Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013

9.12.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2014-16

Suuri määrä hyviä tavoitteita, joista ei voi mitenkään olla eri mieltä. Oikeastaan toivoisi, että tällaisista papereista jätettäisiin itsestäänselvyydet pois, niin ne toimintaa oikeasti ohjaavat näkyisivät selkeämmin.

Huomioita:

Sivu 9: Vallilanlaakson joukkoliikennekatu. Pitäisi varmaankin olla joukkoliikenneyhteys, niin riideltäisiin sisällöstä, kun se on esitelty. Vihreät olivat valtuustossa valmiita kannattamaan tähän ratikkayhteyttä, mutta asia taktikoitiin valtuuston väliäänestyksissä niin, että ratikkavaihtoehto putosi pois ja hylättiin kaikki. Paljon on ollut kansalaisaktiivisuutta osoittamassa, että yhtä nopean yhteyden saisi olemassa olevia katuja pitkin. Nämä esitykset on hyvä analysoida tarkoin.

Sivu 15: osallistutaan aktiivisesti erilaisten uudistushankkeiden valmisteluun. Tienkäyttömaksujen osalta voisi harkita sitä, että kaupunki ottaisi ennen kilometripohjaisen järjestelmän valmistumista käyttöön vanhanaikaiset kiinteään tullirajaan perustuvat ruuhkamaksut, sillä tuo Ollilan työryhmän esitys voi viedä pitkän ajan. Tieliikennelakiin tarvittaisiin vapaaehtoiset pyörätiet pakollisten rinnalle.

Sivu 28: Kartassa osa yhteyksistä on kokonaan pois paikaltaan, eikä kuvasta siksi oikein saa selvää, mutta hankkeet ovat tuttuja. Tai niin ne ainakin näkyvät minun näytölläni.

Telakkarannan kaava

Pantiin viimeksi pöydälle, kun lautakunnan enemmistö halusi Korjaamon kaavamerkinnän sellaiseksi, että se sitoisi käyttötarkoituksen käytännössä Elmun käyttöön. Tämä muutos tuottaa joukon teknisiä muutoksia, joita virkamiehet ovat valmistelleet. Rakennuksen korjaaminen Elmulle sopivaan kuntoon maksaa 25 miljoonaa, joka on paljon rahaa, jos sitä vertaa kulttuuribudjettiin ja aika vähän, jos sitä vertaa vaikka Veturietiehen. Me päätämme niin kuin päätämme ja kaupunginhallitus päättää aikanaan niin kuin kaupunginhallitus päättää. Meillä ei ole rahaa, kaupunginhallituksella voi olla.

Jätkäsaaren puukorttelin kaava

Tässä 16-kerroksinen hotellitontti lasketaan kahdeksankerroksiseksi. Tässä yhteydessä on puhuttu puukorttelista, mutta se näyttääkin olevan enää tavoitteena (en saanut itse kaavakuvaa auki, joten ei voinut tarkistaa). Tämä kaavamuutos tekee lopullisesti mahdottomaksi toteuttaa niin sanottu tornihotelli 16-kerroksisena ja vaakatasossa isompana.

Minua häiritsee havainnekuvassa näkyvä vinopysäköinti (tai ei vinopysäköinti, koska auton nokka on kohtisuoraan jalkakäytävään) Tästä ei tule viihtyisää katutilaa ja ihmettelen tällaista tilan haaskausta noin kalliilla paikalla.

Taas tonttikohtainen kaava Vattuniemessä

Toimitalo muutetaan asuintaloksi. Näin kannattaa tehdä, mutta kun näitä tonttikohtaisia kaavoja on tullut peräkkäin aika paljon, olisi ollut hyvä käsitellä jonkinlainen alueen yleissuunnitelma ja yrittää tehdä syntyvälle kaupunkikuvalliselle kokonaisuudelle jotain.

Tonttitehokkuus 2,3. Talon alle vähintään 160 paikan autohalli.

Konstsamfundetille lisää vanhustenasuntoja Ruskeasuolle

Tämä tontti on siinä kohdalla, jossa Laaksosta tuleva pyörä/kävelyreitti alittaa Mannerheimintien matkalla Pikku-Huopalahteen. Lisää rakennusoikeutta 7500 k-m2. Mannerheimintiestä tulee taas vähän katumaisempi.

Kontulan ostarin ehostus

Kontulan ostarin vuoro kohottaa ilmettään. Sen katolle rakennetaan asuntoja tai jotain muuta. Kaava on käyttötarkoituksen osalta yllättävän väljä. Koska pysäköinnin hinta tällaisessa järjestelyssä olisi aivan tolkuton, normia on lievennetty (alue on metroaseman päällä!) tai poistettu kokonaan, jos kiinteistö tekee pitkäaikaisen sopimuksen CityCarClubin tai jonkin muun yhteiskäyttöyrityksen (ei ole muita) kanssa. Kai tällainen ehto on laillinen.

Lisää rakennusoikeutta 22 000 kerrosneliötä eli ei ihan vähän. Asukkaita yli 500 lisää.

Veturitien suunnitelma

Tässä ovat vaihtoehdot aika vähissä. Maanpäälliset ratkaisut eivät oikein pelitä, koska vuoden 2002 yleiskaavassa tämä yhteys on merkittävä läpiajoväylä Teollisuuskadulta pohjoiseen. Näin ei pitäisi tehdä, mutta taitaa olla myöhäistä puuttua.

Tunneli tuottaa lyhyenä niin huonoa ympäristöä, ettei sellaista voi tehdä. Nyt esitetäänkin oikeastaan pitkän tunnelin tekemistä vaiheittain, mikä on ratkaisuista huonoin mahdollinen. Se tulisi vielä paljon kalliimmaksi ja merkitsisi suuria rakennustöiden aikaisia haittoja.

Koko hanke heti toteutettuna maksaisi jotain 120 miljoonaa eli ihan mahdottoman paljon. Toisaalta keskustakorttelien ja ratapihakorttelien yhteinen hinta lienee pari miljardia. Noiden kortteleiden kannattaisi maksaa aika paljon paremmasta ympäristöstä, mutta miten ne saa maksamaan?

Jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päätyä lopulta kuitenkin pitkään tunneliin, se pitäisi tehdä kerralla sanoo investointikatto mitä hyvänsä.

Tai sitten pitää avata koko Pasilan liikennesuunnitelma, mutta se voi jarruttaa alueen rakentumista paljon.

Polkupyörien pysäköinnin kehittämisohjelma 2014-18

Tähän on tultu. Pyöräilyn suosio kasvaa niin nopeasti, että käsissä on pysäköintiongelma. Kuvassa fillaripysäköintiä Münsterissä Saksassa.

pyöräparkit

Kommentit

17 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013”

  1. isoH kirjoitti 9.12.2013 kello 11:43

    Vallilan joukkoliikennekatu on ikiliikkuja. Ehdotuksia “olemassa olevien katujen käyttämisestä”, “kutsuliikenteestä” jne. on selvitelty jo yli neljä vuotta, mutta onhan se mukava aina aloittaa selvittely uudestaan. Luulisi, että tuossa ajassa kaikki aidosti toimivat vaihtoehdot olisi ehditty jo tuoda esiin ja puida jo moneen kertaan.

    Haastan kaikki asiasta kiinnostuneet kokeilemaan, kuinka “nopea” ja “aikataulussa ajava” bussiyhteys 506 nykyään normaalina ruuhka-aikana kyseisellä välillä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  2. Koti-isä kirjoitti 9.12.2013 kello 13:48

    “Veturitien suunnitelma
    …vuoden 2002 yleiskaavassa tämä yhteys on merkittävä läpiajoväylä Teollisuuskadulta pohjoiseen…

    Tai sitten pitää avata koko Pasilan liikennesuunnitelma, mutta se voi jarruttaa alueen rakentumista paljon.”

    Pitää avata!

