Esseitä tuloeroista (7/8): Tulosopimusten tie?

Teol­lis­tu­misen alkuaikoina ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keel­lä oli huo­mat­ta­va vaiku­tus kansan vauras­tu­miseen ja vau­rau­den aiem­paa tasaisem­paan lev­iämiseen. Ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta merk­it­see työvoimakartel­lia; Yhdys­val­lois­sa ammat­ti­jär­jestö­jen nimis­sä jopa on sana kartel­li. Se suo­jaa työläisiä tois­t­en työläis­ten kil­pailul­ta. Ilman sitä löy­ty­isi aina joku toinen, joka olisi valmis tekemään saman työn halvem­mal­la niin, että palkat painuisi­vat Marx­in ennus­tuk­sen mukaises­ti subsistenssirajalle.

Työn tar­jon­takartellin hyödyl­lisyy­destä on eri­laisia arvioi­ta. Oma käsi­tyk­seni on, ettei teolli­nen nousu olisi ollut mah­dol­lista ilman sitä. Olisi juu­tut­tu noidanke­hään, jos­sa työn kysyn­nän matalu­us pitää palkat poh­jas­sa ja ostovoiman vähäisyys työ­paikko­jen määrän mata­lana. Hen­ry Ford puki tämän sanoik­si totea­mal­la, ettei auto­jen mas­savalmis­tus ole mah­dol­lista, jos autote­htaan työläisil­lä ei ole varaa ostaa autoa. Viime vuosikym­meni­in asti tämä köy­hyy­den noidanke­hä on pitänyt mon­et kehi­tys­maat köy­hinä. Talouden nousu edel­lyt­tää kasvusysäys­tä, “take­of­fia”. Tähän on muitakin keino­ja kuin työn tar­jon­takartel­li. Glob­al­isaa­tion mukanaan tuo­ma vien­tive­toinen teol­lisu­us on tar­jon­nut toisen ulospääsy­tien noidanke­hästä, mut­ta varsinkin teol­lis­tu­misen alku­vu­osi­na se on ollut nois­sa mais­sa kovin kivi­nen ja julma.

Maat, jois­sa tulo­ja on tasat­tu ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on kyen­nyt huole­hti­maan palka­nsaa­jien ansio­ta­sos­ta ja jois­sa korkeal­la veroas­t­eel­la on huole­hdit­tu koulu­tuk­ses­ta ja yhteis­es­tä hyvästä, ovat men­estyneet selvästi parem­min kuin maat, jois­sa on tehty toisin. Hyvän ref­er­enssin markki­nae­htoi­sista työ­markki­noista tar­joaa Argen­ti­ina, joka oli 1930-luvul­la vau­raampi kuin Euroop­pa, mut­ta val­it­si tien, jos­sa verot oli­vat matalia, sosi­aal­i­tur­va huono, koulu­tus kallista ja ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta tukah­dutet­tu. Tuhoa täy­den­si Per­onin pop­ulisti­nen hallinto. Nyt Argen­ti­ina on kehi­tys­maa Euroop­paan verrattuna.

Siitä, että työvoiman tar­jouskartel­li oli vält­tämätön teol­lisen yhteiskun­nan käyn­nistys­vai­heessa, ei seu­raa, että se olisi vält­tämätön tai edes hyödylli­nen enää. Auton käyn­nistämiseen tarvi­taan ryyp­pyä, mut­ta se kan­nat­taa pan­na pois päältä, kun auto on saatu liikkeelle.

Nykyi­nen sopimusjär­jestelmä suo­jaa niitä, joil­la työ­paik­ka on, niiden kil­pailul­ta, joil­la sitä. Tästä seu­raa työvoiman jakau­tu­mi­nen sisäpi­iri­in, jol­la on hyvä palk­ka ja hyvä sosi­aal­i­tur­va ja ulkopi­iri­in, jon­ka osak­si tlee huole­htia työn tar­jon­nan jous­tavu­ud­es­ta ja silpputöistä.

Kun palkat eivät määräy­dy markki­noil­la vaan ne määrätään sopi­en, yksi markki­namekanis­min toim­intamekanis­meista on tukah­dutet­tu. Työ­markki­noiden huono toim­inta alen­taa työl­lisyyt­tä. Eivätkä joukkovoimal­la saadut palkanko­ro­tuk­setkaan myöskään jakaudu kovin oikeu­den­mukaises­ti, kos­ka lakkoase on toisil­la vahvem­pi kuin toisil­la. Kir­jas­ton­hoita­jat eivät voi vaa­tia palkanko­ro­tuk­sia uhkaa­mal­la sulkea Suomen vien­nin kuten AKT voi.

Toisaal­ta, jos nyky­i­sis­sä olois­sa ei olisi työe­htosopimuk­sia, palkkata­so voisi kään­tyä lasku­un, se lask­isi ostovoimaa ja ostovoiman lasku lask­isi työl­lisyyt­tä. Deflaa­tiok­ierre käyn­nisty­isi kaikkine huonoine seu­rauksi­neen. Tai sit­ten palkkarakenne vain etsisi uuden ja parem­man tas­apain­oti­lan. Tätä ei voi tietää, kun ei voi kokeilla.

Se lie­nee selvää, että mitä yht­enäisem­mäk­si palkkata­so maan sisäl­lä määrätään, sitä voimakkaam­man muut­topaineen se luo kasvukeskuk­si­in. Markki­nae­htoiset palkat oli­si­vat kasvukeskuk­sis­sa korkeam­mat, kos­ka asum­i­nenkin on kalli­im­paa, jol­loin yri­tys­ten kan­nat­taa hajasi­joit­taa ne työ­paikat, jot­ka vain ovat hajasijoitettavissa.

Toinen kiis­tel­ty asia on min­imi­palkkasäädösten vaiku­tuk­set. Toisaal­ta ne tekevät mitä niiden on tarkoi­tus tehdä, tur­vaa­vat edes kohtu­ullisen palkkata­son jokaiselle, joka on töis­sä. Uhkana tässä nähdään huono-osaisim­man työvoiman hin­noit­telemisen ulos töistä. Vielä 30 vuot­ta sit­ten min­imi­palkat vauhdit­ti­vat taloudel­lista kasvua selvästi nopeut­taes­saan luo­vaa tuhoa, jol­la huono­tuot­toiset työ­paikat lakkautet­ti­in ja työvoima siir­tyi kan­nat­tavampi­in yri­tyk­si­in. Näin lopetet­ti­in Suomes­ta käytän­nössä koko tek­sti­ili- ja vaate­tus­te­ol­lisu­us. Kansan­talouden tasol­la tämä oli selvästi kan­nat­tavaa, mut­ta mikro­ta­sol­la moni olisi var­maan säi­lyt­tänyt sen pieni­palkkaisen työn kuin joutunut myymään omakoti­talon­sa ja muut­ta­maan suurin kus­tan­nuksin jon­nekin saadak­seen vähän parem­paa palkkaa.

Nyt kun niitä kan­nat­tavampia työ­paikko­ja ei suorit­ta­van työn tek­i­jöille enää ole, min­imi­palkko­jen huonot puo­let koros­tu­vat. On vaikea sanoa, ylit­tävätkö min­imi­palkko­jen hai­tat niiden hyödyt, mut­ta sen voi sanoa, että hai­tat ovat kas­va­neet 1980-luvusta.

Suomes­sa on mata­la­palkkaisia (tulot alle 2/3 keskipalka­s­ta) vain kuusi pros­ent­tia, kun Sak­sas­sa niitä on 22 %. Vas­taavasti Suomes­sa pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on noin 65 % ikälu­okas­sa 35 – 54 vuot­ta, kun se muul­la väestöl­lä on 90 %. On parem­pi tukea pieni­palkkaisia tulon­si­ir­roin ja vero­helpo­tuksin kuin nos­ta­mal­la hei­dän palkko­jaan, kos­ka pakko­jen nos­t­a­mi­nen johtaa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu­un hin­noitel­lessaan huonos­ti koulute­tun työvoiman pois työmarkkinoilta.

Toisin kuin useim­mis­sa muis­sa mais­sa, Suomes­sa ei ole lak­isääteistä min­imi­palkkaa. Sen sijaan lail­la on säädet­ty työ­markki­na­jär­jestöille oikeus sopia kullekin alalle alako­htainen min­imi­palk­ka, jol­la on lain vahvu­us (yleis­si­tovu­us). Meil­lä on siis mon­ta min­imi­palkkaa, joil­lakin aloil­la 1 400 €/kk, toisil­la 3 000 €/kk.

44 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (7/8): Tulosopimusten tie?”

  1. “Hen­ry Ford puki tämän sanoik­si sanom­al­la, ettei auto­jen mas­savalmis­tus ole mah­dol­lista, jos autote­htaan työläisil­lä ei ole varaa ostaa autoa.”

    Tämä on aika yleinen harhalu­u­lo Fordin puheista. Olen lukenut miehen kir­joit­ta­man kir­jan eikä siinä aja­tus kyl­lä kul­je ollenkaan tuo­hon suun­taan. Fordin tehtail­la ay-toim­it­si­jat sai­vatkin tur­paansa johdon palkkaamil­ta luun­murskaa­jil­ta eikä siel­lä suvait­tu ollenkaan työväestön järjestäytymistä.

    Ford mak­soi hyviä palkko­ja kos­ka huo­masi, että siten saadaan paras työvoima ja vai­h­tu­vu­us mata­lak­si. Ford halusi että työn­tekjät har­jaan­tu­vat omi­in töi­hin­sä jol­loin tuot­tavu­us kohoaa huip­pu­un­sa ja saadaan tuot­tei­den hin­nat alas. T‑mallin hin­nan hän halusi sik­si mah­dol­lisim­man alhaisek­si, että mah­dol­lisim­man monel­la olisi varaa ostaa niitä jol­loin hänen tehtaal­laan olisi tilauskir­jat täynnä. 

    Eli Ford ei todel­lakaan mak­sanut hyviä palkko­ja sik­si, että hänen työn­tek­i­jät voisi­vat ostaa auton, vaan sik­si että mak­samal­la hyviä palkko­ja tuli enem­män fyrkkaa sisään kuin min­i­moimal­la palkat ja siinä sivus­sa mak­si­moimal­la osaa­mat­to­muud­es­ta johtu­vat tuotantokatkoksetkin.

    “Ilman sitä löy­ty­isi aina joku toinen, joka olisi valmis tekemään saman työn halvem­mal­la niin, että palkat painuisi­vat Marx­in ennus­tuk­sen mukaises­ti subsistenssirajalle.”

    Ja tämä ei sit­ten pitänyt paikkaansa Fordin kohdalla.

  2. “Nykyi­nen sopimusjär­jestelmä suo­jaa niitä, joil­la työ­paik­ka on, niiden kil­pailul­ta, joil­la sitä. Tästä seu­raa työvoiman jakau­tu­mi­nen sisäpi­iri­in, jol­la on hyvä palk­ka ja hyvä sosi­aal­i­tur­va ja ulkopi­iri­in, jon­ka osak­si tlee huole­htia työn tar­jon­nan jous­tavu­ud­es­ta ja silpputöistä.”

    Väärin , vähiten työt­tömiä ja parhaim­mat edut ja palkat ovat aloil­la, jois­sa jär­jestäy­tymisas­te on korkein.

    Aka­teemisil­la aloil­la jär­jestäy­tymisas­te on hyvin korkea , pienin se on siivous-kaup­pa-rav­in­to­la-rav­in­to-allil­la eli pieni­palkkaisil­la jär­jestäy­tymisas­te on hyvin mata­la eikä etu­ja kyetä ajamaan

    Huonoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vis­sa ammateis­sa jär­jestäy­tymisas­te on mata­la eikä ay-liik­keel­lä ole voimaa ajaa edes työssäkäyvien etuja.

    Kun siivous-kau­pan alal­la jär­jestäy­tymisas­te on 30–50 % luokkaa eikä sol­i­daarisu­ut­ta ole edes työssäkäyvien välil­lä niin miten oltaisi­in sol­i­daarisia työt­tömiä kohtaan ?

    Eri­tyis­es­ti kun työt ovat lyhy­itä pätkätöitä niin se syn­ny yhteisöllisyyttä.

    Ja yhdis­tys­ten väli­ilä ei voi juurikaan olla sol­i­daarisu­ut­ta, yhteiskun­nas­sa yritetään kieltää yhdis­tys­ten rajan ylitt­tävä solidaarisuus.

    Hyvä esimerk­ki oli ilmailu­alan työe­htosopimusshop­pailus­ta syn­tynyt kiista, jos­sa sol­i­daarisel­la etu­jen ajamisel­la tor­pat­ti­in palkko­jen ja etu­jen polkem­i­nen matalapalkka-alalla.

    Se aiheut­ti kauhean teko­moraalisen äläkän ja media oli täyn­nä lakko-oikeu­den lopet­tamista vaa­tivia kirjoiteluita.

    Ei kaup­pa­pi­ial­la ole varaa olla seit­semää kuukaut­ta lakos­sa kuten lääkäreillä

  3. Ei tulosopimuk­set poista markki­namekanis­mia palkoista. Se siir­tyy vain yksilö­ta­sol­ta liit­to­ta­solle. Uskoisin, että liit­toko­htais­es­ti määritel­lyt palkat otta­vat tuot­tavu­u­den ja työt­tömyy­den jopa parem­min huomioon kuin yksit­täis­ten työ­nan­ta­jien sanelemat palkat.

    Markki­namekanis­mi toimii lähtöko­htais­es­ti kovin huonos­ti työ­markki­noil­la, kos­ka neu­vot­telu­asetel­mat ovat usein niin epä­tas­apain­oiset ja etsin­täkus­tan­nuk­set suuria. 

    Oman ongel­mansa tuo työt­tömän työn­vas­taan­ot­tovelvoite. Ilman työe­htosopimuk­sia työt­tömän pitäisi ottaa vas­taan kokoaikatyötä todel­la alhaisil­la palkoil­la. Tilanteessa, jos­sa työn­tek­i­jän on hyväksyt­tävä mikä tahansa työ­nan­ta­jan palkkatar­jous ellei halua karenssia, ei oikein voi­da puhua toimivista markki­noista ja reiluista neuvotteluista.

    Reaal­i­maail­ma poikkeaa työ­markki­noiden kohdal­la kovin paljon teo­ria­maail­mas­ta. Reaal­i­maail­mas­sa työt­tömäl­lä on hyvin vähän valin­nan­varaa työ­paikko­jen suh­teen, jon­ka takia yksilöko­htainen palkkas­ta sopimi­nen toimii huonosti.

    Voi olla että olen omi­tu­inen, mut­ta minä en henkilöko­htais­es­tikaan pitäisi yksilöko­htais­es­ta palkka­neu­vot­telus­ta. Tun­tu­isi ikävältä käy­dä kin­ua­mas­sa esimieheltä vuosit­taisia palkanko­ro­tuk­sia ja ver­tail­la omaa tuot­tavu­ut­ta kaverei­hin. On paljon mukavam­paa, että koro­tuk­set tule­vat ulkoa ja palkat taulukoista. En usko henkilöko­htais­ten palkka­neu­vot­telu­iden paran­ta­van työilmapiiriä.

    En myöskään ihan ymmär­rä mik­sei yleisko­ro­tusten aiheut­ta­ma luo­va tuho olisi enään hyödyl­listä. Vai usko­taanko me nyt oikeasti että talouskasvu pysähtyy eikä mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikoista voi­da tule­vaisu­udessa siir­tyä korkeam­man tuot­tavu­u­den hom­mi­in? Tot­ta kai luo­va tuho aiheut­taa aina pitkäkestoista kit­ka- ja jopa raken­netyöt­tömyyt­tä, mut­ta tätä varten meil­lä on ansi­tur­va, työvoimak­oulu­tus ja tarvit­taes­sa palkkat­uet ym. Ja jos työt­tömyys nousee pahasti, niin sit­ten tupo-pöy­dästä jae­taan palkka­malt­tia kunnes kil­pailukyky paranee.

    Kuten tote­sit, Suomen malli on toimin­ut mui­ta parem­min vuosikym­meniä. Aiem­pi kehi­tys ei tietysti ole tae tulev­as­ta, mut­ta toisaal­ta edel­lytän aika korkeaa todis­tus­taakkaa ennen kuin lähde­tään toimi­vaa mallia romuttamaan.

  4. Paikalli­nen sopimi­nen on ongel­mallista niin EK:le kuin ay-liikkelle. Toiv­ot­tavaa olisi ainakin jonkin­lainen liikku­mavara suh­dan­tei­den mukaan.

    Ehdos­tus­ta “teemme hom­mia kaik­ki, mut­ta jokaisen palk­ka piene­nee 10% tai teemme enem­män duu­nia peien­m­mäl­lä jengillä kun irti­sanomme 15% henkilökun­nas­ta” ei voi edes tehdä, liitot eivät hyväksy.

    Julkisel­la sek­to­ril­la se on eri­tyisen mah­do­ton­ta, jol­loin etistään has­su­ja säästökeino­ja, joil­la toim­intaa haitataan.

    Isiäsitä deval­vaa­tio­ta on tehty. Uudel­lenor­gan­isoin­nis­sa palkkoj on alen­net­tu uuteen tehtävään siir­ryt­täessä luokaa 10% aika mon­es­sa paikas­sa ilman melua. 

    Virossa alen­net­tin palkko­ja, se toimi.

  5. “Soin­in­vaara :Suomes­sa on mata­la­palkkaisia (tulot alle 2/3 keskipalka­s­ta) vain kuusi pros­ent­tia, kun Sak­sas­sa niitä on 22 %. Vas­taavasti Suomes­sa pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on noin 65 % ikälu­okas­sa 35 – 54 vuot­ta, kun se muul­la väestöl­lä on 90 %”

    Sak­sas­sa työl­lisyysongel­ma ratkot­ti­in lyhen­tämäl­lä työaikaa.

    Mut­ta yleistä työa­jan lyhen­tämistä ei tehty vaan työ jaet­ti­in uudellen sat­tuman varaisesti

    Mies­val­taisil­la aloil­la val­tio kom­pen­soi työa­jan lyhen­tämisen tulontäydennyksillä.

    Mut­ta nais­val­taisil­la aloil­la sel­l­aista ei tehty/tehdä ja niin­pä nuo köy­hät duu­nar­it Sak­sas­sa ovat naisia.

    Mut­ta asia ei ole aivan yksiselit­teinen sil­lä Sak­sas­sa huvin moni pien­i­t­u­loinen saa myös sosi­aal­isia tukia.

    Ja osa työvoimas­ta on ajet­tu ulos työmarkkinoilta

    Tämä näkyy Sak­san tun­nus­lu­vuis­sa 2012 :Työl­lisyysaste Sak­sa 71,5 %, Suo­mi 72,5 %
    Työt­tömyys Sak­sa 5,2 %, Suo­mi 8,4 %

    Osa-aikaisia 2011 Sak­sa n 27 %, Suo­mi 15 %

    Lähde Euro­stat

  6. Mikäli vastik­kee­ton ja kaikille mak­set­ta­va kansalais­palk­ka olisi ole­mas­sa (ja riit­tävä hengis­sä pysymiseen), ei min­imi­palkkaon­gel­maa olisi.

    Sil­loin kenenkään ei olisi pakko men­nä töi­hin pal­ka­lla, joka mah­dol­lis­taa hengis­sä pysymisen edes vähäk­si aikaa, kunnes taas seu­raa­va tulee työsken­telemään itsen­sä hengiltä — kuten teol­lis­tu­misen alkuaikoina, ennen ay-liik­keen syn­tyä, tapahtui.

    Pienin palk­ka aset­tuisi ter­veem­mälle tasolle, kos­ka kenenkään hengis­sä pysymi­nen ei olisi työn­teosta riip­pu­vainen, vaan töi­hin men­täisi­in, jot­ta saataisi­in jotain lisää. Täl­laisil­la ehdoil­la palk­ka määräy­tyy työn­tek­i­jän ajan hin­nan mukaan — mikäli palk­ka on tek­i­jän mielestä kohtu­ulli­nen hin­ta hänen menet­tämästään vapaa-ajas­ta, hän suos­tuu hommiin. 

    Kansalais­palkan kanssa tämä hin­ta voi olla jopa alhaisem­pi kuin “hengis­sä­selviämis­palk­ka” — mikä epäilemät­tä on se syy, mik­si edes oikeis­ton leiris­sä kansalais­palkkaa ei suo­ral­ta kädeltä tyrmätä.

  7. Suomen rajo­jen sisäl­lä tehty­jen sopimusten suurin ongel­ma on siinä, että niis­sä teesken­nel­lään, ettei kan­sain­vä­li­nen kil­pailu juurikaan pääse tääl­lä vaikuttamaan.

    Jokainen täysjärki­nen suo­ma­lainen kuitenkin tajuaa, että tämä on täysin väärä lähtökohta.

    Suur­te­ol­lisu­utemme on tämän jo kauan sit­ten oival­tanut, eikä enää rupea paljoakaan rähisemään ammat­tiy­hdis­tys-pukarien kanssa palkoista ja työehdoista.

    Suur­te­ol­lisu­us on jo suurelta osin tehdyt strate­giansa niin, että investoin­nit ja uudet työ­paikat viedään muualle sel­l­aisi­in mai­hin, jois­sa markki­nat ja palkat, ym. ehdot ovat edullisempia.

    Nyt myös pk-yri­tyk­set tekevät perässä samaa, mitä isom­mat edellä.

    Tämän seu­rauk­se­na suuryri­tyk­set ja enen­emässä määrin pk-yri­tyk­setkin seu­raa­vat vain kat­seel­la kun 400 Finnairin lakkoil­e­vaa cater­ing-työn­tek­i­jää meinaa­vat pysäyt­tää koko maan talouden.

    Koke­muk­seni mukaan ihmi­nen on valmis tekemään merkit­täviä muu­tok­sia toim­intaansa vas­ta aivan viime het­kel­lä, eksis­ten­ti­aalisen kuole­man­hädän iskiessä tajuntaan.

    Pes­simisti voisi tästä päätel­lä, että Suo­mi saa muutet­tua traagis­es­ti jäyk­istyneitä kolmikan­ta-rak­en­teitaan vain täys­rom­ah­duk­sen kautta.

    Nokia-par­alle kävi juuri näin.

    Käykö myös koko Suomelle näin?

    Itse paatuneena opti­misti­na muu­tan fir­mani toim­intaa ket­terästi koko ajan, markki­noit­ten ja eri­tyis­es­ti asi­akkait­ten vaa­timusten mukaan.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja eksis­ten­ti­aa­li­nen optimisti

  8. Liian van­ha: Aka­teemisil­la aloil­la jär­jestäy­tymisas­te on hyvin korkea , pienin se on siivous-kaup­pa-rav­in­to­la-rav­in­to-allil­la eli pieni­palkkaisil­la jär­jestäy­tymisas­te on hyvin mata­la eikä etu­ja kyetä ajamaan

    Minäkin olen aka­teem­i­nen ja jär­jestäy­tynyt , mut­ta sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta palkkata­soon vaan se määräy­tyy puh­taasti markki­nae­htoiseti. Välil­lä nousten ja mon­esti on men­ty alaspäin. 

    Jär­jestäy­tymisen logi­ik­ka on enem­pi työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa ja oikeustur­vas­sa, jot­ka toki voisi ilman liit­toakin hoitaa.

    Ain­oa aka­teem­i­nen ala jol­la liitot ovat palkko­ja pumpan­neet ovat opettajat.

  9. Tässä kat­so­taan tiivi­isti men­neisyy­teen. Kun tuot­tavu­uske­hi­tys / kil­pailuky pol­kee paikoil­laan niin van­hoil­la eväil­lä ei enää pärjätä.

    Kieltämät­tä tun­tuu ikävältä jos oman palkan kehi­tyk­seen vaikut­taisi merkit­tävästi enem­män oma työ­panos myös julkisel­la sektorilla.

    Kun sak­san­malli näyt­tää varsin koval­ta niin kel­paisiko meille parem­min ruotsin­malli. Voisiko Ode valaista sitä enem­män blogissaan?

  10. “Eli Ford ei todel­lakaan mak­sanut hyviä palkko­ja sik­si, että hänen työn­tek­i­jät voisi­vat ostaa auton, vaan sik­si että mak­samal­la hyviä palkko­ja tuli enem­män fyrkkaa sisään kuin min­i­moimal­la palkat ja siinä sivus­sa mak­si­moimal­la osaa­mat­to­muud­es­ta johtu­vat tuotantokatkoksetkin.”

    Ford huole­hti ennenkaikkea tuot­tavu­u­den noususta.

    Per­in­teisil­lä menetelmil­lä ei kyet­ty suuri­in tuotan­tolukui­hin. Fordin käyt­töönot­ta­ma liukuhi­h­na nos­ti tuot­tavu­ut­ta val­tavasti. Liukuhi­h­na ei ollut Fordin keksin­tö, mut­ta hän osasi soveltaa sitä mas­sat­uotan­toon ja tuot­tavu­us nousi harppauksin

    Kun tuotan­to mon­imutkais­tui ja tuot­tavu­us parani niin palkkaakin oli mak­set­ta­va enem­män, jot­ta koulutet­tu työvoima ei karkaa

  11. xyzzy: Minäkin olen aka­teem­i­nen ja jär­jestäy­tynyt , mut­ta sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta palkkata­soon vaan se määräy­tyy puh­taasti markki­nae­htoiseti. Välil­lä nousten ja mon­esti on men­ty alaspäin. 

    Jär­jestäy­tymisen logi­ik­ka on enem­pi työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa ja oikeustur­vas­sa, jot­ka toki voisi ilman liit­toakin hoitaa.

    Ain­oa aka­teem­i­nen ala jol­la liitot ovat palkko­ja pumpan­neet ovat opettajat.

    Lääkärili­it­to ei var­maan ole vaikut­tanut mitään ?

  12. “Virossa alen­net­tin palkko­ja, se toimi.”

    Mut­ta aiheut­ti jät­ti­työt­tömyy­den, joka purkau­tui maas­ta­muut­toon. Ja lähti­jät oli­vat parhaas­sa työ-ja lisääntymisiässä.

    Seu­rausten kor­jaami­nen vie kym­meniä vuosia

  13. Ilman sitä löy­ty­isi aina joku toinen, joka olisi valmis tekemään saman työn halvem­mal­la niin, että palkat painuisi­vat Marx­in ennus­tuk­sen mukaises­ti subsistenssirajalle.

    Tai jopa sen alle kuten Yhdys­val­lois­sa 30-luvulla.

    Deflaa­tiok­ierre käyn­nisty­isi kaikkine huonoine seu­rauksi­neen. Tai sit­ten palkkarakenne vain etsisi uuden ja parem­man tas­apain­oti­lan. Tätä ei voi tietää, kun ei voi kokeilla.

    Tai sit­ten voi kat­soa Yhdys­val­toi­hin, jos­sa työvoiman jär­jestäy­tymisas­te ja sitä kaut­ta reaali­palkat ovat laske­neet jo kolmekym­men­tä vuot­ta (jär­jestö­jen neu­vot­telu­voiman, lail­lisen neu­vot­telu­varan, työ­suo­jelun, jne. mukana). Tas­apain­oti­laa ei ole ainakaan vielä saavutet­tu, vaik­ka jotkut jo elävät köy­hyys­ra­jan alla kolmea työtä tehdessään. Oletet­tavasti se löy­tyy sit­ten, kun globaali palkkaus (sekä työn- ja ympäristön­suo­jelu­lain­säädän­tö) on laskenut kaikkial­la samaan minimiin.

    JTS: Ehdos­tus­ta “teemme hom­mia kaik­ki, mut­ta jokaisen palk­ka piene­nee 10% tai teemme enem­män duu­nia peien­m­mäl­lä jengillä kun irti­sanomme 15% henkilökun­nas­ta” ei voi edes tehdä, liitot eivät hyväksy.

    Ongel­ma on siinä, ettei ole mitään reaal­ista mah­dol­lisu­ut­ta erot­taa todel­lista hätää rahanah­neud­es­ta, jos jous­to­vara kod­i­fioidaan sopimuk­seen. Eikös tuol­lainen jous­to sitä pait­si ole mah­dolli­nen vai mitä varten niitä YT-neu­vot­telu­ja oikein käydään?

  14. xyzzy: Ain­oa aka­teem­i­nen ala jol­la liitot ovat palkko­ja pumpan­neet ovat opettajat.

    Mitä tarkoite­taan “pump­pauk­sel­la”?
    Eiköhän TEK ja muutkin (Aka­van jäsen)liitot palkoista yritä sopia joka neu­vot­telukier­roksel­la. Vai olenko ymmärtänyt suo­ma­laisen jär­jestelmän jotenkin väärin?

    xyzzy: Minäkin olen aka­teem­i­nen ja jär­jestäy­tynyt , mut­ta sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta palkkata­soon vaan se määräy­tyy puh­taasti markkinaehtoiseti.

    Liit­to­jen sopi­mat min­imi­palkat vaikut­ta­vat juuri markki­namekanis­min kautta.
    Ne vaikut­ta­vat apu­ra­ho­jenkin suu­ru­u­teen. Apu­ra­ho­ja­han jae­taan tutk­i­joiden saamisek­si ja he var­maan työl­listy­i­sivät muuallekin.

  15. ilk­ka: Vai usko­taanko me nyt oikeasti että talouskasvu pysähtyy eikä mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikoista voi­da tule­vaisu­udessa siir­tyä korkeam­man tuot­tavu­u­den hom­mi­in? Tot­ta kai luo­va tuho aiheut­taa aina pitkäkestoista kit­ka- ja jopa raken­netyöt­tömyyt­tä, mut­ta tätä varten meil­lä on ansi­tur­va, työvoimak­oulu­tus ja tarvit­taes­sa palkkat­uet ym. 

    Mata­lan tuot­tavu­u­den aloil­la tulee useim­miten toimeen vähäisel­lä koulu­tuk­sel­la, korkean tuot­tavu­u­den aloil­la suurin osa työ­paikoista vaatii joko pitkäl­listä koulu­tus­ta tai mui­ta erityistaitoja.

    Kun palk­ka sivukus­tan­nuksi­neen nousee, työn­tek­i­jältä vaa­dit­ta­va tuo­tos ja jos­sain vai­heessa myös vähim­mäisosaami­nen nousee. Jos työ­paik­ka menee alta, kaikil­la ei ole kykyjä tai halu­ja koulut­tau­tua tarvit­tavalle uudelle tasolle.

    Ongelmia piisaa, kunnes ammat­tiy­hdis­tys­like pääsee vauhti­in Kiinas­sa ja Intiassa.

  16. Osmo:

    Työn tar­jon­takartellin hyödyl­lisyy­destä on eri­laisia arvioi­ta. Oma käsi­tyk­seni on, ettei teolli­nen nousu olisi ollut mah­dol­lista ilman sitä.

    Teolli­nen nousu on monin paikoin tapah­tunut ilman täl­laista “kartel­lia”, joten käsi­tyk­sesi on toden vääräk­si todistama.

    Olisi juu­tut­tu noidanke­hään, jos­sa työn kysyn­nän matalu­us pitää palkat poh­jas­sa ja ostovoiman vähäisyys työ­paikko­jen määrän mata­lana. Hen­ry Ford puki tämän sanoik­si sanom­al­la, ettei auto­jen mas­savalmis­tus ole mah­dol­lista, jos autote­htaan työläisil­lä ei ole varaa ostaa autoa.

    Hen­ry Fordin tehdas ei ole ‘sys­teemi­ta­soa’. Ei hän kat­so palkko­ja kokon­aiskysyn­nän näkökul­mas­ta, kos­ka hänen työn­tek­i­jän­sä muo­dosta­vat niin pienen osan kokon­aisos­tovoimas­ta. Joten hänen moti­vaa­tion­sa ovat pääosin toisaal­la, kuten Sylt­ty ylem­pänä perusteli. Marx­in ryy­syläi­sistä tuskin olisi ollut Fordille luotet­tavak­si, motivoituneek­si, osaavak­si, työhön­sä sitoutuneek­si ja tuot­tavak­si työvoimak­si. Yksit­täi­nen fraasi on heikkoa argumentointia.

    Viime vuosikym­meni­in asti tämä köy­hyy­den noidanke­hä on pitänyt mon­et kehi­tys­maat köy­hinä. Talouden nousu edel­lyt­tää kasvusysäys­tä, ”Take-Off:ia”.

    Ei edel­lytä. Syyt köy­hyy­den noidanke­hi­in ovat aivan toisaal­la. Köy­hyy­den voit­ta­mi­nen edel­lyt­tää ennen kaikkea osaamista ja osaamisen motivoitunut­ta kanavoitu­mista. Tätä pros­es­sia tuke­vat tai hait­taa­vat esimerkik­si eri­laiset kult­tuuriset arvot ja käytän­nöt, kuten myös yhteiskun­nalli­nen koheesio/tribalistinen jakau­tuneisu­us vaiku­tuksi­neen mm. poli­ti­ikan toimivu­u­teen ja kor­rup­tion määrään. Kuten myös, vaik­ka tämän sanomi­nen on hyvin epäko­r­rek­tia, väestön keskimääräiset perintötekijät.

    Yhteiskun­nal­lisen ana­ly­y­si­sisi heikkous on liian yksipuo­li­nen tukeu­tu­mi­nen sys­teemiseen ja rak­en­teel­liseen tasoon, joka jät­tää huomiotta tai liian vähälle huomi­olle yhteiskun­nan eri­laiset kult­tuuriset, iden­ti­teetil­liset, psykol­o­giset jne. tek­i­jät. Län­si­maisen keskilu­okan, ‘keskilu­okkaisu­u­den’ syn­ty oli hyvin moni­ta­hoinen pros­es­si ja sen kuva ylhäältä päin rak­en­teel­lis­es­ti tarkastel­tuna jää kovin vaillinaiseksi.
    Yksi täl­lainen nyky­hetken ja lähi­t­ule­vaisu­u­den havain­toko­hde on ja tulee ole­maan Aasian län­si­mai­hin ver­rat­tuna robot­ti­maisen kollek­ti­ivis­ten yhteiskun­tien siir­tymä­vai­he pait­si kulut­ta­jakeskeisem­pään yhteiskun­tarak­en­teeseen niin myös sen ohes­sa bulkki­tuotan­nos­ta luovem­paan ja yksilökeskeisem­pään talous­rak­en­teeseen. Se edel­lyt­tää myös kult­tuu­ri­ta­son muu­tok­sia kohden suurem­paa individualismia.

  17. “Hyvän ref­er­enssin markki­nae­htoi­sista työ­markki­noista tar­joaa Argen­ti­ina, joka oli 1930-luvul­la vau­raampi kuin Euroop­pa, mut­ta val­it­si tien, jos­sa verot oli­vat matalia, sosi­aal­i­tur­va huono, koulu­tus kallista ja ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta tukah­dutet­tu. Tuhoa täy­den­si Per­onin pop­ulisti­nen hallinto.”

    Per­on­han tar­josi kansalleen juuri samaa kuin tämän päivän euroop­palaiset (ml. suo­ma­laiset) pop­ulis­tit vaa­ti­vat — lisää val­tion kon­trol­lia, vahvem­paa kor­po­ratist­mia, tulo­jen tasaus­ta, omaisu­u­den uudelleen­jakoa, vuokra/hintasääntelyä, pro­tek­tion­is­mia, val­tion meno­jen kas­va­tus­ta jne. 

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen tuhoamisen sijaan Per­on insti­tu­tion­al­isoi sen osak­si val­tiokoneis­toa (mikä ei kyl­lä paljon eroa SAK:n “meille kuu­luu kaik­ki pait­si ulkopoli­ti­ik­ka” ‑ase­mas­ta).

    Tämä kan­nat­taa muis­taa aina, kun tun­tee houku­tus­ta antau­tua pop­ulistien seireenilauluille.

  18. Liian van­ha: Lääkärili­it­to ei var­maan ole vaikut­tanut mitään ? 

    Mitään kyl­lä, mut­ta nykyti­lanteessa taitaa aika har­va lääkäri ainakaan uransa myöhem­mässä vai­heessa olla sopimus­pal­ka­lla töissä.

    Löy­ty­isikö esimerkke­jä ei-julk­i­sista aka­teemi­sista aloista?

  19. anonyy­mi: Eiköhän TEK ja muutkin (Aka­van jäsen)liitot palkoista yritä sopia joka neu­vot­telukier­roksel­la. Vai olenko ymmärtänyt suo­ma­laisen jär­jestelmän jotenkin väärin?

    Tässä tekkiläis­ten ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den (EK/YTN) TES:n kakkospykälä, jos­sa sovi­taan palkat:

    “Ylem­män toim­i­henkilön palk­ka sovi­taan yksilöko­htais­es­ti työ­sopimuk­sel­la ottaen huomioon tehtävän vaa­tivu­us, koulu­tus ja ammat­tipätevyys. Osa kokon­aisan­sios­ta voi muo­dos­tua työ­paikkako­htais­es­ti määritet­ty­jen muut­tuvien palkkatek­i­jöi­den perusteella.”

    Tuos­ta ei tai­da olla kum­mal­lakaan osa­puolel­la mitään vään­tämistä. Euroista ei puhuta kuin korkein­taan palkankorotuksissa.

    Neu­vot­teluis­sa voidaan puhua pros­en­teista ja monista muista kysymyk­sistä (vaikka­pa van­hempainva­paan palk­ka tai työa­jat), mut­ta rahas­sa niistä puhutaan kovin vähän tuon yllä­maini­tun vuok­si. Ei tekkiläisil­lä mitään min­imi­palkko­ja yleen­sä ole.

  20. az :“Teolli­nen nousu on monin paikoin tapah­tunut ilman täl­laista “kartel­lia”, joten käsi­tyk­sesi on toden vääräk­si todistama.”

    Teol­lista nousua toki on ollut, mut­ta ei se tarkoi­ta, että hyv­in­voin­ti olisi jakaan­tunut tasiaseti.

    Lop­putule­ma on useim­miten luokkay­hteiskun­ta kuten esim Intia

  21. Poth1ue1:
    “Hyvän ref­er­enssin markki­nae­htoi­sista työ­markki­noista tar­joaa Argen­ti­ina, joka oli 1930-luvul­la vau­raampi kuin Euroop­pa, mut­ta val­it­si tien, jos­sa verot oli­vat matalia, sosi­aal­i­tur­va huono, koulu­tus kallista ja ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta tukah­dutet­tu. Tuhoa täy­den­si Per­onin pop­ulisti­nen hallinto.”

    Per­on­han tar­josi kansalleen juuri samaa kuin tämän päivän euroop­palaiset (ml. suo­ma­laiset) pop­ulis­tit vaa­ti­vat – lisää val­tion kon­trol­lia, vahvem­paa kor­po­ratist­mia, tulo­jen tasaus­ta, omaisu­u­den uudelleen­jakoa, vuokra/hintasääntelyä, pro­tek­tion­is­mia, val­tion meno­jen kas­va­tus­ta jne. 

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen tuhoamisen sijaan Per­on insti­tu­tion­al­isoi sen osak­si val­tiokoneis­toa (mikä ei kyl­lä paljon eroa SAK:n “meille kuu­luu kaik­ki pait­si ulkopoli­ti­ik­ka” ‑ase­mas­ta).

    Tämä kan­nat­taa muis­taa aina, kun tun­tee houku­tus­ta antau­tua pop­ulistien seireenilauluille.

    Per­on oli ever­sti , joka valit­ti­in soti­lasjun­tan työmin­is­terik­si 1943.Peron kopi­oi Hit­lerin, Mus­solin­in ja Fran­con kor­po­rati­ivisen hallintoma­llin. Ay-liike oli vain “ay-liike” eli käytän­nössä osa presidentin/hallituksen hallintokoneistoa

    Käytän­nössä Per­on kaap­pasi val­lan jun­tal­ta ja vaik­ka hänet valit­ti­in muodol­liseti “vaaleil­la” niin hän toi­mi käytän­nössä Argen­ti­inan dikdaattorina

  22. Viherinssi: Mitään kyl­lä, mut­ta nykyti­lanteessa taitaa aika har­va lääkäri ainakaan uransa myöhem­mässä vai­heessa olla sopimus­pal­ka­lla töissä.

    Löy­ty­isikö esimerkke­jä ei-julk­i­sista aka­teemi­sista aloista? 

    Taitaa ainakin osit­tain palkkavaikut­ta­mi­nen aka­teemisil­la aloil­la tapah­tua koulu­tus­poli­it­tisen lob­baamisen kaut­ta, niin työn­tek­i­jä- kuin työ­nan­ta­japuolel­la. Eli pide­tään tar­jon­ta riit­tävän matalana/korkeana että palkat eivät pääse putoamaan/nousemaan. Suo­raa taulukkopalkkaa ei tosi­aan ole.

  23. Hyviä pohd­in­to­ja, Osmo. Pari kommenttia:

    On epäuskot­tavaa, että palkkata­so nor­maali­olois­sa kään­ty­isi lasku­un tai että palkko­jen nousu edes ihmeem­min värähtäisi jos kollek­ti­ivi­sista työe­htosopimuk­sista luovut­taisi­in. Kehit­tyneis­sä markki­na­t­alouk­sis­sa keskimääräiset palkat seu­raa­vat pitkäl­lä aikavälil­lä kiin­teästi tuot­tavu­uskasvua. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike tuskin vaikut­taa palkkata­soon pitkäl­lä aikavälil­lä juuri lainkaan, kos­ka työn tuot­tavu­u­den ylit­täviä palkko­ja ei kukaan pysyvästi mak­sa ja kos­ka ainakin kehit­tyneis­sä mais­sa yri­tyk­set myös kil­pail­e­vat työn­tek­i­jöistä ja ja sosi­aal­i­tur­va luo lat­t­ian mata­la­palkoille. Työe­htosopimuk­set leikkaa­vat kuitenkin var­maan pitkälti pois työ­sopimusten alim­man pään hännän. 

    Muis­sa pohjo­is­mais­sa­han on pitkälti luovut­tu yleisko­ro­tuk­sista eikä tämä ole näkynyt minään dra­maat­tise­na muutoksena. 

    Poikkeuk­sel­lisen syvässä lamas­sa deflaa­tiok­ier­teen ris­ki lie­nee ole­mas­sa, mut­ta edes USA:ssa jos­sa tur­vaverkko ja ay-liike ovat heikko­ja, se ei näytä realisoituneen.

    Kehi­tys­mais­sa tilanne on tietysti toinen, ja kehit­tyneil­lä mail­lakin on takanaan vai­he, jos­sa alku­tuotan­nos­ta vyöryvä reserviarmei­ja on pitänyt palkat sub­sis­tenssi­ta­sol­la. Minus­ta Marx­in Pääo­ma kuvasi hyvin tätä vai­het­ta. Kiinas­sa se vai­he taitaa olla lopuil­laan, ay-liike vahvis­tuu ja palkat nou­se­vat nopeasti. Mon­es­sa Afrikan maas­sa ollaan tässä vai­heessa, ihmisiä on paljon tyrkyl­lä mod­erni­in talouteen mut­ta pääo­ma­markki­noiden ja infra­struk­tu­urin ja insti­tuu­tioiden puut­teet hidas­ta­vat talouden modernistoitumista.

  24. Viherinssi: Mitään kyl­lä, mut­ta nykyti­lanteessa taitaa aika har­va lääkäri ainakaan uransa myöhem­mässä vai­heessa olla sopimus­pal­ka­lla töissä.

    Löy­ty­isikö esimerkke­jä ei-julk­i­sista aka­teemi­sista aloista?

    Lääkärip­u­la on johtanut siihen, ettei taulukkopalkko­ja enää juuri noudateta.
    Mut­ta lääkärien koulu­tuk­sen rajoit­ta­mi­nenkin on edun­valvon­taa ja siinä Lääkärili­it­to on onnistunut.

    Sama sään­tö ei päde siivoo­ji­in, jos siivoo­jista on pulaa niin palk­ka ei nos­te­ta vaan vaa­di­taan val­ti­ol­ta pakko­toimia, joil­la ihmiset voidaan pakot­taa töi­hin työ­nan­ta­jan sanele­mal­la palkalla.

  25. TEKkiläisil­lä aloil­la lähtö­palkat määräy­tyvät markki­noil­la ja koro­tuk­set tule­vat työe­htosopimuk­sista sekä henkilöko­htai­sista neu­vot­teluista, kos­ka asiantun­ti­jan palkkata­so nousee koke­muk­sen ker­tyessä nopeam­min mitä yleisko­ro­tuk­set sitä nostavat. 

    Nykyiset koro­tuk­set tekkiläisil­lä aloil­la ovat siel­lä nol­lan ja olemat­toman välis­sä ja pari viime vuot­ta on ollut lähin­nä inflaa­tio­ta­soa, joten oman palkkata­son nos­t­a­mi­nen on ollut ihan itses­tä kiinni. 

    Alle inflaa­tion menevis­sä koro­tuk­sis­sa on se hyvä puoli, että sil­lä voi kor­ja­ta palkkavääristymiä jaka­mal­la henkilöko­htaiset koro­tuk­set vain niille, jot­ka ne ansait­se­vat ja jät­tämäl­lä muut ilman. Ikävä tosi­a­sia on, että asiantun­ti­jan tuot­tavu­us alkaa heikken­emään uran ehtoop­uolel­la joten korkeat nimel­lisko­ro­tuk­set ovat myrkkyä van­hem­mille työntekijöille.

    Jos palkat nou­se­vat liikaa, ale­taan jaka­maan potku­ja ja työn­tek­i­jät joutu­vat sit­ten hakeu­tu­maan jopa merkit­tävästi pienem­pi­palkkaisi­in hom­mi­in, mikäli oma aikaisem­pi palk­ka oli sub­stanssi­in näh­den yläkantissa.

  26. Viherinssi: Tässä tekkiläis­ten ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den (EK/YTN) TES:n kakkospykälä, jos­sa sovi­taan palkat:

    “Ylem­män toim­i­henkilön palk­ka sovi­taan yksilöko­htais­es­ti työ­sopimuk­sel­la ottaen huomioon tehtävän vaa­tivu­us, koulu­tus ja ammat­tipätevyys. Osa kokon­aisan­sios­ta voi muo­dos­tua työ­paikkako­htais­es­ti määritet­ty­jen muut­tuvien palkkatek­i­jöi­den perusteella.”

    Ylem­mät toim­i­henkilöt kuu­lu­vat henkilöko­htaisen palkkauk­sen piiri­in, mut­ta heitä on rajalli­nen määrä työmarkkinoilla.

    Joten edelleen pääosan työn­tek­i­jöitä ehdot määräy­tyvät kollek­ti­ivis­sa sopimuksissa

  27. Ei julk­isia tutk­i­joi­ta ainakin löy­tyy yksi­ty­i­sistä tutkimuskeskuk­sista, esim. IBM:llä on ollut sel­l­aisia jo todel­la pitkään.

  28. 1800-luvun teol­lisu­ustyö­paikat oli­vat parem­pia kuin aiem­mat maatyöt. Sik­si myös väki halusi niihin maaseudul­ta. Jopa Engels myön­si tämän.

    Talouskri­isi iski pahim­min Bal­ti­aan, mut­ta silti he pär­jä­sivät paljon parem­min kuin sään­te­ly­talouden E‑Eurooppa.

    Per­on oli kiis­tat­ta vasem­mistopop­ulisti ja paisut­ti hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, Intia sosial­isti­nen. Int­ian lib­er­aalit refor­mit ovat paran­ta­neet vau­raut­ta tosi paljon, minkä seu­rauk­se­na nais­ten raiskaami­nenkin on koj­ta muut­tumas­sa tuomituksi.

  29. Liian van­ha: Lop­putule­ma on useim­miten luokkay­hteiskun­ta kuten esim Intia

    Johtopäätös voi olla oikea, mut­ta esimerk­ki ei sitä val­ota. Inti­as­sa äärim­mäisen tiuk­ka luokkay­hteiskun­ta oli jo lähtöti­lanteessa, nykyti­lanne on siel­läkin vähem­män luokit­tunut kuin lähtöti­lanne ennen teol­lis­tu­mista. Nyt sen­tään kastit­toman var­jo saa kos­ket­taa bramiinia…

    Kiina voisi olla parem­pi esimerk­ki, kos­ka se tun­tuu toimi­van hyvin markki­nae­htois­es­ti nykyisel­lään. On hyvin mie­lenki­in­toista nähdä, miten Kiinan keskilu­okkaistu­mi­nen sujuu.

    Sekin on pohtimisen arvoista, voiko meil­lä olla yhteiskun­ta, jos­sa on vah­va keskilu­ok­ka ja slum­meis­sa tai maakuopis­sa asu­va alalu­ok­ka. Jos se on mah­dol­lista, sil­loin yhteiskun­nan kehi­tys­tä voi tarkastel­la siltä kannal­ta, miten alim­mal­la desi­ilil­lä menee.

  30. teekkari: Taitaa ainakin osit­tain palkkavaikut­ta­mi­nen aka­teemisil­la aloil­la tapah­tua koulu­tus­poli­it­tisen lob­baamisen kaut­ta, niin työn­tek­i­jä- kuin työ­nan­ta­japuolel­la. Eli pide­tään tar­jon­ta riit­tävän matalana/korkeana että palkat eivät pääse putoamaan/nousemaan. Suo­raa taulukkopalkkaa ei tosi­aan ole.

    Tässäkin kuitenkin lääkärit ovat merkit­tävä ryh­mä. Jopa ope­tusalal­la tätä on vähem­män. Ilmiö johtunee siitä, että opet­ta­jank­oulu­tuk­sen saaneista on joka tapauk­ses­sa vuo­toa mui­hin tehtävi­in, ja kos­ka aina voi käyt­tää epäpätevää työvoimaa pätevän puuttues­sa. Jos työ­markki­nat vuo­ta­vat kum­mal­takin reunal­ta, lob­baus ei ole kovin tehokasta.

    Teknisil­lä aloil­la opiske­li­jamäärien lisäämiseen tähtäävää lob­baamista on ollut jos­sain vai­heessa nimeno­maan tiet­ty­jen työ­nan­ta­jien (tai sama yksikössä) suunnal­ta. Tulok­set eivät kuitenkaan vaikut­ta­neet kovin hyviltä, jol­loin meteli on vaimentunut.

    Itse asi­as­sa teknisel­lä alal­la oli jos­sain vai­heessa jopa vähän has­sukin tilanne, kun sekä ammat­tili­it­to (TEK) että työ­nan­ta­jali­it­to (sil­loin TT) puhui­v­at voimakkaasti matemaat­tis­ten ainei­den opetuk­sen kehit­tämisen puoles­ta koulu­ta­sol­la. Ainakin viral­li­sis­sa puheis­sa tilanne taitaa olla sama edelleen.

    Opiske­li­ja­jär­jestöt lob­ba­si­vat jos­sain vai­heessa vah­vastikin opiske­li­jamäärien kas­vat­tamista vas­taan, mut­ta sil­loinkin lob­baus tuli pääosin reak­tiona siihen, että opetuk­sen laatu heikkeni opiske­li­jamäärien kas­vaes­sa. Työ­markki­nati­lanne oli mukana sekundäärisenä argumenttina.

    En usko, että tämä näen­näi­nen kohteliaisu­us ja jopa epäit­sekkyys johtuu insinöörien yhteiskun­nal­lis­es­ta sol­i­daarisu­ud­es­ta tai loogisen ajat­telun puut­teesta. Kyse lie­nee enem­män sen ymmärtämis­es­tä, että alan työt eivät lop­ul­ta riipu ihan viimeisen päälle siitä korkea-asteen koulu­tuk­ses­ta, jol­loin tärkeäm­pää on löytää paljon töitä kaiken kaikkiaan.

    Mikähän muuten on tilanne juris­teil­la? Voisi kuvitel­la, että siel­lä olisi erit­täin kova moti­vaa­tio amma­tis­sa olevil­la tai siihen opiskelevil­la suit­sia koulutusmääriä.

  31. Siitä, että työvoiman tar­jouskartel­li oli vält­tämätön teol­lisen yhteiskun­nan käyn­nistys­vai­heessa ei seu­raa, että se olisi vält­tämätön tai edes hyödylli­nen enää.

    No ei toki seu­raa, mut­ta min­ul­la on epäilys että maail­man­laa­juinen työn tar­jon­nan kasvu (mm. ex-kom­mu­nis­ti­maid­en työn­tek­i­jöi­den tulo osak­si samaa globaalia työ­markki­naa) jar­rut­ta talouskasvua tuot­ta­mal­la deflaatiopaineita.

    Eli kun palkko­jen kasvu ei globaal­isti pysynyt tuot­tavu­u­den kasvun mukana, niin siitä seu­ran­neet kas­va­vat pääo­mat­u­lot kier­rätet­ti­in rahoi­tus­markki­noiden kaut­ta kulu­tuk­sek­si luot­toina. Mikä taas johti ylivelka­an­tu­miseen ja velka­kri­isi­in, jon­ka jäl­keen kysyn­tä­va­je ei ole kor­jaan­tunut, minkä takia maail­man­talouden kasvu on ollut niin aneemista. Para­dox of thrift globaalil­la tasol­la siis.

    Globaalia Paper­ili­it­toa odotollessa.

  32. Tapio: Jos työ­paik­ka menee alta, kaikil­la ei ole kykyjä tai halu­ja koulut­tau­tua tarvit­tavalle uudelle tasolle.

    Ongelmia piisaa, kunnes ammat­tiy­hdis­tys­like pääsee vauhti­in Kiinas­sa ja Intiassa. 

    Onnek­si suurel­la osal­la on kykyjä ja halu­ja koulut­tau­tua uud­estaan tai vai­h­taa alaa. Ja joka tapauk­ses­sa tule­vat sukupol­vet koulut­tau­tu­vat uusille aloille. Jos näin ei käy ja työt­tömyys pahe­nee, niin sit­ten palkat jous­taa työ­markki­na­mallista riip­pumat­ta. Sisäi­nen deval­vaa­tio voidaan tarvit­taes­sa tehdä keskitetyl­lä tulosopimuk­sel­la. Se on ehkä jopa helpom­paa kuin hajaan­tuneessa mallis­sa, kun on mah­dol­lista koordi­noi­da palka­nalen­nuk­sia ja val­tio­val­ta voi tukea deval­vaa­tio­ta etuuksien&verotuksen kautta.

  33. Sep­po Korp­poo: muu­tan fir­mani toim­intaa ket­terästi koko ajan, markki­noit­ten ja eri­tyis­es­ti asi­akkait­ten vaa­timusten mukaan.

    Kun kaik­ki työikäiset joutu­vat yrit­tämään muut­taa omaa toim­intaansa markki­noiden vaa­timusten mukaan, monel­la jää hil­jaiset sig­naalit huo­maa­mat­ta, tai niitä kat­so­taan väärin, ja mon­elle tulee muu­tok­sia väärään suun­taan — ei ole aikaa seu­ra­ta kaikkea, tai halua. Sik­sikin “kansa” odot­taa että “joku muu” osaa ker­toa ajois­sa mihin suun­taan osaamista pitäisi viedä, jos näyt­täisi siltä että aiem­mal­la ei pär­jää eläk­keeseen asti. Mielu­usti todel­la ajois­sa, jot­ta välis­sä ei joudu kri­isin kaut­ta parik­si vuodek­si koulun penkille. Se että kaik­ki käyt­täi­sivät merkit­tävästi aikaa markki­noiden vaa­timusten seu­raamiseen, on hukkaan heit­et­tyä työtä jon­ka jotkut muut ovat jo tehneet mon­een kertaan.

    Viherinssi: Ei tekkiläisil­lä mitään min­imi­palkko­ja yleen­sä ole.

    Moni kuitenkin kuu­luu työte­htävien­sä takia jonkin muun yleis­si­to­van piiri­in, esim. tietopalvelu­alan tes tai Yliopis­to­jen yleinen työe­htosopimus, mut­ta tes:ien edel­lyt­tämät min­imi­palkat on yleen­sä vähin­tään hie­man mata­lampia kuin toteu­tu­va palkkataso.

  34. Liit­to­jen sopi­mat min­imi­palkat vaikut­ta­vat juuri markki­namekanis­min kautta.
    Ne vaikut­ta­vat apu­ra­ho­jenkin suu­ru­u­teen. Apu­ra­ho­ja­han jae­taan tutk­i­joiden saamisek­si ja he var­maan työl­listy­i­sivät muuallekin.
    anonyy­mi

    Jaa mil­lä aka­teemisel­la alal­la on jotkin minimipalkat?????

    Julkisel­la puolel­la saat­taa olla jotain, mut­ta lääkärien min­imi­palk­ka taitaa olla pieni ver­rat­tuna ammat­in­har­joit­ta­jana toimi­van lääkärin ansiotasoon.

    Ja oma­l­ta osaltani voin tode­ta että TEK ei ole voin­ut sopia edes palkanko­ro­tuk­sista kuin noin 10v tai alle. Urani pääosan olen tehnyt niin että ei ole ollut sito­vaa kollek­ti­ivista työe­htosopimus­ta tahi sitovia palkanko­ro­tuk­sia. Joten ansio­ta­soon TEK tai YTN ole voin­ut vaikut­taa mil­lään taval­la — tai no keräämäl­lä tilas­to­ja käytet­täväk­si henkilöko­htai­sis­sa neuvotteluissa.

    Ja ei me DI:t oltu köy­hiä silloinkaan.

  35. Liian van­ha: Per­on oli ever­sti , joka valit­ti­in soti­lasjun­tan työmin­is­terik­si 1943.Peron kopi­oi Hit­lerin, Mus­solin­in ja Fran­con kor­po­rati­ivisen hallintoma­llin. Ay-liike oli vain “ay-liike” eli käytän­nössä osa presidentin/hallituksen hallintokoneistoa

    Käytän­nössä Per­on kaap­pasi val­lan jun­tal­ta ja vaik­ka hänet valit­ti­in muodol­liseti “vaaleil­la” niin hän toi­mi käytän­nössä Argen­ti­inan dikdaattorina

    Joo, kyl­lähän se oli ihan val­lan kauhea työväen kyykyttäjä:

    “As Min­is­ter of Labor, Perón estab­lished the INPS (the first nation­al social insur­ance sys­tem in Argenti­na), set­tled indus­tri­al dis­putes in favor of labor unions (as long as their lead­ers pledged polit­i­cal alle­giance to him), and intro­duced a wide range of social wel­fare ben­e­fits for union­ized work­ers. Employ­ers were forced to improve work­ing con­di­tions and to pro­vide sev­er­ance pay and acci­dent com­pen­sa­tion, the con­di­tions under which work­ers could be fired were restrict­ed, a sys­tem of labour courts to han­dle the griev­ances of work­ers was estab­lished, the work­ing day was reduced in var­i­ous indus­tries, and paid hol­i­days and vaca­tions were gen­er­alised to the entire work­force. Per­on also passed a law pro­vid­ing min­i­mum wages, max­i­mum hours, and vaca­tions for rur­al work­ers, froze rur­al rents, presided over a large increase in rur­al wages, and helped lum­ber, wine, sug­ar, and migrant work­ers organ­ise themselves.”

    “From 1946 to 1951, the num­ber of Argen­tini­ans cov­ered by social secu­ri­ty more than tripled, so that in 1951 more than 5 mil­lion peo­ple (70% of the eco­nom­i­cal­ly active pop­u­la­tion) were cov­ered by social secu­ri­ty. Health insur­ance also spread to new indus­tries, includ­ing bank­ing and met­al­work­ing. Between 1945 and 1949, real wages went up by 22%, fell between 1949 and 1952, and then increased again from 1953 to 1955, end­ing up at least 30% high­er than in 1946. In pro­por­tion­al terms, wages rose from 41% of nation­al income in 1946–48 to 49% in 1952–55. The boost in the real incomes of work­ers was encour­aged by gov­ern­ment poli­cies such as the enforce­ment of min­i­mum wage laws, con­trols on the prices of food and oth­er basic con­sump­tion items, and extend­ing hous­ing cred­its to workers.”

    Lähde: Wikipedia

  36. kap­i­tal­is­mi nos­ti köy­hyy­destä:
    1800-luvun teol­lisu­ustyö­paikat oli­vat parem­pia kuin aiem­mat maatyöt. Sik­si myös väki halusi niihin maaseudul­ta. Jopa Engels myön­si tämän.

    Talouskri­isi iski pahim­min Bal­ti­aan, mut­ta silti he pär­jä­sivät paljon parem­min kuin sään­te­ly­talouden E‑Eurooppa.

    Per­on oli kiis­tat­ta vasem­mistopop­ulisti ja paisut­ti hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, Intia sosial­isti­nen. Int­ian lib­er­aalit refor­mit ovat paran­ta­neet vau­raut­ta tosi paljon, minkä seu­rauk­se­na nais­ten raiskaami­nenkin on koj­ta muut­tumas­sa tuomituksi.

    Heh, Per­on kopio kor­po­rati­ivisen yhteiskun­ta­mallin Hit­ler­iltä, Mus­solonil­ta ja Fran­col­ta , selvä kommunisti ?

  37. Viherinssi: Mikähän muuten on tilanne juris­teil­la? Voisi kuvitel­la, että siel­lä olisi erit­täin kova moti­vaa­tio amma­tis­sa olevil­la tai siihen opiskelevil­la suit­sia koulutusmääriä.

    Ei hei­dän tarvitse jar­rutel­la, virois­sa ole­vat vel­jet tar­joa­vat laa­timien­sa lakien ja ase­tusten kaut­ta niin paljon mah­dol­lisuuk­sia aivan uusi­in tulk­in­toi­hin ja riitoi­hin, joi­ta vain pätevä juristi saa ratkaista. 

    Suo­mi on hyvää vauh­tia val­umas­sa amerikkalaisek­si vali­ta-haas­ta-voita ‑yhteiskun­naksi.

  38. Keskustelus­sa viitat­ti­in Fordin tehtaiden tehokku­u­teen; sar­jatuotan­to oli todel­la tehokas­ta kuin Nokian kän­nykkä­tuotan­to, mut­ta sama ongel­ma tuli vas­taan Fordil­la niin kuin Nokial­la, eli tuotan­non opti­moin­nin sijaan kil­pail­i­jat sijoit­ti­vat tuoteke­hi­tyk­seen ja lop­ul­ta tekivät kiin­nos­tavampia ja nykyaikaisem­pia tuot­tei­ta, jot­ka kävivät parem­min kau­pak­si. Eli ole­mas­sa ole­van toimin­nan opti­moin­ti ei ole mikään viisas­ten kivi, vaan pitää kek­siä jotain uutta…

  39. Liian van­ha: Heh, Per­on kopio kor­po­rati­ivisen yhteiskun­ta­mallin Hit­ler­iltä, Mus­solonil­ta ja Fran­col­ta , selvä kommunisti ?

    Eikö se Aatun puolue ollut NSDAP, eli …sosial­isti­nen … työväenpuolue:)

  40. Viherinssi: Mikähän muuten on tilanne juristeilla?

    Lähipi­irin takia sat­un tietämään, että viime vuosi­na ko. koulu­tus­ta vaati­neet työ­paikkail­moituk­set ovat yleen­sä kerän­neet 40–100 hak­i­jaa. Alkaa jo nyt vaikut­taa siltä, että vaik­ka olisit tutkin­non saanut kasaan, voit pudo­ta kelka­s­ta kos­ka pätevämpiä on jokaiseen sopi­vaan tehtävään aina tar­jol­la. Joten koulu­tus­määrien lisäämi­nen lisäisi pääosin vain nyky­is­ten ja tule­vien työt­tömyysastet­ta. Toki, jos on halun­nut ja päässyt auskul­toimaan ja meri­itit ja moti­vaa­tio riit­tää asiana­jo­maail­maan (töitä 70+ tun­tia viikos­sa) niin vis­si­in työ­paikan voi yhä pitkälti vali­ta, mut­ta täl­laiset ylisuorit­ta­jat pär­jäävät mil­lä tahansa alalla.

  41. hukkaan meni: Lähipi­irin takia sat­un tietämään, että viime vuosi­na ko. koulu­tus­ta vaati­neet työ­paikkail­moituk­set ovat yleen­sä kerän­neet 40–100 hak­i­jaa. Alkaa jo nyt vaikut­taa siltä, että vaik­ka olisit tutkin­non saanut kasaan, voit pudo­ta kelka­s­ta kos­ka pätevämpiä on jokaiseen sopi­vaan tehtävään aina tarjolla.

    Mik­si sit­ten asiana­ja­jien tun­ti­hin­nat ovat edelleen niin suo­laisia? Jos töistä on puutet­ta, niin kuvit­telisi verot­toman hin­nan tip­pu­van ainakin alle sataan euroon tunnilta.

  42. Asiana­ja­jia ei voi tuos­sa yhtey­dessä ver­ra­ta mui­hin oikeusti­eteen mais­terin tutkin­non suorit­taneisi­in; he kun ovat juris­te­ja, jot­ka ovat ensin yliopis­to­tutkin­non jäl­keen raata­neet vuorokau­den ympäri käytän­nössä työa­jat­tomana mon­ta vuot­ta asiana­jo­toimis­tossa tois­t­en apuna, ja suorit­ta­neet ns. auskul­toin­nin tuomiois­tu­imes­sa huonol­la pal­ka­lla (jos pää­sivät) ja vielä eril­lisen asiana­ja­jatutkin­non. Heil­lä ei var­maan ongelmia ikinä olekaan, ja yksinkin yrit­tämäl­lä asi­akkaista ei ole pulaa. Vain mais­terin paper­it (ent. oik. kandin OTK) saa­neet juris­tit (joi­ta on kuitenkin enem­mistö) toimi­vat moni muis­sakin hom­mis­sa, joi­hin kuitenkin vaa­di­taan se tutk­in­to oikiksesta.

  43. Liian van­ha:
    “Virossa alen­net­tin palkko­ja, se toimi.”

    Mut­ta aiheut­ti jät­ti­työt­tömyy­den, joka purkau­tui maas­ta­muut­toon. Ja lähti­jät oli­vat parhaas­sa työ-ja lisääntymisiässä.
    ‘snip’

    No kyl­lä se juuri toisin päin meni. Jät­ti­työt­tömyy­den aiheut­ti kom­mu­nis­min rom­ah­t­a­mi­nen, joka on myös syylli­nen maas­ta­muut­toon vaikut­tavaan alhaiseen elintasoon.

Vastaa käyttäjälle teekkari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.