Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2013

Lau­tasaaren kaava

Lis­tan mukaan. taas yksi työ­paikka­tont­ti asun­noille. Näin syn­tyi taas  15750 ker­rosneliötä asun­to­tuotan­toa. Tai pieni osa tästä tulee muuhun käyttöön.

Toim­inta­su­un­nitel­ma

Pöy­dälle viikok­si. Tuhti paketti.

Telakkaran­nan kaava

Riita kos­ki Kor­jaa­mon käyt­tö­tarkoi­tus­ta. Kaavoite­taanko se kult­tuurikäyt­töön (Elmu) vai kau­pal­liseen käyt­töön, joka ei saa olla päivit­täis­tavarakaup­pa. Kaupungilla ei ole aikei­ta rahoit­taa Elmun han­ket­ta ja virkemiehet pelot­te­liv­at, että kaavamääräys estää koko alueen toimin­nan. Minus­ta täl­lainen päätös kuu­luu kaupung­in­hal­li­tuk­sen tehtäväk­si. Jos me kaavoita­mme siihen joko kult­tuuria tai hotellin, on selvä, ettei siihen tule kult­tuuria, kos­ka raken­nuk­sen omis­ta­jan taloudel­liset vaa­timuk­set tietysti nou­se­vat. Pää­timme Moi­sion esi­tyk­ses­tä äänin 5–4 että käyt­tö rajataan kult­tuurikäyt­töön. Vähem­mistössä kok ja ps.

Vasem­mis­toli­iton edus­ta­ja ehdot­ti tä’ydennyksenä, että kaavamerkin­nän tarkoituk­se­na on mah­dol­lis­taa Elmun toim­inta alueella.

Lisät­ti­in äänin 6–3. Rin­ta­mat vähän hajo­si­vat, kun ei oikein ymmär­ret­ty, mikä tämän lisäyk­sen tuot­ta­ma lisäin­for­maa­tio oli.

45000 ker­rosneliötä

 Jätkäsaaren puuko­rt­telin kaava

Läpi yksimielis­es­ti. Har­mitelti­in vähän huonoa kaupunkiku­vaa, kos­ka kat­ua vierus­taa pysäköin­ti­laitok­sen kahdek­san metriä korkea seinä. 32500 kerrosneliötä. 

Folkhäl­sanin kaa­va Ruskdeasuolla

Läpi yksimielis­es­ti. 7500 kerrosneliötä

Kon­tu­lan ostoskeskus

Lis­tan mukaan, 22100 kerrosneliötä

Toinenkin kaa­va kontulassa

Ker­rosta­lo van­ho­jen väli­in. (3150 ker­rosneliötä) Kyl­lä on alue kaavoitet­tu maa­ta haaskaten.

Vuosaaren kaa­va

10300 ker­rosneliötä. Tämä oli vain lausun­to­jen jäl­keen uud­estaan tarkasteltavana.

Vetu­ri­tie

Hyväksyt­ti­in esi­tys, mut­ta lisät­ti­in esi­tyk­ses­täni kan­ta, että olisi parem­pi rak­en­taa ker­ral­la kuin vaiheittain.

Fil­lar­ipysäköin­nin ohjelma

Lis­tan mukaan. Asi­at menevät eteenpäin

 Hyvä kok­ous, 107 700 kerrosneliötä.

 

 

 

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2013”

  1. “Puuko­rt­telin” pysäköin­ti­laitos on kaiken lisäk­si var­maankin aidon rehellis­es­ti teräsbetonirakenteinen…

    Jos näin on, voisi oikeasti harki­ta eikö surkuhu­paisan iron­ian sijas­ta voisi käyt­tää puu­ta siel­lä mihin se oikeasti sopii eikä väk­isin ajaa pöljää mukaekol­o­gista suo­ma­laista met­säk­lus­teridesignea paikkoi­hin jois­sa sil­lä ei ole luon­nol­lisia edellytyksiä.

  2. Kaupun­gin tas­apain­oinen kehi­tys huolestut­taa. Jos alueelle jää vain asun­to­ja, tarkoit­taa se käytän­nössä palvelu­iden kui­h­tu­mista. Sen takia on äärim­mäisen tärkeää, että kyetään takaa­maan toim­intaedel­ly­tyk­set sekä kau­palle että eri­laisille toimitiloille.

    Määräl­lis­es­ti riit­tävä ja kohtu­uhin­tainen paikoi­tus on keskeinen toim­intaedel­ly­tys. Kyse on niin työn­tek­i­jöi­den kuin asi­akkaidenkin paikoituk­ses­ta. Asuka­s­paikoi­tus on tarkoituk­sen­mukaisin­ta painaa talo­jen alle ja senkin on olta­va kohtu­uhin­taista ja saavutettavissa.

    Välil­lä tun­tuu, että kaavoite­taan ja raken­netaan ymmärtämät­tä kokon­aisu­ut­ta. Minä halu­an pitää lähipalvelu­ni, esimerkik­si kau­pan, ruokar­avin­to­lat ja kahvi­lat. Ne vaa­ti­vat sekä asi­aka­s­paikoi­tus­ta että asi­akas vir­to­ja myös päivällä.

  3. Mikä peruste “puuko­rt­telin” kohdal­la on, ettei pysäköin­tiä tarvitse sijoit­taa maan alle?

  4. Har­mitelti­in vähän huonoa kaupunkiku­vaa, kos­ka kat­ua vierus­taa pysäköin­ti­laitok­sen kahdek­san metriä korkea seinä.

