Esseitä tuloeroista (8/8) Tulonsiirtojen tehostaminen

Tulo­erot eivät ole Suomes­sa vielä kohtu­ut­to­mia. Val­taosas­sa maail­man mai­ta ne ovat suurem­pia ja silti nois­sa mais­sa eletään aivan kun­nol­lista elämää. Vaara piilee kehi­tyk­sen suun­nas­sa, joka näyt­täisi lisäävän tulo­ero­ja pahim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la polar­isoimal­la palkko­ja niin, että kansa jakau­tuu hyvä­palkkaisi­in ja huonopalkkaisi­in, ja keskipalkkaisten osu­us las­kee. His­to­ri­alli­nen koke­mus osoit­taa, että yhteiskun­nista parhai­ta ovat keskilu­okan johta­mat, paljon parem­pia kuin rikkaiden tai köy­hien johta­mat. Näin sanoi jo Aris­tote­les kir­jas­saan Poli­ti­ik­ka[1]. Tulo­jaon polar­isoi­tu­miseen on syytä puut­tua ennen kuin se pääsee liian pahaksi.

Gini-kerroin

Kos­ka on kiis­tet­ty sekin, ovatko tulo­erot ylipään­sä kasvus­sa, lai­tan tähän pari kuvaa. Kan­nat­taa lukea Evan pam­fletista Oikea palk­ka ainakin ensim­mäi­nen luku “Tulo­erot ovat kasvus­sa”. Jos kat­somme pelkkää Gini-ker­roin­ta, sen kasvu tait­tui vuon­na 2007 lamaan, joka leikkasi voimakkaasti omaisu­us­tu­lo­ja. Omaisu­us­tu­lo­jen vuok­si Gini-ker­toimel­la on voimakas suh­dan­nevai­htelu. Sen alen­tu­mi­nen laskusuh­dan­teis­sa on yhtä nor­maalia kuin läm­pöti­lan alen­tu­mi­nen tal­ven tul­lessa. Taustal­la palkkaero­jen kasvu on jatkunut.

Ehkäpä vuo­de­naikavai­htelun ymmärtää parem­min kuin suh­dan­nevai­htelun: Tänä vuon­na alku­talvi on ollut epänor­maalin läm­min, vaik­ka se onkin ollut selvästi kylmem­pi kuin heinäkuu. 🙂

tulodesiilit
Lähde: Oikea palkka

”Sekä ylim­mässä että toisek­si ylim­mässä kym­menyk­sessä palkkat­u­lot ovat kas­va­neet selvästi keski­t­u­loisia nopeam­min. Tämä kasvu on myös jatkunut koko 2000-luvun ilman, että talouden suh­dan­teil­la olisi ollut merkit­tävää vaiku­tus­ta.” (Oikea palk­ka, kymme­nen totu­ut­ta tuloeroista.)

Talouden kehi­tys on polar­isoin­ut tulo­jakau­mia kaikissa teol­lisu­us­mais­sa hävit­tämäl­lä keski­t­u­loisia ammat­te­ja, ja on syytä olet­taa kehi­tyk­sen jatku­van saman­su­un­taise­na. On painei­ta paran­taa korkei­ta palkko­ja ja on painei­ta alen­taa matalimpia palkkoja.

Jos ajat­telisimme työvoimaa vain tuotan­topanok­se­na uno­htaen, että työvoima koos­t­uu ihmi­sistä, selvästi nyky­istä suurem­mat palkkaerot oli­si­vat perustel­tu­ja. On järkevää, että harv­inais­es­ta kyvys­tä joutuu mak­samaan paljon, niin kuin on perustel­tua, että ton­tista kaupun­gin keskus­tas­sa joutuu mak­samaan paljon, jot­ta arvokas­ta maa­ta ei käytet­täisi tois­ar­voisi­in tehtävi­in[2]. Vas­taavasti on järkevää, että ammat­ti­taidot­toman työvoiman palkkaami­nen tulee suh­teel­lisen hal­vak­si, jot­ta ammat­ti­taidot­to­mi­akin kan­nat­taisi palkata.

Jos taas ajat­telemme palkkaa työn­tek­i­jän tulona, paljon pienem­mät erot riit­täi­sivät. Tulo­ero­ja tarvi­taan kan­nus­ta­maan ihmisiä ahkeru­u­teen ja taito­jen­sa kehit­tämiseen, mut­ta tähän riit­tävät paljon pienem­mät tulo­erot. Suuret tulo­erot toimi­vat jopa väärin päin vähen­täen työn tar­jon­taa sekä pieni­palkkaisten että suuri­palkkaisten kohdalla.

Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa palka­s­ta käteen jäävä sum­ma ei voi olla kovin pieni, kos­ka sil­loin kan­nat­taa työn­teon sijas­ta nos­taa sosi­aal­i­tukia. Maail­maa, jos­sa sosi­aal­i­tur­va tar­joaisi vielä nyky­istäkin kapeam­man leivät, eivät ihmiset halua, eivätkä sel­l­aiset yhteiskun­nan toi­mi kunnolla.

Myös kovin suuret palkat laiskista­vat, kos­ka riit­tävän kulu­tus­ta­son saavut­taa paljon vähäisem­mäl­lä elinkaare­naikaisel­la työn­te­ol­la. Tästä on koke­mus­ta Nokian suurista optioista ja nuorista lääkäreistä, jot­ka osa-aikaista­vat itsen­sä, kos­ka aika pienel­lä vuosit­taisel­la työmääräl­lä saa kelpo tulot. Kan­nat­taa siis antaa brut­to­tu­lo­jen eriy­tyä, mut­ta pitää tulo­jakau­ma jotenkin hallinnas­sa vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen avul­la.  Tulo­ero­jen tasaus­ta tulee siis tehostaa.

Suurten tulojen verottaminen

Suuria tulo­ja on maail­mas­sa verotet­tu tulo­jen tasauk­sen nimis­sä hyvinkin ankarasti. Franklin D. Roo­sevelt säädät­ti aikanaan läh­es kon­fiska­torisen veron kaik­ista korkeim­mille tuloille. (En löytänyt tästä tarkko­ja tieto­ja, löytääkö joku?). Tämä ylin verolu­ok­ka kohdis­tui vain ja ain­oas­taan Rock­e­fellerei­hin.  The Bea­t­les sai 1960-luvul­la sato­jen miljoonien pun­tien tulot musi­ik­istaan ja jou­tui korkeim­paan verolu­okkaan, jos­sa viimei­sistä pun­nista meni veroa 96 %. Tämäkään ei lan­nistanut tuot­teliaisu­ut­ta; seu­rauk­se­na oli George Har­risonin kap­pale Tax­man.[3] Neljä pros­ent­tia sato­jen miljoonien tuloista on silti paljon rahaa. Ran­skan vasem­mis­to­lainen pres­i­dent­ti Fran­cois Hol­lande toteut­ti vaalio­hjel­mansa mukaises­ti sol­i­daarisu­usveron, jos­sa tuloista jou­tui yli miljoo­nan euron ylit­tävältä osalta mak­samaan veroa 75 %. Verora­ho­ja tämä ei ole Ran­skaan tuonut, sil­lä moni miljonääri on muut­tanut rajan toiselle puolelle Bel­giaan. Näyt­telijä Ger­ard Depar­dieu vai­h­toi peräti Venäjän kansalaiseksi.

Kovin korkeat tuloverot eivät ole glob­al­isoitu­vas­sa maail­mas­sa ainakaan enää mah­dol­lisia. Suomes­sa ylin mar­gin­aaliv­ero alkaa ilmeis­es­ti olla lähel­lä järkevää huip­puaan. Sen korot­ta­mi­nen toisi tuskin merkit­täviä lisä­tu­lo­ja val­ti­olle, saat­taisi niitä jopa pienen­tää. Korkei­ta ansio­tu­lo­ja naut­tivia on Suomes­sa vähän. Pääo­mat­u­loi­hin taas on eri­tyisen vaikea päästä käsik­si, kos­ka pääo­ma on niin help­po siirtää verotet­tavak­si jon­nekin muualle. Tilanne voi muut­tua, jos eri­ar­vois­tavaan kehi­tyk­seen halu­taan puut­tua yleis­maail­mallis­es­ti. Jopa Yhdys­val­lois­sa on herät­ty toimi­in veroparati­ise­ja vastaan.

Pienten ansiotulojen tukeminen

Yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den ja tulon­jaon polar­isoi­tu­misen kannal­ta on olen­naisem­paa tukea pieni­palkkaisia töitä. Suomes­sa on viima vuosi­na keski­tyt­ty ehkä liiak­sikin vain työelämän ulkop­uolel­la ole­vien ansio­ta­soon uno­htaen pieni­palkkaiset. Työt­tömien köy­hyys on ongel­ma, mut­ta vielä suurem­pi ongel­ma on, että pieni­palkkaiset ovat jok­seenkin yhtä köyhiä.

Ei kan­na­ta vaa­tia korot­ta­maan pieniä palkko­ja, kos­ka se lisäisi vain työt­tömyyt­tä, mut­ta on perustel­tua vaa­tia, että pienistä palkoista jäisi käteen enem­män. Palkko­ja tulee verot­taa vähem­män ja niitä tulee tukea tarvit­taes­sa tulon­si­ir­roin – joko vaikka­pa asum­is­tuke­na tai suo­ra­ta mata­la­palkkatuke­na. Talous­no­belisti Edmund Phelps esit­ti Wash­ing­ton Postin haas­tat­telus­sa jouluku­us­sa suo­raa tulo­tukea pienipalkkaisille.

Pait­si, että pieni­palkkaisten tukem­i­nen olisi oikeu­den­mukaista, se olisi myös taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta edullista, sil­lä se lisäisi työhalu­ja. Nykyti­lanteessa pienet palkat eivät lisää net­toan­sioi­ta kuin nimel­lis­es­ti ver­rat­tuna sosi­aal­i­tur­van takaa­maan tulotasoon.

Työ luokitel­laan mata­la­palkkaisek­si, jos siitä mak­set­ta­va palk­ka on alle 2/3 keskipalka­s­ta. Tämän määritelmän mukaista työtä Suomes­sa tekee nyt noin kuusi pros­ent­tia työvoimas­ta, mut­ta Sak­sas­sa peräti 22 %. Kos­ka pieni­palkkaisia on Suomes­sa tois­taisek­si vähän, hei­dän tulota­son­sa kohen­t­a­mi­nen ei tulisi kovin kalli­ik­si. Sata euroa lisää jokaiselle kuus­sa mak­saisi peri­aat­teessa alle 200 miljoon­aa euroa. Sum­ma ei tun­nu kovin suurelta, mut­ta kas­vaa olen­nais­es­ti, kun ote­taan huomioon, että jotain koro­tuk­sia on pakko tehdä myös juuri mata­la­palkkara­jan yläpuolel­la ole­vien ansioi­hin. Toisaal­ta huo­mat­ta­va osa laskus­ta voisi kuit­tau­tua sil­lä, että työn parem­pi kan­nat­tavu­us lisäisi työt­tömien työllistymistä.

Sata euroa on kuitenkin aika vähän kor­vaa­maan paper­i­työläis­ten tulon­mene­tys­tä, kun nämä joutu­vat vai­h­ta­maan mata­la­palkkaiseen työhön. Tulon­jakoa pitäisi kor­ja­ta pieni­palkkaisia suosien huo­mat­tavasti reip­paam­mal­la otteel­la ja se var­masti mak­saa – mak­saa niin paljon, ettei laskua saa mitenkään kui­tatuk­si rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den alen­e­misel­la. Jos suu­rit­u­lois­t­en vero­ja ei voi­da korot­taa, mis­tä rahat?

Val­tioil­la on hyvin luon­nolli­nen vero­tu­lo­jen lähde. Ilmas­tokysymys pakot­taa nos­ta­maan fos­si­ilisen ener­gian hin­taa. Kätev­in­tä on sopia maail­man­laa­juis­es­ta hiiliv­eros­ta – tai jos tämä on mah­do­ton­ta, kansal­li­sista hiiliv­eroista, joi­hin on joko liitet­tävä jokin palau­tusjär­jestelmä tai hiil­i­t­ul­li ener­giaval­taiselle tuon­nille. Joku voi sanoa, että hiiliv­erot ovat regres­si­ivisiä. Kokon­aisu­us on sol­i­daari­nen, jos niiden tuot­to käytetään pien­i­t­u­loisille suun­nat­tui­in tulonsiirtoihin.


[1] Tästä tiedos­ta olen kiitolli­nen Evan julkaise­malle pam­fletille Oikea palkka.

[2] Suosikkies­imerkki­ni tästä on se, että Telen automaat­tikeskus vei aikanaan Helsin­gin Pos­ti­talosta mon­ta ker­rosta raken­nuk­ses­ta, joka on ehkä keskeisim­mäl­lä paikalla koko Suomessa.

[3] Steve Turn­er, Inside The Bea­t­les. Tar­i­nat laulu­jen takana.


 

137 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (8/8) Tulonsiirtojen tehostaminen”

  1. Eikös se Ran­skan laki kumot­tu perustuslainvastaisena?

    Ilmeis­es­ti Sveit­si ei ole toimi­va yhteiskun­ta, kos­ka sosi­aal­i­tukia ei oikeas­t­aan ole, ain­oas­taan sosi­aal­i­sisa lain­o­ja, jot­ka siis tulee mak­saa takaisin.

    Ei kyl­lä ylltä että mas­sivi­isen keskusjo­htoisu­u­den ja pöhöt­tyvän julkisen sek­torin kan­nat­ta­jat eivät tuol­laista kevyesti verot­tavaa pienen työt­tömyy­den yhteiskun­taa toimi­vak­si halua myön­tää. Poli­itikoil­lakin on ihan liian vähän val­taa ja kansal­la liikaa.

    Dis­so­nanssi kävisi liian kovak­si, sik­sipä sitä pitänee kut­sua veroparatiisiksi.

    Mitä sit­ten kun hiiliv­ero tehoaa? Ai niin tietenkin, ruve­taan verot­ta­maan liikku­mista, vaikka­pa gps poh­jaisel­la seurannalla.

    Mik­si ei koskaan, ikinä edes sanal­la maini­ta sitä että julkisen sek­torin tulisi saa­da kulun­sa kuri­in, jot­ta joka hel­vetin asi­aa ei tarvit­sisi verot­taa. Sik­sipä tietenkin että sit­ten ei olisi kiva soini­vaar­alais­ten leikkiä jotain tuhoontuomit­tua kansan­taloudel­lista opti­moin­tia (=pikkunäp­pärää pseudoin­tellek­tul­lia kikkailua, jon­ka seu­rauk­sista ei niin kauheasti tarvitse välitää).

  2. “Fran­cois Hol­lande toteut­ti vaalio­hjel­mansa mukaises­ti sol­i­daarisu­usveron, jos­sa tuloista jou­tui yli miljoo­nan euron ylit­tävältä osalta mak­samaan veroa 75 %”
    Tässä verossa­han käyti­in älytön­tä keskustelua, että miljonääro­jalka­pal­loil­i­jat pitäisi vapaut­taa tästä veros­ta. Miten­hän siinä kävi?

  3. Tässä on aikasar­jaa ylim­män (ts. super­rikkaiden) mar­gin­aaliv­eron kehi­tyk­ses­tä Yhdys­val­lois­sa. Vuosi­na 1942–1963 oli yli 20 vuo­den jak­so, jol­loin se oli jatku­vasti hie­man alle 90 pros­entin luokkaa.

    Bri­tan­ni­as­sa muuten myös super­rikkaiden per­in­töverot nousi­vat aikoinaan Tax­man-tasolle toisen maail­man­so­dan ja sen jälkeisen jälleen­raken­nuk­sen rahoit­tamisek­si. Vuon­na 1953 maas­sa arvioiti­in ole­van enää 36 pun­tamiljonääriä, kun heitä vielä vuon­na 1939 oli ollut yli tuhat. Tämä näkyi siitä, että vain noiden 36 henkilön net­to­tu­lot oli­vat yli 6 000 pun­taa (nykyra­has­sa noin 170 000 euroa) — minkä saamiseen pääo­mat­u­lona vuodessa vaa­dit­ti­in se miljoona pun­taa (noin 30 miljoon­aa euroa). (W. D. Rubin­stein, Cap­i­tal­ism, Cul­ture and Decline in Britain 1750–1990, s. 130.)

  4. Eipä ole tuo­hon paljon lisät­tävää — muu­ta kuin se, että jotain tart­tis tehdä! Muuten on edessä USAn malli, jos­sa pitkäaikainen tämän­su­un­tainen kehi­tys on vienyt siihen, että talouskasvus­ta on hyö­tynyt vain rikkain pros­ent­ti. Ei hyvä!

  5. Tasainen ja laa­ja veropo­h­ja on tehokkain tapa verot­taa. Sekä pis­teverot, että korkea pro­gres­si­ivi­su­us kään­tyvät itseään vas­taan. Verokil­pailu pitää siitä huolen. 😀 Jos Suomen vero­tuk­ses­sa on jotain kor­jat­tavaa, niin ennen kaikkea pien­ten tulo­jen liian pieni veroaste ver­rat­tuna suuri­in tuloi­hin ja muu­ta­mat type­r­ät pisteverot.

  6. hup­sis:
    Eikös se Ran­skan laki kumot­tu perustuslainvastaisena?

    Ilmeis­es­ti Sveit­si ei ole toimi­va yhteiskun­ta, kos­ka sosi­aal­i­tukia ei oikeas­t­aan ole, ain­oas­taan sosi­aal­i­sisa lain­o­ja, jot­ka siis tulee mak­saa takaisin.

    Ei kyl­lä ylltä että mas­sivi­isen keskusjo­htoisu­u­den ja pöhöt­tyvän julkisen sek­torin kan­nat­ta­jat eivät tuol­laista kevyesti verot­tavaa pienen työt­tömyy­den yhteiskun­taa toimi­vak­si halua myön­tää. Poli­itikoil­lakin on ihan liian vähän val­taa ja kansal­la liikaa.

    Dis­so­nanssi kävisi liian kovak­si, sik­sipä sitä pitänee kut­sua veroparatiisiksi.

    Mitä sit­ten kun hiiliv­ero tehoaa? Ai niin tietenkin, ruve­taan verot­ta­maan liikku­mista, vaikka­pa gps poh­jaisel­la seurannalla.

    Mik­si ei koskaan, ikinä edes sanal­la maini­ta sitä että julkisen sek­torin tulisi saa­da kulun­sa kuri­in, jot­ta joka hel­vetin asi­aa ei tarvit­sisi verot­taa. Sik­sipä tietenkin että sit­ten ei olisi kiva soini­vaar­alais­ten leikkiä jotain tuhoontuomit­tua kansan­taloudel­lista opti­moin­tia (=pikkunäp­pärää pseudoin­tellek­tul­lia kikkailua, jon­ka seu­rauk­sista ei niin kauheasti tarvitse välitää).

