Eriytyvät peruskoulut

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Suomen Kuvale­hden sivuilla)

Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on pohjo­is­maid­en suuria valt­te­ja. Ei ole vain oikeu­den­mukaista, että köy­histäkin oloista voidaan nous­ta koulu­tuk­sen kaut­ta merkit­tävi­in asemi­in. Se on myös suuri kansalli­nen vahvu­us, kos­ka näin koko kansan lah­jakku­us­varat saadaan käyt­töön. Kapea olisi rekry­toin­tipo­h­ja, jos osaamisam­mat­tei­hin pitäisi vali­ta vain kapean eli­itin lap­sista. Näin on lai­ta monis­sa maissa.

Yhdys­val­lois­sa – maas­sa, jos­sa juok­supo­jan piti voi­da koho­ta pääjo­hta­jak­si – sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on hidas­tunut merkit­tävästi ja pudon­nut jo Bri­tann­ian tasolle, ja Bri­tan­ni­aa on sen­tään pidet­ty vah­vana luokkay­hteiskun­tana. Täl­lainen on hirvit­tävää henkisten voimavaro­jen haaskaus­ta. Puutet­ta Yhdys­val­lat joutuu paikkaa­maan mit­taval­la aiv­o­tuon­nil­la. Maan korkeak­ouluis­sa opiskelee jo 760 000 ulko­mail­ta haalit­tua lah­jakas­ta opiskelijaa.

Tasa-arvoisil­la koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sil­la on aivan ratkai­se­va vaiku­tus sosi­aaliseen liikku­vu­u­teen. Har­voin on Suomes­sa oltu niin väärässä kuin oli­vat ne, jot­ka vas­tus­ti­vat rin­nakkaisk­oulu­jär­jestelmän kor­vaamista koko ikälu­okan yhteisel­lä perusk­oul­ul­la. Perusk­oulu on ollut hyvä seu­lo­maan koko ikälu­okas­ta valopäät.

Yht­enäi­nen perusk­oulu on kuitenkin uhat­tuna pääkaupunkiseudul­la, jos­sa koulu­jen väliset oppimis­erot kas­va­vat ja jos­sa yhä use­ampi aka­teem­i­nen per­he lähet­tää lapsen­sa leimau­tuneen lähik­oulun sijas­ta johonkin kieli- , matem­ati­ik­ka– tai musi­ikkipain­ot­teiseen koulu­un, tai mihin tahansa, kun­han pääsee pois siitä lähik­oulus­ta. Jos koulus­sa on paljon oppi­lai­ta, jot­ka tarvit­se­vat opet­ta­jan eri­ty­ishuomio­ta, oma­lle lapselle opet­ta­jan aikaa jää vähem­män. Taustal­la on tietysti sosi­aal­is­ten ero­jen kasvu ylipään­sä ja asuinaluei­den eriy­tymi­nen mak­sukyvyn mukaan.

Koulu­jen eriy­tymi­nen on perin huono jut­tu. Pienenä lohtu­na voi sanoa, että Ruot­sis­sa asi­at ovat vielä huonom­min. Siel­lä on suosit­tu yksi­ty­isiä koulu­ja julk­isten koulu­jen vai­h­toe­htona ja seu­rauk­se­na on ollut koulu­jen vielä jyrkem­pi eriy­tymi­nen ja surkea men­estys Pisa-ver­tailus­sa, jos­sa Ruotsin tulok­set ovat vajon­neet nyt jo Yhdys­val­tainkin alapuolelle.

On vaa­dit­tu, että koulu­jen eriy­tymisen estämisek­si pitäisi koulun val­in­ta kieltää ja osoit­taa kaik­ki tas­a­puolis­es­ti lähik­oulu­un. Tämä voi aut­taa het­kel­lis­es­ti mut­ta ei pitkään. Koulute­tu­ille per­heille las­ten hyvät oppimis­mah­dol­lisu­udet ovat niin tärkeitä, että he muut­ta­vat mielu­um­min hyvän koulun lähelle kuin panevat lapsen­sa huonok­si uskot­tuun koulu­un. Tämä aluei­den väli­nen eriy­tymi­nen kiihty­isi entisestään.

Yri­tyk­set sala­ta koulu­jen välisiä ero­ja vain pahen­ta­vat asi­aa. Huhut ovat aina totu­ut­takin kamalampia.

Koulu­jen eriy­tymi­nen on estet­tävä, mut­ta ei kieltämäl­lä koulun val­it­sem­i­nen. Koulu­jen välisiä ero­ja on tasoitet­ta­va anta­mal­la enem­män voimavaro­ja – siis rahaa – sinne, mis­sä opet­ta­mi­nen on vaikeinta.

Helsin­gin ope­tusvi­ras­tol­la on määrära­ha posi­ti­iviseen diskrim­i­noin­ti­in eli siihen, että kouluille, jois­sa oppi­laiden taus­ta on heikom­pi, annetaan enem­män rahaa. Toi­mi on oikean­su­un­tainen, mut­ta täysin riit­tämätön. Tähän tarkoituk­seen on vaivaiset kolme miljoon­aa euroa. Paljon vähäpätöisem­pi­in asioi­hin käytetään rahaa paljon enem­män. Rahan pitäisi olla niin suuri, että van­hem­mat voivat luot­taa lapsen­sa saa­van lähik­oulus­sa yhtä hyvää ope­tus­ta kuin muual­lakin. Kan­nat­taisi kymmenkertaistaa.

135 vastausta artikkeliin “Eriytyvät peruskoulut”

  1. Onko jos­sakin evi­denssiä, että ehdot­ta­masi lisära­han pump­paami­nen ongel­mak­oului­hin olisi kor­jan­nut ongelman?

  2. Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

  3. Jos ajatel­laan puh­taasti kansan­talouden paras­ta eikä samal­la myös inhimil­lis­es­ti ja tasa-arvon kannal­ta, saadaanko parem­pi lop­putu­los, mikäli annetaan hyvien ja huono­jen koulu­jen eriy­tyä? Vaik­ka sil­loin hyvi­in koului­hin ei päädy koko oppi­laiden poten­ti­aa­li­nen parhaim­mis­to, kom­pen­soiko tämän puut­teen parem­pi ope­tus, parem­pi työrauha ja näi­den mukanaan tuo­ma parem­pi koul­u­lais­ten moti­vaa­tio oppia?

  4. Maineeltaan hyväkin koulu voi osoit­tau­tua paina­jaisek­si ja päin­vas­toin. Mut­ta jos ihmiset halu­a­vat koulushop­pail­la sijoit­ta­mal­la lap­si­aan koului­hin jois­sa kuvitel­laan mah­dol­lis­ta­van sosi­aalisen nousun niin antaa shop­pail­la vaan. 

    Parem­pi niin kuin englan­ti­lainen sys­tee­mi jos­sa shop­pail­laan asun­to­ja koulua ajatellen. Suomen harvem­pi infra­struk­tu­uri ja väestön harvu­us hajaut­taisi yhteiskun­taraken­net­ta vain enem­män jos pakote­taisi­in muut­ta­maan koulupref­er­enssien mukaan.

  5. Koulu­tus­tuon­nis­sa IB-lukiot ovat olleet men­estys­ta­ri­na. Kan­sain­vä­li­nen yhteinen ope­tu­so­hjel­ma ja ope­tus englan­niksi, mukana kaikille kohtu­ullisen vaa­ti­va matematiikka.
    Lisäk­si IB-lukio on oiekas­taan ain­oa mah­dol­lisu­us niille, jot­ka muut­ta­vat per­heen­sä mukana Suomeen.

    Eri­tyisk­oulu­jen pois­t­a­mi­nen on ollut poli­it­ti­nen tavoite. Tämä on yksi eriy­tyvien perusk­oulu­jen haas­teesta, kun eri­ty­isopetuk­seen tarvit­taisi­in paukku­ja enem­män. Poiki­akin pitäisi yrit­tää opettaa.

    Hyvässä koulus­sa on hyviä opet­ta­jia enem­män, mut­ta huonokin voi osua kohdalle. Eniten koulu­jen ero­ja taitaa tuot­taa opet­ta­jien omat uravalinnat.

  6. En usko, että rahan kaat­a­mi­nen ja opet­ta­jan eri­ty­ishuomio aut­ta­vat yhtään mitään. Aka­teemisen per­heen van­hempi­en suurin pelko on se, että lapset saa­vat “huonoa” seu­raa ja että huono-osaisu­us tarttuu.

  7. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

    En vähät­tele periy­tyvän lah­jakku­u­den vaiku­tus­ta, mut­ta kyl­lä kasvuym­päristöl­lä on tosi iso merk­i­tys. Min­ul­la on kolme las­ta, joista yksi opiskelee yliopis­tossa, toinen on juuri kir­joit­ta­mas­sa yliop­pi­laak­si ja aikoo pyrk­iä tänä keväänä yliopis­toon, ja kol­mas on pyrkimässä tänä keväänä lukioon (ja aikoo sen jäl­keen yliopis­toon). Lap­sil­lani on mieheni puolelta viisi serkkua (kahdessa eri per­heessä), joista yksikään ei ole suorit­tanut lukio­ta. Olen vaku­ut­tunut siitä, että vähin­tään kolme näistä olisi yliop­pi­lai­ta tai juuri kir­joit­ta­mas­sa yliop­pi­laak­si, jos täs­mälleen samat lapset oli­si­vat kas­va­neet mei­dän per­heessä. Eivätkä nämä serkutkaan ole kas­va­neet mis­sään vähäo­sai­sis­sa per­heis­sä, vaan täysin nor­maaliper­heis­sä, jois­sa vain koulu­tus­ta ei ole nähty yhtä tärkeänä kuin meillä.

    Miten tämä sit­ten liit­tyy koulu­jen eriy­tymiseen? Siten, että hyvä koulu voi merkit­tävästi tasoit­taa kotiym­päristön vaikutusta.

    Lisäk­si monis­sa maa­han­muut­ta­japer­heis­sä on mitä toden­näköisim­min paljon lah­jakku­us­po­ten­ti­aalia. Mon­et maa­han­muut­ta­jat tule­vat oloista, jois­sa ei ole vält­tämät­tä ollut mah­dol­lisu­us käy­dä koulua kyky­jen­sä mukaan. Ja vaik­ka koulunkäyn­ti­in ja tutkin­non han­kkimiseen olisi ollutkin mah­dol­lisu­us, ei sitä tutk­in­toa vält­tämät­tä arvoste­ta Suomes­sa, joten per­heen sosi­aa­li­nen ase­ma on Suomes­sa selvästi alem­pi kuin mihin van­hempi­en kyvyt oli­si­vat riit­täneet. Jos näi­den per­hei­den lapset pää­sevät tarpeek­si hyvään koulu­un (eivätkä joudu johonkin eriy­tymisen vuok­si heikok­si joutuneeseen koulu­un), paran­taa se huo­mat­tavasti hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan päästä ammat­ti­in ja työhön, jos­sa he hyödyt­tävät koko yhteiskuntaa.

  8. “Siel­lä on suosit­tu yksi­ty­isiä koulu­ja julk­isten koulu­jen vai­h­toe­htona ja seu­rauk­se­na on ollut koulu­jen vielä jyrkem­pi eriy­tymi­nen ja surkea men­estys Pisa-ver­tailus­sa, jos­sa Ruotsin tulok­set ovat vajon­neet nyt jo Yhdys­val­tainkin alapuolelle.”

    Onko tästä ihan oikeaa evidenssiä?
    Suomes­sa Pisa-tulok­set ovat kyet­ty pudot­ta­maan ilman noi­ta yksi­ty­isiä kouluja.

  9. JP:
    Jos ajatel­laan puh­taasti kansan­talouden paras­ta eikä samal­la myös inhimil­lis­es­ti ja tasa-arvon kannal­ta, saadaanko parem­pi lop­putu­los, mikäli annetaan hyvien ja huono­jen koulu­jen eriy­tyä? Vaik­ka sil­loin hyvi­in koului­hin ei päädy koko oppi­laiden poten­ti­aa­li­nen parhaim­mis­to, kom­pen­soiko tämän puut­teen parem­pi ope­tus, parem­pi työrauha ja näi­den mukanaan tuo­ma parem­pi koul­u­lais­ten moti­vaa­tio oppia?

    Riip­puu kansan­talousti­eteen suun­tauk­ses­ta, ja keneltä asi­aa kysyy. Yhdys­val­lois­sa tätä “vasem­mis­to­laisen” ja “oikeis­to­laisen” tulk­in­to­jen tais­telua käy­dään par’aikaa. Peri­aate taustal­la on se, onko tulo­ero­jen kasvu hyvä vai kan­nat­taako tasa­ta var­al­lisu­ut­ta, jot­ta kulut­ta­jia on enem­män. Perusk­oulu­idea­han on pitkälti syn­tynyt juuri jälkim­mäis­es­tä. Nykynäke­mys sit­ten on jonkin­lainen sekametelisoppa.

  10. “Puutet­ta Yhdys­val­lat joutuu paikkaa­maan mit­taval­la aiv­o­tuon­nil­la. Maan korkeak­ouluis­sa opiskelee jo 760 000 ulko­mail­ta haalit­tua lah­jakas­ta opiskelijaa.”
    Siis joudu­taan “haal­i­maan”. “Ette viit­tis tul­la meille opiskelemaan”
    Kyl­lä kai näil­lä haal­i­tu­il­la opiske­li­joil­la on jotain omaa halukku­ut­takin ollut. Itse asi­as­sa USan opiskel­maan on kova pyrky. Nyt mon­et ovat joutuneet tiukem­pi­en tur­val­lisu­usvi­ras­ton määräys­ten takia hake­maan opiskelu­paikat muista maista. Se ei kuitenkaan ole vähen­tän­tyt halukku­ut­ta opiskel­la USAssa.
    Muuten, tässä olisi Suomel­lakin tien­aamisen paik­ka. Tar­jo­ta hyvää ope­tus­ta sopi­vaan hintaan.

  11. JTS:
    Eniten koulu­jen­ero­ja taitaa tuot­taa opet­ta­jien omat uravalinnat. 

    Ei var­masti. Eniten ero­ja tuot­taa oppilasrakenne.

  12. Tuoreen tutkimuk­sen mukaan sosi­aa­li­nen liikku­vu­us EI ole hidas­tunut Yhdys­val­lois­sa, vaan se on pysynyt ennal­laan. Tutkimus­ta Is The Unit­ed States Still A Land Of Oppor­tu­ni­ty Recent Trends In Inter­gen­er­a­tional Mobil­i­ty ovat olleet tekemässä mm. sel­l­aiset talousti­eteen kuu­luisu­udet kuin Emmanuel Saez ja Raj Chet­ty (joka sai viime vuon­na John Bates Clark ‑mital­in). Lain­aus tutkimuk­sen abstraktista:
    “Based on all of these mea­sures, we find that chil­dren enter­ing the labor mar­ket today have the same chances of mov­ing up in the income dis­tri­b­u­tion (rel­a­tive to their par­ents) as chil­dren born in the 1970s.”

  13. Olen Osmon kanssa samaa mieltä tavoit­teesta ja keinotkin ovat OK.

    Mut­ta, vähän voisi sitä koulu­jen val­in­taa rajoit­taa ihan sik­sikin, että ei ole kun­nal­listalouden kannal­ta fik­sua ylläpitää yhtä oppi­las­ta varten lähik­oulun ja eli­it­tik­oulun oppi­la­s­paikkaa. Van­taa esimerkik­si ei tar­joa kovin paljon mah­dol­lisuuk­sia koulun­vai­h­toon: ei ole tilaa.

    Kun asuinalueen tiik­er­iäideille selviää, että omaa las­ta ei saakaan krunikan balet­ti­in tai kaisik­sen kiinankurssille, vaan on tyy­dyt­tävä omaan lähik­oulu­un, ehkä hei­dän ener­giansa kohdis­tu­isi siihen, että oman alueen koulu olisi mah­dol­lisim­man hyvä. 

    Tähän kun yhdis­täisi 1x — 10X posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion, niin koulu­jen erot tasoit­tuisi­vat aika nopeasti, ja van­hempi­en ei tarvit­sisi ruve­ta suun­nit­tele­maan koulushop­pailua jo ultraäänessä.(Luultavasti val­taosa van­hem­mista pitää koulushop­pailua ikävänä puuhana, ja jos he voisi­vat luot­taa lähik­oulu­un, iso stres­si poistuisi.)

    Touko Met­ti­nen

  14. Rolling Heurlin:
    Muuten, tässä olisi Suomel­lakin tien­aamisen paik­ka. Tar­jo­ta hyvää ope­tus­ta sopi­vaan hintaan. 

    Mil­lä tahansa voisi tien­ata, jos pystyy tar­jo­maan hyvää sop­uhin­taan ja vielä voitol­la. Valitet­tavasti en näe mitä eri­ty­isiä mah­dol­lisuuk­sia Suomel­la tähän olisi. Kolu­tus yliopisto/ammattikorkeatasolla kai on (huonoim­mat paikat pois­lukien) lähin­nä tasoa ‘kohtu­ulli­nen’, ja kun tähän yhdis­tetään luon­tainen syr­jäisyys oudol­la kielel­lä sel­l­ais­ten ulko­maalais­ten opiske­li­joiden määrä, jot­ka oli­si­vat valmi­ita koulu­tuk­ses­taan mak­samaan (enem­pää kuin muuten Schen­gen-oleskelu­lu­vas­ta) on kovin pieni.

  15. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

    Ihanko oikeasti lataat itses­tään­selvyytenä että lah­jakku­us on täysin periy­tyvää? Ja point­ti­han oli että se kier­to menee rik­ki, jos kuolu­jär­jestelmä eriarvoistuu.

  16. En tiedä liit­tyykö asia mil­lään tavoin aiheeseen, mut­ta ainakin kestävyys­va­jeeseen se liittyy:

    N. 20 vuot­ta sit­ten olin koulus­sa, jos­sa oppi­lai­ta oli noin 400 kpl: tta.

    Oli opetuk­seen osal­lis­tu­va rehtori ja yksi toimistosihteeri.

    Aloitet­tuani uuden opiskelun 1,5 vuot­ta sit­ten, niin muu­tos on ollut aikamoinen:

    Usei­ta vararehtor­e­i­ta, jot­ka eivät osal­lis­tu opetuk­seen, usei­ta koulu­tus­pääl­liköitä, jot­ka eivät osal­lis­tu opetuk­seen, sekä opin­to­toimis­to­ja, jois­sa kus­sakin on vähin­tään 3hlöä.
    Sekä tietysti “pääkallopaik­ka”, jos­sa on Rehtor­e­it­ten rehtori etc.

    Ainakin hallinto on paisunut jär­jet­tömäk­si 20 vuodessa.

  17. Ei ope­tus­resurssit tuo­ta ratkaise. Hyvät van­hem­mat halu­a­vat lapsen­sa samaan koulu­un muiden hyvien van­hempi­en las­ten kanssa. He halu­a­vat että lapset sosi­aal­is­tu­vat vähän parem­paan elämään.

    Ei tätä ratkaista muuten kuin asuinaluei­den eriy­tymi­nen katkaisemalla.

  18. Rolling Heurlin: Muuten, tässä olisi Suomel­lakin tien­aamisen paik­ka. Tar­jo­ta hyvää ope­tus­ta sopi­vaan hintaan.

    Vähän opin­toalas­ta riip­puen opiske­li­joista merkit­tävä osa alkaa olla ulko­maalaisia Suomes­sakin. Viimek­si luen­noimal­lani yliopis­tokurssil­la (tekni­nen ala) nimien perus­teel­la yli puo­let ilmoit­tau­tuneista oli ulkomaalaisia.

    Tämä näkyy myös ope­tuskielessä. Muis­taak­seni ainakin TTY on ilmoit­tanut aikeek­seen muut­taa pääasial­lisek­si ope­tuskielek­seen englan­nin vuo­teen 2020 men­nessä. Tämä tosin voi vielä tör­mätä tiet­ty­i­hin juri­disi­in esteisiin.

    Käytän­nössä suun­ta on tek­nis-luon­non­ti­eteel­lisil­lä aloil­la peruskurssien ulkop­uolel­la voimakkaasti kohti englan­ninkielistä ope­tus­ta, kos­ka ulko­mais­ten tutk­i­joiden ja jatko-opiske­li­joiden lisään­tyessä suomea ja ruot­sia taita­mat­tomien opet­ta­jien määrä lisääntyy.

    Ulko­maalais­ten opiske­li­joiden mak­sut Suomes­sa ovat tois­taisek­si olleet hyvin edullisia, joten hin­nan ja laadun suhde on ollut eri­no­mainen. Tämä on johtanut siihen, että tuli­joi­ta on paljon, mut­ta ulko­maalainen opiske­li­ja-aines ei pääsään­töis­es­ti ole mitenkään eri­tyisen kyvykästä ver­rat­tuna koti­maiseen ainekseen.

    Hyvin yksinker­tainen ana­lyysi voisi olla se, että fik­suim­mat hakeu­tu­vat muualle ja huono­ja mei­dän ei tarvitse ottaa. Hin­nal­la voimme säätää lähin­nä tuli­joiden määrää alaspäin. Laadus­sa taas on vaikea päästä ylöspäin. Maail­mal­la kaik­ki län­si­maat mielel­lään otta­vat hyviä opiske­li­joi­ta vas­taan, eikä meil­lä ole kum­moisia valt­te­ja siinä kilpailussa.

    Tässä kuvas­sa Suo­mi ei ole kuori­mas­sa aivan pin­tak­er­maa, mut­ta siitäkin on toden­näköis­es­ti hyö­tyä, että koulu­tamme perus­fik­su­ja ulko­maalaisia, kos­ka osa jää Suomeen ja lop­ut luo­vat verkos­to­ja. Huipuista kil­pailemiseen meil­lä ei kuitenkaan oikein ole mah­dol­lisuuk­sia kuin yksit­täisil­lä kapeil­la aloilla.

  19. Tapasin sat­tumal­ta enlan­ti­laisen opet­ta­jan, hän ker­toi, että Bri­tan­ni­as­sa valmis­tu­vat opet­ta­jik­si 21v iässä. En tiedä minkä ikäis­inä Suomes­sa, arve­len että aika paljon van­hemp­ina. Luulen että opiskelu­a­jat ovat venyneet enem­pi sosi­aalisen nousun halus­ta kuin tarpeesta.

  20. Touko Met­ti­nen:
    Kun asuinalueen tiik­er­iäideille selviää, että omaa las­ta ei saakaan krunikan balet­ti­in tai kaisik­sen kiinankurssille, vaan on tyy­dyt­tävä omaan lähik­oulu­un, ehkä hei­dän ener­giansa kohdis­tu­isi siihen, että oman alueen koulu olisi mah­dol­lisim­man hyvä. 

    Van­hempi­en merk­i­tys (nykyään eri­tyis­es­ti muunkin kuin hei­dän lom­pakkon­sa pak­su­u­den osalta) las­ten­sa koulunkäyn­nille on var­masti ensiar­voinen, mut­ta han­kala min­un on nähdä miten he voisi­vat kokea voivansa kovin paljoa vaikut­taa oman asuinalueen­sa koulun tasoon (mukaan lukien, mut­ta ei rajoittuen tapauk­si­in, jois­sa oppi­laista kovin monel­la ope­tuskie­len hallinta on puut­teel­lista). Omaan asuinalueeseen­sa he voivat kyl­läkin vaikut­taa. Ulko­mail­ta muis­te­len esimerkke­jä kaduista, joil­la län­tisen ja itäisen puolen taloil­la on selvä hin­taero, kun koulupi­irin raja menee siitä välistä.

  21. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

    Lah­jakku­us periy­tyy sekä geneet­tis­es­ti että ympäristön kaut­ta, kum­mas­takin on näyt­töä. (Siitäkin on näyt­töä, että eri­ty­is­lah­jakku­us ei yleen­sä periy­dy geneettisesti.)

    Jos men­nään asuin­paikan mukaan erot­tel­e­vaan koulu­jär­jestelmään, koulu­paikat jae­taan olen­nais­es­ti van­hempi­en kiin­nos­tuk­sen ja var­al­lisu­u­den perus­teel­la. Kiinos­tuk­sen voisi vielä tulki­ta osak­si lah­jakku­ut­ta, var­al­lisu­ut­ta ei kuitenkaan.

    Var­al­lisu­udel­la on kor­re­laa­tio lah­jakku­u­den kanssa, mut­ta kor­re­laa­tio menee mon­es­sa tapauk­ses­sa rik­ki. Maa­han­muut­ta­jien kohdal­la van­hempi­en koulu­tus ei ole määräy­tynyt mer­i­tokraat­tis­es­ti, ja voihan kan­ta­suo­ma­laisil­lakin olla esimerkik­si sairau­den, ammat­in­valin­nan tmv. syyn vuok­si köy­hyyt­tä. Toisaal­ta var­al­laisu­us voi seu­ra­ta jostain aivan muus­ta kuin aka­teemis­es­ta lah­jakku­ud­es­ta (per­in­tö, lot­tovoit­to, NHL, jne.)

    Jos mietitään resurssien jakoa, siihenkään ole itses­tään­selviä vas­tauk­sia. Oppimis­vaikeuk­sista kär­sivälle sosi­aalis­es­ti huono-osaisen per­heen lapselle ammat­ti­tutk­in­to voi olla sekä henkilöko­htais­es­ti että yhteiskun­nalle hyvinkin suuri voit­to. Siihen ver­rat­tuna sil­lä ei vält­tämät­tä ole väliä, tuleeko opet­ta­ja Möt­tösen tyt­tärestä trade­no­mi vai ekonomi.

    Toises­sa päässä ongel­mana on se, että lah­jakkaiden aikaa ei kan­nat­taisi tuh­la­ta seinien tui­jot­telu­un ja kumien heit­te­lyyn, kun opetuk­sen fokus on peräpään opettamisessa.

    Veikkaisin, että suuri­malle osalle lähik­oulu­jen hyl­jek­si­jöistä suurin syy on inte­groitu ope­tus, jos­sa ope­tus­ryh­mien het­ero­geenisyys alkaa fak­tu­aalis­es­tikin hai­ta­ta ope­tus­ta. Voin itsekin tun­nus­taa, että en lait­taisi las­tani sel­l­aiseen lähik­oulu­un, jos­sa aka­teem­i­nen eten­e­m­i­nen hidas­tuu muiden oppi­laiden vuoksi.

    Vas­taväite tälle on se, että het­ero­geenisyys tuo vain rikkaut­ta ja sitä myötä hyödyl­listä oppia. Asia olisi kuitenkin tutkimuk­sel­lis­es­ti help­po selvit­tää, jos se ihan oikeasti halut­taisi­in selvittää.

    Perusk­oulu­jen eri­laisu­us ei muuten ole uusi ilmiö. Jo aikaa sit­ten kaupunkilukioiden opet­ta­jat osasi­vat ker­toa, että sama keskiar­vo vaati eri­laista suo­ri­u­tu­mista eri peruskouluissa.

  22. Ei kaik­ki lah­jakkaat mene automaat­tis­es­ti yliopis­toon tai teknil­liseen yliopis­toon ja sieltä johtotehtäviin.

    Moni lah­jakas kuolee ylian­nos­tuk­seen, kapakkat­ap­pelu­un tai ihan vain aja­mal­la rekkaa päin.

    Moni ei edes tiedä ole­vansa lah­jakas, kun ei ole koskaan sat­tunut kokeile­maan oikeaa asiaa.

    Tulolu­ok­ka ei ker­ro yhtään mitään lahjakkuudesta.

    Maail­ma on täyn­nä hih­hulei­ta ja totaalisen imbe­sille­jä rikkai­ta. Rahal­la saa ja hevosel­la pääsee.

    Jos sit­ten ihmis­ten per­imään men­nään, niin lap­sukaisen lah­jakku­u­teen vaikut­taa var­masti moni muukin tek­i­jä, kuin isukin ja äidin todis­tuk­set ja pankki­tilin saldo.……

  23. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole. 

    Lah­jakku­us on periy­tyvää, mut­ta periy­tymi­nen on tilas­tol­lista, eikä suo­ravi­ivaisen deter­min­is­tistä. Tilas­tol­lisia ovat myös “alem­mat” ja “ylem­mät” luokat. Jos kier­to toimii, se takaa, että alem­mista luok­ista löy­tyy tasaiseen tahti­in lah­jakkuuk­sia, vaik­ka tietysti harvem­min kuin ylem­mistä luok­ista, vaik­ka ne lah­jakku­udet noukit­taisi­inkin pois. Eikä pidä uno­htaa sitä, että suurin osa ihmi­sistä on tilas­tol­lis­es­ti varsin keskinkertaisia.

    Kas­vatuk­sel­la on iso merk­i­tys. Jos per­heessä arvoste­taan koulu­tus­ta, keskinker­taisem­pikin lap­si voi pär­jätä hyvin, mut­ta toisaal­ta per­heessä, jos­sa koulu­tus­ta ei arvoste­ta, lah­jakas lap­si saat­taa huka­ta kykyn­sä. Perusk­oulun tehtävä on varmis­taa, että kaikille annetaan tilaisu­us hyö­dyn­tää lah­jakkuuten­sa parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla.

  24. Janne: Ei var­masti. Eniten ero­ja tuot­taa oppilasrakenne. 

    Hyvät oppi­laat houkut­tel­e­vat hyviä opet­ta­jia, ja päinvastoin.

    Tietysti on sel­l­aisi­akin hyviä opet­ta­jia, jot­ka pitävät haasteista ja eri­ty­is­las­ten opet­tamis­es­ta, mut­ta eri­ty­isopetuk­seen­han ei enää halu­ta haaska­ta rahaa, vaan kaik­ki oppi­laat, ne heikom­matkin, halu­taan inte­groi­da nor­maali­in opetukseen.

  25. Touko Met­ti­nen:

    Kun asuinalueen tiik­er­iäideille selviää, että omaa las­ta ei saakaan krunikan balet­ti­in tai kaisik­sen kiinankurssille, vaan on tyy­dyt­tävä omaan lähik­oulu­un, ehkä hei­dän ener­giansa kohdis­tu­isi siihen, että oman alueen koulu olisi mah­dol­lisim­man hyvä.

    Kuvit­teletko tosi­aan, että asuinalueen tiik­er­iäid­it tyy­tyvät lähet­tämään lapsen­sa lähik­oulu­un, jos se hei­dän mielestään ei ole tarpeek­si hyvä. Eivät todel­lakaan, vaan (jos koulun vai­h­to ei ole muuten mah­dol­lista) he muut­ta­vat asumaan mielestään parem­man koulun alueelle tai ainakin han­kki­vat tuol­ta alueelta yksiön ja siirtävät per­heen­sä kir­jat sinne.

  26. Jos lah­jakku­u­den tuh­laamis­es­ta halu­taan puhua, kan­nat­taa muis­taa, että suo­ma­lainen koulu on poikkeuk­sel­lisen epä­tasa-arvoinen. Pojat ovat lukemises­sa puoli­toista vuot­ta tyt­töjä jäl­jessä. Ero on OECD-maid­en suurin. 

    Siis: OECD-maid­en suurin (ehkä jopa maail­man suurin, kun miet­tii, että OECD-maid­en ulkop­uolel­la koulut tuskin yleis­es­ti suo­si­vat tyt­tö­jen oppimista yhtä voimakkaasti kuin rikkaissa maissa).

    Ei ihme, että tyyp­pil­lis­es­ti eri­ty­is­lukioiden oppi­laista 80–90% on tyt­töjä (jos­sain matikkalukios­sa vähem­män mut­ta yli puo­let). Yliopis­tois­sa ero tasoit­tuu, mut­ta tren­di on siel­läkin huolestut­ta­va. Esimerkik­si Tam­pereen yliopis­ton opiske­li­joista miehiä on enää hiukan päälle 30 prosenttia.

    Toki jostain lähiök­oulu­jen vaikeuk­sis­takin kan­nat­taa huolestua. Mut­ta eiköhän niis­sä ole kyse pienehköstä ongel­mas­ta, kun sitä ver­taa poikien ja eri­tyis­es­ti huono-osa­sait­en poikien koulu­on­gelmista. Myös lah­jakku­u­den haaskaamisen mut­ta etenkin syr­jäy­tymisen vinkkelistä. 

    Tip­pumis­riskisten poikien aut­tamisen keinot sitä pait­si tiede­tään. “Get­tou­tu­mi­nen” sen sijaan ete­nee kuin luon­non­voima, jos muiden maid­en koke­muk­sista voi jotain päätellä.

  27. Jos koul­ulle annetaan tun­tu­vaa lisära­hoi­tus­ta mui­ta koulu­ja huonom­pi­en tulosten perus­teel­la, mil­laisen kan­nus­ti­men tämä luo kouluille kehit­tää opetustaan?

  28. Janne: Ei var­masti. Eniten ero­ja tuot­taa oppilasrakenne.

    En nyt olisi yhtä varma. 

    Eräässä lehdessä, muis­taak­seni The Econ­o­mistis­sa refer­oiti­in taan­noin laa­jaa tutkimus­ta, jos­sa mm. seu­rat­ti­in, mitä tapah­tuu, kun opet­ta­ja vai­h­taa koulua. Selkeä tulos oli, että oppimis­tu­los seu­raa opet­ta­jaa oli­pa vai­h­dos vaikeas­ta koulus­ta help­poon tai päinvastoin.

    Tämä tietysti kär­jistää tilan­net­ta, sil­lä “hyvät” koulut yrit­tävät kaikin keinoin rekry­toi­da hyviksi todet­tu­ja opet­ta­jia. Näin on ollut iät ja ajat.

  29. Näin sivus­ta seu­ran­neena ongel­ma on moniaiheinen:
    fik­sut van­hem­mat halu­a­vat lapsen­sa mah­dol­lisen “fik­su­un” koulu­un. Kukaan ei esimerkik­si halua Tam­pereel­la las­taan vaikka­pa koulu­un X, vaan perusk­ouluis­sa on Tam­pereel­lakin ero­ja huo­mat­tavasti. Parhaim­mat perusk­oulut löy­tyvät lukioiden ohel­la keskus­tas­ta. Har­va vähän parem­min toimeen­tule­va lait­taa lapsen­sa ongelmien pesään, jos­sa opet­ta­jat saa­vat jo ala-asteel­la kyytiä raivoav­il­ta ja selvästi henkises­ti pahoin­voivil­ta pil­teiltä, joiden van­hempi­en elämää mon­esti var­josta­vat piit­taa­mat­to­muus, vähä­varaisu­us ja mon­esti myös päihteet.

    Eri­ar­voisu­us ja maa­han­muut­ta­jien lapset aiheut­ta­vatkin aivovuodon: kun köy­hem­mil­lä tai muuten kieltä hal­lit­se­mat­tomil­la ihmisiltä tulee saman­lail­la van­hempia seu­raavia häirikkö-lap­sia, on kierre oikeasti valmis. Kuka vähänkin älykkäämpi ihmi­nen halu­aa lait­taa lapsen­sa koulu­un tekemään ehkäpä elämän­sä tärkein­tä asi­aa eli oppimista samaan aikaan kun väl­i­tun­neil­la saa varo­ja mui­ta oppi­lai­ta ja tun­neil­la kat­sel­la opet­ta­jan jopa suo­ranaista hakkaamista? Vas­taus on yksinker­tainen: ei kukaan.

  30. Lähiök­oulu, jos­sa on ainakin 7 eri kie­len tulkkia van­hempainil­las­sa on karu totu­us näis­sä Itä- ja Pohjois-Helsin­gin kouluis­sa, jot­ka on pitkään ollut tiet­ty­jen sosi­aal­is­ten ryh­mien asut­tamia. Luokkakoot voivat olla iso­ja, poikani aloit­ti 25 hen­gen luokas­sa, ja niis­sä osa lap­sista ei osaa suomea, kos­ka kotona puhutaan omaa äidinkieltä.

    Van­hempaintoimikun­ti­in ei löy­dy akti­ivisia van­hempia, kun ei osaa selit­tää kaikille kansal­lisuuk­sille hei­dän kielel­lään mik­si jär­jestetään limudiskoja.

    Tämä on lop­putu­los siitä miten Helsingis­sä sijoite­taan eri sosioekonomisia ihmisiä lähiöi­hin. On vaikea kuvitel­la Ullan­lin­naan joukkoa työt­tömiä notku­maan lähikau­pan ulkop­uolelle kal­jakas­sei­neen ja nuo­ria räp­pään mopoil­la liimapäis­sään. En silti vai­h­tanut lapseni koulua, vaik­ka hän on musi­ikil­lis­es­ti lah­jakas ja olisi toden­näköis­es­ti päässyt sovel­tuvu­uskokeista läpi. Mik­si? Kos­ka lah­jakkaan lapsen van­hem­mat voivat itse kan­taa vas­tu­u­ta opet­tamis­es­ta ja taa­ta näin ehkä jopa opet­tavaisem­man oppimisym­päristön kuin tavis­ten koulus­sa kuvataide­pain­oit­teises­sa opetuk­ses­sa. Siis kaiken lisäk­si vekarani oppii suvait­se­vaisu­ut­ta ja kan­sain­välisyyt­tä parem­min kui noi­hin val­takansan val­loit­tamis­sa kouluis­sa. Sitä pait­si, ase­ma luokkansa parhaana on aika taat­tu. Hyvä opet­ta­ja huomioi nämä hyvät, ettei tule turhau­tuneisu­ut­ta. Ja saa lap­suuten­sa olla vähän pidem­pään ilman kil­pailua. On siis puolen­sa ja puolen­sa. En koe, etteikö lapseni ole saanut riit­tävää ja laadukas­ta ope­tus­ta. Toisaal­ta enhän voi tietää, miten olisi pär­jän­nyt muual­la, kun emme ole kokeilleet. Mut tuskin taso­erot nyt niin kovat ole?

  31. Ruot­sis­sa asi­at ovat vielä huonom­min. Siel­lä on suosit­tu yksi­ty­isiä koulu­ja julk­isten koulu­jen vai­h­toe­htona ja seu­rauk­se­na on ollut koulu­jen vielä jyrkem­pi eriy­tymi­nen ja surkea men­estys Pisa-ver­tailus­sa, jos­sa Ruotsin tulok­set ovat vajon­neet nyt jo Yhdys­val­tainkin alapuolelle. 

    Yhdys­val­lois­sa on käsitel­ty tätä asi­aa paljonkin. Netistä löy­tyy paljon jut­tu­ja Afroamerikkalaisen kult­tuurin heikos­ta suh­teesta koulu­tuk­seen, ihan korkeimpia taso­ja myöten.
    http://thinkprogress.org/alyssa/2013/05/17/2030061/michelle-obama-encourages-african-american-students-to-stop-aspiring-to-be-a-baller-or-a-rapper/

    Karkeasti yleistäen USA:n mus­tat asu­vat omil­la alueil­laan, käyvät omia koulu­jaan eivätkä keskimäärin arvos­ta koulu­tus­ta, tai pyri aka­teemiselle uralle. 

    Ruotsin Pisa-tulosten taustal­ta löy­tyy ihan vas­taavia syitä. Ruot­sis­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät näytä arvosta­van koulu­tus­ta, tai halua sopeu­tua kulttuuriin.

    Suomes­sa (Helsingis­sä) kehi­tys näyt­tää menevän samaan suun­taan, osit­tain samoista syistä. Mik­sei halu­ta myön­tää että monikult­tuuri­nen maa­han­muut­to tietyn­lai­sista kult­tuureista ei oikein sovel­lu skan­d­i­naaviseen tas­apäiseen homogeeniseen kulttuuriin?

    Ongel­ma on siis myös tiet­ty­jen ihmis­ryh­mien kult­tuuris­sa. Vai onko se ongel­ma? Onko kori­pal­loilu tai räp­päys lop­ul­ta huonom­paa kuin keskinker­tainen aka­teem­i­nen tusi­natutkimus, joka joutaa ark­istoi­hin pölyt­tymään? Mihin niitä henkisiä voimavaro­ja tarvi­taan, jos ne USAs­sakin menevät pitkälti sota­te­ol­lisu­u­den pyörit­tämiseen ja talouskasvu­un, joka johtaa vain väestönkasvu­un ja kriiseihin.

  32. Nuorem­pi poikani suorit­ti lukion­sa Olar­in luon­non­tiedelukios­sa. Äiti kul­jet­ti hänet koulu­un, sil­lä Kirkkon­um­melta olsi oll­tu mah­do­ton amt­ka julk­sil­la sinne. (Koulu on todel­la sivus­sa Länsiväylältä.)

    Hyvä ratkaisu. Hän vält­ti virheen, joka vei isukin turmioon: Tote­si ajois­sa ole­vansa vain keskilahjakas.

  33. Mei­dän koulus­samme pain­o­tus­lu­okkien tulon jäl­keen (teimme toki muitakin toimen­piteitä) oman alueen oppi­laista koulumme val­im­mei­den osu­us kasvoi vähän päälle viidestäkymmen­estä pros­en­tista läh­es kahdek­saankymme­neen. Eli van­hem­mat val­it­si­vat pain­o­tus­lu­okan erikoik­oulun tilal­ta. Todel­li­nen moti­vaa­tio suurim­mal­la osal­la varsinkin pien­ten las­ten kohdal­la on mieliku­vis­sa laadukkaam­man rymän saaminen. 

    Todel­lakin paras tapa aut­taa koulu­ja on posi­ti­ivi­nen diskrim­i­noin­ti. Muu­tamien köy­himpi­en aluei­den kohdal­la voisi olla mielkästä pitää koulu alueel­la vain ensim­mäiset kak­si vuot­ta. Kol­mas luok­ka on lapsen kehi­tyk­sen kannal­ta parem­pi vai­he kuin viides tai seit­sämäs luok­ka siir­tyä uuteen ympäristöön. Varsinkin siir­tyä sinne ulko­maalaise­na tai köyhänä..

  34. On kah­den­laisia val­in­to­ja: esimerkik­si musi­ik­ki- tai kuvataide­pain­o­tuk­seen men­nään sovel­tuvu­usko­keen kaut­ta, mut­ta kieli­v­alin­nat tehdään sen mukaan, mitä kieltä van­hem­mat nyt sat­tuvat halu­a­maan jälkikasvun­sa opiskel­e­van. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa valin­nat voi tehdä koulun­vai­h­toa silmäl­lä pitäen, mut­ta sovel­tuvu­usko­keessa pitää osa­takin jotain.

  35. Suomes­sa aka­teemiset valmis­tu­vat kortistoon,
    Helsingis­sä on
    — 45000 aka­teemista työtöntä

    Mihin tehtävi­in Osmo ajat­telee nuoret sijoittaa ??

    1. Helsingis­sä on
      — 45000 aka­teemista työtöntä

      Mihin tehtävi­in Osmo ajat­telee nuoret sijoittaa ??
      Mihin perus­tuu väite, että Helsingis­sä olisi 45 000 aka­teemista työtön­tä? Viimeisessä lasken­nas­sa työt­tömiä oli yhteen­sä Helsingis­sä 27 000.

  36. Virkoi­hin pääsee vain puoluei­den kaut­ta ja riit­tävän tun­nol­lisen työn kaut­ta, esim Kevan johta­jak­si pääsee ilman koulu­tus­ta jos on riit­tävän kun­nolli­nen puolueen jäsen.

    Paskaa jauhamal­la ja kor­rup­ti­ol­la pääsee tässä maas­sa eteen­päin eikä koulu­tuk­sel­la . Ja paskan­jauhamis­es­ta mak­se­taan hyvin kuten olet var­maan huo­man­nut , Osmo, 50k kk . Koulu­tus ei kan­na­ta eikä työn­teko vaan paskan­jauhami­nen ja siitä mak­se­taan, eikö niin Osmo?

  37. Viherinssi: sil­lä ei vält­tämät­tä ole väliä, tuleeko opet­ta­ja Möt­tösen tyt­tärestä trade­no­mi vai ekonomi. 

    Näin. Mut­ta tärkeä kyn­nys yhteiskun­nan kannal­ta on siinä, tuleeko Möt­tösen tyt­tärestä trade­no­mi vai trade­nomik­oulu­tuk­sen keskeyt­tänyt pätkätöil­lä kitkut­teli­ja. Jos koulupäivä keskit­tyy takariv­in adhd-pet­terei­den kait­semiseen, opiskelun syvem­mästä merk­i­tyk­sel­lisyy­destä saat­taa tälle tyt­tärelle noin niinkuin yleisem­minkin jäädä vaisu tunne. Joten toden­näköisyys lopet­taa kesken kas­vaa, etenkin jos kotona ei opiskelua painoteta.

    Sosi­aalis­es­ti huono-osais­ten luokkaret­ki koulu­tuk­sen kaut­ta ylös on hieno jut­tu monel­la tapaa, mut­ta ei se kansal­lista kil­pailukykyä juuri auta. Men­estys edel­lyt­tää ikälu­okan parhaan ainek­sen seu­lomista taus­tas­ta riip­pumat­ta, ja heille tar­jot­tavaa laadukas­ta koulu­tus­ta toimi­vas­sa työympäristössä.

    Posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio on fik­sua, jos sen avul­la ehkäistään syr­jäy­tymistä. Vielä fik­sumpaa se on, mikäli täl­lä samal­la resurssil­la löy­de­tään myös käyt­tämätön­tä lah­jakku­us­po­ten­ti­aalia. Näille lah­jakkaille sit­ten vielä kun­non stipendisys­tee­mi tms. menetelmä, että saa­vat opiskel­tua kyky­jen­sä mukaisesti.

  38. Touko Met­ti­nen:
    Kun asuinalueen tiik­er­iäideille selviää, että omaa las­ta ei saakaan krunikan balet­ti­in tai kaisik­sen kiinankurssille, vaan on tyy­dyt­tävä omaan lähik­oulu­un, ehkä hei­dän ener­giansa kohdis­tu­isi siihen, että oman alueen koulu olisi mah­dol­lisim­man hyvä. 

    Kepa:
    Lisäk­si monis­sa maa­han­muut­ta­japer­heis­sä on mitä toden­näköisim­min paljon lah­jakku­us­po­ten­ti­aalia. () Jos näi­den per­hei­den lapset pää­sevät tarpeek­si hyvään koulu­un (eivätkä joudu johonkin
    eriy­tymisen vuok­si heikok­si joutuneeseen koulu­un), paran­taa se huo­mat­tavasti hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan päästä ammat­ti­in ja työhön, jos­sa he hyödyt­tävät koko yhteiskuntaa.

    Tai sit­ten äiti on jo muut­tanut joko kan­takaupunki­in tai johonkin muuhun kun­taan kuin Helsin­ki, Espoo tai Van­taa, jol­loin hän voi olla var­ma siitä lap­si pääsee hyvään kouluun.

    Maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen tiet­ty­i­hin koului­hin on vaka­va ongel­ma jo nyt. Kolmes­sa helsinkiläisk­oulus­sa on jo nyt enem­mistö maahanmuuttajia. 

    Kun koulus­sa enem­mistö on maa­han­muut­ta­jia, mon­et van­hem­mat siirtävät lapsen­sa pois koulus­ta, ja nämä van­hem­mat ovat luul­tavasti niitä jot­ka eniten välit­tävät asioista ja ovat koulutetetumpia.

    Kun koulus­sa on enem­mistö maa­han­muut­ta­jia, ja kan­ta-aines on keskimääräistä vähem­män aka­teemis­es­ti koulutett­tu­jen van­hempi­en lap­sia, se ei palvele ketään, ei lähik­oulu­ansa käyviä kan­taväestöön kuu­lu­via eikä maahanmuuttajia.

    Jos min­ul­la olisi lap­si ja asu­isin alueel­la, jos­sa lähik­oulus­sa on maa­han­muut­ta­jia 54,3 %, eikä lapsen koulun vai­h­to toiseen olisi mah­dol­lista, muut­taisin vaikka­pa Ker­avalle. (Täl­lä het­kel­lä täl­lä alueel­la vai­h­taa muualle 47,8 %.)

  39. O.S: “Helsin­gin ope­tusvi­ras­tol­la määrära­ha posi­ti­iviseen diskrim­i­noin­ti­in eli siihen, että kouluille, jois­sa oppi­laiden taus­ta on heikom­pi, annetaan enem­män rahaa.”

    Todel­la hyvä lin­ja , mut­ta aina tulee se mut­ta. Mik­si kun­tien täy­tyy sat­sa­ta ylimääräistä rahaa koulu­tuk­seen, kun heikkenevä kehi­tys ei ole kun­tien syytä?

    Soin­in­vaarakin kiertää vaikeaa “heikom­pi taus­ta” aihet­ta kuin kissa kuumaa puuroa. Poli­it­ti­nen kor­rek­tius ja hys hys ‑kult­tuuri estää sanomas­ta todel­lista syytä. Mikä on heikom­pi taus­ta ja mis­tä sen syyt juontuvat?

    Meil­lä on koto­suomes­sa oma heikom­man taus­tan ryh­mä tun­ne­tu­ista syistä. En avaa sitä tämän enem­pää. Viimek­er­taiset Pisa-tulok­set osoit­ti­vat, että meil­lä on ongel­ma saa­da maa­han­muut­ta­jataus­taiset oppi­laat samalle tasolle kuin kantasuomalaiset.

    Tämä ei ole rasis­mia, vaan kylmä fak­ta. Opetuk­seen kunkin oppi­laan oma­l­la kielel­lä on sat­sat­ta­va lisää rahaa miljoona­tolkul­la, eikä se ole kun­tien tehtävä.

    Yleiseti keskusteluis­sa vaa­di­taan, että mei­dän on otet­ta­va pako­laisia vas­taan Ruotsin tavoin, kym­meniä tuhan­sia. En vas­tus­ta sitä mil­lään muo­toa, mut­ta sel­l­ainen mak­saa oikeasti rahaa. Sitä eivät tun­nu tajua­van päät­täjät eivätkä kiin­tiön nos­tamisen puoles­ta puhuvat.

    Tämä koulu­tuk­sen tasa-arvoon liit­tyvä vaje on yksi konkreet­ti­nen esimerk­ki siitä, mis­sä lisäkus­tan­nuk­sia syn­tyy. Kan­natan siis vankasti pako­lais­ten tuloa Suomeen ja val­tio­val­lan lisäbud­je­toin­tia kaikille hallintosektoreille.

    Eri­tyis­es­ti tämä tuo lisää työ­paikko­ja ope­tusalalle val­tio­val­lan miljoonasat­sauk­sen avittamana.Jotakin panos­tuk­sia val­tio onkin tehnyt, mut­ta kuten olemme saa­neet huo­ma­ta, ne ovat aivan liian vaatimattomia.

    Toiv­ot­tavasti Soin­in­vaara julkaisee edel­läol­e­van kom­mentin, eikä pohjoisko­re­alainen sen­su­uri iske.

  40. “**Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periytyvää**”

    Epäilemät­tä lah­jakku­us on myös periy­tyvää, mut­ta koulu­tus­poli­ti­ikalla pystytään vaikut­ta­maan siihen, kuin­ka ihmiset pystyvät lah­jakku­us­po­ten­ti­aalin­sa hyö­dyn­tämään. Selvä enem­mistö ihmi­sistä sijoit­tuu älykkyy­deltään keski­ta­solle, jol­loin koulu­tuk­sen merk­i­tys on suuri.

    Olen käynyt lukioni pienessä maaseu­tu­lukios­sa, joka pian lakkaute­taan. Valin­naisu­ut­ta ei ollut, ja jotkut oppi­laat kävivät koulua kaukaa. Välis­sä oli sekä tak­si- että bussimatka.

    Oppi­laiden van­hem­mista hyvin har­vat oli­vat aka­teemisia. Sen sijaan paljon oli maanvil­jeli­jöitä ja paikallisen kylää elät­tävän tehtaan duunareita.

    Luokaltani kuitenkin use­ampi luki mais­terik­si ja diplo­mi-insinöörik­si. Lääkäreik­si opiske­li kak­si (kum­matkin maati­lal­ta) ja yksi näyt­tää ehti­neen filosofi­an tohtorik­sikin. Lisäk­si on paljon ammat­tiko­rkeak­oulun käyneitä.

    Lukioni on sijoit­tunut sen koko huomioiden hyvin kansal­li­sis­sa lukiover­tailuis­sa. Ope­tus olikin hyvää. Sen kum­mem­pia krumelu­ure­ja siihen ei kuu­lunut, mut­ta opiskelu­rauha pyrit­ti­in pitämään yllä ja opet­ta­jat oli­vat kannustavia. 

    Kun täl­lais­es­ta työläis­taus­tais­es­ta lukios­ta pystytään hyväl­lä pros­en­til­la tuot­ta­maan korkeak­oulutet­tu­ja, niin minus­ta se ker­too siitä, että koulu­tuk­ses­sa ei pidä lähteä liiak­si eriyt­tämään tai maalaile­maan etukä­teen ihmisiä lokeroi­hin. Sen sijaan on keski­tyt­tävä siihen, että oppi­laat löytävät oman potentiaalinsa. 

    En usko, että oman lukioni men­estys perus­tui oppi­la­sainek­sen älyl­liseen parem­muu­teen. Pikem­minkin lääkäre­itä, mais­tere­i­ta ja diplo­mi-insinööre­jä tuli sik­si, että taustal­la oli ter­ve­henk­i­nen mut­ta liioit­telema­ton työn­teon kult­tuuri. Kun maat­alon tyt­tö on laps­es­ta saak­ka oppin­ut tekemään töitä muiden mukana ja nouse­maan aikaisin ylös, niin sil­lä samal­la työn­teon kult­tuuril­la sujuu main­iosti koulunkäyntikin. 

    Nykyisessä koulu­tuskeskustelus­sa on jos jonkin­laista polkua, haaraa, ana­lyysiä ja luo­vaa ideaa, mut­ta valitet­ta­van vähälle on jäänyt keskustelu ihan rehellis­es­tä työn­teosta, ahkeru­ud­es­ta. Täl­lainen ahkeru­us on voima, jol­la keski­ta­soiset ihmiset voivat päästä elämässään vaik­ka kuin­ka pitkälle, pitem­mälle kuin heitä lah­jakkaam­mat, kos­ka lah­jakku­us itsessään ei mihinkään vie. Eteen­päin pääsem­i­nen vaatii aina työn tekemistä.

  41. Tiedät kyl­lä, mikä niitä koulu­ja Ruot­sis­sa eriyt­tää ja Pisa-tulok­sia tiput­taa. Tiedät myös, mitä lin­jo­ja pitkin oppimis­tu­lok­set Yhdys­val­lois­sa ovat hyvin hajaan­tunei­ta. “Joutuu paikkaa­maan” on mie­lenki­in­toinen sanaval­in­ta Yhdys­val­toi­hin suun­tau­tu­van lah­jakkaiden nuorten opiske­li­joiden muut­tovir­ran kuvaamisek­si. Yhdys­val­lat joutuu otta­maan tuli­joi­ta, jot­ka takaa­vat sen, että maa jatkos­sakin on yksi­ty­i­sine yliopis­toi­neen tieteen ja teknolo­gian ykkös­maa. Et oikeasti väitä, että lah­jakkaat tuli­jat paikkaa­vat sitä, että getois­sa ja trail­er-parkeis­sa ei ole itäsak­salaista perusk­oulua. Mut­ta väität kuitenkin. Suomen hyviä tulok­sia ei ole selit­tänyt yksinään perusk­oulu vaan tasainen oppi­la­saine on tästä irralli­nen muut­tu­ja, kuten on se, että suo­mi on nati­iville help­po kieli oppia (paljon helpom­pi kuin englan­ti, saati kiina), kos­ka suomea kir­joite­taan niin kuin puhutaan, ja lisäa­pua on vielä siitä, että meil­lä ohjel­mat on tek­stitet­ty eikä spi­ikat­tu päälle.

    Pisa mit­taa perusk­oulun hyvyyt­tä, jos koulu­jär­jestelmän hyvyy­den mit­ta on se, että mah­dol­lisim­man suuri osa osaa ainakin vält­tävästi, eikä epäon­nis­tu­jia juuri ole. Pisas­sa ei ole skaalaa ylöspäin. Minus­ta hyvän koulu­jär­jestelmän määritelmä olisi se, että oppi­laille pyrit­täisi­in tar­joa­maan lah­jakkuuten­sa mukaista opiskelua. Sen perusk­oulu on hyvin tehokkaasti tuhonnut. 

    Miten luulet, että vaikut­taisi pidem­mäl­lä aikavälil­lä suo­ma­laiseen yrit­tämiseen, tutkimuk­seen, kir­jal­lisu­u­teen, jos lah­jakkain n. 5% saisi ede­tä paljon nyky­istä nopeam­min ja motivoivasti. Etkö usko, että aka­teemisen, tieteel­lisen, matemaat­tisen poten­ti­aalin esi­in saamiseen liit­tyy vas­taavia edel­ly­tyk­siä kuin esimerkik­si viu­lun­soit­ta­jil­la tai jääkiekkoil­i­joil­la? Vain lah­jakkaista tulee huip­pu­ja ja heistä vain jos ovat aloit­ta­neet tarpeek­si nuo­ri­na ja tehneet riit­tävästi töitä. Mik­si et usko, että sama pätisi myös laajemmin?
    Eikä sitä poten­ti­aalia saa­da irti ilman perusk­oulu­a­jat­telus­ta luopumista.

    Nuorten lah­jakkaiden oppi­laiden, joil­la oikeis­sa olo­suhteis­sa olisi todel­la intoa ja kykyä oppia, tukemisen sijaan halu­at antaa kymme­nen ker­taa enem­män koulu­jen seg­re­goi­tu­misen tor­jun­taan. Hukkaan menevää rahaa, kos­ka ne seg­re­goi­tu­mista aiheut­ta­vat tek­i­jät eivät sil­lä rahal­la muu­tu. Kyse kun ei ole siitä koulus­ta itsessään vaan oppi­la­sainek­ses­ta. Annetaan rahaa oppi­laille, jot­ka kaikkein vähiten halu­a­vat oppia. Oli­vat syyt sit­ten kult­tuuris­sa, per­imässä, ver­tai­s­paineessa tai koti­taus­tois­sa, niin kor­re­laa­tio on vah­va ja pysyy vah­vana ylisukupolvis­es­ti. Näin on Yhdys­val­lois­sa ja Euroopas­sa. Eivätkä posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion rahat ole mikään uusi idea ongel­man kor­jaamisek­si. Ei toi­mi. Val­tavil­lakaan panos­tuk­sil­la ei ole saatu kuin vähäistä muu­tos­ta oppimis­tu­losten hyvin vah­vaan etniseen ja sosi­aalilu­okkaiseen hajontaan.

    Eli ratkaisu ei ole se, että pain­os­te­taan niiden las­ten, joil­la olisi halua oppia, äite­jä etteivät veisi lap­si­aan koului­hin, jois­sa on oppimiseen parem­mat edel­ly­tyk­set. Niin ain­oas­taan yrität luo­da kak­si ongel­maa sen aiem­man yhden tilalle.

    Mil­loin sinus­ta tuli vasemmistolainen?

  42. Osmol­la menee kyl­lä nyt syyt ja seu­rauk­set ihan sekaisin. Ain­oa asia mis­tä olen samaa mieltä, on sosi­aalisen liikku­vu­u­den takaamisen tärkeys.

    Van­ha jär­jestelmä takasi sen parem­min kuin nykyi­nen! Van­has­sa jär­jestelmässä ei ollut umpiper­iä, vaan ammat­tik­oulun rehtori soit­ti opis­ton rehto­rille ja opis­ton rehtori korkeak­oulun rehto­rille, kun kat­soi jonkun oppi­laan ole­van selvästi kehi­tyskelpoinen. Tun­nen suku­laisia, jot­ka ovat men­neet eteen­päin juuri täl­lä taval­la, eli kyse ei ole mis­tään teoriasta.

    Se että USA:n koulu­tusjär­jestelmä kyke­nee yhä pump­paa­maan ennenkaikkea Aasi­as­ta, mut­ta myös Euroopas­ta paras­ta opiske­li­ja aines­ta, ei voi olla näkymät­tä tule­vaisu­udessa. Se vaan on niin, että me emme ole saman­laisia. Ei Har­vardikaan olisi Har­vard, jos se jou­tu­isi otta­maan opiske­li­joik­si vain keskiver­to amerikkalaisia gaussin käyrän mukaan.

    Tämä kan­nat­taa muis­taa, kun itse yritämme paran­taa omien yliopis­to­jemme tasoa. Ruot­salaisil­la on yksi todel­la hyvä yksikkö, Karoliniska, meil­lä ei ole yhtään! Täl­lä väestöpo­h­jal­la huip­puyliopis­to ei voi olla kovin suuri, vaik­ka aiv­o­tuon­ti saataisi­in käyn­ti­in. Ottaen huomioon kaik­ki tek­i­jät: nykyi­nen men­estys, infra jne, niin panos­tus kan­nat­taa lähin­nä Turun ja/tai Oulun yliopis­toi­hin. Ne rahat, jot­ka tuh­lataan huonoi­hin perusk­oului­hin, kan­nat­taa pumpa­ta jom­paan kumpaan. Tulos on paljon vaikuttavampi.

  43. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

    Tämän vahin­gol­lisen myytin alasam­pumiseen pitäisi sat­sa­ta vah­vasti, jos siis tarkoi­tus on väit­tää, että lähin­nä vain lah­jakkaat nou­se­vat sosi­aalis­es­ti. Oikeast­i­han sosi­aalisen nousun syitä on luke­mat­to­mia. Esimerkik­si kau­ni­it naiset pää­tyvät hel­posti korkeam­paan ase­maan vaik­ka lah­jakku­ut­ta ei olisikaan. Se yksinään pyörit­tää sää­tykier­toa hamaan tule­vaisu­u­teen, kos­ka kauneus ja henk­i­nen lah­jakku­us eivät kor­reloi geneettisesti.

    Mut­ta ehkä tarkoi­tus on puhua pelkästään koulu­tuk­sen aiheut­ta­mas­ta sosi­aalis­es­ta nousus­ta ja siis väit­tää, että vain lah­jakkaat pärjäävät. 

    Pötyä. Tutkimuk­set ker­to­vat selvästi, että keskiver­rosti lah­jakas päi­hit­tää mon­en älykkään tun­nol­lisu­udel­la eli ahkeru­udel­la. Ja ahkeru­us ei siis ole lah­jaku­u­den laji siinä mielessä, että se periy­ty­isi biol­o­gis­es­ti ainakaan kovin merkittävästi. 

    Jos koulu, van­hem­mat tai vaik­ka talon­mies onnis­tu­vat istut­ta­maan vähem­män lah­jakkaaseen lisäk­si uteliaisu­u­den, vielä moni muu lah­jakas jää taakse.

    Metatutkimus aiheesta: http://www.ibtimes.com/curiosity-diligence-good-plain-intelligence-researchers-say-361806

    Toki tilas­tol­lis­es­ti on niin, että maini­tut ‑ja mon­et muut men­estys­tä edis­tävät — seikat kasautu­vat ylem­pi­in luokki­in. Alem­mista luok­ista pääsee kohoa­maan äärim­mäisen jakau­tuneessa yhteiskun­nas­sa vain ikään kuin “sat­tumal­ta”, esimerkik­si juuri lah­jakku­u­den tai vaik­ka into­hi­moi­seen har­ras­tuk­seen joh­dat­ta­neen kaverin avulla. 

    Väite “lah­jakku­us­poolin tyhe­jen­e­mis­es­tä” ei olekaan vahin­golli­nen myyt­ti sik­si, että se kuvaisi eri­ar­vois­tu­miske­hi­tys­tä ja “sää­tykier­ron” hidas­tu­mista tilas­tol­lises­sa mielessä väärin. Se on vahin­golli­nen antaes­saan ymmärtää, että men­estyk­sen eväät oli­si­vat katoa­mas­sa alem­mista luok­ista, “lah­jat­tomien poolista”. Se on väärä ja moraali­ton väite.

    Nämä seikat ovat saa­neet min­ut ajat­tele­maan, että koulu­ja pitäisi eriyt­tää ja niille pitäisi antaa tilaa tehdä kokeilu­ja. Esimerkik­si — ja palatak­seni blo­gin aiheeseen — “huonois­sa lähiök­ouluis­sa” oppi­laille voisi opet­taa ahkeru­ut­ta ja uteliaisu­ut­ta enem­män kuin yleisti­etoa. Kos­ka ei ole mitään ylivoimaista tapaa, miten siinä onnis­tu­taan, eri kouluis­sa ja luokissa kokeil­taisi­in eri­laisia ope­tus­menetelmiä, ei kuitenkaan sat­tuna­man­varais­es­ti vaan jär­jestelmäl­lis­es­ti. Tulok­sista rapor­toitaisi­in ja opet­ta­jia kan­nustet­taisi­in ja velvotet­taisi­in keskustele­maan menetelmistä. Parhaat käytän­nöt leviäisivät.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Mihin tehtävi­in Osmo ajat­telee nuoret sijoittaa ??
    Mihin perus­tuu väite, että Helsingis­sä olisi 45 000 aka­teemista työtön­tä? Viimeisessä lasken­nas­sa työt­tömiä oli yhteen­sä Helsingis­sä 27 000.

    Työt­tömyy­den lasken­ta on yksi suo­ma­laisen yhteiskun­nan suurimpia hui­jauk­sia, jos­ta vas­tu­us­sa ovat yksi­no­maan kansane­dus­ta­jat. Jos työ­markki­nat vetäi­sivät, kotoa siir­ty­isi työelämään heti noin 50000 naista Helsingis­sä. Se, että he eivät ole työt­tömiä on yhteiskun­nalli­nen huijaus.

    Lisäk­si työt­tömiä ovat kaik­ki työt­tömyysk­oulu­tuk­ses­sa ole­vat tai pätkätöitä tekevät, jot­ka eivät pysty elät­tämään itseään. Lask­isin työt­tömik­si myös kaik­ki helsinkiläiset, jot­ka saa­vat asum­is­tukea yms. Jos oma­l­la työl­lä ei pysty yhteiskun­nas­samme elät­tämään itseään ja per­het­tän­sä eikä mak­samaan asun­ton­sa vuokraa, kyse ei ole mis­tään muus­ta kuin työttömyydestä.

    Työt­tömyy­den käsite on nau­ret­ta­va, kyse on toimeen­tu­losta ja elinkeinos­ta, jos­ta poli­itikot tänä päivänä eivät kan­na huol­ta vaan ain­os­taan tulon­si­ir­roista. Tulon­si­ir­roil­la ei maail­maa pelaste­ta vaan työl­lä. Paraikaa tois­takym­men­tä ystävääni istuu kotona kyn­siään pureskellen, moni ansiosi­don­naisen päivära­hakau­den päät­tymistä odotellen.

    1. Helsin­gin työl­lisyysaste on 74 %. Jos 50 000 henkeä lisää työl­listy­isi, työl­lisyysaste nousisi jon­nekin 86 pros­ent­ti­in. Sel­l­aista työl­lisyysastet­ta ei löy­dy mistään.
      Kan­nat­taa säi­lyt­tää käsit­teet tarkkoina. On työl­lisyys, on työt­tömyys ja on vajaatyöl­lisyys ja kaikille niille on selkä määritelmänsä.

  45. tpyy­lu­o­ma: Ihanko oikeasti lataat itses­tään­selvyytenä että lah­jakku­us on täysin periy­tyvää? Ja point­ti­han oli että se kier­to menee rik­ki, jos kuolu­jär­jestelmä eriarvoistuu. 

    Ei kier­to mene vält­tämät­tä rik­ki, vaik­ka koulu­tusjär­jestelmä eri­ar­vois­tuukin. Tarvi­taan vain mekanis­mi, jol­la pystytään lah­jakkaat siirtämään pois heikom­mista kouluista. Sen sijaan että pumpataan rahaa koului­hin joiden aines on heikkoa, kan­nat­taa miet­tiä mekanis­mia, jol­la pystytään siirtämään paras aines muualle noista kouluista.

  46. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

    Kyl­lä se vaan niin on että rahaa on helpom­pi per­iä kuin älyä ja rahal­la pääsee koulu­un. Pelkkä älli ei aina riitä:
    http://www.theguardian.com/education/2013/jan/26/postgraduates-poor-oxford-wealth-test

  47. Tyä­paikat jakau­tu­vat eri­laisi­in sen mukaan, kuin­ka paljon lah­jakku­ut­ta ja pätevyyt­tä niis­sä tarvi­taan. Myös oppiladen lah­jakku­us vai­htelee. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon koulutuksessa.

    Suomen jär­jestelmä perusk­oulun osalta kat­soo tilan­net­ta siltä kannal­ta kuin kaik­ki oli­si­vat yhtä lah­jakkai­ta ja tuli­si­vat tekemään samaa työtä aikuisi­na. Mak­si­maa­li­nen kokon­aishyö­ty saataisi­in kun­han vain keskimääräi­nen työn­tek­i­jä olisi mah­dol­lim­man hyvä.

    Todel­lisu­udessa paras­ta on hyö­dyn­tää kaikkien poten­ti­aali niin hyvin kuin mah­dol­lista. Ja tämä tarkoit­taa, vas­toin yleistä käsi­tys­tä, nimen omaan taso­ryh­miä: keskiver­ron mukaan suun­nitel­tu ope­tus on aivan yhtä epäop­ti­maal­ista kel­lokäyrän molem­mil­la laidoil­la. Jos pelätään, että ryh­mit­te­ly koulu­ar­vosano­jen mukaises­ti haaskaisi lah­jakkuuk­sia huonoista oloista, voidaan ryh­mit­te­ly tehdä älykkyystutkimuksilla.

    Kuten jo todet­tu, tosielämässä tarvi­taan eri­laisia ihmisiä eri­laisi­in töi­hin. Kil­pailun kannal­ta oleel­lista on etenkin se, kuin­ka päte­viä johta­jat ja yrit­täjät ovat. Esimerkik­si läh­es kaik­ki viime vuosikym­me­nien merkit­tävim­mät inno­vaa­tiot ovat tulleet Osmon par­jaa­mas­ta Yhdys­val­loista. Kän­nykän suun­nit­teli­jan koulu­tuk­seen kan­nat­taa panos­taa enem­män kuin kän­nykän koka­jan koulu­tuk­seen, alus­ta alkaen.

  48. Catili­na:
    Hyvä­nen aika. Kyl­lä se lah­jakku­us nyt vaan _on_ periy­tyvää, joten vapaan kier­ron val­lites­sa se alem­pi­en luokkien lah­jakku­us­re­servi on nopeasti ammen­net­tu tyhji­in. Sen jäl­keen siinä poolis­sa sitä ei enää ole.

    Lah­jakku­us on rajal­lis­es­ti periy­tyvää eli lah­jakku­us liu­den­tu­usukupolvien myötä-

    Ei Ein­steinin lap­sis­takaan tul­lut uusia ein­steine­ja. Lapista tulaa har­voin van­hempi­en kaltaisia neroja.

    Usalaises­sa tutkimuk­ses­sa hyvine per­hei­den kek­sik­er­taiset lapsetkin suorit­ti­vat korkeak­oulu­tutkin­non, mut­ta yhtä lah­jakkaat, köy­histä olista tule­vat harvoin.

    Hyvvien per­hei­den lah­jakki­as­ta melkein kaik­ki suorit­ti­vat aka­teemisen lop­pututkin­non, köy­hien yhtä lah­jakkaista lap­sista vain n 10 %.

    Lah­jakku­us ei sinän­sä takaa mitään, USA:n älykkäin James Woods , on vain keskinker­ati­nen B‑elokuvien tähti

  49. Liian van­ha:

    Ei Ein­steinin lap­sis­takaan tul­lut uusia einsteineja. 

    Ein­steinin esikoinen, tytär Lies­ner, kuoli vain vuo­den ikäisenä. Kol­mas lap­sista Eduard oli erit­täin lah­jakas musikaalis­es­ti ja matemaat­tis­es­ti, mut­ta sairas­tui 20-vuo­ti­aana skitsofreniaan.

    Toinen lap­sista, Hans Albert, ja ain­oa jos­ta ver­tailua voidaan tehdä, oli oman alansa johtavia tutk­i­joi­ta maail­mas­sa, wikipedi­as­ta lainaten:

    His doc­tor­al the­sis “Bed Load Trans­port as a Prob­a­bil­i­ty Prob­lem” is con­sid­ered the defin­i­tive work on sed­i­ment transport.

    As an author­i­ty in his field, Hans Albert trav­eled the world to par­tic­i­pate in hydraulic engi­neer­ing conferences. 

    In trib­ute to Ein­stein’s life­long con­tri­bu­tions to the field, his for­mer grad­u­ate stu­dents pub­lished a book of research in his hon­or in 1972, Sed­i­men­ta­tion: Sym­po­sium to Hon­or Pro­fes­sor H.A. Einstein.

    In 1988, the Amer­i­can Soci­ety of Civ­il Engi­neers cre­at­ed the Hans Albert Ein­stein Award to rec­og­nize out­stand­ing achieve­ments in ero­sion con­trol, sed­i­men­ta­tion and/or water­way development.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin työl­lisyysaste on 74 %. Jos 50 000 henkeä lisää työl­listy­isi, työl­lisyysaste nousisi jon­nekin 86 pros­ent­ti­in. Sel­l­aista työl­lisyysastet­ta ei löy­dy mistään.
    Kan­nat­taa säi­lyt­tää käsit­teet tarkkoina. On työl­lisyys, on työt­tömyys ja on vajaatyöl­lisyys ja kaikille niille on selkä määritelmänsä.

    Kom­men­tis­sani protestoin juuri tätä työt­tömyys-käsit­teen määritelmää. En ymmär­rä, mik­si sopeu­tu­miseläket­tä saa­va 44-vuo­tias enti­nen kult­tuuri­m­in­is­teri ei olisi työtön.

    Olemme luoneet koul­u­laisillemme yhteiskun­nan, jos­sa vaik­ka minkälais­es­ta superk­oulu­tuk­ses­ta ei olekaan hyö­tyä, kos­ka koulu­tuk­sen jälkeisiä työ­paikko­ja ei ole riit­tävästi tar­jol­la. Yrit­täjiä eivät kaik­ki ole ja yhteiskun­tamme ei kan­nus­ta yrit­täjyy­teen edes sen ver­taa, että kaupunkisu­un­nit­teli­jat kaavot­taisi­vat yrit­täjille sopi­vaa kaupunki­raken­net­ta. Helsinkikin kaavoite­taan virkamiehille ja virastoille.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin työl­lisyysaste on 74 %. Jos 50 000 henkeä lisää työl­listy­isi, työl­lisyysaste nousisi jon­nekin 86 pros­ent­ti­in. Sel­l­aista työl­lisyysastet­ta ei löy­dy mistään.
    Kan­nat­taa säi­lyt­tää käsit­teet tarkkoina. On työl­lisyys, on työt­tömyys ja on vajaatyöl­lisyys ja kaikille niille on selkä määritelmänsä.

    Taloudel­lis­es­ti akti­iviseen väestöön eli (työvoimaan) lue­taan työl­liset ja työt­tömät. EU:n työvoimatutkimuk­ses­sa työl­lisek­si kat­so­taan vähin­tään 15-vuo­tias henkilö, joka viite­vi­ikon aikana työsken­teli jonkin ver­ran – vaik­ka vain tun­nin viikos­sa – mak­sua, voit­toa tai per­heen tuloa vastaan. 

    Lähde: epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Employment_statistics/fi

    Hie­man dekon­struk­tio­ta kehi­in kaiken tämän lin­eaarisen logi­ikan rinnalle.

  52. O.S: “Helsin­gin ope­tusvi­ras­tol­la määrära­ha posi­ti­iviseen diskrim­i­noin­ti­in eli siihen, että kouluille, jois­sa oppi­laiden taus­ta on heikom­pi, annetaan enem­män rahaa. Toi­mi on oikean suun­tainen, mut­ta täysin riit­tämätön. Tähän tarkoituk­seen vaivaiset kolme miljoon­aa euroa. Paljon vähäpätöisem­pi­in asioi­hin käytetään rahaa paljon enem­män. Rahan pitäisi olla niin suuri, että van­hem­mat voivat luot­taa lapsen­sa saa­van lähik­oulus­sa yhtä hyvää ope­tus­ta kuin muual­lakin. Kan­nat­taisi kymmenkertaistaa.”

    Diskrim­i­noin­ti, olkoon se posi­ti­ivista tai negati­ivista on jo ajatuk­se­nakin mieletön perusk­oulu­jen ongelmien ratkaisu­un ja oppimis­tu­losten paran­tamiseen. Asia voidaan hoitaa kun­toon taso­rymil­lä. Heti ensim­mäis­es­tä luokas­ta alka­en oppi­laat tulisi jakaa luokki­in ja ryh­mi­in päiväkodeis­sa suoritet­tu­jen testien perus­teel­la. Parhait­en men­estyville oppi­laille tulisi taa­ta hei­dän tasoaan vas­taavaa ope­tus­ta. Heikoim­mille ryh­mille voitaisi­in antaa eri­ty­isope­tus­ta. Heikoim­mista ryh­mistä olisi olta­va mah­dol­lisu­us nous­ta parem­pi­in ryh­mi­in oppimis­men­estyk­sen perus­teel­la ja parem­mista ryh­mistä voitaisi­in siirtää huonom­min men­estyvät heikom­pi­in ryh­mi­in. Näin­hän työelämässäkin toim­i­taan. Ei tässä silti tarvit­taisi men­nä Japanin malli­in, jos­sa jo alle päiväkoti-ikäisil­lä lap­sil­la käytetään val­men­nuskursse­ja kil­pail­taes­sa parhaista päiväkodeista ja kouluista.

    Lapsen koulu tulisi olla aina lähik­oulu. Jos tämä malli ei eli­it­tiä tyy­dyt­täisi, niin aina­han on mah­dol­lista perus­taa yksi­tyisk­oulu. Vuon­na 1940 Heik­ki Her­lin, Kus­taa Vilku­na ja Ilmari Tur­ja perus­ti­vat Itä-Helsinki­in Kulosaaren suo­ma­laisen yhteisk­oulun lap­silleen kun siel­lä oli ain­oas­taan ruotsinkieli­nen yhteisk­oulu. Kun suomenkielisiä oppi­lai­ta ei ollut Kulosaa­res­sa tarpeek­si, niin vahvis­tus­ta saati­in lähialueil­ta, mm. Hert­toniemestä. Hert­toniemeenkin perustet­ti­in hie­man myöhem­min yksi­tyi­nen yhteisk­oulu, joka on eräs har­voista vieläkin toimin­nas­sa ole­vista yksi­tyisk­ouluista. Että se siitä paljon sol­va­tus­ta Itä-Helsingistä.

    Kehot­taisin muuten näitä Itä-Helsin­gin solvaa­jia tekemään veneretken kaup­pa­to­ril­ta Hert­toniemen ran­nan ohitse Degerön kana­van kaut­ta, Mar­janiemen, Tam­misa­lon ja Vuosaaren ranto­ja pitkin Karhusaa­reen ja pala­maan sieltä Hevos­salmen sil­lan alitse Jol­lak­sen ja Laa­jasa­lon ranto­ja pitkin takaisin. Näk­i­sivät muu­takin kuin keskus­tan kivikylät, Espoon met­sien omakoti­talot ja pel­loille raken­netut “neukkukuu­tiot”.

  53. Min­un on vaikea uskoa sitä, etteivätkö kaikkein ongel­mallisimp­inakin pide­ty­istä maista tulleis­sa maa­han­muut­ta­per­heis­sä van­hem­mat näk­isi lapsen­sa mielu­um­min esimerkik­si lääkäreinä tai insinööreinä kuin vaik­ka sosi­aal­i­tukien varas­sa eläjinä tai piz­za­kuskeina. Mon­esti ongel­ma on kuitenkin se, että näil­lä van­hem­mil­la ei ole edel­ly­tyk­siä tukea ja valvoa las­ten­sa koulunkäyn­tiä. Tässä voidaan resurssien lisäämisel­lä tehdä paljon. Esimerkik­si palkata van­hempi­en kult­tuurista kotoisin ole­va koulu­avus­ta­ja, joka koulus­sa avus­tamisen lisäk­si pitää sään­nöl­lis­es­ti yhteyt­tä van­hempi­in ja pitää hei­dät hei­dän oma­l­la kielel­lään kär­ry­il­lä koulunkäyn­ti­in kuu­lu­vista asioista. (Näin siis sil­loin, kun samas­sa koulus­sa on paljon samas­ta maas­ta tule­via maahanmuuttajaoppilaita.)
    Eivät ne resurssien lisäyk­set ole yleen­sä pois­sa hyviltäkään oppi­lail­ta. Jos luok­ka voidaan parem­pi­en resurssien ansios­ta jakaa use­am­paan ryh­mään, voidaan ope­tus­ta eriyt­tää parem­mak­si myös nopeam­min oppiville.

    1. Ville, en tiedä, miten nuo Dar­winin tilas­tot on tehty, mut­ta on täyhsin mah­do­ton­ta, että tuos­sa kaupungis­sa ei yli 15-vuo­ti­aista yksikään olisi koulus­sa, eläk­keel­lä, työkyvyt­tömänä, pitkäaikaishoi­dos­sa, kotiäit­inä, äitiys­lo­ma­l­la tai muus­sa sel­l­aises­sa. Tuos­sa taitaa olla mukana vain työvoimaan kuu­lu­vat eli työl­liset ja työt­tömät, mut­ta ei muita.

  54. Maaseu­tu­lainen: Nykyisessä koulu­tuskeskustelus­sa on jos jonkin­laista polkua, haaraa, ana­lyysiä ja luo­vaa ideaa, mut­ta valitet­ta­van vähälle on jäänyt keskustelu ihan rehellis­es­tä työn­teosta, ahkeru­ud­es­ta. Täl­lainen ahkeru­us on voima, jol­la keski­ta­soiset ihmiset voivat päästä elämässään vaik­ka kuin­ka pitkälle, pitem­mälle kuin heitä lah­jakkaam­mat, kos­ka lah­jakku­us itsessään ei mihinkään vie. Eteen­päin pääsem­i­nen vaatii aina työn tekemistä.

    Tärkeää tuo­da tämä puoli keskusteluun.

    Yllät­tävän suuri osa junior­eina “ammat­ti­mais­es­ti” urheilleista on päässeet elämässä eteen­päin ja myös aka­teemisil­la por­tail­la. Heille on itses­tään selvää, että men­estyk­seen tarvi­taan har­joit­telua, siis työtä.

  55. Viherinssi: Vähän opin­toalas­ta riip­puen opiske­li­joista merkit­tävä osa alkaa olla ulko­maalaisia Suomes­sakin. Viimek­si luen­noimal­lani yliopis­tokurssil­la (tekni­nen ala) nimien perus­teel­la yli puo­let ilmoit­tau­tuneista oli ulkomaalaisia.

    Tämä näkyy myös ope­tuskielessä. Muis­taak­seni ainakin TTY on ilmoit­tanut aikeek­seen muut­taa pääasial­lisek­si ope­tuskielek­seen englan­nin vuo­teen 2020 men­nessä. Tämä tosin voi vielä tör­mätä tiet­ty­i­hin juri­disi­in esteisiin.

    Käytän­nössä suun­ta on tek­nis-luon­non­ti­eteel­lisil­lä aloil­la peruskurssien ulkop­uolel­la voimakkaasti kohti englan­ninkielistä ope­tus­ta, kos­ka ulko­mais­ten tutk­i­joiden ja jatko-opiske­li­joiden lisään­tyessä suomea ja ruot­sia taita­mat­tomien opet­ta­jien määrä lisääntyy.

    Ulko­maalais­ten opiske­li­joiden mak­sut Suomes­sa ovat tois­taisek­si olleet hyvin edullisia, joten hin­nan ja laadun suhde on ollut eri­no­mainen. Tämä on johtanut siihen, että tuli­joi­ta on paljon, mut­ta ulko­maalainen opiske­li­ja-aines ei pääsään­töis­es­ti ole mitenkään eri­tyisen kyvykästä ver­rat­tuna koti­maiseen ainekseen.

    Hyvin yksinker­tainen ana­lyysi voisi olla se, että fik­suim­mat hakeu­tu­vat muualle ja huono­ja mei­dän ei tarvitse ottaa. Hin­nal­la voimme säätää lähin­nä tuli­joiden määrää alaspäin. Laadus­sa taas on vaikea päästä ylöspäin. Maail­mal­la kaik­ki län­si­maat mielel­lään otta­vat hyviä opiske­li­joi­ta vas­taan, eikä meil­lä ole kum­moisia valt­te­ja siinä kilpailussa.

    Tässä kuvas­sa Suo­mi ei ole kuori­mas­sa aivan pin­tak­er­maa, mut­ta siitäkin on toden­näköis­es­ti hyö­tyä, että koulu­tamme perus­fik­su­ja ulko­maalaisia, kos­ka osa jää Suomeen ja lop­ut luo­vat verkos­to­ja. Huipuista kil­pailemiseen meil­lä ei kuitenkaan oikein ole mah­dol­lisuuk­sia kuin yksit­täisil­lä kapeil­la aloilla.

    Edis­tääkö vai hait­taako kas­va­va suun­taus englan­ninkie­len käyt­töön mielestäsi suo­ma­lais­ten opiske­li­joiden ns. kovan osaamisen tieto­jen ja taito­jen oppimista ja syvem­pää omak­sum­ista (esim. teknisel­lä alal­la)? Tuo­ta voi olla vaikea arvioi­da ilman ver­tail­e­vaa tutkimus­ta. Onko sel­l­aisia tehty?

    Entä mikä mah­taa olla tilanne kansal­lisen erikoisosaamiseemme liit­tyvän opetuk­sen (ns. kapei­den alo­jen erikoiskurssit) osalta? Ne taita­vat olla aika suosit­tu­ja ulko­maalais­tenkin opiske­li­joiden kesku­udessa. Veikkaan, että sitä suosi­tumpia, mitä men­estyneem­piä ovat suo­ma­laisyri­tyk­set ao. alal­la. Koulu­tam­meko verovaroin myös oman maamme yri­tys­ten kil­pail­i­joille asiantun­ti­joi­ta, joiden ansios­ta maamme yri­tyk­set menet­tävät aiem­man, parem­man kilpailuasemansa? 

    Ulko­maalai­sista opiske­li­joista on var­masti paljon hyö­tyä maallemme, sen opinahjoille, niiden opiske­li­joille ja hei­dän tuleville työ­nan­ta­jilleen, monin eri tavoin. Mitalil­la on silti myös kään­töpuolen­sa. Ovatko opinahjon etu ja kansalli­nen etu saman­su­un­taisia? Tämä on han­kala kysymys, johon ei liene yksiselit­teistä vastausta.

    Miten varmis­tamme, että kansal­liset hyödyt ylit­tävät hai­tat, kun kokon­ais­vaiku­tusten sum­man arvioin­nin voi olet­taa ole­van hyvin vaikea, ellei peräti mah­do­ton tehtävä, eikä mah­dol­lisen(?) arvioin­nin tulosten luotet­tavu­ud­es­ta liene takei­ta? Itse pidän näitä aika han­kali­na kysymyksinä, joi­hin en tiedä vastauksia.

  56. Älykkyys/lahjakkuus on tun­netusti polygeeni­nen omi­naisu­us, joten tilas­tol­lis­es­ti tapah­tuu “reg­gres­sion to the mean”. Kuitenkin har­voin pudo­taan takaisin mutasar­jaan, vaan jäädään vähän ylem­mäs. Ei tarvi­ta kuin muu­ta­man sukupol­ven kier­to, niin mutasar­ja on tyhji­in ammen­net­tu mah­dol­lis­es­ta poten­ti­aal­ista, eli niistä hyvistä geeneistä. Suurin osa niistä rikas­tuu aluk­si keskikasti­in, mut­ta kun keskikas­tia samal­la taval­la seu­lotaan, niin kyl­lä tämä pros­es­si toimii.

  57. Catili­na: Jopa ulkonäkö ja älykkyys kor­reloi­vat. Pöyristykää nyt oikein kovasti, ill­man­takaa jopa.

    Ollenkaan kiistämät­tä asi­aa, tässä kai joudu­taan syväl­lisi­in keskustelui­hin, mitä kauneus itse asi­as­sa on. Onko se virheetömyyt­tä, sym­me­tri­aa, vai itsekuria ja mah­dol­lisuuk­sien­sa onnis­tunut­ta vil­jelemistä, kat­set­ta jne…

    Kauneusi­hanne on vai­hdel­lut aiko­jen saatossa ja vieläkin se on kovin eri­lainen eri kult­tuureis­sa, vaik­ka USA sitäkin yrit­tää normittaa.

    Mis­sä päin maail­maa ne älykkyys­testit keksittiin 🙂

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville, en tiedä, miten nuo Dar­winin tilas­tot on tehty, mut­ta on täyhsin mah­do­ton­ta, että tuos­sa kaupungis­sa ei yli 15-vuo­ti­aista yksikään olisi koulus­sa, eläk­keel­lä, työkyvyt­tömänä, pitkäaikaishoi­dos­sa, kotiäit­inä, äitiys­lo­ma­l­la tai muus­sa sel­l­aises­sa. Tuos­sa taitaa olla mukana vain työvoimaan kuu­lu­vat eli työl­liset ja työt­tömät, mut­ta ei muita.

    Dar­winin tilas­tois­sa on myös riv­it Total Labour Force: 68,1 %, ja kum­ma kyl­lä, myös rivi Labour Force Sta­tus not stat­ed: 10,8 % …

    Sinän­sä ihmette­len miten niin moni voi olla työvoiman ulkop­uolel­la, kun keskimäärin syn­nytetään 0,9 las­ta ja opiskel­laan yli 15-vuo­ti­aina vain ehkä 5 tai 6 vuotta.

    1. Dar­winin tilas­tois­sa on myös riv­it Total Labour Force: 68,1 %, ja kum­ma kyl­lä, myös rivi Labour Force Sta­tus not stat­ed: 10,8 %

      Kiitos, jäi m inul­ta kiireessa huo­maa­mat­ta. Hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on siis jotain säälit­tävää 60 %:n tuntumassa.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville, en tiedä, miten nuo Dar­winin tilas­tot on tehty, mut­ta on täyhsin mah­do­ton­ta, että tuos­sa kaupungis­sa ei yli 15-vuo­ti­aista yksikään olisi koulus­sa, eläk­keel­lä, työkyvyt­tömänä, pitkäaikaishoi­dos­sa, kotiäit­inä, äitiys­lo­ma­l­la tai muus­sa sel­l­aises­sa. Tuos­sa taitaa olla mukana vain työvoimaan kuu­lu­vat eli työl­liset ja työt­tömät, mut­ta ei muita.

    Määritelmän mukaan­han riit­tää, että yli 15-vuo­tias koul­u­lainen on tun­nin viikos­sa pal­ka­llises­sa oppisopimusk­oulu­tuk­ses­sa, eläkeläi­nen on tun­nin viikos­sa palkat­tuna avus­ta­jana van­hainkodis­sa. Työkyvytön on tun­nin viikos­sa golfk­er­hon palkkaa­mana narikkavahti­na, pitkäaikaishoi­dos­sa ole­va tekee tun­nin viikos­sa käsitöitä par­ti­o­lais­ten myyjäisi­in nimel­lisko­r­vaus­ta vas­taan, kotiäi­ti kir­joit­taa tun­nin viikos­sa muotiblo­gia, äitiys­lo­ma­l­la ole­va jär­jestää tupperware-kutsut. 

    Näin on työt­tömyys hävitet­ty suo­ma­lais­es­ta tilas­toy­hteiskun­nas­ta. Menikö jokin pieleen?

    1. Määritelmän mukaan­han riit­tää, että yli 15-vuo­tias koul­u­lainen on tun­nin viikos­sa pal­ka­llises­sa oppisopimusk­oulu­tuk­ses­sa, eläkeläi­nen on tun­nin viikos­sa palkat­tuna avus­ta­jana vanhainkodissa. 

      Teo­ri­as­sa kyl­lä, mut­ta kuinka­han paljon täl­laisia on?

  60. Viherinssi:Tämä näkyy myös ope­tuskielessä. Muis­taak­seni ainakin TTY on ilmoit­tanut aikeek­seen muut­taa pääasial­lisek­si ope­tuskielek­seen englan­nin vuo­teen 2020 mennessä. 

    Jos tuo ei rom­ah­du­ta kan­ta­suo­ma­lais­ten oppimis­tu­lok­sia, niin ei sit­ten mikään!

    Eikö tähän jär­jet­tömyy­teen ja hul­lu­tuk­seen saa­da mitään tolkkua? On ihan päivän­selvä asia, että kun esimerkik­si koneen­su­un­nit­telu­jat laite­taan tankkaa­maan luju­u­sop­pia lon­took­si, oppimis­tu­lok­set eivät ker­takaikkises­ti voi men­nä mitään muu­ta kuin päin persettä!

    Olet­teko koskaan luke­neet niitä teekkarei­den tai insinööri­opiske­li­joiden harkkatöitä? Ne eivät todel­lakaan ole mitään äidinkie­len riemu­voit­to­ja. Sama kos­kee kieli­taitoa, se ei ole mitenkään eri­tyisen hyvä vaan päin­vas­toin, ainakin omien muis­tiku­vieni mukaan, taso oli kyl­lä yllät­tävän huono.

    Sama kos­kee aivan kaikkia tipu­tuskursse­ja. On ihan turha kuvitel­la että vaikeat aineet menevät päähän yhtään sen parem­min, jos ne lue­taan englan­niksi, päin­vas­toin. Vaik­ka itsel­läni on jo pitkä työkoke­mus ja sik­sikin ammat­ti­sanas­to hyvin hal­lus­sa (+nip­pu elek­tro­n­isia sanakir­jo­ja) niin aina saa välil­lä vähän miet­tiä, mitä siinä valmis­ta­jan englan­ninkielises­sa kat­a­l­o­gis­sa nyt oikein tarkalleenot­taen san­o­taan. Eihän tuos­ta tule kyl­lä yhtään mitään, jos pitää opetel­la vaikei­ta ainei­ta englanniksi.

    Joo, tiedän kyl­lä että mon­et oppikir­jat ovat englan­niksi. No ei se sitä tarkoi­ta että kaik­ki aineis­to pitäisi siihen vaihtaa.

    Jär­jetön­tä meininkiä.

  61. Catili­na:
    Se on joillekin niin pirun kova pala, että älykkyys on voimakkaasti periy­tyvää. Pitää joidenkin ottaa ihan moraa­li­nen nut­tura tutise­maan tästä pöyristyessä.

    Jopa ulkonäkö ja älykkyys kor­reloi­vat. Pöyristykää nyt oikein kovasti, ill­man­takaa jopa.

    http://www.psychologytoday.com/blog/the-scientific-fundamentalist/201012/beautiful-people-really-are-more-intelligent

    Periy­tymi­nen tapah­tuu molem­mil­ta van­hem­mil­ta ja har­voin lah­jakku­udet ovat ident­tisiä ja tasavahvoja. 

    Har­voin kak­si saman alan huip­pu­lah­jakku­ut­ta kyke­nee elämään yhdessä.Kilpailijat kun har­voin tule­vat toimeen keskenään

    Kun lop­putule­ma on vain sat­tuma kah­den eri­laisen ihmisen omnaisuuk­sista niin ei lop­putule­ma ole saman­ta­soinen kuin alku­peräi­nen kuin harvoin.

    “az kir­joit­ti 25.1.2014 kel­lo 14:12

    Ein­steinin esikoinen, tytär Lies­ner, kuoli vain vuo­den ikäisenä. Kol­mas lap­sista Eduard oli erit­täin lah­jakas musikaalis­es­ti ja matemaat­tis­es­ti, mut­ta sairas­tui 20-vuo­ti­aana skitsofreniaan.”

    Tuos­sa Ein­stein esimerkissäkin vain yksi kolmes­ta peri osit­tain isän­sä omi­naisu­udet, mut­ta ei hänestäkään nobelistin tasoista tullut.

    Skit­sofre­nia ei vält­tämät­tä rajoi­ta älykkyyt­tä eikä tutkimus­takaan kuten John Nash osoitti

  62. Catili­na: Ei tarvi­ta kuin muu­ta­man sukupol­ven kier­to, niin mutasar­ja on tyhji­in ammen­net­tu mah­dol­lis­es­ta poten­ti­aal­ista, eli niistä hyvistä geeneistä. 

    Siis lisää maa­han­muut­ta­jia. Hei­dän mutasar­jaansa ei ole tyh­jen­net­ty ainakaan sää­tykier­ron avulla.

  63. Catili­na:
    Jopa ulkonäkö ja älykkyys kor­reloi­vat. Pöyristykää nyt oikein kovasti, ill­man­takaa jopa.
    http://www.psychologytoday.com/blog/the-scientific-fundamentalist/201012/beautiful-people-really-are-more-intelligent

    Ja todis­teena tälle väit­teelle esitetään, että älykkäik­si arvioitu­jen las­ten opet­ta­jat Bri­tan­ni­as­sa 1960-luvul­la myös pitivät lap­sia parem­man näköisinä…? 

    Kun kir­joit­ta­ja itsekin hie­man epäilee, että tämä ei vielä kaikkia täysin ehkä vaku­u­ta, hän viimeisessä kap­paleessa lisäar­gu­ment­ti­na toteaa että älykkyy­den ja kauneu­den yhteys on sterotyp­ia, ja kuten kaik­ki stereo­typ­i­at empi­iris­es­ti tosi. Yleen­sä kehäpäätelmätkin ovat hie­man hienostuneempia.

  64. Catili­na: Älykkyys/lahjakkuus on tun­netusti polygeeni­nen omi­naisu­us, joten tilas­tol­lis­es­ti tapah­tuu “reg­gres­sion to the mean”. Kuitenkin har­voin pudo­taan takaisin mutasar­jaan, vaan jäädään vähän ylem­mäs. Ei tarvi­ta kuin muu­ta­man sukupol­ven kier­to, niin mutasar­ja on tyhji­in ammen­net­tu mah­dol­lis­es­ta poten­ti­aal­ista, eli niistä hyvistä geeneistä. Suurin osa niistä rikas­tuu aluk­si keskikasti­in, mut­ta kun keskikas­tia samal­la taval­la seu­lotaan, niin kyl­lä tämä pros­es­si toimii.

    Olete­taan nyt keskustelun vuok­si, että olet oike­as­sa. Itseasi­as­sa yksinker­tais­te­taan keskustelua vielä vähän lisää, ja olete­taan että on ole­mas­sa jokin tun­nis­tet­ta­va pop­u­laa­tio (voit tätä aja­tusleikkiä varten vali­ta vapaasti köy­hien lisäk­si soma­lit, homot, het­erot, suomen­ruot­salaiset, vihreät, juu­ta­laiset tai vaik­ka vasenkä­tiset), jon­ka jokainen jäsen on kaikkia muun väestön yksilöitä vähälah­jaisem­pi tai tyhmempi. 

    Kysymyk­seni kuu­luu, mitä sit­ten? Saat­taa kuu­lostaa ris­tiri­itaiselta, mut­ta min­un mielestäni tuolle pop­u­laa­ti­olle pitää taa­ta parem­pi perusk­oulu­tus kuin parem­man pop­u­laa­tion taval­lisille pul­li­aisille. (Super­lah­jakkuuk­sien käsit­te­ly voidaan jät­tää toisaalle, kun­han vain totean, että vaik­ka se saat­taa yllät­tää jonkun roture­al­istin, kaik­ki valkoiset het­eromiehet eivät ole super­lah­jakkuuk­sia). Mik­sikö? Ensin­näkin samoistas moraal­isy­istä kuin muil­la tavoil­la “vam­mau­tunei­den” (englan­nin kie­len “hand­i­capped” olisi tähän vähän sopi­vampi sana) ylläpi­toon laite­taan enem­män resursse­ja. Toisek­si itsekkäistä(?) yhteiskun­ta­rauhaan liit­tyvistä syistä. Tuol­laisen laa­jahkon ryh­män jät­tämi­nen oman onnen­sa nojaan koulu­tuk­sen suh­teen ei lupaisi hyvää tule­vaisu­u­den Suomelle.

  65. Catili­na:
    Älykkyys/lahjakkuus on tun­netusti polygeeni­nen omi­naisu­us, joten tilas­tol­lis­es­ti tapah­tuu “reg­gres­sion to the mean”. Kuitenkin har­voin pudo­taan takaisin mutasar­jaan, vaan jäädään vähän ylem­mäs. Ei tarvi­ta kuin muu­ta­man sukupol­ven kier­to, niin mutasar­ja on tyhji­in ammen­net­tu mah­dol­lis­es­ta poten­ti­aal­ista, eli niistä hyvistä geeneistä. Suurin osa niistä rikas­tuu aluk­si keskikasti­in, mut­ta kun keskikas­tia samal­la taval­la seu­lotaan, niin kyl­lä tämä pros­es­si toimii.

    Mut­ta eikö juuri tämä keskiar­voa kohti vetävä vaiku­tus tee sen, että mutasar­jas­ta myös jatku­vasti koho­taan ylem­mäs, sinne ylem­pään mutasar­jaan tai jopa mutaisem­paan keskikastiin?

    Tässä kohdas­sa on iso ero ihmisen eli­nolo­suhtei­den ja edel­ly­tys­ten kanssa. Valit­tua kie­lenkäyt­töä jatka­mal­la voisi tode­ta, että sosi­aalipum­mien mutasar­jas­ta voi päästä paskaduuniin.

    Se taas on jo peruste myös heikom­min men­estyvien koulumen­estyk­seen huomion kiin­nit­tämiseen. Jos mutasar­jan koulu­olo­ja paran­ta­mal­la voidaan tehdä pienikin ero luokkien työssä / syr­jäy­tynyt väliseen jakau­maan, aika kalli­itkin inter­ven­tiot kannattavat.

    Jakau­man eri kohdis­sa siis on eri perus­teet panos­taa koulu­tuk­seen. Kum­mas­sakin hän­nässä koulu­tuk­sen vaiku­tus euroina per yksilö voi olla suuri (syr­jäy­tyneestä työelämään, eri­no­mais­es­ta huipuk­si). Keskel­lä taas vaiku­tus on pienem­pi, mut­ta mas­saa on paljon.

    Se on sit­ten eri asia, että kaikissa kolmes­sa kohdas­sa jakau­maa toden­näköis­es­ti tarvi­taan eri­laisia toimen­piteitä, eikä kaikkia ehkä voi inte­groi­da samaan.

  66. Sakke: Edis­tääkö vai hait­taako kas­va­va suun­taus englan­ninkie­len käyt­töön mielestäsi suo­ma­lais­ten opiske­li­joiden ns. kovan osaamisen tieto­jen ja taito­jen oppimista ja syvem­pää omak­sum­ista (esim. teknisel­lä alalla)?

    Perusasioiden (esimerkik­si perus­matem­ati­ik­ka, jne.) opet­ta­mi­nen muul­la kuin opiske­li­jan oma­l­la äidinkielel­lä tai äidinkie­len tasoisel­la kielel­lä on vaikeaa. Jostain syys­tä matem­ati­ikas­sakin — vaik­ka aine sinän­sä ei paljon kieltä kaipaa — vier­aan kie­len käyt­tö opetuk­ses­sa vie opiske­li­jan kap­a­siteet­tia asian oppimisesta.

    Koke­muk­sieni mukaan suo­ma­lais­ten yliopis­to-opiske­li­joiden englan­nin­taito ei ole niin hyvä kuin mitä ehkä voisi kuvitel­la. Tok­i­han joukos­sa on erit­täin hyvin kieltä taitavia, mut­ta varsin mon­elle vier­aan kie­len käyt­tämi­nen hidas­taa opiskelua. Siitä olen vähän huolestunut, että asi­as­sa ei tun­nu tapah­tuneen kovin suur­ta posi­ti­ivista muu­tos­ta pari­in vuosikymme­neen. Myös maanti­eteel­lisiä ero­ja osaamises­sa tun­tuu opiske­li­jan koti­paikan mukaan olevan.

    Asian toinen puoli on se, että iso osa opetet­tavas­ta asi­as­ta on työelämässäkin ole­mas­sa vain englan­niksi. Tutkimus­maail­mas­sa artikke­lit kir­joite­taan englan­niksi, yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la niin tavaran­toimit­ta­jat kuin asi­akkaatkin kom­mu­nikoi­vat englan­niksi. Tästä syys­tä kaiken suo­ma­lais­ruot­salais­t­a­mi­nen ei ole käytän­nössä mikään vaihtoehto.

    Edelleen mutu­ta­soise­na näke­myk­senäni on se, että perusasi­at pitäisi suomenkielisille tehokku­u­den nimis­sä opet­taa edelleen suomek­si. Tähän löy­tyy kyl­lä päte­viä opet­ta­jia, ja toisen kie­len ter­mi­nolo­gian opet­telu esimerkik­si matem­ati­ikas­sa on pikku­jut­tu ver­rat­tuna itse asian opiskeluun.

    Jatkokurssit taas on hyväkin luen­noi­da englan­niksi, kos­ka teknisel­lä (ja monel­la muul­la) alal­la de fac­to käyt­tökieli on yhä use­am­min englanti.

    Puut­tu­va palik­ka tässä kuitenkin on opiske­li­joiden kieli­tai­dos­sa. Kielel­lis­es­ti het­ero­geenista ryh­mää on hitaampi ja han­kalampi opet­taa, eikä asi­aa vält­tämät­tä helpota se, että luen­noit­si­jankin kieli on kovin kankeaa. (Enkä nyt tarkoi­ta ään­tämyk­sen pikant­te­ja kansal­lisia eri­ty­ispi­irteitä, niistä on turha murehtia.)

    Tähän muuten pienenä sivukom­ment­ti­na se, että yllä­maini­tu­ista syistä myös vierask­ielisen perusk­oulu- ja lukio-opetuk­sen kanssa pitää olla aika tarkkana. Se voi sopia joillekin yksilöille, mut­ta mon­elle sinän­sä lah­jakkaalle oppi­laalle han­kalimpi­en kon­sep­tien opiskelem­i­nen vier­aal­la kielel­lä on hyvin vaikeaa.

    (Taisin saa­da tästä esseestä 0/6, yritin kiertää kysymyk­sen, kun tiedä vastausta.)

  67. Tapio: Yllät­tävän suuri osa junior­eina “ammat­ti­mais­es­ti” urheilleista on päässeet elämässä eteen­päin ja myös aka­teemisil­la por­tail­la. Heille on itses­tään selvää, että men­estyk­seen tarvi­taan har­joit­telua, siis työtä.

    Empi­iris­ten — joskin vajavais­ten — havain­to­jen mukaan eri­tyis­es­ti yksilöla­jit ovat tässä hyviä. Jotkut nuoret pystyvät sekä hoita­maan koulun­sa mallikelpois­es­ti että urheile­maan hyvin tavoit­teel­lis­es­ti. Urheilun lisäk­si sama kos­kee myös muu­ta eri­ty­istä pitkäjän­teistä pon­nis­telu­va vaa­ti­vaa har­ras­tus­toim­intaa, (taide)musiikki on tästä toinen yleinen esimerkki.

    Toisaal­ta kor­re­laa­tio ei ker­ro kausali­teetista. Tässä voi olla vaikea erot­taa har­ras­tuk­sen opet­tamien toim­inta­mallien (= har­joit­telua, har­joit­telua, har­joit­telua) ja muiden tek­i­jöi­den (luon­teen­pi­ir­teet, ympäristön mallit) vaikutusta.

  68. Liian van­ha: Usalaises­sa tutkimuk­ses­sa hyvine per­hei­den kek­sik­er­taiset lapsetkin suorit­ti­vat korkeak­oulu­tutkin­non, mut­ta yhtä lah­jakkaat, köy­histä olista tule­vat harvoin.

    Yhdys­val­ta­laisel­la tutkimuk­sel­la voi tässä tapauk­ses­sa vaik­ka koris­tel­la jouluku­usen. Suomeen sitä ei kan­na­ta soveltaa.

    Sikäläisessä jär­jestelmässä var­al­lisu­us sinän­sä vaikut­taa erit­täin voimakkaasti koulu­tus­mah­dol­lisuuk­si­in. Varat­tomas­ta kodista tule­van oppi­laan pitää olla erit­täin lah­jakas saadak­seen riit­tävän stipendin (tai sit­ten hakea armei­jan kaut­ta vauhtia).

    Suomes­sa täl­laista karsin­taa ei samal­la taval­la ole. Vaik­ka Mat­teus olisi tehnyt majansa kukka­roon, yliopis­to-opin­not ovat mah­dol­lisia opin­totuen ja ilmaisen opiskelun kaut­ta. Tämä ei tarkoi­ta täy­del­listä mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa, mut­ta mei­dän jär­jestelmässämme ei kuitenkaan ole sisään­raken­net­tua mah­dot­to­muut­ta per­heen varat­to­muu­den kautta.

    Tämän voisi ehkä ilmaista niin, että Suomes­sa köy­hyys sinän­sä ei katkaise lapsen tai nuoren opin­ti­etä. Per­heen köy­hyy­teen johta­neet tek­i­jät voivat sen kuitenkin tehdä. Jos koti ei tar­joa elämän peru­seväitä, niitä on vaikea muual­ta tuoda.

  69. Maaseu­tu­lainen: Nykyisessä koulu­tuskeskustelus­sa on jos jonkin­laista polkua, haaraa, ana­lyysiä ja luo­vaa ideaa, mut­ta valitet­ta­van vähälle on jäänyt keskustelu ihan rehellis­es­tä työn­teosta, ahkeruudesta. 

    Tut­tu kokenut opet­ta­ja jakoi lukiot karkeal­la viival­la kah­teen kasti­in, opiskelu- ja ruokailu­pain­ot­teisi­in. Ja näin­hän se on, suurin osa eri­lai­sista erikoisuuk­sista ja pain­o­tuk­sista on joko sumu­tus­ta tai harrastustoimintaa.

    Lah­jakku­us ja työn­teko täy­den­tävät toisi­aan asi­as­sa kuin asi­as­sa. Huip­pusuorituk­seen tarvi­taan kumpaakin paljon, keskinker­taisem­mis­sa suorituk­sis­sa kom­pen­soin­tia voi tehdä suun­taan ja toiseen varsin väljästi.

    Valitet­tavasti työn­teon määrän lisäämi­nen vaatisi sen arvos­tuk­sen kas­vamista. Täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti poikien kesku­udessa koulun eteen hikoilem­i­nen on todel­la nyn­nyä. Eikä kukaan halua olla nyn­ny, kos­ka nyn­nyt a) saa­vat tur­paansa, b) eivät saa jotain muu­ta. Täy­tyy olla tosinört­ti, että noista viit­sii kärsiä.

    Jos joku kek­sisi tavan saa­da koulunkäyn­ti arvoste­tum­mak­si las­ten ja nuorten kesku­udessa, se näky­isi jol­lain aikavälil­lä jo kestävyys­va­jenu­merois­sakin. Ei vain tai­da olla ihan help­po homma…

  70. uusi kas­vo tääl­lä: Ainakin hallinto on paisunut jär­jet­tömäk­si 20 vuodessa.

    Poli­ti­ikalla on hin­tansa. Tarvi­taan tasa-arvo­su­un­nitelmia ja kiusaamisen ehkäisy­su­un­nitelmia ja suvait­se­vaisu­uskas­va­tus­su­un­nitelmia. Kaik­ki sinän­sä hieno­ja asioi­ta. Mut­ta sit­ten tarvi­taan suun­nitelmien ohjeis­tus­ta, ohjeis­tuk­sen valvon­taa, valvon­nan valvon­taa, valvon­nan rapor­toin­tia, rapor­toin­nin analysoin­tia, suun­nitelmien päivit­tämistä ana­lyysin perusteella.

    Eikä tietenkään vain oppi­laitok­ses­sa vaan myös niitä valvo­vis­sa vira­nomai­sis­sa kun­nis­sa, val­ti­ol­la ja mitä hallinto­him­meleitä nyt sit­ten keksimmekin.

  71. TomiA: Esimerkik­si kau­ni­it naiset pää­tyvät hel­posti korkeam­paan ase­maan vaik­ka lah­jakku­ut­ta ei olisikaan.

    No taval­laan­han kauneut­ta voi pitää yhden sortin lah­jakkuute­na. Toiset lah­jat ovat korvien välis­sä, toiset taas kasvolu­us­ton muo­dos­sa ja ihossa…

  72. Catili­na:
    Se on joillekin niin pirun kova pala, että älykkyys on voimakkaasti periy­tyvää. Pitää joidenkin ottaa ihan moraa­li­nen nut­tura tutise­maan tästä pöyristyessä.

    Jopa ulkonäkö ja älykkyys kor­reloi­vat. Pöyristykää nyt oikein kovasti, ill­man­takaa jopa.

    http://www.psychologytoday.com/blog/the-scientific-fundamentalist/201012/beautiful-people-really-are-more-intelligent

    Onko Albert Ein­stein mielestäsi kaunis?

    Entäpä Stephen Hawkings?

    Tai vaikka­pa Gustaf Järnefelt?

  73. Antsa: Lask­isin työt­tömik­si myös kaik­ki helsinkiläiset, jot­ka saa­vat asum­is­tukea yms.

    Aika laveat ovat määritelmät.

    Asum­is­tu­ki on kuitenkin — muiden tukimuo­to­jen kuten toimeen­tu­lotuen ja asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sen ohel­la — tukimuo­to asun­to­bis­nek­selle, ei asu­jille. Se nos­taa vuokria ja asun­to­jen hin­to­ja, kun se nos­taa maksukykyä. 

    Asun­toa ei — rahal­lisin perustein — kan­na­ta vuokra­ta alle sen hin­nan, minkä saa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaal­ta. Ja heitä alkaa olla tarpeek­si määrit­tämään asumisen hinta.

    Asum­istues­ta ei siis voi kovin paljoa päätel­lä sitä, miten työl­lis­tet­tyjä ihmiset ovat.

  74. Viherinssi: Empi­iris­ten – joskin vajavais­ten – havain­to­jen mukaan eri­tyis­es­ti yksilöla­jit ovat tässä hyviä. Jotkut nuoret pystyvät sekä hoita­maan koulun­sa mallikelpois­es­ti että urheile­maan hyvin tavoitteellisesti… 

    Aikanaan joskus urheil­i­joitakin opet­ta­neena, olen samaa mieltä. Kun liikun­nal­la on muitakin kansan­ter­vey­del­lisiä, siis ihan rahal­la mitat­tavis­sa ole­via arvo­ja, niin pidän nyky­istä koul­uli­ikun­taa hyvin pahasti epäon­nis­tuneena tavoit­teis­saan. Yksi var­ma tapa vähen­tää yht­eskun­nan kulu­ja myöhem­min on panos­taa koulu- ja yliopistoliikuntaan.

    Paras luke­mani kuvas siitä, mitä oikeasti pitää tehdä, on min­is­teri Stub­b’n kir­jas­sa: Miehen treenkir­ja, kun hän kuvaa USA:ssa saa­maansa ope­tus­ta. Ter­veysti­eto on siel­lä ollut oikeasti ter­veysti­etoa ja liikun­ta siinä ohes­sa tavoit­teel­lista. Puuhastelu epäon­nis­tuneen päi­hde­val­is­tuk­sen kanssa ja liikun­tatun­tien pelailu on saata­va loppumaan.

  75. Osmo Soin­in­vaara: Kiitos, jäi m inul­ta kiireessa huo­maa­mat­ta. Hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on siis jotain säälit­tävää 60 %:n tuntumassa. 

    Toisaal­ta Aus­tralias­sa ilmeis­es­ti tilas­toidaan kaik­ki 15-vuot­ta täyt­täneet, eli myös yli 64-vuo­ti­aat. Helsin­gin työl­lisyysaste vas­taaval­la taval­la las­ket­tuna lie­nee 55% luokkaa.

  76. Viherinssi: Huip­pusuorituk­seen tarvi­taan kumpaakin paljon, keskinker­taisem­mis­sa suorituk­sis­sa kom­pen­soin­tia voi tehdä suun­taan ja toiseen varsin väljästi.

    Tämä toki riip­puu huip­pusuorituk­sen ja keskinker­taisen määritelmistä, mut­ta ne läh­teet johon minä olen tör­män­nyt, anta­vat ymmärtää, että lah­jakku­us on huip­ul­lakin aika merk­i­tyk­setön tek­i­jä työn­tekoon verrattuna. 

    http://www.recipesforlearning.com/about/joy-of-learning/10-thousand-hours/

    “In Ericcson’s study there were no “nat­u­rals,” musi­cians who effort­less­ly float­ed to the top while prac­tic­ing less than oth­ers. Also, there were no “grinds,” peo­ple who worked hard­er than every­one else, yet didn’t have what it takes to make it to the top. The research sug­gests that once a musi­cian has enough abil­i­ty to get into a top music school, what dis­tin­guish­es one per­former from anoth­er is how hard he or she works. That’s it. The peo­ple at the top don’t just work hard­er, or even much hard­er than every­one else. They work much, much harder.”

  77. Pekka Taipale: Poli­ti­ikalla on hin­tansa. Tarvi­taan tasa-arvo­su­un­nitelmia ja kiusaamisen ehkäisy­su­un­nitelmia ja suvait­se­vaisu­uskas­va­tus­su­un­nitelmia. Kaik­ki sinän­sä hieno­ja asioi­ta. Mut­ta sit­ten tarvi­taan suun­nitelmien ohjeis­tus­ta, ohjeis­tuk­sen valvon­taa, valvon­nan valvon­taa, valvon­nan rapor­toin­tia, rapor­toin­nin analysoin­tia, suun­nitelmien päivit­tämistä ana­lyysin perusteella.

    Eikä tietenkään vain oppi­laitok­ses­sa vaan myös niitä valvo­vis­sa vira­nomai­sis­sa kun­nis­sa, val­ti­ol­la ja mitä hallinto­him­meleitä nyt sit­ten keksimmekin.

    Jos­ta tul­laankin siihen johtopäätök­seen, että ilman noi­ta him­meleitä asi­at oli­si­vat paljon parem­min ja rahaa ei kuluisi niin tuhot­tomasti täy­teen turhuuteen.

  78. OS:“Helsingin ope­tusvi­ras­tol­la on määrära­ha posi­ti­iviseen diskrim­i­noin­ti­in eli siihen, että kouluille, jois­sa oppi­laiden taus­ta on heikom­pi, annetaan enem­män rahaa. Toi­mi on oikean suun­tainen, mut­ta täysin riit­tämätön. Tähän tarkoituk­seen vaivaiset kolme miljoon­aa euroa. Paljon vähäpätöisem­pi­in asioi­hin käytetään rahaa paljon enem­män. Rahan pitäisi olla niin suuri, että van­hem­mat voivat luot­taa lapsen­sa saa­van lähik­oulus­sa yhtä hyvää ope­tus­ta kuin muual­lakin. Kan­nat­taisi kymmenkertaistaa.”

    Miten tämä raha olisi tarkoi­tus käyt­tää? Kun kat­se­len tänään mollin sivus­to­ja, luokanopet­ta­jien ja eri­ty­is­lu­okanopet­ta­jien täytet­tävien tehtävien määrä on kun­nioitet­ta­va. Tarkoit­taisiko rahan kym­menker­tais­t­a­mi­nen tämän lis­tan kym­menker­tais­tu­mista? Mis­tä nämä kaik­ki ped­a­gogisen koulu­tuk­sen saa­neet ihmiset otetaan?

    http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/hae.htm?lang=fi&tarkempiHaku=false&rows=&sort=&hakusana=luokanopettaja+OR+erityisluokanopettaja&alueet=helsinki&ilmoitettuPvm=1&valitutAmmattialat=03&vuokrapaikka=—

    Argu­ment­ti­na vaar­alli­nen on aja­tus, että johonkin voidaan käyt­tää rahaa kun paljon huonom­pi­inkin asioi­hin käytetään enem­män. Täm­möi­nen ver­tailu johtaa vain rahan kilpahaaskaukseen.

  79. Viherinssi: Toisaal­ta kor­re­laa­tio ei ker­ro kausali­teetista. Tässä voi olla vaikea erot­taa har­ras­tuk­sen opet­tamien toim­inta­mallien (= har­joit­telua, har­joit­telua, har­joit­telua) ja muiden tek­i­jöi­den (luon­teen­pi­ir­teet, ympäristön mallit) vaikutusta.

    Tot­ta. Olen kuitenkin pitkälle samaa mieltä, kuin Maase­tu­lainen: Jos halu­at töi­hin työtä pelkäämät­tömän itsenäisen duu­nar­in, mais­terin tai tohtorin, sel­l­ainen hak­i­ja, joka on pen­tu­na ollut oman talon töis­sä pel­lol­la, nave­tas­sa ja/tai met­sässä, on aika tur­valli­nen valinta.

    Asen­tei­ta voi opet­taa ainakin lapselle, en tiedä mil­loin oppimisen ikku­na menee kiinni.

  80. Pekka Taipale:

    Asum­is­tu­ki on kuitenkin – muiden tukimuo­to­jen kuten toimeen­tu­lotuen ja asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sen ohel­la – tukimuo­to asun­to­bis­nek­selle, ei asu­jille. Se nos­taa vuokria ja asun­to­jen hin­to­ja, kun se nos­taa maksukykyä. 

    Asun­toa ei – rahal­lisin perustein – kan­na­ta vuokra­ta alle sen hin­nan, minkä saa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaal­ta. Ja heitä alkaa olla tarpeek­si määrit­tämään asumisen hinta.

    Tässä olen kyl­lä aivan samaa mieltä kanssasi. Oden aiem­mas­sa kir­joituk­ses­sa ja kommenttiketjussa: 

    Esseitä tulo­eroista (8/8) Tulon­si­ir­to­jen tehostaminen

    tämä tukien siir­tymi­nen hin­toi­hin ei tule juuri mitenkään esiin.

  81. Ris­to:

    Catilina:
    Jopa ulkonäkö ja älykkyys kor­reloi­vat. Pöyristykää nyt oikein kovasti, ill­man­takaa jopa.
    http://www.psychologytoday.com/blog/the-scientific-fundamentalist/201012/beautiful-people-really-are-more-intelligent

    Ja todis­teena tälle väit­teelle esitetään, että älykkäik­si arvioitu­jen las­ten opet­ta­jat Bri­tan­ni­as­sa 1960-luvul­la myös pitivät lap­sia parem­man näköisinä…? 

    No joo, tuo Psy­chol­o­gy Today on enem­mänkin pop­u­laar­i­ti­eteelli­nen lehti. Artikke­li ilmeis­es­ti poh­jau­tuu Kanaza­wan paperi­in, jos­sa mekanis­mik­si hah­motel­laan: (i) Älykkäät miehet saavut­ta­vat yhteiskun­nas­sa korkeam­man statuk­sen, (ii) saa­vat kau­ni­impia naisia puolisok­seen, ja (iii) lapset ovat sit­ten sekä kau­ni­ita että älykkäitä. Kanaza­wan mukaan muuten myös lib­er­aalit ja ateis­tit ovat mui­ta älykkäämpiä 🙂

    Mene ja tiedä. Onhan tuo yksi jär­keenkäyvä mekanis­mi, varsinkin kun muis­taa kuin­ka pienikin etu evoluu­tios­sa tup­paa use­an sukupol­ven jäl­keen rikas­ta­maan edun anta­neen piir­teen ker­takaikkisen domi­noivak­si. Mut­ta on vaar­al­lista keskit­tää huomio vain yhteen mekanis­mi­in ja uno­htaa muut, kuten älykkyy­den ei-geneet­ti­nen (sosi­aa­li­nen) periy­tymi­nen tai tämä kri­ti­ik­ki. Niinkuin Dun­can Watts sanoo, “Every­thing is obvi­ous — once you know the right answer”. Tah­too sanoa että sosi­aal­i­ti­eteessä jonkun ilmiön X lop­putule­maan vaikut­taa ziljoona eri tek­i­jää, on pir­ullisen vaikea sanoa etukä­teen mikä niistä nousee merkit­tävim­mäk­si vaikut­ta­jak­si. Mut­ta jälkikä­teen, lop­putule­man X toteudut­tua, jokainen näkee itses­tään­selvästi että vaiku­tus Q:han se kaiken takana oli, tietenkin. Lie­nee samaa juur­ta kuin Kah­ne­manin “Illu­sion of understanding”.

  82. Mikko Kivi­ran­ta: Tah­too sanoa että sosi­aal­i­ti­eteessä jonkun ilmiön X lop­putule­maan vaikut­taa ziljoona eri tek­i­jää, on pir­ullisen vaikea sanoa etukä­teen mikä niistä nousee merkit­tävim­mäk­si vaikuttajaksi. 

    Pitää vielä lisätä että fysikaal­i­sis­sa tieteis­sä, sil­loin kun muut­tu­jia ja niiden (epä­lin­eaarisia [*]) vuorovaiku­tuk­sia on liikaa tutk­i­jan päässä ker­ral­la pidet­täväk­si, tapana on rak­en­taa tietokones­im­u­laa­tio. Ja sim­u­laa­tiot on usein pir­ullisen vaikeaa tuu­na­ta laske­maan oikein. Esimerkik­si ilmas­tom­a­llit ilmeis­es­ti kuu­lu­vat tähän luokkaan. En tiedä kuin­ka paljon sim­u­laa­tioi­ta (pois­lukien Dun­can Watts) har­raste­taan pehmei­den tietei­den puolella.

    Tästäpä tulee mieleeni aasin­sil­ta tuoreeseen skan­daali­in: Amer­i­can Psy­chol­o­gist ‑lehdessä julka­istu artikke­li, jos­sa osoite­taan että posi­ti­ivisen ajat­telun voima keikaut­taa vaa’an pahoin­voin­nin puolelta hyv­in­voin­nin puolelle sil­loin kun yksilö saa päähän­sä enem­män kuin 2.9013 posi­ti­ivista aja­tus­ta jokaista negati­ivista aja­tus­ta kohden. Tuo tark­ka luku on johdet­tu kaaos­teo­ri­as­ta. Ilmeisen vaiku­tus­val­tainen paperi, Google Schol­ar­in mukaan siihen on viitat­tu 1084 ker­taa. Sokal on taas mukana, täl­lä ker­taa selvi­tystyön puolel­la. Kir­joit­ta­jat ovat psykolo­ge­ja , toinen, Bar­bara Fredrick­son, kuu­luu jopa k.o. lehden toimittajakuntaan.

    No mitä tästä pitäisi ajatel­la? Ainakin että on vaar­al­lista pyytää sem­moisia ihmisiä joil­la ei ole matemaat­tista ymmär­rystä, tekemään sim­u­laa­tioi­ta tai käyt­tämään muitakaan matemaat­tisia argu­ment­te­ja. Mut­ta toisaal­ta mieleen tulee sekin että jonkun asian julka­istuk­si tulem­i­nen ver­tais­arvioidus­sa lehdessä, tai edes suuri määrä viit­tauk­sia julka­isu­un, ei vielä takaa asian oikeel­lisu­ut­ta. Tot­ta, peri­aat­teessa väärät tiedot tule­vat lop­pu­jen lopuk­si oikaistuk­si, se on koko julkaisemisen idea, mut­ta tätä nykyä julka­istaan niin hir­muisia määriä papere­i­ta että on hyvä kysymys tuleeko niistä suur­in­ta osaa koskaan kukaan kri­it­tis­es­ti silmäilleek­si. Ongel­ma on tietysti että julkaisem­i­nen on mer­i­toi­tu­misen väline, tutkimus­ra­hoi­tus ja virat saadaan papere­i­ta kir­joit­ta­mal­la kun taas muiden papere­i­ta kri­it­tis­es­ti silmäilemäl­lä ei saa kuin pään­säryn ja rupia taka­muk­seen. Ihmette­len­pä kuin­ka paljon silkkaa rahtikult­tia tiede­maail­maan tätä nykyä kätkeytyy. 

    [*] Lin­eaariset tapauk­set yleen­sä ratkea­vat ihan ana­lyyt­tisel­lä matem­ati­ikalla — mikä sekin on, taval­laan, tapa pitää päässään enem­män asioi­ta kun sinne ‘rehellisin keinoin’ mahtuu

  83. Catili­na:
    Älykkyys/lahjakkuus on tun­netusti polygeeni­nen omi­naisu­us, joten tilas­tol­lis­es­ti tapah­tuu “reg­gres­sion to the mean”. Kuitenkin har­voin pudo­taan takaisin mutasar­jaan, vaan jäädään vähän ylem­mäs. Ei tarvi­ta kuin muu­ta­man sukupol­ven kier­to, niin mutasar­ja on tyhji­in ammen­net­tu mah­dol­lis­es­ta poten­ti­aal­ista, eli niistä hyvistä geeneistä.

    Kun sul­la tun­tuu ole­van tuo­ta lähde­ti­etout­ta, niin lait­t­a­sitko myös pari viitet­tä siihen miten genet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen perin­nöl­lisyys jakaan­tuu lahjakkuudessa.
    Vai oisko perin­nöl­lisyys sit­tenkin jääräpäisyy­dessä, joka joskus välil­lis­es­ti johtuu lah­jakku­udek­si? Eli perin­nöl­listä onkin luonteenpiirteet?

    Sen ver­ran vielä aiheesta, että posi­ti­ivi­nen disk­ri­moinoin­ti kuu­lostaa mutu­na hyvältä ide­al­ta perusk­oulu­tuk­ses­sa ja onhan perusk­oulu­tus tiet­ty kaiken korkeam­man koulu­tuk­sen perusta,
    MUTTA olis kai jo kor­kee aika herätä siihen, et jos halu­taan, että Suo­mi men­estyy kan­sain­välisessä markkna­t­aloudessa, niin ongel­mat ovat myöhem­mässä koulu­tuk­ses­sa kuin perusasteella.

    Vaik­ka kaik­ki lah­jakku­us­po­ten­ti­aali saataisi­in “pelastet­tua” perusk­oulu­tuk­ses­sa, se hukataan nykyään hyvin tehokkaasti sen jäl­keen. Ja kos­ka tämä hom­ma on vaikeampi prob­leema, tehdään vaan niitä lööppe­jä jostain pisa-tuloksista…

  84. Viherinssi: Tut­tu kokenut opet­ta­ja jakoi lukiot karkeal­la viival­la kah­teen kasti­in, opiskelu- ja ruokailu­pain­ot­teisi­in. Ja näin­hän se on, suurin osa eri­lai­sista erikoisuuk­sista ja pain­o­tuk­sista on joko sumu­tus­ta tai harrastustoimintaa.

    Lah­jakku­us ja työn­teko täy­den­tävät toisi­aan asi­as­sa kuin asi­as­sa. Huip­pusuorituk­seen tarvi­taan kumpaakin paljon, keskinker­taisem­mis­sa suorituk­sis­sa kom­pen­soin­tia voi tehdä suun­taan ja toiseen varsin väljästi.

    Valitet­tavasti työn­teon määrän lisäämi­nen vaatisi sen arvos­tuk­sen kas­vamista. Täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti poikien kesku­udessa koulun eteen hikoilem­i­nen on todel­la nyn­nyä. Eikä kukaan halua olla nyn­ny, kos­ka nyn­nyt a) saa­vat tur­paansa, b) eivät saa jotain muu­ta. Täy­tyy olla tosinört­ti, että noista viit­sii kärsiä.

    Jos joku kek­sisi tavan saa­da koulunkäyn­ti arvoste­tum­mak­si las­ten ja nuorten kesku­udessa, se näky­isi jol­lain aikavälil­lä jo kestävyys­va­jenu­merois­sakin. Ei vain tai­da olla ihan help­po homma…

    Min­ul­la pääsi pari kympin poikaa perusk­oulus­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten eikä heil­lä ollut ongelmia muiden kanssa koulumen­estyk­sen vuoksi.

    Kun numeroar­vostelu alkoi niin sil­loin esi­in­tyi jonku­nasteista kateut­ta ja hikipinkonimit­te­lyä, mut­ta kun keskustelus­sa poikien kanssa tuli selväk­si, että he jatka­vat mielu­um­min oma­l­la lin­jal­laan muista välit­tämät­tä niin kiusaami­nen lop­pui alku­un­sa kun sil­lä ei ollut vastakaikua.

    Suurimpia ongelmia pojille ja var­maan tytöillekin ovat van­hem­mat, jot­ka yrit­tävät pakot­ta­mal­la , jär­jet­tömil­lä sään­nöil­lä, pakkoharrastuksilla .

    Pojil­la vaikut­taa myös se, onko syn­tynyt alku-vai lop­pu­vuodes­ta ja mil­loin aloit­taa koulun.

    Van­hempi poi­ka on syn­tynyt alku­vuodes­ta ja meni koulu­un 7‑vuotiaana eli 7 vuot­ta 7 kuukaut­ta van­hana ja nuorem­pi 6 vuot­ta 9 kuukaut­ta vanhana

    Van­hem­malle koulu oli paljon helpompaa.

    Sama asia on havait­tu monis­sa muis­sa jutuis­sa esim harrastuksissa
    Ehkäpä poikien koulun aloi­tusikä pitäisi olla vuot­ta korkeampi kuin tytöillä ?

  85. Viherinssi: Yhdys­val­ta­laisel­la tutkimuk­sel­la voi tässä tapauk­ses­sa vaik­ka koris­tel­la jouluku­usen. Suomeen sitä ei kan­na­ta soveltaa.

    Sikäläisessä jär­jestelmässä var­al­lisu­us sinän­sä vaikut­taa erit­täin voimakkaasti koulu­tus­mah­dol­lisuuk­si­in. Varat­tomas­ta kodista tule­van oppi­laan pitää olla erit­täin lah­jakas saadak­seen riit­tävän stipendin (tai sit­ten hakea armei­jan kaut­ta vauhtia).

    Suomes­sa täl­laista karsin­taa ei samal­la taval­la ole. Vaik­ka Mat­teus olisi tehnyt majansa kukka­roon, yliopis­to-opin­not ovat mah­dol­lisia opin­totuen ja ilmaisen opiskelun kaut­ta. Tämä ei tarkoi­ta täy­del­listä mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa, mut­ta mei­dän jär­jestelmässämme ei kuitenkaan ole sisään­raken­net­tua mah­dot­to­muut­ta per­heen varat­to­muu­den kautta.

    Tämän voisi ehkä ilmaista niin, että Suomes­sa köy­hyys sinän­sä ei katkaise lapsen tai nuoren opin­ti­etä. Per­heen köy­hyy­teen johta­neet tek­i­jät voivat sen kuitenkin tehdä. Jos koti ei tar­joa elämän peru­seväitä, niitä on vaikea muual­ta tuoda.

    USA on perusk­oulun syn­ty­maa ja julkisen sek­torin perusk­oulun käy 96 % ikäluokasta

    Yliopis­to­ja ja korkeak­oulu­ja löy­tyy on 4500, suurin osa julk­isia laitoksia
    Useim­mis­sa mak­sut ovat varsin kohtu­ullisia ja moni voi suorit­taa korkeak­oulun kotoa

    Pieni joukko yksi­ty­isiä yliopis­to­ja muo­dostaa harhaku­van , joka ei ole aivan koko totu­us mon­imuo­toises­sa maassa.

    Suomene ver­rat­tuna USA:ssa ikälu­okas­ta suurem­pi joukko suorit­taa yliopistotutkinnon .

  86. Kat­sokaa­pa hiukan real­is­mia kun mrfixit2000 nim­imerkil­lä suo­ma­laisyn­tyi­nen oli muut­tanut Kanadaan van­hempi­en­sa mukana ja ryhtynyt työhön n. 18 vuo­ti­aas­ta läh­tien. Sitä työtä kun on ollut tar­jol­la Kanadas­sa jo tuol­loin 30 vuot­ta sit­ten. Siis ilmaan mitään vira­nomais­ten hol­hon­taa koulunkäyn­nin ja jatkope­ruskoiluista höpinään ja jatkoon eikä muidenkaan velvoit­tavien suh­teen Kanadas­sa ole tarvin­nut men­nä jär­jet­tömyyk­si­in kansalais­ten koulu­tuk­sen­sa holhoamisella :

    http://www.youtube.com/user/mrfixit2000

  87. En olisi huolestunut todel­la lah­jakkaista. he kyl­lä selviävät, jollei­vat ole pahasti neurooottisia. 

    Huolestuneem­pi ole keski­ta­son oppi­laista. He tarvit­se­vat ope­tus­ta ja kan­nus­tavaa ympäristöä. Siis kan­nus­tavaa, ei hikipink­outeen yllyttävää.

    Ykai väärinkäsi­tys oikaista­va. Keskik­oulun aloit­ti v. 1964 (siis omas­ta v. 1953 ikälu­okas­ta) jo ylipuo­let. J aosusu koko ajan lisään­tyi. Eikä kansalaisk­oulukaan mitään sekun­daa ollut.

    Lah­jakkailel vähä­varaisilel opi­lail­leyleen­sä tar­jot­ti­in vapaaop­pi­la­s­paik­ka ja mah­dol­lisu­us oppik­oulu­un. Poikkeuk­si­akin oli.

  88. Toine näköko­h­ta lisät­tävä. Ammat­timiehen opin­not ja taidot antoi­vat myös mah­dol­lisuduen kehit­tää kykyjään. Kaivos­miehel­lä oli 80-luvul­la lehtorin palk­ka, mut­ta joka jätkästä ei tosi­aan siihen hom­maan ollut.

  89. Tun­tuu erikoiselta syyl­listää van­hempia siitä, että halu­a­vat lap­silleen hyvän ja motivoivan oppimisympäristön.

    Oma nuoremme oli läheisessä ala-asteessa, joka sat­tui ole­maan erit­täin laadukas johtuen ehkä tarmokkaas­ta nais­re­htorista. Poi­ka sai sak­sankie­len suihkei­ta jo 1–2 luokilla.

    Lähin yläaste ei ollut hyvässä maineessa, mut­ta mui­hin olisi ollut han­kala mat­ka. Ilmeni, että ko. yläas­teessa oli erit­täin paljon syr­jäy­tynei­den ja maa­han­muut­ta­jien lap­sia. Siel­lä oli paljon kiusaamista ja suo­ranaista väki­val­taakin. Nuori selvisi ylälu­ok­ista isokokoise­na ja lahjakkaana.

    Lukion kohdal­la oli selvää, ettei tähän hän­täpään koulu­un (HS:n ver­tailu) kan­nat­tanut jäädä. Yhteis­toimin valit­ti­in hyvä­ta­soinen lukio. Koulun taso­ero oli dra­maat­ti­nen. Tasokkaat opet­ta­jat, motivoituneet koulukaver­it, hyvä järjestys, ei ilki­val­taa. Nuoremme viihtyi siel­lä eri­no­mais­es­ti ja sai paljon hyviä ystäviä.

    Nyt nuoremme opin­not suju­vat hienos­ti Helsin­gin yliopis­tossa. Tiedän myös, että hyvä sosi­aa­li­nen verkos­to aut­taa hänen men­estymistään jatkossa.

    Em. hän­täpään koulun tilanne ei selvästikään kor­jaan­nu mil­lään pikku­panos­tuk­sel­la. Tarvit­taisi­in paljon tukea jo ala-asteesta läh­tien, eri­ty­isope­tus­ta, har­ras­tusker­ho­ja, nuorisotyöntekijöitä..

    Muis­tan kun pidin vas­ta­syn­tynyt­tä poikaani sylis­säni. Lupasin sil­loin, että teen parhaani, jot­ta lap­si pär­jäisi elämässään. Niin­hän me kaik­ki vas­tu­ulliset vanhemmat.

  90. jv:
    Jos koul­ulle annetaan tun­tu­vaa lisära­hoi­tus­ta mui­ta koulu­ja huonom­pi­en tulosten perus­teel­la, mil­laisen kan­nus­ti­men tämä luo kouluille kehit­tää opetustaan?

    Miten koulu voi kehit­tää ope­tus­taan? Jokaises­sa koulus­sa tehdään paras­ta mah­dol­lista tulosta resurs­sei­hin näh­den. Jos on liian vähän rahaa, niin ope­tus on tehot­tomam­paa suurten ope­tus­ryh­mien seurauksena.

    Jos lukios­sa on liian vähän oppi­lai­ta, niin kurssi­tar­jon­ta on liian sup­peaa. kos­ka kurssit eivät toteudu liian vähäisen oppi­las­määrän takia.

  91. Viherinssi: Tut­tu kokenut opet­ta­ja jakoi lukiot karkeal­la viival­la kah­teen kasti­in, opiskelu- ja ruokailu­pain­ot­teisi­in. Ja näin­hän se on, suurin osa eri­lai­sista erikoisuuk­sista ja pain­o­tuk­sista on joko sumu­tus­ta tai harrastustoimintaa.

    Olen samaa mieltä työ­teon tärkey­destä, sen korost­a­mi­nen on jäänyt liikaa taka-alalle.

    Ns. viihtymiskurssit ja erikos­tu­miset ovat seu­raus­ta lukioiden välis­es­tä kil­pailus­ta opiske­li­joista. Lukion täy­tyy pro­filoitua joil­lakin pakol­lis­ten ainei­den ulkop­uolisil­la , kouluko­htaisil­la kursseilla. 

    Näil­lä erikoisuuk­sil­la houkutel­laan opiske­li­joi­ta. Erikoisim­pana pitäisin tankotanssikurssia. Ajoko­rtin suorit­tamis­es­ta saa myös lukiokurssin, kenel­lä siihen on varaa. Nos­taako tämä amerikkalaistyy­li­nen, vapaa kil­pailu, opetuk­sen tasoa ? Kil­pailua vielä hypetetään medi­an yo-tulosten koulurankingilla.

    Tule mei­dän lukioon, saat tabletin, ilmaiset koulukyy­dit, opin­tomatkan ulko­maille ( lue shop­pailu), ratsastus‑, laite­sukel­lus- purjehdus‑,laskuvarjohyppy- jne. kurssit.

    Tätä se on ark­i­todel­lisu­us kouluelämässä.

    On kuitenkin muis­tet­ta­va, että lukioikäiset ovat nuo­ria, elämyshakuisek­si kas­vatet­tu­ja ihmisiä. Enää ei kiehdo van­hanaikainen pulpetis­sa puur­t­a­mi­nen , mah­dol­lisim­man hyvin arvosanoin kir­joitet­tu yo-tutk­in­to , nopea valmis­tu­mi­nen jatkok­oulu­tuk­ses­ta, nopea vaki­in­tu­mi­nen per­he- ja työelämään… vaan

    haus­ka ja elämyk­selli­nen koulu­ai­ka vilkkaan sosi­aalisen elämän tilk­keenä, tarkoituk­sen­mukainen yo-tulos, oman itsen­sä etsimi­nen ennen jatkok­oulu­tus­ta elämyk­siä hakien mielu­um­min uko­mail­ta välivu­osien aikana, pitkään kestävä jatkok­oulu­tus­vai­he, ehkä opin­to­su­un­nan vai­h­to pari­in ker­taan, ihana, vai­htel­e­va pro­jek­ti­työ (ei ehdi kyl­lästyä) hyväl­lä pal­ka­lla, ulko­maankomen­nuk­set, 35 ‑4 ‑kymp­pisenä hedelmöityshoidot/ lapsen han­kkimi­nen jne…

    Ketä kiin­nos­taa alge­bra, pakko­ruot­si , uskon­to, his­to­ria someen ja muuhun vir­tu­aalielämään verrattuna ?

  92. Markku af Heurlin:
    En olisi huolestunut todel­la lah­jakkaista. he kyl­lä selviävät, jollei­vat ole pahasti neurooottisia. 

    Huolestuneem­pi ole keski­ta­son oppi­laista. He tarvit­se­vat ope­tus­ta ja kan­nus­tavaa ympäristöä. Siis kan­nus­tavaa, ei hikipink­outeen yllyttävää.

    Ykai väärinkäsi­tys oikaista­va. Keskik­oulun aloit­ti v. 1964 (siis omas­ta v. 1953 ikälu­okas­ta) jo ylipuo­let. J aosusu koko ajan lisään­tyi. Eikä kansalaisk­oulukaan mitään sekun­daa ollut.

    Lah­jakkailel vähä­varaisilel opi­lail­leyleen­sä tar­jot­ti­in vapaaop­pi­la­s­paik­ka ja mah­dol­lisu­us oppik­oulu­un. Poikkeuk­si­akin oli.

    Vuo­den 1970 lopus­sa oppik­oulua käyti­in seuraavasti :

    Luku­ja arvioitaes­sa on huo­mat­ta­va, että erot eri ikäryh­mien välil­lä oli­vat suuret:

    15–24 ‑vuo­ti­aat 30,6 % (keskik­oulu 21,3, yliop­pi­laat 9,3)

    25–44 ‑vuo­ti­aat 21,3 % (keskik­oulu 11,7, yliop­pi­laat 9,6)

    45–64 ‑vuo­ti­aat 10,2 % (keskik­oulu 6,1, yliop­pi­laat 4,1)

    65- ‑vuo­ti­aat 6,8 % (keskik­oulu 4,3, yliop­pi­laat 2,5)

    Myös kaupunkien ja maaseudun erot oli­vat suuret,
    kaupungeissa/kauppaloissa vähin­tään keskik­oulu oli 19,3 %:lla, maalaiskun­nis­sa 8,7 %:lla

    Oppik­oulua ei siis käynyt puo­let vaan parhaim­mil­laankin vain n 30 % ikäluokasta.
    Useim­mat oppik­oulut oli­vat yksityisiä

  93. Viherinssi: Täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti poikien kesku­udessa koulun eteen hikoilem­i­nen on todel­la nyn­nyä. Eikä kukaan halua olla nyn­ny, kos­ka nyn­nyt a) saa­vat tur­paansa, b) eivät saa jotain muuta.

    Kyl­lä tämä oli maan tapa jo 60 v sit­ten. Sitä oppi nopeasti ole­maan viit­taa­mat­ta. Turpi­in ei tul­lut, sil­lä olin aika riski.

    Nyt näistä Tosime­henaluista ei kukaan ole hengis­sä, ei ole ollut pitkään aikaan.

  94. Pitää muis­taa, että vapaa koulu­val­in­ta on erikoiskielien (muut kuin englan­ti ja ruot­si) opetuk­sen eline­hto — tai sit­ten jättiläiskoulut.

    Jos alak­oulus­sa yritetään tar­jo­ta esimerkik­si A‑saksaa tai ran­skaa, voidaan se tehdä vain osas­sa koulu­ja — nimit­täin jos kie­len val­in­ta on vapaaehtoinen.

    Kolikon kään­töpuoli on, että A‑saksa ‑luokas­sa ei pahem­min kauko­maid­en maa­han­muut­ta­jia ole, ei ollut muuten sak­sankielisessä päiväkodis­sakaan. Tämä puhuu sen puoles­ta, ettei kieli­v­al­in­taa käytetä oppi­laiden jakamisek­si eri luokki­in; tulok­se­na oppitun­tien jako-ongel­ma. Englan­ninkieli­nen koulu taas kerää maa­han­muut­ta­jia run­saastikin, joskin var­maan pääsään­töis­es­ti euro&amerikkalaisia.

    Sit­ten ovat nämä alak­oulu­jen musi­ikkilu­okat. Ne vaa­ti­vat sen ver­ran akti­ivi­su­ut­ta van­hem­mil­ta, että syr­jäy­tyneistä per­heistä ei sitä löy­tyne. Onnek­si van­hempainy­hdis­tyk­set (ainakin Kuo­pios­sa) pitävät huol­ta, että kaik­ki saa­vat soit­ti­men pikku­ra­hal­la lainaan kouluajaksi.

  95. Hei Mat­ti!

    Ainakaan minä en pyrkinyt syyl­listämään van­hempia, vaik­ka vähän tiik­er­iäideistä puhumi­nen siihen voi viitatakin.

    Minus­ta taval­lisen van­hem­man velvol­lisu­us on huole­htia lapselleen mah­dol­lisim­man hyvä koulu­tus. Mut­ta, val­takun­nan- ja kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa val­taa käyt­tävän poli­itikko­van­hem­man pitäisi lait­taa lapsen­sa (lapsen­lapsen­sa) kun­nan huonoim­paan koulu­un ja jos ei ole tyy­tyväi­nen, käyt­tää sitä vaiku­tus­val­taansa niin, että vaikei­den asuinaluei­den kouluis­sa oli­si­vat pienem­mät luokkakoot, enem­män koulu­avus­ta­jia jne.

    Tän kun näkis

    Touko Met­ti­nen

  96. Mat­ti:
    Tun­tuu erikoiselta syyl­listää van­hempia siitä, että halu­a­vat lap­silleen hyvän ja motivoivan oppimisympäristön. 

    Tämä on juuri tärkein asia mihin van­hem­mat voivat omil­la valin­noil­laan vaikut­taa. Olin juuri las­teni kanssa erään ostoskeskuk­sen leikki­huoneessa kun paikalle tuli iso ryh­mä maa­han­muut­ta­jia. Poikani yrit­ti kovasti rak­en­taa majaa palikoista kun yksi poi­ka tuos­ta maa­han­muut­ta­jaryh­mästä sän­täili vauhkona edes takas aina välil­lä tarkoituk­sel­lis­es­ti tuhoten poikani aikaansaan­nok­set. Mik­si ihmeessä lait­taisin lapseni sel­l­aiseen koulu­un, jos­sa on tuol­laista oppi­las­ma­te­ri­aalia? Ja ketä se oikeas­t­aan hyödyt­tää. Yhteiskun­nalle on var­masti parem­paa, että poikani saa rauhal­lisen oppimisym­päristön ja voi myöhem­mäl­lä iäl­lä suun­nitel­la jotain kansantaloudellisesti/ympäristöllisesti merkit­tävää. Itse olen käynyt koulua tule­vien rikol­lis­ten kanssa ja todel­lakin halu­an lapsel­leni parem­paa. Ja eikä se min­unkaan läs­näoloni estänyt noiden tule­vien rikol­lis­ten vanki­lakier­ret­tä. Heikom­pi­en koulu­jen ope­tus­su­un­nitelmi­a/-menetelmiä kan­nat­taisi ehkä tarkastel­la ja räätälöidä niitä sopiviksi.

  97. “Lukion kohdal­la oli selvää, ettei tähän hän­täpään koulu­un (HS:n ver­tailu) kan­nat­tanut jäädä. Yhteis­toimin valit­ti­in hyvä­ta­soinen lukio. Koulun taso­ero oli dra­maat­ti­nen. Tasokkaat opet­ta­jat, motivoituneet koulukaver­it, hyvä järjestys, ei ilki­val­taa. Nuoremme viihtyi siel­lä eri­no­mais­es­ti ja sai paljon hyviä ystäviä.”

    Pelkkä myyt­ti, eivät lah­jakkaat lapset ole hyvälu­on­teisia automaattisesti.
    Lah­jakku­us ja hyvä luonne eivät korreloi,lahjkas voi olla kiusaa­ja siinä kuin syrjäytynytkin.

    Tuskin­pa kukaan Stal­inia tai Hit­ler­iä lah­jat­tomana pitää ?

    Olin itse valvo­jana use­al­la tun­netun huip­pu­lukion retkel­lä ja abiris­teily­il­lä ja kyl­lä oppi­laiden käytös oli aivan saman­laista kuin muil­lakin nuorilla.

    Eivät nuo kympin päivän­sä­teet sen kiltimpiä ole kuin muut.

  98. Liian van­ha:

    Eivät nuo kympin päivän­sä­teet sen kiltimpiä ole kuin muut.

    Se ero niis­sä lie­nee, että osaa­vat yleen­sä olla koulus­sa asial­lisem­min ver­rat­tuna niihin, jot­ka lähin­nä vain häiriköivät.

    Sel­l­aisenkin olen ollut huo­maa­vani, että aika usein taval­lis­es­ti rauhalli­nen ja sän­till­i­nen tyyp­pi voi sekoil­la ihan kybäl­lä, kun läh­tee viih­teelle. Ammat­ti­juh­li­ja osaa ottaa rauhal­lisem­min, kos­ka seu­raa­va ker­ta voi olla jo huomen­na, niin ei tarvitse kaikkia patou­tu­mia yhden illan aikana purkaa.

  99. Catili­na:
    Se on joillekin niin pirun kova pala, että älykkyys on voimakkaasti periy­tyvää. Pitää joidenkin ottaa ihan moraa­li­nen nut­tura tutise­maan tästä pöyristyessä.

    Jopa ulkonäkö ja älykkyys kor­reloi­vat. Pöyristykää nyt oikein kovasti, ill­man­takaa jopa.

    http://www.psychologytoday.com/blog/the-scientific-fundamentalist/201012/beautiful-people-really-are-more-intelligent

    Mik­sei tuo voisi olla tosi? USA:ssa taitaa kaik­ki käy­dä plas­ti­ikkakirurgeil­la. Monis­sa älykkyyt­tä vaa­tivis­sa töis­sä vaa­di­taan myös vuorovaikutustaitoja(eli ulkonäköä), niin var­masti sille suun­nalle etenevät pyrkivät panos­ta­maan myös paljon ulkonäköönsä.

  100. Liian van­ha:
    Olin itse valvo­jana use­al­la tun­netun huip­pu­lukion retkel­lä ja abiris­teily­il­lä jakyl­lä oppi­laiden käytös oli aivan saman­laista kuin muil­lakin nuorilla.

    Eivät nuo kympin päivän­sä­teet sen kiltimpiä ole kuin muut.

    Kun Liian van­ha ker­too lukiokoke­muk­sista, niin on vaikea uskoa, että lapsemme (min­un lap­sis­tani tosin vain yksi) ovat käyneet saman lukion. Niin eri­laiset käsi­tyk­set meil­lä on.

    Tosin uskon kyl­lä, että ris­teilyl­lä (koulu­a­jan ulkop­uolel­la) ja ehkä retkil­läkin osa saat­toi irrotel­la kovastikin. Oppitun­neil­la (ainakin lapseni ker­toman ja omien havain­to­jeni mukaan) val­lit­si kuitenkin työrauha ja läh­es kaik­ki opiske­li­v­at ahk­erasti. Yleinen ilmapi­iri oli myös oppimiseen ja työsken­te­lyyn kan­nus­ta­va. Kympit ja työn­teko eivät olleet luokkakaverei­den silmis­sä häpeäl­listä, vaan kunniakasta.

    Kaikkein paras­ta oli kuitenkin se, että kympin oppi­las saat­toi olla ensim­mäistä ker­taa elämässään ihan tavalli­nen oppi­las muiden joukos­sa eikä se, joka oli aina opet­ta­jien ja luokkakaverei­den silmätikku.

  101. Eikö 95% näistä ongelmista voitaisi ratkaista lisäämäl­lä maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ja myös suo­ma­lais­ten avus­ta­jien määrää heti alalu­ok­il­ta alka­en? Avus­ta­jan ei tarvit­si vält­tämät­tä osa­ta muu­ta kuin olla aikuinen. Toki pikakurssitet­tu tehtävään.

    Vai onko avus­ta­jillekin jo määrät­ty AMK-tason pätevyys­vaa­timuk­set ja työe­htosopimuk­sen mukaiset palkat?

    Kauan sit­ten, kansak­oulu­aikoina, oli tapana, jos luok­ka oli lev­o­ton, että joku van­hem­mista kut­sut­ti­in avus­ta­maan opet­ta­jaa. Viikko tai pari yleen­sä riit­ti. Palkkaa ei maksettu.

    Jäl­jelle jäävä 5% on oma jut­tun­sa, mut­ta ehkä “tar­tun­taa” voitaisi­in rajoittaa. 

    PS: Oulun koulu­toimen joh­dos­sa on kuulem­ma enää 90 ei-opet­tavaa toimihenkilöä.

  102. Kiin­nos­ta­va paperi liit­tyen tulo­eroi­hin ja sosi­aaliseen liikkuvuuteen. 

    Mar­ry Your Like: Assor­ta­tive Mat­ing and Income Inequal­i­ty Jere­my Green­wood, Nez­ih Guner, Geor­gi Kocharkov, Cezar San­tos http://www.nber.org/papers/w19829

    Has there been an increase in pos­i­tive assor­ta­tive mat­ing? Does assor­ta­tive mat­ing con­tribute to house­hold income inequal­i­ty? Data from the Unit­ed States Cen­sus Bureau sug­gests there has been a rise in assor­ta­tive mat­ing. Addi­tion­al­ly, assor­ta­tive mat­ing affects house­hold income inequal­i­ty. In par­tic­u­lar, if match­ing in 2005 between hus­bands and wives had been ran­dom, instead of the pat­tern observed in the data, then the Gini coef­fi­cient would have fall­en from the observed 0.43 to 0.34, so that income inequal­i­ty would be small­er. Thus, assor­ta­tive mat­ing is impor­tant for income inequal­i­ty. The high lev­el of mar­ried female labor-force par­tic­i­pa­tion in 2005 is impor­tant for this result. 

  103. Miten opiskelumyön­teisyyt­tä edistetään? 

    Poli­it­tis­es­ti tue­taan urheilua, musi­ikkia ja taideainei­ta eri­ty­is­val­in­tana. Teinit taas halu­a­vat olle“ei ainakaan nört­ti”. Opin­not lisäävät myös tuloeroja. 

    Muuten — opet­ta­jil­lakaan ei näytä keskustelus­sa ole­van yhtään mitään vaiku­tus­ta mihinkään, oppi­la­saines ratkaisee jokaisen kohtalon. Ei hyvältä vaikuta.

  104. Määkin pyöräilen: Se ero niis­sä lie­nee, että osaa­vat yleen­sä olla koulus­sa asial­lisem­min ver­rat­tuna niihin, jot­ka lähin­nä vain häiriköivät.

    Sel­l­aisenkin olen ollut huo­maa­vani, että aika usein taval­lis­es­ti rauhalli­nen ja sän­till­i­nen tyyp­pi voi sekoil­la ihan kybäl­lä, kun läh­tee viih­teelle. Ammat­ti­juh­li­ja osaa ottaa rauhal­lisem­min, kos­ka seu­raa­va ker­ta voi olla jo huomen­na, niin ei tarvitse kaikkia patou­tu­mia yhden illan aikana purkaa.

    Nyt kun lukio on ohi niin on alka­nut tul­la tun­nus­tuk­sia , miten lukios­sa on käyttäydytty.

    Nuoretkin muis­tel­e­vat jo menneisyyttään.

    Rauha oli luokas­sa samaa tasoa kuin rautatatieasemalla.

    Se ero on siinä, että oppi­laat halu­a­vat oppia ja sen eteen he tekevät myös töitä.Ja hyvässä koulus­sa ver­tais­tu­ki helpot­taa jonkin verran..

    Muis­tan vielä elävästi kun van­hempi veli sanan­mukaises­ti takoi matem­ati­ik­ka nuorem­man vel­jen ja kaverei­den päähän.

    Mut­ta paljonko he tarvit­si­vat koulua on epäselvää.

    Koulun vaiku­tus on itse asi­as­sa vähäi­nen, koulumen­estyk­ses­tä koulu, opet­ta­jat ja muu kouluym­päristö selit­tää kouluym­päristö vain n 5 %

  105. banaani: Mik­sei tuo voisi olla tosi? USA:ssa taitaa kaik­ki käy­dä plas­ti­ikkakirurgeil­la. Monis­sa älykkyyt­tä vaa­tivis­sa töis­sä vaa­di­taan myös vuorovaikutustaitoja(eli ulkonäköä), niin var­masti sille suun­nalle etenevät pyrkivät panos­ta­maan myös paljon ulkonäköönsä. 

    Ja Mar­sis­sa on hiekkamyrskyjä ja molem­pi­en fak­to­jen tai väit­tei­den yhteys linkat­tuun artikke­li­in on tasan nol­la. Se data, mil­lä väitett­tä perustelti­in, liit­tyi arvioin­tei­hin, jot­ka brit­tiläiset opet­ta­jat tekivät vähän kymme­nen ikävuo­den molem­min puolin olleista oppi­lais­taan 1960-luvulla.

  106. Ja nyt kun sään­nöl­lis­es­ti vierail­lut Otaniemessä avus­ta­mas­sa sit­si-ilto­jen valmis­telus­sa ja kier­rel­lyt oppi­lasasun­tolois­sa niin täy­tyy ihme­tel­lä miten noista äidinkullista ja maan toivoista on yhtä äkkiä kas­vanut täysiä sottapyttyjä.

    Ja miten paljon tuol­lainen poruk­ka saa sär­jet­tyä kaikkea mah­dol­lista. Käytävät ovat täyn­nä huonekalu­jen, polkupyörien,patjojen, matkalaukku­jen, vaat­tei­den, lehtien etc jätteitä.

    Ilmeis­es­ti nuo perusk­oulun häiriköt jotenkin ujut­tau­tu­vat ohi kaikkien normiväylien yliopistoon ?

  107. JTS:
    Miten opiskelumyön­teisyyt­tä edistetään? 

    Poli­it­tis­es­ti tue­taan urheilua, musi­ikkia ja taideainei­ta eri­ty­is­val­in­tana. Teinit taas halu­a­vat olle”ei ainakaan nört­ti”. Opin­not lisäävät myös tuloeroja. 

    Kouluis­sa pitäisi opet­taa pääsemään kilttey­destä eroon, mut­ta myön­teisel­lä taval­la eli kohot­taa oppi­laiden itse­tun­toa. Suo­ma­laiset ovat liian kilt­te­jä ja tule­vat jyrä­tyik­si kan­sain­välisil­lä markki­noil­la oli sit­ten kyseessä bisnes tai poli­ti­ik­ka. Jos ei ole pahis ei ole mitään jakoa päästä hyvin palkat­tui­hin johta­jadu­unei­hin. PISA on vain silmän­lumet­ta, onko maail­man paras perusk­oulu aut­tanut pääsemään kansal­lis­es­ta heikos­ta itse­tun­nos­ta eroon?

  108. Liian van­ha:
    Ja nyt kun sään­nöl­lis­es­ti vierail­lut Otaniemessä avus­ta­mas­sa sit­si-ilto­jen valmis­telus­sa ja kier­rel­lyt oppi­lasasun­tolois­sa niin täy­tyy ihme­tel­lä miten noista äidinkullista ja maan toivoista on yhtä äkkiä kas­vanut täysiä sottapyttyjä… 

    Koulu­tuk­sen lisäk­si ainakin jo lukion ja sen jäl­keen korkeak­oulun pitää kyetä sosi­aal­is­ta­maan oppi­laitaan. Vain miehet käyvät intin, joten sosi­aal­is­tamista ei voi ihan kokon­aan jät­tää kasarmeille.

    Suomes­sa koul­u­laitos ei sosi­aal­ista samal­la taval­la kuin muual­la Euroopas­sa. Kyse on pienistä asioista, esimerkik­si käytös­tavoista ja pukeu­tu­mis­es­ta. Ihan samal­la taval­la kuin alak­ouluis­sa ei saa hyväksyä huntu­jen käyt­töä, ei luki­o­laisil­la saa hyväksyä farkku­ja puhu­mat­takaan verkkareista. 

    Suomes­sa on mah­dol­lista valmis­tua korkeak­oulus­ta käymät­tä yhdessäkään frakki­juh­las­sa! Jos pieniä asioi­ta ei saa­da sosi­aal­is­tet­tua, niin miten voit kuvitel­la, että suuris­sa asiois­sa oltaisi­in oikeil­la jäljillä?

    Samal­la taval­la voidaan kyseenalais­taa koulu­jen käytän­tö, jos­sa oppi­laat sin­ut­tel­e­vat opet­ta­jaa. Pienet asi­at aiheut­ta­vat juuri sen, että Otaniemeenkin ajau­tuu epä­sosi­aal­ista joukkoa, jon­ka kuv­a­sit tuos­sa. Korkeak­oul­ul­la ja oppi­lasjär­jestöil­lä on iso tehtävä sosi­aal­is­taa hei­dät. Epä­sosi­aalisen diplo­mi-insinöörin käyt­tökelpoisu­us työ­markki­noil­la on hyvin rajoitet­tu. Oma ehdo­tuk­seni on enem­män frakkia ja vähem­män haalareita.

  109. Yläasteikäisenä mon­et nuoret ovat herkim­mil­lään. Mon­en tule­vaisu­u­den men­estyjän tai syr­jäy­tyjän kierre saa alkun­sa juuri yläasteiässä.

    Tutk­i­ja kävi yläas­teen­sa 90-luvun lop­ul­la. Lähik­oulu olisi löy­tynyt helsinkiläis­es­tä lähiöstä, muu­ta­man sadan metrin päästä kotoa. “Kult­tuurien sula­tusu­u­niksi” luon­nehdi­tun koulun penkke­jä kulut­ti jos jonkin­laista kansal­lisu­ut­ta, ensim­mäi­sistä soma­l­i­maa­han­muut­ta­jista lähtien.

    Ala-asteelta yläas­teelle niveltävil­lä tun­neil­la tena­vat pää­sivät mais­ta­maan “sula­tusu­unin” menoa. Rauhal­liseen ala-asteeseen näh­den yläas­teel­la meno on kuin sirkuk­ses­sa; suurin osa tun­neista kului muuhun kuin oppimiseen. “Koulushop­pailu” oli luon­te­va siir­to — samaan ratkaisu­un pää­tyi puo­let ala-astelu­okas­ta. Lähik­oulun sula­tusu­u­ni­in pää­tyi paljon työt­tömien ja huono-osais­ten lapsia.

    Ero“koulushoppailijoiden” ja sula­tusu­u­ni­in jäänei­den välil­lä hei­jas­tuu vielä 20 vuo­den jäl­keen. Se, mis­sä määrin tulok­set ovat koulun, yhteiskun­nan, ympäristön ja per­imän aiheut­tamia, jää arvoitukseksi.

    Ihan kaikil­la opin­haluisil­la jun­nuil­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us saa­da rauhalli­nen ja tur­valli­nen opiskeluym­päristö yläas­teen ajak­si. On absur­dia, että ahk­er­at, opin­haluiset ja fik­sut tena­vat joutu­vat taival­ta­maan päivit­täin pitk­iä koulumatko­ja mielekkään opiskeluym­päristön perässä. 

    Entäpä jos yläas­teen oppi­laat valit­taisi­in lukion tavoin ala-asteen keskiar­von perus­teel­la? Jos arvosanat eivät riitä, ter­ve­menoa matkus­ta­maan toiselle puolen Helsinkiä oppia hakemaan.

  110. Liian van­ha: Suomene ver­rat­tuna USA:ssa ikälu­okas­ta suurem­pi joukko suorit­taa yliopistotutkinnon .

    Valitet­tavasti ver­tailukelpoisia tilas­to­ja on vaikea löytää, mut­ta Yhdys­val­lois­sa on jo pitkään ollut se tilanne, että vähin­tään alem­man korkeak­oulu­tutkin­non (BSc/BA/AMK/kandi/opisto) suorit­taa kol­mannes kansas­ta. Luke­ma on kiiven­nyt ylöspäin, mut­ta muu­tos 70-luvul­ta on vain muu­tamia pros­ent­tiyk­siköitä. Suomes­sa luku on nous­sut vauhdil­la ja on nyt yli 40 %.

    Ver­tailun vaikeus on siinä, että Yhdys­val­lois­sa tutk­in­to suorite­taan aikaisem­min kuin Suomes­sa, joten jos kat­so­taan eri­tyis­es­ti ikäryh­mää 20–25, siinä yhdys­val­ta­lais­nuo­ril­la on paljon suo­ma­laisia use­am­min korkeakoulututkinto.

    Ylem­pi­en tutk­in­to­jen (MSc/MA/MD/maisteri/YAMK) kohdal­la ero on suurem­pi. Suomes­sa ylem­män tutkin­non suorit­taa liki 20 % ikälu­okas­ta, Yhdys­val­lois­sa alle 10 %.

    Tutk­in­to­jen sisäl­lölli­nen ver­taami­nen on kovin vaikeaa. Kum­mas­sakin maas­sa eri­tyis­es­ti BSc kat­taa laa­jan valikoiman koulu­tus­tar­jon­taa. Mais­ter­i­ta­so on hiukan yht­enäisem­pi, ja näp­pitun­tu­man perus­teel­la Yhdys­val­lois­sa osin vaa­ti­vampi kuin Suomes­sa. Tässä kuitenkin koulu­jen väliset erot sekä toim­intatavois­sa, vaa­timuk­sis­sa että tasos­sa ovat suuria.

    Jos tilan­net­ta kat­so­taan koko pop­u­laa­tion tasol­la, Yhdys­val­lat johtanevat koulu­tus­ta­son osalta, kos­ka siel­lä van­hempi­en ikälu­okkien koulu­tus­ta­so on korkeampi kuin Suomes­sa — etenkin jos suo­ma­laisia opis­toas­t­een tutk­in­to­ja ei las­ke­ta BSc-tasoisiksi.

  111. tcrown: Tämä toki riip­puu huip­pusuorituk­sen ja keskinker­taisen määritelmistä, mut­ta ne läh­teet johon minä olen tör­män­nyt, anta­vat ymmärtää, että lah­jakku­us on huip­ul­lakin aika merk­i­tyk­setön tek­i­jä työn­tekoon verrattuna.

    Siteer­aa­masi tek­sti itse asi­as­sa korosti sitä, että huip­ul­la tarvi­taan aina kumpaakin. Tämän vuok­si kom­pen­soimi­nen on mah­dol­lista vain keskikastin suorituk­sis­sa. Nuori pianisti ei voi kom­pen­soi­da lah­jakku­usero­ja työmääräl­lä, kos­ka hän joka tapauk­ses­sa treenaa sen kahdek­san tun­tia päivässä, minkä fysi­ik­ka sallii.

    Tämä näkyy monel­la elämä­nalal­la. Matem­ati­ik­ka on tästä hyvä esimerk­ki. Matemaat­tis­es­ti lah­jakas lap­si selviää perusk­oulun matem­ati­ikas­ta hyvinkin kevyel­lä työn­te­ol­la, kos­ka kymp­pi­inkin vaa­dit­tu suori­tus on suh­teel­lisen vaa­ti­ma­ton. Hänen vier­essään voi istua toinen kympin saanut lap­si, joka ei ole matemaat­tis­es­ti kovin lah­jakas, mut­ta joka on tehnyt paljon töitä asian eteen.

    Näistä kahdes­ta vain tuo lah­jakas voi kuitenkaan selvitä pidem­mälle menevästä matem­ati­ikas­ta yliopis­tossa. Hänellekin tie tulee aluk­si ole­maan erit­täin työläs, kos­ka työn­teon jalo taito pitää opetel­la. Eteen­päin pääsee vain puurtamalla.

    Urheilu osoit­ta­nee tämän kaiken samal­la taval­la. Ilman oikei­ta geene­jä (ja kro­mo­some­ja!) kukaan ei juokse satas­ta kymme­neen sekun­ti­in, ei myöskään ilman sitä 10 000 tun­nin treenaamista. Fyy­si­sistä, fys­i­ol­o­gi­sista ja fysikaal­i­sista syistä lah­jakku­userot näkyvät kaikkein parhait­ten joukos­sa sekun­nin kymmenyksinä.

    Suori­tus on käytän­nössä jonkin­lainen ker­to­lasku työn tuomista tulok­sista ja synnynnäisestä/varhaislapsuudessa han­ki­tus­ta lah­jakku­ud­es­ta. Tästä syys­tä on vaikea sanoa, onko lah­jakku­us vai työn­teko tärkeäm­pää. (Yksilön kohdal­la asia on helpom­pi, kos­ka vain toiseen voi vaikuttaa.)

    Työ on kuitenkin hyvin tiukasti sidok­sis­sa moti­vaa­tioon, ja se tekee yhtälöstä koulu­jär­jestlemän kannal­ta han­kalan. Har­ras­tuk­sis­sa voi armot­ta paiska­ta laiskat pihalle, koulus­sa pitäisi jostain rak­en­taa porukalle moti­vaa­tio tehdä töitä.

  112. “Suomes­sa on mah­dol­lista valmis­tua korkeak­oulus­ta käymät­tä yhdessäkään frakki­juh­las­sa! Jos pieniä asioi­ta ei saa­da sosi­aal­is­tet­tua, niin miten voit kuvitel­la, että suuris­sa asiois­sa oltaisi­in oikeil­la jäljillä?”

    Heh, kyl­lä noil­la teekkareil­la frak­ki on useim­miten vakio­varus­teena sit­seis­sä, mut­ta ei se por­sas­ta sivistyneek­si tee.
    Ja sin­ut­telukin on yleistynyt maail­mal­la, eivät nuo ruot­salaisetkaan moukkia ole sin­ut­telun vuoksi

  113. Jos nyt lap­si ei kuitenkaan pääse min­nekään hyvään koulu­un huonos­ta lähik­oulus­ta (joi­ta on ilmeis­es­ti ihan taval­lisen hyvil­lä alueil­la) tai sen huonon lähik­oulun pain­o­tus­lu­okalle, niin mitä van­hem­mat voivat tehdä? Jos ei ole myöskään rahaa muut­taa parem­malle alueelle? 

    -kyseenalais­taa inklu­u­sio? Mik­si luokas­sa on häiriköitä, jot­ka selkeästi kuu­lu­vat pien­ryh­mään tai ummikkoulko­maalaisia, jot­ka selkeästi kuu­lu­vat johonkin valmis­tavaan opetukseen. 

    -vaa­tia opet­ta­jal­ta hyvää ope­tus­ta siitäkin huoli­mat­ta, että ope-par­ka on tähän koulu­un tai tähän luokkaan joutunut jäämään. Hyvälle opelle huonos­sa koulus­sa voisi vaa­tia eri­tyisen hyvää palkkaa!! Herätel­lä keskustelua eriyte­tys­tä opetuk­ses­ta oppimis­in­toisille (jos heitä on) tai jopa tasoryhmistä:O?

    Jos tiety­iltä alueil­ta pae­taan mui­hin koului­hin ja juuri koulute­tut van­hem­mat niin tekevät, niin on jär­jetön­tä asut­taa näille alueille enenevässä määrin maa­han­muut­ta­jia. Posi­ti­iviset mallit jäävät vähäisik­si. Enem­män seg­re­gaa­tio­ta myös hyville alueille? Jos kokee, että maa­han­muut­ta­jia ei oman lapsen lähipi­iri­in tai luokalle halu­ta, niin sil­loin voinee miet­tiä puoluekan­taansa. Onko se linjassa?

    Koulu­valin­nat on tältä vuodelta tehty. Kan­nat­taa kuitenkin kat­soa, kuin­ka huonos­ti esim. Helsin­gin ope­tusvi­ras­ton sivut palvel­e­vat koulu- ja pain­o­tus­val­in­tain­fos­sa huonos­ti suomea puhu­via van­hempia. Kuten edel­lä on todet­tu, myös maa­han­muut­tjis­sa on paljon lah­jakkai­ta ja opiskeluhaluisia. Ja jopa köyhissäkin.

  114. Liian van­ha: Ja sin­ut­telukin on yleistynyt maail­mal­la, eivät nuo ruot­salaisetkaan moukkia ole sin­ut­telun vuoksi

    Hm! Oletko­han ymmärtänyt kan­sain­välisen “sin­ut­telun” työti­lanteis­sa? Onhan englan­nis­sakin sana “you”.

    Ruot­salaiset osaa­vat “sinutel­la” eri­no­maisen kohteliaasti.

  115. Kalle: Suomes­sa on mah­dol­lista valmis­tua korkeak­oulus­ta käymät­tä yhdessäkään frakki­juh­las­sa! Jos pieniä asioi­ta ei saa­da sosi­aal­is­tet­tua, niin miten voit kuvitel­la, että suuris­sa asiois­sa oltaisi­in oikeil­la jäljillä?

    Puku­juh­lat voivat olla ihan kivo­ja, mut­ta työelämässä tarvit­ta­vat sosi­aaliset taidot han­ki­taan muual­ta, ne kun ovat jotain aivan muu­ta kuin aka­teem­i­nen etiket­ti. Verkos­toi­tu­mi­nen tehdään nykyään useim­miten selvin päin päivä­saikaan ja jos­sain muus­sa puvus­sa kuin ilta­pu­vus­sa tai frakissa.

  116. “Ilmeis­es­ti nuo perusk­oulun häiriköt jotenkin ujut­tau­tu­vat ohi kaikkien normiväylien yliopistoon ?”

    Tekni­ikkaa pääsee opiskele­maan yliopis­to­ta­solle, jos osaa kir­joit­taa nimen paperiin.

  117. Tapio:
    Eikö 95% näistä ongelmista voitaisi ratkaista lisäämäl­lä­maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ja myös suo­ma­lais­ten avus­ta­jien määrää heti alalu­ok­il­ta alka­en? Avus­ta­jan ei tarvit­si vält­tämät­tä osa­ta muu­ta kuin olla aikuinen. Toki pikakurssitet­tu tehtävään.

    Vai onko avus­ta­jillekin jo määrät­ty AMK-tason pätevyys­vaa­timuk­set ja työe­htosopimuk­sen mukaiset palkat?

    Toki “avus­ta­jil­la” siis koulunkäyn­ni­no­h­jaa­jil­la on työe­htosopimuk­sen mukainen palk­ka, lähem­mäs pari ton­nia kuukaudessa. Koulu­tus­ta tarvi­taan sik­si, että ne lapsen ongel­mat johtu­vat usein jostain muus­ta, kuin “rajo­jen puut­teesta” tai “hukas­sa olev­as­ta van­hem­muud­es­ta”. Taval­lis­ten teinien tylyt­tämiseen koulunkäyn­ni­no­h­jaa­ja on vähän huono vai­h­toe­hto. Pitää muis­taa, että oaj on ajanut ammat­tiryh­män vähän mar­gin­aaliseen ase­maan. Esim. minkään­laisia voimankäytön oikeuk­sia ei ole, vaan oppi­laan sub­jek­ti­ivi­nen tah­to ratkaisee.

  118. Vireä: Koulu­tus­ta tarvi­taan sik­si, että ne lapsen ongel­mat johtu­vat usein jostain muus­ta, kuin “rajo­jen puut­teesta” tai “hukas­sa olev­as­ta vanhemmuudesta”. 

    Koulu­tus­ta var­masti tarvi­taan, mut­ta minkä tasoista. Vaarana on, että se vaikeut­taa liiak­si maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten avus­ta­jien rekry­toin­tia. Ylläol­ev­as­ta keskustelus­ta olen jotenkin ymmärtänyt, että nimeno­maan heitä tarvittaisiin.

  119. Tapio: Hm! Oletko­han ymmärtänyt kan­sain­välisen “sin­ut­telun” työti­lanteis­sa? Onhan englan­nis­sakin sana “you”.

    Ruot­salaiset osaa­vat “sinutel­la” eri­no­maisen kohteliaasti.

    No yli 10 vuot­ta maail­mal­la, pro­jek­teis­sa parhaim­mi­laan 12 kansal­lisu­ut­ta, usei­ta kieliä

    Ja kym­men vuot­ta ruot­salises­sa firmassa

    Ne opet­ti­vat, miten eri kult­tuu­rit toimivat

    Ja oppimisen takasi se, että sop­paris­sa luki, että tehtävä voidaan päät­tää syytä ilmoit­ta­mat­ta, Riit­tää, että työ­nan­ta­ja ja/tai asi­akas ilmoit­ta­vat tehtävän päättyneeeksi.

    Kun ker­taakaan sop­pari ei keskey­tynyt niin täy­tyy vetää johtopäätös, että opin asiat.

  120. Koulun vaiku­tus koulumenestykseen/koulukäyttäytymiseen on vähäi­nen, joten rahan syytämi­nen koulu­un ei auta.

    Van­hempi­en vas­tu­un lisäämi­nen aut­taa jonkin ver­ran ja van­hempi­en sosi­aalisen ase­man kohen­t­a­mi­nen eniten

  121. Liian van­ha: Kun ker­taakaan sop­pari ei keskey­tynyt niin täy­tyy vetää johtopäätös, että opin asiat.

    Asia selvä, osaat kohteliaan sinuttelun 🙂

  122. Liian van­ha:

    Van­hempi­en vas­tu­un lisäämi­nen aut­taa jonkin ver­ran ja van­hempi­en sosi­aalisen ase­man kohen­t­a­mi­nen eniten

    Miten sitä nostetaan?

  123. Tapio: Asia selvä, osaat kohteliaan sinuttelun 

    Enem­mänkin se ker­too siitä, että eri­laisu­ut­ta suvaitaan enem­män kuin pelkissä kansal­li­sis­sa ympyröissä.

    Ja että asi­at ovat tärkeämpiä kuin ihmis­ten käytös, pukeu­tu­mi­nen tai tavat

  124. Vireä: Toki “avus­ta­jil­la” siis koulunkäyn­ni­no­h­jaa­jil­la on työe­htosopimuk­sen mukainen palk­ka, lähem­mäs pari ton­nia kuukaudessa. Koulu­tus­ta tarvi­taan sik­si, että ne lapsen ongel­mat johtu­vat usein jostain muus­ta, kuin “rajo­jen puut­teesta” tai “hukas­sa olev­as­ta vanhemmuudesta”. 

    Tapio: Koulu­tus­ta var­masti tarvi­taan, mut­ta minkä tasoista. Vaarana on, että se vaikeut­taa liiak­si maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten avus­ta­jien rekry­toin­tia. Ylläol­ev­as­ta keskustelus­ta olen jotenkin ymmärtänyt, että nimeno­maan heitä tarvittaisiin.

    Jaha, vas­taus tähän keskustelu­un oli “jäätävä hiljaisuus”.

  125. Muuten samaa mieltä, mut­ta tämä

    Viherinssi: Mut­ta eikö juuri tämä keskiar­voa kohti vetävä vaiku­tus tee sen, että mutasar­jas­ta myös jatku­vasti koho­taan ylem­mäs, sinne ylem­pään mutasar­jaan tai jopa mutaisem­paan keskikastiin?

    ei tarkalleen pidä paikkaansa.

    Luokat palau­tu­vat kohti omia keskiar­vo­jaan, jot­ka eroa­vat toi­sis­taan kunnes tas­apaino saavute­taan. Valikoivan par­i­u­tu­misen jäl­keen luokalla on uusi, korkeampi tai mata­lampi keskiar­vo ja pienem­pi var­i­anssi. Alalu­okas­ta tietenkin vielä nous­taan ja se myös vaikut­taa keskiar­voihin, mut­ta sosi­aa­li­nen liikku­vu­us piene­nee tas­apain­oon asti.

    “Jako kah­teen” medi­aanin kohdal­ta näyt­tää jo aika pahal­ta, periy­tyvyytenä 0,6: http://westhunt.wordpress.com/2012/01/13/class-caste-and-genes/ [Hen­ry Harp­end­ing]. 4. sukupolvi lie­nee jo aika lähel­lä tas­apain­oa. Tietenkään tilanne Suomes­sa, vielä, ainakaan, ei ole näin paha, ja kah­ti­a­jako on erään­lainen ääries­imerk­ki. Ja Catili­nan kom­ment­ti oli ihan liian vah­vasti san­ot­tu. Mut­ta lait­taa miettimään.

    Iloisem­pana uutise­na aiheeseen liit­tyen: genomin­sekven­soin­tiy­htiö Illu­mi­na on ilmoit­tanut päässeen­sä alle 1000 USD:n kus­tan­nuk­si­in per kokon­aan luet­tu ihmisgeno­mi. Kun tiede­tään mikä aiheut­taa sairauk­sia ja kovapäisyyt­tä, ollaan jo voiton puolel­la. Etevyy­den var­i­anssia (mielel­lään sitä toista puol­ta nimeno­maan) ja siten luokkaistu­mista voidaan sit­ten pienen­tää. (Siis ilman mitään ster­il­isoin­te­ja ym. nat­si­henkistä, huom.) Dystopi­akin on mah­dolli­nen, mut­ta eiköhän kaik­ki mene hyvin kun vede­tään hyv­in­voin­ti­val­tion tyyli­in yhtä köyt­tä. Kaikkien intres­sis­sä on, että ter­veys- ynnä muut vaku­u­tus­mak­sut pienenevät. Ja väitetään fik­su­un­tu­misel­la ole­van myön­teisiä vaiku­tuk­sia talouskasvun ja mon­en muunkin asian suhteen.

    Luo­ja var­jelkoon Suomea katoliselta pääministeriltä.

  126. Viherinssi: …mut­ta työelämässä tarvit­ta­vat sosi­aaliset taidot han­ki­taan muual­ta, ne kun ovat jotain aivan muu­ta kuin aka­teem­i­nen etiketti… 

    Olet peri­aat­teessa oike­as­sa, mut­ta se että opit käyt­täy­tymään yhdessä tilanteessa etiketin mukaan, helpot­taa oleel­lis­es­ti käyt­täy­tymis­sään­tö­jen ymmärtämistä muis­sa tilanteis­sa. Ja jonkin­lainen perus etiket­ti tulee osa­ta, jos aikoo elämässä selvitä. Frakki­juh­lat ovat var­ma tapa opet­taa elämästä selviy­tymistä opiskelijoille.

    Min­ulle on tul­lut työelämässä vas­taan aivan lois­tavia työn­tek­iöitä, joi­ta ei voi päästää ulos tutk­i­jan kam­miostaan. Heil­lä ei ole minkään­laista käsi­tys­tä miten käyt­täy­tyä kalus­te­tus­sa huoneessa, joten mm. asi­akas tapaamisi­in heitä ei voi päästää.

  127. Kalle: … joten mm. asi­akas tapaamisi­in heitä ei voi päästää.

    Eikä toisi­naan edes kir­joit­ta­maan asi­akas doku­men­taa­tio­ta tai myyn­ti esitteitä.

    (Anteek­si, en voin­ut vas­tus­taa, kyl­lä noi­ta typo­ja sat­tuu minullekin.)

Vastaa käyttäjälle Kepa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.