    Se, että vuonna 2002 on yleiskaavassa linjattu, että Teollisuuskadulta ohjattaisiin läpiajoliikenne Keski-Pasilan kautta pohjoiseen, ei voi olla ainut vaihtoehto vuonna 2013, kun kaupunkisuunnittelussa lopultakin puhaltavat uudet tuulet. Etenkään, kun sen seurauksena joudutaan alistamaan autoilulle uusi asuinalue kaupungin lähes kaikkien julkisten liikennevälineiden risteyskohdassa.

    Mitä järkeä on rakentaa taas yksi säteittäinen yksityisautoilun moottoritiemäinen valtaväylä lähtemään syvältä kantakaupungista, kun vasta on käännetty katseet kohti bulevardeja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 45

  3. tpyyluoma kirjoitti 9.12.2013 kello 14:39

    Katurataa kulkeava ratikkaa Kumpula – Pasila voi ruveta liikennöimään huomenna, pari pikkujuttua Sturenkadulla pitää laittaa kuntoon, muttei mitään ihmeellistä. Eli kokeillaan vaikka vuosi, katsotaan miten on matkustajia, ja samalla selviää nopeus tai sen puute käytännössä. Toi on suht nopea rataosuus, mutta toki laakson kautta kulkeva olisi nopeampi välillä Kumpula-Pasila. Mutta siis sitä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  4. Jari V kirjoitti 9.12.2013 kello 16:06

    Maanpäälliset ratkaisut eivät oikein pelitä, koska vuoden 2002 yleiskaavassa tämä yhteys on merkittävä läpiajoväylä Teollisuuskadulta pohjoiseen.

    Tottakai siitä tulee merkittävä läpiajoväylä, jos se tehdään sellaiseksi. Sehän tässä suurin ongelma onkin, että vielä vuonna 2013 ollaan vetämässä kahden motarin (Itäväylä, Tuusulantie) välistä läpiajoliikennettä kantakaupungin läpi.

    Eihän kellään nyt ole jäänyt huomaamatta, että kaupunkisuunnittelun prioriteetit ja kaupungin taloudellinen tilanne ovat muuttuneet aika merkittävästi sitten vuoden 2002?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  5. Pekka Pessi kirjoitti 9.12.2013 kello 20:09

    Osmo: Minua häiritsee havainnekuvassa näkyvä vinopysäköinti (tai ei vinopysäköinti, koska auton nokka on kohtisuoraan jalkakäytävään).

    Ne havainnekuvan pysäköintipaikat kuuluvat sille Laivapojankadun ja Ruoholahden kanavan välissä olevalle talolle, ne on piirretty sinne joskus 1990-luvun alussa. Kellään ei varmaan ole halua hankkia korvaavia paikkoja, niitä kun ei pääse maksattamaan asukkailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Jesse kirjoitti 9.12.2013 kello 20:57

    Kontula: Koska pysäköinnin hinta tällaisessa järjestelyssä olisi aivan tolkuton, normia on lievennetty (alue on metroaseman päällä!) tai poistettu kokonaan.
    Loistavaa ja vihdoinkin, toivottavasti tämä tulisi normiksi. Jos muuttaa muutaman sadan metrin päähän asemasta, (Kulosaari, Herttoniemi, Siilitie, Itäkeskus, Myllypuro, Puotila, Rastila, Vuosaari, Mellunkylä) niin nimenomaan noihin tulisi rakentaa päälle ja ilman autopaikkaa. Tehdään niitä tiiviitä asemapaikkoja kaupunkimaisiksi ja juuri tuolta pohjalta, ilman autopaikkoja.
    Bulevardeja odottaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  7. Janne kirjoitti 9.12.2013 kello 21:00

    “Paljon on ollut kansalaisaktiivisuutta osoittamassa, että yhtä nopean yhteyden saisi olemassa olevia katuja pitkin. Nämä esitykset on hyvä analysoida tarkoin.”

    No tuskin se Sturenkadun kautta aivan yhtä nopea on, mutta voisihan tuota kokeilla niin kuin tpyyluoma ehdottikin.

    “Tienkäyttömaksujen osalta voisi harkita sitä, että kaupunki ottaisi ennen kilometripohjaisen järjestelmän valmistumista käyttöön vanhanaikaiset kiinteään tullirajaan perustuvat ruuhkamaksut, sillä tuo Ollilan työryhmän esitys voi viedä pitkän ajan”

    Ollilan työryhmän ehdotuksessa ei käsittääkseni ollut mitään ruuhkaelementtiä. Mitä se auttaa ruuhkiin, jos sama ruuhkainen pätkä maksaa ruuhka-aikana 6,8 snt/km ja ruuhka-ajan ulkopuolella 6,8 snt/km??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2013 kello 22:42

    Jos tuo Ollilan järjestelmnä saadaan toimimaan, siihen voi hyvin lisätä kunnallisen ruuhkamaksuosuuden, jossa porrastus voisi olla hyvinkin jyrkkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Anomuumi kirjoitti 9.12.2013 kello 22:13

    Nää autotunnelit muistuttaa metro vs. pikaratikka -asetelmaa, eli hyvin karkeasti heitettynä pintaratkaisulla saavutetaan 80% hyödyistä 20% kustannuksilla – ja saadaan huomattavasti joustavampi järjestelmä tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.

    “Maanpäälliset ratkaisut eivät oikein pelitä, koska vuoden 2002 yleiskaavassa tämä yhteys on merkittävä läpiajoväylä Teollisuuskadulta pohjoiseen.”

    Niin, toisaalta kyseiselle Veturitien pätkälle EI ole merkitty maanalaista tietä, vaan ihan tavallinen, edullisempi ja kaupunkimaisempi pintaratkaisu, vaikka kyseisessä yleiskaavassa onkin kovalla innolla piirretty kymmeniä kilometrejä autotunnelia kuvaavia katkoviivoja ympäri Helsinkiä (ja joo, metrotunneliakin riittää). Tässä mielessä jännää perustella tunnelia yleiskaavalla.

    Samalla lailla pääkaduksi merkittyjä väyliä vuoden 2002 yleiskaavassa ovat myös esimerkiksi Sturenkatu ja Mannerheimintie.

    Moottori”kaduksi” merkitylle Hakamäentielle on yksi tällainen tunnelihirvitys ennätetty rakentaa; toivottavasti lautakunta on käynyt tutustumassa jalan ympäristöön, jonka ympärille nyt ollaan suunnittelemassa kantakaupungin laajentamista. Onnea vaan tuollaisen ympäristön muuttamiseen jalankulkijaystävälliseksi. Hakamäentien jatkeisiin on ollut ilmeisesti kova usko.

    Yleiskaavaa ja sen liikenneverkkoa tulisi tarkastella kokonaisuutena, kun näitä yksittäisiä päätöksiä tehdään. Siihen samaiseen yhteyteen oli piirretty ne jo mainitsemani Hakamäentien tunnelijatkeet Lahden- ja Turunväylälle ja niiden lisäksi Tuusulanväylän kääntö Käpylän asemalta alkaen, tunneli Nordenskiöldinkadulta (Auroran sairaalan kohdalta) Paciuksenkadulle Tukholmankadun alitse ja tunneli Kumpulan kampuksen alitse (johon sisältyy maanalainen liittymä Turunväylän ja Lahdenväylän väliseen tunneliin). Vain lähimmät, tähän nyt päätettävään pätkään liittyvät mainitakseni. Kuinka paljon näiden rakentaminen maksaisi, kaksi-kolme miljardia euroa? Riittääkö? Onko näihin oikeasti tulevaisuudessa rahaa sen enempää kuin poliittista tahtoakaan, kuinka moni löisi omilla rahoillaan vetoa näiden puolesta? Entä yhteisillä rahoilla – onko mitään järkeä pistää lähes sataa miljoonaa pätkään, joka on osa mitä todennäköisemmin koskaan toteutumatonta kokonaisuutta?

    Palauttaisin valmisteluun. Lyhyenä tehtyä tunnelia on umpisurkea kompromissi, joka tulee kokonaisuudessa hyvin paljon vaihtoehtoja kalliimmaksi. Toteutettakoon pintatienä ja jätettäköön mieluummin varaus sille pitkälle tunnelille, joka toteutetaan vaikka sitten kun edes Tuusulanväylän kääntöön on löydetty rahat. Jos autoliikenteeseen on pistettävä rahaa, niin tunneloikaa vaikka kehä ykkönen Pukinmäen aseman ympäristössä tai Metsäläntie keskuspuiston ali!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  10. Kutoja kirjoitti 9.12.2013 kello 22:15

    Koti-isä:

    Mitä järkeä on rakentaa taas yksi säteittäinen yksityisautoilun moottoritiemäinen valtaväylä lähtemään syvältä kantakaupungista, kun vasta on käännetty katseet kohti bulevardeja?

    Veturitien voi rakentaa pinnassa motarina. Silloin sitä pääsee nopeasti Pasilan ohi esim Jumboon, jossa on sentään riittävästi parkkipaikkoja.

    Jos Pasilan alueen suunnitelmia lähdetään availemaan, kannattaisi koko alueen kaavoitus muuttaa ihmisiä varten tehdyksi, eli käveltäväksi eikä ihailtavaksi auton ikkunasta ylinopeudellakin.

    Mikäli ei muuteta, Keski-Pasila kannattaa rakentaa täyteen massiivista arkkitehtuuria. Saadanpahan Helsingistä sitten edes hienoja ilmakuvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Daniel Federley kirjoitti 10.12.2013 kello 0:04

    Mitäs jos Veturitie olisikin Helsingin ensimmäinen kaupunkibulevardi? Kukaan ei vastusta motarin muuttamista, kun sitä motaria ei vielä ole. Pinnassa, kauniit puurivit, neljä autokaistaa, tasossa olevat kaupunkiristeykset ja korkeat talorivit molemmin puolin.

    Vaikka palautus ja uudelleenvalmistelu veisi puoli vuotta, hidastellen vuodenkin, niin kokonaisuuden kannalta sillä ei ole mitään merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  12. Tonttuja vähättelemättä kirjoitti 10.12.2013 kello 12:04

    Arabian ja Pasilan väliä kannattaisi tosiaan ruveta liikennöimään Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta, missä kiskot ovat jo valmiina. Lisäksi tällainen linja palvelisi koko Vallilan aluetta. Puistoon rakennettava raitiolinja ei palvele ketään, koska puistossa ei asu kuin puutarhatonttuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Pekka Taipale kirjoitti 10.12.2013 kello 16:32

    Osmo Soininvaara: Jos tuo Ollilan järjestelmnä saadaan toimimaan

    … niin siihen saadaan porrastus, jolla erityisen paljon veroja kerätään maaseudulla ja ei-ruuhka-aikaan ajamisesta, koska silloin ei ole vaihtoehtoja. Koko homman idea on kerätä lisää veroja, muuta siltä on turha odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2013 kello 17:43

    Kilomwetrivero korvaa bensaveron, kun siirrytään sähköautoihin. Bensaveroa maksetaan myös maaseudulla. Haja-asutusalueilla benmsavero ei riitä kattamaan teiden ylläpitokustannuksia, koska liikennettä on harvakseltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 10.12.2013 kello 21:54

    Daniel Federley: Mitäs jos Veturitie olisikin Helsingin ensimmäinen kaupunkibulevardi? Kukaan ei vastusta motarin muuttamista, kun sitä motaria ei vielä ole.

    Liikennesuunnittelijoiden salattu visio on, että kun ne kaupunkibulevardit joskus tehdään, niiden alle tulee autoille tunnelit. Niin ne bulevardisoinnit valitettavasti ovat menneet muuallakin, esim. Hollannissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. T. kirjoitti 11.12.2013 kello 15:09

    “Haja-asutusalueilla benmsavero ei riitä kattamaan teiden ylläpitokustannuksia, koska liikennettä on harvakseltaan.”

    Polttoaineveroa kerätään noin 2.5 miljardia, ja siihen vielä puoli miljardia veron osuudesta kerättävää alv:tä. Valtion tiemäärärahat sisältäen perustienpidon ja kehittämisen ovat noin 0.8 miljardia. Tällä 4:1 suhdeluvulla aika ison osuuden haja-asutusalueen tiestöstäkin kattaa itsensä; kunhan ei laske niin että jonkun sammatin alueen pitäisi kustantaa alueellaan kulkeva siivu turku-helsinki moottoritietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Sakke kirjoitti 15.12.2013 kello 9:00

    Osmo Soininvaara:
    Kilomwetrivero korvaa bensaveron, kun siirrytään sähköautoihin. Bensaveroa maksetaan myös maaseudulla. Haja-asutusalueilla benmsavero ei riitä kattamaan teiden ylläpitokustannuksia, koska liikennettä on harvakseltaan.

    Eikös maaseudulla enää peritä (yksityisteiden) käyttäjiltä tiemaksuja?

    Onko kilometri oikea peruste liikkumiseen perustuvalle verolle? Ehkä silloin, jos tarkoituksena on saada ihmiset (tai autot) liikkumaan mahdollisimman vähän, mikä edellyttänee keskittymistä tiiviille alueelle. Tämän tavoitteen toteutuman huippuarvo saavutettaneen joukkohaudassa, missä kaikki tiiviisti yhdessä, pienellä alueella, missä kukaan (toivottavasti) ei liiku lainkaan?

    Pinta-alaltaan suhteellisen laajassa, mutta harvaan asutussa maassamme pitäisi ehkä miettiä ja käydä keskustelua siitä, minkälainen kehityssuunta olisi hyvä ja tarkoituksenmukainen, taloudelliset vaikutukset huomioiden. Kysymykset siitä, mitä maksaa ja kuka maksaa, ovat tärkeitä. Kaikkea ei pidä sälyttää yhteiskunnan verotuloillaan kantamaksi, mutta jonkinlaista kohtuullista subventiota koko maamme asuttuna pitämiseksi lienee silti syytä rajoitetussa määrin harjoittaa.

    Pakkosiirrot tai liian voimakkaat taloudelliset pakotteet tähän suuntaan eivät ole missään nimessä oikea tapa. Tyhjiksi jäävät asunnot ympäri maata (ja toisaalta hintatasoa rajusti nostava asuntopula keskuksissa) ei myöskään liene yhteiskunnan etu. Toisaalta yhteiskunnankaan ei tulisi maksaa itseään kipeäksi siitä, että ympäri maatamme, joka niemessä ja notkossa, tulisi olla täsmälleen sama ajassa mitattava yhteiskunnan julkisen puolen tarjoama palvelutaso (maksoi mitä maksoi!) kuin kaupunkikeskittymissä.

    Toiminta edellyttää liikettä ja silloin voisi olla järkevämpää verottaa (ainakin osaksi) myös energian, tässä tapauksessa sähkön, kulutusta per kuljettu matka. Tämä antaisi paremman motiivin kehittää taloudellisempia liikkumisvälineitä kuin pelkkä kilometreihin perustuva verotus. Jos kotimaassamme olisi sähköautojen tuotantoa, olisi myös syytä harkita mahdollisuutta alentaa (sähkö)autokohtaisen, kuljetusta matkasta riippumattoman veron osuutta ainakin jossain määrin.

    Kestävän kehityksen kannalta ei ole hyvä, jos autoja vaihdettaisiin yhtä tiuhaan kuin esim. kännyköitä, ja vanhat (sähkö)autot päätyisivät kaatopaikoille ennen aikojaan. Autojen ja niiden kierrätettävyydestäkin voisi ehkä myöntää jotain verotuksellista lisäetua, jos laskentaperusteista olisi mahdollista saavuttaa yleisesti hyväksyttävä, kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus