Esseitä tuloeroista (4) Mikä kasvattaa suuria palkkoja?

3.1.2014 · Aihe: Talouspolitiikka 

Reaaliansioiden kasvu on pohjimmiltaan peräisin tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan välttämättä nosta työntekijöiden reaaliansioita, vaan voi jopa laskea niitä. Jos automatisointi merkitsee väen vähentämistä puoleen, on jäljelle jääneen puoliskon vaikea puolustaa ansiotasoaan, kun alalla on työvoimasta ylitarjontaa. Tuottavuuden kasvu jää yritykseen omistajien ja työntekijöiden kesken jaettavaksi vain, jos kilpailijat eivät ole nostaneet tuottavuutta yhtä paljon. Muutoin se menee hintojen laskuna kuluttajien hyväksi nostaen kyllä kaikkien muiden reaaliansioita. Puunkorjuussa tuottavuus on noussut monikymmenkertaiseksi siirryttäessä justeereista ja hevosvedosta monitoimikoneisiin, mutta metsurien ansiotaso ei ole monikymmenkertaistunut.

Tuotannon arvo on peräisin yhä enemmän tuotannon laadusta ja yhä vähemmän valmistajien ahkeruudesta. Tällä kehityksellä on taipumus alentaa suorittavan työn ja nostaa osaajien työn markkina-arvoa. Osaaminen määrittää yhä enemmän palkkatasoa, mutta ei tasaisesti. Olennaista on, missä määrin osaaminen on muutettavissa markkinoilla rahaksi. Teknistaloudellisen alan osaajalle löytyy markkinoita helpommin kuin vaikkapa erinomaiselle historiantutkijalle.

Osaamisen rahallinen arvo riippuu myös sen vipuvaikutuksesta. Tuotto pysyy rajallisena, vaikka osaisi organisoida kirkonkylän pizzerian toiminnan kuinka nerokkaasti hyvänsä, mutta liikkuu miljoonissa, jos pystyy tuottamaan pienenkin parannuksen maailmanlaajuisen hampurilaisketjun toimintaan.

Osaamisen vaikutus korostuu äärimmilleen voittaja-vie-kaiken -markkinoilla. Nokia oli kerran maailman paras matkapuhelimissa ja tahkosi miljardien voittoja. Sen ei tarvinnut jäädä kilpailijoistaan kuin vähän, kun se menetti asemansa älypuhelinmarkkinoilla ja puhelinliiketoiminta muuttui tappiolliseksi. Musiikissa, kirjallisuudessa ja elokuvissa monistettavuus merkitsee, että megatähdet tienaavat satumaisia summia suurimman osan muista toimijoista pysyessä köyhinä. Jos musiikkia voisi esittää vain elävänä musiikkina konserteissa, parhaat kyvyt tienaisivat toki paremmin kuin maakunnalliset kyvyt, mutta maakunnallisillekin kyvyille jäisi tilaa markkinoilla.

Markkinatalouden tehostuessa yritysjohtajien osaamisella ja työinnolla on kasvava vaikutus. Jos pystyy tehostamaan tuhannen hengen yrityksen toimintaa prosentilla, on ansainnut kymmenen hengen palkkarahat. Vipuvarsi on tätä vielä paljon suurempi, kun yritys toimii voittaja vie kaiken -markkinoilla. Nokian olisi kannattanut Jorma Ollilan jälkeen vuonna 2006 maksaa unelmajohtajalle miljardin vuosipalkkaa, jotta ei olisi käynyt, kuten kävi.

Avainhenkilöt voivat vaatia marginaalista tuottavuuttaan vastaavaa palkkaa vain, jos he ovat korvaamattomia eli jos heillä on sellaista osaamista, jota ei muilla ole. Miksi yritysjohtajien palkat sitten jatkavat nousemistaan? Heidän osaamisellaan on kyllä suuri vipu, mutta luulisi lahjakkaita kandidaatteja löytyvän. Varmasti lahjakkuuksia on, mutta miten heidät löytää? Formula-kuljettajille maksetaan kymmenien miljoonien eurojen vuosipalkkaa, koska rekrytointipohja on kapea. Varmaankin Euroopassa olisi kymmeniä tuhansia henkilöitä, joilla olisi edellytykset kehittyä hyväksi ajajaksi, mutta vain pieni joukko on voinut harjoitella ja osoittaa kykynsä alemmissa kilpasarjoissa. Yritysjohtajien tilanne on vähän samanlainen. Johtajaksi pätevöityy vain toimimalla menestyksellisesti yrityselämässä. Varmoja ja koeteltuja valintoja huipputehtäviin on vähän. Siksi parhaista kilpaillaan niin verisesti.

Yksi syy palkkaerojen kasvuun ja hyvin rahakkaisiin johdon palkitsemisjärjestelmiin Suomessa ja kaikkialla Euroopassa on Yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen vaikutus. Nämä haluavat kannustaa yritysjohtajia toimimaan nimenomaan omistajien etujen mukaan. Bonukset ja johdon huippupalkkiot tulevat omistajille kalliiksi, mutta maksavat kuitenkin itsensä. Moni on ihmetellyt, millä perusteella Stephen Elopille maksettiin runsaat bonukset siitä, että hän möi Suomen kruununjalokiven pilkkahintaa Microsoftille. Suomalaisia tämä syystäkin harmittaa, mutta Nokian osakkeiden arvo nousi selvästi ja osakkeenomistajista pääosa on ulkomaalaisia.

Jos ajatellaan taloudellista tehokkuutta ja vain sitä, on järkevää maksaa osaavimmille avainhenkilöille korkeaa palkkaa erityisesti tehtävissä, joissa vipuvaikutus on suuri. Näin estetään parhaiden kykyjen haaskautuminen toisarvoisiin tehtäviin. Lahjakkaan henkilön erityiskyvyistä on eniten hyötyä siellä, missä osaamisen vipuvaikutus on suurin. Näin arvokkaat resurssit menevät sinne, missä niiden oletetaan tuottavan eniten.

Lisää kiistatta talouden tehokkuutta, että kyvykkäin työvoima on kalleinta. Sen sijaan yhtä kiistatonta ei ole, että kohtuuttoman suuret tuloerot lisäävät tehokkuutta. Nokian Dream Teamia palkittiin ruhtinaallisilla bonuksilla, mutta se ei kiinnittänyt tätä joukkoa yritykseen, vaan pikemminkin auttoi sitä irtaantumaan ennenaikaisesti. Kun on ansainnut jo tarpeeksi, ei tarvitse ansaita enempää. Tämä saattoi jälkikäteen tulla yhtiölle hyvin kalliiksi, koska Ollilan seuraajaksi ei pystytty houkuttelemaan yhtiön sisältä halutuinta ehdokasta. Jorma Ollila kertoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että hän olisi halunnut pääjohtajaksi Pekka Ala-Pietilän, mutta tämä kieltäytyi. Hän halusi tehdä elämässään muutakin kuin kännyköitä, ja hänellä oli varaa valita.

Johdon huippupalkkoja ja -palkkioita ovat valittaneet myös monet talouselämän edustajat eri puolilla Eurooppaa. Ne eivät vastaa eurooppalaisia arvoja. Suuret tuloerot myrkyttävät yhteiskunnallista ilmapiiriä. Se ei ole hyvä edes bisnekselle.

(Pahoittelen, että tässä on vähän edellisin postausten toistoa)

Kommentit

77 Vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (4) Mikä kasvattaa suuria palkkoja?”

  1. Petteri Sortes kirjoitti 3.1.2014 kello 11:41

    Siis kyse on volyymista, koska pienellä (tai suurella)parannuksella on enemmän merkitystä isommassa yrityksessä. Toiseksi: koska johtajiksi on aina tungosta, mutta harva pääsee kokeilemaan, niin ei ole mistä valita. Lisäksi hallituksissa on entisiä ja nykyisiä huippujohtajia, jotka taas sitten valitsevat toimivan johdon (pieneneeköhän joukko, josta johto valitaan, koska jokaisella hallitusammattilaisella on omat suosikkinsa?). Piiri pieni pyörii ja mikään ole ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  2. Liian vanha kirjoitti 3.1.2014 kello 11:54

    “Yksi syy palkkaerojen kasvuun ja hyvin rahakkaisiin johdon palkitsemisjärjestelmiin Suomessa ja kaikkialla Euroopassa on Yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen vaikutus. Nämä haluavat kannustaa yritysjohtajia toimimaan nimenomaan omistajien etujen mukaan. Bonukset ja johdon huippupalkkiot tulevat omistajille kalliiksi, mutta maksavat kuitenkin itsensä.”

    Ei pidä aivan paikkaansa. Kun kaikki firmat palkitsevat johtonsa ylisuurilla palkkioilla niin ne ovat tuoton kannalta neutraaleja , koska kaikilla firmoilla on sama kustannustaso.

    Omistajilla motiivina on erottaa johto taviksista ja antaa heille taloudellinen asema,jossa he samaistuvat omistajiin ja taistelvat sen vuoski heidän puolestaan työntekijöitä vastaan.

    “Formula-kuljettajille maksetaan kymmenien miljoonien eurojen vuosipalkkaa, koska rekrytointipohja on kapea. Varmaankin Euroopassa olisi kymmeniä tuhansia henkilöitä, joilla olisi edellytykset kehittyä hyväksi ajajaksi, mutta vain pieni joukko on voinut harjoitella ja osoittaa kykynsä alemmissa kilpasarjoissa”

    Tämäkään ei pidä paikkansa, keskinkertainen tai huonokin formulakuski menestyy , jos taustalla on tarpeeksi sponsorirahaa, jota kuljettaja tuo tallille.

    Eikä jääkiekkopeejankana tarvitse olla jatkuvasti paras, riittää, että hänen persoonansa arvo säilyy huonojen aikojen yli esim Selänteellä on huippukausia sopivin välein, mutta useimmiten keskinkerataisia tai jopa huonoja kausia.

    Yritysjohtajillakin onni ratkaisee useimmiten, päätöksistä puolet on oikeita, puolet vääriä.

    Riippuu sitten tuurista, että jotkin tärkeät päätökset kuuluu niihin oikeisiin päätöksiin.
    Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta valikoituminen on pitkän sattumaketjun tulos, että järjestelmä ei suodata niitä parhaimpia voimia vaan usein henkilö vain sattuu olemaan oikea henkilö oikeassa paikassa oikeaan aikaan

    Esim kun Voutilainen valitiin KOP johtoon niin Niskanen ja Matomäki valisivat hänet, koska hän oli rehellisen näköinen insinööri.Pankkialasta hän ei ymmärtänyt tuon taivaallista, mutta matomäki ja Niskanen lohduttelivat Voutilaista, ettei hänen tarvitse tehdä mitään tärkeää.

    Johdon toimintaa ymmärtää paremmin, kun ajattelee, että kaikki tieto keskittyy johtoon.

    Vain ylimmällä johdolla on käytettävissä lähes kaikki alaan/yritykseen liittyvä tieto, sen vuoksi se kykenee tekemään päätöksiä paremmin kuin alemmat tasot. Mutta maailma on epävarma, joten ei ne johdonkaan päätökset pitemmällä aikavälillä niin hyviä ole, kun tietoa ei ole.

    Todistaa Nokia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  3. Tiedemies kirjoitti 3.1.2014 kello 12:39

    Winner-take-all syntyy vain koska meillä on informaatiofeodalismi, eikä markkinataloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  4. Poth1ue1 kirjoitti 3.1.2014 kello 13:05

    Ketä tämä tuloeroista kouhkaaminen oikeastaan taas palvelee?

    Suomen mittakaavassa “miljoonapalkat” taitavat käytännössä olla muutaman kymmenen johtajan kokoinen ongelma, mutta tämän varjolla lietsotaan vihaa koko ylintä desiiliä kohtaan. Erityisen vainon kohteeksi tunnutaan vielä haluttavan nostaa julkisen sektorin asiantuntijat, joiden palkkataso on tilastojen mukaan työn vaativuuteen nähden pahasti jäljessä yksityistä sektoria.

    Kotimaisen politiikan toimintatavat tuntien tämä tulee johtamaan koko ylimmän desiilin verotuksen kiristämiseen – ja julkisella sektorilla viimeistenkin “etujen” poisleikkaamiseen ilman mitään rahallista korvausta. Rahasukujen ja listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen verotukseen ei tietenkään taaskaan puututa.

    Viesti näyttää olevan siis se, ettei rehellisellä palkkatyöllä ole tarkoitus päästä missään tapauksessa vaurastumaan. Maailman jyrkin veroprogressio pitää kyllä huolen, ettei meriittikorotuksista jää käytännössä mitään käteen. Ja jos jotain säästöön jäisikin, niin yksityisten sijoittajien sortaminen pääomatulojen verotuksessa pitää kyllä huolen, etteivät säästöt pääse vahingossakaan karttumaan.

    Ehkä sitä sitten täytyy suosiolla alkaa leipoistamaan – miksi paahtaa täysillä, jos 50% efortilla saa käytännössä saman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  5. Jo Eläkeläinen kirjoitti 3.1.2014 kello 13:18

    Eläkkeeni nousi tammikuun alussa enemmän kuin 20 euroa. Tuloero pienipalkkaisiin työntekijöihin kasvoi mutta kaventui suhteessa isompipalkkaisiin työntekijöihin. Pitäisikö minun hävetä vai iloita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Ettan kirjoitti 3.1.2014 kello 13:59

    Julkisen sektorin asiantuntijoiden palkkojen tuleekin olla selvästi yksityisen puolen palkkoja alempia!Syynä tähän on se, että parhaita kykyjä tarvitaan yksityisellä puolella kasvattamassa yhteistä kakkua.

    …julkisen puolen hommat kannattaa suosiolla profiloida b-tiimin hommiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. Austrian kirjoitti 3.1.2014 kello 15:48

    Samaa mieltä Ettanin kanssa.

    Naapurin vähä-älyinen Touko-poika voidaan Kainuusta uunin pankolta palkata virkamieheksi ministeriöön! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Poth1ue1 kirjoitti 3.1.2014 kello 15:55

    Ettan:
    Julkisen sektorin asiantuntijoiden palkkojen tuleekin olla selvästi yksityisen puolen palkkoja alempia!Syynä tähän on se, että parhaita kykyjä tarvitaan yksityisellä puolella kasvattamassa yhteistä kakkua.

    …julkisen puolen hommat kannattaa suosiolla profiloida b-tiimin hommiksi.

    Joo, syvään kyykkyyn vaan mokomat syöttöporsaat!

    Jo nyt Suomi saa EU:n, ESA:n, ESO:n jne. -tutkimusrahoista takaisin suhteessa selvästi pienmmän osuuden kuin vaikkapa Ruotsi – jopa Viro menee ohi. Laitetaan toki b- tai mielumin vaikka c-tiimi remmiin, niin eiköhän saada ko. osuudet lähelle nollaa.

    Sitten voidaankin erota mokomista turhakkeista ja keskittyä uusien tuohivirsujen kudontamallien kehittelyyn impivaara-SHOKissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Vesa.Laine kirjoitti 3.1.2014 kello 16:22

    Ettan – oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että julkisen puolen toiminta ei merkittävästi kasvata yhteistä kakkua ja tuota innovaatioita? Steven Johnson väittää kirjassaan “Mistä hyvät ajatukset tulevat”, että eniten markkinoitakin vauhdittavia innovaatioita syntyy – ei yksityisissä yrityksissä – vaan julkisissa tutkimuslaitoksissa, lähinnä yliopistoissa. Yrityksetkin toki innoivat ja markkinalogiikka tuo niiden toimintaan tehokkuutta ja kaupallista järkeä. Yritysten innovaatiokykyä nakertaa kuitenkin tarve rajoittaa tiedon- ja ideoiden vaihtoa (liikesalaisuudet jne).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  10. Matti Turunen kirjoitti 3.1.2014 kello 16:22

    Yle uutiset 11.11.2013. Miehen vuosi on 11 kuukautta. Mies elää Suomessa seitsämän vuotta lyhyemmän elämän kuin nainen. Nainen elää pitempään, mutta köyhempänä. Mitä me tästä voimme päätellä? Pudotetaan miesten elintasoa, so. palkkaa, eli ei nosteta naisten palkaa. Eikö olekin ihailtava allegoria? No lässyn lää. Mutta jos mennään oikeudenmukaisempaan tulonjakoon. Maailmanpankin raportin mukaan köyhyyden perussyitä ovat alhaisten tulojen ohella rajalliset mahdollisuudet hankkia työtä, koulutusta, terveys- ja muita peruspalveluja, jotka yhdistyvät puutteellisiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tuo edellämainittu raporttihan on kuin suoraan Suomen tilanteesta tempaistu. Meillä ei ole yhtään puoluetta joka ajaisi eläkeläisten, opiskelijoiden tai työttömien etuja. Pitäisikö sellainen puolue perustaa. Kun katsomme kulutuksen kasvukäyrää, ei voi kuin todeta kuinka paljon tuodaan tarpeetonta tavaraa Kiinasta ja muista “halvan tuotannon maista”. Yksityinen kulutus on kasvanut vuoden 1985 50 miljardista 2011 90 miljardiin. Jos vienti ei kasva, pienennetään tuontia. “Talouskasvu on välttämätöntä mutta ei riittävää köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Keskeiset kysymykset ovatkin, mitä on köyhiä tukeva talouskasvu ja miten talouskasvun edistämiseen tähtäävä toiminta vaikuttaa yhteiskunnalliseen tasavertaisuuteen,” sanoo: Ulkoministeriön kehitysviestintä. Minä olen kyllä toista mieltä tuosta tavoitellusta talouskasvusta. Jospa alettaisiin elää niillä saavutetuilla eduilla, jotka ovat jo olemassa. Jos haluamme tukea niitä kansallisuuksia, joiden talouskasvu on olematonta, tai hyvin pientä, suunnataan hankintapäätökset heidän taloutensa tukemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Raimo K kirjoitti 3.1.2014 kello 16:26

    Ettan:
    ‘snip’
    …julkisen puolen hommat kannattaa suosiolla profiloida b-tiimin hommiksi.

    Selvä! Kun saat sydärin, anna b-tiimin operoida sinut, suosiolla. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  12. Risto kirjoitti 3.1.2014 kello 17:12

    Moni on ihmetellyt, millä perusteella Steven Elopille maksettiin runsaat bonukset siitä, että hän möi Suomen kruununjalokiven pilkkahintaa Microsoftille. Suomalaisia tämä syystäkin harmittaa, mutta Nokian osakkeiden arvo nousi selvästi ja osakkeenomistajista pääosa on ulkomaalaisia.

    Nokian osakkeen arvo on yhä edelleen noin neljänneksen alhaisemmalla tsaolla kuin Elopin astuessa remmiin. Samalla aikavälillä esimerkiksi S&P 500 indeksi on noussut noin 60%. Jos nyt oletaan osakemarkkinoiden olevan validi mitta, Elop hoiti tehtävänsä surkeasti myös osakkeenomistajien näkökannasta.

    Eli millä perusteella tälläisestä työstä palkitaan avokätisesti – siis muulla perusteella kuin sillä, että johtajista on mukava maksella korkeita palkkioita toisilleen varoista, jotka pääosin eivät ole (edes kollektiivisesti) heidän omiaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  13. anonyymi kirjoitti 3.1.2014 kello 17:38

    Jos pystyy tehostamaan tuhannen hengen yrityksen toimintaa prosentilla, on ansainnut kymmenen hengen palkkarahat.

    Ei ole. Tulos on tällöin plus-minus nolla ja johtaja on vain kaapannut investointiin säästyneitä rahoja itselleen eikä tehostanut yrityksen toimintaa. Muutenkaan tämä ei ole itsestään mikään ansio, sillä toimen voidaan myös olettaa ohentavan työntekijäpohjaa ja altistavan yritystä riskeille esimerkiksi sairastapauksissa.
    Näiden huomioiden lisäksi oikeutuskonstruktion oletuksena näyttäisi tällöin oleva toiminnan kannattavuuden ja laajuuden pysyminen samana eli johtajaltako ei siis normaalitapauksessa vaadita suurta peruspalkkatasoa vastaan lainkaan vastaavaa työntekoa (rutiinipyörityshän on aina delegoitavissa alemmalle tasolle)? Siinä tapauksessa yleinen palkkataso johtotehtävissä on moninkertaisesti liian korkea.

    Varmasti lahjakkuuksia on, mutta miten heidät löytää?

    Kehittämällä lahjakkuuksia talon sisällä, antamalla vastuuta ja ylennyksiä päteville ja avaamalla työtehtäviä johtopiirien ulkopuolelle. Se, että kysymys täytyy edes esittää, paljastaa vinoutuneen käsityksen siitä, että rekrytointi ja ylennykset (tai ainakin johtaja- sellainen) olisi jotain korkeasti palkatuille konsulteille ulkoistettavaa erityisosaamista pienestä piiristä valitsemiseksi eikä jokaisessa yrityksessä tarvittavaa perusosaamista. Täytyy myös muistaa, että raha houkuttaa etenkin rahaa haluavia eikä suinkaan työtehtävistä kiinnostuneita.

    Nokian osakkeiden arvo nousi selvästi ja osakkeenomistajista pääosa on ulkomaalaisia.

    Tässäkin tapauksessa näkyy selvästi kannusteiden vaikutus. Elopin kannatti pitää toinen jalka Microsoftilla ja samanaikaisesti ajaa Nokiaa alas. Osakkeiden arvoa nostava kriisimyynti tuli tällöin hänelle itselleen kannattavaksi. Bonuksena tuli Microsoftilta parempi johtajanpaikka, koska sai myytyä liiketoiminnan sinne. Tässä on nyt vain unohdettu Elopin itse tahallaan ajaneen Nokian tuohon pakkorakoon sen sijaan, että olisi oikeasti ottanut härkää sarvista ja jatkanut omien tuotteiden kehittämistä (N9). Vastaava osakkeiden arvonnousu olisi todennäköisesti saatu aikaan lopettamalla kännykkämyynti ja myymällä osat kilpailijoille. Mistään kriisistä ei ole niin helppoa päästä näennäisesti eroon kuin juuri tuollaisesta itseaiheutetusta kriisistä. Osakkeen arvohan on nyt jo melkein kivunnut takaisin arvoon ennen Microsoft-kumppanuutta!

    Johtajaksi pätevöityy vain toimimalla menestyksellisesti yrityselämässä.

    Kilpailu on johtanut tilanteeseen, jossa menestyminenkään ei ole enää minkäänlainen vaatimus vaan riittää että kuuluu johtajiin (eli omaan porukkaan). Sen vuoksi nyt palkkaeroista keskustellaan: Erot vain nousevat mutta ennestäänkin laihat perusteet niille vain vähenevät.

    Liian vanha: Vain ylimmällä johdolla on käytettävissä lähes kaikki alaan/yritykseen liittyvä tieto, sen vuoksi se kykenee tekemään päätöksiä paremmin kuin alemmat tasot.

    Vain ylimmällä johdolla on käytettävissään systeemi-informaatio, joten vain se voi kyetä systeemitasoiseen päätöksentekoon informaation perusteella. Sen sijaan sillä ei ole alemman tason informaatiota kuten teknistä informaatiota eikä useinkaan kykyä tai pohjaa sitä käsittää. Niinpä tältä osin siellä tehdään välillä aivan käsittämättömiä ja katastrofaalisia teknisiä ja loogisia virheitä, joita kuka tahansa perustyöntekijä olisi osannut välttää. Tämän vuoksi pitäisi pysyä erossa palkkahaitarin kasvattamisesta ja ylentää aina talon sisältä kuin vain suinkin mahdollista. Tällöin paitsi johdolla olisi jotain syvempää käsitystä liiketoiminnasta niin sille myös jäisi aiempiin henkilösuhteisiin perustuvia kanavia ajantasaisen alemman tason ymmärryksen saamiseksi ja hyödyntämiseksi.

    Poth1ue1: Erityisen vainon kohteeksi tunnutaan vielä haluttavan nostaa julkisen sektorin asiantuntijat, joiden palkkataso on tilastojen mukaan työn vaativuuteen nähden pahasti jäljessä yksityistä sektoria.

    Toisaalta jäljen perusteella joko julkisen sektorin asiantuntemus tai sen arvostus päätöksenteossa laskee jatkuvasti. Oli miten oli, tätä asiantuntemusta käytetään päätöksenteossa kuitenkin siis vähemmän. Eikös tällöin ole markkinatalouden hengen mukaista pyrkiä maksamaan siitä vähemmän? (Ei että tilanne minusta olisi mitenkään järkevä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  14. JTS kirjoitti 3.1.2014 kello 17:52

    Tässä vaiheessa voi suositella Tim Hartfordin The Udercover Economist -kirjoja sekä Levitt & Dubnerin Freaknomics -kirjoja, joissa ekonomistien malleja popularidoisaan hyvällä kerrnnalla

    Freaknomicsissa on tiivistettynä tutkimus huumekauppiasista, joista suurin osa asuu kotonaan ja ansiotaso on pienempi kuin hampurilaisia myydessä.

    http://freakonomics.com/books/freakonomics/chapter-excerpts/chapter-3/

    Muuikoista, kiekkoilijoista, poperiammattilaisista, näyttelijöistä, rikollisista 1% tienaa paljon, suurin osa hyvin vähän.

    Asiantuntijoiden palkoista keskusteltaessa on hellpo hankkia samanlainen harhakuva kuin Idols tähdeksi haluava teini, rahaa tulee kaatamalla.

    Paljon tienaavia asiantuntijoita on vähän.

    Politiikan tekeminen noin 50 hengen ryhmän vuoksi on taas typerää.

    Työsuhdeoptioista maksetaan ansioverotuksen mukaan, veroja siis on tuloista yli 50%!

    Ei ole ihan sattuma että valtion yrityksissä kannustimien hinnoitelu on mennyt pieleen. Valtio omistajana ei ole ollut ihan niin kiinnostunut rahoistaan.

    Hutujen ja tutsien valinan kansanmurha saatiin aikaan populistisella huutelulla, saman suuntaista on tämä vähän enemmän ansaitsevien sormella osoitteleminen. Ääniä toki saa kun soittelee kateuden kieliä.

    Julkisella puolella nykyisin palkkataso on varsin hyvä, asiantuntijoiden osalta jopa yli ykistyisen puolen. Eduskunnan valiokuntaneuvos tienaa ihan mukavasti, saman valtiotietelijäkoulutuksen saanut sosiaalivirkailija vähemmän. Virkavastuullista työtä kumpikin.

    Lääkäreiden kohdalla tulojen kasvu ulosmitataan lisääntyneenä vapaa-aikana, jolloin palkkatason nosto itseasiassa vähentää kokonaistuottavuutta.

    Ay-liike ei ole mikään esimerkii samapalkkaisuudesta ja pienistä tuloeroista.

    Alapäästä toisen ja kolmannen desiilin ero on tuloeroissa merkittävä. Pienituloisimmat saavat satunnaisia tuloja, mutta pienipalkkaiset ovat juuri II – III desiilissä.

    Itse koen, että mahdollisuus varastua on asia, joka parantaa yhteiskunnan toimivuutta. Herlinien, Wahlroosin ja Ollilan tulot ja omaisuus ovat heidän asiansa.

    Miksi opiskellea ja siirtää ansiotuloja myöhemmäksi, kun muutenkin voisi tulla toimeen melkein yhtä hyvin? Onko Suomen korkea tulonsiirtojen määrä, eläkkeiden taso ja opintotuki kokonaan unohdettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  15. Seppo Korppoo kirjoitti 3.1.2014 kello 17:56

    Mikä kasvattaa suuria palkkoja?

    Kyse on tietenkin siitä, että koko ajan intensiivisemmäksi tulevassa globalisaatiopaineessa yhä useammat firmat joutuvat kohtaamaan suoran kansainvälisen kilpailun.

    Aikaisemmin firmat toimivat eri tavoin suojatussa ympäristössä jolloin huonommatkin, kyläsarja-tasoiset johtajatkin pärjäsivät.

    On selvää, että yhtiöiden omistajat ja halitukset joutuvat tämän huomioimaan kun valitsevat johtohenkilöitänsä. Jos eivät huonioi, niin ennen pitkää firma joutuu hunnigolle.

    Toiselta puolen kovatasoiset huippujohtajat tietävät kyllä arvonsa ja vaativat vastaavasti kansainvälisen tason palkkaehdot.

    Jos eivät tiedä arvoaan, eivät he sitten todellisuudessa kovin hääppöisiä johtajia olekkaan…

    Jos omistajat / hallitus huomaa tehneensä henkilövalinnassa virheen, tulee tyypille äkkilähtö…

    Siispä kun kilpailu vain kovenee, huippuosaajan palkka vaan kasvaa.

    Näin se menee…

    Seppo Korppoo
    Suomalainen yrittäjä, joka tietää arvonsa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Sampo Honkala kirjoitti 3.1.2014 kello 18:54

    Tieteellistä näyttöä tässäkään kirjoituksessa ei esitetty johtopäätösten tueksi. Toinen aivan yhtä uskottava mekanismi korkeiden palkkojen syiksi on mielestäni tämä: Yrityksellä alkaa mennä hyvin, koska mitättömällä palkalla tuotekehitysosastolla insinööri tai muotoilija oivaltaa asian joka johtaa kilpailuetuun. Yritys kasvaa, globaalisti toimiva yritys kasvaa eksponentiaalisesti, koska sen asiakaspinta kasvaa pitkään lähes rajattomasti. Yritys tekee suurta voittoa, jolloin sen palkanmaksukyky kasvaa. Voittoja ja palkkaa suunnataan omistajille ja näiden luottohenkilöille yrityksessä, vaikka olisivat tyhmiä kuin saapas ja täysin osattomia yrityksen menestyksen syihin. Koska yritysjohto ei ymmärrä hittojakaan siitä mikä oikeastaan johti hyvään kasvuun, ei sillä miljoonapalkoista huolimatta ole vähäisimpiäkään keinoja estää yrityksen täydellistä romahdusta. Firma myydään kilpailijalle ja todetaan että tämähän oli oikeastaan ihan hyvä kauppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  17. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.1.2014 kello 19:24

    “Avainhenkilöt voivat vaatia marginaalista tuottavuuttaan vastaavaa palkkaa vain, jos he ovat korvaamattomia eli jos heillä on sellaista osaamista, jota ei muilla ole. Miksi yritysjohtajien palkat sitten jatkavat nousemistaan?”

    Ok mutta yritysjohtajan osaaminen on paljolti sitä, että hänellä on jo kasassa osaava esikunta ja hänellä on hyvät yksityiset suhteet rahoittajiin tullessaan uuteen toimeen. Eli kun uusi johtaja tulee taloon, on hänen pääsääntöisesti tuotava uutta lainarahaa millä sitten tehdään voittoa. Ei tuossa enään paljon paina oikean yrityksen yritysjohtajan oma palkka ja muut edut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Tapio Peltonen kirjoitti 3.1.2014 kello 20:54

    Ettan:
    Julkisen sektorin asiantuntijoiden palkkojen tuleekin olla selvästi yksityisen puolen palkkoja alempia!Syynä tähän on se, että parhaita kykyjä tarvitaan yksityisellä puolella kasvattamassa yhteistä kakkua.

    …julkisen puolen hommat kannattaa suosiolla profiloida b-tiimin hommiksi.

    Tosin erityisesti julkisen puolen huonot johtajat tulevat kalliiksi kaikille. Yksityisellä puolella huono johtaja on taakka vain yritykselle (ja jopa hyödyttää kilpailijoita), julkisella puolella huonosta johtajasta maksaa koko yhteiskunta. Erityisen vaarallista on julkiselle puolelle pesiytynyt ja pesiytyvä huono johtamiskulttuuri, joka johtaa organisaation ja yhteiskunnan laajuiseen tehottomuuteen, ja näin ollen sellaiset toiminnot, jotka on sinänsä järkevä hoitaa julkisella puolella, vievät jatkuvasti vain suuremman osan yhteisestä kakusta.

    Eikä ongelma koske pelkästään johtajia. Kyllä esim. lainsäädännön valmistelussa käytettävät asiantuntijat tulevat kalliiksi koko muulle yhteiskunnalle, mikäli eivät osaa asiaansa.

    En tiedä ongelmaan ratkaisua. Ainakin tulospalkkausmallien käyttöönotto on tuntunut menevän pahasti metsään. Eihän niitä tietenkään oikeaoppisesti missään julkisella puolella sovelleta. Koska ei voida mitata tulosta rahassa, sitä mitataan milloin mistäkin revityillä kriteereillä ja yleisimmin enemmän tai vähemmän pärstäkertoimella. Ja todellisuudessa tällä hetkellä tulospalkkaus on esim. yliopistomaailmassa käytössä vain nimellisesti. Käytännössä siitä on muodostunut yksilöpalkkaus, jossa vaati-tasot toimivat kuin ennen vanhaan palkkaluokat ja henki-tasot kuin ikälisät. Ainoa lisäapuväline johdon käyttöön on käytännössä huonosti suoriutuvien (tai muuten ei-toivottujen) työntekijöiden henki-tason jäädyttäminen. Eikä sekään nykyään oikein toimi, kun säästöjen nimissä kenenkään palkkaa ei nosteta “suoritusperusteisesti”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  19. Seppo S kirjoitti 3.1.2014 kello 21:32

    Yksi syy, mikä kasvattaa suuria palkkoja on se, että Osmon mainitsemat vivut ovat globalisaation ja finanssipelin kautta kasvaneet merkittävästi. Sekä tuotot että vipuihin sijoitettavat varat ovat kasvaneet.

    Ja rahoituksessa tietenkin käytetään tehokkaasti velkavipua. Ahneus ajaa kolmannet osapuolet ottamaan osan riskeistä, mutta tietenkin isoja tuottomahdollisuuksia vastaan. Ja niihin perustuvat puolestaan pankkiirien ökybonukset. Kun peliin lähtee kannattaa pelata tarpeeksi isoilla korteilla.

    Toisaalta vipujen negatiivisetkin tulemat ovat kasvaneet. Mutta ainahan johtajilla on mahdollisuus yrittää työntää tappioita pankkien, veronmaksajien ja muiden kolmansien osapuolten niskaan.

    Mitä isompi hanke, sitä helpommin saadaan tappiot kolmansille osapuolille. Joten nykyisin kannattaa kehitellä isoja vipuja, joista johtoporukka saa myös isoimmat palkat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Kalle kirjoitti 3.1.2014 kello 22:56

    Nokia on tulevaisuudessa hyvä tutkimuskohde! Se tiedettänee, että suomalaisella koulutuksella oli osuutensa Nokian nousussa. Nokian muuten nostivat sukupolvet ennen peruskoulua, mikä tahtoo unohtua!

    Mikä on korkean veroasteen osuus Nokian tuhossa? Liian moni lähti ulkomaille kotiuttamaan optiot – eikä palannut?? Liian moni keskittyi suojaamaan omistustaan, eikä välittänyt yhtiöstä???

    Jotenkin tuntuu, että Suomessa kuva Nokian alamäestä on rakennettu epäkelpojen, tasa-arvoa korostavien olettamusten pohjalta. Todellisuus ollee kuitenkin toisenlainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. Poth1ue1 kirjoitti 3.1.2014 kello 23:26

    anonyymi: Toisaalta jäljen perusteella joko julkisen sektorin asiantuntemus tai sen arvostus päätöksenteossa laskee jatkuvasti. Oli miten oli, tätä asiantuntemusta käytetään päätöksenteossa kuitenkin siis vähemmän. Eikös tällöin ole markkinatalouden hengen mukaista pyrkiä maksamaan siitä vähemmän? (Ei että tilanne minusta olisi mitenkään järkevä.)

    Ehkä julkisen sektorin asiantuntemusta käytetään hippusen muuhunkin kuin vain poliittisen päätöksenteon tukena?

    Sinänsä tieteellisen tutkimuksen tulosten käyttö päätöksenteossa on aika noloa – lopullisestihan valinnat ratkaisee aina ideologia ja jos tulokset ovat ristiriidassa Totuuden kanssa, niin ne joko vääristellään tai sitten etsitään sopivampi tutkimusryhmä, joka “ymmärtää” paremmin “yhteiskunnallisia” tarpeita jne.

    Halvemmaksi tulisi lukea lampaan maksaa tai teenlehtiä – lopputuloshan on aina jo etukäteen tiedossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Poth1ue1 kirjoitti 3.1.2014 kello 23:32

    JTS: Julkisella puolella nykyisin palkkataso on varsin hyvä, asiantuntijoiden osalta jopa yli ykistyisen puolen. Eduskunnan valiokuntaneuvos tienaa ihan mukavasti, saman valtiotietelijäkoulutuksen saanut sosiaalivirkailija vähemmän.

    Yksittäisiä esimerkkejä korkeapalkkaisista julkisen puolen viroista voinee poimia vaikka kuinka, mutta palkkatilastot kertovat kokonaisuudesta kyllä ihan päinvastaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Sampo Honkala kirjoitti 4.1.2014 kello 9:33

    Jos pohditaan johdon merkitystä yhtiön menestykselle, niin pitää miettiä myös miten voittoa hakevat riskirahoittajat toimivat. Etsivätkö ne tulevaisuudessa todennäköisesti menestyvää yritystä perehtymällä yrityksiin, joilla näyttäisi olevan kehityskelpoinen innovaatio? Vai perehtyvätkö ne huolellisemmin yrityksiin, joilla on mitäänsanomaton tuoteidea mutta todella pätevältä ja älykkäältä vaikuttava ja hyvin korkeasti palkattu yritysjohto? Ilman tilastollista näyttöä en usko, että yritysjohdon korkea palkkataso johtaa yrityksen menestymiseen. Uskon, että yrityksen menestyminen johtaa yritysjohdon korkeaan palkkatasoon maksukyvyn kasvun takia. Yritys menestyisi aivan yhtä hyvin, vaikka yritysjohdolle maksettaisiin ns. normaalia palkkaa. Yli 10 000 kuussa nettona ei edistä yrityksen kannalta enää mitään millään tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. Raimo K kirjoitti 4.1.2014 kello 10:34

    Kalle:
    ‘snip’
    Mikä on korkean veroasteen osuus Nokian tuhossa? Liian moni lähti ulkomaille kotiuttamaan optiot – eikä palannut?? Liian moni keskittyi suojaamaan omistustaan, eikä välittänyt yhtiöstä???

    Jotenkin tuntuu, että Suomessa kuva Nokian alamäestä on rakennettu epäkelpojen, tasa-arvoa korostavien olettamusten pohjalta. Todellisuus ollee kuitenkin toisenlainen.

    Tässäpä lienee yksi epäkelpo olettamus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Raimo K kirjoitti 4.1.2014 kello 10:37

    Sampo Honkala:
    ‘snip’
    Yritys tekee suurta voittoa, jolloin sen palkanmaksukyky kasvaa. Voittoja ja palkkaa suunnataan omistajille ja näiden luottohenkilöille yrityksessä, vaikka olisivat tyhmiä kuin saapas ja täysin osattomia yrityksen menestyksen syihin. Koska yritysjohto ei ymmärrä hittojakaan siitä mikä oikeastaan johti hyvään kasvuun, ei sillä miljoonapalkoista huolimatta ole vähäisimpiäkään keinoja estää yrityksen täydellistä romahdusta. Firma myydään kilpailijalle ja todetaan että tämähän oli oikeastaan ihan hyvä kauppa.

    Nokia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Raimo K kirjoitti 4.1.2014 kello 10:43

    anonyymi:
    ‘snip’
    Toisaalta jäljen perusteella joko julkisen sektorin asiantuntemus tai sen arvostus päätöksenteossa laskee jatkuvasti. Oli miten oli, tätä asiantuntemusta käytetään päätöksenteossa kuitenkin siis vähemmän. Eikös tällöin ole markkinatalouden hengen mukaista pyrkiä maksamaan siitä vähemmän? (Ei että tilanne minusta olisi mitenkään järkevä.)

    Juuri niin. Esim. sote-uudistuksessa asiantuntemusta olisi kyllä käytettävissä, mutta järjen käyttö on poliitikkojen toimesta kielletty – ja tulos on sen mukainen: helvetillinen sekasotku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  27. Tapio kirjoitti 4.1.2014 kello 11:15

    Kalle: Jotenkin tuntuu, että Suomessa kuva Nokian alamäestä on rakennettu epäkelpojen, tasa-arvoa korostavien olettamusten pohjalta. Todellisuus ollee kuitenkin toisenlainen.

    Nokia-keskustelijoiden kannattaa lukea Ollilan tarina “Mahdoton menestys” ja lukea myös rivien välit. Kannattaa esim. kiinnittää huomiota siihen, kenet hän mainitsee nimeltä, kenet ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Pekka Taipale kirjoitti 4.1.2014 kello 11:43

    Tapio Peltonen: Kyllä esim. lainsäädännön valmistelussa käytettävät asiantuntijat tulevat kalliiksi koko muulle yhteiskunnalle, mikäli eivät osaa asiaansa.

    Tai jos osaavat asiansa, mutta asia on väärä. Esimerkkinä vaikka Ollilan verotyöryhmä, jossa on kuultu huolellisesti eri järjestelmätoimittajia sekä veronsaajien edustajia, mutta veronmaksajavaikutusten arviointia ei tehdä lainkaan, eikä tietosuojasta huolestuneita oteta huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Jype kirjoitti 4.1.2014 kello 12:12

    Vesa.Laine:
    Ettan – oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että julkisen puolen toiminta ei merkittävästi kasvata yhteistä kakkua ja tuota innovaatioita? Steven Johnson väittää kirjassaan “Mistä hyvät ajatukset tulevat”, että eniten markkinoitakin vauhdittavia innovaatioita syntyy – ei yksityisissä yrityksissä – vaan julkisissa tutkimuslaitoksissa, lähinnä yliopistoissa. Yrityksetkin toki innoivat ja markkinalogiikka tuo niiden toimintaan tehokkuutta ja kaupallista järkeä. Yritysten innovaatiokykyä nakertaa kuitenkin tarve rajoittaa tiedon- ja ideoiden vaihtoa (liikesalaisuudet jne).

    Seppo S:
    Yksi syy, mikä kasvattaa suuria palkkoja on se, että Osmon mainitsemat vivut ovat globalisaation ja finanssipelin kautta kasvaneet merkittävästi. Sekä tuotot että vipuihin sijoitettavat varat ovat kasvaneet.

    Ja rahoituksessa tietenkin käytetään tehokkaasti velkavipua. Ahneus ajaa kolmannet osapuolet ottamaan osan riskeistä, mutta tietenkin isoja tuottomahdollisuuksia vastaan. Ja niihin perustuvat puolestaan pankkiirien ökybonukset. Kun peliin lähtee kannattaa pelata tarpeeksi isoilla korteilla.

    Toisaalta vipujen negatiivisetkin tulemat ovat kasvaneet. Mutta ainahan johtajilla on mahdollisuus yrittää työntää tappioita pankkien, veronmaksajien ja muiden kolmansien osapuolten niskaan.

    Mitä isompi hanke, sitä helpommin saadaan tappiot kolmansille osapuolille. Joten nykyisin kannattaa kehitellä isoja vipuja, joista johtoporukka saa myös isoimmat palkat.

    Risto: Nokian osakkeen arvo on yhä edelleen noin neljänneksen alhaisemmalla tsaolla kuin Elopin astuessa remmiin. Samalla aikavälillä esimerkiksi S&P 500 indeksi on noussut noin 60%. Jos nyt oletaan osakemarkkinoiden olevan validi mitta, Elop hoiti tehtävänsä surkeasti myös osakkeenomistajien näkökannasta.

    Eli millä perusteella tälläisestä työstä palkitaan avokätisesti – siis muulla perusteella kuin sillä, että johtajista on mukava maksella korkeita palkkioita toisilleen varoista, jotka pääosin eivät ole (edes kollektiivisesti) heidän omiaan?

    Elop teki hyvin ja omistautuneesti työn, johon hänet palkattiin. WP valinta oli Ollilan, kun Symbian ajoi karille. Ja Elopin boonukset suurelta osalta maksoi MS. Loputkin osakkeenomistajat, joista suurin osa ulkomailla. Boonuksista maksetaan varmaan Suomeen enemmän veroja kuin suomalaiset omistajat on niitä antaneet.
    Mutta tunteitahan tuo herättää, kun puhelimet myytiin. Kuitenkin Nokia nousee taas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Evert The NeverRest kirjoitti 4.1.2014 kello 12:39

    Professori Edward E. Lawler III mukaan tilanne on Amerikoissa karannut käsistä. Firmat tuloksesta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta maksavat “sietämättömiä” korvauksia.

    Lawrer on tutkimuksissaan tullut tulokseen, että ylisuuret korvaukset johtuvat yrityksen ylimmän johdon hallituksen välisestä kollegiaalisesta sidonnaisuudesta.

    Hallituksen jäsenen intresseissä on palkita johtoa tai ainakin johtoryhmää runsaskätisesti, jotta oma paikka firman hallituksessa olisi turvattu.

    Lawler toteaa, että joillakin hallitusten jäsenillä on erityinen intressi korottaa varsinkin toimitusjohtajan palkkioita – he ovat näet itse muiden yritysten toimitusjohtajia. Heidän tavoitteenaan on korottaa oman viiteryhmän palkkiotason kautta omia etujaan. Tämä on johtanut palkkojen karkaamiseen käsistä.

    Lawlerin mukaan kierteen voi katkaista vain eurooppalainen tapa, jossa osakkeenomistajat määrittävät johdon palkat ja muut korvaukset ja/tai kannusteet. Suomessa tosin käytössä on tuo amerikkalainen tapa.

    Itse en kyllä pitäisi tällaista palkkajohtajaa hyvä ratkaisuna millekään yritykselle. Työelämän tutkimuksessa puhutaan kutsumusammateista ja kutsumusjohtajista.

    Paras johtaja firmalle kuin firmalle on – ei palkkajohtaja – vaan kutsumusjohtaja, jolla on vahva substanssiosaaminen ja/tai firman tuntemus. Tämän totesivat Peters ja Waterman In Search of Excellence – tutkimuksessaan.

    Kutsumusjohtajuus korreloi yrityksen menestykseen. Usein firman alullepanija tai suku ovat kutsumusjohtajia. Heovat usein myös arvojohtajia.

    Varmin tapa tuhota ja sekoittaa perinteikäs sukufirma onkin palkata sinne firman kulttuurille ja arvoille täysin vieras palkkajohto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  31. Raimo K kirjoitti 4.1.2014 kello 13:15

    JTS:
    ‘snip’
    Julkisella puolella nykyisin palkkataso on varsin hyvä, asiantuntijoiden osalta jopa yli ykistyisen puolen. Eduskunnan valiokuntaneuvos tienaa ihan mukavasti, saman valtiotietelijäkoulutuksen saanut sosiaalivirkailija vähemmän.
    ‘snip’

    Mihin perustat väitteesi, että sosiaalivirkailija tienaa varsin hyvin, jopa enemmän kuin vastaavantasoisissa tehtävissä yksityisellä puolella?

    Sosiaalivirkailijoita on huomattavasti enemmän kuin valiokuntaneuvoksia (tai kansliapäälliköitä tai pääjohtajia tms.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Liian vanha kirjoitti 4.1.2014 kello 13:22

    Tilastokeskuksen mukaan erityisasiantuntija ansaitsi julkisella sektorilla 4642 euroa kuukaudessa vuonna 2012.

    Yksityisellä vastaavasti luokiteltu sai 4299 euroa kuussa

    http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

    Erityisesti elinikäinen ansio on parempi julkisella sektorilla, sillä työura on pidempi ja työttömyyden aiheuttamia katkoja ei juuri ole.

    Yksityisellä palkka kääntyy laskuun 45 ikävuoden jälkeen

    Yli 60-vuotiaissa töissä on enää 20-30 % yksityisen sektorin henkilöstöstä eli yksityisellä työstä poistutaan alle 60-vuotiaana

    Virastossa voi hiihdellä 68-vuotiaaksi ja säädellä työmäärä itse

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  33. JTS kirjoitti 4.1.2014 kello 14:59

    Poth1ue1: Yksittäisiä esimerkkejä korkeapalkkaisista julkisen puolen viroista voinee poimia vaikka kuinka, mutta palkkatilastot kertovat kokonaisuudesta kyllä ihan päinvastaista.

    Heh, vitsin repäisit. Jos näin olisi, kuntapuolella siirryttäisiin riemumielellä käyttämään samoissa hommissa vaikkapa PAM:n TES:iä Kunta-TES:n sijaan.

    Vähän vaikea ymmärtää miksi ruoanlaittaminen koululaisile on erilaista kuin normaalissa työpaikkaruokalassa.

    Julkisella sektorilla ihmisten osaamisen ja tehtävien kehittäminen ja muuttaminen on myös kummallisen hankalaa. Ylipäätään kummallinen monoliittinen ja kaikkea tuottavuuden parantamista ehkäisevä sopimuskirja on itsessään ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. eemil kirjoitti 4.1.2014 kello 15:39

    Soininvaara:” Jos pystyy tehostamaan tuhannen hengen yrityksen toimintaa prosentilla, on ansainnut kymmenen hengen palkkarahat. Vipuvarsi on tätä vielä paljon suurempi, kun yritys toimii voittaja vie kaiken -markkinoilla. Nokian olisi kannattanut Jorma Ollilan jälkeen vuonna 2006 maksaa unelmajohtajalle miljardin vuosipalkkaa, jotta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Ei pidä paikkaansa. Nämä ylistetyt johtajat eivät ole koskaan pystyneet nostamaan yrityksen tuottavuutta millään muulla keinolla kuin työntekijöiden potkuilla. Nähtiinhän tuo taas Elopinkin kohdalla, mies ei saanut mitään aikaan muuta kuin saneerausta ja toimintojen alasajoa.

    Nämä yritysmessiaat ovat kuin yksi pelaaja urheilujoukkueessa, joka koostuu tähtipelaajista. Helppoa siinä on pärjätä , mutta samainen pelaaja muuttuu surkeaksi jos joutuu myydyksi farmiseuraan tai liigan häntäpään joukkueeseen.

    Kuka tahansa suomalaisen yrityksen johdossa tai keskijohdossa oleva pystyy samaan suoritukseen kuin kaiken maailman eelopit. Potkujen antaminen ei vaadi mitään ylimaallista osaamista, mutta yrityksen terveen kasvun luominen vaatii. Sellaista ei ole kukaan superjohtaja missään suuryrityksessä osoittanut Suomessa Nokian suuruuden ajan jälkeen.

    Ylisuurten palkkojen ja etuisuuksien maksaminen on täysin turhaa, tuloksilla sitä ei voi mitenkään perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2014 kello 16:51

    Nämä ylistetyt johtajat eivät ole koskaan pystyneet nostamaan yrityksen tuottavuutta millään muulla keinolla kuin työntekijöiden potkuilla.

    Steven Jobs?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Eero Tillanen kirjoitti 4.1.2014 kello 15:42

    “Nokian olisi kannattanut Jorma Ollilan jälkeen vuonna 2006 maksaa unelmajohtajalle miljardin vuosipalkkaa, jotta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Soininvaara, olet pölvästi! Elop oli mikkisoftan myyrä ja sen ainoa todellinen tehtävä oli laskea mokian osakkeen arvoa niin paljon, että mikkisofta saa sen halvalla. Mikkisoftan virallinen politiikka on yhä “embrace, extend, extinquish”, eikä se tule koskaan miksikään siitä muuttumaan. Ensimakua tästä nähtiin mokian kohdalla silloin, kun mikkisofta ilmoitti, ettei mokian kapuloihin saa päivitettyä uutta winhotuksen kapulaversiota. Tämä uutinen romahdutti täysin mokian kapulatuotannon arvon.

    Yksikään johtaja ei ole miljardin arvoinen, missään yrityksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Poth1ue1 kirjoitti 4.1.2014 kello 17:27

    JTS: Vähän vaikea ymmärtää miksi ruoanlaittaminen koululaisile on erilaista kuin normaalissa työpaikkaruokalassa.

    Ovatko koulujen keittäjät mielestäsi jotain erikoisasiantuntijoita – vai puhutaanko me nyt tässä niin kuin himppasen eri asioista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Countryboy kirjoitti 4.1.2014 kello 17:29

    Miksi sote-uudistuksessa hallitus nyt käytä hyväksi asiantuntijoitaan, ts. alan professoreja (Tuori, Meklin, Vakkuri ym.)ja asiantuntijalaitoksia kuten THL.

    Niiden viestiä ei nyt todellakaan kuunnella ja yritetään saada nämä toteuttamaan hallituksen politiikkaa. Mitä teemme tällaisilla laitoksilla ja asiantuntemuksella, jos niitä ei kuunnella pennin vertaa ? Näyttävät useimmat kannattavan kaksitasoista mallia, mutta hallitus on pannut sote-uudistuksen palvelemaan vain kuntauudistusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Poth1ue1 kirjoitti 4.1.2014 kello 17:31

    Liian vanha:
    Tilastokeskuksen mukaan erityisasiantuntija ansaitsi julkisella sektorilla 4642 euroa kuukaudessa vuonna 2012.

    Yksityisellä vastaavasti luokiteltusai 4299 euroa kuussa

    Kyseinen tilasto ei huomioi tehtävien vaativuutta eikä koulutustasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Mikko Ketokivi kirjoitti 4.1.2014 kello 17:38

    Hyvä Osmo Soninvaara — puheet johtajien marginaalisesta tuottavuudesta ovat valitettavan yleisiä, mutta eivät kyllä kestä alkeellisintakaan kriittistä analyysia.

    Ns. komplementaarisissa järjestelmissä (kuten yritykset) yksittäisen henkilön (johtaja tai ei) marginaalinen tuottavuus on mieletön käsite. Teemasta on kirjoitettu taloustieteen kirjallisuudessa noin 50 vuotta.

    Vähän kuin kirjoittaisi auton vasemman takarenkaan marginaalisesta vaikutuksesta auton suorituskykyyn. Kuinka mielekästä mahtaa olla?

    yst terv

    Mikko Ketokivi
    Liiketaloustieteen professori
    IE Business School, Madrid

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. Syltty kirjoitti 4.1.2014 kello 17:53

    Niinpäniin, yritysten nnousun takana on aina rivityötnenkijät jotka keksivät hyviä tuotteita tai tekevät hyviä juttuja, mutta sitten kun menee perseelleen, vika ei olekaan työntekijöissä, jotka suoltavat pihalle käyttökelvotonta ps***aa, vaan vika tietenkin ylimmässä johdossa 😉

    (itse olen sitä mieltä että firmat nousevat tai kaatuvat ylimmän johdon mukana, siinä ei paljoa rivityöntekijät tunnu missään)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Ässä kirjoitti 4.1.2014 kello 18:19

    Liian vanha:
    Tilastokeskuksen mukaan erityisasiantuntija ansaitsi julkisella sektorilla 4642 euroa kuukaudessa vuonna 2012.

    Yksityisellä vastaavasti luokiteltusai 4299 euroa kuussa

    Linkkisi ei toimi. Ja sinulla on niin vahva track record tilastojen väärinymmärtämisestä tai tahallisestä vääristelystä, että tätäkään tuskin kukaan purematta nielee.

    Esimerkiksi valtiolla palkkojen kaksoisepätasapaino on hyvin tiedossa oleva ilmiö. Se tarkoittaa sitä, että vähemmän vaativissa tehtävissä valtiolla maksetaan yksityissektoria parempaa palkkaa, mutta mitä korkeammin koulutetusta ja vaativammasta asiantuntijatehtävästä on kyse, sitä enemmän yksityissektorilla maksetaan vastaavasta tehtävästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  43. Tapio kirjoitti 4.1.2014 kello 18:25

    Evert The NeverRest: Lawler toteaa, että joillakin hallitusten jäsenillä on erityinen intressi korottaa varsinkin toimitusjohtajan palkkioita – he ovat näet itse muiden yritysten toimitusjohtajia. Heidän tavoitteenaan on korottaa oman viiteryhmän palkkiotason kautta omia etujaan. Tämä on johtanut palkkojen karkaamiseen käsistä.

    Juuri näin on tapahtunut myös Suomessa. Asiaa auttoi tunnettu konsulttitoimisto, joka kehitti eräänlaisen ylimmän johdon virtuaalisen AY-liikkeen: Toimisto kyseli tietoonsa ylimmän johdon palkat, laati tilastot ja kansalliset ja kansainväliset vertailuluvut. Yritysjohto sai nämä tilastot ja luvut käsiinsä maksamalla tiedoista konsultille. Yritys siis maksoi johtajiensa AY-maksun.

    Evert The NeverRest: Paras johtaja firmalle kuin firmalle on – ei palkkajohtaja – vaan kutsumusjohtaja, jolla on vahva substanssiosaaminen ja/tai firman tuntemus.

    Tällaisia ideaalisia johtajia on miljardiyrityksissä kovin harvassa. Heidän varaansa ei asioita voi laskea. Hyviä johtajia on onneksi paljon enemmän ja heitä voidaan kouluttaa lisää hyvällä saannolla.

    Miljardiluokan yrityksissä on ongelmana, että niiden suurimmilla omistajilla on usein vain lyhyen tähtäyksen intressi. Jos hallitus ja toimiva johto joutuvat ristiriitaan, toimiva johto saa potkut. Vakuutus- tai sijoitusyhtiö myy mieluummin yhtiön osakkeet hyvään hintaan kuin ajaa yhtiön kriisiin.

    Johdon palkat ovat heille evvk!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Poth1ue1 kirjoitti 4.1.2014 kello 18:29

    JTS: Heh, vitsin repäisit.

    Ettei muuten jäisi epäselvälksi, niin mielestäni julkisella sektorilla olisi tosiaan enemmän kuin riittävästi leikattavaa, rationalisoitavaa ja tehostettavaa. Nyt nimittäin alkaisi olemaan viimeinen hetki pohtia sitä, miten julkisen sektorin tursuaminen pysäytetään 60% per BKT tietämille ja miten sitä aletaan leikkaamaan aluksi esim. jonnekin 45% tuntumaan (ja siitä edelleen vaikka kolmanneksen tienoille, jos tarvetta vielä löytyy).

    Tässä kuitenkin tarvittaisiin ihan oikeasti vähän ajatustyötä mm. siitä, mitä oikeastaan pitäisi jättää yhteiskunnan vastuulle ja mitkä yksilöt voisivat ihan hyvin hoitaa itse, mitä asioita valtion on tehtävä ja mitkä voitaisiin jättää yksityiselle sektorille, kuinka paljon valvontaa ja säädöksiä oikeasti tarvittaisiin jne.

    Jos asioita aletaan populistisesti hoitamaan vaatimalla kategorisesti julkisen sektorin palkkoja alas ja lomia yms. mahdollisia etuja pois, niin ollaan menossa kyllä aikallailla väärään suuntaan. Tällaiset “kurjuutta kaikkille” kyykytykset kun eivät voi johtaa kuin entistä tehottomampaan julkiseen sektoriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. Ettan kirjoitti 4.1.2014 kello 19:15

    Olen yhä sitä mieltä että julkisella puolella asiantuntijoiden palkan olisi oltava alhaisempi kuin yksityisellä. Tutkijoihin jne. tämä ei juuri iske koska lähes kaikki tutkimustyö tapahtuu jo muutenkin julkisella puolella.

    ps. en väittänyt että julkinen sektori ei tuota hyötyä, vaan että meillä ei ole varaa maksaa julkisella puolella yhtä kovia palkkoja kuin vientiteollisuudessa. Toinen asia on sitten se, että vientiteollisuudessakin asiantuntijoiden nettopalkat ovat niin alhaiset että aivovuoto muihin länsimaihin on tosiasia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. eemil kirjoitti 4.1.2014 kello 19:30

    Osmo Soininvaara: Steven Jobs?

    Jobshan oli yrityksen perustaja eikä sivusta palkattu johtaja kuten Elop sun muut. Ivät nämä tällaiset ole miljoonien arvoisia johtajia. Samat potkut työntekijöille antaa tavisjohtaja muutaman tonnin kuukausipalkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. ripa kirjoitti 4.1.2014 kello 19:42

    Tämä ajatusleikki nojaa epärealistille perustalle, lineaariseen abstaktiseen ajatteluun: Soininvaara:” Jos pystyy tehostamaan tuhannen hengen yrityksen toimintaa prosentilla, on ansainnut kymmenen hengen palkkarahat. Vipuvarsi on tätä vielä paljon suurempi, kun yritys toimii voittaja vie kaiken -markkinoilla. Nokian olisi kannattanut Jorma Ollilan jälkeen vuonna 2006 maksaa unelmajohtajalle miljardin vuosipalkkaa, jotta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Siinä oletaan johtajan toimivan irrallaan hyvin kompleksisista vuorovaikutusverkostoista ja omilla teoillaan vaikuttavan “identifioitavalla tavalla” todellisiin tapahtumiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Sakke kirjoitti 4.1.2014 kello 20:05

    Jotain on pahasti pielessä, jos firman pomoa motivoi enemmän vain oman palkan kohottaminen, bonukset tai pikavoitot kuin firman (ja sen henkilöstön) pitkän tähtäimen menestys.

    Millä perusteella henkilökohtainen ahneus johdon tapauksessa on yrityksen tai muun organisaation etu?

    Paljonko on firmoja, joissa asiantuntija tienaisi (ansaitusti) enemmän kuin pomonsa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Jukka Aakula kirjoitti 4.1.2014 kello 21:01

    “möi Suomen kruununjalokiven pilkkahintaa Microsoftille. Suomalaisia tämä syystäkin harmittaa, mutta Nokian osakkeiden arvo nousi selvästi ja osakkeenomistajista pääosa on ulkomaalaisia.”

    Nokia ei ollut enää mikään Suomen kruununjalokivi vaan Nokian puhelin business oli kiviriippa Nokia-nimiselle yritykselle.

    Kun Nokian verkkopuoli pääsi siitä tuhlaajapojasta eli narsistista eroon, hinta nousi heti.

    Hienoa että puhelin business kelpasi Microsoftille. Microsoftin oli itse asiassa pakko ostaa se koska muuten Windows Phone olisi kuollut.

    Se kuolee varmaan muutenkin mutta todennäköisyys on sentään hiukan pienempi.

    Kenellekään muulle Nokian puhelin business ei olisi kelvannut. Olis se jo siinä jamassa. Ollilakin myönsi että vuonna 2007 hän ei enää voinut luottaa siihen mitä organisaatio hänelle kertoi. Organisaatio kertoi hänelle mm. että Symbian pärjää iPhonelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  50. Raimo K kirjoitti 4.1.2014 kello 21:07

    JTS:
    ‘snip’
    Vähän vaikea ymmärtää miksi ruoanlaittaminen koululaisile on erilaista kuin normaalissa työpaikkaruokalassa.
    ‘snip’

    Vaikea on tosiaan ymmärtää, joten antaapa tulla jokunen numerotieto ko. erosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Jukka Aakula kirjoitti 4.1.2014 kello 21:21

    NSN:lle Microsoft-kauppa oli riemujuhlan aihe. Jubileum. Kiitos Elopille! Tähän tulkintaan viittaisi Rajiv Surin haastattelu marraskuulta:

    “Asiakkaat olivat huolissaan NSN:n jatkuvuudesta. Se oli todellinen pelko. Vielä senkin jälkeen kun olimme kääntäneet liiketoiminnan kannattavaksi, osa isoista asiakkaista oli huolissaan siitä, käytettäisiinkö kassaamme Nokian laiteyksikön ongelmien korjaamiseen. Enää näitä epäilyksiä tai pelkoja ei ole”, Suri kertoo yhtiön pääkonttorissa Espoon Karaportissa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  52. Evert The NeverRest kirjoitti 4.1.2014 kello 22:43

    Tapio: Tällaisia ideaalisia johtajia on miljardiyrityksissä kovin harvassa. Heidän varaansa ei asioita voi laskea. Hyviä johtajia on onneksi paljon enemmän ja heitä voidaan kouluttaa lisää hyvällä saannolla.

    Petersin ja Watermanin tutkimissa yrityksissä jatkuvuus johdossa hoidettiin rekrytoimalla johtaja talon sisältä – mutta huom. heitä ei kasvatettu tai palkattu hallinnosta vaan linjasta.

    Jos firman hallinnosta nimittää toimitusjohtajan, niin hän on tyypillisesti kustannusjohtajia, jolle tuotekehitys ja myynti ovat vähemmän tärkeitä kuin säästöt ja leikkaukset.

    Nokian viimein suomalainen toimitusjohtaja Kallasvuo tuli esikuntahommista ja hänestä tuli säästö/kustannusjohtaja.

    Kallasvuo oli henkilökohtaisesti Bochumissa tehtaan lakkautumispuuhissa. Romaniassa oli valmistukselle vieläkin halvempi paikka. Näissä puuhissa häneltä jäi huomaamatta, miten Android ja Apple ajoivat ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  53. JTS kirjoitti 5.1.2014 kello 0:25

    Raimo K: Vaikea on tosiaan ymmärtää, joten antaapa tulla jokunen numerotieto ko. erosta.

    PAM 9,88 – 10,77 e/h 1571 – 1703 e/kk (tarjoilija, kassa, kokki, siivooja jne, matkailu-, ravintola- ja ohjelmapalveluala)

    KVTES sisältää monelaista, mutta Kuntatyönantjat anatavat tehtävinmikkeen mukaisen palkkatason:
    1860 e/kk, kokonaisansiotaso 2233 e/kk, kokki. +30%.

    TopChef ja MasterChef ohjelmien mukana kiinnostus kokin hommiin on kasvanut roimasti.

    Julkisen sektorin palknkorotuksia on vähän vaikea ymmärtää, kun ne lomaedut ja irtisanomissuoja. Bonuksena on poliittisen aktiivisuuden tuoma etu työpaikan saamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Viherinssi kirjoitti 5.1.2014 kello 1:31

    eemil: Jobshan oli yrityksen perustaja eikä sivusta palkattu johtaja kuten Elop sun muut. Ivät nämä tällaiset ole miljoonien arvoisia johtajia. Samat potkut työntekijöille antaa tavisjohtaja muutaman tonnin kuukausipalkalla.

    Kävisikö suomalaisista kovapalkkaisista johtajista Kone Oyj ja Matti Alahuhta? Ei ole mikään saneerauscase.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  55. Poth1ue1 kirjoitti 5.1.2014 kello 1:55

    Countryboy:
    Miksi sote-uudistuksessa hallitus nyt käytä hyväksi asiantuntijoitaan, ts. alan professoreja (Tuori, Meklin, Vakkuri ym.)ja asiantuntijalaitoksia kuten THL.

    Niiden viestiä ei nyt todellakaan kuunnella ja yritetään saada nämä toteuttamaan hallituksen politiikkaa. Mitä teemme tällaisilla laitoksilla ja asiantuntemuksella, jos niitä ei kuunnella pennin vertaa ?

    Ei hätää – eiköhän tilanne tule aika nopeasti korjautumaan kiitos Käteisen kabinetin junaileman Tekesin ja tutkimuslaitosten määrärahojen ryöstön “yhteiskunnallisesti merkittävän” tutkimuksen rahoittamiseksi. Jatkossa saadaan taatusti enemmän himasraportteja ja ollilaselvityksiä, joiden tekijät ymmärtävät mitä tilaajat odottavat.

    Tietysti osa tästä rahasta kanavoidaan Suomen akatemian kautta, mutta tämä ei tuone ongelmia, koska SA on osoittanut omaavansa herkän korvan kuunnella “yhteiskunnallisia tarpeita” rahoituspäätöksissään. Ja pitäähän kuuliaisuudesta aina palkita.

    Sektoritutkimuslaitokset ovat jo nyt olleet ihan kiitettävässä kutistumiskierteessä mm. Senaatti-riistäjät maaorjuuden ansiosta ja tämän “Käteisen kävellyksen” jälkeen eräässäkin laitoksessa juoruillaan, että pari vuoden kuluttua väkeä olisi viidennes vähemmän kuin nyt. Ei muuta kuin pari reipasta uudistusta vielä päälle, niin päästään mokomista kokonaan eroon.

    Jatkossa tieteellisesti oikeaksi todistettua politiikkaa päästäänkin tekemään ilman mitään turhia soraääniä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. Tommi Uschanov kirjoitti 5.1.2014 kello 6:12

    Ettan: ps. en väittänyt että julkinen sektori ei tuota hyötyä, vaan että meillä ei ole varaa maksaa julkisella puolella yhtä kovia palkkoja kuin vientiteollisuudessa.

    Se, mihin meillä ei todellakaan ole varaa, on takaisin 1600-luvulle haikaileva merkantilistinen kuvitelma, että vientiteollisuus on yhtä kuin Oikea Kunnollinen Hyvinvointia Tuottava Talouselämä, ja että kaikki, mikä poikkeaa vientiteollisuudesta jotenkin johonkin suuntaan, on jonkinlainen virhe maailmassa.

    Miten ihmeessä joku USA, jonka kaikki tavaravienti yhteensä on jotain 8 tai 9 prosenttia BKT:stä, on voinut mitenkään nousta lamasta? Olisiko osaselitys siinä, että Fedissä ei kukaan onneksi osaa suomea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  57. Austrian kirjoitti 5.1.2014 kello 8:57

    Esimerkiksi Puolustusvoimien ruokahuollon tapauksessa keittäjät arvioivat ansiotasonsa tippuvan jopa 15 % kun yhtiöitettävä toiminto halusi siirtyä Maran sopimukseen julkisen alan sopimuksen sijaan.

    Julkisella sektorilla pienipalkkaisilla on yksityistä sektoria kovemmat ansiot. Juuri tämä ongelma voidaan poistaa ulkoistuksin, palkanalennuksin sekä irtisanomisin.

    Me kokoomuslaiset ja vihreät asiantuntijatason virkamiehet olemme tosin etumme ansainneet ja jopa palkkakuopassa! !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Mikko Kiviranta kirjoitti 5.1.2014 kello 10:30

    Muistan hämärästi HSn kirjoituksen varmaan vuosikymmenen takaa jossa kanadalaisprofessori arvosteli suomalaista palkka- vs pääomatulojen järjestelmää: raskaasti verotetuista palkkatuloista ei ole helppo säästää niin paljon että pystyisi siirtymään kevyemmin verotettujen pääomatulojen saajaksi. Jos yhteen luokkaan synnyt, sieltä ei hevin toiseen vaihdeta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. JTS kirjoitti 5.1.2014 kello 12:22

    Aiemmin menneessä maailmassa julkisen sektorin pienempi palkkataso korvattiin pidemmällä lomalla, paremmalla eläkkeellä ja joillakin muilla eduilla. Vaikka palkkatso on noussut, erikoisa etuja on jäänyt.

    Puolstusvoimissa henkilökunta osallistuu armeijan koulutukseen, siis käy ampumasasa ja vastaavaa. Ulkoistetussa tai eriytetyssä toiminnossa keskitytään huoltamaan ajoneuvoja, tekemään ruokaa tai mikä onkaan työnä. Muutos lienee hyväksi kaikille.

    Julkisen sektorin kulut katetaan yksitysen sektorin tekemisellä, mikä tuntuu vähän unohtuneen tässä keskustelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  60. Tapio kirjoitti 5.1.2014 kello 12:54

    Evert The NeverRest: Petersin ja Watermanin tutkimissa yrityksissä jatkuvuus johdossa hoidettiin rekrytoimalla johtaja talon sisältä – mutta huom. heitä ei kasvatettu tai palkattu hallinnosta vaan linjasta.

    Oma kokekemukseni on täysin sama. Ongelmana tuntuu olevan se, että vakuutusyhtiöillä ja muilla suursijoittajilla on paljon valtaa suurten yritysten hallituksissa. Näiden edustajat suosivat juristien ja talousmiesten nostamista johtoon, sillä sellaisiahan he itsekin ovat, jolloin “kieli” on sama.

    Toinen ja vielä vakavampi asia on, että suursijoittajien sitoutuminen yhtiöön on usein vähäistä. Jos kriisi uhkaa, osakkeet vain myydään hyvissä ajoin pois. Suursijoittajienkin raha on siis tietyssä mielessä isännätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  61. TTK kirjoitti 5.1.2014 kello 13:03

    Uschanov, Suomen ja USAn vertaaminen ontuu vähän. USA:n 300-miljoonainen väestö tarjoaa suuret markkinat ja mahdollisuuden hyödyntää skaalaetuja tuotannossa, Suomen väkiluku on samaa luokkaa kuin Detrotin seudun (Detroit metropolitan area). Jos Detroitin seudulla (esim. Dearbornissa) ei olisi “vientiteollisuutta” koko USA:han, niin sille kävisi samoin kuin keskuskaupungilleen.

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että massiivista kauppa/vaihtotaseen ylijäämää ei kannata tavoitella, rahassa uiminen ei lisää merkittävästi hyvinvointia. Kuitenkin, näin pienen maan talous on vahva vain jos tuotteemme kelpaavat muillekin kuin meille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  62. eemil kirjoitti 5.1.2014 kello 17:17

    Viherinssi: Kävisikö suomalaisista kovapalkkaisista johtajista Kone Oyj ja Matti Alahuhta? Ei ole mikään saneerauscase.

    Alahuhdan vuosiansiot ovat erään lähteen mukaan 3,4 miljoonaa euroa. Se on moninkertaisesti liian suuri palkka. Olen varma siitä, että Alahuhta tekisi työnsä yhtä hyvin , vaikka ansio olisi vain hieman pk-yrityksen toimarin palkkaa suurempi. Ja jos häntä ei palkka tyydyttäisi, niin tilalle tulijoita olisi yllin kyllin.

    Etujen sitomisessa yhtiön tuloksen tekoon on hyvä asia, mutta ansiotulojen sun muiden etujen määrä on nykyisissä suuryrityksissä täysin väärässä asteikossa.

    Tulosparannuksen seurauksen täytyy näkyä myös koko työntekijäportaassa, siistijöihin asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Raimo K kirjoitti 5.1.2014 kello 17:27

    JTS: PAM 9,88 – 10,77 e/h1571 – 1703 e/kk (tarjoilija, kassa, kokki, siivooja jne, matkailu-, ravintola- ja ohjelmapalveluala)

    KVTES sisältää monelaista, mutta Kuntatyönantjat anatavat tehtävinmikkeen mukaisen palkkatason:
    1860 e/kk, kokonaisansiotaso 2233 e/kk, kokki. +30%.
    ‘snip’

    Kyllä, KVTES sisältää monenlaista, mutta kyse oli koulun keittäjästä eli älä yritä sekoittaa (tarjoilija, kassa, kokki, siivooja jne. eivät kuulu tähän vertailuun).
    En vielä noilla tiedoilla usko, että koulun keittäjä on huippupalkattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Viherinssi kirjoitti 5.1.2014 kello 23:02

    eemil: Alahuhdan vuosiansiot ovat erään lähteen mukaan 3,4 miljoonaa euroa. Se on moninkertaisesti liian suuri palkka. Olen varma siitä, että Alahuhta tekisi työnsä yhtä hyvin , vaikka ansio olisi vain hieman pk-yrityksen toimarin palkkaa suurempi. Ja jos häntä ei palkka tyydyttäisi, niin tilalle tulijoita olisi yllin kyllin.

    Me puhumme eri asioista. Tähän vasta-argumentti on se, että jos Kone maksaisi Alahuhdalle vähemmän, hän olisi voinut mennä jonnekin muualle. Hyvästä toimarista kannattaa maksaa hyvä osuus voitosta.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että todennäköisesti Alahuhta tekisi yhtä hyvää jälkeä kymmenesosapalkalla, jos yleinen palkkataso olisi sellainen.

    Mutta siis kertauksena se, mihin minä vastasin:

    eemil: Nämä ylistetyt johtajat eivät ole koskaan pystyneet nostamaan yrityksen tuottavuutta millään muulla keinolla kuin työntekijöiden potkuilla.

    Ymmärtääkseni Koneen Alahuhta on ylistetty johtaja, ja hän on pystynyt nostamaan Koneen tuottavuutta aivan muilla keinoilla kuin potkuilla. Yksi Koneen suurimpia kilpailuvaltteja on kehuttu ja esimerkillinen HR-toiminta. (Kone lienee ainoa suomalainen yritys, jonka HR-johtaja on vakioasiakas miljoonatuloisten kerhossa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  65. Viherinssi kirjoitti 5.1.2014 kello 23:23

    Tommi Uschanov: Miten ihmeessä joku USA, jonka kaikki tavaravienti yhteensä on jotain 8 tai 9 prosenttia BKT:stä, on voinut mitenkään nousta lamasta? Olisiko osaselitys siinä, että Fedissä ei kukaan onneksi osaa suomea?

    Jos vertaat Yhdysvaltoja, oikea vertailukohta on EU. Jos vertaat Suomea, oikea vertailukohta on yksi osavaltio.

    Sinänsä olet oikeassa siinä, että vientiprosentti ei ole mikään autuaaksitekevä asia. Vienti tarvitaan vain tasapainottamaan tuontia, ja tuontia on vain siksi, että joku muu osaa tehdä asioita halvemmalla kuin me.

    Tuotannon ja erityisesti tuotekehityksen skaalaedut ovat kuitenkin sellainen tekijä, joka väkisinkin tekee pienestä talousalueesta vientiin ja tuontiin perustuvan. Suomalainen taulutelevisiotehdas ei pysty olemaan kustannustehokas pelkillä kotimarkkinoilla. Joko tehdas tekee taulutelevisioita kovin monelle muullekin (ja on vientiteollisuutta) tai sitten se katoaa.

    Pieni maa joutuu erikoistumaan, ja se erikoistuminen tarkoittaa runsasta ulkomaankauppaa. Isossa maassa kotimarkkinat riittävät paljon erikoistuneempien tuotteiden tekemiseen ja parempaan kustannustehokkuuteen suursarjatuotannossa. Lisäksi isoon maahan osuu enemmän omia luonnonvaroja, jolloin luonnonvarakauppakin vähenee. Suomessa on puuta yli oman tarpeen muttei öljyä ollenkaan.

    (Yhdysvalloissa se taulutelevisiotuotantokin voisi kannattaa ihan kotimarkkinoilla. Tosin käytännössä siinä käy niin, että yhdysvaltalaiset ostavat töllöttimensä Kiinasta ja maksavat painotuoreilla seteleillä, ja jollain ihmeellisellä tavalla valuutta ei silti romahda.)

    Näistä triviaaleista syistä vientiä – eikä varsinkaan tavaravientiä – ei voi verrata eri kokoisten talousalueiden välillä. EU:ssa tavaraviennin osuus BKT:sta on noin 13 %. Yksi iso ero USA:han lienee energia, kolmannes EU:n tavaratuonnista on öljyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  66. Viherinssi kirjoitti 5.1.2014 kello 23:29

    Mikko Kiviranta: Muistan hämärästi HSn kirjoituksen varmaan vuosikymmenen takaa jossa kanadalaisprofessori arvosteli suomalaista palkka- vs pääomatulojen järjestelmää: raskaasti verotetuista palkkatuloista ei ole helppo säästää niin paljon että pystyisi siirtymään kevyemmin verotettujen pääomatulojen saajaksi. Jos yhteen luokkaan synnyt, sieltä ei hevin toiseen vaihdeta.

    Tässä on kyllä totuutta siemeneksi, mutta sittemmin veroprosentit ovat lähestyneet toisiaan huomattavasti. Jos jätetään erilaiset yrittämiseen liittyvät verohuojennushimmelit väliin, veroprosentti yrityksen tuotosta pääomatulonsaajan kukkaroon vastaa jo varsin korkeiden palkkatulojen veroprosenttia.

    Yksi iso juttu on se, että palkkatuloista menee vähän huomaamatta iso siivu TELlinä sijoitusvarallisuudeksi. Pääomatuloissa näin ei käy. Tällä on suurempi vaikutus kuin veroprosenteilla.

    Muutenkin ajatus tavallisen kansalaisen siirtymisestä pääomatuloilla elämään on aika kaukana realiteeteista oikein missään päin maailmaa. Joku onnistuu joskus jossain, mutta tavallinen tallaaja saa elää lähinnä palkallaan vastakin.

    Sijoitusvarallisuutta ja yksityistä rahaa kaivataan kyllä tässä maassa kipeästi, erityisesti vähän riskihakuisempaa yksityistä rahaa. Sitä saa kuitenkin käytännössä vain ihmisiltä, joiden varallisuus ylittää erittäin huomattavasti sen, mitä palkansaaja voi työllään kerätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Liian vanha kirjoitti 6.1.2014 kello 7:43

    “Me puhumme eri asioista. Tähän vasta-argumentti on se, että jos Kone maksaisi Alahuhdalle vähemmän, hän olisi voinut mennä jonnekin muualle. Hyvästä toimarista kannattaa maksaa hyvä osuus voitosta.”

    Suomalaisia toimareita ei ole missään päin maailmaa keskisuurissa tai suurissa firmoissa .
    Eikä löydy seuraavaltakaan portaalta, kun Kivisaari sai kenkää TeliaSonerasta.

    Ja jos joku lähteekin niin uuden voi palkata vaikka Intiasta, sieltä löytyy hyvin koulutettuja ja kokeneita pilkkahintaan

    Esim Rajeev Suri on ollut Nokia Solutions and Networksin toimitusjohtaja 1. lokakuuta 2009 alkaen. Surilla ei ole kuin alempi korkeakoulututkinto (Bachelor of Engineering) joten sekin riittää menetyksellisen liiketoiminnan vetämiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. anonyymi kirjoitti 6.1.2014 kello 14:40

    Viherinssi: maksavat painotuoreilla seteleillä, ja jollain ihmeellisellä tavalla valuutta ei silti romahda

    Valuutta ei romahda, koska sille on kysyntää. Sille on kysyntää, koska se on maailman tärkein reservivaluutta. Jos se romahtaa, kukaan ei hyödy – ei edes euron reserviomistajat, joilta häviävät markkinat. (Samaten euroalue alkaa tällöin yskiä, mikä laskee sen kurssia.) Toki jos painokone kuumenee liikaa, kurssi alkaa laskea, mutta se vain hyödyttää Yhdysvaltojen taloutta, mikä taas vähitellen nostaa kurssia.
    Se, joka ajoi dollarin globaaliksi reservivaluutaksi, oli nero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Eero Tillanen kirjoitti 6.1.2014 kello 15:20

    Jobsin vertaaminen Elopiin on taas niin tyypillistä Soininvaaraa. Jobs oli fiblun perustaja ja keulakuva, liiankin paljon jälkimmäistä. Hänen henkilökohtaisessa intressissään oli fiblun menestys, se oli hänelle kunnia-asia ja intohimo. Elopille puolestaan oli annettu mikkisoftalta laskea mokian arvoa niin paljon, että mikkisofta saisi sen halvalla. Mikkisofta oli aiemmin yrittänyt luoda omaa kapulabrändiä, mutta epäonnistunut siinä surkeasti. Kapuloita ei koskaan tullut markkinoille, joten piti heittää kapuloita mokian rattaisiin jotta saatiin oma kapula halvemmalla.

    “– Microsoftin toiminnassa näkyy “hajota ja hallitse” -mentaliteettia. Puhutaan ristiin, annetaan ymmärtää yhtä ja toisaalla jotain muuta, ja saadaan laitevalmistajat taistelemaan keskenään niin markkinaosuuksista kuin Microsoftin huomiosta, Sarkamies sanoo.”

    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2012/10/03/analyytikko-hajota-ja-hallitse-on-isku-nokialle/201239107/170

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Viherinssi kirjoitti 6.1.2014 kello 22:57

    Liian vanha: Suomalaisia toimareita ei ole missään päin maailmaa keskisuurissa tai suurissa firmoissa .

    En ymmärtääkseni kirjoittanut puolta sanaa kansainvälisestä kilpailusta. Kotimainen riittää siihen, ettei huipulle voi maksaa yleisen tason alle.

    Liian vanha: Ja jos joku lähteekin niin uuden voi palkata vaikka Intiasta, sieltä löytyy hyvin koulutettuja ja kokeneita pilkkahintaan
    Esim Rajeev Suri on ollut Nokia Solutions and Networksin toimitusjohtaja 1. lokakuuta 2009 alkaen.

    Surin palkka ei taida olla julkista tietoa, mutta eiköhän se halpisintialainenkin nettoa kuitenkin useamman miljoonan vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Raimo K kirjoitti 7.1.2014 kello 12:23

    Eero Tillanen:
    Jobsin vertaaminen Elopiin on taas niin tyypillistä Soininvaaraa. Jobs oli fiblun perustaja ja keulakuva, liiankin paljon jälkimmäistä. Hänen henkilökohtaisessa intressissään oli fiblun menestys, se oli hänelle kunnia-asia ja intohimo.
    ‘snip’

    Ehkä, mutta jäähylle hänet pantiin 1985-1996. Jobs tuli takaisin vasta kun Apple osti NeXT’in.
    Jobsin omat keksinnöt aika vähäisiä… (samoin Bill Gatesin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Pekka Taipale kirjoitti 8.1.2014 kello 13:05

    Surin palkka ei taida olla julkista tietoa, mutta eiköhän se halpisintialainenkin nettoa kuitenkin useamman miljoonan vuodessa.

    Itse asiassa Intiassa herra isojohtajat saavat suurempia palkkoja kuin Suomessa. Absoluuttisesti, ei vain suhteessa työntekijätason palkkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. Juha Autero kirjoitti 8.1.2014 kello 13:21

    Eero Tillanen:
    “Nokian olisi kannattanut Jorma Ollilan jälkeen vuonna 2006 maksaa unelmajohtajalle miljardin vuosipalkkaa, jotta ei olisi käynyt, kuten kävi.”

    Soininvaara, olet pölvästi! Elop oli mikkisoftan myyrä ja sen ainoa todellinen tehtävä oli laskea mokian osakkeen arvoa niin paljon, että mikkisofta saa sen halvalla.

    Nokia tajusi jo viime vuosikymmenen puolivälissä, että Symbianin jälkeen seuraava kännykkäsukupolvi tulee olemaan Linux-pohjainen. Ei kai se muuten olisi kehittänyt 770:aa. Tosin samaa tekivät monet muutkin. Muun muassa piilaaksossa pikkufirma nimeltä Android Inc. Nokia ei lähtenyt vetämään seuraavan sukupolven kehitystä vaan pysytteli turvallisessa ja tuottavassa Symbianissa. Niinpä Apple otti johtajan roolin ja Android sitten kahmaisi koko potin.

    Tässä vaiheessa Nokia heräsi ja totesi, että heidän Linux-versionsa ei ole vielä julkaisukelpoinen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi WP. Tässä vaiheessa palkattiin Elop hoitamaan siirtyminen Windowsiin, minkä hän tekikin tehokkaasti. Kyse ei ole siitä, että palkattiin Elop, joka teki (Nokian kannalta) väärän päätöksen, vaan siitä, että tehtiin väärä päätös ja palkattiin Elop toteuttamaan se.

    Ei siinä ole mitään järkeä, että lähetetään “myyrä” tuhoamaan firma, jotta voidaan ostaa se halvalla. Silloinhan sitä firmaa ei enää kannata ostaa. Microsoftin ongelma ei ole, miten saada itselleen isompi osuus Windows Phonen tuotoista, vaan miten saada sille suurempi markkinaosuus. Siinä tilanteessa sen ei kannata yrittää kammeta pois puhelinvalmistajia vaan pikemminkin koittaa saada niitä lisää.

    Siihen, että WP ei lähtenyt nousuun löytyy monia syitä. Ensinnäkin eksponentiaalinen kasvu näyttää alkuvaiheessa aika vaakasuoralta. Toiseksi Microsoftin Skype-kauppa hyydytti välit operaattoreihin. Kolmanneksi WP ei oikeastaan tarjoa mitään merkittävää etua verrattuna Androidiin tai iPhoneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  74. anonyymi kirjoitti 9.1.2014 kello 13:07

    Juha Autero: Tässä vaiheessa Nokia heräsi ja totesi, että heidän Linux-versionsa ei ole vielä julkaisukelpoinen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi WP.

    No, enpä tiedä. N9 todisti päinvastaista. Kukaan ei vain tuntunut missään vaiheessa laittavan käyttöjärjestelmää tuotantoon tai prioriteetiksi ennen kuin oli liian myöhäistä vaan Elop ajoi koko roskan alas ja myi pois.

    Juha Autero: Ei siinä ole mitään järkeä, että lähetetään “myyrä” tuhoamaan firma, jotta voidaan ostaa se halvalla.

    On toki. Nokia oli pääasiallisesti Symbiania ja menossa linuxiin. Tuotantopuoli oli kunnossa ja rauta hyvää. Kun pistetään oma mies johtoon muuttamaan ja lukitsemaan käyttöjärjestelmäpuoli ja pidetään se itse tehottomana firmojen välisen epäsynkronisaation avulla, osake laskee ja bisneksen saa ostettua halvemmalla. Perusasiathan siellä oli kunnossa ja ne mitkä ei olleet, piti Microsoftin muutenkin uusia.

    Juha Autero: Siinä tilanteessa sen ei kannata yrittää kammeta pois puhelinvalmistajia vaan pikemminkin koittaa saada niitä lisää.

    Ellei tarkoitus ole päästä uudeksi Appleksi. Se on hyvä bisnes. Siinä sivussa voi sitten myydä käyttöjärjestelmää myös muille – Applehan ei tätä tee, vaikka ostajia olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Syltty kirjoitti 9.1.2014 kello 15:24

    anonyymi: No, enpä tiedä. N9 todisti päinvastaista. Kukaan ei vain tuntunut missään vaiheessa laittavan käyttöjärjestelmää tuotantoon tai prioriteetiksi ennen kuin oli liian myöhäistä vaan Elop ajoi koko roskan alas ja myi pois.

    Sitä käyttistä ei saatu tuotantoon koska se ei ollut valmis tuotantoon.

    http://taskumuro.com/artikkelit/nokia-meegon-tarina,9

    On toki. Nokia oli pääasiallisesti Symbiania ja menossa linuxiin. Tuotantopuoli oli kunnossa ja rauta hyvää.

    Mitä teet tuotannolla jos sieltä tulee vain kasa paskaa ja uudet tuotteet eivät valmistu koskaan?

    Nokian ohjelmisto-osaaminen oli surkeaa ja turha tässä on mitään salaliittoteorioita kehitellä: Nokia ryssi ihan itse Meegon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Mikko Kiviranta kirjoitti 11.1.2014 kello 0:44

    Evert The NeverRest: Paras johtaja firmalle kuin firmalle on – ei palkkajohtaja – vaan kutsumusjohtaja, jolla on vahva substanssiosaaminen ja/tai firman tuntemus. Tämän totesivat Peters ja Waterman In Search of Excellence – tutkimuksessaan.

    Kutsumusjohtajuus korreloi yrityksen menestykseen. Usein firman alullepanija tai suku ovat kutsumusjohtajia. Heovat usein myös arvojohtajia.

    Varmin tapa tuhota ja sekoittaa perinteikäs sukufirma onkin palkata sinne firman kulttuurille ja arvoille täysin vieras palkkajohto.

    Lukaisinpa Evertin esimerkin innoittamana minäkin kyseisen Peters & Waterman’in, erinomaista tekstiä. Samalla valkeni mistä on lähtöisin nykyjohtajien villitys arvoihin ja visioihin – kyseisestä kirjasta!

    Ilmeisesti 80-luvulla johtaminen keskittyi paljolti tilikirjojen plaraamiseen. mainoskampanjoiden liikkeelle potkimiseen ja muutenkin pelkästään ‘koviin’ toimiin. P & W tuovat esiin, ilmeisesti ensimmäistä kertaa, monissa sen ajan[*] menestyneissä firmoissa esiintyneet lattiatason toimintatavat – mahdollisuus varastaa virallisista projekteista hieman omiin uuttaluoviin kokeiluihin, suora tiedonkulku MBWAn kautta, asiakkaan pitäminen kuninkaana pakkomielteeksi asti, ja niin poispäin. P & W viittaavat ilmiömaailmaan ‘yrityksen arvoina’ ja oikeassa ovatkin että noilla ja vastaavanlaisilla asioilla se kiri vedetään.

    Sitten kun Bill Hewlettin tai Dave Packardin tai Steven Jobsin tai Thomas Watsonin sijaan vedetään pakasta joku palkkajohtaja joka näkee organisaationsa vain ERPin läpi ja jolla ei ole hajuakaan mitä firmassa oikeasti tapahtuu – semmoinen kun katsoo Nykysuomen Sanakirjasta mitä sana ‘arvo’ tarkoittaa, seurauksena ovat tavanomaiset kauheudet, henkilöstölle jaettavat arvomukit, arvojohtamisseminaarit ja arvojen jalkauttamisworkshopit. Siis sen tajuamisen sijaan että lattiatasolla *vallitsevat* jo ennestään jotkut arvot (esim. siellä varastetaan jo projekteilta ja tehdään luovia avauksia), ja arvojen muuttaminen -jos onnistuu ylipäänsä- tehdään *omalla esimerkillä* ja *rekrytoinnissa*. Itse käytän oman organisaation arvo-kahvimukin sijaan kapinahenkisesti kaverilta saatua Kemira Agron mukia, jonka kyljessä on listattu avoimuus, luottamus, luovuus ja muitakin ihan hyviä arvoja, vaikka ovatkin vieraan organisaation arvoja.

    ———————-
    [*] Kahneman taasen väittää omassa kirjassaan että P & W:n menestyviksi listaamat organisaatiot muuttuivat P & W:n kirjan julkaisemisen jälkeen paljon vähemmän menestyviksi. Se on kappaleessa “The illusion of understanding”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  77. Evert The NeverRest kirjoitti 22.1.2014 kello 23:28

    Tapaus Rautaruukki on hyvä esimerkki täysin pieleen menneestä palkitsemisesta (ja johtamisesta).

    Vuonna 2012 Rautaruukin toimitusjohtajalle maksettiin yli 656 000 euroa palkkaa. Lisäksi tulee suorituspalkkiot 78 500, osakepalkkiot 37 000 ja lisäeläkemaksut 342 000 eli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.

    Samaan aikaan Rautaruukki teki 2,5 miljardin liikevaihdolla tappiota 50 miljoonaa euroa.

    Toimitusjohtaja saa 60-vuotiaana eläkkeelle jäädessään lisäeläkkeen, jonka taso on 60 prosenttia laskettuna kolmen viimeisen vuoden palkan keskiarvosta.

    Miksi näin pätevälle toimitusjohtajalle ei makseta firmassapysymisoptioita? Toimitusjohtaja on sanonut, että tehtävät keskisuurissa yhtiöissä kiinnostavat, mutta ainakaan toistaiseksi tarjouksia ei ole tullut.

    Lehtitietojen mukaan toimitusjohtaja saa eläkkeen vaikka ei eläkkeelle jäisikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus