yrit­täjä­vas­taisu­us ja byrokra­tia sekä ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen jous­ta­mat­to­muus (saavute­tut edut).

    Mik­si ihmeessä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa teol­lisu­us men­estyy ja meil­lä ei?

  16. Kalle: 2) Turku pakot­ti erit­täin kan­nat­ta­van moot­torin valmis­tuk­sen Ital­i­aan ensin rak­en­ta­mal­la tehtaan viereen ja sen jäl­keen vielä kiristämäl­lä type­r­iä melusäädök­siä niin, ettei muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta ollut.

    Wärt­silän Turun tehtaan vier­essä on ollut asu­tus­ta aika mon­ta vuosikym­men­tä, ellei ‑sataa. Wärt­silän päätet­tyä siirtää tuotan­ton­sa Ital­i­aan, jatkoi­vat ali­hankki­jat toim­intaansa samas­sa kiinteistössä. 

    Uno­htiko Turun kaupun­ki savus­taa hei­dätkin, vai etkö vain anna fak­to­jen hai­ta­ta trollailuasi?

  17. Prometheus:
    Luep­pas Soin­in­vaara joskus jotain muu­takin kuin Marxia. 

    Yksi Marx­in aspek­ti — pääomien kasaan­tu­mi­nen — on kieltämät­tä nouse­mas­sa koko jär­jestelmää uhkaavak­si tek­i­jäk­si. Tämä tapah­tuu huoli­mat­ta siitä että Marx sat­tui kir­joit­ta­maan asi­as­ta ja ilman että mui­ta Marx­in ‘houre­i­ta’ kuten pro­le­tari­aatin dik­tatu­uria tai “Jokainen kyky­jen­sä mukaan, kullekin tarpei­den­sa mukaan” ‑peri­aatet­ta tarvit­see ostaa samas­sa paketissa.

    Nimit­täin siinä vai­heessa kun van­ha tut­tu työn ja pääo­man käden­vään­tö kallis­tuu tilaan jos­sa pääo­ma­l­la (koneil­la) tuote­taan kaik­ki ja ihmistyöl­lä ei tuote­ta mitään, per­in­teinen tulon­jakomekanis­mi menee rik­ki. Eikä rikkimen­e­misel­lä tarvitse olla tekemistä moraalin tai oikeu­den­mukaisu­u­den kanssa, vaan ihan käytän­nön kysymys­ten. Lainaan täältä:

    Canon­in suun­nitelmis­sa on muu­ta­man vuo­den päässä tehtaat jois­sa ei ole yhtään työn­tek­i­jää. Ihmisiä tarvi­taan vain tuo­maan raa­ka-aineet tehtaalle ja viemään kam­er­at kaup­poi­hin. Volk­swa­ge­nil­la on saman­ta­paisia suun­nitelmia läh­es työn­tek­i­jät­tömistä autote­htaista. Oma­l­la työ­paikallani kehitel­lään tekni­ikoi­ta joiden avul­la kau­pan kas­soil­la ei tarvi­ta henkilökun­taa: kun tuot­teis­sa on hin­ta­lap­puna äly­tar­rat, riit­tää työn­tää ostoskär­ry läpi portista joka las­kee kaikkien ostosten hin­nan ja pyytää luottokorttia.

    Canon­in kap­i­tal­is­te­ja tulon­jako-ongel­ma ei kiin­nos­ta niin kauan kun kam­er­a­nos­ta­jil­la on töitä muis­sa ei-automa­ti­soiduis­sa tehtais­sa, tai jos­sain muual­la. Mut­ta sit­ten kun kaik­ki muutkin työ­paikat on automa­ti­soitu pois, eikä kukaan saa mis­tään rahaa jol­la kameroi­ta voisi ostaa, sil­loin Canon­in väkikin kiin­nos­tuu tulonjako-ongelmasta.

    (i) Yhteis­maan Ongel­man logi­ik­ka tuok­sah­taa jälleen. Canon voi automa­ti­soi­da yksipuolis­es­ti niin kauan kuin kaik­ki muut eivät tee samoin. Ver­taa: Kazak­stan voi pyytää Kaspi­an meren sam­pea vaik­ka kuin­ka hillit­tömästi, kun­han Venäjä, Turk­menistan ja Azer­baidzan eivät tee samoin, kos­ka sil­loin sampikan­ta romahtaa.

    (ii) Näkyy sys­teemiä ohjaavien lakien muu­tos sit­ten kun entiset kiin­teät reunae­hdot tule­vat mukaan peli­in dynaamisi­na muut­tu­ji­na. Canon voi automa­ti­soimal­la vähen­tää mak­sami­aan palkko­ja ja saa­da samat myyn­ti­t­u­lot kuin ennenkin, jos palka­n­mak­sun vähen­tämi­nen ei het­kau­ta suuren yleisön ostovoimaa. Ver­taa: Jos per­heessä tulee rahas­ta pulaa, yksit­täi­nen per­heen­jäsen voi kulut­taa vähem­män ilman että tavaroiden kysyn­tä koko kansan­taloudessa rom­ah­taa, tai per­heen­jäsenet voivat etsiä lisätöitä ilman että koko työ­markki­na heilah­taa. Yksi­ty­istalous toimii eri viisauk­sien varas­sa kuin kansan- tai maailmantalous.

    Yhteis­maan peli­te­o­reet­ti­nen strate­gia menee niin että yhdenkään osa­puolen ei kan­na­ta hillitä omaa yhteis­maan riistämistään (Smithin näkymätön käsi) ennen kuin kaikkia osa­puo­lia rajoit­ta­va sopimus saadaan aikaan. Tämä tarkoit­taa (luulisin) että Suo­mi ei voi lähteä yksipuolis­es­ti lep­pois­ta­maan, niin kauan kun osal­lis­tumme kan­sain­väliseen työn­jakoon ja leipä revitään vien­ti­tuot­teil­la. Mut­ta ennem­min tai myöhem­min kaik­ki globaalit talous­toim­i­jat tule­vat tör­määmään samaan ongel­maan, ja ehkä sil­loin syn­tyy tarve neu­votel­la joku uusi, kaikkia sito­va tapa tulon­jakoon. Tuhan­nen biljoo­nan taalan kysymys on kuin­ka se raken­netaan ilman että hin­tamekanis­mi menee rik­ki, tai joku vas­taa­va mekanis­mi nousee tilalle.

  18. OS: Suomen tilanne näyt­tää muutenkin pahal­ta: pitkät kul­je­tus­matkat ja puu­ta luku­un otta­mat­ta vähän luonnonvaroja.
    Suomes­sa on vähän nykyään arvostet­tu­ja luon­non­va­ro­ja. Toisaal­ta meil­lä on väkimäärään näh­den paljon maa­ta, minkä pitäisi jol­lain taval­la kor­reloi­da tule­vaisu­u­den luon­non­va­ro­jen kanssa. Esimerkik­si juo­mavet­tä ja vakaa­ta kallio­ta meil­lä on suh­teessa paljon. Mikä on tämän arvo tulevaisuudessa?

    Ja jos näemme, että tilanne näyt­tää pahal­ta, niin kenelle tuo vähä halu­taan jakaa? Uskom­meko rajat­tomaan maail­maan, jos­sa ihmiset siir­tyvät minne tahansa mis­sä hyv­in­voin­tia on (jol­loin Suomen tule­vaisu­us on epärel­e­vant­ti) vai uskom­meko siihen, että Suomen resurssit kuu­lu­vat tääl­lä asuville, jol­loin maa­han­muut­toa on tarkastelta­va myös tästä näkökulmasta?

  19. Mat­ti:
    En oikein täysin usko ent. insinöörinä 3D laa­jamit­taiseen käyt­töön tuotannossa.

    Asia menee ehkä vähän “bit­ti-insinöörin” eksper­ti­isin ulkop­uolelle, mut­ta rohkenisin väit­tää, että 3D tulostus tulee mullis­ta­maan maail­maan muutenkin kuin pikavalmis­tuk­sen mielessä. Suurin muu­tos saataa lop­ul­ta olla se, että suun­nit­telus­sa päästään eroon val­u­jen ja/tai koneis­tuk­sen rajoit­teista ja tätä kaut­ta mon­et kojeet ja lait­teet voidaan suun­nitel­la kom­pak­teim­mik­si, tehokkaim­mik­si jne.

    Esim.

    Both GE and Rolls Royce Are To Use 3D Print­ing To Make Jet Engines And Vio­late Engi­neer­ing’s Prime Commandment

    “Gen­er­al Elec­tric (GE), on the hunt for ways to build more than 85,000 fuel noz­zles for its new Leap jet engines, is mak­ing a big invest­ment in 3D print­ing. Usu­al­ly the noz­zles are assem­bled from 20 dif­fer­ent parts. Also known as addi­tive man­u­fac­tur­ing, 3D print­ing can cre­ate the units in one met­al piece, through a suc­ces­sive lay­er­ing of mate­ri­als. The process is more effi­cient and can be used to cre­ate designs that can’t be made using tra­di­tion­al tech­niques, GE says. The fin­ished prod­uct is stronger and lighter than those made on the assem­bly line and can with­stand the extreme tem­per­a­tures (up to 2,400F) inside an engine.”

  20. Eikö tässä nyt ole aika ilmeinen kehi­tyskulku edessä, jos koko pla­nee­tan tuot­tavu­u­den jako perus­tuu jatkos­sakin omis­tus­suhtei­den mukaan jaet­tui­hin pääo­mat­u­loi­hin ja työn huu­tokaup­paamis­es­ta saatavi­in palkkatuloihin?

    “Eli­it­ti” omis­taa melkein kaiken ja omii kaik­ki tuo­tot ripotellen juuri sen ver­ran hyödyt­tömille köy­hille, että nämä eivät ala kapinoimaan. Ain­oas­taan huip­puasiantun­ti­joiden työl­lä on mitään arvoa, joten vain absolu­ut­tis­es­ti parhaat voivat myy­dä työtään mil­lään merk­i­tyk­sel­lisel­lä hin­nal­la (siir­tyen var­masti vähitellen “rikkaisi­in”). Muiden työ­panos on käytän­nössä arvo­ton­ta kun se on kor­vat­tavis­sa halvoil­la koneil­la ja he elävät pelkkien tulon­si­ir­to­jen varassa.

    Pääo­man osu­us yri­tys­toimin­nan tuo­tois­ta­han on ollut kasvus­sa ja on vaikea kuvitel­la kehi­tyk­sen ole­van kovin nopeasti muut­tumas­sa sen osalta.

    Jos­sain vai­heessa tiet­ty saavute­taan lakip­iste jota isom­paa osaa ei BKT:sta voi omis­ta­jille antaa, kos­ka suurem­man epä­tas­apain­on ylläpi­to (esim. robot­tiarmei­jan avul­la) tulee kalli­im­mak­si kuin rikkaiden siitä itselleen saa­ma hyöty.

    Melkoiseen sci­fidystopi­aan­han tässä jo pääsikin…

  21. Mat­ti:
    ‘snip’
    Mik­si ihmeessä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa teol­lisu­us men­estyy ja meil­lä ei? 

    Ruot­sista en tiedä, mut­ta Sak­sas­sa on men­tal­i­teet­ti ‘Deutsch­land über alles’. Esim. kun autote­htaan kap­a­siteet­ti ei riitä, oste­taan valmis­tus­ta muual­ta, esim. Suomes­ta. Kun sit­ten kysyn­tä vähe­nee tai on raken­net­tu uut­ta kap­a­siteet­tia, siir­retään tuotan­to takaisin Saksaan.
    Suo­ma­lainen teol­lisu­us taas siirtää tuotan­toa kap­a­siteetista riip­pumat­ta ihan mihin vaan eikä siir­rä mitään takaisin (har­vo­ja poikkeuk­sia lukuunottamatta).

    Vaikea sanoa, onko elinkei­noelämän jär­jestö­jen ali­tu­inen oman maan mol­laami­nen syy vai seu­raus ulko­maid­en ihailu­un, mut­ta negati­ivista ilmapi­ir­iä se luo. Kan­sain­väli­sis­sä (siis muiden kuin EK:n teke­misssä) kil­pailukykyver­tailuis­sa pär­jätään hyvin.

    Tietysti sak­salaisel­la teol­lisu­udel­la on todel­li­nen, merkit­tävä etu suo­ma­laiseen ver­rat­tuna: laatu ja laatuimago.

  22. Mikko Kivi­ran­ta: Nimit­täin siinä vai­heessa kun van­ha tut­tu työn ja pääo­man käden­vään­tö kallis­tuu tilaan jos­sa pääo­ma­l­la (koneil­la) tuote­taan kaik­ki ja ihmistyöl­lä ei tuote­ta mitään, per­in­teinen tulon­jakomekanis­mi menee rikki

    On haus­ka ajatel­la miten tilanne jatkuu jos tulon­jakomekanis­min perus­teet eivät muu­tu — on sekin mah­dol­lista. Kuin­ka sys­tee­mi järjestyy?

    Niin kauan kuin on mitä hyvän­sä työtä joka (i) on edes jos­sain määrin tarpeen, ja (ii) jota koneet eivät voi tehdä, automaa­ti­ol­la tuotet­tu­jen tavaroiden hin­ta las­kee ja ihmistyön hin­ta nousee. Tämä on osa Bau­molin mekanis­mia jota on pahan­suo­vasti B:n taudik­sikin kut­sut­tu. Tämän tien päässä ovat Canon­in jär­jestelmäkam­er­at, jot­ka mak­sa­vat 5 sent­tiä ja joi­ta saa pääsiäi­saikaan suk­laa­mu­nista. Toisaal­ta taval­liset ihmiset tien­aa­vat sen 5 sent­tiä rap­sut­ta­mal­la hie­man ylem­piar­vois­t­en selk­iä vaikka­pa 15min ajan. Ylem­piar­voiset ovat taitavampia selän­rap­sut­ta­jia ja tien­aa­vat 10 sent­tiä per 15min. Hier­arki­as­sa taidokkaim­mat rap­sut­ta­vat Canon­in osak­keen­o­mis­ta­jien selk­iä. Tämä jatkuu siihen asti kunnes selän­rap­su­tus­ro­bot­ti keksitään.

    Toinen vai­h­toe­hto: pääomien omis­ta­jat huo­maa­vat että omat ja muiden kap­i­taali­n­o­mis­ta­jien automa­ti­soidut tehtaat tuot­ta­vat kaiken mitä tarvi­taan mukavaan elämään. Pääo­man- eli tehtaan­omis­ta­jat joko valmis­tut­ta­vat kaiken tarvit­se­mansa omil­la automaateil­laan, tai erikois­tu­vat, ja käyvät vai­h­tokaup­paa muiden tehtaan­omis­ta­jien kanssa. Pysyviksi pääo­man­omis­ta­jik­si valikoitu­vat ne joiden käsis­sä pääo­mat sat­tui­v­at ole­maan sil­lä het­kel­lä kun työn ja pääo­man irtikytkey­tymi­nen tapah­tui, ja tilanne ‘jää­tyi’. (Vrt. mater­ian ja säteilyn irtikytkey­tymi­nen toi­sis­taan alkuräjähdyken varhais­vai­heis­sa). Suuria ihmisjoukko­ja ei tässä jär­jestelmässä tarvi­ta, ja he palaa­vat met­sästäjä-keräil­i­jöik­si, jos maa­pal­lol­la sat­tuu siihen vapai­ta maa-aluei­ta vielä olemaan.

    Opti­misti­sis­sa uto­pi­ois­sa muuten ylläku­vat­tu tup­paa ole­maan val­lit­se­va tilanne, ver­siona jos­sa pääo­ma on (jol­lain kuvaa­mat­ta jätetyl­lä mekanis­mil­la) jakau­tunut suht’ tasan kaikille.

    Kol­mas vai­h­toe­hto: ihmisen raja­ton kek­seliäisyys tuot­taa uusia tyy­dyt­tämät­tömiä tarpei­ta. Kylmän, nälän, nai­tat­tamisen jne. tyy­dyt­tämi­nen ei riitä pas­sivoimaan pääo­man omis­ta­jia köl­löt­tämään tyy­tyväisyy­dessä. Muut ihmiset kek­sivät tapo­ja tyy­dyt­tää uudet tarpeet, työl­lä, ilman pääo­mia, nopeam­min kuin automaat­te­ja ehditään val­jas­taa uusien tarpei­den täyt­täjik­si. Täl­lä mekanis­mil­la työn tar­joa­jia pystyy siir­tymään pääo­man omistajiksi.

    Näin­hän on käynyt teol­lisu­us­val­lanku­mouk­sen jäl­keen. Voisiko sama mekanis­mi toimia yhä? Hie­man arve­lut­taa Mas­tomä­ki-Sten­hällin kohta

    Eivätkä ain­oas­taan ihmiset ole joutuneet väistymään: hevoset oli­vat halvin ja kätevin tapa niin ihmis­ten kuin tavaroidenkin kul­je­tuk­seen ennen autoa. Höyryvoima ja lop­ul­ta polt­to­moot­tori kuitenkin veivät hevosten työt, sil­lä ne kykenivät suorit­ta­maan samat tehtävät nopeam­min ja halvem­mal­la. Palveluy­hteiskun­taan siir­ryt­täessä ihmiset pois­tu­i­v­at toim­i­mas­ta teol­lisu­uskoneis­ton rat­taina ja siir­tyivät suorit­ta­maan ihmis­ten välisiä toimia, jois­sa ihmiset oli­vat ylivoimaisia koneisi­in verrattuna..

    ..vaik­ka nämä yleis­te­knolo­giat ovat vie­neet miljoonien ihmis­ten työt viimeisen kah­den vuo­sisadan aikana, on uusia töitä aina kehit­tynyt aiem­pi­en tilalle. Miljoonille hevosille sen sijaan ei uusia töitä löy­tynyt, ne hävi­sivät kil­pa­juok­sun konei­ta vas­taan lopullisesti 

    Arve­lut­ta­mi­nen siis nykyti­lanteessa jos­sa lihasvoima ei ole kone-ihmi­nen kil­pailun mit­ta, vaan älykkyys. Löy­tyykö joku uusi avu tuo­maan kil­pailue­dun? Ihmis­mäisyys? Muis­tet­takoon että tuo­mareina kil­pailus­sa toimi­vat ne pääo­man omistajat.

    Muitakin kehi­tyskulku­ja lienee.

  23. Mikko Kivi­ran­ta: Nimit­täin siinä vai­heessa kun van­ha tut­tu työn ja pääo­man käden­vään­tö kallis­tuu tilaan jos­sa pääo­ma­l­la (koneil­la) tuote­taan kaik­ki ja ihmistyöl­lä ei tuote­ta mitään, per­in­teinen tulon­jakomekanis­mi menee rik­ki. Eikä rikkimen­e­misel­lä tarvitse olla tekemistä moraalin tai oikeu­den­mukaisu­u­den kanssa, vaan ihan käytän­nön kysymysten.

    Mik­si näin tulisi nyt käymään, kun tuotan­non tehos­tu­mi­nen ei ole koskaan aiem­min johtanut mas­satyöt­tömyy­teen ja kur­ju­u­teen vaan ennem­min absolu­ut­tisen köy­hyy­den katoamiseen, parem­pi­in eli­noloi­hin ja yleiseen hyv­in­voin­ti­in? Mikä nykyisessä tilanteessa on perus­tavaa laat­ua olev­asti eri­lail­la kuin kehru­u­jen­nyn aikoihin?

  24. Mikko Kivi­ran­ta: Mut­ta ennem­min tai myöhem­min kaik­ki globaalit talous­toim­i­jat tule­vat tör­määmään samaan ongel­maan, ja ehkä sil­loin syn­tyy tarve neu­votel­la joku uusi, kaikkia sito­va tapa tulon­jakoon. Tuhan­nen biljoo­nan taalan kysymys on kuin­ka se raken­netaan ilman että hin­tamekanis­mi menee rik­ki, tai joku vas­taa­va mekanis­mi nousee tilalle.

    Kiitok­sia hienos­ta pelkistyksestä!

    Loogi­nen päätelmä on varsin yksinker­tainen: Pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja pitää tule­vaisu­udessa verot­taa nyky­istä enem­män ja pro­gres­si­ivis­es­ti. Niin kauan, kuin par­la­menteil­la on val­ta säätää lake­ja ja hallinnol­la val­ta valvoa niiden voimaansaat­tamista, näin voidaan tehdä. Tuo sama automaa­tio autaa siinä. 

    Viit­teitä tämän suun­tais­es­ta kehi­tyk­ses­tä on. Esim. veroparati­isit ovat koko ajan ahtaam­mal­la. Jopa tuo suuri kap­i­tal­istien ihmemaa, USA, jah­taa niitä.

    Yleinen käsi­tys lie­nee, että keskilu­okan häviämi­nen olisi mei­dän tun­temamme demokra­t­ian lop­pu. Har­va poli­itikko kai sitä halu­aa. Menisi työpaikka.

  25. Mat­ti:

    Mik­si ihmeessä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa teol­lisu­us men­estyy ja meil­lä ei?

    Hil­jat­tain tehti­in pien­tä ana­lyysiä eräästä ruot­salais­es­ta tehtaas­ta ver­rat­tuna saman yhtiön sak­san tuotan­to­laitok­seen. Kysymys oli, että kan­nat­taako tuotan­to siirtää saksaan.

    Ja vas­taus oli että kyl­lä kan­nat­taa siirtää. Mik­si? Sik­si että sak­san tehdas oli kus­tan­nusjo­hta­ja. Ne pojat osaa­vat tehostaa.… No, vain yksi esimerkki.

    Ruotsin teol­lisu­us on saanut kovia tälle­jä ihan kuin Suo­ma­lainenkin. Omas­ta kapeas­ta näkökul­mas­tani ruotsin valt­te­ja ovat pääomien käyt­tö mikä näkyy kan­sain­välis­ten ruot­salais­ten pankkien lukumääränä. Toinen asia on suomea laa­jem­pi osaami­nen kuten vaik­ka hävit­täjät, autot, lääk­keet, poran­terät, kom­pres­sorit jne.

  26. Hyvä ja tärkeä kysymys tämäkin, mut­ta itse olen jäänyt kaipaa­maan Osmon näke­myk­siä kun­ta- ja soteu­ud­is­tuk­sen nykyti­las­ta. Ennen täältä sai lukea asiantun­te­via näke­myk­siä aiheesta niin blo­gis­til­ta kuin kom­men­toi­jil­takin. Mikä siis on Osmon arvio kun­ta- ja soteu­ud­is­tuk­sen nykyti­las­ta? Onko keis­ar­il­la vaatteita?

    1. Mikä siis on Osmon arvio kun­ta- ja soteu­ud­is­tuk­sen nykyti­las­ta? Onko keis­ar­il­la vaatteita?

      Täl­lä blogilla ei julka­ista pornografisia kir­joituk­sia edes keisareista. 🙂

  27. Mikko Kivi­ran­ta: Mut­ta ennem­min tai myöhem­min kaik­ki globaalit talous­toim­i­jat tule­vat tör­määmään samaan ongel­maan, ja ehkä sil­loin syn­tyy tarve neu­votel­la joku uusi, kaikkia sito­va tapa tulon­jakoon. Tuhan­nen biljoo­nan taalan kysymys on kuin­ka se raken­netaan ilman että hin­tamekanis­mi menee rik­ki, tai joku vas­taa­va mekanis­mi nousee tilalle.

    Vieläkin suurem­pi kysymys on, saadaanko noi­ta neu­vot­telu­ja käymään mitenkään merkit­tävis­sä määrin sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka edus­ta­vat muu­takin kuin kan­sain­välistä taloudel­lista eli­it­tiä. Lop­putu­los näyt­tää nimit­täin vas­tauk­ses­ta riip­puen taval­liselle pul­li­aiselle kovin erilaiselta.

  28. Osmo Soin­in­vaara:

    Pet­teri Y: Mikä siis on Osmon arvio kun­ta- ja soteu­ud­is­tuk­sen nykyti­las­ta? Onko keis­ar­il­la vaatteita?

    Täl­lä blogilla ei julka­ista pornografisia kir­joituk­sia edes keisareista. 

    Eli hom­ma on heikois­sa kan­timis­sa. Keis­ari on alasti, kos­ka siitä ei voi puhua.

  29. Tapio: Kiitok­sia hienos­ta pelkistyksestä!

    Loogi­nen päätelmä on varsin yksinker­tainen: Pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja pitää tule­vaisu­udessa verot­taa nyky­istä enem­män ja pro­gres­si­ivis­es­ti. Niin kauan, kuin par­la­menteil­la on val­ta säätää lake­ja ja hallinnol­la val­ta valvoa niiden voimaansaat­tamista, näin voidaan tehdä. Tuo sama automaa­tio autaa siinä. 

    Viit­teitä tämän suun­tais­es­ta kehi­tyk­ses­tä on. Esim. veroparati­isit ovat koko ajan ahtaam­mal­la. Jopa tuo suuri kap­i­tal­istien ihmemaa, USA, jah­taa niitä.

    Yleinen käsi­tys lie­nee, että keskilu­okan häviämi­nen olisi mei­dän tun­temamme demokra­t­ian lop­pu. Har­va poli­itikko kai sitä halu­aa. Menisi työpaikka.

    Mik­sei muka riitä, että verote­taan ain­oas­taan (pääoma)tuloja? Tulovir­ras­ta on helpom­pi mak­saa veroa kuin jostain kiin­teästä (joka ei kaikissa tapauk­sis­sa voi tuot­taa tuloa). 

    Jos omis­taisin vaikka­pa vain jaka­mat­toman atom­in, en kyl­lä suos­tu­isi sitä vero­tuk­sen takia hajot­ta­maan vain sen täh­den että voisin siitä verot mak­saa. Kiin­teän, ehyen kokon­aisu­u­den naker­t­a­mi­nen voi pila­ta sen arvon.

  30. “2) Turku pakot­ti erit­täin kan­nat­ta­van moot­torin valmis­tuk­sen Ital­i­aan ensin rak­en­ta­mal­la tehtaan viereen ja sen jäl­keen vielä kiristämäl­lä type­r­iä melusäädök­siä niin, ettei muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta ollut.”

    Heh,kyllä se suurin syy oli, että Ital­ias­sa tehtaan lopet­ta­mi­nen olisi mak­sanut 500 miljoon­aa enemmän.
    Ital­ias­sa irti­san­o­tu­ille joudu­taan mak­samaan jopa kol­men vuo­den palk­ka irti­sa­n­imisko­r­vauk­se­na + päälle irti­sanomisa­jan palkka

    Suomes­sa vain irti­san­im­sa­jan palkka

    Eli irti­sanomi­nen on Suomes­sa hal­paa, se on osasyylli­nen siihen , että työ­paikat lopete­taan ensisi­jais­es­ti Suomesta.

    Suo­mi on har­vo­ja mai­ta maail­mas­sa, jos­sa irti­sanomisko­r­vaus­ta ei makseta

  31. Canon­in suun­nitelmis­sa on muu­ta­man vuo­den päässä tehtaat jois­sa ei ole yhtään työntekijää.

    Canon saa­nee työn­tek­i­jät­tömän tehtaansa käyn­ti­in jon­ain päivänä, mut­ta aika on itse asi­as­sa aja­mas­sa toisel­la taval­la Canon­in ohi, ainakin kulut­ta­jakameroiden osalta. Maail­man eniten valmis­tet­tu­jen ja käytet­ty­jen kameroiden merk­ki oli taan­noin Nokia. Ei var­maan ole enää tai ainakaan kauan, mut­ta joka tapauk­ses­sa äly­puhe­limet ja vas­taa­vat ovat syömässä pelkästään kuvaamiseen tarkoitet­tu­jen lait­tei­den markki­nat varsin nopeasti. Osit­tain näin on käymässä jopa ammat­tiku­vaa­jien vehkeille. Canon var­maan voi myy­dä ammat­ti­lais­tuot­teitaan vielä pitkään, ja se var­maan voi myös toimit­taa kam­er­aele­ment­te­jä äly­puhe­limi­in (kuten Sony tekee), mut­ta perus­taskukam­er­an päivät taita­vat olla luetut.

    Jos­sain määrin eri mieltä olen kyl­lä. Minus­ta on ainakin muka­va, jos on kir­jahyllyssä teok­sia, jot­ka herät­tävät ajatuk­sia ja joi­hin voi pala­ta myöhem­min. On muka­va nähdä visuaalis­es­ti elämän­sä aikan lue­tut teokset.

    Tästä olen samaa mieltä, mut­ta Osmo kir­joit­ti yksit­täiskap­palei­den painamis­es­ta tilauk­ses­ta kir­jakaupois­sa. Sem­moinen tekni­ik­ka vaatisi kaupoil­ta investoin­te­ja, joi­ta ei ehkä kan­na­ta tehdä, jos lukemis­es­ta suuri osa siir­tyy sähköisi­in lait­teisi­in. Voisin myös kuvitel­la, että sähkökir­ja syö nimeno­maan hal­vat pokkar­it tai muuten fyy­siseltä laadul­taan heikom­mat paperikir­jat ennen kovakan­tisia moniväri­painatuk­sia tms.

  32. Suomen luon­non­va­roista sen ver­ran vielä, että meil­lähän on puh­das­ta vet­tä paljon. Ja vesi saat­taa alkaa pela­ta tärkeää roo­lia maail­mas­sa tule­vaisu­udessa. Ottakaapi se huomioon.

  33. Jalostuk­sen halpen­e­m­i­nen tosi­aan lisää raa­ka-ainei­den kysyn­tää, mut­ta eri raa­ka-aineis­sa eri määrän. Toisaal­ta on paljon syitä, mik­si markki­nat ehkä pystyvät reagoimaan isoonkin lisäkysyn­tään hin­nan paljonkaan nousematta.

    Näitä syitä ovat vaikeam­min hyö­dyn­net­tävät esi­in­tymät (2020-luvul­la mukaan lukien aster­oid­it), uusiokäyt­tö, luon­nol­liset ja keinotekoiset korvikkeet, pihim­mät käyt­tö­ta­vat, biote­k­nol­o­giset valmis­tus­ta­vat (ellei anti-tiede­lob­by onnis­tu pitkälti kieltämään niitä GMO:n tavoin) jne. Yleen­sähän raa­ka-ainei­den hin­nat ovatkin vain laske­neet päin­vas­tai­sista ennusteista huolimatta.

    Sik­si en tiedä, miten minkin raa­ka-aineen hin­ta tulee kehit­tymään jatkos­sa. Kaivos­val­tau­soikeuk­sien lahjoit­ta­mi­nen ali­hin­taan tosi­aan silti aiheut­taa ongelmia (tosin täy­del­lisiä ratkaisu­ja ei ole, esim. tule­vien lakimuu­tosten ris­ki tai muu voi estää tehokkaan huutokaupan).

  34. Lud­di­itit tuho­si­vat kehru­u­jen­nyjä, kos­ka pelkä­sivät niiden aiheut­ta­maa mas­satyöt­tömyyt­tä. Suomes­sa maat­aloudessa työsken­tele­vien määrä nopeim­mil­laan puolit­tui 20:ssä vuodessa. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei syn­tynyt mas­satyöt­tömyyt­tä. Hevosen ken­git­täjiä ja jus­teerisa­hamet­sure­itakaan ei enää ole.

    Kukaan meistä ei tiedä, mitä töitä 30:n vuo­den kulut­tua tehdään. Erit­täin toden­näköis­es­ti olemme sil­loin kuitenkin rikkaampia ja hyv­in­voivem­pia kuin nyt.

  35. Ennus­tamisen vaikeudesta:

    Muis­tan 1980-luvul­la kat­soneeni YLE:n TV-uutisia, jois­sa ennustet­ti­in, että Suomen väk­iluku ei tule ylit­tämään 5 miljoon­aa, ennen kuin kään­tyy laskuun.

    Tänään tilas­tokeskus ilmoit­taa väk­ilu­vuk­si 5 450 614.

  36. a_l: Wärt­silän Turun tehtaan vier­essä on ollut asu­tus­ta aika mon­ta vuosikym­men­tä, ellei ‑sataa. Wärt­silän päätet­tyä siirtää tuotan­ton­sa Ital­i­aan, jatkoi­vat ali­hankki­jat toim­intaansa samas­sa kiinteistössä. 

    Uno­htiko Turun kaupun­ki savus­taa hei­dätkin, vai etkö vain anna fak­to­jen hai­ta­ta trollailuasi? 

    Olet oike­as­sa, kan­nat­taa tutus­tua vähän tarkem­min tilanteeseen. Siinäkin olet oike­as­sa, että merik­lus­terin ali­hankki­joi­ta on ainakin vielä jäänyt monia Turku­un. Ne tuot­ta­vat ali­hank­in­taa mon­elle muullekkin kuin Wärt­silälle. Kiin­teistöön jäi myös Wärt­silän huoltotoimintoja. 

    Korkean jalostusar­von tehdas ja sen työ­paikat savustet­ti­in tahal­lis­es­ti Ital­i­aan täysin käsit­tämät­tömil­lä melunormin tulkin­noil­la. Tärkeim­mät työ­paikat, diesel­tuotan­to, saati­in onnis­tuneesti pois Turus­ta ja osaavia met­al­lim­iehiä työt­tömäk­si. Tämä tarkoit­taa nyky­is­ten diesel­tuotan­toon liit­tyvien toim­into­jen lähtemistä Turus­ta vähitellen ja sitä, että uudet ali­hank­in­taketjut syn­tyvät Pohjois-Italiaan.

    Olet ihan oike­as­sa, että ennen kuin alkaa kir­joitel­la trolle­ja, pitää ihan vähän tutus­tua tilanteeseen! 😉 Ympäristönormeil­la tarkoite­taan joskus hyvää, mut­ta kos­ka niitä ei kukaan täl­lä het­kel­lä uskalla kyseenalais­taa, niin kaik­ki hölmöi­lyt menevät läpi täysin kri­ti­ikit­tä. Sanoit itsekkin, että alueel­la on ollut asu­tus­ta vuosikym­meniä, eikä melu ole häirin­nyt ketään!

  37. Mietin vaate­tus ja tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta. En oikein usko sen siir­tymiseen takaisin Euroop­paan ja ainakaan niiden 3D tulostuk­seen. Toki tääl­lä jotkut high tech tek­sti­ilit tule­vat kyseeseen ja niitä valmis­te­taan nyky­isinkin. Samoin kuin kallis huip­pumuoti on OK tääl­lä. Vaik­ka aikanaan kyl­lä joku marx­i­lainen Volkov ennusti, että vaat­teet vale­taan muo­vista (taval­laan 3D tulostus­ta) tänä päivänä. Sehän olisi ollut mah­dol­lista kauan, mut­ta tren­di on ollut pikem­minkin kohti luon­nonkuitu­ja ja luonnollisuutta.

    Ennus­tuk­sil­la on usein tapana men­nä pieleen, Nobel palkit­tu Gun­nar Myrdalkin ennusti 40 vuot­ta sit­ten että juomme tänä päivänä syn­teet­tistä kahvia ja teetä. Oli kuulem­ma kym­meniä lab­o­ra­to­ri­oi­ta, jot­ka tutki­vat sitä.

  38. banaani: Jos­sain määrin eri mieltä olen kyl­lä. Minus­ta on ainakin muka­va, jos on kir­jäyllyssä teok­sia, jot­ka herät­tävät ajatuk­sia ja joi­hin voi pala­ta myöhem­min. On muka­va nähdä visuaalis­es­ti elämän­sä aikan lue­tut teok­set. Itse ainakin osta kir­jo­ja. Kir­jois­sa on myös se muka­va puoli, että tieto on koo­dat­tu ihmisen aivoille eikä tarvitse mitään sähköistä vem­painta avuk­si. Voi irrot­tau­tua elek­torni­ikas­ta hetkeksi.

    Olen taipu­vainen samaan mielip­i­teeseen, mut­ta samal­la on pakko tun­nus­taa että tuo on pelkästään nos­tal­giaa. Mie­leni on oppin­ut yhdis­tämään muka­van lukukoke­muk­sen fyy­siseen kir­jaan. Tuo assosi­aa­tio katoaa ajan myötä kun­han aikansa har­ras­taa tableteil­ta lukemista. Seu­raa­va sukupolvi, joka ei ole koskaan lukenut muual­ta kuin tabletil­ta tai tietokoneen ruudul­ta, ei kykene ymmärtämään mikä köm­pelöis­sä ja tilaa vievis­sä puun­pala­sis­sa niin viehät­tää. Viimeistäänkään seu­raa­va sukupolvi ei myöskään ymmär­rä mik­si elek­tron­i­ikas­ta pitäisi irrot­tau­tua hetkeksi.

    Kir­jat koke­vat saman kohtalon kuin vinyylilevyt. Kyl­lä niitä muu­ta­mat har­ras­ta­jat tule­vat vielä pitkään keräämään, mut­ta mas­sat siir­tyvät käteväm­pään, elek­tro­n­iseen formaattiin.

  39. Mik­si malmi­varat alun­perin päätet­ti­in jakaa ilmaisek­si? Siteer­aan Ris­to Rytiä: “Uut­ta kaivoslakia ryhdyt­ti­in valmis­tele­maan. Kehoitin asianomaista min­is­ter­iä rak­en­ta­maan sen sille poh­jalle, että min­er­aalit kuu­lu­vat val­ti­olle, mut­ta raken­nus­vai­heessa ei tätä peri­aatet­ta voisi toteuttaa.”

    Kaivoslain valmis­telu aloitet­ti­in väli­rauhan aikana 1940 tai 1941. Malmi­varo­jen vapaa hyö­dyn­tämisoikeus nähti­in tarpeel­lisek­si poikkeusti­lanteessa, kun talvi­so­ta oli juuri sodit­tu, kaikesta oli pula ja maail­man­so­ta riehu­mas­sa ympäril­lä. En tiedä vaikut­tiko asi­aan myös ulko­val­to­jen kiin­nos­tus Pet­sa­mon nikkeliin.

    Ihmette­len Osmon tavoin, mik­si kaivoslakia ei tältä osin olla saatu päivitet­tyä vas­taa­maan nyky­isiä tarpeita.

    Lähde: Ris­to Ryti, Sota-ajan muis­tel­mat 1939–1944, s.98.

  40. Muis­te­len aikaa 60-luvun lop­ul­la, kun yksi­ty­isautoilua vas­tus­ta­vat vasem­mis­to­laiset ennus­ti­vat kir­jas­sa “Alas auto­jen pakko­val­ta”, että pian kaupunke­ja liiken­nöi erin­näiset autonoomiset yhteiskäyt­tökulkuneu­vot, joi­ta tietokoneet ohjaa­vat tarvit­si­joille. Vähän sel­l­aisia Kut­su Plus ‑busse­ja älykkääm­mät kulkuneuvot.
    Siitä on kulunut pian 50 vuotta.

  41. Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la Osmon ja muiden keskustelijoiden ajatuk­sia tästä Vadenin Teren artikke­lista joka läh­estyy automaa­tiop­uhet­ta ja korkean jalostusas­teen kaipu­u­ta huo­mat­tavasti kri­it­tisem­min: http://www.vihreapuolue.fi/?q=node%2F338
    “Polt­ta­mal­la öljyä, kaa­sua ja hiiltä teolli­nen yhteiskun­ta saa käyt­töön­sä val­ta­vat määrät ei-inhimil­listä työtä. Tämä näkymätön työ kan­nat­telee teknis­ten lait­tei­den “tehoku­ut­ta”. Toki automaat­ti­tak­si tai nelikopteri on tehokkaampi ja halvem­pi kuin muut kul­je­tus­muodot, kun­han ensin on kaivet­tu min­er­aalit orjatyöl­lä kai­vok­sista ja poltet­tu hiiltä ja öljyä Aasian teol­lisu­usalueil­la niin, ettei aurinkoa näy muuten kuin jumbo-screenillä.”

  42. Her­bert Havu: Esimerkik­si juo­mavet­tä ja vakaa­ta kallio­ta meil­lä on suh­teessa paljon. Mikä on tämän arvo tulevaisuudessa?

    Vakaa kallio on ihan jees, jos rupeamme jem­maa­maan tois­t­en ydin­jät­teitä. Siitä voi pyytää ihan muka­van sum­man rahaa, ja ainakin tois­taisek­si jem­mat­tavaa tulee riit­tämään. Kovin mon­ta muu­ta laa­jem­paa käyt­töä sille vakaalle kalli­olle on paha uneksia.

    Vet­tä meil­lä on paljon. Ja sitä vet­tä tarvi­taan — mihin? Makeavesip­u­la liit­tyy lähin­nä maanvil­je­lyk­seen aurinkoisem­mil­la lev­eysasteil­la, eikä kastelu­vet­tä sinne tankker­il­la kan­na­ta liikutel­la. Juo­mave­den puhdis­t­a­mi­nen merivedestä on huikeasti halvem­paa kuin sen pul­lot­ta­mi­nen meil­lä ja roudaami­nen jon­nekin kauas. Eikä meiltä ole oikein kiva rou­da­ta meriteitse, olemme vähän syrjässä.

    Sit­ten kumpikin noista eduista on vielä siitä huono, että ruåt­ta­laisil­la on kans, kuten myös venäläisillä.

    Kol­mas etu liit­tyy met­si­in. Siel­lä meil­lä on merkit­tävä varan­to bio­ma­te­ri­aalia, jolle voi kek­siä paljon käyt­töä tule­vaisu­udessakin. Tosin sama etu on ruot­salaisil­la ja venäläisil­lä, ja met­sä kas­vaa vähän vikkeläm­min vaik­ka Indone­si­as­sa kuin täällä.

    Suomes­sa on rauhalli­nen, tehokas ja hyvin toimi­va yhteiskun­ta sekä korkeasti koulute­tut kansalaiset. Näil­lä on tähän asti pär­jät­ty, mut­ta ne voivat suh­teel­lisi­na etu­ina aikaa myöten hävitä muiden vähen­täessä koheltamista. Sen jäl­keen voimme kil­pail­la vain hinnalla.

    Asian voi kat­soa myös tois­es­ta suun­nas­ta. Jos merkit­tävä osa kansakun­nan panos­tuk­ses­ta menee ener­gian ja raa­ka-ainei­den han­kkimiseen, läm­mit­tämiseen ja kul­jet­tamiseen, samas­ta tuotan­nos­ta mak­set­tavak­si jäävä palk­ka on pienem­pi Suomes­sa kuin vaikka­pa Saksassa.

    Meil­lä voi tule­vaisu­udessa­ki men­nä ihan hyvin, mut­ta jos kaik­ki tekevät opti­maalisen suorituk­sen, jäämme maakuntasarjaan.

  43. Tapio: Loogi­nen päätelmä on varsin yksinker­tainen: Pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja pitää tule­vaisu­udessa verot­taa nyky­istä enem­män ja progressiivisesti.

    Muu­ta­ma kivi polulla

    1. Jos pääo­mat­u­lo­ja ja pääo­mia verote­taan ankarasti, liike­toim­intaan tarvit­tavien sijoi­tusten saami­nen vaikeu­tuu. Jos vielä samal­la tuotan­to muut­tuu marx­i­laisem­paan suun­taan pääo­mavaateil­taan, tämä on varsin vaikea yhtälö.

    2. Pääo­mat­u­lot ovat luon­teeltaan pitkäaikaisia, yksinker­taise­na esimerkkinä vaik­ka vuokra-asun­non myyn­tivoit­to. Jos näitä suuria mut­ta har­voin tule­via ker­taer­iä verote­taan olen­naisen pro­gres­si­ivis­es­ti, ko. sijoituk­set loppuvat.

    3. Pääo­mat­u­lo­ja on helpom­pi kiepaut­taa ansio­tu­loik­si kuin toisin päin.

    4. Pääo­mat­u­lois­sa kan­sain­vä­li­nen verokil­pailu toimii (päin­vas­toin kuin ansio­tu­lois­sa pääosin).

    Osaan näistä on ole­mas­sa varsin hyviä lääkkeitä. Yksi malli on sel­l­ainen, jos­sa kaik­ki tulot verote­taan ansio­tu­loina. Pääo­mat­u­lot saa kuitenkin halutes­saan rahas­toi­da, ja vero kan­netaan vas­ta sit­ten, kun tulo­ja ote­taan henkilöko­htaiseen käyt­töön. Sijoituk­set saa vas­taavasti vähen­tää vero­tuk­ses­sa, jol­loin vero mak­se­taan rahan käyt­tämisen, ei sen ansait­semisen mukaan. Tämä pois­taisi suuren osan kan­nustepul­mista sijoit­tamises­sa. (Näin voi jo jos­sain määrin nytkin tehdä hold­ing-yhtiöi­den kaut­ta, mut­ta menet­te­ly on kankea.)

    Mut­ta vaik­ka kuin­ka kek­sisi hyviä malle­ja, ongel­mak­si jää kan­sain­vä­li­nen verokil­pailu. On varsin epä­to­den­näköistä, että pääo­mat­u­lo­jen yleinen vero­ta­so nousisi Suomen viral­lis­ten pros­ent­tien tasolle kovin äkkiä.

  44. Raimo K: Tietysti sak­salaisel­la teol­lisu­udel­la on todel­li­nen, merkit­tävä etu suo­ma­laiseen ver­rat­tuna: laatu ja laatuimago.

    Sak­salaisel­la teol­lisu­udel­la on käytet­tävis­sään enem­män pääo­mia, hyvin etabloitunut ase­ma, val­ta­vat koti­markki­nat, isom­pi ihmis­pääomapo­ten­ti­aali, keskeisem­pi ase­ma, pienem­mät kul­je­tuskus­tan­nuk­set ja enem­män koti­maista energiaa.

    Miinuksi­na taas joil­takin osin korkeam­mat työvoimakus­tan­nuk­set ja vähem­män tehokkaasti toimi­va yhteiskun­ta. Myös kon­ser­vati­ivi­su­us uusien asioiden kanssa näkyy mon­es­sa paikas­sa, eikä Sak­sa ole korkean teknolo­gian alal­la siel­lä, mis­sä odot­taisi. (Sak­sa on muu­takin kuin autoteollisuutta.)

    Ruot­si­in ver­taami­nen on parem­pi ver­tailu, joskin meil­lä on tiet­tyjä maanti­eteel­lisiä ja luon­non­va­r­al­lisia heikkouk­sia Ruot­si­inkin näh­den (ja hyvin vähän kil­pailue­tu­ja). Mut­ta ei Ruotsinkaan teol­lisu­udel­la kaikin osin mitenkään hirvit­tävän hyvin mene, sama kehi­tys siel­läkin näkyy.

    Kes­ki-Euroopas­sa taas ver­tailu Sak­san ja Ran­skan välil­lä olisi mie­lenki­in­toinen. Ran­skalla ei ole mitään ihan ilmi­selvää syytä olla Sak­saa heikom­pi, mut­ta silti se mon­elta osin on.

  45. Poth1ue1: Asia menee ehkä vähän “bit­ti-insinöörin” eksper­ti­isin ulkop­uolelle, mut­ta rohkenisin väit­tää, että 3D tulostus tulee mullis­ta­maan maail­maan muutenkin kuin pikavalmis­tuk­sen mielessä.

    Asi­aan jonkin ver­ran työnkin puoles­ta tutus­tuneena olisin taipu­vainen ole­maan samaa mieltä. Nykyiset sar­jatuotan­tomenetelmät ovat erit­täin kehit­tyneitä, ja niitä on vaikea haas­taa. Sen sijaan addi­ti­ivi­nen valmis­t­a­mi­nen mah­dol­lis­taa sel­l­ais­ten esinei­den tekemisen, joi­ta ei aikaisem­min voin­ut tehdä oikein mitenkään.

    Mon­imutkaisten kap­palei­den las­tu­a­vat työstöt tule­vat kor­vau­tu­maan uusil­la menetelmil­lä. Val­ut taas pitävät pin­tansa vielä todel­la pitkään, kos­ka teknolo­gia mah­dol­lis­taa erit­täin pien­ten tol­er­anssien aikaansaamisen hyvin pie­nil­lä yksikkökustannuksilla.

    Addi­ti­iviselle valmis­tamiselle on kolme selvää käyttötapausta:

    1. Pienet sar­jat, jois­sa per­in­teiset menetelmät eivät voi saavut­taa volyymi­etu­ja. (Jopa yksit­täiskap­paleet ovat realistisia.)

    2. Tilanteet, jois­sa tietyn esineen han­kkimisen logis­ti­ik­ka on han­kalaa. (“varaosat”)

    3. Kus­to­moita­vat osat.

    Tätä voisi jotenkin tiivistää siten, että kän­nykän osat tehdään vielä pitkään pääosin val­umenetelmil­lä ja yksinker­taisil­la per­in­teisil­lä työstöil­lä. Val­u­muotit voidaan kuitenkin aika pian tehdä addi­ti­ivis­es­ti, mikä taas muut­taa kus­tan­nus­raken­net­ta huomattavasti.

    Addi­ti­ivi­nen tuotan­to tulee muut­ta­maan maail­maa, mut­ta oletet­tavasti ihan eri taval­la kuin mitä nyt luulemme…

  46. Mikko Kivi­ran­ta: ilman että mui­ta Marx­in ‘houre­i­ta’ kuten pro­le­tari­aatin dik­tatu­uria tai “Jokainen kyky­jen­sä mukaan, kullekin tarpei­den­sa mukaan” ‑peri­aatet­ta tarvit­see ostaa samas­sa paketissa. 

    Olen ilmeis­es­ti ain­oa tämän keskustelun osan­ot­ta­ja, joka on todel­la lukenut Marx­ia. Niin­pä tiedän muun muas­sa, että ain­oas­sa tek­stiko­hdas­sa, jos­sa Marx lainkaan käyt­tää ilmaus­ta “jokainen kykyn­sä mukaan, jokaiselle tarpeit­ten­sa mukaan”, hän nimeno­maan itse tuomit­see sen “houreek­si” — jos­ta näki oman aikansa sak­salais­ten utopis­ti­sosial­istien kär­sivän. He kat­soi­vat, että tätä peri­aatet­ta voisi ryhtyä nou­dat­ta­maan tuos­ta vain, kun taas Marx kat­soi, että se täy­tyy lykätä jon­nekin täysin epämääräiseen tule­vaisu­u­teen. Hän kehot­taa uno­hta­maan sen mieluiten kokon­aan, kunnes tähän tule­vaisu­u­teen jon­ain päivänä sit­ten on päästy.

    Koko tuo Marx­in tek­sti, jos­sa ilmaus “jokainen kykyn­sä mukaan, jokaiselle tarpeit­ten­sa mukaan” esi­in­tyy, on alus­ta lop­pu­un todel­la kitk­erän­sävy­istä ja jopa vit­tuil­e­vaa kri­ti­ikkiä juuri sitä ajat­te­lu­ta­paa kohtaan, jon­ka sym­bol­i­na tämä ilmaus Marx­in omana aikana toi­mi. Tuo isku­lause kiteyt­ti kyl­lä hänenkin ihanteen­sa, aivan kuten se kiteyt­ti hänen kri­ti­ikkin­sä kohtei­den ihanteen. Mut­ta hän korostaa todel­la voimakkaasti, läh­es nyrkkiä pöytään lyö­den, kuin­ka se on tois­taisek­si valitet­tavasti tuomit­tu jäämään pelkäk­si ihanteek­si, jon­ka hyvää tarkoit­tavista toteut­tamisyri­tyk­sistä nykyisen yhteiskun­ta­muodon poh­jal­ta on pelkkää haittaa.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la on aukko sivistyk­sessä. En ole lukenut Marx­ia lainkaan. 

