Ilmastopolitiikka

Kiinan ja ilmastonmuutos

Maailman hiilidioksidipäästöjen kasvu on vain kiihtynyt 2000-luvulla, vaikka niiden oli määrä kääntyä kasvuun. Käytän IEA:n tilastoja, jotka koskevat vain hiilidioksidipäästöjä ilman maankäytön muutoksista tulevia korjauksia. Raporttiin pääsee tästä.

Vuodesta 2000 vuoteen 2011 maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat 34 %. Kiinassa päästöt kasvoivat 162 % Kiinan osuus maailman hiilidioksidipäästöjen kasvusta oli noin 64 %.  Ilmaston kannalta perin murheellista. Kiina ei tehnyt päästöjen vähentämiseksi käytännössä mitään.

Samanaikaisesti Kiinan ostovoimakorjattu BKT melkein kolminkertaistui, joten BKT:n suhteutetut päästöt alenivat liki 20 %, mutta olivat silti kaksi ja puolikertaiset Suomeen nähden. Tuo päästöintensiteetin aleneminen on tapahtunut enemmän kuin kokonaan vuoden 2005 jälkeen, joten jonkinlainen suunnanmuutos parempaan päin on tapahtunut.

Kiinassa on kiinnitetty huomiota ympäristöongelmiin, mutta päähuomio on paikallisissa ongelmissa, hengitysilman epäterveellisyydessä ja vesien saastumisessa. Saastuttavaa teollisuutta ollaan siirtämässä vauraista rannikkokaupungeista kohti Kiinan köyhempiä sisäosia.

Kiina lupaa parantaa toimintaansa ilmastokysymyksissä

Kiina on nyt alkanut ottaa askelia myös ilmastonmuutoksen torjunnan suuntaan. Kun Kiinassa jotain päätetään, jotain myös tapahtuu.

Paljon siellä on tehtykin. On asennettu valtavasti tuuli- ja aurinkovoimaa. Niiden, joiden mielestä ydinvoima on ratkaisu, pitäisi olla tyytyväisiä. Maassa on rakenteilla kolmisenkymmentä noin tuhannen megawatin ydinvoimalaa.

Kiinan politiikka on kuitenkin ollut hyvin tehotonta, koska siitä on puuttunut kokonaisuus. Yhtäällä tehdään paljon ja toisaalla haaskataan silmittömästi. Tätä voi verrata taloon, jossa on kolme ikkunanaukkoa ilman lasia. Talvi on tulossa, joten jotain pitäisi tehdä. Paikalle toimitetaan kolme lasiruutua, mutta sen sijaan, että jokaiseen ikkunaan laitettaisiin yksinkertainen lasi, yhteen laitetaan hieno kolminkertainen ja kaksi muuta jätetään ilman lasia.

Kiina on nyt luvannut maailmalle ja ennen kaikkea itselleen, että sen päästöintensiteetti laskee vuodesta 2005 vuoteen 2020 40 – 45 prosenttia. Tästä on vuonna 2011 jo toteutunut 20 %, joten seuraavien yhdeksän vuoden aikana pitäisi intensiteetin laskea vielä noin 25 %. Kun kiinalaiset kuvittelevat tuotannon nousevat liki kaksinkertaiseksi (mihin en usko), tarkoittaisi tämä, että absoluuttisesti päästöt kasvaisivat vielä noin 40 % vuodesta 2011 vuoteen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutettuna, sillä onhan heilläkin oikeus rikastua, mutta maapallo ei tätä kestä.

Kiinassa käynnistetään paraikaa päästökauppakokeiluja tavoitteena saada aikaan maanlaajuinen päästökauppa vuoteen 2016 menneessä, siis aika nopeasti verrattuna siihen, miten kauan EU:n päästökaupan käynnistäminen on kestänyt. Hekin ovat havahtuneet politiikkansa tehottomuuteen, tuohon kolmen ikkunaruudun ongelmaan.

Oma poliittinen veikkaukseni on, että Kiinan hiilidioksidipäästöt kasvavat hitaammin kuin on oletettu. Tämä ei johdu Kiinan kasvaneesta vastuuntunnosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että he havahtuvat siihen, että on kovin epäitsekästä erikoistua saastuttavaan tuotantoon. Puhtaan ja terveellisen ympäristön arvostus kasvaa, kun elintaso nousee. Energiavaltaista teollisuutta aletaan sysiä muualle. Kiinan luvut kaunistuvat, mutta maailma ei siitä pelastu, koska päästöt siellä muualla vastaavasti kasvavat. Lisäksi on kaikki syyt olettaa, että Kiinan raketinomainen kasvu hidastuu, kun väkeä ei pysty enää siirtymään kiihtyvällä vauhdilla maalta kaupunkeihin.

Lisääkö hiilivuoto globaaleja päästöjä?

Lisääkö teollisuuden siirtyminen Euroopasta Kiinaan ympäristöpäästöjä? Näin voisi olettaa käyvän, kun Kiinan päästöintensiteetti on kolminkertainen EU:n päästöintensiteettiin nähden. Ei pidä verrata koko kansantalouksia vaan uutta teollisuutta Euroopassa lakkautettavaan, yleensä vanhaan teollisuuteen nähden. Tai vaikka uutta teollisuutta uuteen.

Ville Niinistö järjesti muutama viikko sitten teollisuusseminaarin cleantechin mahdollisuuksista Suomessa. Siellä elinkeinoelämän edustajat sanoivat, että Kiinassa ei tehdä enää huonoa ja saastuttavaa tuotantoa, vaan uusi teollisuus on varsin korkeatasoista, aivan eurooppalaista tasoa. Kun saisi kiinassa ne vanhat valtiolliset tehtaat suljetuksi kuten tehtiin Itä-Euroopassa.

92 thoughts on “Kiinan ja ilmastonmuutos

  1. > Kun kiinalaiset kuvittelevat tuotannon nousevat liki kaksinkertaiseksi (mihin en usko), tarkoittaisi tämä, että absoluuttisesti päästöt kasvaisivat vielä noin 40 % vuodesta 2011 vuoteen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutettuna, sillä onhan heilläkin oikeus rikastua, mutta maapallo ei tätä kestä.

    > Hekin ovat havahtuneet politiikkansa tehottomuuteen, tuohon kolmen ikkunanruudun ongelmaan.

    > Kiinan luvut kaunistuvat, mutta maailma ei siitä pelastu, koska päästöt siellä muualla vastaavasti kasvavat.

    Onko Suomi ja Eurooppa jo havahtunut siihen, että vaikka esmerkiksi tuulivoimaloita rakennetaan runsaasti, fossiilisten kulutuksen vähentäminen ei etene samaa tahtia, etenkään jos otetaan huomioon, että Eurooppa ja muut rikkaat ovat paljolti ulkoistaneet fossiilisten polttoa esim. Kiinaan. Rikkaat maathan paljolti ostavat nuo Kiinan kasvua kirittävät ja maapallon ilmaa saastuttavat tuotteet.

    Olenko ymmärtänyt oikein, että Suomen vihreätkin vaativat jatkuvaa talouskasvua taloutemme toimivuuden ja kilpailukyvyn takaamiseksi? Kai puskemme jatkossakin likaisimman tuotannon Kiinan ja muihin maidän laillamme materiaalisen kulutuksen kasvusta kiinnostuneisiin kehitysmaihin.

    Tarkoitan tällä siis sitä, että mekin olemme valitsemiemme kulutustottumusten ja kauppapolitiikan vuoksi osaltamme vastuussa Kiinan ja muiden maiden päästöistä. Euroopan muutokset ovat toistaiseksi aika kosmeettisia, kun ottaa huomioon, että samaan aikaan pyritään kiihdyttämään kulutusta ja kasvattamaan maailmankauppaa solmimalla vapaakauppasopimuksia ilman mikäänlaisia (tai ainakaan merkittäviä, en oikein tiedä) sidoksia niiden tuottamien haittojen vähentämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tuo päästöintensiteetin aleneminen on tapahtunut enemmän kuin kokonaan vuoden 2005 jälkeen, joten jonkinlainen suunnanmuutos parempaan päin on tapahtunut.

    Kiinan ilmoittamat talouskasvuluvut vuosille 2006 ja 2007 ovat hyvin poikkeuksellisen korkeat, eivätkä vastaa yleistä trendiä, joten laskin vuoden 2008 alusta vuoden 2011 loppuun ja tälle nelivuotiskaudelle sain CO2-päästöjen kasvuksi 47% (Yhdysvaltojen energiaviraston luvut) ja talouskasvuksi 41%. Eli päinvastaisen tuolle väittämällesi.

    Entä laskeeko Kiina itse intensiteetin muutoksen PPP-BKT:ssa vai nominaalisessa? Veikkaan jälkimmäistä, sillä se on Kiinalle edullisempaa.

    Paljon siellä on tehtykin. On asennettu valtavasti tuuli- ja aurinkovoimaa. Niiden, joiden mielestä ydinvoima on ratkaisu, pitäisi olla tyytyväisiä. Maassa on rakenteilla kolmisenkymmentä noin tuhannen megawatin ydinvoimalaa.

    Edelleen, ne mittasuhteet, kommentoi tätä graafia numeroin älä mielikuvallisesti paljon on tehtykin: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Electricity_Production_in_China.svg/1000px-Electricity_Production_in_China.svg.png

    Uskot Kiinan voimakkaan kasvun taittuvan tällä vuosikymmenellä. Merkkejä tällaisesta trendistä ei näy edellisten vuosien luvuista. Useimmat arviot, joita itse olen lukenut, arvioivat kasvun tasaantuvan vasta 2030-luvulla. CIA:n vuoden 2011 tilaston mukaan Kiinan urbanisoitumisaste oli 50,6% joten rakennettavaa riittää vuosiksi eteenpäin ja konsumeristinen luokka laajenee ja vaurastuu ja esimerkiksi autoistuu vielä huomattavasti nykyisestään. Mainitsemasi “likainen teollisuus” muodostaa vain osan Kiinan taloudesta ja päästöistä eikä sillä yksistään ole niin suurta vaikutusta kuin mitä esität. Kaikkein suurin leikkausvara olisi teoriassa energiatehokkuudessa, mutta siitä on vähänlaisesti todellisia näyttöjä.

    Mutta sinä uskot vakaasti Kiinaan (toisin kuin esimerkiksi republikaaneihin), tämä on tullut selväksi. Maahan, joka teloittaa tuhansia kansalaisiaan joka vuosi, sensuroi ankarasti tiedonkulkua, myös Kiinan orastavan ympäristöliikkeen viestintää ja jonka hallinto perustuu suurelta osaltaan elimellisesti propagandaan ja korruptoituneisiin vallan verkostoihin. Itselleni jää mysteeriksi, miten Kiinan toiminta esimerkiksi Varsovan kokouksessa voi tällaista uskoa kasvattaa tai edes ylläpitää.

    Pidempi kommentointi menisi aiemman ketjun kommenttien toisteluksi, joten viittaan lopuksi vain niissä esitettyihin kysymyksiin ja argumentteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kiinan rooli on todella ratkaiseva kun CO2-päästöjä pyritään saamaan kuriin. Olennaista on kuitenkin huomata, että myös me ostamamme näitä fossiilisella energialla tuotettuja tuotteita aivan älyttömän halvalla. Elektroniikkaromua tulee vuodessa noin 20 kg/henki ja tekstiilijätettä suurin piirtein saman verran. Kun otetaan tämä kulutus huomioon, lienee eurooppalaisten CO2-päästöt/henki vielä selvästi Kiinaa suuremmat johtuen korkeasta kulutustasosta verrattuna Kiinalaisiin. samoin eurooppalaiset matkustavat tietääkseni enemmän kuin kiinalaiset.

    Loppujen lopuksi päästöjä ei pitäisi laskea pelkästään henkeä kohti, olennaistahan on kokonaispäästöt maailmassa. Esimerkiksi Thaimaan päästöt (eräs Oden kehuma maa) ovat noin viisinkertaiset Suomeen verrattuna, vaikka ovatkin noin 40% suomalaisen päästöistä (65 milj asukasta vs. 5 miljoonaa asukasta). Samoin pinta-alaa kohti Thaimaan päästöt ovat noin kolminkertaiset. Lisäksi tietysti pitäisi ottaa huomioon maan hiilivarantojen lisääntyminen, josta Thaimaan kohdalla minulla ei ole tietoja.

    Kyllä Kiinassa jotakin toivoa parempaan kääntymisestä kuitenkin on. Ilman laatuun on alettu kiinnittää huomiota ja Kiinassa metsäpinta-ala kasvaa laajojen metsitysohjelmien vuoksi. Näitä ovat mm. Green Wall/Billion trees to desert ohjelmat. Tätäkin jotkut vihreät tietysti arvostelevat biodiversiteetin vähenemisestä.

    http://www.btdesert.org/eng

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juho Laatu:
    Onko Suomi ja Eurooppa jo havahtunut siihen, että vaikka esmerkiksi tuulivoimaloita rakennetaan runsaasti, fossiilisten kulutuksen vähentäminen ei etene samaa tahtia, etenkään jos otetaan huomioon, että Eurooppa ja muut rikkaat ovat paljolti ulkoistaneet fossiilisten polttoa esim. Kiinaan.

    http://www.tuulivoimayhdistys.fi/teollinen

    Lokakuun loppu 2013, 366 MW tuulivoimaa.

    Vuoden 2012 lopussa tuulivoimaloita oli 163 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu teho oli 288 MW.

    Vuoden 2011 loppuun mennessä Suomessa oli 130 tuulivoimalaa, joiden yhteen laskettu teho oli 197 MW.

    Tuulivoima on vastatuulessa, koska sitä ei haluta minnekään. Aina on jokin taho, jolle se ei kelpaa. Esteettiset syyt, lintujen kuolemat, alueen luontoarvot jne jne.

    Ainakin Suomessa tuulivoiman rakentaminen on toistaiseksi näpertelyä. Byrokratia jarruttaa toki jonkin verran, mutta suurin vastustus taitaa tulla ihan suurelta yleisöltä ja kansalaisjärjestöiltä.

    Myös puolustusvoimien tutkat ovat esteenä.

    Kun alkaa ynnäämään näitä eriasioita tuulivoiman ympärillä, niin ehkäpä ne kuitenkin sopivat parhaiten kauaksi merelle.

    Jos ajatellaan energiantuotantoa kokonaisuutena, niin pitäisi panostaa sellaisiin, jotka ovat yksinkertaisia, halpoja ja niiden koko elinkaari on hyvä ilmastolle ja ympäristölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kiinan hallinto on rationaalisempaa kuin monessa muussa maassa, koska johdossa on pääosin insinöörikoulutuksen saanutta porukkaa.

    Esim. Suomen hallituksessa aika harvalla on vahva luonnontieteellinen osaaminen. Yksittäisen kansalaisen kuuntelemisen kannalta Suomen tapa valita päättäjät on vahvempi.

    Kiina katsoo olevansa niin köyhä, että systeemitehokkuus on tärkeämpää kuin yksittäisten kansalaisten kuunteleminen. Kun Kiina vaurastuu yhä suurempi osa tuppaa olemaan toista mieltä.

    Euroopan hallinto ja talouskriisi on osittain seurausta sen hallintojen kyvyttömyydestä hahmottaa monimutkaisia systeemeitä. Hallinnot taas eivät hahmota monimukaisia systeemeitä, koska niitä ei ole ensisijaisesti sellaisten kykyjen perusteella valittu, vaan kykyjensä kuunnella kansalaisiaan perusteella.

    Osmo kirjoittaa blogiinsa systeemianalyysia, koska osaa. Näyttää siltä, että suurella osalla kansanedustajista vastaavaa taitoa ei ole. Näin on luonnollista, että Osmo arvostaa Kiinan hallinnon kykyä systeemianalyysiin, vaikkei yhtä paljon arvostaisi heidän kykyään kuunnella kansalaisiaan.

    Annetun järjestelmän toimeenpano on tietysti verrattoman paljon tehokkaampaa, jos kansalaisia ei kunnella. Eri asia sitten kuinka paljon tällainen järjestelmä sitten palvelee yksittäisen kansalaisen tarpeita verrattuna länsimaiseen tapaan, jossa asianosaisia kuunnellaan ennen uuden järjestelmän toimeenpanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Intensiteeteteillä ei ole mitään merkitystä. Jos hiilidioksidipäästöt vaikutavat ilmastonmuutkseen vain määrä ratkaisee. Loppu on vain politiikkaa. Ketä saa saastuttaa ja ketä on syyllinen jne..Kuka maksaa. Kai kiinalaisilla on oikeus vaurastua. Kaiketi suomailaisella työttömällä on oikeus työhön. Vaikka kyllä työttömyys on täällä hyvin kotikutoista eikä kiinan syy. Meillä halutaan pitää yllä rakenteita ja korkeata ihmisiä ulos lyövää verotusta.
    Kiina on saavuttanut ja mennyt yli meidän hiilijalanjälkemme. Siellä ei ole saavutettu hyvinvointia tai demokratiaa. Tämä on tehty vihreidenkin tuella. Kiinaan on siiretty paljon teollisuutta, jota täällä ei ole enää kannattanut pitää.
    Varmaa on että kiinalaisilla on sellaista tervettä itsekkyyttä. He pitävät varmasti oikeuksistaan kiinni jokaiseen hiilitonniin tai naapurimaan saariin, vaikka väkivalloin.

    PS: Kun olette saaneet aikaan esim tämä älynväläys mittareiden vaihdon, joka maksoi satoja miljoonia. Kysele moniko on käynyt tutustumassa hetkelliseen kulutukseensa. Eu:n loistosaavutksia tämäkin. Ehkä olisi voinut olla vaikuttavampiakin rahankäyttö kohteita. Tosin tällä on tarkoitus tehdä sähköyhtiöille rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Lauri Kumpulainen: Jos ajatellaan energiantuotantoa kokonaisuutena, niin pitäisi panostaa sellaisiin, jotka ovat yksinkertaisia, halpoja ja niiden koko elinkaari on hyvä ilmastolle ja ympäristölle.

    Minun ajatusmallini lähtee siitä, että energiapolitiikassa ensisijaista olisi vähentää fossiilisten polttoa. Tällä tarkoitan mm. sitä, että jos Eurooppa rakentaa tuulivoimaa runsaasti, mutta sen kuluttamat tavarat tuotetaan saastuttavsti Kiinassa tai muissa maissa, en anna Euroopalle kovin korkeita pisteitä. Pelkkä vihreä toive siitä, että tuulivoiman lisääminen saattaisi joskus vähentää fossiilisten polttoa meillä ja muualla ei riitä. Pahimmillaan tuulivoimakin voi aiheuttaa vain lisärasitetta luonnolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kiinan tilanne on siinä mielessä hyvä, että siellä voidaan siirtyä suoraan vanhanaikaisesta tuotannosta huippumoderniin tuotantoon, mutta silti yleensä vanhatkin tehtaat toimivat viimeiseen saakka, sillä niissä on kiinni jonkun pääomaa ja joidenkin työpaikkoja. Mieleen tulee eurooppalaisten hiilikaivosten sulkemisen vaikeus.

    Se, mitä lännessä voitaisiin kuitenkin tehdä asian vauhdittamiseksi, olisi laatukriteerien määrääminen Kiinasta (ja muualtakin) tuoduille tuotteille. Itsellenikin on jo kertynyt aikamoinen määrä kiinalaisia työkaluja, jotka joko hajoavat parilla käyttökerralla, ovat niin mittaepätarkkoja, että niillä ei tee mitään tai sitten ovat muuten vain susia. Halpahallithan ovat tätä metalliteollisuuden työkaluroinaa pullollaan. Kysymys ei ole kerskakulutuksesta vaan täysin järjesttömästä tuotannosta.

    Tuonnin kohteena olevilla mailla pitäisi olla oikeus määrätä tuontitavaran tuotteille sekä tuotannon päästörajat, että työolosuhteiden ja palkkojen minimirajat. Tämä tukisi sekä työpaikkojen säilymistä Euroopassa että muutosta Kiinassa. Ajatus ei ole ihan mahdoton sillä onhan norsunluuta ja kissannahkaa sisältävien tuotteidenkin tuonti kielletty – tällaiset kiellothan kuvastavat eurooppalaisia arvoja. Miksi sitten ei voisi olla tuotteen päästötasoon liittyviä kieltoja samalla tavalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kiina on keihäänkärki. Intia tulee perässä. Intia taitaa olla nyt jo kolmantena CO2 päästöissä vaikka bkt ja bkt/asukas ovat reilusti alle puolet Kiinan vastaavasta.

    Kiina on saanut väkiluvun kasvun taittumaan brutaaleilla keinoilla ja kohtaa vanhenevan väestön tuomat ongelmat toisin kuin Intia. Intian väkiluku ohittaa Kiinan 2020 ja sen odotetaan kasvavan 1.6 miljardiin 2050 mennessä. Intialta voi myös odottaa talouskasvua ja hiilen käytön kasvua. Tosin bkt/asukas ei tule paranemaan samaa tahtia kuin Kiinassa.

    En näe mitään syytä toiveikkuuteen. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tonni käteen: Kiinan hallinto on rationaalisempaa kuin monessa muussa maassa, koska johdossa on pääosin insinöörikoulutuksen saanutta porukkaa.

    Varsinkin keskushallinto on rationaalista. Kiinassa on esim. jo kymmenkunta vuotta ollut voimassa hyvinkin moderni, tosin aukkoinen ylimmän tason ympäristölainsäädäntö.

    Tonni käteen: Annetun järjestelmän toimeenpano on tietysti verrattoman paljon tehokkaampaa, jos kansalaisia ei kunnella.

    Ongelmana on kuitenkin juuri tämä, sillä totettavilla tasoilla sanan “ratio” merkitys on aivan erilainen: Jos lainsäädäntö mahdollistaa hyvät bisnekset minkä tahansa tasoisille (kommunistisille) kollektiivioligarkeille, se pistetään toimeksi heti. Maata yrityksille on löytynyt, kuten esim. Stora Enso tietää. Jos taas lainsäädäntö ei ole ollut näille suotuisaa, lakia ei panna toimeen.

    Tähän ristiriitaiseen ja tehottomaan verkkoon kutoutuvat mukaan armeijan (kommunisti)johdon omat bisnekset.

    Äskettäinen Kiinan puoluekokous antoi löysää valtiokapitalistisen markkinatalouden suuntaan, mutta piti kiinni kommunistipuolueen yksinvallasta. Tämä tarkoittaa että, monentasoiset kommunistiset kaaderit hallitsevat. Tämä vähän huolestuttaa, sillä kyllä demokratioissa annetaan useampien kukkien kukkia ja johtajien vaihtaminen on joustavampaa.

    Toivotan Kiinalle ja Maapallolle suotuisaa kehitystä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mutta pitänee paikkansa, että Kiinan päästöt asukasta kohden ovat jo suuremmat kuin EU:n (EU 27). Suomen osalta ei yleensä oteta huomioon metsiemme hiilinielua. HS:n graafin mukaan päästöt ovat ko. ajanjaksona kasvaneet nimenomaan Kiinassa ja ns. muussa maailmassa. EU:n kohdalla suuntaus on ollut laskeva.

    Ja olemmeko vastuussa Kiinan holtittomista päästöistä, voidaan ollaan montaa mieltä.

    Ja erikoista on, että kaikilla muilla paitsi suomalaisilla on oikeus rikastua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Täytyy tässä muistuttaa, että Kiina ei ole mikään yksi kielikokonaisuus meidän suomalaisten kannalta ajateltuna (Kiinassa kielellinen ero on suurempi kuin Suomessa esim. savon ja kirjakielen välillä). Esim. shanghailainen ja pekingiläinen eivät ymmärrä toisistaa yhtään mitään puhekielellä keskustellessaan. Mutta kirjoitetuilla perusmerkeillään osaavat toistensa kanssa kommunikoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kiinan CO2-päästöt henkeä kohden ohittivat juuri EU:n CO2-päästöt henkeä kohden. On ehkä ymmärrettäviä syitä miksi suomessa on eu:ta keskimäärin korkeampia päästöjä. Täällä kaiketi pitää lämmittää hieman enemmän.

    No tästä kiinan, intian ja usa:n ym kasvavista päästöistä voidaan kuitenkin vetää selvän johtopäätös.

    Kamppailu hiilidioksipäästöistä ratkaistaan jossain muualla kuin suomessa. Toki kannattaa pysyä kehityksessä mukana ja mennä eteenpäin, mutta hassilaisten munauksia ei kannata enää toistaa.

    Esitän aivan sähköasentajatason lyhytnäköisen ennustuksen. Joka ei perustu korkeiden vihreiden, meidän kustanuksella elävien älykkäiden virkamiehien aivoituksiin. “vaikka kaikesta älystä huolimatta miten tilanne suomessa voi olla tämä”.
    Kiina tulee päätymään väkivaltaiseen sisäiseen kamppailuun, jossakin lähihistorian vaiheessa. Toivottavasti lyhyeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.

    Mutkat suoriksi vaan.. Vihreiden argumentointi tuo väistämättä mieleen väittelyn uskovaisten kanssa. Se taas on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa: pulu kaataa nappulat, paskoo pelilaudalle ja rientää sitten kehumaan kavereilleen kuinka voitti ottelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Andy: Itsellenikin on jo kertynyt aikamoinen määrä kiinalaisia työkaluja, jotka joko hajoavat parilla käyttökerralla, ovat niin mittaepätarkkoja, että niillä ei tee mitään tai sitten ovat muuten vain susia.

    Kysymys ei ole kerskakulutuksesta vaan täysin järjesttömästä tuotannosta.

    Jos ne ovat niin järjettömiä, niin miksi sinulla on kiinalaisia halpatyökaluja eikä Bahcon noin 10-kertaisesti maksavia laatutyökaluja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.

    Kansallinen häpeä, Suomi on ympäristirikollisuuden kärkimaa, surkea roistovaltio. Ympäristötietoisuuden kannalta kehitysmaa.
    Siirretään viimeisetkin teollisuuslaitokset Suomesta Kiinaan, lasketaan asuntojen lämpötila 12 asteeseen ja köyhdytetään kansaa niin paljon, että että saadaan tuo epäsuhta korjattua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Peli on menetetty. Keskustelkaa kadunmiehen kanssa ja törmäätte vieläkin hyvin usein asenteeseen, että ilmasto ei muutu, ja jos muuttuisikin, niin ei ihmisen vaikutuksesta, ja vaikka ihminen olisikin vaikuttava tekijä, niin ei yksittäisen ihmisen teot mitään auta, ja sitä paitsi ilmastonmuutos on Suomelle hyväksi jne. Toisin sanoen ihmiset eivät halua muuttaa mitään, vaan kiksit saadaan kaikesta keinotekoisesta ja vahingollisesta kulutustavarapaskasta ja vahingollisista palveluista (matkailu). Ne, joilla on edes omatunto, koittavat banaaninkuoria kompostoimalla lievittää syyllisyydentuntoa. Kiinalaiset, intialaiset ja mitä näitä onkaan tuskin ovat meitä kummempia asenteiltaan, joten se siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.

    …mutta on tähän helppokin ratkaisu: luovutaan itsenäisyydestä ja liitytään Kiinaan.
    5 milj. örveltävän ja syntisen suomi-asukkaan lisäys ei heilauta Kiinan erinomaista mainetta ja Suomi pääsee eroon kyseenalaisesta kunniasta olla pahapäästöinen valtakunta…
    Suomi-kanton?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tonni käteen: Osmo kirjoittaa blogiinsa systeemianalyysia, koska osaa. Näyttää siltä, että suurella osalla kansanedustajista vastaavaa taitoa ei ole. Näin on luonnollista, että Osmo arvostaa Kiinan hallinnon kykyä systeemianalyysiin, vaikkei yhtä paljon arvostaisi heidän kykyään kuunnella kansalaisiaan.

    Mistä on peräisin käsitys, että jotenkin arvostaisin Kiinan nykyhallintoa? Tässä postauksessa en puhunut ihmisoikeuksista, koska piti puhua ilmastonmuutoksesta. En myöskään pidä Kiinan hallintoa järin tehokkaana, koska se on niin korruptoitunut ja koska keskushallinto ei pysty toteuttamaan päätöksiään, koska aluehallinto ei pane niitä toimeen.
    Kiinan päästötaso on alle Suomen päästötason, mutta hiili-intensiteetti kaksi ja puolikertainen kun käytetään ostovoimakorjattua BKT:ta. Se osoittaa aika surkeaa tilaa. Kiinalaiset kysyvät, millainen oli Suomen hiili-intensiteetti, kun olimme teollistumisessa samalla tasolla (1950-luvulla) mutta tämä kysymys on väärä, koska silloin ei ilmastonmuutosta tiedostettu, vaikka tiedettiin ja koska silloin ei ollut käytettävissä modernia teknologiaa, joka Kiinalla olisi käytettävissä.
    Tuo kolmen ikkunan esimerkkini yritti kertoa, kuinka surkeasti hallinto toimii silloinkin, kun se yrittää tehdä jotain. Tähän nähden pidän edistyksellisenä sitä, että Kiinassa ollaan siirtymässä päästökauppaan – jos ollaan oikeasti.

    Puhtaat ekonomistit, jotka käsittelevät vain rahasuureita katsomatta reaalimaailmaa niiden taustalla, todella kuvittelevat, että Kiina voisi jatkaa talouskasvua, joka kaksinkertaistaa talouden seitsemän vuoden välein, mutta minä en siihen usko. Kiinan talouskasvun tärkein lähde on väestön siirtyminen tuottamattomasta maataloudesta kaupunkeihin. Muuttoliike pystyy jatkumaan, mutta se ei voi kasvaa eksponentiaalisesti. Toinen lähde on teknologisen eron umpeen kurominen. Kun se on kurottu, ei ole mitään kuromista. Kiinassa on alhaisen syntyvyyden vuoksi myös koittamassa työvoimapula (!) ja hoitopommi, kun neljällä isovanhemmalla on yksi yhteinen lapsenlapsi.
    Kiinalaiset ovat itse laskeneet kasvuennusteitaan 7,5 prosenttiin, mutta kyllä se tulee siitä pikkuhiljaa alaspäin, eikä edes kovin hitaasti
    Kiinassa on myös kehittymässä valtava pankkikriisi, kaikkien pankkikriisien äiti, ettenkö sanoisi.
    Kiina ei pysty siirtymään tietopainotteiseen tuotantoon, koska siellä ei kunnioiteta patenttioikeuksia, mikä tarkoittaa, ettei kenenkään kannata tutkia tai kehittää mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. JP Lehto:
    On ehkä ymmärrettäviä syitä miksi suomessa on eu:ta keskimäärin korkeampia päästöjä. Täällä kaiketi pitää lämmittää hieman enemmän…. Kamppailu hiilidioksipäästöistä ratkaistaan jossain muualla kuin suomessa.

    Vapaamatkustajiksi haluavat ilmoittautua monet muutkin. Tapaamani henkilö Arabiemiraateista kertoi, että heidän osaltaan säästäminen on mahdotonta, koska taloja pitää jäähdyttää niin paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty: Jos ne ovat niin järjettömiä, niin miksi sinulla on kiinalaisia halpatyökaluja eikä Bahcon noin 10-kertaisesti maksavia laatutyökaluja?

    Kun sitä ei meinaa millään uskoa. Lisäksi ne ovat halpoja, joten sen juuri sillä hetkellä tarvittavan mutterin saattaa sillä kertaa saadakin väännettyä, eikä tarvitse hakea kalupakkia jostain kaukaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalevi Härkönen: Tapaamani henkilö Arabiemiraateista kertoi, että heidän osaltaan säästäminen on mahdotonta, koska taloja pitää jäähdyttää niin paljon.

    Yleensä “mielipiteet” jotka ovat vain status quon kuvailua kannattaa ohittaa ei-konstruktiivisina koska ne muuttuvat status quon funktiona. Tässä: Luultavasti sama henkilö pitää aikanaan hyvinkin järkevänä jäähdytykseen tarvittavan sähkön tuottamista aurinkoenergialla kun fossiilisista saa sähköntuotantoa paremman hinnan länsimaihin myytynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara: Puhtaat ekonomistit, jotka käsittelevät vain rahasuureita katsomatta reaalimaailmaa niiden taustalla, todella kuvittelevat, että Kiina voisi jatkaa talouskasvua, joka kaksinkertaistaa talouden seitsemän vuoden välein, mutta minä en siihen usko.

    Keitähän nämä puhtaat ekonomistit ovat? Jotka siis uskovat, että 100 vuoden kuluttua Kiinan talous on 860-kertainen tai 200 vuoden kuluttua 760 tuhatta kertaa nykyisen kokoinen.
    Tai noin ylipäätänsä “vain rahasuureita katsovat eikä realimaailmaa”
    Ketkä esim. elinkeinolemän tai palkansaajien tai pankkien ekonomisteista on näitä “puhtaita”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Lauri Kumpulainen: Myös puolustusvoimien tutkat ovat esteenä.

    Säätutkien kanssa on myös ongelmia ja ehkä jopa pahempia, koska ratkaisuksi ei ilmeisesti riitä säkki rahaa kuten ilmavalvontatutkien kanssa.

    Blogin nykyiseen tyyliin voisikin argumentoida tuulivoimaloita vastaan kysymällä, että oletko valmis siihen, että juuri sinun perheesi kuolee lentokoneen maahansyökyssä, koska lennonjohto ohjasi koneen laskeutumaan läpi tuulipuiston piilottaman äkillisesti nousseesen voimakkaan ukkosmyrskyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. nos:
    Peli on menetetty. Keskustelkaa kadunmiehen kanssa ja törmäätte vieläkin hyvin usein asenteeseen, että ilmasto ei muutu, ja jos muuttuisikin, niin ei ihmisen vaikutuksesta, ja vaikka ihminen olisikin vaikuttava tekijä, niin ei yksittäisen ihmisen teot mitään auta, ja sitä paitsi ilmastonmuutos on Suomelle hyväksi jne. Toisin sanoen ihmiset eivät halua muuttaa mitään, vaan kiksit saadaan kaikesta keinotekoisesta ja vahingollisesta kulutustavarapaskasta ja vahingollisista palveluista (matkailu). Ne, joilla on edes omatunto, koittavat banaaninkuoria kompostoimalla lievittää syyllisyydentuntoa. Kiinalaiset, intialaiset ja mitä näitä onkaan tuskin ovat meitä kummempia asenteiltaan, joten se siitä.

    Voi kai ajatella niin, että kadunmiehiä suurempia syyllisiä ovat ne asioihin perehtyneet ihmiset, jotka syöttävät kadunmiehille sopivia valheellisia mielikuvia. Kadunmies valitsee tarjoilla olevista malleista itselleen järkevimmän ja itselleen sopivimman, ja tässä pelissä eskuvilla ja mainonnalla on tärkeä merkitys.

    Voi myös ajatella, että banaaninkuorien kompostoijat ja tuulivoiman rakentajat ovat vastaavassa asemassa, luomassa kauniita ja omaa kannattajakuntaa miellyttäviä, mutta ei välttämättä todellista edistystä tuottavia toimintamalleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara: Tähän nähden pidän edistyksellisenä sitä, että Kiinassa ollaan siirtymässä päästökauppaan – jos ollaan oikeasti.

    Jos he onistuvat pitämään korruption kurissa, päästökaupalla tulee olemaan mielenkiintoisia vaikutuksia. Eräs niistä on, että se hyödyttää yksiä, mutta haittaa toisia, jolloin vanhat ja uudet klikit joutuvat vastakkain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.

    Eivät ole, vaan ovat noin 120-kertaiset Suomeen verrattuna. Eli Suomen päästöt ovat alle 1% Kiinan päästöistä. Pitää tarkastella myös todellisia lukuja, ei vain henkeä kohti laskettuja. Näin että joku mittakaava ja realismi säilyisi.

    Jos maailman väkiluku kasvaa, kokonais-CO2-päästöt voivat kasvaa vaikka ne henkeä kohti hieman laskisivatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Olisi syytä katsoa brutookansantulon lisäksi bruttokansamenoa, vieläpä reaalisin suurein.

    Suomessa t u o t e t a a n vuodessa jotain 136 000 tonnia terästä, so 27 kg/ per asukas. Mutta mikä on teräksen
    k u l u t u s per nuppi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Poth1ue1: Säätutkien kanssa on myös ongelmia ja ehkä jopa pahempia, koska ratkaisuksi ei ilmeisesti riitä säkki rahaa kuten ilmavalvontatutkien kanssa.

    Blogin nykyiseen tyyliin voisikin argumentoida tuulivoimaloita vastaan kysymällä, että oletko valmis siihen, että juuri sinun perheesi kuolee lentokoneen maahansyökyssä, koska lennonjohto ohjasi koneen laskeutumaan läpi tuulipuiston piilottaman äkillisesti nousseesen voimakkaan ukkosmyrskyn.

    En viestilläni tarkoittanut sitä, että tuulivoimaa pitäisi lisätä mistään piittaamatta. Päinvastoin, en usko että tuulivoimasta saadaan Suomessa edes yhden 1 GW reaktorin korvaajaa.

    En itsekään pidä järkevänä sitä, että tuulivoiman alta sitten ajetaan ihmisiä tai luontoa.

    Suomeen on nyt suunniteltu 11 GW:n edestä tuulivoimaa, eikä ne sovi mihinkään. Tai siis, sopii, mutta ei fiksusti.

    Jos metsää aletaan kaatamaan satoja hehtaareja, tuulivoimapuiston alta, niin en näe siinä mitään järkeä.

    Fossiiliset polttoaineet ovat tässä mielessä loistavia, kuten myös ydinvoima.

    Itse laittaisin kuitenkin panokset biopolttoaineille, kuten leväöljylle. Ne sopisivat hyvin perusenergiantuotantoon ja liikennepolttoaineiksi.

    Jos vielä kyettäisiin yhdistämään leväntuotanto ja energiantuotanto samaan laitokseen, niin päästäisiin irti siitä polttoaineen kuljettamisesta. Ainakin päiväntasaajan kieppeillä tämä onnistuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Laskekaapa nyt viisaat. Suomen co2 päästöt. Jos lopetamme suomen tänään. Koska päästöjen kasvu on korvannut suomen vähennyksen???? Vastaus on yllättävän lyhyt aika.

    Johtopäätös. Järkevät toimet kannattaa tehdä. Yhtään työpaikkaa ei kannata enää uhrata.

    Vapaamatkustajista en tiedä. Olen 46v tehnyt töitä 17vuotiaasta ja opiskellut iltaisin. Elektroniikka-asentajaksi. Sähköteknikoksi, sähköasentajan ammattitutkinnon. Tällä hetkellä on kesken hitsaajan ammattitutkinto ja sähköyliasentajan tutkinto. Sosiaalipolittiikasta on jotain suoritettu, työlainsäädännöstä, ja monesta muusta. Kaksi lasta on kasvatettu, jotka kummatkin opiskelevat.

    Koko vitun on tehty töit. Nytkin on tämä syksy on käyty keikalla espanjassa. Siellä tehtiin 4 ja puoliviikkoo 12 tuntii päivässä ilman vapaita. Ylitöitä jatkuvasti. Viimeviikko ja viikonloppu.

    Yhdenkään tasa-arvo ihmisen joka miimittää palkoista en ole koskaan nähnyt ottavan esimerkiksi kunnansedän ja mun työtunti määriä vertailuun mukaan. Millaisia nollatutkimuksia jatkuvasti.

    Mitäs henkilökohtaista ympäristölle. 16vuotta pyöräilin kesät talvet töihin. Sitten vähän työt muutuivat ja piti kuljettaa melkoista työkalumäärää. Sittemmin on tuo motivaatiokin laskenut. Enkä suostu enää tähän typerehtimiseen.
    Omakotitalossa asun, joissa päästöt ovat kerrostaloja pinemmät. Tämäkin on jo kierrätystä. Koska talo on rakennettu -56. Ensimmäiseksi vaihedttiin kattila tänne tullessa ja parannettiin eristystä. Talon öljyn kulutus laski 3500litrasta keskimäärin 2700. sittemmin käytettiin myös paljon puuta, jota on saatu haettua myrskyn kaatamina. Nytkin sellaiseen puuhaan pitäis lähteä. Viime keväänä pisitn maalämpöpumpun. No sekään ei vihreille riitä kun se käyttää sitä viimeistä voimalaa.

    Joku ilmastoäiti miimitti tossa lukiolla kasvispäivästä. Ainakin saanut meillä muksuilla aikamoisen vastarinnan aikaiseksi, vaikka itsekin sellaista ollaan yritetty lisätä. Sit seuraavaksi toivotti hyvää lomaa ja kerto lentävänsä thaimaaseen kun siellä on niin ihanan halpaa. Et sillee.

    En ole enää iloinen veronmaksaja. En suostu syntypukiksi vain siksi että olemme jotenin syyllisiä johonkin.

    Itelle riittäisi, että saisi pitkästä aikaa talvi ja kesälloman. Ne kun tahtovat mennä. Kun joutuu työtä vaihtamaan. Nämä osmot ja muut kun ovat saaneet aikaan sen, että työttömyys lisääntyy ja firmoilla menee huonosti. Kyllä se paranee kun lisätään veroja ja jatketaan samaan malliin. Maailmankin pelastuu.

    PS: Kaiketi alan joutomieheksi. On alkanut sen verran tämä työhulluus potuttamaan. Veroa ja maksuja menee liikaa. Lähes 50% palkasta. Loput menee näihin muihin veroihin. Itselle jää siis hyvin vähän.
    Anteeksi en ala joutomieheksi vaan douwn sifhtaamaan. Tosin tämäkään ei taida olla ihan tasa-arvoista. Kun vihreä yliopistot käynyt täti ilmoittaa näin, se on ah niin hienoa ja maailman pelastusta. Kun työmies tekee niin. Se on vain laiska ja luuseri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. JP, mieti mitä niillä maksamillasi veroilla on saatu aikaan.

    Niiden ansiosta, mm. minä voin nyt opiskella yliopistossa ja toivottavasti tulevaisuudessa maksella seuraaville sukupolville koulutusta.

    Samoin niillä veroilla olen voinut saada terveydenhuollon, johon olen itse ainakin ollut tyytyväinen.

    Sen lisäksi vielä savossa työttömänä ollessa niillä veroilla sain pitää katon pääni päällä ja lämmintä ruokaa.

    Kyllä minä ainakin arvostan suuresti kaikkea sitä, mitä minä olen saanut tältä yhteiskunnalta.

    Ihan turhaan sinä podet syyllisyyttä yhtään mistään. Kyllä meilläkin on oikeus elää tällä planeetalla. Meidän pitää vain katsoa eteenpäin ja kehittää paremmat keinot, jotta elämä voi tulevaisuudessakin jatkua tällä planeetalla.

    Suomi on rauhallinen maa, yhteiskunta on vakaa ja yrityksien on hyvä toimia täällä.

    Kysymys kuuluu, miksi Suomeen ei investoida?

    Vastaus ei ainakaan ole niin yksinkertainen, kuin energianhinta tai verotus. Nämä ovat kuitenkin yrityksen kannalta vain kustannuksia.

    Yrityksillä on paljon muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat investointipäätöksiin.

    Näitä ovat mm. sopivasti koulutetun työvoiman määrä, työehtosopimukset, logistiikka, lainsäädäntö jne jne.

    Jos verotus on nolla, mutta logistiikka ei toimi, sähköverkko on surkea ja työvoima ei osaa edes aakkosia, niin vaikea siinä on voittoa tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara:
    Countryboy
    Kiinan päästöt siis katoaisivbat sillä, että niitä ei laskettaisi valtakunnallisesti vaan korttelikohtaisesti?

    Enhän minä sitä sanonut, vaan halusin tuoda esiin että pitää puhua myös oikeista päästömääristä. Ja myös siitä mittakaavasta, miten merkittävät Kiinan päästöt ovat.

    Hyvää Joulua nyt sinne, minä ainakin lopetan kommentoinnin Jouluksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara:
    Countryboy
    Kiinan päästöt siis katoaisivbat sillä, että niitä ei laskettaisi valtakunnallisesti vaan korttelikohtaisesti?

    No kumminkin Suomen kansan päästöt laskennallisesti puolittuisivat jos Suomi liitettäisiin Kiinaan koskapa “Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Countryboylle pieni vinkki elämän hepottamiseksi.

    Kun verrataan Suomea, Kiinaa ja Singaporea niin vertailussa ei kannata käyttää yksikkönä maan nimeä vaan suhteuttaa luvut toisiinsa väkiluvulla tai jollain muulla vastaavalla.

    Tilastojen käytössä myös knnattaa miettiä mistä on kysymys, sen verran paljon niillä valehdesllaan. Esimerkiksi valtionyhtiö Vapo lienee yksi tehokkammissta systemaattiseti tilastotietoja luovasti käyttävistä tahoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara: Kiinalaiset ovat itse laskeneet kasvuennusteitaan 7,5 prosenttiin, mutta kyllä se tulee siitä pikkuhiljaa alaspäin, eikä edes kovin hitaasti

    En väitä olevani suuri Kiina-asiantuntija, mutta olen viime vuosina ollut kiinalaisen liike-elämän kanssa tekemisissä sekä ostajana, myyjänä, hallinnoijana että rahankerjääjänä. Tältä pohjalta olen varsin vakuuttunut siitä, että tuohon talouskasvuun sisältyy erittäin paljon haasteita.

    Kiinassa talouskasvu on hyytymässä monestakin syystä. Teknologistumisen suurin hyöty on mahdollisesti saavutettu, ja asiakkaat ovat huonossa jamassa, mikä on vientivetoiselle maalle vaikeaa. Tehokkuutta saisi lisää purkamalla byrokratiaa ja kitkemällä korruptiota, mutta ne ovat varsin syvälle juurtuneita ilmiöitä.

    Tämä kehitys on sikäli huolestuttavaa, että heikon sosiaaliturvan maassa talouskasvun hidastuminen tuottaa kirjaimellisesti nälkäisiä työttömiä. Tämä on Kiinassa erityisen vaarallista, koska kansan tyytyväisyys on perustunut pitkälti talouskasvuun. Politiikka ei kiinalaista kiinnosta, raha ja elintaso kiinnostavat. Jos rahaa ja elintasoa ei ole saatavissa, politiikka alkaa kiinnostaa.

    Tiukimmankaan antikommunistin ei kannata toivoa vallankumousta Kiinaan. Hallinto on ollut hitaasti matkalla hyvään suuntaan, eikä keskushallinnon rauhanomainen korvaaminen millään länsimaisella demokratialla onnistu ihan lähivuosikymmeninä. Kiinalainen sisällissota olisi maailmantaloudelle aika tiukka paikka.

    Hallinto toki ymmärtää problematiikan, kyseessä on äärimmäisen rationaalinen tapa toimia. Byrokratiaa yritetään karsia, alueiden sooloiluja vähennetään, korruptioon puututaan. Sosiaaliturvaakin rakennetaan, mutta kehitysmaan muuttaminen hyvinvointivaltioksi ei käy nopeasti.

    Kiinalla on periaatteessa paljon rahaa, koska erityisesti Yhdysvalloista Kiinaan menevä kauppatase on täysin vino. Yhdysvalloilla on julkista velkaa Kiinaan noin biljoona (miljoona miljoonaa) euroa. Normaalitilanteessa tämän pitäisi nostaa kiinalaisten valuuttaa ja laskea yhdysvaltalaisten valuuttaa, mutta koska näin ei ole käynyt, tuolla muhii melkoinen pommi.

    Osittain tästä syystä kiinalaiset etsivät tällä hetkellä kovaa vauhtia sijoituskohteita ulkomailta. Tämä kuitenkin sitoo Kiinaa yhä enemmän länsimaihin, jolloin aggressiivinen valuuttapolitiikkakin vaikeutuu.

    Talouskasvun ylläpitäminen on todennäköisesti Kiinan suurin yksittäinen haaste lähivuosina. Tuo 7,5 % vuodessa on kovin vähän verrattuna siihen, että eräs puolivirallinen arvio yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen tarvittavasta talouskasvusta on noin 6 %. Tämä voi mennä vielä aika jännäksi kilpajuoksuksi talouskasvun hyytymisen ja yhteiskunnallisten reformien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Lauri Kumpulainen: Jos vielä kyettäisiin yhdistämään leväntuotanto ja energiantuotanto samaan laitokseen, niin päästäisiin irti siitä polttoaineen kuljettamisesta. Ainakin päiväntasaajan kieppeillä tämä onnistuisi.

    Olen alkanut kutsua tätä temppua teknologiajäniksen vetämiseksi hatusta.

    On kuviteltavissa joukko keksintöjä, jotka tekisivät uusiutuvasta energiasta – erityisesti aurinkovoimasta – kannattavaa ja toimivan ratkaisun tulevaisuuteen. Näille kuviteltavissa oleville keksinnöille on ominaista se, että ne ovat olemassa vain kuvitelmissa tai korkeintaan laboratoriossa.

    Teknologian ja tieteen kehityksessä kannattaa toki kokeilla kaikkea, mikä ei riko fysiikan lakeja vastaan. Energia-alalla kuitenkin liikkuu hyvin suuria panostuksia, ja näiden läpimurtojen tekijät tulisivat melkoisen hyvinvoiviksi. Siitä huolimatta energiantuotannossa ei ole tehty merkittäviä läpimurtoja vuosikymmeniin.

    Tämä tarkoittaa sitä, että jos noita teknologiajäniksiä halutaan vetää hatusta, tarvitaan todennäköisesti kuuohjelman tasoisia panostuksia. Jos niitä panostuksia ei tehdä, ei kannata suunnitella tulevaisuutta muun kuin nyt toimivan teknologian varaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. spottu: Yleensä “mielipiteet” jotka ovat vain status quon kuvailua kannattaa ohittaa ei-konstruktiivisina koska ne muuttuvat status quon funktiona. Tässä: Luultavasti sama henkilö pitää aikanaan hyvinkin järkevänä jäähdytykseen tarvittavan sähkön tuottamista aurinkoenergialla kun fossiilisista saa sähköntuotantoa paremman hinnan länsimaihin myytynä.

    Samalle henkilölle voisi myydä sen ajatuksen, että siellä voimalassa tuotetulla hukkalämmöllä voisi tehdä kylmää, jolla jäähdytetään taloja. Helen kertoo lisää avainsanalla “kaukojäähdytys”.

    Energiansäästöpotentiaalia on maailmassa aivan valtavasti. Esimerkiksi kiinteistöjen LVIS-osastolla löytyy vaikka mitä viilattavaa.

    (Aurinkosähkö toki sopii loistavasti jäähdyttämiseen, eikä se ole mitenkään ristiriidassa kaukojäähdytyksen ajatuksenkaan kanssa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tapio: Äskettäinen Kiinan puoluekokous antoi löysää valtiokapitalistisen markkinatalouden suuntaan, mutta piti kiinni kommunistipuolueen yksinvallasta.

    Nämä Kiinan hallintohimmelit ovat mielenkiintoisia. Maassa on vielä vanha kunnon viisivuotissuunnitelma voimissaan.

    Jos asiaa halutaan katsoa positiivisesti, Kiina on kuin yritys, jossa laaditaan strategia, jota johto toteuttaa. Strategia päivitetään ja johtajat vaihdetaan viiden (tai kymmenen) vuoden välein, ja valinta tehdään hyvin meritokraattisesti. Kiinan nykyjohto ei ihmeemmin siteeraa pientä punaista kirjaa.

    Tällä hetkellä Kiinan tuoreehko pääministeri on nimenomaan ekonomi koulutukseltaan ja tunnettu talousuudistaja, joka pyrkii saamaan kasvua aikaan. Pääministerillä ja presidentillä on erittäin suuri valta saada asioita tapahtumaan ilman turhia äänestyksiä.

    Jos asiaa haluaa katsoa negatiivisesti, niin siihenkin löytyy aineksia. Meritokraattisuuden lisäksi järjestelmässä on monenlaista sivumakua nepotismiin asti. Perusajatus on kuitenkin siirtymässä koko ajan enemmän siihen suuntaan, että puolueen valtaa ei kyseenalaisteta, mutta talous pidetään kunnossa ja kansalaistenkin tyytyväisyyttä yritetään vaalia.

    Kiinalaisten viisivuotissuunnitelmat menevät meillä tiedonvälityksessä aika matalalla profiililla. Tämänhetkisessä uudessa suunnitelmassa (2013-2018) kolme kärkihanketta ovat kestävä kehitys, teollisuuden uudistaminen ja kotimaisen kysynnän lisääminen. Näistä tavoitteista seuraa yllättävän paljon erilaisia ympäristöön, energiankulutukseen ja tulonjakoon liittyviä asioita.

    Tässä poiketaan neukkutyylistä sillä, että hienot sanat eivät jää sanoiksi. Olen itse istunut säästävää teknologiaa Suomesta etsivien kiinalaisten kanssa palaverissa kuulemassa siitä, kuinka paljon siellä investoidaan julkista rahaa tiettyihin energiatehokkuushankkeisiin. Rahat ovat jo maakuntatasolla miljardeja.

    Kiinassa paikallisen ympäristön suojeleminen lähtee paikallistasolta ja jopa kansalaisilta asti. Globaalin ympäristön suojeleminen on keskushallinnon asia, mutta jos toiminnan derivaatta säilyy, Kiina tulee olemaan päästövähennyksiä etsiessään paljon tehokkaampi kuin EU tai USA.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Soininvaara:”Oma poliittinen veikkaukseni on, että Kiinan hiilidioksidipäästöt kasvavat hitaammin kuin on oletettu. Tämä ei johdu Kiinan kasvaneesta vastuuntunnosta vaan yksinkertaisesti siitä, että he havahtuvat siihen, että on kovin epäitsekästä erikoistua saastuttavaan tuotantoon. Puhtaan ja terveellisen ympäristön arvostus kasvaa, kun elintaso nousee.”

    Osmo Soininvaaran kovan tilastotieteilijän kuoren alla asuukin hempeä idealisti. Ettäkö kiinalaiset muuttuisivat epäitsekkäiksi talouspolitiikassaan. Ennemmin helvetti jäätyy, kuin näin tapahtuu, tosin Suomi voitti jo euroviisuissa Lordin biisillä.

    Jokainen valtio katsoo vain omia etujaan itsekkäästi. Paitsi tietenkin Suomi, joka säätää itselleen rikkiveron, kieltää turpeen käytön, siirtää turkistuotannon eettisesti korkeatasoiseen Kiinaan, myöntää Suomen metsien hiilinielun hiilipäästön lähteeksi …

    Maapallon lämpeneminen ei hidastu sillä, että Kiinassa siirretään saastuttavaa tuotantoa suurkaupungeista maaseudulle. Käy pikemminkin päin vastoin. Maaseudun halvempi työvoima jatkaa teollisuuden työntekijöinä ja turvaa tuotannon kasvun. Kaupungeissa palkkatason nousu nostaa elintasoa ja kulutus kiihtyy ja sitä kautta kaikenlainen saastuminen lisääntyy.

    Tehokkain keino ilmastonmuutoksen vastustamiseen on kiinalaisen ammattiliiton voimistumisen suomalaiselle tasolle. Mikään kansantalous ei kestä suomalaista hyvinvointivaltioideologiaa.

    Tuottavuus alkaa pudota, palkkojen noustessa ja vastikkeettomien etuuksien kasvaessa yli sietokyvyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ymmärrän (en moraalisesti) sitä asennetta, että ei auta pienentää omia päästöjä, kun suharit toisella puolen maapalloa aiheuttavat liikalisääntymisellä ja muilla tavoin moninkertaisen päästömäärän. Jotkut ehkä ajattelevat, että hyväksyvät rajoitukset, kunhan ne koskevat kaikkia. Kireä tavaroiden kulutusverotus saatetaan siis hyväksyä, jos saastuttaja maksaa jne. Ongelmana vaikuttaa olevan kaiken muun ohella nyt vielä se, että on jokin vanha älykkyyden merkki vastustaa kaikkia toimia, joilla vapaakauppaa rajoitetaan tai Suomen välineitä hallita talouttaan lisätään (mallia euro). On vaikea vaatia ihmisiltä ympäristötekoja, kun samanaikaisesti omat kansalaiset nähdään päättäjien toimesta ylihintaisina kustannustekijöinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jos ja kun Co2 päästöt vaikuttavat ilmaston muutokseen?
    Ilmasto muuttuu koko ajan muutenkin?

    Mitä sitten ?

    Co2 päästöt tulevat joka tapauksessa kasvamaan vauhdilla koko lähitulevaisuuden. Se on fakta. Se on fakta teimme täällä suomessa mitä hyvänsä. Tämä yliilmastoäitely ja syyllistely vain aiheuttaa vielä suuremman vastareaktion kaikille toimille.

    Ilmasto tulee siis muuttumaan-
    Miksi siis pitäisi suomessa pyrkiä rajoittamaan co2 päästöjä? Siihen kaiketi olisi hyvä löytää järkeviä perusteluja.

    Ilmaston muutokseen olisi hyvä myös alkaa varautumaan.

    Mitä tulee järjettömään verotukseen. Ei minulla ole enää mitään haavekuvia siitä. Jos jokainen vaihtaa ympäristöystävällisiin energianlähteisiin. Määlämpöön, aurinkolämpöön jne.. Jos pistän katolle 80m2 aurinkopaneelia, jota olen tutkinut. Sähkömies kun olen. Tai hankimme vähäkulutteisia ajoneuvoja tai siirymme polkupyöriin. Himoverottaja tulee perässä ja keksii jotain muuta. Koska laiska julkinensektori on paisunut liian suureksi. Tällä hetkellä kokonaisveroaste on 45% ja bkt:sta 58% menee julkisesektorin kautta.

    Onnelliset veronmaksajat muistavat aina terveydenhuollon ja koulutuksen. Kyllä siitä minäkin olen huolissanin. Mutta siellä on niin paljon muutakin. Vuorotteluvapaata, kotihoidontukea, oopperaa, eduskunnalisärakennusta, kuntatyöntekijät lomailevat 38päivää sak duunarilla 25vuosilomapäivää, kuntatyöntekijä tekee 1600h vuodessa keskimäärin saklainen 1750. Ne sairastaa yli 5% tunneista kun meikäläiset vain 1,2%, tuskin te olette se on vain helppoa ja turvallista. Jne…
    Olin 8vuotta raisiossa k-valtuutettu ja 4vuotta tarkastulautakunnan jäsen. Silloin raisio oli vielä jossain kunnossa. Tulin jo silloin tulokseen, että ei tämä ikuisesti kestä. Nyt raisiosta on tullut ylivelkaantunut yliverottava tyttömyyttä aiheuttava paise turunkupeessa, eikä ole parempaa turussakaan.

    Kaiketi jokin pohjallakäynti voisi taas jotain hetkeksi opettaa. Ei en suostu maksamaan mistään syystä senttiäkään lisää veroja. Jos halutaan, että suomi pystyy auttamaan tätä palloa. Kyllä sen on itse autettava itsensä ensin suosta. Kaikkien mielestä ei olla vielä suossa. Osalla kun on kunnaliset suojatyöpaikat jne.. Mutta kyllä me ollaan tällä velkaantumisella.

    PS: Opettajat on malli esimerkki ammattikunnasta, jotta tavallinen tallaaja ei saa ja voi arvostella. Vähän töitä hyvä palkka. Hetki sitten oltiin maailman kärjessä. Kaikki oli maailman parhaan opetussysteemin ja opettajien ansiota. Nyt kun menee kaikkien jatkuvien uudistusten jälkeen huonnommin, kenen syy????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Viherinssi: Olen alkanut kutsua tätä temppua teknologiajäniksen vetämiseksi hatusta.

    On kuviteltavissa joukko keksintöjä, jotka tekisivät uusiutuvasta energiasta – erityisesti aurinkovoimasta – kannattavaa ja toimivan ratkaisun tulevaisuuteen. Näille kuviteltavissa oleville keksinnöille on ominaista se, että ne ovat olemassa vain kuvitelmissa tai korkeintaan laboratoriossa.

    Teknologian ja tieteen kehityksessä kannattaa toki kokeilla kaikkea, mikä ei riko fysiikan lakeja vastaan. Energia-alalla kuitenkin liikkuu hyvin suuria panostuksia, ja näiden läpimurtojen tekijät tulisivat melkoisen hyvinvoiviksi. Siitä huolimatta energiantuotannossa ei ole tehty merkittäviä läpimurtoja vuosikymmeniin.

    Tämä tarkoittaa sitä, että jos noita teknologiajäniksiä halutaan vetää hatusta, tarvitaan todennäköisesti kuuohjelman tasoisia panostuksia. Jos niitä panostuksia ei tehdä, ei kannata suunnitella tulevaisuutta muun kuin nyt toimivan teknologian varaan.

    Kyllä minä aika korkealle sen todennäköisyyden asetan sille, että 40 vuoden kuluttua leväöljyä tuotetaan enemmän, kuin raakaöljyä.

    Tuskin on yhtään öljynjalostajaa tässä maailmassa, joka ei panostaisi levistä tehtävän biodieselin tuotantoon.

    Mutta 10-20 vuoden jaksolla tuskin tapahtuu suurta muutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Soininvaara: ” Tuo päästöintensiteetin aleneminen on tapahtunut enemmän kuin kokonaan vuoden 2005 jälkeen, joten jonkinlainen suunnanmuutos parempaan päin on tapahtunut.”

    Kuten ketjussa jo aikaisemmin todettiin, niin ratkaisevaa on päästöjen koko määrä, päästöintensiteetti on vain tilastoilla kikkailua.

    Jos päästöintensiteetin laskeminen olisi hyvä asia, niin Suomi voisi toimia Kiinan tapaan esim. Itämeren rikkiveron kohdalla. Verohan tuo lisäkustannuksia Suomen viennille ja tuonnille. Peruutetaan rikkiveron täytäntöönpano , niin vienti ja tuonnin halpeneminen nostaa BKT:tta.

    Tämän seurauksena meidän päästöintensiteettimme alenee, kokonaispäästöt lisääntyvät, mutta mitä sillä tuntuu olevan väliä? Vai ?

    Suomalaisten päättäjien logiikka toimii kuitenkin niin, että säädämme itsellemme rajoituksia, jotka haittavat kilpailukykyä. Muualla maapallolla toimitaan tasan päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Muutama kommentti aiheeseen:
    1. Kiinalla ei ole pienintäkään aikomusta katsoa vierestä euroopan ja USA:n rikkauksia. Kiinalaiset ajattelevat, että 2000-luku kuuluu Kiinalle niin kuin 1900-luku kuului USA:lle.

    2. ensimmäisen ehdon osalta Kiina ei tule tekemään kompromisseja, ts. uhraamaan talouskasvua päästöjen vähentämiseksi. Tämä ei tarkoita, etteikö Kiina olisi kiinnostunut kasvihuonekaasvujen vähentämisestä, mutta tekee tämän vain talouskasvun ehdoilla.

    3. Kiinan taloudella on omat kasvukivut, mutta on äärimmäisen naivia uskoa, etteikö Kiinasta tulisi taloudellinen jättiläinen seuraavan 50 vuoden aikana. Ja perässä seuraa Intia ja Etelä-Amerikka.

    4. Soininvaara on kirjoittanut yhden loistavan oivalluksen, eli kaikkein olennaista ei ole missä aikataulussa fossiiliset energialähteet käytetään, jos ne kuitenkin tullaan käyttämään. Toisin sanoen, ilmakehän lämpötila tulee nousemaan riippumatta siitä käytetäänkö fossiiliset energialähteet loppuun 100 vuodessa tai 200 vuodessa. Tämä on sinänsä lohduton ajatus, koska on on huomattavasti vaikeampaa lopettaa kokonaan fossiilisten energialähteiden käyttäminen kuin hidastaa niiden käyttäminen.

    Nämä seikat huomioon ottaen on vaikea päätyä muuhun lopputulokseen, että ilmakehän dramaattinen lämpäneminen on, jos ei täysin väistämätöntä, niin erittäin todennäköistä. Sen takia mitä enemmän keskustellaan mitä tehdä kun lämpötila nousee 5-10 astetta kuin miten sen teoriassa voidaan estää, niin sitä parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. JTS:
    Countryboylle pieni vinkki elämän hepottamiseksi.

    Kun verrataan Suomea, Kiinaa ja Singaporea niin vertailussa ei kannata käyttää yksikkönä maan nimeä vaan suhteuttaa luvut toisiinsa väkiluvulla tai jollain muulla vastaavalla.

    Tilastojen käytössä myös knnattaa miettiä mistä on kysymys, sen verran paljonniillä valehdesllaan. Esimerkiksi valtionyhtiö Vapo lienee yksi tehokkammissta systemaattiseti tilastotietoja luovasti käyttävistä tahoista.

    Kiitos vain neuvoista, olen alan ihmisiä ja tunnen problematiikan mielestäni melko hyvin. Ei tässä yksikkönä ole käytetty maan nimiä vaan todellisia päästömääriä. Päästöjä voidaan suhteuttaa maan pinta-alaan, ihmismäärään jne. Todelliset kasvihuonekaasujen päästömäärät ovat kuitenkin ratkaisevia. Ilmaston kannalta on suurin piirtein sama tuottaako tietyn hiilidioksidimäärän tuhat ihmistä/laitosta tai viisi miljardia ihmistä. Esimerkiksi maailman väkiluku voi nousta 7 miljardista 8 miljardiin ja samanaikaisesti päästöt laskea esim. 10 tonnista/henki arvoon 9 tonnia/henki ja samanaikaisesti kokonaispäästöt maapallolla kasvavat (8×9=72 vs. 7×10=70).

    Eri maitten vertailussa tulisi huomioida myös niiden kyky sitoa hiilidioksidia esim. metsien avulla. Tällä alallahan Suomi on onnistunut hyvin, kun metsien hiilivarannot ovat kasvaneet noin 1,5 kertaisiksi sitten 1950-luvun. Ville Niinistö meni vain hätäpäissään hyväksymään Suomen metsät päästölähteeksi. Tästähän luvattiin kompensaatio EU:n kautta, mutta mitään ei tiettävästi ole saatu aikaan tällä sektorilla.

    Luovaa ja sanoisinko virheellistä tilastojen ja tutkimustiedon käyttöä olen havainnut myös ns. ympäristön suojelijoiden taholta. Kuinka monesta tutkimuksesta puuttuvatkaan virhearvioinnit !

    Tietysti kulutuskäyttäytymisen tarkastelun kannalta henkeä kohti kasketut päästöt ovat hyvä mittari. Mutta en usko että ilmasto-ongelmaa voidaam ratkaista pelkästään ihmisten vapaaehteisten kulutustottumusten muuttamisen avulla. Kyllä myös kovempia otteita tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Viherinssi: Olen alkanut kutsua tätä temppua teknologiajäniksen vetämiseksi hatusta.

    On kuviteltavissa joukko keksintöjä, jotka tekisivät uusiutuvasta energiasta – erityisesti aurinkovoimasta – kannattavaa ja toimivan ratkaisun tulevaisuuteen. Näille kuviteltavissa oleville keksinnöille on ominaista se, että ne ovat olemassa vain kuvitelmissa tai korkeintaan laboratoriossa.

    Teknologian ja tieteen kehityksessä kannattaa toki kokeilla kaikkea, mikä ei riko fysiikan lakeja vastaan. Energia-alalla kuitenkin liikkuu hyvin suuria panostuksia, ja näiden läpimurtojen tekijät tulisivat melkoisen hyvinvoiviksi. Siitä huolimatta energiantuotannossa ei ole tehty merkittäviä läpimurtoja vuosikymmeniin.

    Tämä tarkoittaa sitä, että jos noita teknologiajäniksiä halutaan vetää hatusta, tarvitaan todennäköisesti kuuohjelman tasoisia panostuksia. Jos niitä panostuksia ei tehdä, ei kannata suunnitella tulevaisuutta muun kuin nyt toimivan teknologian varaan.

    Joo totta. Ja pienenä piikkinä vihreiden suuntaan voi huomauttaa, että tämä toistuva “… alan tekniikka on jo pitkällä ja sitä kehitetään koko ajan lisää…” alkaa jo kyllästyttää.

    Eli siis vihreiden retorinen helmasynti on aina ollut tämä että “uusi tekniikka pelastaa, se on jo pitkälle kehitettyä ja sitä kehitetään koko ajan lisää.”

    Annetaan siis liian positiivinen kuva vaikkapa nyt tuuli- ja aurinkovoiman nopeasta kehityksestä mikä mahdollistaa fosiilisita luopumisen.

    Vaikka ei siinä sinänsä mitään että poliitikot harrastavat näitä myyntipuheita. Niin muutkin puolueet tekevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Mikko Särelä:
    30 kappaletta tuhannen megawatin ydinreaktoria vastaisi sitä, että Suomeen olisi rakenteilla 1 kappale 150 megawatin ydinreaktoria. En usko, että Suomessa tuolla määrällä vielä ydinvoiman kannattajat hurraisivat.

    Minä hurraisin. Tosin lähinnä siitä syystä, että mielestäni tarvitsemme ydinvoimassa miniatyrisaatioita ja suuren määrän pieniä halpoja reaktoreita. 150 MWe siviilireaktori olisi tänä päivänä todella tervetullut uutuus, jos markkinoille sellainen saapuisi (vieläpä suomalaiset turvallisuuskriteerit täyttävänä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tonni käteen:
    Kiinan hallinto on rationaalisempaa kuin monessa muussa maassa, koska johdossa on pääosin insinöörikoulutuksen saanutta porukkaa.

    Kiinan johdossa olevan insinöörin perimmäinen tavoite ei poikkea yhtään Suomen johdossa olevan valtiotieteen tai oikeustieteen maisterin perimmäisestä tavoitteesta. Tavoite on pysyä vallassa.

    Kun seuraa kiinalaisten touhuja vähän laajemmin, voi todeta että rationaalinen päätöksenteko ja toteutus on siellä melko kaukana. Isoon maahan mahtuu aina joku malliprojekti esiteltäväksi, mutta pääosa tehokkuuden vaikutelmasta tulee siitä, että a) infraa puuttuu vielä jonkin verran ja sen rakentamiselle on paikoittain aitoa tarvetta, ja b) kun jotain halutaan rakentaa, niin sitä varten löytyy maata ja halpaa rahaa, sekä poliiseja joilla mahdolliset valittajat hoidetaan pois tieltä.

    Se, rakennetaanko edes kokonaisuuden kannalta parhaita mahdollisia asioita, on toissijaista. Aina kun rakennetaan niin joku rikastuu. Meillä kansalaisia kuunnellaan, arvioidaan vaikutuksia laajalti ja leveälti ihmis- eläin- ja kasvikunnan piirissä, infraa ei tarvita niin paljon (suuri osa olemassaolevasta on väärässä paikassa), ei rakenneta eikä sitten myöskään rikastuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Olen edelleen sitä mieltä, että fossiiliset polttoaineet poltetaan loppuun; öljy ja kaasu viimeiseen tippaan, hiilestä ym en tiedä, mutta todennäköisesti. Se on masentavaa. Uusiutuvien energianlähteiden kehittämistä tarvitaan, jotta olisi jotain käyttöenergiaa fossiilien loputtua, mutta ei sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen paljon ole vaikutusta pitkän päälle. Onhan se tietysti kaunista, että eurooppalaiset säästävät öljyä kiinalaisten poltettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Countryboy: Eri maitten vertailussa tulisi huomioida myös niiden kyky sitoa hiilidioksidia esim. metsien avulla.

    Luonnon osalta päästöt pitää laskea vähennyslaskulla:

    (päästöt nyt) — (päästöt, jos ihmistä ei olisi)

    Muuten nimittäin esimerkiksi Islannin päästöt olisivat aivan järkyttävät tulivuorien vuoksi, vaikka islantilaisilla ei ole mitään tekoa asian kanssa.

    Biomassan saa laskea hiilinieluksi vain siltä osalta kuin ihmisen toiminta lisää biomassaan sitoutuneen hiilen määrää. Tässä tarkastelussa olennainen asia on tase ja sen muutokset, muuten käy herkästi niin, että metsään sitoutuva vuosittainen hiilimäärä lasketaan nieluksi ja unohdetaan laskea puunkäytöstä tulevat päästöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. “2. ensimmäisen ehdon osalta Kiina ei tule tekemään kompromisseja, ts. uhraamaan talouskasvua päästöjen vähentämiseksi. Tämä ei tarkoita, etteikö Kiina olisi kiinnostunut kasvihuonekaasvujen vähentämisestä, mutta tekee tämän vain talouskasvun ehdoilla.”

    Kiina on samasssa kehitystilanteessa kuin Suomi oli 50-60-luvuilla. Noihin aiklihin teollistuminne oli voimakasta ja päästöt ja saastuttaminen oli rajaamatonta.

    Mutta kun haitat alkoivat vaikeutta ihmisten elämää niin alettiin kiinnittää huomiota saastumisen estämiseen.

    Hyvä esimerkki on puunjalostusteollisuus , joka sai saastuttaa kymmeniä vuosia vapaasti .
    Niin kauan kuin haitat olivat paikallisia ja haittasivat vain tavisten elämää niin siihen ei puututtu.

    Mutta kun puunjalostusteollisuus kasvoi niin suurten järvien saastuminen oli jo levinnyt laajalle ja kun haitat levisivät silmää tekevien rannoille ja kiinteistöjen arvo alkoi laskea niin saastuttamiselle tuli stoppi.

    Toinen hyvä esimerkki Lapista: Veskoita tapettiin 60-luvulla vesakkomyrkyillä, joita levitettiin lentokoneilla ja kun alueet olivat laajoja ja tapahtuivat parhaaseen marjastusaikaan.
    Paikalliset protestoivat , mutta siitä ei ollut mitään apua kunnes tv-muutti asian.

    Tv:n uutisii haastateltiin Käsivarren vaikuttajaa Juusoa ja kun toimittaja kysyi, eikö tällainen ruiskutus tuhioa marjabusineksen. Vastaus oli yllättävä :” Ei ne ruiskutukset meitä haittaa, methän kerräämä marjat niinko ennenki ja myymä ne etelän herroille, saavat syödä paskansa ”

    Seuraavna vuonna ei enää ruiskutettu.

    Ympäristönsuojelu nousee arvoon, kun päästöt kasvavat niin suuriksi, että saastuminen alkaa haitata myös eliittiä.

    Kiinassa eletään tätä ensi vaihetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kyllä myös kovempia otteita tarvitaan.

    Ja entäpä jos ihmiset eivät hyväksy näitä “kovempia otteita” ja esim. äänestyskäyttäytyvät sen mukaisesti? Kuinka ajattelitte ratkaista tämän Uuden Uljaan Viheryhteiskunnan rakentamista jarruttavan demokratiaperäisen haittatekijän – panssarit kaduilleko?

    Teissä militanttivihreissä on sellainen pieni vika, että te luulette voivanne siirtyä ideologianne mukaiseen komentotalouteen aivan tuosta vain omalla päätöksellänne. Oletteko koskaan kuulleet käsitteestä “kansanvalta”? Vai onko perimmäisenä tavoitteena _nimenomaan_ sen romuttaminen ja/tai oikosulkeminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kappas vain, Kiina päätti höllentää yhden lapsen sääntöä jo nyt. Monta, monta vuotta aiemmin kuin itse sen arvelin tapahtuvan.

    Ehkä se Kiinan talouskasvu onkin odotettua heikommissa kantimissa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kiinalla on ihan hirveän muotoinen ikäpyramidi, kun Mao ensin kehtto kaikkia lisääntymään ja sitten tuli äkkipyäys. Kiinalaisten nettohedelmällisyysluku on selvästi pienempi kuin Suomen ja vierlä alempi on se on ulkokiinalaisilla, joita yhden lapsen politiikka ei ole koskaan koskenut. Etelä-Koreassa syntyvyys on aivan Italian ja Espanjan tasolla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Liian vanha:
    “2. ensimmäisen ehdon osalta Kiina ei tule tekemään kompromisseja, ts. uhraamaan talouskasvua päästöjen vähentämiseksi. Tämä ei tarkoita, etteikö Kiina olisi kiinnostunut kasvihuonekaasvujen vähentämisestä, mutta tekee tämän vain talouskasvun ehdoilla.”

    Kiina on samasssa kehitystilanteessa kuin Suomi oli 50-60-luvuilla.Noihin aiklihin teollistuminne oli voimakasta ja päästöt ja saastuttaminen oli rajaamatonta.

    Ympäristönsuojelu nousee arvoon, kun päästöt kasvavat niin suuriksi, että saastuminen alkaa haitata myös eliittiä.

    Kiinassa eletään tätä ensi vaihetta.

    Ilmaisin itseäni epätarkasti. Kiina aivan varmasti tulee satsaamaan ympäristömyrkkyjen yms. hillitemiseen. Tämä tulee tapahtumaan viimeistään siinä vaiheessa kun kasvava keskiluokka ei suostu asumaan Shanghain tai Pekingin kaltaisissa kaupungeissa, joissa oikeasti saa pelätä henkensä puolesta huonon ilmanlaadun johdosta.

    Mutta huomattavasti vaikeampi yhteensovittaminen on vaurastuvan keskiluokan ja sen tarvitseman energian ja toisaalta hiilidioksidipäästöjen välillä. Jos energiatekniikassa ei tapahdu dramaattista kehitystä (esim. fuusiovoima), niin on vaikea kuvitella mistä Kiina tulee saamaan tarvittavan energian ilman kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Jo nyt on tiedossa, että Kiinalla on valtavat liuskekaasuvarat, jotka aivan varmasti tullaan ottamaan käyttöön tulevien vuosikymmenien aikana. Ja maailman hiilinielut eivät näitä pysty ottamaan vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Maurizio: Ja entäpä jos ihmiset eivät hyväksy näitä “kovempia otteita” ja esim. äänestyskäyttäytyvät sen mukaisesti? Kuinka ajattelitte ratkaista tämän Uuden Uljaan Viheryhteiskunnan rakentamista jarruttavan demokratiaperäisen haittatekijän – panssarit kaduilleko?

    Teissä militanttivihreissä on sellainen pieni vika, että te luulette voivanne siirtyä ideologianne mukaiseen komentotalouteen aivan tuosta vain omalla päätöksellänne. Oletteko koskaan kuulleet käsitteestä “kansanvalta”? Vai onko perimmäisenä tavoitteena _nimenomaan_ sen romuttaminen ja/tai oikosulkeminen?

    Itse en ole mikään militanttivihreä, vaan yritän lähestyä ongelmia lähinnä tieteen pohjalta. Tarkoitin näillä kovemmilla otteilla esimerkiksi sellaisia asioita, joita voitiin tehdä vielä 1970-luvun öljykriisin aikaan. Määrättiin esimerkiksi, ettei saanut polttaa mainosvaloja ja valaistusta piti vähentää mm. moottoriteillä yms. Nykyinen yhteiskunta on niin liberaali, ettei tällainen tunnu onnistuvan.

    Verotuksella voidaan ohjata myös käyttäytymistä jossain määrin. Esimerkiksi viihdettä ja lentomatkailua voitaisiin verottaa nykyistä enemmän, nythän ulkomaanlennoista ei tarvitse maksaa edes alv:ta. Myönnän että vaikeaa tällainen on ja vaaleissa voi helposti hävitä.

    Tietenkin sitten kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä niin, että saadaan mukaan myös Kiinan, Intian ja USA:n kaltaiset valtiot. Ei helppoa tietenkään tämäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Countryboy: Itse en ole mikään militanttivihreä, vaan yritän lähestyä ongelmia lähinnä tieteen pohjalta. Tarkoitin näillä kovemmilla otteilla esimerkiksi sellaisia asioita, joita voitiin tehdä vielä 1970-luvun öljykriisin aikaan. Määrättiin esimerkiksi, ettei saanut polttaa mainosvaloja ja valaistusta piti vähentää mm. moottoriteillä yms. Nykyinen yhteiskunta on niin liberaali, ettei tällainen tunnu onnistuvan.

    Fossiilisista polttoaineista suurin osa menee siihen, että me kykenemme elämään päivittäistä elämää.

    Siis siihen, että pysymme hengissä.

    1970-luvun ratkaisut ovat täysin hyödyttömiä.

    Mitä kuvittelette tapahtuvan, jos valtio kieltää vaikkapa lihansyönnin? Tai, valtio käskee, että vain kuutena päivänä viikossa saa syödä lihaa. Tai, että saat ajaa autolla kauppaan vain maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

    Jos tätä ongelmaa lähdetään ratkaisemaan tieteen pohjalta, niin minun käsitykseni mukaan se on totalitarismin sijaan uusien vaihtoehtojen ja kierrätyksen kehittäminen.

    Eikä vanhat sukupolvet opi. Vain uusia sukupolvia valistamalla voidaan päästä muutokseen.

    Lapsien täytyy kasvaa kuluttamaan vähän. Lapsilla täytyy myös olla parempia ja realistisempia vaihtoehtoja, jotta muutos voi tapahtua.

    Ilmastonmuutos tapahtuu joka tapauksessa. Sitä emme enää voi estää. Emme vaikka miten roikkuisimme missä tahansa pylväässä, minkä tahansa rievun kanssa.

    Voimme vain yrittää sopeutua siihen, kasvattaa jälkipolvista viisaampia ja kehittää uusia ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Viherinssi: Biomassan saa laskea hiilinieluksi vain siltä osalta kuin ihmisen toiminta lisää biomassaan sitoutuneen hiilen määrää.

    Mikäköhän on tässä tarkastelussa tilanne lehmien metaanipäästöjen osalta? En välttämättä ajatellut alueellisesti vaan yleensä. Nautaeläimiä varmaankin vaeltaisi aika paljon vapaana ilman ihmistäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. anonyymi: Mikäköhän on tässä tarkastelussa tilanne lehmien metaanipäästöjen osalta? En välttämättä ajatellut alueellisesti vaan yleensä. Nautaeläimiä varmaankin vaeltaisi aika paljon vapaana ilman ihmistäkin.

    Maailmassa on nautoja jotain 1,5 miljardia.

    Maailman suurimmat suurten eläimien vaellukset jäävät kauas taakse noista luvuista. Luonto kun ei kykenisi elättämään noin paljoa suuria eläimiä.

    Esimerkiksi sinivalaita arvioidaan olleen muistaakseni vain noin 100 000 ennen valaanpyynnin aloittamista.

    Ihminen jyrää alkuperäisen luonnon, kasvattaakseen tehottomasti lihaa ravinnokseen.

    Hyönteisten, kasviksien ja kalojen tuotanto olisi huomattavasti tehokkaampaa.

    Kysyntä on vain heikompi, koska ollaan opittu lihan perään. Eikä ole kauaa, kun ihmiselle oikeasti oli väliä, että sai lihaa.

    Nykyinen moderni ihminen ei tarvitse oikeasti lihaa, eikä maitoa, eikä juustoa.

    Periaatteessa meille voitaisiin jo nyt tuottaa sellaisia “kissan raksuja” joissa olisi kaikki tarvittava ja joiden tuotanto ei rasittaisi maapalloa niin pahasti. Mutta, kun meille ravinto on myös muutakin kuin ravintoa.

    Itse kyllä voisin mieluusti vain rouskutella tuollaisia samanlaisia raksuja päivästä toiseen. Eikä tulisi tiskiäkään 😀

    Että eikun vaan joku firma koe-erää puskemaan jauhetusta hyönteis- ja kasvimassasta hivenaineineen 😀 Täällä olisi yksi asiakas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Lauri Kumpulainen: Maailmassa on nautoja jotain 1,5 miljardia.

    Maailman suurimmat suurten eläimien vaellukset jäävät kauas taakse noista luvuista. Luonto kun ei kykenisi elättämään noin paljoa suuria eläimiä.

    Esimerkiksi sinivalaita arvioidaan olleen muistaakseni vain noin 100 000 ennen valaanpyynnin aloittamista.

    Ihminen jyrää alkuperäisen luonnon, kasvattaakseen tehottomasti lihaa ravinnokseen.

    Hyönteisten, kasviksien ja kalojen tuotanto olisi huomattavasti tehokkaampaa.

    Kysyntä on vain heikompi, koska ollaan opittu lihan perään. Eikä ole kauaa, kun ihmiselle oikeasti oli väliä, että sai lihaa.

    Nykyinen moderni ihminen ei tarvitse oikeasti lihaa, eikä maitoa, eikä juustoa.

    Periaatteessa meille voitaisiin jo nyt tuottaa sellaisia “kissan raksuja” joissa olisi kaikki tarvittava ja joiden tuotanto ei rasittaisi maapalloa niin pahasti. Mutta, kun meille ravinto on myös muutakin kuin ravintoa.

    Itse kyllä voisin mieluusti vain rouskutella tuollaisia samanlaisia raksuja päivästä toiseen. Eikä tulisi tiskiäkään

    Että eikun vaan joku firma koe-erää puskemaan jauhetusta hyönteis- ja kasvimassasta hivenaineineen Täällä olisi yksi asiakas.

    Kyllä suurin osa säteilypakotteesta tulee luonnosta itsestään. Pakote oli ennen ihmisen toimintaa noin 30 W/m2 ja se on nyt noussut tasolle 32 W/m2 ihmisen toimesta. joten ihmisen vaikutus on alle 10%. Tästä ihmisen toiminnasta johtuvasta CO2-päästöstä noin puolet sitoutuu edelleen ja loppu jää nostamaan ilman CO2 ja metaanipitoisuuksia.

    Eläinten pitoa on tarkasteltava myös laajemmasta näkökulmasta, vaikutus ei ole aivan niin suuri kuin usein esitetään. Varsinkin Pohjoismassa ei ole näin, kun esim. maitolehmän liha syödään lopuksi ja lehmistä saadaan myös lantaa ja vuotia jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Countryboy:

    Verotuksella voidaan ohjata myös käyttäytymistä jossain määrin. Esimerkiksi viihdettä ja lentomatkailua voitaisiin verottaa nykyistä enemmän, nythän ulkomaanlennoista ei tarvitse maksaa edes alv:ta. Myönnän että vaikeaa tällainen on ja vaaleissa voi helposti hävitä.

    Vihreät luostarit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Lauri Kumpulainen: Maailmassa on nautoja jotain 1,5 miljardia.

    […]

    Periaatteessa meille voitaisiin jo nyt tuottaa sellaisia “kissan raksuja” joissa olisi kaikki tarvittava ja joiden tuotanto ei rasittaisi maapalloa niin pahasti. Mutta, kun meille ravinto on myös muutakin kuin ravintoa.

    Itse kyllä voisin mieluusti vain rouskutella tuollaisia samanlaisia raksuja päivästä toiseen. Eikä tulisi tiskiäkään

    Että eikun vaan joku firma koe-erää puskemaan jauhetusta hyönteis- ja kasvimassasta hivenaineineen Täällä olisi yksi asiakas.

    FAO:n mukaan lihantuotanto on vastuussa 18% ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäätöistä, enemmän kuin esim. liikenne. Harva lihaa syövä vihreä on ehdottamassa hiilidioksidiveroa näille päästöille (tekopyhyyttä vai mitä).

    Ihmisen täysrehu olisi kyllä mahdollista, mutta ei liene juuri järkevää. Voit siirtyä yksinkertaiseen ravitsevaan ja halpaan kasvisruokaan pienen tutkimisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. diodi: FAO:n mukaan lihantuotanto on vastuussa 18% ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäätöistä, enemmän kuin esim. liikenne.

    Ilmeisesti tarkoitus oli puhua kasvihuonekaasupäästöistä, koska hiilidioksidia tuskin ihan tuossa mitassa tulee.

    Metaani on vähän vaikea siinä yhtälössä, koska se on toisaalta hyvin voimakas kasvihuonekaasu, toisaalta sen puoliintumisaika on noin 10 vuotta. (Tarkka puoliintumisaika ei ole tiedossa, ja mekanismeja on useita.)

    Tämä tarkoittaa sitä, että metaania päästelevien eläinten käytön väheneminen pudottaa säteilypakotetta merkittävästi jo vuosikymmenskaalalla. Konsteja voi olla muitakin kuin totaalinen kieltäytyminen kuolleiden eläinten syömisestä, märehtijöillä ruokavaliolla on ihan merkittävä rooli.

    Märehtijöiden lisäksi toinen suuri metaaninlähde on riisinviljely. Siinäkin viljelytavalla ja -paikalla on suuri merkitys päästömääriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. diodi: Voit siirtyä yksinkertaiseen ravitsevaan ja halpaan kasvisruokaan pienen tutkimisen jälkeen.

    Katselin tuossa ruokakaapistamme, että vain härkäpavut olivat suomalaisia. Muut ulkomaalaisia, kuten soija, punaiset linssit, valkoiset pavut, ruskeatpavut ja kikherneet. Auringonkukan siemenetkin näkyivät olevan useamman tuhannen kilometrin päästä.

    Tämä ruoka kuitenkin kuljetetaan kuivattuna ja useimmiten laivattuna, jolloin päästöt lienee pienimmät?

    Kasvis ja kala painotteinen ruokavalio on ainakin itselleni ollut paras. Kuhakaan ei ole kallista, jos sitä vertaa vaikkapa kotitilalla teurastettuun luomusisäfileeseen.

    Jos suomalaiset hylkäisivät lihansyönnin siipikarja mukaanluettuna, niin ainakaan kotimaista ruokaa ei olisi tarjolla tarpeeksi.

    Jos teistä joku tietää mistä saa kotimaista härkäpapua kuivattuna rouheena, niin pistäkääpä vinkkiä.

    Kauramaito oli meillä tuossa vajaan vuoden ajan ja siitä tuli maukkaimmat letut mitä olen koskaan syönyt. Sekin muuten tuli ruotsista.

    Karppia kyllä pitäisi Suomesta saada myös kalatiskeiltä. Ja särkeä, sitä kun ei saa mistään. Särkeä tonnikalan tapaan pusseihin kaupan hyllylle myytäväksi. Ilman mausteita ja maustettuna.

    Haluaisin myös kokeilla vaikkapa jauhettua hyönteismassaa, mutta avovaimoni sanoi jo valmiiksi, ettei muuten tule tähän huusholliin hyönteiskasvattamoa! Eli sitä pitäisi saada kaupasta.

    Visioin jo tuossa aiemmin tänä vuonna eräänlaisesta ruokareaktorista, jossa tuotettaisiin hunajaa, hyönteisiä, kalaa ja kasviksia. Mehiläiset hoitaisivat pölytystä rakennuksen sisällä. Se olisi suuri torni, jossa tuotantotilaa olisi kerros kerrokselta toistensa päällä. Lämpö otettaisiin maasta ja aurinkokeräimillä ulkoseiniltä. Rakennus olisi erittäin tiiviisti eristetty. Jätteitä mädättämällä saisi bioenergiaa, joka vähentäisi entisestään ulkopuolisen energian tarvetta.

    Olisihan se aika hienoa, jos me kykenisimme alkaa tuottamaan halpaa hyönteis- ja kasvisruokaa, täällä pohjolassa, ympäri vuoden. Mielestäni siihen tulisi pyrkiä, koska se johtaisi omavaraisuuteen. Samoin kasvihuoneviljely noin yleensäkin, varsinkin useassa kerroksessa, jättäisi enemmän tilaa luonnolle. Tämä tietenkin sillä oletuksella, että lihakarjaa ei pidetä.

    Kasvihuoneiden energiankulutus jatkaa laskuaan ja led-lamppujen energiankulutus tulee entisestään laskemaan.

    Kun olosuhteet Suomen viljelysmailla käyvät ilmastonmuutoksen voimistuessa entistä pahemmiksi, niin voisin arvella että myös tuottajien halu kasvihuoneviljelyyn kasvaa.

    Muistan vieläkin kesän 2012 tulvat ja uutiset, jossa nuorehko naismaanviljelijä itku kurkussa totesi, että sinne meni vuoden tienestit. Tälläkin hetkellä vesi on pelloilla.

    Kasvihuoneissa kyetään pitämään optimaaliset olosuhteet, riippumatta vuodenajoista tai sääoloista.

    Salakka on muuten yksi kalalaji, jonka kalataloudellista merkitystä kannattaisi tutkia.

    Mielestäni kalankasvatuksessa keskitytään liiaksi fileen tuotantoon, kun voisi kasvattaa pientä lajia, joka jauhettaisiin päätä ja sisälmyksiä lukuunottamatta kokonaisena myytäväksi. Jauhettu ja kuivatettu kalamassa säilyisi pitkään ja olisi hyvää raaka-ainetta erilaisiin ruokiin.

    Että eikun ennakkoluulottomasti kohti vuotta 2014 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. diodi: FAO:n mukaan lihantuotanto on vastuussa 18% ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäätöistä, enemmän kuin esim. liikenne. Harva lihaa syövä vihreä on ehdottamassa hiilidioksidiveroa näille päästöille (tekopyhyyttä vai mitä).
    Ihmisen täysrehu olisi kyllä mahdollista, mutta ei liene juuri järkevää. Voit siirtyä yksinkertaiseen ravitsevaan ja halpaan kasvisruokaan pienen tutkimisen jälkeen.

    Uusin FAO:n arvio on kyllä pienempi eli 14,5% ja lisäksi FAO toteaa, että sitä on helposti pienennettävissä 30%. Eli vaikka karjanpito lopetettaisiin kokonaan, jäljelle jäisi noin 85-90% ihmisen kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjanpidolla on niin vahva kulttuurillinen yhteys ihmiselämään ja historiaan, että siitä on vaikea luopua ja näitä raksunsyöjiä löytyy melko vähän.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

    Lisäksi on huomattavaa, että villin eläimistön kohdalla päästöt ovat lähes nolla. Eli voisi hyvin syödä vaikkapa kanin,jäniksen, hirven, peuran jne lihaa. Helsingissäkin olisi ilmaiseksi kanin ja valkoposkihanhien lihaa saatavissa. Samoin kalaa voi hyvin syödä. Myös broilerin hiilijalanjälki on pieni.

    Kyllä kasvisperäinen ruokakin aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi riisinviljely tuottaa paljon metaania. Samoin suurin osa soijasta tulee Brasiliasta, jossa on paljon hävitetty metsää soijan menekin vuoksi. Myös soijalla on estrogeeninen vaikutus, joten ei sitä nyt liikaa kannata syödä. Esim. USA:n lastenlääkärijärjestö ei suosittele soijamaitoa imeväisikäisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Countryboy: Uusin FAO:n arvio on kyllä pienempi eli 14,5% ja lisäksi FAO toteaa, että sitä on helposti pienennettävissä 30%. Eli vaikka karjanpito lopetettaisiin kokonaan, jäljelle jäisi noin 85-90% ihmisen kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjanpidolla on niin vahva kulttuurillinen yhteys ihmiselämään ja historiaan, että siitä on vaikea luopua ja näitä raksunsyöjiä löytyy melko vähän.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

    Lisäksi on huomattavaa, että villin eläimistön kohdalla päästöt ovat lähes nolla. Eli voisi hyvin syödä vaikkapa kanin,jäniksen, hirven, peuran jne lihaa. Helsingissäkin olisi ilmaiseksi kanin ja valkoposkihanhien lihaa saatavissa. Samoin kalaa voi hyvin syödä. Myös broilerin hiilijalanjälki on pieni.

    Kyllä kasvisperäinen ruokakin aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi riisinviljely tuottaa paljon metaania. Samoin suurin osa soijasta tulee Brasiliasta, jossa on paljon hävitetty metsää soijan menekin vuoksi. Myös soijalla on estrogeeninen vaikutus, joten ei sitä nyt liikaa kannata syödä. Esim. USA:n lastenlääkärijärjestö ei suosittele soijamaitoa imeväisikäisille.

    Olen huomaavinani kaikissa argumenteissa jonkinlaisen kertaluokkavirheen.

    Karjankasvatuskulttuuri ja lihan massatuotanto ovat täysin eri kertaluokan ilmiöitä. Jälkimmäisellä ei liene mitään voimakasta kulttuurisidonnaisuutta. Ihmiset ovat vain tottuneet syömään paljon halpaa ja huonolaatuista lihaa. Jos siirrytään kulttuuriin jossa syödään yksi tai kaksi kertaa viikossa pihvi joka on tehty heinällä ruokitusta karjasta, se on vain tottumuskysymys.

    Riista on aivan mitätön lihan lähde jonka avualla ei ruokita miljoonia.

    Vaikka sekä, karjankasvatus että riisintuotanto molemmat tuottavat hiilidioksidia, on näiden välillä merkittävä kertaluokkaero. Soijaa kasvatetaan nimenomaan eläinten rehuksi. Tehotuotannossa olevalle karjalle syötetään paljon soijaa ja viljakasveja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Countryboy:

    Lisäksi on huomattavaa, että villin eläimistön kohdalla päästöt ovat lähes nolla. Eli voisi hyvin syödä vaikkapa kanin,jäniksen, hirven, peuran jne lihaa. Helsingissäkin olisi ilmaiseksi kanin ja valkoposkihanhien lihaa saatavissa. Samoin kalaa voi hyvin syödä. Myös broilerin hiilijalanjälki on pieni.

    Suomessa syödään tänä vuonna yli 400 miljoonaa kg lihaa.

    Suomen luonnossa on riistaa joku 2 Mkg, josta ylivoimainen osa on hirvissä.

    Villiruuan voi unohtaa ihan suoraan ja jättää sen sesonkiherkutteluun.

    Voi kyllä hyvinkin olla, että koska ravinnolla on niin suuri merkitys meille myös henkisti, niin mihinkään sci-fi raksujen mussutukseen ei mennä. Mutta voisihan sellaisia kehittää vaikka hätävaraksi tai hätäavuksi.

    Oikeastaan on hienoa, että eri kulttuureilla on omia herkkujaan, joita voi sitten matkaillessa käydä nauttimassa tai tehdä kotimaassa piristääkseen vaikkapa talvipäivää.

    Mielestäni lautasella pitää olla monipuolisesti kaikkea, eikä pelkästään jotain. Niinhän ravintosuosituksetkin menee. Siitä voi sitten kukin halutessaan jättää jotain pois. Tuskinpa niitä ravintosuosituksia ihan mielipiteiden pohjalta on muodostettu.

    En usko, että esimerkiksi eläimien kohtelussa saavutetaan mitään, jos pyritään lopettamaan lihantuotanto kokonaan.

    Jos tuetaan sellaisia tuottajia, jotka tekevät asiat oikein, syntyy muutosta muidenkin tuottajien keskuudessa.

    Odotan kyllä mielenkiinnolla mitä ruuantuotannossa tapahtuu seuraavien vuosikymmenten ajanjaksolla.

    Voi olla että samat herkut maistuu vielä sadan vuodenkin päästä hyvälle. Itseasiassa eikö se ole aika todennäköistäkin? Onhan moni ruoka ollut jo “olemassa” hyvin kauan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Countryboy: Uusin FAO:n arvio on kyllä pienempi eli 14,5% ja lisäksi FAO toteaa, että sitä on helposti pienennettävissä 30%.

    Mitä tällä tarkoitetaan? Saadaanko eläinten kaasupäästöjä talteen ilman lisäpäästöjä vai mistä on kyse?

    diodi: Ihmiset ovat vain tottuneet syömään paljon halpaa ja huonolaatuista lihaa. Jos siirrytään kulttuuriin jossa syödään yksi tai kaksi kertaa viikossa pihvi joka on tehty heinällä ruokitusta karjasta, se on vain tottumuskysymys.

    Kai se huonolaatuinenkin liha olisi hyvä hyötykäyttää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. anonyymi: Mitä tällä tarkoitetaan? Saadaanko eläinten kaasupäästöjä talteen ilman lisäpäästöjä vai mistä on kyse?

    Laskenta on vain tehty tarkemmin ja uusien IPCC:n ohjeiden mukaan v. 2013. Lisäksi tätä 14,5 % osuutta ihmisen aiheuttamista päästöistä voidaan pienentää mm. lannankäsittelyä parantamalla (esim biokaasun tuotanto), kylmäketjun energian kulutusta parantamalla jne. jne. Tällöin päästään noin 10% tasoon.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Fuusiovoimasta tuskin tulee toimivaa ratkaisua tällä vuosisadalla. Toimiva fuusioreaktori olisi luultavasti niin monimutkainen ja kallis, että sen massatuotanto olisi mahdotonta. Ainoa mahdollisuus ydinvoiman laajamittaiseen käyttöön tällä vuosisadalla lienee neljännen sukupolven fissioreaktoreissa. Valitettavasti niidenkin kaupallista käyttöä saadaan ilmeisesti odottaa 2030-luvulle asti. Niitä tarvittaisiin heti, mutta myöhäisemmälläkin aikataululla niistä voisi olla suuri apu välivaiheen energiantuotantomuotona.

    Nykyiset kiinteää polttoainetta ja vesijäähdytystä käyttävät ydinreaktorit eivät toimi energiantuotannon laajamittaisena ratkaisuna. Niiden rakentaminen on liian kallista ja hidasta, koska ne vaativat paljon rakennusmateriaaleja vesijäähdytyksen ja kiinteän polttoaineen aiheuttamien ongelmien takia. Lisäksi nykyiset reaktorit käyttävät ydinpolttoainetta rikollisen huonolla hyötysuhteella (alle prosentti uraanin energiasisällöstä). Kyseenalainen turvallisuus on myös vakava ongelma nykyisissä ydinvoimaloissa: jäähdytysveden menetys aiheuttaa reaktorin tuhoutumisen ja mahdollisesti vakavia ympäristövaikutuksia, vaikka ympärillä olisi hyvinkin tukeva suojarakennus.

    Neljännen sukupolven reaktoreissa on lupaavia ehdokkaita, esimerkiksi suolasuolareaktori jossa polttoaine kiertää jäähdytysnesteen (joka ei ole vettä) seassa. Tätä tyyppiä kokeiltiin jenkeissä 60-luvulla, mutta kehitystyö lopetettiin, koska uudelle reaktorityypille ei nähty tarvetta kehitysputkessa olleen nestemetallijäähdytteisen hyötyreaktorin takia. Hyötyreaktoreita ei saatu toimimaan kunnolla. Sulasuolareaktoreiden kehitystyö on aloitettu uudelleen, tosin valitettavan vähäisin voimavaroin. Kiina ilmoitti omasta projektistaan pari vuotta sitten.

    Sulasuolareaktori massatuotettavuuden edut nykyisiin reaktoreihin verrattuna :
    – pieni: pieni ja kevyt suojarakennus riittää koska jäähdytykseen ei käytetä vettä
    – edullinen: pieni koko ja kevyet rakenteet, koska järjestelmän paine on matala toisin kuin painevesireaktoreissa
    – paljon nykyistä turvallisempi: reaktorin teho pyrkii pysymään vakaana fyysiikan lakien turvin. Jenkkien testireaktorissa sähköjen menetys tai nestekierron ylikuumentuminen sulatti nestekierrossa olleen tulpan, minkä jälkeen polttoaine ja jäähdytysneste valuivat passiivisesti jäähdytettyyn astiaan. Täysin vaaraton tämäkään reaktorityyppi ei tietysti ole, myrkyllisiä kemikaaleja ja radioaktiivisia aineita on mukana kuvioissa.

    Polttoaineena voidaan käyttää toriumia, jota on neljä kertaa enemmän kuin uraania. Polttoaineen riittävyyttä ja jäteongelmaa helpottaa mahdollisuus hyödyntää yli 90% polttoaineen energiasisällöstä. Jotkut versiot sulasuolareaktoreista kävisivät niin kuumina, että niiden lämpöä voisi käyttää vedyn valmistukseen (sulasuolareaktoreiden jäähdytysneste pysyy nestemäisenä yli 1300 asteen lämpötilaan asti).

    Kimmo: Ilmaisin itseäni epätarkasti. Kiina aivan varmasti tulee satsaamaan ympäristömyrkkyjen yms. hillitemiseen. Tämä tulee tapahtumaan viimeistään siinä vaiheessa kun kasvava keskiluokka ei suostu asumaan Shanghain tai Pekingin kaltaisissa kaupungeissa, joissa oikeasti saa pelätä henkensä puolesta huonon ilmanlaadun johdosta.
    Mutta huomattavasti vaikeampi yhteensovittaminen on vaurastuvan keskiluokan ja sen tarvitseman energian ja toisaalta hiilidioksidipäästöjen välillä. Jos energiatekniikassa ei tapahdu dramaattista kehitystä (esim. fuusiovoima), niin on vaikea kuvitella mistä Kiina tulee saamaan tarvittavan energian ilman kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Jo nyt on tiedossa, että Kiinalla on valtavat liuskekaasuvarat, jotka aivan varmasti tullaan ottamaan käyttöön tulevien vuosikymmenien aikana. Ja maailman hiilinielut eivät näitä pysty ottamaan vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. JP Lehto: Co2 päästöt tulevat joka tapauksessa kasvamaan vauhdilla koko lähitulevaisuuden. Se on fakta. Se on fakta teimme täällä suomessa mitä hyvänsä. Tämä yliilmastoäitely ja syyllistely vain aiheuttaa vielä suuremman vastareaktion kaikille toimille.

    Ilmasto tulee siis muuttumaan-
    Miksi siis pitäisi suomessa pyrkiä rajoittamaan co2 päästöjä? Siihen kaiketi olisi hyvä löytää järkeviä perusteluja.

    CO2-päästöt kasvavat koska evidenssi niiden vaikutuksesta on abstraktia, epäsuoraa ja vaikeasti ymmärrettävää. Niinkuin tiedemaailmassa sanotaan “extraordinary claims require extraordinary proof”, myös tavalliset kansalaiset haluavat poikkeuksellisen vyönkiristyksen taakse poikkeukselliset perusteet. Ja kansalaiset viime kädessä päättävät, joko demokraattisesti niinkuin meillä, tai esimerkiksi Kiinan tyyliin uhkaamalla nousta kapinaan. Kansalaisten kyky hahmottaa asiaa lienee maailmalla yleisesti vielä rajoittuneempi kun hyvinkoulutetussa Suomessa, ja täälläkin keskusteluissa yhä kiertää kaiken maailman denialistituubaa, sen lisäksi että on olemassa jokunen oikeasti hyvä, ratkaisemattomassa tilassa oleva skeptinen argumentti.

    Vaikka kansalaisten vaikutusvallan sijasta meillä olisi filosofien johtama valtio, yhteismaan ongelma (jota tässä blogissa jo kosketeltiin) tekee sen että yksikin ei-filosofinen valtio pystyy lipeämään ruodusta ja poimimaan hedelmät muidenkin puista.

    Nyt kun maailmankausi vaihtuu antroposeeniksi, nyt kun ihmiskunnan mahti riittää biodiversifiteetin romauttamiseen, otsonikerroksen hävittämiseen ja muihin koko planeetan laajuisiin vaikutuksiin, olisi tarve johonkin tapaan estää Yhteismaan (sic!) Ongelma, vaikka sitten Maailmanhallituksen muodostamisen kautta. Itsenäisten valtioiden väliset sopimukset hieman sitä muistuttavatkin. Mutta millä viisaudella semmoinen maailmanhallitus hallitsisi? Miten vältettäisiin hyväveliverkot, nepotismi ja korruptio? Minkälaisilla malleilla tuommoinen super-Gosplan yrittäisi ennustaa tekojensa seuraukset – se kun voi olla fundamentaalilla tavalla vaikeaa?

    Yksi tapa “hajauttaa päätöksenteko” olisi tietysti hintamekanismi, ja hintojen ulottaminen myös ulkoisvaikutuksiin sikäli kuin mahdollista. Päästökauppahan on eräs semmoinen mekanismi. Esimerkiksi se seikka että Kiinalaiset ovat ottaneet meidän länsimaalaisten kontolta tavaratuotantoon liittyvän CO2-synnin pois, palaisi takaisin meidän maksettavaksemme jos maailmanlaajuinen päästökauppa pakottaisi kiinalaiset lisäämään CO2-hinnan tuotteisiinsa.

    Nämä ovat mielestäni oikeasti vaikeita kysymyksiä. Mutta niin kauan kuin ilmastomuutos ei roiku konkreettisena, munaaskuissa asti tuntuvana uhkana, vaikeisiin päätöksiin ei olla yleisesti valmiita. Ei Kiinassa, ei Intissa eikä täälläkään. Ja ennen yleistä, sitoviin sopimuksiin johtavaa valmiutta, Yhteismaan logiikan mukaisesti kenenkään osapuolen ei ole kannattavaa lähteä sooloilemaan – paitsi ehkä hyvinkin goodwillin rakentamiseksi tulevaa sopimusta varten, ja teknologioiden & toimintatapojen kehittämiseksi ja happotestaamiseksi etukäteen.

    Pirullista on että evidenssiä odotellessa sopeutumisen hinta kasvaa koko ajan (jos siis sitä sopeutumista tarvitaan). Katsotaan mihinpäin lämpötilat ENSOn sun muiden jaksollisuuksien jälkeen kääntyvät, jos ylöspäin niin ilmastosopimuksetkin ehkä alkavat taas kelvata rivikansalaisille. Jos alaspäin, sopimuksille ei ehkä ole tarvettakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. JP Lehto:
    Jos ja kun Co2 päästöt vaikuttavat ilmaston muutokseen?
    Ilmasto muuttuu koko ajan muutenkin? Mitä sitten ?

    Joo, kaikenlaiset jutut vaikuttaa. Tästä kuvasta näkee että vielä kolme miljoonaa vuotta sitten ilmasto oli suht’ vakaa ja valui sitten tilaan jossa se alkoi “putputtaa”, hyppiä jääkausien ja lämpimämpien jaksojen välillä. Elektroniikkaharrastajat ja muut takaisinkytkettyjä systeemejä rassanneet tunnistavat kaikenlaista tuttua kuvasta (oli sitten totta tai harhaa). Mene ja tiedä mikä heilunnan käynnisti; yksi näkemäni arvaus on että Intian niemimaan työntyminen Euraasian mannerlaatan alle, jolloin Himalajan vuoriston poimuttuminen paljasti kivilajeja jotka rapautuessaan ovat sitoneet CO2:ta ilmakehästä.

    Kuvassa näkyy myös viimeisin jääkausi (lähellä nollaviivaa), ja se Az:in lämmin Eem-kausi jossain 0.1 miljoonan vuoden kohdalla. Jääkausiin liittyvät CO2-vaihtelut näkyvät täällä. Jyrkistä nousuista voi esittää tämmöisen tarinan: kun CO2:n kasvihuonevaikutus lämmittää meriä, niistä vapautuu lisää CO2:ta niinkuin lämmenneestä limsapullosta, mikä lämmittää palloa entisestään jne., kunnes joku mekanismi pysäyttää lämpenemisen. Jyrkissä laskuissa viilenevään mereen liukenee enemmän CO2:ta, jolloin ‘huopa’ maapallon ympärillä ‘ohenee’, maapallo ja meret jäähyvät lisää jne. En ota kantaa kumpi tarinassa oli muna ja kumpi kana.

    Se mikä on poikkeuksellista on että (i) jo nyt CO2-pitoisuus on melkein tuplasti yli Eem-maksimin, (ii) se nousee kymmenien vuosien aikaskaalassa kun aiemmin on noussut satojen tai tuhansien, ja (iii) aikaisempien jaksojen aikana fossiilinen hiili on lojunut maan uumenissa, kun nyt ‘ihmiskunta’ -niminen palautekytkentä on vapauttamassa sen ilmakehään. Fossiilinen hiili on lojunut piilossa aina siitä asti kun se kivihiilikaudella 400 miljoonaa vuotta sitten hautautui. Se on siis ollut mukana ilmastopelissä viimeksi aika kauan sitten. On tässä tietysti mukana muutakin, Kiinan savujen aerosolivaikutus muun muassa, mutta ne eivät montaa vuosikymmentä taivaalla pysy jos kiinalaisten toimeliaisuus lakkaa vaikkapa nälänhädän vuoksi. Jännää menoa.

    Jonkun Himalajan muodostumisen sisällyttäminen ilmastomalleihin on tietysti aika toivotonta. Mutta ei sitä edes tarvitse sisällyttää. Niinkuin Sinkkonen on hyvin argumentoinut jopa kaoottiset systeemit saattavat olla kaoottisia vain yksissä aikaskaaloissa, mutta ennustettavia toisissa. Mikään ei estä älykästä toimijaa puuttumasta ad hoc (sitä mukaa kuin ilmiöitä ilmestyy) vaikkapa lähestyvän uuden jääkauden uhkaan CO2:ta taivaalle pursottamalla, tai ilmaston kuumenemiseen aerosoleja sirottelemalla – siltä osin kuin Antroposeenin mahti antaa siihen työkalut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. JP Lehto:
    Ilmaston muutokseen olisi hyvä myös alkaa varautumaan.

    Mikäli on kaksi vaihtoehtoa – ehkäistä ilmastonmuutos (jos osataan / pystytään / on tarpeen) tai sopeutua siihen – olis varmaan hyvä palata puntaroimaan myös sopeutumisvaihtoehtoa. Jos sieltä riittävän hiuksianostattavia skenaarioita tulee vastaan (en tiedä tuleeko), niin ehkä ilmastonmuutoksen ehkäisy-yrityksetkin alkavat taas maistua.

    Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen oma henkilökohtainen hikoilu. Suomennan Sherwood & Huber’in tiivistelmästä:

    “(kostean lämpötilan) nousu pitkäksi aikaa yli 35 C:n aiheuttaa hypertermiaa ihmisissä ja muissa nisäkkäissä, kun aineenvaihdunnan lämmöntuotosta ei enää pääse eroon. Vaikkei nykymaailmassa koskaan käy näin, ilmiötä alkaa esiintyä globaalin keskilämpötilan noustessa noin 7 C, jolloin joidenkin maapallon alueiden asuinkelpoisuus käy kyseenalaiseksi. 11 – 12 C:n nousun myötä suurin osa ihmisen nykyään asuttamista alueista kuuluisi kyseiseen kategoriaan. 12 C:n lopullinen lämmönnousu on mahdollinen fossiilisten polttamisen seurauksena.

    Jos arvioi että nimenomaan inhimillinen äly on säilyttämisen väärti, pitäisikö sopeutumisessa panostaa vaihtolämpöisyyteen? Ihmisaivojen kirurginen siirto krokotiilin kroppaan? Eivätkös nisäkkäät vaihtolämpöineen muuten ilmestyneetkin maapallolle vasta kun meteori oli posauttanut dinot pois 65 milj. vuotta sitten? (no, jotenkin ne alkuhiiret selvisivät PETM:stä).

    Hankalampaa olisi yrittää peräti irti hiili- ja vesipohjaisesta elämästä, mitä Isaac Asimoov – pätevä biokemisti – on sitäkin pohtinut. Ihan tuommoiselle onneksi taida kuitenkaan olla tarvetta. (Osuvat ennusteet herralla, BTW).

    Ennen kuin lämpötila on noussut 12 asteella (jos se ylipäänsä mihinkään nousee), se tulee nousemaan 3 asteella. Tätä tilannetta on nimim. Az kuvaillut:

    “…Näyttö Eem-interglasiaalin maksimin ainakin 2C nykyistä korkeammasta maapallon keskilämpötilasta on hyvin vahvaa. Valtamerien pinta oli useita metrejä korkeammalla (Skandinavia oli saari, jota ympäröi Eem-meri), virtahevon levinneisyys ulottui Thames-joelle saakka (samalle, jonka jäällä 1400-1800-luvuilla pidettiin markkinoita), samoin useiden muiden lajien levinneisyysalueet kertovat korkeammista lämpötiloista globaalisti, erityisesti lämpimämpää oli pohjoisella napaseudulla…”

    Mitenkäs tuommoiseen sitten pitäisi varautua? Eem-kaudella eli jo Homo Sapiens -lajin edustajia, mutta harvalukuiset metsästäjä-keräilijä -heimot pystyivät kai aika vaivattomasti väistämään muuttuvia olosuhteita. Nykyään heimojen liikkeille ilman konflikteja ei ole tilaa, lisäksi olemme vaarallisen tottuneita niihin mukavuuksiin jotka paikoilleen asettumisesta ja erikoistumisesta ovat seuranneet.

    Energiaomavaraisuutta lienee parannettava ydinvoimaloita rakentamalla, kelluvina jotta ne saavat jäähdytysvettä ja pystyvät silti siirtymään rantaviivan muuttuessa. Eikä sitten mitään torium-taloutta, siitä ei pysty valmistamaan aseita. Kansainvaellukset eivät ole koskaan olleet rauhallisia aikoja.

    Peltoja pitäisi alkaa raivata yläville maille, jos Suomi kerran on hyötyviä alueita ja ruoantuotanto muualla vaikeutuu. Pitää alkaa harjoitella eteläisempien lajien viljelyä. Vehnäpeltoja Lappiin asti, vai oliiveja ja viinyrypäleitä, vai pitääkö hypätä peräti banaaneihin asti? Valon puolestahan kasvukausi on täällä pitkä, joten sadotkin voivat olla melkoisia, mutta löytyykö lajeja / ehditäänkö jalostaa, jotka kelpuuttavat tarvittavan lämpötila-valoisuusprofiili -yhdistelmän? CO2-lannoitusefekti lisäisi vielä satoja, mutta muistelen kuulleeni että hyötykasvien kasvu ei enimmäkseen ole CO2-saannin vaan vedensaannin rajoittamaa, että hyötykasvit reagoivat evolutiivisesti CO2-lisäykseen lehtien ilmarakoja pienentämällä: tietääkö joku tarkemmin?

    Jos maailmankauppa vaikeutuu (vaikeutuuko?), pitää purkaa erikoistumista ja parantaa omavaraisuutta. Tulitikut takaisin ruotsalaisilta. Lääkkeet? Lannoitteet? Älypuhelimet, tai edes mikrosirut?

    Riittääkö “varautumiseksi ilmastomuutokseen” se että hankitaan kesämökille lisää uimaleluja Juhannusta varten ja keksitään mihin kasvavat maanviljelyksen vientitulot saadaan upotettua? Vai pitäiskö kääriä hihat, lopettaa blogeissa roikkuminen ja ryhtyä toimimaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Fidel:

    Osmo Soininvaara: Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.

    Vihreiden argumentointi tuo väistämättä mieleen väittelyn uskovaisten kanssa. Se taas on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa: pulu kaataa nappulat, paskoo pelilaudalle ja rientää sitten kehumaan kavereilleen kuinka voitti ottelun.

    Fidel, älä viitsi kaataa niitä nappuloita. Voisit mieluummin jatkaa peliä ja vaikka esitää jonkun älykkään kommentin Osmon lukuja vastaan (ei, *minä* en tiedä pitääkö numero kutinsa).

    30 peukuttajaa näyttää tosin tykkäävän pelilaudalle paskomisesta, kai se aina kavereille kehumista vastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suuremmat kuin Kiinan.

    Saanen hieman täsmentää blogistin päästöestimaatteja: virallisen emissioatlaksen (http://www.globalcarbonatlas.org/?q=emissions) mukaan suomalaisen laskennalliset CO2-päästöt ovat 8,8 t/capita, kun kiinalaisen vastaavat ovat 7,0 t/capita bruttona. Metsähiilinielu huomioiden: suomalainen -3,5 t/capita vs. kiinalainen -0,15 t/capita kääntyvät nettopäästöjen osalta tilastot aika lohduttomiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Eiköhön laiteta jarrua päälle nykyiselle menolle ja ryhdytä hoitamaan Suomea Suosta Ylös.

    Minut saa palkata ensimmäinen C ja( C++ ) Linusin taitoinen henkilö tältä sivustolla viikoksi työkkärin tietämättä asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Santa: Saanen hieman täsmentää blogistin päästöestimaatteja: virallisen emissioatlaksen (http://www.globalcarbonatlas.org/?q=emissions) mukaan suomalaisen laskennalliset CO2-päästöt ovat 8,8 t/capita, kun kiinalaisen vastaavat ovat 7,0 t/capita bruttona. Metsähiilinielu huomioiden: suomalainen -3,5 t/capita vs. kiinalainen -0,15 t/capita kääntyvät nettopäästöjen osalta tilastot aika lohduttomiksi.

    Olihan tuo metsänielu laskettu siten, että se huomioi nimenomaan ihmisen oman vaikutuksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Juho Laatu:
    > Kun kiinalaiset kuvittelevat tuotannon nousevat liki kaksinkertaiseksi (mihin en usko), tarkoittaisi tämä, että absoluuttisesti päästöt kasvaisivat vielä noin 40 % vuodesta 2011 vuoteen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutettuna, sillä onhan heilläkin oikeus rikastua, mutta maapallo ei tätä kestä.

    > Hekin ovat havahtuneet politiikkansa tehottomuuteen, tuohon kolmen ikkunanruudun ongelmaan.

    > Kiinan luvut kaunistuvat, mutta maailma ei siitä pelastu, koska päästöt siellä muualla vastaavasti kasvavat.

    Onko Suomi ja Eurooppa jo havahtunut siihen, että vaikka esmerkiksi tuulivoimaloita rakennetaan runsaasti, fossiilisten kulutuksen vähentäminen ei etene samaa tahtia, etenkään jos otetaan huomioon, että Eurooppa ja muut rikkaat ovat paljolti ulkoistaneet fossiilisten polttoa esim. Kiinaan. Rikkaat maathan paljolti ostavat nuo Kiinan kasvua kirittävät ja maapallon ilmaa saastuttavat tuotteet.

    Olenko ymmärtänyt oikein, että Suomen vihreätkin vaativat jatkuvaa talouskasvua taloutemme toimivuuden ja kilpailukyvyn takaamiseksi? Kai puskemme jatkossakin likaisimman tuotannon Kiinan ja muihin maidän laillamme materiaalisen kulutuksen kasvusta kiinnostuneisiin kehitysmaihin.

    Tarkoitan tällä siis sitä, että mekin olemme valitsemiemme kulutustottumusten ja kauppapolitiikan vuoksi osaltamme vastuussa Kiinan ja muiden maiden päästöistä. Euroopan muutokset ovat toistaiseksi aika kosmeettisia, kun ottaa huomioon, että samaan aikaan pyritään kiihdyttämään kulutusta ja kasvattamaan maailmankauppaa solmimalla vapaakauppasopimuksia ilman mikäänlaisia (tai ainakaan merkittäviä, en oikein tiedä) sidoksia niiden tuottamien haittojen vähentämiseen.

    Juuri näin. Suomi on tekopyhä tässäkin asiassa. Suomalaiset elävät kulutusyhteiskunnassa missä käyttökelpoista tavaraa heitetään roskiin ja uuttaa ostetaan muodin ja vaihtelun takia. Samaan aikaan valitetaan kehitysmaita saastuttamisesta???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Lauri Kumpulainen: Suomessa syödään tänä vuonna yli 400 miljoonaa kg lihaa.

    Suomen luonnossa on riistaa joku 2 Mkg, josta ylivoimainen osa on hirvissä.

    Villiruuan voi unohtaa ihan suoraan ja jättää sen sesonkiherkutteluun.

    Voi kyllä hyvinkin olla, että koska ravinnolla on niin suuri merkitys meille myös henkisti, niin mihinkään sci-fi raksujen mussutukseen ei mennä. Mutta voisihan sellaisia kehittää vaikka hätävaraksi tai hätäavuksi.

    Oikeastaan on hienoa, että eri kulttuureilla on omia herkkujaan, joita voi sitten matkaillessa käydä nauttimassa tai tehdä kotimaassa piristääkseen vaikkapa talvipäivää.

    Mielestäni lautasella pitää olla monipuolisesti kaikkea, eikä pelkästään jotain. Niinhän ravintosuosituksetkin menee. Siitä voi sitten kukin halutessaan jättää jotain pois. Tuskinpa niitä ravintosuosituksia ihan mielipiteiden pohjalta on muodostettu.

    En usko, että esimerkiksi eläimien kohtelussa saavutetaan mitään, jos pyritään lopettamaan lihantuotanto kokonaan.

    Jos tuetaan sellaisia tuottajia, jotka tekevät asiat oikein, syntyy muutosta muidenkin tuottajien keskuudessa.

    Odotan kyllä mielenkiinnolla mitä ruuantuotannossa tapahtuu seuraavien vuosikymmenten ajanjaksolla.

    Voi olla että samat herkut maistuu vielä sadan vuodenkin päästä hyvälle. Itseasiassa eikö se ole aika todennäköistäkin? Onhan moni ruoka ollut jo “olemassa” hyvin kauan.

    Meinaatko oikeasti näkeväsi ruuantuotannon missä eläimiä ei kohdella tuotteina ja niiden luontaiset elinolot mahdollistetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.