Eduskuntatyö, Talouspolitiikka, _

Talouspolitiikan kimurantti tilanne

Kun hallitusohjelmasta sovittiin, arvostelin voimakkaasti valtion talouden tervehdyttämiseen liittyvää perälautaa, joka meni suhdannepoliittisesti ihan nurinkurisesti. Jos talous alkaa nousta, ryhdytään harjoittamaan aiempaa elvyttävämpää talouspolitiikkaa ja jos suhdanteet heikkenevät, heikkenemistä vauhditetaan lisäsäästöin ja veronkorotuksin. Tässä sitä nyt ollaan. Kysyy keneltä taloustutkijalta hyvänsä kolmen miljardin sopeutuksen ajoituksesta suhdannepolitiikan kannalta, saa vastaukseksi, että se olisi suhdannepoliittisesti perin onnetonta. Se lisäisi työttömyyttä niin paljon,…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Automaatio ja työn tulevaisuus

Suomesta poistui vuosien 1995 ja 2008 välillä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä olivat suurelta osin hyviä duunarimiesten ammatteja. Vain kymmeniätuhansia näistä siirtyi halvemman työvoiman maihin. Pääosan korvasi automaatio ja esimerkiksi se, että autoja ja koneita ei enää perinteisessä mielessä korjata, koska mekaaniset osat ovat korvautuneet elektronisilla ja vikaantunut elektroniikka vain vaihdetaan.

_

Röntgenhoitajista vielä kerran

Kirjoitukseni terveydenhoidon pätevyysvaatimuksista näyttää saaneen laajempaakin huomiota. Kun nyt vielä Suomen röntgenhoitajaliitto esitti asiasta oikein julkilausuman, lienee syytä esittää tuo muutamalla riville esitetty ajatus vähän perusteellisemmin.

_

Eriytyvät peruskoulut

(Kirjoitus on julkaistu nettikolumnina Suomen Kuvalehden sivuilla) Sosiaalinen liikkuvuus on pohjoismaiden suuria valtteja. Ei ole vain oikeudenmukaista, että köyhistäkin oloista voidaan nousta koulutuksen kautta merkittäviin asemiin. Se on myös suuri kansallinen vahvuus, koska näin koko kansan lahjakkuusvarat saadaan käyttöön. Kapea olisi rekrytointipohja, jos osaamisammatteihin pitäisi valita vain kapean eliitin lapsista. Näin on laita monissa maissa. Yhdysvalloissa – maassa, jossa juoksupojan…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Turhat ja puuttuvat pätevyysvaatimukset

Joskus vuosia sitten television vaalikeskustelussa minulta kysyttiin, mitä pitäisi tehdä sille, että pienissä ja syrjäisissä terveyskeskuksissa ei ole varaa pitää röntgeniä ja matkat ovat pitkät. Sanoin, että ainahan niissä voisi olla se laite, koska se ei paljon maksa vaan henkilökunta maksaa. Suurin osa kuvauksista on niin yksinkertaisia, että se osataan tehdä paikanpäällä. Kuva voidaan lähettää lankaa pitkin muualle analysoitavaksi.   Seuraavana…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kasvava urbanismi ja Kuopio

Kaikkialla maailmassa ihmisiä muuttaa kaupunkeihin ennennäkemättömällä vauhdilla. Kaupunkilaisten määrä kasvaa noin 60 miljoonalla asukkaalla vuodessa. Muuttoliike käy paitsi maalta kaupunkeihin, myös pienistä kaupungeista suuriin. Tämän ohella on viimeisen kymmenen vuodan aikana jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa varsinainen kaupunki on ohittanut suosiossa lähiöt. Halutaan suuriin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin. Miksi suuriin kaupunkeihin eikä pieniin ja miksi nyt taas niiden keskustoihin?

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.1.2014

Se alkaa taas, Virastokin näyttää viettäneen joululomaa, koska lista on kovin keponen. SOTE-asema Kalasatamaan Kalasataman keskuksen viereen on tarkoitus tehdä 19 000 kerrosneliön suuruinen Sosiaali- ja terveysasema. Kaavallisesti tässä ei ole ihmeitä. Valtuutettuna minua kiinnostaisi tietää, millaiseen sote-asemaverkostoon mitoitus perustuu. Puhetta on ollut terveysasemien huomattavasta keskittämisestä, jotta niiden palvelutasoa voitaisiin nostaa.

_

Käykääpä lukaisemassa

Ville-Veikko Mastomäki ja Jaakko Stenhäll ovat kirjoittaneet ovat kirjoittaneet 37-sivuisen minipamfletin Teknologinen murros ja politiikka. Se on virkistävää luettavaa, joka panee ajattelemaan. Käykääpä lukemassa. Kirjaa pääsee lataamaan tästä.  

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Esseitä tuloeroista (8/8) Tulonsiirtojen tehostaminen

Tuloerot eivät ole Suomessa vielä kohtuuttomia. Valtaosassa maailman maita ne ovat suurempia ja silti noissa maissa eletään aivan kunnollista elämää. Vaara piilee kehityksen suunnassa, joka näyttäisi lisäävän tuloeroja pahimmalla mahdollisella tavalla polarisoimalla palkkoja niin, että kansa jakautuu hyväpalkkaisiin ja huonopalkkaisiin, ja keskipalkkaisten osuus laskee. Historiallinen kokemus osoittaa, että yhteiskunnista parhaita ovat keskiluokan johtamat, paljon parempia kuin rikkaiden tai köyhien johtamat. Näin…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Esseitä tuloeroista (7/8): Tulosopimusten tie?

Teollistumisen alkuaikoina ammattiyhdistysliikkeellä oli huomattava vaikutus kansan vaurastumiseen ja vaurauden aiempaa tasaisempaan leviämiseen. Ammattiyhdistystoiminta merkitsee työvoimakartellia; Yhdysvalloissa ammattijärjestöjen nimissä jopa on sana kartelli. Se suojaa työläisiä toisten työläisten kilpailulta. Ilman sitä löytyisi aina joku toinen, joka olisi valmis tekemään saman työn halvemmalla niin, että palkat painuisivat Marxin ennustuksen mukaisesti subsistenssirajalle.