    En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Jos ilme­nee, että yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un akti­ivis­es­ti osal­lis­tu­va ihmi­nen ei ole lukenut Marx­ia, hänen pis­teen­sä laske­vat omis­sa silmis­säni yleen­sä automaat­tis­es­ti (vrt. yllä). Ja itse voin kyl­lä omas­ta puolestani tode­ta, että yksi keskeinen syy siihen, mik­si minus­ta ei voi koskaan tul­la vihreää, on se, että Marx sivu­ute­taan nyky­hetken vihreässä ajat­telus­sa käytän­nössä täysin ainakin Suomes­sa — mikä on sivu­men­nen sanoen mie­lenki­in­toista, kun ajatel­laan vihrei­den vas­tus­ta­jien­sa kesku­udessa naut­ti­maa stereo­tyyp­pistä mainet­ta muka entis­ten marx­i­lais­ten puolueena.

    (Esimerkik­si se, etten ole koskaan saanut mis­sään kom­men­toitua Ville-Veikko Mas­tomäen, Jaakko Sten­hällin ja Heik­ki Sairasen kir­joituk­sia taloud­es­ta, on juon­tunut siitä, että Marx­ia ei käsitel­lä niis­sä käytän­nössä sanal­lakaan, eikä hänen sivu­ut­tamis­taan yritetä sitäkään toisaal­ta perustel­la. Tämä itsessään on jo yksistään ollut niin masen­tavaa, etten ole jak­sanut kiin­nos­tua. Tässä olen ollut heitä kohtaan epäilemät­tä epäoikeu­den­mukainen, mut­ta en sen enem­pää kuin he itse ovat Marx­ia kohtaan.)

    Mut­ta toisaal­ta se, että Marx­in ajatuk­sia muis­tut­tavia ajatuk­sia voi saa­da ilman hänen lukemis­taankin, vaikut­taisi tar­joa­van hänelle voimakas­ta tukea. Osoit­taa­han se, että nämä ajatuk­set eivät ole sidok­sis­sa mihinkään stereo­tyyp­piseen “marx­i­laiseen maail­manku­vaan” vaan ovat osa arvo­va­paan yhteiskun­tati­eteen val­tavir­taa. Keho­tus lopet­taa Marx­in lukem­i­nen joutuu hyvin erikoisel­la taval­la nau­runalaisek­si, kun ilme­nee, että saadak­seen näitä-ja-näitä ajatuk­sia ei tarvitse lainkaan olla lukenut Marxia.

    Joka tapauk­ses­sa jo korkeal­lakin abstrak­tio­ta­sol­la koko aja­tus, että teknologi­nen kehi­tys määrää viime kädessä yhteiskun­nan kehi­tyk­sen, muis­tut­taa hyvin voimakkaasti Marx­in kaikkein keskeisimpiä ajatuk­sia. Jos koko län­si­maises­sa yhteiskun­tati­eteessä on joku yksit­täi­nen klas­sikkokir­joit­ta­ja, johon tämä aja­tus yhdis­tyy mui­ta enem­män, niin hän on kyl­lä nimeno­maan Marx.

    Mut­ta itse nos­taisin esi­in kak­si lisäa­ja­tuskulkua, jot­ka minus­sa herä­sivät ja joi­ta muut kom­men­toi­jat eivät tois­taisek­si ole käsitelleet:

    1)

    Yhdys­val­loista on voin­ut nähdä jo yhden kokon­aisen sukupol­ven ajan, mihin teol­lisu­ustyö­paikko­jen häviämi­nen katoaa, jos sitä ei pehmuste­ta minkään­laisel­la tulon­jakopoli­it­tisel­la vas­tavoimal­la. Keski­t­u­loisen duu­nar­iväestön reaal­i­t­u­lot ovat siel­lä polke­neet kir­jaimel­lis­es­ti paikallaan jo 40 vuot­ta — siinä mis­sä keskim­mäisen desi­ilin reaal­i­t­u­lot ovat Suomes­sa samaan aikaan noin kaksinker­tais­tuneet.

    Pait­si että tämä on aiheut­tanut val­tavia hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, jot­ka ovat Yhdys­val­toi­hin pere­htyneille tut­tu­ja, se on myös välil­lis­es­ti ollut mukana aiheut­ta­mas­sa nyky­istä finanssikri­isiä. Kos­ka tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen luo­man työn tuot­tavu­u­den kasvun tulok­set on kah­mit­tu pienen eli­itin taskui­hin, elin­ta­son ylläpitämi­nen ennal­laan on vaat­in­ut koti­talouk­sien säästämisas­teen rom­ah­dus­ta ja velka­an­tu­misas­teen nousua. Suomes­sa key­ne­siläistä “velka­elvy­tys­tä” on aina moral­isoivasti kammok­sut­tu. Mut­ta tosi­a­sia on, että jos julki­nen val­ta ei velka­elvytä tilanteessa jos­sa talouskasvu on velka­elvy­tyk­sen varas­sa, niin sit­ten velka­elvyt­tävät koti­taloudet, ja niitä ei ole estämässä kukaan bud­jet­ti­ra­joituk­ses­ta muis­tut­ta­va vakavaääni­nen virkamies. Yhdys­val­tain osu­us finanssikri­i­sistä on johtunut pitkälti siitä, että tämä koti­talouk­sien velka­elvy­tysvipu on nap­sah­tanut lop­ul­ta poik­ki. Mut­ta se, mik­si siihen vipu­un taas on täy­tynyt ylipään­sä tur­vau­tua, on johtunut juuri Osmon tässä blogikir­joituk­ses­sa kuvaa­mas­ta tek­nol­o­gis­es­ta murroksesta.

    2)

    Tästä blogikir­joituk­ses­ta voisi halutes­saan lukea ulos senkin, että jos kuvatun kaltaises­sa tek­nol­o­gisen muu­tok­sen maail­mas­sa voi olla jonkin­laista vasem­mis­to­laisu­ut­ta, sen on olta­va Marx-vaikut­teista vasem­mis­to­laisu­ut­ta eikä sosi­aalidemokraat­tista vasem­mis­to­laisu­ut­ta. Niiden asioiden suh­teen, jois­sa Marx ja sosi­aalidemokra­tia ovat eri mieltä keskenään, sen on ase­tut­ta­va Marx­in kan­nalle. Sosi­aalidemokra­tia on pitkälti työväen­li­ik­keen puolue­poli­it­ti­nen jatke; englan­nin kielessä ääri­vasem­mis­to­laiset ovat käyt­täneet siitä per­in­teis­es­ti pilkka­nim­i­tys­tä labourism (‘työväk­is­mi’). Mut­ta jos arvon­lisäys kansan­taloudessa ker­ta kaikki­aan kadot­taa entisen van­han yhteyten­sä tehtävän työn määrään, niin työväen­li­ikekeskeinen kuva poli­it­tis­es­ta toim­i­ju­ud­es­ta (tulon­jako­tais­telus­sa ja kaikkial­la muual­lakin) muut­tuu yhä mah­dot­tomam­mak­si. Lop­ul­ta se muut­tuu erääl­lä taval­la jopa käsit­teel­lis­es­ti mahdottomaksi.

    Kuten olen selostanut kir­jas­sani Mikä vasem­mis­toa vaivaa?, Marx kat­soi, että lisään­tyvän vapaa-ajan vaa­timus on kap­i­tal­is­tiselle tuotan­to­tavalle vaar­al­lisem­pi uhka kuin lisään­tyvän raha­palkan vaa­timus ilman työa­jan lyhen­tämistä. Kap­i­tal­isti pakot­taa otta­maan rahana senkin, minkä työläi­nen mielu­um­min ottaisi aikana, kos­ka mak­set­tu raha palaa koh­ta taas takaisin kap­i­tal­istin tasku­un, mut­ta aika ei. Tämän val­os­sa Osmon lop­punousun kysymys — “Kan­nat­taisiko yksinker­tais­es­ti vain tehdä vähem­män työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen vält­tämätön­tä?” — on varsin antikap­i­tal­isti­nen kysymys. Sitä ei vain useinkaan yhdis­tetä esimerkik­si Marxi­in, kos­ka Marx­in maineen ehti pila­ta hänen nimeen­sä van­nonut Neu­vos­toli­it­to, jon­ka johto pyr­ki hänen työn­vähen­tämis­tavoit­teestaan pikem­minkin pois­päin — muut­ta­maan koko yhteiskun­nan yhdek­si suurek­si työleiriksi.

    Eli poli­it­tista kysyn­tää sel­l­aiselle tulon­jako­tais­telulle, jos­sa sosi­aalidemokra­tia on per­in­teis­es­ti ollut paras­ta mitä maail­mas­ta löy­tyy, on kas­vat­ta­mas­sa kehi­tyskulku, joka osaltaan muut­taa tämän sosi­aalidemokra­t­ian itsen­sä yhä mah­dot­tomam­mak­si. Suuri ital­ialainen vasem­mis­toa­jat­teli­ja Anto­nio Gram­sci kiteyt­ti aikoinaan: “Van­ha kuolee eikä uusi ota syn­tyäk­seen; tässä väl­i­ti­las­sa puhkeaa mitä mon­i­naisimpia saira­soire­i­ta.” Tämä on kir­joitet­tu 1930-luvul­la, mut­ta se kuvaa kyl­lä hyvin myös 2010-lukua.

    1. Kun luin tuon Tom­min vuo­datuk­sen Marx­in lukemisen vält­tämät­tömyy­destä joudun peru­maan sanomiseni. Itseasi­as­sa taisin joskus 35 vuot­ta sit­ten pakot­taa itseni luke­maan Pääo­maa, en muista mon­tako osaa. Tämä vai­he ei muis­tunut mieleeni, kos­ka en saanut kir­jas­ta mitään kum­mem­pia kik­se­jä. Olin sitä ennen lukenut koti­maisem help­pota­juisem­man kir­jan marx­i­lais­es­ta kansan­taloud­es­ta ja jouduin totea­maan, että tuo koti­mainen tekele ei kyl­lä tehnyt Marx­ille oikeu­tus­ta. Luin Marx­i­ni kansan­talouti­eteen opin­to­jen antamien silmälasien läpi, ja mielestäni Marx­il­la oli jois­sakin keskei­sis­sä asiois­sa yksinker­tainen (mut­ta edelleen hyvin yleinen) päät­te­lyvirhe. Marx­ia ei tul­lut paljon lue­tuk­si, kos­ka marx­i­laisu­ut­ta tun­ki sisään ovi­a­ta ja ikkunoista. Suh­teel­lisu­us­teo­ri­aankaan en ole tutus­tunut luke­mal­la Ein­steinia enkä mekani­ikkaan luke­mal­la Newtonia.
      Min­un maail­mas­sani hyvät ajatuk­set jäävät eloon, jos ne ovat hyviä, eikä niitä kan­na­ta liit­tää henkilökult­ti­in. Marx­i­laises­sa kansan­talouti­eteessa on ker­ras­saan virheel­lisiä väit­tämiä ja sik­si aja­tusten ankkuroin­ti häneen tekee vääryyt­tä niille hänen oival­luk­silleen, jot­ka kestävät ajan ham­mas­ta. Vähän niin kuin Stein­erped­a­gogi­ikas­ta voi omak­sua parhai­ta palo­ja ilman, että pitää kat­soa oikea kylvämi­sai­ka kuunkier­rosta tai alkaa vas­tus­taa rokotuksia.

  48. “**Mik­si näin tulisi nyt käymään, kun tuotan­non tehos­tu­mi­nen ei ole koskaan aiem­min johtanut mas­satyöt­tömyy­teen ja kur­ju­u­teen vaan ennem­min absolu­ut­tisen köy­hyy­den katoamiseen, parem­pi­in eli­noloi­hin ja yleiseen hyv­in­voin­ti­in? Mikä nykyisessä tilanteessa on perus­tavaa laat­ua olev­asti eri­lail­la kuin kehru­u­jen­nyn aikoihin?**”

    Se, että suorit­ta­vat työ­paikat katoa­vat. Kaik­ista ihmi­sistä ei ole luo­vaan tai abstrak­tia ajat­telua vaa­ti­vaan työhön. Mihin tule­vaisu­udessa sijoit­tuu alle linkatun kukku­lan vasen puoli? Mitä heille kek­sitään? Heistä useim­mat eivät opi matem­ati­ikkaa tai kieliä. Ei heitä voi sik­si palve­lute­htävi­inkään lait­taa. Yksinker­taisim­mat palve­lute­htävät näet kor­vaa automaatio. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:IQ_curve.svg

  49. Poth1ue1: Mikä nykyisessä tilanteessa on perus­tavaa laat­ua olev­asti eri­lail­la kuin kehru­u­jen­nyn aikoihin?

    Kos­ka ain­oa pakotie on vir­tu­aal­i­maail­ma, jos­sa ihmistä ei tarvi­ta lainkaan palvele­maan ihmistä.

  50. Keskusteli­ja:
    Lud­di­itit tuho­si­vat kehru­u­jen­nyjä, kos­ka pelkä­sivät niiden aiheut­ta­maa mas­satyöt­tömyyt­tä. Suomes­sa maat­aloudessa työsken­tele­vien määrä nopeim­mil­laan puolit­tui 20:ssä vuodessa. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei syn­tynyt mas­satyöt­tömyyt­tä. Hevosen ken­git­täjiä ja jus­teerisa­hamet­sure­itakaan ei enää ole.

    Ei pidä uno­htaa, että siir­to­laisu­us Suomes­ta ulko­maille on ollut rankkaa usein elin­mah­dol­lisuuk­sien lop­pumisen takia.

    Jos siir­to­laiset oli­si­vat jääneet Suomeen ja oli­si­vat pysyneet hengis­sä, meitä olisi ollut ehkä pari miljoon­aa enemmän.

    http://www.migrationinstitute.fi/stat/Visuaalinen_tilastokatsaus.pdf

  51. Poth1ue1: Mik­si näin tulisi nyt käymään, kun tuotan­non tehos­tu­mi­nen ei ole koskaan aiem­min johtanut mas­satyöt­tömyy­teen ja kur­ju­u­teen vaan ennem­min absolu­ut­tisen köy­hyy­den katoamiseen, parem­pi­in eli­noloi­hin ja yleiseen hyv­in­voin­ti­in? Mikä nykyisessä tilanteessa on perus­tavaa laat­ua olev­asti eri­lail­la kuin kehru­u­jen­nyn aikoihin?

    Ei tässä olekaan. Aina kun joku sanoo, että “this time it’s dif­fer­ent” kan­nat­taa olla erit­täin skeptinen…

    Ongel­ma nyt, kuten teol­lisen val­lanku­mouk­senkin aikaan, on muu­tospros­es­si ja sen nopeus. Lud­di­itit ihan oikeasti jäivät työt­tömik­si tai siir­tyivät tehtaiden ja hiilikaivosten työläiskur­jal­is­toon. Vas­ta hei­dän las­ten­lapsen­sa tai näi­den lapset pää­sivät naut­ti­maan kehi­tyk­sen hedelmistä.

    Samat muu­tospros­es­sit antoi­vat sykäyk­sen kom­mu­nis­min ja kansal­lis­sosial­is­min synnylle.

  52. Kyl­lä ne duu­narim­iehet ovat myös ihan syys­tä demareille vihaisia. Ei pelkkä automaa­tio ole vienyt hei­dän työ­paikko­jaan vaan myös hölmö poli­ti­ik­ka, jos­sa vihreil­lä on keskeinen rooli.

    Mitä hal­vatun järkeä on esimerkik­si siinä, että omil­la toimil­lamme vaikeu­tamme jät­tei­den hyö­dyn­tämistä ener­giantuotan­nos­sa ja tuomme samal­la saas­tut­tavaa kivi­hi­iltä ulko­mail­ta kalli­il­la hin­nal­la kor­vaa­maan jäte-ener­giaa. Sama jut­tu on myös turpeen käytössä. Mik­semme voisi käyt­tää omaa “öljyämme” eli turvet­ta, kun kuitenkin tuomme Sak­sas­ta kivi­hi­iltä. Ei turve sen pahempi ole kuin kivi­hi­ilikään, mut­ta demarei­den ja vihre­it­ten hölmöläis­ten toim­inta on johtanut tähän tilanteeseen.

  53. Keskusteli­ja:
    Lud­di­itit tuho­si­vat kehru­u­jen­nyjä, kos­ka pelkä­sivät niiden aiheut­ta­maa mas­satyöt­tömyyt­tä. Suomes­sa maat­aloudessa työsken­tele­vien määrä nopeim­mil­laan puolit­tui 20:ssä vuodessa. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei syn­tynyt mas­satyöt­tömyyt­tä. Hevosen ken­git­täjiä ja jus­teerisa­hamet­sure­itakaan ei enää ole.

    Kukaan meistä ei tiedä, mitä töitä 30:n vuo­den kulut­tua tehdään. Erit­täin toden­näköis­es­ti olemme sil­loin kuitenkin rikkaampia ja hyv­in­voivem­pia kuin nyt.

    Piti melkein itsekin kir­joit­taa tämä, mut­ta parem­pi kir­jo­tus kuin oma olisi ollut, niin lainataan vaan kokonaisuudessaan.

    Mitä taas tulee Krug­mani­in, kat­so­taan onnis­tuuko tämä ennus­tus parem­min kuin aikoinaan 1998 tehty ennus­tus inter­netin merkityksestä:

    “By 2005 or so, it will become clear that the Inter­net’s impact on the econ­o­my has been no greater than the fax machine’s.”

  54. Viherinssi: Mut­ta vaik­ka kuin­ka kek­sisi hyviä malle­ja, ongel­mak­si jää kan­sain­vä­li­nen verokil­pailu. On varsin epä­to­den­näköistä, että pääo­mat­u­lo­jen yleinen vero­ta­so nousisi Suomen viral­lis­ten pros­ent­tien tasolle kovin äkkiä.

    Olen täysin samaa mieltä ongelmista, mut­ta pääomien ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tus voidaan tehdä monel­la taval­la ja uusia tapo­ja kehittää. 

    En ollenkaan ajatel­lut, että muu­tos toteutet­taisi­in huomen­na, mut­ta jotain on syytä tehdä, ennenkuin tulon­muo­dos­tus ja veropo­h­ja ja sen seu­rauk­se­na yhdyskun­tarakenne menee pahasti rik­ki. Pääo­ma- ja palkkat­u­lo­jen suhde OECD-mais­sa kai jo nyt hipoo vajaan sadan vuo­den takaisia ennä­tyk­siä (kor­jatkaa, jos olen väärässä).

    Asia on noteer­at­tu aika laa­jasti län­ti­sis­sä demokra­tiois­sa ehkä UK:ta luku­unot­ta­mat­ta. Jotain alkaa tapah­tua, sil­lä muu­toin keskus­ta- ja maltil­lisil­ta oikeistopoli­itikoil­ta menee työt.

  55. Maaseu­tu­lainen:
    “**Mik­si näin tulisi nyt käymään, kun tuotan­non tehos­tu­mi­nen ei ole koskaan aiem­min johtanut mas­satyöt­tömyy­teen ja kur­ju­u­teen vaan ennem­min absolu­ut­tisen köy­hyy­den katoamiseen, parem­pi­in eli­noloi­hin ja yleiseen hyv­in­voin­ti­in? Mikä nykyisessä tilanteessa on perus­tavaa laat­ua olev­asti eri­lail­la kuin kehru­u­jen­nyn aikoihin?**”

    Se, että suorit­ta­vat työ­paikat katoa­vat. Kaik­ista ihmi­sistä ei ole luo­vaan tai abstrak­tia ajat­telua vaa­ti­vaan työhön. Mihin tule­vaisu­udessa sijoit­tuu alle linkatun kukku­lan vasen puoli? Mitä heille kek­sitään? Heistä useim­mat eivät opi matem­ati­ikkaa tai kieliä. Ei heitä voi sik­si palve­lute­htävi­inkään lait­taa. Yksinker­taisim­mat palve­lute­htävät näet kor­vaa automaatio. 

    Tule­vaisu­udessa on toden­näköis­es­ti palvelu­am­mat­te­ja, joista emme ole vielä kuulleetkaan, tai jot­ka ovat hyvin vähälukuisia Suomes­sa. Stet­son-Har­ri­son menetelmäl­lä rav­istin hihas­ta seuraavia:

    Hää­su­un­nit­teli­ja, per­son­al shop­per, per­son­al train­er, loma­su­un­nit­teli­ja, bile­su­un­nit­teli­ja, elämän­ta­paval­men­ta­ja, lem­mikin seu­ralainen, lem­mikin ulkoilut­ta­ja, kodin sis­us­ta­ja, elämän kump­panin etsi­jä, pukeu­tu­miskon­sult­ti, henkilöko­htainen sih­teeri jne. Mitään noista ei hel­posti kor­va­ta automaatiolla.

  56. Keskusteli­ja:
    ‘snip’
    Hevosen ken­git­täjiä ja jus­teerisa­hamet­sure­itakaan ei enää ole.
    ‘snip’

    Hevosenken­git­täjiä kyl­lä on — ja ovat aika hyvin palkat­tu­ja. Hevosia on Suomes­sa, ei toki sitä määrää, mitä huip­puaikoina, mut­ta run­saat 75.000 kuitenkin ja luku kasvaa.

    Tal­li­paik­ka n. 1000 €/kk, elinkeino työl­listää ehkä 20.000 ihmistä nykyisin.

    Niin että aja­tus hevosten katoamis­es­ta on ennenaikainen ja liioiteltu.

  57. Muuten olen kir­joituk­ses­ta aika samaa mieltä, mut­ta tämä asia hie­man oudoksutti:

    “Luovien nero­jen ympäril­lä on yhä vähem­män avus­tavaa henkilökun­taa. Ennen arkkite­hti­toimis­tossa oli sankari­arkkite­hdin apuna lähet­te­jä, puh­taak­si piirtäjiä, kopi­oi­jia ja konekir­joit­ta­jia, nyt sankari­arkkite­hti pystyy tekemään tietokoneel­laan melkein kaiken itse.”

    Avus­ta­va henkilökun­ta on muut­tanut muo­toaan. Arkkite­hdin työ on muut­tunut. Kukaan ei kykene ole­maan sel­l­ainen “sankari­arkkite­hti”, joka kun­nol­la kaiken osaisi. Rak­en­tei­den suun­nit­teluhan tiputet­ti­in arkkite­hdin amma­tista jo yli 100 vuot­ta sit­ten pois, kos­ka se alkoi men­nä vaikeak­si, ja vaati omia asiantun­ti­joitaan. Sama on käynyt arkkite­htien perustöille, vaik­ka joitain “sankari­arkkite­hte­jä” toki löy­tyykin — mut­ta nämä ovat usein aika tehot­to­mia työn­jakoa har­joit­tavi­in arkkite­hti­toimis­toi­hin ver­rat­tuna, kos­ka työn­tekoa­jas­ta iso osa menee jatku­vasti opet­telu­un ja määräys­ten, suosi­tusten yms. läpikäyn­ti­in sen sijaan, että pää­sisi hyö­dyn­tämään jo osaami­aan taito­ja, kuten pitkälle erikois­tuneet henkilöt voivat parem­min tehdä. 

    Arkkite­hdin työ on tiim­i­työtä. Mon­es­sa toimis­tossa on vain yksi tai pari pää­su­un­nit­teli­jaa, mut­ta henkilökun­taa voi silti olla kym­meniä. On lau­ma arkkite­htiyliop­pi­lai­ta piirtämässä detal­je­ja, joi­hin päteväm­mät eivät halua käyt­tää aikaa, on visu­al­isoin­nin ekspert­te­jä, on maise­ma­su­un­nit­telijoi­ta, on sis­us­tus­su­un­nit­telijoi­ta jne. Toimis­tossa voi olla myös ener­giate­hokku­usasiantun­ti­joi­ta. Eli suun­nit­te­lu­työ on paljon erikois­tuneem­paa kuin aiem­min, ja kehi­tys jatkunee siihen suun­taan edelleen. Avus­ta­va henkilökun­ta vain muut­taa muotoaan.

  58. Itseasi­as­sa täy­tyy lisätä tuo­hon vielä se, että paluu omavaraistalouteen tänä päivänä on melko­lail­la mah­do­ton­ta kehi­tys­mai­ta myöten.

    Jos ei ole töitä, ihmi­nen pää­tyy suurkaupun­gin slum­mi­in. Maalle ei ole men­e­mistä, kos­ka ei ole omaa maa­ta, eikä rahaa ostaa maata.

  59. Tom­mi Uschanov:

    Mikko Kivi­ran­ta: ilman että mui­ta Marx­in ‘houre­i­ta’ .. tarvit­see ostaa samas­sa paketissa. 

    Olen ilmeis­es­ti ain­oa tämän keskustelun osan­ot­ta­ja, joka on todel­la lukenut Marx­ia. Niin­pä tiedän muun muas­sa, että ain­oas­sa tek­stiko­hdas­sa, jos­sa Marx lainkaan käyt­tää ilmaus­ta “jokainen kykyn­sä mukaan, jokaiselle tarpeit­ten­sa mukaan”, hän nimeno­maan itse tuomit­see sen “houreek­si” – jos­ta näki oman aikansa sak­salais­ten utopis­ti­sosial­istien kärsivän.

    Kiitok­set his­to­ri­al­lis­es­ta taus­toit­tamis­es­ta! Mie­lenki­in­toista että hänkin on ollut huolis­saan hin­tamekanis­min rik­ki men­e­mis­es­tä. Wik­isi­taatit joh­dat­ti­vat samaan läh­teeseen ja jopa Raa­mat­tuun.

    En tosi­aankaan ole lukenut Marx­ia, joskus lukioaikana yritin aloit­taa ‘Pääo­man’ mut­ten jak­sanut kovin pitkälle. Sit­ten yritin jotain Neukku­las­sa kir­joitet­tua johdan­toa Marx­in ajat­telu­un, mut­ta se oli sem­moista soopaa etten jak­sanut sitäkään.

    Eikä par­ta-Kal­lea ole viisas­ta tähän automaa­tiokeskustelu­unkaan ottaa mukaan, pelkään että sil­loin jut­tu ajau­tuu pahasti erinäisille sivu­raiteille. Käytinkin itse ter­miä ‘Marx­in houreet’ lähin­nä jot­ta nim­im. Prometheuk­sen kaltaiset tyyp­it (joil­la on vielä min­u­akin hämärämpi käsi­tys siitä mitä Marx sanoi — ero­tuk­se­na siihen mitä Lenin, Stal­in, Mao ja muut vei­jar­it väit­tivät hänen tarkoit­ta­neen), eivät innos­tu­isi viemään koko säi­et­tä väärinymmär­rysten ja niiden oikomis­ten suo­hon. Pelkään kyl­lä että P‑K on saat­tanut jo aikoinaan käy­dä läpi suun­nilleen saman aja­tus­ketjun, mitä tässä säi­keessä ollaan vas­ta aloittelemassa…

  60. Viherinssin huomio bio­mas­sas­ta on hyvä. On turhaa panos­taa voimakkaasti met­sään. Meil­lä met­sä on aina kallista ja kas­vaa hitaasti.

    Kanadas­sa ja Venäjäl­lä on maail­man suurim­mat havumet­sät, jot­ka myös kas­va­vat hitaasti, mut­ta puun hin­ta on var­masti alhaisem­pi kuin Suomessa.

    Jos Suomes­sa kek­sitään vaikka­pa puuvil­lalan­galle kor­vaa­ja, kuten TTY:n blo­gis­sa visioiti­in, niin on erit­täin toden­näköistä, että se raa­ka-aine tulee aivan muual­ta kuin Masan ja Per­an kotimetsistä.

    Tämä ei nyt tarkoi­ta sitä, etteikö sel­l­aista tuotet­ta kan­nat­taisi kehit­tää, vaan sitä, että tuki­aishu­u­toon ei kan­na­ta vastata. 

    Jos suo­ma­lainen yri­tys kek­sii kan­nat­ta­van tuot­teen, niin ei sen pidä han­kkia raa­ka-aineitaan juuri Suomes­ta, vaan sieltä, mis­tä ne saadaan halvimmalla.

    Kyseinen esimerk­ki puuvil­lan kor­vaa­jas­ta on juuri sel­l­ainen, että pitää ihme­tel­lä miten noinkin fik­sut ihmiset tokai­se­vat, että “Suomen met­sis­sä piilee aarre”!

    Suo­ma­laiset on aivopesty nation­al­is­mil­la ja pro­tek­tion­is­mil­la niin syvältä, että se on todel­li­nen ongel­ma kansan­talout­ta ajatellen.

    Edelleenkin, mielestäni kan­nat­taa kehitel­lä uusia tuot­tei­ta puus­ta, mut­ta on turhaa kuvitel­la, että juuri Suomen met­sis­sä piileske­lisi aarre. Elämme globaalis­sa maailmassa.

  61. O.S: “. On ennustet­tu, että tule­vaisu­u­den kir­jakau­pas­sa kir­jat, ainakin yksinker­taiset pokkar­it, paine­taan paikan pääl­lä yksi kerrallaan.”

    Kuten Mikko H. ja banaani tote­si­vat, niin painet­tu­jen kir­jo­jen aika on ohi. Nyky­isin koulu­jen kurssit on saatavil­la sähköisessä muo­dos­sa ja tule­vaisu­u­den ihmiset eivät enää osaa kai­va­ta kirjoja.

    Verkko­ma­te­ri­aalin ylivoimaisu­us oppikir­japuolel­la muo­dos­tuu niiden ajan­ta­saisu­ud­es­ta , muokat­tavu­ud­es­ta ( opet ja oppi­laat), mul­ti­me­di­aal­isu­ud­es­ta sekä vuorovaikut­teisu­ud­es­ta. Viimeis­es­tä hie­man enemmän.

    Opiske­li­ja voi liit­tää opiskelu­alus­taansa koko hlöko­htaisen elämän­pi­irin­sä. Sisältö koos­t­uu siis oppimateriaaleista,tehdyistä koulute­htävistä, somes­ta, vapaa-ajan har­rasteista ja kaikesta maan ja taivaan väliltä, mikä on sähköisessä muodossa.

    Esimerk­ki: opiske­li­ja käy kemi­an kurssia verkko­ma­te­ri­aalil­la, hän lukee teo­ri­ataus­tan ja kat­soo siihen liit­tyvät molekyylian­i­maa­tiot, videoe­si­tyk­set käsiteltävän aiheen käytän­nön sovel­luk­sista (vaikka­pa lan­noit­tei­den käyt­tö maataloudessa).

    Verkon somesovel­luk­sen avul­la hän kom­mu­nikoi open ja opiske­li­ja­toverei­den kanssa. Aiheeseen liit­tyvät tehtävät voi tehdä verkos­sa , ja ope / kone tark­istaa itseo­h­jau­tu­vu­u­den kaut­ta prosessin.

    Jopa yksinker­taisim­mat kemi­al­liset kokeet voi suorit­taa kotona 3‑D-tulostuk­sen avul­la tehtävien välinei­den avul­la. Kemi­an välineitä myyvät voivat myös lanseer­a­ta kotona tehtävien verkkokurssien lab­o­ra­to­riosetin. Työ­tur­val­lisu­us vaati­nee edelleen opet­ta­ja- ohjaus­ta luokkatilanteessa.

    Banaani haikaili luet­tu­jen kir­jo­jen visuaal­ista näkymää kir­jahyllyssä. Sehän on tilaa vievää epäkäytän­nöl­lisyyt­tä. Tässä siir­tymä­vai­heessa voisi puka­ta markki­noille kir­jahyl­ly­holo­gram­min . Siihen voisi syöt­tää lukemien­sa kir­jo­jen selkämyk­set ja sit­ten voisi hei­jas­taa näkymän työhuoneen­sa seinälle. Kir­jat itsessään oli­si­vat luet­tavis­sa omas­sa sähköisessä arkistossa 🙂

  62. Tom­mi Uschanov: En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Jos ilme­nee, että yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un akti­ivis­es­ti osal­lis­tu­va ihmi­nen ei ole lukenut Marxia..

    Heilu­tan per­in­teisen hitlerko­rtin muun­nel­maa: kait yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un saa osal­lis­tua, vaik­ka ei olisi lukenut Mein Kampfiakaan 😉

  63. Raimo K: Hevosenken­git­täjiä kyl­lä on – ja ovat aika hyvin palkattuja.

    Eli mitään ongelmia ei ole 😉

  64. Kohto:
    Kyl­lä ne duu­narim­iehet ovat myös ihan syys­tä demareille vihaisia. Ei pelkkä automaa­tio ole vienyt hei­dän työ­paikko­jaan vaan myös hölmö poli­ti­ik­ka, jos­sa vihreil­lä on keskeinen rooli.

    Mitä hal­vatun järkeä on esimerkik­si siinä, että omil­la toimil­lamme vaikeu­tamme jät­tei­den hyö­dyn­tämistä ener­giantuotan­nos­sa ja tuomme samal­la saas­tut­tavaa kivi­hi­iltä ulko­mail­ta kalli­il­la hin­nal­la kor­vaa­maan jäte-ener­giaa. Sama jut­tu on myös turpeen käytössä. Mik­semme voisi käyt­tää omaa “öljyämme” eli turvet­ta, kun kuitenkin tuomme Sak­sas­ta kivi­hi­iltä. Ei turve sen pahempi ole kuin kivi­hi­ilikään, mut­ta demarei­den ja vihre­it­ten hölmöläis­ten toim­inta on johtanut tähän tilanteeseen.

    Turve­tuotan­to on lian­nut vesistöt metrien pak­su­udelta, kos­ket ovat täyn­nä turve­moskaa ja suolu­on­to tuhot­tu. Sen lisäk­si vielä oji­tuk­sil­la on saatu aikaan suuri koro­tus tulvariskille.

    Turve on surkea polt­toaine kaikil­la niin fyy­sisil­lä kuin taloudel­lisil­la mittareil­la mitat­tuna. Ener­gia­sisältö on surkea, sen tuotan­non kus­tan­nuk­sista noin puo­let mak­se­taan tuki­aisil­la ja tuotan­to on erit­täin sääherkkää, joten toim­intavar­muuskin on surkea.

    Saa aika faki­iri olla, jos kek­sii vielä surkeam­man polt­toaineen energiantuotantoon.

  65. Viherinssi: Sak­salaisel­la teol­lisu­udel­la on käytet­tävis­sään enem­män pääo­mia, hyvin etabloitunut ase­ma, val­ta­vat koti­markki­nat, isom­pi ihmis­pääomapo­ten­ti­aali, keskeisem­pi ase­ma, pienem­mät kul­je­tuskus­tan­nuk­set ja enem­män koti­maista energiaa.Miinuksina taas joil­takin osin korkeam­mat työvoimakus­tan­nuk­set ja vähem­män tehokkaasti toimi­va yhteiskun­ta. Myös kon­ser­vati­ivi­su­us uusien asioiden kanssa näkyy mon­es­sa paikas­sa, eikä Sak­sa ole korkean teknolo­gian alal­la siel­lä, mis­sä odot­taisi. (Sak­sa on muu­takin kuin autoteollisuutta.)

    Avaatko hie­man tuo­ta lihavoitua kohtaa? Luulen, että sak­salaiset eivät ole kanssasi aivan samaa mieltä.

    Var­maan ovat meitä jäl­jessä jos­sain käytän­nön byrokra­ti­as­sa, mut­ta toisaal­ta kau­pal­liset palve­lut ovat meitä val­ovuo­den edel­lä, jon­ka voi itse tode­ta jo net­tios­tok­sil­la. Infra­struk­tu­uri on siel­lä parem­paa, samoin lie­nee ter­vey­den­huol­lon laita.

    Meil­lä on myös val­tavasti jos jonkin­laista sään­te­lyä ja kil­pailun rajoitet­ta omas­ta takaa, san­o­taan nyt vaik­ka nyt alko­holipoli­ti­ikas­sa, jota tääl­lä pide­tään itsestäänselvyytenä.

    Poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on ollut mei­dän vahvu­us, mut­ta valitet­tavasti tässäkin ollaan jää­ty jälkeen.

  66. a_l: Ongel­ma nyt, kuten teol­lisen val­lanku­mouk­senkin aikaan, on muu­tospros­es­si ja sen nopeus.Luddiitit ihan oikeasti jäivät työt­tömik­si tai siir­tyivät tehtaiden ja hiilikaivosten työläiskur­jal­is­toon. Vas­ta hei­dän las­ten­lapsen­sa tai näi­den lapset pää­sivät naut­ti­maan kehi­tyk­sen hedelmistä.

    Muis­te­len luke­neeni, että kehru­u­jen­nyn lanseer­aamisen aikoi­hin puuvil­lan kerhräämi­nen ja kudon­ta työl­lis­tivät Englan­nis­sa muu­tamia tuhan­sia käsi­työläisiä. Vuosikymme­nen-parin kulut­tua puuvil­latek­sti­ili­te­ol­lisu­us työl­listi usei­ta sato­jatuhan­sia tehdastyöläisiä ja samal­la kankaat oli­vat muut­tuneet luk­sus­tuot­teista kaikkien saatavil­la ole­viksi perushyödykkeiksi.

    Lud­dit­tien kannal­ta hom­mas­sa ei tietenkään ollut näinkään tarkastel­tuna mitään hyvää, mut­ta väit­täisin, että ne sadat­tuhan­net, jot­ka pelas­tu­i­v­at maaseudun äärim­mäis­es­tä kur­ju­ud­es­ta tehdastyöhön, ja ne miljoonat, joil­la oli ensim­mäistä ker­taa varaa kun­non vaat­teisi­in ja kod­in­tek­sti­ilei­hin, oli­vat tilanteeseen varsin tyytyväisiä.

  67. Ei ole ole­mas­sa “marx­i­laista kansan­taloustiedet­tä”. On ole­mas­sa lähin­nä marx­i­laista klas­sisen talousti­eteen kri­ti­ikkiä, luokka­teo­ri­aa ja muu­ta yhteiskuntakritiikkiä. 

    Marx ei onnis­tunut eikä ehkä edes pyrkinyt hah­mot­tele­maan minkään­laista tieteel­lisek­si miel­let­tävää teo­ri­aa talouden toimin­nas­ta. Marx keskit­tyi lähin­nä kri­ti­soimaan klas­sisen talous­teo­ri­an lähtöo­le­tuk­sia sekä niitä seu­rauk­sia, joi­ta hän arveli kap­i­tal­is­tisel­la talousjär­jestelmäl­lä ole­van työväen­lu­okan näkökul­mas­ta. Kri­ti­ik­ki oli hyvin aikasi­don­naista ja Marx­in ennus­tuk­set kap­i­tal­is­tisen jär­jestelmän kehi­tyk­ses­tä menivät suurelta osin pahasti pieleen. Marx ei myöskään kehit­tänyt omaa vai­h­toe­htoista jär­jestelmään­sä kap­i­tal­is­tisen jär­jestelmän tilalle, vaan yksinker­tais­es­ti väit­ti kap­i­tal­is­min johta­van omaan tuhoonsa pro­le­tari­aatin val­lanku­mouk­sen kaut­ta, jon­ka jäl­keen siir­ryt­täisi­in jonkin­laiseen yhtei­somis­tuk­seen perus­tu­vaan kom­mu­nis­mi­in. Siitä miten tämä val­lanku­mouk­sen jälkeinen kom­mu­nisti­nen sys­tee­mi varsi­nais­es­ti toimisi, Marx sanoi vähemmän.

  68. Marx teki suurim­man virheen­sä arvon määrit­tämisen teo­ri­as­saan. Se on sisäis­es­ti ristiriitainen.

    Tuon havain­non teki sak­salainen ekon­o­misti Ladis­laus von Bortkiewitz 1900-luvun alussa.

    Jos joku halu­aa tutus­tua aiheeseen niin etsikää Paul Samuel­sonin kir­ja Foun­da­tions of Eco­nom­ic Analy­sis tai Piero Sraf­fan kir­ja Pro­duc­tion of Com­modi­ties by Means of Commodities.

    Teo­ri­at ovat aina oikein jos ne eivät sisäl­lä sisäisiä ris­tiri­itaisuuk­sia, on toinen asia miten tehdään kuvaus abstrak­tioiden maail­mas­ta fyy­sis­ten olioiden ja ilmiöi­den maailmaan! 

    🙂

  69. Lau­ri Kumpu­lainen: Turve­tuotan­to on lian­nut vesistöt metrien pak­su­udelta, kos­ket ovat täyn­nä turve­moskaa ja suolu­on­to tuhot­tu. Sen lisäk­si vielä oji­tuk­sil­la on saatu aikaan suuri koro­tus tulvariskille.

    Turve on surkea polt­toaine kaikil­la niin fyy­sisil­lä kuin taloudel­lisil­la mittareil­la mitat­tuna. Ener­gia­sisältö on surkea, sen tuotan­non kus­tan­nuk­sista noin puo­let mak­se­taan tuki­aisil­la ja tuotan­to on erit­täin sääherkkää, joten toim­intavar­muuskin on surkea.

    Saa aika faki­iri olla, jos kek­sii vielä surkeam­man polt­toaineen energiantuotantoon.

    No aika vihreää puolueuskol­lista soopaa, enpä ole koskien ran­noil­la turvet­ta nähnyt. 

    Näis­sä päästö/energiasisältölaskelmissa ei ole huomioitu kul­je­tuk­sia, kaivua jne. Esim. liuskekaa­su ja maakaa­sun kohdal­la sen tuotan­toon liit­tyvät päästöt tekevät kivi­hi­iltäkin pahem­man polt­toaineen äskeis­ten laskelmien mukaan. Se vaan ei näy mis­sään kun kaa­su karkaa suo­raan ilmaan. Tul­via oli aiem­min 1960-luvul­la enem­män, toki riip­puu sateisu­ud­es­ta. Paljolti soiden oji­tuk­sel­la on met­sien puu­varan­tomme nyt noin 1,5 ker­tainen 195o-luku­un verrattuna.

    Ja tietysti kun­non vihreille­hän ei työl­lisyy­del­lä ole paljoa merk­i­tys­tä kun jouti­laisu­us ja työt­tömyys on ihanaa.

  70. Minä puolestani olen lukenut aikanaan paljonkin Marx­ia. Valitet­tavasti hän on enem­mänkin “men­neen työy­hteiskun­nan kri­itikko” kuten joku Sosi­olo­gia lehdessä aikanaan kir­joit­ti. Valitet­tavasti tämän filosofin nimeen van­noen on luo­tu eräitä maail­man jul­mimpia ja epäin­himil­lisimpiä jär­jestelmiä (Neu­vos­toli­it­to, Kam­bodza, Kiinan kult­tuuri­val­lanku­mous jne.) Kyl­lä maail­maa on nyky­isin tarkastelta­va joltakin uudelta poh­jal­ta. Mm. luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­destä ei juuri Marx­in aikoi­hin keskustel­tu tietääkseni.

  71. Poth1ue1: Mik­si näin tulisi nyt käymään, kun tuotan­non tehos­tu­mi­nen ei ole koskaan aiem­min johtanut mas­satyöt­tömyy­teen ja kur­ju­u­teen vaan ennem­min absolu­ut­tisen köy­hyy­den katoamiseen, parem­pi­in eli­noloi­hin ja yleiseen hyvinvointiin? 

    Riip­puu siitä mihin viit­taat sanal­la ‘näin’ lauseessa ‘Mik­si näin tulisi käymään’. Jos tulon­jakokysymys ratkeaa täl­läkin ker­taa niin tot­ta kai edessä on absolu­ut­tisen köy­hyy­den katoami­nen, parem­mat eli­nolot ja yleinen hyvinvointi.

    Kehru­u­jen­ny­jen aikaan ongel­ma ratke­si, kai [*], työvoiman tar­jon­takartel­lien kaut­ta ja Hen­ry Fordin tapais­ten visionäärien avul­la jot­ka näkivät globaalin opti­moin­tivi­isauden eron lokaali­in viisauteen ver­rat­tuna: duu­nar­il­la ei ole varaa ostaa T‑Fordia jollei hän saa kun­non palkkaa — ja tässä on analo­gia “Canon­in kiin­nos­tu­miseen tulon­jako-ongelmista”. Mut­ta työvoiman tar­jon­takartel­li ei pure jos työtä ei lainkaan tarvita. 

    ——————————-
    [*] Joudun arvaile­maan liik­keel­lä ole­vien meemien kaut­ta kuin­ka teol­lis­tu­misen his­to­ria meni, niinkuin meemit supat­ti­vat kor­vaani mitä Marx on sanonut. Ja muis­tan että Sylt­ty kumosi em. Ford-myytin. Mut­ta jos Ford‑, Marx- ja Canon-anek­dootit eivät pidä paikkaansa, ne pitäisi keksiä.

  72. Olen lukenut Pääo­man. Se oli aave­maista. Jatku­vasti kum­mit­teli kysymys, kuin­ka puoli maail­maa saat­toi olla niin tyh­mä, että seurasi tätä. En suosit­tele työ­nar­vo­teo­ri­aa heikko­her­moisille tai kyynisyy­teen taipuvaisille.

    Olen myös lukenut Kus­tan­nu­sosakey­htiö Edis­tyk­sen 1970-luvul­la suo­men­ta­maa neu­vos­toli­it­to­laista gnoseologiaa. 

    San­o­taanko, etten ihmettele mark­si­lais­ten yhteiskun­tien mielip­i­teen­va­pau­den vas­taisu­ut­ta. Eihän pilkkanau­rus­ta olisi tul­lut loppua.

    Noin vakavam­min puhuen, hänenkin kir­jo­jaan luke­neena, kehotan Uschanovia luke­maan jonkin talous­lib­er­al­is­min help­pota­juisen perus­teok­sen, vaikka­pa Whee­lanin Naked Eco­nom­ics. Siinä ei ole muu­ta menetet­tävää kuin kahleesi ja ymmär­rystä voitettavana.

  73. Marx­in kir­joituk­set aiheut­ti­vat talous- ja yhteiskun­tati­eteel­liselle teo­ri­alle ja käytän­nölle ennä­tys­mäis­es­ti hait­taa, joka jatkuu yhä. Hänel­lä oli paljon alkeel­lisia virheitä. Hänen oikeak­si osuneista ajatuk­sis­taan moni oli kopio viisaam­mil­ta tai muiden aiem­min esit­tämiä, ainakin saman­ta­paisi­na. Jos Marxi­in viit­tailu vähenisi, se ter­ve­hdyt­täisi keskustelua ja tiedettä.

  74. Heh, olen tämän viikon tutus­tunut yhteiskun­nan vanhuspalveluihin.
    Van­hempani ovat pitkästi yli 80-vuotiaita.

    Ei Suo­mi mikään palveluy­hteiskun­ta ole.

    Netis­sä on komei­ta Potemkinin kulis­se­ja, jois­sa “palvelu­ja “main­os­te­taan, mut­ta niiden saami­nen on teo­ri­aa tai tehty niin vaikeak­si, että ei niistä henkises­ti heiken­tynyt van­hus saa­selvää ja jää ilman palveluita.

    Organ­isaa­tios­sa on enem­män byrokra­t­ian pyörit­telijöitä kuin suorittajia.

    Näitä byrokraat­te­ja kut­su­taan “asiantun­ti­joik­si” ja he ovat niitä korkeim­min palkattuja.

    Ja nämä asiantun­ti­jat käyvät revi­iriso­taa , joten jokainen asia on hoidet­ta­va eri “asiantun­ti­jan” kanssa.

    Ja melkoinen osa palveluista on ulkois­tet­tu, mut­ta suorit­ta­jal­la ei ole kieli-eikä ammattitaitovaatimuksia.Vanhuksen luo tulee henkilö, joka ei puhu van­huk­sen kieltä eikä osaa mitään

    Tuksin­pa täl­lä taval­la mitään palveluy­hteiskun­taa luodaan.

  75. Az,

    työ­nar­vo­teo­ria sinän­sä on loogi­nen eli kaikki­in väl­i­tuot­teisi­in (“kiertävä pääo­ma”) ja pidem­pään käytössä ole­vaan tuotan­topääo­maan (“kiin­teä pääo­ma”) sitoutunut aiem­pi työ­panos olisi las­ket­tavis­sa ja yhdessä voit­toas­t­een kanssa muo­dostaisi hyödykkei­den hin­to­jen arvon muodostumisen.

    Työ­nar­vo­teo­ria on sinän­sä ollut useimpi­en klas­sis­ten ja lib­er­aalien talous/yhteiskuntatietelijöiden hyväksymä teo­ria. Esim. John Locke, Adam Smith, David Ricar­do ja J.S Mill.

  76. Mut­ta myös nykyisessä talousti­eteessä on ainakin pääo­ma­teo­ri­an suh­teen sisäisiä ris­tiri­ito­ja, joista todis­taa mm. Cam­bridge Cap­i­tal Con­tro­ver­syn lopputulema.

    Se että samo­ja, ris­tiri­itaisik­si todet­tu­ja, käsit­teitä opete­taan vielä 2010-luvul­la talousti­etei­den kurssil­la todis­taa sen että yhteiskun­tati­eteis­sä ei voi olet­taa ongel­mallis­ten teo­ri­oiden häviävän jotenkin itsestään!

    Sama kos­kee toki Marx­in vaiku­tus­ta yhteiskuntatieteissä! 🙂

  77. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos Suomes­sa kek­sitään vaikka­pa puuvil­lalan­galle kor­vaa­ja, kuten TTY:n blo­gis­sa visioiti­in, niin on erit­täin toden­näköistä, että se raa­ka-aine tulee aivan muual­ta kuin Masan ja Per­an kotimetsistä.

    Taas viisauk­sia Lau­ri Kumpu­laiselta, jot­ka perus­tu­vat vankkaan mutu-tietoon.

    Täl­lä het­kel­lä puu tulee suo­ma­lais­es­ta met­sästä, kos­ka Sto­ra Enson Uima­har­jun tehtaat ovat alka­neet tehdä liukosel­lua. Siitä tehdään viskoosikuitua jos­sakin ulko­mail­la. Valitet­tavasti Kemi­ra myi Säterin tehtaat Indone­sialaisille. Säterin viskoosi­tuotan­non toimies­sa liukosel­lu tuoti­in jopa Etelä-Afrikas­ta asti. Hin­ta on parem­pi kuin tavanomaisel­la sel­l­ul­la. Havupu­usel­lu menee muuten hyvin kau­pak­si täl­lä het­kel­lä ja hin­ta on nous­sut selvästi. Mietitään jopa uuden sel­l­ute­htaan perus­tamista. Sel­l­ute­htaat ovat siinä mielessä hyviä, että ne tuot­ta­vat enem­män ener­giaa kuin kulut­ta­vat (mustal­ipeän polt­to jne).

    Kuitupuu ei muuten ole Suomes­sa niin kallista kuin luul­laan, kos­ka sitä saadaan tukkipu­un kas­vatuk­sen sivu­tuot­teena. Hin­ta on vain noin 1/3 osa tukkipu­un hin­nas­ta. Kor­ju­ute­knolo­gia on Suomes­sa hyvin tehokasta.

  78. Coun­try­boy: Tul­via oli aiem­min 1960-luvul­la enem­män, toki riip­puu sateisuudesta. 

    Kun puhuin riskistä, niin tarkoi­tan sil­lä sitä, että ojitet­tu maas­to päästää veden nopeam­min läpi, kuin ojit­tam­a­ton maas­to. Ris­ki tul­van muo­dos­tu­miselle siis kasvaa.

    Coun­try­boy:
    Paljolti soiden oji­tuk­sel­la on met­sien puu­varan­tomme nyt noin 1,5 ker­tainen 195o-luku­un verrattuna. 

    Voidaan kysyä, että mitä sitten?

    Ei sitä puu­ta nytkään haka­ta niin paljoa kuin voitaisi­in. Eikä ole tiedos­sa mitään sel­l­aista, että hakku­umäärät merkit­tävästi lähti­sivät kasvu­un, varsinkaan Suomessa.

    Ellei nyt sit­ten eläkeläiset äänestä keskus­taa murskavoit­toon ja tulee uusi risu­paket­ti. Euro per kilo tuki­aisia risunkas­vatuk­seen tai muu­ta järjetöntä.

    Coun­try­boy:
    Ja tietysti kun­non vihreille­hän ei työl­lisyy­del­lä ole paljoa merk­i­tys­tä kun jouti­laisu­us ja työt­tömyys on ihanaa.

    Voin koke­muk­ses­ta sanoa sen, että työt­tömyys tekee ihmis­es­tä pas­si­ivisen ja katk­er­an. Siinä ei ole mitään ihanaa. Se on sitä, että ker­ran kuus­sa tipah­taa kor­vaus tilille, jol­la mak­se­taan vuokra ja laskut, ja lop­pu kuukausi istu­taan vuokraluukus­sa tui­jot­taen apaat­tis­es­ti tietokoneen­ruu­tua. Työt­tömyys tekee ihmis­es­tä turhan yhteiskun­nalle. Ystävyys­suh­teet katkea­vat ja parisuhde menee koe­tuk­selle, toden­näköis­es­ti tulee ero. Jos on lap­sia niin lapset ovat osakär­si­jöinä. Työt­tömänä ollessa kat­sot vain kuin­ka elämäsi vain kuluu ohi, ilman että elät sitä. Aikaa on, vaan ei rahaa tehdä mitään. Ok lenkkeily on ilmaista, mut­ta masen­tunut ja pas­sivoitunut ihmi­nen ei jak­sa lenkkeillä.

    Oikeasti hyvin har­va kyke­nee elämään onnel­lis­es­ti työt­tömänä. Täy­tyy tul­la toimeen todel­la vähäl­lä, eikä sairas­tua voi. Mikään kodinkone ei voi men­nä rik­ki, uut­ta ei saa, useim­miten edes ei käytettyä.

    Mielestäni pahin­ta on se, että työt­tömyysko­r­vaus on vastik­kee­ton. Täl­lä het­kel­lä se menee niin, että kun jäät työt­tömäk­si, niin kir­jaudut vain netis­sä työt­tömäk­si. Sen jäl­keen raha tulee tilille, ker­ran kuus­sa. Mitään kon­tak­tia ei tule te-toimis­tos­ta, pait­si niille joil­la arvioidaan ole­van edes teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us työl­listyä. Siinä päivät muut­tuvat kuukausik­si ja kuukaudet vuosiksi.

    IHmi­nen tarvit­see elämään­sä työtä, jotain sisältöä. Sen ei vält­tämät­tä tarvitse olla palkkatyötä, vaan jotain sel­l­aista, että ihmi­nen tun­tee itsen­sä tärkeäksi.

    Sitä pait­si, on turha kuvitel­lakaan että lama-aikana Suomes­sa kyet­täisi­in tekemään parem­paa ilmastopoli­ti­ikkaa eli uud­is­ta­maan jär­jestelmiä vähäpäästöisim­mik­si jne. Siihen vaa­di­taan talouskasvua.

    Eikä sitä talouskasvua luo­da kip­paa­mal­la Vapolle reilua sataa miljoon­aa euroa vuodessa.

  79. a_l: Avaatko hie­man tuo­ta lihavoitua kohtaa? Luulen, että sak­salaiset eivät ole kanssasi aivan samaa mieltä.

    Sik­si siinä luki se “joil­takin osin”, että tuo on vain osit­tain. Puhun nimeno­maan yhteiskun­nan byrokraat­ti­sista rak­en­teista, siis siitä miten julki­nen val­ta ja esimerkik­si tietoli­iken­nein­fra­struk­tu­uri toimii. Suomen ihan eit­tämätön etu on se, että tääl­lä vira­nomais­ten ja esimerkik­si pankkien kanssa toim­imi­nen on hyvin suoraviivaista.

    Tiedän, ettei se ihan siltä aina tun­nu, mut­ta kan­nat­taa joskus kokeil­la muiden maid­en sys­teeme­jä. Sit­ten alkaa jo tul­la ikävä suo­ma­laista byrokratiaa.

    Kau­pal­liset palve­lut ovat tiheäm­mäl­lä ja isom­mal­la talousalueel­la luon­nol­lis­es­ti parem­pia. Lisäk­si vielä näyt­tää siltä, että hil­jalleen jopa sak­salaiset ovat keksi­neet inter­netin, ja ero suo­ma­laiseen help­pouteen alkaa kuroutua umpeen.

    Byrokra­tia on muuten yksi ero Sak­san ja Ran­skan välil­lä, ran­skalaiset ovat tehneet siitä taiteenlajin.

  80. a_l: Meil­lä on myös val­tavasti jos jonkin­laista sään­te­lyä ja kil­pailun rajoitet­ta omas­ta takaa, san­o­taan nyt vaik­ka nyt alko­holipoli­ti­ikas­sa, jota tääl­lä pide­tään itsestäänselvyytenä.

    Halu­atko ava­ta tätä vähän enem­män kansan­talouden näkövinkke­listä? Koti­maisil­la alko­holi­ra­joituk­sil­la ei var­maankaan ole kovin paljon tekemistä Suomen kil­pailukyvyn kanssa. (Ja ennen kuin se toinen klas­sikko tulee, niin ei kyl­lä autoverotuksellakaan.)

    Yri­tys­ten kannal­ta Suo­mi on reg­u­laa­ti­oltaan pääsään­töis­es­ti hyvin ennustet­ta­va ja varsin kevyt. Ei min­ul­la ainakaan tule kovin paljon mieleen sel­l­aista reg­u­laa­tio­ta, jon­ka purka­mal­la suo­ma­lais­ten kil­pailukyky maail­mal­la paranisi selvästi.

  81. Poth1ue1: Muis­te­len luke­neeni, että kehru­u­jen­nyn lanseer­aamisen aikoi­hin puuvil­lan kerhräämi­nen ja kudon­ta työl­lis­tivät Englan­nis­sa muu­tamia tuhan­sia käsi­työläisiä. Vuosikymme­nen-parin kulut­tua puuvil­latek­sti­ili­te­ol­lisu­us työl­listi usei­ta sato­jatuhan­sia tehdastyöläisiä ja samal­la kankaat oli­vat muut­tuneet luk­sus­tuot­teista kaikkien saatavil­la ole­viksi perushyödykkeiksi.Luddittien kannal­ta hom­mas­sa ei tietenkään ollut näinkään tarkastel­tuna mitään hyvää, mut­ta väit­täisin, että ne sadat­tuhan­net, jot­ka pelas­tu­i­v­at maaseudun äärim­mäis­es­tä kur­ju­ud­es­ta tehdastyöhön, ja ne miljoonat, joil­la oli ensim­mäistä ker­taa varaa kun­non vaat­teisi­in ja kod­in­tek­sti­ilei­hin, oli­vat tilanteeseen varsin tyytyväisiä.

    Luulen, että olemme pohjim­mil­tamme asi­as­ta samaa mieltä. En usko että täl­läkään ker­taa kaik­ki on toisin, vaan katoavien töi­den tilalle tulee uusia ja ennen­pitkää kaik­ki voivat paremmin.

    Tähän saat­taa silti kulua hyvinkin pitkä aika. Econ­o­mistin artikke­li edel­lis­ten mur­rosten pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä lisäävästä vaiku­tuk­ses­ta oli kyl­lä mielenkiintoinen.

  82. Poth1ue1: Mikä nykyisessä tilanteessa on perus­tavaa laat­ua olev­asti eri­lail­la kuin kehru­u­jen­nyn aikoihin?

    Itsel­leni tulee mieleen se, että käsinkehrääjälle ei ollut eri­tyisen vaikea hom­ma ryhtyä kehru­u­jen­nyn oper­aat­torik­si. Työ saat­toi olla vaa­timus­ta­soltaan jopa helpom­paa. Sama ei tai­da päteä nykyiseen teol­lisu­ustyön­tek­i­jään. Hänestä ei tule 3D-print­teri suun­nit­teli­jaa ihan kädenkään­teessä, jos koskaan. 

    Jos työlle, jon­ka tekemisessä taval­liset ihmiset, joil­la ei ole mitään eri­ty­is­taito­ja, on edelleen tule­vaisu­udessa kysyn­tää, niin sit­ten tuo kir­joit­ta­masi pätee. Minus­ta täl­laisia on vain vaikeampi ja vaikeampi kek­siä sitä mukaa, kun robot­it tekevät kaiken ihmistä parem­min tai edes yhtä hyvin.

  83. Viherinssi: Halu­atko ava­ta tätä vähän enem­män kansan­talouden näkövinkke­listä? Koti­maisil­la alko­holi­ra­joituk­sil­la ei var­maankaan ole kovin paljon tekemistä Suomen kil­pailukyvyn kanssa. (Ja ennen kuin se toinen klas­sikko tulee, niin ei kyl­lä autoverotuksellakaan.)Yritysten kannal­ta Suo­mi on reg­u­laa­ti­oltaan pääsään­töis­es­ti hyvin ennustet­ta­va ja varsin kevyt. Ei min­ul­la ainakaan tule kovin paljon mieleen sel­l­aista reg­u­laa­tio­ta, jon­ka purka­mal­la suo­ma­lais­ten kil­pailukyky maail­mal­la paranisi selvästi.

    Kaiken­lainen sään­te­ly heiken­tää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, ja vas­toin yleistä kuvitel­maa mei­dän alkomo­nop­o­lit, anniskelu­lu­vat, pelimo­nop­o­lit, tak­sili­iken­teen tarve­harkin­nat, koulu­tus­vaa­timuk­set julk­isi­in työ­paikkoi­hin, vaa­timuk­set toisen koti­maisen kie­len tai­dos­ta ja kau­ni­isti san­ot­tuna rajalli­nen kil­pailu­ti­lanne vähit­täiskau­pas­sa eivät ole ilmaisia.

    Vas­taavia jut­tu­ja on joka maas­sa, mut­ta usein on helpom­pi huo­ma­ta hölmöy­det muual­la kuin kotona, jos­sa moisia asioi­ta alkaa pitää itsestäänselvyyksinä.

    En osaa näitä kvan­tifioi­da enkä ver­ra­ta vas­taavi­in sak­salaisi­in. En tosin tiedä mihin pitäisikään ver­ra­ta, kos­ka et ker­tonut mil­lä perus­teel­la Suo­mi on mielestäsi Sak­saa toimi­vampi yhteiskunta.

  84. Viherinssi: Sik­si siinä luki se “joil­takin osin”, että tuo on vain osit­tain. Puhun nimeno­maan yhteiskun­nan byrokraat­ti­sista rak­en­teista, siis siitä miten julki­nen val­ta ja esimerkik­si tietoli­iken­nein­fra­struk­tu­uri toimii. Suomen ihan eit­tämätön etu on se, että tääl­lä vira­nomais­ten ja esimerkik­si pankkien kanssa toim­imi­nen on hyvin suoraviivaista.Tiedän, ettei se ihan siltä aina tun­nu, mut­ta kan­nat­taa joskus kokeil­la muiden maid­en sys­teeme­jä. Sit­ten alkaa jo tul­la ikävä suo­ma­laista byrokratiaa.Kaupalliset palve­lut ovat tiheäm­mäl­lä ja isom­mal­la talousalueel­la luon­nol­lis­es­ti parem­pia. Lisäk­si vielä näyt­tää siltä, että hil­jalleen jopa sak­salaiset ovat keksi­neet inter­netin, ja ero suo­ma­laiseen help­pouteen alkaa kuroutua umpeen.Byrokratia on muuten yksi ero Sak­san ja Ran­skan välil­lä, ran­skalaiset ovat tehneet siitä taiteenlajin.

    Olen kyl­lä kokeil­lut muiden maid­en sys­teeme­jä, ml. Sak­san, eikä varsinkaan verovi­ra­nomaisia jäänyt ikävä.

    En silti pidä suo­ma­lai­saikaan vira­nomaisia mitenkään val­ta­van jous­tavina. Kela ja TE-toimis­tot ovat toki oma lukun­sa, mut­ta ainakin tul­li ja Evi­ra osaa­vat olla eri­no­maisen pikku­tarkko­ja ja hankalia.

    Sen ver­ran off-top­ic, että antaa tämän olla

  85. Samuli Saarel­ma: Itsel­leni tulee mieleen se, että käsinkehrääjälle ei ollut eri­tyisen vaikea hom­ma ryhtyä kehru­u­jen­nyn oper­aat­torik­si. Työ saat­toi olla vaa­timus­ta­soltaan jopa helpom­paa. Sama ei tai­da päteä nykyiseen teol­lisu­ustyön­tek­i­jään. Hänestä ei tule 3D-print­teri suun­nit­teli­jaa ihan kädenkään­teessä, jos koskaan. Jos työlle, jon­ka tekemisessä taval­liset ihmiset, joil­la ei ole mitään eri­ty­is­taito­ja, on edelleen tule­vaisu­udessa kysyn­tää, niin sit­ten tuo kir­joit­ta­masi pätee. Minus­ta täl­laisia on vain vaikeampi ja vaikeampi kek­siä sitä mukaa, kun robot­it tekevät kaiken ihmistä parem­min tai edes yhtä hyvin.

    Robot­eil­la ei ole minkään­laisia inhimil­lisen vuorovaiku­tuk­sen taito­ja. Olen seu­ran­nut tekoä­ly­tutkimus­ta puh­taasti maal­likkona ja oman käsi­tyk­seni mukaan kyseisel­lä alal­la ei ole tehty mitään sel­l­aista edis­tysaskelta, joka antaisi olet­taa, että asia muut­tuisi näköpi­iris­sä olevas­sa tulevaisuudessa.

    Näin ollen kaik­ki ammatit, jois­sa tarvi­taan inhimil­listä vuorovaiku­tus­ta, ovat sel­l­aisia, että kone suo­ri­u­tuu niistä ihmistä huonommin.

    Uskallan luva­ta, että jos tänään syn­tyvä lap­si koulut­tau­tuu las­ten tai van­hus­ten hoita­jak­si, hän­tä tul­laan tarvit­se­maan tulevaisuudessakin.

  86. Itsea­javien kuor­mankul­je­tusauto­jen ja sata­manos­turien ilmeisenä hyö­tynä on, että pääsemme ehkä ken­ties mah­dol­lis­es­ti eroon par­la­mentin absolu­ut­tisen veto-oikeu­den omaavas­ta ylähuoneesta, eli AKT:sta.

    Odotan ilol­la aikaa, jol­loin eduskun­ta pystyy päät­tämään Suomen asioista.

  87. Coun­try­boy: Taas viisauk­sia Lau­ri Kumpu­laiselta, jot­ka perus­tu­vat vankkaan mutu-tietoon.

    Täl­lä het­kel­lä puu tulee suo­ma­lais­es­ta met­sästä, kos­ka Sto­ra Enson Uima­har­jun tehtaat ovat alka­neet tehdä liukosel­lua. Siitä tehdään viskoosikuitua jos­sakin ulko­mail­la. Valitet­tavasti Kemi­ra myi Säterin tehtaat Indone­sialaisille. Säterin viskoosi­tuotan­non toimies­sa liukosel­lu tuoti­in jopa Etelä-Afrikas­ta asti. Hin­ta on parem­pi kuin tavanomaisel­la sel­l­ul­la. Havupu­usel­lu menee muuten hyvin kau­pak­si täl­lä het­kel­lä ja hin­ta on nous­sut selvästi. Mietitään jopa uuden sel­l­ute­htaan perus­tamista. Sel­l­ute­htaat ovat siinä mielessä hyviä, että ne tuot­ta­vat enem­män ener­giaa kuin kulut­ta­vat (mustal­ipeän polt­to jne).

    Kuitupuu ei muuten ole Suomes­sa niin kallista kuin luul­laan, kos­ka sitä saadaan tukkipu­un kas­vatuk­sen sivu­tuot­teena. Hin­ta on vain noin 1/3 osa tukkipu­un hin­nas­ta. Kor­ju­ute­knolo­gia on Suomes­sa hyvin tehokasta.

    Liukosel­lun raa­ka-aineek­si käyvät kaik­ki puut. Uima­har­jul­la raa­ka-aineek­si on valit­tu koivu.

    Eipä min­ul­la muu­ta aiheeseen lisättävää.

  88. Keskusteli­ja:
    Lud­di­itit tuho­si­vat kehru­u­jen­nyjä, kos­ka pelkä­sivät niiden aiheut­ta­maa mas­satyöt­tömyyt­tä. Suomes­sa maat­aloudessa työsken­tele­vien määrä nopeim­mil­laan puolit­tui 20:ssä vuodessa. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei syn­tynyt mas­satyöt­tömyyt­tä. Hevosen ken­git­täjiä ja jus­teerisa­hamet­sure­itakaan ei enää ole.

    Kukaan meistä ei tiedä, mitä töitä 30:n vuo­den kulut­tua tehdään. Erit­täin toden­näköis­es­ti olemme sil­loin kuitenkin rikkaampia ja hyv­in­voivem­pia kuin nyt. 

    Kehruu-Jen­nyt heiken­sivät työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Taitavien ammat­ti­lais­ten työt kor­vau­tu­i­v­at tehdastyöl­lä. Työa­jat tehtais­sa oli­vat todel­la pitk­iä, palk­ka surkea ja työolot huonot. Kansan mah­dol­lisuuk­sia elät­tää itsen­sä itsenäis­es­ti heiken­net­ti­in, jot­ta tehtaisi­in saataisi­in työn­tek­i­jöitä. Kesti mon­ta kym­men­tä vuot­ta ennenkuin teol­lisen val­lanku­mouk­sen tuot­tavu­u­den lisäys alkoi nos­taa työn­tek­i­jöi­den tuloja.

  89. Todel­lakin sel­l­unkeit­to on nykyään taas mitä parhain­ta bisnestä ja tulee olemaan.Ei ole kuin muu­ta­ma vuosi kun koko met­sä­te­ol­lisu­u­den kuole­maa povat­ti­in. Sel­l­un hin­taa on taas nos­tet­tu ja tulee nouse­maan lisää.Paperin kulu­tus kun vähe­nee niin myös kier­rä­tyskuidun saatavu­us piene­nee voimakkaasti. Joten tarvi­taan neit­seel­listä havumet­sien sel­l­ua kar­ton­gin ym valmis­tuk­seen. Ei muu­ta kun uut­ta sel­l­ute­hdas­ta pystyyn. Vahinko kun se Kemi­jär­ven tehdas hätäpäis­sään kerit­ti­in sulkea. Olisi nyt käyttöä.

  90. rfarm: Kehruu-Jen­nyt heiken­sivät työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Taitavien ammat­ti­lais­ten työt kor­vau­tu­i­v­at tehdastyöl­lä. Työa­jat tehtais­sa oli­vat todel­la pitk­iä, palk­ka surkea ja työolot huonot. Kansan mah­dol­lisuuk­sia elät­tää itsen­sä itsenäis­es­ti heiken­net­ti­in, jot­ta tehtaisi­in saataisi­in työn­tek­i­jöitä. Kesti mon­ta kym­men­tä vuot­ta ennenkuin teol­lisen val­lanku­mouk­sen tuot­tavu­u­den lisäys alkoi nos­taa työn­tek­i­jöi­den tuloja.

    Taisi­vat päästä taas ne suu­ru­us­lu­okat unohtumaan?

    Yhtä ase­mansa menet­tänyt­tä käsi­työläistä kohden työl­listyi 10–100 ‑ker­tainen määrä maaseudun kur­jal­is­toa, joille nykynäkökul­mas­ta kur­ja tehdastyökin oli varsi­naista luksusta.

  91. Hyvä kir­joi­tus. Ketään ei vaan tun­nu aidosti kiin­nos­ta­van ne (talouselämälle hyödyt­tömät) nuoret ja van­hem­mat ihmiset, joil­la ei ole sitä lukupäätä, opiske­lu­taito­ja ja muu­ta taus­tatukea koulut­tau­tua sinne korkean­ta­son tietoy­hteiskun­nan osaa­jak­si. Mis­tä sil­loin tarkoituk­selli­nen elämä, kohtu­ulli­nen elin­ta­so ja aito osal­lisu­us yhteiskunnassa?
    Toden­näköis­es­ti men­emme kohti sitä tis­sivi­ihde-käsitet­tä ja yhteiskun­taa, jos­sa 20%:lle on työtä, 80%:lle pros­en­tille ei. Ketkä saa­vat /joutuvat tuo­hon tek­i­jälu­okkaan, ja mitä tekee sil­lä aikaa se 4/5 porukasta?
    Jo 1996 tätä nykyku­va­jaista piir­sivät aika tarkasti esille Hans-Peter Mar­tin ja Har­ald Schu­mann kir­jas­saan Glob­al­isaa­ti­oloukku. Hyökkäys demokra­ti­aa ja hyv­in­voin­tia vastaan.
    Vastapaino, 1998
    http://www.hs.fi/tulosta/HS980318SI1KU02qv5

  92. Samuli Saarel­ma: Itsel­leni tulee mieleen se, että käsinkehrääjälle ei ollut eri­tyisen vaikea hom­ma ryhtyä kehru­u­jen­nyn oper­aat­torik­si. Työ saat­toi olla vaa­timus­ta­soltaan jopa helpom­paa. Sama ei tai­da päteä nykyiseen teol­lisu­ustyön­tek­i­jään. Hänestä ei tule 3D-print­teri suun­nit­teli­jaa ihan kädenkään­teessä, jos koskaan. 

    Tämä on kuitenkin tietyn­laista jatku­moa, johon yhteiskun­ta on jo enem­män tai vähem­män oppin­ut vas­taa­maan. Esimerkik­si tuo Canon-anek­dootin idea oli tun­net­tu jo 60-luvul­la muis­taak­seni USA:n GE:n esit­tämänä. Tuol­loin oli kehitet­ty n.s. FMS-tuotan­to, jota Suomes­sakin on sovel­let­tu kehit­tyneis­sä konepa­jois­sa jo 70-luvun alus­ta alka­en. Suuri osa sil­loi­sista ammat­timiehistä pystyi koulut­tau­tau­maan uud­is­tuk­sen vaa­ti­malle tasolle, esimerkik­si detailjien ohjelmoijiksi.

    Korostaisin, että automaation/robotiikan kehit­tymisen lisäk­si on syytä huomioi­da, mitä muu­tok­sia tekoä­lyn, tieto­jen louhin­nan ja ana­lyysin yms. radikaali kehit­tymi­nen aiheut­taa toim­i­henkilöam­mateille, m.l. ylem­mät toimihenkilöt. 

    Ei huomen­na mitään tapah­du, mut­ta aivan var­masti 15 vuodessa. Toisaal­ta, mur­ros antaa aina mahdollisuuksia.

  93. Keskusteli­ja:
    Itsea­javien kuor­mankul­je­tusauto­jen ja sata­manos­turien ilmeisenä hyö­tynä on, että pääsemme ehkä ken­ties mah­dol­lis­es­ti eroon par­la­mentin absolu­ut­tisen veto-oikeu­den omaavas­ta ylähuoneesta, eli AKT:sta.

    Odotan ilol­la aikaa, jol­loin eduskun­ta pystyy päät­tämään Suomen asioista.

    Eipähän tuo ole onnis­tunut Thaimaas­sa tai Ukrainas­sakaan, vähem­mistöt ovat siel­läkin romut­ta­neet eduskun­nan vallan.

    Ja ei AKT lop­pumi­nen vapau­ta Edsukun­taa päätämään , edelleen Nokia, Kone , EK etc luet­tel­e­vat, mitä Eduskun­ta säästää ja niil­lä on veto-oikeus ja määräys­val­ta lain­säädän­töön tapaan lex Nokia

  94. Minus­ta on aivan ilmeistä, että suures­sa rönt­genkal­a­bali­ikissa käsitel­ty fys­i­ol­o­gis­ten kuvien (röntgen‑, ultraääni‑, mag­neet­ti- jne tai varsinkin se joku jota ei ole vielä kek­sit­tykään) tulk­it­sem­i­nen tulee ole­maan 90%:sti tietokonei­den hom­maa kohtu­ullisen pian. 

    Maalaisjär­ki tai pikem­minkin ‑intu­itio­han sanoisi että tietokone ei kor­vaa ihmistä mil­lään, kun taitavak­si rönt­gen­lääkärik­si tarvi­taan (lääkärien mukaan) 20 vuot­ta ja 12000 kat­sot­tua poti­lasku­vaa. Mut­ta digikaupunki­lais­in­tu­iti­ol­la väit­täisin, että nimen omaan tuol­lai­sis­sa hom­mis­sa tietokoneet tule­vat jyräämään, mis­sä jokainen uusi kuva lisää pros­essin tarkkuutta. 

    (Ja kenenkään ei tarvitse olla se 1. työpäivän 1. potilas…)

    Ihan ensi vuon­na ei tapah­du, mut­ta luul­tavasti aikaisem­min kuin luulisi. Eikä kysymys ole siitä että 100% tulk­in­tatyöstä kor­vau­tu­isi, mut­ta jos luke­ma on edes 60% niin aika mon­ta ihmistyö­tun­tia muut­tuu taas tarpeettomaksi.

  95. Lau­ri Kumpu­lainen: Voidaan kysyä, että mitä sitten?
    Ei sitä puu­ta nytkään haka­ta niin paljoa kuin voitaisi­in. Eikä ole tiedos­sa mitään sel­l­aista, että hakku­umäärät merkit­tävästi lähti­sivät kasvu­un, varsinkaan Suomessa.

    Siinä mielessä paljonkin merk­i­tys­tä, että se on sitonut ja sitoo paljon hiilid­iok­sidia. Tosin Ville Niin­istö meni hätäpäissään/pakosta ? sopi­maan sen päästöläh­teek­si. EU:n lupaamia kom­pen­saa­tioi­ta ei ole kuulunut.

    Turpeesta muuten vihrei­den ener­gia-asiantun­ti­ja Oras Tynkky­nen näyt­tää lehti­ti­eto­jen mukaan ole­van sitä mieltä, että tässä tilanteessa on parem­pi polt­taa turvet­ta kuin kivi­hi­iltä. Ilmeis­es­ti Ville Niin­istö on eri mieltä. Viime vuon­na Suomen ener­gian käyt­tö väheni, mut­ta CO2-päästöt kasvoivat huo­mat­tavasti lähin­nä lisään­tyneen kivi­hi­ilen polton vuok­si. Vas­toin hal­li­tu­so­hjel­man lupauksia.

  96. Meil­lä on EKG:tä koneet tulkin­neet jo yli kah­denkymme­nen vuo­den ajan, ja siinä on tulkit­ta­vana vain yksi vii­va kaht­e­na­toista vari­aa­tiona. Tulk­in­ta on edelleenkin vuon­na 2014 kaukana luotet­tavas­ta, eikä kukaan jär­jis­sään ole­va lääkäri sitä kat­so­mat­ta ja miet­timät­tä niele, jos halu­aa kehda­ta vielä seu­raa­vanakin päivänä tulla.

  97. Osmo: “Duu­narim­i­esten näkymät ovat juuri nyt ankeat. Sik­si he eivät äänestä enää demare­i­ta vaan perussuomalaisia.”

    - onko tuo ihme, demar­ifeminsti Tar­ja Fila­tovin taan­noinen vaa­timus sos.dem Doris-lehdessä: “Jos palkkaero­ja ei saa­da kurot­tua umpeen, on nais­ten “leivän hin­taa” las­ket­ta­va tai vero­tus­ta alen­net­ta­va sukupuolen mukaan.”
    http://www.demarinaiset.fi/easydata/customers/demarinaiset/files/pdf/Dooris2-08.pdf
    …jaa, linkki­hän on tuhot­tu. Sori.
    Kun toisaal­la on tutkit­tua tietoa palkkaeroista:
    http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159429-myytti-1-naisen-euro-on-80-senttia-osa‑1
    http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159449-myytti-1-naisen-euro-on-80-senttia-osa‑2

    Tuo Fila­tovin lausuma pistää ihmettelemään tästäkin syystä:
    — se, että vähem­män tien­aa­va mak­saa jo nyt vähem­män vero­ja — sitä kut­su­taan pro­gres­si­ivisek­si verotukseksi.
    — eikös tuo Tar­jan vaa­timus tarkoit­taisi sitä, että saman ver­ran, eli yhtä vähän samas­sa työte­htävässä tien­aavas­ta miehestä ja nais­es­ta naiselle jäisi enem­män käteen?
    Täm­möistäkö duu­narim­ies kaipaisi?

  98. Mikko Kivi­ran­ta: Yksi Marx­in aspek­ti – pääomien kasaan­tu­mi­nen – on kieltämät­tä nouse­mas­sa koko jär­jestelmää uhkaavak­si tekijäksi… 

    Tuos­sa olet oike­as­sa. 🙂 Sitä Suomes­sakin on yritet­ty kaikin tavoin edis­tää koko sodan jäkeinen aika. Vasem­malle kallel­laan ole­vat hal­li­tuk­set enem­män ja muutkin aika kovaa. Pääo­mavero­tus pyrkii kaikin tavoin estämään pien­ten ja keskisu­urten pääomien syn­nyn ja tur­vaa­maan kor­po­raa­tioiden edut. Tässä on se iso ero Ruot­si­in, jos­sa on aina ymmär­ret­ty ruot­salaisen pääo­man tärkeys.

  99. Aus­tri­an:
    Työ­nar­vo­teo­ria on sinän­sä ollut useimpi­en klas­sis­ten ja lib­er­aalien talous/yhteiskuntatietelijöiden hyväksymä teo­ria. Esim. John Locke, Adam Smith, David Ricar­do ja J.S Mill. 

    Marx kään­tää omas­sa työ­nar­vo­teo­ri­as­saan Smithin päälaelleen. Hän vai­h­taa kulut­ta­jan näkökul­man työn määrän näkökul­maan. Smith­illä henkilöi­den A ja B ajal­lis­es­ti yhtä suuren työn arvot eivät vält­tämät­tä ole keskenään vai­hdet­tavia. Marx­il­la ovat, sil­lä hän vakioi työn arvon teh­dyn työn määrään. Hänen kir­joituk­sis­saan voi nähdä alkiomuo­dos­saan tule­vien kom­mu­nis­tis­ten yhteiskun­tien työ­moraalin ja inno­vati­ivi­su­u­den rappion.

  100. Kiitos Osmo hyvästä blogista.

    Se selvit­ti erit­täin hyvin nykyisen monipuolue­hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan perustei­ta. Olen ihme­tel­lyt mik­si hal­li­tus pyrkii piden­tämään ihmis­ten työu­raa kolmes­ta eri kohdas­ta, alus­ta, keskeltä ja lopus­ta. Nyt asia on selvä. Hölmöyksissään. 

    Olen myös ihme­tel­lyt mik­si piden­nys työu­ran lopus­ta on päätet­ty toteut­taa vas­ta seu­raa­van hal­li­tuk­sen aikana. Var­maakaan robot­tien kehi­tys ei vielä tämän hal­li­tuk­sen aikana ole edis­tynyt niin pitkälle, että eläkeiän nos­ton hölmöys näky­isi kaikessa karmeudessaan. 

    Viit­sisitkö Osmo hal­li­tus­puolueen arvo­val­taise­na jäse­nenä selvit­tää meille yksinker­taisille kansalaisille syytä siihen, että eläkeiän nos­to ajoite­taan juuri siihen het­keen, kun maail­ma robot­oituu nopeimmin?

  101. En tiedä kuin­ka paljon poruk­ka seu­raa tätä tekni­ikan kehi­tys­tä, mut­ta on pakko maini­ta, että tämä kehi­tys on todel­la vauhdikas­ta ja hur­jaa. Tilanne on lähi­t­ule­vaisu­udessa kyl­lä paljon kur­jem­pi työ­paikko­jen suh­teen kuin mitä täälä Suomes­sa uskalletaan myöntää.

    Kan­sain­väli­sis­sä mediois­sa keskustel­laan nyt todel­la akti­ivis­es­ti tästä automaa­tioista johtu­vas­ta työt­tömyy­destä. Sielä luvut mitä on heit­et­ty on todel­la karmivia. USA:ssa puhutaan jostain 50% tai jopa 75% työt­tömyys luvuista seu­raavien 30-vuo­den aikana. Suomes­sa koko asi­aa vähätel­lään ja puo­lus­tel­laan historialla.

    Mei­dän pitäisi taju­ta tämä, että mei­dän ihmiskun­taa kohtaa seu­raa­van 100-vuo­den sisäl­lä suurem­pi muu­tos kuin koskaan ennen ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa. On arvioitu, että viimeistään 50-vuo­den sisäl­lä saamme kehitet­tyä aidon AI:n. Kun se saadaan aikaisek­si, niin tosi­aan ihmisil­lä ei ole enää mitään työtä tehtävänä kos­ka sil­loin AI pystyy tekee ihan kaiken minkä ihmi­nenkin. Siis jopa ne luo­vatkin alat. Tämän var­jol­la on ihan nau­ret­ta­va kuvitel­la, että me eläisimme vuosikym­me­nien päästä enää täl­läisessä ekonomises­sa talousjär­jestelmässä mis­sä me nykyjään elämme. Pitää myös huo­ma­ta, että mei­dän ei tarvitse saa­da kehitet­tyä mitään aitoa AI:ta, jot­ta pystymme hävit­tämään suurim­man osan töistä. Tähän olet­ta­muk­seen nojau­tuukin juuri nämä lähivu­osien karmeat työt­tömyys­lu­vut. Tosin mitä parem­pi AI saadaan aikaisek­si sen karmi­vam­mak­si se työt­tömyys tulee. Siis kyse ei nyt ole mis­tään väli­aikaises­ta ongel­mas­ta jon­ka selät­tämi­nen ratkaisee koko ongel­man vaan tämä on pysyvä suun­ta ja mei­dän pitää suun­nitel­la yhteiskun­ta työt­tömyy­den ympärille eikä työn ympärille. 

    Nyt ihan lähi­aikoina on tul­lut paljon uutisia siitä kuin­ka neu­roti­etokoneet kehit­tyvät ja kuin­ka Google on ostanut iso­ja roboti­ikkaan keskit­tyviä yri­tyk­siä sekä Nestin joka tekee talo­jenä­lyä kuten älyter­mostaat­te­ja. Ihan eilen tuli tietoon, että Google osti jol­lain 3 mil­jardil­la dol­lar­il­la Deep­Mind-yri­tyk­sen, joka on ollut jonkin­lainen pio­neeri tekoä­lyn suh­teen. Muut isot fir­mat ovat myös koval­la kiireel­lä kehit­tämässä tekoä­lyä. Face­book yrit­ti ostaa Deep­Mindin, mut­ta Google ehti viedä sen ennen sitä. Microsoft ja IBM ovat kil­paile­mas­sa samal­la alal­la. Suuret yri­tyk­set ovat käytän­nössä tuplan­neet henkilöstöään AI:n kehityksessä. 

    Lukekaas vähän:

    Google’s Grand Plan to Make Your Brain Irrel­e­vant: It’s on a mis­sion to build an enor­mous dig­i­tal brain that oper­ates as much like the human mind as pos­si­ble — and, in many ways, even bet­ter: http://www.wired.com/business/2014/01/google-buying-way-making-brain-irrelevant/

    Mass unem­ploy­ment fears over Google arti­fi­cial intel­li­gence plans. The devel­op­ment of arti­fi­cial intel­li­gence — thrown into spot­light this week after Google spent hun­dreds of mil­lions on new tech­nol­o­gy — could mean com­put­ers take over human jobs at a faster rate than new roles can be cre­at­ed, experts have warned:
    http://www.telegraph.co.uk/technology/google/10603933/Mass-unemployment-fears-over-Google-artificial-intelligence-plans.html

    Ama­zon, Applebee’s and Google’s job-crush­ing drones and robot armies: They’re com­ing for your job next:
    http://www.salon.com/2013/12/06/triumph_of_the_drones/

    Andrew McAfee: What will future jobs look like?
    http://www.ted.com/talks/andrew_mcafee_what_will_future_jobs_look_like.html

    Jobs, Robots, Cap­i­tal­ism, Inequal­i­ty, And You
    http://techcrunch.com/2013/08/24/jobs-robots-capitalism-inequality-and-you/

    TEKNOLOGINEN MURROS
    JA POLITIIKKA:
    http://teknologinenmurrosjapolitiikka.files.wordpress.com/2014/01/teknologinen-murros-ja-politiikka-lopullinen.pdf

  102. Lau­ri Kumpu­lainen: Kun

    IHmi­nen tarvit­see elämään­sä työtä, jotain sisältöä. Sen ei vält­tämät­tä tarvitse olla palkkatyötä, vaan jotain sel­l­aista, että ihmi­nen tun­tee itsen­sä tärkeäksi.

    Väärin. Ihmi­nen on eläin eikä eläin tarvitse elämään­sä työtä. Ihmi­nen kyl­lä tarvit­see elämään­sä sisältöä. Se ei tarkoi­ta, että me tarvi­taan töitä. Kuin­ka moni rikas miljonääri tarvit­see työtä? Entäpä enti­saiko­jen aris­tokraat­ti? Entäpä nykyn­uoriso joil­la on paljon vapaa­ta? He kyl­lä kek­sivät hyvin tekemistä itselleen pitkin päivää. Ain­ut mihin ihmi­nen tarvii töitä on elämiseen, mut­ta tule­vaisu­udessa kun robot­it tekevät mei­dän duu­nit, niin töitä ei tarvi­ta. Me voimme keskit­tyä siit­ten siihen olen­naiseen eli itse elämiseen. Voimme tehdä ja har­ras­taa sitä päivät pitkät sitä mitä olemme aina unel­moin­neet tekevämme. Moni tekee vapaa-ajal­la paljon hyödyl­listä har­rastet­ta kuten vaik­ka koodaa vapaan­lähdekood­in ohjelmis­to­ja. Anti­ikin aikoina ihmiskun­ta eli kul­takaut­ta. Kiitos orjien siitä. Älymys­tön ei tarvin­nut puur­taa vaan he pystyivät naut­ti­maan mukavas­ta lungista elämästä ja he käyt­tivät vapaa-aikaa tietei­den ja taitei­den kehit­tämiseen eikä siitä niille kukaan mak­sanut mitään. 

    Lähi­t­ul­veaisu­udessa orjien virkaa hoitaa robot­it. Sil­loin ihmiskun­ta saavut­taa uuden kul­takau­den kos­ka suurem­piosa ihmi­sistä pystyy osal­lis­tu­maan ihmiskun­nan paran­tamiseen tieteen ja taitei­den kehit­tämisen kaut­ta eikä hei­dän tarvitse mure­htia töis­sä käymisestä.

    On muuten myös nau­ret­ta­va vaa­tia vastik­keel­lista työt­tömyysko­r­vaus­ta yhteiskun­nas­sa jos­sa yksinker­tais­es­ti kaikille halukkaille ei riitä töitä vaik­ka kuin­ka he sitä halu­aisi­vat. Mik­si sel­l­aisia ihmisiä pitää siis rankaista siitä? Ei mitään järkeä. Tilanne olisi ihan eri jos oikei­ta töitä olisi. Sitä­pait­si jos sielä seassa on muu­ta­ma laiska jota ei työt kiin­nos­ta, niin hait­taako se mitään? Ei se hait­taa kos­ka kaik­ki yhteiskun­nan työt tule­vat silti jonkun toimes­ta tehdyk­si. Muutenkin kun tule­vaisu­udessa nyt työt­tömyys kas­vaa ja kas­vaa lop­ut­tomasti niin mei­dän pitäisi kek­si vaik­ka joku kansalais­palk­ka jon­ka turvin pystymme pitämään tämän mei­dän kap­i­tal­is­tisen ekon­o­mistisen jär­jestelmän pystyssä mah­dol­lisim­man pitkään.

  103. Yhteiskun­ta­han tarvit­see työt­tömiä. Jos työt­tömiä ei olisi, niin kyl­lä EKP ryhty­isi niitä inflaa­tion pelos­sa kiireen vilkkaa tekemään.

  104. Raven­Wolf: Mei­dän pitäisi taju­ta tämä, että mei­dän ihmiskun­taa kohtaa seu­raa­van 100-vuo­den sisäl­lä suurem­pi muu­tos kuin koskaan ennen ihmiskun­nan historiassa.

    Ihan saman olisi voin­ut tode­ta vaikka­pa vuona 1914 tai 1814…

  105. Rogue: Siitä miten tämä val­lanku­mouk­sen jälkeinen kom­mu­nisti­nen sys­tee­mi varsi­nais­es­ti toimisi, Marx sanoi vähemmän. 

    Hän sanoi kuitenkin poikkeuk­sel­lisen paljon juuri siitä yhdestä ain­oas­ta juon­teesta, jos­ta tässä olemme keskustelleet: teknolo­gian kehi­tyk­sen ansios­ta työn määrän ja arvon­lisäyk­sen määrän väli­nen yhteys katkeaa, ja työai­ka on sil­loin lop­ul­ta lyhen­net­tävis­sä (poten­ti­aalis­es­ti) niin vähi­in, että yhteiskun­nas­sa tapah­tuu sen seu­rauk­se­na tietyn­lainen laadulli­nen muutos.

    Tämä on Marx­in use­am­mas­sakin yhtey­dessä esit­tämä arvelu, jota vain kukaan ei osaa yhdis­tää Marxi­in, kos­ka vuo­den 2014 Suomes­sa siitä ei tule kenellekään mieleen Marx vaan esim. Osmo Soin­in­vaara. (Tai minä.)

    1. Tämä on Marx­in use­am­mas­sakin yhtey­dessä esit­tämä arvelu, jota vain kukaan ei osaa yhdis­tää Marxi­in, kos­ka vuo­den 2014 Suomes­sa siitä ei tule kenellekään mieleen Marx vaan esim. Osmo Soin­in­vaara. (Tai minä.)

      Puhu­mat­takaan Keynesistä.

  106. Osmo Soin­in­vaara: Marx­ia ei tul­lut paljon lue­tuk­si, kos­ka marx­i­laisu­ut­ta tun­ki sisään ovi­a­ta ja ikkunoista. 

    Tämä valaisee hyvin paljon. Olin vähäl­lä itse asi­as­sa ottaa saman asian puheek­si itse, mut­ta en ottanut, kun kom­men­tis­tani tuli muutenkin jo niin pitkä. 1950-luvul­la syn­tyneille suo­ma­laisille täy­ty­isia aina muis­taa xmyön­tää automaat­tis­es­ti eriva­paus Marx­ista, kos­ka se, mihin hänen nimen­sä yleisim­min liitet­ti­in hei­dän nuoruuten­sa Suomes­sa, oli jotain niin luo­taan­työn­tävän kamalaa.

    Luin Marx­i­ni kansan­talouti­eteen opin­to­jen antamien silmälasien läpi, ja mielestäni Marx­il­la oli jois­sakin keskei­sis­sä asiois­sa yksinker­tainen (mut­ta edelleen hyvin yleinen) päättelyvirhe. 

    On hänel­lä toki melkoisia päät­te­lyvirheitä, eikä pelkästään yksikössä vaan monikossa.

    Mut­ta minä olen näh­nyt tämän asian niin, että juuri Marx­in tuotan­non korkea ikä tekee hänestä ajan myötä yhä mie­lenki­in­toisem­man. Hänen aikalais­ten­sa kir­joit­ta­mal­la fysi­ikan tai lääketi­eteen oppikir­jal­la ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaik­ki tieto on van­hen­tunut totaalis­es­ti jo kauan sit­ten. Se, että hänen kir­joit­tamil­laan yhteiskun­tati­eteel­lisil­lä kir­joil­la sen sijaan tekee yhä ylipään­sä jotain, on jo niin arki-intu­ition vas­tainen seik­ka, että se tekee Marx­ista his­to­ri­al­lise­na henkilönä itsel­leni mie­lenki­in­toisen. Että 150 vuo­den takai­sis­sa tek­steis­sä on edes yksit­täisiä kohtia, jot­ka voisi­vat olla nyky­hetkessä kir­joitet­tu­ja, on mie­lenki­in­toista, kos­ka käytän­nössä mis­sään muis­sa 150 vuo­den takai­sis­sa tieteel­li­sis­sä tek­steis­sä niitä ei ole. Se on mie­lenki­in­toista taval­la, joka ylit­tää sel­l­aisen util­i­taris­tisen mit­ta­pu­un, joka kysyy tek­stin suo­ran käytän­nöl­lisen sovel­let­tavu­u­den perään.

    On myös toinen näköko­h­ta. Kuten olen jo toden­nutkin, olet oma-aloit­teis­es­ti saanut mon­es­sa asi­as­sa jopa hätkähdyt­tävän saman­laisia ajatuk­sia kuin Marx aikoinaan. Näitä ajatuk­sia ei vain yleis­es­ti yhdis­tetä Marx­in nimeen, kos­ka hänen henkilön­sä yhdis­tyy niin vah­vasti johonkin muuhun, kuten vankileirien saaris­toon ja mui­hin ikävi­in asioi­hin. Mut­ta aivan samal­la taval­la sin­un henkilösi (ja vihrei­den yleisem­min) herät­tämät huonot miel­ley­htymät ovat estämässä näi­den samo­jen Marx-henkisten aja­tusten men­e­mistä per­ille, kun olet itse nyt saanut ne uud­estaan. Olet itse pahoitel­lut tätä kir­jo­jasi myöten.

    Mieliku­vien tasol­la val­lit­se­va Marx­in suhde vankileirien saaris­toon (VS) on sama kuin mieliku­vien tasol­la val­lit­se­va vihrei­den suhde vil­la­sukkaa virkkaavaan, veron­mak­sajien rahoil­la elävään kerami­ikkataiteil­i­jaan (KT). Ja jos 1) pahoit­telee vihreät/KT-suh­teen ole­mas­saoloa ja samal­la vieläpä 2) esit­tää samankaltaisen eman­si­pa­torisen ohjel­man kuin Marx, niin sil­loin on ehkä hyvinkin syytä paneu­tua Marx/VS-suh­teen syn­ty­his­to­ri­aan. Näin vihreät/KT-suhdet­ta vas­taan voitaisi­in nimit­täin tais­tel­la tehokkaam­min kuin Marx onnis­tui aikoinaan estämään Marx/VS-suhdet­ta syn­tymästä. Ja Marx/VS-suh­teen syn­ty­his­to­ri­aan voi parhait­en paneu­tua luke­mal­la Marx­ia itseään. Siihen ei voi paneu­tua vain luke­mal­la Marx­in virheet hylän­neitä nyky­vastinei­ta. Tai edes ole­mal­la itse Marx­in virheet hylän­nyt nykyvastine.

  107. Tom­mi U,

    JS Millin useim­mat yhteiskun­tati­eteel­liset kir­joituk­set ovat ajankohtaisia. 

    Kant, Hume ja Mill ovat filosofeina edelleen ajankohtaisia.

    Voinemme siis tode­ta että Marxis­sa ei ole mitään ain­ut­laa­tu­ista. Ain­ut­laa­tu­ista on vain se, että hänestä on tehty jonkin­lainen pro­feet­ta use­am­man kuin yhden sukupol­ven toimesta! 🙂

    Jän­nä ilmiö liit­tyy myös Lenini­in, Marxi­in ja Stal­ini­in. Monien mielestä Marx ja Lenin oli­vat viat­to­mia teo­reetikoi­ta joi­ta vain tähtä­sivät korkeampi­in päämääri­in ihmiskun­nan hyväk­si kun taas Stal­in kor­rup­toi sosial­is­min ja muut­ti sen teknokraat­tisek­si, pienen puolue-eli­itin muo­dosta­mak­si sortoyhteiskunnaksi.

  108. Työn­teko liit­tyy maat­alouden syn­tyyn 10000 vuot­ta sit­ten ja siitä eteen­päin yleisem­minkin yhteiskun­tien syn­tyyn. Esi­his­to­ri­al­lise­na aikana ei tehty työtä. Kun mam­mut­ti saati­in nurin tai tuli pietarin kalansaalis, sitä syöti­in niin kauan kuin sitä oli, ei mietit­ty aamul­la työjut­tu­ja. Kun päämme ja ruumi­imme on edelleen sama kuin kym­meniä tuhan­sia vuosia sit­ten niin sanon­pa vaan, että evoluu­tio ei ole suun­nitel­lut meitä työntekoon.

  109. Poth1ue1: Muis­te­len luke­neeni, että kehru­u­jen­nyn lanseer­aamisen aikoi­hin puuvil­lan kerhräämi­nen ja kudon­ta työl­lis­tivät Englan­nis­sa muu­tamia tuhan­sia käsi­työläisiä. Vuosikymme­nen-parin kulut­tua puuvil­latek­sti­ili­te­ol­lisu­us työl­listi usei­ta sato­jatuhan­sia tehdastyöläisiä ja samal­la kankaat oli­vat muut­tuneet luk­sus­tuot­teista kaikkien saatavil­la ole­viksi perushyödykkeiksi.

    Lud­dit­tien kannal­ta hom­mas­sa ei tietenkään ollut näinkään tarkastel­tuna mitään hyvää, mut­ta väit­täisin, että ne sadat­tuhan­net, jot­ka pelas­tu­i­v­at maaseudun äärim­mäis­es­tä kur­ju­ud­es­ta tehdastyöhön, ja ne miljoonat, joil­la oli ensim­mäistä ker­taa varaa kun­non vaat­teisi­in ja kod­in­tek­sti­ilei­hin, oli­vat tilanteeseen varsin tyytyväisiä. 

    Näin­hän se menee, erikois­tu­mi­nen ja työn­jako peri­aat­teessa lisää vau­raut­ta. Tulon­jaos­ta riip­puu kenen vau­raut­ta se lisää. Yhteis­maan-itsekkäästi voi kysyä onko Suo­mi täl­läkin ker­taa voit­ta­jien joukos­sa, tai Yhteis­maa-sopimus­näkökul­mallis­es­ti voi kysyä saavutet­taisi­inko vielä enem­män hyv­in­voin­tia tai vaikka­pa parem­pi resurssien käyt­töaste jotenkin muuten kuin Adam Smithin “osit­taisop­ti­moin­ti = globaali opti­moin­ti” peri­aat­teel­la. Asia ei ole itses­tään selvä.

    Hie­man kokon­ais­val­taisem­man kuvan saamisek­si lainaan McNeill & McNeil­l’iä, s.347:


    Vuon­na 1700 Intia oli maail­man ain­oa kudot­tu­jen tek­sti­ilien viejä­maa. Vuo­teen 1860 men­nessä intialaiset kuto­jat eivät kuitenkaan enää pär­jän­neet brit­tik­il­pail­i­joilleen … Sir Charles Trevelyan ker­toi par­la­men­tille anta­mas­saan todis­tuk­ses­sa … Dhakan tek­sti­ilikaupun­gin tilanteesta ja sanoi että “viidakko ja malar­ia val­taa­vat alaa — Int­ian Man­ches­ter on vajon­nut kukois­tavas­ta kaupungista köy­häk­si ja pienek­si kaupunkipahaseksi

    Esimerkik­si Iranis­sa puuvil­la- ja silkki­te­ol­lisu­us kukois­ti­vat ennen vuot­ta 1820 ja toi­vat elan­non tuhan­sille, lähin­nä miespuolisille, kuto­jille Isfa­hanin ja Tabrizin tapai­sis­sa kaupungeis­sa, sekä etupäässä nais­puolisille kehrääjille ympäröivil­lä maaseuduilla…Vuonna 1890 Isfa­hanis­sa oli silkkikan­gaspui­ta enää kymme­ne­sosa vuo­den 1830 määrästä. Iran lopet­ti silk­ki- ja puuvil­lakankaan vien­nin ja alkoi viedä raaka­pu­uvil­laa ja silkkiä… Katupo­jat lauloi­vat ‘Joka leipän­sä han­kkii kutoma­l­la sen parem­pi olisi kuol­la kuin elos­sa olla’. Saman­laisia säkeitä lauleskelti­in epäil­amät­tä Kioton, Shang­hain, Kalkut­tan, Buha­ran, Kairon, Tlem­cenin, Tim­buk­tun, Cuz­con ja Mex­i­con kaduilla.

    Ylläku­vat­tu on tietysti yksi talous­rak­en­teen muu­tok­si­in liit­tyvän ‘luo­van tuhon’ kuvaus. Tästä herää monia ajauk­sen­tynkiä joi­ta pitäisi kehitel­lä eteenpäin…

  110. Tom­mi Uschanov: Että 150 vuo­den takai­sis­sa tek­steis­sä on edes yksit­täisiä kohtia, jot­ka voisi­vat olla nyky­hetkessä kir­joitet­tu­ja, on mie­lenki­in­toista, kos­ka käytän­nössä mis­sään muis­sa 150 vuo­den takai­sis­sa tieteel­li­sis­sä tek­steis­sä niitä ei ole. Se on mie­lenki­in­toista taval­la, joka ylit­tää sel­l­aisen util­i­taris­tisen mit­ta­pu­un, joka kysyy tek­stin suo­ran käytän­nöl­lisen sovel­let­tavu­u­den perään.

    Ei nyt liioitel­la. Kyl­lä klas­sisel­la mekani­ikalla, kent­tä­teo­ri­al­la (ja ehkä vähäsen nuoremm­l­la) ter­mo­dy­nami­ikalla vielä arvon­sa on.

  111. Kun vuo­sisadan takaisia asioi­ta tässä his­to­riao­su­udessa muistellaan:

    “Liukuhi­h­nan avul­la Ford pystyi säästämään huo­mat­tavasti aikaa ja rahaa auto­jen massatuotannossa.
    Ford mak­soi työn­tek­i­jöilleen huo­mat­tavasti parem­paa palkkaa kuin muut autote­htaat ja siir­tyi käyt­tämään päivä­palkkaa. Hän palkkasi tehtaisi­in­sa myös run­saasti vähem­mistö­jen edus­ta­jia ja mui­ta huonos­ti työl­listyviä ryhmiä.”

    Inno­vaa­tioil­la ja siis säästäväm­män ja tuot­tavam­man tekni­ikan käytöl­lä on edelleen sama vau­raut­ta luo­va vaiku­tus. S

    Suomes­sa tiukat ympäristömääräyk­set lähin­nä aut­ta­vat säi­lyt­tämään teol­lista tuotan­toa, kok­sa sil­loin inno­vaa­tioi­ta ote­taan käyt­töön ja niitä myös kehitetään tääl­lä. Per­sju­jen ideat tuhoaisi­vat lop­utkin teol­li­sista työpaikoista.

  112. Tom­mi Uschanov: Mut­ta minä olen näh­nyt tämän asian niin, että juuri Marx­in tuotan­non korkea ikä tekee hänestä ajan myötä yhä mie­lenki­in­toisem­man. Hänen aikalais­ten­sa kir­joit­ta­mal­la fysi­ikan tai lääketi­eteen oppikir­jal­la ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaik­ki tieto on van­hen­tunut totaalis­es­ti jo kauan sitten.

    Ei nyt sen­tään. Lentokoneet lentävät, pil­ven­pi­irtäjät pysyvät pystyssä ja oikein las­ke­tut sil­lat kan­ta­vat kuor­mansa, vaik­ka ne on kon­struoitu perustuen teo­ri­oi­hin ja yhtälöi­hin, jot­ka kehitet­ti­in ennen 1800-luvun puo­liväliä, suuri osa jo 1700-luvulla..

  113. Tom­mi Uschanov:
    Mieliku­vien tasol­la val­lit­se­va Marx­in suhde vankileirien saaris­toon (VS) on sama kuin mieliku­vien tasol­la val­lit­se­va vihrei­den suhde vil­la­sukkaa virkkaavaan, veron­mak­sajien rahoil­la elävään kerami­ikkataiteil­i­jaan (KT). Ja jos 1) pahoit­telee vihreät/KT-suh­teen ole­mas­saoloa ja samal­la vieläpä 2) esit­tää samankaltaisen eman­si­pa­torisen ohjel­man kuin Marx, niin sil­loin on ehkä hyvinkin syytä paneu­tua Marx/VS-suh­teen syn­ty­his­to­ri­aan. Näin vihreät/KT-suhdet­ta vas­taan voitaisi­in nimit­täin tais­tel­la tehokkaam­min kuin Marx onnis­tui aikoinaan estämään Marx/VS-suhdet­ta syntymästä. 

    Ei vihrei­den suhde kerami­ikkataiteil­i­ja-hippei­hin ole mikään todel­li­nen ongel­ma juuri kenellekään. Se mikä vihrei­den brändis­sä mät­tää on ylim­ieli­nen parem­minti­etämisen asenne yhdis­tet­tynä läh­es kari­grandi­maisen ain­oaan-oikeaan elämän­ta­paan, jos­sa kaik­ki asu­vat siinä Suomen ain­oas­sa Cityssä ker­rostalois­sa ja kulke­vat kesät tal­vet pyöräl­lä tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la hen­gaile­maan monikult­tuuri­sis­sa ympyröis­sä silleen tosi lib­er­aal­isti. Ja ennen kaikkea halu­a­vat joko pakot­taa kaik­ki muutkin elämään samoin, tai ainakin poli­itikan keinoin rankaista ihanteesta poikkeav­ia eri­laisil­la veroil­la ja häh häh ‑seu­ran­ta­jär­jestelmil­lä. Kos­ka muuten Ilmas­to­ju­mala suuttuu.

    Tuo siis on se todel­li­nen mieliku­vaon­gel­ma, jos halu­at­te täl­laista ihan ilmaista imagokonsultointia.

  114. Tom­mi Uschanov: Hänen aikalais­ten­sa kir­joit­ta­mal­la fysi­ikan tai lääketi­eteen oppikir­jal­la ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaik­ki tieto on van­hen­tunut totaalis­es­ti jo kauan sitten. 

    Eiköhän tuo nyt ole ainakin fysi­ikan osalta vähän liioit­telua. New­tonin mekani­ik­ka oli ymmärtääk­seni ollut aika lail­la valmista jo yli sata vuot­ta kun Marx joketeli vielä kapaloissa.

  115. tcrown,

    Tom­mi U on yhteiskun­tati­eteel­listä kir­jal­lisu­ut­ta har­joit­ta­va henkilö.

    Sel­l­aisen taus­tan omaa­van ei tarvitse tun­tea teknolo­giaa tai tiedet­tä. Se ei yleen­säkään ole vaa­timus yhteiskuntatieteissä! 🙂

  116. Catili­na: Meil­lä on EKG:tä koneet tulkin­neet jo yli kah­denkymme­nen vuo­den ajan, ja siinä on tulkit­ta­vana vain yksi vii­va kaht­e­na­toista vari­aa­tiona. Tulk­in­ta on edelleenkin vuon­na 2014 kaukana luotet­tavas­ta, eikä kukaan jär­jis­sään ole­va lääkäri sitä kat­so­mat­ta ja miet­timät­tä niele, jos halu­aa kehda­ta vielä seu­raa­vanakin päivänä tulla.

    Yksi vii­va kaht­e­na­toista vari­aa­tiona. Ja 20 vuo­teen ei ole tapah­tunut kehitystä.

    Ja kouralli­nen nört­te­jä tekee nyky­työkaluil­la jo auton joka tulk­it­see liikku­vaa kuvaa niin hyvin että osaa oikeasti ajaa itse liikenteessä.

    Varoi­tus lääkäreille: joku nört­ti­poruk­ka saat­taa joskus kiin­nos­tua EKG-käyristäkin. Ja seu­raa­va mallintaa sydä­men kolmiulotteisesti.

    Vink­ki koulu­tus­poli­itikoille: Lääkis pitäisi olla jo vuon­na 2008 jaet­tu kah­teen eril­liseen lin­jaan. Vielä ehtii:

    - Lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta (Puo­let peru­sopin­noista fys­i­olo­giaa, puo­let lin­jal­la a) ohjel­moin­tia, singnaalinkäsit­te­lyä ja elek­tron­i­ikkaa ja lin­jal­la b) geneti­ikkaa ja molekyylikemiaa)

    - Hoi­vati­eteelli­nen tiedekun­ta (Val­taosa opin­noista vuorovaiku­tus­taito­ja, psykolo­giaa, vah­va pain­o­tus sosi­aal­i­työhön ja van­hu­u­den kysymyksiin)

    No ehkä rin­nalle tarvi­taan tosi­aan joku käsi­työ­pain­ot­teinen kirurgiput­ki, mut­ta san­o­taan nyt argu­mentin vuok­si että nämä kaksi.

    Lääketi­eteel­lis­es­tä tiedekun­nas­ta tulee se poruk­ka joka osaa pistää 20 vuot­ta ennal­laan olleet jutut eteen­päin, hoi­vati­eteel­lis­es­tä ihmiset joi­ta poti­lasvuorovaiku­tuk­seen tarvitaan. 

    Molem­mista kan­de­ja ja mais­tere­i­ta. Sit­ten tohto­ri­opin­nois­sa voi syven­tää joko fys­i­ol­o­gisi­in erikoisa­loi­hin, tuotan­to­talouteen tai joku kansan­taloustiedekelpoinen mut­ta siis vääri­in peru­sopin­toi­hin eksynyt poikkeusyk­silö vaikka­pa sairaalan johtamiseen. 😉

    Vähän on jo myöhäistä, mut­ta oltaisi­in ker­rankin koulu­tusasiois­sa myötä- eikä vastamäessä.

    Jos vas­ta-argu­ment­ti on, että ehdo­tus on vier­aan­tunut ter­vey­den­huol­lon ark­i­todel­lisu­ud­es­ta, otan sen suosi­tuk­se­na ja kehotan kat­so­maan miten Osmo on otsikoin­ut postauk­sen johon tässä kommentoidaan.

  117. Mikko Kivi­ran­ta: Ylläku­vat­tu on tietysti yksi talous­rak­en­teen muu­tok­si­in liit­tyvän ‘luo­van tuhon’ kuvaus. Tästä herää monia ajauk­sen­tynkiä joi­ta pitäisi kehitel­lä eteenpäin…

    Ainakin yksi niistä on se, että jos toiset otta­vat tehokkaam­paa teknolo­giaa käyt­töön, ei kan­na­ta jäädä itse tehot­tomaan tuotantoteknologiaan.

    Kyseessä ei ole varsi­nainen yhteis­maan ongel­ma, kos­ka tehokkaam­man teknolo­gian käyt­tööno­to­ssa voit­ta­jat voit­ta­vat enem­män kuin häviäjät häviävät.

    Samas­ta syys­tä tun­tuu mielet­tömältä yrit­tää esimerkik­si verot­taa tuotan­to­ta­paa, kos­ka se johtaa tehot­to­muu­teen. Tuotan­toa (käytän­nössä kulu­tus­ta, mut­ta saman madon kak­si päätä) taas voi hyvin verot­taa jos ja kun tarvi­taan tasausta.

  118. Tom­mi Uschanov:

    Mut­ta minä olen näh­nyt tämän asian niin, että juuri Marx­in tuotan­non korkea ikä tekee hänestä ajan myötä yhä mie­lenki­in­toisem­man. Hänen aikalais­ten­sa kir­joit­ta­mal­la fysi­ikan tai lääketi­eteen oppikir­jal­la ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaik­ki tieto on van­hen­tunut totaalis­es­ti jo kauan sit­ten. Se, että hänen kir­joit­tamil­laan yhteiskun­tati­eteel­lisil­lä kir­joil­la sen sijaan tekee yhä ylipään­sä jotain, on jo niin arki-intu­ition vas­tainen seik­ka, että se tekee Marx­ista his­to­ri­al­lise­na henkilönä itsel­leni mie­lenki­in­toisen. Että 150 vuo­den takai­sis­sa tek­steis­sä on edes yksit­täisiä kohtia, jot­ka voisi­vat olla nyky­hetkessä kir­joitet­tu­ja, on mie­lenki­in­toista, kos­ka käytän­nössä mis­sään muis­sa 150 vuo­den takai­sis­sa tieteel­li­sis­sä tek­steis­sä niitä ei ole.

    Luon­non­ti­etei­den osalta on empi­irisen tiedon kasautu­van luon­teen joh­dos­ta itses­tään­selvää, että pari sataa vuot­ta sit­ten tehdyt havain­not ovat pääosin van­hen­tunei­ta. Marx­ia pitää ver­ra­ta mui­hin yhteiskun­tati­eteil­i­jöi­hin, filosofei­hin tms. joi­hin hän­tä on jotain järkeä rinnastaa. 

    Siinä nyt ei ole päätä eikä hän­tää, että Marx olisi yhteiskun­tati­eteil­i­jänä (saati filoso­fi­na) jotenkin poikkeuk­selli­nen siinä mielessä, että hänen kir­joituk­sis­taan voi edelleen löytää jotain ammen­net­tavaa. Jos hän­tä ver­tail­isi esim. aikalaisi­in­sa tai vaik­ka anti­ik­i­naikaisi­in filosofei­hin, niin sieltä löy­tyy kas­apäin ajat­telijoi­ta, joiden tek­steistä ammen­netaan edelleen jatku­vasti paljon enem­män kuin Marx­in tek­steistä. Filosofien joukos­ta löy­tyy myös paljon sel­l­aisia, joiden teo­ri­at ovat kestäneet aikaa huo­mat­ta­van paljon Marx­ia parem­min. Sel­l­aisia, joiden teo­ri­at ovat teknis­es­ti huo­mat­tavasti ansiokkaampia, sisäis­es­ti koher­entimpia ja vähem­män bugisia.

  119. OS:“Suomesta pois­tui vuosien 1995 ja 2008 välil­lä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä oli­vat suurelta osin hyviä duu­narim­i­esten ammatteja”
    Pidätkö muuten Soin­in­vaara ongel­mallise­na, että olet aiem­min kri­ti­soin­ut mies­val­tais­ten alo­jen korkeam­paa palkkata­soa, mut­ta san­ot silti, että mies­val­taiset alat ovat olleet erit­täin epävarmoja?

    1. Pidätkö muuten Soin­in­vaara ongel­mallise­na, että olet aiem­min kri­ti­soin­ut mies­val­tais­ten alo­jen korkeam­paa palkkatasoa

      Olenko?

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Turve on kyl­lä pahempi kuin kivihiili.

    Osmo Soin­in­vaara: Soin­in­vaara

    Tämä on kyl­lä mielestäni aika paljon san­ot­tu. Taitaa olla hie­man ris­tiri­itaisia tutkimus­tu­lok­sia aiheesta. Joka tapauk­ses­sa turpeen ja kivi­hi­ilen ero “pahu­udessa” on niin pieni, etten näe järkeväk­si kieltää oman öljymme käyt­töä. Turpeen käytön kieltämi­nen on vihre­it­ten idol­o­giaa vähän samaan tapaan kuin ydin­voiman vastustaminen.

  121. Ja luon­non­ti­eteel­lis­ten havain­to­jen van­hen­tu­misel­la tarkoitin siis lähin­nä sitä, että jos nykyään halu­aa oppia jotain hyödyl­listä New­tonin tai Dar­winin aikanaan käsit­telemistä aihep­i­ireistä, on hedelmäl­lisem­pää lukea jonkun muun kuin New­tonin tai Dar­winin tek­ste­jä. Tämä ei toki tarkoi­ta, etteikö moni New­tonin tai Dar­winin havain­to edelleen voisi päteä sellaisenaan.

    Filosofi­as­sa (tai yhteiskun­tati­eteis­säkään vält­tämät­tä) sama ei automaat­tis­es­ti päde. Klas­sikoi­ta lue­taan edelleen ja niiden lukem­i­nen voi olla ihan perustel­tua. Kehi­tys ei ole lin­eaarista samal­la tavoin kuin luonnontieteissä.

  122. Kyl­lä ainakin matem­ati­ikas­sa vaan on varsin hyödyl­listä pyrk­iä luke­maan alkutek­ste­jä. Ajatuk­sen­juok­su­un pääsee ihan eri taval­la sisälle.

  123. Kohto:
    Tämä on kyl­lä mielestäni aika paljon san­ot­tu. Taitaa olla hie­man ris­tiri­itaisia tutkimus­tu­lok­sia aiheesta. Joka tapauk­ses­sa turpeen ja kivi­hi­ilen ero “pahu­udessa” on niin pieni, etten näe järkeväk­si kieltää oman öljymme käyt­töä. Turpeen käytön kieltämi­nen on vihre­it­ten idol­o­giaa vähän samaan tapaan kuin ydin­voiman vastustaminen.

    Turve on työt­tömyysko­r­vaus­ta kepu­laisille. Ydin­voima on ter­vet­tä järkeä.

  124. jouni lundqvist:
    Työn­teko liit­tyy maat­alouden syn­tyyn 10000 vuot­ta sit­ten ja siitä eteen­päin yleisem­minkin yhteiskun­tien syn­tyyn. Esi­his­to­ri­al­lise­na aikana ei tehty työtä. Kun mam­mut­ti saati­in nurin tai tuli pietarin kalansaalis, sitä syöti­in niin kauan kuin sitä oli, ei mietit­ty aamul­la työjut­tu­ja. Kun päämme ja ruumi­imme on edelleen sama kuin kym­meniä tuhan­sia vuosia sit­ten niin sanon­pa vaan, että evoluu­tio ei ole suun­nitel­lut meitä työntekoon.

    Met­sästämi­nen ja keräi­lykö ei ole työtä?

    Ette te tolvanat edes ymmär­rä työn käsitettä!

  125. sunimh: Ei vihrei­den suhde kerami­ikkataiteil­i­ja-hippei­hin ole mikään todel­li­nen ongel­ma juuri kenellekään. Se mikä vihrei­den brändis­sä mät­tää on ylim­ieli­nen parem­minti­etämisen asenne yhdis­tet­tynä läh­es kari­grandi­maisen ain­oaan-oikeaan elämän­ta­paan, jos­sa kaik­ki asu­vat siinä Suomen ain­oas­sa Cityssä ker­rostalois­sa ja kulke­vat kesät tal­vet pyöräl­lä tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la hen­gaile­maan monikult­tuuri­sis­sa ympyröis­sä silleen tosi lib­er­aal­isti. Ja ennen kaikkea halu­a­vat joko pakot­taa kaik­ki muutkin elämään samoin, tai ainakin poli­itikan keinoin rankaista ihanteesta poikkeav­ia eri­laisil­la veroil­la ja häh häh ‑seu­ran­ta­jär­jestelmil­lä. Kos­ka muuten Ilmas­to­ju­mala suuttuu.

    Tuo siis on se todel­li­nen mieliku­vaon­gel­ma, jos halu­at­te täl­laista ihan ilmaista imagokonsultointia.

    Todel­lisu­udessa nykypäivän vihreä on korkeasti koulutet­tu, ajaa autol­la, asuu omakoti­talos­sa white­flight asuinalueel­la ja ei eroa juurikaan kokoomuslaisesta.

    Vihreät ja kokoomus­laiset par­i­u­tu­vat myös aika kätevästi, useim­miten nainen on vihreä ja mies kokoomuslainen.

    Vasem­mis­to­laiset ovat hippejä.

  126. Tuos­ta alkutek­stien lukemisen hyödyl­lisyy­destä ottaisin esille Hit­lerin Tais­telu­ni, johon edel­lä viitat­ti­in. Luin kir­jan lukioaikana 60-luvul­la (kir­jas­ton­hoita­ja empi pitkään ennenkuin uskalsi antaa lainaksi kir­jan, jon­ka olin löytänyt pölyt­tynei­den kir­jo­jen osas­tol­ta). Kun opiskelu­aikana 70-luvul­la väl­tyin lankea­mas­ta tais­to­laisu­u­teen, vaik­ka sen kut­sun kuulinkin, yht­enä syynä oli tuo Tais­telu­ni-kir­ja. Hit­lerin kir­jas­saan käyt­tämä argu­men­taa­tio oli niin ilmi­selvästi saman­lainen kuin tais­to­lais­ten. Kun ‘Sak­san kansan’ ja ‘arjalaisen rodun’ vai­h­taa ‘pro­le­tari­aat­ti­in’ ja ‘kan­sain­välisen kap­i­tal­is­min’ ‘kan­sain­väliseen juu­ta­laisu­u­teen’ Hit­lerin tek­sti oli kuin suo­raan tais­to­lais­ten suus­ta. Molem­mis­sa keskeistä oli kaiken näkem­i­nen tais­telu­na her­ru­ud­es­ta, pro­pa­gan­dan näkem­i­nen tärkeäm­mäk­si kuin tosi­asi­at, argu­men­taa­tion kor­vaami­nen jankkaamisel­la, ja säälin pilkkaaminen.

  127. Mil­tei ajat­telin tänään:
    Vink­ki koulu­tus­poli­itikoille: Lääkis pitäisi olla jo vuon­na 2008 jaet­tu kah­teen eril­liseen lin­jaan. Vielä ehtii: 

    Lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta (Puo­let peru­sopin­noista fys­i­olo­giaa, puo­let lin­jal­la a) ohjel­moin­tia, singnaalinkäsit­te­lyä ja elek­tron­i­ikkaa ja lin­jal­la b) geneti­ikkaa ja molekyylikemiaa)-
    Hoi­vati­eteelli­nen tiedekun­ta (Val­taosa opin­noista vuorovaiku­tus­taito­ja, psykolo­giaa, vah­va pain­o­tus sosi­aal­i­työhön ja van­hu­u­den kysymyksiin)P>

    Tämä on kyl­lä monel­la taval­la hyvä blo­gi, mut­ta välil­lä kom­ment­te­ja lukies­sa tulee assosi­aa­tio 12-vuo­ti­aaseen nört­tipoikaan. Maail­ma on selkeä ja yksinker­tainen paik­ka, mut­ta nuo luupäät ei vaan osaa. Omaan kehoon tutus­tu­mi­nen on vielä pääosin edessä.

  128. Kohto:
    Tämä on kyl­lä mielestäni aika paljon san­ot­tu. Taitaa olla hie­man ris­tiri­itaisia tutkimus­tu­lok­sia aiheesta. Joka tapauk­ses­sa turpeen ja kivi­hi­ilen ero “pahu­udessa” on niin pieni, etten näe järkeväk­si kieltää oman öljymme käyt­töä. Turpeen käytön kieltämi­nen on vihre­it­ten idol­o­giaa vähän samaan tapaan kuin ydin­voiman vastustaminen.

    No kyl­lä vihrei­den ener­giavas­taa­va Oras Tynkky­nen näyt­tää ole­van eri mieltä. Kyl­lä kivi­hi­ilen päästöi­hin pitäisi lisätä sen kaivu­un ja kul­je­tuk­seen liit­tyvät CO2 päästöt (arvi­ol­ta 25%) kuten myös metaa­nipäästöt. Suomeen­han hiili tulee pääosin Venäjältä Siperi­as­ta. Toki näitä kaivu ja kul­je­tus­päästöjä on Suomes­sakin turpeesta, mut­tei käsit­tääk­seni niin paljoa.

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/oras-tynkkynen-ennemmin-kotimainen-turve-kuin-kivihiili

  129. Coun­try­boy: Siinä mielessä paljonkin merk­i­tys­tä, että se on sitonut ja sitoo paljon hiilid­iok­sidia. Tosin Ville Niin­istö meni hätäpäissään/pakosta ? sopi­maan sen päästöläh­teek­si. EU:n lupaamia kom­pen­saa­tioi­ta ei ole kuulunut.

    Turpeesta muuten vihrei­den ener­gia-asiantun­ti­ja Oras Tynkky­nen näyt­tää lehti­ti­eto­jen mukaan ole­van sitä mieltä, että tässä tilanteessa on parem­pi polt­taa turvet­ta kuin kivi­hi­iltä. Ilmeis­es­ti Ville Niin­istö on eri mieltä. Viime vuon­na Suomen ener­gian käyt­tö väheni, mut­ta CO2-päästöt kasvoivat huo­mat­tavasti lähin­nä lisään­tyneen kivi­hi­ilen polton vuok­si. Vas­toin hal­li­tu­so­hjel­man lupauksia.

    Kyl­lä minä suol­ta otan mielum­min han­hipaistin, kyytipo­jak­si lät­tyjä lakkahillol­la ja karpalomehua.

    Töpselistä aurinkovoimaa ja ydin­voimaa, kiitos.

  130. Cal­lidus Lynx: Todel­lisu­udessa nykypäivän vihreä on korkeasti koulutet­tu, ajaa autol­la, asuu omakoti­talos­sa white­flight asuinalueel­la ja ei eroa juurikaan kokoomuslaisesta.

    Vjhreys on ylivoimais­es­ti helpoin ja suosi­tu­in tapa sig­naloi­da omaa eri­no­maisu­ut­ta. Tämä näkyy sit­ten myös vihrei­den ollessa äänessä.

  131. Juha L.:
    Tuos­ta alkutek­stien lukemisen hyödyl­lisyy­destä ottaisin esille Hit­lerin Tais­telu­ni, johon edel­lä viitat­ti­in. Luin kir­jan lukioaikana 60-luvul­la (kir­jas­ton­hoita­ja empi pitkään ennenkuin uskalsi antaa lainaksi kir­jan, jon­ka olin löytänyt pölyt­tynei­den kir­jo­jen osas­tol­ta). Kun opiskelu­aikana 70-luvul­la väl­tyin lankea­mas­ta tais­to­laisu­u­teen, vaik­ka sen kut­sun kuulinkin, yht­enä syynä oli tuo Tais­telu­ni-kir­ja. Hit­lerin kir­jas­saan käyt­tämä argu­men­taa­tio oli niin ilmi­selvästi saman­lainen kuin tais­to­lais­ten. Kun ‘Sak­san kansan’ ja ‘arjalaisen rodun’ vai­h­taa ‘pro­le­tari­aat­ti­in’ ja ‘kan­sain­välisen kap­i­tal­is­min’ ‘kan­sain­väliseen juu­ta­laisu­u­teen’ Hit­lerin tek­sti oli kuin suo­raan tais­to­lais­ten suus­ta. Molem­mis­sa keskeistä oli kaiken näkem­i­nen tais­telu­na her­ru­ud­es­ta, pro­pa­gan­dan näkem­i­nen tärkeäm­mäk­si kuin tosi­asi­at, argu­men­taa­tion kor­vaami­nen jankkaamisel­la, ja säälin pilkkaaminen.

    Hei, tämähän käy suo­raan tähän terveydenhoito“keskusteluun”, ja eggon sitä seu­raa­va kommenttikin.

    - Laite­taan ne koneet tulk­it­se­maan ja diagnosoimaan.

    - Se tulk­in­ta kyl­lä menee vähän huonos­ti, kun ne koneet ei tiedä kaikkea, kaik­ki vari­aa­belit ei ole tiedos­sa, usein ei ongel­maa ole, usein on niin hitosti ongelmia, usein on niin hitosti ongelmia, joi­hin ei ole oikeaa vastausta…

    - Eikö ne koneet muka osaa jo yksinker­taista EKG:tä tulki­ta? Onko tul­lut laiskotel­tua lääkik­sessä, mitä?!?

    - No, kat­sos kun se vii­va on kyl­lä yksinker­tainen, mut­ta ihmis­ru­umis ei (aina) ole, ja joskus ne ongel­mat on kyl­lä selvil­lä, mut­ta ratkaisu ei ole niin yksinker­tainen, kos­ka yhteiskun­nan (ja lääketi­eteen ja…) tasol­la on tietyt rajat, mitä voidaan tehdä (raha, leikkauk­sien onnis­tu­mis­ten mahdollisuudet…).

    - No jo on kum­ma! Kun osa­taan lentää kuuhun, niin eikös se EKG ole ihan läpihuutojuttu!

    jne. jne.

  132. Kun Marx­ista tas puhutaan, niin ote­taan­pa pieni Triv­ial Pur­suit ‑tehtävä: Mis­sä on Helsingisä nähtävil­lä julkisel­la paikalla Pääo­man suo­men­ta­jan näköispysti? Osaako Osmio heti vastata?

  133. a_l: Kaiken­lainen sään­te­ly heiken­tää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, ja vas­toin yleistä kuvitel­maa mei­dän alkomo­nop­o­lit, anniskelu­lu­vat, pelimonopolit,

    eivät ole ilmaisia. 

    Ihan rauhas­sa nyt, tipa­ton­ta on enää reilu 24 tun­tia jäl­jel­lä. Ei ole syytä vaipua epätoivoon!

    Helmiku­u­ta odotel­lessa voi vaik­ka iskeä googleen “neolith­ic farm­ers” ja kuva­haun “ADMIXTURE plot europe”. Kuvista voit yrit­tää päätel­lä, mikä väri vas­taa tätä Lähi-Idästä tul­lut­ta jengiä, ja paljonko suo­ma­laisil­la on tätä per­imää palkissaan. Mieleen saat­taa tul­la seu­raa­van­laisia kysymyksiä:

    1. Voisiko alko­holis­min (ja dia­betek­sen ym. elin­ta­so­sairauk­sien) esi­in­tyvyyt­tä selit­tää luon­non­va­lin­nal­la, siis sil­lä, että eteläisem­mät ihmiset ovat naut­ti­neet olut­ta (ja mui­ta maat­alous­tuot­tei­ta) jo yli 5000 vuot­ta, ts. moninker­taisen ajan suo­ma­laisi­in verrattuna?

    2. Onko meil­lä aikaa odot­taa tuhan­sia vuosia päästäk­semme välimerel­liseen juo­makult­tuuri­in? Olem­meko edes matkalla kohti parem­pia juo­mat­apo­ja, kun ote­taan huomioon päi­hdeon­gel­mais­ten äitien ~50 % suurem­pi syntyvyys?

    3. Pitäisikö edel­lä­maini­tut inhot­ta­van mon­imutkaiset asi­at ottaa huomioon poli­ti­ikas­sa, vaik­ka se häir­it­seekin min­ua ihmisenä ja liberaalina?

    Muuten, jos mis­sään sivistys­val­tios­sa olisit ehdot­tanut, että inti­aanien tjms. viinaan menevän alku­peräiskansan pitäisi lakkaut­taa omak­si suo­jak­seen ja eduk­seen rak­en­ta­mat alko­holimo­nop­o­lit ja saatavu­u­den rajoit­teet “tehokku­u­den” nimis­sä, olisit jo suu kapu­loitu­na matkalla kohti sitä kuu­luisaa Haagia.

  134. Mut­ta kuka ker­toisi VATT:in johta­jalle, että automaa­tio on viemässä etenkin mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja? Tai ainakin sen, että robot­eille ei tarvitse mak­saa ter­vey­den­hoitoa, asum­is­tukea, koulu­tus­ta, eläket­tä, mah­dol­lista palkkatukea ym. sel­l­aista, jot­ka tekevät mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikoista tosi­asial­lisia meno­er­iä val­tion­taloudelle (se VAT siinä VATT:issa). Eivätkä ne tuo puolisoa ja tee lapsia.

    Kitken­täbotit (konenäön sovel­lu­tus helpoim­mas­ta päästä) oli­si­vat jo lyöneet läpi, elleivät rikkaat maat­alous­maat olisi täyn­nä lait­to­mia ja lail­lisia maa­han­muut­ta­jia. Poim­intabotit ovat jo haas­tavampia, ehkä niillekin voisi mak­saa palkkatukea väliaikaisesti?

  135. Mil­tei ajat­telin tänään: Varoi­tus lääkäreille: joku nört­ti­poruk­ka saat­taa joskus kiin­nos­tua EKG-käyristäkin. Ja seu­raa­va mallintaa sydä­men kolmiulotteisesti.

    (Jat­ka vain ajat­teluhar­joituk­sia, joskus pääset tuos­ta mil­tei-sanas­ta eroon. Tsemppiä!)

    Lääketi­eteel­lis­ten biosig­naalien koneel­lista tulk­in­taa on tutkit­tu jo iät ja ajat, ja sitä sovel­letaan erit­täin laa­jasti. Kyse ei ole mis­tään uno­hduk­si­in jääneestä sig­naalinkäsit­te­lyn taka­nurkas­ta, jota muu­ta­ma väsynyt hip­pi tutkii jos­sain kam­mios­saan, ja jon­ka muu­ta­ma pirteä sig­naalinkäsit­te­lyn perus­teet opiskel­lut lääketi­eteen kan­di käy mullis­ta­mas­sa. Käytän­nössä melkein kaikissa sig­naalinkäsit­te­lyä tutkivis­sa yliopis­toyk­siköis­sä tutk­i­taan myös biosig­naalien käsittelyä.

    Min­uutin etsimisel­lä löysin kym­meniä EKG:n mit­taamiseen ja tulk­in­taan liit­tyviä artikkele­ja pelkästään viime vuodelta. Van­hempaa kamaa on val­tavasti, EKG on jo varsin kalut­tu luu. Julka­istu­jen tutkimusten lisäk­si laite­valmis­ta­jat luon­nol­lis­es­ti puuhastel­e­vat omi­aan asian parissa.

    Biosig­naalit eivät vält­tämät­tä ole niitä helpoimpia sig­naalinkäsit­te­ly­haastei­ta, vaik­ka EKG on ilman muu­ta helpoim­mas­ta päästä. Tulk­in­ta-algo­rit­mien pitää olla suh­teel­lisen var­ma­toimisia ollak­seen hyödyl­lisiä ja erit­täin var­ma­toimisia ollak­seen hyväksyttäviä.

    Lähtöko­htais­es­ti lääketi­eteessä virheitä sal­li­taan vain ihmisille, ei koneille. Jos laite­vi­ka, algo­rit­min hak­sah­dus tahi muu vas­taa­va syy tap­paa poti­laan, kyseessä on katas­trofi. Jos kli­inikon virhe tap­paa poti­laan, kyseessä on lääketi­eteeseen valitet­tavasti kuu­lu­va inhimilli­nen ere­hdys. (Kli­inikon virheet on pakko sal­lia, kos­ka ain­oa tapa vält­tää niitä on kieltää kaik­ki välilli­nen ja väl­itön kanssakäymi­nen poti­laan kanssa.)

    Jos ter­vey­den­huolto määriteltäisi­in jär­jestelmäk­si, jol­la on rajalli­nen rahalli­nen resurssi käytössään, ja jon­ka pitää saa­da mah­dol­lisim­man hyvät tulok­set tiety­il­lä mittareil­la, moni asia muut­tuisi. Suhde automati­ikkaan muut­tuisi, ammat­tikun­tien työn­jako muut­tuisi, hoitoketjut muuttuisivat.

    Tämä johtaisi kuitenkin siihen, että osa nyky­i­sistä hom­mista hoidet­taisi­in nyky­istä huonom­min, ja toden­näköis­es­ti hoitoketjutkin muut­taisi­vat muo­toaan. Kävisi luul­tavasti myös niin, että osa hoidet­tavis­sa ole­vista sairauk­sista jätet­täisi­in hoita­mat­ta liian kalliina.

    Näin radikaali­in ajat­telu­un ei vielä ole men­ty, vaik­ka lähtöko­h­ta (raha rajoit­taa) on vah­vasti ole­mas­sa. Pikem­min reg­u­laa­tio on koko ajan menos­sa tiukem­paan suun­taan, vaik­ka vält­tämät­tä mitään näyt­töä tiuken­nuk­sen vaikut­tavu­ud­es­ta ei olekaan. Yksi merkit­tävä haaste tulee siitä, että noiden mainit­tu­jen mit­tarien määrit­telem­i­nen on ei-triv­i­aali arvopo­h­jainen tehtävä.

    Tästä riip­pumat­ta asiansa osaa­vat kli­inikot eivät ihan vielä (= nähtävis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa) tule robot­tien syr­jäyt­tämik­si. Robotin kyky ymmärtää ihmistä on kovin huono, vaik­ka somaat­ti­sis­sa sairauk­sis­sa koneet voivat tehdä paljon enem­män kuin mitä ne tois­taisek­si on päästet­ty tekemään.

  136. Ter­ve,

    Olen taman jos­sain aiem­mas­sakin ketjus­sa kir­joit­tanut, mut­ta kir­joite­taan se uudelleen.

    Jos turvet­ta ja kivi­hi­il­ta ver­rataan koko kaivuu- seka kul­je­tus­ketjun etta polt­topaas­to­jen kannal­ta toisi­in­sa, niin ero on pieni. Turpeen kayt­toa voi siten puo­lus­taa jarkev­asti, jos se kor­vaa kivi­hi­il­ta. Muu­ta sil­la ei kan­na­ta kor­va­ta, maakaa­su lyo sen paas­to­jen puoles­ta men­nen tullen. Ydin­voima viela vahvem­min ilmas­to­hait­to­ja ajatellen, jos jate­taan tyh­jan­paivainen ide­ologi­nen vas­tar­in­ta sivuun.

    Turpeen ilmastopoli­itis­es­ti mielekas kayt­to edel­lyt­taa kuitenkin, etta kayte­taan jo ojitet­tu­ja soi­ta tai turve­pel­to­ja. Tas­sa ketjus­sa paljon hauku­tut vihreat ovat tehneet taman eteen paljon. On suo­jel­tu paaosin luon­non­ti­laisia, aikoinaan turve­tuotan­toon varat­tu­ja soi­ta ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan vai­hdet­tu niita jo ojitet­tui­hin pak­su­turpeisi­in soihin. 

    Kukaan muu ympar­is­to­min­is­teri kuin nykyi­nen Ville Niin­is­to (vihr.) ei ole tehnyt naiden asioiden eteen yhtaan mitaan ja val­tio-omis­teinen Vapo on siten vas­ta nyt suo­ras­taan pakotet­tu nou­dat­ta­maan jo omis­sa, VTT:lla teet­tamis­saan tutkimuk­sis­saan saami­aan yksiselit­teisia tulok­sia: ilmastopoli­it­tis­es­ti vain ojite­tun suon tai suopel­lon kayt­to ener­gian tuotan­toon on joten kuten jarkevaa.

    t. Mikko

  137. Näitä korkean osaamis­ta­son vaa­tivia tehtäviä onnek­si tulee lisää kokoa­jan: radios­ta sat­u­in kuule­maan, että suun­nit­teil­la on erityinen
    Kieli­v­al­tu­utet­tu, jon­ka tehtävi­in kuu­luisi (ilmeis­es­ti) tur­va­ta se, että eri kieltä puhu­vien oikeustur­va ei vaaran­tu­isi Suomessa.

    Onnek­si meil­lä on kestävyys­va­jeesta huolis­saan ole­vat päät­täjät, jot­ka pitävät huolen siitä, ettei maas­ta työt lopu.….siis korkean ammat­tiosaamisen työt.…

  138. Suo­mi ei ole ener­giavaroil­taan köy­hä maa, jos val­ta­vat turve­varamme ote­taan hyötykäyttöön.

    Ja näin pitää tehdä. Suurin osa turvesois­tamme on menet­tänyt luon­non­ti­laisuuten­sa jo 1970-luvun oji­tusten takia. Nyt näil­lä soil­la kas­vaa vain lyhyt­tä män­tyä ja hieskoivua.

    Turpeen hyö­dyn­tämis­es­tä ei pidä luop­ua sen nos­tos­ta aiheutu­vien ympäristöon­gelmien takia. Nos­totekni­ikas­sa esi­in­tyvät ongel­mat on ratkaistavissa.

    1. Turpeen poltossa ongel­mana ovat sen hiilid­iok­sidiäästöt, jot­ka ovat siis kivi­hi­iltäkin suurem­mat ener­giayk­sikköä kohden. Lisäk­si, jos on sitä mieltä, että turvet­ta voi nosx­taa pilaa­mat­ta vesistöjä, on kai mylös sitä mietä, että lupa voidaan myön­tää vain, jos näin myös tehdään. Jär­jeste­ly­jen pitää ottaa huomioon myös se, että sil­loin täl­löin Suomes­sa sataa. Tässä valtiuol­lisen lupaby­rokra­t­ian voisi kor­va­ta yksi­tyisel­lä. Tur­vey­htiö ottakoon vastuuvakuutuksen.

  139. Coun­try­boy: Kyl­lä kivi­hi­ilen päästöi­hin pitäisi lisätä sen kaivu­un ja kul­je­tuk­seen liit­tyvät CO2 päästöt (arvi­ol­ta 25%) kuten myös metaanipäästöt

    Nimeno­maan juuri näin. Kivi­hi­ilen louhin­ta on käytän­nössä sama hiilika­to kuten met­sienkin kaa­dos­sa. Suomen met­säla­ki vaatii, että avo­hakku­un jäl­keen met­sä uud­is­te­taan istutuksilla. 

    Samoin tulee toimia kivi­hi­ilenkin kohdal­la. Pois­tunut hiili tulee kor­va­ta paikallis­es­ti esim. met­siä istut­ta­mal­la kai­vok­sen tilalle, eikä mil­lään päästökau­pan surkeal­la hiiliverokyhäelmällä.

    Suomen vihreät onnis­tu­i­v­at kuitenkin neu­vot­tele­maan meille sopimuk­sen, jos­sa met­siemme vuosit­tainen hiilen­si­d­on­nan kasvu las­ket­ti­in hiilivuodok­si. ********* jos täl­lainen ilmaisu sallitaan…

    Vihreät ovat soiden suo­jelun pahin uhka. Elämäl­lä men­neessä, 60-luvun tur­venevo­jen aikakaudessa, he tule­vat estäneek­si turpeen hyö­dyn­tämisen kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­den mukaisesti.

    Se on mah­dol­lista uusien, kehit­tynei­den nosto‑, kui­v­a­tus ja uusiokäyt­tämisen tekni­ikoil­la. Mut­ta vas­tus­ta­mal­la kaikkea, mikä liit­tyy turpeeseen he estävät uuden teknolo­gian tutkimisen ja kehittämisen.

    Tästä on min­ul­la jopa henkilöko­htaista koke­mus­ta. Uuden teknolo­gian kehit­tämi­nen koeken­til­lä on niin kallista ja tähän liit­tyvät han­kkeet niin byrokraat­tisia , että käytän­nössä uusia tekni­ikoi­ta jää hyödyntämättä. 

    Han­ke­jär­jestelmä on ihan hanurista ja ajan saatossa muotoutunut työl­listämään pelkästään itse organisaatiota.

  140. Vapo on vale­hdel­lut parikym­men­tä vuo­ta paran­ta­vansa toim­intat­apo­jaan. Ei ole tapah­tunut, eikä muu­tos­ta ole näkyvissä.
    Valite­tavasti VTT:n turve­tutkimuk­sen rahoit­taa yksi­no­maan Vapo, joten heiläkin on uskottavuusongelma.

    Turve on ain­oa strate­gi­nen vapara­polt­toaine, joten sen käytön lisäämi­nen on typerää.

    Turvet­ta ei ole mielekästä nos­taa matalil­ta soil­ta, kun alueen perus­t­a­mi­nenkin mak­saa. Syvim­mät suot aas on ymmär­ret­ty jät­tää ojit­ta­mat­ta. Mielekkäitä turpeen­nos­toaluei­ta on sik­si aika rajoite­tusti, siis ojitet­t­ja ja palk­sun polt­to­turvek­er­roksen omaavia. Tätä Vapo ei kerro.

  141. Rogue: Jos hän­tä ver­tail­isi esim. aikalaisi­in­sa tai vaik­ka anti­ik­i­naikaisi­in filosofei­hin, niin sieltä löy­tyy kas­apäin ajat­telijoi­ta, joiden tek­steistä ammen­netaan edelleen jatku­vasti paljon enem­män kuin Marx­in teksteistä. 

    Google Schol­ar­in datan mukaan Marx on (eri alo­jen eri­laisi­in viit­tauskäytän­töi­hin suh­teutet­tuna) koko maail­man viita­tu­in tieteelli­nen, yhteiskun­tati­eteelli­nen tai filosofinen kir­joit­ta­ja. Ei siis pelkästään kär­jessä, vaan ykkö­nen. Nature-lehti julka­isi tästä uutisen juuri muu­ta­ma kuukausi sitten.

    Tapio: Ei nyt sen­tään. Lentokoneet lentävät, pil­ven­pi­irtäjät pysyvät pystyssä ja oikein las­ke­tut sil­lat kan­ta­vat kuor­mansa, vaik­ka ne on kon­struoitu perustuen teo­ri­oi­hin ja yhtälöi­hin, jot­ka kehitet­ti­in ennen 1800-luvun puo­liväliä, suuri osa jo 1700-luvulla.. 

    Mut­ta lentokoneen ohjaa­mon kos­ke­tus­näyt­töjä, pil­ven­pi­irtäjän ilmas­toin­ti­jär­jestelmän ter­mostaat­te­ja ym. tuhan­sia tek­nol­o­gisia yksi­tyisko­htia ei voi rak­en­taa 1700-luvun tekni­ikalla. Tuskin edes tutkaa, jota ilman nykyisen kaltais­es­ta lentoli­iken­teestä ei tulisi yhtään mitään.

    Aika vähissä ovat 1700-luvul­la raken­netut pil­ven­pi­irtäjät, vaik­ka niiden rak­en­tamisen piti olla jo sil­loisel­la tekni­ikalla mah­dol­lista. Wikipedi­an mukaan ensim­mäi­nen “klassi­nen” teräs­runk­oinen pil­ven­pi­irtäjä raken­net­ti­in Chica­goon vas­ta 1885 (kak­si vuot­ta Marx­in kuole­man jäl­keen), ja se oli vas­ta vaa­ti­ma­ton kymmenkerroksinen.

    Aus­tri­an: Tom­mi U on yhteiskun­tati­eteel­listä kir­jal­lisu­ut­ta har­joit­ta­va henkilö.

    Sel­l­aisen taus­tan omaa­van ei tarvitse tun­tea teknolo­giaa tai tiedet­tä. Se ei yleen­säkään ole vaa­timus yhteiskuntatieteissä! 

    Olen kyl­lä Tekni­ikan Maail­man enti­nen kestoti­laa­ja — ja lukenut jo yksistään sitä monikym­menker­tais­es­ti use­ampia tun­te­ja elämästäni kuin Marx­in tuotantoa.

  142. Osmo Soin­in­vaara: Ei osaa. Kuka sen suomensi? 

    O. W. Louhivuori (kok), Helsin­gin kaup­pako­rkeak­oulun rehtori ja kans­leri — ja yksi Suomen itsenäisyysjulis­tuk­sen allekir­joit­ta­jista. Pat­sas on kaup­pik­sen pihal­la Töölössä.

    Osmo Soin­in­vaara: Puhu­mat­takaan Keynesistä. 

    Hyvä huomio, mut­ta en nyt tiedä, päteekö se nimeno­maan puheena olleessa Suomes­sa. Keynes on ollut tääl­lä aina melkoinen epähenkilö kansan­talousti­eteen tutkimuk­sen ulkop­uolel­la. Hänen esseen­sä “Eco­nom­ic Pos­si­bil­i­ties for our Grand­chil­dren” (1930) on kyl­lä tämän työn vähen­e­miskeskustelun suuria kul­makiviä, mut­ta sitä taas kukaan ei ole tähän päivään men­nessä suomentanut.

    sunimh: Ei vihrei­den suhde kerami­ikkataiteil­i­ja-hippei­hin ole mikään todel­li­nen ongel­ma juuri kenellekään. Se mikä vihrei­den brändis­sä mät­tää on ylim­ieli­nen parem­minti­etämisen asenne yhdis­tet­tynä läh­es kari­grandi­maisen ain­oaan-oikeaan elämän­ta­paan, jos­sa kaik­ki asu­vat siinä Suomen ain­oas­sa Cityssä ker­rostalois­sa ja kulke­vat kesät tal­vet pyöräl­lä tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la hen­gaile­maan monikult­tuuri­sis­sa ympyröis­sä silleen tosi liberaalisti. 

    “Kerami­ikkataiteil­i­jahipin” käsite kat­taa min­un näkökul­mas­tani aivan yhtä hyvin myös tämän. Se oli vain äärim­milleen kär­jis­tet­ty par­o­di­nen lyhen­nelmä. Kyse on saman julk­isu­usku­vaon­gel­man kahdes­ta eri aspektista.

  143. Keskusteli­ja: Robot­eil­la ei ole minkään­laisia inhimil­lisen vuorovaiku­tuk­sen taito­ja. Olen seu­ran­nut tekoä­ly­tutkimus­ta puh­taasti maal­likkona ja oman käsi­tyk­seni mukaan kyseisel­lä alal­la ei ole tehty mitään sel­l­aista edis­tysaskelta, joka antaisi olet­taa, että asia muut­tuisi näköpi­iris­sä olevas­sa tulevaisuudessa.

    Mitä tekoä­lyyn tulee, niin Wat­son-tietokone pesi kaik­ki ihmiset Jeop­ardy-pelis­sä, jos­sa tarvi­taan ihmiskie­len ymmärtämistä ja asioiden yhdis­te­lyä juuri “älykkääl­lä” tavoin. Täl­lä het­kel­lä Wat­son vie tilaa var­maan jotain luokkaa huoneen. 10–20 vuo­den päästä meil­lä on jokaisel­la sel­l­ainen taskus­samme (tai mis­sä sen ajan vekot­timia sit­ten pidetäänkin). 

    Joku mainit­si japani­laisen robotin, jon­ka avul­la van­hus­ten­hoita­ja kään­tää kak­si van­hus­ta siinä ajas­sa, mis­sä ihmishoita­ja ilman apua kään­tää yhden. 

    Mitä inhimil­liseen vuorovaiku­tuk­seen tulee, niin moni juuri täl­lainen ammat­ti on katoa­mas­sa. Esimerkkinä vaikka­pa kau­pan kas­sat. Itsepa­lvelukas­sat hoita­vat saman hom­man ilman mitään ihmiskon­tak­tia. Ope­tuskin var­masti muut­tuu. Ei voi ajatel­la, että se oma luokanopet­ta­ja on maail­man (tai ainakin Suomen) paras luen­noit­si­ja. Hänen luen­ton­sa kor­vau­tuu siis sil­lä, että lapset katso­vat tietokoneil­taan Suomen parhaan opet­ta­jan pitämää luen­toa aiheesta. Opet­ta­jan roo­lik­si jää ennen kaikkea sel­ven­tävi­in kysymyk­si­in vas­taami­nen, joka tosin sekin saat­taa tuol­lais­ten Wat­sonien yleistyessä onnis­tua tietokoneilta.

  144. Viherinssi: Lähtöko­htais­es­ti lääketi­eteessä virheitä sal­li­taan vain ihmisille, ei koneille. Jos laite­vi­ka, algo­rit­min hak­sah­dus tahi muu vas­taa­va syy tap­paa poti­laan, kyseessä on katas­trofi. Jos kli­inikon virhe tap­paa poti­laan, kyseessä on lääketi­eteeseen valitet­tavasti kuu­lu­va inhimilli­nen erehdys. 

    Mulle tuli eilen padille ere­hdyk­sessä vuo­den 2034 uutiskat­saus, jos­sa isoin otsikko oli “Min­is­terikin järkyt­tyi: Ihmiskul­jet­ta­jan sekoilu aiheut­ti JÄLLEEN joukkokolarin”

    Asenne saat­taa muut­tua. Hitaasti se toki käy, mut­ta niin­hän isot muu­tok­set usein.

    Viherinssi:
    Jos ter­vey­den­huolto määriteltäisi­in jär­jestelmäk­si, jol­la on rajalli­nen rahalli­nen resurssi käytössään, ja jon­ka pitää saa­da mah­dol­lisim­man hyvät tulok­set tiety­il­lä mittareil­la, moni asia muut­tuisi.Suhde automati­ikkaan muut­tuisi, ammat­tikun­tien työn­jako muut­tuisi, hoitoketjut muuttuisivat.

    Tässä taide­taan olla tämän blogiketjun ytimessä. Koko oman kir­joituk­seni point­ti oli (muu­ra­hais­pesän sohaisun lisäk­si) että nämä muu­tok­set tule­vat toki hitaam­min kuin nört­tien kola­pul­lot tyh­jenevät, mut­ta varmem­min kuin “kukaan itseään kun­niot­ta­va ammat­ti­lainen ei koskaan …” ‑kaar­ti uskaltaa kuvitella.

  145. Viherinssi: Biosig­naalit eivät vält­tämät­tä ole niitä helpoimpia sig­naalinkäsit­te­ly­haastei­ta, vaik­ka EKG on ilman muu­ta helpoim­mas­ta päästä. 

    Häkel­lyt­tävää on, että vuosikym­menten jäl­keen joutuu edelleen miet­timään onko EKG:n kone­tulkin­nas­ta enem­män hait­taa vai hyö­tyä. Joka neljän­nessä rutiini-ekg:ssä se ilmoit­taa aku­ut­tia sydän­in­fark­tia. Fak­ta­han on että yksit­täis­ten markke­rien kuten ekg:n tulk­in­taa on vaikea tehdä ilman kli­inisen kokon­ais­ti­lanteen arviota.

    Viherinssi: Lähtöko­htais­es­ti lääketi­eteessä virheitä sal­li­taan vain ihmisille, ei koneille. 

    Ylipäätään virheitä tekevät vain ihmiset kos­ka vain ihmiset voivat niistä kan­taa vas­tu­un. Kone voi toimia virheel­lis­es­ti mut­ta koneen suun­nit­teli­ja sen virheen on tehnyt. Kyl­lä koneet saa­vat lääketi­eteessä toimia virheel­lis­es­ti jos niiden tek­i­jät kan­ta­vat vas­tu­un kuolemista ja muista hait­tat­a­pah­tu­mista. Näin ei vaan ikinä ole. Vika on edelleen lääkärin joka on valin­nut huonon hoitolaitteen.

  146. Samuli Saarel­ma: Mitä tekoä­lyyn tulee, niin Wat­son-tietokone pesi kaik­ki ihmiset Jeop­ardy-pelis­sä, jos­sa tarvi­taan ihmiskie­len ymmärtämistä ja asioiden yhdis­te­lyä juuri “älykkääl­lä” tavoin. Täl­lä het­kel­lä Wat­son vie tilaa var­maan jotain luokkaa huoneen. 10–20 vuo­den päästä meil­lä on jokaisel­la sel­l­ainen taskus­samme (tai mis­sä sen ajan vekot­timia sit­ten pidetäänkin). 

    Joku mainit­si japani­laisen robotin, jon­ka avul­la van­hus­ten­hoita­ja kään­tää kak­si van­hus­ta siinä ajas­sa, mis­sä ihmishoita­ja ilman apua kään­tää yhden. 

    Mitä inhimil­liseen vuorovaiku­tuk­seen tulee, niin moni juuri täl­lainen ammat­ti on katoa­mas­sa. Esimerkkinä vaikka­pa kau­pan kas­sat. Itsepa­lvelukas­sat hoita­vat saman hom­man ilman mitään ihmiskon­tak­tia. Ope­tuskin var­masti muut­tuu. Ei voi ajatel­la, että se oma luokanopet­ta­ja on maail­man (tai ainakin Suomen) paras luen­noit­si­ja. Hänen luen­ton­sa kor­vau­tuu siis sil­lä, että lapset katso­vat tietokoneil­taan Suomen parhaan opet­ta­jan pitämää luen­toa aiheesta. Opet­ta­jan roo­lik­si jää ennen kaikkea sel­ven­tävi­in kysymyk­si­in vas­taami­nen, joka tosin sekin saat­taa tuol­lais­ten Wat­sonien yleistyessä onnis­tua tietokoneilta.

    Olen kyl­lä Wat­soni­in tutus­tunut. Sehän ei varsi­nais­es­ti “ymmär­rä” asi­as­ta mitään, mut­ta siitä huoli­mat­ta löytää kyl­lä luon­nol­lisel­la kielel­lä esitet­ty­i­hin kysymyk­si­in hyvin vastauksia. 

    Wat­son­ista ei ole kuitenkaan lohdut­ta­maan itkevää las­ta tai äitiä etsivää dement­tiä vanhusta.

    Perusk­oul­u­lainenkin tarvit­see inhimil­listä aikuista. Muuten­han luokanopet­ta­jat olisi voitu kor­va­ta VHS-videokasteil­ta kat­seltavil­la luen­noil­la jo 80-luvulla.

    Pysyn edelleen kan­nas­sani, että näköpi­iris­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa ei ole keinoä­lyä, joka pysty­isi simu­loimaan aidon tun­tuis­es­ti inhimil­listä vuorovaikutusta.

    Mikro Bitin “Kalle kotip­syki­a­tri” osasasi jo 80-luvul­la sanoa “ker­ro lisää äidis­täsi”, vaik­ka ei ymmärtänyt asi­as­ta enem­pää kuin sika pohjantähdestä.

  147. Tom­mi Uschanov:
    Google Schol­ar­in datan mukaan Marx on (eri alo­jen eri­laisi­in viit­tauskäytän­töi­hin suh­teutet­tuna) koko maail­man viita­tu­in tieteelli­nen, yhteiskun­tati­eteelli­nen tai filosofinen kir­joit­ta­ja. Ei siis pelkästään kär­jessä, vaan ykkö­nen. Nature-lehti julka­isi tästä uutisen juuri muu­ta­ma kuukausi sitten.

    En mä sanonut, ettei Marx olisi kuu­luisa. Tot­ta kai se on, oleel­lis­es­ti sik­si, että se on yhdis­tet­ty niin voimakkaasti yhteen maail­man­his­to­ri­an eniten pahaa tuot­taneista ide­olo­gioista. Mein Kamp­fi­inkin var­maan viitataan aika paljon suh­teessa sen tieteel­liseen panokseen. 

    Point­ti oli, että on ole­mas­sa vaik­ka kuin­ka monia sel­l­aisia filosofe­ja, joiden teo­ri­oi­ta pide­tään edelleen suurelta osin pätev­inä ja käyt­tökelpoisi­na ja niiden poh­jal­ta kehitel­lään jatku­vasti uusia ver­sioi­ta. Suuri osa Marxi­in liit­tyvästä tutkimuk­ses­ta liit­tynee Marx­in poli­it­tiseen merk­i­tyk­seen kom­mu­nis­min his­to­ri­as­sa eikä Marx­in teo­reet­tiseen lois­tavu­u­teen filoso­fi­na. Joku tutkii sitä sik­si, että sitä kiin­nos­taa Marx­in merk­i­tys kom­mu­nis­tisen ide­olo­gian kehi­tyk­sessä, joku sik­si että Marx­in nimel­lä on iso sta­tus ja signaaliarvo.

  148. Osmo Soin­in­vaara:
    Turpeen poltossa ongel­mana ovat sen hiilid­iok­sidiäästöt, jot­ka ovat siis kivi­hi­iltäkin suurem­mat ener­giayk­sikköä kohden. Lisäk­si, jos on sitä mieltä, että turvet­ta voi nosx­taa pilaa­mat­ta vesistöjä, on kai mylös sitä mietä, että lupa voidaan myön­tää vain, jos näin myös tehdään. Jär­jeste­ly­jen pitää ottaa huomioon myös se, että sil­loin täl­löin Suomes­sa sataa. Tässä valtiuol­lisen lupaby­rokra­t­ian voisi kor­va­ta yksi­tyisel­lä. Tur­vey­htiö ottakoon vastuuvakuutuksen.

    No eihän sitä turvet­ta ole pakko lop­ut­tomi­in näil­lä vesistöä pilav­il­la, jyrsin ja palaturve menetelmil­lä nos­taa. Kyl­lä kansal­lis­var­al­lisu­utemme hyö­dyn­tämiseen on puh­taat keinot sovel­let­tavis­sa. Eivät nor­jalaisetkaan nos­ta öljyään meren poh­jas­ta siirtämäl­lä sitä irtouit­tona kuiv­alle maalle, eivätkä muutenkaan ole luop­uneet kansal­lis­var­al­lisuuten­sa hyö­dyn­tämis­es­tä koko ajan yllä lei­ju­van ympäristökatas­trofi­uhan takia.

    Siis kyl­lä turvekin voidaan siirtää vaik­ka paaleina soil­ta kovalle maalle kuiv­u­maan. Sil­loin ei turve­tuotan­nos­sa olla enää poutasäistä eikä vuo­de­na­jois­takaan riip­pu­vaisia, eikä vesistöt irtopölystä pilaan­nu. Antakaa poli­itikot yrit­täjille mah­dol­lisu­us kehit­tää nos­tomenetelmiä, älkääkä jumit­tuko näi­hin van­hoil­lisi­in, turvekiel­teisi­in asenteisiinne.

    1. Turvet­ta on mah­dol­lista kerätä ympäristökatas­trofia aiheut­ta­mat­ta, mut­ta onko se peruste myön­tää lupia han­kkeille, jois­sa aiheutetaan ympäristökatastrofi?

  149. Muakin kiin­nos­taa Marx ja ne syyt, joiden takia siitä on tul­lut niin iso nimi. Ja sen väitet­ty rooli niinkin kam­mot­ta­van ide­olo­gian kuin kom­mu­nis­min syn­nyssä. Tästä syys­tä mm. suoritin viime syksynä sem­i­naarin, jos­sa käsitelti­in pari kuukaut­ta pelkästään Marxia. 

    Sem­i­naarin tulok­se­na vahvis­tui voimakkaasti käsi­tys Marx­in etenkin talouden toim­intaan liit­tyvien teo­ri­oiden huo­noud­es­ta ja lisäk­si myös hänen tek­stien­sä voimakkaas­ta poli­it­tisu­ud­es­ta ja melko hataras­ta yhtey­destä mihinkään tieteel­lisek­si luet­tavaan. Filosofin tit­teliäkin emp­isin Marx­ille antaa eikä hän­tä viral­lis­es­ti siihen lokeroon usein asete­takaan. Pikem­minkin Marx pitäisi ymmärtää jonkin­laise­na yhteiskun­takri­itikkona, joka hie­man filosofi­aa muis­tut­tavil­la tek­steil­lään pyrkii vaikut­ta­maan poliittisesti.

    En sano, ettei Marx­il­ta ole opit­tavis­sa mitään tai ettei hänen kir­joituk­sil­laan olisi mitään arvoa. Sanon lähin­nä, ettei hänen aja­tusten­sa tieteelli­nen tai filosofinen arvo ole lähi­mainkaan samaa luokkaa kuin luke­mat­tomien muiden klassikkojen.

  150. Tom­mi Uschanov: Mut­ta lentokoneen ohjaa­mon kos­ke­tus­näyt­töjä, pil­ven­pi­irtäjän ilmas­toin­ti­jär­jestelmän ter­mostaat­te­ja ym. tuhan­sia tek­nol­o­gisia yksi­tyisko­htia ei voi rak­en­taa 1700-luvun tekni­ikalla. Tuskin edes tutkaa, jota ilman nykyisen kaltais­es­ta lentoli­iken­teestä ei tulisi yhtään mitään.

    Tot­ta, mut­ta itse pidän tiedet­tä (scince) ja teknolo­giaa aivan eri asioina. 

    Olen jok­seenkin var­ma, että parhaat Pääo­man aikoi­hin julka­istut klas­sisen mekani­ikan ja elek­tro­dy­nami­ikan oppikir­jat oli­si­vat edelleenkin käyt­tökelpoisia. Hamil­tonin, Lagrangen ja Maxwellin yhtälöt ovat edelleen fysi­ikan opiske­li­joiden peruskau­raa ja New­tonin lait käy­dään läpi jo lukiossa.

  151. Osmo Soin­in­vaara: Turpeen poltossa ongel­mana ovat sen hiilid­iok­sidiäästöt, jot­ka ovat siis kivi­hi­iltäkin suurem­mat ener­giayk­sikköä kohden.

    Käsit­tääk­seni ne on las­ket­tu vain piipun päästä, kokon­ais­laskel­ma hiilen jälk­isidon­nas­ta ja turpeen uusi­u­tu­mis­es­ta puuttuu.

    1. Käsit­tääk­seni ne on las­ket­tu vain piipun päästä, kokon­ais­laskel­ma hiilen jälk­isidon­nas­ta ja turpeen uusi­u­tu­mis­es­ta puuttuu.
      Lisä’än­tyykö turpeen sit­o­mi­nen siitä, että turvesuo rai­vataan pois?

  152. Turve 10 MJ/kg (kui­va)
    Puu 15 MJ/kg (kui­va)

    Kivi­hi­ili 27 MJ/kg
    Maakaa­su 40 MJ/kg
    Polt­toöljyt 41/43 MG/kg (raskas/kevyt)

    Vety 120 MJ/kg

    Uraani-(235) 83 000 000 MJ/kg

    Maakaa­sus­ta ei ole pulaa, eikä varsinkaan, jos sitä ale­taan tuot­ta­maan aurinkovoimal­la. Nesteytet­ty maakaa­su on käytän­nölli­nen ja tur­valli­nen polt­toaine. Myös huolto­var­muus on hyväl­lä tasolla.

    Ydin­voima, maakaa­su ja aurinkovoima. Siinä aika vah­vat valt­tiko­r­tit tämän vuo­sisadan energiantuotantoon.

    Ydin­voima perusvoimana, maakaa­su säätövoimana ja aurinkovoima pienkohteisiin.

  153. Tom­mi Uschanov: Olen kyl­lä Tekni­ikan Maail­man enti­nen kestoti­laa­ja – ja lukenut jo yksistään sitä monikym­menker­tais­es­ti use­ampia tun­te­ja elämästäni kuin Marx­in tuotantoa.

    Oikein järkevää ajankäyt­töä tuol­ta osin 🙂

  154. Samuli Saarel­ma: Ope­tuskin var­masti muut­tuu. Ei voi ajatel­la, että se oma luokanopet­ta­ja on maail­man (tai ainakin Suomen) paras luen­noit­si­ja. Hänen luen­ton­sa kor­vau­tuu siis sil­lä, että lapset katso­vat tietokoneil­taan Suomen parhaan opet­ta­jan pitämää luen­toa aiheesta. Opet­ta­jan roo­lik­si jää ennen kaikkea sel­ven­tävi­in kysymyk­si­in vas­taami­nen, joka tosin sekin saat­taa tuol­lais­ten Wat­sonien yleistyessä onnis­tua tietokoneilta.

    Mil­loin viimek­si olet käynyt luokkahuoneessa tai korkeak­oulus­sa kat­so­mas­sa miten ope­tus oikeas­t­aan tapah­tuu? Oikeas­t­aan opet­ta­ja­henkilö tulee ‘resurssi­na’ paljon tehokkaam­min hyö­dyn­net­tyä jos luen­noimisen sijas­ta voi keskit­tyä koko käytet­tävis­sä ole­van ajan oppi­laiden oppimisen tukemiseen.

    Tosin tuo visiosi kuu­lostaa siltä ajal­ta kun tele­vi­sioi­ta kiikutet­ti­in luokkahuoneisi­in. “Oppi­laat katso­vat luokan tele­vi­sios­ta Suomen parhaan opet­ta­jan luen­non. Opet­ta­jan roo­lik­si jää lait­teen päälle kytkem­i­nen ja sel­ven­tävi­in kysymyk­si­in vastaaminen.”

  155. jouni lundqvist:
    Työn­teko liit­tyy maat­alouden syn­tyyn 10000 vuot­ta sit­ten ja siitä eteen­päin yleisem­minkin yhteiskun­tien syn­tyyn. Esi­his­to­ri­al­lise­na aikana ei tehty työtä. Kun mam­mut­ti saati­in nurin tai tuli pietarin kalansaalis, sitä syöti­in niin kauan kuin sitä oli, ei mietit­ty aamul­la työjut­tu­ja. Kun päämme ja ruumi­imme on edelleen sama kuin kym­meniä tuhan­sia vuosia sit­ten niin sanon­pa vaan, että evoluu­tio ei ole suun­nitel­lut meitä työntekoon.

    Ei se mam­mut­ti itses­tään kaatunut. Ja oliphan sit­ten nylkemisessä ja lihan­leikkaamises­sa oma työnsä…

  156. Mat­ti Saas­ta­moinen: No eihän sitä turvet­ta ole pakko lop­ut­tomi­in näil­lä vesistöä pilav­il­la, jyrsin ja palaturve menetelmil­lä nos­taa. Kyl­lä kansal­lis­var­al­lisu­utemme hyö­dyn­tämiseen on puh­taat keinot sovel­let­tavis­sa. Eivät nor­jalaisetkaan nos­ta öljyään meren poh­jas­ta siirtämäl­lä sitä irtouit­tona kuiv­alle maalle, eivätkä muutenkaan ole luop­uneet kansal­lis­var­al­lisuuten­sa hyö­dyn­tämis­es­tä koko ajan yllä lei­ju­van ympäristökatas­trofi­uhan takia.

    Siis kyl­lä turvekin voidaan siirtää vaik­ka paaleina soil­ta kovalle maalle kuiv­u­maan. Sil­loin ei turve­tuotan­nos­sa olla enää poutasäistä eikävuo­de­na­jois­takaan riip­pu­vaisia, eikä vesistöt irtopölystä pilaan­nu. Antakaa poli­itikot yrit­täjille mah­dol­lisu­us kehit­tää nos­tomenetelmiä, älkääkä jumit­tuko näi­hin van­hoil­lisi­in, turvekiel­teisi­in asenteisiinne.

    Mis­sä tämä kui­va maa sijait­see, mis­sä ne paalit ovat säältä suo­jas­sa? Saha­ran autiomaassa?

    Muu­ta­man syr­jäseudun yhden miehen koneyri­tyk­sen vuok­si pitää laskea vesistöt täy­teen turve­hu­mus­ta. Se on yks hailee BKT:n suh­teen, miten näille muu­ta­malle yrit­täjälle käy. Ne suo­ras­taan imevät rahaa val­ti­ol­ta, sen sijaan, että tuot­taisi­vat. Ne ovat pis­aroi­ta meressä.

    Entäpä jos maa- ja met­sä­taloudessa kokeil­taisi­in vapaa­ta kilpailua?

    1) Val­tio säästäisi heti use­am­man mil­jardin säästyneistä tukiaisista
    2) Yli­tuotan­non pois­tu­mi­nen tek­isi henki­in jääneistä yri­tyk­sistä kannattavia
    3) Konkurssi­in men­nei­den yrit­täjien 500e/kk työt­tömyysko­r­vauk­si­in menisi rutkasti vähem­män rahaa val­ti­ol­ta, kuin tuki­aisi­in menee.

    Mon­tako vuosikym­men­tä ollaan valmi­ita upot­ta­maan yli 5 000 000 000 euroa vuodessa syr­jäseudun työt­tömyysko­r­vauk­si­in? Kansal­liset tuet, EU tuet, yri­tys tuet jne jne. Kaik­ki lop­ut­tomaan kaivoon, joka ei näy missään. 

    Mitään täl­lä panos­tuk­sel­la ei saavute­ta. Pait­si yli­tuotan­toa ja kan­nat­ta­mat­tomien “yri­tyk­sien” ole­mas­sao­lo. Niin ja elinkelvot­tomien perähik­iöi­den tekohengittämistä.

    Euroopal­la ei ole varaa tukea yli­tuotan­toa jokaises­sa jäsen­maas­sa. Maa- ja met­sä­talouden tukem­i­nen on liian suuri rasite koko Euroopan taloudelle.

    Miten val­tio, jon­ka ali­jäämä on yli 9 000 000 000 euroa voi lait­taa yli 1 500 000 000 euroa kansal­liseen maataloustukeen?

    On se sairas­ta, että asi­aa ei edes sivu­ta, kun puhutaan ensi kevään leikkauk­sista. Ei sanallakaan. 

    Mitään yrit­tämistä se ei edes ole, sato tai pais­toi, tili tulee veron­mak­sa­jan taskusta.

  157. Osmo Soin­in­vaara: Lisä’äntyykö turpeen sit­o­mi­nen siitä, että turvesuo rai­vataan pois?

    Lisään­tyy, nimit­täin kokon­ais­määrä huomioiden. Soin­in­vaaran tulisi huomioi­da kokon­aisu­us, sil­lä turve­varat kas­va­vat koko ajan enem­män kuin niitä jyr­sitään, tase on siis posi­ti­ivi­nen. Pitää nähdä iso kuva , ja se on seuraava:

    Suomes­sa on turve­mai­ta 9,29 miljoon­aa hehtaaria ja siitä tuotan­tokäytössä on 0,06 milj. ha ( 0,6 %). Suo­jel­tua on 1,13 milj. hehtaaria ( 12,2 %).

    Ojit­tam­a­ton­ta, luon­non­ti­laista suo­ta on 3,01 milj ha ( 32,4 %). Maat­alouskäytössä on 0,33 milj. ha ( 3,6 %) ja met­sitet­tynä 4,76 milj. ha ( 51,2 %).

    Turve­tuotan­nos­sa on kokon­aisuute­na lask­ien häviävän pieni osa, luon­non­ti­laiset suot kas­va­vat koko ajan n. 2 mm vuodessa, mikä kor­vaa mene­tyn hiilen moninker­tais­es­ti. Mitä taas tulee menetet­tyyn suopin­ta-alaan, niin sekin on häviävän pieni osa koko suoalasta. 

    Eikä sekään ole menetet­tyä suoalaa, vaan turpeen oton jälkeinen jatkokäyt­tö ratkaisee lop­ullisen pin­ta-alan . Suo voidaan nimit­täin ennal­lis­taa takaisin täysin luon­non­ti­laisek­si , jos se nähdään tarpeel­lisek­si. Turpeen kestävän kehi­tyk­sen mukainen hyö­dyn­tämi­nen vaatisi ain­oas­taan poli­it­tisen jär­keen tulemisen.

    Pitäisi lopet­taa ide­ologi­nen kaiken kieltävä totaal­isuo­jelu , mikä on vas­toin ratio­naal­ista ajat­telua. On pan­ta­va toimeen kansalli­nen suos­trate­gia, joka huomio taloudel­liset ja ekol­o­giset tarpeet oikeisi­in tunnnus­lukui­hin perustuen . ( niihin ei kuu­lu IPCC:n polt­toainei­den epäpätevä hiilidioksidipäästölaskelma).

    Huomio: kaik­ki vaikut­taa kaik­keen; kun ympäristöak­ti­iv­it halu­a­vat kiristää lan­nan­levi­ty­se­hto­ja, niin se johtaa kar­jatiloil­la pel­lon­raivauk­sen tarpeeseen , mikä taas luo vähen­tymi­s­painet­ta metsä/ suopinta-alaan.

    Tulisi saavut­taa poli­it­ti­nen kon­sen­sus myös sik­si, että turveala voisi kehit­tää tuotan­toaan entistäkin ympäristöneu­traal­im­mak­si, sil­lä nyt kehi­tys laa­haa kiel­topoli­ti­ikan vuoksi.

    Seu­raavas­sa pere­hdyt­tävä linkki:

    http://www.metla.fi/hanke/7464/seminaariesitykset/04_valpola.pdf

    1. Lisä’äntyykö turpeen sit­o­mi­nen siitä, että turvesuo rai­vataan pois?

      Lisään­tyy, nimit­täin kokon­ais­määrä huomioiden. Soin­in­vaaran tulisi huomioi­da kokon­aisu­us, sil­lä turve­varat kas­va­vat koko ajan enem­män kuin niitä jyr­sitään, tase on siis posi­ti­ivi­nen. Pitää nähdä iso kuva , ja se on seuraava:

      Suomes­sa on turve­mai­ta 9,29 miljoon­aa hehtaaria ja siitä tuotan­tokäytössä on 0,06 milj. ha ( 0,6 %). Suo­jel­tua on 1,13 milj. hehtaaria ( 12,2 %).

      Vas­t­a­sitko mielestäisi kysymyk­seen? Kysymys oli, miotä tapah­tuu hiilen sitou­tu­miselle sil­lä turvesuol­la, jos­ta turve jyr­sitään pois. Sil­lä että jos­sain muual­la on nielu ei ole tämän kysymyk­sen kanssa mitään tekemistä. Tur­ven puolen argu­men­toin­tia ei oikein jak­sa edes lukea läpi, kun logi­ik­ka on tuollaista.
      Met­sää pide­tään uusi­u­tu­vana, kos­ka jos met­sää ei kaade­ta, sen hiilen­sit­o­miskyky sat­ur­oituu. Kun van­hat puut kaade­taan pois, met­sästä tulee uud­estaan nielu ja jonkin ajan kulut­tua siihen on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin alku­ti­lanteews­sa. Kuin­ka kauan kestää, että sil­lä turvesuol­la, jos­ta turve on poltet­tu taivaan tuuli­in, on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi ilman turpeen kuor­in­taa? Siis kauanko kestää, että suos­sa on yhtä paljon sidot­tua hiiltä kuin siinä oli alun­perin lisät­tynä sil­lä hiil­imääräl­lä, joka siihen olisi sitoutunut joka tapauksessa?

  158. Lau­ri Kumpu­lainen: Pait­si yli­tuotan­toa ja kan­nat­ta­mat­tomien “yri­tyk­sien” ole­mas­sao­lo. Niin ja elinkelvot­tomien perähik­iöi­den tekohengittämistä.

    Tämähän on kuin Suo­mi 24 maat­alous­tukikau­na­sivus­to. Suurimpia maat­alous­tukien saa­jia ovat mm. Wahlroos, Her­lin, Val­tion Polt­toainekeskus ja Helsin­gin kaupun­ki. Alla link­ki , joka taustoittaa.

    http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/02/24/maataloustukia-jaettiin-21-miljardia-eniten-tukea-ruokohelven-viljelyyn/201223946/12

    Ps. mil­lä rahoil­la Kesko ja S‑ryhmä rak­en­ta­vat näitä ostos- ja viihtymisparatiisejaan ?

  159. eggo: Häkel­lyt­tävää on, että vuosikym­menten jäl­keen joutuu edelleen miet­timään onko EKG:n kone­tulkin­nas­ta enem­män hait­taa vai hyö­tyä. Joka neljän­nessä rutiini-ekg:ssä se ilmoit­taa aku­ut­tia sydän­in­fark­tia. Fak­ta­han on että yksit­täis­ten markke­rien kuten ekg:n tulk­in­taa on vaikea tehdä ilman kli­inisen kokon­ais­ti­lanteen arviota.

    Arvatenkin tätä kokon­ais­ti­lan­net­ta ei anneta koneaivolle lähtöti­etoina? Eli siis koneai­vo joutuu toim­i­maan varsin epätäy­del­lisen tiedon varas­sa — ja sit­ten vielä kehdataan taivastel­la, että tulok­set ovat monas­ti jok­seenkin kolikon heiton tasolla?

    Ongel­ma olisi siis mah­dol­lis­es­ti täysin ratkaistavis­sa, mut­ta siihen suun­taan ei halu­ta tai voi­da mennä.

    Ylipäätään virheitä tekevät vain ihmiset kos­ka vain ihmiset voivat niistä kan­taa vas­tu­un. Kone voi toimia virheel­lis­es­ti mut­ta koneen suun­nit­teli­ja sen virheen on tehnyt. Kyl­lä koneet saa­vat lääketi­eteessä toimia virheel­lis­es­ti jos niiden tek­i­jät kan­ta­vat vas­tu­un kuolemista ja muista hait­tat­a­pah­tu­mista. Näin ei vaan ikinä ole. Vika on edelleen lääkärin joka on valin­nut huonon hoitolaitteen.

    Tätä asen­net­ta en jak­sa oikein ymmärtää. Ei siis riitä, että meil­lä olisi kone, joka tekee esim. vain kym­menyk­sen keskiver­tolääkärin virheistä vaan sen täy­tyy olla (todis­tet­tavasti) virheetön. Ei voi­da siis hyväksyä, että kone suun­nitel­laan tietois­es­ti niin, että se olisi oike­as­sa vaikka­pa 99,9% tapauk­sista — vaik­ka samal­la hyväksytään se, että joku terkkaris­sa har­joit­telel­va keikkalääkäri­fir­man kan­di on toden­näköisem­min väärässä kuin oikeassa?

    Has­sum­mak­si tilanteen tekee vielä se, että täl­lainen läh­estymistapa ei tuo­ta meille niitä täy­del­lisiä lait­tei­ta edes vuosikym­me­nien kehi­tystyön jäl­keen vaan esim. näitä EKG:n tulk­it­si­joi­ta, joiden diag­noo­seisi­in ei ole mitään luottamista.

  160. Poth1ue1: Arvatenkin tätä kokon­ais­ti­lan­net­ta ei anneta koneaivolle lähtöti­etoina? Eli siis koneai­vo joutuu toim­i­maan varsin epätäy­del­lisen tiedon varassa 

    Tätä asen­net­ta en jak­sa oikein ymmärtää. Ei siis riitä, että meil­lä olisi kone, joka tekee esim. vain kym­menyk­sen keskiver­tolääkärin virheistä vaan sen täy­tyy olla (todis­tet­tavasti) virheetön. Ei voi­da siis hyväksyä, että kone suun­nitel­laan tietois­es­ti niin, että se olisi oike­as­sa vaikka­pa 99,9% tapauk­sista – vaik­ka samal­la hyväksytään se, että joku terkkaris­sa har­joit­telel­va keikkalääkäri­fir­man kan­di on toden­näköisem­min väärässä kuin oikeassa?

    Miten para­metrisoit sen lähtöti­lanteen? Haloo.
    EKG:n kone­tulk­in­ta antaa nimeno­maan vääriä posi­ti­ivisia, ei juuri koskaan vääriä negati­ivisia. Onhan toki myös nstem-infark­te­ja ihan kohtu­ulli­nen määräkin, mut­ta ei las­ke­ta niitä. On suuri harv­inaisu­us, jos kone tulk­it­see “nor­mal ecg”. Yleen­sä kaik­ki ovat “abnor­mal ecg”, ja on sit­ten hauskaa pohtia jouto­hetk­inä sitä, mikä on koneen saanut ker­tomaan näin.

  161. Eemil, Suomes­sa voitaisi­in tuot­taa kaik­ki tarvit­ta­va ener­gia aurinkovoimalla.

    Voisimme mak­saa aurinkovoimatuki­aisia maaseudulle. Tukea maaseudun aurinkopaneelioperaattoreita.

    Se olisi koti­maista energiaa.

    Se on toden tot­ta täysin mahdollista.

    Mut­ta jär­jen hitus­takaan siinä ei ole, ainakaan nykyisel­lä tekni­ikan tasol­la (vaa­dit­ta­va pin­ta-ala), saatik­ka taloudellisesti.

  162. Osmo Soin­in­vaara: Vas­t­a­sitko mielestäisi kysymyk­seen? Kysymys oli, miotä tapah­tuu hiilen sitou­tu­miselle sil­lä turvesuol­la, jos­ta turve jyr­sitään pois

    Soin­in­vaara on ovela poli­itikkoket­tu, joka työl­listää keskusteli­jan netin syöveri­in etsimään hiilen­sit­o­misen lasken­takaavo­ja eri­laisil­la uus­in­tamis­tavoil­la. En lähde tälle epärel­e­van­tille sivupolulle. Mik­si turve­tuotan­toalueen pitäisi tul­la hiilineu­traa­lik­si , mut­ta kivi­hi­ilikai­vok­sen ei ?

    Sitä pait­si turve­tuotan­toalue alkaa sitoa hiiltä välit­tömästi kun sille istute­taan met­sä, ruoko­helpi tai se ennal­lis­te­taan takaisin suok­si. Tätä omi­naisu­ut­ta ei ole kivi­hi­ilikai­vok­sel­la pien­im­mässäkään määrin.

    Osmo Soin­in­vaara: Sil­lä että jos­sain muual­la on nielu ei ole tämän kysymyk­sen kanssa mitään tekemistä. Tur­ven puolen argu­men­toin­tia ei oikein jak­sa edes lukea läpi, kun logi­ik­ka on tuollaista.

    Miten voit sanoa, että hiilen sidon­nan kokon­ais­määrä ei merk­itse mitään, mik­si näitä tasei­ta sit­ten las­ke­taan tai niihin pyritään vaikuttamaan ? 

    Arro­gant­ti ja fanaat­ti­nen totaal­isuo­jelu­ide­olo­gia sumen­taa etevänkin tilas­toti­eteil­i­jänkin logiikan. 

    Kysynkin Soin­in­vaar­al­ta vas­takysymyk­sen: ” Kuin­ka kauan kestää , että sil­lä kivi­hi­ilikai­vok­sel­la , jos­ta kivi­hi­ili on poltet­tu taivaan tuuli­in, on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi ilman kivi­hi­ilen louhin­taa? Siis kauanko kestää , että kivi­hi­ilikai­vok­ses­sa on yhtä paljon sidot­tua hiiltä kuin siinä oli alun­perin lisät­tynä sil­lä hiil­imääräl­lä, joka siihen olisi sitoutunut joka tapauksessa?

    Var­maankin paljon lyhyem­mässä ajas­sa kuin turve­tuotan­toalueel­la, sil­lä onhan kivi­hi­ili paljon turvet­ta ilma­s­toneu­traalimpi polt­toaine. Tämän kivi­hi­ilen uusi­u­tu­mat­to­muus­para­metrin puut­tumi­nen hiilid­iok­sidik­er­toimen laskukaavas­ta on vaka­va puute. Sen puut­tumi­nen romut­taa ker­toimen tieteel­lisen arvon nol­lak­si, mut­ta ker­roin­han onkin poli­it­ti­nen päätös.

    Var­teenotet­ta­va neu­vo vihreille onkin se, että huomioikaa taloudel­liset reali­teetit. Se on vas­tu­ullista ympäristöpoli­ti­ikkaa. Pään lait­ta­mi­nen pen­saaseen , totaal­isuo­jelu, kään­tyy ympäristöä vas­taan , kuten olemme saa­neet nähdä turve­tuotan­non kohdal­la. Nykyi­nen hal­li­tuskokoon­panokaaan ei ole ikuinen.

    1. Mik­si turve­tuotan­toalueen pitäisi tul­la hiilineu­traa­lik­si , mut­ta kivi­hi­ilikai­vok­sen ei ?

      Ei, vaan turvet­ta ja kivi­hi­iltä pitää kohdel­la samal­la taval­la ja verot­taa samo­jen peri­aat­tei­den mukaan hiilid­iok­sidi­ton­nien pohjalta.

  163. “Mis­sä tämä kui­va maa sijait­see, mis­sä ne paalit ovat säältä suo­jas­sa? Saha­ran autiomaassa?”

    Turvepaalit voidaan läjit­tää tien var­teen vaikka­pa kuusi metriä korkeisi­in ilmavi­in pinoi­hin, niiden päälle voidaan lait­taa sama säänkestävä paperi, joka nykyään laite­taan hakku­ualueil­ta kerät­ty­jen risuka­so­jen päälle.

    Pinois­sa turvepaalit saisi­vat kuiv­ua, vaikka­pa kymme­nen vuot­ta, sen jäl­keen, kun yli­jäämää alkaa ker­tyä. Paaleina nos­tet­tu ja pinois­sa kuiv­unut turve haketet­taisi­in aivan kuten nykyään tehdään hakkualuei­den risu- ja kan­to­jät­teelle. Sama, ole­mas­sa ole­va kalus­to sopii molem­pi­in tarkoituk­si­in. Nos­to taas työl­listää koneyrit­täjiä hil­jaisi­na talvikuukausina.

    Näin menetellen turpeen nos­tos­ta ei muo­dos­tu tuulen levit­tämää hieno­jakoista pölyä, joka vesistöi­hin pää­tyessään tur­poaa ja aiheut­taa kel­lu­via, veden laat­ua pilaavia laut­to­ja. Nos­toalueil­ta irtoa­van humuk­sen lev­iämi­nen vesistöi­hin on estet­tävis­sä laskuo­jaan asetet­taval­la suo­dat­in­tuk­keel­la, joka menetelmä on jo käytössä.

    Ei mei­dän pidä luop­ua turpeeseen sitoutuneen val­ta­van kansal­lis­var­al­lisu­utemme hyö­dyn­tämis­es­tä vain sen takia, että sitä on tähän saak­ka nos­tet­tu ympäristöä pilaav­il­la menetelmil­lä. Eivät muu­takaan val­tiot ole näin hölmösti omien luon­non­va­ro­jen­sa suh­teen menetelleet.

    Kyl­lä vaikka­pa Nor­jan öljyn­po­raus on ympäristön kannal­ta monin ver­roin riskialt­ti­impi menetelmä hyö­dyn­tää hei­dän luon­non­va­ro­jaan ver­rat­tuna mei­dän turve­tuotan­toon ja sen mah­dol­lisuuk­si­in. Emmekö muka kek­si puh­tai­ta keino­ja siirtää turvek­er­rostu­mi­amme soil­ta muu­ta­man sadan metrin päässä sijait­se­vien met­säau­totei­den varteen? 

    Jos turve jätetään hyö­dyn­tämät­tä, siitä muo­dos­tuu ojite­tu­il­la alueil­la ajan mit­taan vain vähärav­in­teista humus­ta ja huono­ja metsänkasvualustoja.

  164. Mat­ti Saas­ta­moinen:
    Ei mei­dän pidä luop­ua turpeeseen sitoutuneen val­ta­van kansal­lis­var­al­lisu­utemme hyö­dyn­tämis­es­tä vain sen takia, että sitä on tähän saak­ka nos­tet­tu ympäristöä pilaav­il­la menetelmillä. 

    OL3:n vuo­tu­inen uraaninku­lu­tus tulee ole­maan sel­l­aista 32 ton­nia uraa­nia vuodessa. 

    Laske huviksesi, mon­tako rekkalastil­lista turvet­ta se vastaa.

    Jos turve on oikea graalin mal­ja, niin mik­si kovaa tulosta tekevät ener­giay­htiöt eivät koske turpeeseen pitkäl­lä tikullakaan?

    Tai mik­si ulko­maalaiset yri­tyk­set eivät tungek­si ovista ja ikkunoista val­taa­maan Suomen soi­ta turve­tuotan­toa varten?

    Mik­si öljyn ja maakaa­sun perässä ollaan valmi­ita men­emään vaik­ka jäämerelle?

    Jos Suomes­ta löy­ty­isi öljyä tai maakaa­sua, niin Shell ja muut vas­taa­vat yri­tyk­set oli­si­vat välit­tömästi paikalla.

  165. Catili­na: Miten para­metrisoit sen lähtöti­lanteen? Haloo.

    Vaikea sanoa suo­ral­ta kädeltä, mut­ta asian selvit­tämisek­si on lapsel­lisen help­po laa­tia tutkimus­su­un­nitel­ma — aluk­si asi­aa voisi kysyä lääkäreiltä tyyli­in “miten tulk­it­set EKG:tä” (täy­tyy toki muis­taa kysyä asi­aa muil­takin kuin kokeneil­ta lääkäreiltä, kos­ka eksper­tit har­voin pystyvät kuvaa­maan päättelyprosessiaan).

    Rin­nal­la voisi toki ihme­tel­lä, että irtoaisiko mah­dol­li­sista taus­ta­tiedoista jotain käyt­tökelpoista — joko sit­ten ihan per­in­teis­es­ti tilas­to­m­atem­ati­ikan avul­la tai sit­ten syöt­tämäl­lä kaik­ki johonkin Wat­sonin kaltaiseen “mus­taan laatikkoon”.

    Näi­hän näitä vas­taavia AI-sys­teeme­jä on iät ja ajat kehitet­ty, mut­ta tässä tapauk­ses­sa vai­va taitaisi tosi­aan olla täysin turhaa, kun lääkäreille/virkamiehille ei kel­paa “mus­tia laatikoi­ta” sisältävä aparaatti.

  166. Osmo Soin­in­vaara: Ei vaan turvet­ta ja kivi­hi­iltä pitää kohdel­la samal­la taval­la ja verot­taa samo­jen peri­aat­tei­den mnukaan hiilid­iok­sidi­ton­nien pohjalta.

    Soin­in­vaaran mielestä siis päästö­jen kokon­ais­ta­so ei ole ratkai­se­va, ain­oas­taan piipun päästä mitat­tu hiilid­iok­sidin määrä. Onko hiilin­ielu­jen ylläpi­to ollut turhaa tähänkin asti ? Tähän päätelmään viit­taa myös Niin­istön neu­vot­telu­voit­to, jos­sa hän sai Suomen met­sät hiilivuodok­si. Nielu­ja ei näköjään las­ke­ta hyväk­si, kos­ka muual­la teol­lis­tuneis­sa mais­sa met­sät on pääsään­töis­es­ti jo hakat­tu. Eikä niil­lä ole mainit­tavasti myöskään soi­ta, pl. Irlan­ti. Tietenkin piipun päästä mitatut arvot ja niiden kevyt vero­tus sopii muille valtioille.

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan turpeel­la ja eri­tyis­es­ti turve­briketil­lä on parem­pi C0 2 ‑ker­roin kuin rusko­hi­ilel­lä. Tilas­to ao. linkissä

    http://www.stat.fi/tup/khkinv/polttoaineluokitus.html

    Tarkoit­taako tämä sitä, että polt­taes­saan kivi­hi­iltä Helsin­gin kaupun­ki tuhoaa ilmas­toa enem­män kuin jos se polt­taisi turvet­ta ja puu­ta? Olisiko halkokaup­pias Van­hasel­la hyviä tar­jouk­sia Helsingille 🙂

    1. Yksit­täisen suon osalta ei ole oikein laskea muual­la maail­mas­sa tai vaik­ka samas­sa maas­sa ole­via nielu­ja, kos­ka noiden nielu­jen suu­ru­u­teen tuon yhden suon hävit­tämi­nen ei vaiku­ta eikä niitä sik­si voi käyt­tää oikeu­tuk­se­na suon polt­tamiseen. Ne oli­si­vat joka tapauk­ses­sa. Tämän kyl­lä ymmärtää, jos halu­aa ymmärtää.

  167. Tää on tosi­aan nyt taas tätä, kun luupäät eivät tosi­aan osaa. Lääkärit, nuo ahneet, laiskat ja osaa­mat­tomat pask­i­aiset eivät vaan viit­si eivätkä halua edes konei­ta käyt­tää. Kaikille nört­tipo­jille on ihan selvää, että lääketiede on eksak­tia tiedet­tä ja koos­t­uu temp­pu­lo­gias­ta. Kun vielä saataisi­in se jatku­va teleme­tri­aseu­ran­ta, niin ihmisessä olisi vaan ajoti­etokone, joka vian tullen hälyt­täisi ja vika täsmäkorjattaisiin.
    Miten on _mahdollista_ että ihan kaik­ki lääkärit ovatkin pelkästään ahnei­ta ja laisko­ja tumpeloi­ta, kun kaik­ki ker­ran _tietävät_, että kyseessä on vaan huikeasti yli­palkat­tu ihan tavalli­nen merkonomi­ta­son homma?

  168. “OL3:n vuo­tu­inen uraaninku­lu­tus tulee ole­maan sel­l­aista 32 ton­nia uraa­nia vuodessa. 

    Laske huviksesi, mon­tako rekkalastil­lista turvet­ta se vastaa.”

    Kyl­lä ydin­voiman käyt­tö saadaan näyt­tämään edulliselta niin kauan, kuin sitä hyö­dyn­täviä yhtiöitä ei velvoite­ta otta­maan täysiar­voista vahinko­vaku­u­tus­ta mah­dol­lisen onnet­to­muu­den varalle.

    Jos nämä vaku­u­tusku­lut, vaikka­pa sel­l­aisen vahin­gon var­alle, jos­sa koko pääkaupunkiseu­tu tai joku muu kaupun­ki joudu­taan (Tser­nobylin tapaan) lop­ullis­es­ti hylkäämään, ote­taan kan­nat­tavu­us­laskelmis­sa huomioon, ei ydin­voima ole kil­pailukyky­istä minkään muun ener­gia­muodon kanssa. Mik­si se nyt on niin edullista, johtuu siitä, että peli ei ole rehellistä. 

    Ja mik­si koti­maista turvet­ta pitäisi maas­samme hyö­dyn­tää, johtuu siitä, että meil­lä polte­taan koko ajan ulko­mail­ta tuo­tua kivi­hi­iltä. Jotkut kivi­hi­ililaadut ovat samal­la tavoin turvek­er­rostu­mista muo­dos­tunei­ta, kuin suo­ma­lainenkin polt­to­turve. Kivi­hi­ilek­si muo­dos­tu­mi­nen on vain kestänyt pitem­män ajanjakson. 

    Koti­maista turvet­ta pitää nos­taa samas­ta syys­tä, jon­ka takia meil­lä pide­tään tärkeänä tur­va­ta koti­mainen ruuan­tuotan­tom­mekin. Kri­isi­aiko­jen ja tilapäis­ten toim­i­tuskatko­jen var­alle meil­lä pitää olla valmi­ina kon­sep­ti, jon­ka puit­teis­sa emme ole riip­pu­vaisia ulko­mais­ten ener­gia­toimit­ta­jien hyvän­tah­toisu­ud­es­ta. Ja mitä enem­män olemme ulko­maisen ener­gian varas­sa, sitä enem­män mei­dän poli­it­tisi­in päätök­si­in voidaan vieraiden maid­en toimes­ta sekaantua. 

    Ja kyl­lä Suomen turve­varat alka­vat ulko­maisi­akin yri­tyk­siä kiin­nos­taa, kun turpeen nos­tomenetelmät on saatu tehokkaik­si, ympäristöys­täväl­lisik­si ja ympärivuotisiksi.

  169. Kyl­lä pitäisi päästä koko hiilen ja muun polt­toaineen koko tuotan­toketjun tarkastelu­un. Suomeen tuo­tavas­ta kivi­hi­ilestä (70%) ja maakaa­sus­ta (läh­es 100%) tulee Venäjältä. Eivätkä kai­vok­set suinkaan ole Pietarin sata­man vier­essä, vaan tuhan­sien kilo­me­trien päässä Siperi­as­sa (Kemero­vo) tai Pohjois-Venäjäl­lä (Vorku­ta). Tämä nos­taa ko. polt­toainei­den todel­lisia päästöjä huomattavasti.

    Samoin viime aikoina on arvioitu, että maakaa­su ja varsinkin amerikkalais­ten liuskekaa­su ovat huo­mat­tavasti pahempia ilmas­ton kannal­ta kuin mitä aiem­min on arvioitu. Tämä johtuu niiden tuotan­toon liit­tyvistä merkit­tävistä vuodoista. Jo 3,1% vuo­to riit­tää tekemään metaanista kivi­hi­ilen viral­lista päästöar­voa (CO2/energia) pahemman.

    http://download.springer.com/static/pdf/5/art%253A10.1007%252Fs10584-011‑0061‑5.pdf?auth66=1391523288_6d7481cd7d9cb2ec338ea0e5273ae76b&ext=.pdf

  170. Viherinssi: Vakaa kallio on ihan jees, jos rupeamme jem­maa­maan tois­t­en ydin­jät­teitä. Siitä voi pyytää ihan muka­van sum­man rahaa, ja ainakin tois­taisek­si jem­mat­tavaa tulee riit­tämään. Kovin mon­ta muu­ta laa­jem­paa käyt­töä sille vakaalle kalli­olle on paha uneksia.

    Olisi hyödyl­listä saa­da hyötöreak­torit toim­i­maan sekä ottaa muil­ta säi­ly­tyk­seen noi­ta ydin­jät­teitä, joi­ta sit­ten reak­tor­eis­sa polttaa…
    Muus­sa tapauk­sesas niitä kan­nat­taa tänne ottaa vain, jos säi­ly­tyk­ses­tä per­itään jotain muu­ta kuin kertamaksu.

  171. eri anonyy­mi: Mil­loin viimek­si olet käynyt luokkahuoneessa tai korkeak­oulus­sa kat­so­mas­sa miten ope­tus oikeas­t­aan tapahtuu? 

    Yliopis­to­ta­sol­la ei niin kovin kauan sit­ten, eri­tyis­es­ti siitä kohdas­ta, jos­ta toivoo näkevän­sä kaikkien opiske­li­joiden silmämunat.

    Aja­tus videoiduista lois­tavista luen­noista on teo­ri­as­sa hyvä. Olen miet­tinyt tätä ihan tosimielel­lä jous­tavu­u­den kannal­ta. Ison osan kurssista voisi vetää videokurssi­na, lop­ut kyselytuntina.

    Kau­nis aja­tus kaatuu kuitenkin ihan käytän­nön reali­teet­tei­hin. En väitä hyvin sivu­toimise­na aka­teemise­na ole­vani Suomen paras luen­noit­si­ja, mut­ta olen pari ker­taa joutunut valmis­tele­maan esi­tyk­sen, joka tasoltaan riit­täisi edelleen­jaet­tavak­si (ped­a­gogis­es­ti hyvä, ryt­mi­tys oikein, hyvä oheis­ma­te­ri­aali, ei sanois­sa kom­puroin­tia). Aikaa valmis­telu­un menee monikym­menker­tais­es­ti luen­non pitu­u­den verran.

    Jos ajankäyt­tö tun­tuu kovin hur­jal­ta, asi­as­ta voi kysäistä vaikka­pa doku­ment­tio­hjelmien tek­i­jöiltä. Tarvi­taan käsikir­joi­tus, tarvi­taan graafikon taito­ja, tarvi­taan kuvaamista ja videoed­i­toin­tia. Ihan kaik­ki tuo ei ole medi­aaniluen­noit­si­jan tai opet­ta­jan repertuaaria.

    Yksit­täis­ten yliopis­to­jen kannal­ta onkin sit­ten halvem­paa mak­saa luen­noit­si­joille läs­näolosta, jol­la saavute­taan suun­nilleen sama tulos. Koulu­ta­sol­la taas opiske­li­joiden oma kyky ottaa vas­tu­u­ta opin­nois­taan on sen ver­ran heikko, että oppimista pitää kuitenkin ihmisen vahtia.

    Osit­tain kyse on yhteis­maan ongel­mas­ta, yksit­täisen yliopis­ton ei kan­na­ta kallista mate­ri­aalia tehdä. Ja toisaal­ta — van­han kansan­vi­isauden mukaan luen­not ovat luku­taidot­to­mia varten…

  172. Catili­na:
    Tää on tosi­aan nyt taas tätä, kun luupäät eivät tosi­aan osaa. Lääkärit, nuo ahneet, laiskat ja osaa­mat­tomat pask­i­aiset eivät vaan viit­si eivätkä halua edes konei­ta käyt­tää. Kaikille nört­tipo­jille on ihan selvää, että lääketiede on eksak­tia tiedet­tä ja koos­t­uu temppulogiasta.

    Ei nyt kan­na­ta vetää pus­sil­lista herneitä nenäänsä.

    Kaipa sin­ul­lakin on ole­mas­sa jonkin­lainen — ehkä hie­man heuristi­nen — päät­te­lyketju, jon­ka avul­la pystyt tekemään diag­noosin EKG:n ja taus­ta­ti­eto­jen poh­jal­ta? Tietysti sin­ul­la on käsit­tääk­seni sen ver­ran työvu­osia takana, että päät­te­lyn kulun kuvailu puh­taasti algo­rit­mis­es­ti voi tun­tua täysin mah­dot­toma­l­ta — mut­ta näin­hän se on minkä tahansa alan kokenei­den asiantun­ti­joiden kohdalla.

    Jos teil­lä lääkäreil­lä on tosi­aan ole­mas­sa täl­laisia — osin tiedostet­tu­ja ja osin tiedosta­mat­to­mia — päät­te­lyketju­ja, niin ne voidaan toki opet­taa koneaivollekin, jos vain halu­taan. Jos ei halu­ta, niin sit­ten voitte ihan rauhas­sa kiukutel­la pieleen­men­neistä automaat­ti­sista ekg-tulkin­noista vaik­ka hamaan maail­man­lop­pu­un asti.

  173. Osmo Soin­in­vaara: Yksit­täisen suon osalta ei ole oikein laskea muual­la maail­mas­sa tai vaik­ka samas­sa maas­sa ole­via nielu­ja, kos­ka noiden nielu­jen suu­ru­ut­teen tuon yhden suon hävit­tämi­nen ei vaiku­ta eikä niitä sik­si voi käyt­tää oikeu­tuk­se­na suon polt­tamiseen. Ne oli­si­vat jokat­a­pauk­ses­sa. Tämän kyl­lä ymmärtää, jos halu­aa ymmärtää.

    Jos halu­aa ymmärtää hmmm…

    Jos ei voi kor­va­ta päästöjä nieluil­la, niin miten päästöt vähenevät päästökau­pan avul­la ? Tai miten kokon­ais­päästöt vähenevät maa­pal­lol­la kun ostamme hal­paa hyödyket­tä Kiinasta ?

    Tehosta­mal­la tuotan­toa saamme rahaa päästökaup­paa varten eivätkä kokon­ais­päästöt alene yhtään. Kiinas­sa tehdään tuot­teet hal­val­la polke­mal­la ihmisoikeuk­sia ja ympäristöä, kokon­ais­päästöt vain lisään­tyvät. Mei­dän täy­tyy tehostaa län­si­maista tuotan­toa saadak­semme kasvua , jol­la voimme ostaa hal­paa kiinalaista .

    O. Soin­in­vaar­al­la ei ole otet­ta suolu­on­toon . Hän väit­tää soiden ole­van sijain­tipaikas­saan. Sehän ei pidä paikkaansa vaan suot kas­va­vat koko ajan, mikä net­tolisäys kor­vaa jyr­sit­tävän turpeen . O.S. vetoaa, että soiden hiilidiko­sidin sidon­ta olisi suurem­paa ellei muual­la samaan aikaan jyr­sit­täisi suo­ta. Tämä vaa­timus ei kuitenkaan koske kivi­hi­iltä, vaik­ka sil­lä on suurem­pi päästök­er­roin kuin turvebriketillä.

    Tässä on nyt kyl­lä jotakin muu­ta takana kuin ilmas­ton­muu­tos. Onko­han keis­ar­il­la sit­tenkään vaatteita ?

    ps olisiko syytä kehitel­la koti­mainen päästökaup­pa? Soiden ja met­sien omis­ta­jille mak­set­taisi­in hiilen sit­o­mis­es­ta mak­su. Sen voisi liit­tää luon­tev­asti samaan yhtey­teen met­sä­maan kiin­teistöveron kanssa. Samal­la jokamiehenoikeudet tuli­si­vat mak­sullisik­si. Tämä jär­jestelmä olisi edulli­nen ympäristölle, sil­lä näin vähen­ty­isi met­sän­o­mis­ta­jien puun­myyn­ti­tarve. Näin hiilen sidon­ta lisään­ty­isi Suomen met­sis­sä, josko ne pää­si­sivät joskus jopa nieluiksi.

    1. Päästökau­pal­la voi ostaa nielu­ja, jos omil­la toimen­piteil­lään aiheut­taa ne, esimerkik­si istut­ta­mal­la met­sää sinne, mis­sä sitä ei muuten ole. Peri­aat­teessa on ostet­ta­va päästöoikeuk­sia, jos tuhoaa nielun. Ran­nikko­val­tiot eivät saa lupaa polt­taa kivi­hi­iltä sil­lä perus­teel­l­la, että niiden meri­alueet sito­vat hiiltä. Sil­lä, että suot sito­vat hiiltä jatku­vasti, ei voi ostaa oikeut­ta tuho­ta ilmake­hää, kos­ka ne suot ovat nielu luonnostaan.

  174. Catili­na:
    ‘snip’
    Miten on _mahdollista_ että ihan kaik­ki lääkärit ovatkin pelkästään ahnei­ta ja laisko­ja tumpeloi­ta, kun kaik­ki ker­ran _tietävät_, että kyseessä on vaan huikeasti yli­palkat­tu ihan tavalli­nen merkonomi­ta­son homma?

    Muis­te­len aikoinaan maini­tun, että lääk.lis. on 30 appro­ba­turin tutkinto 😉
    Arv. lääkärin postauk­sia lukies­sa tun­tuu, että arvio on oikea.

  175. Mat­ti Saas­ta­moinen:

    Koti­maista turvet­ta pitää nos­taa samas­ta syys­tä, jon­ka takia meil­lä pide­tään tärkeänä tur­va­ta koti­mainen ruuan­tuotan­tom­mekin. Kri­isi­aiko­jen ja tilapäis­ten toim­i­tuskatko­jen var­alle meil­lä pitää olla valmi­ina kon­sep­ti, jon­ka puit­teis­sa emme ole riip­pu­vaisia ulko­mais­ten ener­gia­toimit­ta­jien hyvän­tah­toisu­ud­es­ta. Ja mitä enem­män olemme ulko­maisen ener­gian varas­sa, sitä enem­män mei­dän poli­it­tisi­in päätök­si­in voidaan vieraiden maid­en toimes­ta sekaantua. 

    Kylmä­so­ta meni jo.

    Venäjä elää ener­gian myymis­es­tä, ei asi­akkaiden­sa valloittamisesta…

  176. “Aja­tus videoiduista lois­tavista luen­noista on teo­ri­as­sa hyvä.”

    Kyl­lä se käytän­nössäkin on hyvä. Sitä tehdään koko ajan yliopistoissa.

  177. Catili­na: Kaikille nört­tipo­jille on ihan selvää, että lääketiede on eksak­tia tiedet­tä ja koos­t­uu temppulogiasta.

    Luokit­telu on eksak­tia tiedet­tä. Kun vaan saisi lääkärikun­nas­sa läpi ajatuk­sen että poti­lashis­to­ri­oista ja vaikut­tavu­usarvioista teh­dyn tilas­to­datan pitää olla jaloste­tus­sa muo­dos­sa reaali­aikaises­ti kli­inikon päätök­sen­teon tukena.

    Kyse on siis tämänkaltaisen tiedon for­mal­isoin­nista jos­sa Graalin mal­ja on reaali­aikainen arvio hoitopäätök­sen vaikut­tavu­ud­es­ta perustuen lähtö­datal­taan samankaltais­ten poti­lastapausten ja hoitopäätösten jälkikäteisarviointiin.

  178. Lau­ri Kumpu­lainen: Venäjä elää ener­gian myymis­es­tä, ei asi­akkaiden­sa valloittamisesta…

    Tosi­aan, lue linkki:

    http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/kaasusota

    Nytkin For­tum otta pataan venäläisiltä 100 — nol­la kun fir­man liike­toimet sakkaa­vat Venäjäl­lä. Ja tämänkin puhal­luk­sen mak­sa­vat suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat sekä sähkönkuluttajat.

  179. spot­tu: Luokit­telu on eksak­tia tiedet­tä. Kun vaan saisi lääkärikun­nas­sa läpi ajatuk­sen että poti­lashis­to­ri­oista ja vaikut­tavu­usarvioista teh­dyn tilas­to­datan pitää olla jaloste­tus­sa muo­dos­sa reaali­aikaises­ti kli­inikon päätök­sen­teon tukena.

    Voi hyvä­nen aika! Ihanko tosi­aan jos­sain seu­rataan hodon vaikut­tavuuk­sia? Häm­mästyt­tävää! Uus­in­ta uut­ta! Pysäyt­täkää painokoneet!

    Taidan jatkaa lep­pois­tamis­tani huhtiku­ulle. Sit­ten ehkä pari kuukaut­ta työssä ja taas pär­jää pitkään. Velkaa ei ole latin latia.

  180. Suomes­sa huu­date­taan sireene­jä näin maan­taisin kel­lo 12.

    Pit­tää olla valami­ina, jos vaek­ka ryssä tul­loo rajan yl.

    Onnek­si sen­tään taloy­htiöi­hin ei tarvitse enää rak­en­taa pakol­lisia väestön­suo­jia ydin­so­dan varalle.

    Täl­läi­nen aja­tus­maail­ma on se, jos­ta täy­tyy päästä eroon, jot­ta Suo­mi voi jatkos­sa menestyä.

    1900-luku on ohitse ja kol­mat­ta vuosi­tuhat­ta ollaan jo men­ty reilun pros­entin verran.

  181. Osmo Soin­in­vaara: Ran­nikko­val­tiot eivät saa lupaa polt­taa kivi­hi­iltä sil­lä perus­teel­l­la, että niiden meri­aalu­ueet sito­vat hiiltä. Sil­lä, että suot sito­vat hiiltä jatku­vasti, ei voi ostaa oikeut­ta tuho­ta ilmake­hää, kos­ka ne suot ovat nielu luonnostaan.

    Suo ja meri eivät ole ver­tailukelpoisia tässä yhtey­dessä, sil­lä merel­lä ei ole käytän­nössä mui­ta maankäyt­tö­muo­to­ja. Suo voidaan muut­taa ener­giak­si ja vil­jeltäväk­si pel­lok­si tai met­säk­si. Se voidaan myös ennal­lis­taa tukki­mal­la oji­tus sekä samal­la hiilin­ieluk­si ener­gia­pu­us­ton istu­tuk­sel­la. Kivi­hi­ilel­lä ei ole ensim­mäistäkään uusiutumisominaisuutta.

    Kieltääkö Soin­in­vaara, että turve on ekol­o­gisem­pi polt­toaine, kuin mitä päästök­er­roin osoittaa ?

    kyl­lä [ ] ei [ ]

    Tein tämän helpok­si, Soin­in­vaaran ei tarvitse antaa perik­si, voi sanoa ei.

    1. Turve on ainakin päästök­er­toimen­sa osoit­ta­man määrän epäekologi­nen. Lisäk­si on otet­ta­va huomioon tode­tut hai­tat vesistöi­hin, jot­ka eivät ole vähäisiä.

  182. Catili­na: Miten on _mahdollista_ että ihan kaik­ki lääkärit ovatkin pelkästään ahnei­ta ja laisko­ja tumpeloi­ta, kun kaik­ki ker­ran _tietävät_, että kyseessä on vaan huikeasti yli­palkat­tu ihan tavalli­nen merkonomi­ta­son homma?

    Ei Catili­na huol­ta. Niiden jäl­jel­lä jäävien 20%:n lääkäreistä jot­ka eivät ole koneel­la kor­vat­tavis­sa vuosikym­meni­in, palk­ka luul­tavasti nousee.

    Mut­ta tätä odotel­lessa voisi kat­sel­la vähän lähi­t­ule­vaisu­ut­ta: Osmon muis­te­len ker­toneen, että ylämäessä pitää Bianchia vähän hidas­taa kun on syn­nyn­näistä läp­pävikaa. Ja muis­tan toden­neen käsi­tyk­senään, että nykyaikainen sykemit­tari osaisi varoit­taa sydän­häir­iöistä, jos tek­i­jät eivät pelkäisi amerikkalaisia juristeja. 

    Min­ul­la on saman­lainen käsi­tys. Ja on myös käsi­tys, että itses­tään aja­vat autot toimiviksi saa­neet porukat eivät kehit­täneet paljoakaan uut­ta, lait­toi­vat vaan ole­mas­sa ole­vat ja nyt tarpeek­si hyviksi kehit­tyneet palikat oikeaan järjestykseen.

    Kyp­symässä on myös jonkin­lainen “Quan­ti­fied Self” ‑buu­mi. Eli siis markki­noille on tul­lut liu­ta mit­ta­lait­tei­ta syk­keen, her­mostoärsykkei­den, unen­laadun ym. ym. mit­taamiseen. Ja kaup­pa käy.

    Buu­mi toki hiipunee aikanaan. Kau­pal­lisin osa noista lait­teista on lähin­nä tarkoitet­tu piip­paa­maan, jos laitet­ta kan­ta­va henkilö ei liiku tarpeeksi. 

    Mut­ta palikat alka­vat olla kasas­sa sel­l­aisille tuot­teille, jos­sa koti­olois­sa kuka tahansa voi mon­i­toroi­da elin­toim­into­jaan varsin monipuolis­es­ti ja laadukkaasti. Ja ehkä juristin­pelko häl­ve­nee, kun joku tuore yrit­täjä­poruk­ka kat­se­lee asi­aa uusin silmin.

    Tosilääkäri ™ tietysti tuhahtelee moi­selle puoskaroin­nille ja merkonomi­ta­soiselle puuhailulle. 

    Mut­ta sepä saat­taa vaikut­taa työnku­vaan jol­lain lail­la, kun vas­taan­otolle alkaa pukkaa­maan jonona huolestunei­ta poti­lai­ta jot­ka vetäi­sevät esi­in print­te­jä kuin­ka sydän kotimit­tauk­ses­sa sitä ja her­mosto tätä. Saat­ta­vat jopa ehdot­taa että eikö näitä voisi lait­taa arvon asiantun­ti­jan sähkö­posti­in etukä­teen, että lääkäri ehtisi tutus­tu­maan ja ammat­ti­laisen silmin ker­tomaan että mis­tä kiikas­taa vai kiikas­taako mistään. 

    Iso osa var­masti ilman syytä, false pos­i­tive. Joka on muuten vas­taan­otol­la vähän ongel­malli­nen. Osalle se on ulko­maan­hep­reaa ja sille osalle kun se ei ole, voipi poti­laal­la pikkuisen olla valmi­ik­si sel­l­ainen tunne että enhän minä vaik­ka ne muut.

    Ja entä sit­ten se pieni osa, joka tulee juuri oikeaan aikaan kun asioi­hin voi vielä puuttua?

  183. eri anonyy­mi: Mil­loin viimek­si olet käynyt luokkahuoneessa tai korkeak­oulus­sa kat­so­mas­sa miten ope­tus oikeas­t­aan tapah­tuu? Oikeas­t­aan opet­ta­ja­henkilö tulee ‘resurssi­na’ paljon tehokkaam­min hyö­dyn­net­tyä jos luen­noimisen sijas­ta voi keskit­tyä koko käytet­tävis­sä ole­van ajan oppi­laiden oppimisen tukemiseen. 

    Eli siis juuri sen mainit­se­mani ansios­ta samal­la opet­ta­jal­la on enem­män aikaa oppi­laiden tukemiseen ja jos pide­tään aika/oppilas vakiona (eli opetuk­sen taso samas­sa), niin tul­laan toimeen harvem­mil­la opet­ta­jil­la. Juuri siis niin kuin ajattelinkin.

  184. Onnek­si sen­tään taloy­htiöi­hin ei tarvitse enää rak­en­taa pakol­lisia väestön­suo­jia ydin­so­dan varalle. 

    Jaa? Koskas tämä on poistunut?

  185. Osmo Soin­in­vaara:
    Turve on ainakin päästök­er­ti­men­sa osoit­ta­man määrän epäekologi­nen. Lisäk­si on otet­ta­va huomioon tode­tut hai­tat vesistöi­hin, jot­ka eivät ole vähäisiä.

    Anteek­si , että vaivaan­nun , sanoi taik­i­na, mut­ta eikö mielestäsi päästök­er­toimes­sa todel­lakaan ole mitään puut­tei­ta turpeen ja kivi­hi­ilen kohdalla?

    Ja kun alun­perin oli puhet­ta siitä, että jos turpeen luokit­telu saatet­taisi­in oikealle tolalle ja turpeen käyt­töä kehitet­täisi­in , niin hyö­dyn­tämisketjus­ta saataisi­in sul­jet­tu jär­jestelmä ilman vesistö ja ilmastohaittoja.

    Nyt kiel­topoli­ti­ikan seu­rauk­se­na tutkimus ja kehit­tämistyö on jäis­sä ja tilanne on ympäristölle haitaksi.

    Meret ja suot eivät ole ver­tailukelpoisia senkään vuok­si, että suot ovat vielä tois­taisek­si yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, pl. valtio-omisteiset.

  186. Poth1ue1: Ei voi­da siis hyväksyä, että kone suun­nitel­laan tietois­es­ti niin, että se olisi oike­as­sa vaikka­pa 99,9% tapauk­sista – vaik­ka samal­la hyväksytään se, että joku terkkaris­sa har­joit­telel­va keikkalääkäri­fir­man kan­di on toden­näköisem­min väärässä kuin oikeassa 

    Lue­tun ymmärtämi­nen han­kalaa? Virheet hyväksyn mut­ta tois­t­en virheistä en suos­tu kan­ta­maan vastuuta. 

    spot­tu: Graalin mal­ja on reaali­aikainen arvio hoitopäätök­sen vaikut­tavu­ud­es­ta perustuen lähtö­datal­taan samankaltais­ten poti­lastapausten ja hoitopäätösten jälkikäteisarviointiin.

    Lääkärin työ on pääosin yri­tys­tä han­kkia tuo­ta “lähtö­dataa”. Kovin vaikeaa se myös on. Ensisi­jais­es­ti pitäisi osa­ta kysyä oikeat kysymyk­set ja tulki­ta oikein vas­tauk­set. Sen jäl­keen on help­po vali­ta hoito. 

    Hyvin usein ei selviä edes se mik­si lääkäri­in on tul­tu tai että onko mitään oleel­lista viimeis­ten 10 vuo­den aikana tapah­tunut ter­vey­den osalta.

  187. Eemilille vään­net­ti­in rauta­lan­gas­ta tätä turve-kivi­hi­il­i­jut­tua täällä:

    http://www.soininvaara.fi/2013/04/26/8848/comment-page‑1/

    Ilmeis­es­ti turpeeseen liit­tyvien harhaväit­tei­den uusi­u­tu­misen aikaskaala on noin 9 kuukaut­ta, kos­ka tähän samaan van­haan vänkäyk­seen taas palataan. Alla ole­vaan jäi sil­loin viimek­si Eemililtä vas­taa­mat­ta, eli edelleen odotan mie­lenki­in­nol­la sen aikaskaalan määrit­te­lyä mil­lä turve on hiiltä parempi.

    ***

    Tuote­taan x kwh joko hiilel­lä tai turpeel­la ja sit­ten kat­so­taan (tai siis mallinnetaan tai las­ke­taan tai what­ev­er) miten ilmake­hän CO2-pitoisu­us käyt­täy­tyy ajan funk­tiona, antaen toki sen turvesuon uusi­u­tua, mut­ta huomioiden myös hiilen kier­ron muut osat kuten hidas varas­toi­tu­mi­nen val­tamereen ja lop­ul­ta meren­po­h­jan sed­i­ment­tei­hin. Jot­ta turve olisi parem­pi mil­lään aikaskaalal­la pitäisi siis löy­tyä edes yksi sel­l­ainen ajanko­h­ta jol­loin kivi­hi­iliske­naar­i­on sen x kwh tuot­tamis­es­ta aiheutuneista CO2-päästöstä on ilmake­hässä jäl­jel­lä merkit­tävä osa, ja turveske­naar­ios­sa taas ei. Väitän että täl­laista ajanko­htaa ei löy­dy, kos­ka siinä vai­heessa kun se turve-CO2 on teo­ri­as­sa uusi­u­tunut, on myös kivihiili-CO2:sta suurin osa pois­tunut ilmake­hästä. (Ja joka tapauk­ses­sa se aikaskaala jol­la näin tapah­tuu on epärel­e­vant­ti nykypäivän kiireel­lis­ten ilmas­ton­suo­je­lu­toimien kannal­ta, mut­ta tämä onkin sit­ten aivan eri asia.) 

    ***

    Tästä ihan irralli­nen asia on sit­ten se, pitäisikö Suomea palki­ta nielu­jen­sa ylläpi­dos­ta, eli kom­pen­soi­da ilmastopoli­ti­ikas­sa siitä että pide­tään turpeeseen sidot­tu hiili jatkos­sakin sidot­tuna. Tässä voisi olla järkeäkin, tosin samaa logi­ikkaa pitäisi tietysti soveltaa sit­ten muidenkin val­tioiden eri­laisi­in nielui­hin ja viimeistään val­tamerten kohdal­la hom­ma menee jän­näk­si (eemilin point­ti vai­h­toe­htoi­sista käyt­tö­tavoista toki tässä vali­di). Ja kri­isi­varan­to-argu­ment­ti puoltaa toki jonkin­laisen turveka­p­a­siteetin ylläpi­toa ihan ilmas­to-aspek­tista riip­pumat­ta. Mut­ta ilmas­tonäkökul­mas­ta turpeen käytössä ei ole pien­in­täkään jär­jen hiventä.

    1. Tästä ihan irralli­nen asia on sit­ten se, pitäisikö Suomea palki­ta nielu­jen­sa ylläpi­dos­ta, eli kom­pen­soi­da ilmastopoli­ti­ikas­sa siitä että pide­tään turpeeseen sidot­tu hiili jatkos­sakin sidottuna.

      Nielu­jen huomioon otta­mi­nen vain vaikeut­taa Suomen ase­maa. Kun poh­javuon­na ovat päästöt vuon­na 1990, joko ote­taan huomioon vasin päästöt tai ote­taan huomioon päästöt vähen­net­ty­inä nieluil­la vuon­na 1990. Ymmärtääk­seni met­sien nielu on heiken­tynyt, jol­loin tuo heikken­e­m­i­nen pitää sil­loin kom­pen­soi­da vähen­tämäl­lä päästöjä yhtä paljon.

  188. Turvet­ta ja kivi­hi­iltä on tarkastelta­va nimeno­maan mitä ne merk­it­sevät Suomessa. 

    Kivi­hi­ili tuo­daan kaukaa Siperi­as­ta ja Etelä-Puo­las­ta, joskus jopa Aus­tralias­ta ja Kiinas­ta asti. Vaik­ka merikul­je­tus on hal­paa ja ekol­o­gis­takin, eivät kai­vok­set ole meren ran­nal­la. Lisäk­si ter­veysriskien kannal­ta kivi­hi­ili on pahin, kuolee­han kai­vok­sis­sa vuosit­tain 2000–5000 henkeä. Eniten Kiinas­sa ja Venäjäl­lä. Kivi­hi­ilen kaivu­un liit­tyvät melko suuret metaa­nipäästöt, jot­ka juuri aiheut­ta­vat näitä räjähdysonnettomuuksia.

    Voisi­vaatko vihreät vas­tus­taa kai­vok­sia myös muual­la kuin Suomessa !

    1. Turvet­ta ja kivi­hi­iltä on tarkastelta­va nimeno­maan mitä ne merk­it­sevät Suomessa. 

      Ymmär­rät kaiu, että kun san­ot noin, sin­un on san­ot­ta­va myös, että kiinalais­ten on oikeutet­tua tarkastel­la turvet­ta ja kivi­hi­iltä sen kannal­ta, mitä ne merk­it­sevät Kiinas­sa. Yllytät kiinalaisia kivi­hi­ilen polttoon?

  189. Tom­mi Uschanov puo­lus­taa yllä omaa Jeesus­taan eli Marx­ia. Moni ei ole lukenut Raa­mat­tuakaan mut­ta silti lainaa sen tek­ste­jä mie­len­sä mukaan kun ne sat­tuu omaan agen­daan sopi­van. Se, että jokainen sosial­isti­nen hel­vetti on perustet­tu Marx­in aja­tusten poh­jalle ei ilmeis­es­ti ole peruste pitää ide­olo­giaa käyt­tökelvot­tomana. Pyhiä tek­ste­jä ei vain ole tulkit­tu oikein. Uschanov nos­taa itse itsenä ylim­mäk­si auk­tori­teetik­si marx­i­laisen pro­fet­ian tulkinnassa. 

    Tämä tun­tuu tak­er­tu­mise­na viimeiseen mah­dol­liseen oljenko­r­teen ettei vain jou­tu­isi myön­tämään että hänen val­it­se­mansa vasem­mis­to­laisen ide­olo­gian perus­ta on pelkkää höt­töä ja sitä voi kukin tulki­ta aivan mie­len­sä mukaan. New­tonin mekani­ikkaa ja luon­non­ti­eteet eivät ole tulkin­nan­varaisia. Lentokone joko lentää tai ei lennä toisin kuin Marx­i­lainen maail­mankat­so­mus jol­la perustel­laan ajanko­hdas­ta riip­puen mil­loin vankileire­jä ja mil­loin suur­ta julk­ista sek­to­ria ja velkaelvystää

  190. Voltaire: siinä vai­heessa kun se turve-CO2 on teo­ri­as­sa uusi­u­tunut, on myös kivihiili-CO2:sta suurin osa pois­tunut ilmakehästä. 

    Nyt uno­htuu se, että tupeen­polton hiilid­iok­sidin pois­tu­mi­nen tapah­tuu samal­la mekanis­mil­la kuin kivi­hi­ilenkin päästöt. Tämän pois­tu­misen lisäk­si turve vielä uusi­u­tuu sekä jyr­sityl­lä alueel­la (uus­in­t­a­mi­nen), että suon kokon­aispin­ta-alal­la. Kivi­hi­ili ei uusiudu.

    Pakko ker­ra­ta, kos­ka tätä ette ole huo­man­neet. Tilas­tokeskuk­sen (kts. link­ki aik.) mukaan turve­briketil­lä on alhaisem­pi päästök­er­roin kuin rusko­hi­ilel­lä. Mitäs siihen sanotte?

    Osmo Soin­in­vaara: Miten soiden omist­tus­suh­teet aikut­ta­vat päästöihin?

    Ei mitenkään, vaan val­tameret ovat yhteistä omaisu­ut­ta ja suot yksi­ty­istä. Käytän­nössä nyt lain­säädän­tö heiken­tää yksi­ty­i­so­maisu­u­den hyö­dyn­tämistä, mikä on val­tion har­joit­ta­maa sosial­isoin­tia . Eikä tätä tulon­mene­tys­tä kom­pen­soi­da mil­lään taval­la. Sen vuok­si pitäisi yksi­tyiselle mak­saa hiilen sidonnasta.

    Osmo Soin­in­vaara: Ymmärtääk­seni met­sien nielu on heiken­tynyt, jol­loin tuo heikken­e­m­i­nen pitää sil­loin kom­pen­soi­da vähen­tämäl­lä päästöjä yhtä paljon.

    Met­sät kuitenkin kas­va­vat enem­män kuin niitä hakataan, mis­tä nielu­vähen­nys tulee?

  191. Jez:
    ‘snip’
    Uschanov nos­taa itse itsenä ylim­mäk­si auk­tori­teetik­si marx­i­laisen pro­fet­ian tulkinnassa.
    ‘snip’

    Melkoinen yli­t­ulk­in­ta!
    Uschanov sanoi vain otak­su­vansa, että on tääl­lä ain­oa, joka on lukenut Marx­in tek­ste­jä — ei aivan väärä havain­to (tosin ehkä tääl­lä saat­taa olla joku muukin).

  192. eggo:

    Hyvin usein ei selviä edes se mik­si lääkäri­in on tul­tu tai että onko mitään oleel­lista viimeis­ten 10 vuo­den aikana tapah­tunut ter­vey­den osalta.

    Min­un kiis­tat­toman poleemisuuteni takana ovat lukuisat turhat yri­tyk­set selit­tää lääkärin työtä ihmisille, jot­ka nimeno­mais­es­ti kysyvät, “miten kun­taan saataisi­in lääkäre­itä”. Täl­löin vas­taan kysymyk­seen, “mik­si kun­taan _ei_ saa­da lääkäre­itä”. Itseasi­as­sa tässä kun­nas­sa asuu poikkeuk­sel­lisen paljon lääkäre­itä. He eivät vaan ole ter­veyskeskuk­ses­sa. Heti naa­pureis­sanikin on kak­si. Älkää vaan sairas­tuko täällä.
    Kaik­ki nämä yri­tyk­set ovat saa­neet saman vas­tauk­sen: Mitään ymmärtämät­tömän tui­jo­tuk­sen, kuin kiinaa puhuisin. Itkupotku­raivar­it ovat taval­lisia, ja yleen­sä niitä säestävät tutut vaa­timuk­set mas­sak­oulu­tuk­ses­ta ja pakko­työstä. Ihan oikeasti olen kuul­lut senkin, että poli­isien pitäisi hakea min­ut kotoa ja viedä työ­maalle. Tcrown tuol­la aiem­min varsin selvästi toivoi lääkäreille hikipa­jaa työ­paikak­si. Hänen toiveen­sa­han on jo toteu­tunutkin. Tuskin­pa edes Inti­as­sa hikipa­joi­hin sen­tään ketään pakol­la viedään.
    Helsingis­sä on ilmeis­es­ti hyvä lääkäri­ti­lanne, sil­lä HS:en juuri esit­telemä yksit­täi­nen tk-lääkärin päivä oli näin täkäläisit­täin käsit­tämät­tömän löysä.

  193. Voltaire: viimeistään val­tamerten kohdal­la hom­ma menee jännäksi

    Pystyvätkö val­tiot mielekkästi tekemään jotain val­tamerten suh­teen? Turvet­ta­han voi nos­taa tai jät­tää nostamatta.

  194. Turpeesta on ihan turha huole­h­tu­ia, jos se kuu­luu päästökau­pan pari­in. Kaik­ki polt­toaineet vain samalle viivalle ja sil­lä selvä.

  195. En yllytä kiinalaisia kivi­hi­ilen polt­toon, varsinkaan kun he tuo­vat sitä nyky­isin paljon Aus­tralias­ta. Halusin vain sanoa, että nykyti­lanteessa turve on kivi­hi­iltä parem­pi polt­toaine Suomes­sa. Tätä mieltä näyt­ti ole­van puolue­toverisi Oras Tynkky­nenkin. Toiv­ot­tavasti siitä voidaan joskus muu­ta­man kymme­nen vuo­den kulut­tua pääosin luop­ua. Mut­ta ei nyt. Turvet­ta tarvi­taan van­hois­sa puukat­tilois­sa vielä pitkään. Viime vuon­na Suomes­sa ener­gian käyt­tö väheni, mut­ta päästöt kasvoivat huo­mat­tavasti. Tämä paljolti lisään­tyneen hiilen käytön vuoksi.

    Sit­ten soiden hiil­i­taseesta. Ne eivät vält­tämät­tä ole hiilen sito­jia, soi­ta on niin eri­laisia (kor­pi, räme, neva, let­to jne) ja eri tilas­sa ole­via, että asi­as­ta on osin ris­tiri­itais­takin tietoa. Kun­non suot ovat tun­netusti metaanin lähteitä, onpa metaa­nia jopa nimitet­ty suokaa­suk­si aikanaan. Ojitet­tu suo on aluk­si kuiv­ut­tuaan hiilid­iok­sidin lähde, sit­ten met­sän kasvun kiihdyt­tyä se on hiilen sito­ja jne.

    Met­sän ja meren ver­tailu hiilen sito­jana ontuu mielestäni. Meren hap­pamoi­tu­mista pide­tään pääsään­töis­es­ti negati­ivise­na ilmiönä, kun taas sen sitou­tu­mi­nen met­si­in on pääosin positiivista.

  196. eggo: Lue­tun ymmärtämi­nen han­kalaa? Virheet hyväksyn mut­ta tois­t­en virheistä en suos­tu kan­ta­maan vastuuta. 

    Eihän kyse olisi virheistä vaan siitä, että tulok­set saat­ta­vat olla epälu­otet­tavia. Parhaim­mil­laan­han jär­jestelmä voisi ilmoit­taa tulok­seen liit­tyvän var­muu­den tyyli­in “X, toden­näköisyy­del­lä 95%” tai “X, tn. 50%”. Täl­löin jäisi lääkärei­den vas­tu­ulle se, miten tulok­sia hyö­dyn­netään hoitopäätök­siä tehtäessä.

    Tietysti han­kalu­udek­si voisi nous­ta se, että tutkimusten mukaan suuri­nosa lääkärikun­nas­ta ei ymmär­rä edes perustei­ta todennäköisyyslaskennasta…

    Lääkärin työ on pääosin yri­tys­tä han­kkia tuo­ta “lähtö­dataa”. Kovin vaikeaa se myös on. Ensisi­jais­es­ti pitäisi osa­ta kysyä oikeat kysymyk­set ja tulki­ta oikein vas­tauk­set. Sen jäl­keen on help­po vali­ta hoito. 

    Juuri täl­laises­sa työssä asiantun­ti­ja­jär­jestelmät ovat jo vuosikym­meniä sit­ten pesseet lääkärit 6–0. Kone kun ei uno­h­da oleel­lisia kysymyk­siä, osaa aina kysyä tarpeel­liset jatkokysymyk­set eikä kär­si esim. avail­abil­i­ty biak­ses­ta yms. inhimillisestä.

  197. Kun on ääret­tömän harv­inaista, että kyse­lyn kohde ymmärtää _yhtään mitään_ kysymys­tä? Hän ei osaa mon­enkaan jatkokysymyk­sen jäl­keen ker­toa, onko hänen “sil­lain viemistämisen­sä” kiertävää, kaatavaa, vai mus­tuuko muuten vaan silmis­sä. Kun hän aloit­taa ker­to­muk­sen­sa esit­telemäl­lä vuo­den ajan kuusi ker­taa päivässä mitatut veren­paineluke­mansa ja sen jäl­keen kaik­ki kol­menkymme­nen vuo­den aikana saa­mansa resep­tit ja jää autu­aana odot­ta­maan vielä yhtä resep­tiä? Kun on sil­lai omi­tu­inen olo, ja eikö nyt voisi var­muudek­si ottaa “kaikkia verikokeita”?
    Kun lap­si “kaatunut päiväkodis­sa!” ja sil­lä “on käsi poik­ki”! Mon­en kysymyk­sen jäl­keen taju­taan, että kukaan ei ole itse asi­as­sa näh­nyt hänen kaatu­van lainkaan, vaan käsi on pois­sa pelistä toden­näköis­es­ti varsin toisel­la mekanis­mil­la, joka on onnek­si help­po hoitaa ja joka ei todel­lakaan tarvitse röntgeniä?
    Jne jne jne. Toivon totis­es­ti rei­dän saa­van juuri halu­a­manne sys­teemit, ja sit­ten itkekää saatanat, itkekää.

  198. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei osaa. Kuka sen suomensi?

    MH:
    Annetaan 1. vih­je. Etu­ni­men alkukir­jaimet ovat O.W.

    Ushanov — olin kir­joit­taa Uspatoff — ehtikin jo vas­taa kysymyk­seen, eli pääo­man I osan suomen­si por­var­illi­nen (itsenäisyys)senaattori ja nykyisen Helsin­gin kaup­pako­rkak­oulun perus­ta­ja O.W. Louhivuori 1918. Hän saanut työhön Suo­ma­laisen kir­jal­lisu­u­den edis­tämis­seu­ran avustusta.

    Olisi kyl­lä kansan­talousti­eteil­i­jänä itseään pitävän osan­neen vas­tauk­sen, sil­lä ei tämä pelkkää triv­i­aal­i­ti­etoa ollut. Marx oli 1800-luvun merkit­tävimpi­in kuu­lu­via ajat­telijoi­ta, jota myös osat­ti­in arvostaa. Kään­nöstyö osoit­ti, että val­is­tuneen por­varis­ton mielestä yhteiskun­nal­lisi­in epäko­hti­in tuli puut­tua ajoissa.

    Pääo­man kään­si uud­estaan sodan aikana tur­vasäilössä van­git­tuna ollessaan Mau­ri Ryömä, Elvi Sin­er­von puoliso. Kään­nök­sen tark­isti kansan­talousti­eteel­lisen ter­mi­nolo­gian osalta hänen per­heystävän­sä, fil.tri. Lau­ri O. af Heurlin.

    On hedelmätön­tä kiis­tel­lä siitä, kuka oli merkit­tävin 1800-luvun filosofi. Yllät­tävää huo­ma­ta, kuin­ka suuri vaiku­tus J.S. Millil­lä edelleen on, mut­ta se hyvin paljon jäänyt hänen työn­sä päälle raken­netun työn alle. Seurasin viikko sit­ten Vesa Oit­tisen esitelmää Kan­tista, ja huo­masin olleeni kan­ti­lainen koko ikäni tietämät­tä sitä itse.

  199. Eemil: joo tot­takai sen turpeen polt­tamis­es­ta tuotet­tu CO2 pois­tuu *sekä* sed­i­men­taa­tion *että* turvesuon uusi­u­tu­misen kaut­ta. Eli se turpeen CO2 pois­tuu lasken­nal­lis­es­ti ilmake­hästä hie­man nopeam­min kuin kivi­hi­ilen CO2. Tämäkään ei kuitenkaan poista sitä että x kWh tuot­tamis­es­ta turpeel­la tulee alun perin paljon suurem­mat päästöt kuin kivi­hi­ilestä. Edelleenkin pyytäisin sin­ua määrit­telemään sen ajan­jak­son, mil­lä väität turpeen ole­van hiiltä parem­pi. Ilman tätä määrit­te­lyä ver­tailu ei ole mielekäs, koska 

    a)hetkellisellä tarkastelul­la turve on täysin kiis­tat­ta huonom­pi huonom­man ener­gia­sisältön­sä (kWh/kgC) ja
    b)geologisella aikaskaalal­la molem­pi­en päästöt pois­tu­vat ilmake­hästä kokonaan.

    Jos väit­tää turvet­ta kivi­hi­iltä parem­mak­si on siis *täysin vält­tämätön­tä* antaa tämän yhtey­dessä jonkin­lainen aikaskaala jol­la esit­tää väit­teen ole­van tosi.

    Pitää vilka­ista tuo tilas­tokeskuk­sen link­ki. Noin äkkiseltään luot­taisin enem­män kan­sain­väliseen ver­tais­arvioitu­un tieteeseen (jota sen­tään tästä aiheesta on tehty aika paljon) kuin koti­maiseen tilas­tonikkaroin­ti­in, mut­ta pitää tietysti tutkia ennenkuin alkaa hutkia.

  200. Poth1ue1: Tietysti han­kalu­udek­si voisi nous­ta se, että tutkimusten mukaan suuri­nosa lääkärikun­nas­ta ei ymmär­rä edes perustei­ta todennäköisyyslaskennasta…

    Ei kli­inikon tarvit­sekaan ymmärtää. Tässä vai­heessa riit­tää että bio­sta­tis­ti­ikan, epi­demi­olo­gian, kansan­ter­veysti­eteen ja mitä niitä onkaan asiantun­ti­jat pysähtyvät het­kek­si miet­timään mitä osia hei­dän temp­pu­lo­gias­taan on suo­raan siir­ret­tävis­sä kli­iniseen työhön sil­loin kun data muut­tuu oleel­lis­es­ti ilmaiseksi.

    Olisi aika jän­nä maail­ma sel­l­ainen jos­sa esimerkik­si käypä hoito ‑suosi­tusten yhtey­dessä kehitetään diag­nos­ti­ikan ja hoitopäätösten tuek­si kvan­ti­tati­iviset työkalut.

  201. Poth1ue1:
    Juuri täl­laises­sa työssä asiantun­ti­ja­jär­jestelmät ovat jo vuosikym­meniä sit­ten pesseet lääkärit 6–0. Kone kun ei uno­h­da oleel­lisia kysymyk­siä, osaa aina kysyä tarpeel­liset jatkokysymyk­set eikä kär­si esim. avail­abil­i­ty biak­ses­ta yms. inhimillisestä.

    Mah­tavaa. Mis­tä näitä asiantun­ti­ja­jär­jestelmiä saa?

    Kysymyk­siä ei ole vaikea muis­taa mut­ta ne on vaikea keksiä:

    “Söitkö Mat­ti lasinsirpaleita?”

    “Kävikö siinä Sir­pa niin että suu­tu­it Reinolle ja menit kos­tok­si päivystyk­seen (ruo­ka jäi lait­ta­mat­ta) jos­ta sait tra­malia ja siitä meni pää sekaisin ja sit­ten lopetit kaik­ki kip­ulääk­keet ja nyt nivel­rikkopolvi taas reistaa?”

  202. Voltaire: Tämäkään ei kuitenkaan poista sitä että x kWh tuot­tamis­es­ta turpeel­la tulee alun perin paljon suurem­mat päästöt kuin kivihiilestä. 

    Kivi­hi­ilestä syn­tyy CO 2 341 g kun sil­lä tuote­taan läm­pöä 1 mWh. (rusko­hi­ilel­lä tosin enemmän)

    Palaturpeel­la vas­taavasti 367 g ( turve­briketil­lä vähemmän)

    Havain­nol­lis­taak­sen itsel­leni mit­ta­suhtei­ta otin esim. omakoti­talon vaa­ti­man vuo­tuisen läm­pömäärän, joka 20 mWh. Jos tämä läm­pömäärä poltet­taisi­in kivi­hi­iel­lä, niin se tuot­taisi hiil­diok­sidia 6,82 kiloa ja turpeel­la vas­taavasti 7,34 kiloa, toiv­ot­tavasti pilkut ovat oikeal­la kohdalla.

    Suo sitoo vuodessa hiiltä n. 1000 kiloa hehtaar­il­la, joten n. kymme­nen aaria sitoo vuodessa omakoti­talon läm­mi­tyk­sen tuot­ta­man hiilid­iok­sidin. Tai aikamäärit­te­lynä; kun vuodessa suo­hon sitoutuu 1000 kiloa hiilid­iok­sidia, niin päivässä sitoutuu 2,7 kiloa. Täten kivi­hi­ilel­lä läm­mite­tyn omakoti­talon päästö­jen sitou­tu­mi­nen kestää hehtaarin alal­la 2,5 päivää ja turpeel­la vas­taa­va aika on 2,7 päivää.

    Tämä taidois­tani johtuen vajavainen kyhäelmä osoit­taa kuitenkin sen, että hiilid­iok­sidin tuot­to ei ole niin dra­maat­tisen suuri turpeel­la ver­rat­tuna kivi­hi­ileen. Ja jos ver­rataan rusko­hi­iltä ja turve­briket­tiä, niin ero on toisinpäin.

    Sekin on vielä huo­mat­ta­va, että meri sitoo molem­pi­en polt­toainei­den tuot­ta­maa hiiltä samal­la tehol­la, joten se laskem­i­nen ei tuo asi­aan lisäarvoa. 

    Mut­ta suo sitoo turpeen­polton aiheut­ta­maa hiilid­iok­sidia ja siinä samal­la myös kivi­hi­ilenkin päästöjä. Kivi­hi­ilikaivos ei taas sido ensim­mäistäkään oksidia , puhu­mat­takaan toista. Se johtuu var­maankin siitä , että hiilikai­vok­set , joista Suomeen tuo­daan, sijait­se­vat Venezue­las­sa, Indone­si­as­sa, Venäjäl­lä ja Puolassa 🙂

    Kun tarkastel­laan pelkästään sitä aluet­ta , jos­ta turve on jyr­sit­ty, niin hiilen sidon­ta alkaa välit­tömästi lopetuk­sen jäl­keen. Alue voidaan ennal­lis­taa suok­si tai istut­taa siihen ener­giakasvia /-puu­ta.

  203. eemil:
    .
    .
    .
    Pakko ker­ra­ta, kos­ka tätä ette ole huo­man­neet. Tilas­tokeskuk­sen (kts. link­ki aik.) mukaan turve­briketil­lä on alhaisem­pi päästök­er­roin kuin rusko­hi­ilel­lä. Mitäs siihen sanotte?
    .
    .
    .

    Pakko kai sit­ten sanoa, kos­ka kukaan muu ei sitä nyt ole sanonut, tai sit­ten ei vaan jak­sa päät­tömyyk­si­in vastailla.

    Lue nyt siitä tilas­tokeskuk­sen lis­tauk­ses­ta se oikea rivi. Jankaat päät­tymät­tömästi tilas­tokeskuk­sen luvus­ta rusko­hi­ilelle ja puhut viesteis­säsi kivihiilestä. 

    Ver­taa sit­ten turpeen arvoa siihen arvoon, joka lis­tauk­ses­sa on annet­tu kivi­hi­ilelle — siis sille hiilelle jos­ta puhut viesteissäsi.

    Miten luvut vertautuvat?

  204. eemil: Kivi­hi­ilestä syn­tyy CO 2 341 g kun sil­lä tuote­taan läm­pöä 1mWh. (rusko­hi­ilel­lä tosin enemmän)

    Palaturpeel­la vas­taavasti 367 g ( turve­briketil­lä vähemmän)

    Havain­nol­lis­taak­sen itsel­leni mit­ta­suhtei­ta otin esim. omakoti­talon vaa­ti­man vuo­tuisen läm­pömäärän, joka 20 mWh. Jostämä läm­pömäärä poltet­taisi­in kivi­hi­iel­lä, niin se tuot­taisi hiil­diok­sidia 6,82 kiloa ja turpeel­la vas­taavasti 7,34 kiloa, toiv­ot­tavasti pilkut ovat oikeal­la kohdalla.
    .
    .

    Nyt en tiedä mis­tä näitä luku­ja tem­paiset mut­ta joka tapauk­ses­sa sin­ul­la on mil­lit, kilot, megat ym. ker­ran­naisyk­siköi­den etuli­it­teet niin ilois­es­ti sekaisin, että laskus­sasi ei ole päätä, ei hän­tää. Toivo­muk­sesi ei siis toteudu.

  205. spot­tu: Ei kli­inikon tarvit­sekaan ymmärtää. 

    No, jos nyt ymmärtäisi edes vaikka­pa väärän posi­ti­ivisen toden­näköisyy­den yms., niin sekin riit­täisi jo aika pitkälle…

  206. eggo:

    Kysymyk­siä ei ole vaikea muis­taa mut­ta ne on vaikea keksiä:

    Ikuis­es­ti muis­ta­mani hel­mi on se, kun käytin _tunnin_ päivysty­saikaa mie­lenki­in­toiseen ja kiehto­vaan ongel­maan: Mis­tä on ilmestynyt pari kuukaut­ta vaivan­nut taliköh­nä pää­na­has­sa? Muut odot­ti­vat, mut­ta syylli­nen löy­tyi tosi­aan tun­nin kuu­lus­telun jälkeen.

  207. Catili­na: Täl­löin vas­taan kysymyk­seen, “mik­si kun­taan _ei_ saa­da lääkäreitä”.

    Pikaises­ti vilka­istu­na tässä ketjus­sa ain­oa kom­ment­tisi mikä edes etäis­es­ti viit­taa syi­hin mik­si lääkäre­itä ei työn­teko kiin­nos­ta, on tämä:

    “Taidan jatkaa lep­pois­tamis­tani huhtiku­ulle. Sit­ten ehkä pari kuukaut­ta työssä ja taas pär­jää pitkään. Velkaa ei ole latin latia.”

    Jotenkin luulen, että tuo ei kuitenkaan ole stan­dar­d­i­vas­tauk­sesi kysymyk­seen “mik­si kun­taan ei saa­da lääkäre­itä”, joten kokeilepa vas­ta­ta — sel­l­aisin pienin reunae­hdoin, että nuo epäko­h­dat voidaan kor­ja­ta kaikissa Suomen kun­nis­sa samanaikaises­ti niin että työt tule­vat tehdyk­si ja lääkärei­den kokon­ais­tar­jon­taa ei kasvateta.

    Min­ulle kel­paa erit­täin hyvin muutkin toimen­piteet, joil­la tilan­net­ta voidaan paran­taa, oma­l­la rajal­lisel­la mieliku­vi­tuk­sel­lani kun en ole oikein muu­ta ratkaisua keksinyt kuin sen tar­jon­nan kas­vat­tamisen. (Ei, en pidä pakko­työtä ratkaisuna)

    Tcrown tuol­la aiem­min varsin selvästi toivoi lääkäreille hikipa­jaa työpaikaksi. 

    Lääkärik­si näyt­tää pää­sevän vähän heikom­mal­lakin sisälukutaidolla.

  208. Viherinssi: Aja­tus videoiduista lois­tavista luen­noista on teo­ri­as­sa hyvä. Olen miet­tinyt tätä ihan tosimielel­lä jous­tavu­u­den kannal­ta. Ison osan kurssista voisi vetää videokurssi­na, lop­ut kyselytuntina.

    Kau­nis aja­tus kaatuu kuitenkin ihan käytän­nön reali­teet­tei­hin. En väitä hyvin sivu­toimise­na aka­teemise­na ole­vani Suomen paras luen­noit­si­ja, mut­ta olen pari ker­taa joutunut valmis­tele­maan esi­tyk­sen, joka tasoltaan riit­täisi edelleen­jaet­tavak­si (ped­a­gogis­es­ti hyvä, ryt­mi­tys oikein, hyvä oheis­ma­te­ri­aali, ei sanois­sa kom­puroin­tia). Aikaa valmis­telu­un menee monikym­menker­tais­es­ti luen­non pitu­u­den verran. 

    Jenkkien EDx-han­kkeen ilmai­sis­sa verkkokurs­seis­sa asi­at on tehty juuri noin. (Ainakin yhdessä, CS188.1x Arti­fi­cial Intel­li­gence) Esi­in­tyjä on valmis­tel­lut luen­nos­ta suju­van paketin hyvil­lä havain­to­ma­te­ri­aaleil­la, ja hionut pois kaiken­laisen sekoilun. Bud­jet­tia on han­kkeessa tarpeek­si, että tämä onnis­tuu. Kursse­ja ovat jär­jestämässä mm. MIT ja Har­vard, eli luen­noi­jil­la on hiukan eri­lainen esi­in­tymis­taito ja sub­stanssiosaami­nen kuin mitä Suomes­ta löytyy.

    Ihmette­len miten tääl­lä mak­se­taan palkkaa jonkin ohjel­moin­nin peruskurssien luen­noimis­es­ta, kun maail­mal­ta saa parem­paa ilmaiseksi.

  209. Poth1ue1: No, jos nyt ymmärtäisi edes vaikka­pa väärän posi­ti­ivisen toden­näköisyy­den yms., niin sekin riit­täisi jo aika pitkälle…

    Otok­seni on pieni, mut­ta en ole kyl­lä tavan­nut lääkäriä joka ei testiko­htaista sen­si­ti­ivisyyt­tä ja spe­si­fisyyt­tä ymmärtäisi vaikkei vält­tämät­tä enää osaisikaan muo­toil­la kaavo­ja hyväksyt­tävään tenttivastaukseen.

    Kysymys on tämänkaltai­sista asioista, joka sovel­let­tuna näyt­tää esimerkik­si tältä. Matemaat­ti­nen puoli on taviksenkin ymmär­ret­tävis­sä, mut­ta suju­va sovelt­a­mi­nen on ihan toinen jut­tu eikä onnis­tu kli­inikol­ta vasem­mal­la kädel­lä. Mon­imuut­tu­ja-ana­lyysi täy­tyy jalostaa mus­tak­si laatikok­si ennen kuin se on kli­inisessä työssä käyttökelpoinen.

  210. Esite: Nyt en tiedä mis­tä näitä luku­ja tem­paiset mut­ta joka tapauk­ses­sa sin­ul­la on mil­lit, kilot, megat ym. ker­ran­naisyk­siköi­den etuli­it­teet niin ilois­es­ti sekaisin, että laskus­sasi ei ole päätä, ei hän­tää. Toivo­muk­sesi ei siis toteudu.

    Saat­taapi olla niin­nii, mut­ta teep­päs oma laskuhar­joi­tus , jos­sa on tunnnus­lu­vut ja etuli­it­teet oike­as­sa järjestyk­sessä. Niitä laskelmia ei pahem­min ole bar­rikaadin toiselta puolelta näkynyt.

  211. Catili­na:
    Min­un kiis­tat­toman poleemisuuteni takana ovat lukuisat turhat yri­tyk­set selit­tää lääkärin työtä ihmisille, jot­ka nimeno­mais­es­ti kysyvät, “miten kun­taan saataisi­in lääkäre­itä”. Täl­löin vas­taan kysymyk­seen, “mik­si kun­taan _ei_ saa­da lääkäre­itä”. Itseasi­as­sa tässä kun­nas­sa asuu poikkeuk­sel­lisen paljon lääkäre­itä. He eivät vaan ole ter­veyskeskuk­ses­sa. Heti naa­pureis­sanikin on kak­si. Älkää vaan sairas­tuko täällä.
    Kaik­ki nämä yri­tyk­set ovat saa­neet saman vas­tauk­sen: Mitään ymmärtämät­tömän tui­jo­tuk­sen, kuin kiinaa puhuisin. Itkupotku­raivar­it ovat taval­lisia, ja yleen­sä niitä säestävät tutut vaa­timuk­set mas­sak­oulu­tuk­ses­ta ja pakkotyöstä.

    Olen kuul­lut jut­tua, että vas­tavalmis­tunut opet­ta­ja pääsee nykyään joko kortis­toon yliopis­tokaupunki­in tai töi­hin keskipal­ka­lla kun­taan. Lääkäri pääsee joko töi­hin keskipal­ka­lla yliopis­tokaupunki­in tai isom­mal­la lik­sal­la kun­taan. Kuten vaikka:

    Catili­na
    Taidan jatkaa lep­pois­tamis­tani huhtiku­ulle. Sit­ten ehkä pari kuukaut­ta työssä ja taas pär­jää pitkään. Velkaa ei ole latin latia. 

    Jos ter­veyskeskuk­sil­la ei ole varaa mak­saa isoa lik­saa, tämän­hän voisi kor­ja­ta kas­vat­ta­mal­la lääkärien tar­jon­taa, kunnes suos­tu­vat töi­hin yhtä hal­val­la kuin opet­ta­jat. Mas­sak­oulu­tus kuu­lostaa minus­ta tähän toimi­val­ta lääk­keeltä, meinaatko että sil­lä olisi jotain haittapuoliakin? 😛

  212. Esite: Jankaat päät­tymät­tömästi tilas­tokeskuk­sen luvus­ta rusko­hi­ilelle ja puhut viesteis­säsi kivihiilestä. 

    Rusko­hi­ili on kivi­hi­iltä, mut­ta saas­tut­tavam­paa. Sak­sa tuot­taa 12 % ener­gias­taan rusko­hi­ilen avul­la. Suomes­sa ko. kivi­hi­ilen muo­toa ei käytetä (vielä).

    Kun Sak­sa, johta­va talous­mahti , ja ekol­o­gisen ener­giankäytön lip­pu­lai­va Euroopas­sa käyt­tää turvet­takin saas­tut­tavam­paa ener­giaa, niin mik­si me emme voisi hyö­dyn­tää turvetta?

    1. Turpeen hyö­dyn­tämistä ei kukaan ole kieltänyt. Sen täy­tyy tiety­w­sti mak­saa veroa samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin kivi­hi­ilen. Vesistö­jen pilaamis­es­ta pitää tietysti mak­saa täysi kor­vaus. Keskustelu lähti liik­keelle ennus­tuk­ses­ta, että päästöoikeuk­sien hin­nan nousem­i­nen tulee tuhoa­maan turve­tuotan­non, kos­ka se on niin saas­tut­tavaa. Niin käy myös ruskohiilelle.

  213. Minä olen siis lukuisat ker­rat ollut valmis pienem­pään lik­saan, jopa paljon pienem­pään, jos olisin vaan voin­ut itse vaikut­taa työmäärään. Se ei ole ker­taakaan onnistunut.

  214. eemil: Kivi­hi­ilestä syn­tyy CO 2 341 g kun sil­lä tuote­taan läm­pöä 1 mWh. (rusko­hi­ilel­lä tosin enemmän)

    Ainakin tuos­sa on virhe siten, että hiilid­iok­sidia syn­tyykin 341 kiloa ei gram­mo­ja. Tämän seu­rauk­se­na laskel­man skaala muut­tuu, suh­teet pysyvät samana. Mut­ta odot­telemme rauhas­sa nim­im. esiten oikeaa laskelmaa.

  215. Poth1ue1: Parhaim­mil­laan­han jär­jestelmä voisi ilmoit­taa tulok­seen liit­tyvän var­muu­den tyyli­in “X, toden­näköisyy­del­lä 95%” tai “X, tn. 50%”. Täl­löin jäisi lääkärei­den vas­tu­ulle se, miten tulok­sia hyö­dyn­netään hoitopäätök­siä tehtäessä.

    Luo­ja (tai mikä vaan) var­jelkoon yleis­lääkäre­itä täl­laiselta. Tuo olisi ehkä hirvit­tävin vaihtoehto.

    Ajatel­laan yleinen tyyp­pipoti­las: kolmekymp­pinen pul­lea van­hus­ten paris­sa työsken­televä lähi­hoita­janeito, jol­la flun­ssa “men­nyt keuhkoi­hin” ja nyt on yskä. Anek­doot­ti­na tulee esi­in että yöl­lä herän­nyt hikisenä. Kone las­kee 0–1% toden­näköisyy­den keuhkoem­bo­lialle, lym­fooma­lle ja tuberku­loosille sekä ties mille. “Con­sid­er spi­ral-tt, pet-tt and spu­tum cultures”.

    Onnek­si oma spe­siali­teet­ti on tois­taisek­si vält­tynyt näiltä pelle pelot­tomil­ta muuten kuin potilaina.

    Pula ei ole riskeistä ja toden­näköisyyk­sistä vaan kyvys­tä sietää ne.

  216. Nuo itkupotku­raivar­it ovat musi­ikkia korvil­leni. Viikon­lop­un alla tuli Atten­dol­ta ano­va ja tun­teisi­in vetoa­va hätähu­u­to tek­stivi­estinä. Viikon­lop­pupäivästäjä sairas­tunut. Seu­raavas­ta voisin vaik­ka neu­votel­lakin. Kymp­pi­ton­ni olisi ehkä kohtuullista.
    Odotan mie­lenki­in­nol­la, paljonko saan veron­palau­tus­ta tänä vuon­na. Var­maan aika paljon.
    Lep­poisaa kevättä.

  217. eemil: Ainakin tuos­sa on virhe siten, että hiilid­iok­sidia syn­tyykin 341 kiloa ei gram­mo­ja. Tämän seu­rauk­se­na laskel­man skaala muut­tuu, suh­teet pysyvät samana. Mut­ta odot­telemme rauhas­sa nim­im. esiten oikeaa laskelmaa.

    En edes tiedä mitä halusit lop­pu­jen lopuk­si laskea. Päädy­it ilmeis­es­ti kuitenkin siihen, että jos omakoti­talon vaa­ti­ma vuo­tu­inen ener­gia tuotet­taisi­in turpeel­la, niin tarvit­taisi­in n. 10 aaria suo­maa­ta sit­o­maan turpeen poltos­ta aiheutunut hiilid­iok­sidipäästömäärä. Se taitaa olla ihan huuhaata.

    Jos siis olete­taan, että omakoti­ta­lo vaatii 20 MWh (72 GJ) vuodessa, niin siihen tarvi­taan karkeasti ottaen 7 ton­nia turvet­ta. Jos lukusi suo­maan­han sitoutu­vas­ta hiilid­iok­sidista pitää paikkansa, niin suo­ta tarvi­taan karkeasti ottaen 7 ha sit­o­maan tuo hiilid­iok­sidimäärä. Se on 70 ker­tainen määrä siihen ver­rat­tuna mitä olit laskenut.

    Jos vain halusit ver­ra­ta päästök­er­toimia keskenään, niin sil­loin ei arvio­ta ole mitään syytä kier­rät­tää minkään suo­maa­han sitoutu­van hiilid­iok­si­idin kaut­ta, vaan sen voi suo­raan kat­soa sieltä tilas­tokeskuk­sen listasta.

  218. eggo: Luo­ja (tai mikä vaan) var­jelkoon yleis­lääkäre­itä täl­laiselta. Tuo olisi ehkä hirvit­tävin vaihtoehto.

    Eli siis te lääkärit tosi­aankin halu­at­te, että lait­teet sanovat ain­oas­taan binääris­es­ti “X” tai “ei‑X”? No, ehkä ei sit­ten samaan aikaan kan­nat­taisi itkeä jostain toim­i­mat­tomas­ta automaat­tis­es­ta EKG:n tulkin­nas­ta (ja haukkua bit­tinört­te­jä) — sitä nimit­täin saa mitä tilaa.

  219. Emme me itke epälu­otet­tavia ekg:n kone­tulk­in­to­ja, me vain toteamme asian. Ei niiden epälu­otet­tavu­us meitä hirveästikään häir­itse. Se on lisäk­si hyvä esimerk­ki siitä, miten peri­aat­teessa yksinker­tainen asia todel­lisu­udessa toimii.

  220. Esite: karkeasti ottaen 7 ha sit­o­maan tuo hiilid­iok­sidimäärä. Se on 70 ker­tainen määrä siihen ver­rat­tuna mitä olit laskenut.

    Juuri näin ja lie­nee myös niin, että jos jatel­laan omakoti­talon läm­mi­tyk­ses­tä tule­van hiilid­iok­sidin sitout­tamista yhden hehtaarin alal­la , nii se kestää n. seit­semän vuot­ta. Virheeni tuli siitä, että otin huoli­mat­to­muut­tani megawat­ti­ta­son päästöt kilowattitasolta.

    Esite: ei arvio­ta ole mitään syytä kier­rät­tää minkään suo­maa­han sitoutu­van hiilid­iok­si­idin kaut­ta, vaan sen voi suo­raan kat­soa sieltä tilas­tokeskuk­sen listasta.

    “Puoli­in­tu­mi­saikavaade” lähti Voltairen kir­joituk­ses­ta, jos­sa hän halusi aikaskaalaa. Nyt on ja nimeno­maan konkreti­soitu­na hah­motet­tavis­sa ole­vaan mittasuhteeseen. 

    Tässä pitäisi nyt luk­i­jalle vih­doinkin kristallisoitua se, että turpeen päästök­er­roin on pielessä. Se ei huomioi lainkaan tätä uusi­u­tu­mista. Samoin kivi­hi­ilen louhin­nan ja kul­je­tuk­sen päästöt eivät näy ker­toimes­sa, eivät turpeenkaan, mut­ta ne ovat mar­gin­aaliset ver­rat­tuna kivihiileen. 

    Soin­in­vaar­alle ei sit­ten avaudu tämä uusi­u­tu­misske­naario ollenkaan ja vesistöhait­to­jenkaan suh­teen hän ei ole päivit­tänyt tieto­jaan. Eikä myöskään se, että turpeen ryöstövero­tus estää alan kehit­tymistä ja siten ympäristöhai­tat lisään­tyvät, eivät ainakaan san­ot­tavasti vähene.

    Mis­sä sfääreis­sä hän vael­telee, kun väit­tää, että Sak­san rusko­hi­ilikai­vok­set sul­je­taan. Sak­sal­la on ain­oas­taan rusko­hi­iltä ja se on todel­la hal­paa ener­giaa. Sak­san ener­giantuo­to­s­ta 12 % tehdään rusko­hi­ilel­lä. Se on turvet­takin saas­tut­tavam­paa täl­lä puut­teel­lisel­l­lakin ker­toimel­la laskettuna.

    Mielestäni Vihrei­den edus­ta­jien ja Mep­pi­en tulisi tais­tel­la kynsin ham­pain turpeen ja kivi­hi­ilen päästölasken­nan kaa­vat tieteel­lisen tarkastelun kestäviksi. Se olisi val­tiomies­lu­okan saavu­tus nykyisen kyläpoli­tikoin­nin rinnalla.

    1. Met­sä on uusi­u­tu­vaa, kos­ka jos se polte­taan, nielu kiihtyy ja koh­ta met­sässä on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi, jos pui­ta ei olisi kaadet­tu. Tämä EI PIDÄ PAIKKAANSA turpeen osalta. Aja­tus, että ilmake­hään ei tulisi lisää hiiltä siitä, että nielun ver­ran suo­ta polte­taan on silkkaa roskaa. Min­un kan­tani turvet­ta kohtaan muut­tuu aina negati­ivisem­mak­si, kun joku perustelee soiden polt­tamista val­heel­lisil­la argumenteilla.

  221. eggo: Onnek­si oma spe­siali­teet­ti on tois­taisek­si vält­tynyt näiltä pelle pelot­tomil­ta muuten kuin potilaina.

    Voi olla, mut­ta tuskin pätee kovin mon­een erikoisalaan. Miten ajat­telit että lop­ut­tomat luet­telot eri sairauk­sien altistavista tek­i­jöistä ja liitän­näis­sairauk­sista on saatu selville ellei juurikin sil­lä temp­pu­lo­gial­la joka on lääketi­eteessäkin peruskau­raa kaikkial­la muual­la pait­si kli­inisessä työssä.

    Ei sen nyt niinkään pitäisi men­nä että toden­näköisyyk­sil­lä varustet­tu kovari­aat­ti­taulukko on ymmärtämätön­tä pelle pelo­ton ‑puuhastelua mut­ta kun siitä ottaa numeroar­vot pois ja sot­kee selit­tävyysjärjestyk­sen, niin lop­putu­lok­se­na on uskot­tavaa ja kanon­isoitua haku­teok­seen kel­paavaa lääketiedettä.

  222. spot­tu:

    kun siitä ottaa numeroar­vot pois ja sot­kee selit­tävyysjärjestyk­sen, niin lop­putu­lok­se­na on uskot­tavaa ja kanon­isoitua haku­teok­seen kel­paavaa lääketiedettä.

    Tämähän voisi olla jopa ihan perustel­tuakin. On mielestäni eri­no­maisen vaar­al­lista antaa illu­u­sio luotet­tavu­ud­es­ta ja var­muud­es­ta. Lääke­li­s­tat ovat hyvä esimerk­ki. Kun ne oli­vat paper­i­la­puil­la, kaik­ki tiesivät, että ne ovat ääret­tömän epälu­otet­tavia, korkein­taan viit­teel­lisiä, ja niitä osat­ti­in varoa. Nyt kun ne ovat sähköis­inä, ne ovat _vieläkin epäluotettavampia_, mut­ta syn­nyt­tävät illu­sion luotet­tavu­ud­es­ta ja todel­lis­es­ta tiedosta.

    1. Tietokone on ihmistä paljon parem­pi huo­maa­maan lab­o­ra­to­rioar­vois­sa epänor­maal­isuuk­sia, jot­ka liit­tyvät muut­tu­jien välisi­in kor­re­laa­tioi­hin. Kah­den muut­tu­jan arvoista molem­mat voivat olla nor­maale­ja, mut­ta niiden yhdis­telmä liki mah­do­ton. (Tähän ovat perus­tuneet myös uudet dopingtestit)
      Käytän type­r­ää esimerkkiä, jos­ta lääkäri selviäisi vain poti­las­ta kat­so­ma­l­la, kun en tunne vaikka­pa veri­ar­vo­jen keskinäisiä kor­re­laa­tioi­ta. On nor­maalia, että miehen pitu­us vai­htelee välil­lä 160 cm — 205 cm ja on ter­vet­tä että mies painaa 55 kg — 120 kg. Kuitenkin yhdis­telmä 55 kg ja 205 cm on huolestut­ta­va samoin kuin yhdis­telmä 160 cm, 120 kg.

  223. Catili­na: Tämähän voisi olla jopa ihan perustel­tuakin. On mielestäni eri­no­maisen vaar­al­lista antaa illu­u­sio luotet­tavu­ud­es­ta ja var­muud­es­ta. Lääke­li­s­tat ovat hyvä esimerk­ki. Kun ne oli­vat paper­i­la­puil­la, kaik­ki tiesivät, että ne ovat ääret­tömän epälu­otet­tavia, korkein­taan viit­teel­lisiä, ja niitä osat­ti­in varoa. Nyt kun ne ovat sähköis­inä, ne ovat _vieläkin epäluotettavampia_, mut­ta syn­nyt­tävät illu­sion luotet­tavu­ud­es­ta ja todel­lis­es­ta tiedosta.

    Suurin syy epäti­etoisu­u­teen ovat nor­sun­lu­u­tor­nissa istu­vat lääkärit, Catili­na on loita­va esimerk­ki täl­lais­es­ta itsen­sä ylen­täjästä, joka pitää kaikkia mui­ta tyhminä.

    Lääke­li­s­tat pysyvät ajan tasal­la , jos lääkäri on huolellinen. 

    Useim­miten poti­las ei kykene siihen, kos­ka lääkäri ei ker­ro asi­akkaalleen, mikä tätä vaivaa , mitä lääket­tä mihinkin vaivaan on määrät­ty ja miten lääke vaikut­taa ja mitkä ovat sen hait­tavaiku­tuk­set ja miten vaiku­tus­ta seurataan.

  224. Kuinka­han paljon jo nyt käyn­nistyy tutkimuskierteitä poikkeav­ien lab­o­ra­to­ri­olöy­dösten takia, kokei­den, joista voi vaan jäl­keen­päin tode­ta, että niitä ei olisi pitänyt alun­perinkään ottaa?

  225. Catili­na:
    Emme me itke epälu­otet­tavia ekg:n kone­tulk­in­to­ja, me vain toteamme asian. Ei niiden epälu­otet­tavu­us meitä hirveästikään häir­itse. Se on lisäk­si hyvä esimerk­ki siitä, miten peri­aat­teessa yksinker­tainen asia todel­lisu­udessa toimii.

    Tun­tuu se kovasti härit­sevän ainakin siinä suh­teessa, että sitä käytetään torp­paa­maan kaik­ki muu mah­dolli­nen koneaivo­jen käyt­tö diag­nosoin­nin apuna. Tätä “auko­ton­ta argu­men­toin­tia” ei tun­nu juuri hait­taa­van edes vaku­ut­te­lut siitä, ettei ekg:n automaat­ti­nen tulk­in­ta onnis­tu toden­näköis­es­ti oleel­lis­ten taus­ta­muut­tu­jien puut­teen vuok­si — ja vaik­ka tieto näistä muista oleel­li­sista tek­i­jöistä on peräisin teiltä itseltänne.

  226. Kuka halu­aa jää­tyä koti­in­sa, kun kesäl­lä ei saatukaan turvetta?

  227. Osmo Soin­in­vaara:
    Met­sä on uusi­u­tu­vaa, kos­ka jos se polte­taan, nielu kiihtyy ja koh­ta met­sässä on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi, jos pui­ta ei olisi kaadet­tu. Tämä EI PIDÄ PAIKKAANSA turpeen osalta. Aja­tus, että ilmake­hään ei tulisi lisää hiiltä siitä, että nielun ver­ran suo­ta polte­taan on silkkaa roskaa. Min­un kan­tani turvet­ta kohtaan muut­tuu aina negati­ivisem­mak­si, kun joku perustelee soiden polt­tamista val­heel­lisil­la argumenteilla.

    Hitaasti­han sitä uut­ta suo­ta muo­dos­tuu, ehkä noin 3–5 mm/vuosi ts. 3–5 m³/vuosi.

    Nyt kuitenkin kan­nat­taisi kiin­nit­tää enem­män huomio­ta siihen, että kivi­hi­ilen, rusko­hi­ilen ja maakaa­sun kohdal­la sanan mukaises­ti nos­te­taan hiiltä maan alta ilmake­hään. Tämä on maail­man­laa­juinen ongel­ma, tietääk­seni noin puo­let maail­man sähköen­er­gias­ta tuote­taan hiilellä.

    Turpeen ympäril­lä on mielestäni turhan kiihtynyt­tä poli­tikoin­tia, luon­non­ti­eteel­lis­es­ti se on hitaasti uusi­u­tu­vaa. Määritelmät uusiutuva/uusiutumaton ovat taas enem­mänkin politiikkaa.

  228. Eemil: kiitos laskelmista. Ilmeis­es­ti et kyl­lä edelleenkään ihan ymmärtänyt tuo­ta aikaskaalakysymys­tä, tai sit­ten yrität väis­tel­lä asiaa. 

    Tuos­sa omakoti­taloes­imerkissä tarvit­taisi­in vielä tieto, kuin­ka suurelta pin­ta-alal­ta tuo vuodessa tarvit­ta­va turvemäärä (ilmeis­es­ti 7 ton­nia?) on kerät­ty. Ja sit­ten voidaan kat­soa kuin­ka nopeasti se polt­taes­sa vapau­tu­va hiilid­iok­si­di sitoutuu samaan pinta-alaan. 

    Tot­takai jos ver­taan yhden talon (!) päästöjä mieli­v­al­taisen ison suopin­ta-alan sit­o­maan hiileen, niin saat tulok­se­na lyhyen ajan­jak­son. Mut­ta mitä järkeä tuos­sa ver­tailus­sa on? Voidaan­han me ver­ra­ta vaik­ka suomen päästöjä tyyneen val­tamereen, ja tode­ta että päästöil­lämme ei ole väliä kos­ka val­tameren sidon­ta on suurempi. 

    Edelleenkin on siis ilmas­ton kannal­ta lois­ta­va asia että Suomen suot sito­vat hiiltä ilmas­ta, ja voidaan perustel­lusti esit­tää että Suomea pitäisi kan­nus­taa tämän sidon­nan ylläpitämiseen, ja/tai jopa palki­ta siitä. Ja kv. ilmastopoli­ti­ikkaa voidaan kri­ti­soi­da siitä että näin ei tehdä, tai ei tehdä riit­tävis­sä määrin. Tästä ei kuitenkaan mil­lään taval­la seu­raa että kyseisen hiilen polt­ta­mi­nen taivaalle olisi mitenkään sen parem­pi asia kuin hiilikai­vok­ses­ta saata­van hiilen polt­ta­mi­nen. (Samal­la logi­ikalla­han vaikka­pa pankkiryöstäjän olisi hyväksyt­tävää ryöstää pank­ki, kos­ka muis­sa pankeis­sa oleville tileille mak­se­taan korkoa. Epäilen että edes Eemil ei hyväksy­isi tätä perustelua ainakaan oman pankki­tilin­sä kohdalla.)

    Toisek­seen, turpeen uusi­u­tu­mi­nen on kyl­lä tasan tarkkaan päästök­er­toimis­sa huomioitu, se on vaan 100 vuo­den aikaskaalal­la niin pen­teleen hidas­ta että sen vaiku­tus on minimaalinen. 

    Mut­ta tot­ta on kuten san­ot että nuo erot eivät ole kovin suuria; surkeista surkeimpia polt­toainei­ta ovat sekä turve että kivihiili.

  229. Tarken­nus äskeiseen: kv ilmastopoli­ti­ikan (esim. ilmas­tosopimus, kioton pk) päästök­er­toimis­sa ei ilmeis­es­ti tosi­aan ole huomioitu turpeen uusi­u­tu­mista. Eli tässä olit eemil oike­as­sa. (Tiedepuolel­la asi­aa on siis toki tutkit­tu, mis­tä omat mieliku­vani asi­as­ta tulevat.)

    Tässä on ikään kuin se sisäi­nen logi­ik­ka, että suot ja muut nielut on käsitel­ty erik­seen, eli jos kaik­ki toimisi kuten pitäisi niin Suo­mi saisi mii­nus­ta turpeen polt­tamis­es­ta, mut­ta vas­taavasti plus­saa suon hiilen­si­d­onns­ta. Kv — neu­vot­telu­jen nielu­asi­at ovat kuitenkin eri syistä niin pahasti sol­mus­sa, että tämä ei käytän­nössä tai­da toimia.

    1. Turpeen uusi­u­tu­mi­nen on loogista ottaa huomioon vain, jos suon pois­to lisää nielua, jol­loin tuo lisäys on sitä uusi­u­tu­mista. Täl­läistä väitet­tä nielun kiihtymis­es­tä on ole kuul­lut, mikä ei tarkoi­ta, etteikö sel­l­aista voisi olla.

  230. Poth1ue1: ettei ekg:n automaat­ti­nen tulk­in­ta onnis­tu toden­näköis­es­ti oleel­lis­ten taus­ta­muut­tu­jien puut­teen vuok­si – ja vaik­ka tieto näistä muista oleel­li­sista tek­i­jöistä on peräisin teiltä itseltänne.

    Tiedätkö vai luuletko vain? Se laite mit­taa sydä­men sähköistä toim­intaa, ja sen kon­sep­ti on yli sata vuot­ta van­ha, eikä parem­paa ole näköpiirissäkään.
    Mitä ovat ne oleel­liset taus­ta­muut­tu­jat, joi­ta me muka pant­taamme? Mitä ne ovat? “Toden­näköis­es­ti” tosiaan.

  231. Viherinssi: Kau­nis aja­tus kaatuu kuitenkin ihan käytän­nön reali­teet­tei­hin. En väitä hyvin sivu­toimise­na aka­teemise­na ole­vani Suomen paras luen­noit­si­ja, mut­ta olen pari ker­taa joutunut valmis­tele­maan esi­tyk­sen, joka tasoltaan riit­täisi edelleen­jaet­tavak­si (ped­a­gogis­es­ti hyvä, ryt­mi­tys oikein, hyvä oheis­ma­te­ri­aali, ei sanois­sa kom­puroin­tia). Aikaa valmis­telu­un menee monikym­menker­tais­es­ti luen­non pitu­u­den verran.

    Jos ajankäyt­tö tun­tuu kovin hur­jal­ta, asi­as­ta voi kysäistä vaikka­pa doku­ment­tio­hjelmien tek­i­jöiltä. Tarvi­taan käsikir­joi­tus, tarvi­taan graafikon taito­ja, tarvi­taan kuvaamista ja videoed­i­toin­tia. Ihan kaik­ki tuo ei ole medi­aaniluen­noit­si­jan tai opet­ta­jan repertuaaria. 

    Olen kat­sonut Youtubesta Stan­fordin yliopis­ton julkaisemia luen­to­ja. Niiden tuotan­to on kaukana ammat­ti­mais­ten doku­ment­tio­hjelmien tasos­ta. Videoiden edi­toin­ti on jätet­ty min­imi­in­sä. Siitä huoli­mat­ta niiden kat­somi­nen hyvin kor­vaa luen­nol­la istu­misen. Luen­noit­si­joiden kom­puroin­te­ja ei tarvitse edi­toi­da pois — ei niistä mitään käytän­nön hait­taa ole. Videoidun luen­tosar­jan kus­tan­nuk­set voivat siis olla luen­non hin­ta + pari kam­er­a­henkilöä + videon edi­toi­ja. Näi­hin tehtävi­in voisi hyvin käyt­tää opiske­li­joi­ta. Lisäku­lut nor­maali­in luen­toon ver­rat­tuna ovat mitättömiä.

    Viherinssi: Yksit­täis­ten yliopis­to­jen kannal­ta onkin sit­ten halvem­paa mak­saa luen­noit­si­joille läs­näolosta, jol­la saavute­taan suun­nilleen sama tulos. Koulu­ta­sol­la taas opiske­li­joiden oma kyky ottaa vas­tu­u­ta opin­nois­taan on sen ver­ran heikko, että oppimista pitää kuitenkin ihmisen vahtia. 

    Kään­teisen opetuk­sen idea on, että videoiden kat­somi­nen jätetään kotiläksyk­si ja per­in­teis­es­ti kotiläksy­inä tehdyt har­joituk­set voidaan sen sijaan tehdä koulus­sa. Jos luen­not kat­so­taan kotona, oppi­laiden videon kat­selua ei tarvitse palkata ketään vah­ti­maan. Opet­ta­ja voi seu­raa­vana päivänä vas­ta­ta oppi­laiden kysymyk­si­in ja avus­taa har­joi­tuste­htävien tekemisessä. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Käänteinen_opetus

    Mitä tulee yhteis­maan ongel­maan, voisi toivoa, että Suomen kaltaises­sa sivistys­val­tios­sa oppi­laitok­set kykeni­sivät sopi­maan yhteistyöstä tai nou­dat­ta­maan vas­tavuoroisu­u­den periaatetta…

  232. Min­ulle sopisi aivan hel­vetin hyvin, jos sen paska­hom­man tosi­aan voisi teet­tää koneel­la. Mikään ei sen parem­paa. Tk-lääkärithän ovat jo nyt potkit­tavia konei­ta, joi­ta sen mukaises­ti käsitel­lään. Siitä työstä vaan n. 80% on sen miet­timistä, mikä on järkevää. Te nyt halu­at­te siis jatku­vaa mon­i­toroin­tia jon­ka analysoi asiantun­ti­ja­jär­jestelmä. Halu­at­te siis ihmisen ajoti­etokoneen, ja luulette vielä, että siten päästäisi­in tehokku­u­den lisään­tymiseen ja kustannussäästöihin.
    Minäpä ker­ron: Sen ajoti­etokoneen moot­tori­va­lo tulee pala­maan jatku­vasti läh­es kaikil­la. Keskus­sairaaloi­hin saa vetää nelikaistaiset moot­tori­ti­et, kun ihmisiä rou­dataan tutkimuk­si­in, jot­ka ovat turhia ja tarpeettomia.
    Löytämäni asiantun­ti­ja­jär­jestelmät ovat olleet sairaalakäytössä, niiden eval­u­oin­nit anta­vat ambiva­lent­te­ja tulok­sia hyvin asetelmista riippuen.
    Min­ulle sopii aivan hyvin, että päätös­val­ta ja vas­tuu siir­retään koneille. Mikään ei sen mukavam­paa. Mitään ei tarvitse selit­tää, mitään ei tarvitse pohtia. Kyl­lä kone tietää.
    Annan ihan ilmaisen vinkin, ei tarvi­ta konet­ta. Määrätään pakol­lisek­si kaikille mis­tään seli­tyk­sistä piit­taa­mat­ta yhdis­telmätablet­ti, joka sisältää 1000mg met­formi­inia, 20mg sim­vas­ta­ti­inia, 50mg asperi­inia, 5 mg biso­pro­lo­lia ja 20mg sitalo­praamia. Yksi päivässä siitä het­kestä kun täytät 30. Jaa ei sovi? Kyl­lä kone kuule tietää. Jaa, että joku kuoli? Valitet­ta­va yksit­täistapaus, mut­ta kansan­ter­vey­delli­nen hyö­ty saavutet­tuina elin­vu­osi­na olisi mit­taam­a­ton. Tietenkin tarvit­taisi­in valvon­takoneis­to valvo­maan, ettei kukaan luista.

  233. Poh­jan­maan ja Poh­jan­lah­den muo­dosta­mas­ta kokon­aisu­ud­es­ta olisi mah­dol­lisu­us tehdä kukois­ta­va elämän keidas.

    Läm­pöä riit­tää vil­je­lyk­sille, jokia on run­saasti, soi­ta olisi kun­nos­tet­tavak­si vesi­varas­toik­si, met­sääkin on runsaasti. 

    Meriy­hteys, rautatiey­hteys ja lentokenttiäkin.

    Jok­ien kun­nos­t­a­mi­nen luon­non­ti­laan mah­dol­lis­taisi mer­ilo­hen- ja taime­nen palaamisen koko Poh­jan­maan joki­in. Ajatelkaa mitkä mah­dol­lisu­udet kalas­tus­matkailulle! Kym­meniä jokia! Pelkästään Isos­sa Bri­tan­ni­as­sa on neljä miljoon­aa perhokalastajaa.

    Myös ammat­tikalas­ta­jat hyö­ty­i­sivät kalakan­to­jen kasvusta. 

    Soiden ja kosteikko­jen kun­nos­t­a­mi­nen tek­isi Poh­jan­maas­ta niin lin­tubon­garinkin, kuin lin­nus­ta­jankin paratiisin.

    Sen lisäk­si vielä petoeläimet houkut­tel­e­vat myös niitä bon­gaavia matkail­i­joi­ta. Poh­jan­maan itäo­sis­sa olisi tilaa niin met­sästyk­selle, kuin retkeilyllekin. Miltä kuul­lostaisi vael­lus­re­itistö Oulus­ta Tam­pereelle kulkien Poh­jan­maan itäosien har­vaana­sut­tu­ja aluei­ta? Sivupis­to­ja voisi tehdä matkailu­tiloille ja niin edelleen.

    Mitä tässä yritän sanoa, on se, että Poh­jan­maa voisi elää luon­non­va­rat­aloud­es­ta. En epäile tip­paakaan, etteikö maa- ja met­sä­talout­ta voitaisi sovit­taa yhteen luon­non­va­rat­alouden kanssa siten, että riista- ja kalala­jit ja niiden hyö­dyn­tämiseen liit­tyvät taloudet saataisi­in kukoistamaan. 

    Oji­tuk­sia ennnal­lis­ta­mal­la ja kosteikko­ja luo­ma­l­la voidaan myös vähen­tää tul­variskiä, joka kohoaa jatku­vasti ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä.

    Kosteikoista saadaan lan­noitet­ta, vesil­in­tu­ja ja kalaa. 

    Täl­läisessä “luon­non­va­rat­aloudessa” on se maaseudun viimeinen oljenkorsi. 

    Mut­ta se vaatii sen, että per­in­teiset käsi­tyk­set heit­etään romukop­paan (turve, met­sän näkem­i­nen vain kuu­tioina). Meil­lä on val­ta­van laadukkai­ta tutk­i­joi­ta ja paljon tietoa, jota ei mielestäni hyö­dyn­netä tarpeeksi.

  234. Osmo Soin­in­vaara: Turpeen uusi­u­tu­mi­nen on loogista ottaa huomioon vain, jos suon pois­to lisää nielua, jol­loin tuo lisäys on sitä uusiutumista.

    O.S. poisti sel­ven­tävät kom­ment­ti­ni eiliseltä. Joten yritän uudelleen. Soin­in­vaara läh­tee siis siitä, että ole­mas­sa ole­va suoala ja sen nielu on vakio . Kaik­ki suon polt­ta­mi­nen vähen­tää tätä nielua, mut­ta turpeen pak­su­uskasvu ei lisää nielua. Siitä poh­jau­tui O.S:n ver­taus suon ja meren yhteneväisyydestä.

    Ja tämä tilanne on sta­biloitu säätämäl­lä turpeelle hait­tavero :” Hal­li­tus päät­ti vuon­na 2011, että polt­to­turpeen vero nousee vuo­den 2013 alus­sa kolme euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Vero nousi tam­miku­us­sa 1,9 eurosta 4,9 euroon megawat­ti­tun­nil­ta. Koro­tuk­sel­la tavoitelti­in ”puun käytön lisäämistä ja samal­la hiilid­iok­sidipäästö­jen vähentämistä”.

    Seu­rauk­se­na on ollut kivi­hi­ilen polton kasvu 47 prosenttia. 

    Mikään tääsä poli­ti­ikas­sa ei ole oikeudenmukaista.

  235. Catili­na: Tämähän voisi olla jopa ihan perustel­tuakin. On mielestäni eri­no­maisen vaar­al­lista antaa illu­u­sio luotet­tavu­ud­es­ta ja varmuudesta.

    Jos min­un jostakin pitää omako­htaisia anek­do­taal­isia lääkärikoke­muk­siani krit­soi­da, niin juuri siitä, että epä­var­muud­es­ta tiedon saami­nen vaatii kär­siväl­lisyyt­tä ja akti­ivista kaivamista, ja silti jää maku suuhun, että nyt ei oikein tiedet­ty mis­tä puhutaan. Toki ymmär­rän, että iso osa asi­akkaista halu­aa var­mo­ja vas­tauk­sia, mut­ta min­ua kyl­lä kiin­nos­taisi tietää, että kun on “iso” ris­ki ongel­man kroon­is­tu­miseen ilman mon­imutkaista leikkaus­ta, niin onko tuo “iso” 1%, 10% vai 99%.

    Ja min­ua kyl­lä kiin­nos­taisi aidosti kuul­la vas­taus allae­sit­tämääni kysymyk­seen, että ei tarvit­sisi aina huudel­la vain sitä koulu­tu­s­paikko­jen lisäämistä.

    tcrown: Jotenkin luulen, että tuo ei kuitenkaan ole stan­dar­d­i­vas­tauk­sesi kysymyk­seen “mik­si kun­taan ei saa­da lääkäre­itä”, joten kokeilepa vas­ta­ta – sel­l­aisin pienin reunae­hdoin, että nuo epäko­h­dat voidaan kor­ja­ta kaikissa Suomen kun­nis­sa samanaikaises­ti niin että työt tule­vat tehdyk­si ja lääkärei­den kokon­ais­tar­jon­taa ei kasvateta.
    Min­ulle kel­paa erit­täin hyvin muutkin toimen­piteet, joil­la tilan­net­ta voidaan paran­taa, oma­l­la rajal­lisel­la mieliku­vi­tuk­sel­lani kun en ole oikein muu­ta ratkaisua keksinyt kuin sen tar­jon­nan kas­vat­tamisen. (Ei, en pidä pakko­työtä ratkaisuna)

  236. tcrown:

    Ja min­ua kyl­lä kiin­nos­taisi aidosti kuul­la vas­taus allae­sit­tämääni kysymyk­seen, että ei tarvit­sisi aina huudel­la vain sitä koulu­tu­s­paikko­jen lisäämistä.

    Olin jo aika väsynyt tuo­hon jankkaamiseen, mut­ta kysymyshän on vai­h­teek­si ihan hyvä ja asialli­nen, joten koi­tan vas­ta­ta omas­ta puolestani. Kos­kee siis tk-lääkärin työtä.

    Luovu­taan aika­palka­s­ta läh­es kokon­aan. Nyt mak­se­taan astronomisia sum­mia työstä, joka usein on aivan juosten kus­tua, ja jon­ka ain­oa päämäärä on päästä poti­laas­ta sil­lä het­kel­lä eroon. Lääkäre­itä saa, jos niitä jo on. Ei kukaan tule työ­maalle, jos­sa ain­oa tehtävä on aset­tua sel­l­aisen isokali­iperisen paska­putken alle, jon­ka hanaa säätelee joku aivan toinen, ja mihinkään ei voi sanoa ei.
    Kun on riit­tävästi lääkäre­itä, he voivat bon­ga­ta ne työt, jot­ka he katso­vat voivansa ja jak­sa­vansa hoitaa. Palk­ka tulee tosi­aan tehdys­tä työstä, eikä työ­maal­la olemis­es­ta. Nup­pi­tak­sa ja toimen­pide­palkkiot. Hyväl­lä työ­maal­la on hyvä työy­hteisö. Nythän lääkärit eivät muo­dos­ta minkään­laisia työy­hteisöjä, hyvä jos tun­te­vat toisen­sa. Hyvässä työy­hteisössä työt tule­vat tehdyk­si, eikä kave­ria jätetä. Nykyään kyse on pelkästä eloon­jäämis­tais­telus­ta, jos­sa porukan heikoim­mat uhrataan surut­ta. Sitä omaa päivää on voita­va hal­li­ta. Min­ul­la itsel­läni kipu­ra­ja alkaa soimaan jos­sain kah­den­toista poti­laan kohdal­la, vieläpä riip­pumat­ta siitä paljonko niihin todel­lisu­udessa menee aikaa. Joka poti­laan kohdal­la ainakin minä tarvit­sen aina uudelleen käyn­ni­tyk­sen. Henkisen kelauk­sen siitä, mis­tä nyt ja mil­lä esi­tiedoil­la on puhut­ta­va ja mil­lä taval­la. Muuten tulee pian hoi­ta­neek­si sitä päivän ensim­mäistä poti­las­ta koko päivän, vaik­ka ihmiset edessä vai­h­tu­vatkin. Jos tulee tunne, että nyt riit­ti, niin sit­ten riit­ti. Voi näkyä lik­sas­sa. On voita­va sanoa, että nyt en jak­sa enempää.
    Jär­jeste­lykysymys. Jokuhan voi aina olla vuorol­laan se ylivuo­tolääkäri, joka on viimeinen mah­dol­lisu­us sille hoita­jalle, jon­ka kaik­ki muut ovat käske­neet kuuseen lip­pu­lap­pu­jen­sa kanssa. Siis _oikea_ päivys­tävä lääkäri, jota käytetään vain tarpeeseen. Ei sel­l­ainen, jon­ka muodolli­nen päivä on täyt­tynyt neljäl­läkymmenel­lä poti­laal­la jo ennen aamuy­hdek­sää, ja jon­ka niskaan kaade­taan lisäk­si kaik­ki oikeasti äkkiä sairas­tuneet ja muut mah­dol­liset ylimääräiset asiat.
    Yksi­tyisko­htia voidaan hioa. Peri­aate olisi tämä. Jos joku havait­see tässä jotain huonoa, niin voi miet­tiä parem­paa, ja ennenkaikkea ver­ra­ta siihen, ettei ole edes sitä orjatyötä hikipa­jas­sa tekevää yskivää konet­ta, joka ei halua muu­ta kuin päästä teistä eroon.
    Take away mes­sage: Lääkärin _on voitava_ vaikut­taa omi­in päivi­in­sä. Hänen on hal­lit­ta­va ne. Muuten ei tule mitään.

  237. tcrown: Toki ymmär­rän, että iso osa asi­akkaista halu­aa var­mo­ja vas­tauk­sia, mut­ta min­ua kyl­lä kiin­nos­taisi tietää, että kun on “iso” ris­ki ongel­man kroon­is­tu­miseen ilman mon­imutkaista leikkaus­ta, niin onko tuo “iso” 1%, 10% vai 99%.

    Olet poikkeus. Suurin osa ihmi­sistä ei kestä toden­näköisyyk­siä vaan halu­aa lääkärin sanovan miten asia on ja kan­ta­van siitä vas­tu­un. Toki ihmisil­lä on kan­nan­ot­to­ja ja mielip­iteitä mut­ta ratio­naa­li­nen keskustelu toden­näköisyyk­sistä ja yhteinen päätök­sen­teko niiden poh­jal­ta ei ole real­is­mia kuin hyvin har­vo­jen kohdal­la. Jos kaik­ki ihmiset oli­si­vat niin fik­su­ja että hei­dän kanssaan voisi keskustel­la tuol­lai­sista asioista niin lääkärin työ olisi kovin paljon helpompaa.

    Jokaisen kes­ki-ikäisen kohdal­la voisi sanoa, että teil­lä on vähin­tään 2 pros­entin toden­näköisyy­del­lä syöpä­sairaus. Halu­at­teko että tutkitaan?

    Toinen asia on tietysti se, että tuol­laista toden­näköisyysti­etoa on kovin vähän ole­mas­sa oikeisi­in kli­in­isi­in tilanteisi­in sovel­let­ta­vana, kos­ka niis­sä on aina niin paljon sotke­via muuttujia.

    tcrown:Ja min­ua kyl­lä kiin­nos­taisi aidosti kuul­la vas­taus allae­sit­tämääni kysymyk­seen, että ei tarvit­sisi aina huudel­la vain sitä koulu­tu­s­paikko­jen lisäämistä.

    Muu­ta­ma ehdotus:

    - Ote­taan käyt­töön muista pohjo­is­maista ja kes­ki-euroopas­ta tut­tu ammat­in­har­joit­ta­ja­malli. Lääkärit organ­isoi­vat toimin­nan yksi­tyis­es­ti ja kil­pail­e­vat. Kun­ta mak­saa sen mukaan kuin­ka suuren ilmoit­tau­tuneen väestönosan lääkäri pitää tyy­tyväisenä. Kaik­ki ovat tyy­tyväisem­piä, toim­inta tehos­tuu. Jos perus­taa löysän viras­ton ja johtaa löysää viras­toa niin saa löysän viraston.

    - Erikois­sairaan­hoitoon ruti­ini­toimen­piteisi­in selkeä tulospalkkaus. Yksi­tyisel­lä tehokku­us kolmin-nelink­er­tainen näissä.

    -Fys­ioter­apeut­tien vas­taan­otoil­la voisi kor­va­ta ainakin 10% yleislääkärikäynneistä.

    - Lopete­taan lausun­to­by­rokra­tia. Tässä voi ottaa mallia esim. Englannista.

    - Siir­retään ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­vas­tuu kokon­aan val­ti­olle, yksi kana­va. Laite­taan kun­nat pois sotke­mas­ta asioita.

  238. Catili­na: Olin jo aika väsynyt tuo­hon jankkaamiseen, mut­ta kysymyshän on vai­h­teek­si ihan hyvä ja asiallinen,

    Aloi­tan pienel­lä metakom­men­til­la. Suuri osa tämän pal­stan kom­men­toi­jista vaikut­taa ole­van aidosti kiin­nos­tunei­ta siitä miten asi­at ovat, ei epämääräis­es­tä tun­teisi­in vetoavas­ta pop­ulis­mista. Jopa niin pitkälle, että pal­staa on muis­taak­seni haukut­tu tämän vuok­si kolkok­si. Valmi­ut­ta asial­liseen kesustelu­un siis kyl­lä löy­tyy, mut­ta jos merkit­tävä osa kom­menteis­tasi pitää sisäl­lään nais­ten gen­i­taalialueista huutelua ja nam­i­name­ja, lie­nee luon­nol­lista, että osa vastineista on vähän teräväm­min kirjoitettu. 

    Catili­na: Lääkäre­itä saa, jos niitä jo on. 

    Lääkärei­den työt­tömyys on reip­paasti alle sen “luon­nol­lisen” työt­tömyy­den mikä johutuu siitä että ihmis­ten nyt vain sil­loin täl­löin pitää vai­h­taa työ­paikkaa ja siihen väli­in jää työt­tömys­jak­so­ja. Mis­tä niitä lääkäre­itä saataisi­in aggre­gaat­ti­na lisää ter­veyskeskuk­si­in, jos kaik­ki ole­mas­saol­e­vat ovat jo töis­sä? Vai onko tuo lep­pois­t­a­mi­nen saavut­tanut niin mas­si­iviset mit­ta­suh­teet lääkärikunnassa?

    Catili­na: Take away mes­sage: Lääkärin _on voitava_ vaikut­taa omi­in päivi­in­sä. Hänen on hal­lit­ta­va ne. 

    Minä en yksinker­tais­es­ti ymmär­rä tätä matem­ati­ikkaa. Meil­lä on lääkäreil­lä täystyöl­lisyys. Väität, että lääkärei­den tar­joa­man työn määrä kas­vaa, jos lääkärit voivat vähen­tää nyky­istä työ­taakkaansa. Min­un mielestäni tuo on oxymoron.

    eggo: — Ote­taan käyt­töön muista pohjo­is­maista ja kes­ki-euroopas­ta tut­tu ammat­in­har­joit­ta­ja­malli. Lääkärit organ­isoi­vat toimin­nan yksi­tyis­es­ti ja kil­pail­e­vat. Kun­ta mak­saa sen mukaan kuin­ka suuren ilmoit­tau­tuneen väestönosan lääkäri pitää tyy­tyväisenä. Kaik­ki ovat tyy­tyväisem­piä, toim­inta tehos­tuu. Jos perus­taa löysän viras­ton ja johtaa löysää viras­toa niin saa löysän viraston.
    — Erikois­sairaan­hoitoon ruti­ini­toimen­piteisi­in selkeä tulospalkkaus. Yksi­tyisel­lä tehokku­us kolmin-nelink­er­tainen näissä.
    ‑Fys­ioter­apeut­tien vas­taan­otoil­la voisi kor­va­ta ainakin 10% yleislääkärikäynneistä.
    — Lopete­taan lausun­to­by­rokra­tia. Tässä voi ottaa mallia esim. Englannista.
    — Siir­retään ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­vas­tuu kokon­aan val­ti­olle, yksi kana­va. Laite­taan kun­nat pois sotke­mas­ta asioita.

    Kan­natan erit­täin voimakkaasti ter­vey­den­huol­lon palvelu­jen tuot­tamisen yksi­ty­istämistä ja rahoi­tus­vas­tu­un siirtämistä val­ti­olle. Toivoisin myös, että Suo­mi voit­taisi jalka­pal­lon maail­man­mes­taru­u­den. En osaa arvioi­da kumpi on real­is­tisem­pi haave min­un elinaikanani.

    Jatkan vielä vähän jankut­tamista lääkärei­den tar­jon­nan lisäämisen puoles­ta. Ensin­näkin se vaikut­taisi noi­hin ter­veyske­susten ongel­mako­hti­in suo­raan, ilman vaa­timuk­sia poli­it­ti­sista muu­tok­sista. Ver­rataan­pa insinöörei­hin. Tekniseen koulutk­seen ote­taan käytän­nössä kaik­ki halukaat ja vähän enem­män. Lop­putu­lok­se­na on euroopan halvim­mat insinöörit. Lop­putu­lok­se­na on myös erit­täin vah­vaa osaamista vietäväk­si. Mikä on pahin­ta mitä voisi tapah­tua jos lääkäre­itä tulisi liikaa? palkat kohtu­ullis­tu­isi­vat (Insinööritkin tule­vat kaikesta huoli­mat­ta toimeen), ja tuo “ylimääräi­nen” lääkärikun­ta tek­sisi tutkimus­toim­intaa, hoitote­knolo­gian kehit­tämistä yri­tys­maail­mas­sa jne. Suo­ma­laista hyv­in­voin­tia rajoit­taa korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­ta. Lääkärin työ on korkean tuot­tavu­u­den työtä. Sen tar­jon­nan rajoit­ta­mi­nen keinotekois­es­ti opiskelu­paikko­ja rajoit­ta­mal­la on yhteiskun­nan kannal­ta ääret­tömän type­r­ää. (Siltä var­al­ta että jol­lakin on haastei­ta sisäluku­taidon kanssa, en esitä yllä, että lääkärik­si pitäisi koulut­taa ihmisiä, joiden kap­a­siteet­ti ei hom­maan riitä.)

  239. Lääkäre­itä on enem­män kuin koskaan, he eivät vain ole ter­veyskeskuk­sis­sa. He ovat lep­poisam­mis­sa paikois­sa, usein paljon pienem­mäl­lä palkallakin.
    Koulu­tuk­sen lisäämi­nen­hän on sinän­sä jo turhaa. Jo nyt kulke­vat orjakar­avaan­it kaukai­sista maista ammen­ta­mas­sa mas­soit­tain orjia ter­veyskeskusten hikipa­joi­hin, min­imi­pal­ka­lla jopa.
    Koit­takaa nyt käsit­tää, että se orjatyö on yksinker­tais­es­ti sietämätöntä.
    Tämä on ala, jos­sa tar­jon­ta lisää kysyn­tää. Mikään määrä ei riitä. Kaik­ki annetut resurssit tule­vat ihan var­masti käytet­tyä, annet­ti­in niitä miten paljon hyvänsä.
    Minä en lep­poista laisku­ut­tani, vaan sik­si, että en halua tehdä ihmis­ar­voa alen­tavaa orjatyötä potkit­ta­van koneen ase­mas­sa _mistään_ hinnasta.
    Te olette tämän tilan­neet, lop­ut­tomine vaa­timuksi­nenne ja lop­ut­tomine yhä uusien ja uusien “oikeuk­sien” (enti­tle­ment) virtoinenne.

  240. Lääkärin työ _ei ole_ korkean tuot­tavu­u­den työtä mil­lään mit­tar­il­la. Se on ääretön resurssisyöp­pö, jos­sa jokainen onnis­tunut työ­suorite har­vo­ja poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta tuot­taa ain­oas­taan vielä lisää työtä, ja vielä lisää kus­tan­nuk­sia. Tk-lääkärin mate­ri­aali on kak­si­huip­puista. Ne, joille ei tarvitse tehdä mitään, ja ne joille ei voi tehdä mitään perus­tavaa ja ehkä kor­jaavaa, hal­lit­se­vat läh­es täysin. Ne joille voi ja tarvit­see, ovat häviävän pieni vähem­mistö. On tot­ta, että muu­ta­ma työikäi­nen ja vielä pitkään vero­hel­vetis­sä kitu­va saa kiit­tää elämästään juuri min­ua, ja on muu­ta­ma, jot­ka saa­vat kiit­tää siitä, että he ovat tör­män­neet juuri min­u­un, mut­ta ei niitä hirveän paljon ole. Enim­mäk­seen olen tuot­tanut vain lisää hoito­ja, lisää ambu­lanssikyyte­jä, lisää sairau­den ja hoito­jen täyt­tämiä kuukau­sia, joskus vuosia.
    Lep­poisia talvipäiviäni maus­ta­vat kyl­lä pikkuasi­at. Polku pysyy hyvin auki, kun ihmisiä käy uusit­ta­mas­sa resepte­jään. Sairaslo­mi­akin joskus kir­joi­tan, ajoko­rt­ti­todis­tuk­si­akin on tul­lut tehtyä (vielä kel­paavia paper­ilo­makkei­ta on jem­mas­sa), eri­laisia neu­vo­nan­to­ja ja joskus jopa sairaalalähet­teitä. Näistä en ole mitään mak­sua kehdan­nut pyytää. Tut­tu­ja ihmisiä kun ovat, ja selvästi asial­la. Ark­istoin­ut tietysti olen asiat.

    Tcrown, minä nyt vas­tasin sin­un kysymyk­seesi. Vas­taa sinä nyt minun:

    Mis­tä mah­taa johtua, että en ole ker­taakaan onnis­tunut sopi­maan palkkaani _alaspäin_ vasti­neek­si siitä, että voisin itse hal­li­ta päiviäni?
    Ehkä sik­si, että muut saat­taisi­vat esit­tää samaa?
    Nyt tilanne on tei­dän kannal­tanne se, että ette saa min­un panos­tani noin neljäl­lä ton­nil­la, vaan mak­sat­te vas­taavas­ta keikkafir­malle sel­l­aisen parikym­men­tä ton­nia, jos­ta orja saa ehkä seit­semän tonnia.
    Kuu­lostaako järkevältä?

    Val­it­sette mielu­um­min siis hyödyt­tömän orjatyön teet­tämisen. Julkisel­la puolel­la suomea osaa­va lääkäri alkaa olla jois­sain paikois­sa harv­inaisu­us, ja tiedät­tekö mitä? Myös nämä orjat kaikkoa­vat ensim­mäisen tilaisu­u­den tullen, mut­ta uusi­a­han saa aina tilalle.

    Voisin tietysti aloit­taa vaa­ti­mat­toman yksi­ty­is­vas­taan­oton. On käynyt mielessä. Oven avaami­nen mak­saisi ehkä vitosen, mut­ta sen jäl­keen mietit­täisi­in yhdessä, paljonko tästä kan­nat­taa mak­saa. Jos en ker­takaikki­aan pysty mil­lään järkeväl­lä taval­la aut­ta­maan, ei mak­sa mitään. Jos aika näyt­tää, että hyö­tyä oli, niin poti­las ehkä halu­aa tul­la toisenkin ker­ran, ja mak­saa sitä silmäl­lä pitäen. Voitaisi­in ihan jopa sopia, että mak­se­taan tulok­sista, sit­ten kun ja jos niitä näkyy. Uskoisin tule­vani täl­läkin taval­la aivan hyvin toimeen. Tosin käyn­nistyskus­tan­nuk­set oli­si­vat toden­näköis­es­ti aluk­si suuret, sil­lä kas­savir­taa sisään päin saisi odot­taa jonkin aikaa.

    Lep­poisat talvipäivät kulu­vat myös mie­lenki­in­toisia artikkele­ja ja julka­isu­ja selat­en ja lukien. Mon­et asi­at ovat oikeasti kiin­nos­tavia ja kiehtovia. Töis­sä niille ei koskaan ole aikaa.

  241. Lääkärei­den työstä tulee pois­tu­maan val­ta­van suuri määrä ensi vuosikymmenel­lä Wat­sonin kaltais­ten sovel­lus­ten kaut­ta. Tietysti lääkäreistä voitaisi­in koulut­taa sosi­aalialan osaa­jia, ja lisätä koulu­tuk­seen esimerkik­si yhteisöl­lisyyt­tä ja hyv­in­voin­nin edis­tämistä. Suomeen maail­man yhteisöl­lisim­mät lääkärit?

    Lääkärin työ pitäisi kuitenkin määritel­lä uusik­si. Mitä lääkärin tulisi tule­vaisu­udessa tehdä?

  242. banaani:

    Lääkärin työ pitäisi kuitenkin määritel­lä uusik­si. Mitä lääkärin tulisi tule­vaisu­udessa tehdä?

    Ihan samaa mitä nytkin, eli miet­tiä, mikä on järkevää kul­loises­sakin tilanteessa.
    Ei tarvi­ta Wat­so­nia totea­maan, että “vitaalit kun­nos­sa, ekg:ssä ei aktuel­lia utta. Huonovoin­tisu­us ja huimaus johtuu toden­näköis­es­ti nes­teen­pois­tolääkkeistä, jot­ka kuitenkin ovat elämälle vält­tämät­tömiä.” Wat­son voi sit­ten miet­tiä, annetaanko poti­laal­ta men­nä tajun ja veren­painei­den rom­ah­taa, vai annetaanko hänen hukkua kuiv­alle maalle. Minä yleen­sä suosin ensim­mäistä vai­h­toe­htoa, kun sen hukku­misen kat­se­lem­i­nen on niin ikävää, mut­ta Wat­son voi tietysti olla toista mieltä, mikä sat­tumal­ta näkyy ole­van usein myös erikois­sairaan­hoidon kanta.

  243. Täy­tyy sanoa, että aja­tus Wat­son­ista on kyl­lä eräässä mielessä kiehto­va. Wat­son­han nimit­täin ei olisi Wat­son ilman kus­tan­nusti­etoisu­ut­ta ja bud­jet­ti­raame­ja. Täl­lä ajatuk­sel­la voin hyk­er­rel­lä muu­ta­man päivän.

  244. Ole­teen­pa että mon­i­sairaal­ta van­huk­selta lop­ul­ta lakkaa virt­saner­i­tys. Mikään piiskaus ei enää auta. Tiedämme, että hän kuolee koh­ta. Toisaal­ta tiedämme, että kun lopetamme nuo kaik­ki veren­painelääk­keet ja vajaa­toim­intalääk­keet, jot­ka ovat elämälle vält­tämät­tömiä, hän virk­istyy täh­den­len­nono­mais­es­ti ja kuolee sit­ten. Kum­man kaa­van mukaan men­nään, oi Wat­son? To hear is to obey.

  245. Catili­na: Lääkärin työ _ei ole_ korkean tuot­tavu­u­den työtä mil­lään mittarilla. 

    Mil­lään mit­tar­il­la? Aika usein tuot­tavu­ut­ta mitataan mak­se­tul­la pal­ka­lla. Ja täysin sub­jek­ti­ivis­es­ti voin tode­ta, että en äkkiä kek­si yhtäkään ammat­tikun­taa joka olisi tuot­tanut välit­tömästi niin suur­ta lisäar­voa min­un elämääni kuin lääkärit. Enkä nopeasti kek­si myöskään mitään muu­ta alaa, jon­ka inno­vaa­tiot voisi­vat lisätä hyv­in­voin­tiani tule­vaisu­udessa enem­män kuin lääketiede. Kyl­lä kiitos, min­un verovaro­jani saa käyt­tää uusien lääkärei­den kouluttamiseen.

    Catili­na: Tcrown, minä nyt vas­tasin sin­un kysymyk­seesi. Vas­taa sinä nyt minun:
    Mis­tä mah­taa johtua, että en ole ker­taakaan onnis­tunut sopi­maan palkkaani _alaspäin_ vasti­neek­si siitä, että voisin itse hal­li­ta päiviäni?
    Ehkä sik­si, että muut saat­taisi­vat esit­tää samaa?

    Toki vas­taan, mut­ta totean alku­un, että käsi­tyk­sesi työelämästä on kyl­lä melko lapselli­nen. Luuletko, että ain­oas­taan lääkärit joutu­vat tekemään ikäviä toitä? Se on työtä ja siitä mak­se­taan palkkaa sik­si että se on ikävää. Näin siis tääl­lä taval­lis­ten kuol­e­vais­ten paris­sa. Lääkärit näyt­tävä pää­sevän täl­lä het­kel­lä luis­ta­maan noista elämän reali­teeteista. Tääl­lä taval­lis­ten kuol­e­vais­ten paris­sa on myös erit­täin taval­lista, että työ­nan­ta­ja ei ole alku­unkaan innokas säätämään yksit­täisen työn­tek­i­jän työnku­vaa ja/tai työaiko­ja. Miksikö?

    -tämä saat­taa päteä vähän vähem­män lääkärei­hin, mut­ta use­at työ­nan­ta­jat ovat investoi­neet mm. työn­tek­i­jän koulu­tuk­seen ja henkilöko­htaisi­in työkalui­hin ja työti­laan. Noille invesotin­neille halu­taan mak­sim­i­tuot­to, ja pal­mu­ran­nal­la notku­mi­nen ei sitä tuot­toa maksimoi.
    ‑Vähääkään isom­mis­sa organ­isaa­tiois­sa mon­et pros­es­sit menevät sotku­un (palkan­lasken­nas­ta kulun­valvon­taan) jos seassa on yksit­täisiä sooloilijoita
    ‑Kult­tuurikysymyk­set ovat merkit­täviä. ei yksinker­tais­es­ti suos­tu­ta ymmärtämään, että jollekin vähän pienen­mpi työn­teon määrä saat­taisi mais­tua, ja niiden pros­es­sioen muokkaami­nen jous­tavak­si vaatisi tuon ymmärtämisen.
    ‑Ja toki niin kuin mainit­sit, pelätään, että tuol­lais­es­ta tulee laa­jalle levin­nyt­tä. yksit­täisen työn­tek­i­jän sooloilu saat­taisi vielä men­nä, mut­ta jos lop­putu­los on se, että töis­sä käy­dään aivan miten sat­tuu, työn tehokku­us piene­nee vält­tämät­tä. Lääkärei­den tapauk­ses­sa lisä­maus­teena toki on se, että Suomes­sa taitaa olla alle 100 työtön­tä lääkäriä, jol­loin ymmär­rän kyl­lä erit­täin hyvin pelon siitä, että jos lääkärit alka­vat vähen­tämään työn­tekoaan, mis­tään ei saa­da tilalle lisätyövoimaa.

    Ja mikään noista ei ole kiin­ni siitä, etteikö työ­nan­ta­ja olisi halukas leikkaa­maan palkkoja.

    Catili­na: Koulu­tuk­sen lisäämi­nen­hän on sinän­sä jo turhaa.

    Kuten totesin, Suomes­sa on alle sata työtön­tä lääkäriä. Jos tuo ei ole viite lääkärip­u­las­ta, niin mikä sit­ten? Ja entä sit­ten, jos Suomes­sa on enem­män lääkäre­itä kuin koskaan, Suomes­sa lie­nee siis myös enem­män kysyn­tää lääkäreille kuin koskaan.

    Catili­na: Minä en lep­poista laisku­ut­tani, vaan sik­si, että en halua tehdä ihmis­ar­voa alen­tavaa orjatyötä potkit­ta­van koneen ase­mas­sa _mistään_ hinnasta.

    En nyt ensiluke­mal­la niele. Ellet ole täysin käde­tön töis­säsi, voit ilmoit­tau­tua kos­ka tahansa muka­van lep­poisaan työ­paikkaan yksi­ty­is­lääkäri­ase­malle. Orjatyöt eivät siis voi olla syy leppoistamiselle.

    Catili­na: Ei tarvi­ta Wat­so­nia totea­maan, että “vitaalit kun­nos­sa, ekg:ssä ei aktuel­lia utta. Huonovoin­tisu­us ja huimaus johtuu toden­näköis­es­ti nes­teen­pois­tolääkkeistä, jot­ka kuitenkin ovat elämälle välttämättömiä.” 

    Point­ti onkin siinä, että tuo­hon ei tarvi­ta lääkäriä, kun Wat­son hoitaa tuon osan (vaik­ka olisikin vain 20% säästö). Lääkäri voi sit­ten käyt­tää aikansa tehokkaam­min sen pohtimiseen, että annetaanko men­nä taju vai annetaanko hukkua. Rohkeim­mat voivat toki antaa tuonkin koo­dat­tuna wat­sonille, että ei anneta hukkua. 

    Catili­na: Tk-lääkärin mate­ri­aali on kak­si­huip­puista. Ne, joille ei tarvitse tehdä mitään, ja ne joille ei voi tehdä mitään perus­tavaa ja ehkä kor­jaavaa, hal­lit­se­vat läh­es täysin. Ne joille voi ja tarvit­see, ovat häviävän pieni vähemmistö.

    Tämä on häm­mästyt­tävää. Kun minä näk­isin, että juuri nois­sa kahdessa tapauk­ses­sa Wat­son olisi vahvim­mil­laan. ei tarvitse kuin tun­nistaa tilanteet, jos­sa ei tarvitse tai voi tehdä mitään. Jos poti­las sit­ten erik­seen tarvit­see sosi­aal­ista kon­tak­tia tai ihmis­lääkärin luo­maa illu­u­sio­ta että jotain tehdään, se on toinen asia. Min­ulle kel­paisi aivan main­iosti Wat­sonin allekir­joit­ta­ma sairaslo­ma­lap­pu, jos­sa lukee, että syys­flun­ssa, ellei tokene kolmes­sa päivässä, palaa asiaan.

  246. “Mis­tä mah­taa johtua, että en ole ker­taakaan onnis­tunut sopi­maan palkkaani _alaspäin_ vasti­neek­si siitä, että voisin itse hal­li­ta päiviäni?
    Ehkä sik­si, että muut saat­taisi­vat esit­tää samaa?
    Nyt tilanne on tei­dän kannal­tanne se, että ette saa min­un panos­tani noin neljäl­lä ton­nil­la, vaan mak­sat­te vas­taavas­ta keikkafir­malle sel­l­aisen parikym­men­tä ton­nia, jos­ta orja saa ehkä seit­semän tonnia.
    Kuu­lostaako järkevältä?

    Val­it­sette mielu­um­min siis hyödyt­tömän orjatyön teet­tämisen. Julkisel­la puolel­la suomea osaa­va lääkäri alkaa olla jois­sain paikois­sa harv­inaisu­us, ja tiedät­tekö mitä? Myös nämä orjat kaikkoa­vat ensim­mäisen tilaisu­u­den tullen, mut­ta uusi­a­han saa aina tilalle.”

    Minus­ta sin­un kan­nat­taisi lopet­taa hom­mat ja siir­tyä sos­sun ruokit­tavak­si tai yrittäjäksi.

    Tuol­la asen­teel­la teet enem­män raa­to­ja kuin parannat

    Lääkäri on asi­akas­palveli­ja ja tekee asi­akas­palve­lu­työtä. Sel­l­aises­sa ei itseri­it­toinen öykkäri saaaikaan muu­ta kuin vahinkoa ja pahaa mieltä.

    Ja jos teet muille työtä niin kyl­lä sinä olet osa tuotan­to­pros­es­sia , teet pros­essin mukaan tai lennät pellolle.

    Työ­paik­ka mak­saa paljon, eikä sitä täytetä velt­toil­i­jal­la, keskimäärin työ­paik­ka mak­saa jotain 100000 euroa, lääkärin var­maan vielä enem­män joten ei sel­l­aista investoin­tia pide­tä vajaakäytöllä.

    Sen vuok­si työl­lä on aina suoritevaatimus.Ilmeiseti lääkäristä koulute­taan kin­gi, joka voi tehdä mitä päähän pälkähtää.

    Terkkar­ilääkäri on saman­lainen kuin call cen­terin tuk­i­henkilö, hänen ammat­ti­taiton­sa viritetään niin, että hän kyke­nee ratko­maan 85–95 % tapauk­sista itse ja lähet­tää lop­ut eteen­päin parempien/erikoistuneimpien asiantun­ti­joiden hoitoon.Ja ratkaisu on tehtävä keskimäärin tavoiteajassa.

    Tietotekni­ikas­sakin peruskäyt­täjät koulute­taan ratko­maan helpoim­mat jutut itse, mut­ta lääketi­eteessä kaik­ki halu­taan keskit­tää lääkärille ja asi­akas pide­tään ulkop­uolel­la omista asioistaan .

    Indone­si­as­sakin tai Male­si­as­sa tämä asi­akas­palvelu­pe­ri­aate hal­lit­ti­in paljon parem­min ja siel­lä ei tarvin­nut jonotel­la, lääkäri­in pääsi min­u­uteis­sa ja lääkäri oli ystävälli­nen, kyseli tarkasti ja kielion­gelmista huoli­mat­ta yhteisym­mär­ryk­seen pääsimme paljon parem­min kuin Suomes­sa .Ja lääkäri vaivau­tui jopa selosta­maan mis­tä on kysymys, lääkkei­den omi­naisu­udet ja hait­tavaiku­tuk­set etc
    Eikä välisiä ollut ker­beros­ta sanomas­sa, että peru­u­ta mat­ka ja tule kol­men kuukau­den kulut­tua, jos olet hengissä

    Ja lääkäri tuli koti­in, jos ei jak­sanut ajaa klinikalle.

    Sen ver­ran jouduimme pyytämään sec­ond opin­ione­ja koti-Suomes­ta, että tuli selväk­si, että lääkärin ammat­ti­taito on samal­la tasol­la , kun kysymys on volyymisairauksista.

  247. Minus­ta velt­toilua ei ole se, että pyrkii ole­maan real­isti sen suh­teen, mihin pystyy, eikä näyt­tele näen­näistyöl­lä pystyvän­sä vas­taa­maan kohtu­ut­tomi­in vaa­timuk­si­in. Jos yht­enä päivänä on nos­tet­ta­vana vain kymme­nen kilon taakko­ja, se ei tarkoi­ta sitä, että seu­raa­vana voidaan kom­pen­satoris­es­ti nos­taa sadankymme­nen kilon taakko­ja, vieläpä mieli­v­al­taisen paljon.
    Minä olen mielestäni aika hyvä tässä hom­mas­sa. Viime vuon­na hoidin osas­toa, ja _yllättäen_ kenenkään etukä­teen ker­tomat­ta vielä suurem­paa asum­is­palveluyk­sikköä. Jäädessäni pois, seu­raa­jani oli jo etukä­teen kauhuis­saan. Hänen pyyn­nöstään tulin vielä oma­l­la ajal­lani näyt­tämään sys­teemit, mut­ta kat­sel­lessani ajat­telin, että ei tai­da mitään tul­la. Sitä seu­raa­vana aamu­na soi puhe­lin. Seu­raa­jani ei ollut tul­lut. Voisinko tul­la kiertämään osas­ton? Minä tulin, oma­l­la ajal­lani ilman palkkaa. Seu­raa­jani kesti tuos­sa paikas­sa kak­si viikkoa, sit­ten hän jou­tui sairaslo­ma­lle ja siir­ret­ti­in toisi­in tehtäviin.
    Kun minä tein hom­mat, se _näytti helpolta_. Se näyt­tää helpol­ta kun sen osaa. On jopa aikaa pela­ta Can­dy Crush sil­loin tällöin.
    Ei tain­nut val­je­ta, että minä ehdotin suori­tus­palkkaus­ta? Palkkaa työstä, eikä olemisesta.
    Minä en myöskään kat­so ole­vani palvelu­am­ma­tis­sa, jos­sa tehtäväni on tyy­dyt­tää asi­akkaan vaa­timuk­set. Olen siinä harhalu­u­los­sa, että kyseessä on asiantuntijatehtävä.
    Jos minä päivys­täessäni käytän viiden­toista min­uutin päivystysa­jas­ta, joi­ta on vielä usei­ta päällekkäin, pait­si taliköh­nän, myös nuoren naisen unet­to­muu­den selvit­te­lyyn, tai laa­jaan ja perus­teel­liseen työkyk­yarvioon samas­sa paikas­sa tehtyine B‑lausuntoineen yms yms, minä vain annan niit­ten “kat­sot­tavien” kor­vakipuis­ten ja yt-mum­mo­jen kasaan­tua omaan eteeni. Mikään ei min­ua velvoita siihen. Kukaan muu ei toi­mi sil­lä taval­la. Sik­si minä ne teen, kun tiedän jois­tain asioista, että näitä ei kukaan muu tee. Minä _voisin_ sysätä ne syr­jään jol­lakin veruk­keel­la, esim. sanom­al­la että varatkaa varsi­nainen vas­taan­ot­toai­ka, tai kir­joit­ta­mal­la sen jonk­in­re­septin tms.

    Tcrown kuule, vielä yksi kysymys. Onko edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että minä saat­taisin tietää, miten minä teen parhait­en nämä hom­mat? Siten, että syn­ty­isi oikeaa tulosta, eikä näen­näis­tu­losta? Käyn­te­jä, jot­ka poiki­vat vaan uusia käyn­te­jä ja hätäpäis­sä kek­sit­tyjä laboratoriolähetteitä.

    Se her­ra, joka vaati min­ua poli­isivoimin työ­maalle vietäväk­si, ei jostain syys­tä ole tarvin­nut lep­poisia ilmais­palvelu­jani, vaik­ka en ehkä automaat­tis­es­ti kieltäytyisikään.

  248. Catili­na:
    Ole­teen­pa että mon­i­sairaal­ta van­huk­selta lop­ul­ta lakkaa virt­saner­i­tys. Mikään piiskaus ei enää auta. Tiedämme, että hän kuolee koh­ta. Toisaal­ta tiedämme, että kun lopetamme nuo kaik­ki veren­painelääk­keet ja vajaa­toim­intalääk­keet, jot­ka ovat elämälle vält­tämät­tömiä, hän virk­istyy täh­den­len­nono­mais­es­ti ja kuolee sit­ten. Kum­man kaa­van mukaan men­nään, oi Wat­son? To hear is to obey.

    Niin, siis kyl­lähän lääkäre­itä on jatkos­sakin, mut­ta pitäisi miet­tiä, mitä hei­dän kan­nat­taa tehdä. Niitä Osmon mainit­semia vereno­hen­nus­lääkkeitä ei var­maankaan tarvitse lääkäril­lä ihmetellä.

  249. Eli ker­rataan nyt vielä. Kaikissa paikois­sa _on luvattu_, että omaan työnku­vaan voi vaikut­taa, ja että työmäärä on kohtuullinen.
    Mik­si tämä _ei ole toteutunut_ yhdessäkään paikas­sa? Kuitenkin näitä lupauk­sia tehdään ilman pien­in­tä aiko­mus­takaan (mah­dol­lisu­ut­ta?) toteut­taa niitä.
    Men­nessäni S:n ei niin vireään kor­pip­itäjään, joka oli aikoinaan mitoitet­tu kolmelle lääkärille, ja jos­sa vuo­teen ei ollut ollut vak­i­naista lääkäriä, min­un kanssani sovit­ti­in, että teen yhden miehen työt siten kuin hyväk­si kat­son, lähin­nä tuke­na kun­tay­htymän pääter­veysase­malle, ja varsinkin päivystyspoti­laat ohjataan pääter­veysase­malle. Näin sovit­ti­in. Parin päivän päästä jo kysyt­ti­in, enkö voisi ottaa myös muu­ta­man päivystyspoti­laan, lähin­nä oti­it­ti­lapsen tms, ettei tarvit­sisi ajaa kym­meniä kilo­me­tre­jä. Pian alkoi sana myös lev­itä, että pitäjässähän on lääkäri. Ihmisiä alkoi tul­la yhä kas­vavis­sa määrin, myös oikeasti sairai­ta oikei­ta päivystyspoti­lai­ta, joiden ei oman etun­sa vuok­si olisi sinne pitänyt edes tul­la. Ketään ei kään­nytet­ty takaisin. Läh­es kaik­ki poti­laat muutenkin oli­vat käytän­nössä päivystyspoti­lai­ta. Ruti­inikon­trolleik­si tai muuten vaan lep­poisik­si ajan­va­rauskäyn­neik­si ajatel­luil­ta käyn­neiltä lähti ihmisiä lanssil­la keskus­sairaalaan ja ihan aiheista. Selvisi myös, että luon­nol­lis­es­ti van­hainkoti, demen­ti­akoti, asum­is­palveluk­siköt yms yllät­täen kuu­lui­v­atkin myös min­ulle. Ikku­nalau­ta oli täyn­nä vuo­den aikana ker­tyneitä ekg-nauho­ja ja labravas­tauk­sia kom­men­toitaviksi. Keskimääräisen päivän aikana uusit­tavien resep­tien määrä oli n. 50. Koti­sairaan­hoidon sain myös huo­ma­ta kuu­lu­van min­ulle. Itse pääter­veysase­man kol­le­gat myös lep­pois­ti­vat S:n osalta. Jos tuli sinne päivystyk­seen omin jaloin, niin kom­ment­ti oli lähin­nä “Sydän lyö ja hen­ki kul­kee. Huomen­na sit­ten S:ssa “oma­lle lääkärille”. Sain siis huo­ma­ta ole­vani 3500 pääasi­as­sa eläkeikäisen pitkäaikais­sairaan “oma lääkäri”. Pitäjän, joka oli mitoitet­tu kol­men lääkärin työn vaa­ti­vak­si. Toimen­pide­palkkiot jätet­ti­in tietenkin mak­samat­ta, kos­ka “eihän niitä niin paljon voi olla”. Olin siel­lä vajaan vuo­den, sen jäl­keen ei taas ollut ketään.

    Nyt syksyl­lä pois lähtiessäni samaan aikaan lähti kokenut johta­va lääkäri. Siis kun­tay­htymän johta­va lääkäri, pomo. Hänen ali­tu­inen raivon aiheen­sa oli se, että “kat­sokaa minkälainen päivä hänelle taas on laitet­tu” Minä kat­soin, ne oli­vat kamalia. Kuvaavaa on se, että edes pomo itse, ylin johta­ja, ei voin­ut vaikut­taa omi­in päivi­in­sä. Hän oli myös skopisti, joten kun skopi­at ja sydäne­chotkin oli­vat järjestyneet kädenkään­teessä usein samalle tai seu­raavalle päivälle, eivät nyt sit­ten järjesty. Var­maan kannatti.

  250. Huvit­taa nuo Wat­sonit. Jostain syys­tä ihmiset halu­a­vat mak­saa vas­taan­otolle tulosta vaik­ka a)sairaus on tas­apain­os­sa b)ei ole mitään ongel­maa c)lääkärikin hien­o­varais­es­ti on jo sanonut että ei tarvit­sisi enää tulla.

    Mik­si kaik­ki tekniset lait­teet ovat lisän­neet lääkärien työmäärää tähän mennessä?

  251. “Minä en myöskään kat­so ole­vani palvelu­am­ma­tis­sa, jos­sa tehtäväni on tyy­dyt­tää asi­akkaan vaa­timuk­set. Olen siinä harhalu­u­los­sa, että kyseessä on asiantuntijatehtävä.”

    Lääkäri on palve­lu­työn­tek­i­jä siinä kuin kaup­pa­pi­ika, asiantun­ti­ju­udel­la ole merk­i­tys­tä onko joku työ palvelua vai ei.

    Sijoi­tusasiantun­ti­jakin on palve­lu­työn­tek­i­jä vaik­ka käsit­telee miljooniakin

  252. Catili­na: Minus­ta velt­toilua ei ole se, että pyrkii ole­maan real­isti sen suhteen, 

    Alan jo epäil­lä omaa kir­joi­tus­taitoani. Yritin olla hyvin huolelli­nen ja muo­toil­la kir­joituk­seni niin, että siitä ei voisi päätel­lä, että syyt­täsin sin­ua velt­toilus­ta. Ain­oa asia, mitä yritin sanoa, oli se, että en usko lep­pois­tamis­esi todel­li­nen syy ole­van ter­veyskeskusten orjatyöleir­it, kos­ka uskon, että sin­un on erit­täin help­po työl­listyä noiden orjaleirien ulkopuolelle. 

    Catili­na: Ei tain­nut val­je­ta, että minä ehdotin suorituspalkkausta? 

    Tosi­aan meni ohi. Ilmeisti aivoni eivät kyen­neet hah­mot­ta­maan, että joku vakavis­saan ehdot­taa jotain noin ajat­telema­ton­ta. Onko sin­ul­la ensi- tai edes toisen käden koke­mus­ta tulospalkkauk­ses­ta? Minäpä ker­ron mitä siitä seu­raa ter­veyskeskuskses­sa. Kaik­ki poti­laat työn­netään oves­ta ulos viiden min­uutin kulut­tua. Han­kalam­mat tapauk­set seu­raavalle onnet­toma­lle lääkärille, muut buranare­septin kanssa toivoen, että tulee huomen­na takaisin tuot­ta­maan lisää tulospalkkioi­ta. Kuka ikinä päät­tääkään mikä poti­las menee millekin lääkärille, joutuu val­taisan lob­bauk­sen ja lahjon­nan kohteek­si, jot­ta han­kalat ja aikaavievät poti­laat menevät muille, ja min­ulle tulee sel­l­ainen nakkilista, että olen saanut poti­laat pihalle jo ennen puoltapäivää ja voin lähteä golfkentälle.Tulospalkkaus kan­nus­taisi moah­dol­lisim­man moni­in hoitok­er­toi­hin eikä ker­ral­la valmiiksi.

    Tai sit­ten ymmärsin ajatuk­sesi tulospalkkauk­ses­ta jotenkin väärin. (eggol­la­han oli hyvinkin tolkullisia ajatuk­sia tulospalkkauksesta)

    Catili­na: Tcrown kuule, vielä yksi kysymys. Onko edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että minä saat­taisin tietää, miten minä teen parhait­en nämä hommat? 

    Toki. Epäilemät­tä myös käytän­nössä. Jos saat tuon yksi­tyisklinikkasi pystyyn, Osmol­la on sähkö­pos­ti­ni, saat­taisin hyvinkin olla ensim­mäi­nen asi­akas, jos sil­loin sat­tuu ole­maan lääkärille tarvet­ta. En kyl­lä ymmär­rä mis­tä mieleesi on juo­lah­tanut, että epäil­isin tuo­ta, tai edes että pitäisin sin­un lääkärin­taito­jasi mil­lään taval­la merk­i­tyk­sel­lisenä asiana keskustelun kannal­ta. Min­ua kiin­nos­ta­vat vain argumentit.

  253. Kuulepas Tcrown. Ai että työ voi olla joskus ikävääkin? Ihanko tot­ta? Minä kun luulin, että tei­dän keuhko­rahi­noit­tenne kuun­telem­i­nen ja märkivien ihot­tumi­enne kat­se­lem­i­nen on pelkästään hauskaa.
    Sano min­ulle sel­l­ainen koh­ta tässä työssä, joka _olisi_ hauskaa, että tiedän vaa­tia sel­l­aisia töitä.
    Liian van­ha nyt vaan halu­aa, että hän pääsee lääkäri­in heti ja välit­tömästi, ja että hän­tä kohdel­laan kuin kuningas­ta. Hän­hän ei ole ainoa.
    Minä olen luul­lut ole­van yleis­es­ti tun­net­tua, että hiost­a­mi­nen ei tuo­ta tietyn pis­teen jäl­keen mitään lisäar­voa, ja että pian tase kään­tyy jopa negati­ivisek­si. Hän vaan halu­aa tun­teen, että juuri lääkäre­itä pom­pote­taan, eikä hän siinäkään ole ain­oa. Itse asi­as­sa se on kun­tatyö­nan­ta­jan yleinen asenne.

    Tarkastel­laam­pa nyt tilan­net­ta, että kun­nal­lisel­la lääkäril­lä olisikin joutoaikaa. Se on yllät­tävän yleistä. Ilmiö syn­tyy siitä, että kaik­ki asi­at vain ajau­tu­vat päivystyk­sen hoidet­taviksi, eikä kukaan halua vas­taan­ot­toaikaa muu­ta­man päivän päähän, kun vaan heti aamus­ta sopi­vasti ehkä huu­ta­mal­lakin sen saa heti aamupäivystyk­seen, tai viimeistään iltapäivystyk­seen. Täl­löin syn­tyy tilanne, että päivystys pur­suaa ja repeää, mut­ta joku lääkäri istuu ja kat­se­lee ihmeis­sään puoli­ty­hjää päiväo­hjel­maa, jos­sa aivan tarkoituk­sel­la on tun­nin tauko­ja, ja aivan viimeisek­si, aivan viimeisek­si kor­vakon­trol­li, juuri 15.40. Täl­löin usein tulee epä­toivoisia avun­pyyn­töjä päivystyk­ses­tä, ja usein huo­maa itsekin, että nyt apua tarvi­taan. Sen antamis­es­ta ei vaan saa mitään, pait­si sen maineen, että tuon hihas­sa voikin roikkua. Se on ihan puh­das­ta vapaae­htoistyötä ja lisäk­si kusisi senkin päivän järjestyksen.
    Minä en näe järkeä siinä, että korkeaakin palkkaa mak­se­taan puh­taasti aikapalkkana.
    Jo nyt kuulem­ma vas­taaot­to­huoneis­sa saa odot­taa tun­te­jakin? Ei min­un vas­taao­toil­lani kyl­lä koskaan, mut­ta jos ilmiö ker­ran esiintyy…
    Mik­si ei voi sanoa, että päivän poti­laat tule­vat heti kahdek­san jäl­keen, ja kun suma on selvitet­ty, päivä on täyn­nä? Päivä voi olla valmis kymmeneltä, kahdelta­toista, ehkä kahdeltakin, ja se olisi hyvä päivä. Jos jol­lakin olisi tosi­aan kiire, hän­tä kyl­lä kuul­taisi­in. Niin­hän minä nytkin kuun­te­len. Suori­tus­palk­ka. Jos näen, että jos­sain apua tarvi­taan, minä toden­näköis­es­ti annankin sitä, mut­ta en mielel­läni ihan vastikkeettomasti-
    Lisäk­si minä har­ras­tan aika paljon kon­trolle­ja. Ei annet­tu­ja kon­trol­li­aiko­ja, vaan “tulepa parin päivän päästä näyt­tämään. Tässä minä lähistöl­lä olen, aina sitä sen ver­ran aikaa on.” Nämä eivät kiusaa min­ua, kos­ka olen ne itse valin­nut ja halun­nut, ja vai­h­toe­htona olsi jotkut puhe­li­na­jat tai näytöt 15.40. Hyvin on toimin­ut, vaik­ka työn määrä itseasi­as­sa on lisään­tynyt. Sama jut­tu labro­jen kanssa. “Kuule, sä ehdit nyt vielä, jos heti menet. Kysy, kos­ka ne on toden­näköis­es­ti valmi­it ja tule sit­ten tähän kyt­täämään.” Hyvin toimii, mut­ta jälleen ker­ran työmäärä lisään­tyy. Kuitenkin usein halu­an niin. Sil­loin joskus jopa _on_ hauskaa, kun asi­at hoituvat.
    Nyt se koulu­tus­määrien lisäämi­nen. Jo nyt 80–90% on tyt­töjä. Vielä kympin tyt­töjä, mut­ta ehkä ei paras­ta mate­ri­aalia tk-työhön, jos­sa kuitenkaan asi­at juuri koskaan eivät ole selviä ja var­mo­ja, ja huo­mat­tavaakin epä­var­muut­ta on vaan siedet­tävä. En usko, että kasin tytöt oli­si­vat paljon parem­pia. Nythän nimit­täin näkyy, että tämä vino jakau­ma _ei_ ilmene tk-päivystyk­sis­sä. Keikkapäivys­täjistä näet arvi­ol­ta suurin osa on poikia. Ehkä enin­tään 50–50, ja tämä arvio on itsel­lenikin epäuskot­ta­va. Siinä näet tarvi­taan tiet­tyä karski­ut­ta, mikä ei ole käytök­sen kovu­ut­ta suinkaan.

    Olen tutus­tunut tri Wat­sonin tapauk­si­in, enkä minä nyt suur­ta hur­raamista näe. Tosin tapauk­set ovat lähtöasetelmil­taan huonos­ti kuvat­tu­ja, mut­ta kuitenkin. Pitkä on mat­ka, kovin pitkä.
    Lisäk­si erästä asi­aa ei tah­do­ta uskoa: Sen sanat­toman viestin­nän suun­na­ton­ta tärkeyt­tä. Miten poti­las kävelee sisään, istu­u­tuu, miltä hän näyt­tää. Miten vas­taa kysymyk­si­in, mitä jät­tää ker­tomat­ta. Mik­si hän pitää olka­päitään tuol­la taval­la? jne jne. Muu­ta­makin päivystys­lähete on tehty ihan johto-oireena “näyt­tää pölähtäneeltä”. Eräs lähete on tehty sik­si, että poti­las näyt­ti aivan _normaalilta_, ja juuri se sil­lä ker­ral­la olikin erit­täin epäilyttävää.

    Osmo näkyy sen­suroi­neen erään vas­tauk­seni. Liitän sen tähän perään hie­man muutet­tuna jät­täen epäi­lyt­tävän viimeisen kap­paleen pois:

    Eli ker­rataan nyt vielä. Kaikissa paikois­sa _on luvattu_, että omaan työnku­vaan voi vaikut­taa, ja että työmäärä on kohtuullinen.
    Mik­si tämä _ei ole toteutunut_ yhdessäkään paikas­sa? Kuitenkin näitä lupauk­sia tehdään ilman pien­in­tä aiko­mus­takaan (mah­dol­lisu­ut­ta?) toteut­taa niitä.
    Men­nessäni erääseen ei niin vireään kor­pip­itäjään, joka oli aikoinaan mitoitet­tu kolmelle lääkärille, ja jos­sa vuo­teen ei ollut ollut vak­i­naista lääkäriä, min­un kanssani sovit­ti­in, että teen yhden miehen työt siten kuin hyväk­si kat­son, lähin­nä tuke­na kun­tay­htymän pääter­veysase­malle, ja varsinkin päivystyspoti­laat ohjataan pääter­veysase­malle. Näin sovit­ti­in. Parin päivän päästä jo kysyt­ti­in, enkö voisi ottaa myös muu­ta­man päivystyspoti­laan, lähin­nä oti­it­ti­lapsen tms, ettei tarvit­sisi ajaa kym­meniä kilo­me­tre­jä. Pian alkoi sana myös lev­itä, että pitäjässähän on lääkäri. Ihmisiä alkoi tul­la yhä kas­vavis­sa määrin, myös oikeasti sairai­ta oikei­ta päivystyspoti­lai­ta, joiden ei oman etun­sa vuok­si olisi sinne pitänyt edes tul­la. Ketään ei kään­nytet­ty takaisin. Läh­es kaik­ki poti­laat muutenkin oli­vat käytän­nössä päivystyspoti­lai­ta. Ruti­inikon­trolleik­si tai muuten vaan lep­poisik­si ajan­va­rauskäyn­neik­si ajatel­luil­ta käyn­neiltä lähti ihmisiä lanssil­la keskus­sairaalaan ja ihan aiheista. Selvisi myös, että luon­nol­lis­es­ti van­hainkoti, demen­ti­akoti, asum­is­palveluk­siköt yms yllät­täen kuu­lui­v­atkin myös min­ulle. Ikku­nalau­ta oli täyn­nä vuo­den aikana ker­tyneitä ekg-nauho­ja ja labravas­tauk­sia kom­men­toitaviksi. Keskimääräisen päivän aikana uusit­tavien resep­tien määrä oli n. 50. Koti­sairaan­hoidon sain myös huo­ma­ta kuu­lu­van min­ulle. Itse pääter­veysase­man kol­le­gat myös lep­pois­ti­vat pitäjän osalta. Jos tuli sinne päivystyk­seen omin jaloin, niin kom­ment­ti oli lähin­nä “Sydän lyö ja hen­ki kul­kee. Huomen­na sit­ten “oma­lle lääkärille”. Sain siis huo­ma­ta ole­vani muu­ta­man tuhan­nen pääasi­as­sa eläkeikäisen pitkäaikais­sairaan “oma lääkäri”. Pitäjän, joka oli mitoitet­tu kol­men lääkärin työn vaa­ti­vak­si. Toimen­pide­palkkiot jätet­ti­in tietenkin mak­samat­ta, kos­ka “eihän niitä niin paljon voi olla”. Olin siel­lä vajaan vuo­den, sen jäl­keen ei taas ollut ketään.

  254. Ain­oa asia, mitä yritin sanoa, oli se, että en usko lep­pois­tamis­esi todel­li­nen syy ole­van ter­veyskeskusten orjatyöleir­it, kos­ka uskon, että sin­un on erit­täin help­po työl­listyä noiden orjaleirien ulkopuolelle. 

    Niin olisi, ja on kokeil­tu, renk­inä tosin Viimek­si kysyt­ti­in pari päivää sit­ten. Tulin ker­ran muuan asian ohel­la keskustelleek­si asi­as­ta myös keskus­sairaalan EA-polin lääkärin kanssa. Tulimme vielä siihen tulok­seen, että kuitenkin on kivem­pi kat­soa oikeasti sairai­ta. Min­ua ei myöskään kovasti innos­ta­neet ne nirp­panokat, jot­ka anta­vat halu­a­mansa lääk­keen speksit ja närkästyvät kovasti kun ker­ron, ettei sel­l­aista ole edes ole­mas­sa. Tai ne omis­ta­ja-asi­akkaat, jot­ka vain nyr­peinä heit­tävät lapun täyn­nä veren­painelukemia eteeni vas­taa­mat­ta yhteenkään kysymyk­seen, kos­ka hei­dät on diskat­tu kuntotestistä.

    Tosi­aan meni ohi. Ilmeisti aivoni eivät kyen­neet hah­mot­ta­maan, että joku vakavis­saan ehdot­taa jotain noin ajat­telema­ton­ta. Onko sin­ul­la ensi- tai edes toisen käden koke­mus­ta tulospalkkauk­ses­ta? Minäpä ker­ron mitä siitä seu­raa ter­veyskeskuskses­sa. Kaik­ki poti­laat työn­netään oves­ta ulos viiden min­uutin kulut­tua. Han­kalam­mat tapauk­set seu­raavalle onnet­toma­lle lääkärille, muut buranare­septin kanssa toivoen, että tulee huomen­na takaisin tuot­ta­maan lisää tulospalkkioi­ta. Kuka ikinä päät­tääkään mikä poti­las menee millekin lääkärille, joutuu val­taisan lob­bauk­sen ja lahjon­nan kohteek­si, jot­ta han­kalat ja aikaavievät poti­laat menevät muille, ja min­ulle tulee sel­l­ainen nakkilista, että olen saanut poti­laat pihalle jo ennen puoltapäivää ja voin lähteä golfkentälle.Tulospalkkaus kan­nus­taisi moah­dol­lisim­man moni­in hoitok­er­toi­hin eikä ker­ral­la valmiiksi.

    Mis­tähän johtuu, että min­un näke­myk­seni on toisen­lainen? Min­un ain­oa koke­muk­seni tulospalkkauk­ses­ta on kyl­lä se, että niistä tulok­sista ei mak­se­ta, mut­ta sit­tenkin uskoisin ole­vani enem­män maalis­sa minä.

    Tai sit­ten ymmärsin ajatuk­sesi tulospalkkauk­ses­ta jotenkin väärin. (eggol­la­han oli hyvinkin tolkullisia ajatuk­sia tulospalkkauksesta)

    Toki. Epäilemät­tä myös käytän­nössä. Jos saat tuon yksi­tyisklinikkasi pystyyn.

    Se tulisi ole­maan aika puh­taasti kon­sul­tati­ivi­nen. Uskoisin ihmis­ten mak­sa­van ehkä sellaisestakin.
    Täysimääräi­nen, todel­la toimi­va vas­taan­ot­to kyl­lä vaatii aikamoi­set resurssit ja aikamoi­sen taus­tateat­terin. Sen­pä takia ne ovatkin ketju­un­tuneet. Tuo taus­tateat­teri sen­tään on rupisim­mas­sakin tk:ssa ole­mas­sa, ja varsinkin jos on tätä “blat” ( http://en.wikipedia.org/wiki/Blat_(term) ), niin se on tosi hyödyl­listä, jota ilman tulee orpo olo.

    No min­ul­la on nyt taas sovit­tuna ohjel­ma kevään edetessä. Lep­pois­te­taan sit­ten taas, kun siltä tun­tuu. Nyt min­ua tosi­aan kiin­nos­ta­vat nuo oikik­sen pääsykoekir­jat. Aika tiukkaan pakat­tua tek­stiä. Lähtöpis­teet ovat hyvät, mut­ta niin kai muillakin.

  255. banaani: Jos­sain määrin eri mieltä olen kyl­lä. Minus­ta on ainakin muka­va, jos on kir­jäyllyssä teok­sia, jot­ka herät­tävät ajatuk­sia ja joi­hin voi pala­ta myöhem­min. On muka­va nähdä visuaalis­es­ti elämän­sä aikan lue­tut teok­set. Itse ainakin osta kir­jo­ja. Kir­jois­sa on myös se muka­va puoli, että tieto on koo­dat­tu ihmisen aivoille eikä tarvitse mitään sähköistä vem­painta avuk­si. Voi irrot­tau­tua elek­torni­ikas­ta hetkeksi. 

    Minä taas olen pitkälti samaa mieltä sen edel­lisen kanssa. Paine­tut tietosanakir­jat ovat men­nyt­tä aikaa. Paper­i­nen sanakir­ja samat­en, jos vain sähköi­nen sanakir­ja on saatavil­la. Hyvää suomenkielistä sähköistä sanakir­jaa ei ainakaan vielä saa kohtuuhinnalla.

    Pokkar­it, aivan eri­tyis­es­ti kaikkein kevein hömp­pä, on jo siir­tymässä sähköiseen muo­toon, ainakin englan­niksi. Sama tapah­tuu luul­tavasti myös suomek­si luet­taes­sa. Vierask­ielistä romaa­nia on jopa helpom­pi lukea sähköis­es­ti kuin paper­il­ta, kos­ka inte­groitu sanakir­ja paran­taa huo­mat­tavasti ymmärtämistä.

    Paperikir­jal­la on oma arvon­sa, mut­ta kyl­lä min­un lukemiseni on vah­vasti siir­tymässä sähköiseen muo­toon, vaik­ka paperikir­joil­la on omat etun­sa ja niitä jatkos­sakin ostan. Veikkaan, että paperisi­na julka­istaan tule­vaisudessa lähin­nä tietokir­jal­lisu­ut­ta, taidekir­jo­ja sekä laatur­o­maane­ja. Ja tietysti lastenkirjoja.

  256. Poth1ue1: Hmm­mm…?

    World’s first 3D-print­ed met­al gun blows through 50 rounds

    Eiköhän se polki­men kampikin luonnistuisi?

    Kysymys taisi olla on-demand painamis­es­ta tai valmis­tuk­ses­ta. Kehit­tyneem­mät met­allin “tulostamisen” tavat eivät ole helppoja.

    On-demand-valmis­tus on mah­dol­lista myös esimerkik­si CNC-koneis­tuk­sen kaut­ta. Teräk­sen tapauk­ses­sa tois­taisek­si siten helpom­paa kuin “tulosta­mal­la”.

    Automa­ti­soitu yksit­täiskap­paleen teko on yhä harv­inaista käytän­nön syistä ja tilanne muut­tuu hitaasti. Oletet­ta­va tule­va läpimur­to ei vält­tämät­tä tapah­du pelkästään addi­ti­ivisen työstö­ta­van kautta.

    Hal­paa ja help­poa on vain muovin puser­rus, mikä taas ei sovel­lu polki­men kampeen(tai moni­inkaan pyssy­jen osiin).

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.