Automaatio ja työn tulevaisuus

28.1.2014 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Suomesta poistui vuosien 1995 ja 2008 välillä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä olivat suurelta osin hyviä duunarimiesten ammatteja. Vain kymmeniätuhansia näistä siirtyi halvemman työvoiman maihin. Pääosan korvasi automaatio ja esimerkiksi se, että autoja ja koneita ei enää perinteisessä mielessä korjata, koska mekaaniset osat ovat korvautuneet elektronisilla ja vikaantunut elektroniikka vain vaihdetaan.

Automaatio on vienyt suuren osa suorittavasta työstä tehtaissa, eikä se tähän lopu. Robotiikan kehitys ennustaa automaation uutta aaltoa. Roboteista on tulossa hyviä ja halpoja.

1970-luvulla oltiin varmoja, ettei tietokone tulisi koskaan voittamaan ihmistä shakissa. Ei kestänyt kauan, kun tietokone osoittautui pelissä ylivoimaiseksi. Kymmenen vuotta sitten sanottiin, ettei robotti opi ajamaan autoa, ei ainakaan kaupunkiliikenteessä. Googlen robottiauto on ajanut ympäriinsä Yhdysvalloissa kilometrimäärän, jonka keskimääräinen suomalainen autoilija ajaa elinaikanaan. Se on joutunut onnettomuuteen vain kerran, kun joku ajoi valoissa sen perään. Robotti ajaa autoa ihmistä paremmin! Pidin koko projektia hullutteluna, jollaiseen voi ryhtyä vain, kun on liikaa rahaa, mutta useampi autonvalmistajat aikoo tuoda itseohjautuvat mallinsa markkinoille vielä tällä vuosikymmenellä! Tämä mullistaa logistiikan ja kaupunkisuunnittelun.

= = =

Teollisuusautomaation ansiosta valmistuskustannukset pienenevät kohti nollaa.  Jäljelle jää suunnittelu, logistiikka, raaka-aineet ja energia.

Aasian halvoilla palkoilla ei ole merkitystä, jos tehtaassa ei ole juuri ketään töissä. Tuotanto palaa Aasiasta Eurooppaan – siis eurooppalaista kuluttajaa palveleva tuotanto palaa. Kun kuljetus maksaa enemmän kuin valmistus, kannattaa tuotteet valmistaa lähellä kuluttajaa. Raaka-aineita ja energiaa joudutaan toki kuljettamaan. Työpaikat eivät palaa Aasiasta Eurooppaan, vaan katoavat.

Aasian maat eivät köyhdy, sillä niiden talouskasvu voi jatkua kotimaisen kysynnän siivittämänä.

Robotiikan ansiosta lyhyet tuotantosarjat tulevat suhteellisesti kannattavammiksi. Ääriesimerkkinä tästä on 3D tulostus, jossa tarvittavan varaosan voi valmistaa yksin kappalein paikan päällä. On ennustettu, että tulevaisuuden kirjakaupassa kirjat, ainakin yksinkertaiset pokkarit, painetaan paikan päällä yksi kerrallaan.

Massatuotteiden kansainvälinen kauppa vähenee ja tuotanto muuttuu taas aiempaa paikallisemmaksi.

Luonnonvarat nousevat keskeiseen osaan, jos tavaroiden arvosta valtaosa onkin luonnonvaroja ja väin vähäinen osa jalostusta. Saamme muutekin varautua maksamaan raaka-aineista paljon enemmän. Aasian talouskasvu tuo kauppoihin pari miljardia keskiluokan jäsentä lisää, jolloin tuotanto kiloina laskettuna kasvaa olennaisesti. Noiden maiden täysin aliarvostetut valuutat siirtyvät normaaleille tasoille joko ulkoisten tai sisäisten revalvointien mukana, mikä lisää ostovoimaista kysyntää raaka-ainepörsseissä. Tätä vasten en edelleenkään ymmärrä Suomen päästöstä julistaa löytymättömät malmivaramme koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi. Suomen tilanne näyttää muutenkin pahalta: pitkät kuljetusmatkat ja puuta lukuun ottamatta vähän luonnonvaroja.

+ + +

Etla ennustaa automaation uhkaavan joka kolmatta työpaikkaa. Merkitseekö massatyöttömyyttä? Periaatteessa ei. Kun yksi ammatti katoaa, työvoimaa vapautuu muuhun tekemiseen. Tätä on talouskasvu. Sata vuotta sitten olisi pelätty massatyöttömyyttä, jos olisi tiedetty, että työvoiman tarve maataloudessa laskee alle kymmenesosaan. Massatyöttömyyttä ei tullut, vaan tuli teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen räjähdysmäinen kasvu.

Väestöryhmien asema työmarkkinoilla tulee kyllä muuttumaan, toisten nousemaan ja toisten laskemaan. Duunarimiesten näkymät ovat juuri nyt ankeat. Siksi he eivät äänestä enää demareita vaan perussuomalaisia.

Toistaiseksi automaatio on puraissut suorittavaan työhön samalla kun korkean osaamisen ammatit ovat laajentuneet. Mutta eikö tietotyön vasta pitäisikin tehostua?  Paul Krugman varoitti tästä jo 20 vuotta sitten. Tuottavuus tietopainotteisilla aloilla on noussut valtavasti – tätä ei tosin osata mitata – mutta tietoa voi tuottaa ja analysoida rajatta, joten väki on tietotyössä vain lisääntynyt. Tietotyössäkin työvoiman rakenne muuttuu. Luovien nerojen ympärillä on yhä vähemmän avustavaa henkilökuntaa. Ennen arkkitehtitoimistossa oli sankariarkkitehdin apuna lähettejä, puhtaaksi piirtäjiä, kopioijia ja konekirjoittajia, nyt sankariarkkitehti pystyy tekemään tietokoneellaan melkein kaiken itse.

Meillä on kyllä kiire saada valmistava tuotanto Aasiasta takaisin Eurooppaan. Toistaiseksi teollisuusmaat ovat vain rikastuneet siitä, että matalapalkkainen valmistus on siirtynyt pois ja korkeapalkkainen suunnittelu keskittynyt teollisuusmaihin. Tämä ei voi jatkua pitkään. Aasialainenkin oppii suunnittelemaan. Suunnittelutoimisto tehdassalin vieressä on paremmassa asemassa kuin suunnittelutoimisto maapallon toisella puolella.

Automaatio ei merkitse pakollista työn vähenemistä, mutta se antaisi siihen mahdollisuuden. Kannattaisiko yksinkertaisesti vain tehdä vähemmän työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen välttämätöntä? Paluusta paratiisiinhan on haaveiltu vuosisatoja.

(Kirjoitus on julkaistu Näkökulma-artikkelina Suomen Kuvalehdessä)

 

Kommentit

284 Vastausta artikkeliin “Automaatio ja työn tulevaisuus”

  1. Fidel kirjoitti 28.1.2014 kello 12:22

    Vähemmän työtä kuulostaa kyllä hyvältä, työn jakaminen voi olla tehokkain keino työttömyyden vähentämiseksi tulevaisuudessa. Se taas edellyttäisi perustuloa, muuten esim. 30 h/vko ei monessakaan ammatissa riitä elämiseen. – Mistä mahtaa johtua että Osmo (kuten vihreät yleensäkään) ei vaikuta olevan lainkaan pahoillaan “hyväpalkkaisten duunariammattien” katoamisesta (enkä nyt viittaa vain tähän artikkeliin)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. Kalle kirjoitti 28.1.2014 kello 12:23

    Osmo, kyllä ne muutamat kymmenet tuhannetkin työpaikat olisivat tervetulleita. Enkä tarkoita, että raskasta teollisuutta olisi tuettava. En kuitenkaan pidä järkevänä sitä, että työpaikkoja ehdoin tahdoin savustetaan maasta pois. Pari esimerkkiä:

    1) Helsinki savusti kannattavan voiteluainebisneksen kaavamuutoksella Pietariin. Sen perässä lähti tai on lähtemässä muita työpaikkoja.

    2) Turku pakotti erittäin kannattavan moottorin valmistuksen Italiaan ensin rakentamalla tehtaan viereen ja sen jälkeen vielä kiristämällä typeriä melusäädöksiä niin, ettei muuta mahdollisuutta ollut.

    Molemmissa tapauksissa menetettiin juuri noita korkean jalostusasteen työpaikkoja ihan omin toimenpitein. En viitsi edes lähteä perkaamaan sähköveron tuloksia. SItä saa mitä tilaa. Me tilaamme nyt työttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  3. Mikko H kirjoitti 28.1.2014 kello 13:03

    On ennustettu, että tulevaisuuden kirjakaupassa kirjat, ainakin yksinkertaiset pokkarit, painetaan paikan päällä yksi kerrallaan.

    Tabletit ja muut sähköiset lukulaitteet taitavat ajaa on-demand -painamisen ohi ennen kuin painaminen pääsee sen enempää vauhtiinkaan, ainakin kertakäyttöisen pokkarilukemisen osalta. Samoin paperille painetut hakuteokset ovat näyttäneet viime vuosituhannen keksinnöiltä jo pitkään. Koska viimeksi käytit sanakirjaa tai tietosanakirjaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  4. a_l kirjoitti 28.1.2014 kello 13:33

    Miten paljon ja miten kauan noita hyväpalkkaisia duunariammatteja on oikeasti ollut olemassa? Vai onko kysymyksessä jokin 2000-luvun erikoistilanteen luoma perspektiiviharha?

    Vielä 50-luvulla teollisuudessa tehtiin pitkää viikkoa raskasta ja vaarallista työtä huonolla palkalla. Ajan myötä tilanne on muuttunut hyvin pitkälti automaation kautta, kun kaikkein raskaimmat ja huonopalkkaisimmat hommat on koneistettu.

    Toisaalla teollisuuden keskiansio on noussut, kun huonoiten palkatut työvoimavaltaiset alat, kuten tekstiiliteollisuus ja yksinkertaisin elektroniikkateollisuus on siirtynyt maasta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Jyrki Sipilä kirjoitti 28.1.2014 kello 13:45

    Verotus täytynee panna uusiksi. Laajamittaisen työperusteisen maahanmuuton tarve täytynee ottaa tarkempaan tarkasteluun. Ja entäpä yhteiskunnallisten kerrostumien väliset suhteet? Tässä viimeisessä ehkä asian suurimmat pulmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Prometheus kirjoitti 28.1.2014 kello 13:52

    Lueppas Soininvaara joskus jotain muutakin kuin Marxia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2014 kello 14:55

    Minulla on aukko sivistyksessä. En ole lukenut Marxia lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. J. M. Korhonen kirjoitti 28.1.2014 kello 14:19

    Hyvä kirjoitus, johon lisäisin lähinnä sen, että automaatio syö työpaikkoja hyvinkin usein vähän toisella tavalla kuin ehkä ajatellaan. Robotit saattavat itse asiassa olla varsin pieni osa kokonaisuutta – ihmistyön tehostaminen muuten voi olla se iso osa. Aiemminkin käyttämäni paraatiesimerkki lienee Japanissa käsittääkseni käytössä oleva, hoitajille suunniteltu ulkoinen tukiranka, joka periaatteessa pudottaa yövuoron henkilövaatimukset kahdesta yhteen. (Kun yksikin hoitaja jaksaa esim. käännellä potilasta.)

    Nyt olisi tosiaan hyvä aktiivisesti pohtia, mitä sitten tehdään, kun koneellistettu työ syö ihan kunnolla tiettyjä työtehtäviä.

    Mutta erityisesti:

    Suunnittelutoimisto tehdassalin vieressä on paremmassa asemassa kuin suunnittelutoimisto maapallon toisella puolella.

    Hyvä, hyvä! Suunnittelija evp. täällä taputtaa karvaisia käsiään yhteen niin että läiske käy!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  9. Antsa kirjoitti 28.1.2014 kello 14:40

    OS: “Kannattaisiko yksinkertaisesti vain tehdä vähemmän työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen välttämätöntä? Paluusta paratiisiinhan on haaveiltu vuosisatoja.”

    Kuuluuko tämä joukkooon ‘kuuluisia viimeisiä sanoja’? Tietysti voidaan spekuloida sillä, mitä työnteolla tarkoitetaan. Onko blogin kirjoittaminen työtä? Kemppinen ei saa siitä tuloja, Osmo saattaa saadakin, kun noita mainoksia avautuu vahingossa tosta reunasta korealaiseen älypuhelimeen aina rasittavuuteen asti.

    Ryhdymmekö odottamaan aikaa, jolloin tavallisen ihmisen ei tarvitse nousta aamulla sängystä ja yöt voi vetää drinksuja yökerhossa? Bitcoineja tulee tilille eduskunnan säätämä määrä viikossa? Kouluttautua ei kannata mihinkään, kun se nyt on vaan niin boring?

    Mutta tässähän me elämme siinä maailmassa jo! Ei tarvitse odottaa mitään. Osa nuorisosta tietää hyvin varhain, että yrittäminen ei kannata. Yhteiskunta maksaa asumisen, lastenhoidon, vaatteet, huonekalut, sanomalehden, sähkölaskun. Ja paremmille tuloille pääsee kuin kaupan kassalla pullauttamalla skidin yhteiskunnan elätettäväksi aina parin vuoden välein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  10. Rolling Heurlin kirjoitti 28.1.2014 kello 15:15

    “Ääriesimerkkinä tästä on 3D tulostus, jossa tarvittavan varaosan voi valmistaa yksin kappalein paikan päällä.”
    Voi olla, että joskus, mutta ei nyt.
    3D tulostus tunnettiin aiemmin lähinnä pikamallinnuksesta ja näitä vehkeitä on kyllä ollut jo 80-luvulta lähtien.
    Onkohan tullut ventattua koskaan korkeatasoisen 3D-tulostimen vieressä sitä kuuluisaa kanvipannun kantta, joka on vielä ohut kappale, joten sen tulostus on sentään nopeampaa. Plus laskettua kustannuksia. Kyllä siinä on ehditty hakea Lidlistä kahvinkeitin jos toinekin nopeammin ja halvemmalla.
    Tässä on kysymys vain kahvipannun kannesta, johon ei sen kummempia rasituksia tule.
    Sitten seuraavaksi voi miettiä vaikka polkupyörän polkimen kampea, jos sattuisi hajoamaan fillarireissulla, ja sen tulostamista.
    Voi olla, että joskus se tulostetaan, mutta ei kyllä ihan heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Juuso kirjoitti 28.1.2014 kello 15:31

    Eikös työ ole liikkunut maataloudesta teollisuuteen ja sieltä palvelualoille. Ongelma muodostuu, kun palvelualoja on ruvettu automatisoimaan.

    Pienemmän osan osaksi verojen maksaminen koko ajan kuuluu siirtyä. Osa väittää sitä epäreiluksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. antti kirjoitti 28.1.2014 kello 15:36

    Neljä-viisikymmentä vuotta sitten kaupoissa palveltiin pääosin tiskin takaa. Sitten tuli sellainen 3D-tulostus että ihmiset saivat itse nostaa tavaransa hyllyltä ostoskoriin. Arvaa mikä työttömyys siitä seurasi kauppa-alalle! 80-luvulla ei tainnut sellaista tienristeystä maasta löytyä missä ei neljää pankkia olisi ollut. Sitten tuli nettipankit ja muut ja miljoonat pankkivirkailijat pyyhkäistiin kortistoon missä ovat varmasti vieläkin. Kauheaa tuo menneisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  13. banaani kirjoitti 28.1.2014 kello 15:43

    Mikko H: Tabletit ja muut sähköiset lukulaitteet taitavat ajaa on-demand -painamisen ohi ennen kuin painaminen pääsee sen enempää vauhtiinkaan, ainakin kertakäyttöisen pokkarilukemisen osalta. Samoin paperille painetut hakuteokset ovat näyttäneet viime vuosituhannen keksinnöiltä jo pitkään. Koska viimeksi käytit sanakirjaa tai tietosanakirjaa?

    Jossain määrin eri mieltä olen kyllä. Minusta on ainakin mukava, jos on kirjäyllyssä teoksia, jotka herättävät ajatuksia ja joihin voi palata myöhemmin. On mukava nähdä visuaalisesti elämänsä aikan luetut teokset. Itse ainakin osta kirjoja. Kirjoissa on myös se mukava puoli, että tieto on koodattu ihmisen aivoille eikä tarvitse mitään sähköistä vempainta avuksi. Voi irrottautua elektorniikasta hetkeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  14. a_l kirjoitti 28.1.2014 kello 15:43

    J. M. Korhonen: Nyt olisi tosiaan hyvä aktiivisesti pohtia, mitä sitten tehdään, kun koneellistettu työ syö ihan kunnolla tiettyjä työtehtäviä.

    Oikeastaan nyt pitäisi pohtia mitä uusia töitä on tulossa.

    Keskustelu pian katoavista työpaikoista on jotenkin nurinkurista. Tilanne on sama kuin jos 20-luvulla oltaisiin aktiivisesti mietitty monenko viikatemiehen työn se leikkuupuimuri sitten vie, ja milloin.

    Sen sijaan olisi pitänyt kouluttaa niistä viikatemiehistä sähköasentajia ja autonkorjaajia, tai ainakin tehdä uudelleen kouluttautuminen helpoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Maaseutulainen kirjoitti 28.1.2014 kello 15:45

    “Etla ennustaa automaation uhkaavan joka kolmatta työpaikkaa. Merkitseekö massatyöttömyyttä? Periaatteessa ei. Kun yksi ammatti katoaa, työvoimaa vapautuu muuhun tekemiseen.”

    Mitä on tämä “muu tekeminen”, johon työvoimaa vapautuu?

    Tällä hetkellä automatisoitumisen vuoksi työtä häviää, mutta samaan aikaan myös korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa, vieläpä nopeammin kuin duunareiden. Toisin sanoen ainakaan korkeakoulutus ei tällä hetkellä näytä pystyvän tarjoamaan osaajia “muuhun tekemiseen”.

    Toivottavasti “muusta tekemisestä” ei tule samanlaista käsitettä kuin “työvoimapulasta”, joka toistuvasti onnistutaan johonkin väliin tunkemaan, vaikka sen käyttö perustuu ainoastaan yksittäisiin esimerkkeihin eikä kokonaiskuvaan. Koskeeko “muu tekeminenkin” vain joitain yksilöitä vai laajemmin automaation vapauttamia massoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  16. Matti kirjoitti 28.1.2014 kello 16:00

    En oikein täysin usko ent. insinöörinä 3D laajamittaiseen käyttöön tuotannossa. Sopii ehkä homogeenisiin tuotteisiin. Jos tuote käsittää erilaisia materiaaleja, joilla on teknisesti hyvin poikkeavat ominaisuudet niin tuskin onnistuu.

    Meillä teollisuuden pakoa jouduttavat valtiovalta veroratkaisuillaan, yrittäjävastaisuus ja byrokratia sekä ammattiyhdistysliikkeen joustamattomuus (saavutetut edut).

    Miksi ihmeessä Saksassa ja Ruotsissa teollisuus menestyy ja meillä ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  17. a_l kirjoitti 28.1.2014 kello 16:19

    Kalle: 2) Turku pakotti erittäin kannattavan moottorin valmistuksen Italiaan ensin rakentamalla tehtaan viereen ja sen jälkeen vielä kiristämällä typeriä melusäädöksiä niin, ettei muuta mahdollisuutta ollut.

    Wärtsilän Turun tehtaan vieressä on ollut asutusta aika monta vuosikymmentä, ellei -sataa. Wärtsilän päätettyä siirtää tuotantonsa Italiaan, jatkoivat alihankkijat toimintaansa samassa kiinteistössä.

    Unohtiko Turun kaupunki savustaa heidätkin, vai etkö vain anna faktojen haitata trollailuasi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  18. Mikko Kiviranta kirjoitti 28.1.2014 kello 16:21

    Prometheus:
    Lueppas Soininvaara joskus jotain muutakin kuin Marxia.

    Yksi Marxin aspekti – pääomien kasaantuminen – on kieltämättä nousemassa koko järjestelmää uhkaavaksi tekijäksi. Tämä tapahtuu huolimatta siitä että Marx sattui kirjoittamaan asiasta ja ilman että muita Marxin ‘houreita’ kuten proletariaatin diktatuuria tai “Jokainen kykyjensä mukaan, kullekin tarpeidensa mukaan” -periaatetta tarvitsee ostaa samassa paketissa.

    Nimittäin siinä vaiheessa kun vanha tuttu työn ja pääoman kädenvääntö kallistuu tilaan jossa pääomalla (koneilla) tuotetaan kaikki ja ihmistyöllä ei tuoteta mitään, perinteinen tulonjakomekanismi menee rikki. Eikä rikkimenemisellä tarvitse olla tekemistä moraalin tai oikeudenmukaisuuden kanssa, vaan ihan käytännön kysymysten. Lainaan täältä:

    Canonin suunnitelmissa on muutaman vuoden päässä tehtaat joissa ei ole yhtään työntekijää. Ihmisiä tarvitaan vain tuomaan raaka-aineet tehtaalle ja viemään kamerat kauppoihin. Volkswagenilla on samantapaisia suunnitelmia lähes työntekijättömistä autotehtaista. Omalla työpaikallani kehitellään tekniikoita joiden avulla kaupan kassoilla ei tarvita henkilökuntaa: kun tuotteissa on hintalappuna älytarrat, riittää työntää ostoskärry läpi portista joka laskee kaikkien ostosten hinnan ja pyytää luottokorttia.

    Canonin kapitalisteja tulonjako-ongelma ei kiinnosta niin kauan kun kameranostajilla on töitä muissa ei-automatisoiduissa tehtaissa, tai jossain muualla. Mutta sitten kun kaikki muutkin työpaikat on automatisoitu pois, eikä kukaan saa mistään rahaa jolla kameroita voisi ostaa, silloin Canonin väkikin kiinnostuu tulonjako-ongelmasta.

    (i) Yhteismaan Ongelman logiikka tuoksahtaa jälleen. Canon voi automatisoida yksipuolisesti niin kauan kuin kaikki muut eivät tee samoin. Vertaa: Kazakstan voi pyytää Kaspian meren sampea vaikka kuinka hillittömästi, kunhan Venäjä, Turkmenistan ja Azerbaidzan eivät tee samoin, koska silloin sampikanta romahtaa.

    (ii) Näkyy systeemiä ohjaavien lakien muutos sitten kun entiset kiinteät reunaehdot tulevat mukaan peliin dynaamisina muuttujina. Canon voi automatisoimalla vähentää maksamiaan palkkoja ja saada samat myyntitulot kuin ennenkin, jos palkanmaksun vähentäminen ei hetkauta suuren yleisön ostovoimaa. Vertaa: Jos perheessä tulee rahasta pulaa, yksittäinen perheenjäsen voi kuluttaa vähemmän ilman että tavaroiden kysyntä koko kansantaloudessa romahtaa, tai perheenjäsenet voivat etsiä lisätöitä ilman että koko työmarkkina heilahtaa. Yksityistalous toimii eri viisauksien varassa kuin kansan- tai maailmantalous.

    Yhteismaan peliteoreettinen strategia menee niin että yhdenkään osapuolen ei kannata hillitä omaa yhteismaan riistämistään (Smithin näkymätön käsi) ennen kuin kaikkia osapuolia rajoittava sopimus saadaan aikaan. Tämä tarkoittaa (luulisin) että Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti leppoistamaan, niin kauan kun osallistumme kansainväliseen työnjakoon ja leipä revitään vientituotteilla. Mutta ennemmin tai myöhemmin kaikki globaalit taloustoimijat tulevat törmäämään samaan ongelmaan, ja ehkä silloin syntyy tarve neuvotella joku uusi, kaikkia sitova tapa tulonjakoon. Tuhannen biljoonan taalan kysymys on kuinka se rakennetaan ilman että hintamekanismi menee rikki, tai joku vastaava mekanismi nousee tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 49

  19. Poth1ue1 kirjoitti 28.1.2014 kello 16:39

    Rolling Heurlin:
    Sitten seuraavaksi voi miettiä vaikka polkupyörän polkimen kampea, jos sattuisi hajoamaan fillarireissulla, ja sen tulostamista.
    Voi olla, että joskus se tulostetaan, mutta ei kyllä ihan heti.

    Hmmmm…?

    World’s first 3D-printed metal gun blows through 50 rounds

    Eiköhän se polkimen kampikin luonnistuisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  20. Raimo K kirjoitti 28.1.2014 kello 16:43

    Prometheus:
    Lueppas Soininvaara joskus jotain muutakin kuin Marxia.

    Ja mitäpä sanoi Marx automaatiosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. Herbert Havu kirjoitti 28.1.2014 kello 16:44

    OS: Suomen tilanne näyttää muutenkin pahalta: pitkät kuljetusmatkat ja puuta lukuun ottamatta vähän luonnonvaroja.
    Suomessa on vähän nykyään arvostettuja luonnonvaroja. Toisaalta meillä on väkimäärään nähden paljon maata, minkä pitäisi jollain tavalla korreloida tulevaisuuden luonnonvarojen kanssa. Esimerkiksi juomavettä ja vakaata kalliota meillä on suhteessa paljon. Mikä on tämän arvo tulevaisuudessa?

    Ja jos näemme, että tilanne näyttää pahalta, niin kenelle tuo vähä halutaan jakaa? Uskommeko rajattomaan maailmaan, jossa ihmiset siirtyvät minne tahansa missä hyvinvointia on (jolloin Suomen tulevaisuus on epärelevantti) vai uskommeko siihen, että Suomen resurssit kuuluvat täällä asuville, jolloin maahanmuuttoa on tarkasteltava myös tästä näkökulmasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Poth1ue1 kirjoitti 28.1.2014 kello 16:52

    Matti:
    En oikein täysin usko ent. insinöörinä 3D laajamittaiseen käyttöön tuotannossa.

    Asia menee ehkä vähän “bitti-insinöörin” ekspertiisin ulkopuolelle, mutta rohkenisin väittää, että 3D tulostus tulee mullistamaan maailmaan muutenkin kuin pikavalmistuksen mielessä. Suurin muutos saataa lopulta olla se, että suunnittelussa päästään eroon valujen ja/tai koneistuksen rajoitteista ja tätä kautta monet kojeet ja laitteet voidaan suunnitella kompakteimmiksi, tehokkaimmiksi jne.

    Esim.

    Both GE and Rolls Royce Are To Use 3D Printing To Make Jet Engines And Violate Engineering’s Prime Commandment

    “General Electric (GE), on the hunt for ways to build more than 85,000 fuel nozzles for its new Leap jet engines, is making a big investment in 3D printing. Usually the nozzles are assembled from 20 different parts. Also known as additive manufacturing, 3D printing can create the units in one metal piece, through a successive layering of materials. The process is more efficient and can be used to create designs that can’t be made using traditional techniques, GE says. The finished product is stronger and lighter than those made on the assembly line and can withstand the extreme temperatures (up to 2,400F) inside an engine.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  23. Sepi kirjoitti 28.1.2014 kello 16:54

    Eikö tässä nyt ole aika ilmeinen kehityskulku edessä, jos koko planeetan tuottavuuden jako perustuu jatkossakin omistussuhteiden mukaan jaettuihin pääomatuloihin ja työn huutokauppaamisesta saataviin palkkatuloihin?

    “Eliitti” omistaa melkein kaiken ja omii kaikki tuotot ripotellen juuri sen verran hyödyttömille köyhille, että nämä eivät ala kapinoimaan. Ainoastaan huippuasiantuntijoiden työllä on mitään arvoa, joten vain absoluuttisesti parhaat voivat myydä työtään millään merkityksellisellä hinnalla (siirtyen varmasti vähitellen “rikkaisiin”). Muiden työpanos on käytännössä arvotonta kun se on korvattavissa halvoilla koneilla ja he elävät pelkkien tulonsiirtojen varassa.

    Pääoman osuus yritystoiminnan tuotoistahan on ollut kasvussa ja on vaikea kuvitella kehityksen olevan kovin nopeasti muuttumassa sen osalta.

    Jossain vaiheessa tietty saavutetaan lakipiste jota isompaa osaa ei BKT:sta voi omistajille antaa, koska suuremman epätasapainon ylläpito (esim. robottiarmeijan avulla) tulee kalliimmaksi kuin rikkaiden siitä itselleen saama hyöty.

    Melkoiseen scifidystopiaanhan tässä jo pääsikin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  24. Raimo K kirjoitti 28.1.2014 kello 16:57

    Matti:
    ‘snip’
    Miksi ihmeessä Saksassa ja Ruotsissa teollisuus menestyy ja meillä ei?

    Ruotsista en tiedä, mutta Saksassa on mentaliteetti ‘Deutschland über alles’. Esim. kun autotehtaan kapasiteetti ei riitä, ostetaan valmistusta muualta, esim. Suomesta. Kun sitten kysyntä vähenee tai on rakennettu uutta kapasiteettia, siirretään tuotanto takaisin Saksaan.
    Suomalainen teollisuus taas siirtää tuotantoa kapasiteetista riippumatta ihan mihin vaan eikä siirrä mitään takaisin (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta).

    Vaikea sanoa, onko elinkeinoelämän järjestöjen alituinen oman maan mollaaminen syy vai seuraus ulkomaiden ihailuun, mutta negatiivista ilmapiiriä se luo. Kansainvälisissä (siis muiden kuin EK:n tekemisssä) kilpailukykyvertailuissa pärjätään hyvin.

    Tietysti saksalaisella teollisuudella on todellinen, merkittävä etu suomalaiseen verrattuna: laatu ja laatuimago.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  25. Mikko Kiviranta kirjoitti 28.1.2014 kello 17:20

    Mikko Kiviranta: Nimittäin siinä vaiheessa kun vanha tuttu työn ja pääoman kädenvääntö kallistuu tilaan jossa pääomalla (koneilla) tuotetaan kaikki ja ihmistyöllä ei tuoteta mitään, perinteinen tulonjakomekanismi menee rikki

    On hauska ajatella miten tilanne jatkuu jos tulonjakomekanismin perusteet eivät muutu – on sekin mahdollista. Kuinka systeemi järjestyy?

    Niin kauan kuin on mitä hyvänsä työtä joka (i) on edes jossain määrin tarpeen, ja (ii) jota koneet eivät voi tehdä, automaatiolla tuotettujen tavaroiden hinta laskee ja ihmistyön hinta nousee. Tämä on osa Baumolin mekanismia jota on pahansuovasti B:n taudiksikin kutsuttu. Tämän tien päässä ovat Canonin järjestelmäkamerat, jotka maksavat 5 senttiä ja joita saa pääsiäisaikaan suklaamunista. Toisaalta tavalliset ihmiset tienaavat sen 5 senttiä rapsuttamalla hieman ylempiarvoisten selkiä vaikkapa 15min ajan. Ylempiarvoiset ovat taitavampia selänrapsuttajia ja tienaavat 10 senttiä per 15min. Hierarkiassa taidokkaimmat rapsuttavat Canonin osakkeenomistajien selkiä. Tämä jatkuu siihen asti kunnes selänrapsutusrobotti keksitään.

    Toinen vaihtoehto: pääomien omistajat huomaavat että omat ja muiden kapitaalinomistajien automatisoidut tehtaat tuottavat kaiken mitä tarvitaan mukavaan elämään. Pääoman- eli tehtaanomistajat joko valmistuttavat kaiken tarvitsemansa omilla automaateillaan, tai erikoistuvat, ja käyvät vaihtokauppaa muiden tehtaanomistajien kanssa. Pysyviksi pääomanomistajiksi valikoituvat ne joiden käsissä pääomat sattuivat olemaan sillä hetkellä kun työn ja pääoman irtikytkeytyminen tapahtui, ja tilanne ‘jäätyi’. (Vrt. materian ja säteilyn irtikytkeytyminen toisistaan alkuräjähdyken varhaisvaiheissa). Suuria ihmisjoukkoja ei tässä järjestelmässä tarvita, ja he palaavat metsästäjä-keräilijöiksi, jos maapallolla sattuu siihen vapaita maa-alueita vielä olemaan.

    Optimistisissa utopioissa muuten ylläkuvattu tuppaa olemaan vallitseva tilanne, versiona jossa pääoma on (jollain kuvaamatta jätetyllä mekanismilla) jakautunut suht’ tasan kaikille.

    Kolmas vaihtoehto: ihmisen rajaton kekseliäisyys tuottaa uusia tyydyttämättömiä tarpeita. Kylmän, nälän, naitattamisen jne. tyydyttäminen ei riitä passivoimaan pääoman omistajia köllöttämään tyytyväisyydessä. Muut ihmiset keksivät tapoja tyydyttää uudet tarpeet, työllä, ilman pääomia, nopeammin kuin automaatteja ehditään valjastaa uusien tarpeiden täyttäjiksi. Tällä mekanismilla työn tarjoajia pystyy siirtymään pääoman omistajiksi.

    Näinhän on käynyt teollisuusvallankumouksen jälkeen. Voisiko sama mekanismi toimia yhä? Hieman arveluttaa Mastomäki-Stenhällin kohta

    Eivätkä ainoastaan ihmiset ole joutuneet väistymään: hevoset olivat halvin ja kätevin tapa niin ihmisten kuin tavaroidenkin kuljetukseen ennen autoa. Höyryvoima ja lopulta polttomoottori kuitenkin veivät hevosten työt, sillä ne kykenivät suorittamaan samat tehtävät nopeammin ja halvemmalla. Palveluyhteiskuntaan siirryttäessä ihmiset poistuivat toimimasta teollisuuskoneiston rattaina ja siirtyivät suorittamaan ihmisten välisiä toimia, joissa ihmiset olivat ylivoimaisia koneisiin verrattuna..

    ..vaikka nämä yleisteknologiat ovat vieneet miljoonien ihmisten työt viimeisen kahden vuosisadan aikana, on uusia töitä aina kehittynyt aiempien tilalle. Miljoonille hevosille sen sijaan ei uusia töitä löytynyt, ne hävisivät kilpajuoksun koneita vastaan lopullisesti

    Arveluttaminen siis nykytilanteessa jossa lihasvoima ei ole kone-ihminen kilpailun mitta, vaan älykkyys. Löytyykö joku uusi avu tuomaan kilpailuedun? Ihmismäisyys? Muistettakoon että tuomareina kilpailussa toimivat ne pääoman omistajat.

    Muitakin kehityskulkuja lienee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  26. Poth1ue1 kirjoitti 28.1.2014 kello 17:29

    Mikko Kiviranta: Nimittäin siinä vaiheessa kun vanha tuttu työn ja pääoman kädenvääntö kallistuu tilaan jossa pääomalla (koneilla) tuotetaan kaikki ja ihmistyöllä ei tuoteta mitään, perinteinen tulonjakomekanismi menee rikki. Eikä rikkimenemisellä tarvitse olla tekemistä moraalin tai oikeudenmukaisuuden kanssa, vaan ihan käytännön kysymysten.

    Miksi näin tulisi nyt käymään, kun tuotannon tehostuminen ei ole koskaan aiemmin johtanut massatyöttömyyteen ja kurjuuteen vaan ennemmin absoluuttisen köyhyyden katoamiseen, parempiin elinoloihin ja yleiseen hyvinvointiin? Mikä nykyisessä tilanteessa on perustavaa laatua olevasti erilailla kuin kehruujennyn aikoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. Tapio kirjoitti 28.1.2014 kello 18:10

    Mikko Kiviranta: Mutta ennemmin tai myöhemmin kaikki globaalit taloustoimijat tulevat törmäämään samaan ongelmaan, ja ehkä silloin syntyy tarve neuvotella joku uusi, kaikkia sitova tapa tulonjakoon. Tuhannen biljoonan taalan kysymys on kuinka se rakennetaan ilman että hintamekanismi menee rikki, tai joku vastaava mekanismi nousee tilalle.

    Kiitoksia hienosta pelkistyksestä!

    Looginen päätelmä on varsin yksinkertainen: Pääomia ja pääomatuloja pitää tulevaisuudessa verottaa nykyistä enemmän ja progressiivisesti. Niin kauan, kuin parlamenteilla on valta säätää lakeja ja hallinnolla valta valvoa niiden voimaansaattamista, näin voidaan tehdä. Tuo sama automaatio autaa siinä.

    Viitteitä tämän suuntaisesta kehityksestä on. Esim. veroparatiisit ovat koko ajan ahtaammalla. Jopa tuo suuri kapitalistien ihmemaa, USA, jahtaa niitä.

    Yleinen käsitys lienee, että keskiluokan häviäminen olisi meidän tuntemamme demokratian loppu. Harva poliitikko kai sitä haluaa. Menisi työpaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  28. åke kirjoitti 28.1.2014 kello 19:33

    Matti:

    Miksi ihmeessä Saksassa ja Ruotsissa teollisuus menestyy ja meillä ei?

    Hiljattain tehtiin pientä analyysiä eräästä ruotsalaisesta tehtaasta verrattuna saman yhtiön saksan tuotantolaitokseen. Kysymys oli, että kannattaako tuotanto siirtää saksaan.

    Ja vastaus oli että kyllä kannattaa siirtää. Miksi? Siksi että saksan tehdas oli kustannusjohtaja. Ne pojat osaavat tehostaa…. No, vain yksi esimerkki.

    Ruotsin teollisuus on saanut kovia tällejä ihan kuin Suomalainenkin. Omasta kapeasta näkökulmastani ruotsin valtteja ovat pääomien käyttö mikä näkyy kansainvälisten ruotsalaisten pankkien lukumääränä. Toinen asia on suomea laajempi osaaminen kuten vaikka hävittäjät, autot, lääkkeet, poranterät, kompressorit jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Petteri Y kirjoitti 28.1.2014 kello 19:33

    Hyvä ja tärkeä kysymys tämäkin, mutta itse olen jäänyt kaipaamaan Osmon näkemyksiä kunta- ja soteuudistuksen nykytilasta. Ennen täältä sai lukea asiantuntevia näkemyksiä aiheesta niin blogistilta kuin kommentoijiltakin. Mikä siis on Osmon arvio kunta- ja soteuudistuksen nykytilasta? Onko keisarilla vaatteita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2014 kello 19:35

    Mikä siis on Osmon arvio kunta- ja soteuudistuksen nykytilasta? Onko keisarilla vaatteita?

    Tällä blogilla ei julkaista pornografisia kirjoituksia edes keisareista. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. anonyymi kirjoitti 28.1.2014 kello 19:42

    Mikko Kiviranta: Mutta ennemmin tai myöhemmin kaikki globaalit taloustoimijat tulevat törmäämään samaan ongelmaan, ja ehkä silloin syntyy tarve neuvotella joku uusi, kaikkia sitova tapa tulonjakoon. Tuhannen biljoonan taalan kysymys on kuinka se rakennetaan ilman että hintamekanismi menee rikki, tai joku vastaava mekanismi nousee tilalle.

    Vieläkin suurempi kysymys on, saadaanko noita neuvotteluja käymään mitenkään merkittävissä määrin sellaisia ihmisiä, jotka edustavat muutakin kuin kansainvälistä taloudellista eliittiä. Lopputulos näyttää nimittäin vastauksesta riippuen tavalliselle pulliaiselle kovin erilaiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. anonyymi kirjoitti 28.1.2014 kello 19:45

    Osmo Soininvaara:

    Petteri Y: Mikä siis on Osmon arvio kunta- ja soteuudistuksen nykytilasta? Onko keisarilla vaatteita?

    Tällä blogilla ei julkaista pornografisia kirjoituksia edes keisareista.

    Eli homma on heikoissa kantimissa. Keisari on alasti, koska siitä ei voi puhua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Sakke kirjoitti 28.1.2014 kello 19:52

    Tapio: Kiitoksia hienosta pelkistyksestä!

    Looginen päätelmä on varsin yksinkertainen: Pääomia ja pääomatuloja pitää tulevaisuudessa verottaa nykyistä enemmän ja progressiivisesti. Niin kauan, kuin parlamenteilla on valta säätää lakeja ja hallinnolla valta valvoa niiden voimaansaattamista, näin voidaan tehdä. Tuo sama automaatio autaa siinä.

    Viitteitä tämän suuntaisesta kehityksestä on. Esim. veroparatiisit ovat koko ajan ahtaammalla. Jopa tuo suuri kapitalistien ihmemaa, USA, jahtaa niitä.

    Yleinen käsitys lienee, että keskiluokan häviäminen olisi meidän tuntemamme demokratian loppu. Harva poliitikko kai sitä haluaa. Menisi työpaikka.

    Miksei muka riitä, että verotetaan ainoastaan (pääoma)tuloja? Tulovirrasta on helpompi maksaa veroa kuin jostain kiinteästä (joka ei kaikissa tapauksissa voi tuottaa tuloa).

    Jos omistaisin vaikkapa vain jakamattoman atomin, en kyllä suostuisi sitä verotuksen takia hajottamaan vain sen tähden että voisin siitä verot maksaa. Kiinteän, ehyen kokonaisuuden nakertaminen voi pilata sen arvon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Liian vanha kirjoitti 28.1.2014 kello 19:58

    “2) Turku pakotti erittäin kannattavan moottorin valmistuksen Italiaan ensin rakentamalla tehtaan viereen ja sen jälkeen vielä kiristämällä typeriä melusäädöksiä niin, ettei muuta mahdollisuutta ollut.”

    Heh,kyllä se suurin syy oli, että Italiassa tehtaan lopettaminen olisi maksanut 500 miljoonaa enemmän.
    Italiassa irtisanotuille joudutaan maksamaan jopa kolmen vuoden palkka irtisanimiskorvauksena + päälle irtisanomisajan palkka

    Suomessa vain irtisanimsajan palkka

    Eli irtisanominen on Suomessa halpaa, se on osasyyllinen siihen , että työpaikat lopetetaan ensisijaisesti Suomesta.

    Suomi on harvoja maita maailmassa, jossa irtisanomiskorvausta ei makseta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  35. Mikko H kirjoitti 28.1.2014 kello 20:06

    Canonin suunnitelmissa on muutaman vuoden päässä tehtaat joissa ei ole yhtään työntekijää.

    Canon saanee työntekijättömän tehtaansa käyntiin jonain päivänä, mutta aika on itse asiassa ajamassa toisella tavalla Canonin ohi, ainakin kuluttajakameroiden osalta. Maailman eniten valmistettujen ja käytettyjen kameroiden merkki oli taannoin Nokia. Ei varmaan ole enää tai ainakaan kauan, mutta joka tapauksessa älypuhelimet ja vastaavat ovat syömässä pelkästään kuvaamiseen tarkoitettujen laitteiden markkinat varsin nopeasti. Osittain näin on käymässä jopa ammattikuvaajien vehkeille. Canon varmaan voi myydä ammattilaistuotteitaan vielä pitkään, ja se varmaan voi myös toimittaa kameraelementtejä älypuhelimiin (kuten Sony tekee), mutta perustaskukameran päivät taitavat olla luetut.

    Jossain määrin eri mieltä olen kyllä. Minusta on ainakin mukava, jos on kirjahyllyssä teoksia, jotka herättävät ajatuksia ja joihin voi palata myöhemmin. On mukava nähdä visuaalisesti elämänsä aikan luetut teokset.

    Tästä olen samaa mieltä, mutta Osmo kirjoitti yksittäiskappaleiden painamisesta tilauksesta kirjakaupoissa. Semmoinen tekniikka vaatisi kaupoilta investointeja, joita ei ehkä kannata tehdä, jos lukemisesta suuri osa siirtyy sähköisiin laitteisiin. Voisin myös kuvitella, että sähkökirja syö nimenomaan halvat pokkarit tai muuten fyysiseltä laadultaan heikommat paperikirjat ennen kovakantisia moniväripainatuksia tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Joel L kirjoitti 28.1.2014 kello 20:39

    Suomen luonnonvaroista sen verran vielä, että meillähän on puhdasta vettä paljon. Ja vesi saattaa alkaa pelata tärkeää roolia maailmassa tulevaisuudessa. Ottakaapi se huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Kalle M. kirjoitti 28.1.2014 kello 20:59

    Jalostuksen halpeneminen tosiaan lisää raaka-aineiden kysyntää, mutta eri raaka-aineissa eri määrän. Toisaalta on paljon syitä, miksi markkinat ehkä pystyvät reagoimaan isoonkin lisäkysyntään hinnan paljonkaan nousematta.

    Näitä syitä ovat vaikeammin hyödynnettävät esiintymät (2020-luvulla mukaan lukien asteroidit), uusiokäyttö, luonnolliset ja keinotekoiset korvikkeet, pihimmät käyttötavat, bioteknologiset valmistustavat (ellei anti-tiedelobby onnistu pitkälti kieltämään niitä GMO:n tavoin) jne. Yleensähän raaka-aineiden hinnat ovatkin vain laskeneet päinvastaisista ennusteista huolimatta.

    Siksi en tiedä, miten minkin raaka-aineen hinta tulee kehittymään jatkossa. Kaivosvaltausoikeuksien lahjoittaminen alihintaan tosiaan silti aiheuttaa ongelmia (tosin täydellisiä ratkaisuja ei ole, esim. tulevien lakimuutosten riski tai muu voi estää tehokkaan huutokaupan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Keskustelija kirjoitti 28.1.2014 kello 21:14

    Luddiitit tuhosivat kehruujennyjä, koska pelkäsivät niiden aiheuttamaa massatyöttömyyttä. Suomessa maataloudessa työskentelevien määrä nopeimmillaan puolittui 20:ssä vuodessa. Kummassakaan tapauksessa ei syntynyt massatyöttömyyttä. Hevosen kengittäjiä ja justeerisahametsureitakaan ei enää ole.

    Kukaan meistä ei tiedä, mitä töitä 30:n vuoden kuluttua tehdään. Erittäin todennäköisesti olemme silloin kuitenkin rikkaampia ja hyvinvoivempia kuin nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  39. Keskustelija kirjoitti 28.1.2014 kello 21:23

    Ennustamisen vaikeudesta:

    Muistan 1980-luvulla katsoneeni YLE:n TV-uutisia, joissa ennustettiin, että Suomen väkiluku ei tule ylittämään 5 miljoonaa, ennen kuin kääntyy laskuun.

