Esseitä tuloerojen kasvusta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkatason kehitys

Usein kuulee san­ot­ta­van, että palkat voivat nous­ta eniten aloil­la, joil­la tuot­tavu­u­den kasvu on suur­in­ta. Jotain tämän suun­taista sanovat myös Tähti­nen ja Tör­mä­nen. Väite riip­puu pelkästään siitä, miten tuot­tavu­us määritellään.

Yleen­sä työn tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan tehtyä tuotan­toa jaet­tuna käyte­ty­il­lä työ­tun­neil­la. Tuot­tavu­us nousee, jos työ­tun­tia kohden syn­tyy enem­män tuotantoa. 

1960-luvul­la noin 200 000 suo­ma­laista osal­lis­tui met­sätöi­hin tehden töitä jus­teerin ja hevosten avul­la. Nyt ammat­ti­maisia met­sure­i­ta on jotain 5 000 – 10 000 ja puu­ta kor­jataan met­sistä selvästi enem­män. Työn tuot­tavu­us on siis monikym­menker­tais­tunut, mut­ta met­sureista ei ole tul­lut ökyrikkai­ta.

Teknolo­gian tuo­ma tuot­tavu­u­den nousu menee pääsään­töis­es­ti asi­akkaiden hyväk­si. Jos ei mene, jotain vikaa on kil­pailu­olois­sa. Yri­tyk­seen se jää lisään­tyv­inä tuloina työn­tek­i­jöille ja omis­ta­jille jaet­tavak­si vain, jos yri­tys on jol­lain tavoin kil­pail­i­joitaan edellä. 

Kun työn­tek­i­jöi­den tarve nopeasti vähe­nee, hei­dän ase­mansa työ­markki­noil­la ei ainakaan helpo­tu. Näin ajatellen tuot­tavu­u­den nousu painaa alan palkko­ja pikem­minkin alas- kuin ylöspäin. 

Tähti­nen ja Tör­mä­nen eivät tarkoi­ta tuot­tavu­u­den kasvul­la tätä vaan sitä, kuin­ka paljon rahaa yri­tyk­seen tulee tehtyä työ­tun­tia kohti. Tuot­tavu­us ei nouse, jos tavaraa syn­tyy aiem­paan näh­den kaksinker­taista tah­tia, mut­ta hin­ta las­kee puoleen. 

Mik­si jol­lain alal­la rahana las­ket­tu tuot­tavu­us henkeä kohden on suurem­pi kuin muualla?

1) Ala kas­vaa ja osaavas­ta henkilökun­nas­ta on puutet­ta ja niin on kil­pail­i­joil­lakin (pelialan men­estyvä osa). Tämän pitäisi olla ilmiönä väli­aikainen ja kado­ta varsin nopeasti. Jotain ammat­tialaa voidaan suo­jel­la liial­ta kil­pailul­ta rajoit­ta­mal­la koulu­tus­ta (lääkärit).

2) Alal­la on luon­nolli­nen tai lak­isääteinen monop­o­li tai toim­inta on luvan­varaista. (tak­sit, apteek­it, ennen myös lentoliikenne).

3) Työ vaatii eri­ty­isiä taito­ja, joi­ta vain har­va voi han­kkia (Teemu Selänne, kolme teno­ria). Toinen tek­i­jä koros­tuu huo­mat­tavasti voit­ta­ja vie kaiken ‑maail­mas­sa.

4) Yri­tyk­sen tuot­teis­sa on sel­l­aisia omi­naisuuk­sia, joi­ta kil­pail­i­jan tuot­teis­sa ei ole tai näin ainakin osta­jat kuvit­tel­e­vat (iPad nyt esimerkik­si) Tämä on varsin riip­pu­vainen immateraalioikeuksista.

5) Yri­tys on tuotan­non organ­isoimises­sa ja tuotan­totekni­ikas­sa parem­pi kuin kil­pail­i­jansa. Tämänkin luulisi ole­van väli­aikaista. Kil­pail­i­jat urkki­vat selville, mik­si toinen on parem­pi ja paran­ta­vat omaa toimintaansa. 

Kokon­aan toinen asia on, että joil­lakin yhteiskun­nan avainaloil­la on mah­dol­lista ammat­tiy­hdis­tys­toimin­nan ansios­ta han­kkia mui­ta parem­pi ansio­ta­so. Tämä edel­lyt­tää lakko-oikeut­ta ja sitä, että, työe­htosopimuk­sia alem­pia palkko­ja ei saa mak­saa, vaik­ka halukkai­ta tuli­joi­ta olisi. paperite­htais­sa tämä oli mah­dol­lista, kos­ka suo­ma­laiset ja ruot­salaiset paperite­htaat oli­vat kil­pail­i­joitaan parem­pia ja hyvin pääo­maval­taisia sekä esimerkik­si kul­je­tusalal­la, kos­ka on kyse paikallis­es­ta palvelus­ta, jota ei uhkaa se, että kul­je­tuskus­tan­nuk­set vaikka­pa Kiinan sisäl­lä ovat paljon halvemmat.

33 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloerojen kasvusta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkatason kehitys”

  1. “Yleen­sä työn tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan tehtyä tuotan­toa jaet­tuna käyte­ty­il­lä työ­tun­neil­la. … Tähti­nen ja Tör­mä­nen eivät tarkoi­ta tuot­tavu­u­den kasvul­la tätä vaan sitä, kuin­ka paljon rahaa yri­tyk­seen tulee tehtyä työ­tun­tia kohti.”.

    Miten näistä koko yri­tys­ta­son mittareista päästään yksilö­ta­solle, miten määritetään yksit­täisen “osaa­jan” työn tuot­tavu­us, jos hän on osa mon­imutkaista organisaatiota?

  2. Osmo: “Yleen­sä työn tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan tehtyä tuotan­toa jaet­tuna käyte­ty­il­lä työ­tun­neil­la. Tuot­tavu­us nousee, jos työ­tun­tia kohden syn­tyy enem­män tuotantoa.”

    Juuri niin. Ja mil­lä tuotan­toa yri­tyk­sis­sä mitataan? Rahal­la tietysti, mil­läpä muul­lakaan, raha on ain­oa yhteis­mi­talli­nen mittari.

  3. Työn­tekjän tuot­tavu­us on hin­ta, jon­ka työn osta­ja on valmis mak­samaan kil­pail­luil­la työ­markki­noil­la. Mitään muu­ta mit­taria ei ole.

  4. Tuo­hon luet­teloon voisi lisätä:

    X Ala on immat­er­aalioikeuk­sien hallintaan perus­tu­vien mono- tai oli­gop­o­lien käsis­sä. Lääke­te­ol­lisu­us oli vuo­sisadan ver­ran tällainen. 

    Y Ala on nopean (tek­nol­o­gisen) kehi­tyk­sen vai­heessa, siis vielä epäkyp­sä. Tämä etu hai­h­tuu ajan myötä, elleivät johta­vat toim­i­jat saa muutet­tua alaa X‑tyyppiseksi.

  5. “Tähti­nen ja Tör­mä­nen eivät tarkoi­ta tuot­tavu­u­den kasvul­la tätä vaan sitä, kuin­ka paljon rahaa yri­tyk­seen tulee tehtyä työ­tun­tia kohti.”
    — Näi­nollen julkisel­la sek­to­ril­la (sos-ter-ym) työn tuot­tavu­us ei nouse ikinä vaik­ka työn­tek­i­jät painaisi­vat niska limas­sa 12 tun­nin työpäiviä pienel­lä pal­ka­lla ja äärim­mäisen tehokkaal­la organ­isaa­ti­ol­la. Rahaa ei tule “fir­maan” yhtään enem­pää, päin­vas­toin sitä kuluu enem­män. Mitä enem­män työtä tehdään vaikka­pa sairaalas­sa, sitä suurem­pia ovat kulut (lisään­tyneet toimen­piteet, huoneti­lat, mate­ri­aalit). Tehokas sosi­aali-virkali­ja puolestaan hoitaa fyrkkaa köy­hille kaksinker­taisel­la vauhdil­la kuin löysäileväm­pään työ­tahti­in tot­tunut virkailija..
    vai kuinka ?
    Her­ra meitä var­jelkoon siltä, että museoih­miset museioi­vat ja pal­ka­lliset ympäristöhuolestu­jat suo­jel­e­vat kaikkea yhä kiihtyväl­lä tahdil­la tehokku­u­den ja työn tuot­tavu­u­den nimissä…
    🙂

  6. Kun keskustel­laan tulo­eroista kan­nat­taa pitää mielessä se, että kaikkien suomen talouden vetu­ri­fir­mo­jen on pakko ajatel­la ja toimia kansainvälisesti.

    on suomen tuhon tie ajatel­la ja toimia niinkuin suo­mi olisi jokin umpios­sa toimi­va lintukoto.

    Toim­imme 24/7 pyörivässä, dar­win­is­tises­sa, jatku­vasti muut­tuvas­sa maailmanmarkkinassa.

    olen itse fir­man toim­i­tusjo­hta­ja ja myyn­ti­tyk­ki. Jokaisen kau­pan koti­in­tuon­ti on verisen ja pitkäjän­teisen pon­nis­telun tulos.

    jatku­va onnis­tu­mi­nen tässä on hyvin mon­en tek­i­jän yhteis­vaiku­tus. Tätä työtä on siten mah­do­ton mita­ta tun­neis­sa tai yhden vuo­den tulok­sen mukaan.

    Kaik­ki on pidem­män päälle siitä kiin­ni, että pystyy esit­tämään kil­pail­i­jaa parem­man stoorin, pystyy otta­maan ja kan­ta­maan riskiä, ja on onneakin mukana.

    On kaikkien etu, että kan­sain­välisen tason toim­i­tusjo­hta­jalle ja muille huip­pu­osaa­jille mak­se­taan perkeleen hyvää palkkaa.

    Tulo­erot ovat lop­pu­peleis­sä kuitenkin sekundääri­nen juttu.

    Näin se menee…

    Sep­po korppoo
    Yrit­täjä ja stoorinkertoja

  7. Kuten niin­istökin hil­jat­tain sanoi, nyt on 3. Maail­man­so­ta käyn­nis­sä talouden alalla!

    Koko ajan tääl­lä etur­in­ta­mal­la käy­dään tali-Ihan­ta­la ratkaisutaistelua.

    Häviäjä joutuu luovut­ta­maan markki­na-asemia. Tap­pi­oi­ta tulee koko ajan työ­paikko­jen häviämisen ja konkurssien myötä.

    Kyl­lä nyt on jo aika lopet­taa juh­lim­i­nen siel­lä kotir­in­ta­mal­la ja ruve­ta sel­l­aisi­in raken­nemuu­tostoimi­in, ettei etur­in­ta­ma ei petä.

    Nyt pitää hyökätä, jot­ta saadaan menete­tyt ase­mat takaisin!

    Ratkaisun avaimet ovat tääl­lä etur­in­ta­mal­la, eivätkä 5 — 10 vuot­ta van­ho­jen dato­jen ja todel­lisu­udelle vierait­ten teo­ri­oit­ten tutkimisessa.

    Se gini-ker­toimen oikea paik­ka on edessäni olevas­sa lasissa.

    Sep­po korppoo
    6‑tuumainen myyn­ti­tyk­ki, joka toiv­ot­taa kaik­ki ter­ve­tulleik­si tänne eturintamalle!

  8. Suomes­sa tulo­erot ovat maail­man pien­im­mät. Ruot­sis­sakin ne ovat railusti suur­rem­mat. Esimerkik­si kun Suomes­sa uuti­soiti­in parista ensim­mäis­es­tä Labogi­hinin omis­ta­jas­ta Ruot­sis­sa moisia menopele­jä oli luokaa sata eikä ihet­ta uutisiin.

    Kan­nat­taako investoi­da osaamiseen hnkilöko­htaisel­la tasol­la? Opin­to­jen lisäk­si yleen­sä siihen liit­tyy pienel­lä pal­ka­lla pere­htymistä ennen tulo­jen nousua osaamisen kasvettua.

    Erikois­lääkärin koulu­tus on 6 vuot­ta lääketi­eteenopin­to­ja, noin 6 vuot­ta työtä ja erikois­tu­mista ja sen jäl­keen ainakin jokunen vuosi työkoke­mus­ta ja täydennyskoulutusta. 

    Ohjelmis­toarkkite­hdin osalta 5 vuot­ta alan koulu­tus­ta ja sen lisä­ki ainakin viiden vuo­den työkoke­mus ja ajan tasal­la ole­va täydennyskoulutus.

    Kansane­dus­ta­jan korekan palkkata­son selit­tää, että työ­paikan joutuu osta­maan omil­la rahoil­la tai lain­oil­la ja ne on pystyt­tävä mak­samaan neljässä vuodessa. Lisäk­si toimeen­tu­lo ainakin hie­man nos­taa kor­rup­tion kustannuksia.

    Toim­i­tusjo­htjil­la ja jääkiekkoil­i­joil­la yhteistä on, että ura voi päät­tyä min­uutis­sa. Palkkata­so on kor­vaus­ta myös siitä, että irti­sanomis­suo­jaa ei ole. Toimis­tusjo­hta­jalle mak­se­taan myös siitä, että kan­taa vas­tu­un ja toimii työ­nan­ta­jan etu­jen mukaises­ti, esimerkik­si ei han­ki lisätuloja. 

    Mat­ti Vuo­ri­an palkkaa lie­nee perustel­tu sil­lä, että muuten häneen voitaisi­in vaikut­taa ulkop­uolelta. Hän­hän on entien pieni­palkkainen virkamies ja hän pysty­isi ohjaa­maan sijoi­tuskia tal­vi­vaaroi­hin ja vastaaviin.

    Julkisen sek­torin erit­täin korkea palkkata­soa on vaikea ymmärtää. Irti­sanomis­rik­siä työssä ei juurikaan ole. Työn tuot­tavu­u­den nousem­i­nen ei ole ollut lainkaan suh­teessa palkkata­son nousuun.

    Muu­ta­ma suu­rit­u­loinen ei nos­ta köy­hää kansaa vau­rauteen, mut­ta tulero­ton yhteiskun­takaan ei ole kauhean toimiva.

    Ode, jän­ni­tyk­sel­lä odotan, että mis­tä tulo­eroista oikein kir­joi­tat? Muu­ta­mas­ta varakkaas­ta? Medi­aaityssäkäyvän ja koulut­ta­mat­toman työt­tömän nuoren net­to­tu­lo­jen eros­ta? Kansaneläk­keen ja medi­aatyöeläk­keen erosta?

  9. Entä sil­loin kun palkat nou­se­vat voimakkaasti vaik­ka tuot­tavu­us ei ole paran­tunut. Näin kävi Suomes­sa v. 2007 työe­htosopimuk­sis­sa. Oma palkkanikin nousi 2007–2009 tasan 14 %. Fir­man palkkata­so oli jo ennestään korkeampi kuin kil­pail­i­joil­la. Ay ei suos­tunut tin­kimään. Seu­rauk­se­na oli usei­ta mit­tavia irtisanomisia.

    Ruotsin työe­htosopimus­mallis­sa näin ei olisi käynyt?

  10. Miten on mah­dol­lista. Että julkisen sek­torin tuot­tavu­us on jatku­vasti ollut laskus­sa. Palkkata­so siel­lä kuitenkin nous­sut koko ajan???

    Tähän Osmon ja kaverei­den pitäisi löytää lääk­keet. Se on otet­tu nos­ta­mal­la suo­ma­lais­ten selkä­na­has­ta ja nos­ta­mal­la vero­ja. Pistämäl­lä vaikeast­i­työl­listyviä ihmisiä kilo­metrite­htaalle. Nyt sitä laskua mak­se­taan. Tyhjän länkyttäjät!!!

  11. Koti-isä:
    “Yleen­sä työn tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan tehtyä tuotan­toa jaet­tuna käyte­ty­il­lä työ­tun­neil­la. … Tähti­nen ja Tör­mä­nen eivät tarkoi­ta tuot­tavu­u­den kasvul­la tätä vaan sitä, kuin­ka paljon rahaa yri­tyk­seen tulee tehtyä työ­tun­tia kohti.”.

    Miten näistä koko yri­tys­ta­son mittareista päästään yksilö­ta­solle, miten määritetään yksit­täisen “osaa­jan” työn tuot­tavu­us, jos hän on osa mon­imutkaista organisaatiota? 

    Eri yri­tyk­sis­sä on käytän­nössä mon­en­laisia toim­intat­apo­ja, mut­ta läh­es kaikkial­la markki­nae­htoinen palk­ka määräy­tyy suun­nilleen seu­raa­van pros­essin mukaan.

    Ensin ilmestyy idea rekry­toi­da uusi työn­tek­i­jä. Tämä voi liit­tyä joko isom­paan kuvaan (vaikka­pa uuden toimin­non perus­t­a­mi­nen), lisään­tyneen työkuor­man jakamiseen tai lähtevän työn­tek­i­jän korvaamiseen.

    Jot­ta päätös työn­tek­i­jän hakemis­es­ta voidaan tehdä, joku joutuu määrit­telemään sen, mitä rekry­toin­nil­la halu­taan saa­da aikaan. Tässä vai­heessa raha tulee kuvaan mukaan, ja tarvi­taan tarkastelu työn­tek­i­jän vaiku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen tuloihin. 

    Joskus tarkastelu on help­po; jos hom­maan ei saa­da tek­i­jää, ollaan pulas­sa. Joskus taas tarkastelu on aika pitkälli­nenkin pros­es­si, johon sisäl­tyy paljon vai­h­toe­hto­ja (tehdään itse, vuokrataan, oste­taan palvelua, jätetään tekemättä). 

    Epä­var­muut­ta tulee tule­vaisu­u­teen ulot­tuvista arvauk­sista (“jos otamme työn­tek­i­jän, voimme tehdä X, joka paran­taa liike­vai­h­toamme oletet­tavasti sum­mal­la Y”). Tämä epä­var­muus on tyyp­il­listä yrit­tämiseen liit­tyvis­sä päätöksissä.

    Näin on määritel­ty samal­la työn­tek­i­jän mak­simikus­tan­nuk­set, jos­ta palk­ka muo­dostaa osan. Jos lasku­toim­i­tus ker­too, että suurin mak­set­tavis­sa ole­va palk­ka on korkeampi kuin arvaus työn­tek­i­jälle mak­set­tavas­ta todel­lis­es­ta palka­s­ta, rekry­toin­tia voidaan jatkaa.

    Sen jäl­keen pis­tetään kaik­ki saatavil­la ole­vat kan­di­daatit rivi­in ja val­i­taan se, joka täyt­tää vaa­timuk­set ja tulee halvim­mal­la. Näis­sä toki käytän­nössä joutuu tekemään val­in­taa, kos­ka joskus voi kan­nat­taa ottaa joku reilusti min­imi­vaa­timuk­set ylit­tävä kalliimmalla.

    Korostan sitä, että pros­es­sis­sa on vai­hei­ta, jois­sa ei ole eksak­te­ja mittare­i­ta ole­mas­sa. Kuitenkin käytän­nössä on niin, että jos työvoimakus­tan­nuk­sil­la on mitenkään merkit­tävä rooli yri­tyk­sen tulok­ses­sa (yleen­sä on), hyvä onnis­tu­mi­nen rekry­toimises­sa on erit­täin huo­mat­ta­va kil­pailue­tu. Tämän vuok­si yri­tyk­set yrit­tävät laskea ja arvioi­da aika tarkasti eri vaihtoehtoja.

    Ylläol­ev­as­ta voi nopeasti poimia, että palkan ylära­ja tulee henkilön mar­gin­aali­vaiku­tuk­ses­ta liike­vai­h­toon. Alara­ja tulee siitä, kuin­ka hal­val­la joku suos­tuu tule­maan tekemään hom­man. Mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us on eri asia kuin tuot­tavu­us, kos­ka mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us on yksilön kohdal­la määritet­tävis­sä kah­den eri ske­naar­i­on erona (yksilö on töissä/ei ole töis­sä), yksit­täisel­lä henkilöl­lä taas ei ole mitään yleis­tet­tävis­sä ole­vaa tuottavuutta.

    Tässä on sel­l­ainen vinkeä piirre, että yksilöi­den mar­gin­aali­vaiku­tusten sum­ma liike­vai­h­toon on useim­miten paljon suurem­pi kuin itse liike­vai­h­to. Se on se organ­isaa­tion arvonlisä.

    Julkisel­la puolel­la tilanne on sikäli eri, että rahamäärä on fik­sat­tu, ja sil­lä yritetään saa­da mah­dol­lisim­man hyviä tulok­sia aikaan. Sil­loin tuot­tavu­us­laskel­mas­sa lop­putu­lok­se­na ei ole yri­tyk­sen tulos, vaan ko. organ­isaa­tion tavoita (poti­laan hoito­tu­los, tmv.) Matem­ati­ik­ka on kuitenkin sama.

  12. sep­po korp­poo:
    ‘snip’
    Tulo­erot ovat lop­pu­peleis­sä kuitenkin sekundääri­nen juttu.

    Näin se menee…

    Sep­po korppoo
    Yrit­täjä ja stoorinkertoja

    Niin­pä — pait­si tietysti yhteiskun­ta­rauhan kannalta.

  13. AH: Näi­nollen julkisel­la sek­to­ril­la (sos-ter-ym) työn tuot­tavu­us ei nouse ikinä vaik­ka työn­tek­i­jät painaisi­vat niska limas­sa 12 tun­nin työpäiviä pienel­lä pal­ka­lla ja äärim­mäisen tehokkaal­la organisaatiolla. 

    Kyl­lä useim­mille julk­isillekin palveluille (suorit­teille) voidaan määritel­lä vir­tu­aa­li­nen myyn­ti­hin­ta. Se on eri­tyisen help­poa, jos alal­la on yksi­ty­isiä toimijoita.

    Rahamäärä per työ­tun­ti on siinä mielessä ratkai­se­vati parem­pi mit­tari kuin suoritemäärä per työ­tun­ti, että se on hyvä työkalu kar­si­maan tarpeet­to­mia ja huono­tuot­toisia suoritteita.

  14. JTS: Toim­i­tusjo­htjil­la ja jääkiekkoil­i­joil­la yhteistä on, että ura voi päät­tyä min­uutis­sa. Palkkata­so on kor­vaus­ta myös siitä, että irti­sanomis­suo­jaa ei ole. Toimis­tusjo­hta­jalle mak­se­taan myös siitä, että kan­taa vas­tu­un ja toimii työ­nan­ta­jan etu­jen mukaises­ti, esimerkik­si ei han­ki lisätuloja.

    Tämän lorun olen kuul­lut use­astikin. Jääkiekkoil­i­jan kohdal­la se voi oikeasti pitääkin paikkaansa. Yksi paha loukkaan­tu­mi­nen, eikä sen jäl­keen ole enää pääsyä huip­ulle. Mut­ta päteekö tämä tosi­aan toim­i­tusjo­hta­jien kohdal­la? Hyvin usein kuulee ns. kul­tai­sista käden­puris­tuk­sista, jois­sa irti­san­o­tu­ille tj:lle mak­se­taan taval­lisen duu­nar­in näkökul­mas­ta täysin tähti­ti­eteel­lisiä sum­mia. Minus­ta täl­laiset ovat aika hem­metin hyvä irti­sanomis­suo­ja ver­rat­tuna siihen, kun duu­nar­ille annetaan kenkää “tuotan­nol­li­sista syistä”, eli syistä, joi­hin duu­nari itse ei ole voin­ut mitenkään vaikuttaa. 

    Toisek­si, mikä estää tj:tä han­kki­mas­ta uut­ta duu­nia siinä, mis­sä irti­san­ot­tua duu­nar­i­akin? Jos hänen tuot­tavuuten­sa on oikeasti hyvä, niin eikö hänelle tup­sah­da niitä työ­tar­jouk­sia solke­naan? Vaik­ka sit­ten jou­tu­isikin hie­man laske­maan palkkavaa­timus­taan siitä, mitä sai ennen irti­san­omis­taan, niin silti pitäisi palkan olla reilusti korkeampi kuin taval­lisel­la duunarilla. 

    Kuin­ka monel­la kokopäivä­työtä tekeväl­lä duu­nar­il­la sit­ten on mah­dol­lisu­us han­kkia lisä­tu­lo­ja, joiden poisjään­ti olisi hänelle jotenkin suuri mene­tys? Aika har­val­la, joten mik­si tästä pitäisi tj:lle jotenkin eri­tyis­es­ti kor­va­ta? Ja mik­si se edes hait­taisi fir­maa, jos tj tek­isi vapaa-aikanaan jotain, jos­ta hänelle joku mak­saisi, kun­han se touhu ei aiheuta fir­malle mitään suo­ranaista haittaa? 

    Ja mitä tuon “toimii työ­nan­ta­jan etu­jen mukaises­ti” suh­teen tulee, niin eikö tämä ole ihan suo­raan ole­tusar­vo kaikissa työ­suhteis­sa, eli työn­tek­i­jä toimii työ­nan­ta­jan hyväk­si ja saa siitä taloudel­lisen kor­vauk­sen. Mik­si tj:lle pitäisi antaa täl­lä perus­teel­la jokin erityiskorvaus? 

    Vai viitataanko tässä siihen, että toisin kuin taval­lisel­la duu­nar­il­la, tj:llä on paljon suurem­mat mah­dol­lisu­udet puuhastel­la jotain hyödytön­tä, kulut­taa fir­man raho­ja turhuuk­si­in ja silti väit­tää toimi­vansa työ­nan­ta­jan hyväk­si ja sik­si hänelle pitää jotenkin kor­va­ta se, ettei hän tuol­laiseen ryhdy?

  15. JTS:

    Ode, jän­ni­tyk­sel­lä odotan, että mis­tä tulo­eroista oikein kir­joi­tat? Muu­ta­mas­ta varakkaas­ta? Medi­aaityssäkäyvän ja koulut­ta­mat­toman työt­tömän nuoren net­to­tu­lo­jen eros­ta? Kansaneläk­keen ja medi­aatyöeläk­keen erosta?

    Var­maan yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä. KEhi­tys menee siihen suun­taan, että jääkiekkoil­i­ja tien­aa vuodessa 100:n ohjelmis­toarkkite­hdin palkan. Mikä tilanne on 2020-luvul­la? Ei sel­l­ainen yhteiskun­ta voi toimia pidem­män päälle.

  16. Mie­lenki­in­nos­ta kysyn seu­raavaa. Onko lakiteknistä estet­tä sille, että kiin­teistövero voisi olla suurem­pi niille, ketkä eivät asu Suomes­sa? Jos esimerkik­si for­mu­lami­jonääri halu­aisi pakoil­la vero­ja, niin hänen Suomes­sa omis­tamis­taan kiin­teistöistä otet­taisi­in moninker­tainen vero?

  17. Aika kapea jakau­ma Tilas­tokeskuk­sen mukaan:
    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288633678775.html

    Pieni­palkkai­sis­sa kokoaikaissa töis­sä sijoi­tus­taan III tuloluokkaan.
    Kaikkien ien­im­mät net­to­tu­lot ovat toki työelämään tutus­tuvil­la koul­u­laisil­la ja muil­la sat­un­naisia tulo­ja saav­il­la. Toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki vievät jo II tuloluokkaan.

    Suu­rit­u­loix­in X tulokym­menys yli 40 500 euron net­to­tu­loil­la vuodessa ei aivan kohtu­ut­toma­l­ta öky­i­ly­iltä vaikuta.

    Rikkai­ta ja varakkai­ta on kovin vähän. Julkisen puolen johtote­htävien palkat vievät heti suu­rit­loisim­paan ryhmään.

    Köy­hyy­den pois­t­a­mi­nen on sit­ten eri keskustelun aihe.

  18. banaani: Onko lakiteknistä estet­tä sille, että kiin­teistövero voisi olla suurem­pi niille, ketkä eivät asu Suomessa?

    En tunne asi­aa, mut­ta taitaa olla ihan EU:n perus­vaa­timuk­sia, että kaikkia kohdel­laan samal­la taval­la: Ei ensin­näkään voi­da kohdel­la ulko­maalaisia eri taval­la kuin Suomes­sa asu­via ulko­maalaisia, mut­ta toisaal­ta ei voi­da myöskään kohdel­la ulko­mail­la asu­via suo­ma­laisia eri lail­la kuin ulko­maalaisia. Toki, jos onnis­tuu, niin tehkää.

    Se on näitä EU:n ihanuuk­sia, että ensin muut verokil­pailee samal­la val­u­u­tal­la ja samoil­la vapail­la koti­markki­noil­la ja sit­ten mak­se­taan näille kehi­tys­määrära­ho­ja, kos­ka verora­hat ei riitä.

  19. banaani: KEhi­tys menee siihen suun­taan, että jääkiekkoil­i­ja tien­aa vuodessa 100:n ohjelmis­toarkkite­hdin palkan. Mikä tilanne on 2020-luvul­la? Ei sel­l­ainen yhteiskun­ta voi toimia pidem­män päälle.

    Jääkiekkoil­i­joil­la, muusikoil­la, pok­e­ri­ammat­ti­laisil­la ja huumekaup­pi­ail­la on saman­lainen tulo­jakau­ma. Perus­ta­sol­la tien­aa vähem­män kuin siis­ti­jänä ja vain ehnkä yksi sadas­ta saavut­taa mitään suuria tuloja.

    Lah­jakku­usa­loil­la ja huumekau­pas­sa nämä muu­ta­mat huip­pu­plkatut pitävät alan työvoiman vetovoimasta.

    Viihete­ol­lisu­us käyt­tää muu­ta­maa hup­puan­sioiden saa­jaa koko alan esiku­vana ja antaa mieliku­van rikas­tu­misen mahdollisuudesta. 

    Yksi sadas­ta n 16 vuo­ti­aas­ta jääkiekko­jun­nus­ta pelaa eläis­sään edes yhdessä liigapelis­sä, rahali­igois­sa vas­taa­vati pääsee tien­aa­maan ehkä yksi sadas­ta liigapelaa­jas­ta. Silti van­hemi­ista ja yhteiskun­nas­ta siihen kan­nuste­taan ja tätä äärim­mäisen harv­inaista tilaisu­ut­ta vaivan arvoisena.

    Lot­to ja rahapelit toimi­vat samal­la logi­ikalla, voisi­han sen pääpotin jakaa use­am­malle. Vaik­ka toden­näköisyys kohtu­ulliseen voit­toon kas­vaa, into loto­ta ja myös sijoit­taa aikaa treenaamiseen, piene­nee roimasti.

    Jos joku voit­taa loto­ssa, pääsee rahali­igaan, tien­aa pok­eris­sa tai vaik­ka myy yri­tyk­sen­sä ja rikas­tuu, se ei yhteiskun­taa pitäisi paljoa het­kaut­taa. Se on niin harvinaista.

    Fik­sut lapset totea­vatkin, ettei kiin­nos­ta ja kyl­lä pär­jää vaikke teekkään mittän.

  20. Mielestäni nyt kan­nat­taa pan­na kak­si tule­vaisu­us-ske­naar­i­o­ta vas­takkain seuraavasti:

    Ske­naario 1.

    Tulo­erot pysyvät pien­inä. Sen seu­rauk­se­na kan­sain­välisen tason huip­pu­osaa­jat vievät parhaat ideansa muualle.
    Suomen talous sakkaa ja lop­ul­ta maa joutuu ekpn ja imfn hol­houk­seen. Ollaan polvil­laan anomas­sa rahaa kreikalta ja espan­jal­ta, jot­ka ovat jo tehneet rakennemuutoksensa.
    Suo­mi menet­tää hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tunnusmerkit.

    Ske­naario 2.

    tulo­erot kas­va­vat roimasti kun huip­pu­osaa­jillemme mak­se­taan kan­sain­vä­li­nen markki­nahin­ta siitä, että anta­vat parhaan panok­sen­sa oman maansa hyväk­si ja näin vetävät maan raju­un kasvu­un, mikä puolestaan pelas­taa maan.
    samaan syssyyn tulee pari yleis­lakkoa ja kolmikan­takartel­li kaatuu.
    sit­ten suo­mi jatkaa län­si­maise­na hyvinvointivaltiona.

    Itse kan­natan ske­naar­i­o­ta nr 2.

    Sep­po korppoo
    Yrit­täjä ja suo­ma­lainen patriootti.

  21. JTS:
    Suomes­sa tulo­erot ovat maail­man pien­im­mät. Ruot­sis­sakin ne ovat railusti suur­rem­mat. Esimerkik­si kun Suomes­sa uuti­soiti­in parista ensim­mäis­es­tä Labogi­hinin omis­ta­jas­ta Ruot­sis­sa moisia menopele­jä oli luokaa sata eikä ihet­ta uutisiin. 

    Ruot­sis­sa on Suomea pienem­mät tulo­erot, ainakin Gini-ker­toimel­la mitattuna.

    Läh­teet:
    https://tilastokeskus.fi/artikkelit/2013/art_2013-03–11_006.html

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tessi190

  22. sep­po korp­poo:
    Mielestäni nyt kan­nat­taa pan­na kak­si tule­vaisu­us-ske­naar­i­o­ta vas­takkain seuraavasti:

    Ske­naario 1.

    Tulo­erot pysyvät pien­inä. Sen seu­rauk­se­na kan­sain­välisen tason huip­pu­osaa­jat vievät parhaat ideansa muualle.
    Suomen talous sakkaa ja lop­ul­ta maa joutuu ekpn ja imfn hol­houk­seen. Ollaan polvil­laan anomas­sa rahaa kreikalta ja espan­jal­ta, jot­ka ovat jo tehneet rakennemuutoksensa.
    Suo­mi menet­tää hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tunnusmerkit.

    Ske­naario 2.

    tulo­erot kas­va­vat roimasti kun huip­pu­osaa­jillemme mak­se­taan kan­sain­vä­li­nen markki­nahin­ta siitä, että anta­vat parhaan panok­sen­sa oman maansa hyväk­si ja näin vetävät maan raju­un kasvu­un, mikä puolestaan pelas­taa maan.
    samaan syssyyn tulee pari yleis­lakkoa ja kolmikan­takartel­li kaatuu.
    sit­ten suo­mi jatkaa län­si­maise­na hyvinvointivaltiona.

    Itse kan­natan ske­naar­i­o­ta nr 2.

    Sep­po korppoo
    Yrit­täjä ja suo­ma­lainen patriootti.

    Ske­nario 3: Tulo­erot kas­va­vat suurik­si, mut­ta Suo­mi on pieni maa eikä pär­jää kil­pailus­sa suurem­pi­en kanssa. Sen seu­rauk­se­na kan­sain­välisen tason huip­pu­osaa­jat vievät parhaat ideansa muualle jne.

    Suo­mi on pieni maa, pulaa on huip­pu­osaa­jista ja huip­puideoista, ei niitä ulko­maille muut­ta­jia liiem­mälti ole. Eräskin ‘yrit­täjä ja patri­oot­ti’ pysyy Suomessa.

    Postauk­ses­sasi on paljon tyhjää, mis­tä se kertoo?

    1. Aika vähän näitä suo­ma­laisia yri­tys­maail­man huip­pu­osaa­jia on ulko­maisi­in yri­tyk­si­in vir­ran­nut, vaik­ka Suomes­sa mak­se­taankin yri­tysjo­hta­jille niin säälit­tävän huonoa palkkaa. Jos toteu­tunut­ta aivovuo­toa pidet­täisi­in mit­ta­ri­na, pitäisi nos­taa tutk­i­joiden ja pro­fes­sorien palkkoja.

  23. banaani:
    Mie­lenki­in­nos­ta kysyn seu­raavaa. Onko lakiteknistä estet­tä sille, että kiin­teistövero voisi olla suurem­pi niille, ketkä eivät asu Suomes­sa? Jos esimerkik­si for­mu­lami­jonääri halu­aisi pakoil­la vero­ja, niin hänen Suomes­sa omis­tamis­taan kiin­teistöistä otet­taisi­in moninker­tainen vero? 

    Mitä iloa/hyötyä siitä olisi?

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika vähän näitä suo­ma­laisia yri­tys­maail­man huip­pu­osaa­jia on ulko­maisi­in yri­tyk­si­in vir­ran­nut, vaik­ka Suomes­sa mak­se­taankin yri­tysjo­hta­jille niin säälit­tävän huonoa palkkaa. Jos toteu­tunut­ta aivovuo­toa pidet­täisi­in mit­ta­ri­na, pitäisi nos­taa tutk­i­joiden ja pro­fes­sorien palkkoja.

    Onko sin­ul­la asi­as­ta tarkem­paa tietoa? Itse arvioisin heitä ole­van ainakin tuhatkun­ta ulko­mais­ten yri­tys­ten senior-tehtävis­sä. Useim­mat ovat läht­e­neet Suomes­ta jo 10…30 vuot­ta sit­ten, joten he ovat “hävin­neet kartalta”.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Onhan meil­lä kiin­teistövero korkeampi niille, jot­ka eivät asu kun­nas­sa vak­i­tuis­es­ti vaan ain­oas­taan kesäisin.

    Kyl­lä kai se vapaa-ajan asun­non kiin­teistövero on vak­i­tuisen asun­non kiin­teistöveroa korkeampi myös sil­loin, kun omis­ta­ja asuu samas­sa kunnassa?

  26. JTS: Jääkiekkoil­i­joil­la, muusikoil­la, pok­e­ri­ammat­ti­laisil­la ja huumekaup­pi­ail­la on saman­lainen tulo­jakau­ma. Perus­ta­sol­la tien­aa vähem­män kuin siis­ti­jänä ja vain ehnkä yksi sadas­ta saavut­taa mitään suuria tuloja.

    Esimerkik­si muusikoiden osalta voisi asi­aa järkeistää säätämäl­lä perus­tu­lo ja muut­ta­mal­la tek­i­jänoikeuslakia ja ‑rak­en­tei­ta järkeväm­mäk­si. Ottaen huomioon, että kult­tuuri­m­in­is­ter­iön tarkoi­tus lie­nee edis­tää kult­tuuria, näi­hin pitäisi löy­tyä jokaisen puolueen vankku­ma­ton kannatus.

    Perus­tu­lo estäisi teol­lisu­u­den monas­ti main­os­ta­mat artistien nälkäkuolemat ja mah­dol­lis­taisi myös pienem­pi­en artistien toimin­nan, kun taas tutkimusten perus­teel­la piratis­mi (ja siis sen sal­lim­i­nen) ei juurikaan aiheuta muu­tos­ta kokon­ais­tu­loi­hin mut­ta nimeno­maan tasaa tulo­ja huipuil­ta muille. Lisäk­si kaset­ti­mak­sut voisi pois­taa kulut­ta­jil­ta, siirtää ne suo­si­ol­la kult­tuuri­m­in­is­ter­iön bud­jet­ti­in ja muut­taa jakope­rus­teet sel­l­aisik­si, ettei sekään palk­it­sisi pelkästään näitä kau­pal­lisia huip­pu­ja vaan tasaisem­min kaikkia. Niiden siir­to bud­jet­ti­in saat­taisi hyvinkin olla veroneu­traalia tai jopa posi­ti­ivista, kos­ka nyt mak­sun alaisia tuot­tei­ta ei yksinker­tais­es­ti edes kan­na­ta ostaa Suomesta.

  27. Tämä teema “Esseitä tulo­ero­jen kasvus­ta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkata­son kehi­tys” on sinän­sä mie­lenki­in­toinen, mut­ta siihen liit­tyy kykyti­lanteessa vakavia ongelmia:

    Tee­man taustal­la on var­maan hyviäkin GINI-yms. tutkimuk­sia, mut­ta ne voivat perus­tua vain van­haan his­to­ri­al­liseen dataan, joka ei ole nykyti­lanteessa enään relevanttia.

    Olen vaku­ut­tunut siitä, että nykyi­nen, ennenkoke­mat­toman nopea teknologi­nen ja markki­noit­ten kehi­tys on niin rajua, että tutkimus ei pysty esimerkik­si “Tuot­tavu­u­den nousu ja palkkata­son kehi­tys”- osatek­i­jää milekkäästi reaali­a­jas­sa seuraamaan.

    Suo­mi elää nyt keskel­lä tätä tilan­net­ta ja on taloudel­lises­sa syöksykierteessä.

    Muiden mukana OS pyrkii varsin kiitet­tävästi saa­maan tästä kehi­tyk­ses­tä jotain otet­ta, mut­ta tilanne näyt­tää karkaa­van melkein kaik­il­ta käsistä.

    Suomen his­to­ri­as­sa on ollut jak­so­ja, jol­loin mon­et ovat joutuneet totea­maan, että isän­maa ei voi tar­jo­ta riit­tävästi työtä ja tulevaisuudenmahdollisuuksia.

    Tässä tilanteessa sadat tuhan­net suo­ma­laiset ovat läht­e­neet per­hei­neen mm. Ruot­si­in, USA­han, Kanadaan ja Australiaan.

    Nyt olemme taas saman­laises­sa tilanteessa.

    Olemme Himaslaises­sa negati­ivi­su­u­den kier­teessä, jos­sa kat­so­taan, että epäon­nis­tu­mis­takin pahempi asia on onnis­tu­mi­nen. Suuret, kan­saivälisen tason palkat ovat kauhis­tus ja val­lit­see “viimeinen sam­mut­taa valot”-menttaliteetti.

    Noki­as­ta, met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta, telakka­te­ol­lisu­ud­es­ta, jne. on heit­et­ty kilo­metrite­htaalle tuhan­sia kan­sain­välisen tason huippuosaajia.

    Työ­paikkansa tois­taisek­si säi­lyt­täneillekin sig­naloidaan, että näköpi­i­sis­sä on vain maail­ma­nen­nä­tys-tason vero­tus­ta, ver­ta, hikeä ja kyyneliä, puhu­mat­takaan kan­sain­välisen tason palkkakehityksestä.

    Milestäni olisi traag­ista, jos aloitekyky­isim­mät huip­puam­mat­ti­laiset lähtevät nyt joukoit­tain maas­ta, hake­maam itselleen ja lap­silleen parem­paa tulevaisuutta.

    Lähipi­iris­säni täl­laisia tapauk­sia jo on ja kuule­man mukaan muidenkin lähtökyn­nys on alenemassa.

    Mielestäni Suomes­sa pitää nyt tehdä radikaali ide­ologi­nen per­e­stroik­ka, joka onnis­tuu paljon parem­min kuin Neu­vos­toli­iton vastaava.

    Etusi­jalle pitää pan­na hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme säi­lyt­tämi­nen palkkaero­jen kasvus­ta riippumatta.

    Kaiken­laista yrit­tämistä ja huip­pu­osamista pitää tukea ja kan­nus­taa, ja jäyk­si­tyneet van­hat rak­en­teet purkaa.

    Sep­po Korppoo
    Huolestunut yrit­täjä, joka huo­maa, että tääl­lä Aus­traalis­sa on kova pöhinä päällä.

  28. Ovatko Suomen pienet tulo­erot lisän­neet onnellisuutta?

    Jääkiekkoil­i­jat lähtevät ulko­maille tien­aa­man, he sen­tään ovat julkkik­sia. Ulko­mail­la uraa tehneitä aka­teemisen alan ja yri­tys­maail­man ihmisiä on kohtu­ullisen paljon, mut­ta he eivät ole julkkik­sia. Suo­ma­laisetn uuryri­tys­ten johta­jista — ikälu­ok­ka +50 v — ei kauheasti odote­ta siir­tymää enää maail­malle. Lähti­jät ovat siinä 30 vuo­ti­ai­ta, jol­loin mene­tyk­set ovat koko uran ajal­ta suuria.

    Toim­i­tusjo­ha­jille ja kyl­taisen käden­puris­tuk­sen saa­jil­la ei ole irti­sanomi­saikaa, mut­ta yleen­sä kiel­to toimia alal­la suun­nilleen sen puris­tuk­sen keston ver­ran. Jos kun­ta-TES sal­li­sisi saman — siis kun­nan­jo­hta­jalle vuo­den palk­ka kouraan ja kielt toi­mi vuo­den aikana julkisel­la sek­to­ril­la, se olisi oikein hienoa. Ainakin Salos­sa ja Oulus­sa juhlittaisiin.

    Suomen erikoisu­us on, että iham mis­sä tahansa kokoaikatyössä ole­va on jo läh­es keski­t­u­loinen. Tilas­tonikkar­it voivat ker­toa miten “tutus­tu työelämään” 400 euroa vuosi­lik­sana vaikut­ta­vat hei­dän mit­tami­in jakaumiin.

    Ehkä niil­lä Sibeliuk­sen saamil­la miljoonil­la voitaisi­in tukea lah­jat­to­mia säveltäjiä ja mah­dol­lis­tet­taisi­in hei­dän oikeuten­sa elää unel­maansa. Lisääko se sit­ten laaud­kas­ta musiikkia?

  29. Vuon­na 2012 Suomes­sa pääsi
    — suu­rit­u­loisim­paan 20 %:in 33 440 € nettotuloilla
    — suurim­paan tulokym­menyk­seen 40 584 € nettotuloilla
    — suurim­paan 5 %:in 48 862 € nettotuloilla
    — suurim­paan 1 %:in 78 162 € nettotuloilla
    — suurim­paan ½ %:in 99 074 € nettotuloilla.

    Luvut ovat alara­jo­ja ko. frak­ti­ili­in ja sisältävät palk­ka- ja pääo­mat­u­lot nettona.

    Lähde:
    http://193.166.171.75/database/statfin/tul/tjkt/tjkt_fi.asp

    Tämän perus­teel­la Suomes­sa on reilusti alle ½ % oikeasti hyvä­tu­loista ylälu­okkaa, siis sel­l­aista on tai voisi jät­täy­tyä pois työelämästä ennen eläkeikää. Kaik­ki muut mak­se­l­e­vat (tai ovat ainakin mak­selleet) asun­to­lain­o­jaan tai vuokraa.

  30. JTS: Ehkä niil­lä Sibeliuk­sen saamil­la miljoonil­la voitaisi­in tukea lah­jat­to­mia säveltäjiä ja mah­dol­lis­tet­taisi­in hei­dän oikeuten­sa elää unel­maansa. Lisääko se sit­ten laaud­kas­ta musiikkia?

    Tietysti, jos oma käsi­tys on se, että on vain Sibelius ja lop­ut on lah­jat­to­mia, niin kysymys on oikeutet­tu. Vaatii vaan aika heikkoa käsi­tys­tä ympäröivästä maail­mas­ta lähteä tuommoiseen.

    Sibelius on ensin­näkin kuol­lut, hän ei miljoo­nia enää tarvitse. Vaik­ka kuin­ka paljon perikun­nalle mak­saisit, Sibelius ei enem­pää sin­ulle sävellä.
    Toisek­seen, meil­lä on täm­möi­nen pop­uläärimusi­ikin ala, jos­sa on juuri näitä tulo­huip­pu­ja, joille voisi mak­saa hie­man vähem­män, jot­ta saataisi­in esi­in niitä muitakin artis­te­ja. Niitä, jot­ka eivät mah­du kloonat­tu­jen lis­tara­dioidemme soit­tolis­toille ja joiden musi­ikin levit­tämi­nen muil­la tavoin on niin suuri rikos, jos­ta voi pää­tyä elinikäiseen velka­vankeu­teen, kos­ka tuo­tat jotain epämääräisin perustein las­ket­tua, todis­tam­a­ton­ta “vahinkoa”.

    Voi olla, ettet ole näitä mui­ta kuul­lut, mut­ta siel­lä on paljon lahjo­ja ja poten­ti­aalia ja hyviä kap­palei­ta, mut­ta ehkä ne eivät ole niin help­po­ja ja pin­nal­lisia, että levy-yhtiöi­den kan­nat­taa lähteä tehosoitol­la niitä kau­pal­lis­ta­maan ja syömään oman “huip­puartistin” eväitä. Sinne 20 hitin listalle, kun mah­tuu vain rajalli­nen määrä hit­te­jä ja on helpom­paa myy­dä kol­men artistin ja kuut­ta “hit­tiä” kuin kolmeakym­men­tä artis­tia ja kuut­takym­men­tä kappaletta.

Vastaa käyttäjälle seppo korppoo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.