Esseitä tuloeroista (4) Mikä kasvattaa suuria palkkoja?

Reaalian­sioiden kasvu on pohjim­mil­taan peräisin tuot­tavu­u­den kasvus­ta. Tuot­tavu­u­den kasvu ei kuitenkaan vält­tämät­tä nos­ta työn­tek­i­jöi­den reaalian­sioi­ta, vaan voi jopa laskea niitä. Jos automa­ti­soin­ti merk­it­see väen vähen­tämistä puoleen, on jäl­jelle jääneen puoliskon vaikea puo­lus­taa ansio­ta­soaan, kun alal­la on työvoimas­ta yli­tar­jon­taa. Tuot­tavu­u­den kasvu jää yri­tyk­seen omis­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den kesken jaet­tavak­si vain, jos kil­pail­i­jat eivät ole nos­ta­neet tuot­tavu­ut­ta yhtä paljon. Muu­toin se menee hin­to­jen lasku­na kulut­ta­jien hyväk­si nos­taen kyl­lä kaikkien muiden reaalian­sioi­ta. Puunko­r­ju­us­sa tuot­tavu­us on nous­sut monikym­menker­taisek­si siir­ryt­täessä jus­teereista ja hevosve­dos­ta moni­toimikoneisi­in, mut­ta met­surien ansio­ta­so ei ole monikymmenkertaistunut.

Tuotan­non arvo on peräisin yhä enem­män tuotan­non laadus­ta ja yhä vähem­män valmis­ta­jien ahkeru­ud­es­ta. Täl­lä kehi­tyk­sel­lä on taipumus alen­taa suorit­ta­van työn ja nos­taa osaa­jien työn markki­na-arvoa. Osaami­nen määrit­tää yhä enem­män palkkata­soa, mut­ta ei tasais­es­ti. Olen­naista on, mis­sä määrin osaami­nen on muutet­tavis­sa markki­noil­la rahak­si. Teknistaloudel­lisen alan osaa­jalle löy­tyy markki­noi­ta helpom­min kuin vaikka­pa eri­no­maiselle historiantutkijalle.

Osaamisen rahalli­nen arvo riip­puu myös sen vipu­vaiku­tuk­ses­ta. Tuot­to pysyy rajal­lise­na, vaik­ka osaisi organ­isoi­da kirkonkylän pizzer­ian toimin­nan kuin­ka nerokkaasti hyvän­sä, mut­ta liikkuu miljoonis­sa, jos pystyy tuot­ta­maan pienenkin paran­nuk­sen maail­man­laa­juisen ham­puri­laisketjun toimintaan.

Osaamisen vaiku­tus koros­tuu äärim­milleen voit­ta­ja-vie-kaiken ‑markki­noil­la. Nokia oli ker­ran maail­man paras matka­puhe­limis­sa ja tahkosi mil­jar­di­en voit­to­ja. Sen ei tarvin­nut jäädä kil­pail­i­jois­taan kuin vähän, kun se menet­ti ase­mansa äly­puhe­lin­markki­noil­la ja puhe­lin­li­ike­toim­inta muut­tui tap­pi­ol­lisek­si. Musi­ikissa, kir­jal­lisu­udessa ja eloku­vis­sa monis­tet­tavu­us merk­it­see, että megatähdet tien­aa­vat sat­u­maisia sum­mia suurim­man osan muista toim­i­joista pysyessä köy­hinä. Jos musi­ikkia voisi esit­tää vain elävänä musi­ikki­na kon­serteis­sa, parhaat kyvyt tien­aisi­vat toki parem­min kuin maakun­nal­liset kyvyt, mut­ta maakun­nal­lisillekin kyvy­ille jäisi tilaa markkinoilla.

Markki­na­t­alouden tehostues­sa yri­tysjo­hta­jien osaamisel­la ja työin­nol­la on kas­va­va vaiku­tus. Jos pystyy tehosta­maan tuhan­nen hen­gen yri­tyk­sen toim­intaa pros­en­til­la, on ansain­nut kymme­nen hen­gen palkkara­hat. Vipu­var­si on tätä vielä paljon suurem­pi, kun yri­tys toimii voit­ta­ja vie kaiken ‑markki­noil­la. Nokian olisi kan­nat­tanut Jor­ma Ollilan jäl­keen vuon­na 2006 mak­saa unel­ma­jo­hta­jalle mil­jardin vuosi­palkkaa, jot­ta ei olisi käynyt, kuten kävi.

Avain­henkilöt voivat vaa­tia mar­gin­aal­ista tuot­tavu­ut­taan vas­taavaa palkkaa vain, jos he ovat kor­vaa­mat­to­mia eli jos heil­lä on sel­l­aista osaamista, jota ei muil­la ole. Mik­si yri­tysjo­hta­jien palkat sit­ten jatka­vat nousemis­taan? Hei­dän osaamisel­laan on kyl­lä suuri vipu, mut­ta luulisi lah­jakkai­ta kan­di­daat­te­ja löy­tyvän. Var­masti lah­jakkuuk­sia on, mut­ta miten hei­dät löytää? For­mu­la-kul­jet­ta­jille mak­se­taan kym­me­nien miljoonien euro­jen vuosi­palkkaa, kos­ka rekry­toin­tipo­h­ja on kapea. Var­maankin Euroopas­sa olisi kym­meniä tuhan­sia henkilöitä, joil­la olisi edel­ly­tyk­set kehit­tyä hyväk­si aja­jak­si, mut­ta vain pieni joukko on voin­ut har­joitel­la ja osoit­taa kykyn­sä alem­mis­sa kil­pasar­jois­sa. Yri­tysjo­hta­jien tilanne on vähän saman­lainen. Johta­jak­si pätevöi­tyy vain toim­i­mal­la men­estyk­sel­lis­es­ti yri­ty­selämässä. Var­mo­ja ja koetel­tu­ja val­in­to­ja huip­pute­htävi­in on vähän. Sik­si parhaista kil­pail­laan niin verisesti.

Yksi syy palkkaero­jen kasvu­un ja hyvin rahakkaisi­in johdon palk­it­semisjär­jestelmi­in Suomes­sa ja kaikkial­la Euroopas­sa on Yhdys­val­ta­lais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen vaiku­tus. Nämä halu­a­vat kan­nus­taa yri­tysjo­hta­jia toim­i­maan nimeno­maan omis­ta­jien etu­jen mukaan. Bonuk­set ja johdon huip­pu­palkkiot tule­vat omis­ta­jille kalli­ik­si, mut­ta mak­sa­vat kuitenkin itsen­sä. Moni on ihme­tel­lyt, mil­lä perus­teel­la Stephen Elop­ille mak­set­ti­in run­saat bonuk­set siitä, että hän möi Suomen kru­u­nun­jalokiv­en pilkkahin­taa Microsoft­ille. Suo­ma­laisia tämä syys­täkin har­mit­taa, mut­ta Nokian osakkei­den arvo nousi selvästi ja osak­keen­o­mis­ta­jista pääosa on ulkomaalaisia.

Jos ajatel­laan taloudel­lista tehokku­ut­ta ja vain sitä, on järkevää mak­saa osaav­im­mille avain­henkilöille korkeaa palkkaa eri­tyis­es­ti tehtävis­sä, jois­sa vipu­vaiku­tus on suuri. Näin estetään parhaiden kyky­jen haaskau­tu­mi­nen tois­ar­voisi­in tehtävi­in. Lah­jakkaan henkilön eri­tyiskyvy­istä on eniten hyö­tyä siel­lä, mis­sä osaamisen vipu­vaiku­tus on suurin. Näin arvokkaat resurssit menevät sinne, mis­sä niiden olete­taan tuot­ta­van eniten.

Lisää kiis­tat­ta talouden tehokku­ut­ta, että kyvykkäin työvoima on kallein­ta. Sen sijaan yhtä kiis­ta­ton­ta ei ole, että kohtu­ut­toman suuret tulo­erot lisäävät tehokku­ut­ta. Nokian Dream Teamia palkit­ti­in ruhti­naal­lisil­la bonuk­sil­la, mut­ta se ei kiin­nit­tänyt tätä joukkoa yri­tyk­seen, vaan pikem­minkin aut­toi sitä irtaan­tu­maan ennenaikaises­ti. Kun on ansain­nut jo tarpeek­si, ei tarvitse ansai­ta enem­pää. Tämä saat­toi jälkikä­teen tul­la yhtiölle hyvin kalli­ik­si, kos­ka Ollilan seu­raa­jak­si ei pystyt­ty houkut­tele­maan yhtiön sisältä halu­tu­in­ta ehdokas­ta. Jor­ma Ollila ker­toi Suomen Kuvale­hden haas­tat­telus­sa, että hän olisi halun­nut pääjo­hta­jak­si Pekka Ala-Pietilän, mut­ta tämä kieltäy­tyi. Hän halusi tehdä elämässään muu­takin kuin kän­nyköitä, ja hänel­lä oli varaa valita.

Johdon huip­pu­palkko­ja ja ‑palkkioi­ta ovat valit­ta­neet myös mon­et talouselämän edus­ta­jat eri puo­lil­la Euroop­paa. Ne eivät vas­taa euroop­palaisia arvo­ja. Suuret tulo­erot myrkyt­tävät yhteiskun­nal­lista ilmapi­ir­iä. Se ei ole hyvä edes bisnekselle.

(Pahoit­te­len, että tässä on vähän edel­lisin postausten toistoa)

77 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (4) Mikä kasvattaa suuria palkkoja?”

  1. Siis kyse on volyymista, kos­ka pienel­lä (tai suurella)parannuksella on enem­män merk­i­tys­tä isom­mas­sa yri­tyk­sessä. Toisek­si: kos­ka johta­jik­si on aina tun­gos­ta, mut­ta har­va pääsee kokeile­maan, niin ei ole mis­tä vali­ta. Lisäk­si hal­li­tuk­sis­sa on entisiä ja nyky­isiä huip­pu­jo­hta­jia, jot­ka taas sit­ten val­it­se­vat toimi­van johdon (piene­neeköhän joukko, jos­ta johto val­i­taan, kos­ka jokaisel­la hal­li­tusam­mat­ti­laisel­la on omat suosikkin­sa?). Piiri pieni pyörii ja mikään ole ilmaista.

  2. “Yksi syy palkkaero­jen kasvu­un ja hyvin rahakkaisi­in johdon palk­it­semisjär­jestelmi­in Suomes­sa ja kaikkial­la Euroopas­sa on Yhdys­val­ta­lais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen vaiku­tus. Nämä halu­a­vat kan­nus­taa yri­tysjo­hta­jia toim­i­maan nimeno­maan omis­ta­jien etu­jen mukaan. Bonuk­set ja johdon huip­pu­palkkiot tule­vat omis­ta­jille kalli­ik­si, mut­ta mak­sa­vat kuitenkin itsensä.”

    Ei pidä aivan paikkaansa. Kun kaik­ki fir­mat palk­it­se­vat johton­sa ylisu­uril­la palkkioil­la niin ne ovat tuo­ton kannal­ta neu­traale­ja , kos­ka kaikil­la fir­moil­la on sama kustannustaso.

    Omis­ta­jil­la moti­iv­ina on erot­taa johto taviksista ja antaa heille taloudelli­nen asema,jossa he samais­tu­vat omis­ta­ji­in ja tais­tel­vat sen vuos­ki hei­dän puolestaan työn­tek­i­jöitä vastaan.

    “For­mu­la-kul­jet­ta­jille mak­se­taan kym­me­nien miljoonien euro­jen vuosi­palkkaa, kos­ka rekry­toin­tipo­h­ja on kapea. Var­maankin Euroopas­sa olisi kym­meniä tuhan­sia henkilöitä, joil­la olisi edel­ly­tyk­set kehit­tyä hyväk­si aja­jak­si, mut­ta vain pieni joukko on voin­ut har­joitel­la ja osoit­taa kykyn­sä alem­mis­sa kilpasarjoissa”

    Tämäkään ei pidä paikkansa, keskinker­tainen tai huonokin for­mu­lakus­ki men­estyy , jos taustal­la on tarpeek­si spon­sori­ra­haa, jota kul­jet­ta­ja tuo tallille.

    Eikä jääkiekkopee­jankana tarvitse olla jatku­vasti paras, riit­tää, että hänen per­soo­nansa arvo säi­lyy huono­jen aiko­jen yli esim Selän­teel­lä on huip­pukau­sia sopivin välein, mut­ta useim­miten keskinker­ataisia tai jopa huono­ja kausia.

    Yri­tysjo­hta­jil­lakin onni ratkaisee useim­miten, päätök­sistä puo­let on oikei­ta, puo­let vääriä.

    Riip­puu sit­ten tuurista, että jotkin tärkeät päätök­set kuu­luu niihin oikeisi­in päätöksiin.
    Toki poikkeuk­si­akin löy­tyy, mut­ta valikoi­tu­mi­nen on pitkän sat­tumaketjun tulos, että jär­jestelmä ei suo­da­ta niitä parhaimpia voimia vaan usein henkilö vain sat­tuu ole­maan oikea henkilö oike­as­sa paikas­sa oikeaan aikaan

    Esim kun Vouti­lainen val­i­ti­in KOP johtoon niin Niska­nen ja Matomä­ki val­i­si­vat hänet, kos­ka hän oli rehellisen näköi­nen insinööri.Pankkialasta hän ei ymmärtänyt tuon taivaal­lista, mut­ta matomä­ki ja Niska­nen lohdut­te­liv­at Vouti­laista, ettei hänen tarvitse tehdä mitään tärkeää.

    Johdon toim­intaa ymmärtää parem­min, kun ajat­telee, että kaik­ki tieto keskit­tyy johtoon.

    Vain ylim­mäl­lä johdol­la on käytet­tävis­sä läh­es kaik­ki alaan/yritykseen liit­tyvä tieto, sen vuok­si se kyke­nee tekemään päätök­siä parem­min kuin alem­mat tasot. Mut­ta maail­ma on epä­var­ma, joten ei ne johdonkaan päätök­set pitem­mäl­lä aikavälil­lä niin hyviä ole, kun tietoa ei ole. 

    Todis­taa Nokia

  3. Win­ner-take-all syn­tyy vain kos­ka meil­lä on infor­maa­tiofeo­dal­is­mi, eikä markkinataloutta.

  4. Ketä tämä tulo­eroista kouhkaami­nen oikeas­t­aan taas palvelee?

    Suomen mit­takaavas­sa “miljoon­a­palkat” taita­vat käytän­nössä olla muu­ta­man kymme­nen johta­jan kokoinen ongel­ma, mut­ta tämän var­jol­la liet­so­taan vihaa koko ylin­tä desi­il­iä kohtaan. Eri­tyisen vain­on kohteek­si tun­nu­taan vielä halut­ta­van nos­taa julkisen sek­torin asiantun­ti­jat, joiden palkkata­so on tilas­to­jen mukaan työn vaa­tivu­u­teen näh­den pahasti jäl­jessä yksi­ty­istä sektoria.

    Koti­maisen poli­ti­ikan toim­intata­vat tun­tien tämä tulee johta­maan koko ylim­män desi­ilin vero­tuk­sen kiristämiseen — ja julkisel­la sek­to­ril­la viimeis­tenkin “etu­jen” poisleikkaamiseen ilman mitään rahal­lista kor­vaus­ta. Raha­suku­jen ja lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­seen ei tietenkään taaskaan puututa.

    Viesti näyt­tää ole­van siis se, ettei rehellisel­lä palkkatyöl­lä ole tarkoi­tus päästä mis­sään tapauk­ses­sa vauras­tu­maan. Maail­man jyrkin vero­pro­gres­sio pitää kyl­lä huolen, ettei meri­it­tiko­ro­tuk­sista jää käytän­nössä mitään käteen. Ja jos jotain säästöön jäisikin, niin yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien sor­t­a­mi­nen pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­sa pitää kyl­lä huolen, etteivät säästöt pääse vahin­gos­sakaan karttumaan.

    Ehkä sitä sit­ten täy­tyy suo­si­ol­la alkaa leipois­ta­maan — mik­si paah­taa täysil­lä, jos 50% efor­tilla saa käytän­nössä saman?

  5. Eläk­keeni nousi tam­miku­un alus­sa enem­män kuin 20 euroa. Tulo­ero pieni­palkkaisi­in työn­tek­i­jöi­hin kasvoi mut­ta kaven­tui suh­teessa isom­pi­palkkaisi­in työn­tek­i­jöi­hin. Pitäisikö min­un hävetä vai iloita?

  6. Julkisen sek­torin asiantun­ti­joiden palkko­jen tuleekin olla selvästi yksi­tyisen puolen palkko­ja alempia!Syynä tähän on se, että parhai­ta kykyjä tarvi­taan yksi­tyisel­lä puolel­la kas­vat­ta­mas­sa yhteistä kakkua. 

    …julkisen puolen hom­mat kan­nat­taa suo­si­ol­la pro­filoi­da b‑tiimin hommiksi.

  7. Samaa mieltä Ettanin kanssa.

    Naa­purin vähä-älyi­nen Touko-poi­ka voidaan Kain­u­us­ta uunin pankol­ta palkata virkamiehek­si ministeriöön! 🙂

  8. Ettan:
    Julkisen sek­torin asiantun­ti­joiden palkko­jen tuleekin olla selvästi yksi­tyisen puolen palkko­ja alempia!Syynä tähän on se, että parhai­ta kykyjä tarvi­taan yksi­tyisel­lä puolel­la kas­vat­ta­mas­sa yhteistä kakkua. 

    …julkisen puolen hom­mat kan­nat­taa suo­si­ol­la pro­filoi­da b‑tiimin hommiksi.

    Joo, syvään kyykkyyn vaan moko­mat syöttöporsaat!

    Jo nyt Suo­mi saa EU:n, ESA:n, ESO:n jne. ‑tutkimus­ra­hoista takaisin suh­teessa selvästi pien­m­män osu­u­den kuin vaikka­pa Ruot­si — jopa Viro menee ohi. Laite­taan toki b- tai mie­lu­min vaik­ka c‑tiimi rem­mi­in, niin eiköhän saa­da ko. osu­udet lähelle nollaa.

    Sit­ten voidaankin ero­ta mokomista turhakkeista ja keskit­tyä uusien tuo­hivir­su­jen kudon­ta­mallien kehit­te­lyyn impivaara-SHOKissa.

  9. Ettan — oletko ihan vakavis­sasi sitä mieltä, että julkisen puolen toim­inta ei merkit­tävästi kas­va­ta yhteistä kakkua ja tuo­ta inno­vaa­tioi­ta? Steven John­son väit­tää kir­jas­saan “Mis­tä hyvät ajatuk­set tule­vat”, että eniten markki­noitakin vauhdit­tavia inno­vaa­tioi­ta syn­tyy — ei yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä — vaan julk­i­sis­sa tutkimus­laitok­sis­sa, lähin­nä yliopis­tois­sa. Yri­tyk­setkin toki innoi­vat ja markki­nalogi­ik­ka tuo niiden toim­intaan tehokku­ut­ta ja kau­pal­lista järkeä. Yri­tys­ten inno­vaa­tiokykyä naker­taa kuitenkin tarve rajoit­taa tiedon- ja ideoiden vai­h­toa (liike­salaisu­udet jne).

  10. Yle uutiset 11.11.2013. Miehen vuosi on 11 kuukaut­ta. Mies elää Suomes­sa seit­sämän vuot­ta lyhyem­män elämän kuin nainen. Nainen elää pitem­pään, mut­ta köy­hempänä. Mitä me tästä voimme päätel­lä? Pudote­taan miesten elin­ta­soa, so. palkkaa, eli ei nos­te­ta nais­ten palkaa. Eikö olekin ihail­ta­va alle­go­ria? No lässyn lää. Mut­ta jos men­nään oikeu­den­mukaisem­paan tulon­jakoon. Maail­man­pankin raportin mukaan köy­hyy­den perussy­itä ovat alhais­ten tulo­jen ohel­la rajal­liset mah­dol­lisu­udet han­kkia työtä, koulu­tus­ta, ter­veys- ja mui­ta perus­palvelu­ja, jot­ka yhdis­tyvät puut­teel­lisi­in poli­it­tisi­in vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­si­in. Tuo edel­lä­mainit­tu raport­ti­han on kuin suo­raan Suomen tilanteesta tem­pais­tu. Meil­lä ei ole yhtään puoluet­ta joka ajaisi eläkeläis­ten, opiske­li­joiden tai työt­tömien etu­ja. Pitäisikö sel­l­ainen puolue perus­taa. Kun kat­somme kulu­tuk­sen kasvukäyrää, ei voi kuin tode­ta kuin­ka paljon tuo­daan tarpee­ton­ta tavaraa Kiinas­ta ja muista “hal­van tuotan­non maista”. Yksi­tyi­nen kulu­tus on kas­vanut vuo­den 1985 50 mil­jardista 2011 90 mil­jardi­in. Jos vien­ti ei kas­va, pienen­netään tuon­tia. “Talouskasvu on vält­tämätön­tä mut­ta ei riit­tävää köy­hyy­den ja eri­ar­voisu­u­den vähen­tämisek­si. Keskeiset kysymyk­set ovatkin, mitä on köy­hiä tuke­va talouskasvu ja miten talouskasvun edis­tämiseen tähtäävä toim­inta vaikut­taa yhteiskun­nal­liseen tasaver­taisu­u­teen,” sanoo: Ulko­min­is­ter­iön kehi­tysvi­estin­tä. Minä olen kyl­lä toista mieltä tuos­ta tavoitel­lus­ta talouskasvus­ta. Jospa alet­taisi­in elää niil­lä saavute­tu­il­la eduil­la, jot­ka ovat jo ole­mas­sa. Jos halu­amme tukea niitä kansal­lisuuk­sia, joiden talouskasvu on olema­ton­ta, tai hyvin pien­tä, suun­nataan han­k­in­tapäätök­set hei­dän talouten­sa tukemiseen.

  11. Ettan:
    ‘snip’
    …julkisen puolen hom­mat kan­nat­taa suo­si­ol­la pro­filoi­da b‑tiimin hommiksi.

    Selvä! Kun saat sydärin, anna b‑tiimin oper­oi­da sin­ut, suosiolla. 😉

  12. Moni on ihme­tel­lyt, mil­lä perus­teel­la Steven Elop­ille mak­set­ti­in run­saat bonuk­set siitä, että hän möi Suomen kru­u­nun­jalokiv­en pilkkahin­taa Microsoft­ille. Suo­ma­laisia tämä syys­täkin har­mit­taa, mut­ta Nokian osakkei­den arvo nousi selvästi ja osak­keen­o­mis­ta­jista pääosa on ulkomaalaisia.

    Nokian osak­keen arvo on yhä edelleen noin neljän­nek­sen alhaisem­mal­la tsaol­la kuin Elopin astues­sa rem­mi­in. Samal­la aikavälil­lä esimerkik­si S&P 500 indek­si on nous­sut noin 60%. Jos nyt ole­taan osake­markki­noiden ole­van vali­di mit­ta, Elop hoiti tehtävän­sä surkeasti myös osak­keen­o­mis­ta­jien näkökannasta.

    Eli mil­lä perus­teel­la täl­läis­es­tä työstä palk­i­taan avokä­tis­es­ti — siis muul­la perus­teel­la kuin sil­lä, että johta­jista on muka­va mak­sel­la korkei­ta palkkioi­ta toisilleen varoista, jot­ka pääosin eivät ole (edes kollek­ti­ivis­es­ti) hei­dän omiaan?

  13. Jos pystyy tehosta­maan tuhan­nen hen­gen yri­tyk­sen toim­intaa pros­en­til­la, on ansain­nut kymme­nen hen­gen palkkarahat.

    Ei ole. Tulos on täl­löin plus-minus nol­la ja johta­ja on vain kaa­pan­nut investoin­ti­in säästyneitä raho­ja itselleen eikä tehostanut yri­tyk­sen toim­intaa. Muutenkaan tämä ei ole itses­tään mikään ansio, sil­lä toimen voidaan myös olet­taa ohen­ta­van työn­tek­i­jäpo­h­jaa ja altista­van yri­tys­tä riskeille esimerkik­si sairastapauksissa.
    Näi­den huomioiden lisäk­si oikeu­tuskon­struk­tion ole­tuk­se­na näyt­täisi täl­löin ole­va toimin­nan kan­nat­tavu­u­den ja laa­ju­u­den pysymi­nen samana eli johta­jal­tako ei siis nor­maal­i­ta­pauk­ses­sa vaa­di­ta suur­ta perus­palkkata­soa vas­taan lainkaan vas­taavaa työn­tekoa (ruti­inipyöri­tyshän on aina dele­goitavis­sa alem­malle tasolle)? Siinä tapauk­ses­sa yleinen palkkata­so johtote­htävis­sä on moninker­tais­es­ti liian korkea.

    Var­masti lah­jakkuuk­sia on, mut­ta miten hei­dät löytää?

    Kehit­tämäl­lä lah­jakkuuk­sia talon sisäl­lä, anta­mal­la vas­tu­u­ta ja ylen­nyk­siä päteville ja avaa­mal­la työte­htäviä johtopi­irien ulkop­uolelle. Se, että kysymys täy­tyy edes esit­tää, pal­jas­taa vinoutuneen käsi­tyk­sen siitä, että rekry­toin­ti ja ylen­nyk­set (tai ainakin johta­ja- sel­l­ainen) olisi jotain korkeasti palka­tu­ille kon­sul­teille ulkois­tet­tavaa eri­ty­isosaamista pien­estä piiristä val­it­semisek­si eikä jokaises­sa yri­tyk­sessä tarvit­tavaa peru­sosaamista. Täy­tyy myös muis­taa, että raha houkut­taa etenkin rahaa halu­avia eikä suinkaan työte­htävistä kiinnostuneita.

    Nokian osakkei­den arvo nousi selvästi ja osak­keen­o­mis­ta­jista pääosa on ulkomaalaisia.

    Tässäkin tapauk­ses­sa näkyy selvästi kan­nustei­den vaiku­tus. Elopin kan­nat­ti pitää toinen jal­ka Microsoft­il­la ja samanaikaises­ti ajaa Noki­aa alas. Osakkei­den arvoa nos­ta­va kri­isimyyn­ti tuli täl­löin hänelle itselleen kan­nat­tavak­si. Bonuk­se­na tuli Microsoft­il­ta parem­pi johta­jan­paik­ka, kos­ka sai myy­tyä liike­toimin­nan sinne. Tässä on nyt vain uno­hdet­tu Elopin itse tahal­laan aja­neen Nokian tuo­hon pakko­rakoon sen sijaan, että olisi oikeasti ottanut härkää sarvista ja jatkanut omien tuot­tei­den kehit­tämistä (N9). Vas­taa­va osakkei­den arvon­nousu olisi toden­näköis­es­ti saatu aikaan lopet­ta­mal­la kän­nykkämyyn­ti ja myymäl­lä osat kil­pail­i­joille. Mis­tään kri­i­sistä ei ole niin help­poa päästä näen­näis­es­ti eroon kuin juuri tuol­lais­es­ta itseai­heutetus­ta kri­i­sistä. Osak­keen arvo­han on nyt jo melkein kivun­nut takaisin arvoon ennen Microsoft-kumppanuutta!

    Johta­jak­si pätevöi­tyy vain toim­i­mal­la men­estyk­sel­lis­es­ti yrityselämässä.

    Kil­pailu on johtanut tilanteeseen, jos­sa men­estymi­nenkään ei ole enää minkään­lainen vaa­timus vaan riit­tää että kuu­luu johta­ji­in (eli omaan porukkaan). Sen vuok­si nyt palkkaeroista keskustel­laan: Erot vain nou­se­vat mut­ta ennestäänkin lai­hat perus­teet niille vain vähenevät.

    Liian van­ha: Vain ylim­mäl­lä johdol­la on käytet­tävis­sä läh­es kaik­ki alaan/yritykseen liit­tyvä tieto, sen vuok­si se kyke­nee tekemään päätök­siä parem­min kuin alem­mat tasot.

    Vain ylim­mäl­lä johdol­la on käytet­tävis­sään sys­tee­mi-infor­maa­tio, joten vain se voi kyetä sys­teemi­ta­soiseen päätök­sen­tekoon infor­maa­tion perus­teel­la. Sen sijaan sil­lä ei ole alem­man tason infor­maa­tio­ta kuten teknistä infor­maa­tio­ta eikä useinkaan kykyä tai poh­jaa sitä käsit­tää. Niin­pä tältä osin siel­lä tehdään välil­lä aivan käsit­tämät­tömiä ja katas­tro­faal­isia teknisiä ja loogisia virheitä, joi­ta kuka tahansa perustyön­tek­i­jä olisi osan­nut vält­tää. Tämän vuok­si pitäisi pysyä erossa palkka­haitarin kas­vat­tamis­es­ta ja ylen­tää aina talon sisältä kuin vain suinkin mah­dol­lista. Täl­löin pait­si johdol­la olisi jotain syvem­pää käsi­tys­tä liike­toimin­nas­ta niin sille myös jäisi aiem­pi­in henkilö­suhteisi­in perus­tu­via kanavia ajan­ta­saisen alem­man tason ymmär­ryk­sen saamisek­si ja hyödyntämiseksi.

    Poth1ue1: Eri­tyisen vain­on kohteek­si tun­nu­taan vielä halut­ta­van nos­taa julkisen sek­torin asiantun­ti­jat, joiden palkkata­so on tilas­to­jen mukaan työn vaa­tivu­u­teen näh­den pahasti jäl­jessä yksi­ty­istä sektoria.

    Toisaal­ta jäl­jen perus­teel­la joko julkisen sek­torin asiantun­te­mus tai sen arvos­tus päätök­sen­teossa las­kee jatku­vasti. Oli miten oli, tätä asiantun­te­mus­ta käytetään päätök­sen­teossa kuitenkin siis vähem­män. Eikös täl­löin ole markki­na­t­alouden hen­gen mukaista pyrk­iä mak­samaan siitä vähem­män? (Ei että tilanne minus­ta olisi mitenkään järkevä.)

  14. Tässä vai­heessa voi suositel­la Tim Hart­fordin The Uder­cov­er Econ­o­mist ‑kir­jo­ja sekä Levitt & Dub­ner­in Frea­k­nomics ‑kir­jo­ja, jois­sa ekon­o­mistien malle­ja pop­u­lar­i­doisaan hyväl­lä kerrnnalla

    Frea­k­nomic­sis­sa on tiivis­tet­tynä tutkimus huumekaup­pi­a­sista, joista suurin osa asuu koton­aan ja ansio­ta­so on pienem­pi kuin ham­puri­laisia myydessä.

    http://freakonomics.com/books/freakonomics/chapter-excerpts/chapter‑3/

    Muuikoista, kiekkoil­i­joista, pope­ri­ammat­ti­lai­sista, näyt­telijöistä, rikol­li­sista 1% tien­aa paljon, suurin osa hyvin vähän.

    Asiantun­ti­joiden palkoista keskusteltaes­sa on hellpo han­kkia saman­lainen harhaku­va kuin Idols tähdek­si halu­a­va tei­ni, rahaa tulee kaatamalla.

    Paljon tien­aavia asiantun­ti­joi­ta on vähän.

    Poli­ti­ikan tekem­i­nen noin 50 hen­gen ryh­män vuok­si on taas typerää.

    Työ­suhdeop­tioista mak­se­taan ansiovero­tuk­sen mukaan, vero­ja siis on tuloista yli 50%! 

    Ei ole ihan sat­tuma että val­tion yri­tyk­sis­sä kan­nus­timien hin­noitelu on men­nyt pieleen. Val­tio omis­ta­jana ei ole ollut ihan niin kiin­nos­tunut rahoistaan.

    Hutu­jen ja tut­sien vali­nan kansan­murha saati­in aikaan pop­ulis­tisel­la huutelul­la, saman suun­taista on tämä vähän enem­män ansait­se­vien sormel­la osoit­telem­i­nen. Ääniä toki saa kun soit­telee kateu­den kieliä.

    Julkisel­la puolel­la nyky­isin palkkata­so on varsin hyvä, asiantun­ti­joiden osalta jopa yli ykistyisen puolen. Eduskun­nan valiokun­ta­neu­vos tien­aa ihan mukavasti, saman val­ti­oti­etelijäk­oulu­tuk­sen saanut sosi­aalivirkail­i­ja vähem­män. Virkavas­tu­ullista työtä kumpikin.

    Lääkärei­den kohdal­la tulo­jen kasvu ulos­mi­tataan lisään­tyneenä vapaa-aikana, jol­loin palkkata­son nos­to itseasi­as­sa vähen­tää kokonaistuottavuutta. 

    Ay-liike ei ole mikään esimerkii sama­palkkaisu­ud­es­ta ja pienistä tuloeroista.

    Alapäästä toisen ja kol­man­nen desi­ilin ero on tulo­erois­sa merkit­tävä. Pien­i­t­u­loisim­mat saa­vat sat­un­naisia tulo­ja, mut­ta pieni­palkkaiset ovat juuri II — III desiilissä.

    Itse koen, että mah­dol­lisu­us varas­tua on asia, joka paran­taa yhteiskun­nan toimivu­ut­ta. Her­lin­ien, Wahlroosin ja Ollilan tulot ja omaisu­us ovat hei­dän asiansa.

    Mik­si opiskel­lea ja siirtää ansio­tu­lo­ja myöhem­mäk­si, kun muutenkin voisi tul­la toimeen melkein yhtä hyvin? Onko Suomen korkea tulon­si­ir­to­jen määrä, eläkkei­den taso ja opin­to­tu­ki kokon­aan unohdettu?

  15. Mikä kas­vat­taa suuria palkkoja?

    Kyse on tietenkin siitä, että koko ajan inten­si­ivisem­mäk­si tulevas­sa glob­al­isaa­tiopaineessa yhä use­am­mat fir­mat joutu­vat kohtaa­maan suo­ran kan­sain­välisen kilpailun.

    Aikaisem­min fir­mat toimi­vat eri tavoin suo­ja­tus­sa ympäristössä jol­loin huonom­matkin, kyläsar­ja-tasoiset johta­jatkin pärjäsivät.

    On selvää, että yhtiöi­den omis­ta­jat ja hal­i­tuk­set joutu­vat tämän huomioimaan kun val­it­se­vat johto­henkilöitän­sä. Jos eivät huo­nioi, niin ennen pitkää fir­ma joutuu hunnigolle.

    Toiselta puolen kovata­soiset huip­pu­jo­hta­jat tietävät kyl­lä arvon­sa ja vaa­ti­vat vas­taavasti kan­sain­välisen tason palkkaehdot.

    Jos eivät tiedä arvoaan, eivät he sit­ten todel­lisu­udessa kovin hääp­pöisiä johta­jia olekkaan…

    Jos omis­ta­jat / hal­li­tus huo­maa tehneen­sä henkilö­valin­nas­sa virheen, tulee tyyp­ille äkkilähtö…

    Siis­pä kun kil­pailu vain kove­nee, huip­pu­osaa­jan palk­ka vaan kasvaa.

    Näin se menee…

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä, joka tietää arvonsa

  16. Tieteel­listä näyt­töä tässäkään kir­joituk­ses­sa ei esitet­ty johtopäätösten tuek­si. Toinen aivan yhtä uskot­ta­va mekanis­mi korkei­den palkko­jen syik­si on mielestäni tämä: Yri­tyk­sel­lä alkaa men­nä hyvin, kos­ka mität­tömäl­lä pal­ka­lla tuoteke­hi­tysosas­tol­la insinööri tai muo­toil­i­ja oival­taa asian joka johtaa kil­pailue­tu­un. Yri­tys kas­vaa, globaal­isti toimi­va yri­tys kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, kos­ka sen asi­akaspin­ta kas­vaa pitkään läh­es rajat­tomasti. Yri­tys tekee suur­ta voit­toa, jol­loin sen palka­n­mak­sukyky kas­vaa. Voit­to­ja ja palkkaa suun­nataan omis­ta­jille ja näi­den luot­to­henkilöille yri­tyk­sessä, vaik­ka oli­si­vat tyh­miä kuin saa­pas ja täysin osat­to­mia yri­tyk­sen men­estyk­sen syi­hin. Kos­ka yri­tysjo­hto ei ymmär­rä hit­to­jakaan siitä mikä oikeas­t­aan johti hyvään kasvu­un, ei sil­lä miljoon­a­palkoista huoli­mat­ta ole vähäisimpiäkään keino­ja estää yri­tyk­sen täy­del­listä rom­ah­dus­ta. Fir­ma myy­dään kil­pail­i­jalle ja tode­taan että tämähän oli oikeas­t­aan ihan hyvä kauppa.

  17. “Avain­henkilöt voivat vaa­tia mar­gin­aal­ista tuot­tavu­ut­taan vas­taavaa palkkaa vain, jos he ovat kor­vaa­mat­to­mia eli jos heil­lä on sel­l­aista osaamista, jota ei muil­la ole. Mik­si yri­tysjo­hta­jien palkat sit­ten jatka­vat nousemistaan?”

    Ok mut­ta yri­tysjo­hta­jan osaami­nen on paljolti sitä, että hänel­lä on jo kasas­sa osaa­va esikun­ta ja hänel­lä on hyvät yksi­tyiset suh­teet rahoit­ta­ji­in tul­lessaan uuteen toimeen. Eli kun uusi johta­ja tulee taloon, on hänen pääsään­töis­es­ti tuo­ta­va uut­ta lainara­haa mil­lä sit­ten tehdään voit­toa. Ei tuos­sa enään paljon paina oikean yri­tyk­sen yri­tysjo­hta­jan oma palk­ka ja muut edut.

  18. Ettan:
    Julkisen sek­torin asiantun­ti­joiden palkko­jen tuleekin olla selvästi yksi­tyisen puolen palkko­ja alempia!Syynä tähän on se, että parhai­ta kykyjä tarvi­taan yksi­tyisel­lä puolel­la kas­vat­ta­mas­sa yhteistä kakkua. 

    …julkisen puolen hom­mat kan­nat­taa suo­si­ol­la pro­filoi­da b‑tiimin hommiksi. 

    Tosin eri­tyis­es­ti julkisen puolen huonot johta­jat tule­vat kalli­ik­si kaikille. Yksi­tyisel­lä puolel­la huono johta­ja on taak­ka vain yri­tyk­selle (ja jopa hyödyt­tää kil­pail­i­joi­ta), julkisel­la puolel­la huonos­ta johta­jas­ta mak­saa koko yhteiskun­ta. Eri­tyisen vaar­al­lista on julkiselle puolelle pesiy­tynyt ja pesiy­tyvä huono johtamiskult­tuuri, joka johtaa organ­isaa­tion ja yhteiskun­nan laa­juiseen tehot­to­muu­teen, ja näin ollen sel­l­aiset toimin­not, jot­ka on sinän­sä järkevä hoitaa julkisel­la puolel­la, vievät jatku­vasti vain suurem­man osan yhteis­es­tä kakusta.

    Eikä ongel­ma koske pelkästään johta­jia. Kyl­lä esim. lain­säädän­nön valmis­telus­sa käytet­tävät asiantun­ti­jat tule­vat kalli­ik­si koko muulle yhteiskun­nalle, mikäli eivät osaa asiaansa.

    En tiedä ongel­maan ratkaisua. Ainakin tulospalkkaus­mall­ien käyt­töönot­to on tun­tunut menevän pahasti met­sään. Eihän niitä tietenkään oikeaop­pis­es­ti mis­sään julkisel­la puolel­la sovel­leta. Kos­ka ei voi­da mita­ta tulosta rahas­sa, sitä mitataan mil­loin mis­täkin revi­ty­il­lä kri­teereil­lä ja yleisim­min enem­män tai vähem­män pärstäk­er­toimel­la. Ja todel­lisu­udessa täl­lä het­kel­lä tulospalkkaus on esim. yliopis­tom­aail­mas­sa käytössä vain nimel­lis­es­ti. Käytän­nössä siitä on muo­dos­tunut yksilö­palkkaus, jos­sa vaati-tasot toimi­vat kuin ennen van­haan palkkalu­okat ja hen­ki-tasot kuin ikälisät. Ain­oa lisäa­pu­vä­line johdon käyt­töön on käytän­nössä huonos­ti suo­ri­u­tu­vien (tai muuten ei-toiv­ot­tu­jen) työn­tek­i­jöi­den hen­ki-tason jäädyt­tämi­nen. Eikä sekään nykyään oikein toi­mi, kun säästö­jen nimis­sä kenenkään palkkaa ei nos­te­ta “suori­tus­pe­rusteis­es­ti”.

  19. Yksi syy, mikä kas­vat­taa suuria palkko­ja on se, että Osmon mainit­se­mat vivut ovat glob­al­isaa­tion ja finanssipelin kaut­ta kas­va­neet merkit­tävästi. Sekä tuo­tot että vipui­hin sijoitet­ta­vat varat ovat kasvaneet.

    Ja rahoituk­ses­sa tietenkin käytetään tehokkaasti velka­vipua. Ahneus ajaa kol­man­net osa­puo­let otta­maan osan riskeistä, mut­ta tietenkin iso­ja tuot­tom­ah­dol­lisuuk­sia vas­taan. Ja niihin perus­tu­vat puolestaan pankki­irien öky­bonuk­set. Kun peli­in läh­tee kan­nat­taa pela­ta tarpeek­si isoil­la korteilla.

    Toisaal­ta vipu­jen negati­ivisetkin tulemat ovat kas­va­neet. Mut­ta aina­han johta­jil­la on mah­dol­lisu­us yrit­tää työn­tää tap­pi­oi­ta pankkien, veron­mak­sajien ja muiden kol­man­sien osa­puolten niskaan.

    Mitä isom­pi han­ke, sitä helpom­min saadaan tap­pi­ot kol­man­sille osa­puo­lille. Joten nyky­isin kan­nat­taa kehitel­lä iso­ja vipu­ja, joista johto­poruk­ka saa myös isoim­mat palkat.

  20. Nokia on tule­vaisu­udessa hyvä tutkimusko­hde! Se tiedet­tänee, että suo­ma­laisel­la koulu­tuk­sel­la oli osuuten­sa Nokian nousus­sa. Nokian muuten nos­ti­vat sukupol­vet ennen perusk­oulua, mikä tah­too unohtua! 

    Mikä on korkean veroas­t­een osu­us Nokian tuhos­sa? Liian moni lähti ulko­maille kotiut­ta­maan optiot — eikä palan­nut?? Liian moni keskit­tyi suo­jaa­maan omis­tus­taan, eikä välit­tänyt yhtiöstä??? 

    Jotenkin tun­tuu, että Suomes­sa kuva Nokian alamäestä on raken­net­tu epäkelpo­jen, tasa-arvoa korostavien olet­ta­musten poh­jal­ta. Todel­lisu­us ollee kuitenkin toisenlainen.

  21. anonyy­mi: Toisaal­ta jäl­jen perus­teel­la joko julkisen sek­torin asiantun­te­mus tai sen arvos­tus päätök­sen­teossa las­kee jatku­vasti. Oli miten oli, tätä asiantun­te­mus­ta käytetään päätök­sen­teossa kuitenkin siis vähem­män. Eikös täl­löin ole markki­na­t­alouden hen­gen mukaista pyrk­iä mak­samaan siitä vähem­män? (Ei että tilanne minus­ta olisi mitenkään järkevä.)

    Ehkä julkisen sek­torin asiantun­te­mus­ta käytetään hip­pusen muuhunkin kuin vain poli­it­tisen päätök­sen­teon tukena?

    Sinän­sä tieteel­lisen tutkimuk­sen tulosten käyt­tö päätök­sen­teossa on aika noloa — lop­ullis­es­ti­han valin­nat ratkaisee aina ide­olo­gia ja jos tulok­set ovat ris­tiri­idas­sa Totu­u­den kanssa, niin ne joko vääris­tel­lään tai sit­ten etsitään sopi­vampi tutkimus­ryh­mä, joka “ymmärtää” parem­min “yhteiskun­nal­lisia” tarpei­ta jne.

    Halvem­mak­si tulisi lukea lam­paan mak­saa tai teen­le­htiä — lop­putu­loshan on aina jo etukä­teen tiedossa.

  22. JTS: Julkisel­la puolel­la nyky­isin palkkata­so on varsin hyvä, asiantun­ti­joiden osalta jopa yli ykistyisen puolen. Eduskun­nan valiokun­ta­neu­vos tien­aa ihan mukavasti, saman val­ti­oti­etelijäk­oulu­tuk­sen saanut sosi­aalivirkail­i­ja vähemmän. 

    Yksit­täisiä esimerkke­jä korkea­palkkai­sista julkisen puolen viroista voinee poimia vaik­ka kuin­ka, mut­ta palkkati­las­tot ker­to­vat kokon­aisu­ud­es­ta kyl­lä ihan päinvastaista.

  23. Jos pohdi­taan johdon merk­i­tys­tä yhtiön men­estyk­selle, niin pitää miet­tiä myös miten voit­toa hake­vat riski­ra­hoit­ta­jat toimi­vat. Etsivätkö ne tule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti men­estyvää yri­tys­tä pere­htymäl­lä yri­tyk­si­in, joil­la näyt­täisi ole­van kehi­tyskelpoinen inno­vaa­tio? Vai pere­htyvätkö ne huolel­lisem­min yri­tyk­si­in, joil­la on mitään­sanoma­ton tuotei­dea mut­ta todel­la pätevältä ja älykkäältä vaikut­ta­va ja hyvin korkeasti palkat­tu yri­tysjo­hto? Ilman tilas­tol­lista näyt­töä en usko, että yri­tysjo­hdon korkea palkkata­so johtaa yri­tyk­sen men­estymiseen. Uskon, että yri­tyk­sen men­estymi­nen johtaa yri­tysjo­hdon korkeaan palkkata­soon mak­sukyvyn kasvun takia. Yri­tys men­esty­isi aivan yhtä hyvin, vaik­ka yri­tysjo­hdolle mak­set­taisi­in ns. nor­maalia palkkaa. Yli 10 000 kuus­sa net­tona ei edis­tä yri­tyk­sen kannal­ta enää mitään mil­lään tavalla.

  24. Kalle:
    ‘snip’
    Mikä on korkean veroas­t­een osu­us Nokian tuhos­sa? Liian moni lähti ulko­maille kotiut­ta­maan optiot – eikä palan­nut?? Liian moni keskit­tyi suo­jaa­maan omis­tus­taan, eikä välit­tänyt yhtiöstä??? 

    Jotenkin tun­tuu, että Suomes­sa kuva Nokian alamäestä on raken­net­tu epäkelpo­jen, tasa-arvoa korostavien olet­ta­musten poh­jal­ta. Todel­lisu­us ollee kuitenkin toisenlainen.

    Tässäpä lie­nee yksi epäkelpo olettamus?

  25. Sam­po Honkala:
    ‘snip’
    Yri­tys tekee suur­ta voit­toa, jol­loin sen palka­n­mak­sukyky kas­vaa. Voit­to­ja ja palkkaa suun­nataan omis­ta­jille ja näi­den luot­to­henkilöille yri­tyk­sessä, vaik­ka oli­si­vat tyh­miä kuin saa­pas ja täysin osat­to­mia yri­tyk­sen men­estyk­sen syi­hin. Kos­ka yri­tysjo­hto ei ymmär­rä hit­to­jakaan siitä mikä oikeas­t­aan johti hyvään kasvu­un, ei sil­lä miljoon­a­palkoista huoli­mat­ta ole vähäisimpiäkään keino­ja estää yri­tyk­sen täy­del­listä rom­ah­dus­ta. Fir­ma myy­dään kil­pail­i­jalle ja tode­taan että tämähän oli oikeas­t­aan ihan hyvä kauppa.

    Nokia?

  26. anonyy­mi:
    ‘snip’
    Toisaal­ta jäl­jen perus­teel­la joko julkisen sek­torin asiantun­te­mus tai sen arvos­tus päätök­sen­teossa las­kee jatku­vasti. Oli miten oli, tätä asiantun­te­mus­ta käytetään päätök­sen­teossa kuitenkin siis vähem­män. Eikös täl­löin ole markki­na­t­alouden hen­gen mukaista pyrk­iä mak­samaan siitä vähem­män? (Ei että tilanne minus­ta olisi mitenkään järkevä.)

    Juuri niin. Esim. sote-uud­is­tuk­ses­sa asiantun­te­mus­ta olisi kyl­lä käytet­tävis­sä, mut­ta jär­jen käyt­tö on poli­itikko­jen toimes­ta kiel­let­ty — ja tulos on sen mukainen: hel­vetill­i­nen sekasotku.

  27. Kalle: Jotenkin tun­tuu, että Suomes­sa kuva Nokian alamäestä on raken­net­tu epäkelpo­jen, tasa-arvoa korostavien olet­ta­musten poh­jal­ta. Todel­lisu­us ollee kuitenkin toisenlainen.

    Nokia-keskustelijoiden kan­nat­taa lukea Ollilan tari­na “Mah­do­ton men­estys” ja lukea myös riv­ien välit. Kan­nat­taa esim. kiin­nit­tää huomio­ta siihen, kenet hän mainit­see nimeltä, kenet ei.

  28. Tapio Pel­to­nen: Kyl­lä esim. lain­säädän­nön valmis­telus­sa käytet­tävät asiantun­ti­jat tule­vat kalli­ik­si koko muulle yhteiskun­nalle, mikäli eivät osaa asiaansa.

    Tai jos osaa­vat asiansa, mut­ta asia on väärä. Esimerkkinä vaik­ka Ollilan verotyöryh­mä, jos­sa on kuul­tu huolel­lis­es­ti eri jär­jestelmä­toimit­ta­jia sekä veron­saa­jien edus­ta­jia, mut­ta veron­mak­sa­javaiku­tusten arvioin­tia ei tehdä lainkaan, eikä tieto­suo­jas­ta huolestunei­ta ote­ta huomioon.

  29. Vesa.Laine:
    Ettan – oletko ihan vakavis­sasi sitä mieltä, että julkisen puolen toim­inta ei merkit­tävästi kas­va­ta yhteistä kakkua ja tuo­ta inno­vaa­tioi­ta? Steven John­son väit­tää kir­jas­saan “Mis­tä hyvät ajatuk­set tule­vat”, että eniten markki­noitakin vauhdit­tavia inno­vaa­tioi­ta syn­tyy – ei yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä – vaan julk­i­sis­sa tutkimus­laitok­sis­sa, lähin­nä yliopis­tois­sa. Yri­tyk­setkin toki innoi­vat ja markki­nalogi­ik­ka tuo niiden toim­intaan tehokku­ut­ta ja kau­pal­lista järkeä. Yri­tys­ten inno­vaa­tiokykyä naker­taa kuitenkin tarve rajoit­taa tiedon- ja ideoiden vai­h­toa (liike­salaisu­udet jne).

    Sep­po S:
    Yksi syy, mikä kas­vat­taa suuria palkko­ja on se, että Osmon mainit­se­mat vivut ovat glob­al­isaa­tion ja finanssipelin kaut­ta kas­va­neet merkit­tävästi. Sekä tuo­tot että vipui­hin sijoitet­ta­vat varat ovat kasvaneet.

    Ja rahoituk­ses­sa tietenkin käytetään tehokkaasti velka­vipua. Ahneus ajaa kol­man­net osa­puo­let otta­maan osan riskeistä, mut­ta tietenkin iso­ja tuot­tom­ah­dol­lisuuk­sia vas­taan. Ja niihin perus­tu­vat puolestaan pankki­irien öky­bonuk­set. Kun peli­in läh­tee kan­nat­taa pela­ta tarpeek­si isoil­la korteilla.

    Toisaal­ta vipu­jen negati­ivisetkin tulemat ovat kas­va­neet. Mut­ta aina­han johta­jil­la on mah­dol­lisu­us yrit­tää työn­tää tap­pi­oi­ta pankkien, veron­mak­sajien ja muiden kol­man­sien osa­puolten niskaan.

    Mitä isom­pi han­ke, sitä helpom­min saadaan tap­pi­ot kol­man­sille osa­puo­lille. Joten nyky­isin kan­nat­taa kehitel­lä iso­ja vipu­ja, joista johto­poruk­ka saa myös isoim­mat palkat.

    Ris­to: Nokian osak­keen arvo on yhä edelleen noin neljän­nek­sen alhaisem­mal­la tsaol­la kuin Elopin astues­sa rem­mi­in. Samal­la aikavälil­lä esimerkik­si S&P 500 indek­si on nous­sut noin 60%. Jos nyt ole­taan osake­markki­noiden ole­van vali­di mit­ta, Elop hoiti tehtävän­sä surkeasti myös osak­keen­o­mis­ta­jien näkökannasta.

    Eli mil­lä perus­teel­la täl­läis­es­tä työstä palk­i­taan avokä­tis­es­ti – siis muul­la perus­teel­la kuin sil­lä, että johta­jista on muka­va mak­sel­la korkei­ta palkkioi­ta toisilleen varoista, jot­ka pääosin eivät ole (edes kollek­ti­ivis­es­ti) hei­dän omiaan?

    Elop teki hyvin ja omis­tau­tuneesti työn, johon hänet palkat­ti­in. WP val­in­ta oli Ollilan, kun Sym­bian ajoi kar­ille. Ja Elopin boonuk­set suurelta osalta mak­soi MS. Lop­utkin osak­keen­o­mis­ta­jat, joista suurin osa ulko­mail­la. Boonuk­sista mak­se­taan var­maan Suomeen enem­män vero­ja kuin suo­ma­laiset omis­ta­jat on niitä antaneet.
    Mut­ta tun­teita­han tuo herät­tää, kun puhe­limet myyti­in. Kuitenkin Nokia nousee taas.

  30. Pro­fes­sori Edward E. Lawler III mukaan tilanne on Amerikois­sa karan­nut käsistä. Fir­mat tulok­ses­ta ja taloudel­lis­es­ta tilanteesta riip­pumat­ta mak­sa­vat “sietämät­tömiä” korvauksia.

    Lawr­er on tutkimuk­sis­saan tul­lut tulok­seen, että ylisu­uret kor­vauk­set johtu­vat yri­tyk­sen ylim­män johdon hal­li­tuk­sen välis­es­tä kol­le­giaalis­es­ta sidonnaisuudesta.

    Hal­li­tuk­sen jäse­nen intres­seis­sä on palki­ta johtoa tai ainakin johto­ryh­mää run­saskä­tis­es­ti, jot­ta oma paik­ka fir­man hal­li­tuk­ses­sa olisi turvattu.

    Lawler toteaa, että joil­lakin hal­li­tusten jäse­nil­lä on eri­tyi­nen intres­si korot­taa varsinkin toim­i­tusjo­hta­jan palkkioi­ta — he ovat näet itse muiden yri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jia. Hei­dän tavoit­teenaan on korot­taa oman viiteryh­män palkkio­ta­son kaut­ta omia etu­jaan. Tämä on johtanut palkko­jen karkaamiseen käsistä.

    Law­lerin mukaan kier­teen voi katkaista vain euroop­palainen tapa, jos­sa osak­keen­o­mis­ta­jat määrit­tävät johdon palkat ja muut kor­vauk­set ja/tai kan­nus­teet. Suomes­sa tosin käytössä on tuo amerikkalainen tapa.

    Itse en kyl­lä pitäisi täl­laista palkka­jo­hta­jaa hyvä ratkaisuna millekään yri­tyk­selle. Työelämän tutkimuk­ses­sa puhutaan kut­sumusam­mateista ja kutsumusjohtajista. 

    Paras johta­ja fir­malle kuin fir­malle on — ei palkka­jo­hta­ja — vaan kut­sumusjo­hta­ja, jol­la on vah­va sub­stanssiosaami­nen ja/tai fir­man tun­te­mus. Tämän tote­si­vat Peters ja Water­man In Search of Excel­lence – tutkimuksessaan. 

    Kut­sumusjo­hta­ju­us kor­reloi yri­tyk­sen men­estyk­seen. Usein fir­man alullepani­ja tai suku ovat kut­sumusjo­hta­jia. Heo­vat usein myös arvojohtajia. 

    Varmin tapa tuho­ta ja sekoit­taa per­in­teikäs suku­fir­ma onkin palkata sinne fir­man kult­tuurille ja arvoille täysin vieras palkkajohto.

  31. JTS:
    ‘snip’
    Julkisel­la puolel­la nyky­isin palkkata­so on varsin hyvä, asiantun­ti­joiden osalta jopa yli ykistyisen puolen. Eduskun­nan valiokun­ta­neu­vos tien­aa ihan mukavasti, saman val­ti­oti­etelijäk­oulu­tuk­sen saanut sosi­aalivirkail­i­ja vähemmän.
    ‘snip’

    Mihin peru­s­tat väit­teesi, että sosi­aalivirkail­i­ja tien­aa varsin hyvin, jopa enem­män kuin vas­taa­van­ta­soi­sis­sa tehtävis­sä yksi­tyisel­lä puolella?

    Sosi­aalivirkail­i­joi­ta on huo­mat­tavasti enem­män kuin valiokun­ta­neu­vok­sia (tai kansli­apääl­liköitä tai pääjo­hta­jia tms.).

  32. Tilas­tokeskuk­sen mukaan eri­ty­isas­iantun­ti­ja ansait­si julkisel­la sek­to­ril­la 4642 euroa kuukaudessa vuon­na 2012.

    Yksi­tyisel­lä vas­taavasti luokitel­tu sai 4299 euroa kuussa

    http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

    Eri­tyis­es­ti elinikäi­nen ansio on parem­pi julkisel­la sek­to­ril­la, sil­lä työu­ra on pidem­pi ja työt­tömyy­den aiheut­tamia katko­ja ei juuri ole.

    Yksi­tyisel­lä palk­ka kään­tyy lasku­un 45 ikävuo­den jälkeen

    Yli 60-vuo­ti­ais­sa töis­sä on enää 20–30 % yksi­tyisen sek­torin henkilöstöstä eli yksi­tyisel­lä työstä pois­tu­taan alle 60-vuotiaana

    Viras­tossa voi hiihdel­lä 68-vuo­ti­aak­si ja säädel­lä työmäärä itse

  33. Poth1ue1: Yksit­täisiä esimerkke­jä korkea­palkkai­sista julkisen puolen viroista voinee poimia vaik­ka kuin­ka, mut­ta palkkati­las­tot ker­to­vat kokon­aisu­ud­es­ta kyl­lä ihan päinvastaista.

    Heh, vitsin repäisit. Jos näin olisi, kun­ta­puolel­la siir­ryt­täisi­in riemu­mielel­lä käyt­tämään samoissa hom­mis­sa vaikka­pa PAM:n TES:iä Kunta-TES:n sijaan.

    Vähän vaikea ymmärtää mik­si ruoan­lait­ta­mi­nen koul­u­laisile on eri­laista kuin nor­maalis­sa työpaikkaruokalassa. 

    Julkisel­la sek­to­ril­la ihmis­ten osaamisen ja tehtävien kehit­tämi­nen ja muut­ta­mi­nen on myös kum­mallisen han­kalaa. Ylipäätään kum­malli­nen mono­li­it­ti­nen ja kaikkea tuot­tavu­u­den paran­tamista ehkäi­sevä sopimuskir­ja on itsessään ongelma.

  34. Soin­in­vaara:” Jos pystyy tehosta­maan tuhan­nen hen­gen yri­tyk­sen toim­intaa pros­en­til­la, on ansain­nut kymme­nen hen­gen palkkara­hat. Vipu­var­si on tätä vielä paljon suurem­pi, kun yri­tys toimii voit­ta­ja vie kaiken ‑markki­noil­la. Nokian olisi kan­nat­tanut Jor­ma Ollilan jäl­keen vuon­na 2006 mak­saa unel­ma­jo­hta­jalle mil­jardin vuosi­palkkaa, jot­ta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Ei pidä paikkaansa. Nämä ylis­te­tyt johta­jat eivät ole koskaan pystyneet nos­ta­maan yri­tyk­sen tuot­tavu­ut­ta mil­lään muul­la keinol­la kuin työn­tek­i­jöi­den potkuil­la. Nähti­in­hän tuo taas Elopinkin kohdal­la, mies ei saanut mitään aikaan muu­ta kuin saneer­aus­ta ja toim­into­jen alasajoa.

    Nämä yri­tysmes­si­aat ovat kuin yksi pelaa­ja urheilu­joukkueessa, joka koos­t­uu tähtipelaa­jista. Help­poa siinä on pär­jätä , mut­ta samainen pelaa­ja muut­tuu surkeak­si jos joutuu myy­dyk­si farmiseu­raan tai liigan hän­täpään joukkueeseen.

    Kuka tahansa suo­ma­laisen yri­tyk­sen joh­dos­sa tai keski­jo­h­dos­sa ole­va pystyy samaan suorituk­seen kuin kaiken maail­man eelo­p­it. Potku­jen anta­mi­nen ei vaa­di mitään yli­maal­lista osaamista, mut­ta yri­tyk­sen ter­veen kasvun luomi­nen vaatii. Sel­l­aista ei ole kukaan super­jo­hta­ja mis­sään suuryri­tyk­sessä osoit­tanut Suomes­sa Nokian suu­ru­u­den ajan jälkeen.

    Ylisu­urten palkko­jen ja etu­isuuk­sien mak­sami­nen on täysin turhaa, tulok­sil­la sitä ei voi mitenkään perustella.

    1. Nämä ylis­te­tyt johta­jat eivät ole koskaan pystyneet nos­ta­maan yri­tyk­sen tuot­tavu­ut­ta mil­lään muul­la keinol­la kuin työn­tek­i­jöi­den potkuilla.

      Steven Jobs?

  35. “Nokian olisi kan­nat­tanut Jor­ma Ollilan jäl­keen vuon­na 2006 mak­saa unel­ma­jo­hta­jalle mil­jardin vuosi­palkkaa, jot­ta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Soin­in­vaara, olet pölvästi! Elop oli mikkisof­t­an myyrä ja sen ain­oa todel­li­nen tehtävä oli laskea mokian osak­keen arvoa niin paljon, että mikkisof­ta saa sen hal­val­la. Mikkisof­t­an viralli­nen poli­ti­ik­ka on yhä “embrace, extend, extin­quish”, eikä se tule koskaan mik­sikään siitä muut­tumaan. Ensi­makua tästä nähti­in mokian kohdal­la sil­loin, kun mikkisof­ta ilmoit­ti, ettei mokian kapu­loi­hin saa päivitet­tyä uut­ta win­ho­tuk­sen kapulaver­sio­ta. Tämä uuti­nen rom­ah­dut­ti täysin mokian kapu­latuotan­non arvon.

    Yksikään johta­ja ei ole mil­jardin arvoinen, mis­sään yrityksessä.

  36. JTS: Vähän vaikea ymmärtää mik­si ruoan­lait­ta­mi­nen koul­u­laisile on eri­laista kuin nor­maalis­sa työpaikkaruokalassa. 

    Ovatko koulu­jen keit­täjät mielestäsi jotain erikoisas­iantun­ti­joi­ta — vai puhutaanko me nyt tässä niin kuin himp­pasen eri asioista?

  37. Mik­si sote-uud­is­tuk­ses­sa hal­li­tus nyt käytä hyväk­si asiantun­ti­joitaan, ts. alan pro­fes­sore­ja (Tuori, Mek­lin, Vakkuri ym.)ja asiantun­ti­jalaitok­sia kuten THL. 

    Niiden viestiä ei nyt todel­lakaan kuun­nel­la ja yritetään saa­da nämä toteut­ta­maan hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa. Mitä teemme täl­laisil­la laitok­sil­la ja asiantun­te­muk­sel­la, jos niitä ei kuun­nel­la pen­nin ver­taa ? Näyt­tävät useim­mat kan­nat­ta­van kak­si­ta­soista mallia, mut­ta hal­li­tus on pan­nut sote-uud­is­tuk­sen palvele­maan vain kuntauudistusta.

  38. Liian van­ha:
    Tilas­tokeskuk­sen mukaan eri­ty­isas­iantun­ti­ja ansait­si julkisel­la sek­to­ril­la 4642 euroa kuukaudessa vuon­na 2012.

    Yksi­tyisel­lä vas­taavasti luokitel­tu­sai 4299 euroa kuussa

    Kyseinen tilas­to ei huomioi tehtävien vaa­tivu­ut­ta eikä koulutustasoa.

  39. Hyvä Osmo Son­in­vaara — puheet johta­jien mar­gin­aalis­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta ovat valitet­ta­van yleisiä, mut­ta eivät kyl­lä kestä alkeel­lis­in­takaan kri­it­tistä analyysia.

    Ns. kom­ple­men­taari­sis­sa jär­jestelmis­sä (kuten yri­tyk­set) yksit­täisen henkilön (johta­ja tai ei) mar­gin­aa­li­nen tuot­tavu­us on mieletön käsite. Teemas­ta on kir­joitet­tu talousti­eteen kir­jal­lisu­udessa noin 50 vuotta.

    Vähän kuin kir­joit­taisi auton vasem­man takarenkaan mar­gin­aalis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta auton suori­tuskykyyn. Kuin­ka mielekästä mah­taa olla?

    yst terv

    Mikko Ketokivi
    Liike­talousti­eteen professori
    IE Busi­ness School, Madrid

  40. Niin­päni­in, yri­tys­ten nnousun takana on aina riv­i­työt­nenki­jät jot­ka kek­sivät hyviä tuot­tei­ta tai tekevät hyviä jut­tu­ja, mut­ta sit­ten kun menee perseelleen, vika ei olekaan työn­tek­i­jöis­sä, jot­ka suolta­vat pihalle käyt­tökelvo­ton­ta ps***aa, vaan vika tietenkin ylim­mässä johdossa 😉

    (itse olen sitä mieltä että fir­mat nou­se­vat tai kaatu­vat ylim­män johdon mukana, siinä ei paljoa riv­i­työn­tek­i­jät tun­nu missään)

  41. Liian van­ha:
    Tilas­tokeskuk­sen mukaan eri­ty­isas­iantun­ti­ja ansait­si julkisel­la sek­to­ril­la 4642 euroa kuukaudessa vuon­na 2012.

    Yksi­tyisel­lä vas­taavasti luokitel­tu­sai 4299 euroa kuussa

    Linkkisi ei toi­mi. Ja sin­ul­la on niin vah­va track record tilas­to­jen väärinymmärtämis­es­tä tai tahal­lis­es­tä vääris­telystä, että tätäkään tuskin kukaan pure­mat­ta nielee.

    Esimerkik­si val­ti­ol­la palkko­jen kak­soisepä­tas­apaino on hyvin tiedos­sa ole­va ilmiö. Se tarkoit­taa sitä, että vähem­män vaa­tivis­sa tehtävis­sä val­ti­ol­la mak­se­taan yksi­tyis­sek­to­ria parem­paa palkkaa, mut­ta mitä korkeam­min koulute­tus­ta ja vaa­ti­vam­mas­ta asiantun­ti­jate­htävästä on kyse, sitä enem­män yksi­tyis­sek­to­ril­la mak­se­taan vas­taavas­ta tehtävästä.

  42. Evert The Nev­er­Rest: Lawler toteaa, että joil­lakin hal­li­tusten jäse­nil­lä on eri­tyi­nen intres­si korot­taa varsinkin toim­i­tusjo­hta­jan palkkioi­ta – he ovat näet itse muiden yri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jia. Hei­dän tavoit­teenaan on korot­taa oman viiteryh­män palkkio­ta­son kaut­ta omia etu­jaan. Tämä on johtanut palkko­jen karkaamiseen käsistä.

    Juuri näin on tapah­tunut myös Suomes­sa. Asi­aa aut­toi tun­net­tu kon­sult­ti­toimis­to, joka kehit­ti erään­laisen ylim­män johdon vir­tu­aalisen AY-liik­keen: Toimis­to kyseli tietoon­sa ylim­män johdon palkat, laati tilas­tot ja kansal­liset ja kan­sain­väliset ver­tailu­lu­vut. Yri­tysjo­hto sai nämä tilas­tot ja luvut käsi­in­sä mak­samal­la tiedoista kon­sul­tille. Yri­tys siis mak­soi johta­jien­sa AY-maksun.

    Evert The Nev­er­Rest: Paras johta­ja fir­malle kuin fir­malle on – ei palkka­jo­hta­ja – vaan kut­sumusjo­hta­ja, jol­la on vah­va sub­stanssiosaami­nen ja/tai fir­man tuntemus. 

    Täl­laisia ideaal­isia johta­jia on mil­jardiyri­tyk­sis­sä kovin har­vas­sa. Hei­dän varaansa ei asioi­ta voi laskea. Hyviä johta­jia on onnek­si paljon enem­män ja heitä voidaan koulut­taa lisää hyväl­lä saannolla.

    Mil­jardilu­okan yri­tyk­sis­sä on ongel­mana, että niiden suurim­mil­la omis­ta­jil­la on usein vain lyhyen tähtäyk­sen intres­si. Jos hal­li­tus ja toimi­va johto joutu­vat ris­tiri­itaan, toimi­va johto saa potkut. Vaku­u­tus- tai sijoi­tusy­htiö myy mielu­um­min yhtiön osak­keet hyvään hin­taan kuin ajaa yhtiön kriisiin.

    Johdon palkat ovat heille evvk!

  43. JTS: Heh, vitsin repäisit. 

    Ettei muuten jäisi epä­selvälk­si, niin mielestäni julkisel­la sek­to­ril­la olisi tosi­aan enem­män kuin riit­tävästi leikat­tavaa, ratio­nal­isoitavaa ja tehostet­tavaa. Nyt nimit­täin alka­isi ole­maan viimeinen het­ki pohtia sitä, miten julkisen sek­torin tur­suami­nen pysäytetään 60% per BKT tietämille ja miten sitä ale­taan leikkaa­maan aluk­si esim. jon­nekin 45% tun­tu­maan (ja siitä edelleen vaik­ka kol­man­nek­sen tienoille, jos tarvet­ta vielä löytyy).

    Tässä kuitenkin tarvit­taisi­in ihan oikeasti vähän aja­tustyötä mm. siitä, mitä oikeas­t­aan pitäisi jät­tää yhteiskun­nan vas­tu­ulle ja mitkä yksilöt voisi­vat ihan hyvin hoitaa itse, mitä asioi­ta val­tion on tehtävä ja mitkä voitaisi­in jät­tää yksi­tyiselle sek­to­rille, kuin­ka paljon valvon­taa ja säädök­siä oikeasti tarvit­taisi­in jne.

    Jos asioi­ta ale­taan pop­ulis­tis­es­ti hoita­maan vaa­ti­mal­la kat­e­goris­es­ti julkisen sek­torin palkko­ja alas ja lomia yms. mah­dol­lisia etu­ja pois, niin ollaan menos­sa kyl­lä aikallail­la väärään suun­taan. Täl­laiset “kur­ju­ut­ta kaikkille” kyyky­tyk­set kun eivät voi johtaa kuin entistä tehot­tomam­paan julkiseen sektoriin.

  44. Olen yhä sitä mieltä että julkisel­la puolel­la asiantun­ti­joiden palkan olisi olta­va alhaisem­pi kuin yksi­tyisel­lä. Tutk­i­joi­hin jne. tämä ei juuri iske kos­ka läh­es kaik­ki tutkimustyö tapah­tuu jo muutenkin julkisel­la puolella.

    ps. en väit­tänyt että julki­nen sek­tori ei tuo­ta hyö­tyä, vaan että meil­lä ei ole varaa mak­saa julkisel­la puolel­la yhtä kovia palkko­ja kuin vien­ti­te­ol­lisu­udessa. Toinen asia on sit­ten se, että vien­ti­te­ol­lisu­udessakin asiantun­ti­joiden net­topalkat ovat niin alhaiset että aivovuo­to mui­hin län­si­mai­hin on tosiasia.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Steven Jobs?

    Job­shan oli yri­tyk­sen perus­ta­ja eikä sivus­ta palkat­tu johta­ja kuten Elop sun muut. Ivät nämä täl­laiset ole miljoonien arvoisia johta­jia. Samat potkut työn­tek­i­jöille antaa tavisjo­hta­ja muu­ta­man ton­nin kuukausipalkalla.

  46. Tämä aja­tusleik­ki nojaa epäre­al­is­tille perustalle, lin­eaariseen abstak­tiseen ajat­telu­un: Soin­in­vaara:” Jos pystyy tehosta­maan tuhan­nen hen­gen yri­tyk­sen toim­intaa pros­en­til­la, on ansain­nut kymme­nen hen­gen palkkara­hat. Vipu­var­si on tätä vielä paljon suurem­pi, kun yri­tys toimii voit­ta­ja vie kaiken ‑markki­noil­la. Nokian olisi kan­nat­tanut Jor­ma Ollilan jäl­keen vuon­na 2006 mak­saa unel­ma­jo­hta­jalle mil­jardin vuosi­palkkaa, jot­ta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Siinä ole­taan johta­jan toimi­van irral­laan hyvin kom­plek­si­sista vuorovaiku­tusverkos­toista ja omil­la teoil­laan vaikut­ta­van “iden­ti­fioitaval­la taval­la” todel­lisi­in tapahtumiin.

  47. Jotain on pahasti pielessä, jos fir­man pomoa motivoi enem­män vain oman palkan kohot­ta­mi­nen, bonuk­set tai pikavoitot kuin fir­man (ja sen henkilöstön) pitkän tähtäi­men menestys. 

    Mil­lä perus­teel­la henkilöko­htainen ahneus johdon tapauk­ses­sa on yri­tyk­sen tai muun organ­isaa­tion etu?

    Paljonko on fir­mo­ja, jois­sa asiantun­ti­ja tien­aisi (ansai­tusti) enem­män kuin pomonsa?

  48. “möi Suomen kru­u­nun­jalokiv­en pilkkahin­taa Microsoft­ille. Suo­ma­laisia tämä syys­täkin har­mit­taa, mut­ta Nokian osakkei­den arvo nousi selvästi ja osak­keen­o­mis­ta­jista pääosa on ulko­maalaisia.”

    Nokia ei ollut enää mikään Suomen kru­u­nun­jalokivi vaan Nokian puhe­lin busi­ness oli kiviri­ip­pa Nokia-nimiselle yritykselle. 

    Kun Nokian verkkop­uoli pääsi siitä tuh­laa­japo­jas­ta eli nar­sis­tista eroon, hin­ta nousi heti. 

    Hienoa että puhe­lin busi­ness kel­pasi Microsoft­ille. Microsoft­in oli itse asi­as­sa pakko ostaa se kos­ka muuten Win­dows Phone olisi kuollut. 

    Se kuolee var­maan muutenkin mut­ta toden­näköisyys on sen­tään hiukan pienempi. 

    Kenellekään muulle Nokian puhe­lin busi­ness ei olisi kel­van­nut. Olis se jo siinä jamas­sa. Ollilakin myön­si että vuon­na 2007 hän ei enää voin­ut luot­taa siihen mitä organ­isaa­tio hänelle ker­toi. Organ­isaa­tio ker­toi hänelle mm. että Sym­bian pär­jää iPhonelle.

  49. JTS:
    ‘snip’
    Vähän vaikea ymmärtää mik­si ruoan­lait­ta­mi­nen koul­u­laisile on eri­laista kuin nor­maalis­sa työpaikkaruokalassa.
    ‘snip’

    Vaikea on tosi­aan ymmärtää, joten antaa­pa tul­la jokunen numeroti­eto ko. erosta.

  50. NSN:lle Microsoft-kaup­pa oli riemu­juh­lan aihe. Jubileum. Kiitos Elop­ille! Tähän tulk­in­taan viit­taisi Rajiv Surin haas­tat­telu marraskuulta: 

    “Asi­akkaat oli­vat huolis­saan NSN:n jatku­vu­ud­es­ta. Se oli todel­li­nen pelko. Vielä senkin jäl­keen kun olimme kään­täneet liike­toimin­nan kan­nat­tavak­si, osa isoista asi­akkaista oli huolis­saan siitä, käytet­täisi­inkö kas­saamme Nokian laiteyk­sikön ongelmien kor­jaamiseen. Enää näitä epäi­lyk­siä tai pelko­ja ei ole”, Suri ker­too yhtiön pääkont­toris­sa Espoon Karaportissa.”

  51. Tapio: Täl­laisia ideaal­isia johta­jia on mil­jardiyri­tyk­sis­sä kovin har­vas­sa. Hei­dän varaansa ei asioi­ta voi laskea. Hyviä johta­jia on onnek­si paljon enem­män ja heitä voidaan koulut­taa lisää hyväl­lä saannolla.

    Petersin ja Water­manin tutkimis­sa yri­tyk­sis­sä jatku­vu­us joh­dos­sa hoidet­ti­in rekry­toimal­la johta­ja talon sisältä — mut­ta huom. heitä ei kas­vatet­tu tai palkat­tu hallinnos­ta vaan linjasta. 

    Jos fir­man hallinnos­ta nimit­tää toim­i­tusjo­hta­jan, niin hän on tyyp­il­lis­es­ti kus­tan­nusjo­hta­jia, jolle tuoteke­hi­tys ja myyn­ti ovat vähem­män tärkeitä kuin säästöt ja leikkaukset.

    Nokian viimein suo­ma­lainen toim­i­tusjo­hta­ja Kallasvuo tuli esikun­ta­hom­mista ja hänestä tuli säästö/kustannusjohtaja.

    Kallasvuo oli henkilöko­htais­es­ti Bochu­mis­sa tehtaan lakkau­tu­mis­pu­uhissa. Roma­ni­as­sa oli valmis­tuk­selle vieläkin halvem­pi paik­ka. Näis­sä puuhissa häneltä jäi huo­maa­mat­ta, miten Android ja Apple ajoi­vat ohi.

  52. Raimo K: Vaikea on tosi­aan ymmärtää, joten antaa­pa tul­la jokunen numeroti­eto ko. erosta.

    PAM 9,88 — 10,77 e/h 1571 — 1703 e/kk (tar­joil­i­ja, kas­sa, kok­ki, siivoo­ja jne, matkailu‑, rav­in­to­la- ja ohjelmapalveluala)

    KVTES sisältää mon­elaista, mut­ta Kun­tatyö­nan­t­jat anata­vat tehtäv­in­mik­keen mukaisen palkkatason:
    1860 e/kk, kokon­aisan­sio­ta­so 2233 e/kk, kok­ki. +30%.

    TopChef ja Mas­terChef ohjelmien mukana kiin­nos­tus kokin hom­mi­in on kas­vanut roimasti. 

    Julkisen sek­torin palknko­ro­tuk­sia on vähän vaikea ymmärtää, kun ne lomae­dut ja irti­sanomis­suo­ja. Bonuk­se­na on poli­it­tisen akti­ivi­su­u­den tuo­ma etu työ­paikan saamisessa.

  53. eemil: Job­shan oli yri­tyk­sen perus­ta­ja eikä sivus­ta palkat­tu johta­ja kuten Elop sun muut. Ivät nämä täl­laiset ole miljoonien arvoisia johta­jia. Samat potkut työn­tek­i­jöille antaa tavisjo­hta­ja muu­ta­man ton­nin kuukausipalkalla.

    Kävisikö suo­ma­lai­sista kova­palkkai­sista johta­jista Kone Oyj ja Mat­ti Alahuh­ta? Ei ole mikään saneerauscase.

  54. Coun­try­boy:
    Mik­si sote-uud­is­tuk­ses­sa hal­li­tus nyt käytä hyväk­si asiantun­ti­joitaan, ts. alan pro­fes­sore­ja (Tuori, Mek­lin, Vakkuri ym.)ja asiantun­ti­jalaitok­sia kuten THL. 

    Niiden viestiä ei nyt todel­lakaan kuun­nel­la ja yritetään saa­da nämä toteut­ta­maan hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa. Mitä teemme täl­laisil­la laitok­sil­la ja asiantun­te­muk­sel­la, jos niitä ei kuun­nel­la pen­nin vertaa ?

    Ei hätää — eiköhän tilanne tule aika nopeasti kor­jau­tu­maan kiitos Käteisen kabi­netin junaile­man Tekesin ja tutkimus­laitosten määrära­ho­jen ryöstön “yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävän” tutkimuk­sen rahoit­tamisek­si. Jatkos­sa saadaan taa­tusti enem­män himas­ra­port­te­ja ja ollila­selvi­tyk­siä, joiden tek­i­jät ymmärtävät mitä tilaa­jat odottavat.

    Tietysti osa tästä rahas­ta kanavoidaan Suomen akatemi­an kaut­ta, mut­ta tämä ei tuone ongelmia, kos­ka SA on osoit­tanut omaa­vansa herkän kor­van kuun­nel­la “yhteiskun­nal­lisia tarpei­ta” rahoi­tus­päätök­sis­sään. Ja pitäähän kuu­li­aisu­ud­es­ta aina palkita.

    Sek­toritutkimus­laitok­set ovat jo nyt olleet ihan kiitet­tävässä kutis­tu­miskier­teessä mm. Senaat­ti-riistäjät maaor­ju­u­den ansios­ta ja tämän “Käteisen kävel­lyk­sen” jäl­keen eräässäkin laitok­ses­sa juoruil­laan, että pari vuo­den kulut­tua väkeä olisi viidennes vähem­män kuin nyt. Ei muu­ta kuin pari reipas­ta uud­is­tus­ta vielä päälle, niin päästään mokomista kokon­aan eroon.

    Jatkos­sa tieteel­lis­es­ti oikeak­si todis­tet­tua poli­ti­ikkaa päästäänkin tekemään ilman mitään turhia soraääniä!

  55. Ettan: ps. en väit­tänyt että julki­nen sek­tori ei tuo­ta hyö­tyä, vaan että meil­lä ei ole varaa mak­saa julkisel­la puolel­la yhtä kovia palkko­ja kuin vientiteollisuudessa. 

    Se, mihin meil­lä ei todel­lakaan ole varaa, on takaisin 1600-luvulle haikail­e­va merkan­tilisti­nen kuvitel­ma, että vien­ti­te­ol­lisu­us on yhtä kuin Oikea Kun­nolli­nen Hyv­in­voin­tia Tuot­ta­va Talouselämä, ja että kaik­ki, mikä poikkeaa vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta jotenkin johonkin suun­taan, on jonkin­lainen virhe maailmassa.

    Miten ihmeessä joku USA, jon­ka kaik­ki tavar­avi­en­ti yhteen­sä on jotain 8 tai 9 pros­ent­tia BKT:stä, on voin­ut mitenkään nous­ta lamas­ta? Olisiko osaseli­tys siinä, että Fedis­sä ei kukaan onnek­si osaa suomea?

  56. Esimerkik­si Puo­lus­tusvoimien ruokahuol­lon tapauk­ses­sa keit­täjät arvioi­vat ansio­ta­son­sa tip­pu­van jopa 15 % kun yhtiöitet­tävä toim­into halusi siir­tyä Maran sopimuk­seen julkisen alan sopimuk­sen sijaan.

    Julkisel­la sek­to­ril­la pieni­palkkaisil­la on yksi­ty­istä sek­to­ria kovem­mat ansiot. Juuri tämä ongel­ma voidaan pois­taa ulkois­tuksin, palka­nalen­nuksin sekä irtisanomisin.

    Me kokoomus­laiset ja vihreät asiantun­ti­jata­son virkamiehet olemme tosin etumme ansain­neet ja jopa palkkakuopassa! !

  57. Muis­tan hämärästi HSn kir­joituk­sen var­maan vuosikymme­nen takaa jos­sa kanadalais­pro­fes­sori arvosteli suo­ma­laista palk­ka- vs pääo­mat­u­lo­jen jär­jestelmää: raskaasti verote­tu­ista palkkat­u­loista ei ole help­po säästää niin paljon että pysty­isi siir­tymään kevyem­min verotet­tu­jen pääo­mat­u­lo­jen saa­jak­si. Jos yhteen luokkaan syn­nyt, sieltä ei hevin toiseen vaihdeta.

  58. Aiem­min men­neessä maail­mas­sa julkisen sek­torin pienem­pi palkkata­so kor­vat­ti­in pidem­mäl­lä loma­l­la, parem­mal­la eläk­keel­lä ja joil­lakin muil­la eduil­la. Vaik­ka palkkat­so on nous­sut, erikoisa etu­ja on jäänyt.

    Puol­s­tusvoimis­sa henkilökun­ta osal­lis­tuu armei­jan koulu­tuk­seen, siis käy ampumasasa ja vas­taavaa. Ulkois­te­tus­sa tai eriyte­tyssä toimin­nos­sa keski­tytään huolta­maan ajoneu­vo­ja, tekemään ruokaa tai mikä onkaan työnä. Muu­tos lie­nee hyväk­si kaikille.

    Julkisen sek­torin kulut kate­taan yksi­ty­sen sek­torin tekemisel­lä, mikä tun­tuu vähän uno­htuneen tässä keskustelussa.

  59. Evert The Nev­er­Rest: Petersin ja Water­manin tutkimis­sa yri­tyk­sis­sä jatku­vu­us joh­dos­sa hoidet­ti­in rekry­toimal­la johta­ja talon sisältä – mut­ta huom. heitä ei kas­vatet­tu tai palkat­tu hallinnos­ta vaan linjasta. 

    Oma kokeke­muk­seni on täysin sama. Ongel­mana tun­tuu ole­van se, että vaku­u­tusy­htiöil­lä ja muil­la suur­si­joit­ta­jil­la on paljon val­taa suurten yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa. Näi­den edus­ta­jat suo­si­vat juristien ja talous­mi­esten nos­tamista johtoon, sil­lä sel­l­aisi­a­han he itsekin ovat, jol­loin “kieli” on sama.

    Toinen ja vielä vakavampi asia on, että suur­si­joit­ta­jien sitou­tu­mi­nen yhtiöön on usein vähäistä. Jos kri­isi uhkaa, osak­keet vain myy­dään hyvis­sä ajoin pois. Suur­si­joit­ta­jienkin raha on siis tietyssä mielessä isännätöntä.

  60. Uschanov, Suomen ja USAn ver­taami­nen ontuu vähän. USA:n 300-miljoon­ainen väestö tar­joaa suuret markki­nat ja mah­dol­lisu­u­den hyö­dyn­tää skaalae­tu­ja tuotan­nos­sa, Suomen väk­iluku on samaa luokkaa kuin Detrotin seudun (Detroit met­ro­pol­i­tan area). Jos Detroitin seudul­la (esim. Dear­bor­nissa) ei olisi “vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta” koko USA:han, niin sille kävisi samoin kuin keskuskaupungilleen.

    Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että mas­si­ivista kauppa/vaihtotaseen yli­jäämää ei kan­na­ta tavoitel­la, rahas­sa uimi­nen ei lisää merkit­tävästi hyv­in­voin­tia. Kuitenkin, näin pienen maan talous on vah­va vain jos tuot­teemme kel­paa­vat muillekin kuin meille.

  61. Viherinssi: Kävisikö suo­ma­lai­sista kova­palkkai­sista johta­jista Kone Oyj ja Mat­ti Alahuh­ta? Ei ole mikään saneerauscase.

    Alahuh­dan vuosian­siot ovat erään läh­teen mukaan 3,4 miljoon­aa euroa. Se on moninker­tais­es­ti liian suuri palk­ka. Olen var­ma siitä, että Alahuh­ta tek­isi työn­sä yhtä hyvin , vaik­ka ansio olisi vain hie­man pk-yri­tyk­sen toimarin palkkaa suurem­pi. Ja jos hän­tä ei palk­ka tyy­dyt­täisi, niin tilalle tuli­joi­ta olisi yllin kyllin.

    Etu­jen sit­o­mises­sa yhtiön tulok­sen tekoon on hyvä asia, mut­ta ansio­tu­lo­jen sun muiden etu­jen määrä on nyky­i­sis­sä suuryri­tyk­sis­sä täysin väärässä asteikossa. 

    Tulosparan­nuk­sen seu­rauk­sen täy­tyy näkyä myös koko työn­tek­i­jä­por­taas­sa, siis­ti­jöi­hin asti.

  62. JTS: PAM 9,88 – 10,77 e/h1571 – 1703 e/kk (tar­joil­i­ja, kas­sa, kok­ki, siivoo­ja jne, matkailu‑, rav­in­to­la- ja ohjelmapalveluala)

    KVTES sisältää mon­elaista, mut­ta Kun­tatyö­nan­t­jat anata­vat tehtäv­in­mik­keen mukaisen palkkatason:
    1860 e/kk, kokon­aisan­sio­ta­so 2233 e/kk, kok­ki. +30%.
    ‘snip’

    Kyl­lä, KVTES sisältää mon­en­laista, mut­ta kyse oli koulun keit­täjästä eli älä yritä sekoit­taa (tar­joil­i­ja, kas­sa, kok­ki, siivoo­ja jne. eivät kuu­lu tähän vertailuun).
    En vielä noil­la tiedoil­la usko, että koulun keit­täjä on huippupalkattu.

  63. eemil: Alahuh­dan vuosian­siot ovat erään läh­teen mukaan 3,4 miljoon­aa euroa. Se on moninker­tais­es­ti liian suuri palk­ka. Olen var­ma siitä, että Alahuh­ta tek­isi työn­sä yhtä hyvin , vaik­ka ansio olisi vain hie­man pk-yri­tyk­sen toimarin palkkaa suurem­pi. Ja jos hän­tä ei palk­ka tyy­dyt­täisi, niin tilalle tuli­joi­ta olisi yllin kyllin.

    Me puhumme eri asioista. Tähän vas­ta-argu­ment­ti on se, että jos Kone mak­saisi Alahuh­dalle vähem­män, hän olisi voin­ut men­nä jon­nekin muualle. Hyvästä toimarista kan­nat­taa mak­saa hyvä osu­us voitosta.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että toden­näköis­es­ti Alahuh­ta tek­isi yhtä hyvää jälkeä kymme­ne­sos­apal­ka­lla, jos yleinen palkkata­so olisi sellainen.

    Mut­ta siis ker­tauk­se­na se, mihin minä vastasin:

    eemil: Nämä ylis­te­tyt johta­jat eivät ole koskaan pystyneet nos­ta­maan yri­tyk­sen tuot­tavu­ut­ta mil­lään muul­la keinol­la kuin työn­tek­i­jöi­den potkuilla.

    Ymmärtääk­seni Koneen Alahuh­ta on ylis­tet­ty johta­ja, ja hän on pystynyt nos­ta­maan Koneen tuot­tavu­ut­ta aivan muil­la keinoil­la kuin potkuil­la. Yksi Koneen suurimpia kil­pailu­valt­te­ja on kehut­tu ja esimerkilli­nen HR-toim­inta. (Kone lie­nee ain­oa suo­ma­lainen yri­tys, jon­ka HR-johta­ja on vakioasi­akas miljoonat­u­lois­t­en kerhossa.)

  64. Tom­mi Uschanov: Miten ihmeessä joku USA, jon­ka kaik­ki tavar­avi­en­ti yhteen­sä on jotain 8 tai 9 pros­ent­tia BKT:stä, on voin­ut mitenkään nous­ta lamas­ta? Olisiko osaseli­tys siinä, että Fedis­sä ei kukaan onnek­si osaa suomea?

    Jos ver­taat Yhdys­val­to­ja, oikea ver­tailuko­h­ta on EU. Jos ver­taat Suomea, oikea ver­tailuko­h­ta on yksi osavaltio.

    Sinän­sä olet oike­as­sa siinä, että vien­tipros­ent­ti ei ole mikään autu­aak­sitekevä asia. Vien­ti tarvi­taan vain tas­apain­ot­ta­maan tuon­tia, ja tuon­tia on vain sik­si, että joku muu osaa tehdä asioi­ta halvem­mal­la kuin me.

    Tuotan­non ja eri­tyis­es­ti tuoteke­hi­tyk­sen skaalae­dut ovat kuitenkin sel­l­ainen tek­i­jä, joka väk­isinkin tekee pien­estä talousalueesta vien­ti­in ja tuon­ti­in perus­tu­van. Suo­ma­lainen taulutele­vi­siote­hdas ei pysty ole­maan kus­tan­nuste­hokas pelkil­lä koti­markki­noil­la. Joko tehdas tekee taulutele­vi­sioi­ta kovin mon­elle muullekin (ja on vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta) tai sit­ten se katoaa.

    Pieni maa joutuu erikois­tu­maan, ja se erikois­tu­mi­nen tarkoit­taa run­sas­ta ulko­maankaup­paa. Isos­sa maas­sa koti­markki­nat riit­tävät paljon erikois­tuneem­pi­en tuot­tei­den tekemiseen ja parem­paan kus­tan­nuste­hokku­u­teen suur­sar­jatuotan­nos­sa. Lisäk­si isoon maa­han osuu enem­män omia luon­non­va­ro­ja, jol­loin luon­non­va­rakaup­pakin vähe­nee. Suomes­sa on puu­ta yli oman tarpeen mut­tei öljyä ollenkaan.

    (Yhdys­val­lois­sa se taulutele­vi­sio­tuotan­tokin voisi kan­nat­taa ihan koti­markki­noil­la. Tosin käytän­nössä siinä käy niin, että yhdys­val­ta­laiset osta­vat töl­löt­ti­men­sä Kiinas­ta ja mak­sa­vat pain­o­tuor­eil­la seteleil­lä, ja jol­lain ihmeel­lisel­lä taval­la val­u­ut­ta ei silti romahda.)

    Näistä triv­i­aaleista syistä vien­tiä — eikä varsinkaan tavar­avi­en­tiä — ei voi ver­ra­ta eri kokois­t­en talousaluei­den välil­lä. EU:ssa tavar­avi­en­nin osu­us BKT:sta on noin 13 %. Yksi iso ero USA:han lie­nee ener­gia, kol­mannes EU:n tavaratuon­nista on öljyä.

  65. Mikko Kivi­ran­ta: Muis­tan hämärästi HSn kir­joituk­sen var­maan vuosikymme­nen takaa jos­sa kanadalais­pro­fes­sori arvosteli suo­ma­laista palk­ka- vs pääo­mat­u­lo­jen jär­jestelmää: raskaasti verote­tu­ista palkkat­u­loista ei ole help­po säästää niin paljon että pysty­isi siir­tymään kevyem­min verotet­tu­jen pääo­mat­u­lo­jen saa­jak­si. Jos yhteen luokkaan syn­nyt, sieltä ei hevin toiseen vaihdeta.

    Tässä on kyl­lä totu­ut­ta siemenek­si, mut­ta sit­tem­min vero­pros­en­tit ovat läh­estyneet toisi­aan huo­mat­tavasti. Jos jätetään eri­laiset yrit­tämiseen liit­tyvät vero­huo­jen­nushim­melit väli­in, vero­pros­ent­ti yri­tyk­sen tuo­to­s­ta pääo­mat­u­lon­saa­jan kukka­roon vas­taa jo varsin korkei­den palkkat­u­lo­jen veroprosenttia.

    Yksi iso jut­tu on se, että palkkat­u­loista menee vähän huo­maa­mat­ta iso siivu TELlinä sijoi­tus­var­al­lisu­udek­si. Pääo­mat­u­lois­sa näin ei käy. Täl­lä on suurem­pi vaiku­tus kuin veroprosenteilla.

    Muutenkin aja­tus taval­lisen kansalaisen siir­tymis­es­tä pääo­mat­u­loil­la elämään on aika kaukana reali­teeteista oikein mis­sään päin maail­maa. Joku onnis­tuu joskus jos­sain, mut­ta tavalli­nen tal­laa­ja saa elää lähin­nä pal­ka­llaan vastakin.

    Sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta ja yksi­ty­istä rahaa kai­vataan kyl­lä tässä maas­sa kipeästi, eri­tyis­es­ti vähän riski­hakuisem­paa yksi­ty­istä rahaa. Sitä saa kuitenkin käytän­nössä vain ihmisiltä, joiden var­al­lisu­us ylit­tää erit­täin huo­mat­tavasti sen, mitä palka­nsaa­ja voi työl­lään kerätä.

  66. “Me puhumme eri asioista. Tähän vas­ta-argu­ment­ti on se, että jos Kone mak­saisi Alahuh­dalle vähem­män, hän olisi voin­ut men­nä jon­nekin muualle. Hyvästä toimarista kan­nat­taa mak­saa hyvä osu­us voitosta.”

    Suo­ma­laisia toimare­i­ta ei ole mis­sään päin maail­maa keskisu­uris­sa tai suuris­sa firmoissa .
    Eikä löy­dy seu­raaval­takaan por­taal­ta, kun Kivisaari sai kenkää TeliaSonerasta.

    Ja jos joku läh­teekin niin uuden voi palkata vaik­ka Inti­as­ta, sieltä löy­tyy hyvin koulutet­tu­ja ja kokenei­ta pilkkahintaan

    Esim Rajeev Suri on ollut Nokia Solu­tions and Net­worksin toim­i­tusjo­hta­ja 1. lokaku­u­ta 2009 alka­en. Suril­la ei ole kuin alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to (Bach­e­lor of Engi­neer­ing) joten sekin riit­tää mene­tyk­sel­lisen liike­toimin­nan vetämiseen

  67. Viherinssi: mak­sa­vat pain­o­tuor­eil­la seteleil­lä, ja jol­lain ihmeel­lisel­lä taval­la val­u­ut­ta ei silti romahda

    Val­u­ut­ta ei rom­ah­da, kos­ka sille on kysyn­tää. Sille on kysyn­tää, kos­ka se on maail­man tärkein reser­vival­u­ut­ta. Jos se rom­ah­taa, kukaan ei hyödy — ei edes euron reserviomis­ta­jat, joil­ta häviävät markki­nat. (Samat­en euroalue alkaa täl­löin yskiä, mikä las­kee sen kurssia.) Toki jos pain­okone kuume­nee liikaa, kurssi alkaa laskea, mut­ta se vain hyödyt­tää Yhdys­val­to­jen talout­ta, mikä taas vähitellen nos­taa kurssia.
    Se, joka ajoi dol­lar­in globaa­lik­si reser­vival­u­u­tak­si, oli nero.

  68. Job­sin ver­taami­nen Elopi­in on taas niin tyyp­il­listä Soin­in­vaaraa. Jobs oli fiblun perus­ta­ja ja keu­laku­va, liiankin paljon jälkim­mäistä. Hänen henkilöko­htaises­sa intres­sis­sään oli fiblun men­estys, se oli hänelle kun­nia-asia ja into­hi­mo. Elop­ille puolestaan oli annet­tu mikkisof­t­al­ta laskea mokian arvoa niin paljon, että mikkisof­ta saisi sen hal­val­la. Mikkisof­ta oli aiem­min yrit­tänyt luo­da omaa kapu­la­brändiä, mut­ta epäon­nis­tunut siinä surkeasti. Kapu­loi­ta ei koskaan tul­lut markki­noille, joten piti heit­tää kapu­loi­ta mokian rat­taisi­in jot­ta saati­in oma kapu­la halvemmalla.

    “– Microsoft­in toimin­nas­sa näkyy “hajo­ta ja hal­litse” ‑men­tal­i­teet­tia. Puhutaan ris­ti­in, annetaan ymmärtää yhtä ja toisaal­la jotain muu­ta, ja saadaan laite­valmis­ta­jat tais­tele­maan keskenään niin markki­nao­suuk­sista kuin Microsoft­in huomios­ta, Sarkamies sanoo.”

    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2012/10/03/analyytikko-hajota-ja-hallitse-on-isku-nokialle/201239107/170

  69. Liian van­ha: Suo­ma­laisia toimare­i­ta ei ole mis­sään päin maail­maa keskisu­uris­sa tai suuris­sa firmoissa .

    En ymmärtääk­seni kir­joit­tanut puol­ta sanaa kan­sain­välis­es­tä kil­pailus­ta. Koti­mainen riit­tää siihen, ettei huip­ulle voi mak­saa yleisen tason alle.

    Liian van­ha: Ja jos joku läh­teekin niin uuden voi palkata vaik­ka Inti­as­ta, sieltä löy­tyy hyvin koulutet­tu­ja ja kokenei­ta pilkkahintaan
    Esim Rajeev Suri on ollut Nokia Solu­tions and Net­worksin toim­i­tusjo­hta­ja 1. lokaku­u­ta 2009 alkaen. 

    Surin palk­ka ei tai­da olla julk­ista tietoa, mut­ta eiköhän se halpis­in­tialainenkin net­toa kuitenkin use­am­man miljoo­nan vuodessa.

  70. Eero Tilla­nen:
    Job­sin ver­taami­nen Elopi­in on taas niin tyyp­il­listä Soin­in­vaaraa. Jobs oli fiblun perus­ta­ja ja keu­laku­va, liiankin paljon jälkim­mäistä. Hänen henkilöko­htaises­sa intres­sis­sään oli fiblun men­estys, se oli hänelle kun­nia-asia ja intohimo.
    ‘snip’

    Ehkä, mut­ta jäähylle hänet pan­ti­in 1985–1996. Jobs tuli takaisin vas­ta kun Apple osti NeXT’in.
    Job­sin omat keksin­nöt aika vähäisiä… (samoin Bill Gatesin).

  71. Surin palk­ka ei tai­da olla julk­ista tietoa, mut­ta eiköhän se halpis­in­tialainenkin net­toa kuitenkin use­am­man miljoo­nan vuodessa. 

    Itse asi­as­sa Inti­as­sa her­ra iso­jo­hta­jat saa­vat suurem­pia palkko­ja kuin Suomes­sa. Absolu­ut­tis­es­ti, ei vain suh­teessa työn­tek­i­jä­ta­son palkkoihin.

  72. Eero Tilla­nen:
    “Nokian olisi kan­nat­tanut Jor­ma Ollilan jäl­keen vuon­na 2006 mak­saa unel­ma­jo­hta­jalle mil­jardin vuosi­palkkaa, jot­ta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Soin­in­vaara, olet pölvästi! Elop oli mikkisof­t­an myyrä ja sen ain­oa todel­li­nen tehtävä oli laskea mokian osak­keen arvoa niin paljon, että mikkisof­ta saa sen halvalla. 

    Nokia tajusi jo viime vuosikymme­nen puo­livälis­sä, että Sym­bian­in jäl­keen seu­raa­va kän­nykkä­sukupolvi tulee ole­maan Lin­ux-poh­jainen. Ei kai se muuten olisi kehit­tänyt 770:aa. Tosin samaa tekivät mon­et muutkin. Muun muas­sa piilaak­sos­sa pikku­fir­ma nimeltä Android Inc. Nokia ei läht­enyt vetämään seu­raa­van sukupol­ven kehi­tys­tä vaan pysyt­teli tur­val­lises­sa ja tuot­tavas­sa Sym­bianis­sa. Niin­pä Apple otti johta­jan roolin ja Android sit­ten kah­maisi koko potin.

    Tässä vai­heessa Nokia heräsi ja tote­si, että hei­dän Lin­ux-ver­sion­sa ei ole vielä julka­isukelpoinen, joten ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si jäi WP. Tässä vai­heessa palkat­ti­in Elop hoita­maan siir­tymi­nen Win­dowsi­in, minkä hän tekikin tehokkaasti. Kyse ei ole siitä, että palkat­ti­in Elop, joka teki (Nokian kannal­ta) väärän päätök­sen, vaan siitä, että tehti­in väärä päätös ja palkat­ti­in Elop toteut­ta­maan se.

    Ei siinä ole mitään järkeä, että lähetetään “myyrä” tuhoa­maan fir­ma, jot­ta voidaan ostaa se hal­val­la. Sil­loin­han sitä fir­maa ei enää kan­na­ta ostaa. Microsoft­in ongel­ma ei ole, miten saa­da itselleen isom­pi osu­us Win­dows Pho­nen tuo­toista, vaan miten saa­da sille suurem­pi markki­nao­su­us. Siinä tilanteessa sen ei kan­na­ta yrit­tää kam­meta pois puhe­lin­valmis­ta­jia vaan pikem­minkin koit­taa saa­da niitä lisää.

    Siihen, että WP ei läht­enyt nousu­un löy­tyy monia syitä. Ensin­näkin ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu näyt­tää alku­vai­heessa aika vaaka­suo­ral­ta. Toisek­si Microsoft­in Skype-kaup­pa hyy­dyt­ti välit oper­aat­tor­ei­hin. Kol­man­nek­si WP ei oikeas­t­aan tar­joa mitään merkit­tävää etua ver­rat­tuna Androidi­in tai iPhoneen.

  73. Juha Autero: Tässä vai­heessa Nokia heräsi ja tote­si, että hei­dän Lin­ux-ver­sion­sa ei ole vielä julka­isukelpoinen, joten ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si jäi WP. 

    No, enpä tiedä. N9 todisti päin­vas­taista. Kukaan ei vain tun­tunut mis­sään vai­heessa lait­ta­van käyt­töjär­jestelmää tuotan­toon tai pri­or­i­teetik­si ennen kuin oli liian myöhäistä vaan Elop ajoi koko roskan alas ja myi pois.

    Juha Autero: Ei siinä ole mitään järkeä, että lähetetään “myyrä” tuhoa­maan fir­ma, jot­ta voidaan ostaa se halvalla.

    On toki. Nokia oli pääasial­lis­es­ti Sym­bia­nia ja menos­sa lin­uxi­in. Tuotan­top­uoli oli kun­nos­sa ja rauta hyvää. Kun pis­tetään oma mies johtoon muut­ta­maan ja luk­it­se­maan käyt­töjär­jestelmäpuoli ja pide­tään se itse tehot­tomana fir­mo­jen välisen epäsynkro­nisaa­tion avul­la, osake las­kee ja bis­nek­sen saa ostet­tua halvem­mal­la. Perusasiathan siel­lä oli kun­nos­sa ja ne mitkä ei olleet, piti Microsoft­in muutenkin uusia.

    Juha Autero: Siinä tilanteessa sen ei kan­na­ta yrit­tää kam­meta pois puhe­lin­valmis­ta­jia vaan pikem­minkin koit­taa saa­da niitä lisää.

    Ellei tarkoi­tus ole päästä uudek­si Applek­si. Se on hyvä bisnes. Siinä sivus­sa voi sit­ten myy­dä käyt­töjär­jestelmää myös muille — Apple­han ei tätä tee, vaik­ka osta­jia olisi.

  74. anonyy­mi: No, enpä tiedä. N9 todisti päin­vas­taista. Kukaan ei vain tun­tunut mis­sään vai­heessa lait­ta­van käyt­töjär­jestelmää tuotan­toon tai pri­or­i­teetik­si ennen kuin oli liian myöhäistä vaan Elop ajoi koko roskan alas ja myi pois.

    Sitä käyt­tistä ei saatu tuotan­toon kos­ka se ei ollut valmis tuotantoon. 

    http://taskumuro.com/artikkelit/nokia-meegon-tarina,9

    On toki. Nokia oli pääasial­lis­es­ti Sym­bia­nia ja menos­sa lin­uxi­in. Tuotan­top­uoli oli kun­nos­sa ja rauta hyvää.

    Mitä teet tuotan­nol­la jos sieltä tulee vain kasa paskaa ja uudet tuot­teet eivät valmis­tu koskaan?

    Nokian ohjelmis­to-osaami­nen oli surkeaa ja turha tässä on mitään salali­it­to­te­o­ri­oi­ta kehitel­lä: Nokia rys­si ihan itse Meegon.

  75. Evert The Nev­er­Rest: Paras johta­ja fir­malle kuin fir­malle on – ei palkka­jo­hta­ja – vaan kut­sumusjo­hta­ja, jol­la on vah­va sub­stanssiosaami­nen ja/tai fir­man tun­te­mus. Tämän tote­si­vat Peters ja Water­man In Search of Excel­lence – tutkimuksessaan.

    Kut­sumusjo­hta­ju­us kor­reloi yri­tyk­sen men­estyk­seen. Usein fir­man alullepani­ja tai suku ovat kut­sumusjo­hta­jia. Heo­vat usein myös arvojohtajia.

    Varmin tapa tuho­ta ja sekoit­taa per­in­teikäs suku­fir­ma onkin palkata sinne fir­man kult­tuurille ja arvoille täysin vieras palkkajohto.

    Lukaisin­pa Evertin esimerkin innoit­ta­mana minäkin kyseisen Peters & Water­man’in, eri­no­maista tek­stiä. Samal­la valkeni mis­tä on lähtöisin nykyjo­hta­jien vil­li­tys arvoihin ja visioihin — kyseis­es­tä kirjasta!

    Ilmeis­es­ti 80-luvul­la joht­a­mi­nen keskit­tyi paljolti tilikir­jo­jen plaraamiseen. main­oskam­pan­joiden liik­keelle potkimiseen ja muutenkin pelkästään ‘kovi­in’ toimi­in. P & W tuo­vat esi­in, ilmeis­es­ti ensim­mäistä ker­taa, monis­sa sen ajan[*] men­estyneis­sä fir­moissa esi­in­tyneet lat­ti­ata­son toim­intata­vat — mah­dol­lisu­us varas­taa viral­li­sista pro­jek­teista hie­man omi­in uut­talu­ovi­in kokeilui­hin, suo­ra tiedonkulku MBWAn kaut­ta, asi­akkaan pitämi­nen kuninkaana pakkomiel­teek­si asti, ja niin pois­päin. P & W viit­taa­vat ilmiö­maail­maan ‘yri­tyk­sen arvoina’ ja oike­as­sa ovatkin että noil­la ja vas­taa­van­laisil­la asioil­la se kiri vedetään.

    Sit­ten kun Bill Hewlet­tin tai Dave Packardin tai Steven Job­sin tai Thomas Wat­sonin sijaan vede­tään pakas­ta joku palkka­jo­hta­ja joka näkee organ­isaa­tion­sa vain ERPin läpi ja jol­la ei ole hajuakaan mitä fir­mas­sa oikeasti tapah­tuu — sem­moinen kun kat­soo Nyky­suomen Sanakir­jas­ta mitä sana ‘arvo’ tarkoit­taa, seu­rauk­se­na ovat tavanomaiset kauheudet, henkilöstölle jaet­ta­vat arvo­muk­it, arvo­jo­htamis­sem­i­naar­it ja arvo­jen jalka­ut­tamis­work­shopit. Siis sen tajuamisen sijaan että lat­ti­ata­sol­la *val­lit­se­vat* jo ennestään jotkut arvot (esim. siel­lä varaste­taan jo pro­jek­teil­ta ja tehdään luovia avauk­sia), ja arvo­jen muut­ta­mi­nen ‑jos onnis­tuu ylipään­sä- tehdään *oma­l­la esimerkil­lä* ja *rekry­toin­nis­sa*. Itse käytän oman organ­isaa­tion arvo-kahvimukin sijaan kap­ina­henkises­ti kaver­il­ta saat­ua Kemi­ra Agron mukia, jon­ka kyl­jessä on lis­tat­tu avoimuus, luot­ta­mus, luovu­us ja muitakin ihan hyviä arvo­ja, vaik­ka ovatkin vier­aan organ­isaa­tion arvoja.

    ———————-
    [*] Kah­ne­man taasen väit­tää omas­sa kir­jas­saan että P & W:n men­estyviksi lis­taa­mat organ­isaa­tiot muut­tui­v­at P & W:n kir­jan julkaisemisen jäl­keen paljon vähem­män men­estyviksi. Se on kap­paleessa “The illu­sion of understanding”.

  76. Tapaus Rautaruuk­ki on hyvä esimerk­ki täysin pieleen men­neestä palk­it­semis­es­ta (ja johtamisesta).

    Vuon­na 2012 Rautaruukin toim­i­tusjo­hta­jalle mak­set­ti­in yli 656 000 euroa palkkaa. Lisäk­si tulee suori­tus­palkkiot 78 500, osakepalkkiot 37 000 ja lisäeläke­mak­sut 342 000 eli yhteen­sä 1,1 miljoon­aa euroa.

    Samaan aikaan Rautaruuk­ki teki 2,5 mil­jardin liike­vai­h­dol­la tap­pi­o­ta 50 miljoon­aa euroa.

    Toim­i­tusjo­hta­ja saa 60-vuo­ti­aana eläk­keelle jäädessään lisäeläk­keen, jon­ka taso on 60 pros­ent­tia las­ket­tuna kol­men viimeisen vuo­den palkan keskiarvosta.

    Mik­si näin pätevälle toim­i­tusjo­hta­jalle ei mak­se­ta fir­mas­s­apysymisop­tioi­ta? Toim­i­tusjo­hta­ja on sanonut, että tehtävät keskisu­uris­sa yhtiöis­sä kiin­nos­ta­vat, mut­ta ainakaan tois­taisek­si tar­jouk­sia ei ole tullut. 

    Lehti­ti­eto­jen mukaan toim­i­tusjo­hta­ja saa eläk­keen vaik­ka ei eläk­keelle jäisikään.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.