    Tänään tilastokeskus ilmoittaa väkiluvuksi 5 450 614.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Kalle kirjoitti 28.1.2014 kello 21:47

    a_l: Wärtsilän Turun tehtaan vieressä on ollut asutusta aika monta vuosikymmentä, ellei -sataa. Wärtsilän päätettyä siirtää tuotantonsa Italiaan, jatkoivat alihankkijat toimintaansa samassa kiinteistössä.

    Unohtiko Turun kaupunki savustaa heidätkin, vai etkö vain anna faktojen haitata trollailuasi?

    Olet oikeassa, kannattaa tutustua vähän tarkemmin tilanteeseen. Siinäkin olet oikeassa, että meriklusterin alihankkijoita on ainakin vielä jäänyt monia Turkuun. Ne tuottavat alihankintaa monelle muullekkin kuin Wärtsilälle. Kiinteistöön jäi myös Wärtsilän huoltotoimintoja.

    Korkean jalostusarvon tehdas ja sen työpaikat savustettiin tahallisesti Italiaan täysin käsittämättömillä melunormin tulkinnoilla. Tärkeimmät työpaikat, dieseltuotanto, saatiin onnistuneesti pois Turusta ja osaavia metallimiehiä työttömäksi. Tämä tarkoittaa nykyisten dieseltuotantoon liittyvien toimintojen lähtemistä Turusta vähitellen ja sitä, että uudet alihankintaketjut syntyvät Pohjois-Italiaan.

    Olet ihan oikeassa, että ennen kuin alkaa kirjoitella trolleja, pitää ihan vähän tutustua tilanteeseen! 😉 Ympäristönormeilla tarkoitetaan joskus hyvää, mutta koska niitä ei kukaan tällä hetkellä uskalla kyseenalaistaa, niin kaikki hölmöilyt menevät läpi täysin kritiikittä. Sanoit itsekkin, että alueella on ollut asutusta vuosikymmeniä, eikä melu ole häirinnyt ketään!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Countryboy kirjoitti 28.1.2014 kello 22:11

    Mietin vaatetus ja tekstiiliteollisuutta. En oikein usko sen siirtymiseen takaisin Eurooppaan ja ainakaan niiden 3D tulostukseen. Toki täällä jotkut high tech tekstiilit tulevat kyseeseen ja niitä valmistetaan nykyisinkin. Samoin kuin kallis huippumuoti on OK täällä. Vaikka aikanaan kyllä joku marxilainen Volkov ennusti, että vaatteet valetaan muovista (tavallaan 3D tulostusta) tänä päivänä. Sehän olisi ollut mahdollista kauan, mutta trendi on ollut pikemminkin kohti luonnonkuituja ja luonnollisuutta.

    Ennustuksilla on usein tapana mennä pieleen, Nobel palkittu Gunnar Myrdalkin ennusti 40 vuotta sitten että juomme tänä päivänä synteettistä kahvia ja teetä. Oli kuulemma kymmeniä laboratorioita, jotka tutkivat sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Anonyymi kirjoitti 28.1.2014 kello 22:25

    banaani: Jossain määrin eri mieltä olen kyllä. Minusta on ainakin mukava, jos on kirjäyllyssä teoksia, jotka herättävät ajatuksia ja joihin voi palata myöhemmin. On mukava nähdä visuaalisesti elämänsä aikan luetut teokset. Itse ainakin osta kirjoja. Kirjoissa on myös se mukava puoli, että tieto on koodattu ihmisen aivoille eikä tarvitse mitään sähköistä vempainta avuksi. Voi irrottautua elektorniikasta hetkeksi.

    Olen taipuvainen samaan mielipiteeseen, mutta samalla on pakko tunnustaa että tuo on pelkästään nostalgiaa. Mieleni on oppinut yhdistämään mukavan lukukokemuksen fyysiseen kirjaan. Tuo assosiaatio katoaa ajan myötä kunhan aikansa harrastaa tableteilta lukemista. Seuraava sukupolvi, joka ei ole koskaan lukenut muualta kuin tabletilta tai tietokoneen ruudulta, ei kykene ymmärtämään mikä kömpelöissä ja tilaa vievissä puunpalasissa niin viehättää. Viimeistäänkään seuraava sukupolvi ei myöskään ymmärrä miksi elektroniikasta pitäisi irrottautua hetkeksi.

    Kirjat kokevat saman kohtalon kuin vinyylilevyt. Kyllä niitä muutamat harrastajat tulevat vielä pitkään keräämään, mutta massat siirtyvät kätevämpään, elektroniseen formaattiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. Matti Haavikko kirjoitti 28.1.2014 kello 22:29

    Miksi malmivarat alunperin päätettiin jakaa ilmaiseksi? Siteeraan Risto Rytiä: “Uutta kaivoslakia ryhdyttiin valmistelemaan. Kehoitin asianomaista ministeriä rakentamaan sen sille pohjalle, että mineraalit kuuluvat valtiolle, mutta rakennusvaiheessa ei tätä periaatetta voisi toteuttaa.”

    Kaivoslain valmistelu aloitettiin välirauhan aikana 1940 tai 1941. Malmivarojen vapaa hyödyntämisoikeus nähtiin tarpeelliseksi poikkeustilanteessa, kun talvisota oli juuri sodittu, kaikesta oli pula ja maailmansota riehumassa ympärillä. En tiedä vaikuttiko asiaan myös ulkovaltojen kiinnostus Petsamon nikkeliin.

    Ihmettelen Osmon tavoin, miksi kaivoslakia ei tältä osin olla saatu päivitettyä vastaamaan nykyisiä tarpeita.

    Lähde: Risto Ryti, Sota-ajan muistelmat 1939-1944, s.98.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  44. Kimi kirjoitti 29.1.2014 kello 0:05

    Muistelen aikaa 60-luvun lopulla, kun yksityisautoilua vastustavat vasemmistolaiset ennustivat kirjassa “Alas autojen pakkovalta”, että pian kaupunkeja liikennöi erinnäiset autonoomiset yhteiskäyttökulkuneuvot, joita tietokoneet ohjaavat tarvitsijoille. Vähän sellaisia Kutsu Plus -busseja älykkäämmät kulkuneuvot.
    Siitä on kulunut pian 50 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  45. Santeri Laurila kirjoitti 29.1.2014 kello 0:20

    Olisi kiinnostavaa kuulla Osmon ja muiden keskustelijoiden ajatuksia tästä Vadenin Teren artikkelista joka lähestyy automaatiopuhetta ja korkean jalostusasteen kaipuuta huomattavasti kriittisemmin: http://www.vihreapuolue.fi/?q=node%2F338
    “Polttamalla öljyä, kaasua ja hiiltä teollinen yhteiskunta saa käyttöönsä valtavat määrät ei-inhimillistä työtä. Tämä näkymätön työ kannattelee teknisten laitteiden “tehokuutta”. Toki automaattitaksi tai nelikopteri on tehokkaampi ja halvempi kuin muut kuljetusmuodot, kunhan ensin on kaivettu mineraalit orjatyöllä kaivoksista ja poltettu hiiltä ja öljyä Aasian teollisuusalueilla niin, ettei aurinkoa näy muuten kuin jumbo-screenillä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Viherinssi kirjoitti 29.1.2014 kello 1:14

    Herbert Havu: Esimerkiksi juomavettä ja vakaata kalliota meillä on suhteessa paljon. Mikä on tämän arvo tulevaisuudessa?

    Vakaa kallio on ihan jees, jos rupeamme jemmaamaan toisten ydinjätteitä. Siitä voi pyytää ihan mukavan summan rahaa, ja ainakin toistaiseksi jemmattavaa tulee riittämään. Kovin monta muuta laajempaa käyttöä sille vakaalle kalliolle on paha uneksia.

    Vettä meillä on paljon. Ja sitä vettä tarvitaan – mihin? Makeavesipula liittyy lähinnä maanviljelykseen aurinkoisemmilla leveysasteilla, eikä kasteluvettä sinne tankkerilla kannata liikutella. Juomaveden puhdistaminen merivedestä on huikeasti halvempaa kuin sen pullottaminen meillä ja roudaaminen jonnekin kauas. Eikä meiltä ole oikein kiva roudata meriteitse, olemme vähän syrjässä.

    Sitten kumpikin noista eduista on vielä siitä huono, että ruåttalaisilla on kans, kuten myös venäläisillä.

    Kolmas etu liittyy metsiin. Siellä meillä on merkittävä varanto biomateriaalia, jolle voi keksiä paljon käyttöä tulevaisuudessakin. Tosin sama etu on ruotsalaisilla ja venäläisillä, ja metsä kasvaa vähän vikkelämmin vaikka Indonesiassa kuin täällä.

    Suomessa on rauhallinen, tehokas ja hyvin toimiva yhteiskunta sekä korkeasti koulutetut kansalaiset. Näillä on tähän asti pärjätty, mutta ne voivat suhteellisina etuina aikaa myöten hävitä muiden vähentäessä koheltamista. Sen jälkeen voimme kilpailla vain hinnalla.

    Asian voi katsoa myös toisesta suunnasta. Jos merkittävä osa kansakunnan panostuksesta menee energian ja raaka-aineiden hankkimiseen, lämmittämiseen ja kuljettamiseen, samasta tuotannosta maksettavaksi jäävä palkka on pienempi Suomessa kuin vaikkapa Saksassa.

    Meillä voi tulevaisuudessaki mennä ihan hyvin, mutta jos kaikki tekevät optimaalisen suorituksen, jäämme maakuntasarjaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  47. Viherinssi kirjoitti 29.1.2014 kello 1:28

    Tapio: Looginen päätelmä on varsin yksinkertainen: Pääomia ja pääomatuloja pitää tulevaisuudessa verottaa nykyistä enemmän ja progressiivisesti.

    Muutama kivi polulla

    1. Jos pääomatuloja ja pääomia verotetaan ankarasti, liiketoimintaan tarvittavien sijoitusten saaminen vaikeutuu. Jos vielä samalla tuotanto muuttuu marxilaisempaan suuntaan pääomavaateiltaan, tämä on varsin vaikea yhtälö.

    2. Pääomatulot ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, yksinkertaisena esimerkkinä vaikka vuokra-asunnon myyntivoitto. Jos näitä suuria mutta harvoin tulevia kertaeriä verotetaan olennaisen progressiivisesti, ko. sijoitukset loppuvat.

    3. Pääomatuloja on helpompi kiepauttaa ansiotuloiksi kuin toisin päin.

    4. Pääomatuloissa kansainvälinen verokilpailu toimii (päinvastoin kuin ansiotuloissa pääosin).

    Osaan näistä on olemassa varsin hyviä lääkkeitä. Yksi malli on sellainen, jossa kaikki tulot verotetaan ansiotuloina. Pääomatulot saa kuitenkin halutessaan rahastoida, ja vero kannetaan vasta sitten, kun tuloja otetaan henkilökohtaiseen käyttöön. Sijoitukset saa vastaavasti vähentää verotuksessa, jolloin vero maksetaan rahan käyttämisen, ei sen ansaitsemisen mukaan. Tämä poistaisi suuren osan kannustepulmista sijoittamisessa. (Näin voi jo jossain määrin nytkin tehdä holding-yhtiöiden kautta, mutta menettely on kankea.)

    Mutta vaikka kuinka keksisi hyviä malleja, ongelmaksi jää kansainvälinen verokilpailu. On varsin epätodennäköistä, että pääomatulojen yleinen verotaso nousisi Suomen virallisten prosenttien tasolle kovin äkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  48. Viherinssi kirjoitti 29.1.2014 kello 1:39

    Raimo K: Tietysti saksalaisella teollisuudella on todellinen, merkittävä etu suomalaiseen verrattuna: laatu ja laatuimago.

    Saksalaisella teollisuudella on käytettävissään enemmän pääomia, hyvin etabloitunut asema, valtavat kotimarkkinat, isompi ihmispääomapotentiaali, keskeisempi asema, pienemmät kuljetuskustannukset ja enemmän kotimaista energiaa.

    Miinuksina taas joiltakin osin korkeammat työvoimakustannukset ja vähemmän tehokkaasti toimiva yhteiskunta. Myös konservatiivisuus uusien asioiden kanssa näkyy monessa paikassa, eikä Saksa ole korkean teknologian alalla siellä, missä odottaisi. (Saksa on muutakin kuin autoteollisuutta.)

    Ruotsiin vertaaminen on parempi vertailu, joskin meillä on tiettyjä maantieteellisiä ja luonnonvarallisia heikkouksia Ruotsiinkin nähden (ja hyvin vähän kilpailuetuja). Mutta ei Ruotsinkaan teollisuudella kaikin osin mitenkään hirvittävän hyvin mene, sama kehitys sielläkin näkyy.

    Keski-Euroopassa taas vertailu Saksan ja Ranskan välillä olisi mielenkiintoinen. Ranskalla ei ole mitään ihan ilmiselvää syytä olla Saksaa heikompi, mutta silti se monelta osin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  49. Viherinssi kirjoitti 29.1.2014 kello 1:50

    Poth1ue1: Asia menee ehkä vähän “bitti-insinöörin” ekspertiisin ulkopuolelle, mutta rohkenisin väittää, että 3D tulostus tulee mullistamaan maailmaan muutenkin kuin pikavalmistuksen mielessä.

    Asiaan jonkin verran työnkin puolesta tutustuneena olisin taipuvainen olemaan samaa mieltä. Nykyiset sarjatuotantomenetelmät ovat erittäin kehittyneitä, ja niitä on vaikea haastaa. Sen sijaan additiivinen valmistaminen mahdollistaa sellaisten esineiden tekemisen, joita ei aikaisemmin voinut tehdä oikein mitenkään.

    Monimutkaisten kappaleiden lastuavat työstöt tulevat korvautumaan uusilla menetelmillä. Valut taas pitävät pintansa vielä todella pitkään, koska teknologia mahdollistaa erittäin pienten toleranssien aikaansaamisen hyvin pienillä yksikkökustannuksilla.

    Additiiviselle valmistamiselle on kolme selvää käyttötapausta:

    1. Pienet sarjat, joissa perinteiset menetelmät eivät voi saavuttaa volyymietuja. (Jopa yksittäiskappaleet ovat realistisia.)

    2. Tilanteet, joissa tietyn esineen hankkimisen logistiikka on hankalaa. (“varaosat”)

    3. Kustomoitavat osat.

    Tätä voisi jotenkin tiivistää siten, että kännykän osat tehdään vielä pitkään pääosin valumenetelmillä ja yksinkertaisilla perinteisillä työstöillä. Valumuotit voidaan kuitenkin aika pian tehdä additiivisesti, mikä taas muuttaa kustannusrakennetta huomattavasti.

    Additiivinen tuotanto tulee muuttamaan maailmaa, mutta oletettavasti ihan eri tavalla kuin mitä nyt luulemme…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  50. Tommi Uschanov kirjoitti 29.1.2014 kello 7:25

    Mikko Kiviranta: ilman että muita Marxin ‘houreita’ kuten proletariaatin diktatuuria tai “Jokainen kykyjensä mukaan, kullekin tarpeidensa mukaan” -periaatetta tarvitsee ostaa samassa paketissa.

    Olen ilmeisesti ainoa tämän keskustelun osanottaja, joka on todella lukenut Marxia. Niinpä tiedän muun muassa, että ainoassa tekstikohdassa, jossa Marx lainkaan käyttää ilmausta “jokainen kykynsä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan”, hän nimenomaan itse tuomitsee sen “houreeksi” – josta näki oman aikansa saksalaisten utopistisosialistien kärsivän. He katsoivat, että tätä periaatetta voisi ryhtyä noudattamaan tuosta vain, kun taas Marx katsoi, että se täytyy lykätä jonnekin täysin epämääräiseen tulevaisuuteen. Hän kehottaa unohtamaan sen mieluiten kokonaan, kunnes tähän tulevaisuuteen jonain päivänä sitten on päästy.

    Koko tuo Marxin teksti, jossa ilmaus “jokainen kykynsä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan” esiintyy, on alusta loppuun todella kitkeränsävyistä ja jopa vittuilevaa kritiikkiä juuri sitä ajattelutapaa kohtaan, jonka symbolina tämä ilmaus Marxin omana aikana toimi. Tuo iskulause kiteytti kyllä hänenkin ihanteensa, aivan kuten se kiteytti hänen kritiikkinsä kohteiden ihanteen. Mutta hän korostaa todella voimakkaasti, lähes nyrkkiä pöytään lyöden, kuinka se on toistaiseksi valitettavasti tuomittu jäämään pelkäksi ihanteeksi, jonka hyvää tarkoittavista toteuttamisyrityksistä nykyisen yhteiskuntamuodon pohjalta on pelkkää haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  51. Tommi Uschanov kirjoitti 29.1.2014 kello 7:38

    Osmo Soininvaara: Minulla on aukko sivistyksessä. En ole lukenut Marxia lainkaan.

    En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Jos ilmenee, että yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti osallistuva ihminen ei ole lukenut Marxia, hänen pisteensä laskevat omissa silmissäni yleensä automaattisesti (vrt. yllä). Ja itse voin kyllä omasta puolestani todeta, että yksi keskeinen syy siihen, miksi minusta ei voi koskaan tulla vihreää, on se, että Marx sivuutetaan nykyhetken vihreässä ajattelussa käytännössä täysin ainakin Suomessa – mikä on sivumennen sanoen mielenkiintoista, kun ajatellaan vihreiden vastustajiensa keskuudessa nauttimaa stereotyyppistä mainetta muka entisten marxilaisten puolueena.

    (Esimerkiksi se, etten ole koskaan saanut missään kommentoitua Ville-Veikko Mastomäen, Jaakko Stenhällin ja Heikki Sairasen kirjoituksia taloudesta, on juontunut siitä, että Marxia ei käsitellä niissä käytännössä sanallakaan, eikä hänen sivuuttamistaan yritetä sitäkään toisaalta perustella. Tämä itsessään on jo yksistään ollut niin masentavaa, etten ole jaksanut kiinnostua. Tässä olen ollut heitä kohtaan epäilemättä epäoikeudenmukainen, mutta en sen enempää kuin he itse ovat Marxia kohtaan.)

    Mutta toisaalta se, että Marxin ajatuksia muistuttavia ajatuksia voi saada ilman hänen lukemistaankin, vaikuttaisi tarjoavan hänelle voimakasta tukea. Osoittaahan se, että nämä ajatukset eivät ole sidoksissa mihinkään stereotyyppiseen “marxilaiseen maailmankuvaan” vaan ovat osa arvovapaan yhteiskuntatieteen valtavirtaa. Kehotus lopettaa Marxin lukeminen joutuu hyvin erikoisella tavalla naurunalaiseksi, kun ilmenee, että saadakseen näitä-ja-näitä ajatuksia ei tarvitse lainkaan olla lukenut Marxia.

    Joka tapauksessa jo korkeallakin abstraktiotasolla koko ajatus, että teknologinen kehitys määrää viime kädessä yhteiskunnan kehityksen, muistuttaa hyvin voimakkaasti Marxin kaikkein keskeisimpiä ajatuksia. Jos koko länsimaisessa yhteiskuntatieteessä on joku yksittäinen klassikkokirjoittaja, johon tämä ajatus yhdistyy muita enemmän, niin hän on kyllä nimenomaan Marx.

    Mutta itse nostaisin esiin kaksi lisäajatuskulkua, jotka minussa heräsivät ja joita muut kommentoijat eivät toistaiseksi ole käsitelleet:

    1)

    Yhdysvalloista on voinut nähdä jo yhden kokonaisen sukupolven ajan, mihin teollisuustyöpaikkojen häviäminen katoaa, jos sitä ei pehmusteta minkäänlaisella tulonjakopoliittisella vastavoimalla. Keskituloisen duunariväestön reaalitulot ovat siellä polkeneet kirjaimellisesti paikallaan jo 40 vuotta – siinä missä keskimmäisen desiilin reaalitulot ovat Suomessa samaan aikaan noin kaksinkertaistuneet.

    Paitsi että tämä on aiheuttanut valtavia hyvinvointitappioita, jotka ovat Yhdysvaltoihin perehtyneille tuttuja, se on myös välillisesti ollut mukana aiheuttamassa nykyistä finanssikriisiä. Koska teknologisen kehityksen luoman työn tuottavuuden kasvun tulokset on kahmittu pienen eliitin taskuihin, elintason ylläpitäminen ennallaan on vaatinut kotitalouksien säästämisasteen romahdusta ja velkaantumisasteen nousua. Suomessa keynesiläistä “velkaelvytystä” on aina moralisoivasti kammoksuttu. Mutta tosiasia on, että jos julkinen valta ei velkaelvytä tilanteessa jossa talouskasvu on velkaelvytyksen varassa, niin sitten velkaelvyttävät kotitaloudet, ja niitä ei ole estämässä kukaan budjettirajoituksesta muistuttava vakavaääninen virkamies. Yhdysvaltain osuus finanssikriisistä on johtunut pitkälti siitä, että tämä kotitalouksien velkaelvytysvipu on napsahtanut lopulta poikki. Mutta se, miksi siihen vipuun taas on täytynyt ylipäänsä turvautua, on johtunut juuri Osmon tässä blogikirjoituksessa kuvaamasta teknologisesta murroksesta.

    2)

    Tästä blogikirjoituksesta voisi halutessaan lukea ulos senkin, että jos kuvatun kaltaisessa teknologisen muutoksen maailmassa voi olla jonkinlaista vasemmistolaisuutta, sen on oltava Marx-vaikutteista vasemmistolaisuutta eikä sosiaalidemokraattista vasemmistolaisuutta. Niiden asioiden suhteen, joissa Marx ja sosiaalidemokratia ovat eri mieltä keskenään, sen on asetuttava Marxin kannalle. Sosiaalidemokratia on pitkälti työväenliikkeen puoluepoliittinen jatke; englannin kielessä äärivasemmistolaiset ovat käyttäneet siitä perinteisesti pilkkanimitystä labourism (‘työväkismi’). Mutta jos arvonlisäys kansantaloudessa kerta kaikkiaan kadottaa entisen vanhan yhteytensä tehtävän työn määrään, niin työväenliikekeskeinen kuva poliittisesta toimijuudesta (tulonjakotaistelussa ja kaikkialla muuallakin) muuttuu yhä mahdottomammaksi. Lopulta se muuttuu eräällä tavalla jopa käsitteellisesti mahdottomaksi.

    Kuten olen selostanut kirjassani Mikä vasemmistoa vaivaa?, Marx katsoi, että lisääntyvän vapaa-ajan vaatimus on kapitalistiselle tuotantotavalle vaarallisempi uhka kuin lisääntyvän rahapalkan vaatimus ilman työajan lyhentämistä. Kapitalisti pakottaa ottamaan rahana senkin, minkä työläinen mieluummin ottaisi aikana, koska maksettu raha palaa kohta taas takaisin kapitalistin taskuun, mutta aika ei. Tämän valossa Osmon loppunousun kysymys – “Kannattaisiko yksinkertaisesti vain tehdä vähemmän työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen välttämätöntä?” – on varsin antikapitalistinen kysymys. Sitä ei vain useinkaan yhdistetä esimerkiksi Marxiin, koska Marxin maineen ehti pilata hänen nimeensä vannonut Neuvostoliitto, jonka johto pyrki hänen työnvähentämistavoitteestaan pikemminkin poispäin – muuttamaan koko yhteiskunnan yhdeksi suureksi työleiriksi.

    Eli poliittista kysyntää sellaiselle tulonjakotaistelulle, jossa sosiaalidemokratia on perinteisesti ollut parasta mitä maailmasta löytyy, on kasvattamassa kehityskulku, joka osaltaan muuttaa tämän sosiaalidemokratian itsensä yhä mahdottomammaksi. Suuri italialainen vasemmistoajattelija Antonio Gramsci kiteytti aikoinaan: “Vanha kuolee eikä uusi ota syntyäkseen; tässä välitilassa puhkeaa mitä moninaisimpia sairasoireita.” Tämä on kirjoitettu 1930-luvulla, mutta se kuvaa kyllä hyvin myös 2010-lukua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2014 kello 11:09

    Kun luin tuon Tommin vuodatuksen Marxin lukemisen välttämättömyydestä joudun perumaan sanomiseni. Itseasiassa taisin joskus 35 vuotta sitten pakottaa itseni lukemaan Pääomaa, en muista montako osaa. Tämä vaihe ei muistunut mieleeni, koska en saanut kirjasta mitään kummempia kiksejä. Olin sitä ennen lukenut kotimaisem helppotajuisemman kirjan marxilaisesta kansantaloudesta ja jouduin toteamaan, että tuo kotimainen tekele ei kyllä tehnyt Marxille oikeutusta. Luin Marxini kansantaloutieteen opintojen antamien silmälasien läpi, ja mielestäni Marxilla oli joissakin keskeisissä asioissa yksinkertainen (mutta edelleen hyvin yleinen) päättelyvirhe. Marxia ei tullut paljon luetuksi, koska marxilaisuutta tunki sisään oviata ja ikkunoista. Suhteellisuusteoriaankaan en ole tutustunut lukemalla Einsteinia enkä mekaniikkaan lukemalla Newtonia.
    Minun maailmassani hyvät ajatukset jäävät eloon, jos ne ovat hyviä, eikä niitä kannata liittää henkilökulttiin. Marxilaisessa kansantaloutieteessa on kerrassaan virheellisiä väittämiä ja siksi ajatusten ankkurointi häneen tekee vääryyttä niille hänen oivalluksilleen, jotka kestävät ajan hammasta. Vähän niin kuin Steinerpedagogiikasta voi omaksua parhaita paloja ilman, että pitää katsoa oikea kylvämisaika kuunkierrosta tai alkaa vastustaa rokotuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Maaseutulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 7:55

    “**Miksi näin tulisi nyt käymään, kun tuotannon tehostuminen ei ole koskaan aiemmin johtanut massatyöttömyyteen ja kurjuuteen vaan ennemmin absoluuttisen köyhyyden katoamiseen, parempiin elinoloihin ja yleiseen hyvinvointiin? Mikä nykyisessä tilanteessa on perustavaa laatua olevasti erilailla kuin kehruujennyn aikoihin?**”

    Se, että suorittavat työpaikat katoavat. Kaikista ihmisistä ei ole luovaan tai abstraktia ajattelua vaativaan työhön. Mihin tulevaisuudessa sijoittuu alle linkatun kukkulan vasen puoli? Mitä heille keksitään? Heistä useimmat eivät opi matematiikkaa tai kieliä. Ei heitä voi siksi palvelutehtäviinkään laittaa. Yksinkertaisimmat palvelutehtävät näet korvaa automaatio.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:IQ_curve.svg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  54. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 8:07

    Poth1ue1: Mikä nykyisessä tilanteessa on perustavaa laatua olevasti erilailla kuin kehruujennyn aikoihin?

    Koska ainoa pakotie on virtuaalimaailma, jossa ihmistä ei tarvita lainkaan palvelemaan ihmistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Antsa kirjoitti 29.1.2014 kello 8:29

    Keskustelija:
    Luddiitit tuhosivat kehruujennyjä, koska pelkäsivät niiden aiheuttamaa massatyöttömyyttä. Suomessa maataloudessa työskentelevien määrä nopeimmillaan puolittui 20:ssä vuodessa. Kummassakaan tapauksessa ei syntynyt massatyöttömyyttä. Hevosen kengittäjiä ja justeerisahametsureitakaan ei enää ole.

    Ei pidä unohtaa, että siirtolaisuus Suomesta ulkomaille on ollut rankkaa usein elinmahdollisuuksien loppumisen takia.

    Jos siirtolaiset olisivat jääneet Suomeen ja olisivat pysyneet hengissä, meitä olisi ollut ehkä pari miljoonaa enemmän.

    http://www.migrationinstitute.fi/stat/Visuaalinen_tilastokatsaus.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. a_l kirjoitti 29.1.2014 kello 9:01

    Poth1ue1: Miksi näin tulisi nyt käymään, kun tuotannon tehostuminen ei ole koskaan aiemmin johtanut massatyöttömyyteen ja kurjuuteen vaan ennemmin absoluuttisen köyhyyden katoamiseen, parempiin elinoloihin ja yleiseen hyvinvointiin? Mikä nykyisessä tilanteessa on perustavaa laatua olevasti erilailla kuin kehruujennyn aikoihin?

    Ei tässä olekaan. Aina kun joku sanoo, että “this time it’s different” kannattaa olla erittäin skeptinen…

    Ongelma nyt, kuten teollisen vallankumouksenkin aikaan, on muutosprosessi ja sen nopeus. Luddiitit ihan oikeasti jäivät työttömiksi tai siirtyivät tehtaiden ja hiilikaivosten työläiskurjalistoon. Vasta heidän lastenlapsensa tai näiden lapset pääsivät nauttimaan kehityksen hedelmistä.

    Samat muutosprosessit antoivat sykäyksen kommunismin ja kansallissosialismin synnylle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Kohto kirjoitti 29.1.2014 kello 9:22

    Kyllä ne duunarimiehet ovat myös ihan syystä demareille vihaisia. Ei pelkkä automaatio ole vienyt heidän työpaikkojaan vaan myös hölmö politiikka, jossa vihreillä on keskeinen rooli.

    Mitä halvatun järkeä on esimerkiksi siinä, että omilla toimillamme vaikeutamme jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa ja tuomme samalla saastuttavaa kivihiiltä ulkomailta kalliilla hinnalla korvaamaan jäte-energiaa. Sama juttu on myös turpeen käytössä. Miksemme voisi käyttää omaa “öljyämme” eli turvetta, kun kuitenkin tuomme Saksasta kivihiiltä. Ei turve sen pahempi ole kuin kivihiilikään, mutta demareiden ja vihreitten hölmöläisten toiminta on johtanut tähän tilanteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2014 kello 11:13

    Turve on kyllä pahempi kuin kivihiili.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. K. Uokka kirjoitti 29.1.2014 kello 9:50

    Keskustelija:
    Luddiitit tuhosivat kehruujennyjä, koska pelkäsivät niiden aiheuttamaa massatyöttömyyttä. Suomessa maataloudessa työskentelevien määrä nopeimmillaan puolittui 20:ssä vuodessa. Kummassakaan tapauksessa ei syntynyt massatyöttömyyttä. Hevosen kengittäjiä ja justeerisahametsureitakaan ei enää ole.

    Kukaan meistä ei tiedä, mitä töitä 30:n vuoden kuluttua tehdään. Erittäin todennäköisesti olemme silloin kuitenkin rikkaampia ja hyvinvoivempia kuin nyt.

    Piti melkein itsekin kirjoittaa tämä, mutta parempi kirjotus kuin oma olisi ollut, niin lainataan vaan kokonaisuudessaan.

    Mitä taas tulee Krugmaniin, katsotaan onnistuuko tämä ennustus paremmin kuin aikoinaan 1998 tehty ennustus internetin merkityksestä:

    “By 2005 or so, it will become clear that the Internet’s impact on the economy has been no greater than the fax machine’s.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. Tapio kirjoitti 29.1.2014 kello 10:04

    Viherinssi: Mutta vaikka kuinka keksisi hyviä malleja, ongelmaksi jää kansainvälinen verokilpailu. On varsin epätodennäköistä, että pääomatulojen yleinen verotaso nousisi Suomen virallisten prosenttien tasolle kovin äkkiä.

    Olen täysin samaa mieltä ongelmista, mutta pääomien ja pääomatulojen verotus voidaan tehdä monella tavalla ja uusia tapoja kehittää.

    En ollenkaan ajatellut, että muutos toteutettaisiin huomenna, mutta jotain on syytä tehdä, ennenkuin tulonmuodostus ja veropohja ja sen seurauksena yhdyskuntarakenne menee pahasti rikki. Pääoma- ja palkkatulojen suhde OECD-maissa kai jo nyt hipoo vajaan sadan vuoden takaisia ennätyksiä (korjatkaa, jos olen väärässä).

    Asia on noteerattu aika laajasti läntisissä demokratioissa ehkä UK:ta lukuunottamatta. Jotain alkaa tapahtua, sillä muutoin keskusta- ja maltillisilta oikeistopoliitikoilta menee työt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. Keskustelija kirjoitti 29.1.2014 kello 10:23

    Maaseutulainen:
    “**Miksi näin tulisi nyt käymään, kun tuotannon tehostuminen ei ole koskaan aiemmin johtanut massatyöttömyyteen ja kurjuuteen vaan ennemmin absoluuttisen köyhyyden katoamiseen, parempiin elinoloihin ja yleiseen hyvinvointiin? Mikä nykyisessä tilanteessa on perustavaa laatua olevasti erilailla kuin kehruujennyn aikoihin?**”

    Se, että suorittavat työpaikat katoavat. Kaikista ihmisistä ei ole luovaan tai abstraktia ajattelua vaativaan työhön. Mihin tulevaisuudessa sijoittuu alle linkatun kukkulan vasen puoli? Mitä heille keksitään? Heistä useimmat eivät opi matematiikkaa tai kieliä. Ei heitä voi siksi palvelutehtäviinkään laittaa. Yksinkertaisimmat palvelutehtävät näet korvaa automaatio.

    Tulevaisuudessa on todennäköisesti palveluammatteja, joista emme ole vielä kuulleetkaan, tai jotka ovat hyvin vähälukuisia Suomessa. Stetson-Harrison menetelmällä ravistin hihasta seuraavia:

    Hääsuunnittelija, personal shopper, personal trainer, lomasuunnittelija, bilesuunnittelija, elämäntapavalmentaja, lemmikin seuralainen, lemmikin ulkoiluttaja, kodin sisustaja, elämän kumppanin etsijä, pukeutumiskonsultti, henkilökohtainen sihteeri jne. Mitään noista ei helposti korvata automaatiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. Raimo K kirjoitti 29.1.2014 kello 10:34

    Keskustelija:
    ‘snip’
    Hevosen kengittäjiä ja justeerisahametsureitakaan ei enää ole.
    ‘snip’

    Hevosenkengittäjiä kyllä on – ja ovat aika hyvin palkattuja. Hevosia on Suomessa, ei toki sitä määrää, mitä huippuaikoina, mutta runsaat 75.000 kuitenkin ja luku kasvaa.

    Tallipaikka n. 1000 €/kk, elinkeino työllistää ehkä 20.000 ihmistä nykyisin.

    Niin että ajatus hevosten katoamisesta on ennenaikainen ja liioiteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  63. komermer kirjoitti 29.1.2014 kello 10:40

    Muuten olen kirjoituksesta aika samaa mieltä, mutta tämä asia hieman oudoksutti:

    “Luovien nerojen ympärillä on yhä vähemmän avustavaa henkilökuntaa. Ennen arkkitehtitoimistossa oli sankariarkkitehdin apuna lähettejä, puhtaaksi piirtäjiä, kopioijia ja konekirjoittajia, nyt sankariarkkitehti pystyy tekemään tietokoneellaan melkein kaiken itse.”

    Avustava henkilökunta on muuttanut muotoaan. Arkkitehdin työ on muuttunut. Kukaan ei kykene olemaan sellainen “sankariarkkitehti”, joka kunnolla kaiken osaisi. Rakenteiden suunnitteluhan tiputettiin arkkitehdin ammatista jo yli 100 vuotta sitten pois, koska se alkoi mennä vaikeaksi, ja vaati omia asiantuntijoitaan. Sama on käynyt arkkitehtien perustöille, vaikka joitain “sankariarkkitehtejä” toki löytyykin – mutta nämä ovat usein aika tehottomia työnjakoa harjoittaviin arkkitehtitoimistoihin verrattuna, koska työntekoajasta iso osa menee jatkuvasti opetteluun ja määräysten, suositusten yms. läpikäyntiin sen sijaan, että pääsisi hyödyntämään jo osaamiaan taitoja, kuten pitkälle erikoistuneet henkilöt voivat paremmin tehdä.

    Arkkitehdin työ on tiimityötä. Monessa toimistossa on vain yksi tai pari pääsuunnittelijaa, mutta henkilökuntaa voi silti olla kymmeniä. On lauma arkkitehtiylioppilaita piirtämässä detaljeja, joihin pätevämmät eivät halua käyttää aikaa, on visualisoinnin eksperttejä, on maisemasuunnittelijoita, on sisustussuunnittelijoita jne. Toimistossa voi olla myös energiatehokkuusasiantuntijoita. Eli suunnittelutyö on paljon erikoistuneempaa kuin aiemmin, ja kehitys jatkunee siihen suuntaan edelleen. Avustava henkilökunta vain muuttaa muotoaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  64. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 10:58

    Itseasiassa täytyy lisätä tuohon vielä se, että paluu omavaraistalouteen tänä päivänä on melkolailla mahdotonta kehitysmaita myöten.

    Jos ei ole töitä, ihminen päätyy suurkaupungin slummiin. Maalle ei ole menemistä, koska ei ole omaa maata, eikä rahaa ostaa maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. Mikko Kiviranta kirjoitti 29.1.2014 kello 11:11

    Tommi Uschanov:

    Mikko Kiviranta: ilman että muita Marxin ‘houreita’ .. tarvitsee ostaa samassa paketissa.

    Olen ilmeisesti ainoa tämän keskustelun osanottaja, joka on todella lukenut Marxia. Niinpä tiedän muun muassa, että ainoassa tekstikohdassa, jossa Marx lainkaan käyttää ilmausta “jokainen kykynsä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan”, hän nimenomaan itse tuomitsee sen “houreeksi” – josta näki oman aikansa saksalaisten utopistisosialistien kärsivän.

    Kiitokset historiallisesta taustoittamisesta! Mielenkiintoista että hänkin on ollut huolissaan hintamekanismin rikki menemisestä. Wikisitaatit johdattivat samaan lähteeseen ja jopa Raamattuun.

    En tosiaankaan ole lukenut Marxia, joskus lukioaikana yritin aloittaa ‘Pääoman’ mutten jaksanut kovin pitkälle. Sitten yritin jotain Neukkulassa kirjoitettua johdantoa Marxin ajatteluun, mutta se oli semmoista soopaa etten jaksanut sitäkään.

    Eikä parta-Kallea ole viisasta tähän automaatiokeskusteluunkaan ottaa mukaan, pelkään että silloin juttu ajautuu pahasti erinäisille sivuraiteille. Käytinkin itse termiä ‘Marxin houreet’ lähinnä jotta nimim. Prometheuksen kaltaiset tyypit (joilla on vielä minuakin hämärämpi käsitys siitä mitä Marx sanoi – erotuksena siihen mitä Lenin, Stalin, Mao ja muut veijarit väittivät hänen tarkoittaneen), eivät innostuisi viemään koko säiettä väärinymmärrysten ja niiden oikomisten suohon. Pelkään kyllä että P-K on saattanut jo aikoinaan käydä läpi suunnilleen saman ajatusketjun, mitä tässä säikeessä ollaan vasta aloittelemassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 11:15

    Viherinssin huomio biomassasta on hyvä. On turhaa panostaa voimakkaasti metsään. Meillä metsä on aina kallista ja kasvaa hitaasti.

    Kanadassa ja Venäjällä on maailman suurimmat havumetsät, jotka myös kasvavat hitaasti, mutta puun hinta on varmasti alhaisempi kuin Suomessa.

    Jos Suomessa keksitään vaikkapa puuvillalangalle korvaaja, kuten TTY:n blogissa visioitiin, niin on erittäin todennäköistä, että se raaka-aine tulee aivan muualta kuin Masan ja Peran kotimetsistä.

    Tämä ei nyt tarkoita sitä, etteikö sellaista tuotetta kannattaisi kehittää, vaan sitä, että tukiaishuutoon ei kannata vastata.

    Jos suomalainen yritys keksii kannattavan tuotteen, niin ei sen pidä hankkia raaka-aineitaan juuri Suomesta, vaan sieltä, mistä ne saadaan halvimmalla.

    Kyseinen esimerkki puuvillan korvaajasta on juuri sellainen, että pitää ihmetellä miten noinkin fiksut ihmiset tokaisevat, että “Suomen metsissä piilee aarre”!

    Suomalaiset on aivopesty nationalismilla ja protektionismilla niin syvältä, että se on todellinen ongelma kansantaloutta ajatellen.

    Edelleenkin, mielestäni kannattaa kehitellä uusia tuotteita puusta, mutta on turhaa kuvitella, että juuri Suomen metsissä piileskelisi aarre. Elämme globaalissa maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. eemil kirjoitti 29.1.2014 kello 11:17

    O.S: “. On ennustettu, että tulevaisuuden kirjakaupassa kirjat, ainakin yksinkertaiset pokkarit, painetaan paikan päällä yksi kerrallaan.”

    Kuten Mikko H. ja banaani totesivat, niin painettujen kirjojen aika on ohi. Nykyisin koulujen kurssit on saatavilla sähköisessä muodossa ja tulevaisuuden ihmiset eivät enää osaa kaivata kirjoja.

    Verkkomateriaalin ylivoimaisuus oppikirjapuolella muodostuu niiden ajantasaisuudesta , muokattavuudesta ( opet ja oppilaat), multimediaalisuudesta sekä vuorovaikutteisuudesta. Viimeisestä hieman enemmän.

    Opiskelija voi liittää opiskelualustaansa koko hlökohtaisen elämänpiirinsä. Sisältö koostuu siis oppimateriaaleista,tehdyistä koulutehtävistä, somesta, vapaa-ajan harrasteista ja kaikesta maan ja taivaan väliltä, mikä on sähköisessä muodossa.

    Esimerkki: opiskelija käy kemian kurssia verkkomateriaalilla, hän lukee teoriataustan ja katsoo siihen liittyvät molekyylianimaatiot, videoesitykset käsiteltävän aiheen käytännön sovelluksista (vaikkapa lannoitteiden käyttö maataloudessa).

    Verkon somesovelluksen avulla hän kommunikoi open ja opiskelijatovereiden kanssa. Aiheeseen liittyvät tehtävät voi tehdä verkossa , ja ope / kone tarkistaa itseohjautuvuuden kautta prosessin.

    Jopa yksinkertaisimmat kemialliset kokeet voi suorittaa kotona 3-D-tulostuksen avulla tehtävien välineiden avulla. Kemian välineitä myyvät voivat myös lanseerata kotona tehtävien verkkokurssien laboratoriosetin. Työturvallisuus vaatinee edelleen opettaja- ohjausta luokkatilanteessa.

    Banaani haikaili luettujen kirjojen visuaalista näkymää kirjahyllyssä. Sehän on tilaa vievää epäkäytännöllisyyttä. Tässä siirtymävaiheessa voisi pukata markkinoille kirjahyllyhologrammin . Siihen voisi syöttää lukemiensa kirjojen selkämykset ja sitten voisi heijastaa näkymän työhuoneensa seinälle. Kirjat itsessään olisivat luettavissa omassa sähköisessä arkistossa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  68. Keskustelija kirjoitti 29.1.2014 kello 11:18

    Tommi Uschanov: En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Jos ilmenee, että yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti osallistuva ihminen ei ole lukenut Marxia..

    Heilutan perinteisen hitlerkortin muunnelmaa: kait yhteiskunnalliseen keskusteluun saa osallistua, vaikka ei olisi lukenut Mein Kampfiakaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  69. Keskustelija kirjoitti 29.1.2014 kello 11:19

    Raimo K: Hevosenkengittäjiä kyllä on – ja ovat aika hyvin palkattuja.

    Eli mitään ongelmia ei ole 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 11:21

    Kohto:
    Kyllä ne duunarimiehet ovat myös ihan syystä demareille vihaisia. Ei pelkkä automaatio ole vienyt heidän työpaikkojaan vaan myös hölmö politiikka, jossa vihreillä on keskeinen rooli.

    Mitä halvatun järkeä on esimerkiksi siinä, että omilla toimillamme vaikeutamme jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa ja tuomme samalla saastuttavaa kivihiiltä ulkomailta kalliilla hinnalla korvaamaan jäte-energiaa. Sama juttu on myös turpeen käytössä. Miksemme voisi käyttää omaa “öljyämme” eli turvetta, kun kuitenkin tuomme Saksasta kivihiiltä. Ei turve sen pahempi ole kuin kivihiilikään, mutta demareiden ja vihreitten hölmöläisten toiminta on johtanut tähän tilanteeseen.

    Turvetuotanto on liannut vesistöt metrien paksuudelta, kosket ovat täynnä turvemoskaa ja suoluonto tuhottu. Sen lisäksi vielä ojituksilla on saatu aikaan suuri korotus tulvariskille.

    Turve on surkea polttoaine kaikilla niin fyysisillä kuin taloudellisilla mittareilla mitattuna. Energiasisältö on surkea, sen tuotannon kustannuksista noin puolet maksetaan tukiaisilla ja tuotanto on erittäin sääherkkää, joten toimintavarmuuskin on surkea.

    Saa aika fakiiri olla, jos keksii vielä surkeamman polttoaineen energiantuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  71. a_l kirjoitti 29.1.2014 kello 11:22

    Viherinssi: Saksalaisella teollisuudella on käytettävissään enemmän pääomia, hyvin etabloitunut asema, valtavat kotimarkkinat, isompi ihmispääomapotentiaali, keskeisempi asema, pienemmät kuljetuskustannukset ja enemmän kotimaista energiaa.Miinuksina taas joiltakin osin korkeammat työvoimakustannukset ja vähemmän tehokkaasti toimiva yhteiskunta. Myös konservatiivisuus uusien asioiden kanssa näkyy monessa paikassa, eikä Saksa ole korkean teknologian alalla siellä, missä odottaisi. (Saksa on muutakin kuin autoteollisuutta.)

    Avaatko hieman tuota lihavoitua kohtaa? Luulen, että saksalaiset eivät ole kanssasi aivan samaa mieltä.

    Varmaan ovat meitä jäljessä jossain käytännön byrokratiassa, mutta toisaalta kaupalliset palvelut ovat meitä valovuoden edellä, jonka voi itse todeta jo nettiostoksilla. Infrastruktuuri on siellä parempaa, samoin lienee terveydenhuollon laita.

    Meillä on myös valtavasti jos jonkinlaista sääntelyä ja kilpailun rajoitetta omasta takaa, sanotaan nyt vaikka nyt alkoholipolitiikassa, jota täällä pidetään itsestäänselvyytenä.

    Poliittinen päätöksenteko on ollut meidän vahvuus, mutta valitettavasti tässäkin ollaan jääty jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  72. Poth1ue1 kirjoitti 29.1.2014 kello 11:45

    a_l: Ongelma nyt, kuten teollisen vallankumouksenkin aikaan, on muutosprosessi ja sen nopeus.Luddiitit ihan oikeasti jäivät työttömiksi tai siirtyivät tehtaiden ja hiilikaivosten työläiskurjalistoon. Vasta heidän lastenlapsensa tai näiden lapset pääsivät nauttimaan kehityksen hedelmistä.

    Muistelen lukeneeni, että kehruujennyn lanseeraamisen aikoihin puuvillan kerhrääminen ja kudonta työllistivät Englannissa muutamia tuhansia käsityöläisiä. Vuosikymmenen-parin kuluttua puuvillatekstiiliteollisuus työllisti useita satojatuhansia tehdastyöläisiä ja samalla kankaat olivat muuttuneet luksustuotteista kaikkien saatavilla oleviksi perushyödykkeiksi.

    Luddittien kannalta hommassa ei tietenkään ollut näinkään tarkasteltuna mitään hyvää, mutta väittäisin, että ne sadattuhannet, jotka pelastuivat maaseudun äärimmäisestä kurjuudesta tehdastyöhön, ja ne miljoonat, joilla oli ensimmäistä kertaa varaa kunnon vaatteisiin ja kodintekstiileihin, olivat tilanteeseen varsin tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  73. Rogue kirjoitti 29.1.2014 kello 11:46

    Ei ole olemassa “marxilaista kansantaloustiedettä”. On olemassa lähinnä marxilaista klassisen taloustieteen kritiikkiä, luokkateoriaa ja muuta yhteiskuntakritiikkiä.

    Marx ei onnistunut eikä ehkä edes pyrkinyt hahmottelemaan minkäänlaista tieteelliseksi miellettävää teoriaa talouden toiminnasta. Marx keskittyi lähinnä kritisoimaan klassisen talousteorian lähtöoletuksia sekä niitä seurauksia, joita hän arveli kapitalistisella talousjärjestelmällä olevan työväenluokan näkökulmasta. Kritiikki oli hyvin aikasidonnaista ja Marxin ennustukset kapitalistisen järjestelmän kehityksestä menivät suurelta osin pahasti pieleen. Marx ei myöskään kehittänyt omaa vaihtoehtoista järjestelmäänsä kapitalistisen järjestelmän tilalle, vaan yksinkertaisesti väitti kapitalismin johtavan omaan tuhoonsa proletariaatin vallankumouksen kautta, jonka jälkeen siirryttäisiin jonkinlaiseen yhteisomistukseen perustuvaan kommunismiin. Siitä miten tämä vallankumouksen jälkeinen kommunistinen systeemi varsinaisesti toimisi, Marx sanoi vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  74. Austrian kirjoitti 29.1.2014 kello 12:02

    Marx teki suurimman virheensä arvon määrittämisen teoriassaan. Se on sisäisesti ristiriitainen.

    Tuon havainnon teki saksalainen ekonomisti Ladislaus von Bortkiewitz 1900-luvun alussa.

    Jos joku haluaa tutustua aiheeseen niin etsikää Paul Samuelsonin kirja Foundations of Economic Analysis tai Piero Sraffan kirja Production of Commodities by Means of Commodities.

    Teoriat ovat aina oikein jos ne eivät sisällä sisäisiä ristiriitaisuuksia, on toinen asia miten tehdään kuvaus abstraktioiden maailmasta fyysisten olioiden ja ilmiöiden maailmaan!

    🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  75. Countryboy kirjoitti 29.1.2014 kello 12:03

    Lauri Kumpulainen: Turvetuotanto on liannut vesistöt metrien paksuudelta, kosket ovat täynnä turvemoskaa ja suoluonto tuhottu. Sen lisäksi vielä ojituksilla on saatu aikaan suuri korotus tulvariskille.

    Turve on surkea polttoaine kaikilla niin fyysisillä kuin taloudellisilla mittareilla mitattuna. Energiasisältö on surkea, sen tuotannon kustannuksista noin puolet maksetaan tukiaisilla ja tuotanto on erittäin sääherkkää, joten toimintavarmuuskin on surkea.

    Saa aika fakiiri olla, jos keksii vielä surkeamman polttoaineen energiantuotantoon.

    No aika vihreää puolueuskollista soopaa, enpä ole koskien rannoilla turvetta nähnyt.

    Näissä päästö/energiasisältölaskelmissa ei ole huomioitu kuljetuksia, kaivua jne. Esim. liuskekaasu ja maakaasun kohdalla sen tuotantoon liittyvät päästöt tekevät kivihiiltäkin pahemman polttoaineen äskeisten laskelmien mukaan. Se vaan ei näy missään kun kaasu karkaa suoraan ilmaan. Tulvia oli aiemmin 1960-luvulla enemmän, toki riippuu sateisuudesta. Paljolti soiden ojituksella on metsien puuvarantomme nyt noin 1,5 kertainen 195o-lukuun verrattuna.

    Ja tietysti kunnon vihreillehän ei työllisyydellä ole paljoa merkitystä kun joutilaisuus ja työttömyys on ihanaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  76. Countryboy kirjoitti 29.1.2014 kello 12:18

    Minä puolestani olen lukenut aikanaan paljonkin Marxia. Valitettavasti hän on enemmänkin “menneen työyhteiskunnan kriitikko” kuten joku Sosiologia lehdessä aikanaan kirjoitti. Valitettavasti tämän filosofin nimeen vannoen on luotu eräitä maailman julmimpia ja epäinhimillisimpiä järjestelmiä (Neuvostoliitto, Kambodza, Kiinan kulttuurivallankumous jne.) Kyllä maailmaa on nykyisin tarkasteltava joltakin uudelta pohjalta. Mm. luonnonvarojen riittävyydestä ei juuri Marxin aikoihin keskusteltu tietääkseni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  77. Mikko Kiviranta kirjoitti 29.1.2014 kello 12:20

    Poth1ue1: Miksi näin tulisi nyt käymään, kun tuotannon tehostuminen ei ole koskaan aiemmin johtanut massatyöttömyyteen ja kurjuuteen vaan ennemmin absoluuttisen köyhyyden katoamiseen, parempiin elinoloihin ja yleiseen hyvinvointiin?

    Riippuu siitä mihin viittaat sanalla ‘näin’ lauseessa ‘Miksi näin tulisi käymään’. Jos tulonjakokysymys ratkeaa tälläkin kertaa niin totta kai edessä on absoluuttisen köyhyyden katoaminen, paremmat elinolot ja yleinen hyvinvointi.

    Kehruujennyjen aikaan ongelma ratkesi, kai [*], työvoiman tarjontakartellien kautta ja Henry Fordin tapaisten visionäärien avulla jotka näkivät globaalin optimointiviisauden eron lokaaliin viisauteen verrattuna: duunarilla ei ole varaa ostaa T-Fordia jollei hän saa kunnon palkkaa – ja tässä on analogia “Canonin kiinnostumiseen tulonjako-ongelmista”. Mutta työvoiman tarjontakartelli ei pure jos työtä ei lainkaan tarvita.

    ——————————-
    [*] Joudun arvailemaan liikkeellä olevien meemien kautta kuinka teollistumisen historia meni, niinkuin meemit supattivat korvaani mitä Marx on sanonut. Ja muistan että Syltty kumosi em. Ford-myytin. Mutta jos Ford-, Marx- ja Canon-anekdootit eivät pidä paikkaansa, ne pitäisi keksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  78. az kirjoitti 29.1.2014 kello 12:46

    Olen lukenut Pääoman. Se oli aavemaista. Jatkuvasti kummitteli kysymys, kuinka puoli maailmaa saattoi olla niin tyhmä, että seurasi tätä. En suosittele työnarvoteoriaa heikkohermoisille tai kyynisyyteen taipuvaisille.

    Olen myös lukenut Kustannusosakeyhtiö Edistyksen 1970-luvulla suomentamaa neuvostoliittolaista gnoseologiaa.

    Sanotaanko, etten ihmettele marksilaisten yhteiskuntien mielipiteenvapauden vastaisuutta. Eihän pilkkanaurusta olisi tullut loppua.

    Noin vakavammin puhuen, hänenkin kirjojaan lukeneena, kehotan Uschanovia lukemaan jonkin talousliberalismin helppotajuisen perusteoksen, vaikkapa Wheelanin Naked Economics. Siinä ei ole muuta menetettävää kuin kahleesi ja ymmärrystä voitettavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  79. liikaa lukenut kirjoitti 29.1.2014 kello 12:53

    Marxin kirjoitukset aiheuttivat talous- ja yhteiskuntatieteelliselle teorialle ja käytännölle ennätysmäisesti haittaa, joka jatkuu yhä. Hänellä oli paljon alkeellisia virheitä. Hänen oikeaksi osuneista ajatuksistaan moni oli kopio viisaammilta tai muiden aiemmin esittämiä, ainakin samantapaisina. Jos Marxiin viittailu vähenisi, se tervehdyttäisi keskustelua ja tiedettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  80. Liian vanha kirjoitti 29.1.2014 kello 13:16

    Heh, olen tämän viikon tutustunut yhteiskunnan vanhuspalveluihin.
    Vanhempani ovat pitkästi yli 80-vuotiaita.

    Ei Suomi mikään palveluyhteiskunta ole.

    Netissä on komeita Potemkinin kulisseja, joissa “palveluja “mainostetaan, mutta niiden saaminen on teoriaa tai tehty niin vaikeaksi, että ei niistä henkisesti heikentynyt vanhus saaselvää ja jää ilman palveluita.

    Organisaatiossa on enemmän byrokratian pyörittelijöitä kuin suorittajia.

    Näitä byrokraatteja kutsutaan “asiantuntijoiksi” ja he ovat niitä korkeimmin palkattuja.

    Ja nämä asiantuntijat käyvät reviirisotaa , joten jokainen asia on hoidettava eri “asiantuntijan” kanssa.

    Ja melkoinen osa palveluista on ulkoistettu, mutta suorittajalla ei ole kieli-eikä ammattitaitovaatimuksia.Vanhuksen luo tulee henkilö, joka ei puhu vanhuksen kieltä eikä osaa mitään

    Tuksinpa tällä tavalla mitään palveluyhteiskuntaa luodaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  81. Austrian kirjoitti 29.1.2014 kello 13:35

    Az,

    työnarvoteoria sinänsä on looginen eli kaikkiin välituotteisiin (“kiertävä pääoma”) ja pidempään käytössä olevaan tuotantopääomaan (“kiinteä pääoma”) sitoutunut aiempi työpanos olisi laskettavissa ja yhdessä voittoasteen kanssa muodostaisi hyödykkeiden hintojen arvon muodostumisen.

    Työnarvoteoria on sinänsä ollut useimpien klassisten ja liberaalien talous/yhteiskuntatietelijöiden hyväksymä teoria. Esim. John Locke, Adam Smith, David Ricardo ja J.S Mill.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Austrian kirjoitti 29.1.2014 kello 13:38

    Mutta myös nykyisessä taloustieteessä on ainakin pääomateorian suhteen sisäisiä ristiriitoja, joista todistaa mm. Cambridge Capital Controversyn lopputulema.

    Se että samoja, ristiriitaisiksi todettuja, käsitteitä opetetaan vielä 2010-luvulla taloustieteiden kurssilla todistaa sen että yhteiskuntatieteissä ei voi olettaa ongelmallisten teorioiden häviävän jotenkin itsestään!

    Sama koskee toki Marxin vaikutusta yhteiskuntatieteissä! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  83. Countryboy kirjoitti 29.1.2014 kello 13:47

    Lauri Kumpulainen: Jos Suomessa keksitään vaikkapa puuvillalangalle korvaaja, kuten TTY:n blogissa visioitiin, niin on erittäin todennäköistä, että se raaka-aine tulee aivan muualta kuin Masan ja Peran kotimetsistä.

    Taas viisauksia Lauri Kumpulaiselta, jotka perustuvat vankkaan mutu-tietoon.

    Tällä hetkellä puu tulee suomalaisesta metsästä, koska Stora Enson Uimaharjun tehtaat ovat alkaneet tehdä liukosellua. Siitä tehdään viskoosikuitua jossakin ulkomailla. Valitettavasti Kemira myi Säterin tehtaat Indonesialaisille. Säterin viskoosituotannon toimiessa liukosellu tuotiin jopa Etelä-Afrikasta asti. Hinta on parempi kuin tavanomaisella sellulla. Havupuusellu menee muuten hyvin kaupaksi tällä hetkellä ja hinta on noussut selvästi. Mietitään jopa uuden sellutehtaan perustamista. Sellutehtaat ovat siinä mielessä hyviä, että ne tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat (mustalipeän poltto jne).

    Kuitupuu ei muuten ole Suomessa niin kallista kuin luullaan, koska sitä saadaan tukkipuun kasvatuksen sivutuotteena. Hinta on vain noin 1/3 osa tukkipuun hinnasta. Korjuuteknologia on Suomessa hyvin tehokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  84. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 14:05

    Countryboy: Tulvia oli aiemmin 1960-luvulla enemmän, toki riippuu sateisuudesta.

    Kun puhuin riskistä, niin tarkoitan sillä sitä, että ojitettu maasto päästää veden nopeammin läpi, kuin ojittamaton maasto. Riski tulvan muodostumiselle siis kasvaa.

    Countryboy:
    Paljolti soiden ojituksella on metsien puuvarantomme nyt noin 1,5 kertainen 195o-lukuun verrattuna.

    Voidaan kysyä, että mitä sitten?

    Ei sitä puuta nytkään hakata niin paljoa kuin voitaisiin. Eikä ole tiedossa mitään sellaista, että hakkuumäärät merkittävästi lähtisivät kasvuun, varsinkaan Suomessa.

    Ellei nyt sitten eläkeläiset äänestä keskustaa murskavoittoon ja tulee uusi risupaketti. Euro per kilo tukiaisia risunkasvatukseen tai muuta järjetöntä.

    Countryboy:
    Ja tietysti kunnon vihreillehän ei työllisyydellä ole paljoa merkitystä kun joutilaisuus ja työttömyys on ihanaa.

    Voin kokemuksesta sanoa sen, että työttömyys tekee ihmisestä passiivisen ja katkeran. Siinä ei ole mitään ihanaa. Se on sitä, että kerran kuussa tipahtaa korvaus tilille, jolla maksetaan vuokra ja laskut, ja loppu kuukausi istutaan vuokraluukussa tuijottaen apaattisesti tietokoneenruutua. Työttömyys tekee ihmisestä turhan yhteiskunnalle. Ystävyyssuhteet katkeavat ja parisuhde menee koetukselle, todennäköisesti tulee ero. Jos on lapsia niin lapset ovat osakärsijöinä. Työttömänä ollessa katsot vain kuinka elämäsi vain kuluu ohi, ilman että elät sitä. Aikaa on, vaan ei rahaa tehdä mitään. Ok lenkkeily on ilmaista, mutta masentunut ja passivoitunut ihminen ei jaksa lenkkeillä.

    Oikeasti hyvin harva kykenee elämään onnellisesti työttömänä. Täytyy tulla toimeen todella vähällä, eikä sairastua voi. Mikään kodinkone ei voi mennä rikki, uutta ei saa, useimmiten edes ei käytettyä.

    Mielestäni pahinta on se, että työttömyyskorvaus on vastikkeeton. Tällä hetkellä se menee niin, että kun jäät työttömäksi, niin kirjaudut vain netissä työttömäksi. Sen jälkeen raha tulee tilille, kerran kuussa. Mitään kontaktia ei tule te-toimistosta, paitsi niille joilla arvioidaan olevan edes teoreettinen mahdollisuus työllistyä. Siinä päivät muuttuvat kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi.

    IHminen tarvitsee elämäänsä työtä, jotain sisältöä. Sen ei välttämättä tarvitse olla palkkatyötä, vaan jotain sellaista, että ihminen tuntee itsensä tärkeäksi.

    Sitä paitsi, on turha kuvitellakaan että lama-aikana Suomessa kyettäisiin tekemään parempaa ilmastopolitiikkaa eli uudistamaan järjestelmiä vähäpäästöisimmiksi jne. Siihen vaaditaan talouskasvua.

    Eikä sitä talouskasvua luoda kippaamalla Vapolle reilua sataa miljoonaa euroa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  85. Viherinssi kirjoitti 29.1.2014 kello 14:14

    a_l: Avaatko hieman tuota lihavoitua kohtaa? Luulen, että saksalaiset eivät ole kanssasi aivan samaa mieltä.

    Siksi siinä luki se “joiltakin osin”, että tuo on vain osittain. Puhun nimenomaan yhteiskunnan byrokraattisista rakenteista, siis siitä miten julkinen valta ja esimerkiksi tietoliikenneinfrastruktuuri toimii. Suomen ihan eittämätön etu on se, että täällä viranomaisten ja esimerkiksi pankkien kanssa toimiminen on hyvin suoraviivaista.

    Tiedän, ettei se ihan siltä aina tunnu, mutta kannattaa joskus kokeilla muiden maiden systeemejä. Sitten alkaa jo tulla ikävä suomalaista byrokratiaa.

    Kaupalliset palvelut ovat tiheämmällä ja isommalla talousalueella luonnollisesti parempia. Lisäksi vielä näyttää siltä, että hiljalleen jopa saksalaiset ovat keksineet internetin, ja ero suomalaiseen helppouteen alkaa kuroutua umpeen.

    Byrokratia on muuten yksi ero Saksan ja Ranskan välillä, ranskalaiset ovat tehneet siitä taiteenlajin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  86. Viherinssi kirjoitti 29.1.2014 kello 14:19

    a_l: Meillä on myös valtavasti jos jonkinlaista sääntelyä ja kilpailun rajoitetta omasta takaa, sanotaan nyt vaikka nyt alkoholipolitiikassa, jota täällä pidetään itsestäänselvyytenä.

    Haluatko avata tätä vähän enemmän kansantalouden näkövinkkelistä? Kotimaisilla alkoholirajoituksilla ei varmaankaan ole kovin paljon tekemistä Suomen kilpailukyvyn kanssa. (Ja ennen kuin se toinen klassikko tulee, niin ei kyllä autoverotuksellakaan.)

    Yritysten kannalta Suomi on regulaatioltaan pääsääntöisesti hyvin ennustettava ja varsin kevyt. Ei minulla ainakaan tule kovin paljon mieleen sellaista regulaatiota, jonka purkamalla suomalaisten kilpailukyky maailmalla paranisi selvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  87. a_l kirjoitti 29.1.2014 kello 14:35

    Poth1ue1: Muistelen lukeneeni, että kehruujennyn lanseeraamisen aikoihin puuvillan kerhrääminen ja kudonta työllistivät Englannissa muutamia tuhansia käsityöläisiä. Vuosikymmenen-parin kuluttua puuvillatekstiiliteollisuus työllisti useita satojatuhansia tehdastyöläisiä ja samalla kankaat olivat muuttuneet luksustuotteista kaikkien saatavilla oleviksi perushyödykkeiksi.Luddittien kannalta hommassa ei tietenkään ollut näinkään tarkasteltuna mitään hyvää, mutta väittäisin, että ne sadattuhannet, jotka pelastuivat maaseudun äärimmäisestä kurjuudesta tehdastyöhön, ja ne miljoonat, joilla oli ensimmäistä kertaa varaa kunnon vaatteisiin ja kodintekstiileihin, olivat tilanteeseen varsin tyytyväisiä.

    Luulen, että olemme pohjimmiltamme asiasta samaa mieltä. En usko että tälläkään kertaa kaikki on toisin, vaan katoavien töiden tilalle tulee uusia ja ennenpitkää kaikki voivat paremmin.

    Tähän saattaa silti kulua hyvinkin pitkä aika. Economistin artikkeli edellisten murrosten pitkäaikaistyöttömyyttä lisäävästä vaikutuksesta oli kyllä mielenkiintoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Samuli Saarelma kirjoitti 29.1.2014 kello 14:51

    Poth1ue1: Mikä nykyisessä tilanteessa on perustavaa laatua olevasti erilailla kuin kehruujennyn aikoihin?

    Itselleni tulee mieleen se, että käsinkehrääjälle ei ollut erityisen vaikea homma ryhtyä kehruujennyn operaattoriksi. Työ saattoi olla vaatimustasoltaan jopa helpompaa. Sama ei taida päteä nykyiseen teollisuustyöntekijään. Hänestä ei tule 3D-printteri suunnittelijaa ihan kädenkäänteessä, jos koskaan.

    Jos työlle, jonka tekemisessä tavalliset ihmiset, joilla ei ole mitään erityistaitoja, on edelleen tulevaisuudessa kysyntää, niin sitten tuo kirjoittamasi pätee. Minusta tällaisia on vain vaikeampi ja vaikeampi keksiä sitä mukaa, kun robotit tekevät kaiken ihmistä paremmin tai edes yhtä hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  89. Pekka Taipale kirjoitti 29.1.2014 kello 14:53

    Viherinssi: Kotimaisilla alkoholirajoituksilla ei varmaankaan ole kovin paljon tekemistä Suomen kilpailukyvyn kanssa.

    No on sillä nyt aika paljon tekemistä sen kanssa, hakeeko kansa juomisiaan lähikaupasta vaiko kuormalava kerrallaan Tallinnan Super-Alkosta.

    Vrt.
    http://www.hs.fi/politiikka/a1374542592698
    vs.
    http://www.sdp.fi/fi/jasenristeily

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. a_l kirjoitti 29.1.2014 kello 14:59

    Viherinssi: Haluatko avata tätä vähän enemmän kansantalouden näkövinkkelistä? Kotimaisilla alkoholirajoituksilla ei varmaankaan ole kovin paljon tekemistä Suomen kilpailukyvyn kanssa. (Ja ennen kuin se toinen klassikko tulee, niin ei kyllä autoverotuksellakaan.)Yritysten kannalta Suomi on regulaatioltaan pääsääntöisesti hyvin ennustettava ja varsin kevyt. Ei minulla ainakaan tule kovin paljon mieleen sellaista regulaatiota, jonka purkamalla suomalaisten kilpailukyky maailmalla paranisi selvästi.

    Kaikenlainen sääntely heikentää taloudellista toimeliaisuutta, ja vastoin yleistä kuvitelmaa meidän alkomonopolit, anniskeluluvat, pelimonopolit, taksiliikenteen tarveharkinnat, koulutusvaatimukset julkisiin työpaikkoihin, vaatimukset toisen kotimaisen kielen taidosta ja kauniisti sanottuna rajallinen kilpailutilanne vähittäiskaupassa eivät ole ilmaisia.

    Vastaavia juttuja on joka maassa, mutta usein on helpompi huomata hölmöydet muualla kuin kotona, jossa moisia asioita alkaa pitää itsestäänselvyyksinä.

    En osaa näitä kvantifioida enkä verrata vastaaviin saksalaisiin. En tosin tiedä mihin pitäisikään verrata, koska et kertonut millä perusteella Suomi on mielestäsi Saksaa toimivampi yhteiskunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  91. a_l kirjoitti 29.1.2014 kello 15:06

    Viherinssi: Siksi siinä luki se “joiltakin osin”, että tuo on vain osittain. Puhun nimenomaan yhteiskunnan byrokraattisista rakenteista, siis siitä miten julkinen valta ja esimerkiksi tietoliikenneinfrastruktuuri toimii. Suomen ihan eittämätön etu on se, että täällä viranomaisten ja esimerkiksi pankkien kanssa toimiminen on hyvin suoraviivaista.Tiedän, ettei se ihan siltä aina tunnu, mutta kannattaa joskus kokeilla muiden maiden systeemejä. Sitten alkaa jo tulla ikävä suomalaista byrokratiaa.Kaupalliset palvelut ovat tiheämmällä ja isommalla talousalueella luonnollisesti parempia. Lisäksi vielä näyttää siltä, että hiljalleen jopa saksalaiset ovat keksineet internetin, ja ero suomalaiseen helppouteen alkaa kuroutua umpeen.Byrokratia on muuten yksi ero Saksan ja Ranskan välillä, ranskalaiset ovat tehneet siitä taiteenlajin.

    Olen kyllä kokeillut muiden maiden systeemejä, ml. Saksan, eikä varsinkaan veroviranomaisia jäänyt ikävä.

    En silti pidä suomalaisaikaan viranomaisia mitenkään valtavan joustavina. Kela ja TE-toimistot ovat toki oma lukunsa, mutta ainakin tulli ja Evira osaavat olla erinomaisen pikkutarkkoja ja hankalia.

    Sen verran off-topic, että antaa tämän olla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. Keskustelija kirjoitti 29.1.2014 kello 15:26

    Samuli Saarelma: Itselleni tulee mieleen se, että käsinkehrääjälle ei ollut erityisen vaikea homma ryhtyä kehruujennyn operaattoriksi. Työ saattoi olla vaatimustasoltaan jopa helpompaa. Sama ei taida päteä nykyiseen teollisuustyöntekijään. Hänestä ei tule 3D-printteri suunnittelijaa ihan kädenkäänteessä, jos koskaan. Jos työlle, jonka tekemisessä tavalliset ihmiset, joilla ei ole mitään erityistaitoja, on edelleen tulevaisuudessa kysyntää, niin sitten tuo kirjoittamasi pätee. Minusta tällaisia on vain vaikeampi ja vaikeampi keksiä sitä mukaa, kun robotit tekevät kaiken ihmistä paremmin tai edes yhtä hyvin.

    Roboteilla ei ole minkäänlaisia inhimillisen vuorovaikutuksen taitoja. Olen seurannut tekoälytutkimusta puhtaasti maallikkona ja oman käsitykseni mukaan kyseisellä alalla ei ole tehty mitään sellaista edistysaskelta, joka antaisi olettaa, että asia muuttuisi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

    Näin ollen kaikki ammatit, joissa tarvitaan inhimillistä vuorovaikutusta, ovat sellaisia, että kone suoriutuu niistä ihmistä huonommin.

    Uskallan luvata, että jos tänään syntyvä lapsi kouluttautuu lasten tai vanhusten hoitajaksi, häntä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Keskustelija kirjoitti 29.1.2014 kello 15:35

    Itseajavien kuormankuljetusautojen ja satamanosturien ilmeisenä hyötynä on, että pääsemme ehkä kenties mahdollisesti eroon parlamentin absoluuttisen veto-oikeuden omaavasta ylähuoneesta, eli AKT:sta.

    Odotan ilolla aikaa, jolloin eduskunta pystyy päättämään Suomen asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  94. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.1.2014 kello 16:02

    Countryboy: Taas viisauksia Lauri Kumpulaiselta, jotka perustuvat vankkaan mutu-tietoon.

    Tällä hetkellä puu tulee suomalaisesta metsästä, koska Stora Enson Uimaharjun tehtaat ovat alkaneet tehdä liukosellua. Siitä tehdään viskoosikuitua jossakin ulkomailla. Valitettavasti Kemira myi Säterin tehtaat Indonesialaisille. Säterin viskoosituotannon toimiessa liukosellu tuotiin jopa Etelä-Afrikasta asti. Hinta on parempi kuin tavanomaisella sellulla. Havupuusellu menee muuten hyvin kaupaksi tällä hetkellä ja hinta on noussut selvästi. Mietitään jopa uuden sellutehtaan perustamista. Sellutehtaat ovat siinä mielessä hyviä, että ne tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat (mustalipeän poltto jne).

    Kuitupuu ei muuten ole Suomessa niin kallista kuin luullaan, koska sitä saadaan tukkipuun kasvatuksen sivutuotteena. Hinta on vain noin 1/3 osa tukkipuun hinnasta. Korjuuteknologia on Suomessa hyvin tehokasta.

    Liukosellun raaka-aineeksi käyvät kaikki puut. Uimaharjulla raaka-aineeksi on valittu koivu.

    Eipä minulla muuta aiheeseen lisättävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. rfarm kirjoitti 29.1.2014 kello 16:11

    Keskustelija:
    Luddiitit tuhosivat kehruujennyjä, koska pelkäsivät niiden aiheuttamaa massatyöttömyyttä. Suomessa maataloudessa työskentelevien määrä nopeimmillaan puolittui 20:ssä vuodessa. Kummassakaan tapauksessa ei syntynyt massatyöttömyyttä. Hevosen kengittäjiä ja justeerisahametsureitakaan ei enää ole.

    Kukaan meistä ei tiedä, mitä töitä 30:n vuoden kuluttua tehdään. Erittäin todennäköisesti olemme silloin kuitenkin rikkaampia ja hyvinvoivempia kuin nyt.

    Kehruu-Jennyt heikensivät työntekijöiden asemaa. Taitavien ammattilaisten työt korvautuivat tehdastyöllä. Työajat tehtaissa olivat todella pitkiä, palkka surkea ja työolot huonot. Kansan mahdollisuuksia elättää itsensä itsenäisesti heikennettiin, jotta tehtaisiin saataisiin työntekijöitä. Kesti monta kymmentä vuotta ennenkuin teollisen vallankumouksen tuottavuuden lisäys alkoi nostaa työntekijöiden tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  96. juupa juu kirjoitti 29.1.2014 kello 16:14

    Todellakin sellunkeitto on nykyään taas mitä parhainta bisnestä ja tulee olemaan.Ei ole kuin muutama vuosi kun koko metsäteollisuuden kuolemaa povattiin. Sellun hintaa on taas nostettu ja tulee nousemaan lisää.Paperin kulutus kun vähenee niin myös kierrätyskuidun saatavuus pienenee voimakkaasti. Joten tarvitaan neitseellistä havumetsien sellua kartongin ym valmistukseen. Ei muuta kun uutta sellutehdasta pystyyn. Vahinko kun se Kemijärven tehdas hätäpäissään kerittiin sulkea. Olisi nyt käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Poth1ue1 kirjoitti 29.1.2014 kello 17:12

    rfarm: Kehruu-Jennyt heikensivät työntekijöiden asemaa. Taitavien ammattilaisten työt korvautuivat tehdastyöllä. Työajat tehtaissa olivat todella pitkiä, palkka surkea ja työolot huonot. Kansan mahdollisuuksia elättää itsensä itsenäisesti heikennettiin, jotta tehtaisiin saataisiin työntekijöitä. Kesti monta kymmentä vuotta ennenkuin teollisen vallankumouksen tuottavuuden lisäys alkoi nostaa työntekijöiden tuloja.

    Taisivat päästä taas ne suuruusluokat unohtumaan?

    Yhtä asemansa menettänyttä käsityöläistä kohden työllistyi 10-100 -kertainen määrä maaseudun kurjalistoa, joille nykynäkökulmasta kurja tehdastyökin oli varsinaista luksusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  98. Pezkin kirjoitti 29.1.2014 kello 17:17

    Hyvä kirjoitus. Ketään ei vaan tunnu aidosti kiinnostavan ne (talouselämälle hyödyttömät) nuoret ja vanhemmat ihmiset, joilla ei ole sitä lukupäätä, opiskelutaitoja ja muuta taustatukea kouluttautua sinne korkeantason tietoyhteiskunnan osaajaksi. Mistä silloin tarkoituksellinen elämä, kohtuullinen elintaso ja aito osallisuus yhteiskunnassa?
    Todennäköisesti menemme kohti sitä tissiviihde-käsitettä ja yhteiskuntaa, jossa 20%:lle on työtä, 80%:lle prosentille ei. Ketkä saavat /joutuvat tuohon tekijäluokkaan, ja mitä tekee sillä aikaa se 4/5 porukasta?
    Jo 1996 tätä nykykuvajaista piirsivät aika tarkasti esille Hans-Peter Martin ja Harald Schumann kirjassaan Globalisaatioloukku. Hyökkäys demokratiaa ja hyvinvointia vastaan.
    Vastapaino, 1998
    http://www.hs.fi/tulosta/HS980318SI1KU02qv5

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  99. Tapio kirjoitti 29.1.2014 kello 17:42

    Samuli Saarelma: Itselleni tulee mieleen se, että käsinkehrääjälle ei ollut erityisen vaikea homma ryhtyä kehruujennyn operaattoriksi. Työ saattoi olla vaatimustasoltaan jopa helpompaa. Sama ei taida päteä nykyiseen teollisuustyöntekijään. Hänestä ei tule 3D-printteri suunnittelijaa ihan kädenkäänteessä, jos koskaan.

    Tämä on kuitenkin tietynlaista jatkumoa, johon yhteiskunta on jo enemmän tai vähemmän oppinut vastaamaan. Esimerkiksi tuo Canon-anekdootin idea oli tunnettu jo 60-luvulla muistaakseni USA:n GE:n esittämänä. Tuolloin oli kehitetty n.s. FMS-tuotanto, jota Suomessakin on sovellettu kehittyneissä konepajoissa jo 70-luvun alusta alkaen. Suuri osa silloisista ammattimiehistä pystyi kouluttautaumaan uudistuksen vaatimalle tasolle, esimerkiksi detailjien ohjelmoijiksi.

    Korostaisin, että automaation/robotiikan kehittymisen lisäksi on syytä huomioida, mitä muutoksia tekoälyn, tietojen louhinnan ja analyysin yms. radikaali kehittyminen aiheuttaa toimihenkilöammateille, m.l. ylemmät toimihenkilöt.

    Ei huomenna mitään tapahdu, mutta aivan varmasti 15 vuodessa. Toisaalta, murros antaa aina mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Liian vanha kirjoitti 29.1.2014 kello 17:44

    Keskustelija:
    Itseajavien kuormankuljetusautojen ja satamanosturien ilmeisenä hyötynä on, että pääsemme ehkä kenties mahdollisesti eroon parlamentin absoluuttisen veto-oikeuden omaavasta ylähuoneesta, eli AKT:sta.

    Odotan ilolla aikaa, jolloin eduskunta pystyy päättämään Suomen asioista.

    Eipähän tuo ole onnistunut Thaimaassa tai Ukrainassakaan, vähemmistöt ovat sielläkin romuttaneet eduskunnan vallan.

    Ja ei AKT loppuminen vapauta Edsukuntaa päätämään , edelleen Nokia, Kone , EK etc luettelevat, mitä Eduskunta säästää ja niillä on veto-oikeus ja määräysvalta lainsäädäntöön tapaan lex Nokia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  101. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 29.1.2014 kello 17:59

    Minusta on aivan ilmeistä, että suuressa röntgenkalabaliikissa käsitelty fysiologisten kuvien (röntgen-, ultraääni-, magneetti- jne tai varsinkin se joku jota ei ole vielä keksittykään) tulkitseminen tulee olemaan 90%:sti tietokoneiden hommaa kohtuullisen pian.

    Maalaisjärki tai pikemminkin -intuitiohan sanoisi että tietokone ei korvaa ihmistä millään, kun taitavaksi röntgenlääkäriksi tarvitaan (lääkärien mukaan) 20 vuotta ja 12000 katsottua potilaskuvaa. Mutta digikaupunkilaisintuitiolla väittäisin, että nimen omaan tuollaisissa hommissa tietokoneet tulevat jyräämään, missä jokainen uusi kuva lisää prosessin tarkkuutta.

    (Ja kenenkään ei tarvitse olla se 1. työpäivän 1. potilas…)

    Ihan ensi vuonna ei tapahdu, mutta luultavasti aikaisemmin kuin luulisi. Eikä kysymys ole siitä että 100% tulkintatyöstä korvautuisi, mutta jos lukema on edes 60% niin aika monta ihmistyötuntia muuttuu taas tarpeettomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  102. Countryboy kirjoitti 29.1.2014 kello 18:52

    Lauri Kumpulainen: Voidaan kysyä, että mitä sitten?
    Ei sitä puuta nytkään hakata niin paljoa kuin voitaisiin. Eikä ole tiedossa mitään sellaista, että hakkuumäärät merkittävästi lähtisivät kasvuun, varsinkaan Suomessa.

    Siinä mielessä paljonkin merkitystä, että se on sitonut ja sitoo paljon hiilidioksidia. Tosin Ville Niinistö meni hätäpäissään/pakosta ? sopimaan sen päästölähteeksi. EU:n lupaamia kompensaatioita ei ole kuulunut.

    Turpeesta muuten vihreiden energia-asiantuntija Oras Tynkkynen näyttää lehtitietojen mukaan olevan sitä mieltä, että tässä tilanteessa on parempi polttaa turvetta kuin kivihiiltä. Ilmeisesti Ville Niinistö on eri mieltä. Viime vuonna Suomen energian käyttö väheni, mutta CO2-päästöt kasvoivat huomattavasti lähinnä lisääntyneen kivihiilen polton vuoksi. Vastoin hallitusohjelman lupauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  103. Catilina kirjoitti 29.1.2014 kello 19:10

    Meillä on EKG:tä koneet tulkinneet jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja siinä on tulkittavana vain yksi viiva kahtenatoista variaationa. Tulkinta on edelleenkin vuonna 2014 kaukana luotettavasta, eikä kukaan järjissään oleva lääkäri sitä katsomatta ja miettimättä niele, jos haluaa kehdata vielä seuraavanakin päivänä tulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  104. AH kirjoitti 29.1.2014 kello 19:33

    Osmo: “Duunarimiesten näkymät ovat juuri nyt ankeat. Siksi he eivät äänestä enää demareita vaan perussuomalaisia.”

    – onko tuo ihme, demarifeminsti Tarja Filatovin taannoinen vaatimus sos.dem Doris-lehdessä: “Jos palkkaeroja ei saada kurottua umpeen, on naisten “leivän hintaa” laskettava tai verotusta alennettava sukupuolen mukaan.”
    http://www.demarinaiset.fi/easydata/customers/demarinaiset/files/pdf/Dooris2-08.pdf
    …jaa, linkkihän on tuhottu. Sori.
    Kun toisaalla on tutkittua tietoa palkkaeroista:
    http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159429-myytti-1-naisen-euro-on-80-senttia-osa-1
    http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159449-myytti-1-naisen-euro-on-80-senttia-osa-2

    Tuo Filatovin lausuma pistää ihmettelemään tästäkin syystä:
    – se, että vähemmän tienaava maksaa jo nyt vähemmän veroja – sitä kutsutaan progressiiviseksi verotukseksi.
    – eikös tuo Tarjan vaatimus tarkoittaisi sitä, että saman verran, eli yhtä vähän samassa työtehtävässä tienaavasta miehestä ja naisesta naiselle jäisi enemmän käteen?
    Tämmöistäkö duunarimies kaipaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  105. Kalle kirjoitti 29.1.2014 kello 20:14

    Mikko Kiviranta: Yksi Marxin aspekti – pääomien kasaantuminen – on kieltämättä nousemassa koko järjestelmää uhkaavaksi tekijäksi…

    Tuossa olet oikeassa. 🙂 Sitä Suomessakin on yritetty kaikin tavoin edistää koko sodan jäkeinen aika. Vasemmalle kallellaan olevat hallitukset enemmän ja muutkin aika kovaa. Pääomaverotus pyrkii kaikin tavoin estämään pienten ja keskisuurten pääomien synnyn ja turvaamaan korporaatioiden edut. Tässä on se iso ero Ruotsiin, jossa on aina ymmärretty ruotsalaisen pääoman tärkeys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  106. az kirjoitti 29.1.2014 kello 20:36

    Austrian:
    Työnarvoteoria on sinänsä ollut useimpien klassisten ja liberaalien talous/yhteiskuntatietelijöiden hyväksymä teoria. Esim. John Locke, Adam Smith, David Ricardo ja J.S Mill.

    Marx kääntää omassa työnarvoteoriassaan Smithin päälaelleen. Hän vaihtaa kuluttajan näkökulman työn määrän näkökulmaan. Smithillä henkilöiden A ja B ajallisesti yhtä suuren työn arvot eivät välttämättä ole keskenään vaihdettavia. Marxilla ovat, sillä hän vakioi työn arvon tehdyn työn määrään. Hänen kirjoituksissaan voi nähdä alkiomuodossaan tulevien kommunististen yhteiskuntien työmoraalin ja innovatiivisuuden rappion.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  107. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 29.1.2014 kello 21:28

    Kiitos Osmo hyvästä blogista.

    Se selvitti erittäin hyvin nykyisen monipuoluehallituksen politiikan perusteita. Olen ihmetellyt miksi hallitus pyrkii pidentämään ihmisten työuraa kolmesta eri kohdasta, alusta, keskeltä ja lopusta. Nyt asia on selvä. Hölmöyksissään.

    Olen myös ihmetellyt miksi pidennys työuran lopusta on päätetty toteuttaa vasta seuraavan hallituksen aikana. Varmaakaan robottien kehitys ei vielä tämän hallituksen aikana ole edistynyt niin pitkälle, että eläkeiän noston hölmöys näkyisi kaikessa karmeudessaan.

    Viitsisitkö Osmo hallituspuolueen arvovaltaisena jäsenenä selvittää meille yksinkertaisille kansalaisille syytä siihen, että eläkeiän nosto ajoitetaan juuri siihen hetkeen, kun maailma robotoituu nopeimmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  108. RavenWolf kirjoitti 29.1.2014 kello 22:06

    En tiedä kuinka paljon porukka seuraa tätä tekniikan kehitystä, mutta on pakko mainita, että tämä kehitys on todella vauhdikasta ja hurjaa. Tilanne on lähitulevaisuudessa kyllä paljon kurjempi työpaikkojen suhteen kuin mitä täälä Suomessa uskalletaan myöntää.

    Kansainvälisissä medioissa keskustellaan nyt todella aktiivisesti tästä automaatioista johtuvasta työttömyydestä. Sielä luvut mitä on heitetty on todella karmivia. USA:ssa puhutaan jostain 50% tai jopa 75% työttömyys luvuista seuraavien 30-vuoden aikana. Suomessa koko asiaa vähätellään ja puolustellaan historialla.

    Meidän pitäisi tajuta tämä, että meidän ihmiskuntaa kohtaa seuraavan 100-vuoden sisällä suurempi muutos kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. On arvioitu, että viimeistään 50-vuoden sisällä saamme kehitettyä aidon AI:n. Kun se saadaan aikaiseksi, niin tosiaan ihmisillä ei ole enää mitään työtä tehtävänä koska silloin AI pystyy tekee ihan kaiken minkä ihminenkin. Siis jopa ne luovatkin alat. Tämän varjolla on ihan naurettava kuvitella, että me eläisimme vuosikymmenien päästä enää tälläisessä ekonomisessa talousjärjestelmässä missä me nykyjään elämme. Pitää myös huomata, että meidän ei tarvitse saada kehitettyä mitään aitoa AI:ta, jotta pystymme hävittämään suurimman osan töistä. Tähän olettamukseen nojautuukin juuri nämä lähivuosien karmeat työttömyysluvut. Tosin mitä parempi AI saadaan aikaiseksi sen karmivammaksi se työttömyys tulee. Siis kyse ei nyt ole mistään väliaikaisesta ongelmasta jonka selättäminen ratkaisee koko ongelman vaan tämä on pysyvä suunta ja meidän pitää suunnitella yhteiskunta työttömyyden ympärille eikä työn ympärille.

    Nyt ihan lähiaikoina on tullut paljon uutisia siitä kuinka neurotietokoneet kehittyvät ja kuinka Google on ostanut isoja robotiikkaan keskittyviä yrityksiä sekä Nestin joka tekee talojenälyä kuten älytermostaatteja. Ihan eilen tuli tietoon, että Google osti jollain 3 miljardilla dollarilla DeepMind-yrityksen, joka on ollut jonkinlainen pioneeri tekoälyn suhteen. Muut isot firmat ovat myös kovalla kiireellä kehittämässä tekoälyä. Facebook yritti ostaa DeepMindin, mutta Google ehti viedä sen ennen sitä. Microsoft ja IBM ovat kilpailemassa samalla alalla. Suuret yritykset ovat käytännössä tuplanneet henkilöstöään AI:n kehityksessä.

    Lukekaas vähän:

    Google’s Grand Plan to Make Your Brain Irrelevant: It’s on a mission to build an enormous digital brain that operates as much like the human mind as possible — and, in many ways, even better: http://www.wired.com/business/2014/01/google-buying-way-making-brain-irrelevant/

    Mass unemployment fears over Google artificial intelligence plans. The development of artificial intelligence – thrown into spotlight this week after Google spent hundreds of millions on new technology – could mean computers take over human jobs at a faster rate than new roles can be created, experts have warned:
    http://www.telegraph.co.uk/technology/google/10603933/Mass-unemployment-fears-over-Google-artificial-intelligence-plans.html

    Amazon, Applebee’s and Google’s job-crushing drones and robot armies: They’re coming for your job next:
    http://www.salon.com/2013/12/06/triumph_of_the_drones/

    Andrew McAfee: What will future jobs look like?
    http://www.ted.com/talks/andrew_mcafee_what_will_future_jobs_look_like.html

    Jobs, Robots, Capitalism, Inequality, And You
    http://techcrunch.com/2013/08/24/jobs-robots-capitalism-inequality-and-you/

    TEKNOLOGINEN MURROS
    JA POLITIIKKA:
    http://teknologinenmurrosjapolitiikka.files.wordpress.com/2014/01/teknologinen-murros-ja-politiikka-lopullinen.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  109. RavenWolf kirjoitti 29.1.2014 kello 22:21

    Lauri Kumpulainen: Kun

    IHminen tarvitsee elämäänsä työtä, jotain sisältöä. Sen ei välttämättä tarvitse olla palkkatyötä, vaan jotain sellaista, että ihminen tuntee itsensä tärkeäksi.

    Väärin. Ihminen on eläin eikä eläin tarvitse elämäänsä työtä. Ihminen kyllä tarvitsee elämäänsä sisältöä. Se ei tarkoita, että me tarvitaan töitä. Kuinka moni rikas miljonääri tarvitsee työtä? Entäpä entisaikojen aristokraatti? Entäpä nykynuoriso joilla on paljon vapaata? He kyllä keksivät hyvin tekemistä itselleen pitkin päivää. Ainut mihin ihminen tarvii töitä on elämiseen, mutta tulevaisuudessa kun robotit tekevät meidän duunit, niin töitä ei tarvita. Me voimme keskittyä siitten siihen olennaiseen eli itse elämiseen. Voimme tehdä ja harrastaa sitä päivät pitkät sitä mitä olemme aina unelmoinneet tekevämme. Moni tekee vapaa-ajalla paljon hyödyllistä harrastetta kuten vaikka koodaa vapaanlähdekoodin ohjelmistoja. Antiikin aikoina ihmiskunta eli kultakautta. Kiitos orjien siitä. Älymystön ei tarvinnut puurtaa vaan he pystyivät nauttimaan mukavasta lungista elämästä ja he käyttivät vapaa-aikaa tieteiden ja taiteiden kehittämiseen eikä siitä niille kukaan maksanut mitään.

    Lähitulveaisuudessa orjien virkaa hoitaa robotit. Silloin ihmiskunta saavuttaa uuden kultakauden koska suurempiosa ihmisistä pystyy osallistumaan ihmiskunnan parantamiseen tieteen ja taiteiden kehittämisen kautta eikä heidän tarvitse murehtia töissä käymisestä.

    On muuten myös naurettava vaatia vastikkeellista työttömyyskorvausta yhteiskunnassa jossa yksinkertaisesti kaikille halukkaille ei riitä töitä vaikka kuinka he sitä haluaisivat. Miksi sellaisia ihmisiä pitää siis rankaista siitä? Ei mitään järkeä. Tilanne olisi ihan eri jos oikeita töitä olisi. Sitäpaitsi jos sielä seassa on muutama laiska jota ei työt kiinnosta, niin haittaako se mitään? Ei se haittaa koska kaikki yhteiskunnan työt tulevat silti jonkun toimesta tehdyksi. Muutenkin kun tulevaisuudessa nyt työttömyys kasvaa ja kasvaa loputtomasti niin meidän pitäisi keksi vaikka joku kansalaispalkka jonka turvin pystymme pitämään tämän meidän kapitalistisen ekonomistisen järjestelmän pystyssä mahdollisimman pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  110. Seppo S kirjoitti 29.1.2014 kello 23:30

    Yhteiskuntahan tarvitsee työttömiä. Jos työttömiä ei olisi, niin kyllä EKP ryhtyisi niitä inflaation pelossa kiireen vilkkaa tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  111. Poth1ue1 kirjoitti 30.1.2014 kello 0:48

    RavenWolf: Meidän pitäisi tajuta tämä, että meidän ihmiskuntaa kohtaa seuraavan 100-vuoden sisällä suurempi muutos kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa.

    Ihan saman olisi voinut todeta vaikkapa vuona 1914 tai 1814…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  112. Tommi Uschanov kirjoitti 30.1.2014 kello 7:06

    Rogue: Siitä miten tämä vallankumouksen jälkeinen kommunistinen systeemi varsinaisesti toimisi, Marx sanoi vähemmän.

    Hän sanoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon juuri siitä yhdestä ainoasta juonteesta, josta tässä olemme keskustelleet: teknologian kehityksen ansiosta työn määrän ja arvonlisäyksen määrän välinen yhteys katkeaa, ja työaika on silloin lopulta lyhennettävissä (potentiaalisesti) niin vähiin, että yhteiskunnassa tapahtuu sen seurauksena tietynlainen laadullinen muutos.

    Tämä on Marxin useammassakin yhteydessä esittämä arvelu, jota vain kukaan ei osaa yhdistää Marxiin, koska vuoden 2014 Suomessa siitä ei tule kenellekään mieleen Marx vaan esim. Osmo Soininvaara. (Tai minä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  113. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.1.2014 kello 7:52

    Tämä on Marxin useammassakin yhteydessä esittämä arvelu, jota vain kukaan ei osaa yhdistää Marxiin, koska vuoden 2014 Suomessa siitä ei tule kenellekään mieleen Marx vaan esim. Osmo Soininvaara. (Tai minä.)

    Puhumattakaan Keynesistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Tommi Uschanov kirjoitti 30.1.2014 kello 7:13

    Osmo Soininvaara: Marxia ei tullut paljon luetuksi, koska marxilaisuutta tunki sisään oviata ja ikkunoista.

    Tämä valaisee hyvin paljon. Olin vähällä itse asiassa ottaa saman asian puheeksi itse, mutta en ottanut, kun kommentistani tuli muutenkin jo niin pitkä. 1950-luvulla syntyneille suomalaisille täytyisia aina muistaa xmyöntää automaattisesti erivapaus Marxista, koska se, mihin hänen nimensä yleisimmin liitettiin heidän nuoruutensa Suomessa, oli jotain niin luotaantyöntävän kamalaa.

    Luin Marxini kansantaloutieteen opintojen antamien silmälasien läpi, ja mielestäni Marxilla oli joissakin keskeisissä asioissa yksinkertainen (mutta edelleen hyvin yleinen) päättelyvirhe.

    On hänellä toki melkoisia päättelyvirheitä, eikä pelkästään yksikössä vaan monikossa.

    Mutta minä olen nähnyt tämän asian niin, että juuri Marxin tuotannon korkea ikä tekee hänestä ajan myötä yhä mielenkiintoisemman. Hänen aikalaistensa kirjoittamalla fysiikan tai lääketieteen oppikirjalla ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaikki tieto on vanhentunut totaalisesti jo kauan sitten. Se, että hänen kirjoittamillaan yhteiskuntatieteellisillä kirjoilla sen sijaan tekee yhä ylipäänsä jotain, on jo niin arki-intuition vastainen seikka, että se tekee Marxista historiallisena henkilönä itselleni mielenkiintoisen. Että 150 vuoden takaisissa teksteissä on edes yksittäisiä kohtia, jotka voisivat olla nykyhetkessä kirjoitettuja, on mielenkiintoista, koska käytännössä missään muissa 150 vuoden takaisissa tieteellisissä teksteissä niitä ei ole. Se on mielenkiintoista tavalla, joka ylittää sellaisen utilitaristisen mittapuun, joka kysyy tekstin suoran käytännöllisen sovellettavuuden perään.

    On myös toinen näkökohta. Kuten olen jo todennutkin, olet oma-aloitteisesti saanut monessa asiassa jopa hätkähdyttävän samanlaisia ajatuksia kuin Marx aikoinaan. Näitä ajatuksia ei vain yleisesti yhdistetä Marxin nimeen, koska hänen henkilönsä yhdistyy niin vahvasti johonkin muuhun, kuten vankileirien saaristoon ja muihin ikäviin asioihin. Mutta aivan samalla tavalla sinun henkilösi (ja vihreiden yleisemmin) herättämät huonot mielleyhtymät ovat estämässä näiden samojen Marx-henkisten ajatusten menemistä perille, kun olet itse nyt saanut ne uudestaan. Olet itse pahoitellut tätä kirjojasi myöten.

    Mielikuvien tasolla vallitseva Marxin suhde vankileirien saaristoon (VS) on sama kuin mielikuvien tasolla vallitseva vihreiden suhde villasukkaa virkkaavaan, veronmaksajien rahoilla elävään keramiikkataiteilijaan (KT). Ja jos 1) pahoittelee vihreät/KT-suhteen olemassaoloa ja samalla vieläpä 2) esittää samankaltaisen emansipatorisen ohjelman kuin Marx, niin silloin on ehkä hyvinkin syytä paneutua Marx/VS-suhteen syntyhistoriaan. Näin vihreät/KT-suhdetta vastaan voitaisiin nimittäin taistella tehokkaammin kuin Marx onnistui aikoinaan estämään Marx/VS-suhdetta syntymästä. Ja Marx/VS-suhteen syntyhistoriaan voi parhaiten paneutua lukemalla Marxia itseään. Siihen ei voi paneutua vain lukemalla Marxin virheet hylänneitä nykyvastineita. Tai edes olemalla itse Marxin virheet hylännyt nykyvastine.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  115. Austrian kirjoitti 30.1.2014 kello 9:01

    Tommi U,

    JS Millin useimmat yhteiskuntatieteelliset kirjoitukset ovat ajankohtaisia.

    Kant, Hume ja Mill ovat filosofeina edelleen ajankohtaisia.

    Voinemme siis todeta että Marxissa ei ole mitään ainutlaatuista. Ainutlaatuista on vain se, että hänestä on tehty jonkinlainen profeetta useamman kuin yhden sukupolven toimesta! 🙂

    Jännä ilmiö liittyy myös Leniniin, Marxiin ja Staliniin. Monien mielestä Marx ja Lenin olivat viattomia teoreetikoita joita vain tähtäsivät korkeampiin päämääriin ihmiskunnan hyväksi kun taas Stalin korruptoi sosialismin ja muutti sen teknokraattiseksi, pienen puolue-eliitin muodostamaksi sortoyhteiskunnaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  116. jouni lundqvist kirjoitti 30.1.2014 kello 9:04

    Työnteko liittyy maatalouden syntyyn 10000 vuotta sitten ja siitä eteenpäin yleisemminkin yhteiskuntien syntyyn. Esihistoriallisena aikana ei tehty työtä. Kun mammutti saatiin nurin tai tuli pietarin kalansaalis, sitä syötiin niin kauan kuin sitä oli, ei mietitty aamulla työjuttuja. Kun päämme ja ruumiimme on edelleen sama kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten niin sanonpa vaan, että evoluutio ei ole suunnitellut meitä työntekoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  117. Mikko Kiviranta kirjoitti 30.1.2014 kello 9:22

    Poth1ue1: Muistelen lukeneeni, että kehruujennyn lanseeraamisen aikoihin puuvillan kerhrääminen ja kudonta työllistivät Englannissa muutamia tuhansia käsityöläisiä. Vuosikymmenen-parin kuluttua puuvillatekstiiliteollisuus työllisti useita satojatuhansia tehdastyöläisiä ja samalla kankaat olivat muuttuneet luksustuotteista kaikkien saatavilla oleviksi perushyödykkeiksi.

    Luddittien kannalta hommassa ei tietenkään ollut näinkään tarkasteltuna mitään hyvää, mutta väittäisin, että ne sadattuhannet, jotka pelastuivat maaseudun äärimmäisestä kurjuudesta tehdastyöhön, ja ne miljoonat, joilla oli ensimmäistä kertaa varaa kunnon vaatteisiin ja kodintekstiileihin, olivat tilanteeseen varsin tyytyväisiä.

    Näinhän se menee, erikoistuminen ja työnjako periaatteessa lisää vaurautta. Tulonjaosta riippuu kenen vaurautta se lisää. Yhteismaan-itsekkäästi voi kysyä onko Suomi tälläkin kertaa voittajien joukossa, tai Yhteismaa-sopimusnäkökulmallisesti voi kysyä saavutettaisiinko vielä enemmän hyvinvointia tai vaikkapa parempi resurssien käyttöaste jotenkin muuten kuin Adam Smithin “osittaisoptimointi = globaali optimointi” periaatteella. Asia ei ole itsestään selvä.

    Hieman kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi lainaan McNeill & McNeill’iä, s.347:


    Vuonna 1700 Intia oli maailman ainoa kudottujen tekstiilien viejämaa. Vuoteen 1860 mennessä intialaiset kutojat eivät kuitenkaan enää pärjänneet brittikilpailijoilleen … Sir Charles Trevelyan kertoi parlamentille antamassaan todistuksessa … Dhakan tekstiilikaupungin tilanteesta ja sanoi että “viidakko ja malaria valtaavat alaa – Intian Manchester on vajonnut kukoistavasta kaupungista köyhäksi ja pieneksi kaupunkipahaseksi

    Esimerkiksi Iranissa puuvilla- ja silkkiteollisuus kukoistivat ennen vuotta 1820 ja toivat elannon tuhansille, lähinnä miespuolisille, kutojille Isfahanin ja Tabrizin tapaisissa kaupungeissa, sekä etupäässä naispuolisille kehrääjille ympäröivillä maaseuduilla…Vuonna 1890 Isfahanissa oli silkkikangaspuita enää kymmenesosa vuoden 1830 määrästä. Iran lopetti silkki- ja puuvillakankaan viennin ja alkoi viedä raakapuuvillaa ja silkkiä… Katupojat lauloivat ‘Joka leipänsä hankkii kutomalla sen parempi olisi kuolla kuin elossa olla’. Samanlaisia säkeitä lauleskeltiin epäilamättä Kioton, Shanghain, Kalkuttan, Buharan, Kairon, Tlemcenin, Timbuktun, Cuzcon ja Mexicon kaduilla.

    Ylläkuvattu on tietysti yksi talousrakenteen muutoksiin liittyvän ‘luovan tuhon’ kuvaus. Tästä herää monia ajauksentynkiä joita pitäisi kehitellä eteenpäin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  118. Risto kirjoitti 30.1.2014 kello 9:28

    Tommi Uschanov: Että 150 vuoden takaisissa teksteissä on edes yksittäisiä kohtia, jotka voisivat olla nykyhetkessä kirjoitettuja, on mielenkiintoista, koska käytännössä missään muissa 150 vuoden takaisissa tieteellisissä teksteissä niitä ei ole. Se on mielenkiintoista tavalla, joka ylittää sellaisen utilitaristisen mittapuun, joka kysyy tekstin suoran käytännöllisen sovellettavuuden perään.

    Ei nyt liioitella. Kyllä klassisella mekaniikalla, kenttäteorialla (ja ehkä vähäsen nuoremmlla) termodynamiikalla vielä arvonsa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  119. JTS kirjoitti 30.1.2014 kello 9:32

    Kun vuosisadan takaisia asioita tässä historiaosuudessa muistellaan:

    “Liukuhihnan avulla Ford pystyi säästämään huomattavasti aikaa ja rahaa autojen massatuotannossa.
    Ford maksoi työntekijöilleen huomattavasti parempaa palkkaa kuin muut autotehtaat ja siirtyi käyttämään päiväpalkkaa. Hän palkkasi tehtaisiinsa myös runsaasti vähemmistöjen edustajia ja muita huonosti työllistyviä ryhmiä.”

    Innovaatioilla ja siis säästävämmän ja tuottavamman tekniikan käytöllä on edelleen sama vaurautta luova vaikutus. S

    Suomessa tiukat ympäristömääräykset lähinnä auttavat säilyttämään teollista tuotantoa, koksa silloin innovaatioita otetaan käyttöön ja niitä myös kehitetään täällä. Persjujen ideat tuhoaisivat loputkin teollisista työpaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  120. Tapio kirjoitti 30.1.2014 kello 10:14

    Tommi Uschanov: Mutta minä olen nähnyt tämän asian niin, että juuri Marxin tuotannon korkea ikä tekee hänestä ajan myötä yhä mielenkiintoisemman. Hänen aikalaistensa kirjoittamalla fysiikan tai lääketieteen oppikirjalla ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaikki tieto on vanhentunut totaalisesti jo kauan sitten.

    Ei nyt sentään. Lentokoneet lentävät, pilvenpiirtäjät pysyvät pystyssä ja oikein lasketut sillat kantavat kuormansa, vaikka ne on konstruoitu perustuen teorioihin ja yhtälöihin, jotka kehitettiin ennen 1800-luvun puoliväliä, suuri osa jo 1700-luvulla..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  121. sunimh kirjoitti 30.1.2014 kello 10:20

    Tommi Uschanov:
    Mielikuvien tasolla vallitseva Marxin suhde vankileirien saaristoon (VS) on sama kuin mielikuvien tasolla vallitseva vihreiden suhde villasukkaa virkkaavaan, veronmaksajien rahoilla elävään keramiikkataiteilijaan (KT). Ja jos 1) pahoittelee vihreät/KT-suhteen olemassaoloa ja samalla vieläpä 2) esittää samankaltaisen emansipatorisen ohjelman kuin Marx, niin silloin on ehkä hyvinkin syytä paneutua Marx/VS-suhteen syntyhistoriaan. Näin vihreät/KT-suhdetta vastaan voitaisiin nimittäin taistella tehokkaammin kuin Marx onnistui aikoinaan estämään Marx/VS-suhdetta syntymästä.

    Ei vihreiden suhde keramiikkataiteilija-hippeihin ole mikään todellinen ongelma juuri kenellekään. Se mikä vihreiden brändissä mättää on ylimielinen paremmintietämisen asenne yhdistettynä lähes karigrandimaisen ainoaan-oikeaan elämäntapaan, jossa kaikki asuvat siinä Suomen ainoassa Cityssä kerrostaloissa ja kulkevat kesät talvet pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla hengailemaan monikulttuurisissa ympyröissä silleen tosi liberaalisti. Ja ennen kaikkea haluavat joko pakottaa kaikki muutkin elämään samoin, tai ainakin poliitikan keinoin rankaista ihanteesta poikkeavia erilaisilla veroilla ja häh häh -seurantajärjestelmillä. Koska muuten Ilmastojumala suuttuu.

    Tuo siis on se todellinen mielikuvaongelma, jos haluatte tällaista ihan ilmaista imagokonsultointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  122. tcrown kirjoitti 30.1.2014 kello 10:50

    Tommi Uschanov: Hänen aikalaistensa kirjoittamalla fysiikan tai lääketieteen oppikirjalla ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaikki tieto on vanhentunut totaalisesti jo kauan sitten.

    Eiköhän tuo nyt ole ainakin fysiikan osalta vähän liioittelua. Newtonin mekaniikka oli ymmärtääkseni ollut aika lailla valmista jo yli sata vuotta kun Marx joketeli vielä kapaloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  123. Catilina kirjoitti 30.1.2014 kello 11:42

    Anatomiakaan ei ole kehittynyt. Kristallografia oli myös varsin valmis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  124. Austrian kirjoitti 30.1.2014 kello 11:43

    tcrown,

    Tommi U on yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta harjoittava henkilö.

    Sellaisen taustan omaavan ei tarvitse tuntea teknologiaa tai tiedettä. Se ei yleensäkään ole vaatimus yhteiskuntatieteissä! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  125. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 30.1.2014 kello 12:06

    Catilina: Meillä on EKG:tä koneet tulkinneet jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja siinä on tulkittavana vain yksi viiva kahtenatoista variaationa. Tulkinta on edelleenkin vuonna 2014 kaukana luotettavasta, eikä kukaan järjissään oleva lääkäri sitä katsomatta ja miettimättä niele, jos haluaa kehdata vielä seuraavanakin päivänä tulla.

    Yksi viiva kahtenatoista variaationa. Ja 20 vuoteen ei ole tapahtunut kehitystä.

    Ja kourallinen nörttejä tekee nykytyökaluilla jo auton joka tulkitsee liikkuvaa kuvaa niin hyvin että osaa oikeasti ajaa itse liikenteessä.

    Varoitus lääkäreille: joku nörttiporukka saattaa joskus kiinnostua EKG-käyristäkin. Ja seuraava mallintaa sydämen kolmiulotteisesti.

    Vinkki koulutuspoliitikoille: Lääkis pitäisi olla jo vuonna 2008 jaettu kahteen erilliseen linjaan. Vielä ehtii:

    – Lääketieteellinen tiedekunta (Puolet perusopinnoista fysiologiaa, puolet linjalla a) ohjelmointia, singnaalinkäsittelyä ja elektroniikkaa ja linjalla b) genetiikkaa ja molekyylikemiaa)

    – Hoivatieteellinen tiedekunta (Valtaosa opinnoista vuorovaikutustaitoja, psykologiaa, vahva painotus sosiaalityöhön ja vanhuuden kysymyksiin)

    No ehkä rinnalle tarvitaan tosiaan joku käsityöpainotteinen kirurgiputki, mutta sanotaan nyt argumentin vuoksi että nämä kaksi.

    Lääketieteellisestä tiedekunnasta tulee se porukka joka osaa pistää 20 vuotta ennallaan olleet jutut eteenpäin, hoivatieteellisestä ihmiset joita potilasvuorovaikutukseen tarvitaan.

    Molemmista kandeja ja maistereita. Sitten tohtoriopinnoissa voi syventää joko fysiologisiin erikoisaloihin, tuotantotalouteen tai joku kansantaloustiedekelpoinen mutta siis vääriin perusopintoihin eksynyt poikkeusyksilö vaikkapa sairaalan johtamiseen. 😉

    Vähän on jo myöhäistä, mutta oltaisiin kerrankin koulutusasioissa myötä- eikä vastamäessä.

    Jos vasta-argumentti on, että ehdotus on vieraantunut terveydenhuollon arkitodellisuudesta, otan sen suosituksena ja kehotan katsomaan miten Osmo on otsikoinut postauksen johon tässä kommentoidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  126. Viherinssi kirjoitti 30.1.2014 kello 12:16

    Mikko Kiviranta: Ylläkuvattu on tietysti yksi talousrakenteen muutoksiin liittyvän ‘luovan tuhon’ kuvaus. Tästä herää monia ajauksentynkiä joita pitäisi kehitellä eteenpäin…

    Ainakin yksi niistä on se, että jos toiset ottavat tehokkaampaa teknologiaa käyttöön, ei kannata jäädä itse tehottomaan tuotantoteknologiaan.

    Kyseessä ei ole varsinainen yhteismaan ongelma, koska tehokkaamman teknologian käyttöönotossa voittajat voittavat enemmän kuin häviäjät häviävät.

    Samasta syystä tuntuu mielettömältä yrittää esimerkiksi verottaa tuotantotapaa, koska se johtaa tehottomuuteen. Tuotantoa (käytännössä kulutusta, mutta saman madon kaksi päätä) taas voi hyvin verottaa jos ja kun tarvitaan tasausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  127. Rogue kirjoitti 30.1.2014 kello 12:25

    Tommi Uschanov:

    Mutta minä olen nähnyt tämän asian niin, että juuri Marxin tuotannon korkea ikä tekee hänestä ajan myötä yhä mielenkiintoisemman. Hänen aikalaistensa kirjoittamalla fysiikan tai lääketieteen oppikirjalla ei tee tänä päivänä yhtään mitään: kaikki tieto on vanhentunut totaalisesti jo kauan sitten. Se, että hänen kirjoittamillaan yhteiskuntatieteellisillä kirjoilla sen sijaan tekee yhä ylipäänsä jotain, on jo niin arki-intuition vastainen seikka, että se tekee Marxista historiallisena henkilönä itselleni mielenkiintoisen. Että 150 vuoden takaisissa teksteissä on edes yksittäisiä kohtia, jotka voisivat olla nykyhetkessä kirjoitettuja, on mielenkiintoista, koska käytännössä missään muissa 150 vuoden takaisissa tieteellisissä teksteissä niitä ei ole.

    Luonnontieteiden osalta on empiirisen tiedon kasautuvan luonteen johdosta itsestäänselvää, että pari sataa vuotta sitten tehdyt havainnot ovat pääosin vanhentuneita. Marxia pitää verrata muihin yhteiskuntatieteilijöihin, filosofeihin tms. joihin häntä on jotain järkeä rinnastaa.

    Siinä nyt ei ole päätä eikä häntää, että Marx olisi yhteiskuntatieteilijänä (saati filosofina) jotenkin poikkeuksellinen siinä mielessä, että hänen kirjoituksistaan voi edelleen löytää jotain ammennettavaa. Jos häntä vertailisi esim. aikalaisiinsa tai vaikka antiikinaikaisiin filosofeihin, niin sieltä löytyy kasapäin ajattelijoita, joiden teksteistä ammennetaan edelleen jatkuvasti paljon enemmän kuin Marxin teksteistä. Filosofien joukosta löytyy myös paljon sellaisia, joiden teoriat ovat kestäneet aikaa huomattavan paljon Marxia paremmin. Sellaisia, joiden teoriat ovat teknisesti huomattavasti ansiokkaampia, sisäisesti koherentimpia ja vähemmän bugisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  128. banaani kirjoitti 30.1.2014 kello 12:50

    OS:”Suomesta poistui vuosien 1995 ja 2008 välillä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä olivat suurelta osin hyviä duunarimiesten ammatteja”
    Pidätkö muuten Soininvaara ongelmallisena, että olet aiemmin kritisoinut miesvaltaisten alojen korkeampaa palkkatasoa, mutta sanot silti, että miesvaltaiset alat ovat olleet erittäin epävarmoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.1.2014 kello 13:03

    Pidätkö muuten Soininvaara ongelmallisena, että olet aiemmin kritisoinut miesvaltaisten alojen korkeampaa palkkatasoa

    Olenko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Kohto kirjoitti 30.1.2014 kello 12:52

    Osmo Soininvaara:
    Turve on kyllä pahempi kuin kivihiili.

    Osmo Soininvaara: Soininvaara

    Tämä on kyllä mielestäni aika paljon sanottu. Taitaa olla hieman ristiriitaisia tutkimustuloksia aiheesta. Joka tapauksessa turpeen ja kivihiilen ero “pahuudessa” on niin pieni, etten näe järkeväksi kieltää oman öljymme käyttöä. Turpeen käytön kieltäminen on vihreitten idologiaa vähän samaan tapaan kuin ydinvoiman vastustaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  131. Rogue kirjoitti 30.1.2014 kello 13:03

    Ja luonnontieteellisten havaintojen vanhentumisella tarkoitin siis lähinnä sitä, että jos nykyään haluaa oppia jotain hyödyllistä Newtonin tai Darwinin aikanaan käsittelemistä aihepiireistä, on hedelmällisempää lukea jonkun muun kuin Newtonin tai Darwinin tekstejä. Tämä ei toki tarkoita, etteikö moni Newtonin tai Darwinin havainto edelleen voisi päteä sellaisenaan.

    Filosofiassa (tai yhteiskuntatieteissäkään välttämättä) sama ei automaattisesti päde. Klassikoita luetaan edelleen ja niiden lukeminen voi olla ihan perusteltua. Kehitys ei ole lineaarista samalla tavoin kuin luonnontieteissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  132. Catilina kirjoitti 30.1.2014 kello 13:08

    Kyllä ainakin matematiikassa vaan on varsin hyödyllistä pyrkiä lukemaan alkutekstejä. Ajatuksenjuoksuun pääsee ihan eri tavalla sisälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  133. Callidus Lynx kirjoitti 30.1.2014 kello 13:55

    Kohto:
    Tämä on kyllä mielestäni aika paljon sanottu. Taitaa olla hieman ristiriitaisia tutkimustuloksia aiheesta. Joka tapauksessa turpeen ja kivihiilen ero “pahuudessa” on niin pieni, etten näe järkeväksi kieltää oman öljymme käyttöä. Turpeen käytön kieltäminen on vihreitten idologiaa vähän samaan tapaan kuin ydinvoiman vastustaminen.

    Turve on työttömyyskorvausta kepulaisille. Ydinvoima on tervettä järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  134. Callidus Lynx kirjoitti 30.1.2014 kello 14:00

    jouni lundqvist:
    Työnteko liittyy maatalouden syntyyn 10000 vuotta sitten ja siitä eteenpäin yleisemminkin yhteiskuntien syntyyn. Esihistoriallisena aikana ei tehty työtä. Kun mammutti saatiin nurin tai tuli pietarin kalansaalis, sitä syötiin niin kauan kuin sitä oli, ei mietitty aamulla työjuttuja. Kun päämme ja ruumiimme on edelleen sama kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten niin sanonpa vaan, että evoluutio ei ole suunnitellut meitä työntekoon.

    Metsästäminen ja keräilykö ei ole työtä?

    Ette te tolvanat edes ymmärrä työn käsitettä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  135. Tietoteknistyminen uhkaa Suomen työpaikkoja | PKS Ennakointi kirjoitti 30.1.2014 kello 14:02

    Suosittele: Thumb up 0

  136. Callidus Lynx kirjoitti 30.1.2014 kello 14:02

    sunimh: Ei vihreiden suhde keramiikkataiteilija-hippeihin ole mikään todellinen ongelma juuri kenellekään. Se mikä vihreiden brändissä mättää on ylimielinen paremmintietämisen asenne yhdistettynä lähes karigrandimaisen ainoaan-oikeaan elämäntapaan, jossa kaikki asuvat siinä Suomen ainoassa Cityssä kerrostaloissa ja kulkevat kesät talvet pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla hengailemaan monikulttuurisissa ympyröissä silleen tosi liberaalisti. Ja ennen kaikkea haluavat joko pakottaa kaikki muutkin elämään samoin, tai ainakin poliitikan keinoin rankaista ihanteesta poikkeavia erilaisilla veroilla ja häh häh -seurantajärjestelmillä. Koska muuten Ilmastojumala suuttuu.

    Tuo siis on se todellinen mielikuvaongelma, jos haluatte tällaista ihan ilmaista imagokonsultointia.

    Todellisuudessa nykypäivän vihreä on korkeasti koulutettu, ajaa autolla, asuu omakotitalossa whiteflight asuinalueella ja ei eroa juurikaan kokoomuslaisesta.

    Vihreät ja kokoomuslaiset pariutuvat myös aika kätevästi, useimmiten nainen on vihreä ja mies kokoomuslainen.

    Vasemmistolaiset ovat hippejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  137. Juha L. kirjoitti 30.1.2014 kello 15:27

    Tuosta alkutekstien lukemisen hyödyllisyydestä ottaisin esille Hitlerin Taisteluni, johon edellä viitattiin. Luin kirjan lukioaikana 60-luvulla (kirjastonhoitaja empi pitkään ennenkuin uskalsi antaa lainaksi kirjan, jonka olin löytänyt pölyttyneiden kirjojen osastolta). Kun opiskeluaikana 70-luvulla vältyin lankeamasta taistolaisuuteen, vaikka sen kutsun kuulinkin, yhtenä syynä oli tuo Taisteluni-kirja. Hitlerin kirjassaan käyttämä argumentaatio oli niin ilmiselvästi samanlainen kuin taistolaisten. Kun ‘Saksan kansan’ ja ‘arjalaisen rodun’ vaihtaa ‘proletariaattiin’ ja ‘kansainvälisen kapitalismin’ ‘kansainväliseen juutalaisuuteen’ Hitlerin teksti oli kuin suoraan taistolaisten suusta. Molemmissa keskeistä oli kaiken näkeminen taisteluna herruudesta, propagandan näkeminen tärkeämmäksi kuin tosiasiat, argumentaation korvaaminen jankkaamisella, ja säälin pilkkaaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  138. eggo kirjoitti 30.1.2014 kello 15:34

    Miltei ajattelin tänään:
    Vinkki koulutuspoliitikoille: Lääkis pitäisi olla jo vuonna 2008 jaettu kahteen erilliseen linjaan. Vielä ehtii:

    Lääketieteellinen tiedekunta (Puolet perusopinnoista fysiologiaa, puolet linjalla a) ohjelmointia, singnaalinkäsittelyä ja elektroniikkaa ja linjalla b) genetiikkaa ja molekyylikemiaa)-
    Hoivatieteellinen tiedekunta (Valtaosa opinnoista vuorovaikutustaitoja, psykologiaa, vahva painotus sosiaalityöhön ja vanhuuden kysymyksiin)P>

    Tämä on kyllä monella tavalla hyvä blogi, mutta välillä kommentteja lukiessa tulee assosiaatio 12-vuotiaaseen nörttipoikaan. Maailma on selkeä ja yksinkertainen paikka, mutta nuo luupäät ei vaan osaa. Omaan kehoon tutustuminen on vielä pääosin edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  139. Countryboy kirjoitti 30.1.2014 kello 15:59

    Kohto:
    Tämä on kyllä mielestäni aika paljon sanottu. Taitaa olla hieman ristiriitaisia tutkimustuloksia aiheesta. Joka tapauksessa turpeen ja kivihiilen ero “pahuudessa” on niin pieni, etten näe järkeväksi kieltää oman öljymme käyttöä. Turpeen käytön kieltäminen on vihreitten idologiaa vähän samaan tapaan kuin ydinvoiman vastustaminen.

    No kyllä vihreiden energiavastaava Oras Tynkkynen näyttää olevan eri mieltä. Kyllä kivihiilen päästöihin pitäisi lisätä sen kaivuun ja kuljetukseen liittyvät CO2 päästöt (arviolta 25%) kuten myös metaanipäästöt. Suomeenhan hiili tulee pääosin Venäjältä Siperiasta. Toki näitä kaivu ja kuljetuspäästöjä on Suomessakin turpeesta, muttei käsittääkseni niin paljoa.

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/oras-tynkkynen-ennemmin-kotimainen-turve-kuin-kivihiili

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  140. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.1.2014 kello 16:06

    Countryboy: Siinä mielessä paljonkin merkitystä, että se on sitonut ja sitoo paljon hiilidioksidia. Tosin Ville Niinistö meni hätäpäissään/pakosta ? sopimaan sen päästölähteeksi. EU:n lupaamia kompensaatioita ei ole kuulunut.

    Turpeesta muuten vihreiden energia-asiantuntija Oras Tynkkynen näyttää lehtitietojen mukaan olevan sitä mieltä, että tässä tilanteessa on parempi polttaa turvetta kuin kivihiiltä. Ilmeisesti Ville Niinistö on eri mieltä. Viime vuonna Suomen energian käyttö väheni, mutta CO2-päästöt kasvoivat huomattavasti lähinnä lisääntyneen kivihiilen polton vuoksi. Vastoin hallitusohjelman lupauksia.

    Kyllä minä suolta otan mielummin hanhipaistin, kyytipojaksi lättyjä lakkahillolla ja karpalomehua.

    Töpselistä aurinkovoimaa ja ydinvoimaa, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  141. Catilina kirjoitti 30.1.2014 kello 16:44

    Callidus Lynx: Todellisuudessa nykypäivän vihreä on korkeasti koulutettu, ajaa autolla, asuu omakotitalossa whiteflight asuinalueella ja ei eroa juurikaan kokoomuslaisesta.

    Vjhreys on ylivoimaisesti helpoin ja suosituin tapa signaloida omaa erinomaisuutta. Tämä näkyy sitten myös vihreiden ollessa äänessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  142. kommentaattori kirjoitti 30.1.2014 kello 20:01

    Juha L.:
    Tuosta alkutekstien lukemisen hyödyllisyydestä ottaisin esille Hitlerin Taisteluni, johon edellä viitattiin. Luin kirjan lukioaikana 60-luvulla (kirjastonhoitaja empi pitkään ennenkuin uskalsi antaa lainaksi kirjan, jonka olin löytänyt pölyttyneiden kirjojen osastolta). Kun opiskeluaikana 70-luvulla vältyin lankeamasta taistolaisuuteen, vaikka sen kutsun kuulinkin, yhtenä syynä oli tuo Taisteluni-kirja. Hitlerin kirjassaan käyttämä argumentaatio oli niin ilmiselvästi samanlainen kuin taistolaisten. Kun ‘Saksan kansan’ ja ‘arjalaisen rodun’ vaihtaa ‘proletariaattiin’ ja ‘kansainvälisen kapitalismin’ ‘kansainväliseen juutalaisuuteen’ Hitlerin teksti oli kuin suoraan taistolaisten suusta. Molemmissa keskeistä oli kaiken näkeminen taisteluna herruudesta, propagandan näkeminen tärkeämmäksi kuin tosiasiat, argumentaation korvaaminen jankkaamisella, ja säälin pilkkaaminen.

    Hei, tämähän käy suoraan tähän terveydenhoito”keskusteluun”, ja eggon sitä seuraava kommenttikin.

    – Laitetaan ne koneet tulkitsemaan ja diagnosoimaan.

    – Se tulkinta kyllä menee vähän huonosti, kun ne koneet ei tiedä kaikkea, kaikki variaabelit ei ole tiedossa, usein ei ongelmaa ole, usein on niin hitosti ongelmia, usein on niin hitosti ongelmia, joihin ei ole oikeaa vastausta…

    – Eikö ne koneet muka osaa jo yksinkertaista EKG:tä tulkita? Onko tullut laiskoteltua lääkiksessä, mitä?!?

    – No, katsos kun se viiva on kyllä yksinkertainen, mutta ihmisruumis ei (aina) ole, ja joskus ne ongelmat on kyllä selvillä, mutta ratkaisu ei ole niin yksinkertainen, koska yhteiskunnan (ja lääketieteen ja…) tasolla on tietyt rajat, mitä voidaan tehdä (raha, leikkauksien onnistumisten mahdollisuudet…).

    – No jo on kumma! Kun osataan lentää kuuhun, niin eikös se EKG ole ihan läpihuutojuttu!

    jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  143. Markku af Heurlin kirjoitti 30.1.2014 kello 22:06

    Kun Marxista tas puhutaan, niin otetaanpa pieni Trivial Pursuit -tehtävä: Missä on Helsingisä nähtävillä julkisella paikalla Pääoman suomentajan näköispysti? Osaako Osmio heti vastata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  144. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2014 kello 9:56

    Ei osaa. Kuka sen suomensi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Anomuumi kirjoitti 30.1.2014 kello 23:26

    a_l: Kaikenlainen sääntely heikentää taloudellista toimeliaisuutta, ja vastoin yleistä kuvitelmaa meidän alkomonopolit, anniskeluluvat, pelimonopolit,

    eivät ole ilmaisia.

    Ihan rauhassa nyt, tipatonta on enää reilu 24 tuntia jäljellä. Ei ole syytä vaipua epätoivoon!

    Helmikuuta odotellessa voi vaikka iskeä googleen “neolithic farmers” ja kuvahaun “ADMIXTURE plot europe”. Kuvista voit yrittää päätellä, mikä väri vastaa tätä Lähi-Idästä tullutta jengiä, ja paljonko suomalaisilla on tätä perimää palkissaan. Mieleen saattaa tulla seuraavanlaisia kysymyksiä:

    1. Voisiko alkoholismin (ja diabeteksen ym. elintasosairauksien) esiintyvyyttä selittää luonnonvalinnalla, siis sillä, että eteläisemmät ihmiset ovat nauttineet olutta (ja muita maataloustuotteita) jo yli 5000 vuotta, ts. moninkertaisen ajan suomalaisiin verrattuna?

    2. Onko meillä aikaa odottaa tuhansia vuosia päästäksemme välimerelliseen juomakulttuuriin? Olemmeko edes matkalla kohti parempia juomatapoja, kun otetaan huomioon päihdeongelmaisten äitien ~50 % suurempi syntyvyys?

    3. Pitäisikö edellämainitut inhottavan monimutkaiset asiat ottaa huomioon politiikassa, vaikka se häiritseekin minua ihmisenä ja liberaalina?

    Muuten, jos missään sivistysvaltiossa olisit ehdottanut, että intiaanien tjms. viinaan menevän alkuperäiskansan pitäisi lakkauttaa omaksi suojakseen ja edukseen rakentamat alkoholimonopolit ja saatavuuden rajoitteet “tehokkuuden” nimissä, olisit jo suu kapuloituna matkalla kohti sitä kuuluisaa Haagia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  146. Anomuumi kirjoitti 30.1.2014 kello 23:53

    Mutta kuka kertoisi VATT:in johtajalle, että automaatio on viemässä etenkin matalan tuottavuuden työpaikkoja? Tai ainakin sen, että roboteille ei tarvitse maksaa terveydenhoitoa, asumistukea, koulutusta, eläkettä, mahdollista palkkatukea ym. sellaista, jotka tekevät matalan tuottavuuden työpaikoista tosiasiallisia menoeriä valtiontaloudelle (se VAT siinä VATT:issa). Eivätkä ne tuo puolisoa ja tee lapsia.

    Kitkentäbotit (konenäön sovellutus helpoimmasta päästä) olisivat jo lyöneet läpi, elleivät rikkaat maatalousmaat olisi täynnä laittomia ja laillisia maahanmuuttajia. Poimintabotit ovat jo haastavampia, ehkä niillekin voisi maksaa palkkatukea väliaikaisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  147. Viherinssi kirjoitti 31.1.2014 kello 0:49

    Miltei ajattelin tänään: Varoitus lääkäreille: joku nörttiporukka saattaa joskus kiinnostua EKG-käyristäkin. Ja seuraava mallintaa sydämen kolmiulotteisesti.

    (Jatka vain ajatteluharjoituksia, joskus pääset tuosta miltei-sanasta eroon. Tsemppiä!)

    Lääketieteellisten biosignaalien koneellista tulkintaa on tutkittu jo iät ja ajat, ja sitä sovelletaan erittäin laajasti. Kyse ei ole mistään unohduksiin jääneestä signaalinkäsittelyn takanurkasta, jota muutama väsynyt hippi tutkii jossain kammiossaan, ja jonka muutama pirteä signaalinkäsittelyn perusteet opiskellut lääketieteen kandi käy mullistamassa. Käytännössä melkein kaikissa signaalinkäsittelyä tutkivissa yliopistoyksiköissä tutkitaan myös biosignaalien käsittelyä.

    Minuutin etsimisellä löysin kymmeniä EKG:n mittaamiseen ja tulkintaan liittyviä artikkeleja pelkästään viime vuodelta. Vanhempaa kamaa on valtavasti, EKG on jo varsin kaluttu luu. Julkaistujen tutkimusten lisäksi laitevalmistajat luonnollisesti puuhastelevat omiaan asian parissa.

    Biosignaalit eivät välttämättä ole niitä helpoimpia signaalinkäsittelyhaasteita, vaikka EKG on ilman muuta helpoimmasta päästä. Tulkinta-algoritmien pitää olla suhteellisen varmatoimisia ollakseen hyödyllisiä ja erittäin varmatoimisia ollakseen hyväksyttäviä.

    Lähtökohtaisesti lääketieteessä virheitä sallitaan vain ihmisille, ei koneille. Jos laitevika, algoritmin haksahdus tahi muu vastaava syy tappaa potilaan, kyseessä on katastrofi. Jos kliinikon virhe tappaa potilaan, kyseessä on lääketieteeseen valitettavasti kuuluva inhimillinen erehdys. (Kliinikon virheet on pakko sallia, koska ainoa tapa välttää niitä on kieltää kaikki välillinen ja välitön kanssakäyminen potilaan kanssa.)

    Jos terveydenhuolto määriteltäisiin järjestelmäksi, jolla on rajallinen rahallinen resurssi käytössään, ja jonka pitää saada mahdollisimman hyvät tulokset tietyillä mittareilla, moni asia muuttuisi. Suhde automatiikkaan muuttuisi, ammattikuntien työnjako muuttuisi, hoitoketjut muuttuisivat.

    Tämä johtaisi kuitenkin siihen, että osa nykyisistä hommista hoidettaisiin nykyistä huonommin, ja todennäköisesti hoitoketjutkin muuttaisivat muotoaan. Kävisi luultavasti myös niin, että osa hoidettavissa olevista sairauksista jätettäisiin hoitamatta liian kalliina.

    Näin radikaaliin ajatteluun ei vielä ole menty, vaikka lähtökohta (raha rajoittaa) on vahvasti olemassa. Pikemmin regulaatio on koko ajan menossa tiukempaan suuntaan, vaikka välttämättä mitään näyttöä tiukennuksen vaikuttavuudesta ei olekaan. Yksi merkittävä haaste tulee siitä, että noiden mainittujen mittarien määritteleminen on ei-triviaali arvopohjainen tehtävä.

    Tästä riippumatta asiansa osaavat kliinikot eivät ihan vielä (= nähtävissä olevassa tulevaisuudessa) tule robottien syrjäyttämiksi. Robotin kyky ymmärtää ihmistä on kovin huono, vaikka somaattisissa sairauksissa koneet voivat tehdä paljon enemmän kuin mitä ne toistaiseksi on päästetty tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  148. Mikko Siitonen kirjoitti 31.1.2014 kello 6:05

    Terve,

    Olen taman jossain aiemmassakin ketjussa kirjoittanut, mutta kirjoitetaan se uudelleen.

    Jos turvetta ja kivihiilta verrataan koko kaivuu- seka kuljetusketjun etta polttopaastojen kannalta toisiinsa, niin ero on pieni. Turpeen kayttoa voi siten puolustaa jarkevasti, jos se korvaa kivihiilta. Muuta silla ei kannata korvata, maakaasu lyo sen paastojen puolesta mennen tullen. Ydinvoima viela vahvemmin ilmastohaittoja ajatellen, jos jatetaan tyhjanpaivainen ideologinen vastarinta sivuun.

    Turpeen ilmastopoliitisesti mielekas kaytto edellyttaa kuitenkin, etta kaytetaan jo ojitettuja soita tai turvepeltoja. Tassa ketjussa paljon haukutut vihreat ovat tehneet taman eteen paljon. On suojeltu paaosin luonnontilaisia, aikoinaan turvetuotantoon varattuja soita ja mahdollisuuksien mukaan vaihdettu niita jo ojitettuihin paksuturpeisiin soihin.

    Kukaan muu ymparistoministeri kuin nykyinen Ville Niinisto (vihr.) ei ole tehnyt naiden asioiden eteen yhtaan mitaan ja valtio-omisteinen Vapo on siten vasta nyt suorastaan pakotettu noudattamaan jo omissa, VTT:lla teettamissaan tutkimuksissaan saamiaan yksiselitteisia tuloksia: ilmastopoliittisesti vain ojitetun suon tai suopellon kaytto energian tuotantoon on joten kuten jarkevaa.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  149. uusi kasvo täällä kirjoitti 31.1.2014 kello 8:04

    Näitä korkean osaamistason vaativia tehtäviä onneksi tulee lisää kokoajan: radiosta satuin kuulemaan, että suunnitteilla on erityinen
    Kielivaltuutettu, jonka tehtäviin kuuluisi (ilmeisesti) turvata se, että eri kieltä puhuvien oikeusturva ei vaarantuisi Suomessa.

