Esseitä tuloeroista (5): Tulonjaon arpajaiset

Se, että olemme niin paljon rikkaampia kuin sata vuot­ta sit­ten, ei johdu yliv­er­tais­es­ta ahkeru­ud­estamme vaan men­nei­den sukupolvien kehit­tämästä teknolo­gias­ta ja rak­en­ta­mas­ta infra­struk­tu­urista. Taval­laan nau­timme siis pääo­mat­u­loa siitä fyy­sis­es­tä ja henkises­tä pääo­mas­ta, jota aiem­mat sukupol­vet ovat kar­tut­ta­neet. Näin ajatellen tun­tuu perus­teet­toma­l­ta jakaa aineelli­nen hyvä yksipuolis­es­ti vain tämän­hetk­isten työ­panos­ten mukaan. Varhaisim­mat kansalais­palkka­teo­ri­at etsivät oikeu­tus­ta ajatuk­ses­ta jakaa men­nei­den sukupolvien työn hedelmät ainakin osit­tain kaikille, minkä lisäk­si kukin saisi palkkaa tekemän­sä työn mukaan.

Taloudel­lisen tehokku­u­den mukaista olisi mak­saa kullekin markki­nae­htoista palkkaa, joka riip­puisi työn mar­gin­aalis­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta vipu­vaiku­tuksi­neen ja siitä, kuin­ka kor­vaa­mat­tomas­ta työ­panok­ses­ta on kyse.  Täl­laises­sa tulon­jaos­sa on kuitenkin se vika, että se on hyvin epäoikeu­den­mukainen ja muut­tuu jatku­vasti epäoikeu­den­mukaisem­mak­si, kun suorit­ta­van työn tek­i­jöistä on yli­tar­jon­taa ja lah­jakkaista luo­van työn tek­i­jöistä kilpaillaan.

Ihmiset ovat kehit­tyneet kyvy­iltään ja taipumuk­sil­taan eri­laisik­si var­maan sik­si, että tämä tar­joaa mah­dol­lisu­u­den tehokkaaseen työn­jakoon ja tekee sik­si yhteisöstä voimakkaamman.

Vielä sata vuot­ta sit­ten miehen tärkeim­mät omi­naisu­udet liit­tyivät kehoon; voima, nopeus ja kätevyys merk­it­sivät enem­män kuin kyky ab­straktiin teo­reet­tiseen ajat­telu­un. Jos Pekkaa san­ot­ti­in hin­teläk­si ja Kalles­ta, ettei täl­lä oikein ollut lukupäätä, Pekas­ta san­ot­ti­in pahem­min. Yhteiskun­ta tarvit­si myös rajoite­tun määrän val­opäitä hallintoon, kaup­paan ja joi­hinkin por­var­il­lisi­in ammat­tei­hin, mut­ta näi­den tarve oli rajalli­nen. Jo sil­loin tuo henkistä työtä tekevä eli­it­ti oli rah­vas­ta vau­raampi. Liekö noil­ta ajoil­ta peräisin se, että yleis­es­ti usko­taan noin viiden­nek­sen kansas­ta sovel­tuvan vaa­tivi­in luovi­in ammatteihin.

Kun koneet tekevät melkein kaiken fyy­sistä voimaa vaa­ti­van ja kun suorit­ta­van työn määrä on vähen­tynyt nopeasti, rius­ka mut­ta opin­nois­sa huonos­ti men­estyvä Kalle pär­jää huo­mat­tavasti huonom­min kuin hin­telä mut­ta teräväpäi­nen Pekka. Työelämän nopea muu­tos on suos­in­ut yksipuolis­es­ti kog­ni­ti­ivisia kykyjä. Älykkyysosamäärä on kaikkine puut­tei­neenkin on ennus­tanut hyvin men­estys­tä työelämässä. Olemme siir­tyneet nopeasti kog­ni­ti­ivisen eli­itin yli­val­taan. Kaikkial­la maail­mas­sa koulute­tut ja lah­jakkaat vetävät kaula mui­hin palkansaajiin.

Eri­ar­voisu­us ei rajoitu kog­ni­ti­ivisen eli­itin yli­val­taan. Eri­ar­voisu­us on suur­ta myös osaamista vaa­tivien alo­jen välil­lä niin, että human­isti­nen ja yhteiskun­nalli­nen koulu­tus tuot­ta­vat yleen­sä pienem­mät tulot kuin teknistaloudelli­nen, oikeusti­eteelli­nen tai lääketi­eteelli­nen. Tähän voi vas­ta­ta, että jokainen voi vali­ta, suun­tau­tuuko halu­a­malleen human­is­tiselle alalle, vaik­ka siihen liit­tyy paljon mata­lampi tulota­so kuin kau­pal­lisem­mil­la aloil­la. Palkat eivät olisi human­is­tisil­la aloil­la niin matalia ja kau­pal­lisil­la niin korkei­ta, ellei niin moni val­it­sisi human­is­tista koulutusta.

Valin­nan­va­pausar­gu­ment­ti on osa totu­ud­es­ta, mut­ta vain osa. On melkoista uhkapeliä yrit­tää arva­ta, mikä on kysyt­ty osaamisalue vuon­na 2040. Moni aiem­min hyvä­palkkainen ammat­ti on kadon­nut ja aivan kum­malli­sista osaamisalueista on tul­lut kysyt­tyjä – niin kuin nyt pelien suunnittelusta.

Voit­ta­ja vie kaiken ‑alo­jen sisäl­läkin men­estymi­nen on arpa­peliä. Vaik­ka muu­ta­ma pelialan yri­tys on osunut kul­ta­suoneen, suurin alan toim­i­joista joutuu tyy­tymään varsin arkipäiväiseen ansio­ta­soon. Tätä voi ver­ra­ta kul­lankaiva­jien tulon­jakoon. Jos kymme­nen­tuhat­ta ihmistä läh­tee etsimään kul­taa Klondikesta, vain muu­ta­ma palaa upporikkaana, mut­ta useim­mat eivät löy­dä mitään. Pelatak­seen var­man päälle kaiva­jien kan­nat­taisi perus­taa yhtiö, joka jakaisi löy­dök­set kaikkien kesken – tai vaik­ka vain puo­let löy­dök­sen arvos­ta, jot­ta jokaisel­la säi­ly­isi moti­vaa­tio tehdä itsekin jotain. (Muis­te­len ver­tauk­sen ole­van peräisin Paul Krug­manil­ta, mut­ta en pysty asi­aa tarkistamaan.)

Kaiken kaikki­aan näyt­tää siltä, että markki­nae­htoinen tulon­jako on kehit­tymässä hyvin han­kalaan suun­taan ajatellen niitä arvo­ja, joi­hin yhteiskun­tamme nojaa ja joi­ta ylivoimainen enem­mistö suo­ma­laista kan­nat­taa. Tilanne on kovin toisen­lainen kuin 1980-luvul­la, jol­loin teol­lisu­u­den nopea laa­jen­e­m­i­nen lisäsi myös suorit­ta­van työn kysyn­tää niin voimallis­es­ti, että kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaiset palkat oli­si­vat ilman mitään tuposopimuk­si­akin johta­neet hyvin tasaiseen tulonjakoon.

97 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (5): Tulonjaon arpajaiset”

  1. Mikäs sit­ten ratkaisuksi?

    Jos mei­dän men­estys kansakun­tana on yhä riip­pu­vaisem­pi “kog­ni­ti­ivisen eli­itin” saavu­tuk­sista, niin eikö mei­dän kan­nat­taisi pitää huol­ta, että ko. eli­it­ti työsken­telee mah­dol­lisim­man ahk­erasti ja tuottavasti?

    Jotenkin tun­tuu, että tasaisem­pi tulon­jako — tai ainakin sen saavut­tamisek­si käyte­tyt keinot — ovat kovasti ris­tiri­idas­sa em. motivoin­ti­tavoitei­den kanssa. Eli jos tavoit­teena ei oikeasti ole “ennem­min kur­ju­ut­ta kaikille, kuin men­estys­tä yhdellekään” ‑yhteiskun­ta, niin konkreet­tiset ehdo­tuk­set tulon­jaon ja motivoin­nin yhteenso­vit­tamisek­si oli­si­vat tarpeen pelkän pop­ulis­tisen retori­ikan sijaan.

    Mielestäni välil­lä voitaisi­in kuitenkin kokeil­la val­is­tus­ta ja koit­taa mur­taa iki­aikainen tulonjako/riisto ‑mys­ti­ik­ka per­in­po­h­jais­es­ti. Kyse­hän ei ole muus­ta kuin sosial­istien vinoutuneesta näke­myk­ses­tä taloud­es­ta jon­ain nol­la­summapelinä, jos­sa yhden “enem­män” merk­it­see muille vähemmän.

    Ideaal­i­han voisi olla tilanne, jos­sa urheiloi­jin ja kult­tuurivä­keen nyky­isin suun­tau­tu­va varauk­se­ton ihailu ja arvos­tus saataisi­in kään­neet­tyä myös “kog­ni­ti­iviseen eli­iti­in” kohdis­tu­vak­si. Taitaa kuitenkin olla aika turha toivo…

    Pahin­ta tässä tilanteessa on kuitenkin se, että jär­jenkäytön sijaan poli­itikot aina kokoomus­vaikut­ta­ji­in asti ovat jälleen ker­ran keräämässä helpo­ja suo­siopis­teitä vihaa ja kateut­ta lietso­val­la demagogiallaan.

  2. On niin paljon helpom­paa ulkois­taa suorit­tavaa työtä kuten vaat­tei­den valmis­tus. Toki myös insinöörien ja lääkärien työn ulkois­tus esim. Inti­aan ja Puo­laan kiihtyy. 

    Men­nei­den sukupolvien panok­set näkyvät siinä että suomes­sa mak­se­taan suorit­tavas­ta työstä paljon enem­män kuin samas­ta työstä Inti­as­sa. Tai siitä että insinöörille mak­se­taan vähem­män kuin Saksassa.

  3. Euroaikana (1999-) Suomen BKT on kas­vanut yli 20% !!

    Sodista ja sotako­r­vauk­sista ei paljoa men­neen ajan per­in­töä jäänyt. Merkit­tävä poikkeus on autono­mi­an aikana keis­arikun­nan rahoil­la raken­net­tu rataverkko, jota nykyaikana saadaan kor­jat­tua ehkä kymme­nen kilo­me­tria vuodessa.

    Tulo­ero­ja kas­vat­taa se, että vien­tive­toises­sa maas­samme eri yri­tyk­set toimi­vat kovn eri­laisil­la markkinoilla.

    Jos tuot­taa lähiruokaa oman naa­puris­ton käyt­töön, markki­nat ovat kovin pienet ja ansiom­ah­dol­lisu­udet sen mukaiset. Jos teet tietokone­pele­jä mil­jardille maa­pal­lon asukkaalle, busi­ness on erilaista.

    Tulo­ero­ja on paikallisen puu­laalili­igan pela­jaan (mak­saa itse kaiken), divaripelaa­jan (tien­aa ehkä minim­i­t­u­lon), SM-liigan (ylit­tää keski­t­u­loisen suo­ma­laisen ansiot) ja NHL/KHL ‑kiekkokaukalois­sa pelaa­van välil­lä. Puul­laak­ili­igaan päsee, jos pysyy luis­timil­la, NHL/KHL kaukalot avu­tu­vat kovin harvoille.

    Sofi Oksa­nen ja Arto Pas­silin­na ovat nos­ta­neet roimasti suo­ma­lais­ten kir­jal­i­joiden keskimääräistä­tu­lota­soa. Hiedän tek­stin­sä ovat vien­ti­tuot­tei­ta, oamakus­tan­nerunoil­i­ja kymmenel­lä myy­dyl­lä kir­jal­laan ei paljoa tien­aa. Sosi­aalidemokraat­ti­ises­sa mielesä duu­ni on sama ja sama­palkkaisu­ut­ta pitäisi kan­nat­taa, vai kuinka?

    Jos 10 000 henkeä läh­tee kul­lan­etsin­tään, kan­nat­taa tehdä jotain muu­ta, vaik­ka myy­dä heille lapioita.

    Ode, mihin arvoihin nyt viit­taat? Kateus ja kauna?

    Jos ja kun tulot tule­vat maail­mal­ta, ne eivät ole tääl­lä keneltäkään pois. 

    Jotkut ehkä val­it­se­vat mata­la­pal­lkaisen human­ist­sen alan, kos­ka halu­a­vat tehdä sitä ja ottaa muutenkin ren­nom­min. Mik­si sil­loin siitä pitäisi mak­saa roimasti kun jollekin muulle jostain muus­ta hom­mas­ta mak­se­taan enemmän?

    Jukisel­la sek­to­ril­la tilanne on kiin­nos­tavampi. Kun­nan­jo­hta­jien palkkata­so kun ei riipu juuri ollenkaan kun­nan koos­ta, siis tehtävän vaa­tivu­ud­es­ta. Onko tämä tuot­tan­nut jotain hyvää? Toki kaikkien val­in­ta­pe­ruste on kunkin paikkakun­nan val­ta­puolueen tuki enem­män kuin mikään muu. Poli­ti­ikas­sa­han jäsenkir­ja ja vir­ka tuo järjen.

    Julkisen sek­torin palkko­jen roima nousu on täy­din käsit­tämätön ilmiö.

    1. Julkisen sek­torin palkko­jen nousun taustal­la on kak­si asi­aa. Henkilökun­tarakenne on muut­tunut, kun suorit­tavaa tuötä on vähem­män. Ter­vey­den­huol­los­sa palkat oat aidosti nousseet.

  4. Nykyään Suomes­sa on vielä suh­teel­lisen hyvin työmah­dol­lisuuk­sia nor­maal­iä­ly­isille ja sitä jonkin ver­ran kog­ni­ti­ivis­es­ti rajoit­tuneem­millekin ihmisille, mut­ta mikä on tilanne automaa­tion viedessä jopa puo­let esimerkik­si teol­lisu­u­den työ­paikoista 40-luvulle men­nessä? Kuitenkin Suomeen halu­taan ulko­mail­ta työvoimaa monille sel­l­aisillekin aloille, joil­la varsinkin tule­vaisu­udessa tulee ole­maan työvoiman yli­tar­jon­taa. Sik­si olisi tärkeää huole­htia, että maa­han­muut­ta­jat pääsään­töis­es­ti yltäi­sivät älykkyys­jakau­man 85. persentiiliin. 

    Mie­lenki­in­toista yhtälössä on se, että varsinkin teol­lisu­udessa automaa­tio merk­it­see kokon­ais­tuot­tavu­u­den kasvua, mut­ta toisaal­ta se merk­it­see sekä työt­tömyyt­tä että ammat­ti­taito­vaa­timusten kasvua tehtaisi­in vielä jääville koneen­huolta­jille, insinööreille ja valvomotyöntekijöille. 

    Kuin­ka tule­vaisu­udessakin kas­va­va tuot­tavu­us saadaan kanavoitua yhteisek­si hyväk­si, ja kuin­ka voitaisi­in tar­jo­ta riit­tävästi työ­paikko­ja ihan nor­maaleille ihmisille, ettei hei­dän tarvit­sisi ikävystyä ja radikalisoitua lähiöi­den synkkyy­teen? Päätök­siä tulisi tehdä huomioon ottaen todennnäköi­nen tilanne 30- ja 40-luvuil­la. Voin koke­muk­ses­ta sanoa, että pitkäaikaistyöt­tömyys voi olla hirvit­tävän musertavaa.

  5. Suomes­sa pien­i­t­u­lois­t­en osu­us on kas­vanut ~2–3% vuodes­ta 1987. Samaan aikaan palkkat­u­lo­jen osu­us kokon­aiskansan­tu­losta on pienen­tynyt ~2–3% (ehkä joku voi kaivaa tarkem­mat luvut, kat­selin vain käppyröitä). 

    Jos mah­dol­liset tulon­si­ir­rot tehdään palka­nsaa­jil­ta toisille, kyseessä on vain pienenevän potin uudelleen jako. Kun työn pääo­maval­taisu­us lisään­tyy voitaisi­in verot­taa pääo­maa (niiden robot­tien tekemää työtä) ja vähen­tää työn verotusta.

  6. Poth1ue1: Mikäs sit­ten ratkaisuksi? 

    Sen korost­a­mi­nen, mitä Osmo sanoo tämän kir­joituk­sen ensim­mäisessä kap­paleessa — niin mon­ta ker­taa ja niin voimaperäis­es­ti, että se menee lop­ul­ta perille.

    Kun jo heti ensim­mäi­nen kir­joituk­seen tule­va kom­ment­ti sivu­ut­taa tuon avauskap­paleen kom­men­toimat­ta sitä sanal­lakaan — ja keskit­tyy sen sijaan iänikuiseen vul­gaar­i­oikeis­to­laiseen kateusjupinaan — ei näytä kovin hyvältä.

  7. Tuo eli­itin korost­a­mi­nen johtaa uuteen luokkayhteiskuntaan. 

    Meille palaa­vat luok­ta, entisen aatelis­ton tilalle tulee kog­ni­ti­ivi­nen eli­it­ti ja pro­fes­sorin arvos­ta tulee var­maan periytyvä?

    Kog­ni­ti­ivisen eli­itin val­in­ta on vaikeaa ja lop­putule­ma on useim­miten kor­rup­toitunut ja nepotinistinen.

    Tuot­tavu­uskeskustelus­sa uno­hde­taan aina se tosi­a­sia, että yri­tyshallinto on aina dikda­toori­nen ja per­su­tuu suosikki/inhokki järjestyk­seen ei vaikeasti mitat­tavaan tuottavuuteen. 

    Mon­es­sako fir­mas­sa tuot­tavu­ut­ta oikeasti mitataan ja miten se on organisoitu?

    Tässä uno­hde­taan myös se tosi­a­sia, että yksilön suori­tuskyky on vai­htel­e­va ja Jumalak­si korot­tet­tu on vain het­kit­täin Jumala, mikä näkyy esim Nokiassa.

    Eikä Applekaan olisi markki­noiden kuningas ellei Jobs saanut apua alus­sa mm Mike Markkulalta.Olisi ollut vain yksi epäon­nis­tunut yrit­täjä enemmän.

    Ryh­mä on tasaisem­pi ja ryh­män ÄO on korkeampi kuin ryh­män yksilöi­den, mut­ta senkin pitää kyetä tekemään yhteistyötä tai käy kuin Noki­as­sa Dream Teamille.

    Täl­laisen eli­itin luomi­nen, jon­ka ansiot tun­nuste­taan yleis­es­ti, on mahdotonta.
    Se johtaa vain luokkay­hteiskun­taan jos­sa nepo­tis­mi ja kor­rup­tio hal­lit­see. Ja se taas johtaa vallankumoukseen

  8. Tuskin ylivoimainen enem­mistö kan­nat­taisi sosial­is­tista jär­jestelmää, jos­sa työläi­nen ansait­si enem­män kuin lääkäri.

    Palkat ja ansio­ta­so määräy­tyvät avoimel­la sek­to­ril­la pakostakin markki­nae­htois­es­ti. Jollei tuot­tavu­ut­ta saa­da meil­lä paran­net­tua sak­san­malli­in, on edessä kurjistumista.

    Julki­nen sek­tori tulee ole­maan ongel­ma eri­ar­voisu­u­den kannal­ta. Jos se edelleen paisuu, on palkka­jo­hta­ja koro­tuk­sis­sa ja säi­lyt­tää erikoise­tun­sa kuten ylip­itkät lomat. Kansan­talouden kan­tokyky ei tähän jatkos­sa riitä.

    Tar­raami­nen kaik­il­ta osin saavutet­tui­hin etu­i­hin on suurimpia esteitä tuot­tavu­u­den paran­tamiselle ja työ­paikko­jen määrän kasvulle.

  9. Työ­nan­ta­jan kannal­ta olen­naista ovat työn­tek­i­jästä aiheutu­vat kokon­aisku­lut. Työn­tek­i­jän kannal­ta taas käteen jäävät net­to­tu­lot. Ne ovat kak­si eri asi­aa, joiden keskinäisen suh­teen muo­dost­a­mi­nen on poli­it­tista päätöksentekoa.

    Eli mata­la­palkkate­htävi­in työl­listyvien käteen jäävä osu­us voidaan polit­tisil­la päätök­sil­lä ratkaista jopa työ­nan­ta­jan työn­tek­i­jäsi­don­naisia brut­tomeno­ja suurem­mak­si ja vas­taavasti suu­rit­u­loisille käteen mak­set­tavaa osu­ut­ta niistä kokon­aiskus­tan­nuk­sista, mitä heistä aiheutuu työ­nan­ta­jalle voidaan pienentää.

    Kaik­ista yksinker­taisin tapa kor­ja­ta tilan­net­ta olisi määrätä suo­rat palkko­jen sivuku­lut pro­gre­si­ivis­es­ti kerät­täviksi niin, että matal­im­mista palkoista sivuku­lut (ja myös verot) oli­si­vat 0 %. Vas­taavasti suurista tuloista sivuku­lut oli­si­vat enem­män kuin nykyisin.

    Aiheesta lisää: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

  10. Liian van­ha:

    Tuot­tavu­uskeskustelus­sa uno­hde­taan aina se tosi­a­sia, että yri­tyshallinto on aina dikda­toori­nen ja per­su­tuu suosikki/inhokki järjestyk­seen ei vaikeasti mitat­tavaan tuottavuuteen. 

    Mon­es­sako fir­mas­sa tuot­tavu­ut­ta oikeasti mitataan ja miten se on organisoitu?

    Kyl­lähän sitä kum­minkin aina mitataan jotenkin, vähin­tään per­stun­tu­mal­la. Kaikissa fir­moissa on joku sys­tee­mi, jois­sakin parem­pi, toi­sis­sa huonom­pi. Sama kos­kee johtamista.

    Tästä päästäänkin kil­pailu­un. Markki­noil­la huonos­ti johde­tu­ille fir­moille käy kalpat­en ja parem­min tuot­ta­vat val­taa­vat markki­nat -> ongel­mat tup­paa­vat rajoit­tumaan itsestään

    Julki­nen sek­tori on ongel­ma, kos­ka viikatemies ei kerää näitä pöhöt­tyneitä organisaatioita.

  11. JTS:
    ‘snip’
    Jukisel­la sek­to­ril­la tilanne on kiin­nos­tavampi. Kun­nan­jo­hta­jien palkkata­so kun ei riipu juuri ollenkaan kun­nan koos­ta, siis tehtävän vaa­tivu­ud­es­ta. Onko tämä tuot­tan­nut jotain hyvää?Toki kaikkien val­in­ta­pe­ruste on kunkin paikkakun­nan val­ta­puolueen tuki enem­män kuin mikään muu. Poli­ti­ikas­sa­han jäsenkir­ja ja vir­ka tuo järjen.

    Julkisen sek­torin palkko­jen roima nousu on täy­din käsit­tämätön ilmiö.

    Julkisen sek­torin palkko­jen roima nousu on käsit­tämätön sik­si, että sitä vielä odote­taan — siis ei ole tullut.

    Ja väite, että kun­nan­jo­hta­jan palk­ka ei riipu kun­nan koos­ta, on toki käsit­tämätön. Vai onko Helsin­gin ja Sot­tun­gan ero jo poistunut?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen sek­torin palkko­jen nousun taustal­la on kak­si asi­aa. Henkilökun­tarakenne on muut­tunut, kun suorit­tavaa tuötä on vähem­män. Ter­vey­den­huol­los­sa palkat ovat aidosti nousseet. 

    Siis kus­takin tehtävästä mak­set­ta­vat palkat eivät ole nousseet yleistä kehi­tys­tä enem­män. Ter­vey­den­huolto ei eri­tyisem­min poikkea tästä — pait­si lääkärei­den osalta, mut­ta siinä on selvä kilpailutilanne.

    Ainakin mei­dän kun­nas­sa aikaisem­min tilanne oli se, että lääkärei­den virkoi­hin ei ollut hak­i­joi­ta, piti käyt­tää keikkalääkäre­itä. Roima koro­tus virkalääkärei­den palkkoi­hin ja nyt on kaik­ki virat täytet­ty ja lop­putu­los on keikkalääkäri­fir­moi­hin näh­den vielä huo­mat­tavasti halvempi.

  13. Men­nei­den sukupolvien kar­tut­ta­mas­ta henkises­tä ja fyy­sis­es­tä pääo­man tuo­to­s­ta pääsemme me nyky­hetken eläjät osal­lisik­si myös muu­ta kaut­ta kuin pääo­mat­u­lona. Uusien tek­nol­o­gis­ten ratkaisu­jen, yhteiskun­nan kehit­tämisen ja infran kehit­tämisen pon­nekaa­su näkyy talous­lukuina, pyrkimyk­senä kus­tan­nuste­hokkaam­paan ratkaisu­un. Kus­tan­nuk­sien alen­e­m­i­nen tulee kaikille. Esimerkkeinä vaik­ka teleli­ikenne, vielä run­sas puo­livu­o­sisa­taa sit­ten puhe­lin­ta voiti­in käyt­tää indeksinä tulota­sos­ta, nykyään sen käyt­tämi­nen on osit­tain ilmaista ja jokaiselle kuu­lu­u­vaa. Pääo­man hyö­ty tulee ennen­minkin alhaise­na kus­tan­nuk­se­na kuin tulona.

  14. Soin­in­vaara:

    Palkat eivät olisi human­is­tisil­la aloil­la niin matalia ja kau­pal­lisil­la niin korkei­ta, ellei niin moni val­it­sisi human­is­tista koulutusta.

    En ehkä aivan ymmärtänyt mitä koi­tat sanoa.

    Tarkoi­tatko tosi­aan, että kau­pal­lisil­la aloil­la nau­ti­taan hyvää palkkaa sik­si, että kukaan ei halua koulut­tau­tua sille alalle ja että siel­lä val­lit­see niin suuri työvoimapula?

  15. Tiedätkö Osmo mitä mei­dän TE-vira­nomaiset nykyään tekee?

    Ilmeis­es­ti joku on kir­joit­tanut laki­in että “työn­hak­i­jan pitää olla työvoimavi­ra­nomais­ten tavoitet­tavis­sa”. TE-toimis­to toimii silleen että se lähet­tää kir­jeen ja jos siihen ei reagoi muu­ta­man päivän sisäl­lä ne katkaisee tuet ja antaa karenssia päälle!

    Mullekkin oli lähetet­ty kir­je joka oli ollu maanan­taina per­il­lä ja saman viikon per­jan­taina olis pitäny olla haas­tat­telus­sa mut­ta en ollu edes kotona koko viikkoon niin en saanu kir­jet­tä. Tietääk­seni ei ole työt­tömiltä vielä matkus­tamista kielletty!

    TE-toimis­to ei tee minkään­laista uut­ta yhtey­de­not­toyri­tys­tä. Ei soit­toa, kir­jet­tä, tek­stivi­estiä, sähkö­pos­tia. TE-toimis­to tulk­it­see että henkilö KIELTÄYTYY tule­mas­ta tapaamiseen ja langet­taa ran­gais­tuk­sen, ihan kuin kel­lään olisi mitään syytä kieltäy­tyä jostain lyhyestä tapaamis­es­ta jos­sa olisi päivitet­ty työnhakusuunnitelmaa.

    Ei var­maan ollut lain­säätäjän tarkoi­tus että TE-toimis­to tekee köykäisen yhtey­de­not­toyri­tyk­sen ja sit­ten katkoo tuet, mitä se on 15 päivän karenssi yli 400 euroa sakkoa, paljon köykäisem­min perustein rankai­se­vat kuin ran­gais­tu­laitos ja paljon kovem­min kuin tulee sakkoa esim jostain liikennerikkomuksesta.

    On se niin help­po sim­put­taa ihmistä kun voi evätä siltä perus­tur­van, ain­oan tulonlähteen.

    Huom! Laskuis­sa on aina mak­suaikaa mon­ta viikkoa ilmeis­es­ti juuri tästä syys­tä että ihmi­nen ei vält­tämät­tä ole kotona, ja niin pitäisi olla reagoin­ti­aikaa näis­sä TE-toimis­ton kirjeissäkin.

    Ei täm­möistä ihme sim­put­tamista pitäisi tapah­tua tässä maassa.

  16. Yksi mie­lenki­in­toinen kehi­tys EU-mais­sa on teol­lisu­u­den osu­u­den bkt:ta syöksy alaspäin.
    EU-15 bkt osu­us on tip­punut n 18 % :sta jo tuonne 14 % tienoille.

    Suurin syöksy on ollut Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa 18% tuonne 10 % tienoille 12 vuodessa (1998–2010)

    Ruot­sis­sa, Suomes­sa ja Sak­sas­sa syöksy on tapah­tunut 2008 jäl­keen, joten mur­ros on ollut nopeampi.

    Tämä syöksy on syönyt hyvä­palkkaisia ja vakai­ta työpaikkoja

    Teol­lisu­u­den volyymit eivät ole juurikaan vähen­tyneet, joten kehi­tys johtuu rakne­teen muu­tok­ses­ta: Tuotan­to on yhä keskite­t­ym­pää ja automatisoidumpaa

  17. Mis­ki sama tehtävä julkisel­la sek­to­ril­la on parem­min palkat­tu kuin vientiteollisuudessa?

    KVTES:n koro­tuk­set ovat oleet riip­pumat­to­mia työn san­o­taan nyt järkeistämis­es­tä. Yksi­ty­sel­lä seko­ril­la taas, jos tuot­tavu­us ei kohoa palkko­jen mukana, fima lahoaa ja katoaa.

    Kaupunkia toki ei raken­neta, ellei joku sitä suun­nit­tele ammat­ti­ta­di­ol­la. Kun­tien tehtävien lisään­tyessä ja vaa­tivu­u­den kas­vaes­sa toki tavi­taan lisää osaavaa henkilökun­taa eri aloille.

    Huono kun­ta- ja aluer­akenne aiheuta­ta dekä osaamis­pu­laa että osaamisen vajaakäyttöä.

    Val­tio taas keskimäl­lä todel­la seka­van alueel­liseen osaop­ti­moidun toim­inta­mallinlisää lähin­nä kok­ouk­sia ja koor­di­naa­tio­ta tekevää porukkaa mon­een sun­taan, mikä ei ainakaan tulok­sia paranna.

  18. Kyl­lä kak­si viikkoa pitäisi olla vähin­tään aikaa regoi­da kirjeeseen. 

    Nyt pelot­taa että tämä voi tois­tua mil­loin vaan kun haen pos­tit yleen­sä samal­la kuin käyn kau­pas­sa, ker­ran tai kak­si viikos­sa. Kun on ulko­pos­ti­laatikko ja ei ole mitään mieltä ulos lähteä vain postien takia. Mik­si vai­h­taa sisä­vaat­teista ulko­vaat­teisi­in vain hakeak­seen muu­ta­man main­oslap­pusen? Olen tässä 7 vuot­ta asunut eikä ikinä aikaisem­min ole ollut postis­sa mitään mikä olisi vaat­in­ut viikon reagointiajan.

    Mut­ta nyt pelottaa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen sek­torin palkko­jen nousun taustal­la on kak­si asi­aa. Henkilökun­tarakenne on muut­tunut, kun suorit­tavaa tuötä on vähem­män. Ter­vey­den­huol­los­sa palkat oat aidosti nousseet.

    Mikä on syy siihen että julkisen työvoiman osu­us kokon­aistyövoimas­ta on kas­vanut ja kas­vaa niin voimakkaasti.

  20. dio­di:
    Suomes­sa pien­i­t­u­lois­t­en osu­us on kas­vanut ~2–3% vuodes­ta 1987. Samaan aikaan palkkat­u­lo­jen osu­us kokon­aiskansan­tu­losta on pienen­tynyt ~2–3% (ehkä joku voi kaivaa tarkem­mat luvut, kat­selin vain käppyröitä). 

    Jos mah­dol­liset tulon­si­ir­rot tehdään palka­nsaa­jil­ta toisille, kyseessä on vain pienenevän potin uudelleen jako. Kun työn pääo­maval­taisu­us lisään­tyy voitaisi­in verot­taa pääo­maa (niiden robot­tien tekemää työtä) ja vähen­tää työn verotusta.

    Vuo­den 1990 jäl­keen kehi­tys on ollut, että palkko­nen osu­us bkt:ta on laskenut ja yri­tys­ten voit­to­jen /osinkojen osu­us on kasvanut
    Palkko­jen ja sivuku­lu­jen osu­us on laskenut 67 % tienoil­ta 55 % tienoille .

    Yri­tys­ten voitot ovat kas­va­neet 80-luvun n 8 % tasol­ta tuonne 2000 ‑luvun 20–25 % tienoille

    Samaan aikaan yri­tys­tukien jako on kas­vanut niin, että yri­tys­ten mak­samien vero­jen + tukien sum­ma on käytän­nössä 0 .

    Tämä aiheut­taa tietysti sen, että yhteiskun­nan rahoi­tus­po­h­ja on rapau­tunut, kos­ka toinen puo­likas ei osal­lis­tu enää yhteiskun­nan ylläpitoon.

    Siihen näh­den virkami­es­tan palkat ovat liian korkeat ja painet­ta pyritään purka­maan siten, että virkami­estyö halu­taa kor­va­ta pakko­työläisil­lä tai vapaut­taa virkamiehet sivuhom­mi­in kun jokaisel­la virkamiehel­lä on apuna pikku apu­lainen, joka tekee työt

  21. JTS:
    Jotkut ehkä val­it­se­vat mata­la­pal­lkaisen human­ist­sen alan, kos­ka halu­a­vat tehdä sitä ja ottaa muutenkin ren­nom­min. Mik­si sil­loin siitä pitäisi mak­saa roimasti kun jollekin muulle jostain muus­ta hom­mas­ta mak­se­taan enemmän.

    Pienenä sivuhuomiona halu­aisin ottaa esille, että kyl­lä esim. se human­is­tisen tutk­i­jan ura on todel­la paljon haas­tavam­paa kuin vaikka­pa vas­taa­va hom­ma lääketi­eteel­lisel­lä puolel­la. Taitaa pääsy olla human­is­tisi­in tiedekun­ti­in ensin­näkin yleen­sä tarkem­man sihdin takana ja vain äärim­mäisen pienel­lä määräl­lä opiske­li­joista on mah­dol­lisu­us sit­ten siel­lä yliopis­tol­la tule­vaisu­udessa työskennellä.

    Päästäk­seen tutk­i­jan ja lehtorin hom­mi­in täy­tyy muusikon tavoin tehdä nälkä­pal­ka­lla (tai palkat­ta) pitkään töitä ja kuten muusikoidenkin kohdal­la, niin har­vas­ta tulee tähtiä. Toki useim­mat tutkin­non suorit­ta­neet ajau­tu­vat “kun­non” ammat­tei­hin kuten opet­ta­jik­si. En sit­ten kuitenkaan ymmär­rä, että miten opet­ta­jan ammat­ti olisi jotenkin vähem­män arvokas tai vähem­män haas­ta­va kuin insinöörin työ.

    Mik­si sit­ten ihmiset suun­tau­tu­vat näin rankkoi­hin hom­mi­in? Rakkaus ja into­hi­mo tutkit­tavi­in aiheisi­in­han se on siel­lä taustal­la. Oma­l­la taval­laan voisi tietenkin jopa argu­men­toi­da, että sen alan valin­neet ovat tehneet reilun valin­nan, kos­ka har­va saa tehdä työk­seen jotain mitä rakastaa.

  22. JTS: Julkisen sek­torin palkko­jen roima nousu on täy­din käsit­tämätön ilmiö.

    Päin­vas­toin, se on täysin luon­nolli­nen ilmiö, sil­lä julkisel­la puolel­la raha on isän­nätön­tä. Työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisas­te on siel­lä korkea ja liitot vahvo­ja, kun taas työ­nan­ta­japuolen neu­vot­teli­jat ja päät­täjät eivät joudu istu­maan tuleen omil­la housuillaan.

    EK:ssa sen sijaan on jaet­tu potku­ja työ­nan­ta­jien kannal­ta epäon­nis­tunei­den neu­vot­telu­jen takia.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen sek­torin palkko­jen nousun taustal­la on kak­si asi­aa. Henkilökun­tarakenne on muut­tunut, kun suorit­tavaa tuötä on vähem­män. Ter­vey­den­huol­los­sa palkat oat aidosti nousseet.

    Mik­si Helsin­gin kaupun­gin Jus­si Pajunen tien­aa enem­män kuin New Yorkin pormestari?

    Suomes­sa on sel­l­ainen aja­tus, että mitä enem­män kun­nas­sa on asukkai­ta, sitä parem­pi palk­ka johto­ta­sol­la on.

    Tosi­asi­as­sa kun­takoko ei vaiku­ta mitenkään johta­jan vaa­timus­ta­soon. Päin­vas­toin pienessä kun­nas­sa johta­jan vas­tuu- ja osaamisalue on paljon laa­jem­pi, kun kaikkea ei voi del­go­i­da organisaatioon.

    Samal­la logi­ikalla val­tiopäämi­esten palkat pitäisi sitoa sitoa maan asukaslukuun. 

    Kyl­lä kor­vausten pitäisi määräy­tyä pikem­minkin työn vaa­tivu­u­den ja tulosten mukaan kuin asukas­määrän mukaan.

    Nykyi­nen malli ruokkii alisuo­ri­u­tu­mista, joka vaivaa non prof­it organ­isaa­tioi­ta muutoinkin.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen sek­torin palkko­jen nousun taustal­la on kak­si asi­aa. Henkilökun­tarakenne on muut­tunut, kun suorit­tavaa tuötä on vähem­män. Ter­vey­den­huol­los­sa palkat oat aidosti nousseet.

    Tuo ei kuitenkaan poista kysymys­tä siitä, mis­sä määrin julkisen sek­torin palkko­jen nousu on perustel­tua. Ole­tan, että viit­taat “henkikun­tarak­en­teen muut­tumisel­la” siihen, että julkisel­la sek­to­ril­la työsken­telee aikaisem­paa enem­män korkeak­oulutet­tu­ja. Havain­to pitänee paikkansa. Se, että siel­lä työsken­telee entistä enem­män korkeak­oulutet­tu­ja, ei kuitenkaan automaat­tis­es­ti oikeu­ta palkkata­son nousua. Julkisel­la sek­to­ril­la tun­tuu nimit­täin ole­van suh­teel­lisen yleisenä tapana nos­taa erinäis­ten viras­to­jen ja työte­htävien profi­il­ia kehit­tämäl­lä niihin keinotekoisia koulu­tus­vaa­timuk­sia, joil­la ei juuri ole tekemistä kysei­sis­sä tehtävis­sä vaa­dit­tu­jen taito­jen tai omi­naisuuk­sien kanssa. Täl­laiseen keinotekoiseen profi­ilinko­ho­tuk­seen perus­tu­va palkko­jen nousu ei liene perustel­tua ainakaan mil­lään tehokku­u­teen nojaaval­la argumentilla.

  25. human­isti­nen ja yhteiskun­nalli­nen koulu­tus tuot­ta­vat yleen­sä pienem­mät tulot

    Kos­ka maini­tu­il­la aloil­la koulu­tus­ta vas­taavien “töit­ten” tuot­ta­ma lisäar­vo on nol­la. Human­is­ti­sak­ki saa palkkaa, kos­ka he äänestävät itselleen demare­it­ten ja muit­ten vas­taavien poli­it­tis­ten klikkien kaut­ta eri­laisia suojatöitä.

    Vapaas­sa markki­na­toloudessa maini­tut koulu­tuk­set ovat nol­la-arvoista kamaa.

  26. Poth1ue1: Jos mei­dän men­estys kansakun­tana on yhä riip­pu­vaisem­pi “kog­ni­ti­ivisen eli­itin” saavu­tuk­sista, niin eikö mei­dän kan­nat­taisi pitää huol­ta, että ko. eli­it­ti työsken­telee mah­dol­lisim­man ahk­erasti ja tuottavasti?

    Näke­myk­seni saat­taa toki perus­tua muu­ta­maan anek­doot­ti­in, mut­ta ymmärtääk­seni nuo­ril­la lääkäreil­lä on sel­l­ainen tulota­so, että muu­ta­man kuukau­den viet­to pal­mu­ran­nal­la vuosit­tain ei ole tava­ton­ta. Ajat­telitko, että lääkärien palkko­ja nos­ta­mal­la pal­mu­ran­nal­la vietet­ty aika lyhenee? 

    Siinä olet oike­as­sa että korkeasti tuot­ta­va työvoiman tar­jon­taa pitäisi saa­da kas­vatet­tua. Ongel­ma vain on siinä, että tuon työvoiman elin­ta­so on jo niin korkea, että tulo­ja kas­vat­ta­mal­la se tar­jon­ta pahim­mil­laan piene­nee. Enkä nyt äkkiä kek­si miten muutenkaan sitä tar­jon­taa saataisi­in kasvatettua.

  27. Sisäl­tyykö näi­hin pohd­in­toi­hin jokin lop­ut­toman kasvun ole­tus vai onko niis­sä huomioitu myös julkisen sek­torin supis­tu­mi­nen yksi­tyisen sek­torin supistuessa?

  28. Sylt­ty: Kyl­lähän sitä kum­minkin aina mitataan jotenkin, vähin­tään per­stun­tu­mal­la. Kaikissa fir­moissa on joku sys­tee­mi, jois­sakin parem­pi, toi­sis­sa huonom­pi. Sama kos­kee johtamista.

    Tästä päästäänkin kil­pailu­un. Markki­noil­la huonos­ti johde­tu­ille fir­moille käy kalpat­en ja parem­min tuot­ta­vat val­taa­vat markki­nat -> ongel­mat tup­paa­vat rajoit­tumaan itsestään

    Julki­nen sek­tori on ongel­ma, kos­ka viikatemies ei kerää näitä pöhöt­tyneitä organisaatioita.

    Per­stun­tu­ma on juuri tuo inhokki/­su­osik­ki-jär­jestelmä.

    Eri­tyis­es­ti asiantun­ti­jan työtä on vaikea mita­ta ja asiantun­ti­ja kyke­nee piilot­ta­maan puut­teen­sa viestin­näl­lä ja ole­mal­la sosi­aalis­es­ti taitava.
    Esimei­heil­läkin on taipums vali­ta niitä, jot­ka ovat tut­tu­ja tur­val­lisia ja niin­pä organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sis­sa on help­po ennus­taa miten ihmis­ten käy : Kun joku on valit­tu esimiehek­si niin voi veik­ta , ketkä val­i­taan seu­raa­van portaaseen

    Ei siinä tuot­tavu­udel­la tai taidoil­la ole suur­ta merkitystä 

    Tarkim­min kyetään mit­taa­maan suorit­tavaa porrasta

  29. Tom­mi Uschanov: Sen korost­a­mi­nen, mitä Osmo sanoo tämän kir­joituk­sen ensim­mäisessä kap­paleessa – niin mon­ta ker­taa ja niin voimaperäis­es­ti, että se menee lop­ul­ta perille.

    …ja vas­taan­pul­likoi­jat uudelleenk­oulu­tusleir­ille vähin­tään vuosiky­men­nek­si, jot­ta Totu­us uppoaa taa­tusti selkäy­timeen saakka?

    Kun jo heti ensim­mäi­nen kir­joituk­seen tule­va kom­ment­ti sivu­ut­taa tuon avauskap­paleen kom­men­toimat­ta sitä sanal­lakaan – ja keskit­tyy sen sijaan iänikuiseen vul­gaar­i­oikeis­to­laiseen kateusjupinaan – ei näytä kovin hyvältä.

    Se, että paasa­taan jotain kulunei­ta puoli­to­tuuk­sia aiheesta, harvem­min motivoi kovinkaan mon­taa yksilöä (kuten tei­dän sosial­istien val­tavis­sa kom­mu­nis­ti­sis­sa ihmiskokeis­sa on his­to­ri­an kuluess havaittu).

  30. Kau­pal­lisil­la aloil­la nau­ti­taan hyvää palkkaa ehkä sik­si, että siel­lä on niin paljon helpom­paa ‘syödä kuor­mas­ta’ tai ohja­ta osa käsiteltävästä rahavir­ras­ta fir­man tilille kuin muualla. 

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan kul­loinenkin suhde vaikut­taa palkkoi­hin. Yhteiskun­nas­sa tarvi­taan tiet­tyjä ammat­ti­laisia (mm. bus­sikuske­ja, hoita­jia, insinööre­jä, juris­te­ja, las­ten­hoita­jia, lääkäre­itä, opet­ta­jia, palomiehiä, poli­ise­ja sekä jäte­huoltoalan ihmisiä, mm. ros­ka-auton kul­jet­ta­jia & apumiehiä,) paljon enem­män kuin vaikka­pa his­to­ri­an tai metafysi­ikan tutk­i­joi­ta. En silti väitä etteikö näitä viimek­si­mainit­tu­ja lainkaan tarvit­taisi. Jälkim­mäis­ten tarve (kysyn­tä) on vain jostain syys­tä pienempi.

    Osaamisen tarve, tarvit­ta­van koulu­tuk­sen pitu­us sekä palkkaus, on kovin usein myös alas­ta riip­pu­vainen. Palk­ka ei suinkaan aina riipu osaamis­es­ta, sen tarpeesta tai koulu­tuk­sen vaa­tivu­ud­es­ta. Hyvä las­ten­hoita­ja voi hoitaa lap­sia jopa parem­min kuin hyvän teo­reet­tisen osaamis­ta­son saavut­tanut las­ten­tarhanopet­ta­ja. Päiväkodin joh­dos­sa ja koko toimin­nan organ­isoin­nis­sa voi jälkim­mäi­nen taas ehkä pär­jätä edel­listä paremmin. 

    Julkisel­la puolel­la palkat laa­haa­vat ylen­sä jäl­jessä yksi­tyiseen puoleen ver­rat­tuna, jol­loin suh­dan­tei­den huip­pu- ja laak­soko­h­dat saat­ta­vat vai­h­e­si­ir­ron takia aiheut­taa tuon vaikutel­man, että julkisen puolen palkat ylit­täi­sivät yksi­tyisel­lä puolel­la mak­set­ta­vat palkat. Jos julkisen puolen työte­htävi­in saataisi­in jatku­vasti kas­va­van palkkaeron takia vain ‘ns. puu­laak­isar­jan osaa­mat­tomimpia kykyjä’, voisi­vat seu­rauk­set olla maallemme tuhoisia, viimeistään pitkäl­lä tähtäimellä.

  31. Esa Vakki­lainen: Mikä on syy siihen että julkisen työvoiman osu­us kokon­aistyövoimas­ta on kas­vanut ja kas­vaa niin voimakkaasti.

    Julkisen sek­torin työvoima on kyl­lä vähen­tynyt, esim. vuon­na 1993 väkeä oli 580.000, vuon­na 2005 enää 557.000.

    Kun­ta­puolel­la kasvua toki on sote-puolel­la, eri­tyis­es­ti van­hus­ten­huol­loss­sa. Kasvu tuskin jatkuu, sil­lä yksi­tyi­nen hoito- ja hoivasek­tori kas­vaa kovaa vauhtia.

  32. Jari Mus­to­nen: Kos­ka maini­tu­il­la aloil­la koulu­tus­ta vas­taavien “töit­ten” tuot­ta­ma lisäar­vo on nol­la. Human­is­ti­sak­ki saa palkkaa, kos­ka he äänestävät itselleen demare­it­ten ja muit­ten vas­taavien poli­it­tis­ten klikkien kaut­ta eri­laisia suojatöitä.

    Vapaas­sa markki­na­toloudessa maini­tut koulu­tuk­set ovat nol­la-arvoista kamaa. 

    Onnek­si ihan niin vapaa­ta markki­na­t­alout­ta ei ole mis­sään — eikä ole ikinä ollutkaan.

  33. Evert The Nev­er­Rest:
    ‘snip’
    Tosi­asi­as­sa kun­takoko ei vaiku­ta mitenkään johta­jan vaa­timus­ta­soon. Päin­vas­toin pienessä kun­nas­sa johta­jan vas­tuu- ja osaamisalue on paljon laa­jem­pi, kun kaikkea ei voi del­go­i­da organisaatioon.
    ‘snip’

    Etpä paljon tiedä kuntahommista.
    Kyl­lä Helsingillä ja Sot­tun­gal­la on eroa vaa­tivu­udessa, vaik­ka Sot­tun­gas­sa tehtäväku­va onkin laajempi.

  34. Muu­ta­ma myyt­ti pyrkii jotenkin todel­la sitkeästi pin­taan jokaises­sa uudessa keskustelus­sa, vaik­ka ne eivät liity oikeas­t­aan mitenkään itse aiheeseen. Tääl­lä näyt­tää ole­van meneil­lään jonkin­lainen sitkeä ja yrit­teliäs julkisen sek­torin mustamaalausyritys.

    Ensin­näkin, mis­tä on peräisin väite että julkisen sek­torin työ­paikko­jen määrä suh­teessa mui­hin työ­paikkoi­hin olisi paisunut merkit­tävästi? Tässä muu­ta­ma link­ki, jot­ka väit­tävät muuta:

    http://www.stat.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-11–12_tie_003.html

    http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sektorin-kasvu-on-myytti-ja-sen-kuuluukin-paisua-laskusuhdanteissa/

    Myös näkyvis­sä oli läh­es täysin perus­tee­ton käsi­tys siitä, että sama tehtävä julkisel­la sek­to­ril­la olisi parem­min palkat­tu kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Tämä pitää paikkansa vain muu­tamien val­tion mata­lasti koulutet­tu­jen töi­den kohdal­la, ja nämä työ­paikat ovat läh­es täysin jo ulkois­tamis­ten kaut­ta hävin­neet. Suurin osa julkisen sek­torin työn­tek­i­jöistä saisi samoista töistä selvästi korkeam­paa palkkaa yksi­tyisel­la sektorilla.

    Esimerkik­si itse toimin ter­vey­den­huol­los­sa, ja voisin kos­ka tahansa siir­tyä julkises­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta yksi­tyiselle tekemään kevyem­pää työtä parem­mal­la pal­ka­lla. Ja näin moni tekeekin, tulok­se­na ollen se että vaa­tivin erikois­sairaan­hoito pyörii kaikkein koke­mat­tomim­man työvoiman varassa.

    Julkisel­la sek­to­ril­la on omat ongel­mansa liit­tyen mm. byrokraat­tisu­u­teen, jous­ta­mat­to­muu­teen, huonoon johtamiseen ja tehot­tomaan, hier­arkiseen ja pöhöt­tyneeseen, ja van­hanaikaiseen organ­isaa­tio­rak­en­teeseen, sekä vääristynei­den työn tuot­tavu­u­den mit­taamisen ja nor­mi­tusten aiheut­tami­in vääristyneisi­in kan­nus­timi­in. Mut­ta puhuisitte hyvät ihmiset oikeista asioista ettekä levit­telisi vääris­tel­tyä pro­pa­gan­daa julkisen sek­torin suuril­la palkoil­la ja mah­tavil­la eduil­la lep­äile­vistä suo­jatyöläi­sistä. Nyt tääl­lä vaa­di­tut palkkko­jen ja lomien leikkauk­set kun vaan tuli­si­vat pahen­ta­maan julkisen sek­torin oikei­ta ongelmia, kun kaik­ki siihen kykenevät koke­neet ja osaa­vat työn­tek­i­jät siir­ty­i­sivät entistä enem­män yksi­tyiselle sektorille. 

    Tiedän toki että julkisen sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon kur­jis­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta yksi­ty­istämisen edis­tämi­nen on osan tääl­lä kir­joit­tele­vien ide­ologi­nen tavoitekin. Mut­ta se on var­ma tie kokon­ais­meno­jen lisäämiseksi.

  35. Liian van­ha:

    Tämä syöksy on syönyt hyvä­palkkaisia ja vakai­ta työpaikkoja

    Teol­lisu­u­den volyymit eivät ole juurikaan vähen­tyneet, joten kehi­tys johtuu rakne­teen muu­tok­ses­ta: Tuotan­to on yhä keskite­t­ym­pää ja automatisoidumpaa 

    Teolli­nen automaa­tio on rom­ah­dut­tanut itse tuotan­non arvon kansan­taloudelle. Kun kuka tahansa voi rahatukul­la perus­tas tehtaan, niin pelkkä tuotan­non arvo putoaa pääo­man arvoisek­si. Arvo muo­dos­tuu siinä tuotan­non por­taas­sa, joka määrit­tää, että mitä ne koneet tekevät.

    Jos koneet tekevät iphone­ja, tuotan­non arvo on 500€/kpl. Jos halpis­lu­mi­aa, niin n. 150€/kpl. Raa­ka-ainei­den kus­tan­nusero on mitätön suh­teessa designin, insinööri­työn ja markki­noin­tiosas­ton tuot­ta­maan lisäarvoon.

    Teol­lisu­us­tuotan­nol­la ei ole enää hirveästi arvoa, kun liikevoit­to muo­dos­tuu imma­te­ri­aal­i­sista asioista.

    Robo­t­i­saa­tio tekee muutenkin itseään tois­ta­vat man­u­aaliset työt liki arvottomiksi.

  36. tcrown: Siinä olet oike­as­sa että korkeasti tuot­ta­va työvoiman tar­jon­taa pitäisi saa­da kas­vatet­tua. Ongel­ma vain on siinä, että tuon työvoiman elin­ta­so on jo niin korkea, että tulo­ja kas­vat­ta­mal­la se tar­jon­ta pahim­mil­laan piene­nee. Enkä nyt äkkiä kek­si miten muutenkaan sitä tar­jon­taa saataisi­in kasvatettua.

    Help­po vas­taus on, lisätään koulu­tus­ta p.o. aloil­la ammat­ti­jär­jestö­jen vas­tus­tuk­ses­ta välittämättä.

    Meil­lä on koulutet­tu insinööre­jä d:n kanssa ja ilman jo viitisenkym­men­tä vuot­ta “liian paljon”. Sen seu­rauk­se­na insinöörikun­tamme palkkata­so on Euroopan alhaisimpia, mut­ta töitä on tar­jol­la niin Suomes­sa kuin ulkomaillakin.

  37. Ässä:

    Tiedän toki että julkisen sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon kur­jis­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta yksi­ty­istämisen edis­tämi­nen on osan tääl­lä kir­joit­tele­vien ide­ologi­nen tavoitekin. Mut­ta se on var­ma tie kokon­ais­meno­jen lisäämiseksi.

    Ja saatavu­u­den parantamiseksi.

  38. Ässä: Julkisel­la sek­to­ril­la on omat ongel­mansa liit­tyen mm. byrokraat­tisu­u­teen, jous­ta­mat­to­muu­teen, huonoon johtamiseen ja tehot­tomaan, hier­arkiseen ja pöhöt­tyneeseen, ja van­hanaikaiseen organ­isaa­tio­rak­en­teeseen, sekä vääristynei­den työn tuot­tavu­u­den mit­taamisen ja nor­mi­tusten aiheut­tami­in vääristyneisi­in kannustimiin

    Luu­len­pa, että useim­mat tämän blo­gin seu­raa­jista halu­aisi­vat puut­tuua 10 ker­taa mielu­um­min tähän ongel­maan, siis kokon­aisu­udessaan huonoon johtamiseen, kuin lomien leikkauk­si­in tms. Siihen ei vaan tai­da päästä käsik­si muuten, kuin kiristämäl­lä suit­sia, siis rahoitusta.

    No, ehkä siihen on muitakin keino­ja. Oulus­sa eturiv­in vihreä poli­itikko, eläk­keel­lä ole­va rehtori, pal­jasti äsket­täin Kalevas­sa, että kaupun­gin “kouluhallinnos­sa” työsken­telee 120 ihmistä ja vaati, että osa heistä pitäisi palaut­taa takaisin ope­tuste­htävi­in. Syn­tyi kal­a­bali­ik­ki, ja odotan mie­lenki­in­nol­la mihin hänen avauk­sen­sa johtaa. Virkamiesjo­hdon viimeisin vas­taväite on, ettei voi, kos­ka näil­lä ihmisil­lä ei ole opet­ta­jan pätevyyttä.

  39. Minä tein töitä viimek­si syysku­us­sa. Ei aio hark­i­takaan töi­hin menoa kuin ehkä pitkäl­lä kevääl­lä. Kuun­te­len kahvi­las­sa itkua siitä kun poli­isit eivät olekaan viemässä min­ua käsir­au­dois­sa suo­lakai­vok­seen paska­hanan alle pom­poteltavak­si. Nyt kun­tay­htymä odot­taa kuin kuu­ta nou­se­vaa orjakar­avaanin saa­pumista Unkarista. Koke­muk­ses­ta tiedän, mitä seu­raa. Itkekää!
    Lopet­takaa ne suo­lakai­vok­set, niin voitte saa­da vaik­ka lääkäreitäkin.
    Kun­tatyö­nan­ta­ja ei ole ker­taakaan suos­tunut ehdo­tuk­seeni, että voisin vaik­ka olla pienem­mäl­lä pal­ka­llakin, jopa huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä, jos voisin itse vaikut­taa päivi­i­ni ja käskeä vit­tuun kaik­ki hihas­sa roikku­jat ylimääräi­sine poti­laineen ja lip­pu­lap­puineen. Ker­ran juosti­in pihalle perään lähtevän autoni eteen, kun just siinä paikas­sa pitikin äkkiä lait­taa emät­in­ren­gas. Kun luulin keven­täväni siir­tymäl­lä kuusi­tun­tiseen päivään, seu­rauk­se­na oli vain se. että kaik­ki asi­at vaan pakat­ti­in entistä piukem­paan, eli siihen kuu­teen tun­ti­in. Alak­er­ras­ta juosti­in ihan samal­la lail­la hihaan roikku­maan, nyt vaan paria tun­tia aikaisem­min. “Voisik­sä tul­la kat­tomaan nyt, kun me tiede­tään, että sä lähdet koh­ta pois…”
    Pitäkää tunkkinne ja ennenkaikkea itkekää. Itkekää!
    Jos ette saa edes kan­de­ja kuukaudek­si 12k:n kk-pal­ka­lla, vaan kaik­ki juok­se­vat kirkuen karku­un, niin ei se vika kyl­lä lääkärien ahneudessa ole. Itkekää, ja ennenkaikkea valit­takaa, valit­takaa saatanas­ti. Menkää luukulle huu­ta­maan ja korostakaa eri­tyis­es­ti oikeuk­sianne, joi­ta on paljon, oikein päät punaisi­na, ja ketään ei tule. Voi voi.
    Minä vedän nyt lonkkaa ja kat­se­len tyy­tyväisenä ambu­lanssin menoa. Ei kuu­lu mulle.

  40. Ässä: Ensin­näkin, mis­tä on peräisin väite että julkisen sek­torin työ­paikko­jen määrä suh­teessa mui­hin työ­paikkoi­hin olisi paisunut merkittävästi?

    Esimerkik­si täältä. Tarkastelu­välin voi vali­ta sen mukaan mitä halu­aa väit­tää luku­jen osoittavan.

    1. Esimerkik­si täältä. Tarkastelu­välin voi vali­ta sen mukaan mitä halu­aa väit­tää luku­jen osoittavan.

      Näyt­täisi vähän siltä, kuin julkisen sek­torin osu­us työvoimas­ta olisi laskenut vuo­den 1993 jäl­keen. Sitä ennen tehti­in perusk­oulua ja kansan­ter­veysjärt­jestelmää ja vaik­ka mitä. Takaisin kansakouluun?

  41. Poth1ue1: Jos mei­dän men­estys kansakun­tana on yhä riip­pu­vaisem­pi “kog­ni­ti­ivisen eli­itin” saavu­tuk­sista, niin eikö mei­dän kan­nat­taisi pitää huol­ta, että ko. eli­it­ti työsken­telee mah­dol­lisim­man ahk­erasti ja tuottavasti?

    Tämä ei onnis­tu tar­joa­mal­la korkea­ta palkkaa vaan tar­joa­mal­la löysät työa­jat ja paljon etuuk­sia ja vapauk­sia. Löysät työa­jat pitävät aja­tustyön tuot­tavu­u­den korkeal­la, kos­ka suurin osa tapah­tuu kuitenkin ali­ta­jun­nas­sa ns. oma­l­la ajal­la. Etu­udet aut­ta­vat myös tässä ja vapaudet tekevät työn­teosta ren­toa ja mukavaa.
    Plus­saa löy­sistä työa­joista tulee siinä, että “vähem­män kog­ni­ti­ivisi­in” töi­hin eli aja­tustyön hant­ti­hom­mi­in, paper­in­pyöri­tyk­seen, jne. ote­taan täl­löin lisää tek­i­jöitä, jol­loin työl­lisyys ja huolto­suhde paranevat.

  42. Tapio: Help­po vas­taus on, lisätään koulu­tus­ta p.o. aloil­la ammat­ti­jär­jestö­jen vas­tus­tuk­ses­ta välittämättä.

    Jep. Lääkäre­itä tarvi­taan ainakin paljon lisää ja hoita­ji­akin var­maan, kos­ka koulu­tamme myös Norjaan..

  43. “Jos koneet tekevät iphone­ja, tuotan­non arvo on 500€/kpl. Jos halpis­lu­mi­aa, niin n. 150€/kpl. Raa­ka-ainei­den kus­tan­nusero on mitätön suh­teessa designin, insinööri­työn ja markki­noin­tiosas­ton tuot­ta­maan lisäarvoon.

    Teol­lisu­us­tuotan­nol­la ei ole enää hirveästi arvoa, kun liikevoit­to muo­dos­tuu imma­te­ri­aal­i­sista asioista.”

    Kyl­lä ne nuo kän­nykän suun­nit­teluku­lutkin las­ke­taan mukaan teol­lisen tuotan­non arvoon.

    Samoin konei­den pääo­ma-ja käyttökulut

    Itse asi­as­sa teol­lisen työn arvo pitäsi nous­ta, kun jäl­jelle jää vain kalli­ita työvaiheita.

    Supis­tu­mi­nen johtunee siitä, että nyt samoil­la suun­nit­teluku­luil­la tuote­taan 100 miljoon­aa kän­nykkää entisen muljoo­nan sijasta

  44. tcrown: Näke­myk­seni saat­taa toki perus­tua muu­ta­maan anek­doot­ti­in, mut­ta ymmärtääk­seni nuo­ril­la lääkäreil­lä on sel­l­ainen tulota­so, että muu­ta­man kuukau­den viet­to pal­mu­ran­nal­la vuosit­tain ei ole tava­ton­ta. Ajat­telitko, että lääkärien palkko­ja nos­ta­mal­la pal­mu­ran­nal­la vietet­ty aika lyhenee?

    Lain­säädän­nöl­lis­es­ti suo­ja­tus­sa amma­tis­sa voidaan koulu­tus­määriä rajoit­ta­mal­la aikaansaa­da tek­i­jäpu­la, joka johtaa kuvaa­maasi kehi­tyk­seen. Näin ollen lääkärin pro­fes­sio tai muut ter­vey­den­huol­lon suo­jatut ammatit eivät ole ver­tailukelpoisia vapail­la markki­noil­la toimivi­in ammat­tei­hin nähden.

  45. Tapio: Meil­lä on koulutet­tu insinööre­jä d:n kanssa ja ilman jo viitisenkym­men­tä vuot­ta “liian paljon”. Sen seu­rauk­se­na insinöörikun­tamme palkkata­so on Euroopan alhaisimpia, mut­ta töitä on tar­jol­la niin Suomes­sa kuin ulkomaillakin.

    Tässä menee hel­posti kak­si keskustelua sekaisin. Jos puhutaan tekniselle alalle yleen­sä koulutet­tavien määrästä, olen kanssasi samaa mieltä. Palkkata­so ker­too siitä, että ylik­oulu­tus­ta ei yleisenä ilmiönä ole.

    Jos taas puhutaan teknisen alan koulu­tus­ta­so­jen välis­es­tä vai­htelus­ta, minus­ta teknisellä(kin) alal­la on yli- ja väärink­oulutet­tu parin viime vuosikymme­nen ajan aika pahasti.

    Perus­tan tämän näke­myk­seni siihen kyyniseen ajatuk­seen, että suurim­mas­sa osas­sa insinöörien, amk-insinöörien ja diplo­mi-insinöörien tehtävis­sä men­estys määräy­tyy perusti­eto­jen osaamis­es­ta ja teknis­es­tä ajattelukyvystä.

    Toisin sanoen esimerkik­si diplo­mi-insinööreistä pieni vähem­mistö työl­listyy tehtävi­in, jois­sa heille on merkit­tävää lisäar­voa niistä diplo­mi-etuli­it­teen tuomista ylimääräi­sistä opin­to­sisäl­löistä. Useim­miten sama ihmi­nen saisi samat hom­mat hoidet­tua yhtä hyvin, vaik­ka koulu­tus­po­h­ja olisikin pykälää alempi.

    Työ­nan­ta­jat arvosta­vat korkeampia tutk­in­to­ja lähin­nä sik­si, että niihin pääsemisek­si on kovem­pi seu­la. Olen mon­ta ker­taa kuul­lut jonkun rekry­toi­jan vaa­ti­van, että töi­hin pitää ottaa nimeno­maan diplo­mi-insinööri, vaikkei tehtävän sisältö edel­lytä vain yliopis­to­ta­sol­la opetet­tavaa asi­aa. Halu­taan kuitenkin DI, kos­ka koke­muk­sen mukaan DI selviää parem­min kuin alem­man tutkin­non suorittanut.

    En ole koulu­tus­vas­tainen, mut­ta minus­ta ihmisiä on myös turha ylik­oulut­taa. Ylik­oulu­tus hait­taa sekä perässävedet­täviä että huip­pu­ja. Peri­aat­teessa kak­si­por­tainen tutk­in­to voisi helpot­taa tätä ongel­maa, mut­ta käytän­nössä puolit­taisen teo­ri­ak­oulu­tuk­sen käynyt on vähem­män arvokas kuin kokon­aisen käytän­nön­läheisem­män koulu­tuk­sen käynyt.

  46. Raimo K: Etpä paljon tiedä kuntahommista.
    Kyl­lä Helsingillä ja Sot­tun­gal­la on eroa vaa­tivu­udessa, vaik­ka Sot­tun­gas­sa tehtäväku­va onkin laajempi.

    Olen vas­tan­nut sin­ulle aikaisem­minkin, että sin­un kan­nat­taisi panos­taa mielu­um­min kom­men­toin­tisi laatu­un kuin määrään.

    Sot­tun­gal­la ei edes ole kun­nan­jo­hta­jaa, eikä blo­gi ei ole sama kuin chatti.

  47. spot­tu: Esimerkik­si täältä. Tarkastelu­välin voi vali­ta sen mukaan mitä halu­aa väit­tää luku­jen osoittavan.

    Tästäkin julka­is­us­ta näkee että 90-luvul­ta läh­tien julkisen alan työ­paikko­jen määrä suh­teessa mui­hin työ­paikkoi­hin on laskenut. Vaik­ka samaan aikaan stan­dar­di riit­tävälle ter­vey­den­huol­lolle, koulu­tuk­selle, las­ten­suo­jelulle yms. yleis­es­ti julk­isil­la aloil­la hoidet­taville asioille on nous­sut, ja ikään­tynei­den määrä kasvanut.

  48. anonyy­mi: Jep. Lääkäre­itä tarvi­taan ainakin paljon lisää ja hoita­ji­akin var­maan, kos­ka koulu­tamme myös Norjaan..

    Minä väitän, että lääkäreistä on kuplaa tulos­sa seu­raavalle vuosikymmenelle. Mihin nykypäviänä edes huonoa lääkäriä tarvi­taan, kos­ka google?

  49. anonyy­mi: Tämä ei onnis­tu tar­joa­mal­la korkea­ta palkkaa vaan tar­joa­mal­la löysät työa­jat ja paljon etuuk­sia ja vapauk­sia. Löysät työa­jat pitävät aja­tustyön tuot­tavu­u­den korkeal­la, kos­ka suurin osa tapah­tuu kuitenkin ali­ta­jun­nas­sa ns. oma­l­la ajalla. 

    Tämä on ihan vitun tot­ta. Sen työn pitää näyt­tää löysältä. Sil­loin tulee hom­mat tehtyä parhait­en, mut­ta lasikopin akat, jot­ka suo­lakai­vok­sis­sa asioista määräävät, eivät tätä tajua. Heil­lä vaan takoo päässä: “Kahdek­san ton­nia, kahdek­san ton­nia! Kahdek­san ton­nia ja se vaan pelaa Can­dy Crushia! Äkkiä paljon poti­lai­ta tänne! Punaisia korvia ja paukku­via polvia ja pihi­se­viä akko­ja, ylimääräisil­lä ajoil­la! Kahdek­san ton­nia, ja se vaan istuu tupakalla!
    Ja ihmiset halu­a­vat suorit­tei­ta. Ei taitoa, hyvää hoitoa, vaan suorit­tei­ta. Sara­noiden pitää vinkua, kun ihmisil­lä on “oikeus” päästä lääkäri­in juuri nyt heti saa­maan hyödyt­tömiä ja vahin­gol­lisi­akin resepte­jä ja lähet­teitä turhi­in kokeisi­in ja tutkimuk­si­in, jot­ka on tehty vain sitä varten, että poti­lasasi­akas luulisi, että nyt on tehty jotain hyödyl­listä ja että lääkäri pää­sisi hänestä täl­lä ker­taa eroon. Ehkä jonkun toisen osak­si osuu sit­ten selit­tää, mik­si näistä tutkimuk­sista ja kokeista ei mitään selviä, eikä ole edes pien­in­tä hajua, mitä niistä olisi pitänyt selvitä, ja mik­si ne on otet­tu. Itkekää!

  50. Osmo Soin­in­vaara: Näyt­täisi vähän siltä, kuin julkisen sek­torin osu­us työvoimas­ta olisi laskenut vuo­den 1993 jäl­keen. Sitä ennen tehti­in perusk­oulua ja kansan­ter­veysjärt­jestelmää ja vaik­ka mitä. Takaisin kansakouluun?

    Julkisen sek­torin henkilöstön vähen­e­m­i­nen on näen­näistä, suurin osa vähen­e­mis­es­tä johtuu ulkois­tamis­es­ta ja välil­lisen julkisen sek­torin kasvusta.

    Esim kun 90-luvul­la mm Posti Ja Tele “yksi­ty­is­tet­ti­in ” niin se vain muut­ti henkilöstön näen­näis­es­ti ulos julkises­ta sek­torista. Posti on edellen val­tion omis­ta­ma ja Son­eras­sa suurin omis­ta­ja Ruotsin valtio

    Lisäk­si val­to on joutunut tekemään mielet­tömät investoin­nit tur­vatak­seen verkkos­alaisu­u­den, joten val­tio omis­taa jo Uuden Telen.

    ulkois­t­a­minne on ollut yksi tapa piilot­taa henkilöstöä.

    Toinen tapa on luo­da yksi­tyi­nen byrokraat­ti hoita­maan jotakin hallintofunktiota.
    Ter­minä se tarkoit­taa välil­listä julk­ista sektoria

    Joukos­sa ovat mm autokat­sas­tus tai kalas­tus-ja metsästysseurat

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/8010_fi.pdf

    Julkisen sek­torin henkilöstö ei rajoitu vain val­tion ja kun­tien henkilöstöön.

    Kun mukaan las­ke­taan ulkois­tus ja välilli­nen hallinto niin todel­lisu­udessa julkisel­la sek­to­ril­la on töis­sä yli miljoona ihmistä.

  51. anonyy­mi: Tämä ei onnis­tu tar­joa­mal­la korkea­ta palkkaa vaan tar­joa­mal­la löysät työa­jat ja paljon etuuk­sia ja vapauk­sia. Löysät työa­jat pitävät aja­tustyön tuot­tavu­u­den korkeal­la, kos­ka suurin osa tapah­tuu kuitenkin ali­ta­jun­nas­sa ns. oma­l­la ajal­la. Etu­udet aut­ta­vat myös tässä ja vapaudet tekevät työn­teosta ren­toa ja mukavaa.

    Mikä estää käyt­tämästä löysyyt­tä ja mui­ta etuuk­sia ihan oikeasti pelkkään löysäil­lyyn, golfi­in tai nettipokeriin?

    Jos puo­likas työ­panos riit­tää vapauk­sien ylläpi­toon eikä mikään saavu­tus näy palkka­pus­sis­sa tai urake­hi­tyk­sessä, niin mik­si nähdä vaivaa yhtään sen enem­pää? Kyl­lähän jo van­ha kansa tiesi, että hul­lu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemällä.

    Toisek­seen palk­it­sem­i­nen kun­nol­lisil­la, tehokas­ta työn­tekoa edis­tävil­lä työoloil­la kuu­lostaa tarkem­min ajatellen aika absur­dil­ta — ikään kuin kan­nat­taisi pitää enem­mistön työn­teko pakko­tah­tise­na ikävänä raatamise­na, jot­ta har­vat ja val­i­tut voidaan palki­ta eri­ty­i­sistä suorituk­sista. Luulisi, että enem­mistön kur­jien työolo­jen paran­t­a­mi­nen paran­taisi koko yhtiön tehokku­ut­ta paljon enem­män kuin har­vo­jen suosiminen.

    Lisäk­si täl­lainen palkisem­i­nen vas­ta kateut­ta herät­tääkin työy­hteisön sisällä…

  52. “En ole koulu­tus­vas­tainen, mut­ta minus­ta ihmisiä on myös turha ylik­oulut­taa. Ylik­oulu­tus hait­taa sekä perässävedet­täviä että huip­pu­ja. Peri­aat­teessa kak­si­por­tainen tutk­in­to voisi helpot­taa tätä ongel­maa, mut­ta käytän­nössä puolit­taisen teo­ri­ak­oulu­tuk­sen käynyt on vähem­män arvokas kuin kokon­aisen käytän­nön­läheisem­män koulu­tuk­sen käynyt.”

    Hyv­in­hän nuo muut maat pär­jäävät sil­lä, että val­taosa korkeak­oulute­tu­ista on suorit­tanut vain alem­man korkeakoulutason.

    Suomel­la on merkit­tävä his­to­ri­alli­nen painolasti,kattavaa kielik­oulu­tus­ta sia­vat vain ylem­män tutkin­non suorittaneet.
    Kansak­oulus­sa ei opetet­tu mitään kieliä, ei edes ruot­sia. Ruotsin ope­tus tuli vas­ta 60-luvun lop­ul­la , muut kielet vas­ta perusk­oulun myötä.

    Mut­ta aluk­si ei perusk­oulus­sakaan ollut tar­jol­la kuin alkeisopetusta.

    Vas­ta 1990–2000-luvuilla kieliope­tus on ollut kattavaa.

    Tästä muo­dos­tui his­to­ri­alli­nen pain­o­lasti, vain ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanut on kielitaitoinen

  53. Osmo,

    kun­nat vähen­sivät het­kel­lis­es­ti työvoimaansa 1993 alka­en muu­ta­man vuo­den ajaksi.

    Suurin selit­tävä tek­i­jä lie­nee val­tion toim­into­jen liike­laitost­a­mi­nen ja yhtiöit­tämi­nen kos­ka sil­loin niiden toim­inta onkin luokitel­tu yksityiseksi.

    Parhaim­mil­laan val­tion leivis­sä oli yli 200 000 jamp­paa kun luku on bud­jet­ti­taloudessa ehkä 80 000.

  54. anonyy­mi: Tämä ei onnis­tu tar­joa­mal­la korkea­ta palkkaa vaan tar­joa­mal­la löysät työa­jat ja paljon etuuk­sia ja vapauk­sia. Löysät työa­jat pitävät aja­tustyön tuot­tavu­u­den korkeal­la, kos­ka suurin osa tapah­tuu kuitenkin ali­ta­jun­nas­sa ns. oma­l­la ajalla.

    Eli tyy­tyväisim­mät ja tuot­tavim­mat asiantun­ti­jat löy­tyvät yri­tyk­sistä, jois­sa pyörii paljon pakkolo­mia. Pakkolom­a­han on erään­laista puoli­pal­ka­llista lomaa.

    Kovin moni ihmi­nen ei kuitenkaan pidä pakkolomista.

    Tapio:Oulus­sa eturiv­in vihreä poli­itikko, eläk­keel­lä ole­va rehtori, pal­jasti äsket­täin Kalevas­sa, että kaupun­gin “kouluhallinnos­sa” työsken­telee 120 ihmistä ja vaati, että osa heistä pitäisi palaut­taa takaisin ope­tuste­htävi­in. Syn­tyi kalabaliikki

    Kyseisen henkilön avauk­ses­ta, vaik­ka var­maan oli järkeväkin, tuli mieleen täy­delli­nen besser­wiss­er-päss­in­pää. Niin ylim­ielis­es­ti muo­toil­tua mielipi­dekir­joi­tus­ta en ole lukenut miesmuistiin.

    Tietenkin se on tyyp­illi­nen esi­in­tymis­muo­to kun vihreä parem­pi ihmi­nen avaa suun­sa. Kan­nat­taisi kuitenkin vähän miet­tiä omaa ulosan­tia jos halu­aa asioi­ta läpi. Ei tarvitse ihme­tel­lä jos poli­it­tiset vas­tus­ta­jat nou­se­vat täy­teen siilipuo­lus­tuk­seen jos pelkkä esi­tyk­sen muo­to on puh­das­ta vi***ua.

    Niin tyyp­il­listä vihreää, niin tyyp­il­listä vihreää. On paljon tärkeäm­pää olla parem­pi ihmi­nen kuin että asi­at etenevät, oli­pa kyseessä sit­ten kouluhallinnon paran­t­a­mi­nen taik­ka ilmas­ton­muu­tok­sen estäminen.

  55. Aus­tri­an:
    Osmo,

    kun­nat vähen­sivät het­kel­lis­es­ti työvoimaansa 1993 alka­en muu­ta­man vuo­den ajaksi.

    Suurin selit­tävä tek­i­jä lie­nee val­tion toim­into­jen liike­laitost­a­mi­nen ja yhtiöit­tämi­nen kos­ka sil­loin niiden toim­inta onkin luokitel­tu yksityiseksi.

    Parhaim­mil­laan val­tion leivis­sä oli yli 200 000 jamp­paa kun luku on bud­jet­ti­taloudessa ehkä 80 000.

    Eipä se niin het­kel­listä ollut. Meikäläisen kotikun­nan työvä­ki väheni noin tuhannes­ta noin kahdek­saan sataan — ja on myös pysynyt sil­lä tasol­la, vaik­ka ter­vey­den­huoltoon, van­hus­ten­huoltoon ja ympäristöter­vey­den­huoltoon on palkat­tu lisää väkeä. Tilanne on saman­lainen muis­sakin kun­nis­sa, vaik­ka 90-luvun lama koet­te­likin meitä ankarammin.

    Enkä usko, että val­tion väen vähen­e­m­i­nen on läh­eskään kokon­aan selitet­tävis­sä yhtiöit­tämisel­lä (liike­laitok­set eivät ole yksi­ty­istä sek­to­ria eivätkä sel­l­aisik­si muu­tu). Luku­ja olisi hyvä nähdä!

  56. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Toinen tapa on luo­da yksi­tyi­nen byrokraat­ti hoita­maan jotakin hallintofunktiota.
    Ter­minä se tarkoit­taa välil­listä julk­ista sektoria

    Joukos­sa ovat mm autokat­sas­tus tai kalas­tus-ja metsästysseurat
    ‘snip’

    Mitähän tämäkin on tarkoittavinaan?

    Vapaa-ajan kalas­tuk­sen ja met­sästyk­sen suh­teen ei ole tapah­tunut mitään tässä suh­teessa eivätkä ne koskaan ole olleet julk­ista sek­to­ria ja autokat­sas­tus on nyky­isin ihan oikeasti yksi­ty­is­ten yhtiöi­den rahakas bisnes.
    Onko nyt parem­min, siitä voidaan olla vähin­tään kah­ta mieltä.

  57. Itse olen ainakin huo­man­nut, että jos on löysää, ei saa sitä vähääkään mikä pitäisi tehdä, tehtyä ainakaan etu­a­jas­sa vaan se tehdään ihan viimetingassa. 

    Pro­jek­ti­hom­mis­sa jos aikataulu on löysä, löysät ote­taan pois pro­jek­tin alkupuolel­la ja lopus­sa on ihan yhtä kiire kuin tavanomaises­sakin projektissa.

    Älyrrömät hir­muki­ireen hom­mat ovat sit­ten ihan erik­seen, mut­ta itse en allekir­joi­ta löysyy­den aiheut­ta­maa työn tehos­tu­mista. Ne kaikkein tehokkaim­mat työ­tun­nit tun­tu­vat ainakin itsel­lä osu­van melko sat­un­nais­es­ti ihan mihin kohtaan tahansa työpäivää. Ts. jos työaikaa leikkaa 20%, niin tehokku­us tipah­taa melko lin­eaaris­es­ti, joskus jopa enem­mänkin kun aamul­la saa aina vähän miet­tiä, mihin edel­lisenä päivän jäikään.

  58. Julkisen sek­torin henkilöstö 1975–2012 1000 henkeä
    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp

    !975 370 1985 533 1990 585 1995 550 2000 579 2010 611
    2012 611

    Tosin toinen taulukko antaa luvuk­si 2012 667000, mut­ta siitä taulukos­ta ei saa aikasar­jaa kuin 2005 saakka

  59. Evert The Nev­er­Rest: Olen vas­tan­nut sin­ulle aikaisem­minkin, että sin­un kan­nat­taisi panos­taa mielu­um­min kom­men­toin­tisi laatu­un kuin määrään.

    Sot­tun­gal­la ei edes ole kun­nan­jo­hta­jaa, eikä blo­gi ei ole sama kuin chatti.

    Niin­pä — ja samaa logi­ikkaa nou­dat­taen ei Helsinkikään tarvitse kaupung­in­jo­hta­jaa, saati sit­ten monia.

    Ja kun olet näin main­ion peri­aat­teen keksinyt, sitä tietysti pika­puoli­in ale­taan soveltaa myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la: kun Alahuh­dan palkkaa ei voi alen­taa, Sot­tun­ga Andelshan­delin (tai mikä siel­lä lie­neekään) dirikkaa odot­taa roima korotus 😉

  60. Tapio:
    ‘snip’
    No, ehkä siihen on muitakin keino­ja. Oulus­sa eturiv­in vihreä poli­itikko, eläk­keel­lä ole­va rehtori, pal­jasti äsket­täin Kalevas­sa, että kaupun­gin “kouluhallinnos­sa” työsken­telee 120 ihmistä ja vaati, että osa heistä pitäisi palaut­taa takaisin ope­tuste­htävi­in. Syn­tyi kal­a­bali­ik­ki, ja odotan mie­lenki­in­nol­la mihin hänen avauk­sen­sa johtaa.
    ‘snip’

    120 kuu­lostaa paljol­ta, meil­lä on 3, Oulu on vain 10 ker­taa suurempi.
    Kiin­toisa kysymys on, mitä on hep­pu tehnyt asian eteen viras­sa ollessaan — esit­tänyt lisää väkeä?

  61. Raimo K: Mitähän tämäkin on tarkoittavinaan?

    Vapaa-ajan kalas­tuk­sen ja met­sästyk­sen suh­teen ei ole tapah­tunut mitään tässä suh­teessa eivätkä ne koskaan ole olleet julk­ista sek­to­ria ja autokat­sas­tus on nyky­isin ihan oikeasti yksi­ty­is­ten yhtiöi­den rahakas bisnes.
    Onko nyt parem­min, siitä voidaan olla vähin­tään kah­ta mieltä.

    Et näköjään ymmärtänyt välil­lisen julkisen sek­torin käsitettä.

    Autokat­sas­tus on edelleen osa julk­ista hallintoa, suorit­ta­jana vain on yksi­tyi­nen yritys

  62. Raimo K,

    julki­nen saadaan yksi­tyisek­si tilas­toimal­la luvut eri taval­la kuin aiem­min. Siinä ei taval­lisen ihmisen määritelmil­lä ole mitään roolia.

    Kat­so kun­nal­lisen työ­markki­nalaitok­sen sivuil­ta luvut kun­tien ja kun­tay­htymien palveluk­ses­sa ole­vista. Väkimäärä on kas­vanut vuodes­ta 1999 alka­en ellei jo aiemminkin. 

    Kun­natkin ovat ulkois­ta­neet ja yhtiöit­täneet toim­into­jaan. Luul­tavasti ainakin ener­giatuotan­non yhtiöit­tämi­nen on vähen­tänyt kun­nan palveluk­ses­sa ole­vien nuppilukua.

  63. Hei, ei ehkä ihan näin paljon tarvitse vään­tää pilkkua siitä, mitä juuri oman työn kohdal­la “löysyys” tarkoit­taisi ja mitä itse kukin sil­lä just täs­mälleen tarkoit­taa. Jollekulle se tarkoit­taa sitä, että pro­jek­ti saadaan tehtyä ripeässä tahdis­sa mut­ta a) ilman ylitöitä jos vaik­ka sat­tuu ole­maan lap­sia tai b) ilman että joku tulee jatku­vasti keskeyt­tämään ja roikku­maan hihas­ta tai c) että kalen­teris­sa on sen ver­ran ilmaa, että tehtäviä voi tarvit­taes­sa siirtää tai yksit­täi­nen uusi tehtävä ei siir­rä kalen­terin muu­ta sisältöä viikol­la eteen­päin. Esimerkiksi.

    Löysyy­den vas­tako­h­ta kun on hal­lit­se­ma­ton­ta työmäärää, keskey­tyk­siä, päätösten lykkäämistä ja ylip­itk­iä valmis­tau­tu­mat­to­mia palavere­ja. Tai mikä nyt juuri sin­un ydin­työtäsi ja lop­ullisen päämäärän saavut­tamista hidastaa.

  64. Raimo K:autokat­sas­tus on nyky­isin ihan oikeasti yksi­ty­is­ten yhtiöi­den rahakas bisnes. 

    Kai niin, kun kat­sas­tus on lail­la säädet­ty pakol­lisek­si. Jos jokaisen ihmisen olisi ran­gais­tuk­sen uhal­la pidet­tävä ulkona punaista pipoa, niin punais­ten pipo­jen myymi­nenkin olisi rahakas­ta bisnestä.

  65. Liian van­ha: Et näköjään ymmärtänyt välil­lisen julkisen sek­torin käsitettä.

    Autokat­sas­tus on edelleen osa julk­ista hallintoa, suorit­ta­jana vain on yksi­tyi­nen yritys 

    Eihän se nyt niin kovin vaikea ole ymmärtää, mut­ta kyl­lä kat­sas­tus on oikeasti siir­tynyt yksi­tyiselle sek­to­rille eikä kat­sas­tus­fir­mo­jen väki ole julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä eikä sitä pidä siihen myöskään laskea — enää nykyisin.

  66. sunimh: Kai niin, kun kat­sas­tus on lail­la säädet­ty pakol­lisek­si. Jos jokaisen ihmisen olisi ran­gais­tuk­sen uhal­la pidet­tävä ulkona punaista pipoa, niin punais­ten pipo­jen myymi­nenkin olisi rahakas­ta bisnestä.

    Niin­pä, mut­ta punaisen pipon voisi ostaa usem­mal­la tavalla.

    Kun kat­sas­tus yksi­ty­is­tet­ti­in oli vain yksi fir­ma ja hin­noit­telu sen mukaista. Nyt on fir­mo­ja vaik­ka kuin­ka paljon, eiköhän hin­natkin ala laskea.

  67. Aus­tri­an:
    Raimo K,

    ‘snip’
    Kat­so kun­nal­lisen työ­markki­nalaitok­sen sivuil­ta luvut kun­tien ja kun­tay­htymien palveluk­ses­sa ole­vista. Väkimäärä on kas­vanut vuodes­ta 1999 alka­en ellei jo aiemminkin.
    ‘snip’

    Tarkoit­tanet KT Kun­tatyö­nan­ta­jien sivuja?
    No, siel­lä tode­taan, että “Kun­ta-alal­la työsken­teli 437 000 henkilöä lokaku­us­sa 2012. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti” ja että viime vuon­na henkilöstö väheni 4000.

    Jos alka­misa­janko­h­ta määritetään riit­tävän aikaisek­si, tot­ta kai henkilöstön määrä on kas­vanut — ja kyl­lähän moni haikailee aikaa, jol­loin kun­nas­sa oli yksi kun­nan­lääkäri ja hyvin pärjättiin.

  68. Tapio: Siihen ei vaan tai­da päästä käsik­si muuten, kuin kiristämäl­lä suit­sia, siis rahoitusta.

    Rahoituk­sen kiristämi­nen ei vain ole tähänkään men­nessä toimin­ut. Säästöt val­u­vat aina suorit­tavalle por­taalle, mikä huonon­taa palvelu­ja enem­män kuin säästää rahaa. Palvelu­jen kuris­t­a­mi­nen tuot­taa myös hel­posti säästöjä moninker­tais­es­ti kalli­impia ongelmia myöhemmin.
    Tulos hölmöstä säästämis­es­tä on huonom­paa palvelua tehot­tomam­min tuotet­tuna. Rahoi­tus on liian tylp­pä ase tähän tehtävään.

  69. Sylt­ty:
    Ts. jos työaikaa leikkaa 20%, niin tehokku­us tipah­taa melko lin­eaaris­es­ti, joskus jopa enem­mänkin kun aamul­la saa aina vähän miet­tiä, mihin edel­lisenä päivän jäikään.

    Vähen­nä ihmeessä viikot­taisia työpäiviä, työpäivien lyhen­tämisen sijaan. Säästyy työmatka-ajoissakin. 😉

    Osaamista vaa­tivis­sa töis­sä 5x8h viikko­työryt­mi luo tehot­to­muut­ta. Ajatuk­set urautu­vat ja tekem­i­nen puuroutuu ja muut­tuu tehot­tomak­si tuher­tamisek­si (ja netis­sä roikku­misek­si), kun ei ole riit­tävästi aikaa välil­lä hengähtää ja kat­soa asioi­ta eri kan­til­ta, pitää vaan saa­da tun­nit täyteen.

  70. Poth1ue1: Mikä estää käyt­tämästä löysyyt­tä ja mui­ta etuuk­sia ihan oikeasti pelkkään löysäil­lyyn, golfi­in tai nettipokeriin?

    Mikä estää nytkään jät­tämästä työtä tekemät­tä, kun ker­ran palk­ka juoksee?

    Sylt­ty: Eli tyy­tyväisim­mät ja tuot­tavim­mat asiantun­ti­jat löy­tyvät yri­tyk­sistä, jois­sa pyörii paljon pakkolomia.

    Aja­tus on kor­va­ta palkkaa parem­mil­la työoloil­la ja mielekkääm­mil­lä työte­htävil­lä. Kos­ka tuot­tavu­us para­nee, voidaan työa­jois­takin jous­taa. Tarkoi­tus ei siis ole, että työn­tek­i­jä pomp­pii työ­nan­ta­jan pillin mukaan tiukalla hih­nal­la vaan että työn­tek­i­jä saa löysää, kun­han kohtu­ulli­nen työ­suorite vain tulee tehtyä.
    Kuvailit kiristys­tä etkä löysäystä.

    Catili­na: Ehkä jonkun toisen osak­si osuu sit­ten selit­tää, mik­si näistä tutkimuk­sista ja kokeista ei mitään selviä, eikä ole edes pien­in­tä hajua, mitä niistä olisi pitänyt selvitä, ja mik­si ne on otet­tu. Itkekää!

    Catili­na muis­taak­seni on hoita­jana julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, tms. Saa kor­ja­ta. Nytkään käsit­tääk­seni sinne ei lääkäre­itä tah­do saa­da töi­hin kuin keikkaile­maan yliko­rkei­ta kor­vauk­sia vas­taan ja pääsyy ei suinkaan ole pienem­mät perus­palkat vaan selvästi huonom­mat työolot. Hoita­jatkaan eivät liene kauhean innostuneita.

    M: Hei, ei ehkä ihan näin paljon tarvitse vään­tää pilkkua siitä, mitä juuri oman työn kohdal­la “löysyys” tarkoit­taisi ja mitä itse kukin sil­lä just täs­mälleen tarkoittaa.

    Mukavaa, että edes jotaku­ta kiin­nos­ti asial­lisu­us. Kiitos.
    Jostain syys­tä poli­it­ti­sis­sa piireis­sä tämä tahal­lisen tai tahat­toman väärinymmär­ryk­sen taito tun­tuu istu­van lujas­sa. Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si mikään ei mene koskaan oikein ja mik­si järkevät ihmiset kart­ta­vat poli­ti­ikkaa kuin ruttoa.

    Joko ei ymmär­retä, kos­ka ei halu­ta ymmärtää, tai sit­ten kauhal­la ei vain voi ottaa, kun on lusikalla annet­tu. Kos­ka kyse on selkeästi edel­lis­es­tä, jälkim­mäi­nen olkoon ristinne. Solvaisin teitä, jos olisitte riit­tävän älykkäitä huomataksenne.

    Joko nyt on kiukutel­tu tarpeek­si vai vieläkö jatketaan?

  71. Aus­tri­an: julki­nen saadaan yksi­tyisek­si tilas­toimal­la luvut eri taval­la kuin aiem­min. Siinä ei taval­lisen ihmisen määritelmil­lä ole mitään roolia.

    Eri­lais­ten ostopalveluhim­melien purkami­nen tilas­toi­hin lie­nee aika lail­la mah­do­ton­ta käytän­nössä. Yksi tapa julkisen sek­torin koon määrit­tämiseen on kat­soa sen käyt­tämää raha­sum­maa. Karkeasti tämän saa­nee otta­mal­la vero­tu­lot ja vähen­tämäl­lä suo­rat kor­vamerk­it­semät­tömät rahat­uet ihmisille (esimerkkinä lap­sil­isä). Lop­pu on julk­ista sektoria.

    Yksi­ty­istämi­nen tai eri­laiset liike­laitosjär­jeste­lyt voivat olla tai olla olemat­ta järke­viä. Itse en kuitenkaan osaa julkisen sek­torin koos­ta puhut­taes­sa nähdä eroa sil­lä, onko fys­ioter­apeut­ti kun­nan palveluk­ses­sa vai yrit­täjänä, joka myy työtään kunnalle.

    Ei tämäkään auko­ton­ta vas­taus­ta anna, kos­ka rajoitet­tuun käyt­töön sovel­tu­vat rahankaltaiset väli­neet ovat puo­livälistä. Jos käyt­täjä saa fak­tu­aalis­es­ti päät­tää vaikka­pa palvelusetelin käytöstä, se on jo vähän niin kuin kor­vamerk­it­semätön­tä rahaa, jon­ka käyt­tö ei ole enää julk­ista sek­to­ria. Jos taas palveluseteli annetaan tietyn tarpeen kat­tamisek­si, kyse on lähin­nä julkises­ta taloudesta.

  72. Viherinssi: Lain­säädän­nöl­lis­es­ti suo­ja­tus­sa amma­tis­sa voidaan koulu­tus­määriä rajoit­ta­mal­la aikaansaa­da tek­i­jäpu­la, joka johtaa kuvaa­maasi kehi­tyk­seen. Näin ollen lääkärin pro­fes­sio tai muut ter­vey­den­huol­lon suo­jatut ammatit eivät ole ver­tailukelpoisia vapail­la markki­noil­la toimivi­in ammat­tei­hin nähden.

    Otin tuo­hon lääkärit kos­ka se on täl­lä het­kel­lä selvin esimerk­ki. Mut­ta kyl­lä minä olen tör­män­nyt down­shif­taavi­in nuorehkoi­hin kaup­pati­eteil­i­jöi­hin ja insinöörei­hinkin. Jo nykyisel­lä palkkata­sol­la. Ja edelleen on mah­dol­lista, että havain­toni ovat harhaisia, mut­ta kyl­lä aja­tus siitä, että palkko­ja nos­ta­mal­la saataisi­in joko insinöörit tekemään enem­män töitä tai enem­män kelvol­lista insinööri­aines­ta opiskele­maan, ei kyl­lä ole tästä maail­mas­ta. Ratkaisut korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­taon­gel­maan pitää löytää jostain aivan muual­ta kuin palkanko­ro­tuk­sista. Yrit­tämisen aloit­ta­mi­nen nyt ainakin pitäisi saa­da helpom­mak­si ja riskittömämmäksi.

  73. anonyy­mi: Rahoi­tus on liian tylp­pä ase tähän tehtävään.

    Mikä se terävämpi ase on? Luot­ta­mus­miesjo­hto on käytän­nössä voima­ton paran­ta­maan johtamis- ja organ­isaa­tiokult­tuuria ellei se ole syvässä kriisissä.

    Val­tion “hol­houk­seen” joutuneet kri­isikun­nat näyt­tävät saneer­at­tuina tule­van toimeen huo­mat­ta­van kevyel­lä organ­isaa­ti­ol­la. Ei tarvi­ta 120 ei-opet­tavaa ihmistä koulu­toimen johtoon.

    Yksi johtamisen keskeisiä salaisuuk­sia on, että organ­isaa­tion kaikil­la tasoil­la pitää olla järke­viä ja tarpeel­lisia tehtäviä enem­män kuin on kap­a­siteet­tia. Muu­toin ihmiset rupea­vat kek­simään kaiken­laista. Pahin­ta on, jos johta­jil­la on löysää, jol­loin a) he rupea­vat riitelemään keskenään b) kuor­mit­ta­maan alaisi­aan kaiken­laisil­la näennäistehtävillä.

    Kohtu­u­den nimessä ylikuor­man tulee olla sitä suurem­pi, mitä korkeampi on tit­teli. Ylem­män johdon pitää itse osa­ta löytää oleeliset asi­at ja pri­or­isoi­da ne.

  74. Raimo K: Eihän se nyt niin kovin vaikea ole ymmärtää, mut­ta kyl­lä kat­sas­tus on oikeasti siir­tynyt yksi­tyiselle sek­to­rille eikä kat­sas­tus­fir­mo­jen väki ole julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä eikä sitä pidä siihen myöskään laskea – enää nykyisin.

    Tuos­ta aikaisem­mas­ta linkistä löy­tyy paperi, jos­sa tuo­ta välil­listä julk­ista sek­to­ria on kar­toitet­tu ja lasken­ta n itse asi­as­sa kehit­tynyt niin, että tuo välilli­nen julkinne sek­torikin las­ke­taan mukaan julkiseen sek­tori­in eli tuo laskennna muu­tos on tapah­tunut sen jäl­keen kun toim­inta on yksityistetty.

    Se näkyy myös julkisen sek­torin osu­ud­es­ta bkt:ssa.
    Koko julkisen sek­torin osu­us bkt oli

    1990 48,2 % 1995 61,5 % 2000 48,3%
    2005 50,3% 2010 55,8%

    Pelkkä kun­tien ja val­tion osuus

    1990 36,3% 1995 41,2 % 2000 33 % 2005 34,4 %
    2010 38 % 

    Kuten huo­maat tuol­la välil­lisel­lä julkisel­la sek­to­ril­la on suuri vaiku­tus miten suure­ki julkinne sek­tori kuvataan

    Suomes­sa tehdään uskol­lis­es­ti laskel­ma stan­dard­in mukaan, mikään muu ei laske välil­listä julk­ista sek­to­ria mukaan jul­lkiseen sektoriin.
    Suo­mi halu­taan esit­tää himoverot­ta­jana ja julki­nen sek­tori hallitsevaksi

    Ykistisen henkilöstö on tietysti yksi­ty­istä henkilöstöä, mut­ta se on vähän eriasia

  75. M: Hei, ei ehkä ihan näin paljon tarvitse vään­tää pilkkua siitä, mitä juuri oman työn kohdal­la “löysyys” tarkoit­taisi ja mitä itse kukin sil­lä just täs­mälleen tarkoittaa.

    Löysyy­den vas­tako­h­ta kun on hal­lit­se­ma­ton­ta työmäärää, keskey­tyk­siä, päätösten lykkäämistä ja ylip­itk­iä valmis­tau­tu­mat­to­mia palavere­ja. Tai mikä nyt juuri sin­un ydin­työtäsi ja lop­ullisen päämäärän saavut­tamista hidastaa.

    Täs­mälleen näin. Esimiehen tärkeimpiä tehtäviä on pitää porukan tavoit­teet ja aikataulut selv­inä, siis painet­ta, mut­ta toisaal­ta antaa tek­i­joille mak­si­maa­li­nen määrä työrauhaa ja jous­toa tavoit­tei­den saavuttamiseksi.

    Suo­jel­la heitä kaikelta turhalta.

  76. Raimo K: Tarkoit­tanet KT Kun­tatyö­nan­ta­jien sivuja?
    No, siel­lä tode­taan, että “Kun­ta-alal­la työsken­teli 437 000 henkilöä lokaku­us­sa 2012. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti” ja että viime vuon­na henkilöstö väheni 4000.

    Jos alka­misa­janko­h­ta määritetään riit­tävän aikaisek­si, tot­ta kai henkilöstön määrä on kas­vanut – ja kyl­lähän moni haikailee aikaa, jol­loin kun­nas­sa oli yksi kun­nan­lääkäri ja hyvin pärjättiin.

    Sen yhden kun­nan­lääkärin aika ei ainakaan men­nyt kaiken maail­man IT-jär­jestelmien kanssa tais­tel­lessa. (No,voi siitä IT:stä olla jotain hyö­tyä lääkärillekin.)

    Mikä ihme siinä on, että huonos­ti, siis käyt­täjäys­täväl­lisyys laimin­lyö­den, suun­nitel­tu tietotekni­ik­ka syö maas­samme hillit­tömän määrän resursse­ja? Tämä ei ole vain lääkärei­den ongel­ma, vaan ilmiöstä kär­sitään alal­la kuin alalla. 

    Asiantun­ti­joiden aikaa palaa huonon IT-ohjelmis­to­jen takia vääri­in asioi­hin ja todel­la paljon. Tätähän eivät taas mm. kaiken­laisia rapor­toin­tivelvoit­tei­ta asiantun­ti­joille nor­sun­lu­u­torneis­saan rus­tail­e­vat ja muut byrokraatit edes voine ymmärtää.

    IT tar­joaa, ainakin peri­aat­teessa eri­no­maiset mah­dol­lisu­udet paran­taa toim­into­ja ja niiden tehokku­ut­ta, mut­ta käytän­nön toteu­tuk­sen kokon­aisu­us ja sen järkevyys, esim. toim­into­jen tehokku­u­den kannal­ta, ei jostain syys­tä tun­nu ole­van kenel­läkään hallinnassa.

  77. Raimo K:Jos alka­misa­janko­h­ta määritetään riit­tävän aikaisek­si, tot­ta kai henkilöstön määrä on kas­vanut – ja kyl­lähän moni haikailee aikaa, jol­loin kun­nas­sa oli yksi kun­nan­lääkäri ja hyvin pärjättiin.

    Ihan vali­di point­ti sinän­sä, mut­ta ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että kun yksi­tyisen sek­torin työssäkävi­jöi­den määrä on pysynyt samana tai hie­man laskenyt, niin julkisen sek­torin työssäkävi­jöi­den määrä on nous­sut melkein puolel­la vuodes­ta 1980. Sehän tarkoit­taa mutkat suoris­taen sitä, että yksi­tyisen sek­torin vero­tus­ta ja verolu­on­teisia mak­su­ja on pitänyt nos­taa noin 50% noista ajoista. 

    Lie­nee selvää että tuol­laisil­la veronko­ro­tuk­sil­la on omat seurauksensa.

    http://tinyurl.com/ppgytxk

  78. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kuten huo­maat tuol­la välil­lisel­lä julkisel­la sek­to­ril­la on suuri vaiku­tus miten suure­ki julkinne sek­tori kuvataan
    ‘snip’

    Toki, mut­ta ei sinne mitään met­sästysseu­ro­ja mukaan las­ke­ta. Mut­ta entä esim. Helsin­ki Ener­gia ja vas­taa­vat? Enpä ole löytänyt kun­tien yhtiöi­den lukua mistään.

  79. tcrown: Ratkaisut korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­taon­gel­maan pitää löytää jostain aivan muual­ta kuin palkanko­ro­tuk­sista. Yrit­tämisen aloit­ta­mi­nen nyt ainakin pitäisi saa­da helpom­mak­si ja riskittömämmäksi.

    Onhan niitä keinoja. 

    Yksi niistä olisi tehdä korkeak­oulu­tus mak­sullisek­si. Jos valmis­tuneel­la on 50…100 k€:n opin­tove­lat niskas­saan, se kum­masti lisää työn­teko­halu­ja ainakin alku­vu­osi­na. Monel­la 60…70-luvuilla valmis­tuneista oli täl­laiset velat niskas­saan, eikä siinä tilanteessa ollut tietoa, että inflaa­tio hoitaa osan niiden reaaliarvosta.

    Toinen ja yhtä suosit­tu keino on tuo­da korkeasti koulutet­tua väkeä ulko­mail­ta. Inti­as­ta saataisi­in väkeä, ehkä myös Venäjältä.

    Tuot­tavin­ta tietenkin olisi paran­taa esimi­estyötä ja organ­isoin­tia kaut­ta lin­jan, mut­ta sekin on helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Kan­nat­taisi kuitenkin yrittää.

  80. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Sehän tarkoit­taa mutkat suoris­taen sitä, että yksi­tyisen sek­torin vero­tus­ta ja verolu­on­teisia mak­su­ja on pitänyt nos­taa noin 50% noista ajoista.
    ‘snip’

    Hyvin on mutkat suoris­tet­tu, mut­ta tosi­asi­as­sa kun­tien yhtiöt tulout­ta­vat rahaa omis­ta­jalleen, mikä merk­it­see alhaisem­paa verotusta.

  81. anonyy­mi: Joko ei ymmär­retä, kos­ka ei halu­ta ymmärtää, tai sit­ten kauhal­la ei vain voi ottaa, kun on lusikalla annet­tu. Kos­ka kyse on selkeästi edel­lis­es­tä, jälkim­mäi­nen olkoon ristinne. Solvaisin teitä, jos olisitte riit­tävän älykkäitä huomataksenne.

    Joko nyt on kiukutel­tu tarpeek­si vai vieläkö jatketaan?

    Ei nyt heti kan­na­ta vetää pus­sil­lista herneitä nenään vaik­ka muut eivät heti suo­raan ymmär­räkään ere­htymät­tömiä näke­myk­siäsi ja ääret­tömän älykkäitä argumenttejasi.

    Tosin voisi ehkä het­ken pohtia ennen oman yliv­er­taisu­u­den toitot­tamista, että täl­laisil­lakin aivokääpiöil­lä, jot­ka oli­vat jonon per­il­lä kun älliä jaet­ti­in, saat­taisi olla asi­as­ta jopa ihan omako­htaisia kokemuksia.

    Onhan se nimit­täin ihan kiva, että saa käytän­nössä men­nä ja tul­la miten itseä huvit­taa, tehdä etätöitä ilman mitään valvon­taa ja päät­tää itse mitä tekee mis­säkin järjestyk­sessä. On myös tot­ta, että uusia ideoita syn­tyy näin työsken­nel­lessä varsin tehokkaasti.

    Kokon­ais­te­hokku­ud­es­ta on vähän vaikea men­nä sanomaan oma­l­ta kohdal­ta, kun ver­tailuko­htia ei oikein ole — mut­ta se on ainakin var­maa, että jos nämä edut vietäisi­in pois, reak­tioni oli­si­vat hyvin negati­ivisia ja tehokku­us putoaisi taa­tusti lähelle nollaa.

    Yleis­es­ti vapau­den kään­töpuole­na on merkit­tävästi kas­vanut ris­ki jatku­vas­ta stres­sistä ja lop­pu­un­palamis­es­ta (been there, done that) — jos (ja kun) esimiehet eivät tajua seu­ra­ta tavoit­tei­den järkevyyt­tä tai jos päämäärät on asetet­tu liian epämääräis­es­ti, niin oma kun­ni­an­hi­mo, älylli­nen uteliaisu­us, täy­del­lisyy­den tavoit­telu yms. tekee aika pian tepposet.

    Lop­ul­ta, kun vapauk­si­in on tot­tunut ja on oppin­ut rajoit­ta­maan oman inton­sa kestävi­in rajoi­hin (var­muus­mar­gin­aalin kera), vapaudet lakaa­vat ole­mas­ta motivoi­va tek­i­jä. Hel­posti ajau­tuu opti­moimaan asioi­ta pelkästään oman etun­sa kannal­ta ja anta­maan työ­nan­ta­jalle vain sen mikä on juuri ja juuri riit­tävä vapauk­sien ylläpitämiseksi.

    Joten vaik­ka suuresti viisaan anonyymin ehdot­ta­ma hyvil­lä työoloil­la palk­it­sem­i­nen voi tuo­da ainakin het­kel­lisiä paran­nuk­sia moti­vaa­tion ja nos­taa työn tuot­tavu­ut­ta, niin ei se pidem­män päälle pysty kor­vaa­maan mui­ta motivoin­ti­tapo­ja — kuten vaik­ka sitä per­in­teistä riihikuiv­aa rahaan.

    Ai, niin siitä kysymyk­ses­tä — joo, kyl­lä tosi­aan etä­työpäivät kulu­vat 3/4 vuodes­ta golf-kentällä…

  82. tcrown: Otin tuo­hon lääkärit kos­ka se on täl­lä het­kel­lä selvin esimerk­ki. Mut­ta kyl­lä minä olen tör­män­nyt down­shif­taavi­in nuorehkoi­hin kaup­pati­eteil­i­jöi­hin ja insinöörei­hinkin. Jo nykyisel­lä palkkata­sol­la. Ja edelleen on mah­dol­lista, että havain­toni ovat harhaisia, mut­ta kyl­lä aja­tus siitä, että palkko­ja nos­ta­mal­la saataisi­in joko insinöörit tekemään enem­män töitä tai enem­män kelvol­lista insinööri­aines­ta opiskele­maan, ei kyl­lä ole tästä maail­mas­ta. Ratkaisut korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­taon­gel­maan pitää löytää jostain aivan muual­ta kuin palkanko­ro­tuk­sista. Yrit­tämisen aloit­ta­mi­nen nyt ainakin pitäisi saa­da helpom­mak­si ja riskittömämmäksi.

    Eihän kukaan kai väitä, että pelkkä palkko­jen nos­to ratkai­sisi tuot­tavu­us- ja motivoin­tion­gel­mat. Tot­ta kai monis­sa paikois­sa tarvit­taisi­in täy­del­listä remont­tia organ­isaa­tion toim­i­tat­apoi­hin ja johtamiseen.

    On kuitenkin aivan perus­tee­ton­ta väit­tää, etteikö rahal­la voisi motivoi­da (kun­han vain esim. palkanko­ro­tus näkyy todel­lises­sa ostovoimas­sa eikä katoa suo­raan val­tion kitaan).

  83. Tapio: Mikä se terävämpi ase on?

    En tiedä, mut­ta ehkäpä kan­nat­taisi tutkail­la johtamista ja sen epäon­nis­tu­mista. Annet­taes­sa vähem­män rahaa johta­jalle, joka ei muutenkaan ymmär­rä mis­tä kenkä puris­taa, tämä leikkaa väärästä paikas­ta. Ja vaik­ka ymmärtäisikin vian, hän ei taa­tusti leikkaa itseltään tai itseään pois. Kukkaron­nyöre­jä pitelee väärä taho, jot­ta rahoituk­sen kiristämi­nen voisi edes teo­ri­as­sa toimia.

    Tietyn­laisil­la pomoil­la on paha tapa edes miet­tiä koskemista turhaan hallintoon vas­ta siinä vai­heessa, kun kaik­ki suorit­ta­va työ ja hyödylli­nen hallinto on jo bud­jet­ti­paineis­sa hävitet­ty. Jos nyt lap­si kuitenkin läh­tee mukana, pesuvedestä pää­sisi eroon helpom­minkin. Toisaal­ta lap­si ei lähde mukana, kun­han pesu­vet­tä saadaan pois­ta­maan joku, joka sen hallitsee.
    En nyt siis tosi­aankaan sano, että pitäisi joukutel­la osaa­jia korkeam­mal­la pal­ka­lla. Pikem­minkin johtopaikoille pitäisi saa­da sem­moisia, joi­ta kiin­nos­taa koko organ­isaa­tion tarkoi­tus. Näitä ihmisiä löy­tyy ainakin organ­isaa­tion alapäästä.

    Sakke: Mikä ihme siinä on, että huonos­ti, siis käyt­täjäys­täväl­lisyys laimin­lyö­den, suun­nitel­tu tietotekni­ik­ka syö maas­samme hillit­tömän määrän resursse­ja? Tämä ei ole vain lääkärei­den ongel­ma, vaan ilmiöstä kär­sitään alal­la kuin alalla.

    Väärät toimit­ta­jat, huonot sopimuk­set, asiantun­tem­at­tomat tilaa­jat (sekä vaa­timusten että tilausten osalta), kokon­ais­su­un­nit­telun puute, joka menee sekin osak­si osaa­mat­to­muu­den piikkiin.

    Paljon paranisi jo sil­lä, että hov­i­toimit­ta­jien tilalle valit­taisi­in pienem­piä toim­i­joi­ta. Näil­lä ei ole varaa toimit­taa huonoa tuotet­ta, kos­ka uud­es­ta sopimuk­ses­ta ei ole takei­ta, joten sopimusten sisältö paranisi esim. lähdekood­in toimit­tamisen osalta ja tilaa­jat saisi­vat samal­la samas­ta syys­tä ilmaista koulu­tus­ta parem­man palvelun kautta.
    Ken­ties kan­nat­taisi vali­ta pienem­piä fir­mo­ja kon­sul­teik­si suun­nit­tele­maan jär­jestelmiä ennen tilaus­ta siten, ettei samo­ja kon­sult­te­ja päästet­täisi osal­lis­tu­maan tarjouskilpailuun..?

  84. Sylt­ty: Ihan vali­di point­ti sinän­sä, mut­ta ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että kun yksi­tyisen sek­torin työssäkävi­jöi­den määrä on pysynyt samana tai hie­man laskenyt, niin julkisen sek­torin työssäkävi­jöi­den määrä on nous­sut melkein puolel­la vuodes­ta 1980. Sehän tarkoit­taa mutkat suoris­taen sitä, että yksi­tyisen sek­torin vero­tus­ta ja verolu­on­teisia mak­su­ja on pitänyt nos­taa noin 50% noista ajoista. 

    Lie­nee selvää että tuol­laisil­la veronko­ro­tuk­sil­la on omat seurauksensa.

    http://tinyurl.com/ppgytxk

    Kuten vaikka­pa selvä nousu YK:n inhimil­lisen kehi­tyk­sen indek­sis­sä? Tuos­sakin rapor­tis­sa on mon­en­laisia luku­ja, joista jokainen voi var­maan poimia mon­en­laista omaan ide­olo­giaan sopi­vaa. Mut­ta vaikea siitä ainakaan min­un on nähdä niitä katas­tro­fe­ja joi­ta tääl­lä maalaillaan.

  85. Poth1ue1: Ei nyt heti kan­na­ta vetää pus­sil­lista herneitä nenään vaik­ka muut eivät heti suo­raan ymmär­räkään ere­htymät­tömiä näke­myk­siäsi ja ääret­tömän älykkäitä argumenttejasi.

    Joten vaik­ka suuresti viisaan anonyymin ehdot­ta­ma hyvil­lä työoloil­la palk­it­sem­i­nen voi tuo­da ainakin het­kel­lisiä paran­nuk­sia moti­vaa­tion ja nos­taa työn tuot­tavu­ut­ta, niin ei se pidem­män päälle pysty kor­vaa­maan mui­ta motivoin­ti­tapo­ja – kuten vaik­ka sitä per­in­teistä riihikuiv­aa rahaan.

    No niin. Alka­a­han sieltä tul­la edes jotain asi­aa sisältäviä kom­ment­te­ja, kun vähän potkii. Tarpee­ton vit­tuilu tietysti vieläkin jatkuu, mut­ta se lie­nee pysyvä luon­nevi­ka, joten sen voinee jät­tää huomiotta näin asial­liseen keskustelu­un pyrittäessä.

    Poth1ue1: Ai, niin siitä kysymyk­ses­tä – joo, kyl­lä tosi­aan etä­työpäivät kulu­vat 3/4 vuodes­ta golf-kentällä…

    Ehkäpä tämä ker­too enem­män juuri sinus­ta kuin ihmi­sistä yleensä.

    Poth1ue1: täl­laisil­lakin aivokääpiöil­lä, jot­ka oli­vat jonon per­il­lä kun älliä jaet­ti­in, saat­taisi olla asi­as­ta jopa ihan omako­htaisia kokemuksia

    Tämäkö tekee sinus­ta sitä kog­ni­ti­ivistä eli­it­tiä, jos­ta oli puhe? Tun­nut ole­van sitä mieltä, ettei näin ole, jol­loin omat koke­muk­sesi eivät liity puheena ole­vaan asi­aan mil­lään tavoin.

  86. Onhan se nimit­täin ihan kiva, että saa käytän­nössä men­nä ja tul­la miten itseä huvit­taa, tehdä etätöitä ilman mitään valvon­taa ja päät­tää itse mitä tekee mis­säkin järjestyksessä.

    Halu­atko oikeasti keskustel­la vai yrit­tää vaikut­taa siltä oikeal­ta nerol­ta wannabe-anonyy­mi-neron sijaan?

    (Kun edelleen ei ollut kyse siitä, että saa tul­la ja men­nä “miten huvit­taa” vaan että tar­jo­taan sen ver­ran jous­toa kuin työte­htävässä pystytään ja on järkevää, vaikka­pa että töi­hin voi tul­la klo 7–9 välisenä aikana työn­tek­i­jän rehellisyy­teen ja moti­vaa­tioon luottaen.)

    Melkein alet­ti­in pääsemään asiaan.

  87. M: Halu­atko oikeasti keskustel­la vai yrit­tää vaikut­taa siltä oikeal­ta nerol­ta wannabe-anonyy­mi-neron sijaan?

    Ker­roin vain niin kuin asi­at ovat. Tietysti voi olla han­kala uskoa moi­seen, jos täl­laista ei ole ikinä itse päässyt näkemään tai kokemaan.

    Toki voi vakuutel­la itselleen, että sat­u­ilen omi­ani ja että reaal­i­maail­mas­sa ihmiset ovat ikion­nel­lisia koko työu­ransa lop­pu­un asti, jos voivat tul­la töi­hin 7–9 välil­lä tarkan klo 8.00 sijaan.

  88. anonyy­mi: Annet­taes­sa vähem­män rahaa johta­jalle, joka ei muutenkaan ymmär­rä mis­tä kenkä puris­taa, tämä leikkaa väärästä paikas­ta. Ja vaik­ka ymmärtäisikin vian, hän ei taa­tusti leikkaa itseltään tai itseään pois.

    On aika inhimil­listä, että johta­ja har­voin leikkaa itseään pois — vaikkei sekään ihan ennenku­u­luma­ton­ta ole. Varsinkin ylim­mässä joh­dos­sa johta­jan pitää itsekin ymmärtää, mil­loin hän on enem­män haitak­si kuin hyödyk­si organ­isaa­ti­olle. Mut­ta yleen­sä tuo­ta varten on se pomon pomo tekemässä leikkauk­sia. Ja jos hän osaa hom­mansa, hän huole­htii oman tiimin­sä toimivu­ud­es­ta ja tekee tarvit­ta­vat toimenpiteet.

    anonyy­mi: Pikem­minkin johtopaikoille pitäisi saa­da sem­moisia, joi­ta kiin­nos­taa koko organ­isaa­tion tarkoi­tus. Näitä ihmisiä löy­tyy ainakin organ­isaa­tion alapäästä.

    Noin yleen­sä tun­tuu käyvän niin, että jos organ­isaa­tio on edes kohtu­ullisen ter­ve, ne kokon­ais­näke­mys­tä omaa­vat henkilöt kupli­vat sieltä organ­isaa­tion ala­por­tail­ta ylem­mäs. Juuri ne, jot­ka osaa­vat mieltää itsen­sä osak­si isom­paa kokon­aisu­ut­ta, hah­mot­ta­vat sen isom­man kokon­aisu­u­den toimin­nan ja ovat valmi­ita uhraa­maan omaa henkilöko­htaista mukavu­ut­taan vas­tu­unkan­non vuok­si. Jos sen lisäk­si omaa riit­tävät perus­valmi­udet esimerkik­si kom­minikaa­tion sar­al­la, yleen­sä por­taat ylöspäin löytyvät.

    Johtamises­sa ja esimi­este­htävis­sä on kuitenkin se haaste, että halut johta­jak­si ja kyvyt hom­maan eivät mitenkään eri­tyisen vält­tämät­tä kohtaa toisi­aan. Johta­jan työ voi näyt­tää ulkop­uolelta kat­sot­tuna kovin yksinker­taiselta ja suo­ravi­ivaiselta, mut­ta nyky­i­sis­sä organ­isaa­tiois­sa sel­l­ai­sista johta­jista halu­taan eroon, joiden hom­ma on kovin help­poa. (Tämä tosin ei vält­tämät­tä koske esimerkik­si julk­isia eläke­vaku­u­tusy­htiöitä ym. poli­itikko­jen suojatyöpaikkoja.)

    Lisäk­si olisin vähän varovainen siinä kohdas­sa, jos­sa puhutaan organ­isaa­tion tarkoituk­ses­ta. Se on har­voin mikään keskustelukysymys, ja vas­taus annetaan valmi­ina ylhäältä johdollekin. Tämän tarkoituk­sen sisäistämisen lisäk­si johta­jan pitää ymmärtää organ­isaa­tion toimin­nan dynamiikka.

  89. M: Kun edelleen ei ollut kyse siitä, että saa tul­la ja men­nä “miten huvit­taa” vaan että tar­jo­taan sen ver­ran jous­toa kuin työte­htävässä pystytään ja on järkevää, vaikka­pa että töi­hin voi tul­la klo 7–9 välisenä aikana työn­tek­i­jän rehellisyy­teen ja moti­vaa­tioon luottaen.

    Onko jos­sain asiantun­ti­jate­htäviä, jois­sa ei ole liuku­va työai­ka? Tietämäni poikkeuk­set ovat sel­l­aisia, jois­sa työ itsessään vaatii täs­mäl­listä aikataulut­tamista (vaikka­pa leikkausti­imin on hyvä olla paikalla sovit­tuun aikaan sovi­tus­sa paikassa).

    Parem­mil­la työoloil­la palk­it­sem­i­nen tun­tuu jotenkin työleirin pis­te­jär­jestelmältä. Eiköhän lähtöko­hdan pitäisi kuitenkin olla se, että työn­tek­i­jään luote­taan ja työolot yritetään tehdä niin hyviksi kuin suinkin. Har­va fir­ma pyrkii tekemään huono­ja työoloja.

  90. Poth1ue1: Onhan se nimit­täin ihan kiva, että saa käytän­nössä men­nä ja tul­la miten itseä huvit­taa, tehdä etätöitä ilman mitään valvon­taa ja päät­tää itse mitä tekee mis­säkin järjestyk­sessä. On myös tot­ta, että uusia ideoita syn­tyy näin työsken­nel­lessä varsin tehokkaasti.

    Yleis­es­ti vapau­den kään­töpuole­na on merkit­tävästi kas­vanut ris­ki jatku­vas­ta stres­sistä ja lop­pu­un­palamis­es­ta (been there, done that) – jos (ja kun) esimiehet eivät tajua seu­ra­ta tavoit­tei­den järkevyyt­tä tai jos päämäärät on asetet­tu liian epämääräis­es­ti, niin oma kun­ni­an­hi­mo, älylli­nen uteliaisu­us, täy­del­lisyy­den tavoit­telu yms. tekee aika pian tepposet.

    Hel­posti ajau­tuu opti­moimaan asioi­ta pelkästään oman etun­sa kannal­ta ja anta­maan työ­nan­ta­jalle vain sen mikä on juuri ja juuri riit­tävä vapauk­sien ylläpitämiseksi.

    Vähän vaikut­taa, että olet yliopis­tossa tms. töissä.

    Jos olet noin hyvä, mihin itse asi­as­sa uskon, ter­ve­tu­loa yri­tys­maail­maan, jos­sa voit pan­na itsesi likoon mielekkäi­den tehtävien kanssa. Val­itse vain yri­tys ja esimies huolellisesti.

    Poth1ue1: Joten vaik­ka suuresti viisaan anonyymin ehdot­ta­ma hyvil­lä työoloil­la palk­it­sem­i­nen voi tuo­da ainakin het­kel­lisiä paran­nuk­sia moti­vaa­tion ja nos­taa työn tuot­tavu­ut­ta, niin ei se pidem­män päälle pysty kor­vaa­maan mui­ta motivoin­ti­tapo­ja – kuten vaik­ka sitä per­in­teistä riihikuiv­aa rahaan.

    Ei tietenkään tämä sin­ua motivoi, kun se sin­ul­la jo on. Ihmisiä motivoi se, mitä ei ole.

    Jos olet todel­la hyvä, saat pitää vapaute­si myös yksi­tyisel­lä puolel­la ja saa­da kahi­se­vaa. Riskinä on, että potkut saat­ta­vat tul­la alta aikayksikön.

  91. Poth1ue1: On kuitenkin aivan perus­tee­ton­ta väit­tää, etteikö rahal­la voisi motivoida 

    Läh­es yhtä perus­tee­t­ona kuin väit­tää, että rahaa voisi käyt­tää moti­vaat­to­ri­na mis­sä tahansa olo­suhteis­sa. Aiheesta viihdyt­tävästi pop­u­lar­isoitu video:

    http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

  92. Tapio:Jos olet noin hyvä, 

    No, ei kait tässä vänkkäämisessä pää­point­ti­na ollut se kenel­lä on isoim­mat kas­sit vaan se, että joukko “ei motivoidu (enää) (lisä)vapauksista” on ei-tyhjä.

    mihin itse asi­as­sa uskon, ter­ve­tu­loa yri­tys­maail­maan, jos­sa voit pan­na itsesi likoon mielekkäi­den tehtävien kanssa. Val­itse vain yri­tys ja esimies huolellisesti.

    Onhan sitä näitä mah­dol­lisuuk­sia tul­lut hais­tel­tua, mut­ta oman ydineksper­ti­isin alal­la käytän­nössä kaik­ki työ­paikat tup­paa­vat ole­maan paris­sa isohkos­sa fir­mas­sa, jot­ka pyrkivät ole­maan käytän­nöiltään melkein­pä amerikkalais­ten yri­tys­ten kar­rikatyyre­jä. Eli, jos läh­tee vaikka­pa siitä, ettei halua työsken­nel­lä avokont­tor­eis­sa eikä käyt­tää mitään intialaisen hal­pafir­man ylläpitämää vakioitua win­dows-konet­ta, niin vai­h­toe­hdot alka­vat aika pian läh­estyä rajat­ta epsilonia.

    …ehkäpä tässä pitäisi ruve­ta virit­telemään parem­pia kon­tak­tiverkos­to­ja jon­nekin star­tupi­en maailmaan?

    Ei tietenkään tämä sin­ua motivoi, kun se sin­ul­la jo on. Ihmisiä motivoi se, mitä ei ole.

    Niin, tämähän se point­ti juuri nimeno­maan on.

    Vapauk­sil­la palk­it­sem­i­nen on vielä siitä ongel­mallista, ettei niitä voi rajat­tomasti lisätä — itseasi­as­sa, jos tulok­sia halu­taan, niin raja voi tul­la aika äkkiäkin vastaan.

    Rahaa voi sen sijaan aina syytää lisää — itseasi­as­sa laskeske­lin juuri, että min­ulle voisi antaa esim. vaik­ka 3–4% meri­it­tiko­ro­tuk­sen (tupo­jen päälle siis) joka toinen vuosi koko lop­putyöu­ran ajan eikä täl­löinkään oltaisi kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna mitenkään kum­moi­sis­sa sum­mis­sa. Vaik­ka näin mitään miljoo­nia ei olisikaan tulos­sa, niin lupaisin kyl­lä moi­ses­sa tilanteessa ole­vani kovastikin tyy­tyväi­nen ainakin seu­raa­van vuosikymme­nen (voisi ostaa taas vaik­ka mitä hienoa luksusta…)

  93. Viherinssi: Lisäk­si olisin vähän varovainen siinä kohdas­sa, jos­sa puhutaan organ­isaa­tion tarkoituk­ses­ta. Se on har­voin mikään keskustelukysymys, ja vas­taus annetaan valmi­ina ylhäältä johdollekin.

    Juuri point­ti­ni. Esim. Kelas­sa johta­jien ja koko hallinnon pitää ymmärtää, että toimin­nal­la on tarkoi­tus ja mikä se on. Ei voi miet­tiä ain­oas­taan omaa työtä, byrokra­ti­aa ja bud­jetis­sa pysymistä. Suorit­taval­la tasol­la tämä ymmär­retään siel­lä väk­isinkin, kos­ka sitä ei pääse pakoon.

    Liik­keen­jo­h­dos­sa­han asia on hallinnon ja johdon osalta yksinker­tainen, kun voi kat­soa yhtä lukua — tulosta. Taval­laan ei voi kovin väärin tehdä, jos sen mukaan toimii, vaik­ka on osaop­ti­moin­ti ja hölmö säästämi­nen siel­läkin tuhoisaa. Kuitenkin toimin­nan lop­ulli­nen tavoite harvem­min pääsee unohtumaan.

    Poth1ue1: Lop­ul­ta, kun vapauk­si­in on tot­tunut ja on oppin­ut rajoit­ta­maan oman inton­sa kestävi­in rajoi­hin (var­muus­mar­gin­aalin kera), vapaudet lakaa­vat ole­mas­ta motivoi­va tekijä.

    Niin, ja kun korkeam­paan palkkaan on tot­tunut, sekään ei enää motivoi.
    Jos pitää koko ajan saa­da lisää moti­vaa­tion pitämisek­si riit­tävän korkeal­la, ongel­ma ei ole palkkauk­ses­sakaan vaan väärässä työ­paikas­sa. Täl­löin on järkeväm­pää, että kyseistä työtä tekee joku toinen, jol­la moti­vaa­tio­ta riittää.

    Puhuin kuitenkin alun­perin löysyy­destä ja etuuk­sista. Vapaus ei vält­tämät­tä ole löysyyt­tä ja etuuk­sia voi olla vaik­ka (jaet­tu) sih­teeri tai avus­ta­ja, joka voi hoitaa henkilöko­htaisi­akin asioi­ta. Yllät­tävän pienetkin asi­at voivat vas­ta­ta suur­ta palkan­lisää, kos­ka henkilöko­htainen hyv­in­voin­ti para­nee ja stres­si­ta­so laskee.

    Poth1ue1: Vapauk­sil­la palk­it­sem­i­nen on vielä siitä ongel­mallista, ettei niitä voi rajat­tomasti lisätä – itseasi­as­sa, jos tulok­sia halu­taan, niin raja voi tul­la aika äkkiäkin vastaan.

    Palkan palk­it­se­vu­udessakin tulee raja aika äkkiä vas­taan. Sen vuok­si­han tulo­erot karkaa­vat: yritetään palki­ta tavoil­la, jot­ka eivät palk­itse, ja kom­pen­soidaan tätä tar­joa­mal­la yhä enemmän.

  94. Tapio: 60…70-luvuilla valmis­tuneista oli täl­laiset velat niskas­saan, eikä siinä tilanteessa ollut tietoa

    .. mut­ta oli vah­va luot­ta­mus että tutk­in­to­todis­tus takasi käytän­nössä var­man vak­i­tuisen työ­paikan jostain.

  95. hukkaan meni: .. mut­ta oli vah­va luot­ta­mus että tutk­in­to­todis­tus takasi käytän­nössä var­man vak­i­tuisen työ­paikan jostain.

    Itse asi­as­sa ei se opiskelu­aikana siltä näyt­tänyt. Yliopis­to­ja nousi joka niemeen notkoon ja saarel­maan, ja esim. STS voiv­ot­teli 60-luvul­la, ettei teille maakun­tayliopis­to­jen DI-ressukoille teol­lisu­ud­es­ta töitä löy­dy, mut­ta aina­han voi tähdätä virkamiehek­si tai matem­ati­ikan opettajaksi. 

    Toteu­ma oli ennustei­ta parem­pi. Olisiko­han työn tar­jon­ta lisän­nyt sen kysyntää?

    Korkeitakin lukukausi­mak­su­ja voi aina kom­pen­soi­da run­sail­la stipen­deil­lä ja armeli­ail­la valtiontakauksilla.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.