    Sveitsin sosi­aal­i­menot oli­vat 2007 25,2 % bkt, Suomen 25,4 %

  7. Bea­t­les- esimerk­ki ei ole sikäli kovin hyvä, että hei­dän levyn­myyntin­sä jatkui ja jatkuu vieläkin. Monel­la muul­la oli todel­la paha paik­ka siinä, että tulot keskit­tyivät lyhy­eelle ajalle ja siltä perit­ti­in erit­täin korkeaa veroa. Stone­sit oli­vat konkurssin par­taal­la ja joutu­vat maan­pakoon. Sekä USAs­sa että Englan­nis­sa oli erit­täin korkea tulovero. Se johti siihen ‚että varakkaat ihmiset käyt­tivät paljon rahaa vero­su­un­nit­telu­un. Efek­ti­ivi­nen veroaste ei juuri pienen­tynyt vaik­ka korkein­ta tuloveroast­et­ta las­ket­ti­in. Poli­itikoille korkea veroaste on ollut hyvä jut­tu. Äänestäjät tykkäävät “kun pan­naan rikkaat mak­samaaan” ja samat poli­itikot ovat kerän­neet vaali­avusus­tuk­sia näiltä “rikkail­ta” kun on pidet­ty vero­tuk­ses­sa porsaanreikiä.
    Yri­tysvero­tuk­sen ollessa korkea Suomes­sa osteti­in ns. tilin­päätös­mer­su­ja. Mielu­um­min rahat Veholle kuin verottajalle.
    Eivät nämä kon­fiskaa­tioverot ollet mitenkään harv­inaisia muul­lakaan. Astrid Lind­gren erosi sos­de­meista mak­set­tuaan yli 100% veroa ja Suomes­sakin on vas­taavia tapauk­sia. Tämän takia joudut­ti­in tekemään vero­tuk­seeen kat­tosään­tö, jot­ta eräät “rikkaat” saisi­vat edes minimitulon.
    Mitä taas tulo­eroi­hin ja niiden kehit­tymiseen tulee, Alain Reynolds on kir­joit­tanut kir­jan Income and Wealth, jos­sa hän tuo esille näi­den mit­taamisen han­kalu­u­den ja varinkin ver­tailun tekemis­es­tä ei vuosi­na. Puhutaanko verotet­tavista tuloista? Entä kun vero­tus muut­tuu. Jokin tulo oli verotet­tavaa eikä enää ole tai päin­vas­toin. Vaik­ka tulot säi­ly­i­sivät samoina,ne saat­ta­vat näyt­tää muut­tuneen esim. juuri vero­muu­tok­sen takia.

  8. Suomen palvelusek­torin pienu­u­teen vaikut­taa sekin että alhais­ten palkko­jen ja korkea vero­tuk­sen ansios­ta palveluista ei ole varaa mak­saa kovin paljoa. Lisäk­si nykyti­lanne lisää aivovuo­toa ulko­maille. Erit­täin vaa­tivista asiantun­ti­jate­htävistä on (alas­ta riip­puen) kohtu­ulli­nen palk­ka noin 4000€ net­to. Suomes­sa moi­sen saavut­ta­mi­nen on vaikeaa, kuin­ka suuri osa koulute­tu­ista asiantun­ti­joista saa vaa­dit­tavaa 6500€ brut­to­tu­loa? Ei ihme että Suomes­sa hyvän koulu­tuk­sen saanei­ta ekspert­te­jä val­uu korkeam­man tulota­son maihin.

    Veronko­ro­tusten tie on Suomes­sa nähdäk­seni käy­ty lop­pu­un, eli julkisen sek­torin supis­t­a­mi­nen on pakos­ta edessä. Koulutet­tu­jen julkisen puolen työn­tek­i­jöi­den vapau­tu­mi­nen työ­markki­noille voisi saa­da aikaan vas­taa­van­laisen taloudel­lisen piristyruiskeen kuin Nokian insinöörivähennykset.

  9. hup­sis: Eikös se Ran­skan laki kumot­tu perustuslainvastaisena? 

    Juuri­han viime viikol­la uuti­soiti­in, että se päin­vas­toin sai perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen hyväksynnän.

    Ilmeis­es­ti Sveit­si ei ole toimi­va yhteiskun­ta, kos­ka sosi­aal­i­tukia ei oikeas­t­aan ole, ain­oas­taan sosi­aal­i­sisa lain­o­ja, jot­ka siis tulee mak­saa takaisin. 

    Wikipedi­aa siteer­atak­seni: lähde?

    Mik­si ei koskaan, ikinä edes sanal­la maini­ta sitä että julkisen sek­torin tulisi saa­da kulun­sa kuri­in, jot­ta joka hel­vetin asi­aa ei tarvit­sisi verottaa. 

    Mik­sei kukaan koskaan mis­sään ikinä ota käteen­sä sitä keltaista bud­jet­tikir­jaa ja toiseen käteen punakynää ja ker­ro havain­nol­lis­es­ti moment­ti momen­til­ta, 1) mitä tämä tarkkaan ottaen konkreet­tis­es­ti tarkoit­taa ja 2) mis­tä eduskun­nas­sa on tarkoi­tus kerätä äänet sen toteuttamiseen?

    Entä mik­sei kukaan koskaan mis­sään ikinä tajua, että tämä iänikuinen julkisen sek­torin kulukurivouho­tus rin­nas­tuu sadun poikaan, joka huusi sut­ta niin mon­ta ker­taa, ettei kukaan tul­lut aut­ta­maan kun susi sit­ten tuli?

    Tätä samaa vakavaäänis­ten kes­ki-ikäis­ten miesten palop­uhet­ta kuul­ti­in nimit­täin jo Suomen suuriruhti­naskun­nan eduskun­nas­sa sata vuot­ta sit­ten, vaik­ka koko julkisen sek­torin BKT-osu­us yhteen­sä oli sil­loin jotain 10–15 prosenttia.

  10. “Pääo­mat­u­loi­hin taas on eri­tyisen vaikea päästä käsik­si, kos­ka pääo­ma on niin help­po siirtää verotet­tavak­si jon­nekin muualle.”

    Tähän argu­ment­ti­in tör­mää usein, ja aina jään miet­timään että onko tosi­aan näin. Yhteisöverokil­pailun ymmär­rän — yri­tyk­sen on help­po siirtää tulon­sa alhaisen vero­tuk­sen maa­han. Mut­ta pääo­mavero on kuitenkin henkilövero ja lail­lis­es­ti sitä kai pääsee pakoon vain muut­ta­mal­la pois maas­ta? Täl­läistä veropako­laisu­ut­ta ei muu­ta­maa for­mu­lakuskia luku­un otta­mat­ta hirveästi esiinny.

    Onko ole­mas­sa jotain tutkimus­näyt­töä siitä että laiton veronkier­to tai maas­ta­muut­to lisään­ty­isi pääo­maveron nos­tamisen takia niin paljon että net­to­vaiku­tuk­se­na vero­ker­tymä olisi pienempi?

    Olen kyl­lä samaa mieltä siitä että tärkeäm­pää on tukea palkkata­soa siel­lä taulukon alapäässä.

  11. hup­sis: …Mik­si ei koskaan, ikinä edes sanal­la maini­ta sitä että julkisen sek­torin tulisi saa­da kulun­sa kuri­in, jot­ta joka hel­vetin asi­aa ei tarvit­sisi verottaa… 

    Ja käytän­nössä vielä niin, että vain sosi­aali- ja ter­veys­menoil­la sekä koulu­tuk­sel­la on mitään merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Kaik­ki muut säästöt ovat näpertelyä. 😀

  12. Lau­ri: …Onko ole­mas­sa jotain tutkimus­näyt­töä siitä että laiton veronkier­to tai maastamuutto … 

    Ei kai kukaan enää ole niin tyh­mä, että käyt­täisi lait­to­mia keino­ja? Olemme EU:ssa ja se mah­dol­lis­taa ihan lail­lista suun­nit­telua, kun rahaa on paljon. 

    Ain­oa epä­toivoinen, joka tun­tuu yhä tekevän lait­to­muuk­sia, on suo­ma­lainen verot­ta­ja. En oikein usko, että täl­lä viikol­la uuti­soidut For­tu­min mätkytkään kestävät oikeudessa. Ne ovat melko selvästi EU-lain­säädän­nön vas­taisia. Käy­dään vain ihan turhaan oikeut­ta vuosia ihan selvästä asiasta.

  13. Val­tion mak­sama palkkatu­ki on vain yksi yri­tystuen muoto.

    Kun yri­tyk­set eivät nykään mak­sa vero­ja net­tona (verot-yritystuet=n 0) niin täl­laiset palkkat­uet kään­tävät rahavir­ran jo niin päin, että palka­nsaa­jat alka­vat mak­saa siitä, että yri­tys työllistää.

    Täl­laisen kehi­tyk­sen päässä on yhteiskun­ta, jos­sa suurin osa on orjatyöläisiä
    Sak­san mallis­sa tämä on kas­va­va ongel­ma, sil­lä yri­tys­ten kan­nat­taa siir­tyä käyt­tämään mini­job­työläisiä, sil­lä val­tio mak­saa heille tukea.

    Yhteiskun­ta siis toisaal­ta pakot­taa ihmiset töi­hin pal­ka­lla mil­lä hyvän­sä ja val­tio mak­saa sit­ten elinkus­tan­nusten ja palkan välisen eron.

    Ja jos palk­ka määräy­tyy tuot­tavu­u­den mukaan niin ilemiseti naiset Sak­sas­sa ovat heikom­paa aines­ta, he kun ovat useim­miten näitä tukityöllistettyjä.

    Tämä vääristää kil­pailu­akin, sil­lä esim Trafin puhe­lin­palvelun ulkois­t­a­mi­nen Espan­jaa perus­tuu siihen, että Suomen val­tio välit­tää työ­nan­ta­jalle ilmaista orjatyövoimaa Aurinkorannikolle .
    Olen käynyt Aurinko­ran­nikol­la muu­ta­man ker­ran ja tör­män­nyt joka ker­ta näi­hin ilmaisi­in harjoittelijoihin

    Har­joit­telijoiden

  14. Tom­mi Uschanov:Mik­sei kukaan koskaan mis­sään ikinä ota käteen­sä sitä keltaista bud­jet­tikir­jaa ja toiseen käteen punakynää 

    En tiedä tuos­ta alku­peräis­es­tä kir­joit­ta­jas­ta, mut­ta mielipi­de­tiedustelu­jen mukaan ainakin kehi­tysy­hteistyöra­hat ovat yleen­sä olleet kyselystä toiseen kärkipäässä. Niin­pä voidaan mielestäni tehdä sel­l­ainen arvaus, että se olisi se yleisin ykköskohde.

    Olen itse leikaus­lis­to­ja moment­tei­neen joskus esitel­lyt. Pitäisikin ottaa tästä Tom­min vinkistä vaarin ja tehdä joku viikon­lop­pu ajatuk­sen kanssa jonk­in­sort­ti­nen leikkaus­lista lukuineen ja numeroi­neen sekä lait­taa var­maan tal­teen. Täl­löin voisi aina täl­laises­sa keskustelus­sa yksinker­tais­es­ti copy/pastettaa oman ehdo­tuk­sen sen kum­mem­min miettimättä.

  15. Useim­mis­sa mais­sa myyn­tivoitot ovat verot­to­mia riit­tävän pitkän ajan jäl­keen eikä niitä muutenkaan ehkä tilastoida.

    Suomeen sopisi malli, jos­sa kaikkia tulo­ja verotet­taisi­in ankarasti mut­ta omaisu­u­den myyn­tivoitot ja yri­tyk­seen sisälle jätet­ty raha olisi verotonta.

    Lisäk­si tilas­tovi­ra­nomaisia pitäisi kieltää keräämästä tätä tietoa.

  16. Osmo: “Kan­nat­taa siis antaa brut­to­tu­lo­jen eriy­tyä, mut­ta pitää tulo­jakau­ma jotenkin hallinnas­sa vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen avulla.”

    Yhdis­telmä brut­to­tu­lo­jen eriy­tymi­nen + tulo­jen tasaami­nen vero­tuk­sen keinoin nimeno­maan kan­nus­taa lep­pois­tamiseen. Kun lep­pois­tan, brut­to­tu­loni putoa­vat, mut­ta vero­pros­ent­ti­ni putoaa myös, jol­loin net­to­tu­loni putoa­vat vähem­män kuin vapaa-aikani lisään­tyy. Mitä voimakkaampi pro­gres­sio tulovero­tuk­ses­sa, sitä suurem­pi on lep­pois­tamiseen kan­nus­ta­va vaiku­tus niil­lä, jot­ka mielestään tien­aa­vat jo ihan riit­tävästi ja vähän ylikin. 

    Ongel­ma pitäisi siis ratkaista jotenkin muuten kuin vero­tuk­sen pro­gres­si­ol­la, jos lep­pois­tamiseen ei halu­ta kan­nus­taa. En tosin tiedä, voiko sitä edes ratkaista, jos brut­topalkat jatka­vat kipuamistaan?

    Olisi tosin mie­lenki­in­toista nähdä luku­ja, onko lep­pois­t­a­mi­nen kansan­taloudel­lis­es­ti kuinkakin merkit­tävä ongel­ma. Lääkärei­den saatavu­u­teen se var­masti vaikut­taa, mut­ta asian voinee kor­ja­ta koulut­ta­mal­la lisää (kuten nyt kai jo tehdäänkin). Muil­la hyvä­tu­loisil­la aloil­la (KTM, DI, jne) lep­pois­tamista estää tehokkaasti se, että alan hyvä­tu­loi­sis­sa hom­mis­sa työ­nan­ta­jat eivät kauan kat­se­le henkilöä, joka halu­aa olla sään­nöl­lis­es­ti 3kk vuodes­ta etelässä sukelta­mas­sa tai tehdä 70% työvi­ikkoa. Päin­vas­toin, yleen­sä edel­lytetään pitkää päivää ja työsähkö­postei­hin vas­taamista loma­l­lakin, ja ain­oa tapa “lep­pois­taa” on perus­taa oma fir­ma tai joutua kortis­toon. Vähem­män sitou­tu­mista vaa­tivista hom­mista ei taas näil­lä aloil­la mak­se­ta niin paljon, että se eri­tyis­es­ti kan­nus­taisi lep­pois­tamiseen, ainakaan jos halu­aa elää normikeskilu­okkaista elämää asun­to­lain­oi­neen, autoi­neen ja etelänmatkoineen.

  17. Olin aikaisem­min fir­mas­sa, jos­sa esikun­ta oli ulkois­tamisen jäl­keen mit­ta­va. Jouduin mon­esti tiukan asi­akas­neu­vot­telun jäl­keen men­emään suo­raan toim­i­tusjo­hta­jan luo, jot­ta tarvit­ta­vat päätök­set ja toimen­piteet saati­in aikaisek­si. Pahim­mil­laan kak­si yksikön­jo­hta­jaa kinasi kumpi on enem­män samaa mieltä. Päätök­siä ei vaan syn­tynyt. Tiukan kil­pailu­ti­lanteen vuok­si oli pakko leika­ta ei-tuotan­nolli­nen väki puoleen. Organ­isaa­tio selkey­tyi ja toim­inta vir­tavi­ivas­tui ts. tehos­tui. Yksi­tyisessä fir­mas­sa irti­sanomis­suo­ja oli mak­simis­saan 6 kk. Ei 5–15 vuot­ta. Lisäk­si joudut­ti­in ulkois­ta­maan monia toimintoja.

    Tämä olisi tehtävä myös julkisel­la sek­to­ril­la. Ei äkkirysäyk­sel­lä vaan ajan myötä.

    Kun talous on hyvässä vedos­sa, on varaa hyvi­in ter­veys- ja kulttuuripalveluihin.

    Surkea asun­topoli­ti­ik­ka on yksi työl­listämisen esteitä. Meil­lä rak­en­t­a­mi­nen on gryn­deriv­e­toista. Ara­bi­an­ran­nas­sa asum­iso­su­uskun­ta sitkeän tais­ton jäl­keen raken­nut­ti hyvä­ta­soisen ker­rostalon, jos­sa neliöhin­ta oli n. 2000 euroa markki­nahin­taa alem­pi. Mik­si asum­isoikeusasun­not meil­lä jäävät ikuis­es­ti gryn­derin omis­tuk­seen. Tietääk­seni Itä­val­las­sa asun­not siir­tyvät vuosien mit­taan asukkaille.

    Vaik­ka maaseudun tuil­la pide­tään korvet asut­tuina (meil­lä on suh­teessa kaksinker­tais­es­ti väkeä maaseudul­la kuin Ruot­sis­sa), niin ne ylläpitävät teho­ton­ta toimintaa.

  18. Tom­mi Uschanov: Tässä on aikasar­jaa ylim­män (ts. super­rikkaiden) mar­gin­aaliv­eron kehi­tyk­ses­tä Yhdys­val­lois­sa. Vuosi­na 1942–1963 oli yli 20 vuo­den jak­so, jol­loin se oli jatku­vasti hie­man alle 90 pros­entin luokkaa.

    Minus­ta on vähän ihmeel­listä, että vasem­mis­to ei pidä kovem­paa meteliä siitä, että tuo sat­tuu osumaan samaan aikaan viime vuo­sisadan kovim­man talouskasvun kanssa. Vai onko tuo kor­re­laa­tio vain min­un hataris­sa mielikuvissani?

  19. Minä olin se, joka kiisti tulo­ero­jen kasvun ylipäätään. Ja kiistän edelleen. Soin­in­vaara val­it­see aikasar­jansa alku­vuodek­si vuo­den 1987, joka sat­tuu ole­maan se vuosi jol­loin tulo­erot oli­vat his­tar­i­al­lises­sa min­imis­sä. Esimerkik­si koko 1980-luvun alkupuoli, joka oli voimakkaan talouskasvun aikaa oli myös pienenevien tulo­ero­jen aikaa. Soin­in­vaaran väite, että

    1. Kyl­lä, tästä artikke­liketjus­sa on san­ot­tu mon­een ker­taan, että tulo­erot lask­i­vat 1980-luvun puo­liväli­in asti ja ovat sen jäl­keen kas­va­neet yli neljän­nesvu­o­sisadan ver­ran. Kyl­lä se on sil­loin kasvua, vaik­ka tulo­erot ovatkin pienem­mät kuin Suomen itsenäistyessä.

  20. Edelli­nen lähti vähän liian nopeasi. tässä lop­pu: … nousukaudel­la tulo­erot kas­va­vat ja laskukaudel­la (het­kel­lis­es­ti) pienenevät ei siis pidä paikkaansa.

    Tun­nistan kyl­lä mon­et Soin­in­vaaran havain­noista, jot­ka kytkey­tyvät jonkin­laiseen epä­tasa-arvoisu­u­den kasvu­un. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muis­taa että tois­taisek­si Suo­ma­laisen yhteiskun­nan pitkä tren­di on ollut tulon­jaon tasa-arvois­tu­mi­nen. Tren­di voi olla kään­tymässä tai sit­ten ei, mut­ta tulon­jaon aikasar­joista täl­laista kään­net­tä ei voi yksiselit­teis­es­ti todeta.

  21. Krug­man on muuten use­am­paan ker­taan viitan­nyt blo­gis­saan Dia­mondin ja Saezin tutkimuk­seen, jon­ka mukaan opti­maa­li­nen ylin mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti olisi 73. Ihan kauhean nopeasti Laf­ferin käyrän mak­si­mi ei siis tule vas­taan, vaik­ka tark­ka luku Suomen olois­sa olisikin jotain muuta.

  22. Suo­ma­lainen työläi­nen on maail­man parhait­en palkat­tu­jen joukos­sa. Suo­ma­lainen aka­teem­i­nen puolestaan län­tis­ten maid­en huonoim­min palkattujen.

    Aka­teemis­ten palkat ovat Suomes­sa huonot, mut­ta onnek­si vastapain­ona vero­tus on kireää ja hin­nat korkeat.

    Myön­nän auli­isti, että lisen­si­aat­ti­na olen enem­män kiin­nos­tunut suo­ma­laisen aka­teemisen ostovoimas­ta, kun paper­i­työläisen ostovoimas­ta. SAK ja sen poli­it­ti­nen siipi SDP kyl­lä pitävät omien­sa puol­ta. Koulutet­tu­jen ei kan­na­ta maail­man­tuskan takia ampua itseään jalkaan.

  23. Tom­mi Uschanov: Mik­sei kukaan koskaan mis­sään ikinä ota käteen­sä sitä keltaista bud­jet­tikir­jaa ja toiseen käteen punakynää ja ker­ro havain­nol­lis­es­ti moment­ti momen­til­ta, 1) mitä tämä tarkkaan ottaen konkreet­tis­es­ti tarkoittaa

    Help­poa, minus­ta netis­sä on ollut paljonkin eri­laisia leikkauslistoja.

    - Alen­netaan kaikkia julkisen sek­torin palkko­ja 10% vuon­na 2014 ja toiset 10% vuon­na 2015.
    — Nos­te­taan eläkeikä 65 vuoteen.
    — Lakkaute­taan kaik­ki kak­sikielisyys­vaa­timuk­set, kun­nat saakoot itse päät­tää minkä kielisiä ovat.

  24. Eikö palkkata­soa voisi tukea taulukon kaikissa osis­sa? Lisäk­si ALV:ia tulisi pienen­tää, se tekee kaikesta Suomes­sa nini turkasen kallista.

  25. Tom­mi Uschanov: Juuri­han viime viikol­la uuti­soiti­in, että se päin­vas­toin sai perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen hyväksynnän.

    … kun sitä oli ensin muutet­tu. Nyt on jäl­jel­lä vielä vaiku­tusten arvioin­ti, kun ihmiset heräävät mitä se rikkaiden jah­taami­nen oikeasti aiheuttaa.

    Keskustelu pyörii jalka­pal­loil­i­joiden ympäril­lä, vaik­ka yri­tys­ten isopalkkaiset johta­jat ja hei­dän ja kont­to­rien ja kont­tori­toim­into­jen ja kont­tori­toim­into­jen tuk­i­toim­into­jen pitämi­nen maas­sa oli­si­vatkin oikeas­t­aan talouden kokon­aisu­udelle tärkeämpiä juttuja.

  26. Lau­ri: Onko ole­mas­sa jotain tutkimus­näyt­töä siitä että laiton veronkier­to tai maas­ta­muut­to lisään­ty­isi pääo­maveron nos­tamisen takia niin paljon että net­to­vaiku­tuk­se­na vero­ker­tymä olisi pienempi?

    Ruot­sis­sa verot­ta­ja huo­masi muu­ta­ma vuosi sit­ten, että siel­lä oli noin 100 000 lux­em­burgi­laista luot­toko­rt­tia käytössä. Miksiköhän?

    Mitä enem­män rahaa on, sitä enem­män on sekä lail­lisia kier­tokon­ste­ja että insen­ti­ive­jä käyt­tää lait­to­mia kier­tokon­ste­ja tai vai­h­taa toiseen maa­han. Suomelle on lop­ul­ta aika sama, kier­retäänkö vero­ja lail­lis­es­ti, lait­tomasti vai veropakolaisina.

    Pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen kiristymi­nen ei edes vält­tämät­tä karkoi­ta niitä pääo­mia omis­tavia ihmisiä, mut­ta ne pääo­mat ainakin häviävät. Se ei ole tässä tilanteessa oikein hyvä, kun yksi yri­ty­selämän uusi­u­tu­misen ongelmista on yksi­tyisen riskipääo­man puute.

    Toden­näköis­es­ti Laf­ferin käyräl­lä pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta on varaa nos­taa vielä vaik­ka kuin­ka reip­paasti. Oheis­vahinkoina kuitenkin esimerkik­si yksi­tyiset vuokra-asun­not häipyvät markki­noil­ta tai kallis­tu­vat huo­mat­tavasti, ihmis­ten säästöt häipyvät entistä vauhdikkaam­min pankki­tililtä, jne. (Pääo­mat­ulovero­han rahas­taa inflaatiolla.)

    Lyhyel­lä aikavälil­lä puo­li­varakkaiden ihmis­ten sijoi­tus­toim­inta muut­taa muo­toaan sel­l­aisek­si, jos­sa verot mak­se­taan vas­ta lunas­tus­vai­heessa. Tämä vähen­tää yksi­tyisen sijoi­tus­toimin­nan likviditeettiä.

    Jo nyt pääo­mat­ulovero­tus alkaa olla veropo­h­jal­taan tilkkutäk­ki, kun sen hait­tavaiku­tuk­sia on yritet­ty suit­sia. Mitä korkeam­mak­si pros­en­tit vede­tään, sitä enem­män eri­laisia poikkeuk­sia tulee.

    (Pääo­mat­ulovero­tus on nyt jo his­to­ri­al­lis­es­ti varsin korkeal­la tasol­la Suomes­sa. Lama-aikaan 90-luvul­la pääo­mat­u­lo­jen vero­tus oli paljon nyky­istä kevyem­pää mut­ta laajempaa.)

  27. Hiiliv­ero on vähän liiak­si hait­tavero ollak­seen hyvä fiskaa­li­nen vero. Yhteiskun­ta on pitkäl­lä aikavälil­lä mah­dol­lista saa­da hiilineu­traa­lik­si tai jopa hiil­i­jalan­jäl­jeltään negati­ivisek­si, jos vain raken­netaan tarpeek­si ydin­voimaa ja hyö­dyn­netään bio­mas­saa kesto­hyödykkei­den raken­nu­saineena (puu­rak­en­t­a­mi­nen jne.) Minus­ta kiin­teistövero on parhai­ta tun­net­tu­ja fiskaal­isia veroja.

  28. Tom­mi Uschanov: Mik­sei kukaan koskaan mis­sään ikinä ota käteen­sä sitä keltaista bud­jet­tikir­jaa ja toiseen käteen punakynää ja ker­ro havain­nol­lis­es­ti moment­ti momen­til­ta, 1) mitä tämä tarkkaan ottaen konkreet­tis­es­ti tarkoit­taa ja 2) mis­tä eduskun­nas­sa on tarkoi­tus kerätä äänet sen toteuttamiseen?

    Eikös sik­späk­ki juuri tehnyt tämän? Kohtaan yksi löy­tyi mon­en­laista rak­en­tei­den uud­is­tamis­es­ta, mikä toden­näköis­es­ti on aivan oikea aja­tus. Pelkkä säästämi­nen on aika han­kalaa, jos se kohdis­tuu perusasioi­hin (sote, koulu­tus, yövartija).

    Koh­ta kak­si hoidet­ti­in sil­lä, että jätet­ti­in likainen työ seu­raavalle par­la­men­tille. Se taas ker­too siitä, että demokra­tia on muu­tos­ti­lanteis­sa erit­täin huono hal­li­tus­muo­to. Ehkä kuitenkin vähiten huono.

  29. Jälkim­mäisessä kuvios­sa pitäisi olla log­a­r­it­mi­nen asteikko pysty­su­un­nas­sa. Jos (silmämääräis­es­ti arvioitu­na) ylim­män desi­ilin tulot oli­vat viisinker­taiset alimpaan näh­den lähtöpis­teessä niin lin­eaarisel­la skaalal­la sil­lä olisi viisinker­tainen kul­mak­er­roin vaik­ka suh­teel­liset tulo­erot pysy­i­sivät muuttumattomina.

    (Juu ja huo­maan, että jää siihen silti tulo­ero­jen kasvua, ja tuo kuvio oli lainattu)

  30. Kiitos Osmo eri­no­mai­sista kir­joituk­sista tästä aiheesta. Myös johtopäätök­set ja kor­jause­hdo­tuk­set ovat sel­l­aiset, joi­ta mielel­läni tuen.

    Myös Paul Krug­man ilmeis­es­ti on teo­ri­as­ta ja tulkin­nois­tasi samaa mieltä, kun kir­joit­taa tuoreessa kir­joituk­ses­saan, että “the key to under­stand­ing pover­ty argu­ments is that the main cause of per­sis­tent pover­ty now is high inequal­i­ty of mar­ket income”.
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2014/01/08/on-fighting-the-last-war-on-poverty/?_r=0

    Mielestäni on myös erit­täin myön­teistä Suomen kannal­ta, että ainakin yksi kansane­dus­ta­ja on päässyt ongel­man erit­telystä eten­emään jo kor­jause­hdo­tuk­si­in. Amerikan poli­it­tisen ilmapi­irin ongelmista ker­too se, että Krug­man joutuu käyt­tämään val­tavasti ener­giaa siihen, että edes ongel­mas­ta päästäisi­in yksimielisyy­teen. Suomes­sa täl­lainen laa­jem­pi yksimielisyys ei mielestäni ole kuitenkaan niin kovin kaukana, ja vähitellen pitäisi ja voitaisi­in päästä ongel­man havait­semis­es­ta sen korjaamiseen.

  31. Tom­mi Uschanov: Mik­sei kukaan koskaan mis­sään ikinä ota käteen­sä sitä keltaista bud­jet­tikir­jaa ja toiseen käteen punakynää ja ker­ro havain­nol­lis­es­ti moment­ti momen­til­ta, 1) mitä tämä tarkkaan ottaen konkreet­tis­es­ti tarkoit­taa ja 2) mis­tä eduskun­nas­sa on tarkoi­tus kerätä äänet sen toteuttamiseen?

    Päivän hesarin mukaan Kou­volan kaupun­ki vähen­tää palkkalis­toil­taan 600 ihmistä. Oma ole­tuk­seni on että nyt toteutetaan kun­tali­itosten mah­dol­lis­ta­mat henkilöstövähen­nyk­set kun viiden vuo­den karenssi­ai­ka tulee täy­teen. En nyt tiedä moment­ti momen­til­ta mitä kaikkia toim­into­ja tuo kos­kee, mut­ta pidän tuo­ta indikaat­to­ri­na että säästöko­htei­ta ja ‑mah­dol­lisuuk­sia julkisel­la puolel­la kyl­lä on.

  32. TL: Help­poa, minus­ta netis­sä on ollut paljonkin eri­laisia leikkauslistoja.

    - Alen­netaan kaikkia julkisen sek­torin palkko­ja 10% vuon­na 2014 ja toiset 10% vuon­na 2015.
    — Nos­te­taan eläkeikä 65 vuoteen.
    — Lakkaute­taan kaik­ki kak­sikielisyys­vaa­timuk­set, kun­nat saakoot itse päät­tää minkä kielisiä ovat.

    Tästä voidaan lähteä, mut­ta sit­ten vielä yksi pikku jut­tu: miten saadan eduskun­taan enem­mistö, joka päät­tää näistä?

    1. - Alen­netaan kaikkia julkisen sek­torin palkko­ja 10% vuon­na 2014 ja toiset 10% vuon­na 2015.

      Mon­tako­han lääkäriä ter­veyskeskuk­si­in jää tuon 20 pros­entin palka­nalen­nuk­sen jäl­keen? Mitä tekevät opet­ta­jat tai lah­jakkaim­mat pro­fes­sorit, joi­ta nytkin kalastel­laan amerikkalaisi­in yliopis­toi­hin. Miten poli­isit, jot­ka todel­lakaan eivät ole kova­palkkaisia, pär­jäävät 20 pros­entin palka­nalen­nuk­sen jäl­keen, perushoitajat.

  33. Liian van­ha: Sveitsin sosi­aal­i­menot oli­vat 2007 25,2 % bkt, Suomen 25,4 %

    Olete­taan että tuo on tot­ta ja sosi­aal­i­menot var­tailukelpoisia. Eli huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä julkisel­la (upto 50% lasku­tavas­ta riip­puen) sek­to­ril­la saadaan pidet­tyä suh­teel­liset sosi­aal­i­menot samal­la tasol­la (absolu­ut­tis­es­ti tietenkin rahaa on jopa enem­män kun bkt on paljon suurempi). 

    Samal­la saadaan pidet­tyä keski­t­u­loisen (suo­ma­laisit­tain tietysti ökyrikas riistäjä) tuloverot jos­sain 10% tietämil­lä ja arvon­lisävero 8%. 

    Suo­ma­laisitt­tain keski­t­u­loinen 6000E tien­aa­va pariskun­ta 2 lapsel­la mak­saa Zurichin kant­tonis­sa keskimäärin 2.17 % tuloveroa (kak­si pilkku seitsemäntoista)

    Tämä juurikin vahvis­taa uskoani siihen että suomes­sa julki­nen sek­tori puuhastelee jotain kallista, mitä ei tarvi­ta, varsinkaan velaksi.

    1. Hupi­sis. Uskot var­maankin, että tuos­sa kahdessa pros­en­tis­sa on koko Sveitsin vero­tus kaikkine veroi­neen. Uskotko mui­hinkin satuihin?
      En tähän hätään löytänyt tuoreem­paa tietoa, mut­ta vuon­na 2006 Sveitsin kokon­aisveroaste oli vuon­na 2006 30,1 %. Sveit­sis­sä verote­taan myös asun­to­tu­loa omas­sa asun­nos­saan asuvilta.

  34. Liian van­ha:
    Val­tion mak­sama palkkatu­ki on vain yksi yri­tystuen muoto.

    Kun yri­tyk­set eivät nykään mak­sa vero­ja net­tona (verot-yritystuet=n 0) niin täl­laiset palkkat­uet kään­tävät rahavir­ran jo niin päin, että palka­nsaa­jat alka­vat mak­saa siitä, että yri­tys työllistää.

    Täl­laisen kehi­tyk­sen päässä on yhteiskun­ta, jos­sa suurin osa on orjatyöläisiä
    Sak­san mallis­sa tämä on kas­va­va ongel­ma, sil­lä yri­tys­ten kan­nat­taa siir­tyä käyt­tämään mini­job­työläisiä, sil­lä val­tio mak­saa heille tukea.

    Yhteiskun­ta siis toisaal­ta pakot­taa ihmiset töi­hin pal­ka­lla mil­lä hyvän­sä ja val­tio mak­saa sit­ten elinkus­tan­nusten ja palkan välisen eron.

    Eikö täl­lainen kehi­tys saisi olla suo­ras­taan tavoite? Sil­loin­han tuet oli­si­vat vastik­keel­lisia, mitä kovasti vaa­di­taan, kos­ka käytäisi­in töis­sä. Orju­ud­es­ta kuitenkin saa puhua vas­ta, jos työa­jat ovat ylip­itk­iä, työ yli­raskas­ta eikä lomia sal­li­ta ja jos tuet eivät ole riit­tävät. Robot­it ja muu automa­ti­soitu huip­putekni­ik­ka har­van osaa­van työn­tek­i­jän varas­sa tuot­ta­vat parhait­en ja nämä yri­tyk­set tuo­vat vau­rau­den, jol­la tuetkin mak­se­taan. Palkkavero­jen osu­us supis­tuu yhä joka tapauk­ses­sa. Ote­taan­pa ver­tailuko­hdak­si arvostet­tua työtä tekevä maat­alousyrit­täjä, jon­ka toimeen­tu­lo ei olisi edes mah­dolli­nen ilman vas­taavia tukia.

  35. Uno­h­tui, siis 6000E kuukaudessa. Sama pariskun­ta saa muuten tien­ata 13300E/kk mak­saak­seen 10% tuloveroa. 

    Korkein tuloveroaste on 30.34% alka­en 84000E kuukausituloista

  36. Anu:
    Krug­man on muuten use­am­paan ker­taan viitan­nyt blo­gis­saan Dia­mondin ja Saezin tutkimuk­seen, jon­ka mukaan opti­maa­li­nen ylin mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti olisi 73. Ihan kauhean nopeasti Laf­ferin käyrän mak­si­mi ei siis tule vas­taan, vaik­ka tark­ka luku Suomen olois­sa olisikin jotain muuta. 

    Jos kaik­ki työhön kohdis­tu­vat verolu­on­toiset mak­sut huomioidaan, niin aika lähel­lä tuo­ta pros­ent­tia ollaan ellei men­nä jo ylikin. Keskeinen osa korkeaa vero­tus­ta Suomes­sa on sen moninker­tainen ja pirstaloitunut luonne. 

    Aluk­si ALV 24.5, TyEL 24.2%, työt­tömyys­vaku­u­tus mak­su 0.75–2.95% ja mui­ta pakol­lisia mak­su­ja. Sit­ten vas­ta näkyy sin­un palk­ka kuitis­sasi ensin 5.55 — 7.05% eläke­mak­su yms ja lop­ul­ta se val­tion & kun­nan vero pros­ent­ti. Kaik­ki ovat kuitenkin työhön kohdis­tu­vaa lak­isääteis­es­ti pakol­lista vero­tus­ta, vaik­ka osa on muodol­lis­es­ti siir­ret­ty vaku­u­tusy­htiö­den tai eläk­er­a­has­to­jen hoidettaviksi.

  37. Palkkatu­ki vaikut­taa hyvälle ide­alle, etenkin jos sen myötä yleis­si­tovu­us lakkaute­taan. Mut­ta se on tulon­si­ir­to, jol­la on siten oma väärinkäytön mah­dol­lisuuten­sa. Kun kaikille jo kus­tan­netaan ter­vey­den­hoito, koulu­tus ym. palkkat­uen lisäk­si yhteis­es­tä pus­sista, pitää mei­dän kysyä itseltämme, kenelle olemme valmi­ita mak­samaan palkkatukea. Tues­ta saat­taa seu­ra­ta ikuinen Var­ti­ais­lainen “työvoima­pu­la”, kun mata­lan tuot­tavu­u­den työ­nan­ta­jat naut­ti­vat eteläamerikkalai­sista palkkakus­tan­nuk­sista ja euroop­palais­es­ta infrasta.

    Euroopas­sa on kuulem­ma työvoiman vapaa liikku­vu­us, asi­aa pitäisi var­maan koordi­noi­da sil­läkin tasolla?

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    On se kauhea­ta. Halu­aisitko, että sin­ut vapaute­taan eläke­mak­su­ista ja eläkkeestä 

    Ei vält­tämät­tä huono idea. Aika mon­elle oman eläk­keen keräämi­nen on parem­pi vai­h­toe­hto. Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, että vai­hde­taan sys­teemiä tasalta ja puolelta! 😀 Nykyi­nen jär­jestelmä ei ole kovin van­ha, mikä uno­htuu joiltakin. 😉

  39. Aus­tri­an:
    Useim­mis­sa mais­sa myyn­tivoitot ovat verot­to­mia riit­tävän pitkän ajan jäl­keen eikä niitä … 

    On kak­si tapaa tehdä toimi­va vero­tusjär­jestelmä: joko euroop­palainen, jos­sa verote­taan tulo­ja mut­ta ei per­in­töjä tai Jenk­ki-sys­tee­mi, jos­sa ei verote­ta tulo­ja, mut­ta per­in­töverot ovat korkeat. Suo­ma­lainen, jos­sa verote­taan molem­pia, on täysin ääliömäi­nen kansan­talouden kannalta. 

    Suomes­sa on vain yksi oikea yhteiskun­nalli­nen ongel­ma. Se on koti­maisen pääo­man puute. Se näkyy mm. työ­paikois­sa. Meistä on kovaa vauh­tia tulos­sa tytäryhtiötalous.

  40. Tapio Pel­to­nen: Minus­ta kiin­teistövero on parhai­ta tun­net­tu­ja fiskaal­isia veroja.

    Markki­na-arvoon sido­tul­la kiin­teistöverol­la on paljon siu­nauk­sel­lisia seu­raa­muk­sia. Se paran­taa asun­to­jen vai­h­tu­vu­ut­ta, sen kiertämi­nen on liki mah­do­ton­ta, se verot­taa tuurivoit­to­ja, se helpot­taa vero­taakkaa vaikeis­sa paikois­sa (jos työ­paikat menevät ja asun­to­jen hin­nat rom­ah­ta­vat, verokin rom­ah­taa), se alen­taa asun­to­jen hin­to­ja, jne.

    Nyt puut­tuu enää se enem­mistö par­la­men­tista. Ja sitä voi olla vähän vaikea löytää, kos­ka häviäjiä ja sel­l­aisek­si itseään luule­via on paljon. Nau­ret­ta­van pieniähän suo­ma­laiset kiin­teistöverot ovat, vaik­ka pros­en­tit ovatkin realistisia.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä, tästä artikke­liketjus­sa on san­ot­tu mon­een ker­taan, että tulo­erot lask­i­vat 1980-luvun puo­liväli­in asti ja ovat sen jäl­keen kas­va­neet yli neljän­nesvu­o­sisadan ver­ran. Kyl­lä se on sil­loin kasvua, vaik­ka tulo­erot ovatkin pienem­mät kuin Suomen itsenäistyessä.

    Tämä on ihan yksiselit­teis­es­ti epä­tosi väite. Suo­ras­taan puu­ta­heinää ja höpöhöpöä.

    Tulo­erot ovat laske­neet ammoi­sista ajoista läh­tien noin 80-luvun puo­liväli­in, minkä jäl­keen ne oli­vat vakaal­la, alhaisel­la tasol­la vuo­teen 1993 asti. Sen jäl­keen vuosien 1993 ja 2000 välil­lä tapah­tui selvää tulo­ero­jen kasvua, minkä jäl­keen tulo­erot ovat muut­tumat­to­mia. Tulo­erot eivät siis ole kas­va­neet 25 vuot­ta. Sen sijaan tulo­erot ovatt muut­tumat­to­mia viimeiset 13 vuotta.

    Tämä on tarkastet­tavis­sa Tilas­tokek­sen tulon­jakoti­las­tos­ta, mis­tä löy­tyy gini-ker­toimet eri tulokäsit­teille vuodes­ta 1961 alkaen.

    1. Et6 näköjään ole lukenut tätä tek­stiä. Ensin­näkin tuol­la käsit­tel­l­lä ne nousi­vat vuo­teen 2007 saak­ka, jon­ka jäl­keen ne lask­i­vat, kun suh­danne vei pääo­mat­u­lot. Mut­ta tässä puhutaan nyt palkkaeroista. Se on eri asia.

  42. Mitähän sälää tämä enää kaipaisikaan? Jos kuitenkin että duu­nar­in lik­sa menee sen mukaan kuin samal­la padalle tuli kiinalaisia,latinoja,afrikkalaisia,indonesialaisia,bangladeshiläisiä ja kam­but­se­ja. Nuo ter­mit ovat geografiaa. 

    Sit­ten sinne kauhan var­teen ilmaan­tu­i­v­at har­vardista yales­ta han­kkenista tämä MBA eli­it­tik­il­ta globaa­lik­si kän­ny kän­nyyn yli-ihmisverkok­si. Perus­jal­ka uusor­gan­isoin­nis­sa on oma­lu­pa luo­da yksi­ty­istä rahaa.Viimeisen vuo­sisa­ta-kvar­taalin aikana sitä yksi­ty­istä mak­su­väinet­tä on tul­vitet­tu kysymät­tä enää sosi­aali-demokraat­tista lisenssiä ja sen toimiehtoja. 

    Se on siinä, abstrak­tisti kyl­läkin san­ot­tuna. Yks jut­tu vielä,konkreettisempikin. Mik­sikähän Wärt­silä ei meinaa ostaa Rolls-Roycen ko.toimintoja vaan että ilman muu­ta tois­in­päin ? Rahaa,luottovälinettä olisi vaik­ka kuin­ka ja use­a­ta sort­tia. Lisäk­si jän­nää kuin­ka toisia koske­vat markki­nao­su­us­ra­jat ja määräävä ase­ma, mut­ta toisia eivät.Jukka Sjöstedt

  43. Viherinssi:Nyt puut­tuu enää se enem­mistö par­la­men­tista. Ja sitä voi olla vähän vaikea löytää, kos­ka häviäjiä ja sel­l­aisek­si itseään luule­via on paljon. Nau­ret­ta­van pieniähän suo­ma­laiset kiin­teistöverot ovat, vaik­ka pros­en­tit ovatkin realistisia.

    Huo­maut­taisin että suuris­sa vero­tuk­sen pain­opis­teen muu­tok­sis­sa on edet­tävä melko hitaasti, kos­ka ne johta­vat myös suuri­in var­al­lisu­usar­vo­jen muutoksiin.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    En tähän hätään löytänyt tuoreem­paa tietoa, mut­ta vuon­na 2006 Sveitsin kokon­aisveroaste oli vuon­na 2006 30,1 %.

    Ja Suomen aste on järkyt­tävät 44%. Jos julk­ista kulu­tus­ta leikat­taisi­in aluk­si sen ver­ran, että päästäisi­in vaik­ka sveitsin lukemi­in niin se olisi hyvä.

    Voi olla vaikeaa mut­ta kyl­lä järkevä min­i­mi on OECD joka menee siel­lä 35% korvilla.

    Negati­ivi­nen tulovero on mal­li­na var­maan tehokas, kun­han joku ensin ker­too mis­tä rahat tulee ilman veroas­t­een kiristämistä

    1. Sveitsin talousstrate­gia perus­tuu varaste­tun tavaran kätkemiseen. Siihen ei maail­mas­sa voi kovin moni maa erikois­tua, kos­ka kätket­tävä loppuu.

  45. Kalle: Suomes­sa on vain yksi oikea yhteiskun­nalli­nen ongel­ma. Se on koti­maisen pääo­man puute. 

    Ei tääl­lä pulaa pääo­mas­ta ole. Se on vain poli­it­tisil­la valin­noil­la päätet­ty allokoi­da suurelta osin maan arvon nos­tamiseen — yhdessä Euroopan harvim­min asu­tus­sa maassa.

    Kiin­teistövero ylös ja asun­to­lainan verovähen­nysoikeus pois.

  46. Hupi­sis. Uskot var­maankin, että tuos­sa kahdessa pros­en­tis­sa on koko Sveitsin vero­tus kaikkine veroi­neen. Uskotko mui­hinkin satuihin?
    En tähän hätään löytänyt tuoreem­paa tietoa, mut­ta vuon­na 2006 Sveitsin kokon­aisveroaste oli vuon­na 2006 30,1 %. Sveit­sis­sä verote­taan myös asun­to­tu­loa omas­sa asun­nos­saan asuvilta.

    Kyl­lä asun­to­tu­loa verote­taan, joka on johtanut siihen että asun­to­lain­o­ja ei mak­se­ta takaisin vaan pide­tään velka­suhdet­ta yllä kos­ka korot (asum­is­menot) saa vähen­tää asum­is­tu­loista. Mut­ta jos se oloasi helpot­taa niin voidaan lisätä kyseisen pariskun­nan tulo­hin 1500E asum­is­tu­loa jol­loin vero­pros­ent­ti nousee 3.5 pros­ent­ti­in. Eli ? 

    Kuten arvelin, dis­so­nanssi on kova, mut­ta on silti huvit­tavaa saa­da täl­läi­nen reak­tio ketjus­sa jos­sa ehdote­taan “oiekin roimaa palkkatukea” pienituloisille.

    Mut­ta mitäpä sitä val­tiouskon­nos­sa kas­va­neelta broi­ler­il­ta voisi odot­taa. En muuten usko sat­u­i­hin, kuten puh­taan pop­ulis­tisi­in tari­noi­hisi tuloeroista.

  47. Raimo K: lkeen men­emään suo­raan toimit

    TL: Help­poa, minus­ta netis­sä on ollut paljonkin eri­laisia leikkauslistoja.

    -

    TL: Help­poa, minus­ta netis­sä on ollut paljonkin eri­laisia leikkauslistoja.

    Tai toteutet­tuna vähän kevyem­min, laite­taan julkisen sek­torin palkanko­ro­tuk­set nol­lata­soon siihen asti kun vai­h­to­taseemme on negati­ivi­nen tai siihen asti kun maamme ei ota enää velkaa vaan lyhen­tää sitä. Siinä sit­ten aikaa myöten suo­jatyö­paikat ja halu työsken­nel­lä julkisel­la sek­to­ril­la vähe­nee kun kuilu yksi­tyiseen sek­tori­in toiv­ot­tavasti kas­vaa. Ja sosi­aal­ituet myös nol­lako­ro­tuslin­jalle siihen asti kun menee taas paremmin.

    Näi­den toimien luulisi ole­van omi­aan aktivoimaan kansalaisia hakeu­tu­maan tuot­tavimpi­in töi­hin tai kuka ties peräti itse perus­ta­maan vien­tiyri­tyk­siä, innovoimaan vien­ti­tuot­tei­ta jne. joista sit­ten saataisi­in euro­ja maa­han hyv­in­voin­ti­val­tion säi­lyt­tämistä varten.

    - Alen­netaan kaikkia julkisen sek­torin palkko­ja 10% vuon­na 2014 ja toiset 10% vuon­na 2015.
    — Nos­te­taan eläkeikä 65 vuoteen.
    — Lakkaute­taan kaik­ki kak­sikielisyys­vaa­timuk­set, kun­nat saakoot itse päät­tää minkä kielisiä ovat.

    Alen­netaan kaikkia julkisen sek­torin palkko­ja 10% vuon­na 2014 ja toiset 10% vuon­na 2015.
    — Nos­te­taan eläkeikä 65 vuoteen.
    — Lakkaute­taan kaik­ki kak­sikielisyys­vaa­timuk­set, kun­nat saakoot itse päät­tää minkä kielisiä ovat.

    usjo­hta­jan luo, jot­ta tarvit­ta­vat päätök­set ja toimen­piteet saati­in aikaisek­si. Pahim­mil­laan kak­si yksikön­jo­hta­jaa kinasi kumpi on enem­män samaa mieltä. Päätök­siä ei vaan syn­tynyt. Tiukan kil­pailu­ti­lanteen vuok­si oli pakko leika­ta ei-tuotan­nolli­nen väki puoleen. Organ­isaa­tio selkey­tyi ja toim­inta vir­tavi­ivas­tui ts. tehos­tui. Yksi­tyisessä fir­mas­sa irti­sanomis­suo­ja oli mak­simis­saan 6 kk. Ei 5–15 vuot­ta. Lisäk­si joudut­ti­in ulkois­ta­maan monia toimintoja.

    Tämä olisi tehtävä myös julkisel­la sek­to­ril­la. Ei äkkirysäyk­sel­lä vaan ajan myötä.

  48. xyzzy: Ja Suomen aste on järkyt­tävät 44%. Jos julk­ista kulu­tus­ta leikat­taisi­in aluk­si sen ver­ran, että päästäisi­in vaik­ka sveitsin lukemi­in niin se olisi hyvä.
    ‘snip’

    Eiköhän se onnis­tu aika hel­posti, ei tarvitse muu­ta kuin nos­taa BKT Sveitsin tasolle 😉

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Sveitsin talousstrate­gia perus­tuu varaste­tun tavaran kätkemiseen. Siihen ei maail­mas­sa voi kovin moni maa erikois­tua, kos­ka kätket­tävä loppuu.

    Eiköhän tässä ole lievää liioit­telua? Kyl­lä Sveit­sis­sä on muu­takin kuin pankkeja.
    Eikä varas­t­a­mi­nenkaan näytä maail­mas­ta loppuvan.

  50. tcrown: Minus­ta on vähän ihmeel­listä, että vasem­mis­to ei pidä kovem­paa meteliä siitä, että tuo sat­tuu osumaan samaan aikaan viime vuo­sisadan kovim­man talouskasvun kanssa. Vai onko tuo kor­re­laa­tio vain min­un hataris­sa mielikuvissani? 

    No kah, aloite­taan kol­mas maail­man­so­ta, niin kyl­lä var­masti sen jäl­keen on talouskasvu kovaa. Jos oikein hyvin käy, päästään samal­la eroon väestönkasvunkin aiheut­tamista ongelmista.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    On se kauhea­ta. Halu­aisitko, että sin­ut vapaute­taan eläke­mak­su­ista ja eläkkeestä? 

    Näin kolmikymp­pisenä olen jo aiko­ja sit­ten omak­sunut sen käsi­tyk­sen, että min­ut on vapautet­tu eläk­keestä, ts. mak­sami­ani eläke­mak­su­ja tuskin tulen ikinä näkemään, jos edes joskus eläk­keelle pääsen. Suo­ma­lais­ten eläk­er­a­hat tul­laan puhal­ta­maan mon­een ker­taan osana sitä tai tätä keikaus­ta, jos­sa Katainen & co silmät innos­ta kiilu­en osoit­taa euroop­palaista sol­i­daarisu­ut­ta. Tai sit­ten tulee yksinker­tais­es­ti sota. Enkä ole ikäisessäni tut­tava­pi­iris­sä mitenkään ain­oa tässä käsi­tyk­sessä oleva.

    Osmo Soin­in­vaara:
    En tähän hätään löytänyt tuoreem­paa tietoa, mut­ta vuon­na 2006 Sveitsin kokon­aisveroaste oli vuon­na 2006 30,1 %.

    Ja Suomes­sa wikipedi­an mukaan v. 2010 42.1%. Eli kokeil­laanko ensin saa­da se vaik­ka Sveitsin tasolle?

  52. Osmo Soin­in­vaara: Mon­tako­han lääkäriä ter­veyskeskuk­si­in jää tuon 20 pros­entin palka­nalen­nuk­sen jälkeen? 

    Koulute­taan lisää lääkäre­itä, annetaan hoita­jille enem­män oikeuk­sia, vähen­netään byrokra­ti­aa ja nos­te­taan terveyskeskusmaksuja.

    Kou­vola (asukasluku 87168) irti­sanoo 600 työn­tek­i­jää. Suo­mi (asukasluku 5414000) voisi siis irti­sanoa vas­taavin perustein 37000 työntekijää.

    Ehdotan että palkko­ja leikataan vain 10% ja sen lisäk­si julkiselta sek­to­ril­ta irti­san­o­taan 20000 työn­tek­i­jää. Pain­ottuen hallintoon. Esimerkik­si armei­jan ja poli­isin ylim­mästä joh­dos­ta voisi irti­sanoa puo­letkin. “Suomen Soti­las” ‑lehden mukaan nuorista upseereista ken­täl­lä on pulaa, pullei­ta kova­palkkaisia esikun­taupseere­i­ta on liikaa. 

    Val­tion eläkkeisi­in voisi myös suo­raan määrätä eläkeka­tok­si mediaanipalkan+1000€/kk.

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuol­lainen on ihan arkipäivää. Poli­isit voivat ryhtyä vaik­ka var­ti­joik­si tai tar­joil­i­joik­si. Pro­fes­sorit voivat muut­taa ihan vapaasti ulko­maille. Niin yksi­tyisel­läkin tehdään jatku­vasti, ainakin min­un tuttavapiirissäni. 

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194844024990/artikkeli/diplomi-insinoori+halusi+tyon+jolla+on+merkitysta.html

  53. Sylt­ty: Huo­maut­taisin että suuris­sa vero­tuk­sen pain­opis­teen muu­tok­sis­sa on edet­tävä melko hitaasti, kos­ka ne johta­vat myös suuri­in var­al­lisu­usar­vo­jen muutoksiin.

    Olen jyrkästi samaa mieltä. Tässä asi­as­sa kymme­nen vuot­ta lie­nee jonkin­lainen min­imi­ai­ka siir­tymään, kos­ka muuten tuoreet asun­tove­lal­liset ovat pulas­sa. Mut­ta joskus se siir­tymäkin pitää aloit­taa. (Toki siir­tymäsään­nök­sis­sä voidaan ottaa huomioon esimerkik­si asun­non han­k­in­ta­het­ki, mil­lä voidaan tasoit­taa pahim­mat ikävyydet.)

  54. noz­ick: Tämä on tarkastet­tavis­sa Tilas­tokek­sen tulon­jakoti­las­tos­ta, mis­tä löy­tyy gini-ker­toimet eri tulokäsit­teille vuodes­ta 1961 alkaen. 

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan tulon­jakoti­las­tot eivät ole ver­tailukelpoisia vuodes­ta 1993 alka­en. Pääo­maver­ou­ud­is­tus näet. Ennen vuot­ta 1993 pääo­mat­u­lo­ja ketkutelti­in verot­tomik­si, eikä iso osa niistä näkynyt tilas­tois­sa. Uud­is­tuk­sen jäl­keen ketkut­telu ei enää kannattanut.

  55. Aidoti pien­i­t­u­losten tulon­si­ir­to­jen lisäämiseen on hyvät perus­teet, siis pien­im­mäin sairaspäivära­ha, taku­ueläk­keen ja toimeentulominimin.

    Sosi­aal­i­tur­van sekavu­us asum­is­tuki­neen ja eri mak­saji­neen tekee hom­man vähän vaikeaksi.

    Mak­sa­ja on keskilu­ok­ka, joka vähe­nee siis muutenkin.
    Julkisen sek­torin palka­nalen­nus ei onnis­tu, joten siel­lä joko irti­san­o­taan tai jätetään sat­un­nais­es­ti eläköi­tyvien ihmis­ten duu­nit täyt­tämät­tä. Irti­sanomien ja tehtävien kohdis­t­a­mi­nen tarpeen mukaan on fiksumpaa.

    Kira­js­ton­hoita­jis­takaan tosin ei ole ollut pulaa, pienistä palkoista huoli­mat­ta. Julisen puolen nim­mel­lispakko­jen jäädyt­tämi­nen ja lomae­tu­jen leikkaami­nen ei aiheuta kat­strofia ja asun­to­jen pakkohuutokauppoja. 

    Mikä motivoi vauras­tu­maan ja mak­samaan veroja?
    Vero­tuk­sen kiristämi­nen motivoi down­sif­tauk­seen, jol­loin yhteiskun­nan mak­saman koulu­tus jää hyödyntämättä.
    Pien­mpi­en tulo­jen saamisen har­va myöskään valitsee.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    On se kauhea­ta. Halu­aisitko, että sin­ut vapaute­taan eläke­mak­su­ista ja eläkkeestä?

    Kyl­lä. Halu­aisin hallinnoi­da kaikkia omia säästöjäni itse. Nykyiset eläke­mak­sut menevät lähin­nä nyky­is­ten liian suurien eläkkei­den mak­samiseen. Kun min­un viralli­nen eläkeikä tulee, en usko että mak­sajia enään on ja sääste­tyt rahat on jo käytetty. 

    Korkein­taan pieni perus­tur­va kaikille val­tion pus­sista tulisi riit­tää kaikille. Jos halu­aa enem­män, niin voi sit­ten suurista tulois­taan säästää itse. Ansisidon­naiset etu­isu­udet ei tulisi kuu­lua julkisen talouden piiri­in, vaan se voisi keskit­tyä keskit­tyä köy­hien ja väho­sais­ten tukemiseen. 

    Rahan siirtämi­nen köy­hiltä ja keski­t­u­loisil­ta ansiosi­don­nais­ten etu­isuuk­sien ja eläkkei­den mak­su­un lisää tulo­ero­ja, eikä suinkaan vähen­nä niitä. Se ylläpitää eri­ar­voisu­ut­ta, eikä toi­mi tulo­jen tasaajana.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    On se kauhea­ta. Halu­aisitko, että sin­ut vapaute­taan eläke­mak­su­ista ja eläkkeestä?

    Mitä tapah­tu­isi, jos tuo eläke­mak­su­ista ja ansioeläkkeistä vapau­tu­mi­nen olisi mah­dol­lista? Nuo 5–6% tasaverot ovat pien­i­t­u­loiselle suh­teel­lisen iso raha. Entä jos saisikin vali­ta taku­ueläk­keen van­huuten­sa turvaksi?

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Sveitsin talousstrate­gia perus­tuu varaste­tun tavaran kätkemiseen. Siihen ei maail­mas­sa voi kovin moni maa erikois­tua, kos­ka kätket­tävä loppuu.

    Hie­man kärjistettyä.

  59. tcrown: Ei tääl­lä pulaa pääo­mas­ta ole. Se on vain poli­it­tisil­la valin­noil­la päätet­ty allokoi­da suurelta osin maan arvon nos­tamiseen – yhdessä Euroopan harvim­min asu­tus­sa maassa.Kiinteistövero ylös ja asun­to­lainan verovähen­nysoikeus pois.

    Mie­lenki­in­toinen väite, mut­ta en niele tässäkään nol­la­summapeliä. Pääo­mavero­tus on Suomes­sa liian korkeal­la tasol­la ja se vaikut­taa mm. työl­lisyy­teen. Enem­män ehkä työ­paikko­jen laatu­un kuin määrään, vaik­ka kieltämät­tä myös määrään. 

    Ilman kun­nol­lista yksi­ty­istä pääomi­tus­ta muu­tumme tytäry­htiö­taloudek­si ja työ­paikat “mäkkärin kas­soik­si”. En pidä kehi­tys­tä toivottana. 🙁

    Viimeinen kun­nolli­nen pääo­maruiske Suomes­sa oli kiel­to­la­ki, mut­ta sil­lä on niin paljon sosi­aal­isia hait­tavaiku­tuk­sia, etten pidä sitä suo­ta­vana. Nokian optiot oli­si­vat olleet mah­dol­lisu­us, mut­ta se tyrit­ti­in liian koval­la verotuksella.

    Olet kuitenkin oikeasa kiin­teistö­jen vinoutunei­den hin­to­jen osalta. Kaik­ki tuet asumiselle ovat yhtä vahin­gol­lisia, oli kyse sit­ten vuokra- tai omis­tusasumis­es­ta. Samoin vero­tuk­sen osalta olet siinä mielessä oike­as­sa, ettei meil­lä ole nykyisessä verokil­pailu­ti­lanteessa oikeasti muu­ta vai­h­toe­htoa, kuin nos­taa kiin­teistöveroa muun vero­tuk­sen koh­ta rom­ah­taes­sa omaan mahdottomuuteensa.

  60. Paras­ta lääket­tä tulo­eroi­hin on talouskasvu, joka antaa taas ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keelle aseet käsiin.

    Niin kauan kuin ihmiset lähin­nä pelkäävät työ­paikko­jen­sa puoles­ta, niin työssä ole­vat eivät uskalla vaa­tia lisää. Tulo­erot kasvavat.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Sveitsin talousstrate­gia perus­tuu varaste­tun tavaran kätkemiseen. Siihen ei maail­mas­sa voi kovin moni maa erikois­tua, kos­ka kätket­tävä loppuu.

    Tuo­ta, tuo­ta, tämä nyt ei vält­tämät­tä ole koko totuus. 

    Sveit­sis­sä on paljon “tun­tem­at­to­mia” huip­pute­knolo­gian yri­tyk­siä, joista mon­et ovat aika pieniä, mut­ta hyvin kan­nat­tavia. Siel­lä on usei­den suuryri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta, ei pelkästään pankkeja. 

    Sekä Zyrichin että Lau­san­nen teknil­liset yliopis­tot ovat maail­man huippua.

    Sveit­siläiset (ainakin sak­sankieliset) tekevät lisäk­si hul­lu­na töitä.

  62. Tapio: Tuo­ta, tuo­ta, tämä nyt ei vält­tämät­tä ole koko totuus… 

    Sveitsin pankkisalaisu­us on oletet­tavasti pelas­tanut suo­ma­laisia pääo­mia. Se on myös var­masti pelas­tanut hyvin paljon Sak­san juu­ta­laisia pääo­mia. Eli se on eri­laisil­ta sisial­is­tisil­ta suun­tauk­sil­ta pelas­tanut paljon rahaa tuot­tavaan käyttöön. 😀

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä se rahaa siihen taku­ueläk­keeseen tulisi? 

    Vero­tuk­sel­la samoin kuin muukin köy­häi­na­pu. Nykyiset eläke­mak­sut ovat n. 30% palka­s­ta, jos­ta suurin osa menee nyky­is­ten eläkkei­den mak­su­un. Jospa niistä vaik­ka siirtäisi osan aidoik­si veroik­si. Ilman ansiosi­don­naista eläket­tä ja pienel­lä perus­tur­val­la luulisi vähän kohtu­ullisem­mal­la mak­sul­la / verol­la pärjäävän.

  64. TL:
    ‘snip’
    Kou­vola (asukasluku 87168) irti­sanoo 600 työn­tek­i­jää. Suo­mi (asukasluku 5414000) voisi siis irti­sanoa vas­taavin perustein 37000 työntekijää.
    ‘snip’

    Suo­mi on jo irti­sanonut 194.000 työn­tek­i­jää eli siis pitäisi nyt pikaises­ti työl­listää 157.000. Miten se tehdään?

  65. Eläjä: Mitä tapah­tu­isi, jos tuo eläke­mak­su­ista ja ansioeläkkeistä vapau­tu­mi­nen olisi mah­dol­lista? Nuo 5–6% tasaverot ovat pien­i­t­u­loiselle suh­teel­lisen iso raha. Entä jos saisikin vali­ta taku­ueläk­keen van­huuten­sa turvaksi? 

    Pyra­mi­di rom­ah­taa kun uusia mak­sajia ei saa pakotet­tua mukaan järjestelmään.

    Ja se raha ei ole 5–6% palka­s­ta vaan melkein 30%. Se että suurin osa näkyy vain työ­nan­ta­jalle ja pieni osa on palkkakuitis­sa ei poista niitä mak­su­ja. Työl­lä se on kokon­aan maksettava.

  66. Kalle: Sveitsin pankkisalaisu­us on oletet­tavasti pelas­tanut suo­ma­laisia pääo­mia. Se on myös var­masti pelas­tanut hyvin paljon Sak­san juu­ta­laisia pääo­mia. Eli se on eri­laisil­ta sisial­is­tisil­ta suun­tauk­sil­ta pelas­tanut paljon rahaa tuot­tavaan käyttöön. 🙂 

    Siis tuot­tavaan käyt­töön Sveit­sis­sä ja pois oikeil­ta omis­ta­jil­taan. Sisil­ial­is­tista, tosiaan.
    Tal­letuk­sen tuot­to­han ei tule tal­let­ta­jalle, vaan pankille ja niille pank­ki rahan lainaa. Vai saatko pankki­tilille­si todel­la tuottoa?

  67. Sveit­sis­sä työt­tömyysaste nousi juuri järkyt­tävän korkealle eli 3,5 pros­en­ti­in, yleen­sähän siel­lä liiku­taan kah­den kol­men välil­lä. Eli kyl­lä kai siel­lä jotain muu­takin tehdään kuin piilotel­laan muiden rahoja.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Mon­tako­han lääkäriä ter­veyskeskuk­si­in jää tuon 20 pros­entin palka­nalen­nuk­sen jälkeen? 

    Katoaisi­vatko ne lääkärit jonnekin?

    En tosin pidä tätä palkan “alen­tamista” varsin tärkeänä tai vält­tämät­tä edes säästö­jen kannal­ta tärkeänä. Tärkeätä olisi se, että työn­jo­hdol­liset asi­at saataisi­in kun­toon ja jär­jen tukah­dut­tavaa byrokra­ti­aa, rapor­toin­tia ja paper­itöitä kar­sit­taisi­in. Nämähän ne ovat siel­lä tääl­lä esi­in­tyvän lääkärip­u­lan syitä.

  69. Kalle: Sveitsin pankkisalaisu­us on oletet­tavasti pelas­tanut suo­ma­laisia pääo­mia. Se on myös var­masti pelas­tanut hyvin paljon Sak­san juu­ta­laisia pääo­mia. Eli se on eri­laisil­ta sisial­is­tisil­ta suun­tauk­sil­ta pelas­tanut paljon rahaa tuot­tavaan käyttöön. 

    Sveit­si­in on tal­letet­tu maail­man jokaisen kom­mu­nis­tidik­tatu­urin puolue-eli­itin kah­mimia raho­ja yhteen­sä biljoonit­tain: Neu­vos­toli­iton, Kiinan, Kuuban, Itä-Sak­san ja kaikkien muidenkin. Pelkästään Itä-Sak­sas­ta oli Sveit­sis­sä rahaa mil­jarde­ja, sadoil­la eri pankki­tileil­lä. Viimeisiä on alet­tu vas­ta aivan viime vuosi­na saa­da perit­tyä takaisin, kun Sveit­si on pan­nut niin tiukasti hanttiin.

    Ja kun esimerkik­si Pohjois-Korea jon­ain päivänä rom­ah­taa, Sveit­sistä tulee löy­tymään sato­jen mil­jar­di­en tal­letuk­set. Pohjois-Kore­an nykyi­nen johta­ja Kim Jong-un asui koko lap­suuten­sa ja nuoruuten­sa Sveit­sis­sä ja kävi koulun­sa siel­lä. Täy­tyy olla todel­la nai­ivi ollak­seen tajua­mat­ta, mik­si kaik­ista maail­man 200 eri maas­ta juuri siellä.

    Sveit­si on jokaisen kom­mu­nis­tidik­taat­torin ylin ystävä.

  70. aivas­tus: Eläj

    Tuo työ­nan­ta­jan osu­us on kyl­lä tosi­aan käsit­tämät­tömän iso. Ihmeen vähän tästä kalli­ista eläke­jä­jestelmästämme puhutaan mielestäni esim. vaalien alla. Eikö sitä uskalla/saa kukaan kyseenalais­taa? Vai onko enem­mistö suo­ma­lai­sista saatu niin hyvin usko­maan, että elämän tarkoi­tus ja korkein päämäärä on kar­tut­taa isoa eläkettä. 

    Häm­mästelin joskus Eläke­tur­vakeskuk­sen asiantun­ti­jalle noi­ta luku­ja, ja kysyin, minkä tyyp­pisiä malle­ja muis­sa mais­sa on. Onko Suomen käytän­tö var­masti paras ja ain­oa. Sain vas­tauk­sek­si, että muiden maid­en mallit ovat huonom­pia, sil­lä niis­sä on käytössä esim. eri­laisia eläkekat­to­ja. Mie­lenki­in­toinen vas­taus. Jät­täähän tuo miet­timään, että halu­am­meko me suo­ma­laiset uhra­ta pare­maan työl­lisyy­denkin sille, että jotkut saa­vat sit­ten jok­seenkin jär­jet­tömän kokoisia eläkkeitä.

    Tai mitenkäs tämä on menos­sa? Työl­listämi­nen tulee kalli­ik­si=> Ihmisiä ei voi ottaa palkkatöi­hin=> Ihmiset ovat työt­töminä=> Työt­tömät “pelaste­taan” pas­si­ivi­su­udelta ja syr­jäy­tymiseltä lait­ta­mal­la hei­dät ilmaistöi­hin, joista ei saa palkkaa, ei ker­ry eläket­tä, eikä tarvitse mak­saa eläkemaksuja.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Sveitsin talousstrate­gia perus­tuu varaste­tun tavaran kätkemiseen. Siihen ei maail­mas­sa voi kovin moni maa erikois­tua, kos­ka kätket­tävä loppuu.

    Maail­mal­lal tun­netaan esim. sveit­siläiset kel­lot alaln ykkös­stan­dar­d­i­na. Se ei ole ain­oa tuote, jos­sa sveit­siläisyys sisäl­tyy jopa nimeen.
    Olen käynyt Sveit­sis­sä oppi­laitok­ses­sa, joka keskit­tyi ns. pitkä­sor­vausautomaat­tien opetuk­seesn. Niil­lä tehdänän esim kel­lo­jen osia ja luiden kor­jaamiseen tarkoitet­tu­ja ruu­ve­ja. USAs­sa tämä sorvi­tyypi tun­netaan nimel­lä Swiss lathe tai Swiss turning.
    Onko tul­lut syö­tyä Toblero­nia tai Appen­zeller juus­toa? Mais­tuiko varaste­tulle tavaralle.
    Kun Suomes­sa val­tio nap­paa 24% alvia ja Sveit­sisssä 8%, niin kum­mas­sa val­tion­talous perus­tuu enem­män varas­tamiseen omil­ta kansalaisilta?

  72. Pekka Taipale: Katoaisi­vatko ne lääkärit jonnekin?

    En tosin pidä tätä palkan “alen­tamista” varsin tärkeänä tai vält­tämät­tä edes säästö­jen kannal­ta tärkeänä. Tärkeätä olisi se, että työn­jo­hdol­liset asi­at saataisi­in kun­toon ja jär­jen tukah­dut­tavaa byrokra­ti­aa, rapor­toin­tia ja paper­itöitä kar­sit­taisi­in. Nämähän ne ovat siel­lä tääl­lä esi­in­tyvän lääkärip­u­lan syitä.

    Muis­tan luke­neeni jostain (vaan en muista enää mis­tä) että Suomes­sa on nyky­isin lääkäre­itä enem­män kuin koskaan. 

    Kiin­ni­tit huomio­ta aivan keskeiseen ongel­maan, joka on nyky­isin todel­lise­na riesana erit­täin monel­la alal­la: hallinnon aset­ta­mat velvoit­teet, jot­ka lisäävät byrokra­ti­aa ja vähen­tävät ammat­ti­lais­ten aikaa keskit­tyä olen­naisimpi­in tehtävi­in! Vas­taavia ongelmia on totis­es­ti muual­lakin, ei vain SOTE-puolella.

    Itse tun­nen jo tuo­hon byrokra­ti­a­suo­hon pahasti juut­tuneeni, vaik­ka parem­pia ratkaisu­ja, eli työtä ja aikaansaan­nok­sia tehostavia toim­intat­apo­ja (kier­toma­lle­ja?) edelleen etsinkin. Kaiken kukku­rak­si IT, jota pitäisi käyt­tää toimin­nan tehostamiseen, toimii käytän­nössä juuri päin­vas­toin! Syynä lie­nee se, että jär­jestelmät on raken­net­tu (kuten nuo hallinnon aset­ta­mat velvoit­teet) ilman todel­lista osaamista, ajat­telemat­ta lainkaan käyt­täjiä, ja sitä miten paljon hei­dän aikaansa ‘kehit­tyneem­mil­lä’ jär­jestelmil­lä käyt­täjiltä kokon­aisu­udessa ryöstetään! (Näk­isipä joskus uuden, aiem­paa IT-jär­jestelmää tai ‑ver­sio­ta aidosti parem­man version.) 

    Kaik­ki IT-jär­jestelmät ja uusien kil­pailu­tuk­set pitäisi tutkia, paran­taa ja rokot­taa pysyvästi näitä ‘poti­laan’ yleiskun­toa rajusti heiken­täviä taute­ja vas­taan. Eikö IT:n pitänyt olla edistystä?

  73. Tapio: Tuo­ta, tuo­ta, tämä nyt ei vält­tämät­tä ole koko totuus. 

    Sveit­sis­sä on paljon “tun­tem­at­to­mia” huip­pute­knolo­gian yri­tyk­siä, joista mon­et ovat aika pieniä, mut­ta hyvin kan­nat­tavia. Siel­lä on usei­den suuryri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta, ei pelkästään pankkeja. 

    Sekä Zyrichin että Lau­san­nen teknil­liset yliopis­tot ovat maail­man huippua.

    Sveit­siläiset (ainakin sak­sankieliset) tekevät lisäk­si hul­lu­na töitä. 

    Sveit­sis­sä on paljon hyvää huip­pute­knolo­giaa, ja esimerkik­si lääke­te­ol­lisu­udelle Sveit­si on tärkeä maa. Sveitsin men­estys­tek­i­jät ovat kuitenkin vaikeasti kopi­oitavis­sa, tässä muutamia:

    1. maanti­eteel­lis­es­ti ja kielialueel­lis­es­ti Euroopan ytimessä (Sak­saa tai Ran­skaa puhuu äidinkie­lenään moni)

    2. hyvä­tu­loisil­la sekä korkea absolu­ut­ti­nen palk­ka että elin­ta­so (alhainen vero­tus, vierastyövoima tekee hal­vat hommat)

    3. korkea koulu­tus­ta­so, korkea tieteen taso

    4. paljon pääo­maa yritystoimintaan

    5. rikkaut­ta ja rikas­tu­mista suo­si­va ympäristö

    Jos näitä purkaa vähän pidem­mälle, niin ero Suomeen löy­tyy kielialueesta ja vau­raud­es­ta. Vau­raus taas tulee pitkälti siitä, että sveit­siläiset ovat osan­neet rikas­tua muiden rahoil­la ja pystyvät siltä poh­jal­ta pitämään maansa mata­lan vero­tuk­sen maana. Tästä saa posi­ti­ivisen kier­teen. Maa houkut­telee varakkai­ta osaa­jia, jol­loin sinne myös ker­tyy var­al­lisu­ut­ta ja osaamista, jne.

    Asi­aa voi kat­soa niin päin, että jos sveit­siläiset eivät olisi rikas­tuneet muiden epämääräisiä raho­ja säi­lyt­tämäl­lä, maa olisi yksi ger­maani­sista EU-maista, hyvin toimeen­tule­va mut­tei erityinen.

    Vaik­ka Sveitsin nykyi­nen toimeen­tu­lo nojaakin enää pieneltä osin veronkier­toon ja muuhun rahan­jem­mauk­seen, ilman näitä ele­ment­te­jä maa ei olisi mitenkään erityinen.

    Men­neet ovat kuitenkin men­neitä. Jos ja kun Sveit­si menet­tää ase­maansa dik­taat­to­rien pankki­na ja veroparati­isi­na, sen teknologi­nen ja taloudelli­nen men­estys ei ole keneltäkään pois. Isol­la osal­la maista on aika epämääräi­nen his­to­ria takanaan, Ruotsinkin vau­raus on perua niil­ta ajoil­ta, kun se saati­in sotasaali­ina tais­tele­mal­la viimeiseen suomalaiseen.

  74. Eläjä: Sain vas­tauk­sek­si, että muiden maid­en mallit ovat huonom­pia, sil­lä niis­sä on käytössä esim. eri­laisia eläkekat­to­ja. Mie­lenki­in­toinen vas­taus. Jät­täähän tuo miet­timään, että halu­am­meko me suo­ma­laiset uhra­ta pare­maan työl­lisyy­denkin sille, että jotkut saa­vat sit­ten jok­seenkin jär­jet­tömän kokoisia eläkkeitä.

    Tuol­la par­ja­tus­sa Sveit­sis­säkin on ymmärtääk­seni käytössä eläkekatto.

    Äkkiä ajatellen sel­l­ainen tun­tu­isi järkevältä. Se toki vaatisi rin­nalleen lisäeläke­vaku­u­tuk­set, sel­l­aiset näis­sä eläkeka­tol­li­sis­sa mais­sa hyvä­tu­loisil­la yleen­sä on. Super­tu­loiset eivät sen sijaan mitään lisäeläkkeitä tarvitse.

    Toisaal­ta, katon korkeud­es­ta, voimaan­tu­losta ja yksi­ty­is­ten lisäeläke­vaku­u­tusten veroko­htelus­ta saataisi­in aikaan lop­u­ton riita, joten taitaa olla parem­pi uno­htaa koko juttu.

    1. Suu­rit­u­loiset ottaisi­vat var­maankin mielel­lään vas­taan eäkeka­ton ja sen mukana alen­nuk­sen eläke­mak­su­un. Näin he pää­sevät sub­ven­toimas­ta köy­hempi­en paljon yleisem­piä työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Tosin tämä alkaa muut­tua, kun hyvä­tul­lois­t­en eli­na­jan­odote nousee vauhdilla.

  75. Eläjä: Tuo työ­nan­ta­jan osu­us on kyl­lä tosi­aan käsit­tämät­tömän iso. Ihmeen vähän tästä kalli­ista eläke­jä­jestelmästämme puhutaan mielestäni esim. vaalien alla. Eikö sitä uskalla/saa kukaan kyseenalaistaa?

    Jos eläk­keet halu­taan pitää sil­lä tasol­la, mis­sä ne ovat, jär­jestelmään täy­tyy saa­da vähän pidem­mäl­lä aikavälil­lä yhtä paljon rahaa sisään kuin sieltä läh­tee ulos.

    Nykyi­nen yhdis­telmä eläk­keen tasos­ta sekä työssäole­vien ja eläkeläis­ten lukumäärästä huole­htii siitä, että eläke­mak­sut ovat korkei­ta. Jos halu­taan alem­pia eläke­mak­su­ja, näistä jotain pitää kor­ja­ta. Se puhe työurien piden­tymis­es­tä ei ole mitenkään pelkästään huol­ta val­tion vero­tu­loista, eläk­keet ovat yhtä suuri ongelma.

    Ikäväk­si tämän ongel­man tekee se, että se luo kovin hel­posti jän­nit­teitä ikälu­okkien välil­lä. Tietyt ikälu­okat ovat saa­neet aika hyvil­lä ehdoil­la eläket­tä, eivätkä samat ehdot enää toi­mi nyky­isil­lä maksajaikäluokilla. 

    Muis­taako joku esimerkik­si perusk­oulunopet­ta­jien van­hat eläkesään­nöt? Eläkeikä 60, eläke määräy­tyi viiden viimeisen vuo­den tuloista siten, että paras ja huonoin vuosi jätet­ti­in pois. Sopi­val­la lop­pukir­il­lä sai sel­l­aisen eläk­keen, että nyky­opet­ta­jat saa­vat samal­la ural­la kol­man­nek­sen vähem­män viisi vuot­ta myöhemmin.

    Tai osa porukas­ta voi olla vähän katk­er­aa siitä, että heiltä eläket­tä ei ker­ry alle 23-vuo­ti­aana tehdy­istä töistä, vaik­ka myöhem­min syn­tyneil­lä ker­tyy. (Tosin katkeru­ut­ta voi lieven­tää, jos las­kee menete­tyn eläk­keen määrän.)

    Vas­taavia kuop­pia ja loukku­ja on varsin run­saasti. Ehkä räikeimpiä ovat tietyt johdon lisäeläk­keet, joi­ta joskus sai ottaa. (Nykyään saa ottaa yksi­tyis­es­ti, mut­ta sil­loin sitä ei rahoite­ta yhteiskun­nan rahoilla.)

    Eläke­jär­jestelmän virheet tehti­in vuosikym­meniä sit­ten. Sitä on vaikea sanoa, kuin­ka paljon nämä virheet oli­vat vahinko­ja, kuin­ka paljon tahal­lisia. Ainakin elin­iästä ja väestöpyra­midista johtu­vat asi­at olisi pitänyt pystyä ennakoimaan. Asioiden kor­jaami­nen jälkikä­teen on vaikeaa, kos­ka sopimuk­sista pitää pitää kiinni.

    = = =

    Min­ul­la olisi eho­tus seu­raavak­si eläkeu­ud­is­tuk­sek­si. Tässä jär­jestelmän puitteet:

    - eläke­mak­su on ajan myötä (“ikuis­es­ti”) vakiona pysyvä pros­ent­ti brut­topalka­s­ta, esimerkik­si 25 %

    - eläke­mak­sua mak­samal­la kerää eläkepis­teitä, joka saadaan jaka­mal­la eläke­mak­su BKT:lla (ja vaik­ka ker­toma­l­la mil­jardil­la, niin näyt­tää kivammalta)

    - kerä­tyt eläke­mak­sut jae­taan eläkepis­tei­den pain­oar­von mukaises­ti eläkeläisille

    Jär­jestelmässä eli­naikak­er­roin, palkkain­dek­si ja työssäoli­joiden määrä tulee automaat­tis­es­ti huomioitua.

    Jär­jestelmä ei pois­sul­je rahas­toin­tia tai superkart­tumia, jos ne kat­so­taan tarpeel­lisik­si. Jos rahas­toidaan, tuo­ton tai tap­pi­on jyvit­tämis­es­tä ja jakami­saikataulus­ta pitää sopia erik­seen, mut­ta kaik­ki kuu­luu lop­ul­ta eläkeläisille. Pien­ten suh­dan­nevai­htelu­iden tasoit­tamisek­si voi olla järkevää sopia puskurisäännöistä.

    Tämä tek­isi myös poli­it­tis­es­ti sel­l­aisen tilanteen, jos­sa juuri eläkkeille jääneil­lä olisi kova hätä saa­da työuria piden­net­tyä. Täl­löin ikälu­okat hajoaisi­vat keskenäänkin riip­puen työs­tatuk­ses­ta, ja äänestäjätkin jou­tu­isi­vat vähän pidem­pään miet­timään, onko eläkeiän nos­t­a­mi­nen hyvä vai ei.

  76. Mielestäni eläke­jär­jestelmä paranisi paljon sil­lä että se lopet­taisi iän perus­teel­la syr­jin­nän, eli joko sitä mak­set­taisi­in kaikille (jol­loin voitaisi­in luop­ua työt­tömyystues­ta, toimeen­tu­lotues­ta, opin­totues­ta jne.) tai sit­ten ei kenellekkään (työt­tömyystuethan pitävät huol­ta van­ho­jen pär­jäämis­es­tä jos eivät itse ole säästäneet). Kumpikin vai­h­toe­hto olisi halvem­pi hallinnoi­da, kan­nus­taisi työn­tekoon parem­min, ja vaatisi vähem­män opet­telua ala­maisil­ta kuin nykyi­nen yhdistelmä.

  77. Tapio: Tuo­ta, tuo­ta, tämä nyt ei vält­tämät­tä ole koko totuus. 

    Sveit­sis­sä on paljon “tun­tem­at­to­mia” huip­pute­knolo­gian yri­tyk­siä, joista mon­et ovat aika pieniä, mut­ta hyvin kan­nat­tavia. Siel­lä on usei­den suuryri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta, ei pelkästään pankkeja. 

    Sekä Zyrichin että Lau­san­nen teknil­liset yliopis­tot ovat maail­man huippua.

    Sveit­siläiset (ainakin sak­sankieliset) tekevät lisäk­si hul­lu­na töitä.

    Joo kävin joku aika sit­ten sveit­sis­sä ja kuun­telin kol­le­go­jen jut­tu­ja siitä miten tavalli­nen omakoti­ta­lo mak­saa 1 MEUR ja kaik­ki vaku­u­tuk­set sairas ym on otet­ta­va itse.

    Sveit­siläiset ker­toi­vat mie­lenki­in­toisen asian siitä, että hei­dän korkea palkkata­son­sa pakot­taa liike­toimin­nas­sa min­i­moimaan palkkakus­tan­nuk­set varsinkin jos vien­ti­in tähdätään. Tämä on sit­ten johtanut automaa­tion ja tekni­ikan kehi­tyk­seen ja yleiseen liike­toimin­nan kehi­tyk­seen kun työvoimaval­taiset, pien­tä lisäar­voa tuot­ta­vat ja kehnos­ti automa­ti­soidut yms. työt ja fir­mat kuol­e­vat pois.

    Voinkin provosoivasti tode­ta, että suomen kehi­tys­tä teol­lisu­us- ja talous­mahdik­si ovat men­neisyy­den deval­vaa­tiot hai­tan­neet tavat­tomasti. Palkat ja raha­nar­vo ylös! Sveitsin tiel­lä eteenpäin!!

  78. Mitäpä, jos paran­netaan julkisensek­torin tuot­tavu­ut­ta yht­enäistämäl­lä tesse­jä ykistyisen­puolen kanssa. Lyhyem­mät kesälo­mat nom­r­mi työpäivät. Siitä tulee noin 150h vuodessa enem­män työtä. Vähen­netään työvvoimaa eläköi­tymisen kautta.

    Se kai olisi myös tasa-arvoa meitä mak­sajia kohtaan.

    Siitä päästäisi­in myös alen­ta­maan myös vero­tus­ta. Paran­ta­maan kil­pailukykyä. Ostovoimaa. 

    Osmo voisi alkaa toimia myös, niin että työlain­säädän­töön otet­taisi­in, vaikka­pa yleisim­mät koh­dat, jot­ka ovat samat kaikissa sak:n yksi­tyisen puolen tes­seis­sä perälau­dak­si. Lop­ut soivit­taisi­in yri­tysko­htais­es­ti. Liitot voisi­vat sit­ten määritel­lä palkkata­soa. Eivät ne kuitenkaan voi antaa suuria palkanko­ro­tuk­sia, kuin joillekin pie­nille avain­ryh­mille. Ay-liike tietenkin vas­tus­taa. Mut­ta tässä olisi hiukan avain­ta jous­tavu­u­teen ja jotain tehot­tomaan julkiseen sek­tori­inkin. Tietenkin sen yksi­ty­istämi­nen olisi vielä tehokkaampaa.

    Jokaiselle olisi ter­veel­listä ker­ran elämästä tehdä töitä yri­tyk­sessä, jos­sa omis­ta­ja istuu koko ajan samas­sa tilas­sa ja ottanut velkaa parim­iljoon­aa. Sil­loin tietää kuka kan­taa taloudel­lista vas­tu­u­ta ja voi itse sit­ten venyt­tää kahvi­tauko­ja kun­ta­puolen tai suuryri­tys­ten tapaan.

  79. Osmo Soin­in­vaara: Suu­rit­u­loiset ottaisi­vat var­maankin mielel­lään vas­taan eäkeka­ton ja sen mukana alen­nuk­sen eläke­mak­su­un. Näin he pää­sevät sub­ven­toimas­ta köy­hempi­en paljon yleisem­piä työkyvyttömyyseläkkeitä.

    Nyt en ymmär­rä. Eikö tilas­tol­lis­es­ti todet­tu­ja sairas­tu­vu­usero­ja voitaisi ottaa huomioon vakuutusmaksuprosentissa? 

    Tässähän toisaal­ta koko ajan väitetää, että pien­i­t­u­loiset, joi­ta on paljon, kuol­e­vat nuore­na, jol­loin he eivät pääse naut­ti­maan edes mak­sami­aan eläkkeitä.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Suu­rit­u­loiset ottaisi­vat var­maankin mielel­lään vas­taan eäkeka­ton ja sen mukana alen­nuk­sen eläke­mak­su­un. Näin he pää­sevät sub­ven­toimas­ta köy­hempi­en paljon yleisem­piä työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Tosin tämä alkaa muut­tua, kun hyvä­tul­lois­t­en eli­na­jan­odote nousee vauhdilla.

    Eduskun­nal­la on val­ta ja voima säätää eläkat­to niin, ettei suu­rit­u­lois­t­en eläke­mak­sui­hin kuitenkaan mitään alen­nuk­sia myönnetä.

    1. Niis­sä mais­sa, jois­sa on eäkekat­to, on myös mak­sukat­to. Eläke ei ole enää ansioeläke, jos joutuu mak­samaan sel­l­ais­es­ta tulosta, jota ei ole vaku­utet­tu. Lisäk­si täl­laisen eläk­keen yhteenso­vit­ta­mi­nen ulko­mail­la saadun eläke­tur­van kanssa on vähän hankalaa.

  81. Sakke:(Näk­isipä joskus uuden, aiem­paa IT-jär­jestelmää tai ‑ver­sio­ta aidosti parem­man version.) 

    Hep hep! Täältä löytyy!

    Joudun nykyään käyt­tämään sel­l­aista jär­jestelmää, jon­ka seu­raa­ja ei voi olla mitään muu­ta kuin parem­pi, sil­lä huonom­paa siitä ei kyl­lä saa edes tekemäl­läkään. Uusi ver­sio on jo putkessa, enkä oikein kek­si mitään, mil­lä siitä saisi vielä huonom­man kuin nykyinen 🙂

  82. åke: ja kaik­ki vaku­u­tuk­set sairas ym on otet­ta­va itse.

    Lap­siper­heen vai­mon ei sovi käy­dä työssä, joten per­heen­pää joutuu han­kki­maan sairaus‑, tap­atur­ma- ja eläke­vaku­u­tuk­set koko per­heelle ja jois­sain tapauk­sis­sa koulu­tuskin mak­saa. Kun vaku­u­tus­mak­sut lisätään veroi­hin, nous­taan kes­ki-euroop­palaisi­in, ei vielä pohjo­is­maisi­in “vero­tus­lukui­hin”.

    Tämä kan­nat­taa huomioi­da, kun ver­rataan veroasteita.

    åke: Tämä on sit­ten johtanut automaa­tion ja tekni­ikan kehi­tyk­seen ja yleiseen liike­toimin­nan kehi­tyk­seen kun työvoimaval­taiset, pien­tä lisäar­voa tuot­ta­vat ja kehnos­ti automa­ti­soidut yms. työt ja fir­mat kuol­e­vat pois.

    Näin oli jo 20 v sit­ten ja men­estys on jatkunut. Eivät sveit­siläiset ole ainakaan heit­täy­tyneet pankki­irien helpon rahan varaan, vaan tekevät, kuten sanoin, hul­lu­na töitä. Teol­lisu­us­pi­ireis­sä pankki­ireille hyvän­tah­tois­es­ti hymähdellään.

    åke: Voinkin provosoivasti tode­ta, että suomen kehi­tys­tä teol­lisu­us- ja talous­mahdik­si ovat men­neisyy­den deval­vaa­tiot hai­tan­neet tavat­tomasti. Palkat ja raha­nar­vo ylös! Sveitsin tiel­lä eteenpäin!!

    Hyvä man­i­festi!

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Suu­rit­u­loiset ottaisi­vat var­maankin mielel­lään vas­taan eäkeka­ton ja sen mukana alen­nuk­sen eläke­mak­su­un. Näin he pää­sevät sub­ven­toimas­ta köy­hempi­en paljon yleisem­piä työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Tosin tämä alkaa muut­tua, kun hyvä­tul­lois­t­en eli­na­jan­odote nousee vauhdilla.

    Mikä on se luon­non­la­ki, jon­ka mukaan eläkeka­ton ja eläke­mak­su­jen leikkauk­sen pitää kulkea käsi kädessä?

  84. Viherinssi: Sveitsin men­estys­tek­i­jät ovat kuitenkin vaikeasti kopi­oitavis­sa, tässä muutamia:

    Oiken hyvä ana­lyysi ja olen melkein kaik­ista kohdista samaa mieltä. Lisäisin tai täs­men­täisin yhtä:

    Viherinssi: 3. korkea koulu­tus­ta­so, korkea tieteen taso

    … nimeno­maan kansak­oul­u­laitos jo 150 vuot­ta sitten.

    Jos olen his­to­ri­aa oikein ymmärtänyt, Sveit­si oli vielä 1800-luvun puo­livälis­sä naa­purei­hin­sa ver­rat­tuna suh­teel­lisen köy­hä maa. Rikkai­ta pankke­ja ja kel­loyri­tyk­siä oli, mut­ta vau­raus ei ollut levin­nyt laa­jalle. Vuoris­to ei ole kovin suo­si­olli­nen ympäristö vaurastumiselle.

    Sit­ten vauras­tu­mi­nen räjähti käsi­in, ilmeis­es­ti kansan koulut­tamisen, siis Pestalozzin ansios­ta. Lyhyessä ajas­sa syn­tyi merkit­täviä kemian‑, sähkö‑, lääke‑, konepaja‑, hienomekaniikka‑, sotateollisuus‑, jne yrityksiä.

    Sveit­sis­sä ei kuitenkaan ryhdyt­ty naut­ti­maan vauras­tu­misen hedelmistä, heti kun niitä syn­tyi. Siel­lä tehdään töitä edelleen.

  85. JP Lehto:
    Mitäpä, jos paran­netaan julkisensek­torin tuot­tavu­ut­ta yht­enäistämäl­lä tesse­jä ykistyisen­puolen kanssa. Lyhyem­mät kesälo­mat nom­r­mi työpäivät. Siitä tulee noin 150h vuodessa enem­män työtä. Vähen­netään työvoimaa eläköi­tymisen kautta.

    Se kai olisi myös tasa-arvoa meitä mak­sajia kohtaan.
    ‘snip’

    Niin kai sitä pitää tehdä, mut­ta julki­nen keskustelu (ja ao. vira­nomais­ten kan­nan­ototkin) esim. van­hus­palvelu­lain yhtey­dessä eivät viit­taa siihen, että työvoimaa olisi liikaa. Organ­isoin­nis­sa voisi kyl­lä ottaa oppia yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta (hoito- ja hoi­va-alat ovat suurim­mat työllistäjät).

    Ovatko luokkakoot liian pieniä ja opet­ta­jia liian paljon, en osaa sanoa, mut­ta se on toisek­si suurin sektori.

    Muut sek­torit ovatkin sit­ten melko marginaalisia…

  86. Osmo,
    Taas väität, että eläkeka­ton puut­tumi­nen ei muka suosi hyvä­tu­loisia. Olen aiem­minkin pyytänyt lähteitä tälle väit­teelle­si, mut­ta en ole niitä saanut.

  87. Myös viimeinen kal­vo eli sivu 28 tuos­sa Ruuskasen doku­men­tis­sa tiivistää hyvin hänen näke­myk­sen­sä. Sekä Ruuska­nen että Pusa tun­te­vat jär­jestelmän hyvin, joten hei­dän näke­myk­sil­lään on uskot­tavu­ut­ta. Poh­jau­tuu Osmo sin­un käsi­tyk­sesi näistä asioista ain­oas­taan työeläkey­htiöi­den propagandaan?

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Suu­rit­u­loiset ottaisi­vat var­maankin mielel­lään vas­taan eäkeka­ton ja sen mukana alen­nuk­sen eläke­mak­su­un. Näin he pää­sevät sub­ven­toimas­ta köy­hempi­en paljon yleisem­piä työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Tosin tämä alkaa muut­tua, kun hyvä­tul­lois­t­en eli­na­jan­odote nousee vauhdilla. 

    En ole yleen­sä yleen­sä kan­nat­tanut eläkekat­toa, mut­ta entäpä jos sit­tenkin pis­tet­täisi­in kat­to (tai ainakin höylä) suurem­pi­in elälkkeisi­in vaik­ka seu­raavak­si kahdek­si kymmenek­si vuodeksi?

    Et käsit­täk­seni ole eri mieltä väit­teestä, etteivät tämän kohteek­si joutu­vat ikälu­okkien­sa perus­teel­la olisi kuitenkaan mak­sa­neet omia eläkkeitään tai läh­eskään niin paljon kuin mak­su­velvoitet­ta halu­a­vat sälyt­tää nuorem­pi­en harteille, joten jos kyseessä ei ole aidosti ansait­tu etu­us vaaan sosi­aal­i­tur­van muo­to, niin “tarve­hark­i­nalle” ei olisi moraal­ista estettä.

  89. Ris­to:joten jos kyseessä ei ole aidosti ansait­tu etu­us vaaan sosi­aal­i­tur­van muoto 

    Miten ihmeessä eläke voi olla muka aidosti ansait­tu etu­us, jos eläke­mak­sut ovat joskus olleet puo­let siitä mitä nyt????

  90. Tapio:

    Viherinssi: Sveitsin menestystekijät.. 

    Oiken hyvä ana­lyysi ja olen melkein kaik­ista kohdista samaa mieltä.

    … nimeno­maan kansak­oul­u­laitos jo 150 vuot­ta sitten.

    Sit­ten vauras­tu­mi­nen räjähti käsi­in, ilmeis­es­ti kansan koulut­tamisen, siis Pestalozzin ansios­ta. Lyhyessä ajas­sa syn­tyi merkit­täviä kemian‑, sähkö‑, lääke‑, konepaja‑, hienomekaniikka‑, sotateollisuus‑, jne yrityksiä. 

    Myös min­ul­ta prop­sit Viherinssille ja Tapi­on koulu­tus­pointeille, ml. sveit­siläis­ten kovat työhalut. 

    Lisäa­puna posi­ti­ivisen kier­teen käyn­nistämisessä lie­nee ollut myös pääomien run­sas saatavu­us (vrt.
    Uschanov) heti kier­teen alku­vai­heessa. Jos Sveit­sis­sä arvoidaan säi­lytet­tävän 1/3 maail­man kaik­ista off­shore-rahoista, tuskin sitä 2 700 mil­jar­dia henkilöko­htais­es­ti nime­tyis­sä kenkälaatikois­sa seteleinäkään pide­tään. Ja ensim­mäi­nen, Wegelin­in pank­ki on perustet­tu jo 1700-luvulla.

    Ajatelkaas miltä Brit­tiläisil­lä Neit­syt­saar­il­la tai rom­ah­dus­ta edeltäneel­lä Kyproksel­la olisi näyt­tänyt jos niil­lä asu­isi jet­set-bilet­täjä­porukan (ja hei­dän palveli­joiden­sa) sijas­ta työhaluista hyvink­oulutet­tua väkeä. Aika hulp­peal­ta niil­lä elo näyt­tää/-tti nykyiselläänkin.

    Posi­ti­ivisen kier­teen alku­un­pane­mista lie­nee vauhdit­tanut myös patent­ti­lain­säädän­nön puute, joka on mah­dol­lis­tanut teol­lisu­usyri­tys­ten *alku­un­pääsyn* ilman tarvet­ta lisenssi­mak­suille tai oma­lle tutkimus­toimin­nalle. Nykyään­hän sveit­siläisyri­tyk­set ovat maail­man kär­jessä R&D‑menojen suh­teen. En tiedä kuin­ka laa­jaa tuo on ollut, ja onhan se ollut OK kos­ka lait siihen aikaan oli­vat mitä oli­vat, mut­ta var­maan sil­lä oma osansa on ollut.

    Herää tietysti kysymys mitä noista keinoista olisi opit­tavis­sa myös Suomen nos­tamises­sa maak­si jos­sa tulovero­pros­ent­ti olisi 3%. Yhteis­maan logi­ik­ka kun menee niin että minkään osa­puolen ei kan­na­ta hillitä yhteis­maan riistämistään, ennen kuin kaikkia sito­va sopimus on voimas­sa, niin saisiko Suomes­ta tehtyä vaik­ka veroparati­isin? IPR-rikko­muk­sil­la ei kai enää voi tien­ata, kun IPRn suo­jaamis­es­ta on jo aika kat­ta­vat maail­man­laa­juiset sopimuk­set? Veroparati­i­seista ei vielä ole. 

    Veroparati­isi­jut­tu­jen kanssa tulee tietysti muna/kana-ongel­ma: pitäisi joko olla niin vah­vat asevoimat ja omavaraisu­us että kestää pain­os­tamista, tai sit­ten jo niin paljon varo­ja säilöt­tynä että poten­ti­aal­is­ten pain­os­ta­ja­maid­en eli­it­il­lä on insen­ti­iv­it pitäy­tyä painostamasta.

  91. Osmo,

    monis­sa mais­sa on palkka­sum­maan sidot­tu­ja vero­ja. Eläkekat­to pakol­lises­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa ilman mak­sukat­toa olisi vero.

  92. Maanti­etelleen Suo­mi ei voi mitään.

    Olemme hie­man syr­jässä ja oma­l­la erikoisel­la kieli­aueel­lamme. Luon­non­va­ro­jakaan ei niin kauheasti ole, puus­ta ote­taan jo nyt kaik­ki irti mitä saadaan.

    Pääo­mi­akaan omas­ta takaa ei ole ollut, sik­si asun­not ovat omis­tusasun­to­ja ja teol­lisu­us velka­ista, pääo­marikkai­ta suku­ja on enää vain muutama.

    Keski­t­u­loinen mak­saa joka tapauk­ses­sa verot ja eläkket ja muut tulon­si­ir­rot. Sil­loin kysymys on myös siitä kohdel­laanko keski­t­u­lu­oisia ( n 3 500 eur /kk tai pariskun­ta n 7 000 eur/kk) ansait­se­via reilusti.

    Tämä pam­flet­ti oli sekä synkeä että syyl­listävä ja erikoista kyl­lä myös näköala­ton. Knsalais­palk­ka yli 30 vuo­ti­aille voisi toimia.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Niis­sä mais­sa, jois­sa on eäkekat­to, on myös mak­sukat­to. Eläke ei ole enää ansioeläke, jos joutuu mak­samaan sel­l­ais­es­ta tulosta, jota ei ole vaku­utet­tu. Lisäk­si täl­laisen eläk­keen yhteenso­vit­ta­mi­nen ulko­mail­la saadun eläke­tur­van kanssa on vähän hankalaa.

    Has­sua. Minä olen kyl­lä joutunut mak­samaan eläke­mak­sua jos­ta ei eläke ker­ry. Niin kuin kaik­ki muutkin jot­ka ovat tehneet töitä alle 23-vuo­ti­aina. En tiedä miten tuo sit­ten sovite­taan ulko­mais­ten tulo­jen kanssa yhteen. Ylläol­ev­as­ta voidaan myös täysin veden­pitävän loogis­es­ti päätel­lä, että en ole ansioeläk­keen piiris­sä, mut­ta se ei sinän­sä ollut yllätys.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Suu­rit­u­loiset ottaisi­vat var­maankin mielel­lään vas­taan eäkeka­ton ja sen mukana alen­nuk­sen eläke­mak­su­un. Näin he pää­sevät sub­ven­toimas­ta köy­hempi­en paljon yleisem­piä työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Tosin tämä alkaa muut­tua, kun hyvä­tu­lois­t­en eli­na­jan­odote nousee vauhdilla. 

    Mik­seivät työkyvyt­tömyys­vaku­u­tus ja van­hu­useläke­vaku­u­tus ole eril­liset vaku­u­tuk­set? Tämä olisi läpinäkyväm­pää ja voisi edis­tää työkyvyt­tömyy­den ehkäisyä nyky­istä parem­min. Lisäk­si, mik­sei tavoitelta­van eläk­keen tasoa voi vapaam­min itse päät­tää, ei tarvit­taisi erik­seen lisäeläke­vaku­u­tuk­sia ym.

  95. tcrown: Mikä on se luon­non­la­ki, jon­ka mukaan eläkeka­ton ja eläke­mak­su­jen leikkauk­sen pitää kulkea käsi kädessä? 

    Yleisel­lä tasol­la mak­su­jen keräämi­nen ilman, että ne nos­taisi­vat eläket­tä käytän­nössä lisäisi vero­tus- & sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän pro­gres­sio­ta, ja mis­tä eri­tyis­es­ti en pidä, tek­isi sitä tilkkutäkkimäis­es­ti lisääm­l­lä nytkin jo mon­imutkaisen sys­teemi­in jälleen uuden palasen. 

    - mut­ta kuten tuos­sa itsekin yllä tuumailin, ottaen huomioon äsket­täin eläköi­tynei­den ja lähivu­osi­na eläköi­tyvien alim­i­toite­tut eläk­mak­sut juuri tässä tilanteessa tuo­ta tietysti voisi pitää ennem­minkin van­han vääryy­den korjaamisena.

  96. Sveitsin vero­tus on tosi­aan alhainen, mut­ta ei ihan niin alhainen kuin on väitetty.

    Liit­to­val­tion tulovero vai­htelee välil­lä 1%-11.5%, lisäk­si tulee kan­tonin vero, joka vai­htelee melko lail­la: Obwalden 1.8% tasavero, suh­teelli­nen vero 6.5% mak­si­mi Bernissä, Zürichissä 13% ja Gen­evessä 17.58%.

    Ulko­maalainen voi saa­da mak­saa könt­tä­sum­man, joka on yleis­es­ti esim. 5 ker­taa asun­non vuokra — erikoinen malli, mielestäni ei hirveän edullinen.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Niis­sä mais­sa, jois­sa on eäkekat­to, on myös maksukatto…

    Juu, toki näin, mut­ta siitä huoli­mat­ta eläkekat­to ennem­minkin lisäisi tas­a­puolisu­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta kuin vähen­täisi. Lue ne linkit­tämäni Ruuskasen kalvot kokon­aisu­udessaan ja myös Pusan kir­jasen luku.

    Et muuten edelleenkään ole ker­tonut mitään viit­teitä, jois­sa osoitet­taisi­in eläkeka­ton puut­tumisen siunauksellisuus.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Nukkumatti.Sivulla 22 ei puhuta mitään eläkekatos­ta vaan superkart­tumas­ta, joka onkin epäoikeudenmukainen…

    Kan­nat­taa siis lukea ne Ruuskasen kalvot kokon­aisu­udessaan, niitä ei ole kovin mon­ta. Nos­tin vain esimerkkinä esi­in nuo mainit­se­mani sivut 22 ja 28.

    Vaikeuk­sia tuot­taa myös tulki­ta lop­ullista mielipi­det­täsi tuos­ta superkart­tumas­ta, reilu vuosi sit­ten puo­lustit sitä melko voimakkaasti ja nyt san­ot epäoikeudenmukaiseksi:
    http://www.soininvaara.fi/2012/12/23/rakenteellinen-tyottomyys‑2/#comment-244133

    1. Nukku­Mat­ti
      Luitko sitä viit­taa­maasi kir­joi­tus­ta lainkaan? Minä en siinä puo­lus­tanut superkart­tumaan, vaan sanoin päin vas­toin, ettei se joh­da siihen tulok­seen, jota sil­lä tavoitellaan.
      Eläkeka­ton toteut­ta­mi­nen niin, että eläke­mak­su­ja menee kuitenkin myös vaku­ut­ta­mat­tomista tuloista, on toki mah­dolli­nen ja voisi olla sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukainen siinä mis­sä muukin vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen pro­gres­si­ivisem­mak­si. Jos mak­su­jen ja eläk­keen väli­nen yhteys katkaistaan, ei ole mitään järkeä pitää yllä tätä “yksi­ty­isi­in” yhtöi­hin perus­tu­vaa eläke­jär­jestelmää, vaan kan­nat­taa men­nä suo­raan val­ti­ol­liseen eläke­jär­jestelmään. Suuret eläk­keet eivät siitä pienene, kuten eivät ole pienen­tyneet mais­sa, jois­sa pakol­lises­sa eläke­järestlmässä on kat­to. Pakol­lisen eläke­jär­jestemän päälle tulee vain vapaae­htoinen järjestelmä.

  99. Pieni triv­ial pur­suit ongel­ma. Mis­sä Euroopan maas­sa on absolu­ut­tis­es­ti korkein vero­tus per capi­ta. Vas­taus oli ainakin joitakin vuosia sit­ten jo Lux­em­burg tai Sveitsi.

  100. Raimo K:
    Sveitsin vero­tus on tosi­aan alhainen, mut­ta ei ihan niin alhainen kuin on väitetty.

    Liit­to­val­tion tulovero vai­htelee välil­lä 1%-11.5%, lisäk­si tulee kan­tonin vero, joka vai­htelee melko lail­la: Obwalden 1.8% tasavero, suh­teelli­nen vero 6.5% mak­si­mi Bernissä, Zürichissä 13% ja Gen­evessä 17.58%.

    Ulko­maalainen voi saa­da mak­saa könt­tä­sum­man, joka on yleis­es­ti esim. 5 ker­taa asun­non vuokra – erikoinen malli, mielestäni ei hirveän edullinen.

    Esimerk­it ovat oikei­ta ja edus­ta­vat keskimääräustä tuloveroa kokon­aisu­udessaan Zurichin kan­tonis­sa vuon­na 2013. Ne ovat lähde­vero­taulukos­ta joka siis tätä keskimääräistä vero­tus­ta edus­taa. Oikeasti vero riip­puu mis­sä “kylässä” eli Gemein­dessa asuu, tämä edus­taa yleen­sä suur­in­ta osu­ut­ta tuloveroista. 

    Ulko­maalainen mak­saa ensim­mäiset 5 vuot­ta lähde­veroa joka pidätetään tuloista, tämän jäl­keen siir­ry­tään nor­maalin vero­tuk­sen piiri­in ja sitä ei ennakkopidätetä vaan mak­se­taan könt­tänä ker­ran vuodessa. Jos veron­sa mak­saa alku­vuodes­ta saa sille ihan kohtu­ullista korkoa. 

    Verosopimuk­sen tek­i­jät ovat yleen­sä erikoistapauk­sia eli vakavam­min varakkaita

  101. Raimo K:
    Sveitsin vero­tus on tosi­aan alhainen, mut­ta ei ihan niin alhainen kuin on väitetty.

    Liit­to­val­tion tulovero vai­htelee välil­lä 1%-11.5%, lisäk­si tulee kan­tonin vero, joka vai­htelee melko lail­la: Obwalden 1.8% tasavero, suh­teelli­nen vero 6.5% mak­si­mi Bernissä, Zürichissä 13% ja Gen­evessä 17.58%.

    Tuol­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa Sveitsin vero­ja. Kyl­lä taval­lisen insinöörin tuloil­la vero­tus jää vielä aika alhaisek­si kan­ton­ista riippumatta.

    Eli jos insinööri suomes­sa voi tien­ata 100 keur/v niin Sveit­sis­sä saman tasoisen tehtävän palk­ka on ehkä 2,5 ‑ker­tainen eli 250 keur. Näil­lä tuloil­la kokon­aisveror­a­situs esimerkissä on noin 20%.

    Eipä ihme että omakoti­talo­jen hin­nat ovat huikei­ta meikäläisi­in näh­den. Siel­lä on ihan toinen systeemi.

    http://www.expatica.com/upload/CH_Bonfina_table1.png

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuret eläk­keet eivät siitä pienene, kuten eivät ole pienen­tyneet mais­sa, jois­sa pakol­lises­sa eläke­järestlmässä on kat­to. Pakol­lisen eläke­jär­jestemän päälle tulee vain vapaae­htoinen järjestelmä. 

    Suuret eläk­keet eivät itsessään ole se varsi­nainen ongel­ma, vaan se niiden rahoi­tus tasaverolu­on­teisel­la eläke­mak­sul­la, mis­sä edun­saa­jat eivät ole osal­lis­tuneet mak­sui­hin edes samal­la osu­udelle. Tasavero yhdis­tet­tynä suu­rit­u­lois­t­en eläkeläis­ten pitkään elinikään edis­tää köy­hyyt­tä ja eriarvoisuutta.

  103. Markku af Heurlin:
    Pieni triv­ial pur­suit ongel­ma. Mis­sä Euroopan maas­sa on absolu­ut­tis­es­ti korkein vero­tus per capi­ta. Vas­taus oli ainakin joitakin vuosia sit­ten jo Lux­em­burg tai Sveitsi.

    Siis vero­ker­tymä per capita.
    Näyt­tää ole­van tuo Vatikaani 431 tuhat­ta dol­lar­ia per lur­jus (tai siis pyhimys)
    Nor­ja kakkose­na 49.000
    Suo­mi sijal­la 14 Fär-saarten ja Kuwait­in välissä.
    Tilas­to on vuodelta 2007 Suomen kohdalta.
    Sveit­si keräsi vajaan ton­nin per lärvi enem­män, mut­ta vuon­na 2011. Voi olla parem­piakin lähteitä.

  104. åke: Tuol­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa Sveitsin vero­ja. Kyl­lä taval­lisen insinöörin tuloil­la vero­tus jää vielä aika alhaisek­si kan­ton­ista riippumatta.

    Eli jos insinööri suomes­sa voi tien­ata 100 keur/v niin Sveit­sis­sä saman tasoisen tehtävän palk­ka on ehkä 2,5 ‑ker­tainen eli 250 keur. Näil­lä tuloil­la kokon­aisveror­a­situs esimerkissä on noin 20%.

    Eipä ihme että omakoti­talo­jen hin­nat ovat huikei­ta meikäläisi­in näh­den. Siel­lä on ihan toinen systeemi.

    http://www.expatica.com/upload/CH_Bonfina_table1.png

    Sveit­si­laisen insi­noorin tuot­tavu­us on 2,5 ker­tainen suo­ma­laiseen insi­noori­in ver­rat­tuna. Muuten­han sveit­si­laisen fir­man kan­nat­taisi siir­taa insinoorityot
    Suomeen.

    Eika Sveitsin verot noi­hin lopu. Ter­vey­den­hoito ja elak­keet rahoite­taan pakol­lisil­la vaku­u­tuk­sil­la’jot­ka lue­taan myos veroiksi

  105. Osmo Soin­in­vaara: Jos mak­su­jen ja eläk­keen väli­nen yhteys katkaistaan, ei ole mitään järkeä pitää yllä tätä “yksi­ty­isi­in” yhtöi­hin perus­tu­vaa eläke­jär­jestelmää, vaan kan­nat­taa men­nä suo­raan val­ti­ol­liseen eläke­jär­jestelmään. Suuret eläk­keet eivät siitä pienene, kuten eivät ole pienen­tyneet mais­sa, jois­sa pakol­lises­sa eläke­järestlmässä on kat­to. Pakol­lisen eläke­jär­jestemän päälle tulee vain vapaae­htoinen järjestelmä.

    Niin, min­un mielestäni olisi järkevää, että kansaneläke olisi yhteiskun­nan hoita­maa rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tur­vaa, ja ansioeläke­jär­jestelmä voitaisi­in siirtää pois pakol­lis­es­ta veroki­ilas­ta kokon­aan täysin yksi­tyiselle sektorille.

  106. tcrown: Niin, min­un mielestäni olisi järkevää, että kansaneläke olisi yhteiskun­nan hoita­maa rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tur­vaa, ja ansioeläke­jär­jestelmä voitaisi­in siirtää pois pakol­lis­es­ta veroki­ilas­ta kokon­aan täysin yksi­tyiselle sektorille. 

    Miten ajat­telit tehdä tämän käytän­nössä? Suomen nykysys­tee­mi pyörii sen varas­sa, että seu­raa­vat sukupol­vet mak­sa­vat edel­lis­ten eläk­keet. Yksi­tyi­nen rahas­toi­va eläke­vaku­u­tus taas toimii siten, että jokainen kerää oman eläk­keen­sä. Täl­laiseen siir­tymi­nen tarkoit­taa sitä, että jostain sukupolves­ta tulee väli­in­putoa­ja, eli he joutu­vat mak­samaan sekä edel­lisen sukupol­ven eläk­keet (johtuen siitä, että edelli­nen sukupolvi elää edelleen van­han sys­teemin puit­teis­sa) ja sen lisäk­si vielä keräämään omansakin. 

    Olen täs­mälleen samaa mieltä, että noin olisi pitänyt tehdä sil­loin, kun Suomen työeläkesys­teemiä luoti­in, mut­ta kun niin ei tehty, niin siitä siir­tymi­nen siihen, että jokainen kerää omat eläk­keen­sä, on hyvin vaikeaa.

  107. Liian van­ha: Sveit­si­laisen insi­noorin tuot­tavu­us on 2,5 ker­tainen suo­ma­laiseen insi­noori­in ver­rat­tuna. Muuten­han sveit­si­laisen fir­man kan­nat­taisi siir­taa insi­noor­i­ty­ot Suomeen.

    Pikaisel­la vilka­isul­la löysin nor­jas­ta kym­meniä min­ulle sopivia työ­paikko­ja. Aika mon­es­sa Salary: NOK650 Per Hour = 82€/h. Kolme ker­taa se mitä saan Suomessa.

    Muu­tunko 3x tuot­tavam­mak­si jos muu­tan Nor­jaan töi­hin? En. Yleen­sä insinööri/tuotekehitys/asiantuntijatyöt halu­taan pitää siel­lä mis­sä on fir­man johto ja muu tuotan­to. Osaami­nen ja onnis­tunut tuoteke­hi­tys syn­tyy pöhinässä eri­lais­ten ihmis­ten, ongelmien ja asi­akkaiden kanssa. Ei tilaa­mal­la jotain tun­ti­hin­nal­la ulkomailta.

    Seurasin vuosikaudet Suo­ma­laisen tuoteke­hi­tyk­sen, mm. Nokian, ulkois­tus­ta kiinaan, inti­aan ja itä-Euroop­paan. En muista yhtään onnis­tu­mista. Konkursse­ja ja miljoonien alaskir­jauk­sia olen kyl­lä nähnyt.

  108. tcrown: Niin, min­un mielestäni olisi järkevää, että kansaneläke olisi yhteiskun­nan hoita­maa rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tur­vaa, ja ansioeläke­jär­jestelmä voitaisi­in siirtää pois pakol­lis­es­ta veroki­ilas­ta kokon­aan täysin yksi­tyiselle sektorille. 

    Sehän olisi oiva ratkaisu tähän eläkeikäki­is­taan: jokainen saisi itse ratkaista oman eläkeikän­sä ja eläk­keen suu­ru­u­den — ja mak­su sen mukaan!

    Ja takuukansaeläke niille, joiden sijoituk­set menevät pieleen.

    1. Jos jokainen saisi itse määrätä eläk­keen­sä, jär­jestelmän var­maankin olisi olta­va rahas­toi­va ja se taas tuot­taa suuria makro­taloudel­lisia vaikeuk­sia, kos­ka se edel­lyt­tää val­tavaa vai­h­to­taseen yli­jäämää, eikä kaikil­la mail­la voi sel­l­aista olla ennen kuin avaamme kaup­pay­htey­den Mar­si­in. Taid­fan tehdä tästä oman postauksen.

  109. tcrown: Niin, min­un mielestäni olisi järkevää, että kansaneläke olisi yhteiskun­nan hoita­maa rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tur­vaa, ja ansioeläke­jär­jestelmä voitaisi­in siirtää pois pakol­lis­es­ta veroki­ilas­ta kokon­aan täysin yksi­tyiselle sektorille.

    IPad ei pitanyt matkustelus­ta ja nyt kom­mu­nikoin­ti­va­li­neena on kiinalainen help is il man aeaekkoe­sia. Ja kuten nakyy she kir­joit­telee omiaankin.

    Useim­mat elake­jar­jestel­mat sisalta­vat asum­is­pe­rus­taisen kansanelak­keen ja tyouraan perus­tu­van tyoelakkeen.

    Jot­ta kansanelake olisi riit­ta­va ja pitaisi elake­laisen pois­sa sos­sun luukul­ta niin sen pitaisi olla olen­nais­es­ti korkeampi.
    Nythan mini elake­lainen saa asum­is­tukea ja sos­sun tukea ja paalle Kelan sairaskattokorvauksia,

    Ja USA:SSA tyoe­lake on muodol­lis­es­ti yksi­tyi­nen, mutt a todel­lisu­udessa she perus­tuu kollek­ti­iviseen sopimuk­seen tai oikeuskaytantoon’

    Perus­tus­la­ki suo­jaa sopimu­soikeu­den ja niin­pa kuvaa­maasi sys­teemia ei vapaas­sa maail­mas­sa voi tehda.

    Sopimusjuridi­ikan vaki­in­tunut kay­tan­to ja ihmis­ten yhden­ver­taisen kohtelun vaa­timuk­set takaa­vat sen,etta tyoe­lake on kay­tan­nos­sa veroki­ilas­sa mukana,

    Se havi­aa sil­loin kun ihmisen van­hen­e­m­i­nen loppuu’

    Kansan­talouden kannal­ta on sama kayte­taanko elakkeisi­in 15% lak­isaateis­es­ti tai yksityisesti,rasitus kansan­taloudelle tai tuote­hin­noille on sama

  110. TL: Muu­tunko 3x tuot­tavam­mak­si jos muu­tan Nor­jaan töi­hin? En.

    Kun mek­siko­lainen raken­nus­mies kävelee rajan yli Kali­for­ni­aan, hänen tuot­tavuuten­sa ainakin viisinker­tais­tuu. Miten se on mah­dol­lista, eihän hän kuitenkaan heilu­ta vasaraa nopeam­min. Tuot­tavu­u­den nousu hänen kohdal­laan johtuu mui­hin työhon liit­tyvistä asioista. Työ­maalle tule­vat lau­dat sil­loin kun niiden pitää. Työ­maalle johta­va tei on sel­l­aises­sa kun­nos­sa, etä sinne voi tuo­da tavaraa eikä tiel­lä ole viit­tä virkami­estä kyse­lemessä, mihin se Jose näitä tiile­jä oikein vie.
    Nor­jass­sa on aika lail­la rahaa, niin sekin vaikut­taa kil­pailu­un työvoimas­ta. Toisaal­ta nor­jalaiset ovat niitä har­vo­ja, jot­ka käy­dessään Suomes­sa sanovat, että onpas halpaa.

  111. tcrown: Niin, min­un mielestäni olisi järkevää, että kansaneläke olisi yhteiskun­nan hoita­maa rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tur­vaa, ja ansioeläke­jär­jestelmä voitaisi­in siirtää pois pakol­lis­es­ta veroki­ilas­ta kokon­aan täysin yksi­tyiselle sektorille. 

    Kuu­lostaa siltä, että tuos­sa jär­jestelmässä nyky­is­ten nuorem­pi­en kes­ki-ikäis­ten sukupolvien väli­nen taak­ka olisi vielä nyky­istäkin suurem­pi. Se taku­ueläk­keen nykyi­nen taso (tai joku muu taso, jol­la voi olet­taa tule­van jotenkin toimeen) on kuitenkin suuri osu­us kokoeläke­ta­sos­ta useim­mille eläkeläisille

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jokainen saisi itse määrätä eläk­keen­sä, jär­jestelmän var­maankin olisi olta­va rahas­toi­va ja se taas tuot­taa suuria makro­taloudel­lisia vaikeuk­sia, kos­ka se edel­lyt­tää val­tavaa vai­h­to­taseen yli­jäämää, eikä kaikil­la mail­la voi sel­l­aista olla ennen kuin avaamme kaup­pay­htey­den Mar­si­in. Taidan tehdä tästä oman postauksen.

    Joo, mut­ta eikös yrit­täjäeläke ole juuri tämän tyyp­pinen (tuskin vaikeutemme siitä johtuvat)?

    1. Yrit­täjäeläke on yhtä vähän rahas­toi­vat kuin TEL-eläk­keetkin. Se on pakolli­nen eikä vapaae­htoinen eikä tulo­jen ali­vaku­ut­ta­mi­nen ole peri­aat­teessa sallittua.

  113. Täl­lainen­han jär­jestelmä on monis­sa anglosak­si­sis­sa mais­sa esim. Uudessa See­lan­nis­sa ja sil­lä on hyvät ja huonot puolen­sa. Tai sit­ten niin kuin Tan­skas­sa, että on melko korkea “kansaneläke” esim. tasoa 1500 €/kk ja sit­ten saa hoitaa siihen lisäeläk­keen vaik­ka rahas­toil­la tai osakkeil­la. Vaarana on tietysti se, että säästöt sit­ten rom­ah­ta­vat joskus.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jokainen saisi itse määrätä eläk­keen­sä, jär­jestelmän var­maankin olisi olta­va rahas­toi­va ja se taas tuot­taa suuria makro­taloudel­lisia vaikeuk­sia, kos­ka se edel­lyt­tää val­tavaa vai­h­to­taseen yli­jäämää, eikä kaikil­la mail­la voi sel­l­aista olla ennen kuin avaamme kaup­pay­htey­den Mar­si­in. Taid­fan tehdä tästä oman postauksen. 

    No teepä. Jos eläke­jär­jestelmään vir­taisi yhtä paljon rahaa kuin nytkin ja sieltä otet­taisi­in ulos yhtä paljon kuin nytkin, niin mik­si tämä vaatisi val­ta­van vai­h­to­taseen ylijäämän? 

    Viit­taatko nyt siis siihen tran­si­ti­oti­lanteeseen, kun yksi sukupolvi jou­tu­isi sekä mak­samaan edel­lisen eläk­keet, että säästämään omansa (jol­loin uskon, että tuos­sa tran­si­tio­vai­heessa kansakun­nan olisi pakko net­tomääräis­es­ti säästää tai muuten tuo ei olisi mah­dol­lista) vai siihen tas­apain­oti­laan, joka tuon tran­si­tion jäl­keen saavutet­taisi­in? Tuos­sa lop­puti­lanteen tas­apain­oti­las­sa min­un on vaikea nähdä, mik­si vai­h­to­taseen olisi mitenkään pakko olla ylijäämäinen.

    1. Jos eläke­jär­jestelmis­sä hyväksyt­täisi­in se, että talouskasvu ei kas­va­ta eläkkeitä tai talouskasvua ei ole ja jos ikälu­okat ovat yhtä suuria j a eläke­jär­jestelmä on ollut saman­lainen parin sukupol­ven ajan, sil­loin rahas­toivan ja ei rahas­toivan jär­jetelmän välil­lä ei ehkä ole eroa. Vaikka­pa Kiinas­sa mikään näistä ehdoista ei toteudu.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jokainen saisi itse määrätä eläk­keen­sä, jär­jestelmän var­maankin olisi olta­va rahas­toi­va ja se taas tuot­taa suuria makro­taloudel­lisia vaikeuk­sia, kos­ka se edel­lyt­tää val­tavaa vai­h­to­taseen yli­jäämää, eikä kaikil­la mail­la voi sel­l­aista olla ennen kuin avaamme kaup­pay­htey­den Mar­si­in. Taid­fan tehdä tästä oman postauksen. 

    Aut­taako tähän ongel­maan biljoo­nan euron kolikon lyömi­nen? Eläke­mak­suil­la ostet­taisi­in osuuk­sia tuos­ta kolikos­ta ja kun eläket­tä alet­taisi­in naut­tia, myytäisi­in osuuksia.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjäeläke on yhtä vähän rahas­toi­va kuin TEL-eläk­keetkin. Se on pakolli­nen eikä vapaae­htoinen eikä tulo­jen ali­vaku­ut­ta­mi­nen ole peri­aat­teessa sallittua.

    Peri­aat­teessa?
    Yrit­täjän ansiot voivat vai­hdel­la melko rajusti, joten käytän­nössä yrit­täjä saa määrit­tää eläk­keen­sä itse — ja mon­et tekevätkin niin, että eläke on mah­dol­lisim­man pieni ja sitä kom­pen­soi yri­tyk­ses­tä saata­va myyn­ti­hin­ta. Sit­ten on ikävä jut­tu, jos yri­tyk­ses­tä ei saakaan hintaa.

  117. OS

    “Tästä tiedos­ta olen kiitolli­nen Evan julkaise­malle pam­fletille Oikea palkka.”

    Kos­ki siis Aris­toteleen Poli­ti­ik­ka-teosta. Ei milään pahal­la. Kuun­telin 1978 — muis­tanko oikein vuo­den — Jus­si Tenkun filosofi­an his­to­ri­an luen­to­ja. Hän ker­toi asman asian, toisin sanoin tosin: ter­veen yhteiskun­nan perus­ta on vah­va keskisää­ty. Köy­hät ovat liian katk­e­ria ja rikkaat liian itsekkäitä.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjäeläke on yhtä vähän rahas­toi­vat kuin TEL-eläk­keetkin. Se on pakolli­nen eikä vapaae­htoinen eikä tulo­jen ali­vaku­ut­ta­mi­nen ole peri­aat­teessa sallittua. 

    Ei peri­aat­teessa, mut­ta käytän­nössä kuitenkin on. Alin sal­lit­tu YEl-tulo­han on noin neljäs-kol­ma­sosa palka­s­ta, jol­la täysipäiväi­nen duu­nari liikaut­taisi evääkään.

  119. Keskustelu on absur­di. Keskustelun aihe on tulon­si­ir­to­jen tehost­a­mi­nen (=lisääminen)samaan aikaan, kun val­tion menot ylit­tävät tulot 8 mil­jardil­la vuodessa. 

    Eikö olisi järkeväm­pää keskustel­la siitä, miten tulot ja menot saataisi­in vas­taa­maan toisi­aan? Tulon­si­ir­to­ja lisäämäl­lä tas­apaino ei var­mas­tikaan löydy.

  120. Suomen ja muun euroopan korkea osu­us maail­man BKT:sta on on het­kelli­nen häir­iö. Kiina vas­tasi suurim­mas­ta osas­ta maail­man BKT:sta ajal­ta eaa. 1500-luvulle saak­ka. Sit­ten sat­tui muu­ta­man vuo­sisadan poikkea­ma ja nyt Kiina ottaa taas luon­nol­lisen paikkansa.

    Suomen korkea elin­ta­so vähäl­lä työn teol­la on het­kelli­nen pieni noin 30 vuot­ta kestänyt häir­iö. Jah­ka alamme taas tehdä töitä, voimme säi­lyt­tää elin­ta­son, joka vas­taa kiinalais­ten elin­ta­soa. Ei ole mitään pysyvää syytä, jon­ka takia suo­ma­laisen elin­ta­so olisi kiinalaisen elin­ta­soa korkeampi eikä myöskään pysyvää syytä, mik­si suo­ma­lainen työha­lu­ton saisi kiinalaista työha­lu­ton­ta parem­paa sosiaaliturvaa.

  121. Raimo K: Peri­aat­teessa?
    Yrit­täjän ansiot voivat vai­hdel­la melko rajusti, joten käytän­nössä yrit­täjä saa määrit­tää eläk­keen­sä itse – ja mon­et tekevätkin niin, että eläke on mah­dol­lisim­man pieni ja sitä kom­pen­soi yri­tyk­ses­tä saata­va myyn­ti­hin­ta. Sit­ten on ikävä jut­tu, jos yri­tyk­ses­tä ei saakaan hintaa.

    Val­taosa yri­tyk­sista on sellaisia,etta seen markki­na-arvo on varas­ton arvo+tyovalineet’

    Eli har­va yrit­ta­ja voi laskea elake­tur­vaansa yri­ty­ses­ta saata­van myyn­ti­t­u­lon varaan,

    ETK­mukaan yrit­ta­jae­lakkei­ta joudu­taan sub­ven­toimaan ver­varoista. , sub­ven­tion suu­ru­us on n.20 % mak­se­tu­ista yrittajaelakkeista

  122. Samuli Saarel­ma: No teepä. Jos eläke­jär­jestelmään vir­taisi yhtä paljon rahaa kuin nytkin ja sieltä otet­taisi­in ulos yhtä paljon kuin nytkin, niin mik­si tämä vaatisi val­ta­van vai­h­to­taseen ylijäämän? 

    Viit­taatko nyt siis siihen tran­si­ti­oti­lanteeseen, kun yksi sukupolvi jou­tu­isi sekä mak­samaan edel­lisen eläk­keet, että säästämään omansa (jol­loin uskon, että tuos­sa tran­si­tio­vai­heessa kansakun­nan olisi pakko net­tomääräis­es­ti säästää tai muuten tuo ei olisi mah­dol­lista) vai siihen tas­apain­oti­laan, joka tuon tran­si­tion jäl­keen saavutet­taisi­in? Tuos­sa lop­puti­lanteen tas­apain­oti­las­sa min­un on vaikea nähdä, mik­si vai­h­to­taseen olisi mitenkään pakko olla ylijäämäinen.

    Mita hyotya olisi pyorit­taa 600 mil­jardin riskia,jos she ei tuo­ta muu­ta kuin tupla­mak­sut yhdelle sukupolvelle ?

    Ja tuo 600 mil­jar­dia on niin suuri rahasto,etta se omis­tai si kaiken Suomessa,jopa alusvaatteesi

Vastaa käyttäjälle hupsis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.