    Min­ua kiin­nos­taisi tietää, miten kaavoituk­sen ja kaupunkisu­un­nit­telun pros­es­si on pää­tynyt sel­l­aisek­si, että kaavoihin pää­tyy tämän tästä asioi­ta, joi­ta ei halu­ta, mut­ta joille ei voi tehdä mitään.

    Ymmär­rän, ettei jokaisen yksi­tyisko­htaan voi ajankäytöl­li­sistä syistä puut­tua, mut­ta kun nytkin puhutaan kaupunkiku­val­lis­es­ti asi­as­ta, jol­laisen ei Kehä I:n sisäpuolel­la pitäisi pää­tyä edes luon­nok­seen, saati sit­ten lau­takun­nan listalle osana kokon­aisu­ut­ta, johon ei voi enää koskea hajot­ta­mat­ta korttitaloa.

  5. Tässä välis­sä tuli mieleeni aiheen sivus­ta Ison-Roobertinkadun tapaus, joka on ollut käve­lykatu­na paljon pidem­pään kuin mitä Vaasankadun kokeilu kesti. On havait­tu ensin­näkin, että Isol­ta-Roobertinkadul­ta ovat muut kuin rav­in­to­la­palve­lut kui­h­tuneet ja lisäk­si kadul­la on paljon huoltoa­joa siihen näh­den, että sen pitäisi olla käve­lykatu. Sik­si pitäisi huolel­lis­es­ti miet­tiä ennen liial­lista heit­täy­tymistä ide­al­is­mi­in, miten eri alueet oikeasti toimi­vat “autot­tom­i­na”.

  6. Mikko Num­melin:
    Tässä välis­sä tuli mieleeni aiheen sivus­ta Ison-Roobertinkadun tapaus, joka on ollut käve­lykatu­na paljon pidem­pään kuin mitä Vaasankadun kokeilu kesti. On havait­tu ensin­näkin, että Isol­ta-Roobertinkadul­ta ovat muut kuin rav­in­to­la­palve­lut kui­h­tuneet ja lisäk­si kadul­la on paljon huoltoa­joa siihen näh­den, että sen pitäisi olla käve­lykatu. Sik­si pitäisi huolel­lis­es­ti miet­tiä ennen liial­lista heit­täy­tymistä ide­al­is­mi­in, miten eri alueet oikeasti toimi­vat “autot­tom­i­na”.

    Kan­nat­taisi Robaa päivitel­lessä kuitenkin myös muis­taa, että esimerkik­si Pur­simiehenkatu on aikanaan ollut kaup­pakatu. Kaup­po­jen vähen­tymisessä on paljon muus­takin kysymys kuin autoista, esimerkik­si ihan siitä että tehokku­ut­ta on kas­vatet­tu käyt­tämäl­lä tilaa tehokkaammin.

    Huoltoa­jon muuten saa kuri­in valvo­ma­l­la sitä. Jos näin ei halu­ta tehdä, niin se on toinen juttu.

  7. Mikko Num­melin:
    Tässä välis­sä tuli mieleeni aiheen sivus­ta Ison-Roobertinkadun tapaus, joka on ollut käve­lykatu­na paljon pidem­pään kuin mitä Vaasankadun kokeilu kesti. On havait­tu ensin­näkin, että Isol­ta-Roobertinkadul­ta ovat muut kuin rav­in­to­la­palve­lut kui­h­tuneet ja lisäk­si kadul­la on paljon huoltoa­joa siihen näh­den, että sen pitäisi olla käve­lykatu. Sik­si pitäisi huolel­lis­es­ti miet­tiä ennen liial­lista heit­täy­tymistä ide­al­is­mi­in, miten eri alueet oikeasti toimi­vat “autot­tom­i­na”.

    Rav­in­to­la- ja varsinkin yök­er­hoelämä keskit­tyy kaupungeis­sä yleen­sä tiety(i)lle aluee(/i)lle, eikä sil­lä tarvitse olla mitään tekemistä autot­to­muu­den kanssa. 

    Punavuores­sa asu­jaimis­to on muut­tunut viime vuosikym­meninä paljon, se oli pitkään Helsin­gin nuorekkain ja trendikkäin kaupungi­nosa (nykyään Kallio on vah­vasti kisas­sa mukana, mut­ta ostovoima on edelleen Punavuores­sa kovem­pi). Toisaal­ta keskit­tymi­nen itsessään vahvis­taa ja vauhdit­taa muu­tos­ta: kun Punavuores­ta tuli rautatiease­mal­ta viikon­lop­puil­taisin tapah­tu­van kan­sain­vael­luk­sen pää­su­un­ta, alueel­la olti­in nopeasti tilanteessa, että liiketiloille sai parem­man tuo­ton pitämäl­lä baaria kuin ompelutarvikeliikettä.

    Eli toisin sanoen autot­to­muu­den vaiku­tus Ison-Roban palve­lu­tar­jon­nan muu­tok­seen on jotain väliltä erit­täin vähäi­nen — olematon.

  8. Jari V: Min­ua kiin­nos­taisi tietää, miten kaavoituk­sen ja kaupunkisu­un­nit­telun pros­es­si on pää­tynyt sel­l­aisek­si, että kaavoihin pää­tyy tämän tästä asioi­ta, joi­ta ei halu­ta, mut­ta joille ei voi tehdä mitään.

    Voisiko­han se johtua siitä, että vira­nomainen on saanut val­tu­udet Venäjän Tsaar­il­ta ja joku lau­takun­ta, kaupung­in­hal­li­tus tai val­tu­us­to on vain hidaste vira­nomaisen mieli­v­al­lalle? Viras­to palkkaa itsenäis­es­ti lisää viras­to­laisia ja kuten on huo­mat­tu ide­ologi­nen näkökan­ta ei saa olla este virkaan palkkaamiselle. Moni virkamies on astunut virkaansa 60-luvun lop­un kul­taisi­na vuosi­na ja lähtevät eläk­keelle näinä päiv­inä vieden mukanaan aikansa ide­ol­o­giset suun­nit­te­lu­mielip­i­teen­sä. Kuten Ode joskus hie­man kitk­erästi huo­maut­ti lau­takun­ta on viras­tolle vain yksi sidos­ryh­mä muiden joukos­sa. Se demokratiasta.

  9. Mik­si tuo­ta Vetu­ri­ti­etä ei voin­ut tehdä pin­taratkaisuna? Olisiko siitä tulos­sa liian lev­eä vai onko juuri tun­neli kir­jat­tu kaupun­gin, val­tion ja YIT:n sopimukseen?

    1. Laskelmien mukaan Vetu­riten risteys Teol­lisu­uskadun kanssa menisi tukkaan ja liikenne lev­iäisi kaduille, joille sitä ei toiv­ota. Näin se siis selitettiin.

  10. “Ker­rosta­lo van­ho­jen väli­in. (3150 ker­rosneliötä) Kyl­lä on alue kaavoitet­tu maa­ta haaskaten.”

    Tuokin Tan­huantien talo on 500 metrin sisäl­lä ostarista ja metroase­mas­ta. (Pitäisiköhän nuo avoparkkipaikat hakea museovi­ras­ton puoles­ta suo­jeluk­sen alle jos täl­lä tavoin tilaa val­lataan asunnoille.)
    Onko­han tutkit­tu paljonko Kon­tu­laan oikeasti saisi mah­tu­maan nyky­is­ten talo­jen kupeeseen jos tavoiteltaisi­in kaupunki­maista tiivistys­tä ase­man liepeille?

    1. Jos Kon­tu­la kaavoitet­taisi­in nyt, sen asukasluku olisi 3–6 ‑ker­tainen nykyiseen ver­rat­tuna. Noin paljon ei voi tiivistää purka­mat­ta vanhaa.

  11. Ehkä pitäisi vielä tarken­taa edel­listä sanomaani. Eli kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sidos­ryh­mät esitelti­in lau­takun­nalle muis­tanko oikein niin, että lau­takun­ta on asi­akas? Har­mi että blo­gin hakumah­dol­lisu­us on niin kankea. Viras­ton näke­mys lau­takun­nas­ta oli siis point­ti, johon Ode otti kan­taa blo­gis­sa taan­noin. Menikö vaikeaksi?

    Huo­masin Laut­tasaaren teol­lisu­usko­rt­telin muu­tossu­un­nitel­mas­sa ilmaku­van, joka on valai­se­va mon­es­sa mielessä myös täy­den­nys­rak­en­tamista mietittäessä. 

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-12–10_Kslk_34_El/1A74DDFC-A056-4F43-8200-E1B8D6753244/Liite.pdf

    Kuvan oike­as­sa laidas­sa rajoit­tuu puis­toon mm. enti­nen Luot­tokun­nan talo ja van­ha Shellin huoltoase­ma. Onko mah­dol­lista, että kaupun­ki olisi akti­ivi­nen näi­den sekä vas­taavien tont­tien jalostamisen nopeut­tamises­sa. Saman­laista on koko Helsin­ki täyn­nä. Kiin­teistön­o­mis­ta­jatkin voisi­vat olla kiin­nos­tunei­ta heitä hyödyt­tävistä win-win sopimuk­sista ja sit­ten saataisi­in jotain järkeä kaupun­gin tiivistämiseen. 

    Nyt tun­tuu, että kaupun­ki vain odot­taa, ja odot­taes­sa kaavoit­taa viimeiset luon­non­ti­laiset alueet.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Laskelmien mukaan Vetu­riten risteys Teol­lisu­uskadun kanssa menisi tukkaan ja liikenne lev­iäisi kaduille, joille sitä ei toiv­ota. Näin se siis selitettiin.

    Valitet­tavasti näil­lä laskelmil­la ei ole mitään eri­ty­istä arvoa tämän tapaises­sa tilanteessa. Liiken­nemallit selviävät kohtu­udel­la autoli­iken­teen suun­tau­tu­mis­es­ta ja aset­tumis­es­ta eri reit­eille, mut­ta muiden kulku­muo­to­jen suun­tau­tu­mista ja varsinkaan muu­tok­sia kulku­ta­pa­jakau­mis­sa ne eivät selitä juurikaan. Nämä perus­tu­vat regres­sioma­llei­hin ja tilas­toti­eteil­i­jänä voit itse vai­vat­ta vahvis­taa tämän asian kat­so­ma­l­la tilas­tol­lisen selit­tävyy­den tun­nus­lu­vut HSL:n net­ti­sivuil­la ole­vista eri liiken­nemallien raporteista.

    Aika selkeästi nämä mallit aliarvioi­vat muu­tok­sia liiken­nekäyt­täy­tymisessä ja muu­tok­sia maankäytössä ne eivät mallinna lainkaan. Jonkin­laista vahvis­tus­ta antaa tälle väit­teelle Straf­i­can tekemä liiken­nemallinnus bule­vardis­oin­nin poh­jatyök­si. Siinä lasken­ta­mallit anta­vat iso­ja muu­tok­sia liiken­teessä kulu­vaan aikaan, joi­ta empi­iris­ten havain­to­jen perus­teel­la koko liiken­nejär­jestemän tasol­la ei merkit­tävässä määrin tule. Eli aikasäästöt tai ‑tap­pi­ot ulos­mi­tataan tai kom­pen­soidaan täysimääräis­es­ti, muu­toksi­na maankäytössä ja liikkumistottumuksissa.

