Kasvava urbanismi ja Kuopio

20.1.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kaikkialla maailmassa ihmisiä muuttaa kaupunkeihin ennennäkemättömällä vauhdilla. Kaupunkilaisten määrä kasvaa noin 60 miljoonalla asukkaalla vuodessa. Muuttoliike käy paitsi maalta kaupunkeihin, myös pienistä kaupungeista suuriin.

Tämän ohella on viimeisen kymmenen vuodan aikana jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa varsinainen kaupunki on ohittanut suosiossa lähiöt. Halutaan suuriin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin.

Miksi suuriin kaupunkeihin eikä pieniin ja miksi nyt taas niiden keskustoihin?

Kaupunkitutkijat puhuvat kasautumiseduista. Osaamisammateissa tarvitaan hyvin erikoistunutta työvoimaa. Se on mahdollista vain, kun eri alojen osaajat asuvat lähellä toisiaan ja heitä on tarpeeksi, jotta voivat oppia toisiltaan.

Eduskunnan joulukauden päätösseremonioihin kuuluu Sibelius-lukion kuoron joululaulukonsertti valtiosalissa. Se oli tänäkin vuonna hieno. Kehaisin pienestä muuttotappiokaupungista tulevalle kansanedustajalle, että eikö meillä olekin hienoja koulukuoroja täällä Helsingissä. Hän sanoi, että helppoahan se on, kun teillä on iso väestöpohja mistä valita. En viitsinyt kääntää veistä haavassa ja sanoa, että sama tietysti pätee kaikkeen muuhunkin. Isosta kaupungista saadaan kootuksi hyvä kuoro mutta myös hyvä suunnittelutoimisto. Siksi suuret kaupungit kasvavat.

Miksi kansa haluaa nyt kaupunkien keskustoihin, kun ennen unelmana oli omakotitalo kaupungin ulkopuolella tai jos siihen ei ollut varaa, niin lähiöön nyt kuitenkin? Vielä 30 vuotta sitten kaupunkien keskustat olivat meluisia ja saasteisia. Haluttiin valoisiin ja terveellisiin lähiöihin. Sitten tuli lyijytön bensa ja katalysaattorit. Isoihin kaupunkeihin tulivat metrot ja ratikat. Talokohtainen lämmitys vaihdettiin puhtaaseen kaukolämpöön. Keskustoissa saattoi taas elää. Halutuimpia kaupunkien keskustat ovat kaupungeissa, joissa liikenne perustuu joukkoliikenteeseen.

Samanaikaisesti muuttui vapaa-ajan käyttö. Ennen päivittäiset matkat olivat lähinnä työmatkoja, nyt selvä enemmistö matkoista liittyy vapaa-aikaan. Siksi kannattaa asua lähellä vapaa-ajan palveluita. Jos harrastaa sienestystä, kannattaa asua lähellä sienimetsää, mutta jos käyttää urbaaneja palveluja, kannattaa asua keskustoissa, koska keskustoissa on kaikkea. Yhä useampi käy ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, elokuvateattereissa, kuntosaleilla, kirjastoissa, konserteissa, teattereissa ja muussa sellaisessa, mitä kaupungista löytyy. Keskustassa asuvat pääsevät toistensa luo kylään kävellen.

Isoissa kaupungeissa moni nuori eri puolilla maailmaa jättää ajokortin hankkimatta, koska kaupungissa on kaikki. Tätä on jo vaikea ymmärtää. Ilman omaa autoa tulee toimeen, mutta ei ilman ajokorttia.

Keskusta-asumisen kasvanut suosio näkyy selkeimmin suurissa kaupungeissa, koska kaikki halukkaat eivät keskustoihin mahdu. Se on nostanut keskusta-asuntojen hinnat järjettömyyksiin.

Torin lähelle on kuitenkin tunkua myös keskisuurissa kaupungeissa. Jokaisen suurehkon kaupungin ympärille on tullut kermankuorijakunta tai useampiakin, jotka tarjoavat varakkaalle väelle edullisia omakotitontteja ja houkuttelevat näin hyvät veronmaksajat keskuskaupungeista. Siksi on haluttu yhdistää kaupunkiseudut yhdeksi kunnaksi. Asetelma on kääntymässä päälaelleen, kun kaupunkimaista asumista aletaan arvostaa entistä enemmän.

Onko vain suurilla kaupungeilla menestymisen edellytyksiä? Jos uskoisi amerikkalaisia tutkimuksia, Helsinkikin olisi liian pieni menestyäkseen kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa. Muiden suomalaisten kaupunkien ei kannattaisi edes ilmoittautua kilpailuun. Jos meillä olisi yhtä huono koulujärjestelmä kuin Yhdysvalloissa, tarvittaisiin iso väestö, jotta joukosta löydettäisiin riittävä määrä osaavaa väkeä. Meillä riittää vähempikin.

Nettimaailma voi mullistaa väkilukuvaatimuksen. Joskus 1980-luvulla kaikissa puolueissa Keskustaa lukuun ottamatta helsinkiläiset poliitikot olivat kaikesta paljon paremmin selvillä kuin pahasti ulkokehällä olevat maakuntien poliitikot. Helsinkiläiset tapasivat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Maakuntien kyvyt olivat vähän tuollaisia Havukka-ahon ajattelijoita, joiden omaperäisiä ideoita ei ollut porukalla testattu.

Tämä ero katosi 1990-luvun aikana. Keskustelu siirtyi nettiin, ja siinä kaikki olivat samalla viivalla. Maakuntien ja helsinkiläisten ero tasoittui huomattavasti. Sama koskee varmaan muutakin osaamista.

Väkiluvun kasvulla mitattuna Kuopio on Suomen menestyneimpiä kaupunkeja. Vaikka Pohjois-Savon maaseudulla menee huonosti, Kuopion asukasluku kasvaa yli prosentin vauhdilla. Yritin googlata, miten menestys Kuopiossa selitetään. Kukaan ei ymmärtänyt kiittää kaavoittajaa.

Suur-Helsingin yli miljoonasta asukkaasta alle 200 000 mahtuu asumaan kantakaupungissa. Muut on pakotettu epäkaupunkiin, lähiöihin. Kuopio selvisi vähäisin vaurioin metsälähiöiden ajasta. Lähiöitäkin rakennettiin, mutta pääasiassa lähelle, siis lähiöiksi eikä kaukioiksi. Kuopio menestyy, koska se pidettiin kaupunkina. Kuopiolaisille se on aivan arkipäiväinen asia asumismuoto, jollaisesta Helsingissä joutuu maksamaan tolkuttomasti, ja joka siksi on vain harvojen ulottuvilla.

Tässä on Kuopion mahdollisuus. Kiittäkää niitä, jotka pitivät tiiviin kaupunkirakenteen puolta!

On kasautumishyödyissä yhä perää. Kovin pienestä kaupungista ei oikein mitenkään voi tulla informaatioalojen menestyjää. Kaupungista, joka pystyy pitämään yllä sekä jääkiekkojoukkuetta että jalkapallojoukkuetta mestaruussarjoissa, saa kokoon myös hyvän joukkueen yrityksen palvelukseen.

Enää puuttuu nopea junayhteys niin kuin on Tampereella!

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 19.1.2014)

Kommentit

136 Vastausta artikkeliin “Kasvava urbanismi ja Kuopio”

  1. Tapio Peltonen kirjoitti 20.1.2014 kello 12:00

    Ajokortin suosion hiipuminen saattaisi liittyä ainakin täällä kotimaassa siihen, että ajokortin reaalihinta on melko lyhyen ajan sisällä vähintään kolminkertaistunut, mistä saamme kiittää eduskuntamme suuressa viisaudessaan säätämiä lakeja. Eikä se halpa ollut alun perinkään.

    Minua vähän ihmetyttää se, mikä on näiden ajokorttivaatimusten huikeiden tiukennusten h/k -suhde. Valitettavastihan se on niin, että kyllä ne kasvaneet kustannukset ovat silti pois muusta kansantaloudesta, vaikkei niitä virallisesti julkisista varoista maksetakaan. Sama ihmetyttää monen muunkin sellaisen normin kohdalla, joilla on laajamittaisia taloudellisia vaikutuksia. Ajatteleeko näitä kukaan silloin kun niitä lakeja säädetään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 65

  2. åke kirjoitti 20.1.2014 kello 12:11

    Heh, Soininvaara taas julistaa kaupunkien suurta ihanuutta. Pari kommenttia:

    1- on totta että ympäryskunnat eivät vedä kuten ennen. Asuntojen hinnat ympäryskunnissa eivät nouse kuten ne tekevät espoossa ja hngissä. Siksi investointina arvonnousua ajatellen kannattaa asunto espoossa paremmin kuin nurmijävellä. Nurmijärveltä saa asunnon tuplaneliöilä ja omalla pihalla mutta tämä ei houkuttele riittävästi että hinnat nousisivat

    2- on totta että helsinki on “liian pieni” vertailusssa suurkaupunkien sarjassa. Lisäksi henlsingissä näyttää olevan suhteellisen vähän vientiteollisuutta. Tämä puuttuu toistuvasti soininvaaran mietinnästä. Ilman muualta maasta löytyvää vientiteollisuutta hki kuihtuu ja köyhtyy. Hkistä löytyy vain vähän vientikelpoisia palveluita. Lisäksi Hki häviää jatkuvasti tukholmalle skandinaavian konttorikilpailussa. Muu suomi tyhjenee jatkuvasti helsinkiin eikä loppua näy, mutta voi kysyä että onko tämä sitten se suositeltava kehitys pääomaköyhässä kaupungissa jossa ei synny vientiin kelpaavia palveuita tai tuotantoa

    No joo, vähän negatiivista mutta vähän kritiikkiä kaiken suitsutuksen väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  3. Mikko Nummelin kirjoitti 20.1.2014 kello 12:29

    Artikkelissa ei käsitellä ollenkaan Kuopion työllisyystilannetta. Ilmeisesti se lienee jo nyt pääkaupunkiseutua huonompi ja maaseutukeskuksilla on aina riski ajautua Oulun, Salon ja Kouvolan tielle, eli joutua rakennemuutosalueiksi, jos muutama tai yksittäinenkin strategisesti tärkeä työllistäjä yhtäkkiä päättää ottaa ja häipyä. Pääkaupunkiseudun etuna Kuopioon nähden on myös kansainvälisen liikenteen solmukohtana oleminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  4. Countryboy kirjoitti 20.1.2014 kello 13:19

    Jos kerran väki muuttaa kaupunkikeskustoihin myös Helsingissä, niin miksi Espoo toistuvasti ahdistaa ja närästää sinua. Senkö takia, että kaupunkikeskustojen ulkopuolella voidaan hyvin ja eletään pidempään ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  5. Mikko Nummelin kirjoitti 20.1.2014 kello 14:27

    Tapio Peltonen:
    Ajokortin suosion hiipuminen saattaisi liittyä ainakin täällä kotimaassa siihen, että ajokortin reaalihinta on melko lyhyen ajan sisällä vähintään kolminkertaistunut, mistä saamme kiittää eduskuntamme suuressa viisaudessaan säätämiä lakeja. Eikä se halpa ollut alun perinkään.

    Hyvä huomio tuo ajokortin hinnan nousu. Lisäisin tähän vielä sen, että pidän sellaista kehityssuuntaa pidemmän päälle epäedullisena, jossa nuorilta jää ajokortti ajamatta, eikä sellaisesta pidä kenenkään iloita, koska ajokortti on suoranainen edellytys moniin työtehtäviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2014 kello 14:55

    On se vaan jännä, että tuo ajokortin kjallistuminen Suomessa heijastuu ei vain Ruotsin Göteborgiin vaan jopa Kanadan Vancouveriin sakka, jkoissa molemmissa ovat nuoret jättäneet ajokortin hankkimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Olli kirjoitti 20.1.2014 kello 14:38

    åke: utuksen väliin.

    Hieman haiskahtaa 70-luvulta kun ainoastaan vientiin menevä fyysinen tavara kelpaa esimerkiksi “oikeasta” taloudesta. Ja sekin perustuu enemmän ennakkoluuloihin kuin mihinkään tilastoihin. Mistä sinä olet saanut päähäsi että helsinginseudulla ei ole teollisuuta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  8. Rolling Heurlin kirjoitti 20.1.2014 kello 15:04

    ” Sitten tuli lyijytön bensa ja katalysaattorit.”
    ” Jos meillä olisi yhtä huono koulujärjestelmä kuin Yhdysvalloissa, tarvittaisiin iso väestö, jotta joukosta löydettäisiin riittävä määrä osaavaa väkeä. Meillä riittää vähempikin.”

    Kun vielä olisi ollut alkoholi jotenkin mukana, niin Soininvaara olisi AAA-ryhmässä. (OS-maailman kauhut:Autot, Amerikka ja Alkoholi) ja jos mukaan otetaan tuo Atomi, niin silloin peräti neljän aan luokitus.

    1) Ei se nyt ihan lyijytömmän bensan ansiosta ollut. Lyijytön bensa oli katalysaattorin takia, joka ei kestänyt lyijyä. Periaatteessa ilman katalysaattoriakin voidaan pienentää päästöjä. Se määrättin USAssa pakolliseksi, koska isoissa autoissa sen hinta ei tuntunut. Honda oli esitellyt jo samat päästönormit täyttävän moottorin ilman katalysaattoria. Lainsäätäjän ei pitäisi määrästä teknista ratkaisua, vaan sanoa “tämän verran saa olla päästöt. Se on valmistajan murhe, miten sen toteuttaa.
    2) USAssa on sekä huonoja että hyviä kouluja. Road to Stockholm kirjassa kerrotaan mm. kouluista, joista Nobelin voittajia on tullut enemmänkin (huom. jotka eivät siis olem mitään kallita yksityskouluja, vaan julkisia). Kunnallisia kouluja ovat ne toisenkin ääripään koulut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2014 kello 15:24

    Katseölin tuota Pisa-tutkimusta, jossa on kai otos erilaista kouluista. Ei ollut tulos Yhdysvalloissa häävi. Lyijyttömän bensan ominaisuuksiin taas kuuluu, ettei siinä ole lyijyä levitettäväksi kadulla kävelijöiden keskushermostoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Countryboy kirjoitti 20.1.2014 kello 16:27

    Ei tämä urbanisoitumiskehitys kaikkialla maailmassa niin auvoista ole. Itse ole joskus aiemmin asunut useammassa oikeassa metropolissa (Bangkok, Ankara, Kairo), joissa ilman saasteongelmat ovat melkoisia. Samoin nyt nopeasti urbanisoituvassa Kiinassa, esimerkkinä vaikka Pekingin ilma.

    Kyllähän esim. 1970-luvulla ajokortittomuus oli myös muotia. Ja nuoriso on aina halunnut asua kaupunkikeskustoissa. Sitten kun perhettä tulee, muutetaan usein kauemmas väljempiin tiloihin. Näyttäisi siltä, että ne jotka jäävät keskustoihin ovat useimmiten sinkkuja tai lapsettomia. Näin on asia edelleenkin aika paljon. Ja yleensä nämä perheelliset elävät pidempään. Ei kantakaupunkilaisten (Kallio, Vallila, Alppiharju jne)lyhyempi elinikä johdu niinkään ilman saasteista vaan enemmänkin elintapatekijöistä (alkoholi, tupakka, liian vähäinen liikunta jne). Ainakin kuolleisuustilastoista voisi näin päätellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  11. Tommi Uschanov kirjoitti 20.1.2014 kello 16:28

    Olli: Hieman haiskahtaa 70-luvulta kun ainoastaan vientiin menevä fyysinen tavara kelpaa esimerkiksi “oikeasta” taloudesta. Ja sekin perustuu enemmän ennakkoluuloihin kuin mihinkään tilastoihin.

    Linkitetäänpä taas kerran Otso Kivekkään (vihr) nyt jo kolmen ja puolen vuoden takainen kirjoitus Meillä Suomessa on raskaan teollisuuden hallitsema elinkeinoelämä, jossa asia tulee tilastolukujen avulla harvinaisen selväksi. Ainakin jos lukee riittävän pitkälle tiedostaakseen, että otsikko on ironinen.

    Hieman kyllä ihmettelen tuota väitettä ajokortin välttämättömyydestä. Minulla on kyllä ajokortti, mutta tänä keväänä tulee 15 vuotta siitä, kun olen viimeksi ajanut autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  12. hupsis kirjoitti 20.1.2014 kello 16:55

    Osmo Soininvaara: Katseölin tuota Pisa-tutkimusta, jossa on kai otos erilaista kouluista. Ei ollut tulos Yhdysvalloissa häävi.

    Joo, ihan kamala, tosin tietysti paljon parempi kuin vaikkapa Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Ari Paanala kirjoitti 20.1.2014 kello 17:23

    Kuopion joutuminen rakennemuutosalueeksi on melko vaikeaa, koska kaupungista kuoli jo isot työnantajat 20 vuotta sitten. Nyt on vain monenlaisia pieniä ja samanlaista paperiteollisuusromahdusta ei voi täällä tulla. Savon sellunkin työntekijämäärä on melko pieni, toki vientitulot ovat suuret.
    http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=2da03688-effb-4472-ad9c-e06de534b2ee&groupId=12105

    Kuopion elinkeinorakenne on uudistunut ja sen kyllä huomaa yliopiston vierestä.

    Tokihan rakenteellinen työttömyys on maakuntakeskuksissa erilaista kuin Uudenmaan maakuntakeskuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Maaseutulainen kirjoitti 20.1.2014 kello 17:46

    “Hieman kyllä ihmettelen tuota väitettä ajokortin välttämättömyydestä. Minulla on kyllä ajokortti, mutta tänä keväänä tulee 15 vuotta siitä, kun olen viimeksi ajanut autoa.”

    Näitä eri aihepiireihin liittyviä ihmettelyjä tulee vuosi vuodelta enemmän, mikä selittynee sillä, että jengi menettää tyystin otteensa siihen, mitä on elämä pääkaupunkiseudun tai suurimpien kaupunkien ulkopuolella.

    Jo pienessä kaupungissa kaupungin toiselle puolelle pääseminen viikonloppuna julkisilla voi olla hankalaa, koska vuoroja menee hyvin harvoin ja ne ovat hyvin kalliita. Lisäksi kävelymatkat pysäkiltä päämäärään venyvät pitkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  15. Tapio kirjoitti 20.1.2014 kello 17:48

    Rolling Heurlin: Lyijytön bensa oli katalysaattorin takia, joka ei kestänyt lyijyä.

    Lyijy on pirullinen ja kumuloituva hermomyrkky, mikä oli luultavasti tärkein syy lyijyttömään bensaan siirtymisessä.

    Takavuosina Suomessa oli nyrkkipaja-akkukorjaamoja. Jo viiskymppiset työntekijät olivat täysin pihalla, eivät muistisairaita, mutta ajattelukyky oli muisto vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  16. TL kirjoitti 20.1.2014 kello 17:53

    Osmon kirjoituksista saa usein sellaisen käsityksen, että (fiksut) ihmiset muuttavat ja asuvat mieluiten sellaisissa paikoissa, joissa on tiivis kaupunkimainen ympäristö.

    Minusta asia on niin, että nuoret ovat jo vuosikymmeniä muuttaneet opintojen ja töiden takia yliopistokaupunkeihin. Ja tuollainen osaavan nuorison virta luo yritystoimintaa ja positiivista kierrettä vuodesta toiseen. Samoin negatiivista kierrettä sinne syrjäseuduille.

    Kuopion asemakaavalle lyötiin sopivat raamit jo edellisen jääkauden aikaan, vaikea valmiiksi tiivistä aluetta on pilata.

    Tampereen Hervanta ja Kuopion Petonen taas edustavat Brezhneviläistä lähiö-arkkitehtuuria parhaimmillaan. Suunnilleen 10km keskustasta molemmat. Olisi mielenkiintoista kuulla analyysi molempien alueiden arkkitehtuurista, ja ovatko ne epäonnistuneita hankkeita.

    Hervanta käsittääkseni on ihan kasvava ja kukoistava lähiö, jossa ihmiset viihtyvät. Mutta siellä onkin aina ollut korkeakouluja ja työpaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  17. Tuomas S. kirjoitti 20.1.2014 kello 18:24

    Tapio Peltonen:
    Ajokortin suosion hiipuminen saattaisi liittyä ainakin täällä kotimaassa siihen, että ajokortin reaalihinta on melko lyhyen ajan sisällä vähintään kolminkertaistunut, mistä saamme kiittää eduskuntamme suuressa viisaudessaan säätämiä lakeja. Eikä se halpa ollut alun perinkään.

    Ajokorttilait ja ajo-opetusluvan hinnan nosto oli muuten autokoulualan manööveri. Siellä laskettiin kertolaskulla että jos ajokortin hinta nousee X, niin tulot nousee kurssitX. Näitä lakiuudistuksia siitten lobattiin läpi ja kyllähän niihin suostuttiiin. Nyt sitten autokouluala on vain hyvä ja makaa juuri niinkuin on pedannutkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  18. GranpaIgor kirjoitti 20.1.2014 kello 18:27

    On Kuopiossa muutakin kiitettävää kuin kaavoittaja. Siellä on varmaan Suomen parhaiten hoidettu sosiaalinen asuntotuotanto. Kuopio ilmoitti mm viime vuoden lopussa, että asunnottomuus on saatu poistettua kaupungista.

    Erityisen suuren ansion Kuopion onnistuneesta asuntostrategiassa antaisin Niiralan Kulma Oy nimiselle yritykselle, jonka pitkäaikainen vetäjä Erkki Virtanen istuu nykyisessä eduskunnassa vasemmistoliittolaisena kansanedustajana.

    Ja kyllä Kuopio on kaavoittanut rakennusmaata kaukana Kuopion keskustasta. Että enemmän lukisin ansiot tuonee sosiaalisen asuntotuotannon puolelle. Niiralan Kulma Oy on aidosti yleishyödyllinen toimija eikä samoin kuin pelkkää bisnestä tekevät VVO tai Sato tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  19. Lauri Kumpulainen kirjoitti 20.1.2014 kello 18:42

    “Onko vain suurilla kaupungeilla menestymisen edellytyksiä?”

    Näen tulevaisuuden kaupunkivaltioiden muodostamissa liittovaltioissa. Kansallisvaltiot kuolevat hitaasti pois. Voi olla, että tulee olemaan suuria alueita, jotka ovat ei kenenkään -maata.

    Siinä vaiheessa, kun maataloudessa siirrytään pois avomaaviljelystä, ei ole tarvetta maatiloille kaukana syrjässä.

    Raaka-aineita ja resursseja toki tarvitaan kaupunkien ulkopuolelta, mutta ne ovat yksittäisiä pisteitä.

    Yhdysvalloissa pienet tuppukylät käyvät aivan samanlaista kituvaa kuolemaa, kuin Suomessakin idässä ja pohjoisessa. Nuoret muuttavat pois, vanhojen kuollessa ei jää ketään.

    Vuonna 2114 maailmaa hallitsee suuret jättikaupungit, joissa asuu vähintään puolet koko ihmiskunnasta.

    En usko, että vuonna 2114 on olemassa valtiota nimeltä Suomi. Sori vaan nationalistit 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Lauri Kumpulainen kirjoitti 20.1.2014 kello 18:50

    Countryboy:

    Kyllähän esim. 1970-luvulla ajokortittomuus oli myös muotia. Ja nuoriso on aina halunnut asua kaupunkikeskustoissa. Sitten kun perhettä tulee, muutetaan usein kauemmas väljempiin tiloihin. Näyttäisi siltä, että ne jotka jäävät keskustoihin ovat useimmiten sinkkuja tai lapsettomia. Näin on asia edelleenkin aika paljon. Ja yleensä nämä perheelliset elävät pidempään. Ei kantakaupunkilaisten (Kallio, Vallila, Alppiharju jne)lyhyempi elinikä johdu niinkään ilman saasteista vaan enemmänkin elintapatekijöistä (alkoholi, tupakka, liian vähäinen liikunta jne). Ainakin kuolleisuustilastoista voisi näin päätellä.

    Pari vuotta sitten ilmoitettiin, että suomalaisista 41 prosenttia asuu yksin.

    Syntyvyys taitaa olla alle 2 ja ensisynnyttäjien keski-ikä nyt yli 30 vuotta.

    Ei ole tarvetta omakotitaloille, varsinkaan kun nyt syntyvillä ja heidän lapsillaan ei välttämättä ole minkäänlaista sidosta omakotitalossa asumiseen.

    Toisin kuin vaikkapa minun ikäpolvellani, joista suurimmalla osalla on ollut isovanhemmat maalla omakotitalossa. Tai ovat itse asuneet sellaisessa. Ihminen kaipaa takaisin lapsuuteen, oli se sitten kerrostalossa tai omakotitalossa.

    Se punamultaunelman kaiho kirjaimellisesti kuolee seuraavan sadan vuoden kuluessa Suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2014 kello 19:41

    Pari vuotta sitten ilmoitettiin, että suomalaisista 41 prosenttia asuu yksin.

    Ei asu eikä ole koskaan asunut, joskin tämän ymmärtäminen näyttää olevan vaikeata myös Hersarin toimittajille, jotka tääs tänään väänsivät totuutta soikeaksi sanoessaan, että helsinkiläisistä puolet asuu yksin. Kotitalouksiksta 41 prosenttia on yhden hengen kotitalouksia. Jos kaikki loput olisivat kahden hengen kotitalouksia, yyhdfen hengen kjotitaloiuksissa asuisi 26 %, mutta kun joukossa on myös kolmen hengen kotitaliouksia ja isompiakin, yksin asuu ehkä joka viides.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Countryboy kirjoitti 20.1.2014 kello 19:07

    Tommi Uschanov: Linkitetäänpä taas kerran Otso Kivekkään (vihr) nyt jo kolmen ja puolen vuoden takainen kirjoitus Meillä Suomessa on raskaan teollisuuden hallitsema elinkeinoelämä, jossa asia tulee tilastolukujen avulla harvinaisen selväksi. Ainakin jos lukee riittävän pitkälle tiedostaakseen, että otsikko on ironinen.

    BKT on yksinkertaisuudessaan:

    julkinen kulutus+yksityinen kulutus+investoinnit + vienti -tuonti.

    Suurin osahan tietysti tulee kulutuksesta, mutta on olennaista huomata ettemme voi nostaa BKT:ta yksinomaan kulutusta lisäämällä. Tästä johtuen BKT:n eri osatekijät eivät ole samanarvoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2014 kello 19:37

    Countryboy. Miten maailmantalous toimii, kun siinä ei ole eikä voi olla vientiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. TomiA kirjoitti 20.1.2014 kello 19:36

    Osmo Soininvaara:
    On se vaan jännä, että tuo ajokortin kjallistuminen Suomessa heijastuu ei vain Ruotsin Göteborgiin vaan jopa Kanadan Vancouveriin sakka, jkoissa molemmissa ovat nuoret jättäneet ajokortin hankkimatta.

    Sekin on jännää, kun jotkut ajattelevat, että hinnalla ei ole vaikutusta kysyntään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2014 kello 8:21

    Tottakai hinnalla on vaikutusta kysyntään, mutta jos selitykseksi sille, että Vancouverissa ajetaan vähemmän ajokortteja kuin ennen tai että ajokorttien suosio on vähentynyt Helsingissä, mutta ei muualla Suomessa esitetään vain Suomen ajokortin hinta, jokin mallissa on jäänyt selittämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Syltty kirjoitti 20.1.2014 kello 19:43

    Tommi Uschanov:Hieman kyllä ihmettelen tuota väitettä ajokortin välttämättömyydestä. Minulla on kyllä ajokortti, mutta tänä keväänä tulee 15 vuotta siitä, kun olen viimeksi ajanut autoa.

    No ei kai se välttämätöntä ole, kuten ei esimerkiksi perusastetta korkeampi koulutuskaan ole mikään välttämättömyys työelämässä menestymiseen.

    Mutta kyllä se vaan auttaa aika paljon. Monissa asiantuntijatöissäkin pitää aina silloin tällöin mennä käymään asiakaskäynneillä, tai vaikkapa kuten täällä teollisuuden palveluissa, mennä mittausreissulle johonkin korvessa sijaitsevaan tuotantolaitokseen. Yleensä sinne pääsee kaikkein parhaiten omalla autolla.

    Moni siivoushommakin suorastaan vaatii oman auton käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  27. Esko Niemi kirjoitti 20.1.2014 kello 20:03

    “…kaupunkien keskustat olivat meluisia ja saasteisia … Sitten tuli lyijytön bensa ja katalysaattorit….”

    Totta. Muutin 17 vuotta sitten Espoosta Kruununhakaan. Tuolloin tuuletusventtiileistä tuli ilman mukana mustaa nokea, joka sotki seinät ja ikkunalaudat. Nyt ei enää vuosiin ilmiötä ole voinut juuri silmin havaita. Tänä aikana henkilöautoihin tulivat katalysaattorit ja Hanasaari A suljettiin.

    Vielä kun saataisiin nastarenkaiden käyttö loppumaan, dieselkalusto saasteettomaksi, bussit hybrideiksi, työkoneet hiljaisiksi ja rekat pois keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  28. KariAK kirjoitti 20.1.2014 kello 20:46

    Mikko Nummelin:
    Artikkelissa ei käsitellä ollenkaan Kuopion työllisyystilannetta. Ilmeisesti se lienee jo nyt pääkaupunkiseutua huonompi ja maaseutukeskuksilla on aina riski ajautua Oulun, Salon ja Kouvolan tielle, eli joutua rakennemuutosalueiksi, jos muutama tai yksittäinenkin strategisesti tärkeä työllistäjä yhtäkkiä päättää ottaa ja häipyä. Pääkaupunkiseudun etuna Kuopioon nähden on myös kansainvälisen liikenteen solmukohtana oleminen.

    Osmo Soininvaara:
    Countryboy. Miten maailmantalous toimii, kun siinä ei ole eikä voi olla vientiä?

    Mitä ihmettä tarkoitat? Haet varmaan, ettei kaikilla olla kauppataseen ylijäämää, vaan osalla on oltava alijäämää. Vaikka koko maailman tasolla ei voi olla ylijäämää, toki yksittäisillä mailla voi olla kauppataseen yli- tai alijäämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2014 kello 8:23

    Mitä ihmettä tarkoitat? Haet varmaan, ettei kaikilla olla kauppataseen ylijäämää, vaan osalla on oltava alijäämää.

    Olin näkevinäni ajatuksessa, että vain vientiteollisuus on oikeata tuotantoa merkantilistista harhaoppia, joka kumottiin ajat sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. åke kirjoitti 20.1.2014 kello 20:49

    Olli: Hieman haiskahtaa 70-luvulta kun ainoastaan vientiin menevä fyysinen tavara kelpaa esimerkiksi “oikeasta” taloudesta. Ja sekin perustuu enemmän ennakkoluuloihin kuin mihinkään tilastoihin. Mistä sinä olet saanut päähäsi että helsinginseudulla ei ole teollisuuta?

    Onhan siellä vanhat strömbergin tehtaat! Mutta muuten vientiteollisuus on kyllä aika vähissä helsingin seudulla.

    Ja ilman numeroita tässä vielä väitän että palveluiden vienti on suomessa vielä aika lapsenkengissä. Palveluvienti suomessa käsitetään myytyjen koneiden takuu- ja huoltohommiksi. Jos myyty laite otetaan pois niin palvelukin katoaa.

    Mieluummin näkisin että helsingistä nousisi vaikka niin kovia verokonsultteja että ala saataisiin vallattua ensin kotimaassa pois kansainvälisiltä yrityksiltä ja sitten alettaisiin vielä viedä palvelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2014 kello 8:30

    Mihin perustuu väite, ettei Helsingin seudulla olisi vientiyrityksiä?
    Melkein kaikki pelialan yritykset esimerkiksi ovat Helsingin seudulla. Pöyry on kai Suomen suurin kansainvälinen konsulttitoimisto. Kävin eilen tutustumassa aivotutkimusyksikköön. Siinä on Otaniemen entisen kylmälaboratorion perua syntynyt suuri määrä spin offeja, joiden jokseenkin koko tuotanto suuntautuu vientiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Evert The NeverRest kirjoitti 20.1.2014 kello 20:58

    Kuopion menestys voi osaksi johtua siitä, että Savossa maaseutu on niin autiota, että siellä on melko mahdoton asua ympärivuotisesti. Tarvitaan auto, ja pahus bensa-asematkin ovat varsin harvassa.

    Lisäksi Kuopiolla kilpailijat ovat kaukana. Tästä kartassa on esitetty sinisellä yli 30_000 asukkaan kaupungit ja väestötiheys maantieteellisesti. Kuopiolla on varsin laajat apajat imeä väkeä. http://tinyurl.com/nnb9yfq

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Mikko Nummelin kirjoitti 20.1.2014 kello 21:07

    Tommi Uschanov
    Hieman kyllä ihmettelen tuota väitettä ajokortin välttämättömyydestä. Minulla on kyllä ajokortti, mutta tänä keväänä tulee 15 vuotta siitä, kun olen viimeksi ajanut autoa.

    Paitsi, että täällä on huomioitu auton olevan lähes välttämättömyys suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuolella, ylempänä mainitsemani auton tarve työn takia koskee suurta osaa ammattikoulualoista. Sen sijaan korkeakoulutettujen kohdalla ehdotonta ammatillista auton ja ajokortin tarvetta esiintyy harvemmin, mikä sokeuttaa jälleen jotkut sitä kohtaan, mikä on suuren osan kansalaisista todellisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2014 kello 8:33

    Ihmettelöen tätä todistelujen logiikkkaa. Empiirinen havainto siitä, että ajokortin hankkiminen on vähentynyt, yrit5etään kumota sillä, että on monia, joilla ajokortti on välttämätön. Varmasti monelle on välttämätön, mutta ei kai se kumoa havaintoa, että moni ei katso sitä tarvitsevansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kari N kirjoitti 20.1.2014 kello 21:27

    “Jokaisen suurehkon kaupungin ympärille on tullut kermankuorijakunta tai useampiakin, jotka tarjoavat varakkaalle väelle edullisia omakotitontteja ja houkuttelevat näin hyvät veronmaksajat keskuskaupungeista.”

    Eikös kaikki halua asua kaupungin keskustassa? Miksi ne varakkaat muuttaisivat omakotitaloon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  36. Juha S kirjoitti 20.1.2014 kello 21:47

    Soininvaara tulkitsee PISA-tuloksia brutaalisen progandistisella otteella. Suomalainen koululaitos on Soininvaaran mukaan ylivoimainen Yhdysvaltoihin verrattuna.

    Yhdysvaltain valkoiset pärjäävät PISA-testeissä aika lailla yhtä hyvin kuin suomalaisetkin. Aasianamerikkalaiset toki lyövät suomalaiset.

    Linkki käsittelee vuoden 2009 PISA-testiä, mutta tuskin tilanne muutamassa vuodessa on merkittävästi muuttunut.

    http://www.vdare.com/articles/pisa-scores-show-demography-is-destiny-in-education-too-but-washington-doesnt-want-you-to-k

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2014 kello 8:38

    Juha S
    Lähettämässäsi linkissä on eritelty amerikkalaiset etnisen taustan mukaan ja päätelty, että Yhdysvalktain valkoinen väestö pärjää yhtä hyvin kuin muiden maiden koko väestö. Olisi kai reilua tehdä samanlainen etninen erittely niistä verrattavista maista ja verrata vasta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. T. kirjoitti 20.1.2014 kello 22:02

    “Kovin pienestä kaupungista ei oikein mitenkään voi tulla informaatioalojen menestyjää”

    On täysin selvää ettei esimerkiksi jostain salon tapaisesta pikkukaupungista ponnisteta miksikään kännykkäteollisuuden maailmanmahdiksi.

    Tai ameriikoissa jostain 65.000 asukkaan Palo Altosta tuskin voi tulla yhtäkään informaatioalan menestysfirmaa. Nämä uuden ajan firmat nousevat isoista kaupungeista kuten vaikka Detroit (parhaimmillaan 1.8 miljoonaa asukasta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  39. Tommi Uschanov kirjoitti 20.1.2014 kello 22:30

    Maaseutulainen:
    “Hieman kyllä ihmettelen tuota väitettä ajokortin välttämättömyydestä. Minulla on kyllä ajokortti, mutta tänä keväänä tulee 15 vuotta siitä, kun olen viimeksi ajanut autoa.”

    Näitä eri aihepiireihin liittyviä ihmettelyjä tulee vuosi vuodelta enemmän, mikä selittynee sillä, että jengi menettää tyystin otteensa siihen, mitä on elämä pääkaupunkiseudun tai suurimpien kaupunkien ulkopuolella.

    Jo pienessä kaupungissa kaupungin toiselle puolelle pääseminen viikonloppuna julkisilla voi olla hankalaa, koska vuoroja menee hyvin harvoin ja ne ovat hyvin kalliita. Lisäksi kävelymatkat pysäkiltä päämäärään venyvät pitkiksi.

    Ikään kuin en hyvin tietäisi tätä. Olen asunut 20 vuotta elämästäni juuri tällaisessa pienessä kaupungissa, josta 16 vuotta itse asiassa kuntarajan ulkopuolella.

    Nyt puhuttiin kuitenkin siitä, että minun ei ole tarvinnut ajaa autoa 15 vuoteen. Ei siinä kontekstissa, olenko vieraantunut jostakin vai en, vaan siinä, onko tällaista elämää – olkoon sitten vieraantunutta tai ei – mahdollista elää nykyhetken Suomessa.

    Jos vieraantuminen lisääntyy entisestään, se vain tekee Osmon alkuperäisen väitteen entistä oudommaksi, koska se merkitsee nimenomaan, että ajokortin tarve vähenee entisestään samaa tahtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  40. Rolling Heurlin kirjoitti 20.1.2014 kello 22:44

    Tapio: Lyijy on pirullinen ja kumuloituva hermomyrkky, mikä oli luultavasti tärkein syy lyijyttömään bensaan siirtymisessä.

    Lyijy on kyllä todella pahasta, mutta siirtymisen syy oli katalysaattorissa. Ne tukkeutuivat lyijystä. Lyijyä käytettin, koska se nosti puristuskestävyyttä. Lisää potkua ja pienempi kulutus. Lisäksi se voiteli venttilinvarret. Uusissa moottoreissa ei tätä tarvetta ollut. Muut aineet ovat korvanneet sen. Suomessa lyijyllistä bensaa ei ole saanut myydä vuoden 94 jälkeen. 92 uusissa autoissa tuli katalysaattori pakolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Tavallinen Teknikko kirjoitti 20.1.2014 kello 23:47

    Joo mutta Kuopion kaupunkia luotsaa Parosen “Petro”, että hyvää jatkoa vaan sinne hyvin hoidetun kaupungin luotsille ja entiselle oululaiselle naapurilleni Peyton Placessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Kalle kirjoitti 21.1.2014 kello 0:08

    åke:
    …helsinki on “liian pieni” vertailusssa suurkaupunkien sarjassa.

    Helsinki kilpailee samassa sarjassa Tampereen ja Turun kanssa, kaukana suurkaupunkisarjasta. Sen takia mm. liikenneratkaisuissa suurkaupunkisarjaan sopivat ratkaisut, kuten metro, ovat Helsingissä vain kulueriä. Spåra on Helisingin kokoisten kaupunkien ratkaisu.

    åke:
    Lisäksi henlsingissä näyttää olevan suhteellisen vähän vientiteollisuutta…

    Helsinki on toistuvasti savustanut teollisuutta pois kaupungista. Ihan samanlaisiin junailuihin suhteessa ei ole kyetty kuin Turussa, jossa työllä ja vaivalla pakotettiin Wärtsilä siirtämään toimintansa Italiaan, mutta kyllä Helsingissäkin on onnistuttu mm. kannattavan öljyteollisuuden siirto Pietariin ei ollut ihan helppo urakka. Saatiinhan sentään muutama työpaikka tapettua Helsingissäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  43. Juanito kirjoitti 21.1.2014 kello 0:14

    ”Isoihin kaupunkeihin tulivat metrot ja ratikat. Halutuimpia kaupunkien keskustat ovat kaupungeissa, joissa liikenne perustuu joukkoliikenteeseen….”

    Kuopiossa ei ole metroa eikä ratikkaa, bussiliikenne niukasti ja kallis. Saaristokaupunki lähiöllä (15 km Kuopiosta) asuvat hyvätuloiset joilla on ainakin yksi auto, yleensä kaksi tai jopa kolme ja heidän lähelle on rakennettu suuria ostoskeskuksia, Matkus ja muita jossa Ikea ja muut suuret firmat.

    Kuopion keskustassa baareja ja ravintoloita on niukasti ja hyvin rajoittunut “yöelämä” suunnattu nuorille viikonloppu kännipäisille. Ei mitään muuta.

    Ehkä pitäisi elää Kuopiossa jonkun aikaa, esim. yliopistoajaksi, sen pitempää monet emme jaksaneet Kuopiossa olla. Mutta kivoja savolaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  44. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.1.2014 kello 1:02

    O.S.: “Suur-Helsingin yli miljoonasta asukkaasta alle 200 000 mahtuu asumaan kantakaupungissa. Muut on pakotettu epäkaupunkiin, lähiöihin.”

    “pakotettu”???
    Osa Suur-Helsingin, mitä sillä O.S. mahtaa tarkoittaakaan, asukkaista on saattanut kyllä muuttaa lähiöihin ihan vapaaehtoisesti, mm. päästäkseen kaupungissakin asuen vähän lähemmäs luontoa. Näin mm. allekirjoittanut. En ole tuota täysin vapaaehtoista muuttoani Helsingissä katunut.

    “Epäkaupunkiin” en ehtinyt käsitteellisessä mielessä tutustua, mutta “lähiön” osalta tein internetin avulla aika mielenkiintoisia löytöjä:

    Oletan, että tarkoitat käsitteellä “lähiö” seuraavaa, nykyisin aika yleistä määritelmää: “Lähiö on asukasluvultaan pienehkö taajaman osa, jolla on oma liikekeskus tärkeimpine palveluineen. Lähiö muodostaa palveluiden ja viheralueiden osalta melko itsenäisen kokonaisuuden.” Määritelmät perustuvat Otto-Iivari Meurmanin asemakaavaoppiin (“http://fi.wikipedia.org/wiki/Lähiö”).

    Aiempi, niin’ikään nimekkään, jo v. 1956 edesmenneen maantieteilijämme, J. G. Granön (ks. esimerkiksi “http://www.tieteessatapahtuu.fi/984/grano.htm”) mukainen käsite ‘lähiö’ on kuitenkin edellisestä poikkeava: “Lähiön havainnointiin ihminen käyttää kaikkia aistejaan, mutta kauempana olevaa maisemaa hän havainnoi pääasiassa näköaistin avulla.”(lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/J._G._Granö”).

    Viimemainittu lähde toteaa mm.: “Granön ajattelussa keskeisintä oli pyrkimys maantieteelliseen aluejakoon näkyvien maisemamuotojen yhdistelmänä. Maisemamuodot Granö jakoi neljään pääosaan: maankamaraan, veteen, kasvillisuuteen ja tekoainekseen, joka määriteltiin ihmisen muovailemaksi tai valmistamaksi maisemaksi.”

    Pyrkimykset Helsingin lisärakentamiseen ja tiivistämiseen johtaisivat tekoaineksen lisääntymiseen ympäristössämme ja monin paikoin myös siihen, että sekä J. G. Granön ‘lähiö’ että hänen siitä erottamansa erottama kaukonäkymä – visuaalinen maisema” (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Maisema”) muuttuisivat aiempaa yksipuolisemmiksi, kun ympäristön täyttäisi tekoaines. Lisäksi maisemaan ilmestyisi entistä enemmän tekoaineksesta tehtyjä näkemäesteitä, joista osaa myös rakennuksiksi kutsutaan, ja jotka saattaisivat jopa hävittää upeat maankamaraa, vettä ja kasvillisuutta tarjoavat lähi- ja kaukonäkymät monilta paikoilta kokonaan.

    Monipuolisen rikkaita maisemia nykyisin tarjoavan Helsingin kaupungin jatkuvan tiivistämisen seurauksena saattaa sen monesta nykyisestä kaukomaisemia tarjoavasta lähiöstäkin helposti muodostua J. G. Granön määritelmän mukainen, ‘tekoaines’-‘lähiö’! Tiivistämällä ei ‘lähiöistä’ päästä eroon! m.o.t. Toisaalta, miksi pitäisi?

    Lähempänä kaupungin rajoja voi virikkeitä saada muualtakin kuin kapakoista, nähdä esim. töiden jälkeen ulkona iltalenkillä lähiluonnossa mm. oravan, ketun ja (kesällä) siilin lisäksi joskus jopa palokärjen ja tikan, taatusti useammin kuin kantakaupungissa. Kaukomaisemiakin voi katsella, jos niitä (vielä) on tarjolla muillekin kuin ökyasuntojen omistajille.

    Mm. Tapiolan alkuperäisen asemakaavan laatineen Meurmannin määritelmän mukainen lähiö, joka tarjoaa lähiluonnon lisäksi myös kaukonäkymiä, voi olla mitä mukavin asuinalue, eikä sellaisen avaria ja laajoja näkymiä useine eri maisemaa rikastuttavine ‘maisemamuotoineen’ pitäisi liiaksi tekoaineksin peittää.

    Kävin kerran viime kesänä ostamassa mansikoita Suur-Helsinkiin kuuluvan/kuulumattoman(?) Tapiolan torilta. Hyviä olivat. Veikkaan, että myös Helsingin kaupungin asukkaiden enemmistön mielestä mansikka on aika herkullinen ja houkutteleva, vaikka se itse asiassa epähedelmä onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  45. Liian vanha kirjoitti 21.1.2014 kello 1:53

    Helsingin kantakaupungin väestömäärä oli suurimmillaan 60-luvun lopulla , n 300000 asukasta.

    Vuoteen 2005 mennessä asukasmäärä oli tipahtanut 170000 eikä se juurikaan ole kasvanut Kalasatamasta tai Jätkäsaaresta huolimatta.

    Pääosa kasvusta suuntautu edelleen Helsingin reuna-alueille.

    Tilastojen valossa suuntaus on edelleen, että Hesa kasvaa reuna-alueille.

    Ja kuntaliitoksillakin on vaikutuksensa: Kun esim Rovaniemi ja Rovaniemen mlk yhdistyivät niin naapurikunta siirtyi liki 100 km pähän keskustasta. Eli näyttää siltä, että muuttoliike kehyskuntiin loppui

    Helsingin kehyskuntiebn asuttamista rajoittaa tonttien hillitön hintataso. Lisäksi rakentamiseen liittyvä byrokratia on kasvatettu niin hintavaksi, että omatoimisuus ei anna enää kustannusetua.

    Ruotsissa æjokortin saa 600 eurolla opetusluvalla ja suurin osa ruotsalaisnuorista aja kortin papan ohjauksessa eikä turvallisuudessa ole ongelmia, päinvastoin , Ruotsissa tällä koulutuksela saadaan turvallisempia kuljettajia.

    Suomessa ajokortti on Euroopan kallein ja se on johtanut siihen, että autonkuljttajat ovat katoava luonnonvara ja yhä useammin venäläinen tai muun halpamaan edustaja.

    Eikä koulukkaista ole puutetta.

    Ajokorttien väheneminen on taas yhteydessä tuloerojen kasvuun ja köyhien lisääntymiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  46. Ari Paanala kirjoitti 21.1.2014 kello 2:06

    TL:
    Osmon kirjoituksista saa usein sellaisen käsityksen, että (fiksut) ihmiset muuttavat ja asuvat mieluiten sellaisissa paikoissa, joissa on tiivis kaupunkimainen ympäristö.

    Minusta asia on niin, että nuoret ovat jo vuosikymmeniä muuttaneet opintojen ja töiden takia yliopistokaupunkeihin. Ja tuollainen osaavan nuorison virta luo yritystoimintaa ja positiivista kierrettä vuodesta toiseen. Samoin negatiivista kierrettä sinne syrjäseuduille.

    Kuopion asemakaavalle lyötiin sopivat raamit jo edellisen jääkauden aikaan, vaikea valmiiksi tiivistä aluetta on pilata.

    Tampereen Hervanta ja Kuopion Petonen taas edustavat Brezhneviläistä lähiö-arkkitehtuuria parhaimmillaan. Suunnilleen 10km keskustasta molemmat. Olisi mielenkiintoista kuulla analyysi molempien alueiden arkkitehtuurista, ja ovatko ne epäonnistuneita hankkeita.

    Hervanta käsittääkseni on ihan kasvava ja kukoistava lähiö, jossa ihmiset viihtyvät. Mutta siellä onkin aina ollut korkeakouluja ja työpaikkoja.

    Kuopion asemakaavalle on toki lyönnyt raameja myös Ruotsin kuningas (asemakaava), Venäjän keisari (rännikadut), O-I Meurman jne. Sellaiset taiturit kuten Heikki Tegelman ja Leo Kosonen ovat myös monella tapaa pelastaneet paljon viimeisinä vuosikymmeninä. Tegelmanin aikaan oli 10 vuotta voimassa automarketit kieltävä yleiskaava. Ikävä kyllä poliitikot pistivät siitä luopumaan. Leo Kosonen on taas pystynyt kaavoittajana entisestään terästämään joukkoliikennekaupunkia ja on Saaristokaupungin synnyttäjä. Aikoinaan jo 1980-luvulla todettiin, että jossain vaiheessa Petonen vedetään sisään keskustaan päin ja sitä “sisäänvetoa” tai pussin sulkemista kutsutaan nyt Saaristokaupungiksi.

    Wikipediassa oleva teksti on varsin kuvaava:
    “Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus. Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti, ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa. Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia. Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion taajaman asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin. Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski kuitenkin Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi 1 700 as./km2:iin.”

    Olen kyllä ihmeissäni Petonen – Hervanta-väitteestä ja pidän sitä täysin aivopieruna, että Petonen olisi millään tavalla verrattavissa Hervantaan. Ensinnäkään se ei ole millään tavalla samanmoista betoniarkkitehtuuria vaan hyvin mukavan mittakaavan tiivistä, mutta silti tehokasta rakentamista.

    Erittäin sympaattinen ja haluttu paikka asua ja sisältään monia mielenkiintoisia yksityiskohtia jossa myös joukkoliikenne on otettu hyvin huomioon alueen rakennetta miettiessä. Se myös liittyy erittäin hyvin muuhun lähiöketjuun. Olisi varmaan hyvä katsoa karttaa ja miettiä, että miten lähemmäs keskustaa olisi päässyt rakentamaan?
    http://www.fonecta.fi/s/1TWt

    Sieltä löytyy hyviä yksityiskohtia olkoon ne sitten Petosella tai Saaristokaupungissa. Esimerkkinä mm. Niiralan kulman pienomakotitaloalue: http://www.fonecta.fi/s/1TWv
    Petosen keskustaa:
    http://www.fonecta.fi/s/1TWw
    Nikun kohteita mm. puurakentamisen saralla: http://www.fonecta.fi/s/1TWx

    Tässä vähän enemmän Kuopion kaavoituksesta:
    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38432
    “Kuopio 2015. Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki Tekijä: Kosonen, Leo Kosonen”
    Lainattua Petosesta:
    “Lähiympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa onnistuttiin hyvin. Osaltaan tätä kuvaa Suomen Arkkitehtiliiton, SAFA:n myöntämä palkinto, jonka Kuopion kaupunki sai tunnustuksena Petosen alueen suunnittelusta vuonna 1992. Toisena palkinnon saajana oli kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy, joka kunnostautui erityisesti hyvien pienkerrostalojen, pihapiirien sekä kokeilevan asuntorakentamisen toteuttamisessa. Kaupunkirakenteen tasolla tarkasteltuna Petosen alue on sekä joukkoliikenne- että autokaupunkia.”

    Näissä videossa muutama vähän enemmän kaavoituksesta perillä oleva puhuu jopa Kuopio-mallista:
    http://www.youtube.com/watch?v=uuhm72h5O6s
    http://www.youtube.com/watch?v=yfmpGdwC4S0 http://www.youtube.com/watch?v=bEDc3blu2QA

    Petonen ei siis ole mikään etäpiste kuten Hervanta vaan yksi jatke siinä ketjussa joka on tehokkaana maanhankintapolitiikan ja erittäin pitkälle viedyn kaavoituksen ansiota.

    Sosiaalinen asuntotuotanto on tosiaan hyvin hoidettu ja kyllä siitä iso kiitos kuuluu Erkki Virtaselle, mutta toki myös asuntotoimenjohtaja Harjunheimolle jne. Niku on hoitanut hommansa niin hyvin, että Nikun asunnoissa asuu moni hyvätuloinenkin mielellään joka herättää välillä vähän närääkin.

    Tässä muutamia unelmia:
    http://www.fonecta.fi/s/1TWz
    Nikun pienomakotitaloalue, palkittu, hyvät palvelut ja jonot pitkäääät.

    Kuopion Rönö, rikkaiden asuntoalue, mutta keskellä erittäin haluttu Nikun kohde:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX0

    Oikealla rakentumassa Nikun kohde, vasemmalla rautatien vieressä VVO:tä ja omistusasuntoja: http://www.fonecta.fi/s/1TX1
    Rantaa kohden tulee vielä omistusasuntoja.

    Puutaloja jotka olisivat kaikissa muissa kaupungeissa kalliita omistusasuntoja, mutta Kuopiossa ne ovat KUOPAS:n opiskelija-asuntoja:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX2

    Uudempaa keskustarakentamista:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX3

    Suomen ensimmäinen nollaenergiatalo aurinkokeräimet ja paneelit katolla:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX4

    Suhteellisella samalla etäisyydellä Helsingissä on autopaikat jo maan päällä. Kuopion Särkiniemessä niistä osa on maan alla: http://www.fonecta.fi/s/1TX5

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  47. K. Uokka kirjoitti 21.1.2014 kello 6:24

    Tommi Uschanov:

    Hieman kyllä ihmettelen tuota väitettä ajokortin välttämättömyydestä. Minulla on kyllä ajokortti, mutta tänä keväänä tulee 15 vuotta siitä, kun olen viimeksi ajanut autoa.

    Ei ajokortti ole välttämätön, kuten ei myöskään internet, sähkö tai juokseva vesi. Se on vaan monesti kovin kätevä.

    Jos itse pärjäät yhtä hyvin ilman, olet joko sopivassa paikassa työn, kodin ja harrastusten suhteen, tai ehkä vain tykkäät viettää aikaasi odottamalla kuljetusta. Tai sitten ajatuksissa on vihreää paloa ja vahvoja asenteita.

    PS. Paljon onnea heidi hautalan autokoululle. Toivottavasti sieltä on kortti jo tullut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  48. Antsa kirjoitti 21.1.2014 kello 9:10

    Teollistuminen aiheutti sen, että tarvittiin energiaa ja koska silloisissa kaupungeissa ei ollut riittävää energiaa, joka Suomessa tarkoitti lähinnä koskivoimaa, industrialistit muuttivat jokapuolelle Suomea kosken varteen ( esim. vaikka Kellokosken tai Juankosken) rakensivat sinne vesimyllyn ja aloittivat teollisuuden, joka veti kansaa luokseen.

    Enää ei tarvitse mennä energian luokse vaan energia tuodaan ihmisen luokse. Koko kulttuurimme on syntynyt kylän ympärille, josta kasvoi kaupan myötä kaupunki. Oden kuvaama kehitys ei mielestäni ole uusi mikään uusi ilmiö vaan vain paluuta alkuperäiseen kaupunkikehityksen malliin. Koskenvarretkin kehittyisivät kyllä kapunkeina, jos siellä säilyisi teollisuus tai kauppa. Mutta ne siirtyvät sinne missä on tarpeeksi ihmisiä.

    Tämän kirjoituksen yhteydessä mieleeni tulee myös Epsi-ratingin tutkimus

    http://yle.fi/uutiset/harva_suosittelee_omaa_kuntaansa/7031857

    joka kertoo karua kieltä ihmisten käsityksestä oman kuntansa houkuttelevuudesta. Siellä kyllä loistaa omassa ylhäisessä yksinäisyydessä Kauniainen, Pirkkala ja Naantali, mikä kertoo ehkä siitä, että itse asiassa suosituinta on asua suurkaupungin lähellä itsenäisessä idyllikylässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. max kirjoitti 21.1.2014 kello 9:14

    Osmo Soininvaara:
    Ihmettelöen tätä todistelujen logiikkkaa. Empiirinen havainto siitä, että ajokortin hankkiminen on vähentynyt, yrit5etään kumota sillä, että on monia, joilla ajokortti on välttämätön. Varmasti monelle on välttämätön, mutta ei kai se kumoa havaintoa, että moni ei katso sitä tarvitsevansa.

    Tuo varmaan jossakin vaiheessa alkaa näkyä. Toistaiseksi ajokorttien määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Sekä autokaupassa helsinkiläiset ajoneuvon haltijat ovat (mahdollisesti jopa) yliedustettuina. Mutta odotellaan sukupolvien vaihtumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Syltty kirjoitti 21.1.2014 kello 9:29

    T.:Tai ameriikoissa jostain 65.000 asukkaan Palo Altosta tuskin voi tulla yhtäkään informaatioalan menestysfirmaa. Nämä uuden ajan firmat nousevat isoista kaupungeista kuten vaikka Detroit (parhaimmillaan 1.8 miljoonaa asukasta)

    No heh, heh mikä vertaus.

    Palo Alto kuuluu San Fransiscon metropolialueeseen jolla asuu 7,5 miljoonaa ihmistä. Palo Alton keskustasta on noin 40 km itse San Fransiscon keskustaan ja koko välimatka on rakennettu täyteen! Ja tietenkin Stanfordin yliopisto sijaitsee siellä.

    Se on ihan sama kuin väittäisit ettei Otaniemestä nyt mitenkään voi tulla teknologiafirmoja, koska siellä asuu vain 3500 ihmistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  51. Countryboy kirjoitti 21.1.2014 kello 9:30

    Osmo Soininvaara:
    Tottakai hinnalla on vaikutusta kysyntään, mutta jos selitykseksi sille, että Vancouverissa ajetaan vähemmän ajokortteja kuin ennen tai että ajokorttien suosio on vähentynyt Helsingissä, mutta ei muualla Suomessa esitetään vain Suomen ajokortin hinta, jokin mallissa on jäänyt selittämättä.

    Kuinka monella prosentilla on ajokortti Vancouverissa ? Kasvavatko MetroVancouverin reuna-alueet (omia kuntia). Sielläkin lienee Espoonsa. Muistaakseni itse Vancouverissa on vain noin 700000 asukasta ja koko metropolialueella noin 2,3 miljoonaa.

    Maailmanlaajuisesti saatetaan olla menossa valitettavasti toiseen suuntaan. Epäilen, että Kiinassa entistä useammalla on ajokortti. Muistelen aikanaan , että Bangkokissa tuli liikenteeseen päivittäin noin 400 uutta autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. K. Uokka kirjoitti 21.1.2014 kello 9:35

    Osmo Soininvaara:
    Ihmettelöen tätä todistelujen logiikkkaa. Empiirinen havainto siitä, että ajokortin hankkiminen on vähentynyt, yrit5etään kumota sillä, että on monia, joilla ajokortti on välttämätön. Varmasti monelle on välttämätön, mutta ei kai se kumoa havaintoa, että moni ei katso sitä tarvitsevansa.

    En tiedä kenelle (kaikille) tämä vastaus on. Kukaan ei kiistä tätä tilastoa.

    Ajokortti ei myöskään ole välttämätön. Kuten ei myöskään bussikortti tai vaikkapa jokeri. Hyvin pärjätään ilmankin. (Veikkaan kuitenkin, että vihreä poliitikko käyttäisi jokerista sanaa Välttämätön, mutta laitetaan moiset lausunnot poliittisen retoriikan piiriin.)

    Kuitenkin se ajokortti on hyvä olla olemassa. Kuten monet muut koulussakin opetettavat taidot, joita ei välttämättä heti tarvitse.

    Ennen kaikkea, oppiminen on helpompaa nuorempana, joten parempi hankkia se sillon.

    Kysy Heidiltä miten autokoulu on sujunut? Vai olisiko ollut helpompi hankkia aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  53. Countryboy kirjoitti 21.1.2014 kello 9:42

    Osmo Soininvaara:
    Countryboy. Miten maailmantalous toimii, kun siinä ei ole eikä voi olla vientiä?

    Siinähän voi olla kasvua, ei se ole nollasummapeliä. Kv. työnjako voi muuttaa taloutta tehokkaammaksi jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. T. kirjoitti 21.1.2014 kello 9:58

    “Melkein kaikki pelialan yritykset esimerkiksi ovat Helsingin seudulla. Pöyry on kai Suomen suurin kansainvälinen konsulttitoimisto”

    Pelipuolen kovin suomalainen komeetta Supercell tosin oli Turusta, ja toki Pöyry toimii myös Helsingin seudulla, kuten monella muullakin seudulla ympräri suomea:

    Pöyry suomessa:
    Espoo, Imatra, Jyväskylä, Jämsä, Kokkola (Kaustinen), Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa, Varkaus

    Helsinki itsessään tosin puuttuu pöyryn toimipaikkalistalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  55. Mikko H kirjoitti 21.1.2014 kello 10:08

    On täysin selvää ettei esimerkiksi jostain salon tapaisesta pikkukaupungista ponnisteta miksikään kännykkäteollisuuden maailmanmahdiksi.

    Maailma muuttuu. Kännykkäteollisuuden tuotanto ei nykyään enää ole Salon kaltaisissa paikoissa misään päin maailmaa, suunnittelutyö vielä vähemmän.

    Tai ameriikoissa jostain 65.000 asukkaan Palo Altosta tuskin voi tulla yhtäkään informaatioalan menestysfirmaa. Nämä uuden ajan firmat nousevat isoista kaupungeista kuten vaikka Detroit (parhaimmillaan 1.8 miljoonaa asukasta)

    Palo Alto on Stanfordin yliopiston kylkeen aikanaan perustettu asuinpaikka yliopiston henkilökunnalle ja heidän tarvitsemilleen palveluille. Stanford puolestaan sai toisen maailmansodan vuosista alkaen hyvin suuret määrät Yhdysvaltain liitovaltion rahaa sotateknologian kehittämiseen. Suomessa vertailukelpoinen paikka voisi olla Hervanta, sillä erotuksella, että täkäläinen tutkimusrahoitus on nappikauppaa amerikkalaiseen verrattuna.

    Piilaakso muuten on nykyään melkoisissa vaikeuksissa hajanaisen yhdyskuntarakenteensa kanssa. Teknologiafirmojen nuoret työntekijät haluavat asua San Franciscossa, eivät Piilaakson pikkukaupungeissa, mikä on johtanut siihen, että firmoilla on työntekijöilleen laajat bussikuljetukset San Franciscosta toimipaikoilleen. Isopalkkaiset työntekijät syrjäyttävät kaupungin perinteisempiä asukkaita asuntomarkkinoilta. Taannoin uutisoitiin tapaus, jossa mielenosoittajat pahoinpitelivät ja töhrivät Googlen työntekijöitä kuljettavaa bussia San Franciscossa (Googlen päätoimipaikka on Mountain Viewissa), tarkoituksena toivottaa matkustajat tervemenneiksi kaupungin asuntomarkkinoilta. Sekä San Francisco että monet Piilaakson pikkupaikkakunnat ovat suhtautuneet tiivistämiseen erittäin nihkeästi ja rakentaneet hyvin vähän uusia asuntoja viime vuosina ja -kymmeninä. Ajatusmalli tuntuu olevan vähitellen muuttumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  56. Austrian kirjoitti 21.1.2014 kello 10:11

    Osmo,

    pääkonttoritoiminnot ja muut vastaavat liike-elämän palvelut tarvitsevat muualla sijaitsevia tuotantolaitoksia oikeutuksena olemassaololleen!

    Neuvostoliittolaisessa kansantalouden tilinpidossa vain tuotetut hyödykkeet laskettiin tuotannoksi ja vastaavasti palvelut käsitettiin tulonsiirtoina kotitalouksien kesken tai kotitalouksilta valtiolle.

    Minusta Neuvostoliiton järjestelmä on maalaisjärjellä perusteltavissa koska me kaikki tiedämme että Helsinki elää muiden rahoilla! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  57. R.Silfverberg kirjoitti 21.1.2014 kello 10:50

    Se että asunnoista Helsingin kantakaupungista on ylikysyntää ei kerro kaikkea. Suomi on kahtiajakautunut asumispreferenssien suhteen, mutta heille jotka haluavat asua urbaanisti ja tiiviisti ei ole rakennettu tarpeeksi asuntoja, koska kaavoitus ´ja asuntotuotanto laahaa jälkijunassa. Lisäksi koko kantakaupunki ei ole kallis, vain ne alueet jotka mahdollistavat sosiaalisen arvonnousun ovat kalliita eli läntinen je eteläinen kantakaupunki. Lähes yhtä halvalla kuin lähiöissä voi nimittäin asua Vallilassa, Hermannissa ja Alppilassa.

    Lähiöiden kesken on kanssa suuria eroja haluttavuudessaan eli jonkinlaista segregaation alkua on havaittavissa ja ns koulushoppailu vahvistaa ilmiötä.

    Nurmijärvi-ilmiö taas on muoti-ilmiö jonka sisustuslehdet ovat saaneet aikaan, ilmiö on maailmanlaajuinen, Britanniassa ym jopa rajumpi, mutta suuressa maailmassa välimatkat ovat lyhyemmät ylipäänsä, että se ei aiheuta niin suurta ekologista haittaa kuten Suomessa, ja toisaalta palvelujen puute estää Suomessa ilmiön laajentumista.

    Keskikokoisissa kaupungeissa kuten Kuopio, Jyväskylä, Vaasa jne yleensä koko keskusta on arvoaluetta mutta niissä on myös haluttuja omakotialueita järven- tai merenrantamaisemissa, mutta paljon lähempänä kuin Nurmijärvi.

    Ongelma on lähinnä se että noissa keskikokoisissa ja viihtyisissä kaupungeissa ei ole töitä jokaiselle joka haluaisi, vain kehäkolmosen sisäpuoli pystyy työllstämään niitä keskitien tallaajia joiden taidot ns asiantuntijatehtäviin ovat vähän puutteelliset mutta halua kouluttautua ja tehdä töitä silti on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  58. Evert The NeverRest kirjoitti 21.1.2014 kello 10:54

    Jos katsoo Google mapsin satelliittikuvalla Kairoa, niin saa selkeän kuvan siitä, miksi ihmiset ovat sulloutuneet Kairoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Tapio kirjoitti 21.1.2014 kello 10:56

    åke: Onhan siellä vanhat strömbergin tehtaat! Mutta muuten vientiteollisuus on kyllä aika vähissä helsingin seudulla.

    Ehkä parempi olisi sanoa … raskasta vientiteollisuus…

    Tällainen kehitys taitaa olla tyypillistä kaikille markkinatalousmaiden pääkaupunkiseuduille. Korkea kustannustaso, ennen kaikkea maan hinta johtaa siihen, että jossain vaiheessa firman kannattaa rakentaa uusi tehdas muualle ja lyödä maapohja lihoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  60. Matti kirjoitti 21.1.2014 kello 11:14

    Joku vuosi sitten kuopiolainen kolleega nauroi meille helsinkiläisille asuntopolitiikasta. Helsingin kaksion hinnalla kun saa Kuopion seudulla pientalon omalla tontilla jopa järven rannalta.

    Kävin sitten vähän kateellisena katsastamassa Kuopion ihmettä työmatkalla. Ihmettelin iltaruuhkaa nelikaistaisella kadulla Kuopiossa. Ei aiheutunut liikenteen määrästä vaan tiuhaan punaista näyttävistä liikennevaloista. Ottivat näköjään mallia Helsingistä miten ruuhka saadaan aikaiseksi.

    Ode on oikeassa kaukioista. Epäviihtyisät ja ankeat kaukiot ovat pääakaupunkiseudulla probleemana. Jokunen poikkeus on kuten Kartanonkoski. Sitä kyllä palikka-arkkitehdit kritisoivat ankarasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  61. Olli kirjoitti 21.1.2014 kello 11:34

    Kalle: Helsinki kilpailee samassa sarjassa Tampereen ja Turun kanssa, kaukana suurkaupunkisarjasta. Sen takia mm. liikenneratkaisuissa suurkaupunkisarjaan sopivat ratkaisut, kuten metro, ovat Helsingissä vain kulueriä. Spåra on Helisingin kokoisten kaupunkien ratkaisu.

    Miksi ihmeessä näitä juttuja ei voi tarkistaa wikipediasta ennenkuin kommentoi? Helsinki on seuraavaksi suurinta tamperetta neljä kertaa isompi. Ja BKT osuudella mitattuna kymmenkertainen. Se on aivan suvereeni kilpailemaan minkään toisen suomen kaupungin kanssa.

    Helsinki on pohjosmaiden kolmanneksi suurin kaupinki sekä city properin että keskustaajaman mukaan. Ainut selvästi isompi kaupunki on Tukholma ja sekin vain noin Tampereen verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  62. Viherinssi kirjoitti 21.1.2014 kello 11:50

    T.: On täysin selvää ettei esimerkiksi jostain salon tapaisesta pikkukaupungista ponnisteta miksikään kännykkäteollisuuden maailmanmahdiksi.
    Tai ameriikoissa jostain 65.000 asukkaan Palo Altosta tuskin voi tulla yhtäkään informaatioalan menestysfirmaa. Nämä uuden ajan firmat nousevat isoista kaupungeista kuten vaikka Detroit (parhaimmillaan 1.8 miljoonaa asukasta)

    Mitä Salolle nyt kuuluu? Salossa oli paljon tuotantoa, mutta kulutuselektroniikan tuotannossa Länsi-Eurooppa ei ole ihan vahvimmillaan. Salossa oli toki merkittävä määrä muutakin toimintaa, ei kuuitenkaan kovin suurta osuutta konsernin kokonaisuudesta.

    Palo Alto taas on Piilaakson nurkkia ja osa yli 7 miljoonan ihmisen taajamaa, joka imee maailmanlaajuisesti huippuosaajia. Ei siis mikään pikkukylä keskellä korpea.

    Sitä toisaalta ei kukaan lupaa, että isosta väestökeskittymästä automaattisesti tulee korkean teknologian ja osaamisen keskus. Asian voi mokata monella tavalla. Maailmanmahdiksi voi ponnahtaa vaikka jostain Smoolannin takakylistä (vaikkapa Elmtyradin maatilalta Agunnarydistä), mutta ei siitä välttämättä talousiloa ole sille takakylälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  63. Viherinssi kirjoitti 21.1.2014 kello 11:55

    T.: Pelipuolen kovin suomalainen komeetta Supercell tosin oli Turusta

    Tässä lainaus Hesarin jutusta:

    Toimistossa Helsingissä työskentelee ihmisiä 21 eri maasta. Paanasen mukaan tämä on yksi merkki siitä, millainen vetovoima Helsingillä on pelinkehittäjien joukossa.

    “Tämä on täysin ylivoimainen paikka, ja puhun kokemuksesta. Olen pyörittänyt Piilaaksossa kuusi vuotta pelistudiota.”

    Missä kohdassa mainittiin Turku? Väitehän ei ole se, etteikö fiksuja ihmisiä ja hyviä ideoita voisi syntyä missä vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  64. Viherinssi kirjoitti 21.1.2014 kello 12:08

    Tapio: Ehkä parempi olisi sanoa … raskasta vientiteollisuus…

    Tällainen kehitys taitaa olla tyypillistä kaikille markkinatalousmaidenpääkaupunkiseuduille. Korkea kustannustaso, ennen kaikkea maan hinta johtaa siihen, että jossain vaiheessa firman kannattaa rakentaa uusi tehdas muualle ja lyödä maapohja lihoiksi.

    Pelkkä halpa tonttimaa ei ole oikein hyvä kilpailuvaltti, koska sitä on sekä kansallisesti että kansainvälisesti näillä nurkilla paljon tarjolla. Teollisuutta voi kerääntyä raaka-aineiden ympärille, samoin tilaavaativaa tuotantoa. Näiden lisäksi matkailu voi hyödyntää väestön vähäisyyttä tiettyyn rajaan asti.

    Tästä näkee sen, että haja-asutusalueen tarjoamat mahdollisuudet liittyvät lähinnä maa- ja metsätalouteen, kaivannaisteollisuuteen ja matkailuun. Jotain tilaavievää tuottavaa teollisuutta voi myös ajatella, mutta helpoissa asioissa on vaikea kilpailla Kaakkois-Aasian kanssa ja vaikeissa taas työvoiman saatavuus rajoittaa.

    Helsinki ei ole tehdaspaikkakunta, ja Tamperekin on kovasti matkalla muuhun suuntaan. Kummassakin on kuitenkin runsaasti vähemmän raskasta vientiteollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Olli kirjoitti 21.1.2014 kello 12:08

    T.:
    Pelipuolen kovin suomalainen komeetta Supercell tosin oli Turusta

    Ymmärrän että tämä on kova paikka Helsinkivihaajille mutta ei se silti oikeuta keksimään faktoja päästään. Perustajat kai ovat kotoisin aluperin Turusta, mutta supercell itsessään ei ole milloinkaan toiminut sielä. Eli mitä? Nytkö yrityksen pitää olla paljasjalkainen stadilainen ennenkuin kelpaa. 😀 Vähiin käy pointit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  66. lurkki kirjoitti 21.1.2014 kello 12:15

    ‘Ajatteleeko näitä kukaan silloin kun niitä lakeja säädetään?’ (Tapio Peltonen)
    Meillä on tapana antaa tärkeiden eturyhmien, tässä tapauksessa autokoulujen, kirjoittaa itseään koskevat lait taviskansalaisten eduista välittämättä. Tätä ei Suomessa jostain syystä ole tapana pitää korruptiona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  67. Olli kirjoitti 21.1.2014 kello 12:16

    Austrian: at muualla sijaitsevia tuotantolaitoksia oikeutuksena olemassaololleen!

    Entä ulkomailla olevat tuotantolaitokset? Tarkoitatko että koko Suomi elää kaukoaasian kustannuksella?

    Aivan järjetöntä saivartelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  68. Kuuntelija kirjoitti 21.1.2014 kello 12:17

    Kerrassaan tunnustuksellinen pätkä jota voisi jopa provoksi luulla jos ei paremmin tietäisi. Kasaantumisessa soisi pitävän mielessä että niin tekevät sekä hyödyt ja haitat. Paljon plussaa mutta paljon myös negatiivista ja vaikka Katainen sanoisi mitä oma mielipiteeni on että Helsinkiin varsinkin pakkautuu yhä enemmän myös kaikki suuret ongelmat jotka on pakko jossain vaiheessa ratkaista kun ei edes Helsinki voine ikuisesti velaksi elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Viherinssi kirjoitti 21.1.2014 kello 14:06

    Kuuntelija:
    Kerrassaan tunnustuksellinen pätkä jota voisi jopa provoksi luulla jos ei paremmin tietäisi. Kasaantumisessa soisi pitävän mielessä että niin tekevät sekä hyödyt ja haitat. Paljon plussaa mutta paljon myös negatiivista ja vaikka Katainen sanoisi mitä oma mielipiteeni on että Helsinkiin varsinkin pakkautuu yhä enemmän myös kaikki suuret ongelmat jotka on pakko jossain vaiheessa ratkaista kun ei edes Helsinki voine ikuisesti velaksi elää.

    Haluaisin kuulla mielipiteesi seuraavasta fiktiivisestä skenaariosta:

    Kuvaus:

    Nykyinen Suomi jaetaan kahdeksi maaksi. Suomi-nimiseen maahan jää kaikki muu paitsi muutama tuhat neliökilometriä kitukasvuista ja räntäistä rannikkoa. Tästä jämästä (joka nyt tunnetaan Helsingin talousalueena) muodostetaan Suomipore-niminen kaupunkivaltio.

    Välittömästi jaon jälkeen kumpikin maa on euroalueeseen kuuluva suvereeni EU-maa (mitä se oksymoroni sitten sisältääkään), jonka lainsäädäntö on olennaisesti sama kuin nykyinen suomalainen lainsäädäntö. Myöhemmin kumpikin on luonnollisesti vapaa tekemään lainsäädännölleen ja jäsenyyksilleen mitä haluaa.

    Suomen ja Suomiporen välillä on tavanomaisten kansainvälisten sopimusten lisäksi vain sellaisia kahdenvälisiä sopimuksia, jotka ne ovat yhdessä päättäneet kummankin edun mukaisesti tehdä (esimerkkinä puolustusliitto). Taloudelliset asiat (omistukset, veronmaksut, jne.) menevät yleisen EU-käytännön mukaisesti.

    Valtion varallisuus (yritysomistukset, infrastruktuuri tai vaikka eduskuntatalo) ja velat jaetaan perinnönjakotyyliin väkilukujen suhteessa (käytännössä yksittäiset erät siis huutokaupataan valtioiden kesken ja lopputulos tasoitetaan velkoja jakamalla).
    Eläkerahastot jaetaan eläkekertymien suhteessa.

    Yksityisiin tai kunnallisiin omistussuhteisiin ei jako tuo muutoksia, mutta valtiot ovat toki jaon jälkeen vapaita toimimaan haluamallaan tavalla kansainvälisten sopimusten ja tapojen puitteissa.

    Kysymys:

    Kelpaisiko järjestely? Jos ei, miksi ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  70. anonyymi kirjoitti 21.1.2014 kello 14:31

    Osmo Soininvaara: Olin näkevinäni ajatuksessa, että vain vientiteollisuus on oikeata tuotantoa merkantilistista harhaoppia, joka kumottiin ajat sitten.

    Mikäköhän mahtaa nykyään olla tilanne harhaoppisuuden suhteen, kun euron myötä ollaan taas kuin kultakannassa – valuuttaa ei saa venytettyä mihinkään suuntaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Tapio kirjoitti 21.1.2014 kello 14:43

    Viherinssi: Helsinki ei ole tehdaspaikkakunta, ja Tamperekin on kovasti matkalla muuhun suuntaan. Kummassakin on kuitenkin runsaasti vähemmän raskasta vientiteollisuutta.

    Molemmissa, varsinkin Tampereella, oli 50 v sitten paljon raskasta ja keskiraskasta vientiteollisuutta.

    Ei teollisuus tietenkään pelkästään halvan maan perässä muualle lähde. Kysymys on kokonaisuudesta m.l. pääoman tuotto. Uutta raskasta teollisuutta, p.l. kaivokset, tänne tuskin enää rakennetaan, mutta Suomessakin on lukuisia riittävän isoja ja logistiikan kannalta hyviä taajamia kevyelle ja keskiraskaalle teollisuudelle. Emme menettäisi niin paljon teollisia työpaikkoja ulkomaille, jos palkanmuodostus olisi vapaampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. T. kirjoitti 21.1.2014 kello 14:48

    Olli: Ymmärrän että tämä on kova paikka Helsinkivihaajille mutta ei se silti oikeuta keksimään faktoja päästään. Perustajat kai ovat kotoisin aluperin Turusta, mutta supercell itsessään ei ole milloinkaan toiminut sielä. Eli mitä? Nytkö yrityksen pitää olla paljasjalkainen stadilainen ennenkuin kelpaa.

    Kannttaisi varmaan itse tarkistaa faktat ennen kuin lähtee syyttelemään muita:

    Yritys- ja yhteistötietojärjestelmä Supercell Oy 2336509-6 kotipaikka

    TURKU 16.07.2010 – 10.08.2011
    HELSINKI 11.08.2011 –
    Tietolähde: Patentti- ja rekisterihallitus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  73. TL kirjoitti 21.1.2014 kello 14:52

    Ari Paanala: Olen kyllä ihmeissäni Petonen – Hervanta-väitteestä ja pidän sitä täysin aivopieruna, että Petonen olisi millään tavalla verrattavissa Hervantaan.

    “Väkivaltaisimmat lähiöt” -tilasto näyttää seuraavalta:
    Helsinki: Kontula
    Turku: Varissuo
    Tampere: Hervanta
    Kuopio: Petonen

    Kuopion Petonen-Saaristokaupunki on siis melko samanlainen lähiöyhdistelmä kuin Tampereella Hervanta-Vuores. Vuoreksessakin oli asuntomessut ja asuu äveriästä porukkaa. Toistan ihmetykseni siitä, että ovatko tuollaiset lähiöt Osmon kriteereillä hyviä vai huonoja arkkitehtuuriltaan tai sijainniltaan? Tai onko kaavoituksella lopulta niin paljon merkitystä?

    Osmon mukaan ihmiset haluavat asua tiiviissä kaupungissa ja siksi maksavat siitä paljon. Ja tuollaiset metsälähiöt, joissa ei ole kuin ehkä koulu, pikkukauppa ja kampaamo, ovat jotenkin ei kannatettavia.

    Asun itse tuollaisessa “epäkaupungissa”, lapsiperhe-metsälähiössä metsän reunassa, josta pääsee kuitenkin polkupyörällä tai bussilla keskustaan töihin. Kesällä voi pitää ovea jatkuvasti auki, omat ja naapurien lapset juoksevat vapaasti pihoilla. Vastaan tulee lähinnä tuttuja.

    Minä ainakin viihdyn tuollaisessa, aika paljon saisi maksaa että suostuisin muuttamaan keskustan ahtauteen.

    R.Silfverberg: Ongelma on lähinnä se että noissa keskikokoisissa ja viihtyisissä kaupungeissa ei ole töitä jokaiselle joka haluaisi, vain kehäkolmosen sisäpuoli pystyy työllstämään niitä keskitien tallaajia joiden taidot ns asiantuntijatehtäviin ovat vähän puutteelliset mutta halua kouluttautua ja tehdä töitä silti on.

    Tämä on se Helsingin suosion salaisuus. Suomalaiset ovat vuosi vuodelta entistä koulutetumpia, ja ihmiset sitten muuttavat Helsinkiin, kun se alkaa olla Suomessa ainoa paikka mistä koulutettu löytää töitä ilman suhteita.

    Yli vuosikymmenen olen seurannut opiskelututtujen yms. entisten kollegoiden valumista maakunnista Helsinkiin. Samalla maakuntien pikkukaupungeissa hankittu asuntovarallisuus ja -perinnöt pumppaavat Helsingin asuntojen hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  74. Maaseutulainen kirjoitti 21.1.2014 kello 16:35

    “**Tämä on se Helsingin suosion salaisuus. Suomalaiset ovat vuosi vuodelta entistä koulutetumpia, ja ihmiset sitten muuttavat Helsinkiin, kun se alkaa olla Suomessa ainoa paikka mistä koulutettu löytää töitä ilman suhteita.**”

    Tämäpä hyvinkin. On perusteetonta olettaa, että suurimman osan elämästään tuttujen kalavesien ja metsästysseutujen tai hevostallien läheisyydessä viettäneelle kaupunki on aina houkuttelevampi valinta kuin maaseutu tai pikkukylä.

    Nuoruus ja opiskeluaika saattavat ihmisten ilmoille vetääkin, mutta viimeistään lopullinen aikuistuminen rupeaa maanittelemaan monia takaisin kotikonnuille. Siellä ei vain ole töitä.

    Kehitys, jossa väestö keskittyy, asumisen hinta nousee ja ongelmat kasaantuvat ei liene juuri kenenkään etu, mutta tällaiseen on kuitenkin päädytty. Loppujen lopuksi elinvoimaisiksi jäävät Suomessa Oulu, Turku, Helsinki, Tampere ja Kuopio. Muualla kyyti on kylmää, jos ei sitten Lappeenranta pysty pysyvästi hyödyntämään venäläisvirtaa.

    Sen sijaan että puhuttaisiin kaupunkien houkuttelevan koulutettuja ihmisiä, pitäisi puhua myös kaupunkien pakottavan koulutettuja ihmisiä. Suomi pakkomuutattaa väkeään työpaikkojen sijainnilla, joskin työpaikat hupenevat hyvää kyytiä kaupungeistakin, myös koulutettujen duunit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. Lauri Kumpulainen kirjoitti 21.1.2014 kello 17:27

    Tapio: Emme menettäisi niin paljon teollisia työpaikkoja ulkomaille, jos palkanmuodostus olisi vapaampaa.

    Mutta kun se teollisuustyöpaikkojen menettäminen ei ole ongelma, vaan se, että niitä ei osata korvata uusilla.

    Sen yksi ja sama mistä se BKT muodostuu, kunhan se muodostuu nyt jostakin. Vaikka siitä toistemme paitojen pesemisestä.

    Toki se joka on sijoittanut omaisuutensa suomalaiseen metsäteollisuuteen, voi olla vähän näreissään…

    Ennen myytiin tervaa, nyt myydään bittejä. Näin se menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  76. Lauri Kumpulainen kirjoitti 21.1.2014 kello 17:51

    Kivikaupungin kasvatti: Lähempänä kaupungin rajoja voi virikkeitä saada muualtakin kuin kapakoista, nähdä esim. töiden jälkeen ulkona iltalenkillä lähiluonnossa mm. oravan, ketun ja (kesällä) siilin lisäksi joskus jopa palokärjen ja tikan, taatusti useammin kuin kantakaupungissa. Kaukomaisemiakin voi katsella, jos niitä (vielä) on tarjolla muillekin kuin ökyasuntojen omistajille.

    Onphana yleistys, että keskustassa asuva ei voi töiden jälkeen mennä muualle kuin kapakkaan?

    Sanokaapa yksikin Suomessa oleva kunta, jonka keskustasta ei alle 5 km säteellä ole yhtään lenkkipolkua tai lenkkipolun alkua? Tai vastaavasti jo ihan oikeata metsää?

    Tampereenkin keskustasta on 500 metriä Pyynikille. Pari kilsaa Kauppiin.

    Helsingin keskustasta voit töiden jälkeen lähteä meren jäälle tai kesällä ottaa kajakin olalle ja painua melomaan.

    Tätä pienempiä kaupunkeja en edes jaksa alkaa käymään läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  77. Tapio kirjoitti 21.1.2014 kello 17:57

    Viherinssi: Tästä jämästä (joka nyt tunnetaan Helsingin talousalueena) muodostetaan Suomipore-niminen kaupunkivaltio.

    Kävisikö sellainen järjestely, että Suomipore käsittäisi vain nykyisen Helsingin? Ehdot muuten samat. Olisi nopeammin jaettavissa.

    Alkaa muistuttaa tarinaa ihmisen eri osien riitelystä. No, ehdottihan se Kekkonenkin Lapista luopumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Countryboy kirjoitti 21.1.2014 kello 17:58

    TL: “Väkivaltaisimmat lähiöt” -tilasto näyttää seuraavalta:
    Helsinki: Kontula
    Turku: Varissuo
    Tampere: Hervanta
    Kuopio: Petonen
    Kuopion Petonen-Saaristokaupunki on siis melko samanlainen lähiöyhdistelmä kuin Tampereella Hervanta-Vuores. Vuoreksessakin oli asuntomessut ja asuu äveriästä porukkaa. Toistan ihmetykseni siitä, että ovatko tuollaiset lähiöt Osmon kriteereillä hyviä vai huonoja arkkitehtuuriltaan tai sijainniltaan? Tai onko kaavoituksella lopulta niin paljon merkitystä?
    Osmon mukaan ihmiset haluavat asua tiiviissä kaupungissa ja siksi maksavat siitä paljon. Ja tuollaiset metsälähiöt, joissa ei ole kuin ehkä koulu, pikkukauppa ja kampaamo, ovat jotenkin ei kannatettavia.

    Jos minäkin jotain sanoisin näistä “lähiöistä”, joista ainakin Hervanta olisi oma kaupunkinsa Ruotsin oloissa (20000-30000 asukasta). Se eroaa kyllä huomattavasti muista edellä mainituista mm. siinä, että siellä on noin 10000 työpaikkaa. Siellä on mm. teknologiakeskus Hermia, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto, Nokia, Intel ja monia kv. it-alan yrityksiä. Itse asiassa se lienee Tampereen innovatiivisin paikka voimakkaan teknologisen tutkimuksen vuoksi. Toki siellä on paljon maahanmuuttajia kuten muissakin em. lähiöissä, ja myös huonoa arkkitehtuuria 1970-luvulta. Asukkaista suuri osa on opiskelijoita !

    Kontula on melko ankea paikka muistikuvieni mukaan, Petosta ja Varissuota en juuri tunne. Kuopion Saaristokaupunki on kuitenkin mielestäni hyvin rakennettu, sellainen mielikuva jäi lyhyellä käynnillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. spottu kirjoitti 21.1.2014 kello 18:51

    åke: Lisäksi Helsingissä näyttää olevan suhteellisen vähän vientiteollisuutta.

    Joo, niin pitkään kun pidetään kiinni sellaisesta aikansa eläneestä määritelmästä että teollisuus tuottaa vain asioita joita voi pudottaa varpailleen. Hyödyllisempää on mieltää teollisuus vaikka kaikkena sellaisena tuotantona jossa on laskeva rajakustannus realistisilla kannattavilla tuotantovolyymeilla. Myös palvelutuotanto voi siis olla luonteeltaan teollista.

    åke: Muu suomi tyhjenee jatkuvasti helsinkiin eikä loppua näy, mutta voi kysyä että onko tämä sitten se suositeltava kehitys pääomaköyhässä kaupungissa jossa ei synny vientiin kelpaavia palveuita tai tuotantoa

    Jos vientiin kelpaavat palvelut ovat tavoitteena, muuttuu kysymys muotoon: syntyykö vientiin kelpaavia palveluja paremmin pääomaköyhässä kaupungissa vai pääomaköyhällä haja-asutusalueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.1.2014 kello 19:47

    TL: Yli vuosikymmenen olen seurannut opiskelututtujen yms. entisten kollegoiden valumista maakunnista Helsinkiin. Samalla maakuntien pikkukaupungeissa hankittu asuntovarallisuus ja -perinnöt pumppaavat Helsingin asuntojen hintoja.

    Ehkä näinkin, mutta eiköhän niitä Helsingin asuntojen hintoja ole pumpanneet ylös myös pankit ja asunnonoston tarvittavan omarahoituksen naurettavan pieni tai liki olematon osuus, joka nyt mahdollisesti tulevien muutosten myötä ollaan edelleenkin aivan liian pieneksi, noin 5-10% suuruiseksi jättämässä. Tämä, jos mikä, on nostanut hinnat pilviin, kun rahaa on tuputettu pankista lainaksi kenelle hyvänsä tyhjätaskulle ja miten paljon hyvänsä, ilman kunnollista omarahoitusosuutta.

    Voitot liian löysän lainanannon takia kohonneiden asuntohintojen kauppasummista päätyvät rakentajille, pankeille ja välittäjille, mutta veronmaksajalle jätetään vain se maksumiehen rooli sitten kun taas se seuraava pankkikriisi koittaa. Kätevää niiden kannalta, jotka tuolla bisneksellä tienaavat, vaan ei muiden kannalta.

    Tänään J. Vuorinen kirjoitti aiheesta HS:n mielipidesivulla B6 asiaa.

    Eikö se, että saa itse saa säästettyä kasaan esim. 20%-40% asunnon hinnasta ole parempi tae ja vakuus lainan takaisinmaksulle ja pankkien pystyssä pysymiselle kuin se että lainoja tyrkytetään porukalle, joka ei osaa pitää huolta rahoistaan tai säästää.

    Eivätköhän nuo Helsingin asuntojen korkeat hinnat normalisoituisi, jos lainakatto olisi esim. haarukassa 60-80%? Samalla voisi ylenmääräinen tunku maakunnista kantakaupunkiin hellittää, kun pitäisi olla omaakin rahaa pöytään iskettäväksi asuntokauppoja tehdessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  81. ilari i kirjoitti 21.1.2014 kello 20:02

    Palatakseni aikaisempaan aiheseen ja linkatakseni alkuperäisen puheenvuoron päivänpolitiikkaan, eikö tällainen käyttäytymismuutos (keskustan lisääntyvä suosio asuma-alueena) syö pohjaa siltä pääasialliselta perusteelta, jolla kuntauudistusta par’aikaa ajetaan maassa ,eli kehyskuntien ansiottomalta kermankuorinnalta? Siis jos trendi on lainkaan merkittävä eikä pelkästään mielenkiintoinen nyanssi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  82. Liian vanha kirjoitti 21.1.2014 kello 20:03

    Osmo Soininvaara:
    Ihmettelöen tätä todistelujen logiikkkaa. Empiirinen havainto siitä, että ajokortin hankkiminen on vähentynyt, yrit5etään kumota sillä, että on monia, joilla ajokortti on välttämätön. Varmasti monelle on välttämätön, mutta ei kai se kumoa havaintoa, että moni ei katso sitä tarvitsevansa.

    Eiköhän se mene niin, että moni katsoo ajokortin nykyhinnalla liian kalliiksi.Suomalainen kortti on onnistuttu tekemään Euroopan kalleimmaksi

    Omaa empiiristä näkemystä löytyy kun olen juuri maksanut kaksi ajokorttia ja n 30 nuoren otannassa suurin syy hankkimisen jättämiseen on kortin kallis hinta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  83. Liian vanha kirjoitti 22.1.2014 kello 1:07

    helsinki ei houkuta niinkään suomalaisia, muuttovoitosta liki puolet tulee ulkomailta.

    Eikä Helsingin kasvu ole Kuutosten joukossa mitenkään poikkeava, samaan. pääsevät Oulu ja. Tamperekin ja muutkin ovat vain hieman takana.,k,k

    Osmon tarkastelu perustuu liiani suppeaan alueelliseen tarkasteluun: Jotta kehyskunnan kustannusetua saisi hyödynnettyä niin pitää muuttaa Hyvinkäälle, Riihimäelle, Hämeenlinnaann, Lahteen.

    Raportissa näkyy vaib Hyvibkää,joka kasvaa yhtä nopeasti kuin Helsinki.

    Eli kyllä kehyskunnat kasvavat, mutta ne ovat vain kauempana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  84. Risto kirjoitti 22.1.2014 kello 8:15

    Osmo Soininvaara:
    Juha S
    Lähettämässäsi linkissä on eritelty amerikkalaiset etnisen taustan mukaan ja päätelty, että Yhdysvalktain valkoinen väestö pärjää yhtä hyvin kuin muiden maiden koko väestö. Olisi kai reilua tehdä samanlainen etninen erittely niistä verrattavista maista ja verrata vasta sitten.

    Ainakin voi todeta, että (2012 tulosten perusteella) Amerikan aasialaiset pärjäävät ihan kelvollisesti verrattuna Itä-Aasian aasialaisiin. Matematiikassa häviävät Kiinan erikoisalueille ja Korealle, mutta voittavat japanilaiset. Lukemisessa olisivat toisena Shanghain ja Honkongin välissä. Luonnontieteissä pisteet samat Suomen kanssa (Suomen paras tulos myöskin), vähän päälle Korean, pisteen alle Japanin ja sitten vähän enemmän Kiinan ja Singaporen kaupungeille hävinneinä.

    Suomen osalta kai yleisin tulkinta oli, että monikulttuurisuus ei ainakaan vielä kovin paljoa tuloksia painanut. Valkoisten tulos Yhdysvalloissa oli kautta linjan Suomea jonkin verran heikompi, mutta ei nyt niin dramaattisen huono koko listauksessa, jossa oli sentään runsaasti maita, jotka ovat vielä aika etnisen eurooppalaisia. Henkilökohtaisesti tuntuu hieman yllättävältä, että pienin ero oli lukemisessa.

    Pistet vielä järjestyksessä USA valkoinen, USA aasialainen ja Suomi
    Matematiikka: 506, 549, 519
    Luonnontieteet: 528, 546, 546
    Lukeminen: 519, 550, 524
    (lähteet USA, Suomi)

    (yllä olevan, kuten kommenttisi, johon vastasin, poliittisesti korrekti tulkinta on kai hieman haasteellista, kun ottaa huomioon, että Amerikan mustat valtaosin eivät ole maahanmuuttajia, tai edes sellaisten lapsia)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  85. Syltty kirjoitti 22.1.2014 kello 9:55

    TL: ihmiset sitten muuttavat Helsinkiin, kun se alkaa olla Suomessa ainoa paikka mistä koulutettu löytää töitä ilman suhteita.

    No ei tuo nyt oikeasti voi pitää kovinkaan monen kohdalla paikkaansa.

    Ainakin minun tutut ovat muuttaneet Helsinkiin pääasiallisesti tekemään uraa, sillä korkeastikoulutetuille asiantuntijoille töitä olisi löytynyt kyllä muualtakin. En pidä urassa kiipeämistä ihan niin pakottavana tarpeena kuin työllistymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  86. sunimh kirjoitti 22.1.2014 kello 10:29

    Olli: Miksi ihmeessä näitä juttuja ei voi tarkistaa wikipediasta ennenkuin kommentoi? Helsinki on seuraavaksi suurinta tamperetta neljä kertaa isompi. Ja BKT osuudella mitattuna kymmenkertainen. Se on aivan suvereeni kilpailemaan minkään toisen suomen kaupungin kanssa.

    Helsinki on pohjosmaiden kolmanneksi suurin kaupinki sekä city properin että keskustaajaman mukaan. Ainut selvästi isompi kaupunki on Tukholma ja sekin vain noin Tampereen verran.

    Siis onko “Helsinki” nykyään yhtä kuin koko pääkaupunkiseutu? Helsinki city boy on kyllä tuttu, mutta miten määritellään Helsinki city proper? Olisi ehkä sentään kohtuullista vertailla keskenään kaupunkiseutuja, eikä yksittäisiä kaupunkeja (hallinnollisia yksiköitä) koko pääkaupunkiseutuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. KariS kirjoitti 22.1.2014 kello 10:48

    Liian vanha: Eiköhän se mene niin, että moni katsoo ajokortin nykyhinnalla liian kalliiksi.Suomalainen kortti on onnistuttu tekemään Euroopan kalleimmaksi

    Omaa empiiristä näkemystä löytyy kun olen juuri maksanut kaksi ajokorttia ja n 30 nuoren otannassa suurin syy hankkimisen jättämiseen on kortin kallis hinta

    Ei ole ensimmäinen asia jossa vihreät hurskastelevat toisten köyhyydellä.

    Ajokortittomuus Helsingissä ei ole arvovalinta, vaan ihan puhdas taloudellinen mahdottomuus isolle osalle maahanmuuttajataustaisista nuorista ja mm. yksinhuoltajaperheiden lapsille. Kun asuminen vie paljon isomman osan tuloista kuin muualla maassa, nuorilla ei ole taloudellista mahdollisuutta ajokorttiin. Vihreillä kun ei koskaan ole ollut vähäisintäkään ymmärrystä köyhiä kohtaan niin heiltä tuollaiset asiat jää huomaamatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  88. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 22.1.2014 kello 11:01

    Kuopiolla on ollut hyvä tuuri saada kelpo kaavoittajia kaupungistumisen pysyessä koko ajan kohtuullisen hallittavana. Topografiasta on myös ollut paljon apua. Nyt kaupunki markkinoi itseään laajimman kävelykeskustan kaupunkina Suomessa.

    Helsingin seutua ovat rieponeet samaisen vilkkaan kaupungistumisen aikana hajanaisuutta vauhdittanut kuntajako, liian kova kasvu ja kaavoittamisen vilkkaasti muuttuneet trendit.

    Nyt vannotaan Helsingissä taas tiiviin rakenteen nimeen. Kauanko vaihe kestää ? Edellinen yleiskaavakierros tähtäsi merellisempään Helsinkiin.

    Metropolihallinnon tulemista odotellessa voi jokainen lueskella uusimpia innostuneisuuden sävyttämiä kaupunkivisioita. Niitä tuottavat nyt virastojen suunnittelijat. Rooli on aiemmin kuulunut kirjavalle visionäärijoukolle, joka samalla on moitiskellut byrokratian arkuutta nähdä uusien avauksien mahdollisuudet.

    Iloisinta on uuden etsiminen liikennepolitiikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  89. Jouni kirjoitti 22.1.2014 kello 11:03

    Maaseutulainen: Tämäpä hyvinkin. On perusteetonta olettaa, että suurimman osan elämästään tuttujen kalavesien ja metsästysseutujen tai hevostallien läheisyydessä viettäneelle kaupunki on aina houkuttelevampi valinta kuin maaseutu tai pikkukylä.

    Nuoruus ja opiskeluaika saattavat ihmisten ilmoille vetääkin, mutta viimeistään lopullinen aikuistuminen rupeaa maanittelemaan monia takaisin kotikonnuille. Siellä ei vain ole töitä.

    Eli toisin sanoen kaupunki onkin heille usein houkuttelevampi valinta kuin maaseutu tai pikkukylä. Ei Suomi enää aikoihin ole niin köyhä ollut, että töiden perässä jouduttaisiin muuttamaan pakon edessä. Sosiaaliturva viimeistään takaa sen, että aika harva enää kuolee nälkään tai kylmyyteen. Sen sijaan ihmiset itse valitsevat vapaaehtoisesti töiden perässä muuttamisen, koska paremmat mahdollisuudet löytää mielekästä ja/tai hyväpalkkaista työtä tarkoittavat myös parempia mahdollisuuksia elää juuri sellaista elämää, kuin itse sattuu haluamaan.

    Ei ole mitään salaperäistä ylempää tahoa, joka tietoisesti päättäisi perustaa työpaikat suuriin kaupunkeihin ja pakottaisi siksi ihmiset muuttamaan niihin töiden perässä. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin vapaaehtoisesti, koska niissä on enemmän mahdollisuuksia. Kaupunkeihin taas syntyy enemmän mahdollisuuksia, koska siellä on enemmän ihmisiä luomassa niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  90. Tapio kirjoitti 22.1.2014 kello 11:39

    Lauri Kumpulainen: Mutta kun se teollisuustyöpaikkojen menettäminen ei ole ongelma, vaan se, että niitä ei osata korvata uusilla.

    Totta, mutta jos palkanmuodostus ja muut joustot olisivat vapaampia, Suomi ei menettäisi niin nopeasti teollisuustyöpaikkoja. Näyttäähän tuo moneen kertaan tuhoon tuomittu kaapeliteollisuuskin jatkuvan, kun organisaatioita kevennettiin ja työhalut paranivat.

    Riittävän suurilla paikkakunnilla en suinkaan tarkoittanut syvää maaseutua, vaan muutamia kasvukeskuksia, niiden ympäryskuntia sekä muutamaa logistisesti edullista paikkakuntaa. Keskittyminen on vääjäämätöntä, mutta sen kova vauhti synnyttää ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. R.Silfverberg kirjoitti 22.1.2014 kello 12:49

    KariS: Ei ole ensimmäinen asia jossa vihreät hurskastelevat toisten köyhyydellä.

    Ajokortittomuus Helsingissä ei ole arvovalinta, vaan ihan puhdas taloudellinen mahdottomuus isolle osalle maahanmuuttajataustaisista nuorista ja mm. yksinhuoltajaperheiden lapsille. Kun asuminen vie paljon isomman osan tuloista kuin muualla maassa, nuorilla ei ole taloudellista mahdollisuutta ajokorttiin. Vihreillä kun ei koskaan ole ollut vähäisintäkään ymmärrystä köyhiä kohtaan niin heiltä tuollaiset asiat jää huomaamatta

    Yksi syy voi olla että koska ajokortit kallistuivat aika äsken lainmuutoksen takia niin nyt monet kortitta jääneet odottavat vesi kielellä että lakia muutettaaisiin taas siihen suuntaan että kortit halpenisivat.

    Toinen juttu on että sinkku pärjää kehäykkösen sisällä ilman autoa vallan hyvin, auto tulee yleensä tarpeelliseksi vasta kun on perhettä ja/tai muutetaan pois kaupungista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. R.Silfverberg kirjoitti 22.1.2014 kello 12:56

    sunimh: Siis onko “Helsinki” nykyään yhtä kuin koko pääkaupunkiseutu? Helsinki city boy on kyllä tuttu, mutta miten määritellään Helsinki city proper? Olisi ehkä sentään kohtuullista vertailla keskenään kaupunkiseutuja, eikä yksittäisiä kaupunkeja (hallinnollisia yksiköitä) koko pääkaupunkiseutuun.

    Se pohjoismaiden sisäinen järjestys kaupunkien /kaupunkiseutujen asukasmäärän mukaan seuraava:

    Kaupungit yksin
    1) Tukholma
    2) Oslo
    3) Helsinki
    4) Kööpenhamina

    Kaupunkiseudut:
    1) Kööpenhamina (jos Malmö lasketaan mukaan, muuten Tukholma on suurin))
    2) Tukholma
    3) Helsinki
    4) Oslo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  93. R.Silfverberg kirjoitti 22.1.2014 kello 13:09

    Syltty: No ei tuo nyt oikeasti voi pitää kovinkaan monen kohdalla paikkaansa.

    Ainakin minun tutut ovat muuttaneet Helsinkiin pääasiallisesti tekemään uraa, sillä korkeastikoulutetuille asiantuntijoille töitä olisi löytynyt kyllä muualtakin. En pidä urassa kiipeämistä ihan niin pakottavana tarpeena kuin työllistymistä.

    Helsingissä jossa on monella alalla työvoimapula pääsee vähän heikommilla arvosanoilla ja vähäisemmällä työkokemuksella, vaikka on korkeasti koulutettu, helpommin töihin kuin pienemmässässä kaupungissa jossa työnantajilla on varaa valita ja joka alan töitä ei edes ole.

    Toki ne joilla on huippupaperit ja jotka haluavat kansainväliselle uralle tekevät viisaamiin lähtemälllä heti suurkaupunkiin ellei joku kutsumus vedä pienempään. Eli Helsinki vetää sekä huiput että takarvivin taavit, muu Suomi ne keskivertoihmiset joilla on realistiset odotukset.

    Lisäksi etelän imuun vaikuttaa se että koulutusvaatimukset joustavat, mutta vain yhteen suuntaan: Terveydenhoito tai metsäalalle erikoistunut voi aina saada töitä talous- tai IT-alalta, mutta päinvastoin ei oikein onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. Petteri Kosonen kirjoitti 22.1.2014 kello 14:14

    R.Silfverberg: Kaupungit yksin
    1) Tukholma
    2) Oslo
    3) Helsinki
    4) Kööpenhamina

    Esimerkiksi Kööpenhaminan sisällä, pitkälti jopa “kantakaupungissa” sijaitsee 100 000 asukkaan Frederiksbergin kunta. Tämä on taas hyvä esimerkki siitä, miten hallinollisten rajojen käyttö antaa näissä asioissa usein “vääriä” tuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  95. Countryboy kirjoitti 22.1.2014 kello 14:22

    Lauri Kumpulainen:

    Sen yksi ja sama mistä se BKT muodostuu, kunhan se muodostuu nyt jostakin. Vaikka siitä toistemme paitojen pesemisestä.

    Toki se joka on sijoittanut omaisuutensa suomalaiseen metsäteollisuuteen, voi olla vähän näreissään.

    Ennen myytiin tervaa, nyt myydään bittejä. Näin se menee.

    Kyllä teollisuustyöpaikkojen menettäminen ongelma on, ei ehkä jollekin “jäbäleissonille”. Toki BKT koostuu pääosin kulutuksesta, mutta investoinnit ja vienti ovat olennaisia, että voimme kuluttaa. Ja kun ne bititkään ei oikein tahdo mennä kaupaksi. Nokian kännykätkin kaatui käyttöjärjestelmiin.

    Tärkeimmät vientiteollisuuden alat ovat nykyisin
    – kemian teollisuus noin 25%
    – puunjalostusteollisuus noin 20%
    – teknologiateollisuus

    Aamulla oli uutisissa lueteltu 20 uutta vientiyritystä, olivat aika monilta aloilta ja ympäri Suomea. Vain pieni osa Helsingistä (2/20).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  96. Olli kirjoitti 22.1.2014 kello 15:20

    sunimh: Siis onko “Helsinki” nykyään yhtä kuin koko pääkaupunkiseutu? Helsinki city boy on kyllä tuttu, mutta miten määritellään Helsinki city proper? Olisi ehkä sentään kohtuullista vertailla keskenään kaupunkiseutuja, eikä yksittäisiä kaupunkeja (hallinnollisia yksiköitä) koko pääkaupunkiseutuun.

    Ei suoraan. Mutta kaupunkiteknisesti kaupungeilla on kolme vyöhyketä. Hallinnolliset rajat, taajamalue ja metropolialue. Nämä ovat helsingissä Helsingin kaupunki, Helsingin keskustaajama ja Helsingin seutu.

    Näitä käytetäään koska hallinnolliset rajat ovat huono mittari kaupungin koolle. Tällä mittarilla esimerkiksi Washington DC olisi saman kokoinen kuin Helsinki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Olli kirjoitti 22.1.2014 kello 15:24

    T.: TURKU 16.07.2010 – 10.08.2011
    HELSINKI 11.08.2011 –
    Tietolähde: Patentti- ja rekisterihallitus

    Yritys saattoi olla rekisteröitynä mutta yhtään peliä ei julkaistu puhumattakaan mistään menestyksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Liian vanha kirjoitti 22.1.2014 kello 15:35

    Urbanisoituminenjohtuu myös pakosta. Alkutuotanto on murroksessa kaikkialla maailmassa ja pientilat saavat väityä suurtilojen ja koneiden tieltä.

    Kun maanomistusolot ovat sekavia eikä kunnon maarekistereitä ei ole niin pienviljelijät ajetaan kylmästi pois.
    Eikä jokamiehen oikeutta tunneta joten maa-alueelle ei voi jäädä oleilemaan.

    Niinpä ainoa suunta on suurkaupungin slummi.

    Sama koskee metsääkin. Stora vuokrasi/osti satoja km 2 maata puupeltoja varten mm Brasiliassa. Ennen sitä alue oli puhdistettu vastustajista ja heidät olli kyyditty faveloihin.

    Jäljelle jäivät myötäsukaiset, joille oli luvattu töitä puupeltojen hoitajina ja vastineeksi pitää ylistää Storaa.

    Urbanisoituminen ei ole vapaaehtoinen prosessi ja ninpä Rion, Kairon,Jakartan , Mumbain ,Manilan etc slummit kasvavat, koska ihmiset tulevat muualla tapetuiksi., ainakin jatkuvasti pois ajetuksi.

    Väestön kasvaessa vapaa maa-ala vähenee, ainakin sellainen, jossa voi kasvattaa ruokansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  99. R.Silfverberg kirjoitti 22.1.2014 kello 16:11

    Olli: Ei suoraan. Mutta kaupunkiteknisesti kaupungeilla on kolme vyöhyketä. Hallinnolliset rajat, taajamalue ja metropolialue. Nämä ovat helsingissä Helsingin kaupunki, Helsingin keskustaajama ja Helsingin seutu.

    Näitä käytetäään koska hallinnolliset rajat ovat huono mittari kaupungin koolle. Tällä mittarilla esimerkiksi Washington DC olisi saman kokoinen kuin Helsinki.

    Suomessa kuvitellaan että koska Helsingin seutu tai metropolialue ei ole (vielä) mikään juridinen yksikkö, niin sitä ei voi verrata muihin maailman suurkaupunkien seutuihin, vaan pitää verrata Helsingin kaupunkia niihin.

    Suomessa kukaan ei kuvittele että Washington olisi Helsinkiä pienempi, vaan kuvitellaan että se on sitä 4 kertaa isompi tai vastaavaa, samoin Tukholma tai Köpis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2014 kello 8:06

    Suomessa kukaan ei kuvittele että Washington olisi Helsinkiä pienempi, vaan kuvitellaan että se on sitä 4 kertaa isompi tai vastaavaa, samoin Tukholma tai Köpis.

    Puhumattakaan Lontoosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Lauri Kumpulainen kirjoitti 22.1.2014 kello 17:33

    Countryboy:
    Tärkeimmät vientiteollisuuden alat ovat nykyisin
    – kemian teollisuus noin 25%
    – puunjalostusteollisuus noin 20%
    – teknologiateollisuus

    Teollisuuden osuus Suomen BKT:sta oli 15,4 prosenttia vuonna 2012. Ja laskussa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. Urbaani Kuopiosta kirjoitti 22.1.2014 kello 18:29

    YLE:n nettisivulla on juuri uutinen, että Kalpa on pannut myyntiin kaikki pelaajansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  103. PeNa kirjoitti 22.1.2014 kello 19:21

    Ei Helsinkiin ole näitä korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja mitkään mystiset “markkinavoimat” tuoneet, vaan kyllä ne on pääosin perustettu hallinnollisilla päätöksillä. Valtion keskushallinto työllistää pääosin akateemisesti koulutettua väestöä, samoin pääosin valtion rahoituksella toimivat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Lisäksi akateemista väkeä työskentelee paljon esim. Yleisradiossa, eläkeyhtiöissä, etujärjestöissä jne. Ja Helsingin kaupunki on tietysti merkittävä korkeasti koulutetun väestön (esim.opettajat ja lääkärit) työllistäjä. Helsingin “perusteollisuutta” on hallintobyrokratia, joka ylläpitää pääosin pienipalkkaisista työntekijöistä koostuvaa palvelusektoria. Pääkonttoritkin näyttävät pikku hiljaa siirtyvän muualle, tänään ilmoitetun yritysjärjestelyn perusteella Helsinki menettää Rautaruukin pääkonttorin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  104. Markku af Heurlin kirjoitti 22.1.2014 kello 20:19

    KariS: Ei ole ensimmäinen asia jossa vihreät hurskastelevat toisten köyhyydellä.

    Ajokortittomuus Helsingissä ei ole arvovalinta, vaan ihan puhdas taloudellinen mahdottomuus isolle osalle maahanmuuttajataustaisista nuorista ja mm. yksinhuoltajaperheiden lapsille. Kun asuminen vie paljon isomman osan tuloista kuin muualla maassa, nuorilla ei ole taloudellista mahdollisuutta ajokorttiin. Vihreillä kun ei koskaan ole ollut vähäisintäkään ymmärrystä köyhiä kohtaan niin heiltä tuollaiset asiat jää huomaamatta

    Tämä on yksi näkökohta. Toinen on se, että käyttämätön ajokortti on yhtä vaarallinen kuin varmistamaton ase.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  105. Pekka Taipale kirjoitti 22.1.2014 kello 21:37

    Tapio Peltonen: Ajatteleeko näitä kukaan silloin kun niitä lakeja säädetään?

    Tämä on kyllä ns. tuhannen taalan kysymys. Hankkeista ja lainsäädännöstä tehdään erilaisia arviointeja, mutta veronmaksajavaikutusten arviointeja ei tehdä, eikä asiakasmaksuvaikutusten arviointeja. Ministeriöt ja virastot puuhastelevat kukin siilossaan ja haalivat sille mahdollisimman paljon valtaa ja vastuuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  106. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 22.1.2014 kello 21:59

    “kaupungissa on kaikki”

    Oman neulansilmäkameransa kautta subjektiivisesti maailmaa tarkkaileva voi vakavissaan näin ajatella. Maailmankuva ja luontosuhde eroavat Havukka-ahon ja Viidennen linjan ajattelijoilla toisistaan melkoisesti. Huovinen rakensi kuitenkin viisaasti Havukka-ahon ja Helsingin lisenssien välille win-win -suhteen.

    Todistusaineistoa esitetylle väitteelle ei ilmeisesti tarvita. Jos demokratiassa enemmistön mielestä “kaupungissa on kaikki”, niin on ymmärrettävää tehdä päätöksiä, joilla kansalaiset pääsevät tämän runsaudensarven äärelle mitä pikimmiten.

    Näivetettävien alueiden omaisuusarvojen romahtaminen on väheksyttävää kohinaa. Valtion on sen sijaan syytä alkaa säätelemään markkinailmiöitä, joiden vuoksi asuminen kallistuu pääkaupunkiseudulla. Eihän nyt luonnollinen hinnannousukehitys saa hidastaa luonnollista keskittämiskehitystä.

    Luonnonmukaisia säätelemättömättömiä markkinoita varten olisikin syytä perustaa kansallispuisto, jota valtio ei pyri ohjaamaan. Kehä I :sen sisäpuoli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Maaseutulainen kirjoitti 22.1.2014 kello 22:03

    “**Ihmiset muuttavat kaupunkeihin vapaaehtoisesti, koska niissä on enemmän mahdollisuuksia.**”

    Minä, vaimoni ja monet tuttuni muuttaisivat maalle, jos siellä olisi korkeakoulutetuille työpaikkoja. Ei kuitenkaan ole. Oma alanikaan ei kuulu maalla työllistäviin, vaan on sellainen, joka vaatii massan, jossa on riittävästi luovia tai luovuuden kaipuisia ihmisiä.

    Omaa luovuuttani kaupunkiympäristö kuitenkin nakertaa. Kuulun henkisesti sinne, missä voin metsästää, kalastaa, kuulla hiljaisuuden ja hautoa ajatuksiani aidossa pimeydessä ja rauhassa ja istua useampana iltana viikossa nuotiolla.

    Sääli, että luovuuskin pakotetaan kaupunkeihin, joissa jatkuva häly ja ärsykepaljous sekä rajaa että tuhoaa sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  108. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2014 kello 8:16

    Minä, vaimoni ja monet tuttuni muuttaisivat maalle, jos siellä olisi korkeakoulutetuille työpaikkoja.

    Oletko ajatellut perustaa tällaisen työpaikan? Miksi luulet, että yrittäjät, joilla on tapana perustaa työpaikkoja, eivät hajauta niitä maaseudulle pieniin yksiköihin erilleen toisistaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Pekka Pessi kirjoitti 22.1.2014 kello 22:22

    Liian vanha: Eiköhän se mene niin, että moni katsoo ajokortin nykyhinnalla liian kalliiksi.Suomalainen kortti on onnistuttu tekemään Euroopan kalleimmaksi

    Miten suomalaisen ajokortin liiallinen hinta saa neljänneksen jenkkiteineistä jättämään ajokortin ajamatta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  110. R.Silfverberg kirjoitti 23.1.2014 kello 9:21

    Maaseutulainen:
    “**Ihmiset muuttavat kaupunkeihin vapaaehtoisesti, koska niissä on enemmän mahdollisuuksia.**”

    Minä, vaimoni ja monet tuttuni muuttaisivat maalle, jos siellä olisi korkeakoulutetuille työpaikkoja. Ei kuitenkaan ole. Oma alanikaan ei kuulu maalla työllistäviin, vaan on sellainen, joka vaatii massan, jossa on riittävästi luovia tai luovuuden kaipuisia ihmisiä.

    Omaa luovuuttani kaupunkiympäristö kuitenkin nakertaa. Kuulun henkisesti sinne, missä voin metsästää, kalastaa, kuulla hiljaisuuden ja hautoa ajatuksiani aidossa pimeydessä ja rauhassa ja istua useampana iltana viikossa nuotiolla.

    Sääli, että luovuuskin pakotetaan kaupunkeihin, joissa jatkuva häly ja ärsykepaljous sekä rajaa että tuhoaa sitä.

    Vaihda alaa tai hanki vapaa-ajan asunto maalta. Kuivan maan mökin saa Uudeltamaaltakin alle sadan tonnin ja on varma sijoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  111. Jouni kirjoitti 23.1.2014 kello 9:31

    Maaseutulainen:
    Sääli, että luovuuskin pakotetaan kaupunkeihin, joissa jatkuva häly ja ärsykepaljous sekä rajaa että tuhoaa sitä.

    Tässäkään ei ole mitään ulkopuolista tahoa, joka kieltäisi tai estäisi ihmisiä olemasta luovia kaupunkien ulkopuolella. Sen sijaan kysymys on siitä, etteivät ihmiset itse keksi käyttöä luovuudelleen muualla kuin kaupungeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  112. Countryboy kirjoitti 23.1.2014 kello 9:51

    Kyllähän maaseudulla on Suomessakin monenlaista yritystoimintaa. Maaseutu sopii esim. hyvin paljon tilaa vaativalle verkkokaupalle ja konsulttitoiminnalle, jossa asiakkaat ovat ympäri maata. Samoin maaseudulla on runsaasti mm. puusepänteollisuutta, konepajateollisuutta.

    Lisäksi lähes kaikki metsä- ja kemianteollisuuden yritykset (45% viennin arvosta) ovat Helsingin ulkopuolella. Tosin niiden ympärille on usein ajan kuluessa muodostunut pikkukaupunkeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  113. Countryboy kirjoitti 23.1.2014 kello 9:58

    Lauri Kumpulainen: Teollisuuden osuus Suomen BKT:sta oli 15,4 prosenttia vuonna 2012. Ja laskussa on.

    Valtaosa BKT:stä tulee tietenkin kulutuksesta (yksityinen ja julkinen), mutta jos vientiä ja investointeja ei ole tulee helposti ongelmia. Miksi Espanja ja Kreikka eivät ole sitten ratkaisseet ongelmiaan vain kulutusta lisäämällä ? BKT:n osatekijät kulutus, investoinnit, vienti ja tuonti ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jota et näytä ymmärtävän. Suomen ongelma on nykyisin juuri vähäiset investoinnit ja laskeva vienti, joka näkyy juuri tässä 15%:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2014 kello 10:38

    Jos taloudessa on tuontia, sinä on oltava tietysti myös vientiä tai koko kansantalous velkaantuu. Rikastua voi kuitenkin myös kotimarkkinakysynnällä, esimerkiksi sillä, että korvaa tuontienergiaa kotimaisella. Tuonnin korvaaminen on yhtä tehokasta kuin viennin lisääminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Lauri Kumpulainen kirjoitti 23.1.2014 kello 10:01

    Missä se salainen hallitus pitää päämajaansa, joka pakottaa ihmiset kaupunkeihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  116. sunimh kirjoitti 23.1.2014 kello 10:41

    R.Silfverberg: Suomessa kuvitellaan että koska Helsingin seutu tai metropolialue ei ole (vielä) mikään juridinen yksikkö, niin sitä ei voi verrata muihin maailman suurkaupunkien seutuihin, vaan pitää verrata Helsingin kaupunkia niihin.

    Suomessa kukaan ei kuvittele että Washington olisi Helsinkiä pienempi, vaan kuvitellaan että se on sitä 4 kertaa isompi tai vastaavaa, samoin Tukholma tai Köpis.

    Juu ei, mutta kun nimimerkki Olli väittää, että “Helsinki” (610.000 asukasta) on neljä kertaa “Tamperetta” (219.000 asukasta) isompi, niin olisi asiallista mainita, että puhutaan seutukunnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  117. Syltty kirjoitti 23.1.2014 kello 10:54

    Countryboy: Maaseutu sopii esim. hyvin paljon tilaa vaativalle verkkokaupalle ja konsulttitoiminnalle, jossa asiakkaat ovat ympäri maata.

    Konsultointi onnistuu hyvin yksinyrittäjälle, mutta jos haluaisi vähän laajentaa, niin maaseudulla törmää aivan pakostakin työvoimapulaan.

    Maaseudulla en tarkoita nyt mitään kasvukeskuksen kehyskuntaa vaan työssäkäyntialuetta, jossa kyseinen yritys sijaitsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  118. Tapio kirjoitti 23.1.2014 kello 11:38

    Lauri Kumpulainen:
    Missä se salainen hallitus pitää päämajaansa, joka pakottaa ihmiset kaupunkeihin?

    Kyllä näitä salaisia hallituksia löytyy ainakin Etelärannasta ja Pitkänsillan pohjoispuolelta.

    EK ei välitä tuon taivaallista PK-yrityksistä, jolloin palkansaajaliitot hilaavat neuvotteluissa palkkatason sellaiseksi, että se sopii suurille yrityksille, mutta on turhan korkea maaseudun (perinteisille) PK-yrityksille. Kaupungeissa on enemmän ostovoimaa, joten PK-yritysten on siellä helpompaa siirtää palkankorotukset hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  119. Countryboy kirjoitti 23.1.2014 kello 11:51

    Osmo Soininvaara:
    Jos taloudessa on tuontia, sinä on oltava tietysti myös vientiä tai koko kansantalous velkaantuu. Rikastua voi kuitenkin myös kotimarkkinakysynnällä, esimerkiksi sillä, että korvaa tuontienergiaa kotimaisella. Tuonnin korvaaminen on yhtä tehokasta kuin viennin lisääminen.

    Näin varmaan on ja varsinkin voisi nostaa mainitsemaasi energiaomavaraisuutta, joka nykyisin on vain 30% luokkaa (sähkö, polttoaineet). Muistaakseni tuontienergian ostoon menee vuosittain jotakin 7 miljardia euroa. Voin tietysti muistaa väärinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  120. Liian vanha kirjoitti 23.1.2014 kello 12:02

    Pekka Pessi: Miten suomalaisen ajokortin liiallinen hinta saa neljänneksen jenkkiteineistä jättämään ajokortin ajamatta?

    aivan sama syy on sielläkin, ajokorttikuume lähtee jenkkinuoreltakin, kun hieroo tyhjällä lompakolla otsaa.

    Jenkkien pienituloisten lisääntyminen ja työttömyys ovat nostaneet auton-ja kortinhankintakynyksen korkeaksi.

    Näkyy myös jenkkien autojen keski-iässäkin, on samaa luokkaa kuin Suomessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  121. Olli kirjoitti 23.1.2014 kello 12:19

    sunimh: Juu ei, mutta kun nimimerkki Olli väittää, että “Helsinki” (610.000 asukasta) on neljä kertaa “Tamperetta” (219.000 asukasta) isompi, niin olisi asiallista mainita, että puhutaan seutukunnista.

    Tietenkin. Kun puhutaan kaupungin koosta niin sitten puhutaan _kaupungin_ koosta, ei siitä miten paljon tiettyyn poliittisesti päätettyyn segmenttiin mahtuu väkeä. Jos ajatellaan vaikkapa keskustassa majaansa pitävää yritystä niin sille on yksi lysti, tuleeko sen työntekijät töihin tapiolasta vai herttoniemestä. Toiminnallinen kaupunkiseutu on ainut merkittävä suure puhuttaessa urbanismin hyödyistä ja haitista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  122. TimoT kirjoitti 23.1.2014 kello 23:33

    Toisenlainen näkökulma muuttoliikkeestä: http://www.kaks.fi/node/6982

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  123. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 24.1.2014 kello 21:39

    Lauri Kumpulainen: Onphana yleistys, että keskustassa asuva ei voi töiden jälkeen mennä muualle kuin kapakkaan?

    Sanokaapa yksikin Suomessa oleva kunta, jonka keskustasta ei alle 5 km säteellä ole yhtään lenkkipolkua tai lenkkipolun alkua? Tai vastaavasti jo ihan oikeata metsää?

    Tampereenkin keskustasta on 500 metriä Pyynikille. Pari kilsaa Kauppiin.

    Helsingin keskustasta voit töiden jälkeen lähteä meren jäälle tai kesällä ottaa kajakin olalle ja painua melomaan.

    Tätä pienempiä kaupunkeja en edes jaksa alkaa käymään läpi.

    Onko Katajannokan kärki keskustaa? Sieltä taitaa olla Keskuspuistoon vaaditut 5km. Tuleepa kyllä aika mojova lenkki, jos ensin pitää kulkea 5km, sitten tehdä se lenkki, ja sen jälkeen vielä palata takaisin toiset 5km. Aito lenkkeilijä ei mielestäni huristele ajopeleillä lenkkeilemään. Mielummin laitan talvisinkin sukset jalkaan likempänä ulko-ovea, vaikka joskus on toki tullut ajettua Paloheinään sen latuja katsastamaan!

    Kajakkeja en ole nähnyt kesäisin kenenkään esim. Fredalla kanniskelevan. Kerran tosin näin Länsiväylän varressa jonkun ekstremistin(?) kiskovan perässään traktorin rengasta. Liian raskaita hupeja minulle!

    Lähiluontoalueiden runsaus on Helsingin ainutlaatuinen rikkaus. Tämä pitäisi tiivistäjienkin ymmärtää, etteivät pilaisi kokonaan kivaa kaupunkiamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.1.2014 kello 9:35

    Katajanokan kärjestä keskuspuiston äärelle on 20 minuuttia nelosella. Hiihtäjiä näkee viikonloppuisin ratikassa paljon. Lenkkeilyyn tätä ei tarvitse, koska Pohjoisrantaa pääsee juosten keskuspuistoon tai voi kiertää Töölönlahden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Ässä kirjoitti 25.1.2014 kello 10:21

    Maaseutulainen:
    “**Ihmiset muuttavat kaupunkeihin vapaaehtoisesti, koska niissä on enemmän mahdollisuuksia.**”

    Minä, vaimoni ja monet tuttuni muuttaisivat maalle, jos siellä olisi korkeakoulutetuille työpaikkoja. Ei kuitenkaan ole. Oma alanikaan ei kuulu maalla työllistäviin, vaan on sellainen, joka vaatii massan, jossa on riittävästi luovia tai luovuuden kaipuisia ihmisiä.

    Eli asut kaupungissa vapaaehtoisesti juurikin koska siellä on enemmän mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  126. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 25.1.2014 kello 13:54

    Satutko tietämään saako metroon (ja rullaportaisiin) perheellinen ottaa sukset ja sauvat mukanaan?

    Olen aikoinaan noussut raitiovaunuun perheeni suksi-sauvapaketteja kantaen ja kokemuksiani pakettinarujen pettämisestä en haluaisi enää toistaa, saati kanssamatkustajieni kanssa jakaa. Tuon kerran koettelemus (sukset ristissä) sai jäädä viimeiseksi. Vaihdolliset julkiset yhteydet parempien latujen äärelle tuskin houkuttelevat juuri ketään muutakaan perheen kanssa hiihtämään.

    Tästä viimeksimainitustakin syystä pidän nimenomaan lähiluontoa ja sen tarjoamia ulkoilumahdollisuuksia Helsingissäkin tärkeinä, vaikka mikään himohiihtäjä tai -lenkkeilijä en valtaväestön lailla taida ollakaan.

    PS. Kuka muuten uskoo HS Lauantain (25.1.2014) sivun 3 kyselyyn, jonka mukaan 52% vastanneista on juossut pisimmillään yli 20 kilometriä yhteen menoon? Epäilen vahvasti jo jakautuman vinon muodon perusteella, että tuo 1510 vastanneen otos (tai vastausten laatu) on jotenkin normaalista vinksahtanut. Koko väestöä kuvaavaa tilannetta en usko sen ainakaan edustavan, eikä oman terveyden edistäminen noin pitkiä lenkkejä (varsinkaan juosten) käsittääkseni edellytä. Ortorektikkoja (ja HS:n toimittajia) moiset kyselyt ja tilastot saattavat tosin ehkä innostaa, vaikka vääristynyttä tietoa sitten ehkä julistaisivatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  127. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.1.2014 kello 17:04

    PS. Kuka muuten uskoo HS Lauantain (25.1.2014) sivun 3 kyselyyn, jonka mukaan 52% vastanneista on juossut pisimmillään yli 20 kilometriä yhteen menoon? Epäilen vahvasti jo jakautuman vinon muodon perusteella, että tuo 1510 vastanneen otos (tai vastausten laatu) on jotenkin normaalista vinksahtanut.

    Se ei ole mikään otos eikä tarkkaan luettuna edes väitä olevansa sellainen. On ikävää, että lehdet julkaisevat tuollaista ilman huomautusta siitä, ettei kyseessa ole edes yritys kuvata kansaa keskimäärin. Sen tuo kertoo, että Suomesta löytyy vajaat 800 henkilöä, jotka väittävät juosseensa yhteen menoon 20 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Lauri R kirjoitti 25.1.2014 kello 17:25

    Suksien kuljetus onnistuu oikein hyvin julkisissakin. Toki kannattaa käyttää suksipussia.

    Ajokortilla nuoriso ei tee mitään, jos autoa ei saa (puoli-) ilmaiseksi lainaan jostain. Ei sillä kortilla mitään ilamn autoa tee. Auto taas on aivan liian kallis ja turha useimmille kaupungissa asuville nuorile.

    Jos kuvittelee omistavansa auton ensimmäisen kerran vasta yli 30-kymppisenä, kannattaa ajaa kortti vasta sitten, koska jos ei vaikkapa ensimmäiseen 10 vuoteen aja millään muulla autolla kuin autokoulun autolla on aika heikoilla kantimilla ajotaito 10 vuoden jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  129. R.Silfverberg kirjoitti 26.1.2014 kello 19:42

    Kivikaupungin kasvatti:
    Satutko tietämään saako metroon (ja rullaportaisiin) perheellinen ottaa sukset ja sauvat mukanaan?

    Ainakin olen silloin kun minulla ei ollut vielä perhettä kuljettanut lasketteluvälineitä kaupungin julkisilla kulkuvälineillä. Helsinki teki muuten tylyn tempun kun sulki Malminkartanon täyttömäen laskettelurinteen, sen ääreen pääsi suoraan bussilla!

    Mutta voihan se olla että Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry suosittelevat etteivät perheelliset yritä sitä temppua vaan kulkevat vain autolla liikuntapaikkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  130. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 27.1.2014 kello 0:09

    Tutustuminen minulle aiemmin tuntemattomaan Johan Gabriel Granön varsin mielenkiintoiseen elämänuraan ja työhön (ks. esim. lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/J._G._Granö”) innoitti minut (maallikkona, en ole maisema-arkkitehti) pohtimaan hänen maisemamuotojen yhdistelmää myös onnistuneen kaupunkisuunnittelun kannalta. Mahtaisiko Granön maisemamuotojen yhdistelmä: maankamara, vesi, kasvillisuus ja tekoaines, olla sopivassa suhteessa toteutettuna viihtyisän ja maisema-asultaan onnistuneen asuinalueen ympäristön resepti tai perusta, ellei peräti edellytys? Meillä Helsingissä (ja miksei Kuopiossakin jota en yhtä hyvin tunne) on useampia kaupunginosia, joissa Granön maisemamuotojen kolme tai kaikki neljä elementtiä ovat läsnä.

    Osaatko O.S. sanoa, miksi halutuimmat asuinalueet sijoittuvat usein sinne, missä on näkyminä asunnoista ja niiden ympäristöstä tarjolla muutakin kuin pelkkää tekoainesta?

    Oliko Tapiolan kiistattoman menestyksen salaisuus silloisten arkkitehtien ymmärrys tasapainoisen asuinaluesuunnittelun perimmäisistä avaintekijöistä alueen viihtyisyyden takaavana reseptinä? Siihen tarvittiin nähdäkseni luontoa ja tekoainesta oikeassa suhteessa. Onko tämä sopiva suhde nykyisiltä kaupunkien tiivistäjiltä hukassa?

    Lisäisin em. maisematekijöiden listalle vielä viidennen elementin, joka on taivas. Perustelu: Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat asunnot ovat yleensä kalliimpia kuin alemmissa kerroksissa sijaitsevat asunnot. En näe tälle muuta syytä kuin asunnon korkeamman sijainnin tarjoamat näkymät pidemmälle ja samalla myös usein laajemmalle sektorille. Taivasta näkyy enemmän talon ylempien kerrosten asuntoihin, jos asunnon ja ikkunoiden koko on sama. (Yksittäisten puunoksien vaikutusta ei tässä huomioida!)

    Oletan myös, että asunnot ovat halutumpia (mittarina asuntojen korkeammat hinnat) silloin kun ikkunoista näkyy muutakin kuin tekoainesta (eli yleensä asfalttia ja vastapäisen talon seinää) ja että hinta nousee sen mukaan, mitä kauempana tuo vastapäisen talon seinä sijaitsee, jolloin myös taivasta alkaa näkyä enemmän.

    Mikäli ikkunanäkymässä on lisäksi puita, puistoa tai luontoa (siis kasvillisuutta ja maankamaraa), uskon, että nekin vaikuttavat asunnon haluttavuuteen, meri- tai järvinäkymistä nyt puhumattakaan. Toki myös torinäkymä (paljon tekoainesta!) voi olla aika mukava (ja haluttukin), mutta se torihan juuri vie sen vastapäisen seinämän ikkunoista kauemmas.

    Maisematekijät eivät vielä kerro mitään asuinalueen muista olennaisista menestystekijöistä, joihin kuuluvat mm. työpaikat (ja alueella tarjolla olevat vaihtoehdot nykyiselle työpaikalle), palkkataso vs. hintataso, saatavilla olevat palvelut (kaupat, opinahjot, terveydenhoito, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, harrastus- ja seuransaantimahdollisuudet jne.) sekä tietenkin myös sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet.

    Tiivistäjien pitäisi ymmärtää monipuolisten maisemiemme arvo oikein. Maisemaa ei pitäisi asuinalueillakaan tai niiden reuna-alueilla nähdä vain raaka-aineena uudelle asunto- ja tekoainestuotannolle (periaatteella: ‘kultamunia muniva hanhi, lyödäänpä lihoiksi’).

    Räikeä asuntokeskittymä kauniin maiseman keskellä voi sen pilata (ympäristöstään käsin nähtynä) kokonaan. Jopa yksi liian silmiinpistävä rakennus väärässä paikassa voi saada aikaan ikävää jälkeä, jos rakentaminen ei ole sopusoinnussa ympäristöönsä nähden. (Satutko tietämään, miten A-lehtien talo päätyi Naurissaareen?) Kantakaupungissa aiempaa syvemmäksi muuttuva katukuilu voi (ympäröivien talojen lisäkerrosten myötä) muuttua ahdistavammaksi, meluisammaksi ja varjoisammaksi.

    Helsingin (Kuopion ja Suomen muidenkin kaupunkien) maisemamuotojen määrän lukuisuus on rikkaus, joka tulee nähdä (muualla) aina vain harvinaisemmaksi käyvänä uniikkina piirteenä, joka lisää kaupungin houkuttelevuutta maallemme lisäarvoa tuovien ihmisten keskuudessa. Kaupungin liika tiivistäminen voi olla myös riski sen tulevaisuuden kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  131. Pekka Taipale kirjoitti 27.1.2014 kello 21:02

    R.Silfverberg: Helsinki teki muuten tylyn tempun kun sulki Malminkartanon täyttömäen laskettelurinteen, sen ääreen pääsi suoraan bussilla!

    Granin mäkeen pääsee edelleen bussilla. Kampista 109 tai 270.

    (Nämäkin linjat muuten piti lopettaa silloin kun Leppävaaran kaupunkiradalla siirryttiin “metromaiseen” liikenteeseen. Ankaran protestoinnin jälkeen osa suorista linjoista kuitenkin säilyi. Tästä HSL on ilmeisesti ottanut opikseen sen verran, että länsimetron liityntäliikenteen muutoksen yhteydessä ehdotetaan tehtäväksi niin suuri määrä niin täysin älyttömiä yhteyksien leikkauksia, että edes pienen periksiantamisen jälkeen suurin osa toimivista suorista yhteyksistä saadaan poistettua.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  132. hukkaan meni kirjoitti 28.1.2014 kello 11:58

    Ässä: Eli asut kaupungissa vapaaehtoisesti juurikin koska siellä on enemmän mahdollisuuksia.

    Eli jätät vapaaehtoisesti menemättä ystäväsi häihin juurikin koska äitisi hautajaiset sattuivat samalle päivälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  133. Kalle kirjoitti 28.1.2014 kello 15:57

    Olli: Miksi ihmeessä …

    Sanos muuta. Helsinki on kansainvälisesti katsoen samaa pienten ja keskisuurten kaupunkien sarjaa Tampereen ja Turun kanssa. Vertailua toki vaikeuttaa kuntarajojen erilainen liittyminen rakennettuun kaupunkialueeseen.

    Helsingissä kaupunkimaista asutusta on vain pieni määrä niemellä. Taka-Töölö on jo osin muuta kuin kaupunkimaista asutusta! Helsinki painii täysin erilaisessa sarjassa esimerkiksi Tukholman kanssa, jossa kaupunkimainen asutus ulottuu osin jopa Tukholman ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. Pekka Taipale kirjoitti 28.1.2014 kello 17:31

    Jouni: Sen sijaan kysymys on siitä, etteivät ihmiset itse keksi käyttöä luovuudelleen muualla kuin kaupungeissa.

    Tai sitten siitä, että ne muualla olevat luovat ihmiset ovat sangen tyytyväisiä elämäänsä, kun taas kaupungeissa heidän täytyy pitää kovaa älämölöä siitä miten kallista ja haluttua siellä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  135. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.1.2014 kello 23:10

    Kivikaupungin kasvatti: monet viestissäsi olevat asiat pitävät paikkansa, mutta jos kaikki asuinalueet rakennetaan sen mukaan että ikkunasta näkyy paljon muutakin kuin tekoainesta, tuloksena on levähtänyt kaupunkirakenne, siis sellainen kuin Helsingin seudulla nyt on niemen ulkopuolella.

    Ongelmallista on myös se, että jos 1950-luvun jälkeen rakennetulla alueella näkyy rakennuksia ikkunoista, rakennukset ovat rumia, kun taas umpikorttelialueella rakennukset voivat olla jopa niin kauniita että niitä katselee mieluummin kuin pelkkää metsää.

    Parasta olisi, jos rakennettaisiin perinteistä kaupunkia mutta rakennukset olisivat pastellinvärisiä ja sisältäisivät ornamentteja sekä julkisivut olisivat yhtä aikaa kiinnostavat ja harmoniset. Nyt rakentuvat talot ovat persoonattomia betonibunkkereita, joita en todellakaan halua katsella ikkunastani.

    Tapiolasta haluan vielä huomauttaa, että se oli aikoinaan uutta ja poikkeavaa, ja yhä edelleenkin Tapiola on varakasta aluetta, koska raha menee rahan luokse.

    Helsingin seutu on kuitenkin täynnä tapioloita. Esimerkiksi Itäväylän luoteispuoleinen Herttoniemi on täynnä taloja, jotka on sovitettu maaston muotoihin ja joista avautuu avara näkymä yli Vanhankaupunginlahden. Alueen mediaanitulo on silti jotain 20 000 €/as/a.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  136. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 29.1.2014 kello 18:50

    Makkaratalon Hautuumaa:
    “… tuloksena on levähtänyt kaupunkirakenne.”
    Tässäpä on haastetta ‘oikeille’ kaupunkisuunnittelijoille. Miksi meillä on lähinnä vain liian levähtänyttä ja liian tiivistä, ylipäätään liian rumaa rakentamista?

    Maantiede asettaa muuta tiiviimmälle kantakaupungille omat rajansa, eikä se luonnollisesti voi jatkua kuin pohjoiseen. Eivät esim. Kulosaari, Laajasalo tai Lauttasaari voi koskaan olla yhtenäistä kantakaupungin jatkumoa, kun välissä on salmet ja pitkät sillat (jos nyt Laajasaloonkin joskus sillat, mielestäni järkevämmän lauttayhteyden sijasta, rakennetaan).

    M.H.: “Ongelmallista on myös se, että jos 1950-luvun jälkeen rakennetulla alueella näkyy rakennuksia ikkunoista, rakennukset ovat rumia, kun taas umpikorttelialueella rakennukset voivat olla jopa niin kauniita että niitä katselee mieluummin kuin pelkkää metsää.

    Parasta olisi, jos rakennettaisiin perinteistä kaupunkia mutta rakennukset olisivat pastellinvärisiä ja sisältäisivät ornamentteja sekä julkisivut olisivat yhtä aikaa kiinnostavat ja harmoniset. Nyt rakentuvat talot ovat persoonattomia betonibunkkereita, joita en todellakaan halua katsella ikkunastani.”

    Siinäpä se, vaan kun sellaisia kauniita taloja, kortteleita tai isompiakaan asuinalueita ei vain jostain kumman syystä osata vaatia tai rakentaa (tai haluta rakentaa). Ehkä nuo pastellisävyt esim. Pikku Huopalahdessa pelastavat alueen täydelliseltä ankeudelta, mutta voisi se silti paljon kauniimpikin olla. Eikö meillä osata vaatia parempaa suunnittelua ja rakentamista sekä kauniimpaa kaupunkiympäristöä?

    Vanhempi Herttoniemi on ihan kivannäköistä seutua ja on niitä onneksi sentään muitakin. Vaan miten käy, kun ‘tiivistäjät’ jo teroittelevat kynsiään niiden kimppuun käydäkseen?

    Olen jostain saanut sen käsityksen, että Huvilakadun varrella olevat kivat, ilmeikkäät talot, jotka muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden (sitä Tehtaankadun risteyksen korkeamman talon kohtaa lukuunottamatta), rakennettiin aikoinaan pääosin työläisten asunnoiksi. Jos näin oli, tuskin niillä siihen aikaan pyrittiin kauneudella pröystäilemään tai rahaa niihin tolkuttomasti upottamaan. Eiköhän se kauniimman lopputuloksen tuottava suunnittelu/rakentaminen ollut ennenminkin siihen aikaan ihan standardi. Nykymaailmassa on ehkä vikana se, että pyritään maksimoimaan vain voitot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus