Esseitä tuloeroista (3) Palkkaerot tuottavat syvällisempää eriarvoisuutta kuin pääomatulot

Näkyvin irtiot­to tulo­jakau­mas­sa on tapah­tunut ylim­mässä tulode­si­ilis­sä. Tähän joukkoon kuu­luu suuria pääo­mat­u­lo­ja saavia ja näitä Rovion kaltaisia supernousi­joi­ta, jot­ka tahkoa­vat jät­tiomaisuuk­sia läh­es tyhjästä. Vaik­ka tämä kehi­tys heilut­taa voimakkaim­min Gini-ker­roin­ta, palkkaero­jen kasvu on merk­ki syvem­mästä eriarvoistumisesta.

Super­rikkaat ovat aina olleet vähän ulkop­uolista joukkoa eivätkä he voi sen takia eristäy­tyä muus­ta kansas­ta enem­pää kuin ovat jo eristäy­tyneet. Jos ole­tamme kansan­tu­lon annetuk­si, se kuin­ka suuri osa kansan­tu­losta menee rikkaimpi­en kulu­tuk­seen vaikut­taa muiden ase­maan yhtä paljon kuin kasvun hidas­tu­mi­nen tai vaikka­pa val­tion­hallinnon tehot­to­muus. Palkkaero­jen kasvu jakaa ennen yht­enäistä kansaa keskeltä kah­tia. Saman luokan oppi­lail­la toisil­la on edessään kitu­ut­ta­mi­nen mata­la­palkkai­sis­sa töis­sä ja toisil­la rahakkaissa asiantun­ti­ja-ammateis­sa. Palkkaero­jen kasvu on moot­to­ri­na asuinaluei­den sosi­aalises­sa eriy­tymisessä ja laa­jem­min elämän­muodon ja koke­mus­maail­man eri­lais­tu­mises­sa. Tunne samas­sa veneessä olemis­es­ta heikke­nee. Tässä ei ole mitään uut­ta – kovin jakau­tunut oli Suo­mi myös 1950-luvul­la eikä vain maan­omis­tuk­sen ansios­ta maaseudul­la vaan myös ja eri­tyis­es­ti kaupungeissa. 

Yleinen mielipi­de myös vais­toaa palkkaero­jen kasvu­un liit­tyvän uhan. Paljon enem­män pur­nataan yri­tysjo­hta­jien suurista palkoista kuin suurista omaisu­us­tu­loista. Val­taosa kansas­ta on sitä mieltä, että palkat­tu­jen johta­jien suuria palkko­ja pitää leika­ta, vaik­ka merk­it­sisi­hän tämä sitä, että nekin rahat meni­sivät yri­tyk­sen omis­ta­jille, jot­ka yleen­sä ovat vielä suu­rit­u­loisem­pia. Artistien, urheil­i­joiden ja kil­pa-aja­jien miljoonat­u­lo­ja ei kade­hdi­ta, vaan niistä koetaan pikem­minkin myötäylpeyt­tä, vaik­ka toisin kuin yri­tysjo­hta­jien bonuk­set ja korkeat palkat, ne usein piilote­taan verot­ta­jil­ta Mona­coon tai Sveit­si­in. Loton miljoon­avoitot kansa vaati verot­tomik­si ja sai.

Moni selit­tää tämän siten, että urheil­i­jat ja taiteil­i­jat ovat itse tien­an­neet suuret rahansa eivätkä ne sik­si ole muil­ta pois. Nokian Dream Team nos­ti yri­tyk­sen maail­man­men­estyk­seen, toi suuria tulo­ja kym­me­nille tuhan­sille suo­ma­laisille ja mak­soi käytän­nössä veroina pois val­tion laman aikana otta­mat velat, mut­ta for­mu­lakul­jet­ta­jat oli­vat parem­min palkkansa ansainneet.

Kenkä taitaa puris­taa siitä, että yri­tysjo­hta­jat pelaa­vat samal­la peliken­täl­lä kuin muut, mut­ta urheil­i­jat ja taiteil­i­jat liikku­vat oma­l­la peliken­täl­lään, eivätkä tapah­tu­mat siel­lä tuo­ta eri­ar­voisu­ut­ta mei­dän peliken­tällemme. Lot­tovoit­ta­ja voisi olla kuka hyvän­sä miestä, joten se on mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa. Huip­pu­palkat­tua eri­tysasiantun­ti­jaa ei voi kaik­ista tul­la. On loukkaavaa, että tois­t­en työtä pide­tään niin paljon arvokkaam­pana kuin omaa.

75 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (3) Palkkaerot tuottavat syvällisempää eriarvoisuutta kuin pääomatulot”

  1. Minus­ta tämä oli hie­man löysä kir­joi­tus Soin­in­vaar­al­ta. Yri­tysjo­hta­jien huip­putu­lot ovat täysin ansai­tusti kri­ti­ikin kohteena. Mainit­sen tässä jotain syitä:

    1. Yri­tysjo­hta­jien tulot suh­teessa keskipalkkaan ovat nousseet val­tavasti 2000-luvun alus­ta. Jos yri­tysjo­hta­ja ennen ansait­si X‑kertaa keskipalkan ver­ran saat­taa tulota­so täl­lä het­kel­lä olla luokkaa 3X tai 4X. Siis yri­tysjo­hdon palkkata­so on kohon­nut suh­teessa aivan eri tah­tia kuin kansalais­ten keskipalk­ka. Tämä ei mis­sään tapauk­ses­sa voi jatkua ikuisuuk­si­in. Pitäisi pikem­minkin päästä pienem­pi­in palkkoi­hin palkkoi­hin yri­tysjo­hdon osalta. 

    2. Yri­tysjo­hdon palk­it­sem­i­nen tehdään usein hyvin lyhyt­näköisil­lä keinoil­la. Jos yri­tysjo­hta­ja tien­aa 10 miljoon­aa euroa sil­lä, että kohot­taa yri­tyk­sen kurssia keinotekoisel­la yri­tyk­selle pitkäl­lä tähtäimel­lä epäedullisel­la taval­la, kyl­lä aika moni yri­tysjo­hta­ja tämän tekee. Ei heitä kiin­nos­ta se, miten työn­tek­i­jöille käy tämän jäl­keen. Heitä kiin­nos­taa raha ja oma etu.

    3. Yri­tysjo­hdon palk­it­sem­i­nen rapaut­taa kansan moraalia. Kun on aivan selvästi nähtävis­sä, että yri­tysjo­hta­jat ins­es­tis­es­ti istu­vat hal­li­tuk­sis­sa päät­tämässä toinen toisen­sa palkoista herät­tää tämä suo­ma­laises­sa rehellisessä ihmisessä väistämät­tä katkeru­ut­ta. Eri­tyis­es­ti sil­loin, kun se irti­sanomi­nen osuu oma­lle kohdalle.

    4. On mielestäni täysin käsit­tämätön­tä, että yri­tysjo­hdon palkkiot vain nou­se­vat tilanteessa, jos­sa fir­ma on kri­i­sis­sä ja työn­tek­i­jöitä kehote­taan malt­ti­in. On hyvin kyseenalaista vaa­tia malt­tia nor­maal­i­työn­tek­i­jöiltä, jos itse korote­taan omia palkkoja. 

    Yri­tysjo­hdon ver­taami­nen taiteil­i­joi­hin tai urheil­i­joi­hin on tietenkin paikallaan. Toisaal­ta varsinkin urheil­i­joiden kohdal­la ne palkkiot tule­vat todel­lakin absolu­ut­tis­es­ta ja kiis­tat­tomas­ta men­estyk­ses­tä. Lisäk­si Suomen tapauk­ses­sa palkkiot on yleen­sä ansait­tu ulko­mail­ta, eivätkä ne ole mil­lään taval­la pois suo­ma­laisil­ta. Jos Kimi Räikkö­nen saa Ferrar­il­ta palkkaa, niin aika pienen osu­u­den siitä suo­ma­laiset maksavat.

  2. Yritätkö nyt sanoa, että palkkaerot tuot­ta­vat syvem­pää (vaikkakin ehkä irra­tionaal­ista) eri­ar­voisu­u­den koke­mus­ta kuin erot pääo­mat­u­lois­sa? Kir­joituk­sesi sisältö viit­taisi tuo­hon suun­taan toisin kuin otsikko.

    Vaikea nähdä miten palkkaerot voisi­vat suuren enem­mistön osalta olla merkit­tävin talk­oudel­lisen eri­ar­voisu­u­den tuot­ta­ja. En nyt jak­sa kaivaa tilas­to­ja, mut­ta tuskin menee pahasti pieleen jos väitän, että palka­nsaa­jien val­ta­van enem­mistön brut­topalkkat­u­lot täysipäiväis­es­tä työstä sijoit­tuvat välille 2000 — 7000e. Ja tuonkin haitarin sisäl­lä yli 6000e tien­aa­vat lienevät pienehkö vähem­mistö. Kun yhtälöön sit­ten vielä lisää pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen, niin en oikein ymmär­rä miten eri­ar­voisu­us (siis todel­li­nen eri­ar­voisu­us, ei koet­tu) voisi oleel­lisim­mal­ta osin muo­dos­tua palkkat­u­lo­jen kautta. 

    Rikkaat ovat pääasi­as­sa per­i­jöitä ja pääo­mat­u­lo­jen saa­jia. Köy­hät taas työt­tömiä, opiske­li­joi­ta, eläkeläisiä, sairai­ta, alko­holis­te­ja jne. Merkit­tävim­mät erot tuskin val­lit­se­vat täysipäiväisel­lä palkkatyöl­lä itsen­sä elät­tävien välillä.

  3. Kohto:
    Jos Kimi Räikkö­nen saa Ferrar­il­ta palkkaa, niin aika pienen osu­u­den siitä suo­ma­laiset maksavat.

    …ja esim. Ollilan osakeop­tiot kus­tan­si­vat aikoinaan sil­loiset Nokian omis­ta­jat eli pääosin yhdys­val­ta­laiset eläk­er­a­has­tot, joten? Lisäk­si, toisin kuin Räikkösen miljoonien kanssa, puo­let optio­tu­loista kil­isi suo­raan yhteiskun­nan poh­jat­tomaan kassaan.

  4. Suurin juopa on kas­va­mas­sa työt­tömien ja työssäkäyvien välille.

    TEM mar­rasku­un Työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan työn­hak­i­joi­ta oli 523 463 ja heistä
    työssä yleisil­lä työ­markki­noil­la oli 77 499 työnhakijaa

    Eli työt­tömiä oli 445964 !!!!!

    Tem­pute­tut ja työvoiman ulkop­uolelle luokitel­lut puut­tuvat viral­li­sista tilastoista.Mutta viral­lis­es­ti hekin ovat työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta ja heitä yritetään pakot­taa töi­hin monin tavoin.
    Tai ainakin ulos työvoimasta

    VATT Var­ti­aisen ja EK mukaan nämä työt­tömät eivät ole työvoimaa eli työt­tömät ovat tallin taakse talutet­tavaa EK ja Var­ti­aisen mukaan

    Ja hal­li­tuskin on mukana estämässä ikään­tynei­den uudelleenkouluttautumisen.

    Miten paper­im­ies voi koulut­tau­tua sairaan­hoita­jak­si, jos hän­tä ei ikän­sä vuok­si ote­ta koulutukseen ?

  5. VATT Var­ti­ainen ja EK esit­tävät rajua maahanmuuttoa

    Vuon­na 1990 työl­lisiä oli 2483000 ja 2013 2431000 . Määrä on ollut varsin vakaa, vain 2008 oli hie­man enem­män työl­lisiä eli 2497000 ja alim­mil­laan työl­lis­ten määrä oli 2040000 vuon­na 1994.

    Lähde tilas­tokeskus http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

    Eli työ­paikko­jen määrä on ollut aika vakio 90-luvun suur­ta lamaa lukuunottamatta

    Meil­lä oli vuon­na 1990 n 20000 ulko­maalaista ja 2013 n 195000 eli ulko­maalais­ten määrä kasvoi n 175000 (Väestörek­isterikeskus) Kun osa on saanut Suomen kansalaisu­u­den niin määrä on paljon suurem­pi, 250000–300000 (arvio).

    Työl­lisyyt­tä he eivät lisän­neet vaan syr­jäyt­tivät suo­ma­laisia ja lisä­sivät työttömyyttä.Ja sosi­aal­isia ongelmia ‚palkko­jen polkemista, vero­jen kier­toa ja pimeää taloutta

    Samaan aikaan kotop­eräi­nenkin työikäis­ten tar­jon­ta lisääntyi

    Lop­putule­ma on jät­ti­työt­tömyys ja eri­tyiseti ikään­tynei­den työt­tömyy­den karkaami­nen käsistä.

    Kun sos­sun luukul­ta ja työ­markki­nat­ues­ta ei ker­ry eläket­tä niin eri­tyis­es­ti 50–60-luvuilla syn­tyneitä odot­taa köy­hä van­hu­us huoli­mat­ta 30–40 vuo­den työurasta.

    Aika rasisti­nen kirjoitus,mutta perus­tuu faktoihin. 

    Itse olen ollut töis­sä mon­es­sa maas­sa yli 10 vuot­ta ja min­ul­la on paljon ulko­maalaisia ystäviä, joten rasis­mi ei ole se per­im­mäi­nen motiivi.

  6. Ei kai palkkaero­jen kasvulle ole kovin help­poa löytää järke­viä rajoit­tei­ta. Nykyään asiantun­ti­jayri­tyk­sis­sä suurin osa työvoimas­ta voi kuu­lua ylimpään tulode­si­ili­in ja jot­ta väkeä saadaan motivoitua vas­tu­unkan­toon, tarvi­taan riit­tävät tulo­erot jo ko. desi­ilin sisällä.

    Tietysti muu­tamien suuryri­tys­ten johdon palkat ovat tässäkin suh­teessa aivan omaa skaalaansa, mut­ta kuin­ka suures­ta porukas­ta esim. Suomen mit­takaavas­sa on kyse? Kuin­ka paljon meil­lä on yli miljoo­nan vuodessa tien­aavia palkka­jo­htai­jia — ja mikä on hei­dän vaiku­tus tuloeroihin?

  7. Tulo­erot kapenevat Suomes­sa 2014 ja vielä lisää 2015. Kansakun­nan onnel­lisu­us ei siitä lisäänny.

    Kova­palkkaisem­mat asiantun­ti­jate­htävät vähenevät, mata­la­palkkaiset palvelu­alan duu­nit lisään­tyvät. Samaan aikaan arken­teelli­nen työvoima­pu­la pahenee.

    Hyväaplkkaisten duu­nar­i­hom­misen osalta kato käy myöskin. Ay-liike tun­tee sen peinenevis­sä jäse­mak­su­tu­lois­saan, kovin moni sitäkään ei sano ääneen mut­ta tulo­ero­ja sekin pienentää.

    Tulo­ero­ja on kas­vat­tanut julkisen sek­torin aivan holti­ton palkko­jen nousu. Julkisen sek­torin toim­intata­vat sen sijaan eivät ole uud­is­tuneet tai mikään muukaan syy perustel­lut palkko­jen nos­to­tarvet­ta. Pahim­mat ongel­mat purkau­tu­vat kun­nal­lisil­la irti­sanomi­sis­lla, kun se kun­tali­itosten viisi vuot­ta alkaa täyttymään.

    Rovion ja Super­cellin omis­ta­jat ovat todel­lisu­udessa ansain­neet tulon­sa koval­la työl­lä ja suurel­la riskil­lä. Media on type­r­yy­dessään pitänyt sitä jon­akin sat­tumana. Ei ole.

    Jo nyky­isin Suomes­sa on yksi maail­man pien­im­mistä tulo­eroista. Jostain syys­tä tätä ei kok­saan muis­te­ta maini­ta, kun halu­taan kerätä pisteitä.

    Jos tun­tee kateut­ta yri­tysjo­hdon palkkoi­hin, ter­ve­menoa niihin hom­mi­in. Jos eäon­nek­seen niitä tekee, selviää muu­ta­ma elämän tosiasia.

  8. Kohto,

    pitäisikö pelkästään vien­ti­in tuot­ta­van yri­tyk­sen johdon palkko­jen olla siis isom­pia kuin pelkästään koti­maas­sa toimivan?

    Val­tio voisi aset­taa eri­laisen vero­pros­entin riip­puen yri­tyk­sen liike­vai­h­don jakaumasta.. 🙂

  9. Tot­ta on että isän­nät­tömäl­lä rahal­la on help­po palki­ta kavere­i­ta ja nämä vas­tavuorois­es­ti itseä, kuten täl­laises­sa pienessä päät­tävien ryh­mien osalta homogeenisessä maas­sa tapahtuu..

  10. “Yleinen mielipi­de vais­toaa palkkaero­jen kasvu­un liit­tyvän uhan.” Mitä ne uhat pahim­mil­laan ovat?

    Uhkana on pidet­tävä, että jostain syys­tä Suomes­sakin muiden takia, tai muista riip­pumat­ta, yhteiskun­ta­rauha järkkyy. Tosin sel­l­aista on ”kiel­let­ty” edes ajat­tele­mas­ta. Siitä huoli­mat­ta on tärkeää, että varo­taan luo­mas­ta ärsykkeitä, jot­ka tiede­tään saa­van vietit ja vais­tot liiak­si ohjaa­maan ajat­telu­amme. Täl­lainen ärsyke on juuri eri­ar­vois­tu­mi­nen, kun osa kansalai­sista putoaa yhteiskun­talu­okas­taan. Nopeaa eri­ar­vois­tu­mi­nen lie­nee seu­rauk­sil­taan vielä vaar­al­lisem­paa kuin vähittäinen. 

    Jos on tilaisu­us syyt­tää toisia oman sosi­aalisen ase­man rom­ah­tamis­es­ta, kansan­joukot on manip­u­loitavis­sa jopa soti­maan keskenään rasis­min voimal­la, kuten Balka­nil­la nähti­in. Titon kuole­ma äkkiä eri­ar­voisti väestön uudel­la taval­la. Siinä tilanteessa ihmiset näkivät entiset kump­panin­sa kil­pail­i­joik­seen ja vaikeuk­si­in­sa syyl­lisik­si. Eri­ar­vois­tu­mi­nen, jon­ka kasvu näyt­täisi ole­van sään­tö myös laskusuh­dan­tei­den aikana, ruokkii täl­laista suh­tau­tu­mista. Tietysti oma osuuten­sa on, onko herkkään aikaan sel­l­aisia sat­tumia kuten väki­val­lanteko­ja tai mui­ta vääryyk­siä, joiden avul­la mielet on kiihotet­tavis­sa. Paljon tapah­tu­mien kulku­un vaikut­tuvat myös niiden henkilöi­den per­soonat, jot­ka kri­isi­ti­lanteis­sa saa­vat val­taa, mut­ta hekin ovat enem­män tai vähem­män kansan­joukko­jen ja oman taus­tansa vaa­timusten vankeja.

  11. Mis­tä me tietäisimme, että tulo­erot ovat kas­va­neet, jollei siitä jatku­vasti ker­rot­taisi tiedo­tusvä­lineis­sä? Viime vuon­na niiden san­o­taan kaven­tuneen, mut­ta mah­taako kukaan toimit­ta­ja maini­ta sitä toista ker­taa? Uskalta­ne­eko Paa­vo Arhin­mäkikään perustel­la sil­lä hal­li­tuk­ses­sa oloaan.

  12. Osmo: “Nokian Dream Team nos­ti yri­tyk­sen maail­man­men­estyk­seen, toi suuria tulo­ja kym­me­nille tuhan­sille suo­ma­laisille ja mak­soi käytän­nössä veroina pois val­tion laman aikana otta­mat velat, mut­ta for­mu­lakul­jet­ta­jat oli­vat parem­min palkkansa ansainneet.”

    Tuskin näin on.
    Kyl­lä kansa osaa arvostaa men­estyvän suuryri­tyk­sen johta­jia, mut­ta jos/kun pikku­fir­man nilkin pitää saa­da samal­la mital­la sitä ei kukaan ymmärrä.
    Myöskään For­tu­min tyyp­pisel­lä ansiot­toma­l­la arvon­nousul­la ja itse räätälöidy­il­lä optioil­la tien­aavia ei arvoste­ta — eikä pitäisikään.

  13. Aivan liikaa tui­jote­taan vain palkkoi­hin ja niiden hul­vat­tomak­si kut­sut­tui­hin koro­tuk­si­in. Ihan yhtä hul­vat­tomi­in koro­tuk­si­in voit­to­jen­sa ulkois­tamises­sa on syyl­listynyt suuri osa yrityksistämme. 

    Ongelmien takana ovat nimit­täin yri­tys­ten tuot­toi­hin näh­den ylisu­uret omis­ta­jakus­tan­nuk­set, joista puhutaan valitet­ta­van vähän. Yri­tys­ten taloudel­lis­es­ta tulok­ses­ta liian suuri osa menee pait­si johta­jien palkkioi­hin mut­ta ennen kaikkea omis­ta­jille niin, ettei uusi­in inno­vaa­tioi­hin sitäkään kaut­ta riitä varo­ja. Onnis­tuneet inno­vaa­tio­than ovat talouskasvun suo­ranainen edel­ly­tys, ilman niitä pelkäl­lä työn­te­ol­la voidaan korkein­taan säi­lyt­tää talous ennallaan. 

    Onko kuitenkaan yri­tys­ten vika, kun yri­tys­ten väli­nen kil­pailu pakot­taa mak­samaan omis­ta­jille kohtu­ut­to­mia osinko­ja, jot­ta toiset yri­tyk­set eivät olisi liian houkut­tele­via sijoi­tusko­htei­ta? Sil­loin­han vika on jär­jestelmässä. Mut­ta mikä taho edes teo­ri­as­sa sen vian pysty­isi korjaamaan?

  14. Myös hyvä­palkkaises­ta “asiantun­ti­jatyöstä” mak­se­taan usein enem­män kuin tarvit­sisi. Hak­i­joi­ta voi olla sato­ja, joista merkit­tävä määrä erit­täin hyviä kandidaatteja.

  15. Meil­lä on jo 350000 yhden euron per tun­ti työn­tekjää, Sak­sas­sakin heitä oli vain 150000.

    Paljon huo­le­tut­tavam­paa on, että merkit­tävä määrä työtä tehdään orjatyönä eli tipute­taan alimpia palkko­ja luokit­tele­mal­la ne “har­joit­teluk­si ” tai kokeiluksi

    Kun orjatöi­den vaiku­tus työl­l­lisyysas­teeseen on jo muu­ta­man % luokkaa niin se viitoit­taa tietä sille, että koh­ta suuri osa työn­tek­i­jöistä on orjia

  16. Hyväksyn yri­tys­ten korkeim­man johdon suuret palkat kos­ka parhaista johta­jista käy­dään kovaa kan­sain­välistä kil­pailua. Sen­si­jaan se että hei­dän tarvit­sisi mak­saa väh­m­män veroa kuin muiden suo­ma­lais­ten tai että heille mak­se­taan mah­dol­lis­ten potku­jen jäl­keen iso­ja erora­ho­ja en hyväksy. Pätevä yri­tysjo­h­ta ymmärtää kyl­lä että Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa verot ovat korkeam­mat sik­si että tämä on pohjim­mi­laan tur­val­lisem­pi ja kil­pailukykyisem­pi yhteiskun­ta kuin joku banaani­val­tio tai esim USA tai Venäjä ja että pohjoinen sijain­ti ja pitkät etäisyy­det kas­vat­ta­vat kand­san­talouden pyörit­tämisen kustannuksia.

  17. “Artistien, urheil­i­joiden ja kil­pa-aja­jien miljoonat­u­lo­ja ei kade­hdi­ta vaan niistä koetaan pikem­minkin myötäylpeyt­tä, vaik­ka toisin kuin yri­tysjo­hta­jien bonuk­set ja korkeat palkat, ne usein piilote­taan verot­ta­jil­ta Mona­coon tai Sveitsiin. ”

    Vain määrä­tyt urheil­i­jat voivat ansai­ta palkkion­sa verottomasti.

    NHL-pelaa­jat asu­vat ja elävät yhdessä maas­sa tuon 185 päivää, joten he eivät voi vali­ta vero­tus­maataan. Ja pelaa­vatkin vian paris­sa maassa .

    Niin­pä he mak­sa­vat vero­ja kuten muutkin maas­sa asuvat.

    USA:n /Kanadan verot­ta­jal­ta ei pääse karku­un yhtä hel­posti kuin Suomen verottajasta

    For­mu­la-1‑, ral­likuskit, ten­nis­pelaa­jat eivät asu mis­sään maas­sa 185 päivää ja niin­pä ei syn­ny millekään maalle vero­tu­soikeut­ta suo­raan . peri­aat­teessa val­tioit voisi­vat sopia, mis­sä maas­sa Jarkko Niem­i­nenkin verote­taan, mut­ta eipä tuol­laista sop­ua edes kukaan yritä. Niin­pä Nimeinen voi vali­ta vero­tus­maansa vapaasti.

    Mut­ta ei tuos­ta sään­nöstä hyödy ain­oas­taan niemiset, myöskin tavikset har­ras­ta­vat sitä ja kulke­vat maas­ta toiseen niin ettei tuo­ta 185 päivän oleskelua synny.

    Puo­lalainne putkimies tai viro­lainen rak­samies mak­saa vero­ja kuten niem­i­nenkin eli minne haluaa.
    Toden­näköis­es­ti kukaan ei mak­sa mitään mihinkään

  18. Niin Soin­in­vaaran jutun otsikos­sa kuin jois­sain kom­menteis­sakin on puhut­tu yleis­es­ti “pääo­mat­u­lo­jen saa­jista”. Tässäkin voitaisi­in ottaa askel kohti suurem­paa ana­lyyt­tisyyt­tä ja vähempää populismia. 

    Olen itse pääo­mat­u­lo­jen saa­ja: olen sijoit­tanut työl­läni ansait­se­mat ja askeet­tisen kulu­tuk­seni ansios­ta säästöön jääneet rajat pääosin osake­markki­noille. Saan siten pääo­mat­u­lo­ja joko suo­raan osinko­jen kaut­ta tai myy­dessäni rahas­to-osuuk­sia. Toivon sijoi­tusteni tuot­ta­van keskimäärin vähin­tään 3–4% yli val­tion­lain­o­jen tuo­ton, vasti­neek­si otta­mas­tani riskistä eli sijoi­tusten arvon suurem­mas­ta vai­htelus­ta. Onko tässä nyt jotain moitit­tavaa? Jos näin lop­ul­ta vauras­tun hie­man, onko tämä yhteiskun­nalli­nen epäko­h­ta, johon pitää kiel­loin tai pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta kiristämäl­lä puut­tua? Entä mik­si ne, jot­ka rak­en­ta­vat talon­sa suurelta osin itse/talkoovoimin (jos­ta työstä ei siis mak­se­ta veroa) ja naut­ti­vat sit­ten vielä omaisuuten­sa tuo­to­s­ta (vuokran pois­saolon muo­dos­sa) verot­tomasti, ovat yleisen mielip­i­teen erityissuosiossa? 

    Keskustelus­sa pitäisi ainakin tarken­taa, minkä suu­ruisia ja miten syn­tyneitä pääo­mat­u­lo­ja tarkoite­taan, kun niitä kritisoidaan.

  19. Kohto:

    1. Yri­tysjo­hta­jien tulot suh­teessa keskipalkkaan ovat nousseet val­tavasti 2000-luvun alus­ta. Jos yri­tysjo­hta­ja ennen ansait­si X‑kertaa keskipalkan ver­ran saat­taa tulota­so täl­lä het­kel­lä olla luokkaa 3X tai 4X. Siis yri­tysjo­hdon palkkata­so on kohon­nut suh­teessa aivan eri tah­tia kuin kansalais­ten keskipalk­ka. Tämä ei mis­sään tapauk­ses­sa voi jatkua ikuisuuk­si­in. Pitäisi pikem­minkin päästä pienem­pi­in palkkoi­hin palkkoi­hin yri­tysjo­hdon osalta. 

    Omis­ta­jathan päät­tävät johdon palkoista kuten soin­in­vaarakin huo­maut­ti. Jos johto tekee pienem­mil­lä palkoil­la niin omis­ta­jat saa­vat rahat. Omis­ta­jat taas mak­sa­vat paljon pienem­mäl­lä pros­en­til­la veroa kuin palkat­tu johto. Lisää palkkaa johdolle siis, niin vero­tu­lot nousevat

    Kohto:

    2. Yri­tysjo­hdon palk­it­sem­i­nen tehdään usein hyvin lyhyt­näköisil­lä keinoil­la. Jos yri­tysjo­hta­ja tien­aa 10 miljoon­aa euroa sil­lä, että kohot­taa yri­tyk­sen kurssia keinotekoisel­la yri­tyk­selle pitkäl­lä tähtäimel­lä epäedullisel­la taval­la, kyl­lä aika moni yri­tysjo­hta­ja tämän tekee. Ei heitä kiin­nos­ta se, miten työn­tek­i­jöille käy tämän jäl­keen. Heitä kiin­nos­taa raha ja oma etu. 

    Ei voit­to­ja voi jät­tää takatasku­un. Voitot pitää tehdä sil­loin kun vaan suinkin voi ja vielä täysimääräis­es­ti. Muuten voi voitot jäädä kokon­aan saamatta.

    Kohto:

    3. Yri­tysjo­hdon palk­it­sem­i­nen rapaut­taa kansan moraalia. Kun on aivan selvästi nähtävis­sä, että yri­tysjo­hta­jat ins­es­tis­es­ti istu­vat hal­li­tuk­sis­sa päät­tämässä toinen toisen­sa palkoista herät­tää tämä suo­ma­laises­sa rehellisessä ihmisessä väistämät­tä katkeru­ut­ta. Eri­tyis­es­ti sil­loin, kun se irti­sanomi­nen osuu oma­lle kohdalle.

    Hal­li­tuk­sis­sa istu­vat omis­ta­jien edus­ta­jat jot­ka tekevät niin kuin omis­ta­jat halu­a­vat. Tässä on per­spek­ti­ivi­harha palkka­jo­hdon ja omis­ta­jien välillä.

    Kohto:

    4. On mielestäni täysin käsit­tämätön­tä, että yri­tysjo­hdon palkkiot vain nou­se­vat tilanteessa, jos­sa fir­ma on kri­i­sis­sä ja työn­tek­i­jöitä kehote­taan malt­ti­in. On hyvin kyseenalaista vaa­tia malt­tia nor­maal­i­työn­tek­i­jöiltä, jos itse korote­taan omia palkkoja. 

    Kri­isi­taikoina omis­ta­jat tarvit­se­vat johta­jia vielä enem­män kuin nor­maal­isti. Sik­si palkatkin voivat nousta.

  20. “Super­rikkaat ovat aina olleet vähän ulkop­uolista joukkoa eivätkä he voi sen takia eristäy­tyä muus­ta kansas­ta enem­pää kuin ovat jo eristäytyneet.”

    Ei tämä aina ole ollut näin. Kyl­lä tämä rikkaiden eristäy­tymi­nen on uudem­pi, enem­mänkin nousukas­rikkaiden asia. 1950–60 luvuil­la oli koulukavere­inani hyvinkin rikkaiden ja köy­hien lap­sia. Ei sil­loin kade­hdit­tu rikkai­ta eivätkä he eristäy­tyneet muista. Muu­ta­ma vuosi sit­ten puuhasimme koulun luokkakok­ous­ta koolle. Soitin Matille, jon­ka kanssa istu­imme koulus­sa viisi vuot­ta vierekkäi­sis­sä pulpeteis­sa ja olimme saman­laisia köy­hien per­hei­den poikia. En ollut tavan­nut Mat­tia kym­meni­in vuosi­in. Jostakin sain tietää, että hän oli nous­sut erään Suomen suurim­man yri­tyk­sen hal­li­tuk­seen ja naut­tin­ut pitkään hyvistä optio-ohjelmista. Mat­ti vas­tasi puhe­limeen ja kun esit­täy­dyin, niin yht´äkkiä puhelu katke­si. Soitin uudelleen, jol­loin naisääni vas­tasi ja sanoi, että Mat­ti ei ole tavat­tavis­sa. Ymmärsin yskän, enkä tavoitel­lut hän­tä uudelleen.

  21. Min­ua häir­it­see aina tulo­eroista puhut­taes­sa että monien mielestä ne ovat liian iso­ja tai ainakin kohtu­ut­to­mia, mut­ta kukaan ei koskaan ker­ro kuin­ka suuria oli­si­vat kohtu­ulliset tai sopi­van isot tulo­erot, ja eri­tyis­es­ti mil­lä mit­tar­il­la mitat­tuna. Pitää kuitenkin muis­taa että vain har­vas­sa maas­sa ovat tulo­erot Suomeakin pienem­mät. Esimerkkinä voidaan ottaa valkovenäjä, jos­sa kaik­ki (muu­ta­maa oli­garkkia ja Lukašenkan läheisiä luku­unot­ta­mat­ta) ovat tasaisen köy­hiä. Olisiko tämä parem­pi malli?

  22. JTS: Jos tun­tee kateut­ta yri­tysjo­hdon palkkoi­hin, ter­ve­menoa niihin hom­mi­in. Jos eäon­nek­seen niitä tekee, selviää muu­ta­ma elämän tosiasia.

    Joo, tapah­tu­ipa ker­ran yhdessä nopeasti kas­va­neessa keskisu­ures­sa yri­tyk­sessä seu­raavaa: Lat­tial­ta kuu­lui, että her­rat ne vaan lentelee. No, her­ra otti myyn­ti­matkalle mukaan luot­ta­mus­miehen, joka oli myös arvostet­tu teknilli­nen asiantun­ti­ja. Ain­oa puute oli heikko kielitaito.

    Puheet lop­pui­v­at, eikä hän enää halun­nut mukaan uusille matkoille. Hoiti molem­mat tont­tin­sa hienos­ti ja taisi myöhem­min lukea itsen­sä insinööriksi.

    Aus­tri­an: Tot­ta on että isän­nät­tömäl­lä rahal­la on help­po palki­ta kavere­i­ta ja nämä vas­tavuorois­es­ti itseä, kuten täl­laises­sa pienessä päät­tävien ryh­mien osalta homogeenisessä maas­sa tapahtuu..

    Tämä on se todel­li­nen ongel­ma. On ollut niin help­poa kon­sult­tien avul­la perustel­la siir­tymistä amerikkalaiseen sys­teemi­in. Vas­tavoimaa ei misään.

  23. Hyvä huomio Osmol­ta. Taitaa tosi­aan olla niin, että palkkaero­jen nousu on eri­ar­vois­tu­misen tun­teen kannal­ta merkit­täväm­pää kuin määrältää usein paljonkin suurem­mat pääomatulot. 

    Nim­imerkille Kohto muu­ta­ma kommentti:

    1. Yri­tysjo­hta­jien palkat ovat nousseet meil­lä nopeasti. Tälle on minus­ta merkit­tävä taus­ta­syy ennestään olemat­toman palkka­haitarin lev­en­tymi­nen ylim­män desilin sisäl­lä. Kun suurin osa asiantun­ti­joista kuu­luu jo ylimpään desili­in ja hei­dänkin palkat ovat nousseet, niin on vain yksinker­tais­es­ti ollut pakko nos­taa palkko­ja huip­puasiantun­ti­joille ja asiantun­ti­jaryh­miä johtaville pääl­liköille. Tämä ilmiö kuplii organ­isaa­tion sisäl­lä ylimpään johtoon asti ja korkea mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti sekä lisään­tyvä kil­pailu voimis­ta­vat ilmiötä. 

    2. Huonot esimerk­it yri­tysjo­hdon lyhytjän­teis­es­tä palk­it­semista tietyn ajanko­hdan pörssikurssi­in on vielä suurem­pi ongel­ma yri­tyk­sen omis­ta­jille kuin suurelle yleisölle. Ei näitä mokia tahal­laan ole tehty ja onnis­tu­misi­akin on ollut. Palk­it­semisjär­jeste­lyt var­masti vielä kehit­tyvät, mut­ta kenelle sitä odot­taes­sa tulisi olla vihainen. Omis­ta­jille jot­ka eivät ole aidoista pyrkimyk­sistään saa­neet jär­jestet­tyä toimi­vampia kan­nustei­ta, vai johta­jille jot­ka ovat toim­i­neet heille asetet­tu­jen mit­tarien perusteella?

    3. Yri­tysjo­hta­jien “ins­es­ti­nen” tois­t­en­sa suosimi­nen on voimakkain­ta yri­tyk­sis­sä joista puut­tuu kasvolli­nen omis­ta­ja kuten yöeläke­vaku­ut­ta­jat ja val­tiony­htiöt, sekä näi­den määräys­val­taan lukeu­tu­vat yhtiöt. Tähän me kaik­ki voimme ottaa kan­taa vaaleis­sa sään­nöl­lisin väli­a­join ja minus­ta tässä voidaan kat­soa vain peiliin. 

    4. Tämä on han­kala tilanne. Raju saneer­aus kri­isiy­htiössä on todel­la vaa­ti­va ja rasit­ta­va urak­ka myös saneer­aa­jalle eikä ole merk­i­tyk­setön­tä kuin­ka hyvin se tehdään. Sitä kaut­ta johdon palk­it­semisen myös kri­isi­ti­lanteessa ymmärtää mut­ta onhan tämä huu­tavas­sa ris­tiri­idas­sa oma­l­la esimerkil­lään johtamisen kanssa. 

    Itse ihmette­len edelleen mik­si kansa sal­lii urheil­i­joille ja julkkik­sille suuret tulot mut­ta ei yri­tysjo­hta­jille. Urheil­i­joi­ta mitataan tarkasti hei­dän suorituk­sis­saan mut­ta rahat tule­vat etupäässä spon­sorisopimuk­sista joiden saamiseen sekun­tikel­lo tai mit­tanauha vaikut­taa vain hie­man. En kek­si muu­ta syytä kuin että huip­pu-urheil­i­joiden ja julkkisten suuri­in tuloi­hin on totut­tu ja hei­hin jol­lain tasol­la samais­tu­taan, vaik­ka jär­jen puoles­ta suomeen veron­sa mak­sav­ille yri­tysjo­hta­jille soisi mielum­min isot palkkit. 

    Spon­sorit­u­lois­ta­han ne isot rahat tule­vat ja ne ohjau

    Kohto:
    1. Yri­tysjo­hta­jien tulot suh­teessa keskipalkkaan ovat nousseet val­tavasti 2000-luvun alus­ta. Jos yri­tysjo­hta­ja ennen ansait­si X‑kertaa keskipalkan ver­ran saat­taa tulota­so täl­lä het­kel­lä olla luokkaa 3X tai 4X. Siis yri­tysjo­hdon palkkataso 

    on kohon­nut suh­teessa aivan eri tah­tia kuin kansalais­ten keskipalk­ka. Tämä ei mis­sään tapauk­ses­sa voi jatkua ikuisuuk­si­in. Pitäisi pikem­minkin päästä pienem­pi­in palkkoi­hin palkkoi­hin yri­tysjo­hdon osalta. 

    2. Yri­tysjo­hdon palk­it­sem­i­nen tehdään usein hyvin lyhyt­näköisil­lä keinoil­la. Jos yri­tysjo­hta­ja tien­aa 10 miljoon­aa euroa sil­lä, että kohot­taa yri­tyk­sen kurssia keinotekoisel­la yri­tyk­selle pitkäl­lä tähtäimel­lä epäedullisel­la taval­la, kyl­lä aika moni yri­tysjo­hta­ja tämän tekee. Ei heitä kiin­nos­ta se, miten työn­tek­i­jöille käy tämän jäl­keen. Heitä kiin­nos­taa raha ja oma etu.

    3. Yri­tysjo­hdon palk­it­sem­i­nen rapaut­taa kansan moraalia. Kun on aivan selvästi nähtävis­sä, että yri­tysjo­hta­jat ins­es­tis­es­ti istu­vat hal­li­tuk­sis­sa päät­tämässä toinen toisen­sa palkoista herät­tää tämä suo­ma­laises­sa rehellisessä ihmisessä väistämät­tä katkeru­ut­ta. Eri­tyis­es­ti sil­loin, kun se irti­sanomi­nen osuu oma­lle kohdalle.

    4. On mielestäni täysin käsit­tämätön­tä, että yri­tysjo­hdon palkkiot vain nou­se­vat tilanteessa, jos­sa fir­ma on kri­i­sis­sä ja työn­tek­i­jöitä kehote­taan malt­ti­in. On hyvin kyseenalaista vaa­tia malt­tia nor­maal­i­työn­tek­i­jöiltä, jos itse korote­taan omia palkkoja. 

    Yri­tysjo­hdon ver­taami­nen taiteil­i­joi­hin tai urheil­i­joi­hin on tietenkin paikallaan. Toisaal­ta varsinkin urheil­i­joiden kohdal­la ne palkkiot tule­vat todel­lakin absolu­ut­tis­es­ta ja kiis­tat­tomas­ta men­estyk­ses­tä. Lisäk­si Suomen tapauk­ses­sa palkkiot on yleen­sä ansait­tu ulko­mail­ta, eivätkä ne ole mil­lään taval­la pois suo­ma­laisil­ta. Jos Kimi Räikkö­nen saa Ferrar­il­ta palkkaa, niin aika pienen osu­u­den siitä suo­ma­laiset maksavat.

  24. Ei sil­lä ole arjen kannal­ta mitään merk­i­tys­tä Maunulas­sa tai Roi­hu­vuores­sa, saako Kask­isaa­res­sa asu­va ykköspersen­tilisti pääo­mat­u­lo­ja paljon vai vielä enem­män. Elämä Maunulas­sa tai Roi­hu­vuores­sa näyt­tää ihan samal­ta, jol­lakin naa­puril­la on sak­salainen auto ja jol­lakin vain polkupyörät, useim­mil­la jotain siltä väliltä. Eniten kaikkein rikkaimpi­en irtiot­to voi aiheut­taa kateut­ta siinä ylem­mässä keskilu­okas­sa, joka kysyy itseltään, mik­si yksi opiskelukavereista saa ihan hel­vetisti enem­män kuin me muut. Ylem­pi keskilu­ok­ka tulkoon toimeen tämän kateuten­sa kanssa.

    Sen sijaan sil­lä, että parin alim­man desi­ilin lap­sil­la ei ole varaa saman­laisi­in vaat­teisi­in, har­ras­tuk­si­in ja kän­nyköi­hin kuin “kaikil­la muil­la”, on merk­i­tys­tä. Sen alimpi­in desi­ilei­hin kuu­lu­va havait­see konkreet­tisel­la ja kar­vaal­la taval­la, ja se koke­mus kumu­loituu vähitellen luokkaiden­ti­teeteik­si jot­ka 80-luvul­la näyt­tivät häviävän läh­es kuulumattomiin.

  25. Aus­tri­an:
    Tot­ta on että isän­nät­tömäl­lä rahal­la on help­po palki­ta kavere­i­ta ja nämä vas­tavuorois­es­ti itseä, kuten täl­laises­sa pienessä päät­tävien ryh­mien osalta homogeenisessä maas­sa tapahtuu.. 

    … ja siitä huoli­mat­ta meil­lä kuitenkin johta­jienkin palkat ovat kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna aika maltil­lisia. (En väitä, että ne aina oli­si­vat perustel­tu­ja ta absolu­ut­tisel­la skaalal­la maltil­lisia. Muual­la ne vain ovat vielä maltittomampia.)

    Olisi muka­va nähdä vähän hieno­jakoisem­pia tilas­to­ja palkoista kuin desi­ile­jä. Esimerkik­si tuhan­nesosi­in jaet­tu asteikko ker­toisi jo paljon. Onko ylim­män tuhan­nesosan osu­us palkka­sum­mas­ta merkit­tävä? Ja mil­lä palkkat­u­loil­la pääsee tuo­hon ylimpään tuhan­nesosaan palkansaajista?

  26. “Kenkä taitaa puris­taa siitä, että yri­tysjo­hta­jat pelaa­vat samal­la peliken­täl­lä kuin muut, mut­ta urheil­i­jat ja taiteil­i­jat liikku­vat oma­l­la peliken­täl­lään, eivätkä tapah­tu­mat siel­lä tuo­ta eri­ar­voisu­ut­ta mei­dän peliken­tällemme. Lot­tovoit­ta­ja voisi olla kuka hyvän­sä miestä, joten se on mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa. Huip­pu­palkat­tua eri­tysasiantun­ti­jaa ei voi kaik­ista tul­la. On loukkaavaa, että tois­t­en työtä pide­tään niin paljon arvokkaam­pana kuin omaa.”
    Tässä tulee asi­aa. Komea jääkiekkoil­i­ja on jo yläas­teel­la hier­arki­as­sa korkeal­la. Jos tähän lyödään kiekkoil­i­jalle miljoonat­u­lot päälle, ei suh­teelli­nen ase­ma muu­tu. Mut­ta jos joku nört­ti, joka ei ole ollut esimerkik­si ulkonäkö/sosiaalisessa hier­arki­as­sa korkeal­la, onnis­tuu saa­maan taloudel­lisen ase­mansa hyväk­si, on tapah­tunut katas­trofi. Nört­ti on nous­sut taloudel­lises­sa hier­arki­as­sa ylem­mäs kuin yläas­teen tupakka­paikan jätkät.

    On kuitenkin hyvä muis­taa, että taloudel­lisen ase­man vaiku­tus sosi­aaliseen statuk­seen on 2000-luvun maail­mas­sa aika kyseenalainen. Tre­f­fi­markki­noil­la komea per­sauki­nen muusikko on kovaa val­ut­taa, mut­ta har­va nainen ihail­isi nuor­ta Ollilaa.

  27. “Rovion ja Super­cellin omis­ta­jat ovat todel­lisu­udessa ansain­neet tulon­sa koval­la työl­lä ja suurel­la riskil­lä. Media on type­r­yy­dessään pitänyt sitä jon­akin sat­tumana. Ei ole.”

    Super­cel­lis­sä mak­set­ti­in tule­vista tuo­toista, jot­ka ovat hyvin epä­var­mo­ja .Ei siis työstä vaan enem­mänkin liikeideasta 

    Super­cellin oma pääo­ma oli ennen kaup­paa jotain 35 miljoon­aa . Suh­teessa saatu­un rahaan , 1,5 mil­jar­dia, pikkusi­joi­tus ja siitäkin suurim­man osan antoi pääo­masi­joit­ta­ja Accel Part­ners , joka sai myös suurim­man siivun voitosta.

    Ja listal­la on pari muu­takin sijoit­ta­jaa, Työn­tek­i­jöi­den osu­us oli lop­pu­jen lopuk­si vain pieni osa voitos­ta mut­ta mon­et työn­tek­i­jät sai­vat osu­u­den voitosta

  28. “Yri­tysjo­hdon ver­taami­nen taiteil­i­joi­hin tai urheil­i­joi­hin on tietenkin paikallaan. Toisaal­ta varsinkin urheil­i­joiden kohdal­la ne palkkiot tule­vat todel­lakin absolu­ut­tis­es­ta ja kiis­tat­tomas­ta men­estyk­ses­tä. Lisäk­si Suomen tapauk­ses­sa palkkiot on yleen­sä ansait­tu ulko­mail­ta, eivätkä ne ole mil­lään taval­la pois suo­ma­laisil­ta. Jos Kimi Räikkö­nen saa Ferrar­il­ta palkkaa, niin aika pienen osu­u­den siitä suo­ma­laiset maksavat.”
    Ansait­tu­ja? Urheil­i­jat pelaa­vat veron­mak­sajien mak­samil­la sta­dioneil­la, ja omaa­vat monop­o­lin urheilulähetyk­si­in, joka voitaisi­in kopi­oi­da rajatta(tekijänoikeus). Luon­non­va­ro­jen omis­ta­jat pump­paa­vat mii­nus­tu­lok­sel­la raho­ja urheil­i­joiden tasku­un. En minä ymmär­rä, mik­si esim. suo­ma­lainen “LEIJONAJÄÄKIEKKOMIES!!!!!!!!!!!!!” on oikeutet­tu Venäjän luon­non varoihin.

    Tästä tulikin mieleen haus­ka jut­tu pres­san vaaleista. Haav­is­ton tuk­i­joukois­sa ollut Pet­teri Sihvo­nen kysyi Niin­istöltä “minkä sortin uusi­b­er­al­isti te oikein olette?” Lähetyk­sen jäl­keen mies pääsi taas oma­lle ton­tilleen kri­ti­soimaan “Nuori Suomi”-ohjelmaa, jos­sa juo­nio­r­i­urheil­i­joille taataan saman ver­ran peli­aikaa. Sihvosen mielestä veron­mak­sajien halleis­sa pitäisi antaa peli­aikaa vain lah­jakkaille. Eihän se ole uus­lib­er­al­is­mia, jos jääkiekkoil­i­ja saa 50 miljoo­nan sopimuken tietys­tikään. Sosi­aalis­es­ti epäoikeu­den­mukaista uus­lib­er­al­is­mia on se, jos Juha Her­nes­nie­mi saa 100 tun­nin viikko­työa­jal­la 200 tuhat­ta euroa vuodessa.

  29. Tulo­erois­sa on mie­lenki­in­toinen kehi­tys edessä. On viit­teitä, että “asiantun­ti­joiden” ase­ma käy tiukem­mak­si automaa­tion ja globaal­isaa­tion myötä. Entä jos lähi­t­ule­vaisu­u­den työelämässä supli­ik­ki ja ulkonäkö ovat paljon tärkeämpiä kuin “asiantun­ti­ju­us”? Sil­loin sekä sosi­aa­li­nen elämä että tulot ker­tyvät vain pienelle eli­it­ille. Se ehkä olisi eri­ar­voinen yhteiskunta.

  30. Viherinssi: Olisi muka­va nähdä vähän hieno­jakoisem­pia tilas­to­ja palkoista kuin desi­ile­jä. Esimerkik­si tuhan­nesosi­in jaet­tu asteikko ker­toisi jo paljon. Onko ylim­män tuhan­nesosan osu­us palkka­sum­mas­ta merkit­tävä? Ja mil­lä palkkat­u­loil­la pääsee tuo­hon ylimpään tuhan­nesosaan palkansaajista?

    Palka­nsaa­jia on Suomes­sa reilu 2 miljoon­aa. Julka­is­tu­ista verotiedoista näkee, että 2000 eniten ansait­se­van joukkoon (eli siihen ylimpään promilleen) pääsi vuon­na 2012 367 000 euron vuosi­t­u­loil­la. Kymp­pi­ton­nin ker­hoon pääsi reilul­la 180 tuhan­nel­la eurolla.

    Tässä siis mukana sekä pääo­ma- että ansiotulot.

  31. åke: Omis­ta­jathan päät­tävät johdon palkoista kuten soin­in­vaarakin huomautti.
    ‘snip’

    Mikähän se mekanis­mi muka on, jol­la omis­ta­jat päät­tävät palkoista? Isol­la fir­mal­la voi olla sato­ja tuhan­sia omis­ta­jia eikä yhtiökok­ouk­sen agen­dal­la palkko­ja ole. Tosi­asi­as­sa palkoista päät­tävät hal­li­tusam­mat­ti­laiset keskenään.

  32. R.Silfverberg:
    Hyväksyn yri­tys­ten korkeim­man johdon suuret palkat kos­ka parhaista johta­jista käy­dään kovaa kan­sain­välistä kilpailua.
    ‘snip’

    Niin­hän sitä väitetään, useim­miten juuri ko. johta­jat itse, mut­ta eipä suo­ma­laisil­la johta­jil­la näytä eri­tyisem­min kysyn­tää ole­van, siis kansainvälisesti.

  33. Mun mielestä suo­ma­laiset ovat kateu­den suh­teen aika tolkun ihmisiä. Jos joku on omil­la ansioil­laan tai muuten rehellisin kon­stein han­kkin­ut suuret omaisu­udet ja tulot, niin ei niitä oikein jak­se­ta kadehtia.

    Sen sijaan selkeitä välistäve­to­ja ja epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta vas­taan pur­nataan. Esimerkik­si nyt vaik­ka For­tum ja Mikael Lil­ius. Myöskään siitä ei pide­tä, että kun saneer­ataan, niin pomot vetävät tuplaop­tiot. Tai siitä, että kaupung­in­jo­hta­jat korot­tel­e­vat tois­t­en­sa palkkoja.

    Veikkaan, että tule­vaisu­udessa tulee ongelmia siitä, että toiset syn­tyvät kul­talusik­ka suus­sa. Per­in­tö koetaan usein vähän sel­l­aisek­si ansiot­tomak­si arvon­nousuk­si. Varsinkin, kun asun­to­jen hin­nat karkaa­vat kasvukeskuk­sis­sa perus­palkol­lisien ulottumattomiin.

  34. Hannes: Min­ua häir­it­see aina tulo­eroista puhut­taes­sa että monien mielestä ne ovat liian iso­ja tai ainakin kohtu­ut­to­mia, mut­ta kukaan ei koskaan ker­ro kuin­ka suuria oli­si­vat kohtu­ulliset tai sopi­van isot tulo­erot, ja eri­tyis­es­ti mil­lä mit­tar­il­la mitattuna. 

    George Orwell kir­joit­ti teok­ses­saan The Lion and the Uni­corn (1941), jos­sa hah­mot­teli omaa maail­man­so­dan jälkeistä toiveyhteiskuntaansa:

    I sug­gest that the fol­low­ing six-point pro­gramme is the kind of thing we need. […] 2. Lim­i­ta­tion of incomes, on such a scale that the high­est tax-free income […] does not exceed the low­est by more than ten to one. […] In prac­tice it is impos­si­ble that earn­ings should be lim­it­ed quite as rigid­ly as I have sug­gest­ed. There will always be anom­alies and eva­sions. But there is no rea­son why ten to one should not be the max­i­mum nor­mal variation.

    Eli pien­im­mät net­to­tu­lot oli­si­vat aina yksi kymme­ne­sosa kul­loi­sis­takin suurim­mista net­to­tu­loista. Minus­ta tämä on ihan hyvä bench­mark. Pien­im­mät taulukkopalkat ovat Suomes­sa nykyään jotain 1 300 tai 1 400 euroa, jol­loin suurim­mat saisi­vat nykyisel­lä pro­gres­si­ol­la olla lähem­mäs 25 000, jos pääo­mat­u­lo­jen veroko­htelu muutet­taisi­in takaisin vanhaksi.

  35. Eri­ar­vois­tu­misen voisi määritel­lä ver­taile­mal­la eri ihmis­ten rahankäyt­töä itseään varten. 

    Halu­aisin ihmis­ten ansait­semisen perus­tu­van siihen, miten paljon uut­ta älyl­listä pääo­maa he kykenevät ole­mas­saolol­laan luo­maan. Arvostet­tavas­sa lääkärin amma­tis­sa voi pär­jätä nykyisel­lä tiedol­la kuten arvostet­tavas­sa siis­ti­jän amma­tis­sakin, mut­ta sähköau­to­jen rak­en­tamiseen tarvit­see luo­da jotain uutta.

    Sijoit­ta­jil­la on tapana käyt­tää rahansa yhteiskun­taa hyödyt­täväl­lä taval­la, kuten vaikka­pa sähköau­tote­htaan rahoit­tamiseen. Eli kak­si naa­puria voi asua saman­lai­sis­sa talois­sa, mut­ta toisel­la on lisäk­si 10miljoonan sijoi­tus suun­nat­tuna ben­sat­toman tule­vaisu­u­den rakentamiseen.

    Jokainen voi miet­tiä mitä itse oikeasti tarvit­see, ja mis­tä asioista ollaan vain kateellisia.

  36. Ehkä jo vähän mau­ton­ta toistoa:
    http://www.upworthy.com/9‑out-of-10-americans-are-completely-wrong-about-this-mind-blowing-fact‑2?c=reccon1

    Mut edelleenkin maail­man yksinker­taisin ratkaisu tulo­eroi­hin on lopet­taa pääo­ma- ja työ­tu­lo­jen erot­telu. Kaik­ki samaa tuloa ja sopi­va mieto pro­gres­sio, joka sitte alapäässä negati­ivi­nen. Miks tästä pitää tehdä niin vaikeaa?

    Mik­si pääo­mat­u­loi­hin pitää kan­nus­taa enem­män kuin töi­den tekoon? Jos joku halu­aa sijoit­taa pääo­mansa tuot­ta­mat­tomasti, jos joutuu tip­pumaan palkol­lis­ten paar­i­alu­okkaan, niin siitä vaan.

  37. Juut­tumi­nen ylim­män desi­ilin korkeisi­in palkkat­u­loi­hin on nähdäk­seni varsin turhaa. Ongel­ma on hoidet­tavis­sa kiristä­mal­la vero­tuk­sen progressiota.

    Vakavampi ongel­ma ovat työt, joiden tuot­tavu­us niin huono, ettei parem­pia palkko­ja niistä voi mak­saa. Seu­rauk­sen on katkeru­ut­ta aiheut­ta­va todel­li­nen köyhyys.

    Eri­ar­voisu­ut­ta myös syn­nyt­tää erikoise­dut eläkey­htiöi­den ja val­tiony­htiöi­den johdolle. Täl­laisia ovat etenkin alhainen eläköi­tymisikä. Usein vaan uno­htuu, että ay-johta­jat myös pää­sevät ennenaikaises­ti eläk­keelle, kuten Mikko Mäen­pää viimeksi.

  38. Raimo K: Kyl­lä kansa osaa arvostaa men­estyvän suuryri­tyk­sen johta­jia, mut­ta jos/kun pikku­fir­man nilkin pitää saa­da samal­la mital­la sitä ei kukaan ymmärrä.

    Ker­ro ihmeessä, miten pikku­fir­mo­jen nilk­it saa­vat niitä miljoonatuloja! 

    Tyyp­il­lis­es­ti johta­jan pal­ka­lla ja hänen vaiku­tus­pi­iris­sään olevil­la rahavir­roil­la on aika selvä kor­re­laa­tio. Toinen palkkarak­en­teelle tyyp­illi­nen asia on se, että organ­isaa­tion joka por­taas­sa palk­ka nousee. Jos por­tai­ta on paljon, johta­jan palk­ka on suurem­pi ver­rat­tuna alim­man por­taan palkkoihin.

    Raimo K: Myöskään For­tu­min tyyp­pisel­lä ansiot­toma­l­la arvon­nousul­la ja itse räätälöidy­il­lä optioil­la tien­aavia ei arvoste­ta – eikä pitäisikään.

    Optioista isosti rahaa otta­neet ovat samas­sa ase­mas­sa kuin lot­tovoit­ta­jat. Toisaal­ta optioiden kri­ti­soimi­nen juuri nyt on vähän jälk­i­jät­töistä, kos­ka monis­sa yri­tyk­sis­sä vahin­gos­ta viisas­tut­ti­in, eivätkä optiot ole enää samal­la taval­la suosit­tu­ja palkitsemisessa.

    Tietyis­sä tilanteis­sa optioil­la on kuitenkin ihan ratio­naa­li­nen poh­ja. Jos omis­ta­ja nimeno­maan halu­aa isoa arvon­nousua yri­tyk­selleen, optiot ovat oikea kan­nuste. Tämä toimii kuitenkin vain eri­ty­istä kasvua hake­vis­sa yri­tyk­sis­sä, ei vakail­la markkinoilla.

  39. Sha­keem:
    Myös hyvä­palkkaises­ta “asiantun­ti­jatyöstä” mak­se­taan usein enem­män kuin tarvit­sisi. Hak­i­joi­ta voi olla sato­ja, joista merkit­tävä määrä erit­täin hyviä kandidaatteja.

    Anna esimerk­ki hyvä­palkkaises­ta asiantun­ti­jatyöstä, jos­sa on merkit­tävä työt­tömyys! Yleen­sä työstä tulee hyvä­palkkainen nimeno­maan työvoiman heikon saatavu­u­den vuok­si. (Ellei takana ole jokin outo ay-motivoitunut suojamekanismi.)

    Useim­miten näi­hin hyvä­palkkaisi­in asiantun­ti­jatöi­hin on vaikea löytää hyviä hak­i­joi­ta. Sata lehti-ilmoituk­sel­la saat­ua hak­i­jaa ei läm­mitä, jos niistä ei yksikään oikeasti ole hyvä hak­i­ja. Se oikea löy­tyy usein puskara­dion tai suo­ra­haun kaut­ta, ja sil­lä on usein jo valmi­ik­si sopi­va ja muka­va työ. Tämän jäl­keen palkka­neu­vot­te­lut ovat vähän han­kalia. Yleen­sä työ­paikan vai­h­to nos­taa palkkaa ihan tuntuvasti.

    Har­va yri­tys pääsee niin Applek­si, että kyvykkäitä hak­i­joi­ta tun­kee ovista ja ikkunoista.

  40. teekkari: Palka­nsaa­jia on Suomes­sa reilu 2 miljoon­aa. Julka­is­tu­ista verotiedoista näkee, että 2000 eniten ansait­se­van joukkoon (eli siihen ylimpään promilleen) pääsi vuon­na 2012 367 000 euron vuosi­t­u­loil­la. Kymp­pi­ton­nin ker­hoon pääsi reilul­la 180 tuhan­nel­la eurolla.

    Tässä siis mukana sekä pääo­ma- että ansiotulot.

    Kiitok­sia näistä luvuista, mut­ta oikeas­t­aan kaipasin nimeno­maan ansio­tu­lo­ja kos­ka ymmärtääk­seni tuos­sa frak­ti­ilis­sa on lähin­nä pääomatuloja.

    Point­ti­ni on se, että promille eniten ansait­se­vista palka­nsaa­jista ei vielä sinne miljoonille pääse.

  41. “Ongel­ma on hoidet­tavis­sa kiristä­mal­la vero­tuk­sen progressiota”

    Ongel­ma? Eli kyse on siis pelkästä kateud­es­ta taaskin.

  42. Keskustelus­ta uno­htuu kokon­aan yksi todel­liseen tun­tipalkkaan vaikut­ta­va ja eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä asia — lomaoikeus. Itse asi­as­sa ylimpään tulode­si­ili­in kuu­luvil­la vapaa-ajan määräl­lä voi olla suurem­pi merk­i­tys elämän­laatu­un kuin sil­lä, onko palk­ka ton­nin suurem­pi vai pienempi. 

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vuosilo­ma on 5 viikkoa. Julkisel­la puolel­la työsken­televä tut­tuni ker­toi, että hänel­lä on lomaa 46 päivää vuodessa (todel­lisia arkipäiviä = 9 vkoa)! Julkisen puolen tuot­tavu­ut­ta olisi hel­poin­ta paran­taa ylet­tömiä lomaoikeuk­sia vähentämällä. 

    Itse en ole kateelli­nen rokkarei­den tai yri­tysjo­hta­jien miljoonille. Kateut­ta herät­tävät julkisen puolen edut. Esimerk­ki oikeas­ta elämästä: Tytär oli alak­oulus­sa Vihdis­sä. Hänen opet­ta­jansa muut­ti pysyvästi per­hei­neen Heino­laan. Seu­raa­vana vuon­na tyt­tärel­lä oli uusi opet­ta­ja. Kesän tul­tua enti­nen opet­ta­ja ilmoit­tau­tui “töi­hin” van­haan koulu­un­sa seu­raavaan syksyyn saak­ka! Näin voi kuulem­ma ker­ran tehdä.

    Kestävyys­va­jeen kor­jaami­nen tulisi aloit­taa julkisen sek­torin perusko­r­jauk­sel­la. Olisi mei­dän yksi­tyis­sek­to­ri­lais­tenkin mukavampi mak­saa veroja.

  43. Janne:
    ‘snip’
    Tai siitä, että kaupung­in­jo­hta­jat korot­tel­e­vat tois­t­en­sa palkkoja.
    ‘snip’

    Kaupung­in­jo­hta­jat eivät korot­tele tois­t­en­sa palkko­ja, kaupung­in­jo­hta­jat eivät ole tois­t­en kaupunkien päät­tävis­sä elimis­sä — toisin kuin yritysmaailmassa.

  44. Mat­ti:
    Juut­tumi­nen ylim­män desi­ilin korkeisi­in palkkat­u­loi­hin on nähdäk­seni varsin turhaa. Ongel­ma on hoidet­tavis­sa kiristä­mal­la vero­tuk­sen progressiota.

    Ihmisiä kuitenkin motivoidaan etupäässä net­to­tu­loil­la, joten pro­gres­sion kiristys johtaisi (ennen­pitkää) brut­topalkko­jen nousu­un. Jos tätä taas hoide­taan kiristämäl­lä pro­gres­sio­ta entis­es­tään, niin ollaan aika pian tilanteessa, jos­sa yri­tys­ten kan­nat­taa teet­tää vaa­ti­vat ansiantun­ti­jatyöt jos­sain muual­la kuin Suomessa.

    No, täl­lähän tosin saataisi­in tulo­erot selvästi lasku­un ja sitä myö­den hyv­in­voin­ti styräkkään nousuun…?

  45. QTC:
    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vuosilo­ma on 5 viikkoa. Julkisel­la puolel­la työsken­televä tut­tuni ker­toi, että hänel­lä on lomaa 46 päivää vuodessa (todel­lisia arkipäiviä = 9 vkoa)! Julkisen puolen tuot­tavu­ut­ta olisi hel­poin­ta paran­taa ylet­tömiä lomaoikeuk­sia vähentämällä. 

    Joo — samal­la val­tio voisi myös siir­tyä mak­samaan vaa­tivista asiantun­ti­jatöistä markki­nahin­taista palkkaa. Vai pitäisikö julkisen sek­torin töistä tehdä entistä selkeäm­min sel­l­aisia, joi­hin pää­tyvät ne joiden osaami­nen muuhun riitä ja/tai joi­hin hakeu­tu­vat vain ne joil­la on joku ide­olo­gia ajenttavanaan?

  46. Viherinssi: Ker­ro ihmeessä, miten pikku­fir­mo­jen nilk­it saa­vat niitä miljoonatuloja!
    ‘snip’

    Eiköhän se tapah­du fir­man hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä, ainakin jos suun­ta on kohti USAa, jos­sa CEO tien­aa 380 ker­taa sen, mitä keski­t­u­loinen työn­tek­i­jä. Eipä tarvitse kovin iso fir­ma olla, kun miljoon­aan päästään (ja EUn määritelmän mukaan pikku­fir­ma on alle 250 työntekijää).

  47. “Useim­miten näi­hin hyvä­palkkaisi­in asiantun­ti­jatöi­hin on vaikea löytää hyviä hak­i­joi­ta. Sata lehti-ilmoituk­sel­la saat­ua hak­i­jaa ei läm­mitä, jos niistä ei yksikään oikeasti ole hyvä hak­i­ja. Se oikea löy­tyy usein puskara­dion tai suo­ra­haun kaut­ta, ja sil­lä on usein jo valmi­ik­si sopi­va ja muka­va työ. ”

    Aina pitää varus­tau­tua siihen ‚että jos avain­henkilö läh­tee , sairas­tuu tai kuolee niin hänet voidaan korvata..

    Liike­toimin­nan suun­nit­telu­un kuu­luu olen­nais­es­ti jatku­vu­u­den tur­vaami­nen. Ei voi olettaa,että joku on korvaamaton.

    Ulkop­uolelta on har­voin palkat­tavis­sa suo­raan riit­tävästi tehtävää tun­te­vaa ‚isol­la rahal­la tietysti.

    Yksi merkit­tävä tapa on omajunioritoiminta,aivan kuten urheiluseu­rat tekevät.

    Eivät nuoretkaan täy­del­lisiä ole,mutta tun­te­vat firman,joka on jo merkit­tävä etu.Edellyttäen,että henkilölle on annet­tu edel­ly­tyk­siä tutus­tua firmaan.

    Toinen etu on,että oman henkilön puut­teet tun­netaan parem­min ja hän­tä voidaan antaa tukea ennakoiden.

    On aika huonoa johtamista,jos avain­henkilön pois­tu­ma aiheut­taa paniikkikorvauksen.

    Suurel­la rahal­la toki saa,mutta kun tieto korkeas­ta palkat luiskah­taa yleiseen tietoon niin seu­rauk­se­na on palkanko­ro­tusten ketju tai asiantun­ti­joiden pako

  48. Raimo K: Kaupung­in­jo­hta­jat eivät korot­tele tois­t­en­sa palkkoja, 

    Kyl­lä johta­jat, esimerkik­si Sauri ja Pajunen, ovat olleet asi­as­sa akti­ivisia, ja vieläkin saat­ta­vat kovasti yrittää.
    http://tinyurl.com/oukyohx

  49. Tuli näistä kaik­ista hyvistä kom­menteista usei­ta ajatuk­sia mieleen. Moni filosofi ja yhteiskun­tati­eteil­i­jä on kaut­ta aiko­jen pitänyt maa­pal­lon vaar­al­lisim­pana tuhovoimana ihmis­ten ahneut­ta. Cred­it Suis­sen lokaku­us­sa julkaise­ma Glob­al Wealth Report 2013 ker­too, että rikkain 10% maa­pal­lon väestöstä omis­taa 86% pla­nee­tan var­al­lisu­ud­es­ta ja jo pelkästään rikkain 1% omis­taa siitä 46%. Köy­hin puo­likas maail­man väestöstä puolestaan omis­taa ain­oas­taan 1% kokon­ais­var­al­lisu­ud­es­ta. Maa­pal­lon väk­iluku on min­un eli­naikanani kas­vanut reip­paasti yli kaksinker­taisek­si ja sama katas­tro­faa­li­nen kehi­tys ilmeis­es­ti jatkuu. Selvää on se, mihin noista maini­tu­ista var­al­lisu­us­lu­ok­ista suurin osa tule­vaisu­udessa syn­tyvistä ihmi­sistä pää­tyy. Ja juopa siis kas­vaa. Ja kun paine kas­vaa riit­tävän suurek­si, pato mur­tuu. Toiv­ot­tavasti en ole näkemässä sitä päivää…

  50. QTC:

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vuosilo­ma on 5 viikkoa. Julkisel­la puolel­la työsken­televä tut­tuni ker­toi, että hänel­lä on lomaa 46 päivää vuodessa (todel­lisia arkipäiviä = 9 vkoa)! Julkisen puolen tuot­tavu­ut­ta olisi hel­poin­ta paran­taa ylet­tömiä lomaoikeuk­sia vähentämällä. 

    Itse en ole kateelli­nen rokkarei­den tai yri­tysjo­hta­jien miljoonille. Kateut­ta herät­tävät julkisen puolen edut. 

    Perus­teet­toman kateu­den liet­son­nan tor­ju­misek­si on pakko oikaista kom­men­toi­jan käsi­tys­tä loma-oikeuksista.

    Vuosilo­mat määräy­tyvät sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la sek­to­ril­la saman vuosilo­ma­lain mukaan. Yli vuo­den palvelus­suh­teen perustel­la lomaa ker­tyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa, eli 30 arkipäivää. Lauan­tait mukaan lukien on loman pitu­us 5 viikkoa. 15 palvelusvuo­den jäl­keen julkisel­la sek­to­ril­la lomaa ker­tyy 3 arkipäivää kuukaudessa, eli 6 viikkoa.

    Julkisel­la sek­to­ril­la voidaan saa­da enin­tään kuusi arkipäivää ns. piden­nyspäiv­inä mikäli osa lomas­ta pide­tään lomakau­den (touko-syyskuu)ulkopuolella. Yli 15 vuot­ta palvelleil­la on mah­dol­lisu­us yhdek­sään piden­nyspäivään, joten loma voi enim­mil­lään olla 7,5 viikkoa.

    Työ- ja virkae­htosopimuk­sil­la sekä työ­sopimuk­sil­la voidaan sopia vuosilo­ma­lakia parem­mista lomae­tuuk­sista. Näin on monil­la aloil­la tehtykin. Vuon­na 1984 Mat­ti Pekkasen neu­vot­tele­mas­sa Tupos­sa sovit­ti­in työa­jan lyhen­nys­va­paista, ns. pekkaspäivistä niille aloille, joil­la viikko­työai­ka on 37,5 tun­tia pidem­pi. Hyvin monil­la aloil­la pekka­sia ker­tyy 12,5 päivää vuodessa eli loma on sama 7,5 viikkoa kuin julkisen sek­torin työn­tek­i­jöil­lä pisimmillään.

    Kansane­dus­ta­jien lomat ovat tietenkin omaa luokkaansa ja niitä sopii kade­htia jos niin haluaa.

  51. QTC:

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vuosilo­ma on 5 viikkoa. Julkisel­la puolel­la työsken­televä tut­tuni ker­toi, että hänel­lä on lomaa 46 päivää vuodessa (todel­lisia arkipäiviä = 9 vkoa)! Julkisen puolen tuot­tavu­ut­ta olisi hel­poin­ta paran­taa ylet­tömiä lomaoikeuk­sia vähentämällä. 

    Mui­s­tat väärin tai ystäväsi sekoili. Julkisel­la sek­to­ril­la mak­si­mi vuosilo­ma on 38 päivää vuodessa (opet­ta­jat ovat sit­ten asia erik­seen). Sekin on toki enem­män kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, mut­ta kokon­ais­palk­ka on julkisel­la sek­to­ril­la vas­taavasti alhaisem­pi kuin vas­taavis­sa töis­sä yksi­tyisel­lä sektorilla. 

    Julkisen sek­torin ongel­mana ainakin ter­vey­den­huol­los­sa on se, että koke­neet työn­tek­i­jät siir­tyvät jos­sain vai­heessa yksi­tyspuolelle parem­man palkan, parem­pi­en etu­jen ja kevyem­män työn perässä. Tämä ehdo­tus pahen­taisi tätä tilan­net­ta entisestään.

  52. Poth1ue1: Joo – samal­la val­tio voisi myös siir­tyä mak­samaan vaa­tivista asiantun­ti­jatöistä markki­nahin­taista palkkaa. Vai pitäisikö julkisen sek­torin töistä tehdä entistä selkeäm­min sel­l­aisia, joi­hin pää­tyvät ne joiden osaami­nen muuhun riitä ja/tai joi­hin hakeu­tu­vat vain ne joil­la on joku ide­olo­gia ajenttavanaan? 

    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Suomen puoles­ta miljoonas­ta työt­tömästä ei riitä julkiselle sek­to­rille (jos­ta siis on käytän­nössä mah­do­ton­ta saa­da edes potku­ja, kun­han tulee suurin piirtein selvänä töi­hin joka päivä) työvoimaa, mikäli etu­ja ja palkko­ja kohtu­ullis­tet­taisi­in? Sil­loin var­maan kan­nat­taisi miet­tiä, onko meil­lä hie­man liian hyvä sosiaaliturva.

  53. sunimh: Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Suomen puoles­ta miljoonas­ta työt­tömästä ei riitä julkiselle sek­to­rille (jos­ta siis on käytän­nössä mah­do­ton­ta saa­da edes potku­ja, kun­han tulee suurin piirtein selvänä töi­hin joka päivä) työvoimaa, mikäli etu­ja ja palkko­ja kohtu­ullis­tet­taisi­in? Sil­loin var­maan kan­nat­taisi miet­tiä, onko meil­lä hie­man liian hyvä sosiaaliturva.

    Siel­lä ei tarvitse osa­ta mitään, riit­tää että tulee töi­hin? Palkataan työt­tömät lääkäreik­si ja opet­ta­jik­si ja talous pelastuu?

  54. sunimh: Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Suomen puoles­ta miljoonas­ta työt­tömästä ei riitä julkiselle sek­to­rille (jos­ta siis on käytän­nössä mah­do­ton­ta saa­da edes potku­ja, kun­han tulee suurin piirtein selvänä töi­hin joka päivä) työvoimaa, mikäli etu­ja ja palkko­ja kohtu­ullis­tet­taisi­in? Sil­loin var­maan kan­nat­taisi miet­tiä, onko meil­lä hie­man liian hyvä sosiaaliturva.

    Nyt oli siis kyse vaa­tivista asiantuntijatöistä.

    Meil­lä ainakin potkut ovat hyvin nopeasti luvas­sa ellei pysty han­kki­maan rahoi­tus­ta pro­jek­teilleen joko suo­raan yri­tyk­siltä tai sit­ten julk­i­sista, avoimen kil­pailun piiri­is­sä ole­vista rahoi­tus­lähteistä. (Toinen vai­h­toe­hto on olla sen ver­ran kovan­lu­okan asiantun­ti­ja, että se naa­purinopan tyyp­pi joka han­kkii rahoi­tus­ta, halu­aa sin­ut projektiinsa.)

    Mä vähän luulen, että puolen miljoo­nan työt­tömän joukos­sa on aika vähän sel­l­aisia, joiden asiantun­ti­jaosaamis­es­ta yri­tyk­set halu­aisi­vat mak­saa, joiden kyvyt riit­tävät pääsemään kan­sain­välisi­in pro­jek­tikon­sor­tioi­hin mukaan ja jot­ka hal­lit­se­vat vaikka­pa EU-tutkimus­ra­hoituk­sen koukerot.

    Voin toki olla tässä väärässä ja jos täl­laisia tyyppe­jä löy­tyy työt­töminä pil­vin pimein, niin kan­nus­taisin ehdot­tomasti otta­maan yhteyt­tä min­is­ter­iöi­den, viras­to­jen ja tutkimus­laitosten HR-osas­toi­hin ja sopi­maan työhaastattelusta.

  55. Pakko olla kyl­lä aivan täysin vas­takkaista mieltä Soin­in­vaaran kanssa (har­voin olen). Palkkat­u­lot ovat lähtöko­htais­es­ti ainakin jos­sain määrin ihmisen itse oma­l­la toimin­nal­laan aikaansaamia. Val­ta­vat omaisu­udet ja niiden tuo­mat pääo­mat­u­lot ovat asioi­ta joi­hin ei oma­l­la toimin­nal­la käytän­nössä voi ilman sat­u­maista onnea päästä. Perin­nölli­nen eri­ar­voisu­us, johon ihmi­nen ei voi vaikut­taa, on monin ver­roin suurem­pi epäkohta. 

    Suurin osa ihmi­sistä ihan tietois­es­ti val­it­see sel­l­aisen ammatin jos­ta saa vähem­män palkkaa kuin jostain tois­es­ta työstä mihin tämä pysty­isi. Täl­löin hän arvot­taa muut asi­at tärkeämmiksi. 

    Ja ihan tiedok­si että kyl­lä ne super­rikkaat Suomes­sa elävät ihan tääl­lä kesku­udessamme pääosin nor­maalia elämää. Toki elämä on kovasti helpom­paa ja siihen kuu­luu kaiken­laista nor­maa­likuol­e­vaiselle saavuttamatonta. 

    Kyl­lä min­ua ainakin har­mit­taa enem­män se, että joku saa 50 miljoon­aa per­in­töä tekemät­tä mitään ja puuhailee sen jäl­keen mitä huvit­taa koko elämän­sä, kuin se että joku uhraa elämän­sä työlle ja tien­aa toim­i­tusjo­hta­jana muu­ta­man miltsin vapaut­taen nipin napin lapsen­sa työn orjuudesta.

  56. eläke­vaari: Perus­teet­toman kateu­den liet­son­nan tor­ju­misek­si on pakko oikaista kom­men­toi­jan käsi­tys­tä loma-oikeuksista. 

    Val­tion vir­ka- ja työe­htosopimuk­sen loma­sopimuk­sen 11 § mukaan yksi lomavi­ikko kulut­taa 5 arkipäivää. Samal­la kun tuos­ta sovit­ti­in, piden­nyspäivät jäivät pois käytöstä. Lomaa saa vuodessa 38 päivää, 8 viikkoa, jos saa pari arkipy­hää sumplit­tua mukaan. Loma-ajal­ta saa luon­nol­lis­es­ti 50 % parem­paa palkkaa kuin työa­jal­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la saa lomaa 5 viikkoa. 

    Kreikkalaiset virkamiehet saa­vat vain vaivaisen ylimääräisen kuukau­den palkan, Suomes­sa tulee vielä lomaa sen päälle.

  57. Raimo K:
    Osmo: “Nokian Dream Team nos­ti yri­tyk­sen maail­man­men­estyk­seen, toi suuria tulo­ja kym­me­nille tuhan­sille suo­ma­laisille ja mak­soi käytän­nössä veroina pois val­tion laman aikana otta­mat velat, mut­ta for­mu­lakul­jet­ta­jat oli­vat parem­min palkkansa ansainneet.”

    Tuskin näin on.
    Kyl­lä kansa osaa arvostaa men­estyvän suuryri­tyk­sen johta­jia, mut­ta jos/kun pikku­fir­man nilkin pitää saa­da samal­la mital­la sitä ei kukaan ymmärrä.
    Myöskään For­tu­min tyyp­pisel­lä ansiot­toma­l­la arvon­nousul­la ja itse räätälöidy­il­lä optioil­la tien­aavia ei arvoste­ta – eikä pitäisikään.

  58. Nokia ajet­ti­in alas kun Ollila halusi optiot itselleen. Kun japani­laiset tai kore­alaiset yri­tyk­set toimi­vat, heil­lä on aina uusia inno­vati­ivisia tuot­tei­ta kas­sakaapis­sa ja kun markki­nat ovat valmi­it, tai kil­pail­i­ja tuo tuot­teen­sa markki­noil­la, “kas­sakaap­pituote” ote­taan naf­tali­in­ista ja ollaan kil­pail­i­jan kanssa samal­la viival­la. Ollila halusi tien­ata option­sa bulkkipuhe­limil­la ja jät­ti tuoteke­hit­te­lyn tekemät­tä, vaik­ka sai Suomen val­tion tukea tuoteke­hit­te­lyyn. Mei­dän media ei ole uskaltanut ker­toa, vaik­ka luulisi hei­dän tietävän. Tässä esimerk­ki, mik­si optioi­ta ei pitäisi jakaa.

  59. “Mui­s­tat väärin tai ystäväsi sekoili. Julkisel­la sek­to­ril­la mak­si­mi vuosilo­ma on 38 päivää vuodessa (opet­ta­jat ovat sit­ten asia erik­seen). Sekin on toki enem­män kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, mut­ta kokon­ais­palk­ka on julkisel­la sek­to­ril­la vas­taavasti alhaisem­pi kuin vas­taavis­sa töis­sä yksi­tyisel­lä sektorilla. ”

    Julkisen sek­torin lomapäivien lasku­ta­pa muuttui.
    Niin­pä tuo 38 päivää on arkipäiviä, kos­ka las­ke­taan vain arkipäivät

    Yksi­tyisel­lä myös lauan­tait kulut­ta­vat lomapäiviä

  60. JTS:

    Rovion ja Super­cellin omis­ta­jat ovat todel­lisu­udessa ansain­neet tulon­sa koval­la työl­lä ja suurel­la riskil­lä. Media on type­r­yy­dessään pitänyt sitä jon­akin sat­tumana. Ei ole.

    En nyt puu­tu muuhun kuin siihen, että miten Super­cellin ja Rovion omis­ta­jat ovat ansain­neet suurel­la riskil­lä tulon­sa, jos ker­ran nämä suuret tulot eivät ole sattumaa?

    Mis­sä on ris­ki, jos sat­tumaa ei ole? Tuuria on käynyt kum­mal­lakin, mut­ta ei se toki yksinään selitä näitä. Ilman tuuria ei myöskään voi men­estyä — se tuuri voi olla sit­ten vaik­ka sitä, että on sat­tunut syn­tymään sopi­vaan aikaan ja sopi­vaan perheeseen.

  61. sunimh: Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Suomen puoles­ta miljoonas­ta työt­tömästä ei riitä julkiselle sek­to­rille (jos­ta siis on käytän­nössä mah­do­ton­ta saa­da edes potku­ja, kun­han tulee suurin piirtein selvänä töi­hin joka päivä) työvoimaa, mikäli etu­ja ja palkko­ja kohtuullistettaisiin?

    No, ei riitä nyt EK:n mielestä yksi­tyisellekään sek­to­rille, vaik­ka kuin­ka yrit­tävät kohtu­ullis­taa palkko­ja alaspäin..

  62. Mat­ti Turunen:Ollila halusi tien­ata option­sa bulkkipuhe­limil­la ja jät­ti tuoteke­hit­te­lyn tekemättä

    Höpö höpö. Nokia upot­ti esimerkik­si Appleen ver­rat­tuna moninker­tais­es­ti rahaa puhe­lim­ien tuotekehittelyyn.

    Nimeno­maan rahas­ta se ei ollut kiin­ni. Rahaa oli, sitä ei vaan osat­tu käyttää.

    http://blogs.wsj.com/tech-europe/2012/05/14/nokia-outspent-apple-nine-times-on-rd/

    Despite out­gun­ning Apple Inc. on research and devel­op­ment spend­ing, strug­gling hand­set mak­er Nokia Corp. was unable to head off the threat of the iPhone back in 2007, a com­par­i­son of R&D expen­di­tures at Apple and Nokia shows.

    Between 2004 and 2007—the years lead­ing to Apple’s first iPhone launch—Nokia’s total research and devel­op­ment spend was €17.1 bil­lion ($22.2 bil­lion at today’s exchange rate), against Apple’s $2.5 bil­lion in the same period.

    So Nokia spent nine times more than Apple on R&D dur­ing those years. While not­ing this, one should keep in mind that Nokia’s sole focus was on mak­ing mobile devices and wire­less net­work equip­ment, while Apple, by mid-2007, had only just start­ed ship­ping its first iPhones and was still gen­er­at­ing most of its rev­enue from its range of Mac com­put­ers and iPods.

  63. Vuon­na 2012 Suomes­sa pääsi
    — suu­rit­u­loisim­paan 20 %:iin 33 440 € nettotuloilla
    — suurim­paan tulokym­menyk­seen 40 584 € nettotuloilla
    — suurim­paan 5 %:in 48 862 € nettotuloilla
    — suurim­paan 1 %:in 78 162 € nettotuloilla
    — suurim­paan ½ %:iin 99 074 € nettotuloilla.

    Luvut ovat alara­jo­ja ko. frak­ti­ili­in ja sisältävät palk­ka- ja pääo­mat­u­lot nettona.

    Lähde:
    http://193.166.171.75/database/statfin/tul/tjkt/tjkt_fi.asp

    Min­ua hie­man häir­it­see, kun puhutaan että ylim­män tulode­si­ilin ansiot ovat tehneet irtioton tai karan­neet muil­ta. Todel­lisu­udessa muil­ta karan­nei­ta tulo­ja saa alle 0,5 % kansas­ta. Siinä joukos­sa ovat ne suu­rit­u­loiset yri­tysjo­hta­jat ja huippu-urheilijat.

    Taval­liset hyvä­tu­loiset (lääkärit, juris­tit, DI:t, ekonomit jne.) eivät ole muil­ta karan­nei­den joukos­sa. Esim. HYKS:ssä dosentin pätevyy­den saanut erikois­lääkäri tien­aa alle 70 000 € brut­tona. Net­tona tuos­ta jää alle 50 000 € vuodessa. Mis­täkö tiedän tämän? Kat­son vuo­den viimeistä palkkakuit­tia. Ei tuol­la asun­to­lainaa mak­sa­va lap­siper­heen van­hempi karkaa kuin enin­tään Kanarialle.

  64. Poth1ue1: Joo – samal­la val­tio voisi myös siir­tyä mak­samaan vaa­tivista asiantun­ti­jatöistä markki­nahin­taista palkkaa. Vai pitäisikö julkisen sek­torin töistä tehdä entistä selkeäm­min sel­l­aisia, joi­hin pää­tyvät ne joiden osaami­nen muuhun riitä ja/tai joi­hin hakeu­tu­vat vain ne joil­la on joku ide­olo­gia ajenttavanaan?

    Ketkäs sinne nyt sit­ten hakeu­tu­vat? Ne joi­ta ei kiin­nos­ta työn- ja rahanteko vaan lep­poisa lomailu? Ei tai­da asi­at olla ihan noin yksinkertaisia.

    Julkisen sek­torin lomien kohtu­ullis­t­a­mi­nen olisi erit­täin hyvä keino pienen­tää julkisen talouden ali­jäämää. Ei joudut­taisi leikkaa­maan palveluista, eikä silti ajet­taisi työn­tek­i­jöitä rahavaikeuk­si­in asun­to­lain­o­jen­sa kanssa. Todis­te­tusti 5 viikkoa vuo­tu­ista lomaa riit­tää pitämään työn­tek­i­jät työkuntoisina.

  65. toke: Mut edelleenkin maail­man yksinker­taisin ratkaisu tulo­eroi­hin on lopet­taa pääo­ma- ja työ­tu­lo­jen erot­telu. Kaik­ki samaa tuloa ja sopi­va mieto pro­gres­sio, joka sitte alapäässä negati­ivi­nen. Miks tästä pitää tehdä niin vaikeaa?

    No tässä tapauk­ses­sa Super­cellin myyjien kan­nat­taisi muut­taa Ruot­si­in veropakolaisiksi. 

    Ovathan he toki iloisia veron­mak­sajia, mut­ta ovatko tosi­aan ihan niin iloisia että val­tio jäisi tästä voiton puolelle?

  66. Raimo K: Niin­hän sitä väitetään, useim­miten juuri ko. johta­jat itse, mut­ta eipä suo­ma­laisil­la johta­jil­la näytä eri­tyisem­min kysyn­tää ole­van, siis kansainvälisesti.

    Ain­oat suo­ma­laisjo­hta­jat jot­ka paini­vat tuos­sa maail­man­li­igas­sa ovat Ollila ja Wahlroos ja ehkä Her­lin. Muut ovat divar­i­ta­soa ja hei­dänkin pitää ymmärtää ettei heille voi mak­saa Wahlroosin tasoista palkkaa. Valitet­tavasti suo­ma­laisy­htiöi­den hal­li­tuk­set, eivät edes val­tio-omis­teis­ten, ymmär­rä aina sitä.

  67. Minus­ta Osmon kir­joi­tus on täl­lä ker­taa aivan puu­ta heinää. Lyhyt sama­palkkaisu­uskokeilu Suomes­sa ei ole onnis­tunut. Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä todel­lisu­udessa vain yksi oikea yhteiskun­nalli­nen ongel­ma: yksi­tyisen suo­ma­laisen pääo­man puute. 🙁

    On aivan sama, mil­lä pääo­mia kerätään, mut­ta tarvit­semme koti­maista yksi­ty­istä pääo­maa. Kaik­ki keinot tasoit­taa tulo­ja ovat tässä tilanteessa vahingollisia.

  68. Raimo K: Eipä tarvitse kovin iso fir­ma olla, kun miljoon­aan päästään (ja EUn määritelmän mukaan pikku­fir­ma on alle 250 työntekijää).

    Palataan­pa takaisin tähän maahan.

    Vuon­na 2012 Suomes­sa oli 57 henkilöä, joiden ansio­tu­lot ylit­tivät 1 000 000 euroa. Tästä porukas­ta vain ehkä puo­let on väkeä, joil­la miljoo­nan raja menee jatku­vasti rik­ki, ts. mukana on aina option­saa­jia, ym. satunnaisvoittajia.

    Näis­sä ehkä 30–40 ihmisessä tuskin on juuri ketään, joka olisi töis­sä alle mil­jardin liike­vai­h­toa pyörit­tävässä yrityksessä.

    Ja nyt siis puhutaan suu­ru­us­lu­okas­ta “eniten ansait­se­va 1/100 000”.

    Toden­näköis­es­ti meil­lä ylimpi­en palkko­jen ja keskipalkko­jen erot menevät kohti euroop­palaista yleistä tasoa, se on mei­dän taloudelli­nen viiteryhmämme.

    Minus­ta olisi jotenkin järkeväm­pää keskit­tyä kansan 99,9 %:iin. Siel­lä on toimeen­tu­los­sa mon­en­laisia loukku­ja, joi­ta pitäisi purkaa.

  69. Tom­mi Uschanov: Eli pien­im­mät net­to­tu­lot oli­si­vat aina yksi kymme­ne­sosa kul­loi­sis­takin suurim­mista net­to­tu­loista. Minus­ta tämä on ihan hyvä bench­mark. Pien­im­mät taulukkopalkat ovat Suomes­sa nykyään jotain 1 300 tai 1 400 euroa, jol­loin suurim­mat saisi­vat nykyisel­lä pro­gres­si­ol­la olla lähem­mäs 25 000, jos pääo­mat­u­lo­jen veroko­htelu muutet­taisi­in takaisin vanhaksi.

    Mitähän tuos­sa oikeasti tapah­tu­isi? Aika mon­en­laista kier­tokon­s­tia alka­isi löy­tyä niin skaalan ylä- kuin alapäässäkin.

  70. Jyr­ki Patomä­ki: Uhkana on pidet­tävä, että jostain syys­tä Suomes­sakin muiden takia, tai muista riip­pumat­ta, yhteiskun­ta­rauha järkkyy.

    Tämä on syytä pitää mielessä, mut­ta sil­loin olen­nainen asia on nälkäis­ten kansan­joukko­jen löy­tymi­nen. Jos jen­gi jak­saa valit­taa vain naa­makir­jas­sa, siitä ei kum­moista val­lanku­mous­ta saa­da aikaan.

    Tässä suh­teessa tulo­ero­ja olen­naisem­pi asia lie­nee yksilön mah­dol­lisu­us vaikut­taa omaan toimeen­tu­loon­sa. Jos tietää oma­l­la työl­lään pää­sevän­sä parem­paan jamaan, val­lanku­mous ei yleen­sä ole ykkösvaihtoehto.

    Yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta tärkein­tä on pitää huol­ta siitä, että nuo­ril­la on mah­dol­lisuuk­sia. Ilman vihaisia nuo­ria miehiä ei ole vielä saatu aikaan val­lanku­mous­ta, ja sotakin on hankala.

    Ylim­män promillen palkat eivät ole kovin olen­naisia tässä, jos ne eivät ala viedä lei­jo­nanosaa palkkasummasta.

  71. Liian van­ha: Aina pitää varus­tau­tua siihen ‚että jos avain­henkilö läh­tee , sairas­tuu tai kuolee niin hänet voidaan korvata..

    Tot­takai. Pienessä fir­mas­sa varautu­mi­nen tehdään pitämäl­lä sormet ris­tis­sä, isom­mas­sa rak­en­ta­mal­la asioi­ta organ­isaa­tioon lisää.

    Tästä huoli­mat­ta uusien lah­jakkaiden ihmis­ten rekry­toin­ti on han­kalaa. Aina ei ole sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että rekry­toidaan fik­su opiske­li­ja, jos­ta kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua tulee ehkä hyvä kan­di­daat­ti johtotehtäviin.

    Lisäk­si ihmis­ten vai­h­tu­vu­us yri­tys­ten välil­lä on kohtu­ullises­sa mitas­sa hyvä ilmiö, jol­la saadaan viisaut­ta levitet­tyä. Se edel­lyt­tää kuitenkin sitä, että men­estyneetkin vai­h­ta­vat työ­paikko­ja, ja siihen sisäl­tyy työ­nan­ta­jan kannal­ta kitkatek­i­jöitä. Ei yleen­sä onnis­tu ihan lehti-ilmoituk­sel­la, jos puhutaan muista kuin rutiinitehtävistä.

  72. Min­ul­la ei nyt ole aikaa tarkem­paan ana­lyysi­in, mut­ta joudun jät­tämään pöytäkir­jaan merkin­nän, että olen poikkeuk­sel­lisen vah­vasti eri mieltä Osmon kir­joituk­sen ydin­sisäl­lön kanssa.

  73. a_l: Ketkäs sinne nyt sit­ten hakeu­tu­vat? Ne joi­ta ei kiin­nos­ta työn- ja rahanteko vaan lep­poisa lomailu? Ei tai­da asi­at olla ihan noin yksinkertaisia. 

    Pitkät lomat taita­vat edelleenkin tul­la vas­ta 15 vuo­den palveluk­sen jäl­keen, joten en oikein usko, että moni hakeu­tuu julkiselle sek­to­rille juuri lep­oisan lomailun vuoksi.

    Joi­ta kui­ta voi esim. aluk­si kiin­nos­taa tutk­i­jan ura ja myöhem­min vaikka­pa se, että han­kki­mal­la itse rahoituk­sen­sa voi aika pitkälle vaikut­taa siihen mitä tekee (tai ainakin luul­la niin). Jos lisäk­si huo­maa ole­vansa hyvä työssään ja pystyvän­sä ohjaa­maan pro­jek­ti­ti­imin­sä eri­no­maisi­in suorituk­si­in, niin sitä saataa ehkä välil­lä tun­tea työn­sä merkitykselliseksikin.

    Pahim­mas­sa hybrik­sessään sitä voi vaik­ka tun­tea ole­vansa oma­l­taos­altaaan hyödyk­si koti­maiselle teol­lisu­udelle ja sitä kaut­ta koko maalle.

    Julkisen sek­torin lomien kohtu­ullis­t­a­mi­nen olisi erit­täin hyvä keino pienen­tää julkisen talouden ali­jäämää. Ei joudut­taisi leikkaa­maan palveluista, eikä silti ajet­taisi työn­tek­i­jöitä rahavaikeuk­si­in asun­to­lain­o­jen­sa kanssa. Todis­te­tusti 5 viikkoa vuo­tu­ista lomaa riit­tää pitämään työn­tek­i­jät työkuntoisina.

    Var­maankin siivoo­jien, vah­timestarei­den, keit­täjien yms. kohdal­la tuo voisikin toimia. Tiedän kuin­tekin omas­ta työym­päristöstäni, että aika mon­elle vuosia ilman meri­it­tiko­ro­tuk­sia sitkutelleelle asiantun­ti­jalle tuo olisi viimeinen niit­ti. Kor­vaa­mal­la nykyiset vas­tu­unkan­ta­jat b/c‑tiimiläisillä ei lisäk­si säästäisi mitään (jos siis tulok­sista ei olisi muuten väliä) — Suomen itsen­sä ulkoimaille mak­samaa tutkimus­ra­hoi­tus­ta kun palaisi aika niukasti takaisin.

  74. Ässä: Mui­s­tat väärin tai ystäväsi sekoili. Julkisel­la sek­to­ril­la mak­si­mi vuosilo­ma on 38 päivää vuodessa

    Tark­istin asian. Muistin hie­man väärin, mut­ta vain hie­man. Vuosilo­maa tutul­lani on 43 päivää eli 8 vkoa 3 pv. Lisäk­si voi olla max. 9 piden­nyspäivää. Työpäivän pitu­us on 7 h 10 min. Kun­tos­alil­la voi käy­dä työaikana. Viimek­si osas­tolle palkat­tu sai heti 6 viikon vuosiloman. 

    Että näin eräässä suures­sa laitoksessa.

  75. QTC: Tark­istin asian. Muistin hie­man väärin, mut­ta vain hie­man. Vuosilo­maa tutul­lani on 43 päivää eli 8 vkoa 3 pv. Lisäk­si voi olla max. 9 piden­nyspäivää. Työpäivän pitu­us on 7 h 10 min. Kun­tos­alil­la voi käy­dä työaikana. Viimek­si osas­tolle palkat­tu sai heti 6 viikon vuosiloman. 

    Että näin eräässä suures­sa laitoksessa.

    Tätä on siinä mielessä vähän vaikea uskoa, että julk­isil­la aloil­la ollaan yleen­sä nau­ret­ta­van tarkko­ja työe­htosopimuk­sen kanssa. Ja työe­htosopimuk­ses­sa ei täl­laisia lomia ole. Ole­tan että asialle on jonkin­lainen seli­tys, esim. osa lomas­ta palkat­tomana, lomara­hat vai­hdet­tu vapaak­si, tai jotain muu­ta erikoista. Tai sit­ten ehkä kyseessä on joku poli­it­ti­nen palkkiovir­ka jos­sa kaver­it ovat sor­van­neet edut ja työ­nan­ta­jalle on parem­pi pitää työn­tek­i­jä mah­dol­lisim­man paljon pois­sa työ­paikalta aiheut­ta­mas­ta vahinkoa 🙂

    Mut­ta point­ti tässä on se, että vaik­ka tämä yksit­täi­nen esimerk­ki olisi tot­ta, on täl­laista tietoa julk­isten alo­jen lomista turha levit­tää yleisenä totuute­na. Kun joka tapauk­ses­sa ainakin 99%:lla julk­isten alo­jen työn­tek­i­jöistä ei ole pal­ka­llista lomaa 43, vaan 23–38 päivää työu­ran pitu­ud­es­ta riippuen.

Vastaa käyttäjälle Matti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.