    Valitet­tavasti parem­piakaan lasken­tamenetelmiä ei ole, joten kehi­tys­tä ei voi arvioi­da kovinkaan tarkasti. Mut­ta sen ver­ran uskaltaisin sanoa, että tuol­la sijain­nil­la ihmisil­lä on niin paljon vai­h­toe­hto­ja kulkemisen, asioimisen ja työssäkäyn­nin suh­teen, yri­tyk­sil­lä sijoit­tumisen suh­teen, että ruuhkau­tu­mi­nen tuos­sa kohtaa on suun­nilleen vakio riip­pumat­ta siitä mitä tehdään. Tietysti autol­la liikku­misen mah­dol­lisu­udet sit­ten vaikut­ta­vat aika paljonkin siihen, mil­laista toim­intaa tuonne uuteen kaupungi­nosaan tulee.

    Sitä pait­si, jos asia on ongel­malli­nen, voi kysyä, kan­nat­taako Tuusu­lan­väylän liiken­net­tä tuo­da lainkaan Vetu­ri­tielle. Tämähän on kyseenalaista jo sik­sikin, että luo­daan paikallisju­nille kil­pailukykyi­nen auto­toilu­vai­h­toe­hto, varsinkin jos yhteyt­tä jatke­taan Itäväylälle. Nythän junal­la on selvä kil­pailue­tu, kun se tuo suo­raan Pasi­laan, mut­ta autol­la täy­tyy kiertää.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Kon­tu­la kaavoitet­taisi­in nyt, sen asukasluku olisi 3–6 ‑ker­tainen nykyiseen ver­rat­tuna. Noin paljon ei voi tiivistää purka­mat­ta vanhaa.

    Kun Kon­tu­la aikon­aan raken­net­ti­in, olet­taisin sen asukasti­hey­den olleen hyvinkin 3–6 ker­tainen nykyiseen verrattuna.

    Kir­jail­i­ja Leo kaler­vo muut­ti per­hei­neen joskus 60-luvun alkupuolel­la har­ti­a­pankki­taloon Kajaanin­li­nantielle, joka tosin taitaa olla Puot­in­har­jua. “Oli maht­vaa spat­seerail­la 48 neliön kak­sion avaris­sa saleissa.”

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Laskelmien mukaan Vetu­riten risteys Teol­lisu­uskadun kanssa menisi tukkaan ja liikenne lev­iäisi kaduille, joille sitä ei toiv­ota. Näin se siis selitettiin.

    Ei liiken­teel­lä ole omaa tah­toa. Sitä on kaduil­la sen ver­ran kuin mah­tuu tai päästetään. Surulli­nen tuu­lah­dus men­neestä, kun toisaal­la jo hah­motel­laan oikeaa kaupunkia.

  15. Markku af Heurlin: Kun Kon­tu­la aikon­aan raken­net­ti­in, olet­taisin sen asukasti­hey­den olleen hyvinkin 3–6 ker­tainen nykyiseen verrattuna.

    Kir­jail­i­ja Leo kaler­vo muut­ti per­hei­neen joskus 60-luvun alkupuolel­la har­ti­a­pankki­taloon Kajaanin­li­nantielle, joka tosin taitaa olla Puot­in­har­jua. “Oli maht­vaa spat­seerail­la 48 neliön kak­sion avaris­sa saleissa.”

    Kon­tu­la oli tiheim­mil­lään vuon­na 1973:
    Kon­tu­lan asukas­määrä saavut­ti huip­pun­sa vuon­na 1973, jol­loin Kon­tu­las­sa asui 21 667 ihmistä kontula.com sivun mukaan.
    Vuosikir­jan tilas­to­jen mukaan nyt siel­lä lie­nee 13287 asukas­ta ja siten asukasti­heys 5150/km2
    Kolminker­tais­tet­tuna asukasti­heys olisi 15 000/km2 paikkeilla.
    Kuusinker­tais­tet­tuna asukasti­heys olisi jo 30 000/ km2 paikkeilla.
    Jotenkin arvaisin että jos autopaikat jätet­täisi­in pois tiivistyvän ase­man viereltä vaik­ka 400 metrin säteel­lä ja alue tiivis­tet­täisi­in nyky­is­ten talo­jen viereen niin päästäisi­in hel­posti tuo­hon kolminker­taiseen arvoon. Asukkai­ta olisi sil­loin nykyisen 13287 asukkaan sijas­ta n.40 000, asukasti­hey­den ollessa sil­loin vielä hyvinkin siedet­tävä n.15 000/km2.
    Onko kaupungilla varaa tuh­la­ta kaik­ki viher­alueet vain sen vuok­si että avoparkkipaikko­ja ja nur­mikent­tiä pide­tään talo­jen ympäril­lä keskeisil­lä asemien liepeil­lä? Hyvä kysymys. Mik­si näin tehdään? lie­nee toinen hyvä kysymys.
    Kuka­han tuo­hon voisi vaikuttaa?

  16. Täysin aiheeseen liit­tymät­tä: olisiko­han mah­dol­lista saa­da blogi­postaus, jos­sa analysoisit tuo­ta Lib­er­an perustili-ehdotusta?

    Kiitok­sia.

  17. Ville Turunen:
    Mut­ta sen ver­ran uskaltaisin sanoa, että tuol­la sijain­nil­la ihmisil­lä on niin paljon vai­h­toe­hto­ja kulkemisen, asioimisen ja työssäkäyn­nin suh­teen, yri­tyk­sil­lä sijoit­tumisen suh­teen, että ruuhkau­tu­mi­nen tuos­sa kohtaa on suun­nilleen vakio riip­pumat­ta siitä mitä tehdään…

    Uskaltaisin vähin­täänkin epäil­lä, että par­il­la vaiku­tusalueel­la ole­val­la pankil­la ja osu­uskun­nal­lisel­la toim­i­jal­la, jot­ka mak­sa­vat merkit­tävän osan kaupun­gin kas­saan ker­tyvästä yhteisöveros­ta, on tässä päätök­sessä näp­pin­sä pelissä.

    Teol­lisu­uskadus­ta tehdään nyt osa kaupunki­moot­tori­ti­etä, joka yhdis­tyy Itäväylään ja nyt Pasi­lan kaut­ta Tuusu­lan­väylään. Ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta myötäilee eikä investoin­tikat­to yhtäkkiä olekaan enää ongel­ma — sitä käytetään taas sit­ten, kun pitäisi rak­en­taa pyöräteitä. Käsit­tämätön­tä ja järkyt­tävää 2010-luvun metrop­o­lis­sa, jos­sa näi­den muu­ta­man yri­tyk­sen lisäk­si on yli puoli miljoon­aa asukas­ta ja veronmaksajaa.

  18. tpyy­lu­o­ma: Kan­nat­taisi Robaa päivitel­lessä kuitenkin myös muis­taa, että esimerkik­si Pur­simiehenkatu on aikanaan ollut kaup­pakatu. Kaup­po­jen vähen­tymisessä on paljon muus­takin kysymys kuin autoista… 

    Kyl­lä, kyse on myös paikoituk­ses­ta. Jos ei ole paikoi­tusti­laa riit­tävän lähel­lä, on takuu var­maa, että kaik­ki tulok­selli­nen toim­inta kui­h­tuu pois. Pur­simiehenkadul­lakaan ei ole kovin ruhti­naal­lis­es­ti paikoitustilaa.

    Samoin hie­man ihme­tyt­tää jakelu­au­to­jen jah­taami­nen. Jos ei ole jakeluli­iken­net­tä, niin ei myöskään ole mitään jaeltavaa. Eli ilman jakeluli­iken­net­tä kaik­ki kaup­pa häviää.

    Välil­lä tun­tuu, että halu­taan elävää kaupunkia, mut­ta samal­la pyritään elim­i­noimaan kaik­ki sen edellytykset.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Kon­tu­la kaavoitet­taisi­in nyt, sen asukasluku olisi 3–6 ‑ker­tainen nykyiseen ver­rat­tuna. Noin paljon ei voi tiivistää purka­mat­ta vanhaa. 

    Tuo pitää täysin paikkansa! 🙂 Kun tuo­hon lisää vielä, että on paljon tyhjiä aluei­ta lähempänä kaupunkia, kuin Kon­tu­la ja että Kon­tu­lan raeken­nuskan­ta on teknis­es­ti kohtuu huonoa aikansa tuotet­ta, niin taloudel­lis­es­ti järkevää tapaa hoitaa ongel­ma ei ole olemassa.

    Kon­tu­laan ei kan­na­ta sat­sa­ta euroakaan. Annetaan rapis­tua ja aje­taan lop­ul­ta pusku­trak­to­ril­la yli. Noin kaukana kaupungista ei ole mitään järkeä rak­en­taa uusia neukkukuu­tioi­ta, vaan alue pitää kaavoit­taa tiivi­isti pientaloille.

  20. Kalle: Tuo pitää täysin paikkansa! Kun tuo­hon lisää vielä, että on paljon tyhjiä aluei­ta lähempänä kaupunkia, kuin Kon­tu­la ja että Kon­tu­lan raeken­nuskan­ta on teknis­es­ti kohtuu huonoa aikansa tuotet­ta, niin taloudel­lis­es­ti järkevää tapaa hoitaa ongel­ma ei ole olemassa.

    Kon­tu­laan ei kan­na­ta sat­sa­ta euroakaan. Annetaan rapis­tua ja aje­taan lop­ul­ta pusku­trak­to­ril­la yli. Noin kaukana kaupungista ei ole mitään järkeä rak­en­taa uusia neukkukuu­tioi­ta, vaan alue pitää kaavoit­taa tiivi­isti pientaloille.

    Mis­säs sinä asut? Minä tulen ensi yönä ja ajan pusku­trak­to­ril­la sin­un tönösi nurin. 

    Mil­lä ihmeen oikeu­tuk­sil­la te “vihreät” puhutte tois­t­en ihmis­ten omis­tamien asun­to­jen purkamis­es­ta? Kyl­lä tääl­lä Kon­tu­las­sa on ihan hyvässä kun­nos­sa ole­via YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA OLEVIA TALOYHTIÖITÄ, JOISSA ASUU TAVALLISIA TYÖSSÄKÄYVIÄ JA VEROJA MAKSAVIA KANSALAISIA. EIKÄ MUUTEN OLE OLTU PÄIVÄÄKÄÄN TYÖTTÖMÄNÄ EIKÄ SAIRAANA KOHTA 42 VUODEN TYÖSSÄOLON JÄLKEEN (JA TYÖT SEN KUN JATKUVAT)

    Aloite­taan se Helsin­gin tiivistys­rak­en­t­a­mi­nen vihrei­den hip­sterei­den asut­ta­mas­ta Käpylästä. Ne hai­se­vat, lahot, mus­tat talo­ru­miluk­set pitää purkaa heti kiirem­miten ja rak­en­taa tilalle umpiko­rt­telei­ta 100 000 asukkaalle. Ettekä sit­ten jätä oljenko­rt­takaan pystyyn. Urbaa­nia sen olla pitää, sano cityvihreä, kun Käpylän lanas. Ja Käpylästä voitte jatkaa purkuhom­mia Tali­in, siel­lä on kokoomuskavere­it­tenne golfkent­tä keskel­lä Helsinkiä. VOI PYHÄ SYLVI MITÄ RAKENNUSMAAN TUHLAUSTA. 

    Vaik­ka te vihreät olette kaik­ki aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, teil­lä on suuria puut­tei­ta empa­t­ian kanssa. Te ette kykene aset­tumaan kenenkään muun kuin oman rakkaan itsenne ase­maan. Jos joku ei halua asua Helsin­gin keskus­tas­sa, te ette sitä ymmär­rä vaan purat­te vihaanne vaik­ka sit­ten tois­t­en ihmis­ten asun­to­ja ja asuinaluet­ta kohtaan. 

    Vai on Kon­tu­la kaukana kaikesta, ei ainakaan min­ulle. Työ­mat­ka 10 min, läh­es kaik­ki palve­lut ostar­il­la tai Itäkeskuk­ses­sa. Helsin­gin keskus­tas­sa käyn ehkä ker­ran pari vuodessa, Hietaniemen hau­taus­maal­la muis­tele­mas­sa omaisiani. 

    Me ollaan ihan tyy­tyväisiä tääl­lä Kon­tu­las­sa nur­mikkokaista­laisi­imme ja parkkipaikkoi­himme. Kun te puhutte ongel­malähiöistä, te otat­te aina Kon­tu­lan esimerkik­si. Onhan noi­ta “neukkokuu­tioi­ta” myös Käpylän kupeessa, Koske­las­sa ja Oulunkylässä. Samoin Maunulas­sa, Pih­la­jamäessä, Pih­la­jis­tossa, Malmil­la, Tapu­likaupungis­sa ja Van­taal­la sekä Espoos­sa luke­mat­to­mia lähiöitä. Jot­ka eivät muuten paljon eroa Kon­tu­lan taloista. Osoit­taa vain älyl­listä laisku­ut­ta olla etsimät­tä mui­ta esimerkke­jä. On suo­ras­taan kulunut fraasi tämä “ongel­malähiö Kontula”. 

    Toisaal­ta “vihrei­den” vihan Kon­tu­laa kohtaan ymmärtää, kun tietää että tämä lähiö on aikoinaan raken­net­tu teol­lisu­us- ja palvelu­alo­jen työläisille, kun heitä aikoinaan vir­tasi Helsinki­in kaikkial­ta Suomes­ta. Vihreät vihaa­vat teol­lisu­ut­ta, se on nähty vihrei­den poli­ti­ikas­ta. Vihreät ovat tuhon­neet suo­ma­laisen teol­lisu­u­den aja­mal­la EU:ssa täysin Suomen etu­jen vas­taista poli­ti­ikkaa. Toisin sanoen ovat kusseet suo­ma­lais­ten teol­lisu­usyri­tys­ten ja taval­lis­ten kansalais­ten muroihin.

  21. Mikko Num­melin:
    Tässä välis­sä tuli mieleeni aiheen sivus­ta Ison-Roobertinkadun tapaus, joka on ollut käve­lykatu­na paljon pidem­pään kuin mitä Vaasankadun kokeilu kesti. On havait­tu ensin­näkin, että Isol­ta-Roobertinkadul­ta ovat muut kuin rav­in­to­la­palve­lut kui­h­tuneet ja lisäk­si kadul­la on paljon huoltoa­joa siihen näh­den, että sen pitäisi olla käve­lykatu. Sik­si pitäisi huolel­lis­es­ti miet­tiä ennen liial­lista heit­täy­tymistä ide­al­is­mi­in, miten eri alueet oikeasti toimi­vat “autot­tom­i­na”.

    Tähän voi­is lisätä, että parikin Iso Roban tienoil­la asu­vaa tut­tuani oli valitel­lut muka-käeve­lykat­ua, joka ei joh­da mis­tään mihinkään. Aika suu­tu­inen se on.

  22. TPi:
    Mil­lä ihmeen oikeu­tuk­sil­la te “vihreät” puhutte tois­t­en ihmis­ten omis­tamien asun­to­jen purkamisesta? 

    Rauhoitu. Jos olisit lukenut tätä blo­gia vähänkään enem­män, kävisi aika selväk­si että niin “Kalle” kuin kovinkaan moni muukaan tääl­lä kom­men­toi­va ei ole kauhean “vihreä” (siinä stereo­tyyp­pisessä puolue­poli­it­tises­sa mielessä). Ja hyvä niin.

    Pari päivää sit­ten hesaris­sa oli mel­lun­mäkeläi­nen ratkaisu jos­sa ihmiset halu­aisi­vat ihan itse purkaa omis­ta­mansa kuusikym­men­lu­vun lähiöa­sun­not. Olet­taen että he saa­vat saman­laiset mut­ta parem­pikun­toiset tilalle kun ton­tille tehdään puret­tavien tilalle reilusti enem­män taloja. 

    Näin sen pitäisi men­nä. Kaik­ki voittavat:

    — asukkaat saa­vat parem­pikun­toiset kämpät
    — helsin­ki saa uusia asukkaita
    — rak­sali­ike saa rahaa
    — duu­nar­it saa töitä
    — mel­lun­mäen yri­tyk­set saa lisää asiakkaita
    — jne.

  23. TPi:

    Mil­lä ihmeen oikeu­tuk­sil­la te “vihreät” puhutte tois­t­en ihmis­ten omis­tamien asuntojen … 

    Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista taloudel­lista logi­ikkaa, joil­la van­ho­ja lähiöitä voitaisi­in jär­jel­lis­es­ti kor­ja­ta. Ainakaan yhteiskun­nan raho­ja ei niihin pidä tuh­la­ta. Ruot­sis­sa on jo puret­tu kokon­aisia lähiöitä.

    Asun omis­tusasun­nos­sa, jota ei ole tehty 60‑, 70- eikä 80-luvul­la. Ymmär­rän sen ver­ran raken­nustekni­ikas­ta, etten koskaan lait­taisi omia raho­jani kiin­ni lähiöi­den elementtitaloihin.

  24. Kalle: Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista taloudel­lista logi­ikkaa, joil­la van­ho­ja lähiöitä voitaisi­in jär­jel­lis­es­ti kor­ja­ta. Ainakaan yhteiskun­nan raho­ja ei niihin pidä tuh­la­ta. Ruot­sis­sa on jo puret­tu kokon­aisia lähiöitä.

    Asun omis­tusasun­nos­sa, jota ei ole tehty 60‑, 70- eikä 80-luvul­la. Ymmär­rän sen ver­ran raken­nustekni­ikas­ta, etten koskaan lait­taisi omia raho­jani kiin­ni lähiöi­den elementtitaloihin.

    Mon­tako ker­taa Käpylän hai­se­vat puu­talot on kor­jat­tu yhteiskun­nan(?) varoin. Min­un eli­naikanani ainakin kol­mesti. Onko se ollut järkevää. Saman­laisia työläisko­rt­telei­ta löy­tyy kyl­lä muual­takin Suomes­ta, ei niitä Käpylän puu­talo­ja olisi tarvin­nut säästää purkamiselta, ton­tithan on niin kalli­ita Helsingis­sä. Alas vaan, ja umpiko­rt­telei­ta 100 000 asukkaalle.

    Me kon­tu­lalaiset emme ole pyytäneet sent­tiäkään yhteiskun­nan varo­ja talo­jemme kor­jaamiseen. IHAN ON ITSE RAHOITETTU NYKYISETKIN KORJAUKSET. Ja mitä se sin­ua liikut­taa minkä ikäi­sis­sä asun­nois­sa me asumme. Emme ole tulos­sa sin­un raha­pus­sille­si. Saat ihan itse pitää rahasi ja ostaa vaik­ka Kaivopuis­tos­ta asun­non, se ei min­ua liiku­ta pätkääkään.

    Mut­ta tämä jatku­va Kon­tu­lan ja kon­tu­lalais­ten dis­saami­nen ottaa päähän. Ottaisitte nyt edes ker­ran huonon asuin­paikan esimerkin jostain muual­ta, vaikka­pa Espoon Suve­las­ta. Jos minä levit­täisin tietoa, että tietyt vähem­mistökansalaiset ovat sitä tai tätä, olisin pian poli­isin kuu­lus­telta­vana. Mut­ta te “rikkaam­mat” voitte kyl­lä luo­da kon­tu­lalai­sista vaik­ka minkälaisia stereo­ty­p­i­oi­ta jou­tu­mat­ta siitä vas­tu­useen. Samoin on sanomale­htien lai­ta, HS etunenässä. Jos siel­lä jokin jut­tu on Kon­tu­las­ta, vaik­ka jokin hyväkin asia, ei jut­tua ole voitu kir­joit­taa posi­ti­ivises­sa äänensävyssä.

  25. TPi: Kalle: Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista taloudel­lista logi­ikkaa, joil­la van­ho­ja lähiöitä voitaisi­in jär­jel­lis­es­ti kor­ja­ta. Ainakaan yhteiskun­nan raho­ja ei niihin pidä tuh­la­ta. Ruot­sis­sa on jo puret­tu kokon­aisia lähiöitä.

    Asun omis­tusasun­nos­sa, jota ei ole tehty 60‑, 70- eikä 80-luvul­la. Ymmär­rän sen ver­ran raken­nustekni­ikas­ta, etten koskaan lait­taisi omia raho­jani kiin­ni lähiöi­den elementtitaloihin.

    Mon­tako ker­taa Käpylän hai­se­vat puu­talot on kor­jat­tu yhteiskun­nan(?) varoin. Min­un eli­naikanani ainakin kol­mesti. Onko se ollut järkevää. Saman­laisia työläisko­rt­telei­ta löy­tyy kyl­lä muual­takin Suomes­ta, ei niitä Käpylän puu­talo­ja olisi tarvin­nut säästää purkamiselta, ton­tithan on niin kalli­ita Helsingis­sä. Alas vaan, ja umpiko­rt­telei­ta 100 000 asukkaalle.

    Me kon­tu­lalaiset emme ole pyytäneet sent­tiäkään yhteiskun­nan varo­ja talo­jemme kor­jaamiseen. IHAN ON ITSE RAHOITETTU NYKYISETKIN KORJAUKSET. Ja mitä se sin­ua liikut­taa minkä ikäi­sis­sä asun­nois­sa me asumme. Emme ole tulos­sa sin­un raha­pus­sille­si. Saat ihan itse pitää rahasi ja ostaa vaik­ka Kaivopuis­tos­ta asun­non, se ei min­ua liiku­ta pätkääkään.

    Mut­ta tämä jatku­va Kon­tu­lan ja kon­tu­lalais­ten dis­saami­nen ottaa päähän. Ottaisitte nyt edes ker­ran huonon asuin­paikan esimerkin jostain muual­ta, vaikka­pa Espoon Suve­las­ta. Jos minä levit­täisin tietoa, että tietyt vähem­mistökansalaiset ovat sitä tai tätä, olisin pian poli­isin kuu­lus­telta­vana. Mut­ta te “rikkaam­mat” voitte kyl­lä luo­da kon­tu­lalai­sista vaik­ka minkälaisia stereo­ty­p­i­oi­ta jou­tu­mat­ta siitä vas­tu­useen. Samoin on sanomale­htien lai­ta, HS etunenässä. Jos siel­lä jokin jut­tu on Kon­tu­las­ta, vaik­ka jokin hyväkin asia, ei jut­tua ole voitu kir­joit­taa posi­ti­ivises­sa äänensävyssä.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Kun kumar­taa kan­takaupunki­in, pyl­listää lähiöön. Kallion “kaupunkisu­un­nit­telu­osaa­jat” tekevät juuri näin.

  26. Kat­selin vähän asun­to­jen hin­to­ja Kon­tu­las­sa.: osa­puilleen 1900 — 2500e /m2 eli smaa luokkaa kuin tääl­lä Kirkkon­u­memn Heikkilässä. Yllät­tävän vähän myyn­nis­sä, noin 20 isol­la alueella.

    Tämähän kuu­lostaa vähältä, mut­ta siir­ry­tään­pä markkoi­hin: 11.400 — 15.000 mk/m2. Ver­tailun vuok­si. Vuon­na 1989 100 m² riv­i­ta­lo Tapi­o­las­sa mak­soi 900.000 markkaa, so 9000 mk/m2. Ja toimis­to Kaartinkaupungis­sa 25.000 mk/m2.

    Elinkus­tan­nusin­dek­sik­er­roin on likimäärin 1,6.

    Voisiko joku viisas ker­toa, mitä rak­en­t­a­mi­nen mak­saa nykyään per neliö? Ja mikä on raken­nu­soiekiduen arvo Kontulassa?

    Jo talos­sa ei ole tehty put­ki- eikä julk­i­sivure­mont­tia, perusko­r­jaus mak­saa osa­puilleen 1000 e/m2. Mut­ta sitä ei tarvitse ajoit­taa yhteen vuoteen.

    Taval­liset ihmiset muuten arvosta­vat sitä väljyyt­tä, jon­ka iso pihapi­iri ja lähel­lä ole­va met­sä anta­vat. Muuten arkielämä on aika lail­la aamul­la töi­hin, päivän työ ja illal­la töi­den jäl­keen koti­in. Viikon­lop­puna mökille tai vaunulle.

  27. Kon­tu­lan nykyi­nen väestön­ti­heys (2,71 km²) on likimäärin 4800 as/km2. Ei jää paljon jäl­keen Eiras­ta (5800 as(km 2, pa 0,17 km²). Tosin viereisessä Punavuores­sa sit­ten asu­taankn ahtaam­min: n. 20.000 as/km2 tai 8400 asukasta.

  28. Ville Turunen:
    …Sitä pait­si, jos asia on ongel­malli­nen, voi kysyä, kan­nat­taako Tuusu­lan­väylän liiken­net­tä tuo­da lainkaan Vetu­ri­tielle. Tämähän on kyseenalaista jo sik­sikin, että luo­daan paikallisju­nille kil­pailukykyi­nen auto­toilu­vai­h­toe­hto, varsinkin jos yhteyt­tä jatke­taan Itäväylälle. Nythän junal­la on selvä kil­pailue­tu, kun se tuo suo­raan Pasi­laan, mut­ta autol­la täy­tyy kiertää. 

    Minus­ta tuol­lainen asenne on hölmö. Ihan kuin kan­net­taisi­in val­oa tupaan säkissä. 😀 Julk­ista liiken­net­tä ei kan­na­ta pönkit­tää, kun se on kil­pailukyvytön­tä. Julki­nen liikenne on kaupunki­maisen ja esikaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to, joten se toimii kun tehdään lisää kaupunkia. Tarvi­taan kaupun­ki johon pend­la­ta ja esikaupuke­ja joista pendlata.

    Lähi­ju­nali­ikenne muo­dos­tuu kil­pailukykyisek­si kun asemien seudut raken­netaan tiivi­isti. Nyt ain­oa ter­ve ase­manseu­tu on Grani! 🙂 Eli tarvi­taan kun­tau­ud­is­tus­ta. Lisää noin 10 000 asukkaan kaupunke­ja pitkin radan vartta.

    Oiko­radan suun­ta on menetet­ty, joten sinne ei kan­na­ta rak­en­taa. Motari ja raideli­iekenne eivät saa olla samas­sa käytävässä, jos halu­taan ter­vet­tä yhdyskun­taraken­net­ta radan var­teen. Motarin tulee olla 5 — 10 km päässä raiteista. Eli uusia kaupunke­ja kan­nat­taa kat­sel­la rantaradan ja ehkä Por­voon radan varteen.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.