    Onneksi meillä on kestävyysvajeesta huolissaan olevat päättäjät, jotka pitävät huolen siitä, ettei maasta työt lopu…..siis korkean ammattiosaamisen työt….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  150. Matti Saastamoinen kirjoitti 31.1.2014 kello 8:37

    Suomi ei ole energiavaroiltaan köyhä maa, jos valtavat turvevaramme otetaan hyötykäyttöön.

    Ja näin pitää tehdä. Suurin osa turvesoistamme on menettänyt luonnontilaisuutensa jo 1970-luvun ojitusten takia. Nyt näillä soilla kasvaa vain lyhyttä mäntyä ja hieskoivua.

    Turpeen hyödyntämisestä ei pidä luopua sen nostosta aiheutuvien ympäristöongelmien takia. Nostotekniikassa esiintyvät ongelmat on ratkaistavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  151. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2014 kello 9:49

    Turpeen poltossa ongelmana ovat sen hiilidioksidiäästöt, jotka ovat siis kivihiiltäkin suuremmat energiayksikköä kohden. Lisäksi, jos on sitä mieltä, että turvetta voi nosxtaa pilaamatta vesistöjä, on kai mylös sitä mietä, että lupa voidaan myöntää vain, jos näin myös tehdään. Järjestelyjen pitää ottaa huomioon myös se, että silloin tällöin Suomessa sataa. Tässä valtiuollisen lupabyrokratian voisi korvata yksityisellä. Turveyhtiö ottakoon vastuuvakuutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. eemil kirjoitti 31.1.2014 kello 9:18

    Countryboy: Kyllä kivihiilen päästöihin pitäisi lisätä sen kaivuun ja kuljetukseen liittyvät CO2 päästöt (arviolta 25%) kuten myös metaanipäästöt

    Nimenomaan juuri näin. Kivihiilen louhinta on käytännössä sama hiilikato kuten metsienkin kaadossa. Suomen metsälaki vaatii, että avohakkuun jälkeen metsä uudistetaan istutuksilla.

    Samoin tulee toimia kivihiilenkin kohdalla. Poistunut hiili tulee korvata paikallisesti esim. metsiä istuttamalla kaivoksen tilalle, eikä millään päästökaupan surkealla hiiliverokyhäelmällä.

    Suomen vihreät onnistuivat kuitenkin neuvottelemaan meille sopimuksen, jossa metsiemme vuosittainen hiilensidonnan kasvu laskettiin hiilivuodoksi. ********* jos tällainen ilmaisu sallitaan…

    Vihreät ovat soiden suojelun pahin uhka. Elämällä menneessä, 60-luvun turvenevojen aikakaudessa, he tulevat estäneeksi turpeen hyödyntämisen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

    Se on mahdollista uusien, kehittyneiden nosto-, kuivatus ja uusiokäyttämisen tekniikoilla. Mutta vastustamalla kaikkea, mikä liittyy turpeeseen he estävät uuden teknologian tutkimisen ja kehittämisen.

    Tästä on minulla jopa henkilökohtaista kokemusta. Uuden teknologian kehittäminen koekentillä on niin kallista ja tähän liittyvät hankkeet niin byrokraattisia , että käytännössä uusia tekniikoita jää hyödyntämättä.

    Hankejärjestelmä on ihan hanurista ja ajan saatossa muotoutunut työllistämään pelkästään itse organisaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  153. JTS kirjoitti 31.1.2014 kello 10:52

    Vapo on valehdellut parikymmentä vuota parantavansa toimintatapojaan. Ei ole tapahtunut, eikä muutosta ole näkyvissä.
    Valitetavasti VTT:n turvetutkimuksen rahoittaa yksinomaan Vapo, joten heiläkin on uskottavuusongelma.

    Turve on ainoa strateginen vaparapolttoaine, joten sen käytön lisääminen on typerää.

    Turvetta ei ole mielekästä nostaa matalilta soilta, kun alueen perustaminenkin maksaa. Syvimmät suot aas on ymmärretty jättää ojittamatta. Mielekkäitä turpeennostoalueita on siksi aika rajoitetusti, siis ojitettja ja palksun polttoturvekerroksen omaavia. Tätä Vapo ei kerro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  154. Tommi Uschanov kirjoitti 31.1.2014 kello 10:55

    Rogue: Jos häntä vertailisi esim. aikalaisiinsa tai vaikka antiikinaikaisiin filosofeihin, niin sieltä löytyy kasapäin ajattelijoita, joiden teksteistä ammennetaan edelleen jatkuvasti paljon enemmän kuin Marxin teksteistä.

    Google Scholarin datan mukaan Marx on (eri alojen erilaisiin viittauskäytäntöihin suhteutettuna) koko maailman viitatuin tieteellinen, yhteiskuntatieteellinen tai filosofinen kirjoittaja. Ei siis pelkästään kärjessä, vaan ykkönen. Nature-lehti julkaisi tästä uutisen juuri muutama kuukausi sitten.

    Tapio: Ei nyt sentään. Lentokoneet lentävät, pilvenpiirtäjät pysyvät pystyssä ja oikein lasketut sillat kantavat kuormansa, vaikka ne on konstruoitu perustuen teorioihin ja yhtälöihin, jotka kehitettiin ennen 1800-luvun puoliväliä, suuri osa jo 1700-luvulla..

    Mutta lentokoneen ohjaamon kosketusnäyttöjä, pilvenpiirtäjän ilmastointijärjestelmän termostaatteja ym. tuhansia teknologisia yksityiskohtia ei voi rakentaa 1700-luvun tekniikalla. Tuskin edes tutkaa, jota ilman nykyisen kaltaisesta lentoliikenteestä ei tulisi yhtään mitään.

    Aika vähissä ovat 1700-luvulla rakennetut pilvenpiirtäjät, vaikka niiden rakentamisen piti olla jo silloisella tekniikalla mahdollista. Wikipedian mukaan ensimmäinen “klassinen” teräsrunkoinen pilvenpiirtäjä rakennettiin Chicagoon vasta 1885 (kaksi vuotta Marxin kuoleman jälkeen), ja se oli vasta vaatimaton kymmenkerroksinen.

    Austrian: Tommi U on yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta harjoittava henkilö.

    Sellaisen taustan omaavan ei tarvitse tuntea teknologiaa tai tiedettä. Se ei yleensäkään ole vaatimus yhteiskuntatieteissä!

    Olen kyllä Tekniikan Maailman entinen kestotilaaja – ja lukenut jo yksistään sitä monikymmenkertaisesti useampia tunteja elämästäni kuin Marxin tuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  155. Tommi Uschanov kirjoitti 31.1.2014 kello 10:58

    Osmo Soininvaara: Ei osaa. Kuka sen suomensi?

    O. W. Louhivuori (kok), Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori ja kansleri – ja yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Patsas on kauppiksen pihalla Töölössä.

    Osmo Soininvaara: Puhumattakaan Keynesistä.

    Hyvä huomio, mutta en nyt tiedä, päteekö se nimenomaan puheena olleessa Suomessa. Keynes on ollut täällä aina melkoinen epähenkilö kansantaloustieteen tutkimuksen ulkopuolella. Hänen esseensä “Economic Possibilities for our Grandchildren” (1930) on kyllä tämän työn vähenemiskeskustelun suuria kulmakiviä, mutta sitä taas kukaan ei ole tähän päivään mennessä suomentanut.

    sunimh: Ei vihreiden suhde keramiikkataiteilija-hippeihin ole mikään todellinen ongelma juuri kenellekään. Se mikä vihreiden brändissä mättää on ylimielinen paremmintietämisen asenne yhdistettynä lähes karigrandimaisen ainoaan-oikeaan elämäntapaan, jossa kaikki asuvat siinä Suomen ainoassa Cityssä kerrostaloissa ja kulkevat kesät talvet pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla hengailemaan monikulttuurisissa ympyröissä silleen tosi liberaalisti.

    “Keramiikkataiteilijahipin” käsite kattaa minun näkökulmastani aivan yhtä hyvin myös tämän. Se oli vain äärimmilleen kärjistetty parodinen lyhennelmä. Kyse on saman julkisuuskuvaongelman kahdesta eri aspektista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  156. Samuli Saarelma kirjoitti 31.1.2014 kello 11:46

    Keskustelija: Roboteilla ei ole minkäänlaisia inhimillisen vuorovaikutuksen taitoja. Olen seurannut tekoälytutkimusta puhtaasti maallikkona ja oman käsitykseni mukaan kyseisellä alalla ei ole tehty mitään sellaista edistysaskelta, joka antaisi olettaa, että asia muuttuisi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

    Mitä tekoälyyn tulee, niin Watson-tietokone pesi kaikki ihmiset Jeopardy-pelissä, jossa tarvitaan ihmiskielen ymmärtämistä ja asioiden yhdistelyä juuri “älykkäällä” tavoin. Tällä hetkellä Watson vie tilaa varmaan jotain luokkaa huoneen. 10-20 vuoden päästä meillä on jokaisella sellainen taskussamme (tai missä sen ajan vekottimia sitten pidetäänkin).

    Joku mainitsi japanilaisen robotin, jonka avulla vanhustenhoitaja kääntää kaksi vanhusta siinä ajassa, missä ihmishoitaja ilman apua kääntää yhden.

    Mitä inhimilliseen vuorovaikutukseen tulee, niin moni juuri tällainen ammatti on katoamassa. Esimerkkinä vaikkapa kaupan kassat. Itsepalvelukassat hoitavat saman homman ilman mitään ihmiskontaktia. Opetuskin varmasti muuttuu. Ei voi ajatella, että se oma luokanopettaja on maailman (tai ainakin Suomen) paras luennoitsija. Hänen luentonsa korvautuu siis sillä, että lapset katsovat tietokoneiltaan Suomen parhaan opettajan pitämää luentoa aiheesta. Opettajan rooliksi jää ennen kaikkea selventäviin kysymyksiin vastaaminen, joka tosin sekin saattaa tuollaisten Watsonien yleistyessä onnistua tietokoneilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  157. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 31.1.2014 kello 11:54

    Viherinssi: Lähtökohtaisesti lääketieteessä virheitä sallitaan vain ihmisille, ei koneille. Jos laitevika, algoritmin haksahdus tahi muu vastaava syy tappaa potilaan, kyseessä on katastrofi. Jos kliinikon virhe tappaa potilaan, kyseessä on lääketieteeseen valitettavasti kuuluva inhimillinen erehdys.

    Mulle tuli eilen padille erehdyksessä vuoden 2034 uutiskatsaus, jossa isoin otsikko oli “Ministerikin järkyttyi: Ihmiskuljettajan sekoilu aiheutti JÄLLEEN joukkokolarin”

    Asenne saattaa muuttua. Hitaasti se toki käy, mutta niinhän isot muutokset usein.

    Viherinssi:
    Jos terveydenhuolto määriteltäisiin järjestelmäksi, jolla on rajallinen rahallinen resurssi käytössään, ja jonka pitää saada mahdollisimman hyvät tulokset tietyillä mittareilla, moni asia muuttuisi.Suhde automatiikkaan muuttuisi, ammattikuntien työnjako muuttuisi, hoitoketjut muuttuisivat.

    Tässä taidetaan olla tämän blogiketjun ytimessä. Koko oman kirjoitukseni pointti oli (muurahaispesän sohaisun lisäksi) että nämä muutokset tulevat toki hitaammin kuin nörttien kolapullot tyhjenevät, mutta varmemmin kuin “kukaan itseään kunniottava ammattilainen ei koskaan …” -kaarti uskaltaa kuvitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  158. eggo kirjoitti 31.1.2014 kello 13:05

    Viherinssi: Biosignaalit eivät välttämättä ole niitä helpoimpia signaalinkäsittelyhaasteita, vaikka EKG on ilman muuta helpoimmasta päästä.

    Häkellyttävää on, että vuosikymmenten jälkeen joutuu edelleen miettimään onko EKG:n konetulkinnasta enemmän haittaa vai hyötyä. Joka neljännessä rutiini-ekg:ssä se ilmoittaa akuuttia sydäninfarktia. Faktahan on että yksittäisten markkerien kuten ekg:n tulkintaa on vaikea tehdä ilman kliinisen kokonaistilanteen arviota.

    Viherinssi: Lähtökohtaisesti lääketieteessä virheitä sallitaan vain ihmisille, ei koneille.

    Ylipäätään virheitä tekevät vain ihmiset koska vain ihmiset voivat niistä kantaa vastuun. Kone voi toimia virheellisesti mutta koneen suunnittelija sen virheen on tehnyt. Kyllä koneet saavat lääketieteessä toimia virheellisesti jos niiden tekijät kantavat vastuun kuolemista ja muista haittatapahtumista. Näin ei vaan ikinä ole. Vika on edelleen lääkärin joka on valinnut huonon hoitolaitteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  159. Keskustelija kirjoitti 31.1.2014 kello 13:22

    Samuli Saarelma: Mitä tekoälyyn tulee, niin Watson-tietokone pesi kaikki ihmiset Jeopardy-pelissä, jossa tarvitaan ihmiskielen ymmärtämistä ja asioiden yhdistelyä juuri “älykkäällä” tavoin. Tällä hetkellä Watson vie tilaa varmaan jotain luokkaa huoneen. 10-20 vuoden päästä meillä on jokaisella sellainen taskussamme (tai missä sen ajan vekottimia sitten pidetäänkin).

    Joku mainitsi japanilaisen robotin, jonka avulla vanhustenhoitaja kääntää kaksi vanhusta siinä ajassa, missä ihmishoitaja ilman apua kääntää yhden.

    Mitä inhimilliseen vuorovaikutukseen tulee, niin moni juuri tällainen ammatti on katoamassa. Esimerkkinä vaikkapa kaupan kassat. Itsepalvelukassat hoitavat saman homman ilman mitään ihmiskontaktia. Opetuskin varmasti muuttuu. Ei voi ajatella, että se oma luokanopettaja on maailman (tai ainakin Suomen) paras luennoitsija. Hänen luentonsa korvautuu siis sillä, että lapset katsovat tietokoneiltaan Suomen parhaan opettajan pitämää luentoa aiheesta. Opettajan rooliksi jää ennen kaikkea selventäviin kysymyksiin vastaaminen, joka tosin sekin saattaa tuollaisten Watsonien yleistyessä onnistua tietokoneilta.

    Olen kyllä Watsoniin tutustunut. Sehän ei varsinaisesti “ymmärrä” asiasta mitään, mutta siitä huolimatta löytää kyllä luonnollisella kielellä esitettyihin kysymyksiin hyvin vastauksia.

    Watsonista ei ole kuitenkaan lohduttamaan itkevää lasta tai äitiä etsivää dementtiä vanhusta.

    Peruskoululainenkin tarvitsee inhimillistä aikuista. Muutenhan luokanopettajat olisi voitu korvata VHS-videokasteilta katseltavilla luennoilla jo 80-luvulla.

    Pysyn edelleen kannassani, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ei ole keinoälyä, joka pystyisi simuloimaan aidon tuntuisesti inhimillistä vuorovaikutusta.

    Mikro Bitin “Kalle kotipsykiatri” osasasi jo 80-luvulla sanoa “kerro lisää äidistäsi”, vaikka ei ymmärtänyt asiasta enempää kuin sika pohjantähdestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  160. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2014 kello 15:15

    Osmo Soininvaara:
    Ei osaa. Kuka sen suomensi?

    Annetaan 1. vihje. Etunimen alkukirjiamet ovat O.W.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  161. Rogue kirjoitti 31.1.2014 kello 15:20

    Tommi Uschanov:
    Google Scholarin datan mukaan Marx on (eri alojen erilaisiin viittauskäytäntöihin suhteutettuna) koko maailman viitatuin tieteellinen, yhteiskuntatieteellinen tai filosofinen kirjoittaja. Ei siis pelkästään kärjessä, vaan ykkönen. Nature-lehti julkaisi tästä uutisen juuri muutama kuukausi sitten.

    En mä sanonut, ettei Marx olisi kuuluisa. Totta kai se on, oleellisesti siksi, että se on yhdistetty niin voimakkaasti yhteen maailmanhistorian eniten pahaa tuottaneista ideologioista. Mein Kampfiinkin varmaan viitataan aika paljon suhteessa sen tieteelliseen panokseen.

    Pointti oli, että on olemassa vaikka kuinka monia sellaisia filosofeja, joiden teorioita pidetään edelleen suurelta osin pätevinä ja käyttökelpoisina ja niiden pohjalta kehitellään jatkuvasti uusia versioita. Suuri osa Marxiin liittyvästä tutkimuksesta liittynee Marxin poliittiseen merkitykseen kommunismin historiassa eikä Marxin teoreettiseen loistavuuteen filosofina. Joku tutkii sitä siksi, että sitä kiinnostaa Marxin merkitys kommunistisen ideologian kehityksessä, joku siksi että Marxin nimellä on iso status ja signaaliarvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  162. Matti Saastamoinen kirjoitti 31.1.2014 kello 15:27

    Osmo Soininvaara:
    Turpeen poltossa ongelmana ovat sen hiilidioksidiäästöt, jotka ovat siis kivihiiltäkin suuremmat energiayksikköä kohden. Lisäksi, jos on sitä mieltä, että turvetta voi nosxtaa pilaamatta vesistöjä, on kai mylös sitä mietä, että lupa voidaan myöntää vain, jos näin myös tehdään. Järjestelyjen pitää ottaa huomioon myös se, että silloin tällöin Suomessa sataa. Tässä valtiuollisen lupabyrokratian voisi korvata yksityisellä. Turveyhtiö ottakoon vastuuvakuutuksen.

    No eihän sitä turvetta ole pakko loputtomiin näillä vesistöä pilavilla, jyrsin ja palaturve menetelmillä nostaa. Kyllä kansallisvarallisuutemme hyödyntämiseen on puhtaat keinot sovellettavissa. Eivät norjalaisetkaan nosta öljyään meren pohjasta siirtämällä sitä irtouittona kuivalle maalle, eivätkä muutenkaan ole luopuneet kansallisvarallisuutensa hyödyntämisestä koko ajan yllä leijuvan ympäristökatastrofiuhan takia.

    Siis kyllä turvekin voidaan siirtää vaikka paaleina soilta kovalle maalle kuivumaan. Silloin ei turvetuotannossa olla enää poutasäistä eikä vuodenajoistakaan riippuvaisia, eikä vesistöt irtopölystä pilaannu. Antakaa poliitikot yrittäjille mahdollisuus kehittää nostomenetelmiä, älkääkä jumittuko näihin vanhoillisiin, turvekielteisiin asenteisiinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  163. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2014 kello 20:33

    Turvetta on mahdollista kerätä ympäristökatastrofia aiheuttamatta, mutta onko se peruste myöntää lupia hankkeille, joissa aiheutetaan ympäristökatastrofi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Rogue kirjoitti 31.1.2014 kello 15:36

    Muakin kiinnostaa Marx ja ne syyt, joiden takia siitä on tullut niin iso nimi. Ja sen väitetty rooli niinkin kammottavan ideologian kuin kommunismin synnyssä. Tästä syystä mm. suoritin viime syksynä seminaarin, jossa käsiteltiin pari kuukautta pelkästään Marxia.

    Seminaarin tuloksena vahvistui voimakkaasti käsitys Marxin etenkin talouden toimintaan liittyvien teorioiden huonoudesta ja lisäksi myös hänen tekstiensä voimakkaasta poliittisuudesta ja melko hatarasta yhteydestä mihinkään tieteelliseksi luettavaan. Filosofin titteliäkin empisin Marxille antaa eikä häntä virallisesti siihen lokeroon usein asetetakaan. Pikemminkin Marx pitäisi ymmärtää jonkinlaisena yhteiskuntakriitikkona, joka hieman filosofiaa muistuttavilla teksteillään pyrkii vaikuttamaan poliittisesti.

    En sano, ettei Marxilta ole opittavissa mitään tai ettei hänen kirjoituksillaan olisi mitään arvoa. Sanon lähinnä, ettei hänen ajatustensa tieteellinen tai filosofinen arvo ole lähimainkaan samaa luokkaa kuin lukemattomien muiden klassikkojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  165. Tapio kirjoitti 31.1.2014 kello 16:01

    Tommi Uschanov: Mutta lentokoneen ohjaamon kosketusnäyttöjä, pilvenpiirtäjän ilmastointijärjestelmän termostaatteja ym. tuhansia teknologisia yksityiskohtia ei voi rakentaa 1700-luvun tekniikalla. Tuskin edes tutkaa, jota ilman nykyisen kaltaisesta lentoliikenteestä ei tulisi yhtään mitään.

    Totta, mutta itse pidän tiedettä (scince) ja teknologiaa aivan eri asioina.

    Olen jokseenkin varma, että parhaat Pääoman aikoihin julkaistut klassisen mekaniikan ja elektrodynamiikan oppikirjat olisivat edelleenkin käyttökelpoisia. Hamiltonin, Lagrangen ja Maxwellin yhtälöt ovat edelleen fysiikan opiskelijoiden peruskauraa ja Newtonin lait käydään läpi jo lukiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  166. eemil kirjoitti 31.1.2014 kello 17:26

    Osmo Soininvaara: Turpeen poltossa ongelmana ovat sen hiilidioksidiäästöt, jotka ovat siis kivihiiltäkin suuremmat energiayksikköä kohden.

    Käsittääkseni ne on laskettu vain piipun päästä, kokonaislaskelma hiilen jälkisidonnasta ja turpeen uusiutumisesta puuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  167. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2014 kello 20:40

    Käsittääkseni ne on laskettu vain piipun päästä, kokonaislaskelma hiilen jälkisidonnasta ja turpeen uusiutumisesta puuttuu.
    Lisä’äntyykö turpeen sitominen siitä, että turvesuo raivataan pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Lauri Kumpulainen kirjoitti 31.1.2014 kello 17:48

    Turve 10 MJ/kg (kuiva)
    Puu 15 MJ/kg (kuiva)

    Kivihiili 27 MJ/kg
    Maakaasu 40 MJ/kg
    Polttoöljyt 41/43 MG/kg (raskas/kevyt)

    Vety 120 MJ/kg

    Uraani-(235) 83 000 000 MJ/kg

    Maakaasusta ei ole pulaa, eikä varsinkaan, jos sitä aletaan tuottamaan aurinkovoimalla. Nesteytetty maakaasu on käytännöllinen ja turvallinen polttoaine. Myös huoltovarmuus on hyvällä tasolla.

    Ydinvoima, maakaasu ja aurinkovoima. Siinä aika vahvat valttikortit tämän vuosisadan energiantuotantoon.

    Ydinvoima perusvoimana, maakaasu säätövoimana ja aurinkovoima pienkohteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  169. Tapio kirjoitti 31.1.2014 kello 18:45

    Tommi Uschanov: Olen kyllä Tekniikan Maailman entinen kestotilaaja – ja lukenut jo yksistään sitä monikymmenkertaisesti useampia tunteja elämästäni kuin Marxin tuotantoa.

    Oikein järkevää ajankäyttöä tuolta osin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  170. eri anonyymi kirjoitti 31.1.2014 kello 19:11

    Samuli Saarelma: Opetuskin varmasti muuttuu. Ei voi ajatella, että se oma luokanopettaja on maailman (tai ainakin Suomen) paras luennoitsija. Hänen luentonsa korvautuu siis sillä, että lapset katsovat tietokoneiltaan Suomen parhaan opettajan pitämää luentoa aiheesta. Opettajan rooliksi jää ennen kaikkea selventäviin kysymyksiin vastaaminen, joka tosin sekin saattaa tuollaisten Watsonien yleistyessä onnistua tietokoneilta.

    Milloin viimeksi olet käynyt luokkahuoneessa tai korkeakoulussa katsomassa miten opetus oikeastaan tapahtuu? Oikeastaan opettajahenkilö tulee ‘resurssina’ paljon tehokkaammin hyödynnettyä jos luennoimisen sijasta voi keskittyä koko käytettävissä olevan ajan oppilaiden oppimisen tukemiseen.

    Tosin tuo visiosi kuulostaa siltä ajalta kun televisioita kiikutettiin luokkahuoneisiin. “Oppilaat katsovat luokan televisiosta Suomen parhaan opettajan luennon. Opettajan rooliksi jää laitteen päälle kytkeminen ja selventäviin kysymyksiin vastaaminen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  171. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2014 kello 20:28

    jouni lundqvist:
    Työnteko liittyy maatalouden syntyyn 10000 vuotta sitten ja siitä eteenpäin yleisemminkin yhteiskuntien syntyyn. Esihistoriallisena aikana ei tehty työtä. Kun mammutti saatiin nurin tai tuli pietarin kalansaalis, sitä syötiin niin kauan kuin sitä oli, ei mietitty aamulla työjuttuja. Kun päämme ja ruumiimme on edelleen sama kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten niin sanonpa vaan, että evoluutio ei ole suunnitellut meitä työntekoon.

    Ei se mammutti itsestään kaatunut. Ja oliphan sitten nylkemisessä ja lihanleikkaamisessa oma työnsä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  172. Lauri Kumpulainen kirjoitti 31.1.2014 kello 23:03

    Matti Saastamoinen: No eihän sitä turvetta ole pakko loputtomiin näillä vesistöä pilavilla, jyrsin ja palaturve menetelmillä nostaa. Kyllä kansallisvarallisuutemme hyödyntämiseen on puhtaat keinot sovellettavissa. Eivät norjalaisetkaan nosta öljyään meren pohjasta siirtämällä sitä irtouittona kuivalle maalle, eivätkä muutenkaan ole luopuneet kansallisvarallisuutensa hyödyntämisestä koko ajan yllä leijuvan ympäristökatastrofiuhan takia.

    Siis kyllä turvekin voidaan siirtää vaikka paaleina soilta kovalle maalle kuivumaan. Silloin ei turvetuotannossa olla enää poutasäistä eikävuodenajoistakaan riippuvaisia, eikä vesistöt irtopölystä pilaannu. Antakaa poliitikot yrittäjille mahdollisuus kehittää nostomenetelmiä, älkääkä jumittuko näihin vanhoillisiin, turvekielteisiin asenteisiinne.

    Missä tämä kuiva maa sijaitsee, missä ne paalit ovat säältä suojassa? Saharan autiomaassa?

    Muutaman syrjäseudun yhden miehen koneyrityksen vuoksi pitää laskea vesistöt täyteen turvehumusta. Se on yks hailee BKT:n suhteen, miten näille muutamalle yrittäjälle käy. Ne suorastaan imevät rahaa valtiolta, sen sijaan, että tuottaisivat. Ne ovat pisaroita meressä.

    Entäpä jos maa- ja metsätaloudessa kokeiltaisiin vapaata kilpailua?

    1) Valtio säästäisi heti useamman miljardin säästyneistä tukiaisista
    2) Ylituotannon poistuminen tekisi henkiin jääneistä yrityksistä kannattavia
    3) Konkurssiin menneiden yrittäjien 500e/kk työttömyyskorvauksiin menisi rutkasti vähemmän rahaa valtiolta, kuin tukiaisiin menee.

    Montako vuosikymmentä ollaan valmiita upottamaan yli 5 000 000 000 euroa vuodessa syrjäseudun työttömyyskorvauksiin? Kansalliset tuet, EU tuet, yritys tuet jne jne. Kaikki loputtomaan kaivoon, joka ei näy missään.

    Mitään tällä panostuksella ei saavuteta. Paitsi ylituotantoa ja kannattamattomien “yrityksien” olemassaolo. Niin ja elinkelvottomien perähikiöiden tekohengittämistä.

    Euroopalla ei ole varaa tukea ylituotantoa jokaisessa jäsenmaassa. Maa- ja metsätalouden tukeminen on liian suuri rasite koko Euroopan taloudelle.

    Miten valtio, jonka alijäämä on yli 9 000 000 000 euroa voi laittaa yli 1 500 000 000 euroa kansalliseen maataloustukeen?

    On se sairasta, että asiaa ei edes sivuta, kun puhutaan ensi kevään leikkauksista. Ei sanallakaan.

    Mitään yrittämistä se ei edes ole, sato tai paistoi, tili tulee veronmaksajan taskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  173. eemil kirjoitti 1.2.2014 kello 10:08

    Osmo Soininvaara: Lisä’äntyykö turpeen sitominen siitä, että turvesuo raivataan pois?

    Lisääntyy, nimittäin kokonaismäärä huomioiden. Soininvaaran tulisi huomioida kokonaisuus, sillä turvevarat kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä jyrsitään, tase on siis positiivinen. Pitää nähdä iso kuva , ja se on seuraava:

    Suomessa on turvemaita 9,29 miljoonaa hehtaaria ja siitä tuotantokäytössä on 0,06 milj. ha ( 0,6 %). Suojeltua on 1,13 milj. hehtaaria ( 12,2 %).

    Ojittamatonta, luonnontilaista suota on 3,01 milj ha ( 32,4 %). Maatalouskäytössä on 0,33 milj. ha ( 3,6 %) ja metsitettynä 4,76 milj. ha ( 51,2 %).

    Turvetuotannossa on kokonaisuutena laskien häviävän pieni osa, luonnontilaiset suot kasvavat koko ajan n. 2 mm vuodessa, mikä korvaa menetyn hiilen moninkertaisesti. Mitä taas tulee menetettyyn suopinta-alaan, niin sekin on häviävän pieni osa koko suoalasta.

    Eikä sekään ole menetettyä suoalaa, vaan turpeen oton jälkeinen jatkokäyttö ratkaisee lopullisen pinta-alan . Suo voidaan nimittäin ennallistaa takaisin täysin luonnontilaiseksi , jos se nähdään tarpeelliseksi. Turpeen kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen vaatisi ainoastaan poliittisen järkeen tulemisen.

    Pitäisi lopettaa ideologinen kaiken kieltävä totaalisuojelu , mikä on vastoin rationaalista ajattelua. On pantava toimeen kansallinen suostrategia, joka huomio taloudelliset ja ekologiset tarpeet oikeisiin tunnnuslukuihin perustuen . ( niihin ei kuulu IPCC:n polttoaineiden epäpätevä hiilidioksidipäästölaskelma).

    Huomio: kaikki vaikuttaa kaikkeen; kun ympäristöaktiivit haluavat kiristää lannanlevitysehtoja, niin se johtaa karjatiloilla pellonraivauksen tarpeeseen , mikä taas luo vähentymispainetta metsä/ suopinta-alaan.

    Tulisi saavuttaa poliittinen konsensus myös siksi, että turveala voisi kehittää tuotantoaan entistäkin ympäristöneutraalimmaksi, sillä nyt kehitys laahaa kieltopolitiikan vuoksi.

    Seuraavassa perehdyttävä linkki:

    http://www.metla.fi/hanke/7464/seminaariesitykset/04_valpola.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  174. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2014 kello 9:33

    Lisä’äntyykö turpeen sitominen siitä, että turvesuo raivataan pois?

    Lisääntyy, nimittäin kokonaismäärä huomioiden. Soininvaaran tulisi huomioida kokonaisuus, sillä turvevarat kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä jyrsitään, tase on siis positiivinen. Pitää nähdä iso kuva , ja se on seuraava:

    Suomessa on turvemaita 9,29 miljoonaa hehtaaria ja siitä tuotantokäytössä on 0,06 milj. ha ( 0,6 %). Suojeltua on 1,13 milj. hehtaaria ( 12,2 %).

    Vastasitko mielestäisi kysymykseen? Kysymys oli, miotä tapahtuu hiilen sitoutumiselle sillä turvesuolla, josta turve jyrsitään pois. Sillä että jossain muualla on nielu ei ole tämän kysymyksen kanssa mitään tekemistä. Turven puolen argumentointia ei oikein jaksa edes lukea läpi, kun logiikka on tuollaista.
    Metsää pidetään uusiutuvana, koska jos metsää ei kaadeta, sen hiilensitomiskyky saturoituu. Kun vanhat puut kaadetaan pois, metsästä tulee uudestaan nielu ja jonkin ajan kuluttua siihen on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin alkutilanteewssa. Kuinka kauan kestää, että sillä turvesuolla, josta turve on poltettu taivaan tuuliin, on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi ilman turpeen kuorintaa? Siis kauanko kestää, että suossa on yhtä paljon sidottua hiiltä kuin siinä oli alunperin lisättynä sillä hiilimäärällä, joka siihen olisi sitoutunut joka tapauksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. eemil kirjoitti 1.2.2014 kello 10:22

    Lauri Kumpulainen: Paitsi ylituotantoa ja kannattamattomien “yrityksien” olemassaolo. Niin ja elinkelvottomien perähikiöiden tekohengittämistä.

    Tämähän on kuin Suomi 24 maataloustukikaunasivusto. Suurimpia maataloustukien saajia ovat mm. Wahlroos, Herlin, Valtion Polttoainekeskus ja Helsingin kaupunki. Alla linkki , joka taustoittaa.

    http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/02/24/maataloustukia-jaettiin-21-miljardia-eniten-tukea-ruokohelven-viljelyyn/201223946/12

    Ps. millä rahoilla Kesko ja S-ryhmä rakentavat näitä ostos- ja viihtymisparatiisejaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  176. Poth1ue1 kirjoitti 1.2.2014 kello 14:58

    eggo: Häkellyttävää on, että vuosikymmenten jälkeen joutuu edelleen miettimään onko EKG:n konetulkinnasta enemmän haittaa vai hyötyä. Joka neljännessä rutiini-ekg:ssä se ilmoittaa akuuttia sydäninfarktia. Faktahan on että yksittäisten markkerien kuten ekg:n tulkintaa on vaikea tehdä ilman kliinisen kokonaistilanteen arviota.

    Arvatenkin tätä kokonaistilannetta ei anneta koneaivolle lähtötietoina? Eli siis koneaivo joutuu toimimaan varsin epätäydellisen tiedon varassa – ja sitten vielä kehdataan taivastella, että tulokset ovat monasti jokseenkin kolikon heiton tasolla?

    Ongelma olisi siis mahdollisesti täysin ratkaistavissa, mutta siihen suuntaan ei haluta tai voida mennä.

    Ylipäätään virheitä tekevät vain ihmiset koska vain ihmiset voivat niistä kantaa vastuun. Kone voi toimia virheellisesti mutta koneen suunnittelija sen virheen on tehnyt. Kyllä koneet saavat lääketieteessä toimia virheellisesti jos niiden tekijät kantavat vastuun kuolemista ja muista haittatapahtumista. Näin ei vaan ikinä ole. Vika on edelleen lääkärin joka on valinnut huonon hoitolaitteen.

    Tätä asennetta en jaksa oikein ymmärtää. Ei siis riitä, että meillä olisi kone, joka tekee esim. vain kymmenyksen keskivertolääkärin virheistä vaan sen täytyy olla (todistettavasti) virheetön. Ei voida siis hyväksyä, että kone suunnitellaan tietoisesti niin, että se olisi oikeassa vaikkapa 99,9% tapauksista – vaikka samalla hyväksytään se, että joku terkkarissa harjoittelelva keikkalääkärifirman kandi on todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa?

    Hassummaksi tilanteen tekee vielä se, että tällainen lähestymistapa ei tuota meille niitä täydellisiä laitteita edes vuosikymmenien kehitystyön jälkeen vaan esim. näitä EKG:n tulkitsijoita, joiden diagnooseisiin ei ole mitään luottamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  177. Catilina kirjoitti 2.2.2014 kello 10:33

    Poth1ue1: Arvatenkin tätä kokonaistilannetta ei anneta koneaivolle lähtötietoina? Eli siis koneaivo joutuu toimimaan varsin epätäydellisen tiedon varassa

    Tätä asennetta en jaksa oikein ymmärtää. Ei siis riitä, että meillä olisi kone, joka tekee esim. vain kymmenyksen keskivertolääkärin virheistä vaan sen täytyy olla (todistettavasti) virheetön. Ei voida siis hyväksyä, että kone suunnitellaan tietoisesti niin, että se olisi oikeassa vaikkapa 99,9% tapauksista – vaikka samalla hyväksytään se, että joku terkkarissa harjoittelelva keikkalääkärifirman kandi on todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa?

    Miten parametrisoit sen lähtötilanteen? Haloo.
    EKG:n konetulkinta antaa nimenomaan vääriä positiivisia, ei juuri koskaan vääriä negatiivisia. Onhan toki myös nstem-infarkteja ihan kohtuullinen määräkin, mutta ei lasketa niitä. On suuri harvinaisuus, jos kone tulkitsee “normal ecg”. Yleensä kaikki ovat “abnormal ecg”, ja on sitten hauskaa pohtia joutohetkinä sitä, mikä on koneen saanut kertomaan näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  178. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.2.2014 kello 10:48

    Eemil, Suomessa voitaisiin tuottaa kaikki tarvittava energia aurinkovoimalla.

    Voisimme maksaa aurinkovoimatukiaisia maaseudulle. Tukea maaseudun aurinkopaneelioperaattoreita.

    Se olisi kotimaista energiaa.

    Se on toden totta täysin mahdollista.

    Mutta järjen hitustakaan siinä ei ole, ainakaan nykyisellä tekniikan tasolla (vaadittava pinta-ala), saatikka taloudellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  179. eemil kirjoitti 2.2.2014 kello 11:32

    Osmo Soininvaara: Vastasitko mielestäisi kysymykseen? Kysymys oli, miotä tapahtuu hiilen sitoutumiselle sillä turvesuolla, josta turve jyrsitään pois

    Soininvaara on ovela poliitikkokettu, joka työllistää keskustelijan netin syöveriin etsimään hiilensitomisen laskentakaavoja erilaisilla uusintamistavoilla. En lähde tälle epärelevantille sivupolulle. Miksi turvetuotantoalueen pitäisi tulla hiilineutraaliksi , mutta kivihiilikaivoksen ei ?

    Sitä paitsi turvetuotantoalue alkaa sitoa hiiltä välittömästi kun sille istutetaan metsä, ruokohelpi tai se ennallistetaan takaisin suoksi. Tätä ominaisuutta ei ole kivihiilikaivoksella pienimmässäkään määrin.

    Osmo Soininvaara: Sillä että jossain muualla on nielu ei ole tämän kysymyksen kanssa mitään tekemistä. Turven puolen argumentointia ei oikein jaksa edes lukea läpi, kun logiikka on tuollaista.

    Miten voit sanoa, että hiilen sidonnan kokonaismäärä ei merkitse mitään, miksi näitä taseita sitten lasketaan tai niihin pyritään vaikuttamaan ?

    Arrogantti ja fanaattinen totaalisuojeluideologia sumentaa etevänkin tilastotieteilijänkin logiikan.

    Kysynkin Soininvaaralta vastakysymyksen: ” Kuinka kauan kestää , että sillä kivihiilikaivoksella , josta kivihiili on poltettu taivaan tuuliin, on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi ilman kivihiilen louhintaa? Siis kauanko kestää , että kivihiilikaivoksessa on yhtä paljon sidottua hiiltä kuin siinä oli alunperin lisättynä sillä hiilimäärällä, joka siihen olisi sitoutunut joka tapauksessa?

    Varmaankin paljon lyhyemmässä ajassa kuin turvetuotantoalueella, sillä onhan kivihiili paljon turvetta ilmastoneutraalimpi polttoaine. Tämän kivihiilen uusiutumattomuusparametrin puuttuminen hiilidioksidikertoimen laskukaavasta on vakava puute. Sen puuttuminen romuttaa kertoimen tieteellisen arvon nollaksi, mutta kerroinhan onkin poliittinen päätös.

    Varteenotettava neuvo vihreille onkin se, että huomioikaa taloudelliset realiteetit. Se on vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Pään laittaminen pensaaseen , totaalisuojelu, kääntyy ympäristöä vastaan , kuten olemme saaneet nähdä turvetuotannon kohdalla. Nykyinen hallituskokoonpanokaaan ei ole ikuinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  180. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2014 kello 12:03

    Miksi turvetuotantoalueen pitäisi tulla hiilineutraaliksi , mutta kivihiilikaivoksen ei ?

    Ei, vaan turvetta ja kivihiiltä pitää kohdella samalla tavalla ja verottaa samojen periaatteiden mukaan hiilidioksiditonnien pohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. Matti Saastamoinen kirjoitti 2.2.2014 kello 12:25

    “Missä tämä kuiva maa sijaitsee, missä ne paalit ovat säältä suojassa? Saharan autiomaassa?”

    Turvepaalit voidaan läjittää tien varteen vaikkapa kuusi metriä korkeisiin ilmaviin pinoihin, niiden päälle voidaan laittaa sama säänkestävä paperi, joka nykyään laitetaan hakkuualueilta kerättyjen risukasojen päälle.

    Pinoissa turvepaalit saisivat kuivua, vaikkapa kymmenen vuotta, sen jälkeen, kun ylijäämää alkaa kertyä. Paaleina nostettu ja pinoissa kuivunut turve haketettaisiin aivan kuten nykyään tehdään hakkualueiden risu- ja kantojätteelle. Sama, olemassa oleva kalusto sopii molempiin tarkoituksiin. Nosto taas työllistää koneyrittäjiä hiljaisina talvikuukausina.

    Näin menetellen turpeen nostosta ei muodostu tuulen levittämää hienojakoista pölyä, joka vesistöihin päätyessään turpoaa ja aiheuttaa kelluvia, veden laatua pilaavia lauttoja. Nostoalueilta irtoavan humuksen leviäminen vesistöihin on estettävissä laskuojaan asetettavalla suodatintukkeella, joka menetelmä on jo käytössä.

    Ei meidän pidä luopua turpeeseen sitoutuneen valtavan kansallisvarallisuutemme hyödyntämisestä vain sen takia, että sitä on tähän saakka nostettu ympäristöä pilaavilla menetelmillä. Eivät muutakaan valtiot ole näin hölmösti omien luonnonvarojensa suhteen menetelleet.

    Kyllä vaikkapa Norjan öljynporaus on ympäristön kannalta monin verroin riskialttiimpi menetelmä hyödyntää heidän luonnonvarojaan verrattuna meidän turvetuotantoon ja sen mahdollisuuksiin. Emmekö muka keksi puhtaita keinoja siirtää turvekerrostumiamme soilta muutaman sadan metrin päässä sijaitsevien metsäautoteiden varteen?

    Jos turve jätetään hyödyntämättä, siitä muodostuu ojitetuilla alueilla ajan mittaan vain vähäravinteista humusta ja huonoja metsänkasvualustoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  182. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.2.2014 kello 14:50

    Matti Saastamoinen:
    Ei meidän pidä luopua turpeeseen sitoutuneen valtavan kansallisvarallisuutemme hyödyntämisestä vain sen takia, että sitä on tähän saakka nostettu ympäristöä pilaavilla menetelmillä.

    OL3:n vuotuinen uraaninkulutus tulee olemaan sellaista 32 tonnia uraania vuodessa.

    Laske huviksesi, montako rekkalastillista turvetta se vastaa.

    Jos turve on oikea graalin malja, niin miksi kovaa tulosta tekevät energiayhtiöt eivät koske turpeeseen pitkällä tikullakaan?

    Tai miksi ulkomaalaiset yritykset eivät tungeksi ovista ja ikkunoista valtaamaan Suomen soita turvetuotantoa varten?

    Miksi öljyn ja maakaasun perässä ollaan valmiita menemään vaikka jäämerelle?

    Jos Suomesta löytyisi öljyä tai maakaasua, niin Shell ja muut vastaavat yritykset olisivat välittömästi paikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  183. Poth1ue1 kirjoitti 2.2.2014 kello 15:04

    Catilina: Miten parametrisoit sen lähtötilanteen? Haloo.

    Vaikea sanoa suoralta kädeltä, mutta asian selvittämiseksi on lapsellisen helppo laatia tutkimussuunnitelma – aluksi asiaa voisi kysyä lääkäreiltä tyyliin “miten tulkitset EKG:tä” (täytyy toki muistaa kysyä asiaa muiltakin kuin kokeneilta lääkäreiltä, koska ekspertit harvoin pystyvät kuvaamaan päättelyprosessiaan).

    Rinnalla voisi toki ihmetellä, että irtoaisiko mahdollisista taustatiedoista jotain käyttökelpoista – joko sitten ihan perinteisesti tilastomatematiikan avulla tai sitten syöttämällä kaikki johonkin Watsonin kaltaiseen “mustaan laatikkoon”.

    Näihän näitä vastaavia AI-systeemejä on iät ja ajat kehitetty, mutta tässä tapauksessa vaiva taitaisi tosiaan olla täysin turhaa, kun lääkäreille/virkamiehille ei kelpaa “mustia laatikoita” sisältävä aparaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  184. eemil kirjoitti 2.2.2014 kello 15:06

    Osmo Soininvaara: Ei vaan turvetta ja kivihiiltä pitää kohdella samalla tavalla ja verottaa samojen periaatteiden mnukaan hiilidioksiditonnien pohjalta.

    Soininvaaran mielestä siis päästöjen kokonaistaso ei ole ratkaiseva, ainoastaan piipun päästä mitattu hiilidioksidin määrä. Onko hiilinielujen ylläpito ollut turhaa tähänkin asti ? Tähän päätelmään viittaa myös Niinistön neuvotteluvoitto, jossa hän sai Suomen metsät hiilivuodoksi. Nieluja ei näköjään lasketa hyväksi, koska muualla teollistuneissa maissa metsät on pääsääntöisesti jo hakattu. Eikä niillä ole mainittavasti myöskään soita, pl. Irlanti. Tietenkin piipun päästä mitatut arvot ja niiden kevyt verotus sopii muille valtioille.

    Tilastokeskuksen mukaan turpeella ja erityisesti turvebriketillä on parempi C0 2 -kerroin kuin ruskohiilellä. Tilasto ao. linkissä

    http://www.stat.fi/tup/khkinv/polttoaineluokitus.html

    Tarkoittaako tämä sitä, että polttaessaan kivihiiltä Helsingin kaupunki tuhoaa ilmastoa enemmän kuin jos se polttaisi turvetta ja puuta? Olisiko halkokauppias Vanhasella hyviä tarjouksia Helsingille 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  185. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2014 kello 15:16

    Yksittäisen suon osalta ei ole oikein laskea muualla maailmassa tai vaikka samassa maassa olevia nieluja, koska noiden nielujen suuruuteen tuon yhden suon hävittäminen ei vaikuta eikä niitä siksi voi käyttää oikeutuksena suon polttamiseen. Ne olisivat joka tapauksessa. Tämän kyllä ymmärtää, jos haluaa ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. Catilina kirjoitti 2.2.2014 kello 15:26

    Tää on tosiaan nyt taas tätä, kun luupäät eivät tosiaan osaa. Lääkärit, nuo ahneet, laiskat ja osaamattomat paskiaiset eivät vaan viitsi eivätkä halua edes koneita käyttää. Kaikille nörttipojille on ihan selvää, että lääketiede on eksaktia tiedettä ja koostuu temppulogiasta. Kun vielä saataisiin se jatkuva telemetriaseuranta, niin ihmisessä olisi vaan ajotietokone, joka vian tullen hälyttäisi ja vika täsmäkorjattaisiin.
    Miten on _mahdollista_ että ihan kaikki lääkärit ovatkin pelkästään ahneita ja laiskoja tumpeloita, kun kaikki kerran _tietävät_, että kyseessä on vaan huikeasti ylipalkattu ihan tavallinen merkonomitason homma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  187. Matti Saastamoinen kirjoitti 2.2.2014 kello 15:47

    “OL3:n vuotuinen uraaninkulutus tulee olemaan sellaista 32 tonnia uraania vuodessa.

    Laske huviksesi, montako rekkalastillista turvetta se vastaa.”

    Kyllä ydinvoiman käyttö saadaan näyttämään edulliselta niin kauan, kuin sitä hyödyntäviä yhtiöitä ei velvoiteta ottamaan täysiarvoista vahinkovakuutusta mahdollisen onnettomuuden varalle.

    Jos nämä vakuutuskulut, vaikkapa sellaisen vahingon varalle, jossa koko pääkaupunkiseutu tai joku muu kaupunki joudutaan (Tsernobylin tapaan) lopullisesti hylkäämään, otetaan kannattavuuslaskelmissa huomioon, ei ydinvoima ole kilpailukykyistä minkään muun energiamuodon kanssa. Miksi se nyt on niin edullista, johtuu siitä, että peli ei ole rehellistä.

    Ja miksi kotimaista turvetta pitäisi maassamme hyödyntää, johtuu siitä, että meillä poltetaan koko ajan ulkomailta tuotua kivihiiltä. Jotkut kivihiililaadut ovat samalla tavoin turvekerrostumista muodostuneita, kuin suomalainenkin polttoturve. Kivihiileksi muodostuminen on vain kestänyt pitemmän ajanjakson.

    Kotimaista turvetta pitää nostaa samasta syystä, jonka takia meillä pidetään tärkeänä turvata kotimainen ruuantuotantommekin. Kriisiaikojen ja tilapäisten toimituskatkojen varalle meillä pitää olla valmiina konsepti, jonka puitteissa emme ole riippuvaisia ulkomaisten energiatoimittajien hyväntahtoisuudesta. Ja mitä enemmän olemme ulkomaisen energian varassa, sitä enemmän meidän poliittisiin päätöksiin voidaan vieraiden maiden toimesta sekaantua.

    Ja kyllä Suomen turvevarat alkavat ulkomaisiakin yrityksiä kiinnostaa, kun turpeen nostomenetelmät on saatu tehokkaiksi, ympäristöystävällisiksi ja ympärivuotisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  188. Countryboy kirjoitti 2.2.2014 kello 16:25

    Kyllä pitäisi päästä koko hiilen ja muun polttoaineen koko tuotantoketjun tarkasteluun. Suomeen tuotavasta kivihiilestä (70%) ja maakaasusta (lähes 100%) tulee Venäjältä. Eivätkä kaivokset suinkaan ole Pietarin sataman vieressä, vaan tuhansien kilometrien päässä Siperiassa (Kemerovo) tai Pohjois-Venäjällä (Vorkuta). Tämä nostaa ko. polttoaineiden todellisia päästöjä huomattavasti.

    Samoin viime aikoina on arvioitu, että maakaasu ja varsinkin amerikkalaisten liuskekaasu ovat huomattavasti pahempia ilmaston kannalta kuin mitä aiemmin on arvioitu. Tämä johtuu niiden tuotantoon liittyvistä merkittävistä vuodoista. Jo 3,1% vuoto riittää tekemään metaanista kivihiilen virallista päästöarvoa (CO2/energia) pahemman.

    http://download.springer.com/static/pdf/5/art%253A10.1007%252Fs10584-011-0061-5.pdf?auth66=1391523288_6d7481cd7d9cb2ec338ea0e5273ae76b&ext=.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  189. anonyymi kirjoitti 2.2.2014 kello 16:46

    Viherinssi: Vakaa kallio on ihan jees, jos rupeamme jemmaamaan toisten ydinjätteitä. Siitä voi pyytää ihan mukavan summan rahaa, ja ainakin toistaiseksi jemmattavaa tulee riittämään. Kovin monta muuta laajempaa käyttöä sille vakaalle kalliolle on paha uneksia.

    Olisi hyödyllistä saada hyötöreaktorit toimimaan sekä ottaa muilta säilytykseen noita ydinjätteitä, joita sitten reaktoreissa polttaa…
    Muussa tapauksesas niitä kannattaa tänne ottaa vain, jos säilytyksestä peritään jotain muuta kuin kertamaksu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  190. Viherinssi kirjoitti 2.2.2014 kello 17:53

    eri anonyymi: Milloin viimeksi olet käynyt luokkahuoneessa tai korkeakoulussa katsomassa miten opetus oikeastaan tapahtuu?

    Yliopistotasolla ei niin kovin kauan sitten, erityisesti siitä kohdasta, josta toivoo näkevänsä kaikkien opiskelijoiden silmämunat.

    Ajatus videoiduista loistavista luennoista on teoriassa hyvä. Olen miettinyt tätä ihan tosimielellä joustavuuden kannalta. Ison osan kurssista voisi vetää videokurssina, loput kyselytuntina.

    Kaunis ajatus kaatuu kuitenkin ihan käytännön realiteetteihin. En väitä hyvin sivutoimisena akateemisena olevani Suomen paras luennoitsija, mutta olen pari kertaa joutunut valmistelemaan esityksen, joka tasoltaan riittäisi edelleenjaettavaksi (pedagogisesti hyvä, rytmitys oikein, hyvä oheismateriaali, ei sanoissa kompurointia). Aikaa valmisteluun menee monikymmenkertaisesti luennon pituuden verran.

    Jos ajankäyttö tuntuu kovin hurjalta, asiasta voi kysäistä vaikkapa dokumenttiohjelmien tekijöiltä. Tarvitaan käsikirjoitus, tarvitaan graafikon taitoja, tarvitaan kuvaamista ja videoeditointia. Ihan kaikki tuo ei ole mediaaniluennoitsijan tai opettajan repertuaaria.

    Yksittäisten yliopistojen kannalta onkin sitten halvempaa maksaa luennoitsijoille läsnäolosta, jolla saavutetaan suunnilleen sama tulos. Koulutasolla taas opiskelijoiden oma kyky ottaa vastuuta opinnoistaan on sen verran heikko, että oppimista pitää kuitenkin ihmisen vahtia.

    Osittain kyse on yhteismaan ongelmasta, yksittäisen yliopiston ei kannata kallista materiaalia tehdä. Ja toisaalta – vanhan kansanviisauden mukaan luennot ovat lukutaidottomia varten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  191. Poth1ue1 kirjoitti 2.2.2014 kello 18:27

    Catilina:
    Tää on tosiaan nyt taas tätä, kun luupäät eivät tosiaan osaa. Lääkärit, nuo ahneet, laiskat ja osaamattomat paskiaiset eivät vaan viitsi eivätkä halua edes koneita käyttää. Kaikille nörttipojille on ihan selvää, että lääketiede on eksaktia tiedettä ja koostuu temppulogiasta.

    Ei nyt kannata vetää pussillista herneitä nenäänsä.

    Kaipa sinullakin on olemassa jonkinlainen – ehkä hieman heuristinen – päättelyketju, jonka avulla pystyt tekemään diagnoosin EKG:n ja taustatietojen pohjalta? Tietysti sinulla on käsittääkseni sen verran työvuosia takana, että päättelyn kulun kuvailu puhtaasti algoritmisesti voi tuntua täysin mahdottomalta – mutta näinhän se on minkä tahansa alan kokeneiden asiantuntijoiden kohdalla.

    Jos teillä lääkäreillä on tosiaan olemassa tällaisia – osin tiedostettuja ja osin tiedostamattomia – päättelyketjuja, niin ne voidaan toki opettaa koneaivollekin, jos vain halutaan. Jos ei haluta, niin sitten voitte ihan rauhassa kiukutella pieleenmenneistä automaattisista ekg-tulkinnoista vaikka hamaan maailmanloppuun asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  192. eemil kirjoitti 2.2.2014 kello 19:41

    Osmo Soininvaara: Yksittäisen suon osalta ei ole oikein laskea muualla maailmassa tai vaikka samassa maassa olevia nieluja, koska noiden nielujen suuruutteen tuon yhden suon hävittäminen ei vaikuta eikä niitä siksi voi käyttää oikeutuksena suon polttamiseen. Ne olisivat jokatapauksessa. Tämän kyllä ymmärtää, jos haluaa ymmärtää.

    Jos haluaa ymmärtää hmmm…

    Jos ei voi korvata päästöjä nieluilla, niin miten päästöt vähenevät päästökaupan avulla ? Tai miten kokonaispäästöt vähenevät maapallolla kun ostamme halpaa hyödykettä Kiinasta ?

    Tehostamalla tuotantoa saamme rahaa päästökauppaa varten eivätkä kokonaispäästöt alene yhtään. Kiinassa tehdään tuotteet halvalla polkemalla ihmisoikeuksia ja ympäristöä, kokonaispäästöt vain lisääntyvät. Meidän täytyy tehostaa länsimaista tuotantoa saadaksemme kasvua , jolla voimme ostaa halpaa kiinalaista .

    O. Soininvaaralla ei ole otetta suoluontoon . Hän väittää soiden olevan sijaintipaikassaan. Sehän ei pidä paikkaansa vaan suot kasvavat koko ajan, mikä nettolisäys korvaa jyrsittävän turpeen . O.S. vetoaa, että soiden hiilidikosidin sidonta olisi suurempaa ellei muualla samaan aikaan jyrsittäisi suota. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske kivihiiltä, vaikka sillä on suurempi päästökerroin kuin turvebriketillä.

    Tässä on nyt kyllä jotakin muuta takana kuin ilmastonmuutos. Onkohan keisarilla sittenkään vaatteita ?

    ps olisiko syytä kehitella kotimainen päästökauppa? Soiden ja metsien omistajille maksettaisiin hiilen sitomisesta maksu. Sen voisi liittää luontevasti samaan yhteyteen metsämaan kiinteistöveron kanssa. Samalla jokamiehenoikeudet tulisivat maksullisiksi. Tämä järjestelmä olisi edullinen ympäristölle, sillä näin vähentyisi metsänomistajien puunmyyntitarve. Näin hiilen sidonta lisääntyisi Suomen metsissä, josko ne pääsisivät joskus jopa nieluiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  193. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2014 kello 9:32

    Päästökaupalla voi ostaa nieluja, jos omilla toimenpiteillään aiheuttaa ne, esimerkiksi istuttamalla metsää sinne, missä sitä ei muuten ole. Periaatteessa on ostettava päästöoikeuksia, jos tuhoaa nielun. Rannikkovaltiot eivät saa lupaa polttaa kivihiiltä sillä perusteellla, että niiden merialueet sitovat hiiltä. Sillä, että suot sitovat hiiltä jatkuvasti, ei voi ostaa oikeutta tuhota ilmakehää, koska ne suot ovat nielu luonnostaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  194. Raimo K kirjoitti 2.2.2014 kello 20:59

    Catilina:
    ‘snip’
    Miten on _mahdollista_ että ihan kaikki lääkärit ovatkin pelkästään ahneita ja laiskoja tumpeloita, kun kaikki kerran _tietävät_, että kyseessä on vaan huikeasti ylipalkattu ihan tavallinen merkonomitason homma?

    Muistelen aikoinaan mainitun, että lääk.lis. on 30 approbaturin tutkinto 😉
    Arv. lääkärin postauksia lukiessa tuntuu, että arvio on oikea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  195. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.2.2014 kello 22:05

    Matti Saastamoinen:

    Kotimaista turvetta pitää nostaa samasta syystä, jonka takia meillä pidetään tärkeänä turvata kotimainen ruuantuotantommekin. Kriisiaikojen ja tilapäisten toimituskatkojen varalle meillä pitää olla valmiina konsepti, jonka puitteissa emme ole riippuvaisia ulkomaisten energiatoimittajien hyväntahtoisuudesta. Ja mitä enemmän olemme ulkomaisen energian varassa, sitä enemmän meidän poliittisiin päätöksiin voidaan vieraiden maiden toimesta sekaantua.

    Kylmäsota meni jo.

    Venäjä elää energian myymisestä, ei asiakkaidensa valloittamisesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  196. Maaseutulainen kirjoitti 2.2.2014 kello 22:32

    “Ajatus videoiduista loistavista luennoista on teoriassa hyvä.”

    Kyllä se käytännössäkin on hyvä. Sitä tehdään koko ajan yliopistoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  197. spottu kirjoitti 2.2.2014 kello 23:02

    Catilina: Kaikille nörttipojille on ihan selvää, että lääketiede on eksaktia tiedettä ja koostuu temppulogiasta.

    Luokittelu on eksaktia tiedettä. Kun vaan saisi lääkärikunnassa läpi ajatuksen että potilashistorioista ja vaikuttavuusarvioista tehdyn tilastodatan pitää olla jalostetussa muodossa reaaliaikaisesti kliinikon päätöksenteon tukena.

    Kyse on siis tämänkaltaisen tiedon formalisoinnista jossa Graalin malja on reaaliaikainen arvio hoitopäätöksen vaikuttavuudesta perustuen lähtödataltaan samankaltaisten potilastapausten ja hoitopäätösten jälkikäteisarviointiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  198. eemil kirjoitti 3.2.2014 kello 8:37

    Lauri Kumpulainen: Venäjä elää energian myymisestä, ei asiakkaidensa valloittamisesta…

    Tosiaan, lue linkki:

    http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/kaasusota

    Nytkin Fortum otta pataan venäläisiltä 100 – nolla kun firman liiketoimet sakkaavat Venäjällä. Ja tämänkin puhalluksen maksavat suomalaiset veronmaksajat sekä sähkönkuluttajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  199. Catilina kirjoitti 3.2.2014 kello 8:59

    spottu: Luokittelu on eksaktia tiedettä. Kun vaan saisi lääkärikunnassa läpi ajatuksen että potilashistorioista ja vaikuttavuusarvioista tehdyn tilastodatan pitää olla jalostetussa muodossa reaaliaikaisesti kliinikon päätöksenteon tukena.

    Voi hyvänen aika! Ihanko tosiaan jossain seurataan hodon vaikuttavuuksia? Hämmästyttävää! Uusinta uutta! Pysäyttäkää painokoneet!

    Taidan jatkaa leppoistamistani huhtikuulle. Sitten ehkä pari kuukautta työssä ja taas pärjää pitkään. Velkaa ei ole latin latia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  200. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.2.2014 kello 12:05

    Suomessa huudatetaan sireenejä näin maantaisin kello 12.

    Pittää olla valamiina, jos vaekka ryssä tulloo rajan yl.

    Onneksi sentään taloyhtiöihin ei tarvitse enää rakentaa pakollisia väestönsuojia ydinsodan varalle.

    Tälläinen ajatusmaailma on se, josta täytyy päästä eroon, jotta Suomi voi jatkossa menestyä.

    1900-luku on ohitse ja kolmatta vuosituhatta ollaan jo menty reilun prosentin verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  201. eemil kirjoitti 3.2.2014 kello 12:36

    Osmo Soininvaara: Rannikkovaltiot eivät saa lupaa polttaa kivihiiltä sillä perusteellla, että niiden meriaaluueet sitovat hiiltä. Sillä, että suot sitovat hiiltä jatkuvasti, ei voi ostaa oikeutta tuhota ilmakehää, koska ne suot ovat nielu luonnostaan.

    Suo ja meri eivät ole vertailukelpoisia tässä yhteydessä, sillä merellä ei ole käytännössä muita maankäyttömuotoja. Suo voidaan muuttaa energiaksi ja viljeltäväksi pelloksi tai metsäksi. Se voidaan myös ennallistaa tukkimalla ojitus sekä samalla hiilinieluksi energiapuuston istutuksella. Kivihiilellä ei ole ensimmäistäkään uusiutumisominaisuutta.

    Kieltääkö Soininvaara, että turve on ekologisempi polttoaine, kuin mitä päästökerroin osoittaa ?

    kyllä [ ] ei [ ]

    Tein tämän helpoksi, Soininvaaran ei tarvitse antaa periksi, voi sanoa ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  202. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2014 kello 13:22

    Turve on ainakin päästökertoimensa osoittaman määrän epäekologinen. Lisäksi on otettava huomioon todetut haitat vesistöihin, jotka eivät ole vähäisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  203. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 3.2.2014 kello 12:40

    Catilina: Miten on _mahdollista_ että ihan kaikki lääkärit ovatkin pelkästään ahneita ja laiskoja tumpeloita, kun kaikki kerran _tietävät_, että kyseessä on vaan huikeasti ylipalkattu ihan tavallinen merkonomitason homma?

    Ei Catilina huolta. Niiden jäljellä jäävien 20%:n lääkäreistä jotka eivät ole koneella korvattavissa vuosikymmeniin, palkka luultavasti nousee.

    Mutta tätä odotellessa voisi katsella vähän lähitulevaisuutta: Osmon muistelen kertoneen, että ylämäessä pitää Bianchia vähän hidastaa kun on synnynnäistä läppävikaa. Ja muistan todenneen käsityksenään, että nykyaikainen sykemittari osaisi varoittaa sydänhäiriöistä, jos tekijät eivät pelkäisi amerikkalaisia juristeja.

    Minulla on samanlainen käsitys. Ja on myös käsitys, että itsestään ajavat autot toimiviksi saaneet porukat eivät kehittäneet paljoakaan uutta, laittoivat vaan olemassa olevat ja nyt tarpeeksi hyviksi kehittyneet palikat oikeaan järjestykseen.

    Kypsymässä on myös jonkinlainen “Quantified Self” -buumi. Eli siis markkinoille on tullut liuta mittalaitteita sykkeen, hermostoärsykkeiden, unenlaadun ym. ym. mittaamiseen. Ja kauppa käy.

    Buumi toki hiipunee aikanaan. Kaupallisin osa noista laitteista on lähinnä tarkoitettu piippaamaan, jos laitetta kantava henkilö ei liiku tarpeeksi.

    Mutta palikat alkavat olla kasassa sellaisille tuotteille, jossa kotioloissa kuka tahansa voi monitoroida elintoimintojaan varsin monipuolisesti ja laadukkaasti. Ja ehkä juristinpelko hälvenee, kun joku tuore yrittäjäporukka katselee asiaa uusin silmin.

    Tosilääkäri (TM) tietysti tuhahtelee moiselle puoskaroinnille ja merkonomitasoiselle puuhailulle.

    Mutta sepä saattaa vaikuttaa työnkuvaan jollain lailla, kun vastaanotolle alkaa pukkaamaan jonona huolestuneita potilaita jotka vetäisevät esiin printtejä kuinka sydän kotimittauksessa sitä ja hermosto tätä. Saattavat jopa ehdottaa että eikö näitä voisi laittaa arvon asiantuntijan sähköpostiin etukäteen, että lääkäri ehtisi tutustumaan ja ammattilaisen silmin kertomaan että mistä kiikastaa vai kiikastaako mistään.

    Iso osa varmasti ilman syytä, false positive. Joka on muuten vastaanotolla vähän ongelmallinen. Osalle se on ulkomaanhepreaa ja sille osalle kun se ei ole, voipi potilaalla pikkuisen olla valmiiksi sellainen tunne että enhän minä vaikka ne muut.

    Ja entä sitten se pieni osa, joka tulee juuri oikeaan aikaan kun asioihin voi vielä puuttua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  204. Samuli Saarelma kirjoitti 3.2.2014 kello 13:30

    eri anonyymi: Milloin viimeksi olet käynyt luokkahuoneessa tai korkeakoulussa katsomassa miten opetus oikeastaan tapahtuu? Oikeastaan opettajahenkilö tulee ‘resurssina’ paljon tehokkaammin hyödynnettyä jos luennoimisen sijasta voi keskittyä koko käytettävissä olevan ajan oppilaiden oppimisen tukemiseen.

    Eli siis juuri sen mainitsemani ansiosta samalla opettajalla on enemmän aikaa oppilaiden tukemiseen ja jos pidetään aika/oppilas vakiona (eli opetuksen taso samassa), niin tullaan toimeen harvemmilla opettajilla. Juuri siis niin kuin ajattelinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  205. Keskustelija kirjoitti 3.2.2014 kello 13:43

    Onneksi sentään taloyhtiöihin ei tarvitse enää rakentaa pakollisia väestönsuojia ydinsodan varalle.

    Jaa? Koskas tämä on poistunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  206. eemil kirjoitti 3.2.2014 kello 14:51

    Osmo Soininvaara:
    Turve on ainakin päästökertimensa osoittaman määrän epäekologinen. Lisäksi on otettava huomioon todetut haitat vesistöihin, jotka eivät ole vähäisiä.

    Anteeksi , että vaivaannun , sanoi taikina, mutta eikö mielestäsi päästökertoimessa todellakaan ole mitään puutteita turpeen ja kivihiilen kohdalla?

    Ja kun alunperin oli puhetta siitä, että jos turpeen luokittelu saatettaisiin oikealle tolalle ja turpeen käyttöä kehitettäisiin , niin hyödyntämisketjusta saataisiin suljettu järjestelmä ilman vesistö ja ilmastohaittoja.

    Nyt kieltopolitiikan seurauksena tutkimus ja kehittämistyö on jäissä ja tilanne on ympäristölle haitaksi.

    Meret ja suot eivät ole vertailukelpoisia senkään vuoksi, että suot ovat vielä toistaiseksi yksityisomistuksessa, pl. valtio-omisteiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  207. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.2.2014 kello 8:39

    Eemil
    Miten soiden omistussuhteet vaikuttavat päästöihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  208. eggo kirjoitti 3.2.2014 kello 15:13

    Poth1ue1: Ei voida siis hyväksyä, että kone suunnitellaan tietoisesti niin, että se olisi oikeassa vaikkapa 99,9% tapauksista – vaikka samalla hyväksytään se, että joku terkkarissa harjoittelelva keikkalääkärifirman kandi on todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa

    Luetun ymmärtäminen hankalaa? Virheet hyväksyn mutta toisten virheistä en suostu kantamaan vastuuta.

    spottu: Graalin malja on reaaliaikainen arvio hoitopäätöksen vaikuttavuudesta perustuen lähtödataltaan samankaltaisten potilastapausten ja hoitopäätösten jälkikäteisarviointiin.

    Lääkärin työ on pääosin yritystä hankkia tuota “lähtödataa”. Kovin vaikeaa se myös on. Ensisijaisesti pitäisi osata kysyä oikeat kysymykset ja tulkita oikein vastaukset. Sen jälkeen on helppo valita hoito.

    Hyvin usein ei selviä edes se miksi lääkäriin on tultu tai että onko mitään oleellista viimeisten 10 vuoden aikana tapahtunut terveyden osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  209. Voltaire kirjoitti 3.2.2014 kello 16:25

    Eemilille väännettiin rautalangasta tätä turve-kivihiilijuttua täällä:

    http://www.soininvaara.fi/2013/04/26/8848/comment-page-1/

    Ilmeisesti turpeeseen liittyvien harhaväitteiden uusiutumisen aikaskaala on noin 9 kuukautta, koska tähän samaan vanhaan vänkäykseen taas palataan. Alla olevaan jäi silloin viimeksi Eemililtä vastaamatta, eli edelleen odotan mielenkiinnolla sen aikaskaalan määrittelyä millä turve on hiiltä parempi.

    ***

    Tuotetaan x kwh joko hiilellä tai turpeella ja sitten katsotaan (tai siis mallinnetaan tai lasketaan tai whatever) miten ilmakehän CO2-pitoisuus käyttäytyy ajan funktiona, antaen toki sen turvesuon uusiutua, mutta huomioiden myös hiilen kierron muut osat kuten hidas varastoituminen valtamereen ja lopulta merenpohjan sedimentteihin. Jotta turve olisi parempi millään aikaskaalalla pitäisi siis löytyä edes yksi sellainen ajankohta jolloin kivihiiliskenaarion sen x kwh tuottamisesta aiheutuneista CO2-päästöstä on ilmakehässä jäljellä merkittävä osa, ja turveskenaariossa taas ei. Väitän että tällaista ajankohtaa ei löydy, koska siinä vaiheessa kun se turve-CO2 on teoriassa uusiutunut, on myös kivihiili-CO2:sta suurin osa poistunut ilmakehästä. (Ja joka tapauksessa se aikaskaala jolla näin tapahtuu on epärelevantti nykypäivän kiireellisten ilmastonsuojelutoimien kannalta, mutta tämä onkin sitten aivan eri asia.)

    ***

    Tästä ihan irrallinen asia on sitten se, pitäisikö Suomea palkita nielujensa ylläpidosta, eli kompensoida ilmastopolitiikassa siitä että pidetään turpeeseen sidottu hiili jatkossakin sidottuna. Tässä voisi olla järkeäkin, tosin samaa logiikkaa pitäisi tietysti soveltaa sitten muidenkin valtioiden erilaisiin nieluihin ja viimeistään valtamerten kohdalla homma menee jännäksi (eemilin pointti vaihtoehtoisista käyttötavoista toki tässä validi). Ja kriisivaranto-argumentti puoltaa toki jonkinlaisen turvekapasiteetin ylläpitoa ihan ilmasto-aspektista riippumatta. Mutta ilmastonäkökulmasta turpeen käytössä ei ole pienintäkään järjen hiventä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  210. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.2.2014 kello 8:46

    Tästä ihan irrallinen asia on sitten se, pitäisikö Suomea palkita nielujensa ylläpidosta, eli kompensoida ilmastopolitiikassa siitä että pidetään turpeeseen sidottu hiili jatkossakin sidottuna.

    Nielujen huomioon ottaminen vain vaikeuttaa Suomen asemaa. Kun pohjavuonna ovat päästöt vuonna 1990, joko otetaan huomioon vasin päästöt tai otetaan huomioon päästöt vähennettyinä nieluilla vuonna 1990. Ymmärtääkseni metsien nielu on heikentynyt, jolloin tuo heikkeneminen pitää silloin kompensoida vähentämällä päästöjä yhtä paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  211. Countryboy kirjoitti 3.2.2014 kello 17:35

    Turvetta ja kivihiiltä on tarkasteltava nimenomaan mitä ne merkitsevät Suomessa.

    Kivihiili tuodaan kaukaa Siperiasta ja Etelä-Puolasta, joskus jopa Australiasta ja Kiinasta asti. Vaikka merikuljetus on halpaa ja ekologistakin, eivät kaivokset ole meren rannalla. Lisäksi terveysriskien kannalta kivihiili on pahin, kuoleehan kaivoksissa vuosittain 2000-5000 henkeä. Eniten Kiinassa ja Venäjällä. Kivihiilen kaivuun liittyvät melko suuret metaanipäästöt, jotka juuri aiheuttavat näitä räjähdysonnettomuuksia.

    Voisivaatko vihreät vastustaa kaivoksia myös muualla kuin Suomessa !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  212. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.2.2014 kello 8:53

    Turvetta ja kivihiiltä on tarkasteltava nimenomaan mitä ne merkitsevät Suomessa.

    Ymmärrät kaiu, että kun sanot noin, sinun on sanottava myös, että kiinalaisten on oikeutettua tarkastella turvetta ja kivihiiltä sen kannalta, mitä ne merkitsevät Kiinassa. Yllytät kiinalaisia kivihiilen polttoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  213. Jez kirjoitti 3.2.2014 kello 20:53

    Tommi Uschanov puolustaa yllä omaa Jeesustaan eli Marxia. Moni ei ole lukenut Raamattuakaan mutta silti lainaa sen tekstejä mielensä mukaan kun ne sattuu omaan agendaan sopivan. Se, että jokainen sosialistinen helvetti on perustettu Marxin ajatusten pohjalle ei ilmeisesti ole peruste pitää ideologiaa käyttökelvottomana. Pyhiä tekstejä ei vain ole tulkittu oikein. Uschanov nostaa itse itsenä ylimmäksi auktoriteetiksi marxilaisen profetian tulkinnassa.

    Tämä tuntuu takertumisena viimeiseen mahdolliseen oljenkorteen ettei vain joutuisi myöntämään että hänen valitsemansa vasemmistolaisen ideologian perusta on pelkkää höttöä ja sitä voi kukin tulkita aivan mielensä mukaan. Newtonin mekaniikkaa ja luonnontieteet eivät ole tulkinnanvaraisia. Lentokone joko lentää tai ei lennä toisin kuin Marxilainen maailmankatsomus jolla perustellaan ajankohdasta riippuen milloin vankileirejä ja milloin suurta julkista sektoria ja velkaelvystää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  214. eemil kirjoitti 4.2.2014 kello 9:11

    Voltaire: siinä vaiheessa kun se turve-CO2 on teoriassa uusiutunut, on myös kivihiili-CO2:sta suurin osa poistunut ilmakehästä.

    Nyt unohtuu se, että tupeenpolton hiilidioksidin poistuminen tapahtuu samalla mekanismilla kuin kivihiilenkin päästöt. Tämän poistumisen lisäksi turve vielä uusiutuu sekä jyrsityllä alueella (uusintaminen), että suon kokonaispinta-alalla. Kivihiili ei uusiudu.

    Pakko kerrata, koska tätä ette ole huomanneet. Tilastokeskuksen (kts. linkki aik.) mukaan turvebriketillä on alhaisempi päästökerroin kuin ruskohiilellä. Mitäs siihen sanotte?

    Osmo Soininvaara: Miten soiden omisttussuhteet aikuttavat päästöihin?

    Ei mitenkään, vaan valtameret ovat yhteistä omaisuutta ja suot yksityistä. Käytännössä nyt lainsäädäntö heikentää yksityisomaisuuden hyödyntämistä, mikä on valtion harjoittamaa sosialisointia . Eikä tätä tulonmenetystä kompensoida millään tavalla. Sen vuoksi pitäisi yksityiselle maksaa hiilen sidonnasta.

    Osmo Soininvaara: Ymmärtääkseni metsien nielu on heikentynyt, jolloin tuo heikkeneminen pitää silloin kompensoida vähentämällä päästöjä yhtä paljon.

    Metsät kuitenkin kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, mistä nieluvähennys tulee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  215. Raimo K kirjoitti 4.2.2014 kello 9:52

    Jez:
    ‘snip’
    Uschanov nostaa itse itsenä ylimmäksi auktoriteetiksi marxilaisen profetian tulkinnassa.
    ‘snip’

    Melkoinen ylitulkinta!
    Uschanov sanoi vain otaksuvansa, että on täällä ainoa, joka on lukenut Marxin tekstejä – ei aivan väärä havainto (tosin ehkä täällä saattaa olla joku muukin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  216. Catilina kirjoitti 4.2.2014 kello 10:55

    eggo:

    Hyvin usein ei selviä edes se miksi lääkäriin on tultu tai että onko mitään oleellista viimeisten 10 vuoden aikana tapahtunut terveyden osalta.

    Minun kiistattoman poleemisuuteni takana ovat lukuisat turhat yritykset selittää lääkärin työtä ihmisille, jotka nimenomaisesti kysyvät, “miten kuntaan saataisiin lääkäreitä”. Tällöin vastaan kysymykseen, “miksi kuntaan _ei_ saada lääkäreitä”. Itseasiassa tässä kunnassa asuu poikkeuksellisen paljon lääkäreitä. He eivät vaan ole terveyskeskuksessa. Heti naapureissanikin on kaksi. Älkää vaan sairastuko täällä.
    Kaikki nämä yritykset ovat saaneet saman vastauksen: Mitään ymmärtämättömän tuijotuksen, kuin kiinaa puhuisin. Itkupotkuraivarit ovat tavallisia, ja yleensä niitä säestävät tutut vaatimukset massakoulutuksesta ja pakkotyöstä. Ihan oikeasti olen kuullut senkin, että poliisien pitäisi hakea minut kotoa ja viedä työmaalle. Tcrown tuolla aiemmin varsin selvästi toivoi lääkäreille hikipajaa työpaikaksi. Hänen toiveensahan on jo toteutunutkin. Tuskinpa edes Intiassa hikipajoihin sentään ketään pakolla viedään.
    Helsingissä on ilmeisesti hyvä lääkäritilanne, sillä HS:en juuri esittelemä yksittäinen tk-lääkärin päivä oli näin täkäläisittäin käsittämättömän löysä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  217. anonyymi kirjoitti 4.2.2014 kello 10:57

    Voltaire: viimeistään valtamerten kohdalla homma menee jännäksi

    Pystyvätkö valtiot mielekkästi tekemään jotain valtamerten suhteen? Turvettahan voi nostaa tai jättää nostamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  218. Syltty kirjoitti 4.2.2014 kello 11:02

    Turpeesta on ihan turha huolehtuia, jos se kuuluu päästökaupan pariin. Kaikki polttoaineet vain samalle viivalle ja sillä selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  219. Countryboy kirjoitti 4.2.2014 kello 11:30

    En yllytä kiinalaisia kivihiilen polttoon, varsinkaan kun he tuovat sitä nykyisin paljon Australiasta. Halusin vain sanoa, että nykytilanteessa turve on kivihiiltä parempi polttoaine Suomessa. Tätä mieltä näytti olevan puoluetoverisi Oras Tynkkynenkin. Toivottavasti siitä voidaan joskus muutaman kymmenen vuoden kuluttua pääosin luopua. Mutta ei nyt. Turvetta tarvitaan vanhoissa puukattiloissa vielä pitkään. Viime vuonna Suomessa energian käyttö väheni, mutta päästöt kasvoivat huomattavasti. Tämä paljolti lisääntyneen hiilen käytön vuoksi.

    Sitten soiden hiilitaseesta. Ne eivät välttämättä ole hiilen sitojia, soita on niin erilaisia (korpi, räme, neva, letto jne) ja eri tilassa olevia, että asiasta on osin ristiriitaistakin tietoa. Kunnon suot ovat tunnetusti metaanin lähteitä, onpa metaania jopa nimitetty suokaasuksi aikanaan. Ojitettu suo on aluksi kuivuttuaan hiilidioksidin lähde, sitten metsän kasvun kiihdyttyä se on hiilen sitoja jne.

    Metsän ja meren vertailu hiilen sitojana ontuu mielestäni. Meren happamoitumista pidetään pääsääntöisesti negatiivisena ilmiönä, kun taas sen sitoutuminen metsiin on pääosin positiivista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  220. Poth1ue1 kirjoitti 4.2.2014 kello 11:30

    eggo: Luetun ymmärtäminen hankalaa? Virheet hyväksyn mutta toisten virheistä en suostu kantamaan vastuuta.

    Eihän kyse olisi virheistä vaan siitä, että tulokset saattavat olla epäluotettavia. Parhaimmillaanhan järjestelmä voisi ilmoittaa tulokseen liittyvän varmuuden tyyliin “X, todennäköisyydellä 95%” tai “X, tn. 50%”. Tällöin jäisi lääkäreiden vastuulle se, miten tuloksia hyödynnetään hoitopäätöksiä tehtäessä.

    Tietysti hankaluudeksi voisi nousta se, että tutkimusten mukaan suurinosa lääkärikunnasta ei ymmärrä edes perusteita todennäköisyyslaskennasta…

    Lääkärin työ on pääosin yritystä hankkia tuota “lähtödataa”. Kovin vaikeaa se myös on. Ensisijaisesti pitäisi osata kysyä oikeat kysymykset ja tulkita oikein vastaukset. Sen jälkeen on helppo valita hoito.

    Juuri tällaisessa työssä asiantuntijajärjestelmät ovat jo vuosikymmeniä sitten pesseet lääkärit 6-0. Kone kun ei unohda oleellisia kysymyksiä, osaa aina kysyä tarpeelliset jatkokysymykset eikä kärsi esim. availability biaksesta yms. inhimillisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  221. Catilina kirjoitti 4.2.2014 kello 14:11

    Kun on äärettömän harvinaista, että kyselyn kohde ymmärtää _yhtään mitään_ kysymystä? Hän ei osaa monenkaan jatkokysymyksen jälkeen kertoa, onko hänen “sillain viemistämisensä” kiertävää, kaatavaa, vai mustuuko muuten vaan silmissä. Kun hän aloittaa kertomuksensa esittelemällä vuoden ajan kuusi kertaa päivässä mitatut verenpainelukemansa ja sen jälkeen kaikki kolmenkymmenen vuoden aikana saamansa reseptit ja jää autuaana odottamaan vielä yhtä reseptiä? Kun on sillai omituinen olo, ja eikö nyt voisi varmuudeksi ottaa “kaikkia verikokeita”?
    Kun lapsi “kaatunut päiväkodissa!” ja sillä “on käsi poikki”! Monen kysymyksen jälkeen tajutaan, että kukaan ei ole itse asiassa nähnyt hänen kaatuvan lainkaan, vaan käsi on poissa pelistä todennäköisesti varsin toisella mekanismilla, joka on onneksi helppo hoitaa ja joka ei todellakaan tarvitse röntgeniä?
    Jne jne jne. Toivon totisesti reidän saavan juuri haluamanne systeemit, ja sitten itkekää saatanat, itkekää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  222. Markku af Heurlin kirjoitti 4.2.2014 kello 14:55

    Osmo Soininvaara:
    Ei osaa. Kuka sen suomensi?

    MH:
    Annetaan 1. vihje. Etunimen alkukirjaimet ovat O.W.

    Ushanov – olin kirjoittaa Uspatoff – ehtikin jo vastaa kysymykseen, eli pääoman I osan suomensi porvarillinen (itsenäisyys)senaattori ja nykyisen Helsingin kauppakorkakoulun perustaja O.W. Louhivuori 1918. Hän saanut työhön Suomalaisen kirjallisuuden edistämisseuran avustusta.

    Olisi kyllä kansantaloustieteilijänä itseään pitävän osanneen vastauksen, sillä ei tämä pelkkää triviaalitietoa ollut. Marx oli 1800-luvun merkittävimpiin kuuluvia ajattelijoita, jota myös osattiin arvostaa. Käännöstyö osoitti, että valistuneen porvariston mielestä yhteiskunnallisiin epäkohtiin tuli puuttua ajoissa.

    Pääoman käänsi uudestaan sodan aikana turvasäilössä vangittuna ollessaan Mauri Ryömä, Elvi Sinervon puoliso. Käännöksen tarkisti kansantaloustieteellisen terminologian osalta hänen perheystävänsä, fil.tri. Lauri O. af Heurlin.

    On hedelmätöntä kiistellä siitä, kuka oli merkittävin 1800-luvun filosofi. Yllättävää huomata, kuinka suuri vaikutus J.S. Millillä edelleen on, mutta se hyvin paljon jäänyt hänen työnsä päälle rakennetun työn alle. Seurasin viikko sitten Vesa Oittisen esitelmää Kantista, ja huomasin olleeni kantilainen koko ikäni tietämättä sitä itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  223. Voltaire kirjoitti 4.2.2014 kello 15:15

    Eemil: joo tottakai sen turpeen polttamisesta tuotettu CO2 poistuu *sekä* sedimentaation *että* turvesuon uusiutumisen kautta. Eli se turpeen CO2 poistuu laskennallisesti ilmakehästä hieman nopeammin kuin kivihiilen CO2. Tämäkään ei kuitenkaan poista sitä että x kWh tuottamisesta turpeella tulee alun perin paljon suuremmat päästöt kuin kivihiilestä. Edelleenkin pyytäisin sinua määrittelemään sen ajanjakson, millä väität turpeen olevan hiiltä parempi. Ilman tätä määrittelyä vertailu ei ole mielekäs, koska

    a)hetkellisellä tarkastelulla turve on täysin kiistatta huonompi huonomman energiasisältönsä (kWh/kgC) ja
    b)geologisella aikaskaalalla molempien päästöt poistuvat ilmakehästä kokonaan.

    Jos väittää turvetta kivihiiltä paremmaksi on siis *täysin välttämätöntä* antaa tämän yhteydessä jonkinlainen aikaskaala jolla esittää väitteen olevan tosi.

    Pitää vilkaista tuo tilastokeskuksen linkki. Noin äkkiseltään luottaisin enemmän kansainväliseen vertaisarvioituun tieteeseen (jota sentään tästä aiheesta on tehty aika paljon) kuin kotimaiseen tilastonikkarointiin, mutta pitää tietysti tutkia ennenkuin alkaa hutkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  224. spottu kirjoitti 4.2.2014 kello 16:10

    Poth1ue1: Tietysti hankaluudeksi voisi nousta se, että tutkimusten mukaan suurinosa lääkärikunnasta ei ymmärrä edes perusteita todennäköisyyslaskennasta…

    Ei kliinikon tarvitsekaan ymmärtää. Tässä vaiheessa riittää että biostatistiikan, epidemiologian, kansanterveystieteen ja mitä niitä onkaan asiantuntijat pysähtyvät hetkeksi miettimään mitä osia heidän temppulogiastaan on suoraan siirrettävissä kliiniseen työhön silloin kun data muuttuu oleellisesti ilmaiseksi.

    Olisi aika jännä maailma sellainen jossa esimerkiksi käypä hoito -suositusten yhteydessä kehitetään diagnostiikan ja hoitopäätösten tueksi kvantitatiiviset työkalut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  225. eggo kirjoitti 4.2.2014 kello 16:35

    Poth1ue1:
    Juuri tällaisessa työssä asiantuntijajärjestelmät ovat jo vuosikymmeniä sitten pesseet lääkärit 6-0. Kone kun ei unohda oleellisia kysymyksiä, osaa aina kysyä tarpeelliset jatkokysymykset eikä kärsi esim. availability biaksesta yms. inhimillisestä.

    Mahtavaa. Mistä näitä asiantuntijajärjestelmiä saa?

    Kysymyksiä ei ole vaikea muistaa mutta ne on vaikea keksiä:

    “Söitkö Matti lasinsirpaleita?”

    “Kävikö siinä Sirpa niin että suutuit Reinolle ja menit kostoksi päivystykseen (ruoka jäi laittamatta) josta sait tramalia ja siitä meni pää sekaisin ja sitten lopetit kaikki kipulääkkeet ja nyt nivelrikkopolvi taas reistaa?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  226. eemil kirjoitti 4.2.2014 kello 16:59

    Voltaire: Tämäkään ei kuitenkaan poista sitä että x kWh tuottamisesta turpeella tulee alun perin paljon suuremmat päästöt kuin kivihiilestä.

    Kivihiilestä syntyy CO 2 341 g kun sillä tuotetaan lämpöä 1 mWh. (ruskohiilellä tosin enemmän)

    Palaturpeella vastaavasti 367 g ( turvebriketillä vähemmän)

    Havainnollistaaksen itselleni mittasuhteita otin esim. omakotitalon vaatiman vuotuisen lämpömäärän, joka 20 mWh. Jos tämä lämpömäärä poltettaisiin kivihiiellä, niin se tuottaisi hiildioksidia 6,82 kiloa ja turpeella vastaavasti 7,34 kiloa, toivottavasti pilkut ovat oikealla kohdalla.

    Suo sitoo vuodessa hiiltä n. 1000 kiloa hehtaarilla, joten n. kymmenen aaria sitoo vuodessa omakotitalon lämmityksen tuottaman hiilidioksidin. Tai aikamäärittelynä; kun vuodessa suohon sitoutuu 1000 kiloa hiilidioksidia, niin päivässä sitoutuu 2,7 kiloa. Täten kivihiilellä lämmitetyn omakotitalon päästöjen sitoutuminen kestää hehtaarin alalla 2,5 päivää ja turpeella vastaava aika on 2,7 päivää.

    Tämä taidoistani johtuen vajavainen kyhäelmä osoittaa kuitenkin sen, että hiilidioksidin tuotto ei ole niin dramaattisen suuri turpeella verrattuna kivihiileen. Ja jos verrataan ruskohiiltä ja turvebrikettiä, niin ero on toisinpäin.

    Sekin on vielä huomattava, että meri sitoo molempien polttoaineiden tuottamaa hiiltä samalla teholla, joten se laskeminen ei tuo asiaan lisäarvoa.

    Mutta suo sitoo turpeenpolton aiheuttamaa hiilidioksidia ja siinä samalla myös kivihiilenkin päästöjä. Kivihiilikaivos ei taas sido ensimmäistäkään oksidia , puhumattakaan toista. Se johtuu varmaankin siitä , että hiilikaivokset , joista Suomeen tuodaan, sijaitsevat Venezuelassa, Indonesiassa, Venäjällä ja Puolassa 🙂

    Kun tarkastellaan pelkästään sitä aluetta , josta turve on jyrsitty, niin hiilen sidonta alkaa välittömästi lopetuksen jälkeen. Alue voidaan ennallistaa suoksi tai istuttaa siihen energiakasvia /-puuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  227. Esite kirjoitti 4.2.2014 kello 17:18

    eemil:
    .
    .
    .
    Pakko kerrata, koska tätä ette ole huomanneet. Tilastokeskuksen (kts. linkki aik.) mukaan turvebriketillä on alhaisempi päästökerroin kuin ruskohiilellä. Mitäs siihen sanotte?
    .
    .
    .

    Pakko kai sitten sanoa, koska kukaan muu ei sitä nyt ole sanonut, tai sitten ei vaan jaksa päättömyyksiin vastailla.

    Lue nyt siitä tilastokeskuksen listauksesta se oikea rivi. Jankaat päättymättömästi tilastokeskuksen luvusta ruskohiilelle ja puhut viesteissäsi kivihiilestä.

    Vertaa sitten turpeen arvoa siihen arvoon, joka listauksessa on annettu kivihiilelle – siis sille hiilelle josta puhut viesteissäsi.

    Miten luvut vertautuvat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  228. Esite kirjoitti 4.2.2014 kello 17:53

    eemil: Kivihiilestä syntyy CO 2 341 g kun sillä tuotetaan lämpöä 1mWh. (ruskohiilellä tosin enemmän)

    Palaturpeella vastaavasti 367 g ( turvebriketillä vähemmän)

    Havainnollistaaksen itselleni mittasuhteita otin esim. omakotitalon vaatiman vuotuisen lämpömäärän, joka 20 mWh. Jostämä lämpömäärä poltettaisiin kivihiiellä, niin se tuottaisi hiildioksidia 6,82 kiloa ja turpeella vastaavasti 7,34 kiloa, toivottavasti pilkut ovat oikealla kohdalla.
    .
    .

    Nyt en tiedä mistä näitä lukuja tempaiset mutta joka tapauksessa sinulla on millit, kilot, megat ym. kerrannaisyksiköiden etuliitteet niin iloisesti sekaisin, että laskussasi ei ole päätä, ei häntää. Toivomuksesi ei siis toteudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  229. Poth1ue1 kirjoitti 4.2.2014 kello 18:05

    spottu: Ei kliinikon tarvitsekaan ymmärtää.

    No, jos nyt ymmärtäisi edes vaikkapa väärän positiivisen todennäköisyyden yms., niin sekin riittäisi jo aika pitkälle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  230. Catilina kirjoitti 4.2.2014 kello 18:40

    eggo:

    Kysymyksiä ei ole vaikea muistaa mutta ne on vaikea keksiä:

    Ikuisesti muistamani helmi on se, kun käytin _tunnin_ päivystysaikaa mielenkiintoiseen ja kiehtovaan ongelmaan: Mistä on ilmestynyt pari kuukautta vaivannut taliköhnä päänahassa? Muut odottivat, mutta syyllinen löytyi tosiaan tunnin kuulustelun jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  231. tcrown kirjoitti 4.2.2014 kello 19:43

    Catilina: Tällöin vastaan kysymykseen, “miksi kuntaan _ei_ saada lääkäreitä”.

    Pikaisesti vilkaistuna tässä ketjussa ainoa kommenttisi mikä edes etäisesti viittaa syihin miksi lääkäreitä ei työnteko kiinnosta, on tämä:

    “Taidan jatkaa leppoistamistani huhtikuulle. Sitten ehkä pari kuukautta työssä ja taas pärjää pitkään. Velkaa ei ole latin latia.”

    Jotenkin luulen, että tuo ei kuitenkaan ole standardivastauksesi kysymykseen “miksi kuntaan ei saada lääkäreitä”, joten kokeilepa vastata – sellaisin pienin reunaehdoin, että nuo epäkohdat voidaan korjata kaikissa Suomen kunnissa samanaikaisesti niin että työt tulevat tehdyksi ja lääkäreiden kokonaistarjontaa ei kasvateta.

    Minulle kelpaa erittäin hyvin muutkin toimenpiteet, joilla tilannetta voidaan parantaa, omalla rajallisella mielikuvituksellani kun en ole oikein muuta ratkaisua keksinyt kuin sen tarjonnan kasvattamisen. (Ei, en pidä pakkotyötä ratkaisuna)

    Tcrown tuolla aiemmin varsin selvästi toivoi lääkäreille hikipajaa työpaikaksi.

    Lääkäriksi näyttää pääsevän vähän heikommallakin sisälukutaidolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  232. Tivi kirjoitti 4.2.2014 kello 21:53

    Viherinssi: Ajatus videoiduista loistavista luennoista on teoriassa hyvä. Olen miettinyt tätä ihan tosimielellä joustavuuden kannalta. Ison osan kurssista voisi vetää videokurssina, loput kyselytuntina.

    Kaunis ajatus kaatuu kuitenkin ihan käytännön realiteetteihin. En väitä hyvin sivutoimisena akateemisena olevani Suomen paras luennoitsija, mutta olen pari kertaa joutunut valmistelemaan esityksen, joka tasoltaan riittäisi edelleenjaettavaksi (pedagogisesti hyvä, rytmitys oikein, hyvä oheismateriaali, ei sanoissa kompurointia). Aikaa valmisteluun menee monikymmenkertaisesti luennon pituuden verran.

    Jenkkien EDx-hankkeen ilmaisissa verkkokursseissa asiat on tehty juuri noin. (Ainakin yhdessä, CS188.1x Artificial Intelligence) Esiintyjä on valmistellut luennosta sujuvan paketin hyvillä havaintomateriaaleilla, ja hionut pois kaikenlaisen sekoilun. Budjettia on hankkeessa tarpeeksi, että tämä onnistuu. Kursseja ovat järjestämässä mm. MIT ja Harvard, eli luennoijilla on hiukan erilainen esiintymistaito ja substanssiosaaminen kuin mitä Suomesta löytyy.

    Ihmettelen miten täällä maksetaan palkkaa jonkin ohjelmoinnin peruskurssien luennoimisesta, kun maailmalta saa parempaa ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  233. spottu kirjoitti 4.2.2014 kello 22:19

    Poth1ue1: No, jos nyt ymmärtäisi edes vaikkapa väärän positiivisen todennäköisyyden yms., niin sekin riittäisi jo aika pitkälle…

    Otokseni on pieni, mutta en ole kyllä tavannut lääkäriä joka ei testikohtaista sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä ymmärtäisi vaikkei välttämättä enää osaisikaan muotoilla kaavoja hyväksyttävään tenttivastaukseen.

    Kysymys on tämänkaltaisista asioista, joka sovellettuna näyttää esimerkiksi tältä. Matemaattinen puoli on taviksenkin ymmärrettävissä, mutta sujuva soveltaminen on ihan toinen juttu eikä onnistu kliinikolta vasemmalla kädellä. Monimuuttuja-analyysi täytyy jalostaa mustaksi laatikoksi ennen kuin se on kliinisessä työssä käyttökelpoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  234. eemil kirjoitti 4.2.2014 kello 22:36

    Esite: Nyt en tiedä mistä näitä lukuja tempaiset mutta joka tapauksessa sinulla on millit, kilot, megat ym. kerrannaisyksiköiden etuliitteet niin iloisesti sekaisin, että laskussasi ei ole päätä, ei häntää. Toivomuksesi ei siis toteudu.

    Saattaapi olla niinnii, mutta teeppäs oma laskuharjoitus , jossa on tunnnusluvut ja etuliitteet oikeassa järjestyksessä. Niitä laskelmia ei pahemmin ole barrikaadin toiselta puolelta näkynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  235. Tivi kirjoitti 4.2.2014 kello 22:37

    Catilina:
    Minun kiistattoman poleemisuuteni takana ovat lukuisat turhat yritykset selittää lääkärin työtä ihmisille, jotka nimenomaisesti kysyvät, “miten kuntaan saataisiin lääkäreitä”. Tällöin vastaan kysymykseen, “miksi kuntaan _ei_ saada lääkäreitä”. Itseasiassa tässä kunnassa asuu poikkeuksellisen paljon lääkäreitä. He eivät vaan ole terveyskeskuksessa. Heti naapureissanikin on kaksi. Älkää vaan sairastuko täällä.
    Kaikki nämä yritykset ovat saaneet saman vastauksen: Mitään ymmärtämättömän tuijotuksen, kuin kiinaa puhuisin. Itkupotkuraivarit ovat tavallisia, ja yleensä niitä säestävät tutut vaatimukset massakoulutuksesta ja pakkotyöstä.

    Olen kuullut juttua, että vastavalmistunut opettaja pääsee nykyään joko kortistoon yliopistokaupunkiin tai töihin keskipalkalla kuntaan. Lääkäri pääsee joko töihin keskipalkalla yliopistokaupunkiin tai isommalla liksalla kuntaan. Kuten vaikka:

    Catilina
    Taidan jatkaa leppoistamistani huhtikuulle. Sitten ehkä pari kuukautta työssä ja taas pärjää pitkään. Velkaa ei ole latin latia.

    Jos terveyskeskuksilla ei ole varaa maksaa isoa liksaa, tämänhän voisi korjata kasvattamalla lääkärien tarjontaa, kunnes suostuvat töihin yhtä halvalla kuin opettajat. Massakoulutus kuulostaa minusta tähän toimivalta lääkkeeltä, meinaatko että sillä olisi jotain haittapuoliakin? 😛

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  236. eemil kirjoitti 5.2.2014 kello 7:38

    Esite: Jankaat päättymättömästi tilastokeskuksen luvusta ruskohiilelle ja puhut viesteissäsi kivihiilestä.

    Ruskohiili on kivihiiltä, mutta saastuttavampaa. Saksa tuottaa 12 % energiastaan ruskohiilen avulla. Suomessa ko. kivihiilen muotoa ei käytetä (vielä).

    Kun Saksa, johtava talousmahti , ja ekologisen energiankäytön lippulaiva Euroopassa käyttää turvettakin saastuttavampaa energiaa, niin miksi me emme voisi hyödyntää turvetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  237. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2014 kello 11:12

    Turpeen hyödyntämistä ei kukaan ole kieltänyt. Sen täytyy tietywsti maksaa veroa samojen periaatteiden mukaan kuin kivihiilen. Vesistöjen pilaamisesta pitää tietysti maksaa täysi korvaus. Keskustelu lähti liikkeelle ennustuksesta, että päästöoikeuksien hinnan nouseminen tulee tuhoamaan turvetuotannon, koska se on niin saastuttavaa. Niin käy myös ruskohiilelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  238. Catilina kirjoitti 5.2.2014 kello 7:45

    Minä olen siis lukuisat kerrat ollut valmis pienempään liksaan, jopa paljon pienempään, jos olisin vaan voinut itse vaikuttaa työmäärään. Se ei ole kertaakaan onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  239. eemil kirjoitti 5.2.2014 kello 8:07

    eemil: Kivihiilestä syntyy CO 2 341 g kun sillä tuotetaan lämpöä 1 mWh. (ruskohiilellä tosin enemmän)

    Ainakin tuossa on virhe siten, että hiilidioksidia syntyykin 341 kiloa ei grammoja. Tämän seurauksena laskelman skaala muuttuu, suhteet pysyvät samana. Mutta odottelemme rauhassa nimim. esiten oikeaa laskelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  240. eggo kirjoitti 5.2.2014 kello 11:25

    Poth1ue1: Parhaimmillaanhan järjestelmä voisi ilmoittaa tulokseen liittyvän varmuuden tyyliin “X, todennäköisyydellä 95%” tai “X, tn. 50%”. Tällöin jäisi lääkäreiden vastuulle se, miten tuloksia hyödynnetään hoitopäätöksiä tehtäessä.

    Luoja (tai mikä vaan) varjelkoon yleislääkäreitä tällaiselta. Tuo olisi ehkä hirvittävin vaihtoehto.

    Ajatellaan yleinen tyyppipotilas: kolmekymppinen pullea vanhusten parissa työskentelevä lähihoitajaneito, jolla flunssa “mennyt keuhkoihin” ja nyt on yskä. Anekdoottina tulee esiin että yöllä herännyt hikisenä. Kone laskee 0-1% todennäköisyyden keuhkoembolialle, lymfoomalle ja tuberkuloosille sekä ties mille. “Consider spiral-tt, pet-tt and sputum cultures”.

    Onneksi oma spesialiteetti on toistaiseksi välttynyt näiltä pelle pelottomilta muuten kuin potilaina.

    Pula ei ole riskeistä ja todennäköisyyksistä vaan kyvystä sietää ne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  241. Catilina kirjoitti 5.2.2014 kello 12:22

    Nuo itkupotkuraivarit ovat musiikkia korvilleni. Viikonlopun alla tuli Attendolta anova ja tunteisiin vetoava hätähuuto tekstiviestinä. Viikonloppupäivästäjä sairastunut. Seuraavasta voisin vaikka neuvotellakin. Kymppitonni olisi ehkä kohtuullista.
    Odotan mielenkiinnolla, paljonko saan veronpalautusta tänä vuonna. Varmaan aika paljon.
    Leppoisaa kevättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  242. Esite kirjoitti 5.2.2014 kello 12:29

    eemil: Ainakin tuossa on virhe siten, että hiilidioksidia syntyykin 341 kiloa ei grammoja. Tämän seurauksena laskelman skaala muuttuu, suhteet pysyvät samana. Mutta odottelemme rauhassa nimim. esiten oikeaa laskelmaa.

    En edes tiedä mitä halusit loppujen lopuksi laskea. Päädyit ilmeisesti kuitenkin siihen, että jos omakotitalon vaatima vuotuinen energia tuotettaisiin turpeella, niin tarvittaisiin n. 10 aaria suomaata sitomaan turpeen poltosta aiheutunut hiilidioksidipäästömäärä. Se taitaa olla ihan huuhaata.

    Jos siis oletetaan, että omakotitalo vaatii 20 MWh (72 GJ) vuodessa, niin siihen tarvitaan karkeasti ottaen 7 tonnia turvetta. Jos lukusi suomaanhan sitoutuvasta hiilidioksidista pitää paikkansa, niin suota tarvitaan karkeasti ottaen 7 ha sitomaan tuo hiilidioksidimäärä. Se on 70 kertainen määrä siihen verrattuna mitä olit laskenut.

    Jos vain halusit verrata päästökertoimia keskenään, niin silloin ei arviota ole mitään syytä kierrättää minkään suomaahan sitoutuvan hiilidioksiidin kautta, vaan sen voi suoraan katsoa sieltä tilastokeskuksen listasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  243. Poth1ue1 kirjoitti 5.2.2014 kello 13:32

    eggo: Luoja (tai mikä vaan) varjelkoon yleislääkäreitä tällaiselta. Tuo olisi ehkä hirvittävin vaihtoehto.

    Eli siis te lääkärit tosiaankin haluatte, että laitteet sanovat ainoastaan binäärisesti “X” tai “ei-X”? No, ehkä ei sitten samaan aikaan kannattaisi itkeä jostain toimimattomasta automaattisesta EKG:n tulkinnasta (ja haukkua bittinörttejä) – sitä nimittäin saa mitä tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  244. Catilina kirjoitti 5.2.2014 kello 13:56

    Emme me itke epäluotettavia ekg:n konetulkintoja, me vain toteamme asian. Ei niiden epäluotettavuus meitä hirveästikään häiritse. Se on lisäksi hyvä esimerkki siitä, miten periaatteessa yksinkertainen asia todellisuudessa toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  245. eemil kirjoitti 5.2.2014 kello 14:14

    Esite: karkeasti ottaen 7 ha sitomaan tuo hiilidioksidimäärä. Se on 70 kertainen määrä siihen verrattuna mitä olit laskenut.

    Juuri näin ja lienee myös niin, että jos jatellaan omakotitalon lämmityksestä tulevan hiilidioksidin sitouttamista yhden hehtaarin alalla , nii se kestää n. seitsemän vuotta. Virheeni tuli siitä, että otin huolimattomuuttani megawattitason päästöt kilowattitasolta.

    Esite: ei arviota ole mitään syytä kierrättää minkään suomaahan sitoutuvan hiilidioksiidin kautta, vaan sen voi suoraan katsoa sieltä tilastokeskuksen listasta.

    “Puoliintumisaikavaade” lähti Voltairen kirjoituksesta, jossa hän halusi aikaskaalaa. Nyt on ja nimenomaan konkretisoituna hahmotettavissa olevaan mittasuhteeseen.

    Tässä pitäisi nyt lukijalle vihdoinkin kristallisoitua se, että turpeen päästökerroin on pielessä. Se ei huomioi lainkaan tätä uusiutumista. Samoin kivihiilen louhinnan ja kuljetuksen päästöt eivät näy kertoimessa, eivät turpeenkaan, mutta ne ovat marginaaliset verrattuna kivihiileen.

    Soininvaaralle ei sitten avaudu tämä uusiutumisskenaario ollenkaan ja vesistöhaittojenkaan suhteen hän ei ole päivittänyt tietojaan. Eikä myöskään se, että turpeen ryöstöverotus estää alan kehittymistä ja siten ympäristöhaitat lisääntyvät, eivät ainakaan sanottavasti vähene.

    Missä sfääreissä hän vaeltelee, kun väittää, että Saksan ruskohiilikaivokset suljetaan. Saksalla on ainoastaan ruskohiiltä ja se on todella halpaa energiaa. Saksan energiantuotosta 12 % tehdään ruskohiilellä. Se on turvettakin saastuttavampaa tällä puutteelliselllakin kertoimella laskettuna.

    Mielestäni Vihreiden edustajien ja Meppien tulisi taistella kynsin hampain turpeen ja kivihiilen päästölaskennan kaavat tieteellisen tarkastelun kestäviksi. Se olisi valtiomiesluokan saavutus nykyisen kyläpolitikoinnin rinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  246. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2014 kello 14:49

    Metsä on uusiutuvaa, koska jos se poltetaan, nielu kiihtyy ja kohta metsässä on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi, jos puita ei olisi kaadettu. Tämä EI PIDÄ PAIKKAANSA turpeen osalta. Ajatus, että ilmakehään ei tulisi lisää hiiltä siitä, että nielun verran suota poltetaan on silkkaa roskaa. Minun kantani turvetta kohtaan muuttuu aina negatiivisemmaksi, kun joku perustelee soiden polttamista valheellisilla argumenteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  247. spottu kirjoitti 5.2.2014 kello 14:27

    eggo: Onneksi oma spesialiteetti on toistaiseksi välttynyt näiltä pelle pelottomilta muuten kuin potilaina.

    Voi olla, mutta tuskin pätee kovin moneen erikoisalaan. Miten ajattelit että loputtomat luettelot eri sairauksien altistavista tekijöistä ja liitännäissairauksista on saatu selville ellei juurikin sillä temppulogialla joka on lääketieteessäkin peruskauraa kaikkialla muualla paitsi kliinisessä työssä.

    Ei sen nyt niinkään pitäisi mennä että todennäköisyyksillä varustettu kovariaattitaulukko on ymmärtämätöntä pelle peloton -puuhastelua mutta kun siitä ottaa numeroarvot pois ja sotkee selittävyysjärjestyksen, niin lopputuloksena on uskottavaa ja kanonisoitua hakuteokseen kelpaavaa lääketiedettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  248. Catilina kirjoitti 5.2.2014 kello 14:50

    spottu:

    kun siitä ottaa numeroarvot pois ja sotkee selittävyysjärjestyksen, niin lopputuloksena on uskottavaa ja kanonisoitua hakuteokseen kelpaavaa lääketiedettä.

    Tämähän voisi olla jopa ihan perusteltuakin. On mielestäni erinomaisen vaarallista antaa illuusio luotettavuudesta ja varmuudesta. Lääkelistat ovat hyvä esimerkki. Kun ne olivat paperilapuilla, kaikki tiesivät, että ne ovat äärettömän epäluotettavia, korkeintaan viitteellisiä, ja niitä osattiin varoa. Nyt kun ne ovat sähköisinä, ne ovat _vieläkin epäluotettavampia_, mutta synnyttävät illusion luotettavuudesta ja todellisesta tiedosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  249. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2014 kello 15:00

    Tietokone on ihmistä paljon parempi huomaamaan laboratorioarvoissa epänormaalisuuksia, jotka liittyvät muuttujien välisiin korrelaatioihin. Kahden muuttujan arvoista molemmat voivat olla normaaleja, mutta niiden yhdistelmä liki mahdoton. (Tähän ovat perustuneet myös uudet dopingtestit)
    Käytän typerää esimerkkiä, josta lääkäri selviäisi vain potilasta katsomalla, kun en tunne vaikkapa veriarvojen keskinäisiä korrelaatioita. On normaalia, että miehen pituus vaihtelee välillä 160 cm – 205 cm ja on tervettä että mies painaa 55 kg – 120 kg. Kuitenkin yhdistelmä 55 kg ja 205 cm on huolestuttava samoin kuin yhdistelmä 160 cm, 120 kg.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  250. Liian vanha kirjoitti 5.2.2014 kello 15:33

    Catilina: Tämähän voisi olla jopa ihan perusteltuakin. On mielestäni erinomaisen vaarallista antaa illuusio luotettavuudesta ja varmuudesta. Lääkelistat ovat hyvä esimerkki. Kun ne olivat paperilapuilla, kaikki tiesivät, että ne ovat äärettömän epäluotettavia, korkeintaan viitteellisiä, ja niitä osattiin varoa. Nyt kun ne ovat sähköisinä, ne ovat _vieläkin epäluotettavampia_, mutta synnyttävät illusion luotettavuudesta ja todellisesta tiedosta.

    Suurin syy epätietoisuuteen ovat norsunluutornissa istuvat lääkärit, Catilina on loitava esimerkki tällaisesta itsensä ylentäjästä, joka pitää kaikkia muita tyhminä.

    Lääkelistat pysyvät ajan tasalla , jos lääkäri on huolellinen.

    Useimmiten potilas ei kykene siihen, koska lääkäri ei kerro asiakkaalleen, mikä tätä vaivaa , mitä lääkettä mihinkin vaivaan on määrätty ja miten lääke vaikuttaa ja mitkä ovat sen haittavaikutukset ja miten vaikutusta seurataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  251. Catilina kirjoitti 5.2.2014 kello 16:03

    Kuinkahan paljon jo nyt käynnistyy tutkimuskierteitä poikkeavien laboratoriolöydösten takia, kokeiden, joista voi vaan jälkeenpäin todeta, että niitä ei olisi pitänyt alunperinkään ottaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  252. Poth1ue1 kirjoitti 5.2.2014 kello 16:13

    Catilina:
    Emme me itke epäluotettavia ekg:n konetulkintoja, me vain toteamme asian. Ei niiden epäluotettavuus meitä hirveästikään häiritse. Se on lisäksi hyvä esimerkki siitä, miten periaatteessa yksinkertainen asia todellisuudessa toimii.

    Tuntuu se kovasti häritsevän ainakin siinä suhteessa, että sitä käytetään torppaamaan kaikki muu mahdollinen koneaivojen käyttö diagnosoinnin apuna. Tätä “aukotonta argumentointia” ei tunnu juuri haittaavan edes vakuuttelut siitä, ettei ekg:n automaattinen tulkinta onnistu todennäköisesti oleellisten taustamuuttujien puutteen vuoksi – ja vaikka tieto näistä muista oleellisista tekijöistä on peräisin teiltä itseltänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  253. HELL MARCH kirjoitti 5.2.2014 kello 18:07

    Kuka haluaa jäätyä kotiinsa, kun kesällä ei saatukaan turvetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  254. Countryboy kirjoitti 5.2.2014 kello 18:28

    Osmo Soininvaara:
    Metsä on uusiutuvaa, koska jos se poltetaan, nielu kiihtyy ja kohta metsässä on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin olisi, jos puita ei olisi kaadettu. Tämä EI PIDÄ PAIKKAANSA turpeen osalta. Ajatus, että ilmakehään ei tulisi lisää hiiltä siitä, että nielun verran suota poltetaan on silkkaa roskaa. Minun kantani turvetta kohtaan muuttuu aina negatiivisemmaksi, kun joku perustelee soiden polttamista valheellisilla argumenteilla.

    Hitaastihan sitä uutta suota muodostuu, ehkä noin 3-5 mm/vuosi ts. 3-5 m3/vuosi.

    Nyt kuitenkin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kivihiilen, ruskohiilen ja maakaasun kohdalla sanan mukaisesti nostetaan hiiltä maan alta ilmakehään. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, tietääkseni noin puolet maailman sähköenergiasta tuotetaan hiilellä.

    Turpeen ympärillä on mielestäni turhan kiihtynyttä politikointia, luonnontieteellisesti se on hitaasti uusiutuvaa. Määritelmät uusiutuva/uusiutumaton ovat taas enemmänkin politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  255. Voltaire kirjoitti 5.2.2014 kello 18:47

    Eemil: kiitos laskelmista. Ilmeisesti et kyllä edelleenkään ihan ymmärtänyt tuota aikaskaalakysymystä, tai sitten yrität väistellä asiaa.

    Tuossa omakotitaloesimerkissä tarvittaisiin vielä tieto, kuinka suurelta pinta-alalta tuo vuodessa tarvittava turvemäärä (ilmeisesti 7 tonnia?) on kerätty. Ja sitten voidaan katsoa kuinka nopeasti se polttaessa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu samaan pinta-alaan.

    Tottakai jos vertaan yhden talon (!) päästöjä mielivaltaisen ison suopinta-alan sitomaan hiileen, niin saat tuloksena lyhyen ajanjakson. Mutta mitä järkeä tuossa vertailussa on? Voidaanhan me verrata vaikka suomen päästöjä tyyneen valtamereen, ja todeta että päästöillämme ei ole väliä koska valtameren sidonta on suurempi.

    Edelleenkin on siis ilmaston kannalta loistava asia että Suomen suot sitovat hiiltä ilmasta, ja voidaan perustellusti esittää että Suomea pitäisi kannustaa tämän sidonnan ylläpitämiseen, ja/tai jopa palkita siitä. Ja kv. ilmastopolitiikkaa voidaan kritisoida siitä että näin ei tehdä, tai ei tehdä riittävissä määrin. Tästä ei kuitenkaan millään tavalla seuraa että kyseisen hiilen polttaminen taivaalle olisi mitenkään sen parempi asia kuin hiilikaivoksesta saatavan hiilen polttaminen. (Samalla logiikallahan vaikkapa pankkiryöstäjän olisi hyväksyttävää ryöstää pankki, koska muissa pankeissa oleville tileille maksetaan korkoa. Epäilen että edes Eemil ei hyväksyisi tätä perustelua ainakaan oman pankkitilinsä kohdalla.)

    Toisekseen, turpeen uusiutuminen on kyllä tasan tarkkaan päästökertoimissa huomioitu, se on vaan 100 vuoden aikaskaalalla niin penteleen hidasta että sen vaikutus on minimaalinen.

    Mutta totta on kuten sanot että nuo erot eivät ole kovin suuria; surkeista surkeimpia polttoaineita ovat sekä turve että kivihiili.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  256. Voltaire kirjoitti 5.2.2014 kello 20:03

    Tarkennus äskeiseen: kv ilmastopolitiikan (esim. ilmastosopimus, kioton pk) päästökertoimissa ei ilmeisesti tosiaan ole huomioitu turpeen uusiutumista. Eli tässä olit eemil oikeassa. (Tiedepuolella asiaa on siis toki tutkittu, mistä omat mielikuvani asiasta tulevat.)

    Tässä on ikään kuin se sisäinen logiikka, että suot ja muut nielut on käsitelty erikseen, eli jos kaikki toimisi kuten pitäisi niin Suomi saisi miinusta turpeen polttamisesta, mutta vastaavasti plussaa suon hiilensidonnsta. Kv – neuvottelujen nieluasiat ovat kuitenkin eri syistä niin pahasti solmussa, että tämä ei käytännössä taida toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  257. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2014 kello 20:56

    Turpeen uusiutuminen on loogista ottaa huomioon vain, jos suon poisto lisää nielua, jolloin tuo lisäys on sitä uusiutumista. Tälläistä väitettä nielun kiihtymisestä on ole kuullut, mikä ei tarkoita, etteikö sellaista voisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  258. Catilina kirjoitti 6.2.2014 kello 6:06

    Poth1ue1: ettei ekg:n automaattinen tulkinta onnistu todennäköisesti oleellisten taustamuuttujien puutteen vuoksi – ja vaikka tieto näistä muista oleellisista tekijöistä on peräisin teiltä itseltänne.

    Tiedätkö vai luuletko vain? Se laite mittaa sydämen sähköistä toimintaa, ja sen konsepti on yli sata vuotta vanha, eikä parempaa ole näköpiirissäkään.
    Mitä ovat ne oleelliset taustamuuttujat, joita me muka panttaamme? Mitä ne ovat? “Todennäköisesti” tosiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  259. Lepotila zZ kirjoitti 6.2.2014 kello 6:35

    Viherinssi: Kaunis ajatus kaatuu kuitenkin ihan käytännön realiteetteihin. En väitä hyvin sivutoimisena akateemisena olevani Suomen paras luennoitsija, mutta olen pari kertaa joutunut valmistelemaan esityksen, joka tasoltaan riittäisi edelleenjaettavaksi (pedagogisesti hyvä, rytmitys oikein, hyvä oheismateriaali, ei sanoissa kompurointia). Aikaa valmisteluun menee monikymmenkertaisesti luennon pituuden verran.

    Jos ajankäyttö tuntuu kovin hurjalta, asiasta voi kysäistä vaikkapa dokumenttiohjelmien tekijöiltä. Tarvitaan käsikirjoitus, tarvitaan graafikon taitoja, tarvitaan kuvaamista ja videoeditointia. Ihan kaikki tuo ei ole mediaaniluennoitsijan tai opettajan repertuaaria.

    Olen katsonut Youtubesta Stanfordin yliopiston julkaisemia luentoja. Niiden tuotanto on kaukana ammattimaisten dokumenttiohjelmien tasosta. Videoiden editointi on jätetty minimiinsä. Siitä huolimatta niiden katsominen hyvin korvaa luennolla istumisen. Luennoitsijoiden kompurointeja ei tarvitse editoida pois – ei niistä mitään käytännön haittaa ole. Videoidun luentosarjan kustannukset voivat siis olla luennon hinta + pari kamerahenkilöä + videon editoija. Näihin tehtäviin voisi hyvin käyttää opiskelijoita. Lisäkulut normaaliin luentoon verrattuna ovat mitättömiä.

    Viherinssi: Yksittäisten yliopistojen kannalta onkin sitten halvempaa maksaa luennoitsijoille läsnäolosta, jolla saavutetaan suunnilleen sama tulos. Koulutasolla taas opiskelijoiden oma kyky ottaa vastuuta opinnoistaan on sen verran heikko, että oppimista pitää kuitenkin ihmisen vahtia.

    Käänteisen opetuksen idea on, että videoiden katsominen jätetään kotiläksyksi ja perinteisesti kotiläksyinä tehdyt harjoitukset voidaan sen sijaan tehdä koulussa. Jos luennot katsotaan kotona, oppilaiden videon katselua ei tarvitse palkata ketään vahtimaan. Opettaja voi seuraavana päivänä vastata oppilaiden kysymyksiin ja avustaa harjoitustehtävien tekemisessä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Käänteinen_opetus

    Mitä tulee yhteismaan ongelmaan, voisi toivoa, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa oppilaitokset kykenisivät sopimaan yhteistyöstä tai noudattamaan vastavuoroisuuden periaatetta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  260. Catilina kirjoitti 6.2.2014 kello 8:40

    Minulle sopisi aivan helvetin hyvin, jos sen paskahomman tosiaan voisi teettää koneella. Mikään ei sen parempaa. Tk-lääkärithän ovat jo nyt potkittavia koneita, joita sen mukaisesti käsitellään. Siitä työstä vaan n. 80% on sen miettimistä, mikä on järkevää. Te nyt haluatte siis jatkuvaa monitorointia jonka analysoi asiantuntijajärjestelmä. Haluatte siis ihmisen ajotietokoneen, ja luulette vielä, että siten päästäisiin tehokkuuden lisääntymiseen ja kustannussäästöihin.
    Minäpä kerron: Sen ajotietokoneen moottorivalo tulee palamaan jatkuvasti lähes kaikilla. Keskussairaaloihin saa vetää nelikaistaiset moottoritiet, kun ihmisiä roudataan tutkimuksiin, jotka ovat turhia ja tarpeettomia.
    Löytämäni asiantuntijajärjestelmät ovat olleet sairaalakäytössä, niiden evaluoinnit antavat ambivalentteja tuloksia hyvin asetelmista riippuen.
    Minulle sopii aivan hyvin, että päätösvalta ja vastuu siirretään koneille. Mikään ei sen mukavampaa. Mitään ei tarvitse selittää, mitään ei tarvitse pohtia. Kyllä kone tietää.
    Annan ihan ilmaisen vinkin, ei tarvita konetta. Määrätään pakolliseksi kaikille mistään selityksistä piittaamatta yhdistelmätabletti, joka sisältää 1000mg metformiinia, 20mg simvastatiinia, 50mg asperiinia, 5 mg bisoprololia ja 20mg sitalopraamia. Yksi päivässä siitä hetkestä kun täytät 30. Jaa ei sovi? Kyllä kone kuule tietää. Jaa, että joku kuoli? Valitettava yksittäistapaus, mutta kansanterveydellinen hyöty saavutettuina elinvuosina olisi mittaamaton. Tietenkin tarvittaisiin valvontakoneisto valvomaan, ettei kukaan luista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  261. Lauri Kumpulainen kirjoitti 6.2.2014 kello 11:55

    Pohjanmaan ja Pohjanlahden muodostamasta kokonaisuudesta olisi mahdollisuus tehdä kukoistava elämän keidas.

    Lämpöä riittää viljelyksille, jokia on runsaasti, soita olisi kunnostettavaksi vesivarastoiksi, metsääkin on runsaasti.

    Meriyhteys, rautatieyhteys ja lentokenttiäkin.

    Jokien kunnostaminen luonnontilaan mahdollistaisi merilohen- ja taimenen palaamisen koko Pohjanmaan jokiin. Ajatelkaa mitkä mahdollisuudet kalastusmatkailulle! Kymmeniä jokia! Pelkästään Isossa Britanniassa on neljä miljoonaa perhokalastajaa.

    Myös ammattikalastajat hyötyisivät kalakantojen kasvusta.

    Soiden ja kosteikkojen kunnostaminen tekisi Pohjanmaasta niin lintubongarinkin, kuin linnustajankin paratiisin.

    Sen lisäksi vielä petoeläimet houkuttelevat myös niitä bongaavia matkailijoita. Pohjanmaan itäosissa olisi tilaa niin metsästykselle, kuin retkeilyllekin. Miltä kuullostaisi vaellusreitistö Oulusta Tampereelle kulkien Pohjanmaan itäosien harvaanasuttuja alueita? Sivupistoja voisi tehdä matkailutiloille ja niin edelleen.

    Mitä tässä yritän sanoa, on se, että Pohjanmaa voisi elää luonnonvarataloudesta. En epäile tippaakaan, etteikö maa- ja metsätaloutta voitaisi sovittaa yhteen luonnonvaratalouden kanssa siten, että riista- ja kalalajit ja niiden hyödyntämiseen liittyvät taloudet saataisiin kukoistamaan.

    Ojituksia ennnallistamalla ja kosteikkoja luomalla voidaan myös vähentää tulvariskiä, joka kohoaa jatkuvasti ilmastonmuutoksen edetessä.

    Kosteikoista saadaan lannoitetta, vesilintuja ja kalaa.

    Tälläisessä “luonnonvarataloudessa” on se maaseudun viimeinen oljenkorsi.

    Mutta se vaatii sen, että perinteiset käsitykset heitetään romukoppaan (turve, metsän näkeminen vain kuutioina). Meillä on valtavan laadukkaita tutkijoita ja paljon tietoa, jota ei mielestäni hyödynnetä tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  262. eemil kirjoitti 6.2.2014 kello 14:25

    Osmo Soininvaara: Turpeen uusiutuminen on loogista ottaa huomioon vain, jos suon poisto lisää nielua, jolloin tuo lisäys on sitä uusiutumista.

    O.S. poisti selventävät kommenttini eiliseltä. Joten yritän uudelleen. Soininvaara lähtee siis siitä, että olemassa oleva suoala ja sen nielu on vakio . Kaikki suon polttaminen vähentää tätä nielua, mutta turpeen paksuuskasvu ei lisää nielua. Siitä pohjautui O.S:n vertaus suon ja meren yhteneväisyydestä.

    Ja tämä tilanne on stabiloitu säätämällä turpeelle haittavero :” Hallitus päätti vuonna 2011, että polttoturpeen vero nousee vuoden 2013 alussa kolme euroa megawattitunnilta. Vero nousi tammikuussa 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta. Korotuksella tavoiteltiin ”puun käytön lisäämistä ja samalla hiilidioksidipäästöjen vähentämistä”.

    Seurauksena on ollut kivihiilen polton kasvu 47 prosenttia.

    Mikään tääsä politiikassa ei ole oikeudenmukaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  263. tcrown kirjoitti 6.2.2014 kello 18:25

    Catilina: Tämähän voisi olla jopa ihan perusteltuakin. On mielestäni erinomaisen vaarallista antaa illuusio luotettavuudesta ja varmuudesta.

    Jos minun jostakin pitää omakohtaisia anekdotaalisia lääkärikokemuksiani kritsoida, niin juuri siitä, että epävarmuudesta tiedon saaminen vaatii kärsivällisyyttä ja aktiivista kaivamista, ja silti jää maku suuhun, että nyt ei oikein tiedetty mistä puhutaan. Toki ymmärrän, että iso osa asiakkaista haluaa varmoja vastauksia, mutta minua kyllä kiinnostaisi tietää, että kun on “iso” riski ongelman kroonistumiseen ilman monimutkaista leikkausta, niin onko tuo “iso” 1%, 10% vai 99%.

    Ja minua kyllä kiinnostaisi aidosti kuulla vastaus allaesittämääni kysymykseen, että ei tarvitsisi aina huudella vain sitä koulutuspaikkojen lisäämistä.

    tcrown: Jotenkin luulen, että tuo ei kuitenkaan ole standardivastauksesi kysymykseen “miksi kuntaan ei saada lääkäreitä”, joten kokeilepa vastata – sellaisin pienin reunaehdoin, että nuo epäkohdat voidaan korjata kaikissa Suomen kunnissa samanaikaisesti niin että työt tulevat tehdyksi ja lääkäreiden kokonaistarjontaa ei kasvateta.
    Minulle kelpaa erittäin hyvin muutkin toimenpiteet, joilla tilannetta voidaan parantaa, omalla rajallisella mielikuvituksellani kun en ole oikein muuta ratkaisua keksinyt kuin sen tarjonnan kasvattamisen. (Ei, en pidä pakkotyötä ratkaisuna)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  264. Catilina kirjoitti 7.2.2014 kello 11:07

    tcrown:

    Ja minua kyllä kiinnostaisi aidosti kuulla vastaus allaesittämääni kysymykseen, että ei tarvitsisi aina huudella vain sitä koulutuspaikkojen lisäämistä.

    Olin jo aika väsynyt tuohon jankkaamiseen, mutta kysymyshän on vaihteeksi ihan hyvä ja asiallinen, joten koitan vastata omasta puolestani. Koskee siis tk-lääkärin työtä.

    Luovutaan aikapalkasta lähes kokonaan. Nyt maksetaan astronomisia summia työstä, joka usein on aivan juosten kustua, ja jonka ainoa päämäärä on päästä potilaasta sillä hetkellä eroon. Lääkäreitä saa, jos niitä jo on. Ei kukaan tule työmaalle, jossa ainoa tehtävä on asettua sellaisen isokaliiperisen paskaputken alle, jonka hanaa säätelee joku aivan toinen, ja mihinkään ei voi sanoa ei.
    Kun on riittävästi lääkäreitä, he voivat bongata ne työt, jotka he katsovat voivansa ja jaksavansa hoitaa. Palkka tulee tosiaan tehdystä työstä, eikä työmaalla olemisesta. Nuppitaksa ja toimenpidepalkkiot. Hyvällä työmaalla on hyvä työyhteisö. Nythän lääkärit eivät muodosta minkäänlaisia työyhteisöjä, hyvä jos tuntevat toisensa. Hyvässä työyhteisössä työt tulevat tehdyksi, eikä kaveria jätetä. Nykyään kyse on pelkästä eloonjäämistaistelusta, jossa porukan heikoimmat uhrataan surutta. Sitä omaa päivää on voitava hallita. Minulla itselläni kipuraja alkaa soimaan jossain kahdentoista potilaan kohdalla, vieläpä riippumatta siitä paljonko niihin todellisuudessa menee aikaa. Joka potilaan kohdalla ainakin minä tarvitsen aina uudelleen käynnityksen. Henkisen kelauksen siitä, mistä nyt ja millä esitiedoilla on puhuttava ja millä tavalla. Muuten tulee pian hoitaneeksi sitä päivän ensimmäistä potilasta koko päivän, vaikka ihmiset edessä vaihtuvatkin. Jos tulee tunne, että nyt riitti, niin sitten riitti. Voi näkyä liksassa. On voitava sanoa, että nyt en jaksa enempää.
    Järjestelykysymys. Jokuhan voi aina olla vuorollaan se ylivuotolääkäri, joka on viimeinen mahdollisuus sille hoitajalle, jonka kaikki muut ovat käskeneet kuuseen lippulappujensa kanssa. Siis _oikea_ päivystävä lääkäri, jota käytetään vain tarpeeseen. Ei sellainen, jonka muodollinen päivä on täyttynyt neljälläkymmenellä potilaalla jo ennen aamuyhdeksää, ja jonka niskaan kaadetaan lisäksi kaikki oikeasti äkkiä sairastuneet ja muut mahdolliset ylimääräiset asiat.
    Yksityiskohtia voidaan hioa. Periaate olisi tämä. Jos joku havaitsee tässä jotain huonoa, niin voi miettiä parempaa, ja ennenkaikkea verrata siihen, ettei ole edes sitä orjatyötä hikipajassa tekevää yskivää konetta, joka ei halua muuta kuin päästä teistä eroon.
    Take away message: Lääkärin _on voitava_ vaikuttaa omiin päiviinsä. Hänen on hallittava ne. Muuten ei tule mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  265. eggo kirjoitti 7.2.2014 kello 11:21

    tcrown: Toki ymmärrän, että iso osa asiakkaista haluaa varmoja vastauksia, mutta minua kyllä kiinnostaisi tietää, että kun on “iso” riski ongelman kroonistumiseen ilman monimutkaista leikkausta, niin onko tuo “iso” 1%, 10% vai 99%.

    Olet poikkeus. Suurin osa ihmisistä ei kestä todennäköisyyksiä vaan haluaa lääkärin sanovan miten asia on ja kantavan siitä vastuun. Toki ihmisillä on kannanottoja ja mielipiteitä mutta rationaalinen keskustelu todennäköisyyksistä ja yhteinen päätöksenteko niiden pohjalta ei ole realismia kuin hyvin harvojen kohdalla. Jos kaikki ihmiset olisivat niin fiksuja että heidän kanssaan voisi keskustella tuollaisista asioista niin lääkärin työ olisi kovin paljon helpompaa.

    Jokaisen keski-ikäisen kohdalla voisi sanoa, että teillä on vähintään 2 prosentin todennäköisyydellä syöpäsairaus. Haluatteko että tutkitaan?

    Toinen asia on tietysti se, että tuollaista todennäköisyystietoa on kovin vähän olemassa oikeisiin kliinisiin tilanteisiin sovellettavana, koska niissä on aina niin paljon sotkevia muuttujia.

    tcrown:Ja minua kyllä kiinnostaisi aidosti kuulla vastaus allaesittämääni kysymykseen, että ei tarvitsisi aina huudella vain sitä koulutuspaikkojen lisäämistä.

    Muutama ehdotus:

    – Otetaan käyttöön muista pohjoismaista ja keski-euroopasta tuttu ammatinharjoittajamalli. Lääkärit organisoivat toiminnan yksityisesti ja kilpailevat. Kunta maksaa sen mukaan kuinka suuren ilmoittautuneen väestönosan lääkäri pitää tyytyväisenä. Kaikki ovat tyytyväisempiä, toiminta tehostuu. Jos perustaa löysän viraston ja johtaa löysää virastoa niin saa löysän viraston.

    – Erikoissairaanhoitoon rutiinitoimenpiteisiin selkeä tulospalkkaus. Yksityisellä tehokkuus kolmin-nelinkertainen näissä.

    -Fysioterapeuttien vastaanotoilla voisi korvata ainakin 10% yleislääkärikäynneistä.

    – Lopetetaan lausuntobyrokratia. Tässä voi ottaa mallia esim. Englannista.

    – Siirretään terveydenhuollon rahoitusvastuu kokonaan valtiolle, yksi kanava. Laitetaan kunnat pois sotkemasta asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  266. tcrown kirjoitti 7.2.2014 kello 19:22

    Catilina: Olin jo aika väsynyt tuohon jankkaamiseen, mutta kysymyshän on vaihteeksi ihan hyvä ja asiallinen,

    Aloitan pienellä metakommentilla. Suuri osa tämän palstan kommentoijista vaikuttaa olevan aidosti kiinnostuneita siitä miten asiat ovat, ei epämääräisestä tunteisiin vetoavasta populismista. Jopa niin pitkälle, että palstaa on muistaakseni haukuttu tämän vuoksi kolkoksi. Valmiutta asialliseen kesusteluun siis kyllä löytyy, mutta jos merkittävä osa kommenteistasi pitää sisällään naisten genitaalialueista huutelua ja naminameja, lienee luonnollista, että osa vastineista on vähän terävämmin kirjoitettu.

    Catilina: Lääkäreitä saa, jos niitä jo on.

    Lääkäreiden työttömyys on reippaasti alle sen “luonnollisen” työttömyyden mikä johutuu siitä että ihmisten nyt vain silloin tällöin pitää vaihtaa työpaikkaa ja siihen väliin jää työttömysjaksoja. Mistä niitä lääkäreitä saataisiin aggregaattina lisää terveyskeskuksiin, jos kaikki olemassaolevat ovat jo töissä? Vai onko tuo leppoistaminen saavuttanut niin massiiviset mittasuhteet lääkärikunnassa?

    Catilina: Take away message: Lääkärin _on voitava_ vaikuttaa omiin päiviinsä. Hänen on hallittava ne.

    Minä en yksinkertaisesti ymmärrä tätä matematiikkaa. Meillä on lääkäreillä täystyöllisyys. Väität, että lääkäreiden tarjoaman työn määrä kasvaa, jos lääkärit voivat vähentää nykyistä työtaakkaansa. Minun mielestäni tuo on oxymoron.

    eggo: – Otetaan käyttöön muista pohjoismaista ja keski-euroopasta tuttu ammatinharjoittajamalli. Lääkärit organisoivat toiminnan yksityisesti ja kilpailevat. Kunta maksaa sen mukaan kuinka suuren ilmoittautuneen väestönosan lääkäri pitää tyytyväisenä. Kaikki ovat tyytyväisempiä, toiminta tehostuu. Jos perustaa löysän viraston ja johtaa löysää virastoa niin saa löysän viraston.
    – Erikoissairaanhoitoon rutiinitoimenpiteisiin selkeä tulospalkkaus. Yksityisellä tehokkuus kolmin-nelinkertainen näissä.
    -Fysioterapeuttien vastaanotoilla voisi korvata ainakin 10% yleislääkärikäynneistä.
    – Lopetetaan lausuntobyrokratia. Tässä voi ottaa mallia esim. Englannista.
    – Siirretään terveydenhuollon rahoitusvastuu kokonaan valtiolle, yksi kanava. Laitetaan kunnat pois sotkemasta asioita.

    Kannatan erittäin voimakkaasti terveydenhuollon palvelujen tuottamisen yksityistämistä ja rahoitusvastuun siirtämistä valtiolle. Toivoisin myös, että Suomi voittaisi jalkapallon maailmanmestaruuden. En osaa arvioida kumpi on realistisempi haave minun elinaikanani.

    Jatkan vielä vähän jankuttamista lääkäreiden tarjonnan lisäämisen puolesta. Ensinnäkin se vaikuttaisi noihin terveyskesusten ongelmakohtiin suoraan, ilman vaatimuksia poliittisista muutoksista. Verrataanpa insinööreihin. Tekniseen koulutkseen otetaan käytännössä kaikki halukaat ja vähän enemmän. Lopputuloksena on euroopan halvimmat insinöörit. Lopputuloksena on myös erittäin vahvaa osaamista vietäväksi. Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua jos lääkäreitä tulisi liikaa? palkat kohtuullistuisivat (Insinööritkin tulevat kaikesta huolimatta toimeen), ja tuo “ylimääräinen” lääkärikunta teksisi tutkimustoimintaa, hoitoteknologian kehittämistä yritysmaailmassa jne. Suomalaista hyvinvointia rajoittaa korkean tuottavuuden työn tarjonta. Lääkärin työ on korkean tuottavuuden työtä. Sen tarjonnan rajoittaminen keinotekoisesti opiskelupaikkoja rajoittamalla on yhteiskunnan kannalta äärettömän typerää. (Siltä varalta että jollakin on haasteita sisälukutaidon kanssa, en esitä yllä, että lääkäriksi pitäisi kouluttaa ihmisiä, joiden kapasiteetti ei hommaan riitä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  267. Catilina kirjoitti 8.2.2014 kello 11:00

    Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, he eivät vain ole terveyskeskuksissa. He ovat leppoisammissa paikoissa, usein paljon pienemmällä palkallakin.
    Koulutuksen lisääminenhän on sinänsä jo turhaa. Jo nyt kulkevat orjakaravaanit kaukaisista maista ammentamassa massoittain orjia terveyskeskusten hikipajoihin, minimipalkalla jopa.
    Koittakaa nyt käsittää, että se orjatyö on yksinkertaisesti sietämätöntä.
    Tämä on ala, jossa tarjonta lisää kysyntää. Mikään määrä ei riitä. Kaikki annetut resurssit tulevat ihan varmasti käytettyä, annettiin niitä miten paljon hyvänsä.
    Minä en leppoista laiskuuttani, vaan siksi, että en halua tehdä ihmisarvoa alentavaa orjatyötä potkittavan koneen asemassa _mistään_ hinnasta.
    Te olette tämän tilanneet, loputtomine vaatimuksinenne ja loputtomine yhä uusien ja uusien “oikeuksien” (entitlement) virtoinenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  268. Catilina kirjoitti 8.2.2014 kello 12:37

    Lääkärin työ _ei ole_ korkean tuottavuuden työtä millään mittarilla. Se on ääretön resurssisyöppö, jossa jokainen onnistunut työsuorite harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tuottaa ainoastaan vielä lisää työtä, ja vielä lisää kustannuksia. Tk-lääkärin materiaali on kaksihuippuista. Ne, joille ei tarvitse tehdä mitään, ja ne joille ei voi tehdä mitään perustavaa ja ehkä korjaavaa, hallitsevat lähes täysin. Ne joille voi ja tarvitsee, ovat häviävän pieni vähemmistö. On totta, että muutama työikäinen ja vielä pitkään verohelvetissä kituva saa kiittää elämästään juuri minua, ja on muutama, jotka saavat kiittää siitä, että he ovat törmänneet juuri minuun, mutta ei niitä hirveän paljon ole. Enimmäkseen olen tuottanut vain lisää hoitoja, lisää ambulanssikyytejä, lisää sairauden ja hoitojen täyttämiä kuukausia, joskus vuosia.
    Leppoisia talvipäiviäni maustavat kyllä pikkuasiat. Polku pysyy hyvin auki, kun ihmisiä käy uusittamassa reseptejään. Sairaslomiakin joskus kirjoitan, ajokorttitodistuksiakin on tullut tehtyä (vielä kelpaavia paperilomakkeita on jemmassa), erilaisia neuvonantoja ja joskus jopa sairaalalähetteitä. Näistä en ole mitään maksua kehdannut pyytää. Tuttuja ihmisiä kun ovat, ja selvästi asialla. Arkistoinut tietysti olen asiat.

    Tcrown, minä nyt vastasin sinun kysymykseesi. Vastaa sinä nyt minun:

    Mistä mahtaa johtua, että en ole kertaakaan onnistunut sopimaan palkkaani _alaspäin_ vastineeksi siitä, että voisin itse hallita päiviäni?
    Ehkä siksi, että muut saattaisivat esittää samaa?
    Nyt tilanne on teidän kannaltanne se, että ette saa minun panostani noin neljällä tonnilla, vaan maksatte vastaavasta keikkafirmalle sellaisen parikymmentä tonnia, josta orja saa ehkä seitsemän tonnia.
    Kuulostaako järkevältä?

    Valitsette mieluummin siis hyödyttömän orjatyön teettämisen. Julkisella puolella suomea osaava lääkäri alkaa olla joissain paikoissa harvinaisuus, ja tiedättekö mitä? Myös nämä orjat kaikkoavat ensimmäisen tilaisuuden tullen, mutta uusiahan saa aina tilalle.

    Voisin tietysti aloittaa vaatimattoman yksityisvastaanoton. On käynyt mielessä. Oven avaaminen maksaisi ehkä vitosen, mutta sen jälkeen mietittäisiin yhdessä, paljonko tästä kannattaa maksaa. Jos en kertakaikkiaan pysty millään järkevällä tavalla auttamaan, ei maksa mitään. Jos aika näyttää, että hyötyä oli, niin potilas ehkä haluaa tulla toisenkin kerran, ja maksaa sitä silmällä pitäen. Voitaisiin ihan jopa sopia, että maksetaan tuloksista, sitten kun ja jos niitä näkyy. Uskoisin tulevani tälläkin tavalla aivan hyvin toimeen. Tosin käynnistyskustannukset olisivat todennäköisesti aluksi suuret, sillä kassavirtaa sisään päin saisi odottaa jonkin aikaa.

    Leppoisat talvipäivät kuluvat myös mielenkiintoisia artikkeleja ja julkaisuja selaten ja lukien. Monet asiat ovat oikeasti kiinnostavia ja kiehtovia. Töissä niille ei koskaan ole aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  269. banaani kirjoitti 8.2.2014 kello 12:51

    Lääkäreiden työstä tulee poistumaan valtavan suuri määrä ensi vuosikymmenellä Watsonin kaltaisten sovellusten kautta. Tietysti lääkäreistä voitaisiin kouluttaa sosiaalialan osaajia, ja lisätä koulutukseen esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä. Suomeen maailman yhteisöllisimmät lääkärit?

    Lääkärin työ pitäisi kuitenkin määritellä uusiksi. Mitä lääkärin tulisi tulevaisuudessa tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  270. Catilina kirjoitti 8.2.2014 kello 14:50

    banaani:

    Lääkärin työ pitäisi kuitenkin määritellä uusiksi. Mitä lääkärin tulisi tulevaisuudessa tehdä?

    Ihan samaa mitä nytkin, eli miettiä, mikä on järkevää kulloisessakin tilanteessa.
    Ei tarvita Watsonia toteamaan, että “vitaalit kunnossa, ekg:ssä ei aktuellia utta. Huonovointisuus ja huimaus johtuu todennäköisesti nesteenpoistolääkkeistä, jotka kuitenkin ovat elämälle välttämättömiä.” Watson voi sitten miettiä, annetaanko potilaalta mennä tajun ja verenpaineiden romahtaa, vai annetaanko hänen hukkua kuivalle maalle. Minä yleensä suosin ensimmäistä vaihtoehtoa, kun sen hukkumisen katseleminen on niin ikävää, mutta Watson voi tietysti olla toista mieltä, mikä sattumalta näkyy olevan usein myös erikoissairaanhoidon kanta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  271. Catilina kirjoitti 8.2.2014 kello 15:31

    Täytyy sanoa, että ajatus Watsonista on kyllä eräässä mielessä kiehtova. Watsonhan nimittäin ei olisi Watson ilman kustannustietoisuutta ja budjettiraameja. Tällä ajatuksella voin hykerrellä muutaman päivän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  272. Catilina kirjoitti 8.2.2014 kello 15:43

    Oleteenpa että monisairaalta vanhukselta lopulta lakkaa virtsaneritys. Mikään piiskaus ei enää auta. Tiedämme, että hän kuolee kohta. Toisaalta tiedämme, että kun lopetamme nuo kaikki verenpainelääkkeet ja vajaatoimintalääkkeet, jotka ovat elämälle välttämättömiä, hän virkistyy tähdenlennonomaisesti ja kuolee sitten. Kumman kaavan mukaan mennään, oi Watson? To hear is to obey.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  273. tcrown kirjoitti 8.2.2014 kello 19:00

    Catilina: Lääkärin työ _ei ole_ korkean tuottavuuden työtä millään mittarilla.

    Millään mittarilla? Aika usein tuottavuutta mitataan maksetulla palkalla. Ja täysin subjektiivisesti voin todeta, että en äkkiä keksi yhtäkään ammattikuntaa joka olisi tuottanut välittömästi niin suurta lisäarvoa minun elämääni kuin lääkärit. Enkä nopeasti keksi myöskään mitään muuta alaa, jonka innovaatiot voisivat lisätä hyvinvointiani tulevaisuudessa enemmän kuin lääketiede. Kyllä kiitos, minun verovarojani saa käyttää uusien lääkäreiden kouluttamiseen.

    Catilina: Tcrown, minä nyt vastasin sinun kysymykseesi. Vastaa sinä nyt minun:
    Mistä mahtaa johtua, että en ole kertaakaan onnistunut sopimaan palkkaani _alaspäin_ vastineeksi siitä, että voisin itse hallita päiviäni?
    Ehkä siksi, että muut saattaisivat esittää samaa?

    Toki vastaan, mutta totean alkuun, että käsityksesi työelämästä on kyllä melko lapsellinen. Luuletko, että ainoastaan lääkärit joutuvat tekemään ikäviä toitä? Se on työtä ja siitä maksetaan palkkaa siksi että se on ikävää. Näin siis täällä tavallisten kuolevaisten parissa. Lääkärit näyttävä pääsevän tällä hetkellä luistamaan noista elämän realiteeteista. Täällä tavallisten kuolevaisten parissa on myös erittäin tavallista, että työnantaja ei ole alkuunkaan innokas säätämään yksittäisen työntekijän työnkuvaa ja/tai työaikoja. Miksikö?

    -tämä saattaa päteä vähän vähemmän lääkäreihin, mutta useat työnantajat ovat investoineet mm. työntekijän koulutukseen ja henkilökohtaisiin työkaluihin ja työtilaan. Noille invesotinneille halutaan maksimituotto, ja palmurannalla notkuminen ei sitä tuottoa maksimoi.
    -Vähääkään isommissa organisaatioissa monet prosessit menevät sotkuun (palkanlaskennasta kulunvalvontaan) jos seassa on yksittäisiä sooloilijoita
    -Kulttuurikysymykset ovat merkittäviä. ei yksinkertaisesti suostuta ymmärtämään, että jollekin vähän pienenmpi työnteon määrä saattaisi maistua, ja niiden prosessioen muokkaaminen joustavaksi vaatisi tuon ymmärtämisen.
    -Ja toki niin kuin mainitsit, pelätään, että tuollaisesta tulee laajalle levinnyttä. yksittäisen työntekijän sooloilu saattaisi vielä mennä, mutta jos lopputulos on se, että töissä käydään aivan miten sattuu, työn tehokkuus pienenee välttämättä. Lääkäreiden tapauksessa lisämausteena toki on se, että Suomessa taitaa olla alle 100 työtöntä lääkäriä, jolloin ymmärrän kyllä erittäin hyvin pelon siitä, että jos lääkärit alkavat vähentämään työntekoaan, mistään ei saada tilalle lisätyövoimaa.

    Ja mikään noista ei ole kiinni siitä, etteikö työnantaja olisi halukas leikkaamaan palkkoja.

    Catilina: Koulutuksen lisääminenhän on sinänsä jo turhaa.

    Kuten totesin, Suomessa on alle sata työtöntä lääkäriä. Jos tuo ei ole viite lääkäripulasta, niin mikä sitten? Ja entä sitten, jos Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, Suomessa lienee siis myös enemmän kysyntää lääkäreille kuin koskaan.

    Catilina: Minä en leppoista laiskuuttani, vaan siksi, että en halua tehdä ihmisarvoa alentavaa orjatyötä potkittavan koneen asemassa _mistään_ hinnasta.

    En nyt ensilukemalla niele. Ellet ole täysin kädetön töissäsi, voit ilmoittautua koska tahansa mukavan leppoisaan työpaikkaan yksityislääkäriasemalle. Orjatyöt eivät siis voi olla syy leppoistamiselle.

    Catilina: Ei tarvita Watsonia toteamaan, että “vitaalit kunnossa, ekg:ssä ei aktuellia utta. Huonovointisuus ja huimaus johtuu todennäköisesti nesteenpoistolääkkeistä, jotka kuitenkin ovat elämälle välttämättömiä.”

    Pointti onkin siinä, että tuohon ei tarvita lääkäriä, kun Watson hoitaa tuon osan (vaikka olisikin vain 20% säästö). Lääkäri voi sitten käyttää aikansa tehokkaammin sen pohtimiseen, että annetaanko mennä taju vai annetaanko hukkua. Rohkeimmat voivat toki antaa tuonkin koodattuna watsonille, että ei anneta hukkua.

    Catilina: Tk-lääkärin materiaali on kaksihuippuista. Ne, joille ei tarvitse tehdä mitään, ja ne joille ei voi tehdä mitään perustavaa ja ehkä korjaavaa, hallitsevat lähes täysin. Ne joille voi ja tarvitsee, ovat häviävän pieni vähemmistö.

    Tämä on hämmästyttävää. Kun minä näkisin, että juuri noissa kahdessa tapauksessa Watson olisi vahvimmillaan. ei tarvitse kuin tunnistaa tilanteet, jossa ei tarvitse tai voi tehdä mitään. Jos potilas sitten erikseen tarvitsee sosiaalista kontaktia tai ihmislääkärin luomaa illuusiota että jotain tehdään, se on toinen asia. Minulle kelpaisi aivan mainiosti Watsonin allekirjoittama sairaslomalappu, jossa lukee, että syysflunssa, ellei tokene kolmessa päivässä, palaa asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  274. Liian vanha kirjoitti 9.2.2014 kello 8:14

    “Mistä mahtaa johtua, että en ole kertaakaan onnistunut sopimaan palkkaani _alaspäin_ vastineeksi siitä, että voisin itse hallita päiviäni?
    Ehkä siksi, että muut saattaisivat esittää samaa?
    Nyt tilanne on teidän kannaltanne se, että ette saa minun panostani noin neljällä tonnilla, vaan maksatte vastaavasta keikkafirmalle sellaisen parikymmentä tonnia, josta orja saa ehkä seitsemän tonnia.
    Kuulostaako järkevältä?

    Valitsette mieluummin siis hyödyttömän orjatyön teettämisen. Julkisella puolella suomea osaava lääkäri alkaa olla joissain paikoissa harvinaisuus, ja tiedättekö mitä? Myös nämä orjat kaikkoavat ensimmäisen tilaisuuden tullen, mutta uusiahan saa aina tilalle.”

    Minusta sinun kannattaisi lopettaa hommat ja siirtyä sossun ruokittavaksi tai yrittäjäksi.

    Tuolla asenteella teet enemmän raatoja kuin parannat

    Lääkäri on asiakaspalvelija ja tekee asiakaspalvelutyötä. Sellaisessa ei itseriittoinen öykkäri saaaikaan muuta kuin vahinkoa ja pahaa mieltä.

    Ja jos teet muille työtä niin kyllä sinä olet osa tuotantoprosessia , teet prosessin mukaan tai lennät pellolle.

    Työpaikka maksaa paljon, eikä sitä täytetä velttoilijalla, keskimäärin työpaikka maksaa jotain 100000 euroa, lääkärin varmaan vielä enemmän joten ei sellaista investointia pidetä vajaakäytöllä.

    Sen vuoksi työllä on aina suoritevaatimus.Ilmeiseti lääkäristä koulutetaan kingi, joka voi tehdä mitä päähän pälkähtää.

    Terkkarilääkäri on samanlainen kuin call centerin tukihenkilö, hänen ammattitaitonsa viritetään niin, että hän kykenee ratkomaan 85-95 % tapauksista itse ja lähettää loput eteenpäin parempien/erikoistuneimpien asiantuntijoiden hoitoon.Ja ratkaisu on tehtävä keskimäärin tavoiteajassa.

    Tietotekniikassakin peruskäyttäjät koulutetaan ratkomaan helpoimmat jutut itse, mutta lääketieteessä kaikki halutaan keskittää lääkärille ja asiakas pidetään ulkopuolella omista asioistaan .

    Indonesiassakin tai Malesiassa tämä asiakaspalveluperiaate hallittiin paljon paremmin ja siellä ei tarvinnut jonotella, lääkäriin pääsi minuuteissa ja lääkäri oli ystävällinen, kyseli tarkasti ja kieliongelmista huolimatta yhteisymmärrykseen pääsimme paljon paremmin kuin Suomessa .Ja lääkäri vaivautui jopa selostamaan mistä on kysymys, lääkkeiden ominaisuudet ja haittavaikutukset etc
    Eikä välisiä ollut kerberosta sanomassa, että peruuta matka ja tule kolmen kuukauden kuluttua, jos olet hengissä

    Ja lääkäri tuli kotiin, jos ei jaksanut ajaa klinikalle.

    Sen verran jouduimme pyytämään second opinioneja koti-Suomesta, että tuli selväksi, että lääkärin ammattitaito on samalla tasolla , kun kysymys on volyymisairauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  275. Catilina kirjoitti 9.2.2014 kello 10:56

    Minusta velttoilua ei ole se, että pyrkii olemaan realisti sen suhteen, mihin pystyy, eikä näyttele näennäistyöllä pystyvänsä vastaamaan kohtuuttomiin vaatimuksiin. Jos yhtenä päivänä on nostettavana vain kymmenen kilon taakkoja, se ei tarkoita sitä, että seuraavana voidaan kompensatorisesti nostaa sadankymmenen kilon taakkoja, vieläpä mielivaltaisen paljon.
    Minä olen mielestäni aika hyvä tässä hommassa. Viime vuonna hoidin osastoa, ja _yllättäen_ kenenkään etukäteen kertomatta vielä suurempaa asumispalveluyksikköä. Jäädessäni pois, seuraajani oli jo etukäteen kauhuissaan. Hänen pyynnöstään tulin vielä omalla ajallani näyttämään systeemit, mutta katsellessani ajattelin, että ei taida mitään tulla. Sitä seuraavana aamuna soi puhelin. Seuraajani ei ollut tullut. Voisinko tulla kiertämään osaston? Minä tulin, omalla ajallani ilman palkkaa. Seuraajani kesti tuossa paikassa kaksi viikkoa, sitten hän joutui sairaslomalle ja siirrettiin toisiin tehtäviin.
    Kun minä tein hommat, se _näytti helpolta_. Se näyttää helpolta kun sen osaa. On jopa aikaa pelata Candy Crush silloin tällöin.
    Ei tainnut valjeta, että minä ehdotin suorituspalkkausta? Palkkaa työstä, eikä olemisesta.
    Minä en myöskään katso olevani palveluammatissa, jossa tehtäväni on tyydyttää asiakkaan vaatimukset. Olen siinä harhaluulossa, että kyseessä on asiantuntijatehtävä.
    Jos minä päivystäessäni käytän viidentoista minuutin päivystysajasta, joita on vielä useita päällekkäin, paitsi taliköhnän, myös nuoren naisen unettomuuden selvittelyyn, tai laajaan ja perusteelliseen työkykyarvioon samassa paikassa tehtyine B-lausuntoineen yms yms, minä vain annan niitten “katsottavien” korvakipuisten ja yt-mummojen kasaantua omaan eteeni. Mikään ei minua velvoita siihen. Kukaan muu ei toimi sillä tavalla. Siksi minä ne teen, kun tiedän joistain asioista, että näitä ei kukaan muu tee. Minä _voisin_ sysätä ne syrjään jollakin verukkeella, esim. sanomalla että varatkaa varsinainen vastaanottoaika, tai kirjoittamalla sen jonkinreseptin tms.

    Tcrown kuule, vielä yksi kysymys. Onko edes teoriassa mahdollista, että minä saattaisin tietää, miten minä teen parhaiten nämä hommat? Siten, että syntyisi oikeaa tulosta, eikä näennäistulosta? Käyntejä, jotka poikivat vaan uusia käyntejä ja hätäpäissä keksittyjä laboratoriolähetteitä.

    Se herra, joka vaati minua poliisivoimin työmaalle vietäväksi, ei jostain syystä ole tarvinnut leppoisia ilmaispalvelujani, vaikka en ehkä automaattisesti kieltäytyisikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  276. banaani kirjoitti 9.2.2014 kello 12:59

    Catilina:
    Oleteenpa että monisairaalta vanhukselta lopulta lakkaa virtsaneritys. Mikään piiskaus ei enää auta. Tiedämme, että hän kuolee kohta. Toisaalta tiedämme, että kun lopetamme nuo kaikki verenpainelääkkeet ja vajaatoimintalääkkeet, jotka ovat elämälle välttämättömiä, hän virkistyy tähdenlennonomaisesti ja kuolee sitten. Kumman kaavan mukaan mennään, oi Watson? To hear is to obey.

    Niin, siis kyllähän lääkäreitä on jatkossakin, mutta pitäisi miettiä, mitä heidän kannattaa tehdä. Niitä Osmon mainitsemia verenohennuslääkkeitä ei varmaankaan tarvitse lääkärillä ihmetellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  277. Catilina kirjoitti 9.2.2014 kello 13:42

    Eli kerrataan nyt vielä. Kaikissa paikoissa _on luvattu_, että omaan työnkuvaan voi vaikuttaa, ja että työmäärä on kohtuullinen.
    Miksi tämä _ei ole toteutunut_ yhdessäkään paikassa? Kuitenkin näitä lupauksia tehdään ilman pienintä aikomustakaan (mahdollisuutta?) toteuttaa niitä.
    Mennessäni S:n ei niin vireään korpipitäjään, joka oli aikoinaan mitoitettu kolmelle lääkärille, ja jossa vuoteen ei ollut ollut vakinaista lääkäriä, minun kanssani sovittiin, että teen yhden miehen työt siten kuin hyväksi katson, lähinnä tukena kuntayhtymän pääterveysasemalle, ja varsinkin päivystyspotilaat ohjataan pääterveysasemalle. Näin sovittiin. Parin päivän päästä jo kysyttiin, enkö voisi ottaa myös muutaman päivystyspotilaan, lähinnä otiittilapsen tms, ettei tarvitsisi ajaa kymmeniä kilometrejä. Pian alkoi sana myös levitä, että pitäjässähän on lääkäri. Ihmisiä alkoi tulla yhä kasvavissa määrin, myös oikeasti sairaita oikeita päivystyspotilaita, joiden ei oman etunsa vuoksi olisi sinne pitänyt edes tulla. Ketään ei käännytetty takaisin. Lähes kaikki potilaat muutenkin olivat käytännössä päivystyspotilaita. Rutiinikontrolleiksi tai muuten vaan leppoisiksi ajanvarauskäynneiksi ajatelluilta käynneiltä lähti ihmisiä lanssilla keskussairaalaan ja ihan aiheista. Selvisi myös, että luonnollisesti vanhainkoti, dementiakoti, asumispalveluksiköt yms yllättäen kuuluivatkin myös minulle. Ikkunalauta oli täynnä vuoden aikana kertyneitä ekg-nauhoja ja labravastauksia kommentoitaviksi. Keskimääräisen päivän aikana uusittavien reseptien määrä oli n. 50. Kotisairaanhoidon sain myös huomata kuuluvan minulle. Itse pääterveysaseman kollegat myös leppoistivat S:n osalta. Jos tuli sinne päivystykseen omin jaloin, niin kommentti oli lähinnä “Sydän lyö ja henki kulkee. Huomenna sitten S:ssa “omalle lääkärille”. Sain siis huomata olevani 3500 pääasiassa eläkeikäisen pitkäaikaissairaan “oma lääkäri”. Pitäjän, joka oli mitoitettu kolmen lääkärin työn vaativaksi. Toimenpidepalkkiot jätettiin tietenkin maksamatta, koska “eihän niitä niin paljon voi olla”. Olin siellä vajaan vuoden, sen jälkeen ei taas ollut ketään.

    Nyt syksyllä pois lähtiessäni samaan aikaan lähti kokenut johtava lääkäri. Siis kuntayhtymän johtava lääkäri, pomo. Hänen alituinen raivon aiheensa oli se, että “katsokaa minkälainen päivä hänelle taas on laitettu” Minä katsoin, ne olivat kamalia. Kuvaavaa on se, että edes pomo itse, ylin johtaja, ei voinut vaikuttaa omiin päiviinsä. Hän oli myös skopisti, joten kun skopiat ja sydänechotkin olivat järjestyneet kädenkäänteessä usein samalle tai seuraavalle päivälle, eivät nyt sitten järjesty. Varmaan kannatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  278. eggo kirjoitti 9.2.2014 kello 14:30

    Huvittaa nuo Watsonit. Jostain syystä ihmiset haluavat maksaa vastaanotolle tulosta vaikka a)sairaus on tasapainossa b)ei ole mitään ongelmaa c)lääkärikin hienovaraisesti on jo sanonut että ei tarvitsisi enää tulla.

    Miksi kaikki tekniset laitteet ovat lisänneet lääkärien työmäärää tähän mennessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  279. Liian vanha kirjoitti 9.2.2014 kello 16:21

    “Minä en myöskään katso olevani palveluammatissa, jossa tehtäväni on tyydyttää asiakkaan vaatimukset. Olen siinä harhaluulossa, että kyseessä on asiantuntijatehtävä.”

    Lääkäri on palvelutyöntekijä siinä kuin kauppapiika, asiantuntijuudella ole merkitystä onko joku työ palvelua vai ei.

    Sijoitusasiantuntijakin on palvelutyöntekijä vaikka käsittelee miljooniakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  280. tcrown kirjoitti 9.2.2014 kello 18:16

    Catilina: Minusta velttoilua ei ole se, että pyrkii olemaan realisti sen suhteen,

    Alan jo epäillä omaa kirjoitustaitoani. Yritin olla hyvin huolellinen ja muotoilla kirjoitukseni niin, että siitä ei voisi päätellä, että syyttäsin sinua velttoilusta. Ainoa asia, mitä yritin sanoa, oli se, että en usko leppoistamisesi todellinen syy olevan terveyskeskusten orjatyöleirit, koska uskon, että sinun on erittäin helppo työllistyä noiden orjaleirien ulkopuolelle.

    Catilina: Ei tainnut valjeta, että minä ehdotin suorituspalkkausta?

    Tosiaan meni ohi. Ilmeisti aivoni eivät kyenneet hahmottamaan, että joku vakavissaan ehdottaa jotain noin ajattelematonta. Onko sinulla ensi- tai edes toisen käden kokemusta tulospalkkauksesta? Minäpä kerron mitä siitä seuraa terveyskeskusksessa. Kaikki potilaat työnnetään ovesta ulos viiden minuutin kuluttua. Hankalammat tapaukset seuraavalle onnettomalle lääkärille, muut buranareseptin kanssa toivoen, että tulee huomenna takaisin tuottamaan lisää tulospalkkioita. Kuka ikinä päättääkään mikä potilas menee millekin lääkärille, joutuu valtaisan lobbauksen ja lahjonnan kohteeksi, jotta hankalat ja aikaavievät potilaat menevät muille, ja minulle tulee sellainen nakkilista, että olen saanut potilaat pihalle jo ennen puoltapäivää ja voin lähteä golfkentälle.Tulospalkkaus kannustaisi moahdollisimman moniin hoitokertoihin eikä kerralla valmiiksi.

    Tai sitten ymmärsin ajatuksesi tulospalkkauksesta jotenkin väärin. (eggollahan oli hyvinkin tolkullisia ajatuksia tulospalkkauksesta)

    Catilina: Tcrown kuule, vielä yksi kysymys. Onko edes teoriassa mahdollista, että minä saattaisin tietää, miten minä teen parhaiten nämä hommat?

    Toki. Epäilemättä myös käytännössä. Jos saat tuon yksityisklinikkasi pystyyn, Osmolla on sähköpostini, saattaisin hyvinkin olla ensimmäinen asiakas, jos silloin sattuu olemaan lääkärille tarvetta. En kyllä ymmärrä mistä mieleesi on juolahtanut, että epäilisin tuota, tai edes että pitäisin sinun lääkärintaitojasi millään tavalla merkityksellisenä asiana keskustelun kannalta. Minua kiinnostavat vain argumentit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  281. Catilina kirjoitti 10.2.2014 kello 10:04

    Kuulepas Tcrown. Ai että työ voi olla joskus ikävääkin? Ihanko totta? Minä kun luulin, että teidän keuhkorahinoittenne kuunteleminen ja märkivien ihottumienne katseleminen on pelkästään hauskaa.
    Sano minulle sellainen kohta tässä työssä, joka _olisi_ hauskaa, että tiedän vaatia sellaisia töitä.
    Liian vanha nyt vaan haluaa, että hän pääsee lääkäriin heti ja välittömästi, ja että häntä kohdellaan kuin kuningasta. Hänhän ei ole ainoa.
    Minä olen luullut olevan yleisesti tunnettua, että hiostaminen ei tuota tietyn pisteen jälkeen mitään lisäarvoa, ja että pian tase kääntyy jopa negatiiviseksi. Hän vaan haluaa tunteen, että juuri lääkäreitä pompotetaan, eikä hän siinäkään ole ainoa. Itse asiassa se on kuntatyönantajan yleinen asenne.

    Tarkastellaampa nyt tilannetta, että kunnallisella lääkärillä olisikin joutoaikaa. Se on yllättävän yleistä. Ilmiö syntyy siitä, että kaikki asiat vain ajautuvat päivystyksen hoidettaviksi, eikä kukaan halua vastaanottoaikaa muutaman päivän päähän, kun vaan heti aamusta sopivasti ehkä huutamallakin sen saa heti aamupäivystykseen, tai viimeistään iltapäivystykseen. Tällöin syntyy tilanne, että päivystys pursuaa ja repeää, mutta joku lääkäri istuu ja katselee ihmeissään puolityhjää päiväohjelmaa, jossa aivan tarkoituksella on tunnin taukoja, ja aivan viimeiseksi, aivan viimeiseksi korvakontrolli, juuri 15.40. Tällöin usein tulee epätoivoisia avunpyyntöjä päivystyksestä, ja usein huomaa itsekin, että nyt apua tarvitaan. Sen antamisesta ei vaan saa mitään, paitsi sen maineen, että tuon hihassa voikin roikkua. Se on ihan puhdasta vapaaehtoistyötä ja lisäksi kusisi senkin päivän järjestyksen.
    Minä en näe järkeä siinä, että korkeaakin palkkaa maksetaan puhtaasti aikapalkkana.
    Jo nyt kuulemma vastaaottohuoneissa saa odottaa tuntejakin? Ei minun vastaaotoillani kyllä koskaan, mutta jos ilmiö kerran esiintyy…
    Miksi ei voi sanoa, että päivän potilaat tulevat heti kahdeksan jälkeen, ja kun suma on selvitetty, päivä on täynnä? Päivä voi olla valmis kymmeneltä, kahdeltatoista, ehkä kahdeltakin, ja se olisi hyvä päivä. Jos jollakin olisi tosiaan kiire, häntä kyllä kuultaisiin. Niinhän minä nytkin kuuntelen. Suorituspalkka. Jos näen, että jossain apua tarvitaan, minä todennäköisesti annankin sitä, mutta en mielelläni ihan vastikkeettomasti-
    Lisäksi minä harrastan aika paljon kontrolleja. Ei annettuja kontrolliaikoja, vaan “tulepa parin päivän päästä näyttämään. Tässä minä lähistöllä olen, aina sitä sen verran aikaa on.” Nämä eivät kiusaa minua, koska olen ne itse valinnut ja halunnut, ja vaihtoehtona olsi jotkut puhelinajat tai näytöt 15.40. Hyvin on toiminut, vaikka työn määrä itseasiassa on lisääntynyt. Sama juttu labrojen kanssa. “Kuule, sä ehdit nyt vielä, jos heti menet. Kysy, koska ne on todennäköisesti valmiit ja tule sitten tähän kyttäämään.” Hyvin toimii, mutta jälleen kerran työmäärä lisääntyy. Kuitenkin usein haluan niin. Silloin joskus jopa _on_ hauskaa, kun asiat hoituvat.
    Nyt se koulutusmäärien lisääminen. Jo nyt 80-90% on tyttöjä. Vielä kympin tyttöjä, mutta ehkä ei parasta materiaalia tk-työhön, jossa kuitenkaan asiat juuri koskaan eivät ole selviä ja varmoja, ja huomattavaakin epävarmuutta on vaan siedettävä. En usko, että kasin tytöt olisivat paljon parempia. Nythän nimittäin näkyy, että tämä vino jakauma _ei_ ilmene tk-päivystyksissä. Keikkapäivystäjistä näet arviolta suurin osa on poikia. Ehkä enintään 50-50, ja tämä arvio on itsellenikin epäuskottava. Siinä näet tarvitaan tiettyä karskiutta, mikä ei ole käytöksen kovuutta suinkaan.

    Olen tutustunut tri Watsonin tapauksiin, enkä minä nyt suurta hurraamista näe. Tosin tapaukset ovat lähtöasetelmiltaan huonosti kuvattuja, mutta kuitenkin. Pitkä on matka, kovin pitkä.
    Lisäksi erästä asiaa ei tahdota uskoa: Sen sanattoman viestinnän suunnatonta tärkeyttä. Miten potilas kävelee sisään, istuutuu, miltä hän näyttää. Miten vastaa kysymyksiin, mitä jättää kertomatta. Miksi hän pitää olkapäitään tuolla tavalla? jne jne. Muutamakin päivystyslähete on tehty ihan johto-oireena “näyttää pölähtäneeltä”. Eräs lähete on tehty siksi, että potilas näytti aivan _normaalilta_, ja juuri se sillä kerralla olikin erittäin epäilyttävää.

    Osmo näkyy sensuroineen erään vastaukseni. Liitän sen tähän perään hieman muutettuna jättäen epäilyttävän viimeisen kappaleen pois:

    Eli kerrataan nyt vielä. Kaikissa paikoissa _on luvattu_, että omaan työnkuvaan voi vaikuttaa, ja että työmäärä on kohtuullinen.
    Miksi tämä _ei ole toteutunut_ yhdessäkään paikassa? Kuitenkin näitä lupauksia tehdään ilman pienintä aikomustakaan (mahdollisuutta?) toteuttaa niitä.
    Mennessäni erääseen ei niin vireään korpipitäjään, joka oli aikoinaan mitoitettu kolmelle lääkärille, ja jossa vuoteen ei ollut ollut vakinaista lääkäriä, minun kanssani sovittiin, että teen yhden miehen työt siten kuin hyväksi katson, lähinnä tukena kuntayhtymän pääterveysasemalle, ja varsinkin päivystyspotilaat ohjataan pääterveysasemalle. Näin sovittiin. Parin päivän päästä jo kysyttiin, enkö voisi ottaa myös muutaman päivystyspotilaan, lähinnä otiittilapsen tms, ettei tarvitsisi ajaa kymmeniä kilometrejä. Pian alkoi sana myös levitä, että pitäjässähän on lääkäri. Ihmisiä alkoi tulla yhä kasvavissa määrin, myös oikeasti sairaita oikeita päivystyspotilaita, joiden ei oman etunsa vuoksi olisi sinne pitänyt edes tulla. Ketään ei käännytetty takaisin. Lähes kaikki potilaat muutenkin olivat käytännössä päivystyspotilaita. Rutiinikontrolleiksi tai muuten vaan leppoisiksi ajanvarauskäynneiksi ajatelluilta käynneiltä lähti ihmisiä lanssilla keskussairaalaan ja ihan aiheista. Selvisi myös, että luonnollisesti vanhainkoti, dementiakoti, asumispalveluksiköt yms yllättäen kuuluivatkin myös minulle. Ikkunalauta oli täynnä vuoden aikana kertyneitä ekg-nauhoja ja labravastauksia kommentoitaviksi. Keskimääräisen päivän aikana uusittavien reseptien määrä oli n. 50. Kotisairaanhoidon sain myös huomata kuuluvan minulle. Itse pääterveysaseman kollegat myös leppoistivat pitäjän osalta. Jos tuli sinne päivystykseen omin jaloin, niin kommentti oli lähinnä “Sydän lyö ja henki kulkee. Huomenna sitten “omalle lääkärille”. Sain siis huomata olevani muutaman tuhannen pääasiassa eläkeikäisen pitkäaikaissairaan “oma lääkäri”. Pitäjän, joka oli mitoitettu kolmen lääkärin työn vaativaksi. Toimenpidepalkkiot jätettiin tietenkin maksamatta, koska “eihän niitä niin paljon voi olla”. Olin siellä vajaan vuoden, sen jälkeen ei taas ollut ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  282. Catilina kirjoitti 10.2.2014 kello 11:00

    Ainoa asia, mitä yritin sanoa, oli se, että en usko leppoistamisesi todellinen syy olevan terveyskeskusten orjatyöleirit, koska uskon, että sinun on erittäin helppo työllistyä noiden orjaleirien ulkopuolelle.

    Niin olisi, ja on kokeiltu, renkinä tosin Viimeksi kysyttiin pari päivää sitten. Tulin kerran muuan asian ohella keskustelleeksi asiasta myös keskussairaalan EA-polin lääkärin kanssa. Tulimme vielä siihen tulokseen, että kuitenkin on kivempi katsoa oikeasti sairaita. Minua ei myöskään kovasti innostaneet ne nirppanokat, jotka antavat haluamansa lääkkeen speksit ja närkästyvät kovasti kun kerron, ettei sellaista ole edes olemassa. Tai ne omistaja-asiakkaat, jotka vain nyrpeinä heittävät lapun täynnä verenpainelukemia eteeni vastaamatta yhteenkään kysymykseen, koska heidät on diskattu kuntotestistä.

    Tosiaan meni ohi. Ilmeisti aivoni eivät kyenneet hahmottamaan, että joku vakavissaan ehdottaa jotain noin ajattelematonta. Onko sinulla ensi- tai edes toisen käden kokemusta tulospalkkauksesta? Minäpä kerron mitä siitä seuraa terveyskeskusksessa. Kaikki potilaat työnnetään ovesta ulos viiden minuutin kuluttua. Hankalammat tapaukset seuraavalle onnettomalle lääkärille, muut buranareseptin kanssa toivoen, että tulee huomenna takaisin tuottamaan lisää tulospalkkioita. Kuka ikinä päättääkään mikä potilas menee millekin lääkärille, joutuu valtaisan lobbauksen ja lahjonnan kohteeksi, jotta hankalat ja aikaavievät potilaat menevät muille, ja minulle tulee sellainen nakkilista, että olen saanut potilaat pihalle jo ennen puoltapäivää ja voin lähteä golfkentälle.Tulospalkkaus kannustaisi moahdollisimman moniin hoitokertoihin eikä kerralla valmiiksi.

    Mistähän johtuu, että minun näkemykseni on toisenlainen? Minun ainoa kokemukseni tulospalkkauksesta on kyllä se, että niistä tuloksista ei makseta, mutta sittenkin uskoisin olevani enemmän maalissa minä.

    Tai sitten ymmärsin ajatuksesi tulospalkkauksesta jotenkin väärin. (eggollahan oli hyvinkin tolkullisia ajatuksia tulospalkkauksesta)

    Toki. Epäilemättä myös käytännössä. Jos saat tuon yksityisklinikkasi pystyyn.

    Se tulisi olemaan aika puhtaasti konsultatiivinen. Uskoisin ihmisten maksavan ehkä sellaisestakin.
    Täysimääräinen, todella toimiva vastaanotto kyllä vaatii aikamoiset resurssit ja aikamoisen taustateatterin. Senpä takia ne ovatkin ketjuuntuneet. Tuo taustateatteri sentään on rupisimmassakin tk:ssa olemassa, ja varsinkin jos on tätä “blat” ( http://en.wikipedia.org/wiki/Blat_(term) ), niin se on tosi hyödyllistä, jota ilman tulee orpo olo.

    No minulla on nyt taas sovittuna ohjelma kevään edetessä. Leppoistetaan sitten taas, kun siltä tuntuu. Nyt minua tosiaan kiinnostavat nuo oikiksen pääsykoekirjat. Aika tiukkaan pakattua tekstiä. Lähtöpisteet ovat hyvät, mutta niin kai muillakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  283. N kirjoitti 13.2.2014 kello 17:20

    banaani: Jossain määrin eri mieltä olen kyllä. Minusta on ainakin mukava, jos on kirjäyllyssä teoksia, jotka herättävät ajatuksia ja joihin voi palata myöhemmin. On mukava nähdä visuaalisesti elämänsä aikan luetut teokset. Itse ainakin osta kirjoja. Kirjoissa on myös se mukava puoli, että tieto on koodattu ihmisen aivoille eikä tarvitse mitään sähköistä vempainta avuksi. Voi irrottautua elektorniikasta hetkeksi.

    Minä taas olen pitkälti samaa mieltä sen edellisen kanssa. Painetut tietosanakirjat ovat mennyttä aikaa. Paperinen sanakirja samaten, jos vain sähköinen sanakirja on saatavilla. Hyvää suomenkielistä sähköistä sanakirjaa ei ainakaan vielä saa kohtuuhinnalla.

    Pokkarit, aivan erityisesti kaikkein kevein hömppä, on jo siirtymässä sähköiseen muotoon, ainakin englanniksi. Sama tapahtuu luultavasti myös suomeksi luettaessa. Vieraskielistä romaania on jopa helpompi lukea sähköisesti kuin paperilta, koska integroitu sanakirja parantaa huomattavasti ymmärtämistä.

    Paperikirjalla on oma arvonsa, mutta kyllä minun lukemiseni on vahvasti siirtymässä sähköiseen muotoon, vaikka paperikirjoilla on omat etunsa ja niitä jatkossakin ostan. Veikkaan, että paperisina julkaistaan tulevaisudessa lähinnä tietokirjallisuutta, taidekirjoja sekä laaturomaaneja. Ja tietysti lastenkirjoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  284. vpm kirjoitti 23.4.2015 kello 0:05

    Poth1ue1: Hmmmm…?

    World’s first 3D-printed metal gun blows through 50 rounds

    Eiköhän se polkimen kampikin luonnistuisi?

    Kysymys taisi olla on-demand painamisesta tai valmistuksesta. Kehittyneemmät metallin “tulostamisen” tavat eivät ole helppoja.

    On-demand-valmistus on mahdollista myös esimerkiksi CNC-koneistuksen kautta. Teräksen tapauksessa toistaiseksi siten helpompaa kuin “tulostamalla”.

    Automatisoitu yksittäiskappaleen teko on yhä harvinaista käytännön syistä ja tilanne muuttuu hitaasti. Oletettava tuleva läpimurto ei välttämättä tapahdu pelkästään additiivisen työstötavan kautta.

    Halpaa ja helppoa on vain muovin puserrus, mikä taas ei sovellu polkimen kampeen(tai moniinkaan pyssyjen osiin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus