Palkkaerot ja yhteiskunnallinen tasa-arvo

(Artikke­li on julka­istu Savon Sanomis­sa 15.12.2013)

Suomes­ta katosi vuosien 1995 – 2008 aikana 300 000 keskipalkkaista työ­paikkaa lähin­nä hyvä­palkkai­sista duu­nar­i­am­mateista kuten paperite­htaista. Tilalle tuli toisaal­ta korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivia hyvä­palkkaisia ammat­te­ja, toisaal­ta matalapalkkatöitä.

Tämä työ­paikkaka­to on keskeisenä syynä demarien ahdinkoon ja perus­suo­ma­lais­ten nousu­un aivan kuten pien­tilo­jen lakkaut­tamiset siir­sivät 1960-luvul­la äänestäjiä keskustapuolueelta ven­namo­laisille. Jatkues­saan kehi­tys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa.

= = =

Evan julkaise­mas­sa Lau­ri Täh­tisen ja Antti Tör­mäsen pam­fletis­sa Oikea palk­ka selitetään, mik­si kam­paa­jan työ on tuot­ta­mat­tomam­paa kuin työ peliy­htiö Super­cel­lis­sä. Kam­paa­ja voi palvel­la ker­ral­laan vain yhtä asi­akas­ta, mut­ta pele­jä voi myy­dä miljoonille. Jos tämä olisi koko tari­na, kam­paa­ja ryhty­isi tekemään pele­jä. Ero syn­tyy osaamis­es­ta ja siitä, miten monis­tet­tavu­us vaikut­taa palk­it­semiseen hyvästä laadus­ta. Hyvä kam­paa­ja voi velot­taa työstään enem­män kuin huono, mut­ta ei edes kym­menker­tais­es­ti. Pelialal­la huip­pu­laatu on kaik­ki kaikessa. Huonol­la tietokone­pelil­lä ei tien­aa mitään. Peliala kuu­luu voit­ta­ja vie kaiken ‑maail­maan.

Evan pam­fletin mukaan aloil­la, joil­la tuot­tavu­us kas­vaa, palkatkin voivat nous­ta ja päin­vas­toin. Met­surit eivät kuitenkaan ole rikkai­ta, vaik­ka muu­ta­ma tuhat met­suria tekee nyky­isin motoil­laan työn, joka veti vielä 50 vuot­ta sit­ten talvisi­in met­si­in sato­jatuhan­sia miehiä. Toisin kuin Super­cellin bit­tinikkareil­la, met­sureil­la ei ole sel­l­aisia taito­ja, ettei heitä voisi korvata.

Työn markki­nahin­ta riip­puu toisaal­ta sen tuot­tavu­ud­es­ta ja toisaal­ta siitä, kuin­ka kor­vaam­a­ton­ta osaamista tek­i­jäl­lä on. Teemu Selän­teelle kan­nat­taa mak­saa hyvin, sil­lä vaik­ka hänen paikalleen tuli­joi­ta riit­tää, yhtä hyvää ei saisi sen halvem­mal­la. Toisaal­ta Selän­teen tasoinen jää­pal­lopelaa­ja ei tien­aisi juuri mitään, kos­ka jää­pal­lo ei ole yleisöla­ji. Tätä tuot­tavu­u­den ja kor­vaa­mat­to­muu­den yhdis­telmää voi kut­sua vaik­ka markki­nae­htoisek­si palkaksi.

Evan raportin mukaan palkan pitäisi määräy­tyä markki­nae­htoisem­min. Aja­tus ei ole sosi­aalis­es­ti kovin suosit­tu, mut­ta se perustel­laan pam­fletis­sa hyvin.

= = =

Ennen kuin hyväksymme isom­mat palkkaerot, kan­nat­taa pysähtyä miet­timään, mik­si olemme niin paljon rikkaampia kuin sata vuot­ta sit­ten? Olem­meko paljon ahk­er­ampia kuin isoisovanhempamme?

Hyv­in­voin­timme perus­tuu teknolo­gian kehi­tyk­seen ja tuotan­topääo­maan, yksinker­tais­taen siihen, että aiem­mat sukupol­vet ovat tehneet työtä maail­man kehit­tämisek­si. Onko oikein jakaa aiem­pi­en sukupolvien työn hedelmät nyky­is­ten työ­panos­ten suh­teessa, vaik­ka vau­rautemme ei ole peräisin kuin vähäiseltä osaltaan nyky­ih­mis­ten työstä?

Eri­tyisen epäoikeu­den­mukaista ja jopa sat­tuman­varaista on jakaa rahat sen mukaan, mikä sat­tuu ole­maan kunkin ryh­män ase­ma työ­markki­noil­la kul­loinkin. Jokin aika sit­ten kansan­taloutemme lep­äsi paljolti paper­im­i­esten työn varas­sa, mut­ta nyt tehtai­ta sul­je­taan. Super­cellin kaverei­den osaamisel­la ei olisi ollut parikym­men­tä vuot­ta sit­ten käyt­töä, ei ainakaan tietokone­pelien tekemisessä. Nyt he tahkoa­vat miljoo­nia, kos­ka niin monel­la on taskus­saan älypuhelin.

Super­cellin perus­ta­jat sanovat ole­vansa onnis­tu­mis­es­taan kiitol­lisia suo­ma­laiselle hyv­in­voin­ti­val­ti­olle ja saa­malleen ilmaiselle koulu­tuk­selle, ja mak­sa­vat sik­si ilois­es­ti veron­sa sen sijaan, että siirtäi­sivät henkikir­jansa kil­pa-autoil­i­joiden tapaan Mona­coon. Hatun­nos­ton arvoinen asia!

Evan pam­fletin kir­joit­ta­jat ovat oike­as­sa siinä, että talous toimisi parem­min, jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­nae­htois­es­ti. Ne, joil­la on eri­tyiskykyjä, hakeu­tu­isi­vat tehtävi­in, jois­sa noista kyvy­istä on eniten hyö­tyä. Tämä on taloudel­lis­es­ti tehokas­ta, mut­ta oikeu­den­mukaisek­si tästä syn­tyvää tulon­jako ei voi mitenkään väit­tää. Oikeu­den­mukaisu­us on vähin­tään yhtä tärkeää kuin taloudelli­nen tehokkuus.

= = =

Suomes­sa palkkaerot ovat näi­hin päivin asti olleet pieniä. Tilas­tois­sa työtä pide­tään mata­la­palkkaise­na, jos palk­ka on alle 2/3 keskipalka­s­ta. Suomes­sa mata­la­palkkaista työtä tekee tämän määritelmän mukaan kuusi pros­ent­tia väestöstä, mut­ta Sak­sas­sa peräti 22 %. Hyvien duu­nar­i­ammat­tien katoami­nen luo painei­ta mata­la­palkkatöi­den lisään­tymiseen Suomessakin.

Fik­ti­ivisessä kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870 – 2030 Michael Young kuvaa terävästi osaamiseen perus­tu­van yhteiskun­nan jul­muut­ta ja sitä, kuin­ka se lop­ul­ta kään­tyy kansan suur­ta enem­mistöä vas­taan. Kir­jas­sa mer­i­tokra­tia kaatuu lop­ul­ta pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen vuon­na 2030. Tuo läh­es 60 vuot­ta van­ha ennuste näyt­tää yhä uskottavalta.

Demokra­ti­as­sa on mah­do­ton­ta, että yhteiskun­nan pelisään­nöt toimi­vat kansan suur­ta enem­mistöä vas­taan. Väki­val­tainen val­lanku­mous ei ole toden­näköi­nen eikä edes tarpeen, kos­ka val­lanku­mouk­sen voi tehdä vaal­i­u­urnil­la. Ongel­mana on, ettei kukaan oikein osaa sanoa, mitä kas­vavalle eri­ar­vois­tu­miselle pitää ja voi tehdä. Ran­skalaiset tekivät pien­imuo­toisen val­lanku­mouk­sen vaaleis­sa. Nyt uudet val­lan­pitäjät ovat neu­vot­to­mia lupausten­sa kanssa.

Palkkaerot todel­la paran­ta­vat talouden toim­intaa. Huip­pukyky­jen työ­panok­ses­ta on mak­set­ta­va paljon, jot­tei sitä haaska­ta tois­ar­voisi­in töi­hin ja mata­latuot­toisen työn on olta­va teet­täjälle hal­paa, jot­ta työtä olisi. Yhtä suuria henkilöko­htaisia tulo­ero­ja sen sijaan ei tarvita.

Olemme keskit­tyneet liikaa tasamaan tulo­ero­ja vain työl­lis­ten ja työt­tömien välil­lä. Pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen kaut­ta Suomes­sa leikataan jät­tian­sioi­ta tehokkaasti, mut­ta pienistä palkoista jää käteen aivan liian vähän. Yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää huo­mat­tavaa tulon­jaon kor­jaamista pieni­palkkaisten hyväk­si – ei palkko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se tek­isi pieni­palkkai­sista työt­tömiä, vaan tulon­si­ir­to­jen avulla.

 

79 vastausta artikkeliin “Palkkaerot ja yhteiskunnallinen tasa-arvo”

  1. Osmo,

    miten se nimel­lis­es­ti suur­ta brut­topalkkaa saa­va asiantun­ti­ja pystyy osta­maan sen palvelui­ta tar­joa­van henkilön työ­panok­sen tun­niksi kun net­topalk­ka jää pienek­si ja aina on mah­dol­lisu­us tehdä itse tai jät­tää ostamatta? 

    Vai onko tarkoi­tus verot­taa vapaa-aikaa tai tehdä hyödykkei­den ja palvelu­iden nyky­i­sistä hin­ta­suhteista edullisem­pia palvelu­iden suhteen?

  2. Oden viimeinen kap­pale antaa mielestäni väärän todis­tuk­sen juuri Suomen tilanteesta. Pieniä ansioi­ta verote­taan Suomes­sa hyvin maltil­lis­es­ti. Hal­li­tus toisen­sa jäl­keen on halun­nut helpot­taa pieni- ja keski­t­u­lois­t­en palka­nsaa­jien ase­maa. Val­tion­vero­tuk­seen kek­sitään lisää pro­gres­sio­por­tai­ta. Kun­nal­lisvero­tus on käytän­nössä tehty pro­gres­si­ivisek­si. Palvelui­ta verote­taan kohoaval­la arvonlisäverolla.

    Vero­tuk­sen ankaru­us kohdis­tuukin nyt koko voimal­laan juuri niihin osaa­ji­in, joiden tiedoil­la ja taidoil­la maamme pitäisi pär­jätä maail­man­laa­juises­sa kil­pailus­sa. Tämän seu­rauk­set eivät ole hyvät.

    1. Jos ryhdytään tekemään kan­sain­välisiä ver­tailu­ja, pitäisi ver­ra­ta koko paket­tia, ottaa huomioon myös välil­liset verot ja eri­laiset tulon­si­ir­rot ja myös asumisen hinta.

  3. Rooman val­takun­nan san­o­taan kaatuneen leipään ja sirkushu­vei­hin. EU:n ja USA:n voi ennus­taa kaatu­van leipään, pelei­hin ja sirkushuveihin.

  4. Pelin­tek­i­jät tekevät miljoo­nia kos­ka heil­lä on tek­i­jänoikeuslakien ansios­ta monop­o­li sille tuot­teelle mitä he sat­tuvat tekemään. Ilman sään­te­lyä pelin hin­ta olisi tasan nol­la, kos­ka kun peli on ker­ran tehty, sitä voi kopi­oi­da määrät­tömästi ilman mitään lisäkus­tan­nuk­sia. Otta­mat­ta kan­taa siihen ovatko tek­i­jänoikeuslait kokon­aisu­udessaan hyvä vai huono asia, ne joka tapauk­ses­sa aiheut­ta­vat rahan ker­tymistä näille supertähdille jot­ka onnis­tu­vat suosi­tun pelin tekemään. Samat lait toimi­vat kuin “nor­maaleillekin” monopoleille joi­ta var­maankin kaik­ki pitävät haitallisina.

  5. Olen samal­la kan­nal­la Osmo Soin­in­vaaran kanssa. Yllä esite­tyt kri­it­tiset puheen­vuorot sekoit­ta­vat asioi­ta. Kyse on peri­aat­teesta, että liian suuret palkkaerot toimi­vat lop­ul­ta kaiken etua vas­taan. Tätä peri­aatet­ta pitää sit­ten soveltaa lähtöko­htana jokaises­sa käytän­nön ratkaisussa.

    Ja mikä on “liian suuri palkkaero? Ei ehkä 2000€ vs 10000€, mut­ta onko 1000€ vs 20000€? Entä 1000€ vs 100000€?

    Markki­noil­la saa olla dynami­ikkaa, mut­ta ei mieli­v­al­taa eikä kohtuuttomuutta.

  6. Mas­si­iviset tulon­si­ir­rot edel­lyt­tävät mas­si­ivista vero­tus­ta. Miten moinen onnis­tuu talouden glob­al­isoitues­sa? Suuret tulon­si­ir­rot tuot­tavil­ta yksilöiltä (ja yri­tyk­siltä) vähän tuot­taville (tai pelkille kulut­ta­jille) eivät var­mas­tikaan ole investointimagneetteja.

    Taloudel­lis­ten reali­teet­tien iskiessä päälle ja henkilöko­htaisen taloudel­lisen tule­vaisu­u­den muuttues­sa epä­var­mak­si ihmiset keskit­tyvät sen het­k­isten ongelmien ratkaisu­un ja eri­lais­ten ekon­o­mis­ten (ja ekol­o­gis­ten) uto­pi­oiden rak­en­t­a­mi­nen jää vähem­mälle. Tästä kär­sivät var­masti eniten Vihrei­den kaltaiset jakop­uolueet, kuten Irlan­nin viime vaaleis­sa havaittiin.

  7. Pekka Taipale:
    Oden viimeinen kap­pale antaa mielestäni väärän todis­tuk­sen juuri Suomen tilanteesta. Pieniä ansioi­ta verote­taan Suomes­sa hyvin maltillisesti. 

    Työ­markki­natu­keen ja toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutetun työt­tömän efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste on jotain luokkaa 95%. Mis­sä hyvä­tu­lois­t­en ryh­mässä päästään tuol­laisi­in lukuihin?

  8. Mitä suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma sosi­aal­i­tur­va — kaikille tänne tuleville maail­man köy­hille — merk­it­sisi yhteiskun­nal­lamme? Johtaisiko se mata­la­palkkatyön kan­nus­tavu­u­den lisään­tymiseen, kun perus­tur­va olisi pakko laskea nälkära­jalle? Hyv­in­voin­ti­val­tion tuhos­ta haaveil­e­va lib­er­taarikaveri­ni oli huolestut­ta­van mielis­sään Kon­tu­lan ehdotuksesta… 

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kontula%20sosiaaliturva-13130

  9. Asian sivus­ta yksi huo­mau­tus: tulo­eroista pitäisi pystyä keskustele­maan niin että löy­det­täisi­in myös keino­ja posi­ti­ivisi­in toimi­in eikä vain tar­jot­taisi onnis­tu­jille keppiä.

    Otan esimerkik­si tyyp­il­lisen urapol­un joka voi johtaa insiöörille san­gen kohtu­ullisi­in ansioihin. 

    1)Valitse työ­nan­ta­jak­si esim. jenk­ki- tai sak­salainen fir­ma eikä kun­taa, val­tio­ta tai suom­laista jät­tiä. US ja GER HR-osas­tot ovat isän­tä­maan palkkata­son vuok­si tot­tuneet mak­samaan kovem­pia palkko­ja kuin suomalaiset. 

    2) vai­h­da työ­nan­ta­jaa uran alus­sa vähin­tään 3–4 ker­taa. Jokaises­sa vai­h­dos­sa voit saa­da lisää palkkaa merkit­tävästi enem­män kuin vuosit­taiset tasoko­ro­tuk­set. Samalaa tasoko­ro­tuk­set las­ke­taan tämän jäl­keen korkeam­mas­ta palka­s­ta. Temp­pu onnis­tuu vain 40‑v. asti (ikäsyr­jin­tä)

    Ope­tus siis tästä on, että hyviä palkko­ja ei kellekään tar­jo­ta helpol­la, vaan yksilön on itsen­sä tais­telta­va. Tämä velvoit­taa mielestäni myös matalia palkko­ja saavia. Voidaan esit­tää kysymyk­set: mihin fir­moi­hin olet men­nyt töi­hin? Kuin­ka use­asti olet vai­h­tanut? Jos et ker­taakaan ja olet vain kun­nal­la töis­sä niin laisku­ud­es­ta sakotetaan.

  10. Osmo: “Oikeu­den­mukaisu­us on vähin­tään yhtä tärkeää kuin taloudelli­nen tehokkuus.”

    Olen samaa mieltä että oikeu­den­mukaisu­us on tärkeää pelkästään jo sik­sikin että jos palkkaerot nou­se­vat korkeik­si, pop­ulis­mi ja kau­pan rajoit­tei­den kan­na­tus nousee ja sitä kaut­ta ale­taan har­joit­taa poli­ti­ikkaa joka alen­taa tehokkuutta.

    Jo Karl Pear­son — tilas­toti­eteen isä, eugeenikko, sosial­isti ja roture­al­isti — varoit­teli hyvin suurten tulo­ero­jen kansakun­taa heiken­tävistä vaikutuksista:

    “Kan­so­jen ja val­tioiden väli­sis­sä kon­flik­teis­sa se val­tio, jos­sa on laa­ja köy­hälistö, häviää sille val­ti­olle jon­ka väestö on tasa-arvoisempi.”

    Jopa Bushin hallinnos­sa toimin­ut oikeis­to­lainen talousti­eteil­i­jä varoit­teli tulo­ero­jen kasvus­ta hie­man tois­es­ta näkökulmasta:

    “Ken­neth Scheve, a Yale polit­i­cal sci­ence pro­fes­sor, and Matthew Slaugh­ter, an econ­o­mist at the Tuck School of Busi­ness at Dart­mouth, wrote a provoca­tive piece in For­eign Affairs argu­ing that the Unit­ed States should adopt a “fun­da­men­tal­ly more pro­gres­sive fed­er­al tax sys­tem” (e.g., tax the rich more) as the best way of sav­ing glob­al­iza­tion from a pro­tec­tion­ist back­lash. What’s inter­est­ing is that these guys are not left-wing rad­i­cals wear­ing tie-dye shirts; Matt Slaugh­ter served in the George W. Bush administration.”

    Mut­ta väite “vähin­tään yhtä tärkeää” jää ilmaan. Mik­si vähin­tään yhtä tärkeää. Kenen mielestä.

  11. Pelinke­hit­täjät eivät tien­aa Suomes­sa miljoo­nia. Super­cellin työn­tek­i­jöi­den ver­taami­nen keski­t­u­loiseen pelinke­hit­täjään on kuin lot­tovoit­ta­jan ver­taami­nen perus duu­nari­in. Keskiver­to pelinke­hit­täjän palk­ka on nor­maalia keskiver­toa korkeampi, mut­tei moninker­tais­es­ti. Jenkkilään ver­rat­tuna pelinke­hit­täjien palkat Suomes­sa ovat melko vaa­ti­mat­tomat keskiver­rol­lis­es­ti. Kam­paa­ja ei voi hel­posti myöskään siir­tyä pelinke­hit­täjäk­si siihen vaa­dit­ta­van vuosien osaamisen takia aivan kuin ei lääkärik­si tai lakimieheksikään.

  12. Liian suuret palkkaerot tekevät yhteiskun­nas­ta tehot­toman. Sen näkee mm. monista kehi­tys­maista. Liian pienetkään palkkaerot eivät ole hyväk­si. Sen taas näkee mm. Suomes­ta. Kohtu­us kaikessa, myös palkkaerois­sa, on hyväk­si. Mallia kan­nat­taa ottaa hyvin tuomisi­ta Sak­sas­ta, Ruot­sis­s­ta ja Virosta.

  13. Komp­paan Tapio Pel­tos­ta. Vero­tuk­semme on lem­peä pien­i­t­u­loisille, mut­ta efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste nousee min­ul­lakin työkyvyt­tömyy­seläkeläisenä kansaneläk­keen ja asum­istuen leikkau­tu­misen kaut­ta nopeasti 80% tienoille ja ylikin. Minkään­lais­es­ta kan­nus­tavu­ud­es­ta ei voi puhua, kos­ka lounas-ja työ­matkaku­lut huomioiden net­toan­sio jäisi hel­posti miinuk­selle. Ongel­ma piilee tulosoir­rois­sa ja sosi­aal­i­tuis­sa, joille pitäisi todel­lakin tehdä jotakin esim. kansalais­palkan tahi Lib­er­an juuri ehdot­ta­man perustilin kaut­ta asum­is­tukea myöten.

  14. Tapio Pel­to­nen: Työ­markki­natu­keen ja toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutetun työt­tömän efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste on jotain luokkaa 95%. Mis­sä hyvä­tu­lois­t­en ryh­mässä päästään tuol­laisi­in lukuihin?

    Tämä on aivan tot­ta, suuri ongel­ma ja ver­i­nen vääryys. Mut­ta se johtuu tulon­si­ir­roista ja siitä, että ne on suun­nat­tu eri­tyis­es­ti vähä­tu­loisille. Nyt ehdo­tuk­se­na oli ilmeis­es­ti edelleen lisätä tulon­si­ir­to­ja vähä­tu­loisille. Tämä yhtälö ei toimi.

    Tulon­si­ir­to­jen taso Suomes­sa on jo nyt erit­täin korkea. Julkiset menot ovat 55–60 % brut­tokansan­tuot­teesta. Verot­ta­mal­la “rikkai­ta” eli keskilu­okkaa entistä enem­män ei ratkaisua löydy.

  15. Suomelle paras esiku­va olisi Baijeri.

    Laita­mme naiset koti­in, lakkau­tamme päivähoidon ja vas­taa­vat verora­haa syövät ja naistyövoimaa sito­vat palvelut.

    Teemme peruster­vey­den­huol­losta yksi­ty­isyrit­täjien tuot­ta­man ja pakol­lis­ten vaku­u­tuk­sien rahoittaman.

    Per­heille annetaan vero­tuk­sen kaut­ta etu­ja ja vas­tu­ut­to­muu­den sub­ven­tioista luovu­taan (kuten yksin­huolta­jien edut).

    Per­heet saa­vat yksin päät­tää asioistaan! 

    Meil­lä suo­ma­laisil­la on joku ihmeelli­nen käsi­tys että tääl­lä kehite­tyt insti­tuu­tiot oli­si­vat jotenkin yliv­er­taisia, mik­si emme kopi­oisi Sak­sas­ta kun ilmaisek­si saisimme?

  16. Osmo,

    Lapuan liik­keen ja IKL:n kan­nat­ta­jat kat­soi­vat enem­män tuonne Mus­solin­in Ital­ian suuntaan…

  17. Kalle:
    Liian suuret palkkaerot tekevät yhteiskun­nas­ta tehot­toman. Sen näkee mm. monista kehi­tys­maista. Liian pienetkään palkkaerot eivät ole hyväk­si. Sen taas näkee mm. Suomes­ta. Kohtu­us kaikessa, myös palkkaerois­sa, on hyväk­si. Mallia kan­nat­taa ottaa hyvin tuomisi­ta Sak­sas­ta, Ruot­sis­s­ta ja Virosta.

    Ruot­sis­sa oli Suomea pienem­mät palkkaerot vuon­na 2010. Onko tilanne muut­tunut sen jälkeen?

    Lähde:
    https://tilastokeskus.fi/artikkelit/2013/art_2013-03–11_004.html?s=0

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­sas­ta on viimeisen sadan vuo­den aikana kopi­oitu malle­ja pari­inkin ker­taan, eikä se ole tuonut mitään hyvää. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tiokin on Bis­mar­ckin perua ja Helsin­gin kaavoituk­sen idea viher­sormista (Keskus­puis­to ym), jot­ka säteit­täis­es­ti halko­vat kaupunki­raken­net­ta, on ilmeis­es­ti Berli­in­istä kopioitu.

  19. Aus­tri­an:

    …Teemme peruster­vey­den­huol­losta yksi­ty­isyrit­täjien tuot­ta­man ja pakol­lis­ten vaku­u­tuk­sien rahoittaman… 

    Noin­han kaik­ki toimi­vat ja edulliset euroop­palaiset peruster­vey­den­huoltosys­teemit toimi­vat! Eihän tätä jär­jet­tömän kallista DDR-mallia tai­da olla jäl­jel­lä kuin Suomes­sa ja Kuubassa? 

    Jos olen ymmärtänyt, niin parem­pia vaku­u­tus­mall­e­ja kuin sak­salainen, on kopi­oitavis­sa mm. Hol­lan­nista. Enkä usko että Suomen vaku­u­tus­mallikaan on huono, kyl­lä ne suurim­mat heik­oudet ovat palvelu­jen tuotannossa. 😉

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­sas­ta on viimeisen sadan vuo­den aikana kopi­oitu malle­ja pari­inkin ker­taan, eikä se ole tuonut mitään hyvää. 

    No, ainakin hyv­in­voin­ti­val­tio on Otto von Bis­mar­ckin keksintö.

  21. on toisaal­ta hyvä miet­tiä, kuin­ka suuri arvo taloudel­lisel­la ase­mal­la on yhteiskun­nal­liseen statuk­seen. Älykkömäi­nen kirur­gi voi var­masti olla nelikymp­pisenä hyvässä ase­mas­sa, mut­ta etenkin nuorem­mis­sa ikälu­okissa taloudelli­nen sta­tus ei enää niin selvästi linki­ty sosi­aaliseen statuk­seen. Pienehkö­palkkainen komea taiteil­i­ja­muusikko päi­hit­tää sosi­aalises­sa statuk­ses­sa jur­rikkainsinöörin 10–0.

    Mis­sä määrin 2000-luvun maail­mas­sa veropoli­ti­ikalla edes voidaan estää eri­ar­vois­tu­mista, jos sta­tus määräy­tyy yhä enem­män taloudel­lis­ten asioiden ulkop­uolel­la ole­vien asioiden suhteen?

  22. “Työn markki­nahin­ta riip­puu toisaal­ta sen tuot­tavu­ud­es­ta ja toisaal­ta siitä, kuin­ka kor­vaam­a­ton­ta osaamista tek­i­jäl­lä on. Teemu Selän­teelle kan­nat­taa mak­saa hyvin, sil­lä vaik­ka hänen paikalleen tuli­joi­ta riit­tää, yhtä hyvää ei saisi sen halvem­mal­la. Toisaal­ta Selän­teen tasoinen jää­pal­lopelaa­ja ei tien­aisi juuri mitään, kos­ka jää­pal­lo ei ole yleisöla­ji. Tätä tuot­tavu­u­den ja kor­vaa­mat­to­muu­den yhdis­telmää voi kut­sua vaik­ka markki­nae­htoisek­si palkaksi.

    Mis­sä määrin toisaal­ta urheil­i­jat tuot­ta­vat omat tulon­sa? Ympäri maail­man ihmiset, jot­ka ovat saa­neet hal­tu­un­sa val­tavia luon­non­va­ro­ja, rahoit­ta­vat mii­nus­bud­jetil­la miljonääri­urheil­i­joiden palkko­ja. Venäjäl­lä val­tion kaa­suy­htiöt mak­sa­vat miljonääri­urheil­i­joiden palkko­ja. Luon­non­va­roil­la rahoite­taan urheil­i­joi­ta. Entä kuin­ka moni sta­dion rahoite­taan yksityisesti?

  23. Enem­män tulon­si­ir­to­ja pien­i­t­u­loisille on kan­natet­ta­va ehdo­tus, mut­ta kolumnin otsikko on harhaan­jo­hta­va. Palkkaero­jen sijaan pitäisi puhua tulo­eroista (ja usein myös var­al­lisu­useroista). Ero on tärkeä sik­si, että kas­va­va osa suu­rit­u­lois­t­en suurista tuloista ei ole palkkat­u­lo­ja. Kolum­nis­sa maini­tut Super­cellin perus­ta­jien huip­putu­lotkaan eivät tain­neet olla palkkat­u­lo­ja. Ero on tärkeä myös sik­si, että palkkat­u­loista puhumi­nen houkut­telee keskustelijoi­ta vaa­ti­maan suu­rit­u­lois­t­en palkko­ja alem­mak­si, niin kun se nyt muka jotenkin lisäisi tasa-arvoa, jos ilpokokki­lat ja antti­her­lin­it mak­saisi­vat vähän vähem­män jukkahienosille ja mattialahuhdille.

    1. En ole näh­nyt SuperCelin veroil­moi­tus­ta, mut­ta kyl­lä ne tulot ovat luon­teeltaan palkkat­u­lo­ja tai yrit­täjä­tu­lo­ja, mut­ta eivät korkoa sijoite­tulle pääo­ma­lle. Fir­mal­la ei ollut aloit­taes­saan juuri lainkaan pääo­maa. Työl­lä se raha on ansait­tu, kohtu­ullisen korkeal­la tun­tipal­ka­lla tosin.

  24. OS: Yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää huo­mat­tavaa tulon­jaon kor­jaamista pieni­palkkaisten hyväk­si – ei palkko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se tek­isi pieni­palkkai­sista työt­tömiä, vaan tulon­si­ir­to­jen avulla.

    Sääli, että tässä päästään kovin hitaasti eteen­päin. Edessä nimit­täin näyt­tää ole­van uusi ongel­ma, mut­ta nyt hyvä­palkkaisten ja yhteiskun­nan kannal­ta elin­tärkei­den palka­nsaa­jien kohdalla.

    Jos nyt olen radios­ta kuule­mani tutkimus­tu­lok­sen oikein ymmärtänyt, osa nuorista lääkäreistä arvostaa lep­pois­tamista niin paljon, etteivät he viit­si tehdä nor­maalia työaikaa. Vähempikin kun riittää.

    Saman asian ker­toi min­ulle jo muu­tamia vuosia sit­ten (myös) hallinnol­lises­sa roolis­sa työsken­nel­lyt lääkäri: Osa nuorista lääkäreistä halu­aa tehdä korkein­taan n. 150 työpäivää ja vielä määritel­lä vapaasti, mil­loin he vapaansa pitävät.

    Insinöörien kohdal­la näköpi­iris­sä ei tätä ongel­maa ole ongel­maa, hei­dän palkkansa onn sen ver­ran huonot, että töitä pitää tehdä. Jos sit­ten insinööri ylen­netään johta­jak­si, sit­ten niitä töitä pitää tehdä työaikalain­säädän­nöstä välittämättä.

    Pelkään kuitenkin, että paris­sa vuosikymme­nessä joudu­taan men­emään amerikkalaiseen sys­teemi­in, jos­sa yliopis­tois­sa on korkeat lukukausi­mak­sut. Suo­ma­lainen ver­sio voisi olla anteliaat stipendit.

    Kai tämä kuvaa­mani tren­di johtuu siitä kiro­tus­ta suur­pääo­man vaikutuksesta.

  25. OS: Yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää huo­mat­tavaa tulon­jaon kor­jaamista pieni­palkkaisten hyväk­si – ei palkko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se tek­isi pieni­palkkai­sista työt­tömiä, vaan tulon­si­ir­to­jen avulla.

    Sääli, että tässä päästään kovin hitaasti eteen­päin. Edessä nimit­täin näyt­tää ole­van uusi ongel­ma, mut­ta nyt hyvä­palkkaisten ja yhteiskun­nan kannal­ta elin­tärkei­den palka­nsaa­jien kohdalla.

    Jos nyt olen radios­ta kuule­mani tutkimus­tu­lok­sen oikein ymmärtänyt, osa nuorista lääkäreistä arvostaa lep­pois­tamista niin paljon, etteivät he viit­si tehdä nor­maalia työaikaa. Vähempikin kun riittää.

    Saman asian ker­toi min­ulle jo muu­tamia vuosia sit­ten (myös) hallinnol­lises­sa roolis­sa työsken­nel­lyt lääkäri: Osa nuorista lääkäreistä halu­aa tehdä korkein­taan n. 150 työpäivää ja vielä määritel­lä vapaasti, mil­loin he vapaansa pitävät.

    Insinöörien kohdal­la näköpi­iris­sä ei tätä ongel­maa ole, hei­dän palkkansa on sen ver­ran huonot, että töitä pitää tehdä. Jos sit­ten insinööri ylen­netään johta­jak­si, sit­ten niitä töitä pitää tehdä työaikalain­säädän­nöstä välittämättä.

    Pelkään kuitenkin, että paris­sa vuosikymme­nessä joudu­taan men­emään amerikkalaiseen sys­teemi­in, jos­sa yliopis­tois­sa on korkeat lukukausi­mak­sut. Suo­ma­lainen ver­sio voisi olla anteliaat stipendit.

    Kai tämä kuvaa­mani tren­di johtuu siitä kiro­tus­ta suur­pääo­man vaikutuksesta.

  26. Ovatko palkkaerot kuin­ka paljon merkit­tävämpi tek­i­jä kuin se, että köy­him­mil­läkin on mah­dol­lisu­us kohtu­ullisi­in tuloi­hin, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vaa­ti­mat­toman elämän ilman suurem­paa huol­ta ruoan saamis­es­ta pöytään, katon saamis­es­ta pään päälle ja ter­vey­den­hoidon saamis­es­ta sil­loin, kun tulee tarve, ettei tarvitse pää­tyä nälkäisenä kadulle sairastamaan?

    Paljonko minim­i­toimeen­tu­lol­la elävä tun­tee olon­sa parem­mak­si, jos ne omat tulot ovat 1/10 tai 1/1000 läheisen tehtaan johta­jan palkasta?

    Onko toisen iso palk­ka toiselta pois, jos kum­mal­lakin on ruokaa ja asunto?

  27. Esin­näkin: Olen samaa mieltä nim­imerkin Pelinke­hit­täjä kanssa siitä, että “Super­cellin ver­taami­nen keski­t­u­loiseen kuin lot­tovoit­ta­jan ver­taami­nen perus­du­u­nari­in”. Varsinkaan Super­cellin tapauk­ses­ta ei voi vetää mitään raflaavia johtopäätök­siä siitä, että asiantun­ti­jatyön ansio­ta­so yleis­es­ti olisi nuos­sut huimasti. Esim. IT-alal­la suurin osa työn­tek­i­jöistä vään­tää suurten yri­tys­ten jär­jestelmiä palkoil­la, jot­ka eivät eivät ole kovin ihmeel­lisiä. Ja pekäävät sitä­pait­si koko ajan, että hei­dän hom­mansa siir­retään Intiaan!

    Toisek­si: Olen aikaisem­min ymmärtänyt OS:n ja myös esim. Var­ti­aisen kan­nat­ta­van sel­l­aisia työ­markkin­au­ud­is­tuk­sia, että vähem­män koulutet­tu­jen työl­listämi­nen olisi työ­nan­ta­jille kan­nat­tavam­paa. Olen ymmärtänyt, että he ovat kaavailleet jonkin­laista kansalais­palkkaa anta­maan tur­vaa, jon­ka puit­teis­sa sit­ten työtä voitaisi­in hin­noitel­la markki­nae­htoisem­mem­min ja näin saa­da vedet­tyä syr­jäy­tyneitä ja sen vaaras­sa ole­via takaisin yhteiskun­nan tuot­taviksi jäseniksi.

    Heik­ki Hiil­amo sanoi hil­jat­tain VOX-sem­i­naaris­sa, että että työl­listymisen edis­tämi­nen on paras­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Onko Soin­in­vaara nyt hylkäämässä täl­laiset ajatuk­set van­hakan­taisen vasem­mis­to­laisen tulon­jakopoli­ti­ikan hyväk­si? Vai olenko alun­perinkin ymmärtänyt pitkään kiin­nos­tuk­sel­la seu­raa­mani Soin­in­vaaran ajatuk­set täysin väärin? Vai olenko ymmärtänyt tämän kir­joituk­sen täysin väärin?

  28. Putin kom­men­toi vähän aikaa sit­ten, että Venäjän täy­tyy saa­da vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta mm. korkean tuot­tavu­u­den aloille. En kuitenkaan ymmär­rä, mikä moti­vaa­tio kenenkän on “banaani­val­tiomai­sis­sa” tulon­jako­mais­sa tehdä oikein mitään, kun melkein kaik­ki omaisu­us on pienen piirin käsis­sä. Ehkä insinöörinä saisi elin­ta­soa ylös Nige­ri­as­sa tai Venäjäl­lä, mut­ta eikö hyö­ty­suhde ole aika surkea, jos kaik­ki omaisu­us on päät­täjien tai viihde­miljonäärien käsis­sä tai lähipiirissä?

  29. Miten on mahdet­tu miet­tiä yksi­ty­istä ja julk­ista sek­to­ria. Mis­sä sys­tee­mis­sä meil­lä olisi varaa mak­saa hyvää palkkaa opetus‑, sosi­aali- ja ter­veystoimes­sa? Kuka työte­htävän hyö­dyn määrit­telee. Eetikko vai se jol­la on rahaa? Aika pienet saa­vat olla tulo­erot, että jokainen saa äänen­sä tasaverois­es­ti kuu­luville, jos rahal­la äänestetään. Työ, jos­sa voi palvel­la vain yhtä ihmistä ker­ral­la, voi vaa­tia samo­ja taito­ja kuin mon­taa tai parem­min rikkai­ta palvel­e­va, mut­ta olla inhimil­lisiltä vaiku­tuk­sil­taan perus­ta­van­laa­tuisem­pi. Työvoimain­ten­si­ivisille tärkeille aloille voi olla vaikeaa saa­da kun­non palkko­ja. Onnek­si mon­et osaa­vat tehdä val­in­to­ja muunkin kuin palkan mukaan.

  30. Tapio: Insinöörien kohdal­la näköpi­iris­sä ei tätä ongel­maa ole ongel­maa, hei­dän palkkansa onn sen ver­ran huonot, että töitä pitää tehdä. Jos sit­ten insinööri ylen­netään johta­jak­si, sit­ten niitä töitä pitää tehdä työaikalain­säädän­nöstä välittämättä.

    Johta­jak­siylen­nys ei ole edel­ly­tys tun­tipalkan rom­ah­duk­selle. Lainaan TEKin työ­markki­natutkimus­ta 2013: 

    Reilu kol­ma­sosa vas­taa­jista (33.9%) ker­too, että hei­dän tehtävi­in­sä kuu­luu tois­t­en työn johtamista ja tehtävien jakamista muille ilman muodol­lista esimiesase­maa. Tämä niin san­ot­tu pro­jek­tipääl­likköryh­mä on kas­vanut vuosien saatossa roimasti, viral­lis­ten lin­jaes­imi­esten osu­us taas on hil­jalleen laskenut.

    Vaik­ka TEKin tutkimuk­ses­sa sitä ei san­o­takaan, työaikara­joituk­set eivät nekään de fac­to tuo­ta porukkaa koske. 

    Eikä siinä sinän­sä mitään, koval­la työl­lä ja osaamisel­la tämä maa jaloilleen nos­te­taan, jos nos­te­taan. Toiv­ot­tavasti vain maan hal­li­tus ei elä siinä uskos­sa että äärim­mäisen hädän iskiessä on vielä varaa tehdä sisäi­nen deval­vaa­tiokin. Jokin osa valkokaulus­du­unareista (enkä sano etteivätkö ehkä mon­et muutkin) ovat jo eden­neet sil­lä tiel­lä kot­van matkaa.

  31. Tapio: Pelkään kuitenkin, että paris­sa vuosikymme­nessä joudu­taan men­emään amerikkalaiseen sys­teemi­in, jos­sa yliopis­tois­sa on korkeat lukukausi­mak­sut. Suo­ma­lainen ver­sio voisi olla anteliaat stipendit.

    Ei kaikissa USAn yliopis­tois­sa suinkaan ole korkei­ta lukukausi­mak­su­ja, varsinkaan, jos on sen osaval­tion asukas. Kalli­it ja kuu­luisat yliopis­tot eivät vält­tämät­tä ole mikään hyvä sijoi­tus perus­tutk­in­toon tähtäävälle, sen sijaan jatko-opiskelus­sa ne voivat olla kyvykkäimmille.
    Kos­ka ne myös kil­pail­e­vat lah­jakkuuk­sista on käytössä laa­ja stipendijärjestelmä.

  32. Tapio:
    OS: Yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää huo­mat­tavaa tulon­jaon kor­jaamista pieni­palkkaisten hyväk­si – ei palkko­ja korot­ta­mal­la, kos­ka se tek­isi pieni­palkkai­sista työt­tömiä, vaan tulon­si­ir­to­jen avulla.

    Sääli, että tässä päästään kovin hitaasti eteen­päin. Edessä nimit­täin näyt­tää ole­van uusi ongel­ma, mut­ta nyt hyvä­palkkaisten ja yhteiskun­nan kannal­ta elin­tärkei­den palka­nsaa­jien kohdalla.

    Jos nyt olen radios­ta kuule­mani tutkimus­tu­lok­sen oikein ymmärtänyt, osa nuorista lääkäreistä arvostaa lep­pois­tamista niin paljon, etteivät he viit­si tehdä nor­maalia työaikaa. Vähempikin kun riittää.

    Saman asian ker­toi min­ulle jo muu­tamia vuosia sit­ten (myös) hallinnol­lises­sa roolis­sa työsken­nel­lyt lääkäri: Osa nuorista lääkäreistä halu­aa tehdä korkein­taan n. 150 työpäivää ja vielä määritel­lä vapaasti, mil­loin he vapaansa pitävät.

    Insinöörien kohdal­la näköpi­iris­sä ei tätä ongel­maa ole, hei­dän palkkansa on sen ver­ran huonot, että töitä pitää tehdä. Jos sit­ten insinööri ylen­netään johta­jak­si, sit­ten niitä töitä pitää tehdä työaikalain­säädän­nöstä välittämättä.

    Joo, insinöörien keskipalk­ka kun on säälit­tävät 4000 e kuukaudessa ja DI:llä 5000 e/kk, ei ole mil­lään varaa ottaa leppoisammin. 

    Kyl­lä muil­lakin aloil­la muuten hyvä­tu­loiset nuoret tekevät lyhyem­pää päivää jos vain on mahdollisuus.

  33. Simo Mele­nius:

    Onko toisen iso palk­ka toiselta pois, jos kum­mal­lakin on ruokaa ja asunto?

    Raha tuo yhteiskun­nal­lista val­taa. Jos yhteiskun­nas­sa on val­tavia tulo­ero­ja ja yksit­täisille henkilöille on ker­tynyt val­tavasti omaisu­ut­ta, tämä tekee yhteiskun­nas­ta vähem­män demokraat­tisen. Syn­tyy taloudelli­nen eli­it­ti, joka on samas­sa ase­mas­sa kuin poli­it­ti­nen eli­it­ti sosial­is­ti­sis­sa mais­sa, eli tasa-arvoisem­pia kuin toiset. Eli ovat toiselta pois.

  34. “Palkkaerot todel­la paran­ta­vat talouden toim­intaa. Huip­pukyky­jen työ­panok­ses­ta on mak­set­ta­va paljon, jot­tei sitä haaska­ta tois­ar­voisi­in töi­hin ja mata­latuot­toisen työn on olta­va teet­täjälle hal­paa, jot­ta työtä olisi. Yhtä suuria henkilöko­htaisia tulo­ero­ja sen sijaan ei tarvita.”

    Palkkaerot vaikut­ta­vat vain jos palkkaro on tiedossa.
    Nykyään palkat ovat salaisia eikä työ­tover­it tiedä tois­t­en­sa palkko­ja eikä niitä anneta enää luottamusmiehillekään.

    Niin­pä tiedol­la ei ole enää saman­laista merk­i­tys­tä kuin vielä 70–80-luvulla.
    Kun palkat oli­vat tiedos­sa mon­es­takin syys­tä niin jo 10 pen­nin ero tun­tipalkois­sa vaikutti

    Nyt palkkaero näkyy vas­ta kun ero on sato­ja-tuhan­sia euro­ja ja vain kulu­tus­ta­so pal­jas­taa palkkaeron

  35. Osmo Soin­in­vaara: En ole näh­nyt SuperCelin veroil­moi­tus­ta, mut­ta kyl­lä ne tulot ovat luonteelta

    Super­cellin omis­ta­jien tulot ovat pääosin myyn­tivoit­toa. Yhtiö on toki mak­sanut palkkaakin, mut­ta omis­tus oli hajau­tunut mon­elle, joten suuri joukko työn­tek­i­jöitä ‚elleivät kaik­ki, hyötyivät.

    Mut­ta tuot­to tuli omis­tuk­sen myynnistä

    1. Super­Cellin tuot­to tuli omjaisu­u­den myyn­nistä, mut­ta mis­tä se omaisu­us tuli?
      Jos minä teen hirveästi töitä Tietokeino Oy:ssä ja jätän kaiken rahan yri­tyk­seen ja sit­ten joskus myyn koko yri­tyk­sen, se on kyl­lä työstä tul­lut­ta tuloa, vaik­ka kir­jataankin myyntivoitoksi.

  36. ” Teemu Selän­teelle kan­nat­taa mak­saa hyvin, sil­lä vaik­ka hänen paikalleen tuli­joi­ta riit­tää, yhtä hyvää ei saisi sen halvem­mal­la. Toisaal­ta Selän­teen tasoinen jää­pal­lopelaa­ja ei tien­aisi juuri mitään, kos­ka jää­pal­lo ei ole yleisöla­ji. Tätä tuot­tavu­u­den ja kor­vaa­mat­to­muu­den yhdis­telmää voi kut­sua vaik­ka markki­nae­htoisek­si palkaksi.”

    Selän­teen ura on hyvä esimerk­ki siitä, että huip­ul­la ole­va on erit­täin epä­ta­sainen tuottavuudeltaan. 

    Huip­pu­vu­osia sat­tuu har­voin , mut­ta kun ne on ripotel­tu tasais­es­ti uralle niin epäon­nis­tu­miset uno­hde­taan ja muis­te­taan vain noiden lois­tovu­osien teot ja se pitää miehen listoilla.

    NHL pelaa­jil­la on myös korkea jär­jestäy­tymisas­te ja niin­pä alal­la on koet­tu pitk­iä työ­tais­telui­ta, hyvä­tu­loisil­la pelaa­jil­la kun on varaa laiskotel­la vaik­ka koko kausi

    Työri­it­jen yksi kysymys on ollut palkkakat­to eli Selän­teen kaltaiselle tähdellekään ei halu­ta mak­saa jär­jet­tömiä palkko­ja ver­rat­tuna hil­jaiseen puurtajaan.
    NHL ei ole varaa mak­saa mitä tahansa ja niin­pä palkka­sum­maa rajoite­taan ja pyritään jaka­maan se tasaisemmin.

    Sama kos­kee yri­tys­täkin, palkka­sum­ma on siel­läkin rajoit­ta­va resurssi ja jos johdolle ja joillekin mak­se­taan suur­ta palkkaa niin se vähen­tää muiden saa­maa summaa

  37. Jonkin­lainen (julki­nen) yhteiskun­nalli­nen keskustelu tulo­eroista lie­nee yksi turhaut­tavim­mista aiheista seu­ra­ta. Tuo­ta keskustelua käy­dään niin todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneil­la ja huonoil­la argu­menteil­la, että ei voi kuin ihmetellä.

    Hel­poin­ta toki on syyt­tää äänekästä uskon­lahkoa, jon­ka mukaan kaik­ki tulo­erot ovat hyvästä, niistä ei voi olla mitään hait­taa, ja korkeam­mat tulot on vain oikeu­den­mukaises­ti ansait­tu. Mut­ta ei maltil­lisem­pi­enkaan näke­mys­ten edus­ta­jien ana­lyy­se­jä kyl­lä mitenkään voi kehua.

    Aloite­taan vaik­ka noiden tulo­ero­jen mit­taamis­es­ta. Yleen­sä keskustel­laan Gini-indek­sistä kun puhutaan tulo­ero­jen mit­taamis­es­ta. Ja jo tuo osoit­taa, että men­nään pahasti met­sään. Pitäisi ymmärtää, että tulo­ero ei ole mikään yksi­u­lot­teinen enem­män on hyvästä/pahasta suure. Pitäisi ymmärtää, että jonkin­laiset tulo­erot ovat vält­tämät­tömiä yhteiskun­nan toimin­nalle, samaan aikaan kuin toisen­laiset tulo­erot ovat haitallisia yhteiskun­nalle. Ja jos tulo­ero­ja mitataan mit­tar­il­la, mikä ei näe eroa noiden tulo­ero­jen välil­lä, mit­taus on täysin hyödytön­tä.

    Ehkä tämä pitää valaista esimerkil­lä. Tarkastel­laan kah­ta viiden hen­gen pop­u­laa­tio­ta. Seu­raavas­sa näi­den pop­u­laa­tioiden jäsen­ten tulot suuruusjärjestyksessä:

    1,2,3,4,5

    ja

    2,2,2,2,7

    Jos näp­päilin numerot oikein Exceli­in, noil­la pop­u­laa­tioil­la on täs­mälleen sama gini. Näke­myk­seni ei perus­tu for­maali­in matem­ati­ikkaan, talousti­eteeseen tai empiri­aan, mut­ta olen valmis lyömään jallupul­lon vetoa, että ensim­mäisessä yhteiskun­nas­sa menee parem­min. Jälkim­mäisessä yhteiskun­nas­sa on enem­män “huono­ja” tulo­ero­ja kuin ensim­mäisessä. Min­un mielestäni ne yhteiskun­nalle vält­tämät­tömät tulo­erot ovat suurien mas­so­jen tulo­ero­ja. Koulute­tun lääkärin ja insinöörin olisi hyvä saa­da enem­män palkkaa kuin ahtaa­jan. Huono tulo­erot taas ovat niitä, mis­sä taval­la tai toisel­la joku pääsee har­joit­ta­maan rent-seekingiä (Puhutaan nyt sit­ten dik­tatu­urista tai monop­o­liase­mas­sa olev­as­ta tietokoneen käyt­töjär­jestelmästä tai patent­ti­salkus­ta. Tai ahtaajasta. ).

    Eli tarvit­taisi­in jokin mit­tari, joka pystyy erot­tele­maan hyvän ja huonon tulo­eron toi­sis­taan. Jos esimerkik­si ginin sijaan sovitet­taisi­in edel­lisel­lä taval­la jär­jeste­tyt tulot suo­ralle pien­im­män neliö­sum­man menetelmäl­lä, tuo neliö­sum­ma ker­toisi jotain oleel­lista tulo­ero­jen muo­dos­ta enem­män kuin gini ja tietysti kul­mak­er­roin itse tulo­eroista. (Ei min­ul­la ole hajuakaan olisiko mah­dol­lisim­man pieni neliö­sum­ma hyvä. Siitä olen var­ma, että hyvin suuri neliö­sum­ma on huono)

    Toinen kysymys mitä pohdi­taan aivan liian vähän, on se, mis­tä ylipäätään syn­tyy se “oikeu­den­mukaisu­us”, mil­lä ansaitut korkeat tulot ovat ansait­tu­ja. Noah Smith­illä on aiheesta mainio blogikir­joi­tus, joten en kir­joi­ta siitä tämän enempää:

    http://noahpinionblog.blogspot.fi/2013/06/i‑get-what-you-get-in-ten-years-in-two.html

    Ja vaik­ka hyväksyt­täisi­in, että kaikille kuu­luu tuot­tavuuten­sa mukaan, päädytään suo­hon kun yritetään miet­tiä mitä yksilön tuot­tavu­us oikein tarkoit­taa. Ongel­ma kun on, että yksilön tuot­tavu­ut­ta ei voi mita­ta tai edes ajatel­la ilman ympäröivän yhteiskun­nan ja työn­jaon luo­maa kon­tek­s­tia. Tai toki voi, mut­ta tuol­la taval­la ajatel­tuna yksilön tuot­tavu­us on niin mität­tömän pieni ver­rat­tuna yhteiskun­nan jäsen­ten tuot­tavu­u­teen, että ei sitä oikein ole mielekästä pohtia. Jos joku on eri mieltä, voi men­nä kalsareis­sa met­sään ja alkaa miet­tiä miten saa ruokaa ja katon pään päälle. Met­al­lit pitää kaivaa maas­ta, eikä valmi­iden polku­jen tai tei­den käyt­tämi­nenkään tai­da olla hyväksyttävää. 

    Ja vaik­ka edel­lis­es­täkin päästäisi­in yli ja saataisi­in tuotet­tu lisäar­vo allokoitua “oikein” sen tuot­ta­jille, joudu­taan vielä pysähtymään miet­timään miten se lisäar­vo oikein määräy­tyy. Nykyisessä keskustelus­sa lisäar­vo olete­taan objek­ti­ivis­es­ti mitat­tavak­si suureek­si, joka tietyn uskon­lahkon hori­nois­sa vieläpä on hel­posti mitat­tavis­sa hin­nal­la. Mut­ta ei tuo noin mene. Lisäar­vo määräy­tyy täysin sub­jek­ti­ivis­es­ti, ja vielä niin, että se on osta­ja, ei “tuot­ta­ja” joka sen lisäar­von määrit­telee. Mata­lan tuot­tavu­u­den työk­si kut­su­taan töitä, joiden hin­ta on hal­pa. Samaan aikaan nuo voivat tuot­taa kuin­ka paljon tahansa kulut­ta­jan yli­jäämää. Lait­takaa sairaan­hoita­jat lakkoon ja ker­tokaa sit­ten, että nuo tekevät mata­lan tuot­tavu­u­den työtä. Jos resurssit allokoidaan hin­nan mukaan, niin ei ole mitään takei­ta, että kulut­ta­jan yli­jäämä mak­si­moituu. Ja kulut­ta­jan yli­jäämän kas­vat­ta­mi­nen (laa­jasti ymmär­ret­tynä) on kuitenkin ain­oa asia minkä vuok­si koko talousjär­jestelmä ja yhteiskun­ta on olemassa.

    Taisi tul­la vähän epäko­her­ent­ti avau­tu­mi­nen, ja tuskin kaik­il­ta kohdil­ta edes lop­pu­un asti mietit­ty. Min­ua vain ärsyt­tää tämän aihealueen keskustelun yleinen taso.(ei siis täl­lä pal­stal­la vaan yleis­es­ti) Eikä min­ul­la todel­lakaan ole vas­tauk­sia ylläole­vi­in ongelmiin.

  38. Krtek: Joo, insinöörien keskipalk­ka kun on säälit­tävät 4000 e kuukaudessa ja DI:llä 5000 e/kk, ei ole mil­lään varaa ottaa leppoisammin. 

    Nois­sa hom­mis­sa jois­sa tien­aa 4000–5000e/kk, ei pär­jää lep­pois­ta­mal­la. Toisin sanoen pro­jek­ti­man­ageri tai pää­su­un­nit­teli­ja ei voi mitenkään selviy­tyä omas­ta työstään otta­mal­la ren­nos­ti. Lisäk­si noi­hin lik­soi­hin päästään vas­ta tekemäl­lä 10v kun­nol­la duunia. 

    Toisin sanoen lep­pois­ta­jalle ei ole noi­ta hom­mia kos­ka niis­sä on aikataulut, joi­ta ei voi lep­pois­ta­mal­la pitää. 

    Tilanne on siis lääkäreil­lä ihan eri kun tuo­hon palkkata­soon men­nään heit­tämäl­lä heti valmis­tu­misen jäl­keen. Lisäk­si lääkärin työ­suorit­teet ovat ihan eri­laisia, poti­laskäyn­ti on keskimäärin mitä, jotain alle 20 min­u­ut­tia. Täm­möi­nen työ on äärim­mäisen help­po pätkäistä jostakin kohtaa poik­ki. On iha toinen asia jos joku läh­tee kesken tehdaspro­jek­tin lomaile­maan ja yrit­tää sit­ten kor­va­ta täl­laista lähti­jää jol­lakin varamiehelle. Tai jakaa yhden pää­su­un­nit­teli­jan hom­mia kahdelle miehelle.

    Ei siitä tule käytän­nössä juuri mitään.

  39. Osmo,

    eikös se Tietokeino Oy:n var­al­lisu­us ole nimeno­maan syn­tynyt sin­un pääo­masi ansios­ta? Pää on nykyisessä taloudessa isoin­ta pääomaa… 🙂

  40. Krtek: Joo, insinöörien keskipalk­ka kun on säälit­tävät 4000 e kuukaudessa ja DI:llä 5000 e/kk, ei ole mil­lään varaa ottaa leppoisammin.

    Nyky­työelämän lep­pois­tamis­varas­ta ylipään­sä tänään aamu-TV:ssä. Katkel­ma:

    olen val­men­tanut yri­tys­maail­mas­sa 20 vuot­ta … Jos ajatel­laan 20 vuot­ta sit­ten, 10 vuot­ta sit­ten, nykyti­lanne on aivan toinen. Vielä viisi vuot­ta sit­ten … asi­at ovat inte­si­fioituneet todel­la. Ihmisil­lä on työtä, tehtäviä, aina enem­män kuin sul­la on työaikaa. On ihan turha kuvitel­la kun hakee uut­ta työ­paikkaa, että saa sem­moi­sen työ­paikan jos­sa tehtävi­in on allokoitu oikea määrä työaikaa. 

    Yhdis­tä tuo­hon nyky­muodin mukaisen projektitoiminnan urakkaluonne:

    Jos han­kkeessa on tavoit­teet X, Y ja Z, firm fixed price ja sopimus­sakot, niin työ­sopimuk­si­in kir­jat­tu kk-palk­ka on silkkaa valkope­sua. Jos tavoit­teet eivät muuten täy­ty, työvi­ikot venyvät 50‑, 60- ja 70-tun­tisik­si ja tun­tipalk­ka laime­nee samaa tahtia. 

    Kuvit­telisin että saman­ta­paises­sa loukus­sa on muitakin kuin insinöörikun­taa. Ole­tan että esim. lääkärien palkkoi­hin sisäl­tyy päivystyk­set? Kun las­kee mitä vero­pro­gres­sion jäl­keen käteen jää ja vielä jakaa sen todel­lista tehtyä työ­tun­tia kohden, tulos on paljon vähem­män raflaa­va kuin iltapäiväle­htien sil­loin täl­löin julkaise­mat palkkaver­tailut (esim. täällä).

    Joo, kyl­lähän tässä hyväo­saisia ollaan, ja duu­ni on usein mie­lenki­in­toista ja usein ain­oas­taan henkises­ti raskas­ta, mut­ta ihan niin kirkas pil­ven kultare­unus ei ole kuin pelkkiä nimel­lis­brut­topalkko­ja tui­jot­ta­mal­la kuvit­telisi. Ja joo, ei se vero­pro­gres­sio ihan hir­muinen ole, mut­ta aina ne todel­liset tun­tipalkkaluke­mat vähän lässäyt­tävät närkästynyt­tä tun­nel­maa joka syn­tyy kun ver­rataan nimel­lispalkoin johonkin Liisa Laitosi­ivoo­jaan. Niin paljon on piilotettu.

  41. Tässä- ja lähiketjuis­sa on hyviä kommentteja.
    Pidän Hukkisen hypo­teesista korkei­den johta­japalkko­jen takana.

    Tcrown taas yrit­tää erot­tel­la ‘hyvät’ tulo­erot ‘huonoista’ — fik­su aloite sekin. Ainakaan minä en ole sitä mieltä etteikö joku Göran Sund­holm olisi ansain­nut joka sent­tiä miljoona­tien­esteistään. Mut­ta sit­ten pin­ta­puolin saman­näköiseen porukkaan tun­tuu piiloutu­van jos jonkin­laista koi­jaria ja keskinker­taisu­ut­ta. Min­ul­la ei ole valmista nyrkkisään­töä ‘huono­jen’ tulo­ero­jen seu­lomisek­si hyvistä, mut­ta asia on pohtimisen väärti.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos minä teen hirveästi töitä Tietokeino Oy:ssä ja jätän kaiken rahan yri­tyk­seen ja sit­ten joskus myyn koko yri­tyk­sen, se on kyl­lä työstä tul­lut­ta tuloa, vaik­ka kir­jataankin myyntivoitoksi. 

    Eli “pääo­mat­u­lo” on joskus aidosti “oman pään” tuot­ta­maa tuloa. 

    Kap­i­taalin verot­ta­mi­nen ei saisi johtaa dekapituaatioon.

  43. Sylt­ty: Nois­sa hom­mis­sa jois­sa tien­aa 4000–5000e/kk, ei pär­jää lep­pois­ta­mal­la. Toisin sanoen pro­jek­ti­man­ageri tai pää­su­un­nit­teli­ja ei voi mitenkään selviy­tyä omas­ta työstään otta­mal­la ren­nos­ti. Lisäk­si noi­hin lik­soi­hin päästään vas­ta tekemäl­lä 10v kun­nol­la duunia. 

    Toisin sanoen lep­pois­ta­jalle ei ole noi­ta hom­mia kos­ka niis­sä on aikataulut, joi­ta ei voi lep­pois­ta­mal­la pitää. 

    Höpö höpö 🙂 Siinä puhuu taas insinööri, jon­ka työ on niin val­ta­van vaikeaa, ettei kukaan muu ihmi­nen voi sitä koskaan tehdä.

    Lep­pois­ta­mal­la pär­jää val­lan main­iosti insinööri-hom­mis­sa, jois­sa mak­se­taan sit­ten vaik­ka tuplas­tikin tuo sum­ma. Pro­jek­tit voi pilkkoa ja jakaa eikä osaami­nen tai työn tehokku­us vaikka­pa puolipäiväisenä mihinkään häviä, painvas­toin. Jää aikaa välil­lä miet­tiäkin asioita.

    Täy­tyy taju­ta, että juuri korkeat palkat ja niiden nykyi­nen mitätön verot­ta­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat lep­pois­tamisen. Ei täysi­pain­oiseen elämään tarvi­ta vaik­ka mainit­tua 4000–5000e/kk palkkaa, alle puo­let siitä riit­tää. Mut­ta kun “osaa­jien” palkat ker­ran ovat noin val­tavia, niin lep­pois­te­taan sit­ten — ja jätetään tekemistä muillekin, työt­tömiä riit­tää. Har­mi vaan, että epäoikeu­den­mukaisten tulo­ero­jen vuok­si mata­lam­min palkatut joutu­vat paimaan töitä täy­det 40h viikos­sa tai ylikin. Ja se on väärin. Lisäk­si liian mata­la tuloveroaste osaltaan aiheut­taa nykyisen kestävyys­va­jeen — ja taas leikataan heikommilta.

  44. banaani:
    Mis­sä määrin 2000-luvun maail­mas­sa veropoli­ti­ikalla edes voidaan estää eri­ar­vois­tu­mista, jos sta­tus määräy­tyy yhä enem­män taloudel­lis­ten asioiden ulkop­uolel­la ole­vien asioiden suhteen?

    Eli ylisu­urille palkoille ei ole enää tarvet­ta, kohtu­ulli­nen kor­vaus jokaiselle riit­tää. Ja toisaal­ta ikuinen val­i­tus korkeista mar­gin­aaliv­ero­pros­en­teista voidaan lop­ul­takin unohta. 

    Joten lisätään reip­paasti tulovero­tuk­sen pro­gres­sio­ta, määrätään eläkekat­to ja pois­te­taan kestävyys­va­je. Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on pelastettu.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Super­Cellin tuot­to tuli omjaisu­u­den myyn­nistä, mut­ta mis­tä se omaisu­us tuli?

    Se ei tul­lut pelkästään jär­jet­tömän suurel­la työmääräl­lä, vaan ennen kaikkea sil­lä, että kyseiset henkilöt osasi­vat sijoit­taa työmäärän juuri oikeaan paikkaan ja tehdä oikei­ta päätök­siä ja valintoja.

  46. Koti-isä: Höpö höpö Siinä puhuu taas insinööri, jon­ka työ on niin val­ta­van vaikeaa, ettei kukaan muu ihmi­nen voi sitä koskaan tehdä.

    Oletko itse koskaan tehnyt projektityötä?

    Eihän kyse ole siitä, etteikö moni voisi tehdä samaa työtä vaan siitä, että jos toinen jatkaa siitä mihin ensim­mäi­nen jää, touhu menee todel­la paljon tehot­tomak­si. Jos kadun­lakaisi­ja vai­h­tuu niin ei siitä tarvitse käyt­tää mon­taa päivää ihmette­lyyn, että mites päin tämän har­jan pitää olla ja mitähän kaikkea pitäisi ottaa huomioon näitä katu­ja tal­lail­lessa. Kaik­ki tieto kyseis­es­tä pro­jek­tista kumu­loituu tek­i­jöi­den päähän. Ei sitä tietoa voi tuos­ta vain kaataa seu­raa­van kaverin päähän vaik­ka se olisi ihan yhtä hyvä tekijämies. 

    Pro­jek­tit voi pilkkoa ja jakaa eikä osaaminen

    Toisin sanoen et tiedä yhtään mitään asi­as­ta jos­ta puhut.

  47. Täy­tyy taju­ta, että juuri korkeat palkat ja niiden nykyi­nen mitätön verot­ta­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat lep­pois­tamisen. Ei täysi­pain­oiseen elämään tarvi­ta vaik­ka mainit­tua 4000–5000e/kk palkkaa, alle puo­let siitä riittää. 

    Heh. Taas yksi viisas, joka “tietää” paljol­lako sinäkin siel­lä takarivis­sä tulet toimeen.

    Mut­ta kun “osaa­jien” palkat ker­ran ovat noin val­tavia, niin lep­pois­te­taan sit­ten – ja jätetään tekemistä muillekin, työt­tömiä riit­tää. Har­mi vaan, että epäoikeu­den­mukaisten tulo­ero­jen vuok­si mata­lam­min palkatut joutu­vat paimaan töitä täy­det 40h viikos­sa tai ylikin. Ja se on väärin. Lisäk­si liian mata­la tuloveroaste osaltaan aiheut­taa nykyisen kestävyys­va­jeen – ja taas leikataan heikommilta. 

    Voisiko joku nyt vielä vähän ava­ta tätä logi­ikkaa? Siis toisaal­ta “alle puolel­la” 4–5000 e/kk palka­s­ta (san­o­taan nyt vaik­ka 2000 e/kk) elää täysi­pain­oista elämää, mut­ta sit­ten kuitenkin mata­lam­min palkatut (san­o­taan nyt vaik­ka, kas, 2000 e/kk) joutu­vat tekemään peräti nor­maalin työvi­ikon voidak­seen elää samaa täysi­pain­oista elämää.

    Ei tästä nyt oikein pääse muuhun lop­putu­lok­seen kuin siihen, että kukaan ei saa ansai­ta enem­män kuin mää, ja mieluiten vielä ruskeat mao-puvut kaikille.

  48. Koti-isä: Joten lisätään reip­paasti tulovero­tuk­sen pro­gres­sio­ta, määrätään eläkekat­to ja pois­te­taan kestävyysvaje. 

    …ja edesaute­taan palkko­jen mak­sun piilot­tamista veroparati­i­sei­hin kaikenkar­vaisil­la tavoilla. 

    Kestävyys­va­je olisi joo syytä pois­taa, mut­ta ehdot­ta­masi toimen­piteet ei siihen auta.

  49. Lep­pois­t­a­mi­nen kuul­lostaa kyl­lä minus­takin siltä että ei kil­pail­la markki­noil­la eli käytän­nössä kurjistutaan. 

    Kun kuulen tämän teo­ri­an lep­pois­tu­im­si­es­ta alan hie­man jo epäil­lä myös kansalais­palkkaa. Ehkä kansalais­palkkaan siir­tymi­nen johtaisi siihen että suurin osa ihmi­sistä alka­isi lep­pois­taa ja lep­pois­t­a­mi­nen kus­tan­net­taisi­in sit­ten sup­pean ei-lep­poisan väestön selkä­na­has­ta, jolle hiukan nau­reskeltaisi­in niin kuin venäläiset kireille sak­salaisil­la venäläi­sis­sä klassikoissa.

    Kansalais­palkkaa nos­tet­taisi­in joka vaalien jäl­keen kun demokra­tia degen­eroi­tu­isi jonkin­laisek­si kansalais-kor­rup­tiok­si mis­sä puolueet ostaisi­vat ääniä kansalais­palkan koro­tuslu­pauk­sil­la, jot­ka sit­ten ei-lep­poisa vähem­mistö mak­saisi, kunnes väisty­isi takavasem­paan eli etelära­jan yli.

  50. Sylt­ty: Oletko itse koskaan tehnyt projektityötä?

    Eihän kyse ole siitä, etteikö moni voisi tehdä samaa työtä vaan siitä, että jos toinen jatkaa siitä mihin ensim­mäi­nen jää, touhu menee todel­la paljon tehottomaksi.

    Nykyään yhä merkit­tävämpi osa kaik­ista töistä on pro­jek­timuo­toisia. Ja hyvä niin. Ne mah­dol­lis­ta­vat myös jous­ton, puolin ja toisin. Tarkku­udeltaan riit­tävä ajankäytön mit­tari on vuos­i­työai­ka. Toki ne vaa­ti­vat osaamista myös organ­isoin­tipuolel­la. Jos pro­jek­tin osana on tehtäviä, joi­ta voi tehdä ain­oas­taan yksi ihmi­nen, tyyli­in joka ain­ut viralli­nen työpäivä tarkasti kel­lo 8–16, jotain on pahasti pielessä.

  51. Koti-isä: Pro­jek­tit voi pilkkoa ja jakaa eikä osaami­nen tai työn tehokku­us vaikka­pa puolipäiväisenä mihinkään häviä, painvastoin.

    Ehdotan, että peru­s­tat pro­jek­tin, jos­sa kir­joite­taan maail­mankir­jal­lisu­u­den mes­tari­teok­si­in kuu­lu­va romaani, aiheena esimerkik­si Siro­la-opis­ton vel­hok­oulun demokraat­ti­nen työn­jo­hdon suun­nit­telu. Kos­ka kir­joi­tustyö on help­po pilkkoa ja kaik­ki osal­lis­tu­jat ovat yhtä hyviä ja arvokkai­ta, voit hom­ma­ta vaik­ka sata kir­jail­i­jaa, jot­ka jokainen kir­joit­ta­vat kolme sivua. Nämä sit­ten laite­taan yhteen kir­jak­si, jon­ka myyn­ti­t­u­loil­la kaik­ki saa­vat kohtu­ullisen toimeen­tu­lon. Asi­akkaatkin var­maan osta­vat mielu­um­min täl­laisia sol­i­daarisia teok­sia kuin jonkun yhden Rowlin­gin mon­im­iljonäärik­si teke­viä kap­i­tal­is­tis-monop­o­lis­tisia tekeleitä.

    Ei muu­ta kuin tekemään!

    Ai niin: Siro­la-opis­to tosin on nykyään bis­neskon­fer­enssikeskus ja golfk­lu­bi, mut­ta älä anna sen häiritä.

    (Pahoit­te­len, taidan ruokkia trollia.)

  52. Demokra­ti­as­sa on mah­do­ton­ta, että yhteiskun­nan pelisään­nöt toimi­vat kansan suur­ta enem­mistöä vas­taan. Väki­val­tainen val­lanku­mous ei ole toden­näköi­nen eikä edes tarpeen, kos­ka val­lanku­mouk­sen voi tehdä vaal­i­u­urnil­la. Ongel­mana on, ettei kukaan oikein osaa sanoa, mitä kas­vavalle eri­ar­vois­tu­miselle pitää ja voi tehdä. 

    Yksi ongel­ma tässä ajat­telus­sa on se, että kun elämme globaalis­sa taloudessa, ei ole mitään vaal­i­u­ur­nia, joil­la globaali poli­it­ti­nen val­lanku­mous voitaisi­in hoitaa. Jos maas­sa X äänestäjät halu­a­vat muut­taa pelisään­töjä tasaisem­man tulon­jaon suun­taan, niin sit­ten siinä häviävät korkea­t­u­loiset lähtevät maa­han Y ja X menet­tää kokon­aan sen kul­ta­mu­nia muni­van kanansa. 

    Tai riit­tää, että korkea­t­u­loiset vain uhkaa­vat lähteä, minkä vuok­si minkään maan demokraat­tis­es­ti val­i­tut eivät lop­pu­pelis­sä sit­ten uskallakaan muut­taa pelisään­töjä, vaan paina­vat ham­paat irvessä yhden vai­h­toe­hdon poli­ti­ikalla jopa sil­loinkin, kun tun­te­vat sen ole­van moraalis­es­ti väärin ja vas­toin sitä, mitä kansalaiset haluaisivat. 

    Ja kun tähän sop­paan yhdis­tetään vielä taloudel­lisel­la val­lal­la edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian mallis­sa ostet­ta­van poli­it­tisen val­lan, niin lop­putu­lok­se­na voi hyvinkin olla umpiku­ja, jos­ta nor­maalit kansal­lis­val­tion tasol­la har­joitet­ta­van demokra­t­ian mekanis­mit eivät tar­joa ulospääsyä. 

    Yht­enä keinona siihen, miten voit­ta­ja vie kaiken sys­teemiä voisi lieven­tää, olisi minus­ta kopio­suo­jaus- ja patent­tisään­tö­jen lieven­tämi­nen. Maini­tun Selän­teen huip­putu­lot johtu­vat ennen kaikkea hänen lajin­sa vetämästä tv-rahas­ta. Jos tv-jääkiekkoa ei voisi monop­o­lisoi­da tek­i­jänoikeuk­sien avul­la, jääkiekkoon ei vir­taisi samaa rahamäärää (mut­ta se tuot­taisi edelleen saman määrän viihdet­tä) eikä siten pelaa­jien palkat olisi niin jär­jet­tömän suuria. Sama kos­kee minus­ta muitakin sisällöntuotantoaloja.

  53. Koti-isälle pari kysymys­tä projektityöstä:

    Jos pilkkomi­nen ja töi­den jatkami­nen on noin help­poa, mik­sikähän STUK on niin huolestunut AREVA:n suun­nitelmista vähen­tää Olk­ilu­odon työ­maal­ta (ulko­maista) pro­jek­tiväkeä ja kor­va­ta hei­dät suomalaisilla?

    Mik­si­hän raken­nus­pro­jek­tien ketjut­tamista pide­tään yleis­es­ti yht­enä huonon rak­en­tamis­laadun syynä?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Super­Cellin tuot­to tuli omjaisu­u­den myyn­nistä, mut­ta mis­tä se omaisu­us tuli? 

    Super­Cellin omis­ta­jatyön­tek­i­jöi­den rahat tuli­vat yri­tyk­sen myymis­es­tä toiselle yri­tyk­selle, joka mak­soi rahat olete­tus­ta tuo­to­s­ta tulevaisuudessa.

    Mitään sel­l­aista tuotet­ta ei Super­Cell ole tehnyt, jon­ka myymis­es­tä kulut­ta­jille nuo rahat oli­si­vat tulleet.

  55. Insinööritöis­sä tyyp­il­lis­es­ti lep­pois­te­taan pitämäl­lä taukoa työ­paikan tai pro­jek­tin vai­h­dok­sen yhtey­dessä. Myös isyy­sai­ka on suosit­tua lep­pois­tami­saikaa. Kyl­lä se ihan oikeasti onnistuu.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Super­Cellin tuot­to tuli omjaisu­u­den myyn­nistä, mut­ta mis­tä se omaisu­us tuli?
    Jos minä teen hirveästi töitä Tietokeino Oy:ssä ja jätän kaiken rahan yri­tyk­seen ja sit­ten joskus myyn koko yri­tyk­sen, se on kyl­lä työstä tul­lut­ta tuloa, vaik­ka kir­jataankin myyntivoitoksi.

    Super­cell on yhtiö ja sil­lä on osakkei­ta ja oma pääo­ma, joka on tul­lut omis­ta­jil­ta eli kyl­lä omaisu­us on tul­lut oamis­ta­jil­ta. Sehän on voin­ut olla hyvin min­i­maa­li­nen , se taas merk­istee, että myyn­tivoit­to on vain suurempi.

    Eikä tuos­sa työstä mak­set­tu vaan peli-ideas­ta, jol­la nähti­in ole­van suuri tule­vaisu­us eli todel­lisu­udessa mak­set­ti­in tule­vaisu­u­den tuotoista.

    Ratkai­sevin tek­i­jä mene­tyk­sessä on, että on oikeaan aikaan oike­as­sa paikassa

  57. Anonyy­mi:
    Pelin­tek­i­jät tekevät miljoo­nia kos­ka heil­lä on tek­i­jänoikeuslakien ansios­ta monop­o­li sille tuot­teelle mitä he sat­tuvat tekemään. Ilman sään­te­lyä pelin hin­ta olisi tasan nolla…

    Aamuh­e­sarin viit­taus Sum­mersin stag­naa­tioa­jatuk­si­in pani miet­timään maail­man suuria muu­tok­sia jot­ka voisi­vat olla perus­ta­van­laa­tuis­es­ti maail­man­talouden nyky­hyy­tymiseen vaikut­ta­mas­sa. Yksi suuri ilmiö on tietysti van­henevan väestön hillitön säästämi­nen mm. Kiinas­sa, huoli­mat­ta siitä että rahaa ei voi syödä.

    Mut­ta toinen suuri ilmiö — ja Anonyymin hyvä point­ti liit­tyy siihen — on että piratis­mi on irroit­ta­mas­sa ainee­ton­ta talout­ta aineel­lis­es­ta taloud­es­ta. Toisaal­ta ainee­ton­ta hyvää riit­tää kaikille rajat­tomasti, mut­ta ainee­ton­ta hyvää tuot­ta­mal­la ei pysty enää ansait­se­maan niitä pelimerkke­jä joil­la aineel­lista hyvää voisi ostaa.

    Vaik­ka aineelli­nen tulon­jako onkin oma matop­urkkin­sa sekin, aineet­toman tulon­jaon irtoami­nen aineel­lis­es­ta tulon­jaos­ta tuot­taa sopeu­tu­mis­vaikeuk­sia varsinkin siel­lä mis­sä maid­en välisessä työn­jaos­sa on (ennen vapaan kopi­oitavu­u­den läpimur­toa) erikois­tut­tu aineet­tomaan tuotan­toon, ns. “osaamiseen”.

    Minkähän­lainen aineel­lisen työn­jaon maail­ma tästä kaksi­na­pais­tu­mis­es­ta seu­raa sit­ten kun uudelleen­jär­jeste­lykivut on käy­ty läpi? Jos siis het­kek­si jät­tää sivu­un aineet­toman maail­man dynami­ikan, jos­sa jokainen tekee kyky­jen­sä mukaan ja kaik­ki saa­vat tarpei­den­sa mukaan. 

    Sulkeu­tuuko Suo­mi aineel­lis­es­ti omavaraisek­si, niin että syödään koti­maista ruista, asu­taan rin­ta­mami­estalois­sa (ja kat­so­taan Youtubesta maail­man kaik­ki musi­ikkivideot), ja läm­mitetään puil­la? Vai löytääkö Suo­mi suh­teel­liset etun­sa aineel­lises­sa maail­mankau­pas­sa, tai itkee ja löytää? Vai löy­tyvätkö elämisen eväät jotenkin kuitenkin aineel­lisen-aineet­toman rajap­in­nas­ta, jonne eriy­tymis­es­tä huoli­mat­ta mah­tuu paljon kuhi­naa sin­nekin? Esimerkik­si: pait­si “hauskim­mat kotivideot” vapaas­sa lev­i­tyk­sessä tule­vat ole­maan myös “parhaat CAD-ohjel­mat”, ja uusia suh­teel­lisia etu­ja tulee ehkä syn­tymään hyvä koulu­tus / parhaat CAD-ohjel­mat ‑rajap­in­nas­sa, tosin niiden on sit­ten paras­ta olla aineel­lisen, ei-kopi­oita­van tuotan­non suh­teel­lisia etuja.

    Kun­han ääneen ajattelen…

  58. Koti-isä: Lep­pois­ta­mal­la pär­jää val­lan main­iosti insinööri-hommissa, 

    Pär­jää het­ken, mut­ta seu­raavis­sa yyteis­sä jää sit­ten kokon­aan ilman, ja joku muu suun­nilleen osaa­va saa vaan lisää tekemistä, pakko­han sen on ehtiä hoitaa tuon puo­livi­ikkoisenkin työt. Vaik­ka teo­ri­as­sa olisi oike­as­sa, ihmis­ten välisessä toimin­nas­sa on pakko vähän pela­ta var­man päälle mitä tulee tois­t­en reak­tioi­hin, kun niil­lä on val­ta päät­tää elannostasi.

  59. Kiin­nos­ta­va näke­mys lääkärin työa­jan hal­lit­tavu­ud­es­ta, kun­pa se olisikin tot­ta. 20 min pätkät on tietysti suun­nitel­man mukaan help­po pistää poik­ki. Vaan entäpä kun usein 20 min pätkälle laitet­tu hom­ma onkin mon­imutkainen ja sen hoit­a­mi­nen viekin 40 min tai enem­män. Ja se joka kär­sii hom­man hoita­mis­es­ta huonos­ti on ihmi­nen. Kuten myös se joka vihaise­na odot­taa oven toisel­la puolen. Lisäk­si labrat ja kuvauk­set, kir­jauk­set, lähet­teet palaut­tei­neen ja lausun­not. 5 min­u­ut­ti­in bud­je­toidut puhe­li­na­jat, jot­ka eivät ikinä pysy ajassaan.

  60. Mikko Kivi­ran­ta: Ainakaan minä en ole sitä mieltä etteikö joku Göran Sund­holm olisi ansain­nut joka sent­tiä miljoona­tien­esteistään. Mut­ta sit­ten pin­ta­puolin saman­näköiseen porukkaan tun­tuu piiloutu­van jos jonkin­laista koi­jaria ja keskinker­taisu­ut­ta. Min­ul­la ei ole valmista nyrkkisään­töä ‘huono­jen’ tulo­ero­jen seu­lomisek­si hyvistä, mut­ta asia on pohtimisen väärti.

    Mon­tako Sund­holmia porukkaan mah­tuu? Veikkaan, ettei kauhean mon­taa. Lisäk­si lie­nee selvää, ettei mies tee tuo­ta rahan perässä vaan kos­ka pitää siitä.
    Eli tilanne on sel­l­ainen, että korkei­ta tulo­ja saa enim­mäk­seen sel­l­aiset, jot­ka eivät niitä ansait­sisi vaan esimerkik­si ulos­mit­taa­vat näen­näistä mut­ta väärää arvoaan tai hyö­tyvät huonos­ta työn­jaostan tai muus­ta jär­jestelmän epäko­hdas­ta, joka aset­taa hei­dät täl­laiseen ase­maan. Pienem­pi vähem­mistö on sel­l­aisia, jot­ka ehkä ansait­si­si­vat nuo tulot, mut­ta he eivät oikeas­t­aan niitä sen suurem­min halua tai tarvitse.

    Minus­ta noi­ta tulo­ero­ja ei ainakaan korkei­den tulo­jen osalta tarvitse sinäl­lään seu­loa vaan kaikkia voitaisi­in suit­sia, kos­ka kukaan ei nois­sa tulolu­okissa varsi­nais­es­ti kär­si, vaik­ka joillekin ehkä tehtäisi­in tuol­ta osin vääryyttä.

  61. jukkaaaku­la: Tämä kuva kuvaa sitä miten korkeat tulo­erot saat­ta­vat aiheut­taa sää­tykier­ron hitautta.

    Blo­gauk­sen ensim­mäisen väit­teen osalta käsit­tääk­seni on nimeno­maan tutkimusti­etoa päin­vas­tais­es­ta, eli että insen­ti­ivi ei tipu tulo­ero­jen pienu­ud­es­ta tai korkeas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. (Väite itsessään­hän on vain talous­teo­ri­an peru­so­le­tus homo eco­nom­icuk­ses­ta, joka osoit­tau­tuu virheel­lisek­si mon­es­sa muus­sakin reaal­i­maail­man tilanteessa.)

    Mikko Kivi­ran­ta: Kun­han ääneen ajattelen…

    Huomionar­voista on se, että suorit­ta­va työ on myös ilman tek­i­jänoikeusmo­nop­o­lia tekemisen arvoista. Muusikotkin tekevät rahansa keikkaile­mal­la. Työn teet­tämi­nenkin kan­nat­taa, jos sen tekem­i­nen yleen­säkin kannattaa.

    Sen vuok­si onkin niin surullista nähdä tuotan­non siir­toa Kiinaan: pait­si, että tieto­taito syn­tyy ja siir­tyy tekemäl­lä, niin vaikkei näin olisikaan, päädytään tääl­lä elämään tek­i­jänoikeudel­lises­sa tai muus­sa keinotekoises­sa suun­nit­telu­mo­nop­o­lis­tises­sa kuplas­sa, joka ei nojaa mihinkään ja jon­ka tulok­set ovat hel­posti kopioitavissa.

  62. Eiköhän se ole selvää tässä vai­heessa, että mas­si­iviset tulo­erot aiheutu­vat IPR:stä.

  63. Tiedemies:
    Eiköhän se ole selvää tässä vai­heessa, että mas­si­iviset tulo­erot aiheutu­vat IPR:stä.

    Tot­ta, mut­ta kuka oikeasti halu­aa luop­ua IPR:stä, kun sen luop­umis­es­ta pääasial­lis­es­ti tuli­si­vat hyö­tymään kiinalaiset ja muut halpamaat?

  64. Yrit­täjän tai johta­jan rikas­tu­misen hyväksyt­tävyys saisi riip­pua myös siitä, mihin hän ylimääräiset rahansa käyttää.

    Ainakin Oulun seudun uus­rikkaat ovat sijoit­ta­neet yli sata miljoon­aa alueen yri­tyk­si­in ja mon­et toimi­vat akti­ivis­es­ti yrit­täjien tukena.

    Onhan se kur­jaa, kun joku rikas­tuu, mut­ta onko se väärin? Suo­mi on pääo­maköy­hä maa, minkä tuo For­tu­min kaup­pa taas osoitti.

  65. Sylt­ty:

    Tiedemies:
    Eiköhän se ole selvää tässä vai­heessa, että mas­si­iviset tulo­erot aiheutu­vat IPR:stä.

    Tot­ta, mut­ta kuka oikeasti halu­aa luop­ua IPR:stä, kun sen luop­umis­es­ta pääasial­lis­es­ti tuli­si­vat hyö­tymään kiinalaiset ja muut halpamaat?

    IPR:stä luop­umi­nen rikkoisi hin­tamekanis­min aineet­toman työn osalta. Pitkäl­lä tähtäimel­lä ei ole edes Kiinan etu jos resurssien allokoin­nin ohjaus heikke­nee. Muu­tosvai­heessa toki ne maat kär­sivät joil­la on pitkä ‘osaamiseen investoin­nin’ his­to­ria ja ne hyö­tyvät joil­la ei ole. Mut­ta turha olet­taa etteikö myös Kiinas­ta ala vyöryä (ja vyöry jo) keksin­töjä ja insinööriosaamista.

    IPR:stä luop­umisel­la olisi myös hyviä vaiku­tuk­sia, joi­ta tietenkin pitää pun­taroi­da suh­teessa edelliseen.

    Pitää myös huo­ma­ta että Kiinan suurin (väli­aikainen) hyö­ty tulisi aineet­toman ja aineel­lisen talouden rajap­in­nas­ta, eli niiden hyödykkei­den suh­teen joi­ta ei voi kopi­oi­da rajat­tomasti ja joiden valmis­tuk­ses­sa Kiinal­la on etu, mut­ta joiden tekem­i­nen vaatii ‘osaamista’. Kiina taloute­na hyödy sen enem­pää kuin Suomikaan esim. siitä seikas­ta että kaik­ki maail­man musi­ik­ki on ilmaisek­si kuun­neltavis­sa, vaik­ka kiinalais­artis­tit saa­vatkin tulo­ja enää keikkailusta.

    Eri asia on sit­ten pystyykö IPR:ää valvo­maan, tai vaati­iko se sem­moi­sen poli­isi­val­tion jota kukaan ei halua. Jos ei pysty, teol­lisu­us­tuotan­nos­sa var­maan palataan 1800-luvun käytän­töi­hin: tekniset ratkaisut pyritään salaa­maan tai piilot­ta­maan, tai myy­dään vain ‘luotet­taville’ tahoille. Vaikeak­si sekin menisi. IPR-jär­jestelmän tarkoi­tushan on nimeno­maan kan­nus­taa avoimuu­teen ja tiedon levit­tämiseen, mikä ker­ran­nais­vaiku­tuksi­na tuot­taa uut­ta hyv­in­voin­tia. Täl­läkin het­kel­lä kaik­ki 17 vuot­ta van­hem­mat tekniset ideat on luet­tavis­sa patent­ti­ti­etokan­noista ja kenen hyvän­sä vapaasti käytettävissä.

    Huo­maan että ajat­telua selkeyt­tää kun tekee jaon:
    1 — voit­top­uolis­es­ti ainee­ton talous (musi­ik­ki, pelit …)
    2 — voit­top­uolis­es­ti aineelli­nen talous (vaki­in­tunut osa maat­aloud­es­ta, teol­lisu­ud­es­ta j.n.e joka ei kehity)
    3 — noiden kah­den rajap­in­ta (suun­nit­telu ja insinöörityö).

    1. Kos­ka Kiina ei kun­nioi­ta patent­te­ja, nyky­isin jätetään paljon keksin­töjä paten­toimat­ta vja pide­tään ne salaisi­na. Jos paten­teista on tehokku­ustap­pi­oi­ta, tiedon pitämis­es­tä salaise­na syn­tyy vielä enem­män haittaa.

  66. Tiedemies:
    Eiköhän se ole selvää tässä vai­heessa, että mas­si­iviset tulo­erot aiheutu­vat IPR:stä.

    Toki IPR aiheut­taa tulo­ero­ja, mut­ta näk­isin kyl­lä muut asi­at merkit­tävämp­inä mas­si­ivisimpi­en tulo­ero­jen tek­i­jöinä, lähin­nä rahoi­tussek­torin holti­ton paisum­i­nen ja globaalien suuryri­tys­ten koon kas­vami­nen. Kumpikin sinän­sä poli­it­tis­ten val­in­to­jen tuloksia.

    Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta kuka oikeasti halu­aa luop­ua IPR:stä, kun sen luop­umis­es­ta pääasial­lis­es­ti tuli­si­vat hyö­tymään kiinalaiset ja muut halpamaat?

    Tämä kuu­lostaa kovasti siltä, että yrität sanoa, että on paha asia, jos hal­pa­maat hyö­tyvät paljon ja me vain vähän.

  67. tcrown:

    Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta kuka oikeasti halu­aa luop­ua IPR:stä, kun sen luop­umis­es­ta pääasial­lis­es­ti tuli­si­vat hyö­tymään kiinalaiset ja muut halpamaat?

    Tämä kuu­lostaa kovasti siltä, että yrität sanoa, että on paha asia, jos hal­pa­maat hyö­tyvät paljon ja me vain vähän.

    Sylt­ty edus­taa käsitääk­seni valmis­tavaa vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, joka ei kuu­lu kat­e­go­ri­aan “hyö­tyy vähän”,vaan mah­dol­lis­es­ti kat­e­go­ri­aan “menet­tää aivan perhanasti”. 

    Tuos­sa Suomen laskemises­sa yhdek­si laatikok­si joka “hyö­tyy vähän”, plus­saat MuTu:lla yhteen sen­ta­paisia hyö­tyjä kuin “Niilo Neropat­ti löytää kaiken wikipedi­as­ta” ja hait­to­ja kuin “Tauno Teol­lisu­us­du­u­nar­in täy­tyy alen­taa palkkansa hikipa­ja­maid­en tasolle”. Tulos on yhtä luotet­ta­va kuin laskea yhteen kol­men appel­si­inin mene­tys ja kah­den ome­nan voitto.

    Vai­h­toe­htoisia kehi­tyskulku­ja (ja kaiken­laisia ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia) on hir­muinen määrä, ja valmis­taval­la teol­lisu­udel­lakin on, en tiedä, ehkä muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin hikipa­jais­tua tai kuol­la pois. Mut­ta aika pat­tiar­al­laa suorin var­taloin heität tuon “hyö­tyy vähän” ‑arvion. Espan­jan työt­tömyys­lu­vuista saa mallia kuin­ka “kivut­tomasti” sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la sope­du­taan edes van­han vau­raan Euroopanosan sisällä.

    Väli­aikainen tran­si­tio­han tuo tietysti vain on.

  68. Mikko, en tuos­sa esit­tänyt omia argu­ment­te­jani. Ihmettelin vain Syl­tyn muo­toilua, jon­ka osaan tulki­ta kahdel­la taval­la. Joko vähän kir­jaimel­lisem­min niin kuin tuos­sa yllä ehdotin, tai hie­man vähem­män kir­jaimel­lis­es­ti, eli Kiina ja muut hal­pa­maat hyö­tyvät paljon, ja län­si­maat kär­sivät enem­män tai vähemmän. 

    Kumpikin väite on min­un mielestäni vähän eriskum­malli­nen, ja pitää sisäl­lään sitä laatikoin­tia mis­tä min­ua syytät. Ensim­mäistä voisi jopa kuva­ta vas­ten­mielisek­si, toinen taas, no, min­un mielestäni jos joku väit­tää että jokin monop­o­li lisää yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia, todis­tus­taak­ka on kyl­lä tuon väit­teen esit­täjäl­lä. Ja todis­tu­saineis­toa on näkynyt aika vähän. Se on toki selvää, että monop­o­lin halti­ja kär­sii jos monop­o­li ote­taan pois.

  69. tcrown:
    Kumpikin väite on min­un mielestäni vähän eriskum­malli­nen, ja pitää sisäl­lään sitä laatikoin­tia mis­tä min­ua syytät. 

    Myön­netään.

    …no, min­un mielestäni jos joku väit­tää että jokin monop­o­li lisää yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia, todis­tus­taak­ka on kyl­lä tuon väit­teen esittäjällä.

    - Val­tion väki­val­ta­mo­nop­o­li, rosvopa­ronien sijas­ta (OK, proof omitted)? 

    - EKP:lle myön­net­ty monop­o­li eurosetelei­den painamiseen? (Proof omitted)

    - Henkilöau­ton rek­isteröidylle omis­ta­jalle myön­net­ty monop­o­li auton käyt­töön, jota yhteiskun­ta valvoo siinäkin tapauk­ses­sa että joku kol­mas osa­puoli saa auton tiirikoitua itselleen? (Proof omitted)

    - Radioak­ti­ivis­ten ainei­den käsit­te­ly- ja käyt­tö­mo­nop­o­li (yli 1MBq läh­teet), jon­ka STUK myön­tää asian­mukaisen tutkin­non suorit­taneille? (Proof omitted)

    Mielestäni: kysymys ovatko IPR-oikeudet hyödyk­si vai haitak­si vaatii pureu­tu­mista syvem­mälle kuin peukalosään­nön “Monop­o­li => Paha” käyt­töä. Kumpaan suun­taan vaa­ka kallis­tuu, riip­puu mielestäni jopa jär­jestelmän toteut­tamis­ta­van yksi­tyisko­hdista enem­män kuin siitä että sys­teemi­in voi ripus­taa kyltin “monop­o­li”.

    Ja todis­tu­saineis­toa on näkynyt aika vähän. 

    Joo, vään­simme kät­tä toises­sa säi­keessä siitä mikä kel­paa “todis­teek­si”.

Vastaa käyttäjälle Rolling Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.