Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin?

Olemme koh­ta viikon kärvis­telleet kansal­lises­sa häpeässä rom­ah­ta­neen Pisa-men­estyk­semme takia. Olim­me­han enää vain paras Euroopan maa edel­lämme joukko aasialaisia mai­ta tai oikeas­t­aan kaupunke­ja, mut­ta mikä pahin­ta, matem­ati­ikas­sa Viro meni ohi. Lohdu­tus­ta saa vain siitä, että Ruotsin tulok­set ovat jopa Yhdys­val­to­ja huonommat.

On syytä olla huolestunut koulu­jemme huononev­as­ta tilas­ta, kos­ka siitä on tul­lut muitakin viit­teitä, eri­tyis­es­ti sosi­aalilu­okkien ja koulu­jen välis­ten ero­jen kasvusta.

Olen pitkään ennus­tanut Pisa-men­estyk­sen kään­tymistä lasku­un, kos­ka olen uskonut, että merkit­tävä syy Suomen hyvään men­estyk­seen on se, että meil­lä melkein kaik­ki oppi­laat tule­vat vähin­tään tyy­dyt­tävistä koti­oloista. Tämä etu on meil­lä katoa­mas­sa. On yhä enem­män lap­sia, joiden koti­taus­taa ei voi kut­sua tyy­dyt­täväk­si. Eikä meil­lä ole ennen ollut mui­ta selvästi huonom­pia koulu­ja, mut­ta nyt alkaa olla.

Mut­ta ennen täy­del­liseen epä­toivoon vaipumista kan­nat­taa selvit­tää, olisiko heiken­nei­den Pisa-tulosten taustal­la myös näyt­teen val­in­tata­van muu­tos. Sain sähkö­pos­tivi­estin, jos­sa kysyt­ti­in mielipi­det­täni asi­as­ta tilas­toti­eteil­i­jänä ja huo­mautet­ti­in siitä, että tämänker­tainen näyte on valit­tu eri taval­la kuin edelli­nen. Näyt­teen, kos­ka vaik­ka sen yhtey­dessä puhutaan otok­ses­ta, tätä ei oikein voi kut­sua otokseksi.

Näyt­teeseen nimit­täin valit­ti­in kaik­ki koulut, jois­sa on vähin­tään viisi maa­han­muut­ta­jaa ja näi­den koulu­jen oppi­laista valit­ti­in kaik­ki maa­han­muut­ta­jat. Tämä ilmeis­es­ti sik­si, että halut­ti­in tutkia eri­tyis­es­ti sitä, miten maa­han­muut­ta­jat ovat kouluis­saan men­estyneet. Tätä tietoa todel­la tarvi­taan ja sik­si maa­han­muut­ta­jien tarkem­pi tutkimi­nen oli paikallaan. On hyvä tietää, miten maa­han­muut­ta­jat men­estyvät suh­teessa kan­taväestöön ja suh­teessa muiden maid­en maahanmuuttajiin.

Tämä takia maa­han­muut­ta­jia oli näyt­teessä selvästi yliedustet­tuna. Tämä ei tuo­ta ongel­maa lop­putu­lok­seen, kos­ka lop­putu­lok­sen on las­ket­tu palaut­taen maa­han­muut­ta­jien paino näyt­teessä todel­lista osu­ut­ta vas­taavak­si. Ongel­ma kos­kee sitä, miten koulu­jen val­in­ta vaikut­taa kan­ta­suo­ma­lais­ten jakau­maan. Tiedämme, että vaikka­pa Turun Varis­suol­la, jos­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia, syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten sosi­aa­li­nen jakau­ma poikkeaa niistä Varsi­nais-Suomen kouluista, jois­sa maa­han­muut­ta­jia ei ole. Sähkö­pos­tivi­estin lähet­täjä kysyi aivan oikein,  onko näyte syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten kohdal­la tasapainossa.

Teo­ri­as­sa tämäkin otan­ta­virhe on mah­dol­lista oikaista tas­apain­ot­ta­mal­la koti­taus­ta, mut­ta käytän­nössä ei ole. Vaik­ka koti­taus­taa on yritet­ty täl­lä ker­taa selvit­tää monipuolis­es­ti (on kysyt­ty mm. kuin­ka mon­ta kir­jaa kotona on!) vakioin­ti pois­taa aina vain osan vakioitavas­ta ilmiöstä, kos­ka sitä ei pystytä kun­nol­la mit­taa­maan eikä saa mita­ta. Tässä tapauk­ses­sa mitat­ti­in posi­ti­ivisia asioi­ta ja niiden puutet­ta, mut­ta ei mitat­tu per­heen syr­jäy­tyneisyyt­tä. Oppi­laiden koti­oloista kerät­tyjä tieto­ja voidaan käyt­tää sen selvit­tämiseen, paljonko koti­olot vaikut­ta­vat koulumen­estyk­seen, mut­ta ei vakioin­ti­in, kos­ka vas­taavia tieto­ja ei ole koko väestöstä.

Tieto­suo­ja var­maankin estää julkaise­mas­ta Pisa-mate­ri­aalia avoime­na datana. Har­mi, sil­lä olisi hyvä, että mah­dol­lisim­man moni voisi tes­ta­ta tulok­sia ja ana­lyysiä. Tämä pitää kuitenkin analysoi­da kun­nol­la. Ris­ti­in­taulukoin­nit eivät siihen riitä. [KORJAUS: TIEDOT ON JULKAISTU AVOIMENA DATANA]

 

 

LAINAUS TUTKIMKUSSELOSTUKSESTA:

“PISAn kohde­joukon muo­dosta­vat mit­tausvuon­na 15 vuot­ta täyt­tävät oppi­laat (Suomes­sa helmiku­un 1996 ja tam­miku­un 1997 välil­lä syn­tyneet). Suomes­sa tämän ikälu­okan koko PISA 2012 ‑tutkimuk­ses­sa oli 62 195. Kohde­joukos­ta tuli otan­taa varten tavoit­taa vähin­tään 95 prosenttia.

Suomes­sa koulut valit­ti­in perusk­ouluista sekä lukioista ja ammatil­li­sista oppi­laitok­sista. Jälkim­mäi­sis­sä opiske­li alle 1 pros­ent­ti ikälu­okas­ta. Kaik­ki ruotsinkieliset koulut valit­ti­in mukaan, samoin kaik­ki sel­l­aiset koulut, jois­sa oli vähin­tään viisi maa­han­muut­ta­jataus­taista oppi­las­ta. Myös eri­tyisk­oulut sisäl­tyivät otan­ta­an. Kus­takin oto­sk­oulus­ta tutkimuk­seen valit­ti­in sat­un­nais­es­ti joko 20 tai 35 PISAn ikäkri­teerin täyt­tävää oppi­las­ta. Mikäli näitä oppi­lai­ta oli vähem­män, mukaan otet­ti­in kaik­ki oppi­laat. Lisäk­si oto­sk­ouluis­sa kaik­ki maa­han­muut­ta­jataus­taiset oppi­laat osal­lis­tu­i­v­at tutkimuk­seen. Otan­nan toteut­ti riip­puma­ton kan­sain­vä­li­nen tilas­to­laitos Westat.

PISA 2012 ‑mit­taus toteutet­ti­in 311 koulus­sa, joista testi­in valit­ti­in kaikki­aan 10 157 oppi­las­ta. Näistä 82,2 pros­ent­tia oli 9.-luokkalaisia, 17,6 pros­ent­tia 8.-luokkalaisia ja 2,0 pros­ent­tia 7.-luokkalaisia. Luki­o­laisia ja ammat­tik­oul­u­laisia oli 0,1 prosenttia.

Ruotsinkielisiä oppi­lai­ta otok­ses­sa oli 1 753 ja maa­han­muut­ta­jataus­taisia oppi­lai­ta 2 426. Näi­den ryh­mien ylioto­s­ta hyö­dyn­netään monipuolis­es­ti kansal­li­sis­sa eri­ty­is­tarkasteluis­sa. Tutkimuk­sen kokon­ais­tu­lok­seen ryh­mien ylioto­st­a­mi­nen ei vaiku­ta, sil­lä kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa ryh­mien pain­oar­vot palaute­taan tilas­tol­lisin keinoin vas­taa­maan niiden todel­lisia osuuk­sia perusjoukossa.”

Pisa-tutkimuk­sen alus­tavi­in tulok­si­in pääsee tästä.

 

 

146 vastausta artikkeliin “Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin?”

  1. Epäilemät­tä mon­et innol­la tulk­it­se­vat tämän(kin) nyt sit­ten maa­han­muut­ta­jien syyksi.

    Eksplisi­it­tis­es­ti san­ot­ta­va, että itse en siis tulkitse…

  2. Son­in­vaara:
    Tieto­suo­ja var­maankin estää julkaise­mas­ta Pisa-mate­ri­aalia avoime­na datana.

    Jos näin on,niin Pisa tutkimus­ta ei voi pitää tieteel­lisenä tutkimuse­na, kun se ei ole toistettavissa.

    Soin­in­vaara: Tämä ilmeis­es­ti sik­si, että halut­ti­in tutkia eri­tyis­es­ti sitä, miten maa­han­muut­ta­jat ovat kouluis­saan menestyneet.

    Ja tähän käytet­ti­in kan­sain­välistä Pisa-tutkimusta? 

    Hyvä, ettei vielä ole ehdit­ty laskea oppivelvol­lisu­ut­ta ikävuo­teen kaksi.

    Pieleen men­neitä tai muu­toin heikko­laa­tu­isia tutkimuk­sia ja selvi­tyk­siä on tul­lut jul­ki viimeaikoina usei­ta. Puut­teel­lisen tiedon varas­sa on ilmeis­es­ti tehty vääriä vero- ym. päätöksiä.

    Pitäisikö seu­raavaan Pisa-tutkimuk­seen ottaa mukaan val­tioneu­vos­to ja sen liepeil­lä puuhastel­e­vat viran­halti­jat ja avus­ta­jat, jot­ta saataisi­in tietoa, miten he ovat menestyneet.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku tulk­it­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tutkimus­me­todeista mitään.

    Valitet­tavasti asia ei ole näin yksinkertainen:
    “Mikäli ver­tailus­sa ote­taan huomioon väestön
    demografinen muu­tos*, Suomen tulos las­ki peräti 22 pistettä.”

    “* Demografisen muu­tok­sen huomioon otta­mi­nen tarkoit­taa sitä, että tyt­tö­jen osu­u­den, maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten oppi­laiden määrän, kotona puhutun kie­len, oppi­laiden sosio-ekonomisen taus­tan ja keskimääräisen iän muu­tok­sen vaiku­tus tulok­si­in tasoitettiin
    vas­taa­maan tilan­net­ta vuon­na 2006.”

    Toisin sanoen tutkimuk­ses­sa on tietois­es­ti halut­tu vakioi­da maa­han­muut­ta­jien määrän kasvu, eikä sen takia heiken­tymi­nen ole ollut niin suuri kuin se olisi ollut ilman vakioin­tia. Täl­lä sinän­sä on ole­mas­sa perustel­lut syyt kos­ka a) on tiedet­ty, että hei­dän osaamisen­sa on keskimääräistä alhaisem­pi ja b) vakoimal­la muu­tos pois saadaan näkyvi­in myös mui­ta osaamiseen vaikut­tavia muutoksia.

    Tutkimus­tu­losten (poli­it­ti­nen) tulk­in­ta on sit­ten kokon­aan oma lukun­sa, toiv­ot­tavaa on, että keskustelu pysyy puolin ja toisin tosi­a­siois­sa. On selvää, että ääripäät (eli per­su­jen sisu-siipi) ja vihrei­den maail­man­halaa­jat ovat jo tukev­asti omis­sa poterois­sa, eivätkä tule niistä sent­tiäkään liikkumaan.

  4. “halut­ti­in tutkia eri­tyis­es­ti sitä, miten maa­han­muut­ta­jat ovat kouluis­saan menestyneet”

    Julka­istaanko­han nuo tulok­set joskus, ja missä?

  5. Aika har­va ymmärtää metodeista, joten tahal­laan tai tahat­tomasti tehty väärinymmärtämi­nen on hyvin toden­näköistä. Itse en olisi uskaltanut tehdä tuol­laista otan­taa, kos­ka sil­lä voidaan kiistää tulokset.

    Toisaal­ta sopi­vat otan­nathan ovat maan tapa. Jos muis­tat­te sen Loh­jan­har­jul­la teh­dyn “tutkimuk­sen”, jol­la perustelti­in talvinopeusra­joituk­sia, niin sehän todet­ti­in aivan pupuk­si. Asi­as­ta oli pitkähkö ja perus­teelli­nen ÅA:n alan pro­fes­sorin jut­tu muis­taak­seni HBL:ssa. Silti talvinopeusra­joituk­set ovat yhä liiken­teen riesana.

    Kyse on siis vain yhdestä uud­es­ta luo­vas­ta tavas­ta käyt­tää tilas­to­ja omien tarkoi­tus­pe­rien ajamiseen. 🙂

  6. PISA on ollut tarkkana siitä, että otok­set ovat riit­tävän edus­tavia kansal­lis­es­ti. Jos otos ei ole edus­ta­va, se ker­ro­taan ja jos otos on pahasti vino, tipute­taan maa kokon­aan pois. Ensim­mäi­nen ole­tuk­seni tässäkin tapauk­ses­sa on, että rapor­toin­ti on harhaan­jo­htavaa ennem­minkin kuin otan­ta. Vaik­ka maa­han­muut­ta­jak­oulu­ja on valikoitu aineis­toon yliedus­tus, on ker­toimel­la help­po kor­ja­ta tilanne, kun niden koulu­jen tulok­set pain­ot­taa kertoimella.

    PISA-tutkimuk­sen data on avoimesti saatavil­la. Olen juuri lähdössä matkalle, enkä ehdi selvit­tää olisiko siel­lä vas­taus Osmon pohd­in­toi­hin. Tarkoituk­seni on kuitenkin tehdä perus­teelli­nen ana­lyysi PISA:n tulosten seli­tyk­sistä tammikuuksi.
    PISA-data: http://pisa2012.acer.edu.au/

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku tulk­it­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tutkimus­me­todeista mitään.

    Tietysti näin maal­likkona voisi ajatel­la, että kai sil­lä nyt jokin merk­i­tys on kaikkien oppi­laiden oppimis­tu­lok­si­in, jos luokas­ta huo­mat­ta­va osa on haas­teel­lis­es­ti opetet­tavien maa­han­muut­ta­jaryh­mien edustajia.

    Jokainen voi miet­tiä olisiko esimerkik­si maini­tun Varis­suon koulun kan­taväestöön kuu­lu­vien oppi­laiden tulok­set parem­pia vai huonom­pia, jos koulus­sa olisi paljon tai vähän maahanmuuttajia.

  8. Kos­ka Ope­tushal­li­tus piti aiem­pia lois­tavia Pisa-tulok­sia hyvän allinnon asniona ja OAJ koulu­jen opet­ta­jien tulok­sel­lisu­u­den mit­ta­ri­na, muu­tok­sen syyt ovat loogis­es­ti samo­jen taho­jen vastuulla.

    On aivan luon­te­vaa, että samaa testiä käytetään tuot­ta­maan kansal­list aineis­toa eroista koulu­tuk­sen välil­lä. Ensim­mäisi­in Pisa-kyse­ly­i­hin kun tehti­in vain kv-kyse­lyn vaa­ti­ma otos.

    Muuten, mikä on kansalli­nen oppimis­tu­los ruo­tisn kielessä? Sen luulisi ole­van todel­li­nen ongel­ma, joka pitäisi myös ratkaista.

    Opet­ta­jien palkkauk­sen paran­t­a­mi­nen ei paran­na Pisa-tulosta, tämä on sitetn testattu.

    Jo muinaiset rooma­laiset oli­vat huolis­saan nuorista, sekin tiede­tään. Pisa-tulos ennus­taa poikein­ja miesten karisu­tu­mista jrkästi kaikil­la opiske­lu­ta­soil­la, mikä alkaa olla todel­li­nen ongel­ma kansakunnalle.

    “liikaa maa­han­muut­ta­jia otok­ses­sa” on todel­la huono seli­tys, joka antaa tekosyyn olla miet­timät­tä mitään. Maa­han­muut­tataus­tais­ten las­ten karisu­tu­mi­nen jatko-opin­noista on kansalli­nen trage­dia, kos­ka sil­loin jää kyvykkyyt­tä hyödyntämättä.

    Pok­ien luku­taitoa ylläpi­tivät Har­ry Potetr ja muu­ta viit­ta ja miek­ka seikkailukir­jat sekä Juha Vuorisen Juop­pis-sar­ja. Niiden aika on vain vähän takana.

    Matem­ati­ikkaa ja luon­non­ti­eteitä taas yleis­es­ti media väheksyy eikä kukaan nuori halua olla ainakaan nört­ti. Se lie­nee asen­teista kiinni.

    Osan syys­tä saa­vat per­in­teinen riite­ly matem­ati­ikan ja fysi­ikan opet­ta­jien kesken. 

    Poli­itikoilel on aina ollut tärkeää rahoi­ta­ta musi­ikkilu­okkia, urheiluk­oulu­ja, kuvataidek­oulu­ja ja esi­in­tymis­taidon erikois­tu­mista. Tekni­ikan ja luon­non­ti­etei­den ope­tus­ta ei kun­nis­sa ole pidet­ty lainkaan kiin­nos­ta­vana eikä ilmis­es­ti tarpeel­lise­na. Onnek­si olkoon.

    Ykist­täisen opet­ta­jan kohdal­la siel­lä tun­nil­la ollan ihan itsek­seen, mut­ta vähäistäkin täy­den­nysk­oulu­tus­ta vihataan ja veso-päivistä yritetään lintsa­ta mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Oike­as­sa työelämässä se ei olisi mahdollista.

    Lapset ovat fik­su­ja. Siitä men­näöän msitä aidan ali pääsee kaiva­maan ja sitetn vas­ta kat­so­taan huo­maako tai välit­tääkö kukaan.

  9. Evert The Nev­er­Rest: Jos näin on,niin Pisa tutkimus­ta ei voi pitää tieteel­lisenä tutkimuse­na, kun se ei ole toistettavissa.

    Ei ‘tieteel­lisen tutkimuk­sen’ tarvitse julka­ista alku­peräisiä tulok­sia. Tois­tet­tavu­us ei todel­lakaan edel­lytä, että kaik­ki data on saatavil­la. Jos koe­jär­jeste­ly ja menetelmät on kuvat­tu hyvin, pätevä koe on toistettavissa.

    Jos esim. peruste­lut koulu­jen ja oppi­laiden valin­nalle on ker­rot­tu tarkasti (ilmeis­es­ti on), taus­ta­ti­etokysymyk­set on lis­tat­tu (on), ja menetelmät tulosten nor­mal­isoin­ti­in on ker­rot­tu täs­mäl­lis­es­ti (on), kuka vain voi tois­taa kokeen.

    Toki käytän­nössä PISAa ei voi tois­taa kuin hyvin pieni joukko ihmisiä, mut­ta sama pätee vaikka­pa… LHC:n tulok­si­in (toki niis­sä data on jaet­tu, mut­ta jos sitä alku­peräistä koet­ta ei voi tois­taa, data voi olla väärennettyä).

  10. “Tieto­suo­ja var­maankin estää julkaise­mas­ta Pisa-mate­ri­aalia avoime­na datana. Har­mi, sil­lä olisi hyvä, että mah­dol­lisim­man moni voisi tes­ta­ta tulok­sia ja ana­lyysiä. Tämä pitää kuitenkin analysoi­da kun­nol­la. Ris­ti­in­taulukoin­nit eivät siihen riitä.”

    Pisa-mate­ri­aali on saatavis­sa avoime­na datana:
    http://pisa2012.acer.edu.au/downloads.php
    http://pisa2009.acer.edu.au/downloads.php
    http://pisa2006.acer.edu.au/downloads.php

  11. Ekan ja tokan sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien keskiar­vo­erot Suomes­sa PISA 2012:ssa ver­rat­tuna kan­taväestöön lainat­tuna tuos­ta Osmon viit­ta­mas­ta raportista (jos­ta ei näem­mä voi copypastettaa):

    Matem­ati­ik­ka:
    1. sukupolvi: ‑98 pistettä
    2. sukupolvi: ‑70 pistettä

    Luku­taito:
    1. sukupolvi: ‑116 pistettä
    2. sukupolvi: ‑64 pistettä

    Luon­non­ti­eteet:
    1. sukupolvi: ‑126 pistettä
    2. sukupolvi: ‑81 pistettä

    Keski­ha­jon­ta nois­sa oli noin 90 pis­tet­tä, eli 1. sukupol­ven mamut ovat selvästi yli yhden keski­ha­jon­nan kan­taväestön heikom­pia, 2. sukupol­ven mamut selvästi alle yhden keski­ha­jon­nan heikompia.

  12. Osmon mainit­semista syistä voi toki olla, että yllä lainatut erot mamu­jen ja kan­tis­ten välil­lä ovat todel­lisu­udessa suurem­pia kuin tässä tutkimuksessa.

  13. Hom­mafo­ru­mil­ta löy­tyy hyvää ana­lyysia aiheeseen liit­tyen, ettei tarvi tukeu­tua vihrei­den monikulttuuripropagandaan.

  14. Jakob: Tietysti näin maal­likkona voisi ajatel­la, että kai sil­lä nyt jokin merk­i­tys on kaikkien oppi­laiden oppimis­tu­lok­si­in, jos luokas­ta huo­mat­ta­va osa on haas­teel­lis­es­ti opetet­tavien maa­han­muut­ta­jaryh­mien edustajia.

    Jokainen voi miet­tiä olisiko esimerkik­si maini­tun Varis­suon koulun kan­taväestöön kuu­lu­vien oppi­laiden tulok­set parem­pia vai huonom­pia, jos koulus­sa olisi paljon tai vähän maahanmuuttajia.

    Tämä on yksi ole­tus, siis “jos koulus­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia niin suo­ma­laiset eivät opi”. Toinen ole­tus voisi olla “maa­han­muut­ta­jat asu­vat köy­hissä lähiöis­sä ja köy­hien lähiöi­den suo­ma­laisop­pi­laat oppi­vat huonom­min kuin varakkaiden aluei­den suo­ma­laiset”. Tässä olisi siis jo kak­si seli­tys­tä sille, mik­si “mamuk­oulu­jen” valikoimi­nen otan­ta­an las­kee ei-mamu­jen tuloksia.

    Molem­mat ole­tuk­set ovat vähän vaar­al­lisia ja arkalu­on­toisia. Jos täl­laisen halu­aa esit­tää, pitäisi olla tutkimusti­etoa ole­tus­ta tukemassa.

    En muista luke­neeni mis­tään sel­l­ai­sista tutkimuk­sista, jot­ka tuk­i­si­vat tuo­ta ensim­mäistä ole­tus­ta. Kan­sain­välis­es­ti voi tietysti löy­tyä jotain.

    Toista ole­tus­ta on tutkit­tu puo­lik­si: oppi­laiden koti­taus­ta vaikut­taa koulumen­estyk­seen huo­mat­tavasti. Koti­taus­ta on tietysti paljon muu­takin kuin rahaa, joten “köy­hä lähiö” ei vielä ker­ro riit­tävästi. Eikä meil­lä tai­da olla varsi­naista tutkimus­ta siitäkään, asu­vatko maa­han­muut­ta­jat keskimäärin mata­lan tulota­son alueilla.

    Otsikon kysymyk­seen olisi mie­lenki­in­toista saa­da luotet­ta­va vas­taus, mut­ta näil­lä ole­tuk­sil­la leikkimi­nen ilman sen kum­mem­pia perustelui­ta ei ole hedelmäl­listä, varsinkaan kun kyse on niin run­saasti tun­tei­ta herät­tävästä tabuasiasta.

  15. Tämähän selit­tääkin suuren osan tulok­sista. Kos­ka saat­taa olla niin, että Suomes­sa sel­l­ai­sis­sa kouluis­sa, jois­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia, saadaan muu­toinkin keskimääräistä heikom­pia testi­t­u­lok­sia juuri oppi­la­sainek­ses­ta johtu­vista sosioekonomi­sista syistä. 

    Aasi­as­sa taas voi olla niin, että koulut, jois­sa on maa­han­muut­ta­jia, ovat kalli­ita yksi­tyisk­oulu­ja, joi­hin vain varakkaim­mat paikalliset saa­vat lapsen­sa, jol­loin kyseis­ten koul­u­lais­ten sosioekonomi­nen taus­ta on keskimääräistä parem­pi ja mah­dol­liset myös hei­dän testi­t­u­lok­sen­sa keskimääräistä parempia.

  16. Ossi Lehti­nen:
    Epäilemät­tä mon­et innol­la tulk­it­se­vat tämän(kin) nyt sit­ten maa­han­muut­ta­jien syyksi.

    Eksplisi­it­tis­es­ti san­ot­ta­va, että itse en siis tulkitse… 

    Maa­hah­n­muut­ta­jien tulok­sethan siis oli­vat kehno­ja, myöskin toisen pol­ven Suomes­sa syn­tynei­den “maa­han­muut­ta­jien”.
    Jos tren­di jatkuu, niin ei tämä hyvältä näytä.

    Kut­su sitä sit­ten vaik­ka ennakkolu­u­loisu­udek­si, mut­ta itse epäilen että tuo huono keskiar­vo on vielä keskiar­vo hyvistä, huonoista ja todel­la huonoista ryh­mistä. Jos halu­taan, tuo kai voidaan suurem­pi­en kansalaisuus/kieliryhmien osalta tulok­sista analysoida.

    Silti, itse min­un on vaikea uskoa, että mikään epä­suo­rakaan maa­han­muut­toe­fek­ti olisi pääasialli­nen syy näi­hin tulok­si­in. Jos olisi, kuvit­telisi kai tulosten laskun olleen käyte­tys­tä oto­s­menetelmästä huoli­mat­ta keskit­tynyt eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudulle? 

    (Joka tapuk­ses­sa, jos tämä on todel­la tutkimuk­selli­nen ongel­ma, niin niin kauan kun joukos­sa on myös kohtu­ullis­es­ti vähä­maa­han­muut­ta­jisia koulu­ja, pitäisi­hän tuo pain­o­tuk­sen voi­da vielä muoka­ta nytkin?)

  17. Ville Ryd­man ehti heit­tää ihan ajat­telemisen arvoisen hypo­teesin: jos maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten oppi­laiden osu­us on tämän vuo­den tulok­sis­sa korkeampi, tarkoit­ta­nee se samal­la sitä että otok­ses­sa on aim­paa enem­män ei-äidinkielel­lään opiskele­via. Muual­la euroopas­sa ilmiö lie­nee ollut jo ole­mas­sa, Suomes­sa vas­ta nyt. Ts. Ei tuo ope­tus sen laadukkam­paa ole ollut kuin muualllakaan..

    Jokainen vai­h­to-oppliasvuo­den viet­tänyt voinee vahvis­taa että ei-äidinkielel­lä opiskelu tuo lisähaastei­ta oppimiseen.

    1. Ville Ryd­man ehti heit­tää ihan ajat­telemisen arvoisen hypo­teesin: jos maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten oppi­laiden osu­us on tämän vuo­den tulok­sis­sa korkeampi, tarkoit­ta­nee se samal­la sitä että otok­ses­sa on aim­paa enem­män ei-äidinkielel­lään opiskelevia. 

      Ryd­manin logi­ik­ka osoit­taa, ettei se tilas­tolli­nen päät­te­ly aina suju syn­type­r­äiseltä suo­ma­laiseltakaan. Taisi jäädä huo­maa­mat­ta, että tulos vakioiti­in maa­han­muut­ta­jien osu­u­den osalta.

  18. Käsit­tääk­seni kyseessä on esimerk­ki n.s. kohort­tiotok­ses­ta, mut­ta enpä ota enem­pää kan­taa, kun en asi­aa tunne.

    Ihan hyödylistä kat­soa, mil­laisil­la tiedoil­la voi saa­da hyvän arvosanan lyhyestä tai pitkästä matem­ati­ikan yo-kokeesta. Perusk­oulun tiedot riittävät.

    “Ei pidä syyt­tää peil­iä, jos naa­ma on vino.” Venäläi­nen sanan­lasku, Gogolin revi­isorin motto

  19. Toisaal­ta on myös niin, että pidä syyt­tää naa­maa, jos peili (PISA-tutkimus) on vino.

  20. Olen aina ollut sitä mieltä, että hätiköi­ty­jen johtopäätösten tekem­i­nen Pisa-tulosten perus­teel­la on lyhyt­näköistä. Sil­loin, kun saati­in hyviä tulok­sia, ei olisi pitänyt riemui­ta niin kovaan ääneen, ja nyt kun saadaan vähän keskinker­taisem­pia tulok­sia, pitäisi kat­soa koulu­jen tilaa rauhallisesti.

    Pahin­ta on, jos eri etu­ryh­mät ja hötky­il­i­jät pää­sevät aja­maan omia tavoit­teitaan Pisa-tulok­sen var­jol­la. En usko, että tulok­set paranevat (onko se muuten itseis­ar­vo?) korot­ta­mal­la oppivelvol­lisu­usikää tai lisäämällä/vähentämällä valin­naisu­ut­ta tai lisäämäl­lä tietotekni­ikan näen­näis-käyt­töä luokissa.

    Tuhkan ripot­telu koulu­jär­jestelmämme päälle on edelleen turhaa: sys­tee­mi on kohtu­ullisen hyvä, kun­han nyt ote­taan rauhal­lis­es­ti ja kehitetään koulua asiantun­ti­joi­ta kuullen, ei panikoiden.

  21. Kan­nat­taa myös laina­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja matem­ati­ikan yo-kokei­ta. Tehtävistä näkee rimaan tip­puneen roimasti. 

    Ikävä tosi­a­sia taitaa olla, että tietotekni­ik­ka ei suinkaan kas­va­ta ihmis­ten [matematiikka]älyä.

    “Huono-osaises­sa” Virossa oppi­lail­la on aivan var­masti vähem­män tablet­te­ja, ehkä Viron nousem­i­nen Suomen ohi matem­ati­ikas­sa johtuu per­in­teisen kynä+paperi-mallin käytöstä?

  22. Ikävä tuho­ta suvikko­jen pil­vilin­nat, mut­ta “maa­han­muut­ta­jataus­taisu­us” taitaa olla tek­i­jä vain ihan ensim­mäisessä sukupuolves­sa. Jenkeis­sä nääs luet­teloidaan (silleen aika ikävästi 🙂 rodun mukaan:

    PISA math­e­mat­ics:
    Usa Asian 549
    SUOMI 519
    Usa White 506
    OECD Aver­age 494
    USA Aver­age 492
    Usa His­pan­ic 455
    Usa Black 421

  23. Daniel Fed­er­ley: Tämä on yksi ole­tus, siis “jos koulus­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia niin suo­ma­laiset eivät opi”. Toinen ole­tus voisi olla “maa­han­muut­ta­jat asu­vat köy­hissä lähiöis­sä ja köy­hien lähiöi­den suo­ma­laisop­pi­laat oppi­vat huonom­min kuin varakkaiden aluei­den suo­ma­laiset”. Tässä olisi siis jo kak­si seli­tys­tä sille, mik­si “mamuk­oulu­jen” valikoimi­nen otan­ta­an las­kee ei-mamu­jen tuloksia.

    Molem­mat ole­tuk­set ovat vähän vaar­al­lisia ja arkalu­on­toisia. Jos täl­laisen halu­aa esit­tää, pitäisi olla tutkimusti­etoa ole­tus­ta tukemassa.

    Jos tuo­ta ensim­mäistä ole­tus­ta vielä näin nopeasti kom­men­toisin. Vaikkakaan en ole mikään kas­va­tusti­eteen asiantun­ti­ja, niin käsit­tääk­seni tutkimuk­ses­sa val­lit­see varsin laa­ja yhteinen näke­mys siitä, että suurin piirtein saman tasoiset ryh­mät paran­ta­vat oppimis­tu­lok­sia. Tai parem­minkin kään­täen. Hyvin eri­ta­soiset oppi­laat oppi­vat huonos­ti samas­sa ryhmässä.

    Sit­ten jos tarkaste­laan noi­ta Pisa-tutkimuk­sen tulok­sia, niin oikeasti tuol­laiset kym­meniä pis­teitä alem­mat tulok­set, joi­ta maa­han­muut­ta­jat keskimäärin näyt­tävät saa­van, merk­it­see jo luok­ka-astei­den ero­ja osaamis­ta­sos­sa. Jos halu­taan hiukan kär­jistää. Tilanne olisi sama kuin luokkaan ahdet­taisi­in viides- ja yhdek­säs­lu­okkalaisia ja yksi opet­ta­ja yrit­täisi opet­taa näille seit­semän­nen luokan asioi­ta ja ihme­teltäisi­in mik­si toinen ryh­mä turhau­tuu ja toinen ei tajua opetuk­ses­ta yhtään mitään.

  24. PISA-tulosten heikken­e­m­i­nen tuskin johtuu pelkästään otan­ta­on­gelmista, kos­ka myös koti­mainen tutkimus osoit­taa koul­u­lais­ten osaamisen heiken­tyneen viimeisen vuosikymme­nen aikana.

  25. Mik­si oto­ske­hikko ei ole kaik­ki Suomen oppi­laat tiet­tynä ajanko­htana ja otos sit­ten pelkästään osajoukko­jen kokoel­ma siitä?

    Mik­si moni­vai­heinen ryväsotanta?

    On tietysti helpom­pi tavoit­taa koulu ja n oppi­las­ta siitä kuin n*m oppi­las­ta P:stä koulusta… 🙂

  26. Markku af Heurlin:
    Ihan hyödylistä kat­soa, mil­laisil­la tiedoil­la voi saa­da hyvän arvosanan lyhyestä tai pitkästä matem­ati­ikan yo-kokeesta.Peruskoulun tiedot riittävät.

    No ei var­masti riitä. Perusk­oulus­sa ei esimerkik­si käy­dä vek­to­ria, derivaat­taa, log­a­r­it­mia taik­ka tilas­to­m­atem­ati­ikkaa tai jotain kollek­ti­ivin totu­us­taulu­ja. Käy­däänkö edes radi­aa­nia lävitse? Pythago­raan lausekin tulee usein vas­ta ysilu­okalla vas­taan, joten kyl­lä tuol­la poh­jal­la on ihan turha lähteä pitkän matikan yliop­pi­lasko­keeseen jos ei satu ole­maan matemaat­ti­nen nero.

    Tuos­ta vain ver­taile­maan vaatimustasoa:
    http://matta.hut.fi/matta/yoteht/
    http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/Kokonaisuudet/Peruskoulu/Peruskoulu.html

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku tulk­it­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tutkimus­me­todeista mitään.

    Jos peru­sopetuk­sen luokas­sa on usei­ta vain vail­li­nais­es­ti kieli­taitoisia, matem­ati­ikan osaamis­ta­soltaan 2–3 vuosilu­okkaa keskiar­voa jäl­jessä ole­via, ja mah­dol­lis­es­ti häiriköiviä/oireilevia, oppi­lai­ta, niin tämä ei vaiku­ta opet­ta­jan mah­dol­lisuuk­si­in opet­taa mui­ta luokan oppi­lai­ta? Jos näi­den välil­lä arvelee ole­van jonkin­laisen yhtey­den, niin ei ymmär­rä mitään?

    Tai ehkä on niin, että sinä et nyt taas ker­ran halua ymmärtää asi­aa sen sosi­aalisen tab­u­lu­on­teen joh­dos­ta. Omien las­ten saami­nen pois koulus­ta, jos­sa on paljon tiet­ty­jen ryh­mien maa­han­muut­ta­jia, on yksi merkit­tävim­mistä moti­vaa­tiotek­i­jöistä white flight­in takana Euroopan laajuisesti.

    Jos se ei olisi mainit­tu täy­delli­nen sosi­aa­li­nen tabu, niin esimerkik­si Ruotsin rom­ah­tanei­den ja oikeasti katas­tro­faal­is­ten PISA-tulosten yksi­tyisko­htainen ana­lyysi, jos­sa esimerkik­si maa­han­muut­ta­jaryh­mät eritel­lään, voisi pal­jas­taa hyvin epä­mukavia asioi­ta puolen miljoo­nan mus­lim­in ja afrikkalais­taus­taisen maa­han­muut­ta­jan vaiku­tuk­ses­ta Ruotsin kokoisen maan ped­a­gogiseen kehitykseen.

    Ilmiö on täysin yleiseu­roop­palainen; Sak­sas­sa toisen ja kol­man­nen sukupol­ven turkki­lais­ten koulu­osaami­nen on katas­tro­faalisen huonoa, Hol­lan­nis­sa marokko­lais­taus­tais­ten, Bri­tan­ni­as­sa pak­istani­lais­taus­tais­ten ja Karib­ial­ta tullei­den mustien jälkikasvun, Ran­skas­sa Alge­ri­as­ta ja muista enti­sistä siir­tomaista tullei­den jälkeläis­ten. Ei vain huonoa, vaan katas­tro­faalisen huonoa, vaikeuk­sia yksinker­taisim­mis­sa lasku­toim­i­tuk­sis­sa ja perus­luku­tai­dos­sa ja näis­sä kouluis­sa kaut­ta lin­jan myös koulu­rauhan ongelmia ja white flight voimakasta. 

    Kieli­taito vaikut­taa, kult­tuuri vaikut­taa ja geen­it vaikut­ta­vat. Tämän poh­jak­si anek­doot­ti Pisas­sa hyvin men­estyneestä Hong Kongista, Kiinas­sa matkan­neen ja val­oku­van­neen John Thom­sonin teok­ses­ta Chi­na and its Peo­ple, joka on julka­istu vuosi­na 1873–1874. Hong Kongis­sa oli vuon­na 1841 7,500 asukas­ta, ja se oli köy­hä ja hedelmätön saari, jon­ka pääelinkeino oli merirosvous. Luku­taito oli olema­ton­ta. Vuon­na 1865 kolo­nial­is­tisen Bri­tann­ian kitket­tyä merirosvouden ja raken­net­tua saarelle toimi­van infra­struk­tu­urin saaren väestö oli kas­vanut väestön­laskus­sa 125,504 hen­keen, joista n. 2,000 henkeä siir­tomaaisän­tiä perheineen.
    Brit­tien ylläpitämis­sä kouluis­sa oli myös 2,000 kiinalais­las­ta. Thom­son havain­noi, kuin­ka nämä kiinalais­lapset, joista useimpi­en van­hem­mat oli­vat olleet köy­hiä, luku­taidot­to­mia ja koulut­ta­mat­to­mia, ja jot­ka jou­tu­i­v­at käymään koulua vier­aal­la kielel­lä, pär­jä­sivät koulus­sa silti vähin­tään yhtä hyvin kuin siir­tomaaisän­tien lapset.

    Erit­täin epä­mukavia ja epäko­r­rek­te­ja asioi­ta joudu­taan väistämät­tä ennen pitkää kohtaa­maan ja myön­tämään. Ne esi­in­tyvät yhden­mukaisi­na Euroopas­sa, Yhdys­val­lois­sa ja globaal­isti ja kor­reloi­vat edelleen häm­mästyt­tävän tarkasti jo 1800-luvul­la tehty­jen havain­to­jen ja arvioiden kanssa. Rasis­misyytök­set ja asian kieltämi­nen eivät poista ilmiötä, eivätkä sitä, että se joudu­taan ennen pitkään myön­tämään ja yhteiskun­nal­lis­es­ti käsittelemään.

  28. Ainakin mei­dän koulus­sa laitet­ti­in aineit­ten arvostelu­pe­rus­teet uusiksi(juuri äskettäin):
    luokan viisi parhait­en men­estynyt­tä saa van­han kympin eli k3:n, riip­pumat­ta siitä olisiko “kymp­pi­in” oikeutet­tu, esim. kokeen perusteella.

  29. Jakob: Tietysti näin maal­likkona voisi ajatel­la, että kai sil­lä nyt jokin merk­i­tys on kaikkien oppi­laiden oppimis­tu­lok­si­in, jos luokas­ta huo­mat­ta­va osa on haas­teel­lis­es­ti opetet­tavien maa­han­muut­ta­jaryh­mien edustajia.

    Jokainen voi miet­tiä olisiko esimerkik­si maini­tun Varis­suon koulun kan­taväestöön kuu­lu­vien oppi­laiden tulok­set parem­pia vai huonom­pia, jos koulus­sa olisi paljon tai vähän maahanmuuttajia.

    Samaa mietin minäkin. Olisi­pa ennen kuu­luma­ton­ta, jos tutk­i­jat selvit­täi­sivät myös: Mik­si, esimerkik­si Vuosaaren alueen, perusk­oulu­jen opetuk­sen taso on rom­ah­tanut. Syy ei var­masti ole pelkästään kan­ta­suo­ma­lais­ten tyh­men­tymi­nen tai hei­dän van­hempi­en­sa asosi­aal­isu­us. Vielä viitisen­toista vuot­ta sit­ten Vuosaaren lukio oli arvostet­tu koulu. Sisään pääsi reilun kahdek­sikon keskiar­vol­la, nyky­isin seit­semän keskiarvolla.

    Tääl­lä ja muual­la medi­as­sa ollaan kovin huolis­saan maa­han­muut­ta­jien käyt­tämät­tä jäävistä resurs­seista ja siten hei­dän jäämistään yliopis­to­jen ulkop­uolelle. Entäs ne kan­ta­suo­ma­lais­ten lapset, joiden opiskelu ja eteen­pääsymah­dol­lisu­udet on uhrat­tu maa­han­muut­ta­jien takia. Kuka heitä puo­lus­taa, ei kukaan. Hehän ovat syyl­lisiä siihen, että sat­tui­v­at syn­tymään per­heeseen joka elää LÄHIÖSSÄ. Tuol­la perkeleit­ten pesäpaikassa. 

    Totu­us on, että lähiök­ouluis­sa opet­ta­jil­la ei ole aikaa, jos luokalla on paljon maa­han­muut­ta­jia, eikä aina halu­akaan kan­ta­suo­ma­lais­ten opet­tamiseen. Monia suo­ras­taan v.….aa joutua opet­ta­maan lähiössä. Aivan kuin se lask­isi hei­dänkin ihmis­ar­voaan, joutua nyt roskasakin opettajaksi.

    Lähiök­ouluis­sa opetuk­sen taso jää jäl­keen esim. keskus­tan kouluista, kos­ka lähiössä men­nään aina sen heikoim­man ummikko maa­han­muut­ta­jan mukaan. Eikä suo­ma­lainen van­hempi voi, vaik­ka halu­aisikin, paika­ta kaikkea sitä mitä jää opet­ta­mat­ta ns. lähiök­oulus­sa. Mut­ta töis­sä mekin käymme ja veromme mak­samme, jot­ta te parem­piosa­saiset saisitte lap­sil­lenne parhaan mah­dol­lisen koulu­tuk­sen ilman häir­iötek­i­jöitä (maa­han­muut­ta­jia). Ja vaik­ka se tei­dän kul­lan­mu­runne ei edes olisi mikään neropat­ti, siel­lä hyvä­ta­soises­sa koulus­sa keskinker­taisu­ud­estakin leiv­otaan aka­teemis­es­ti koulutettu.

  30. Mielestäni kan­nat­taisi tutkia mikä vaiku­tus on oppi­laan kotikielellä.

    Viimeaikai­sis­sa aiv­o­tutkimuk­sis­sa on nimit­täin todet­tu, että henkilön puhu­ma kieli vaikut­taa aivo­rak­en­teeseen ja ajatteluun.

    Suomen kieli on tun­netusti erikoinen ja loogi­nen rak­en­teeltaan. Ehkä se on yksi aikaisem­man Pisa-men­estyk­semme syy?

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen patriootti

  31. Kiitok­sia isän­nälle! Taas tarkasti ajateltu.

    Tehty vinoutunut koulu­jen val­in­ta tot­takai vääristää raakat­u­lok­sia. On vaikea kuvitel­la, että vääristymä voidaan kor­ja­ta täysin kertoimilla.

    Vinou­tu­ma saat­ta selit­tää osan Pohjois- ja Itä-Suomen koulu­jen käsit­tämät­tömän suures­ta rom­ah­tamis­es­ta. Siel­lähän maa­han­muut­ta­jataus­taisia on vain har­vois­sa kouluis­sa ja hei­dän ensim­mäisen pol­ven per­heil­lään on mon­esti vaikea tausta.

    Hyvä kysymys on, mon­tako pis­tet­tä sinän­sä hyvää tarkoit­tanut vinou­tus tulok­sia verot­ti. Tuskin 20 pistettä.

    Lop­putu­los saat­taa kuitenkin olle se, että:
    a) ei tarvitse tehdä mitään kun tulok­set väärät, ja sitä paitsi
    b) maa­han­muut­ta­jat ovat joka tapauk­ses­sa syyllisiä.

    Itse näen peru­songel­mak­si, että entropia kas­vaa, ellei sitä vas­taan tehdä työtä.

  32. Mitenkäs tähän liit­tyvät Itä-Suomen pojat?

    Onko kyseessä niiden kaupunkien köy­hät koulut — tuskin, kos­ka ei kai tuol­la ole hirveästi valin­nan varaa.

    Suomen­ruot­salais­ten oppi­laiden tulosten suh­teelli­nen parane­m­i­nen taas voisi selit­tyä sil­lä, että heil­lä tuskin on maahanmuuttajataustaisia.

    Kieli­taidot­tomat — jos heitä on mon­ta samas­sa ope­tus­ryh­mässä var­masti heiken­tävät muidenkin oppimista. Empi­iris­es­ti sen voi nähdä yläk­oulus­sa, mis­sä uskon­to- ja kieli­v­al­in­to­jen sekä pain­o­tuk­sen vuok­si tulee jonkin ver­ran valikoitunei­ta luokkia. Kieli­taidot­tomien las­ten luokil­la ennät­tää mur­to-osan siitä mitä ennät­tää niiden kanssa jot­ka ymmärtävät mis­tä puhutaan.

  33. Kun kuulin Pisan “rom­ah­duk­ses­ta” ajat­telin, että mitenkähän meto­dia on muutet­tu. No nyt sit­ten selvisi. Ei kuitenkaan per­in­teis­es­tä medi­as­ta, jol­ta ei kai niin suuria sovi odot­taa, että osaisi­vat ker­toa oleel­liset asi­at. Eikä kukaan pisalai­sis­takaan ole vaivau­tunut kor­jaa­maan vääriä tulk­in­to­ja, mikäli en ole missannut.

    Sinän­sä otok­sen muu­tos on ter­ve­tul­lut, jos se tekee Suomen tulok­set ver­tailukelpoisem­mik­si mui­hin Pohjo­is­mai­hin tai vaik­ka Sak­saan ver­rat­tuna. Onhan väitet­ty, että Suomen etu­mat­ka selit­tyy lähin­nä tai jopa pelkästään maa­han­muut­ta­jien vähäisyy­del­lä. En kyl­lä tiedä, onko Suomen tulos nyt oikeasti paljoakaan ver­tailukelpoisem­pi. Onko­han esim Ruotsin oto­s­ta myös muutettu?

    Sekin on myön­teistä että väärä itse­tyy­tyväisyys karisee päät­täjien, virkami­esten ja opet­ta­jien kesku­udessa. Suo­ma­lainen koulu ei ole mitenkään eri­no­mainen, sen sijaan oppi­laat ovat poikkeuk­sel­lisia etenkin homogeenisu­udessaan. Koulu ei myöskään ole poikkeuk­sel­lisen tasa-arvoinen kaikil­la akse­leil­la: luku­tai­dos­sa sukupuolten ero on käsitääk­seni maail­man suurin tai ainakin liki. Hesar­ille pitääkin antaa kiitos paris­takin jutus­ta, jois­sa poikien jäl­keen­jään­neisyyt­tä on käsitelty.

    1. Suo0men etumet­ka ei ole selit­tynyt maa­han­muut­ta­jien vähyy­del­lä, kos­ka tulok­set on las­ket­tu erik­seen kan­taväestölle ja maa­han­muut­ta­jille. Suo­mi on ollut esimerkik­si Sak­saa parem­pi sekä kan­taväestön että maa­han­muut­ta­jien osalta.

  34. Kymme­nessä vuodessa lapset ovat siir­tyneet net­ti­in. Koul­u­laitos taas ei ole pysynyt mukana.

    Dig­i­nati­iv­it ovat näil­lä het­kil­lä aloit­ta­mas­sa koulunkäyn­tiään ja opetuk­ses­sa se on huomioitava.

  35. Markku Han­nu­la:
    PISA on ollut tarkkana siitä, että otok­set ovat riit­tävän edus­tavia kansal­lis­es­ti. Jos otos ei ole edus­ta­va, se ker­ro­taan ja jos otos on pahasti vino, tipute­taan maa kokon­aan pois. 

    Mun mielestäni koko PISA hössö­tys on käsit­tämätön­tä ja koko asia voitaisi­in uno­htaa. Siis onko Shang­hai joku maa? Onko PISA-kokeen jär­jestäjil­lä edes itse luon­non­ti­eteen osaami­nen perusk­oul­u­lais­ten tasolla?

  36. Osmo,

    mitä tapah­tu­isi jos oto­ske­hikkona oli­si­vat oppi­laat eikä koulut?

    1. mitä tapah­tu­isi jos oto­ske­hikkona oli­si­vat oppi­laat eikä koulut?

      Kokeen jär­jestämisen hin­ta nousisi olen­nais­es­ti, kos­ka se pitäisi jär­jestää käytä’n­nössä joka koulus­sa ja koulua kohden kokees­deen osal­lis­tu­isi vain kouralli­nen oppilaita.

  37. Sinän­sä yli- tai aliotan­ta on tekni­ikkana täysin hyväksyt­tävä, täy­tyy vain osa­ta tehdä pain­o­jen kali­broin­ti oikein että otok­sen tun­nus­lu­vuista tehty päät­te­ly perusjoukon tasol­la on validia.

    Lääketi­eteessä tehdään vas­taavia jär­jeste­lyjä, bio­me­tri­as­sa tun­netaan nimel­lä matched case con­trol studies.

    1. Sinän­sä yli- tai aliotan­ta on tekni­ikkana täysin hyväksyt­tävä, täy­tyy vain osa­ta tehdä pain­o­jen kali­broin­ti oikein että otok­sen tun­nus­lu­vuista tehty päät­te­ly perusjoukon tasol­la on validia.

      Olisi teo­ri­as­sa mah­dol­lista, mut­ta minä ainakin luin tätä selostus­ta niin, että kos­ka maa­han­muut­ta­jia ja ruotsinkielisiä oli otan­nas­sa ylimääräistä, vain näi­den ryh­mien osal­r­ta oto­s­ta kor­jat­ti­in. Se mitä yritän kysel­lä on, että otos on vah­vasti harhainen myös suomenkielis­ten oppi­laiden kohdal­la. Kor­jat­ti­inko tätä harthaa ja miten sen ylipään­sä voi korjata?
      Helsin­gin osalta harhaa ei tain­nut tul­la, kos­ka Helsingis­sä ei juuri ole koulu­ja, jois­sa maa­han­muut­ta­jia olisi vähem­män kuin viisi.

  38. Voiko olla niin, että eri maa­han­muut­ta­jaryh­mien välil­lä on suurem­paa hajon­taa PISA-men­estyk­sessä kuin kan­taväestön ja koko mamupop­u­laa­tion välil­lä, vaik­ka suomen kieli olisi lähtöko­htais­es­ti yhtä vieras heille kaikille? On vaikea kuvitel­la, että kohtaamieni terävä-äly­is­ten kiinalais- ja intialaisopiske­li­joiden jälkikasvul­la olisi pien­in­täkään ongel­maa PISA-mittelöissä. 

    Mielestäni Suomeen olisi kan­nat­tavaa ottaa ihmisiä, joil­la on edel­ly­tyk­siä sopeu­tua yhteiskun­taan ja työelämään. On hie­man vaikea nähdä voimavarana heikosti koulutet­tua väestöä, jolle ei varsinkaan tule­vaisu­udessa ole kysyn­tää automaa­tion viedessä jopa puo­let teol­lisu­u­den työpaikoista. 

    Ollaanko Suomeen rak­en­ta­mas­sa uut­ta alalu­okkaa? Miten hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta kestää yhä suurenevan syr­jäy­tyvien joukon?

  39. Noiden Aasian maid­en taso­jen jakau­tu­mi­nen on poikkea­va muista maista, huip­pu­ja tasol­la 6 on poikkeuk­sel­lisen paljon, esim matem­ati­ikas­sa jopa 10–20 %.

    Muis­sa mais­sa huip­pu­ja on vain 5 % ja alle.

    Täl­lainen ei ole nor­maali jakau­ma vaan merk­it­see, että kokeeseen on valikoitunut/valittu parem­paa ainesta

    1. Jos nor­maal­i­jakau­maa siir­retään ylöspäin pitäen jakau­man muo­to ennal­laan, vaik­ka puo­let voi saa­da huip­putu­lok­sen. Huip­pu las­ke­taan koko maail­man jakau­mas­ta, jol­loin teo­ri­as­sa Shang­hais­sa vaik­ka kaik­ki voisi­vat olla huippuja.
      Sen sijaan pitää kysyä, oliko otan­nas­sa mukana koko ikälu­ok­ka. Shang­hais­sa näkee laposia ker­jäämässä kaduil­la. Eivät taidea olla 15-vuo­ti­aina koulu­jen kir­jois­sa. Sama kos­kee Etelä-Kore­aa, jos­sa kaikille pakolli­nen koulu päät­tyy alle 15-vuotiaana.

  40. Tilanne olisi sama kuin luokkaan ahdet­taisi­in viides- ja yhdek­säs­lu­okkalaisia ja yksi opet­ta­ja yrit­täisi opet­taa näille seit­semän­nen luokan asioi­ta ja ihme­teltäisi­in mik­si toinen ryh­mä turhau­tuu ja toinen ei tajua opetuk­ses­ta yhtään mitään.

    Suo­ma­lainen perusk­oulu toimii käytän­nössä juuri näin. Opet­ta­ja kuvit­telee mielessään sel­l­aisen keskiver­to-oppi­laan, ns. seiskan/kasin oppi­laan, ja opet­taa sit­ten 25 täl­laista oppi­las­ta. Lop­pu­jen lopuk­si se on toimin­ut yllät­tävän hyvin, kuten olemme tulok­sista näh­neet. (Ja tietysti taita­va opet­ta­ja kuitenkin mukaut­taa ope­tus­taan – ehkä 8A:n his­to­ri­antun­neil­la tehdään asi­at aivan eri taval­la kuin 8B:n, kun luokat sat­tuvat ole­maan erilaisia.)

    Sys­teemiä voi perustel­lusti kri­ti­soi­da siitä, että lah­jakkaim­mat turhau­tu­vat (mille ei per­in­teis­es­ti ole tehty mitään) ja heikoim­mat kär­sivät (mitä voidaan kor­ja­ta riit­tävil­lä tukiope­tus­resurs­seil­la). 1980-luvul­la oli vielä tasokursse­ja kielis­sä ja matem­ati­ikas­sa, mut­ta niistäkin luovut­ti­in, kun kaikille halut­ti­in tar­jo­ta saman­laista ope­tus­ta saman­lai­sine jatko-opintomahdollisuuksineen.

    Aivan viime vuosi­na tätä vuosikym­menten tas­apain­oa on kuitenkin alka­nut hor­jut­taa kak­si asi­aa: eri­ty­isop­pi­laat halu­taan inte­groi­da taval­lisi­in luokki­in, mikä lisää ope­tus­ryh­män het­ero­geenisu­ut­ta aivan uudel­la taval­la. Ja myös niiden oppi­laiden kohdal­la, joil­la ei ole varsi­naisia diag­nosoitu­ja eri­ty­is­tarpei­ta, haitari on selkeästi aiem­paa suurem­pi. Hyvät ovat entistä parem­pia, heikot entistä heikom­pia. Ehkä kol­mas asia on sit­ten se, että luokissa on aiem­paa enem­män sel­l­aisia oppi­lai­ta, joiden kieli­taito ei riitä täysi­pain­oiseen opiskeluun.

    Jotain­han tälle pitäisi tehdä, mut­ta kovin help­poa se ei ole, kun vuosikym­menten per­in­teet ovat taakkana ja osa asioista on vaikei­ta tabuja.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo0men etumet­ka ei ole selit­tynyt maa­han­muut­ta­jien vähyy­del­lä, kos­ka tulok­set on las­ket­tu erik­seen kan­taväestölle ja maa­han­muut­ta­jille. Suo­mi on ollut esimerkik­si Sak­saa parem­pi sekä kan­taväestön että maa­han­muut­ta­jien osalta.

    Näin­hän se on. Kyse onkin siitä, että Suomes­sa ei ole mon­takaan koul­u­lu­okkaa, jois­sa maa­han­muut­to­taus­taisia olisi enem­mistö tai edes lähelle sitä. Sat­un­naiso­tok­sel­la (kuten aiem­mis­sa Pisa-tutkimuk­sis­sa) moisia “mamu­lu­okkia” ei tule vält­tämät­tä yhtään. Sen sijaan useim­mis­sa muis­sa Län­si-Euroopan mais­sa niitä tulee paljon enemmän. 

    Samat­en tiede­tään esimerkik­si Varis­suon kouluista, että mamu­jen määrä vaikut­taa heiken­tävästi oppimis­tu­lok­si­in. Tämä johtuu monista asioista mut­ta ainakin nyt siitä, että jos kieli ei suju, ei yleen­sä suju mikään muukaan. Aika var­masti tämän voi yleistää niin, että ope­tus on sitä helpom­paa mitä saman­laisem­pia oppi­laat ovat, kos­ka sama ope­tus­me­to­di (esim. kieli tai vaikeusaste) toimii oppi­laas­ta riippumatta.

    Olen lukenut aiheesta ihan asial­lisen, muis­taak­seni ruot­salaisen kir­joituk­sen, joka tosin ei ollut mikään tieteelli­nen artikke­li. Sen mukaan Suomen poikkeuk­sel­lisu­us siis oli oppi­laiden tasalaa­tu­isu­us enem­män kuin mikään muu. 

    Voi tietysti olla, että mamu-taus­ta ei selitä asi­aa kuin pieneltä osin. Tärkeäm­pää voi olla oppi­laiden sosi­aa­li­nen ase­ma tai vaik­ka alueen “gangs­ta-kult­tuuri”. Varsinkin pojat kun oppi­vat arvon­sa usein enem­mänkin kaveripi­ir­iltä kuin van­hem­mil­taan tai koululta.

  42. Eikös se ole niin, että epämieluisille tulok­sille etsitään aina armah­tavia syitä. Tämä tilas­toin­timuu­tos on sel­l­ainen. Kuitenkin voi yhtä hyvin olet­taa, että samat olo­suh­teet on muis­sakin mais­sa. Koulu­jen sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen on fak­ta. Kan­takansalaiset pyrkivät pak­en­e­maan maa­han­muut­ta­jien kouluista.

    1. Sim­ply Sta­tis­tics ‑blo­gi kir­joit­taa köy­hyy­den vaiku­tuk­ses­ta PISA-tulok­si­in, lie­nee rel­e­vant­tia myös nyt käsil­lä ole­van asian näkökulmasta:

      http://simplystatistics.org/2013/08/23/stratifying-pisa-scores-by-poverty-rates-suggests-imitating-finland-is-not-necessarily-the-way-to-go-for-us-schools/

      Tätä olen yrit­tänyt sanoa koko ajan. Suomen hyvä Pisa-men­estys ker­too enem­män kodeista kuin koulus­ta. Sinän­sä tuokaan tilas­tolli­nen “ana­lyysi” ei ole pätevä. Jos ottaisimme Suomes­ta koulut, joiden van­hempi­en keski­t­u­lo sijoit­tuu jakau­man yläpäähän, oloisi noidenkin keskiar­vo parem­pi kuin USA:ssa vas­taavas­sa tulosegmentissä.

  43. R.Silfverberg: Mun mielestäni koko PISA hössö­tys onkäsit­tämätön­tä ja koko asia voitaisi­in unohtaa.Siis onko Shang­hai joku maa? Onko PISA-kokeen jär­jestäjil­lä edes itse luon­non­ti­eteen osaami­nen perusk­oul­u­lais­ten tasolla? 

    Ainakin Shang­hai on väestöl­lis­es­ti suurem­pi kuin mon­et maat, mukaan­lukien Suo­mi, ja siten tarkastelun arvoinen. Toki ne, joil­la lue­tun ymmärtämi­nen ei ole sitä huonoin­ta luokkaa, ymäärtävät, että se ei ole sama kuin Kiina, ja tulok­set eivät ole yleis­tet­tävis­sä koko Kiinaa kattaviksi.

    1. Vaik­ka Shang­hai on väestöl­lis­es­ti iso, sen asukkaat ovat kaik­ki kaupunki­laisia. Kaikkial­la maail­mas­sa kaupunkien kouluis­sa tulok­set ovat parem­mat kuin maaseudun kouluis­sa. Niin se on Suomes­sakin ilman maa­han­muut­ta­jao­suuk­sien kor­jaamista ja ilmeis­es­ti paljon isom­pi, jos las­ke­taan mukaan ain syn­type­r­äiset suomjalaiset.

  44. Koulu joutuu kil­paile­maan las­ten ajas­ta. Heil­lä menee rutkasti aikaa koulus­sa ja sen ulkop­uolel­la äly­puhe­limi­in, ipadei­hin, tiet­sikkapelei­hin, har­ras­tuk­si­in jne. Koulu ja läksyt eivät kiin­nos­ta. Van­hempi­en pitää ottaa enem­män vas­tu­u­ta muk­su­jen­sa koulu­un liit­tyvistä asioista ja tehtävistä. Elämä on men­nyt hek­tisek­si myös lap­sil­la. Tietokonei­den sijaan lapsen on otet­ta­va eteen­sä kir­ja, vihko ja lyi­jykynä ja tuke­va istu­masen­to. Van­hempi­en tehtävänä on valvoa tätä

  45. Se oto­ske­hikon muo­dostamisen tapa on silkkaa laiskuutta… 🙂

  46. Ylipäätään minkä tahansa pros­essin luotet­ta­va mit­taami­nen edel­lyt­tää myös syöt­teen mittaamista.

    Esimerkik­si Puo­lus­tusvoimis­sa varus­mi­esten kotiu­tu­mis­cooperin tulok­set ovat huonon­tuneet pitkän aikaa. Mut­ta kun huomioidaan tulo­cooperin tulok­set, niin huo­mataan että syy onkin yleisessä kun­to­ta­son laskus­sa, eikä koulutuksessa. 

    Lukiotkin saati­in ihan eri järjestyk­seen, kun alet­ti­in huomioimaan lähtötaso. 

    Voi hyvin olla, että suo­ma­lainen koulu­tus on jopa paran­tunut viime vuosi­na. Mut­ta sitä ei pelkkä tuo­tok­sen mit­taami­nen meille kerro.

  47. Huter­il­ta tilas­toti­eteel­lisiltä pohjil­ta perus­teel­laan vaik­ka mitä. Mitäs nyt jostain PISA tulok­ses­ta, mut­ta kun suo­ma­laisen järvien poh­ja­mu­tak­er­roksien pak­suuk­sista selitetään eteläisen pal­lon­puoliskon ilmas­to­his­to­ri­aa IPC­Cn rapor­tis­sa niin ei sitä tei­dä pitäisikö itkeä vai nau­raa. Pla­nee­tan ete­vim­mät tiedemiehet ovat herkeämät­tä uuras­ta­neet pien­im­mätkin yksi­tyisko­h­dat tark­istaen ja lop­putu­los on tuollainen.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Tätä olen yrit­tänyt sanoa koko ajan. Suomen hyvä Pisa-men­estys ker­too enem­män kodeista kuin koulusta.

    Yleen­sä poli­itikkomme ovat kiitelleet pisa-men­estyk­ses­tä koul­u­laitos­ta ja opettajia 🙂

    Yksi prob­leema, ainakin joidenkin kuulemieni opet­ta­jien mukaan, on se että eri­ty­isop­pi­laat ovat samoissa luokissa taval­lis­ten oppi­laiden kanssa. Ei siitä mitään tule. Lisäk­si täytetään kaiken­laista lip­pus­ta ja lap­pus­ta ja jär­jestetään palave­ria. En tiedä mikä on todel­lisu­us, mut­ta täm­möisiä val­i­tuk­sia on tun­temil­tani opet­ta­jil­ta tullut.

  49. Hesaris­sa oli sun­nun­taina pitkä jut­tu kouluista. Jäin ihmettelemään kohtaa, jos­sa opet­ta­jan piti tois­tu­vasti komen­taa oppi­lai­ta lait­ta­maan puhe­lin pois.

    On ihan turha höpöt­tää jotakin uusista oppimis­menetelmistä. Matem­ati­ikan tun­nil­la ei kuu­lu käyt­tää puhe­lin­ta yhtään mihinkään ellei opet­ta­ja erik­seen käske.

    Opet­ta­jil­la pitäisi olla oikeus takavarikoi­da oppi­laiden puhe­limet lop­pupäiväk­si tai ‑viikok­si, jos niitä näkyy tai kuu­luu tunnilla.

  50. VATT:n tutk­i­jat ovat vaati­neet erit­täin tarkkaa mit­taamista ja rek­ister­i­ti­eto­jen yhdis­tämistä koulu­tuk­sen tuotan­non laadun arvioinnissa.

    Eli oppi­laan taus­ta­tiedot ja koulun tiedot, myös tarkat kus­tan­nustiedot pitää pystyä yhdis­tämään sekä tekemään val­takun­nal­lisia stan­dar­d­oitu­ja kokei­ta, jot­ta voimme arvioi­da mikä koulu tuot­taa palvelui­ta toista tehokkaammin.

    Kos­ka koulu­tuk­ses­sa ei ole markki­noi­ta niin talousti­eteil­i­jät halu­a­vat keskus­su­un­nit­teli­jan luo­van para­metrisoidut markki­nat, jos­sa tuotan­toyk­siköt otta­vat ne para­metrit annet­tuina ja pyrkivät opti­moimaan tuotan­toon anne­tu­il­la resursseilla.

    Kollek­tivisti­nen taloudelli­nen suun­nit­telu vaatii erit­täin paljon tietoa para­metri­sista hin­noista, tuotan­tote­k­nol­o­gista yms.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Suomen hyvä Pisa-men­estys ker­too enem­män kodeista kuin koulusta.

    Suomes­sa kuitenkin tulo­jakau­ma on maail­man tasaisimpia.

    Poli­it­tis­es­ti voi kerätä pis­teitä tulo­ero­jen kasvul­la, joo, on jokuinen miljoonat­u­loinen. Suu­rit­u­loisia on edele­len todel­la vähän ja suu­rit­u­loisim­pan 10¤% pää­tyy jo asiantuntiojatulotasolla.

    Kodeista on toki kysymys. Työelämästä tun­temil­la maa­han­muut­ta­japereil­lä men­estys koulus­sa vaiku­tatisi liit­tyvän oman äidinkie­len osaamiseen, yri­tys­tä ja moti­vaa­tio­ta näyt­tää ole­vanm Ruotsin kieli on se joka vie eritysopetukseen.

    Mut­ta:
    — en halua olla ainakaan nörtti
    — ei kiin­nos­ta yhtään
    — ei huvi­ta, ei jaksa
    — ei muutkaan
    — en osaa eikä viitsi
    — ruot­si on homo­jen kieli

    Ehkä Suomes­sa lapset ymmärtävät, että osaamisel­la ei saa nyky­istä parem­paa elämää. Laula­mal­la, urheile­mal­la ja näyt­telemäl­lä kyl­läkin — minkä kun­tapoli­itikotkin ovat vahvis­ta­neet päätöksillään.

    Maa­han­muut­ta­japer­heis­sä las­ten oppimiseen kyl­lä panos­te­taan van­hempi­enkin toimesta.

  52. Mika Lako:
    Kan­nat­taa myös laina­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja matem­ati­ikan yo-kokei­ta. Tehtävistä näkee rimaan tip­puneen roimasti. 

    Ikävä tosi­a­sia taitaa olla, että tietotekni­ik­ka ei suinkaan kas­va­ta ihmis­ten [matematiikka]älyä.

    “Huono-osaises­sa” Virossa oppi­lail­la on aivan var­masti vähem­män tablet­te­ja, ehkä Viron nousem­i­nen Suomen ohi matem­ati­ikas­sa johtuu per­in­teisen kynä+paperi-mallin käytöstä?

    Mut­ta PISA-kokeeseen pitää oot­taa laskin mukaan…

  53. JTS: Mut­ta:– en halua olla ainakaan nört­ti– ei kiin­nos­ta yhtään– ei huvi­ta, ei jak­sa– ei muutkaan– en osaa eikä viit­si– ruot­si on homo­jen kieli 

    Suo­mi ikäänkuin varautuu sotaan. Poikien ajat­telukyky ja viisaus on kai­hdet­tua ja epä­muodikas­ta (tais­telukyky). Tyt­tö­jen neu­vokku­us ja älykkyys (kotir­in­ta­ma) on puoleen­savetävää. Roolit ovat vai­h­ta­neet täy­del­lis­es­ti paikkaansa. Julk­isu­udessa esi­in­tyy joitakin poikkeuk­sia pääsäännöstä.

  54. Sylt­ty: No ei var­masti riitä. Perusk­oulus­sa ei esimerkik­si käy­dä vek­to­ria, derivaat­taa, log­a­r­it­mia taik­ka tilas­to­m­atem­ati­ikkaa tai jotain kollek­ti­ivin totu­us­taulu­ja. Käy­däänkö edes radi­aa­nia lävitse? Pythago­raan lausekin tulee usein vas­ta ysilu­okalla vas­taan, joten kyl­lä tuol­la poh­jal­la on ihan turha lähteä pitkän matikan yliop­pi­lasko­keeseen jos ei satu ole­maan matemaat­ti­nen nero.

    Tuos­ta vain ver­taile­maan vaatimustasoa:
    http://matta.hut.fi/matta/yoteht/
    http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/Kokonaisuudet/Peruskoulu/Peruskoulu.html

    Matem­ati­ikan oept­ta­jana olen käynyt läpi yo-kir­jo­tuk­set kaikki­na viimek­si kuluneina vuosi­na, itse asi­as­sa kai vuodes­ta 1968.

    4–5 tehtävää eli 24–30 piset­tä saa ratkaistua aika kevyesti kevyesti perusk­oulun tiedoil­la, kun­han vain hal­lit­see ne. Riit­tää mm. osa­ta Pythago­rana lause, korot­taa lauseke neliöön, sieven­tää lauske ja kokeile­mal­la ratkaista 2. asteen yhtälö. kun juuret ovat kokon­ais­luku­ja. Ei toisan tarvitse olla nero, eikä edes eri­tyisen lahjakas.

    Voi helosti itse yrit­tää. Kokeet löy­tyvät netistä mm. HS:n sivuilta.

  55. Sil­loin kun minä kävin koulua, niin men­estyviä tun­tui yhdis­tävän se, että he opiske­li­v­at kovasti. Yksi opiske­li­ja sai sak­sas­ta ehdot, toinen saman luokan oppi­las kympin. Ehto­ja sai­vat yleen­sä ne, joi­ta opiskelu ei juurikaan tun­tunut kiin­nos­ta­van. Ehkä taipumuk­sil­la ja lah­jakku­udel­la oli myös jotain merkitystä.

    Kysy­isinkin tilas­to­jen asiantun­ti­joil­ta, että mitä vaiku­tuk­sia on sil­lä, että tämä val­ta­va ruo­hon­ju­u­ri­ta­son vai­htelu piilote­taan ja tulkin­nat viedään “jär­jestelmän” tasolle! Minä en ymmär­rä täl­laista tilas­toin­tia alkuunkaan.

    Mitä näil­lä ana­lyy­seil­la ollaan oikein lop­ul­ta edes selit­tämässä? Tämäkin jää min­ulle täysin hämäräksi.

  56. Daniel Fed­er­ley
    1980-luvul­la oli vielä tasokursse­ja kielis­sä ja matem­ati­ikas­sa, mut­ta niistäkin luovut­ti­in, kun kaikille halut­ti­in tar­jo­ta saman­laista ope­tus­ta saman­lai­sine jatko-opintomahdollisuuksineen. 

    Aloitin koulun vuon­na 1981, eikä ainakaan sil­loin mitään tasokursse­ja ollut. Olin oppin­ut luke­maan 3 vuo­ti­aana, ja koulu­un men­nessä osasin lukea, laskea ja kir­joit­taa. Ain­oa “eri­tyisko­htelu” oli se, että minä mar­rasku­us­sa syn­tynyt laitet­ti­in vuot­ta aiem­min (siis vielä viisivuo­ti­aana) koulu­un, joten olin läh­es kak­si vuot­ta nuorem­pi, kuin luokan vanhimmat.

    Arvaa oliko kivaa.

    Koulus­sa ei ensim­mäis­inä vuosi­na ollut yhtään mitään tekemistä, ja esimerkik­si ensim­mäiset läksyni koskaan tein 8 luokalla. Kir­joituk­si­in valmis­tauduin ole­mal­la töis­sä koko luku­lo­man. Yliopis­tossa olikin sit­ten paho­ja sopeu­tu­mis­vaikeuk­sia, kun oikeasti piti tehdä töitä, enkä ollut koulun aikana oppin­ut minkään­laista opiskelu ja läksyjentekorutiinia.

    Omille lap­sil­leni olen ollut (omaan koulunkäyn­ti­i­ni ver­rat­tuna) melkoinen orjapi­iskuri, ja kyl­lä he ovat oppi­neet tekemään tun­nol­lis­es­ti hom­mansa, huvit­ti tai ei.

    Lah­jakku­us on rankasti yliar­vostet­tua, työn­teko ja sin­nikkyys on (läh­es) ain­oa mil­lä on merkitystä!

    Varsinkin pojille tämä vetele­htimisen mah­dol­lis­ta­va koulu­tuskult­tuuri on todel­la tuhoisa. Tun­nol­lisu­u­den, vaivan­näön ja nöyrän asen­teen halvek­sun­ta voi käy­dä Suomen kaltaisille kult­tuureille tuhoisak­si syn­nyt­täessämme sukupolvia, joiden kas­vamisen vas­tuu on sysät­ty lap­sille itselleen asen­teel­la: “lap­si voi sit­ten itse vali­ta mitä halu­aa olla” ja joutu­vat sit­ten pitkälle aikuisikään asti kasaa­maan oman iden­ti­teet­tin­sä pala­sia toisi­in­sa sopi­mat­tomista ja liian vähistä rakennuspalikoista.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka Shang­hai on väestöl­lis­es­ti iso, sen asukkaat ovat kaik­ki kaupunki­laisia. Kaikkial­la maail­mas­sa kaupunkien kouluis­sa tulok­set ovat parem­mat kuin maaseudun kouluis­sa. Niin se on Suomes­sakin ilman maa­han­muut­ta­jao­suuk­sien kor­jaamista ja ilmeis­es­ti paljon isom­pi, jos las­ke­taan mukaan ain syn­type­r­äiset suomjalaiset.

    Tätä on Suomes­sa tutkit­tu. Itä- ja Pohjois-Suomes­sa osaamis­ta­so on kaikkein heikoin, etelän suuris­sa kaupungeis­sa kaikkein paras.

    Mieleen on jäänyt eri­tyis­es­ti se, että jos­sain aineessa, jota en nyt muista, sai Poh­jan­maal­la arvosanan 9 samoil­la tiedoil­la joil­la sai Helsingis­sä 6. Tämä oli 1990-luvun loppua.

  58. Sylt­ty:
    Yksi prob­leema, ainakin joidenkin kuulemieni opet­ta­jien mukaan, on se että eri­ty­isop­pi­laat ovat samoissa luokissa taval­lis­ten oppi­laiden kanssa. Ei siitä mitään tule. Lisäk­si täytetään kaiken­laista lip­pus­ta ja lap­pus­ta ja jär­jestetään palave­ria. En tiedä mikä on todel­lisu­us, mut­ta täm­möisiä val­i­tuk­sia on tun­temil­tani opet­ta­jil­ta tullut.

    Kyl­lä se koulu­ar­jen totu­us aika pitkälti noin menee. Eri­ty­isop­pi­laiden inte­groin­ti han­kaloit­taa luokkaope­tus­ta huo­mat­tavasti. Luokan ulkop­uo­li­nen työmäärä, jos­ta ei mak­se­ta minkään­laista kor­vaus­ta, on lisään­tynyt vähitellen aivan val­tavasti. Myös mon­et van­hem­mat ovat vaa­ti­vampia kuin ennen, eivätkä kaik­ki rehtorit pysty pitämään näitä van­hempia kurissa. 

    Opet­ta­jan kokon­aistyömäärä on viimeisen 10–15 vuo­den aikana läh­es kaksinker­tais­tunut, palk­ka on pysynyt inflaa­tioko­ro­tuk­sia luku­unot­ta­mat­ta samana eli siis pudon­nut puoleen. OAJ ei ole ammat­tili­it­tona sieltä tehokkaim­mas­ta päästä.

  59. PISAs­sa käytetäään kak­si­vai­heista otan­taa, jos­sa ensin poim­i­taan koulu­ja ja sit­ten kouluista oppi­lai­ta. Otan­ta­to­den­näköisyyk­sien perus­teel­la las­ke­taan pain­ot, jol­la palaute­taan edus­tavu­us koulu­jen ja oppi­las­ryh­mien suh­teen. Ellei pain­ok­er­toimien laskemises­sa ole tehty virheitä, saadaan näin kor­jat­tua maa­han­muut­ta­jien ja ruotsinkielis­ten yli­paino sekä oppi­las- että koulu­ta­sol­la. Samal­la tulee siis kor­jat­tua myös maa­han­muut­ta­javal­tai­sis­sa tai ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa ole­vien suomenkielis­ten kan­ta­suo­ma­lais­ten pain­ot kohdalleen. Kaik­ki tämä ja paljon muu­ta PISA tilas­totiedet­tä löy­tyy OECD:n PISA raporteista. Esim: 

    http://browse.oecdbookshop.org/oecd/pdfs/free/9809021e.pdf

  60. JTS:
    Maa­han­muut­ta­japer­heis­sä las­ten oppimiseenkyl­lä panos­te­taan van­hempi­enkin toimesta.

    Tämä on yleistys, johon toivoisin, että kukaan ei sor­tu­isi. Juuri kodin tuki on minus­ta se suurin maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan kom­pas­tuskivi sil­loin, kun maa­han­muut­ta­ja tulee euroop­palaisen kult­tuuripi­irin ulkop­uolelta. Vaik­ka van­hem­mat sinän­sä toivoisi­vatkin, että lapsen koulu sujuu hyvin ja hänestä tulee vaikka­pa lääkäri, niin se käytän­nön tuki puut­tuu usein kokon­aan. Van­hem­mat, tai ainakaan äiti, eivät vält­tämät­tä osaa edes lukea. Kum­matkaan eivät ehkä puhu suomea. Ainakaan kum­matkaan eivät ole käyneet län­si­maista koulua eivätkä ihan yksinker­tais­es­ti tiedä, mitä se koulunkäyn­ti on ja miten sitä voisi tukea. Tämä voi näkyä käytän­nössä esimerkik­si niin, että van­hem­mat eivät ihan oikeasti tiedä, että lap­si saa koulus­ta kotiläksyjä ja hänen pitäisi tehdä ne. Heil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole eväitä las­ten­sa koulunkäyn­nin tukemiseen ja se on asia, jolle me emme oikein voi mitään.

    Suomes­sa syn­tyneen lapsen suomenkie­len­taito voi olla hyvin puut­teelli­nen vielä ylälu­okil­la, sil­lä input­tia ei vaan tule riit­tävästi, kun koti ja kaveripi­iri eivät ole suomenkielisiä. Kotona ei ehkä ole yhtään kir­jaa paria uskon­nol­lista teosta luku­unot­ta­mat­ta. Tele­vi­sios­ta ei ehkä kat­so­ta suomenkielisiä ohjelmia, inter­netis­sä ei surf­fail­la suomenkielisil­lä sivuilla.

    Luulen, että tämä on asia, joka kor­jaan­tuu vain hyvin pitkän ajan eli use­an sukupol­ven kulues­sa. Sukupolvi sukupolvelta koulu­un totu­taan parem­min ja sel­l­ainen “maa­han­muut­ta­ja” (mik­si Suomes­sa syn­tynytkin on mamu?), joka itse on käynyt Suomes­sa koulua, pystyy jo tuke­maan omia lap­si­aan aivan eri taval­la, myös tilanteessa jos­sa se oma koulunkäyn­ti ei aikanaan olisi sujunut kovin hyvin. Kyse­hän ei ole siitä, että van­hem­man pitäisi toimia lapsen­sa opet­ta­jana vaan siitä, että hänen pitää tietää, mitä se koulunkäyn­ti on, jot­ta hän pystyy tuke­maan las­taan siinä.

  61. Piti lisätä edel­liseen, että nyky­i­sistä matikan yo-kokeista.

  62. Liian van­ha: Täl­lainen ei ole nor­maali jakau­ma vaan merk­it­see, että kokeeseen on valikoitunut/valittu parem­paa ainesta

    Tai sit­ten sitä, että matem­ati­ikas­sa pär­jäämi­nen on kuitenkin isol­ta osalta hikoilu­la­ji. Tulok­sia ei ole nor­mal­isoitu käytet­ty­jen työ­tun­tien suhteen.

    Luku­tai­dos­sa meil­lä on oppi­lasys­täväl­lisem­pi kir­joi­tusjär­jestelmä, jol­loin aasialaiset tun­timäärät eivät näy. Matem­ati­ikas­sa taas tais­te­lu­tan­ner on tasaisem­pi, jol­loin tun­timäärän tuplaamisel­la saa parem­paa jälkeä aikaan.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Se mitä yritän kysel­lä on, että otos on vah­vasti harhainen myös suomenkielis­ten oppi­laiden kohdal­la. Kor­jat­ti­inko tätä harthaa ja miten sen ylipään­sä voi korjata?
    Helsin­gin osalta harhaa ei tain­nut tul­la, kos­ka Helsingis­sä ei juuri ole koulu­ja, jois­sa maa­han­muut­ta­jia olisi vähem­män kuin viisi.

    Pienem­mis­sä kaupungeis­sa ja maalaiskun­nis­sa ainakin ensim­mäisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat, jos heitä ylipäätän­sä on, asute­taan kun­nan vuokrat­aloi­hin. Koulu­o­tok­ses­sa lie­nee siten suh­teet­toman paljon vuokrat­alolähiöi­den kouluja.

    Jos tätä ei ole normeer­at­tu pois, tulos on vinossa.

  64. Jouni Väli­järvi on vas­tan­nut Helsin­gin sanomissa:

    http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija+Koulujen+erilainen+valinta+ei+vaikuttanut+Pisa-tuloksiin/a1386558952738

    ‘Esimerkik­si kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaara (vihr) epäili sun­nun­taina blo­gis­saan, että koulu­jen val­in­ta on vaikut­tanut kan­ta­suo­ma­lais­ten jakau­maan vääristävästi.

    “Se ei pidä paikkaansa. Olemme analysoi­neet koulu­ja myös aikaisem­pi­en Pisa-tulosten poh­jal­ta, eikä täl­laista vaiku­tus­ta näy”, Väli­järvi sanoo.

    Toisin sanoen syn­type­r­äiset suo­ma­laiset osaa­vat myös maa­han­muut­ta­javal­tai­sis­sa kouluis­sa yhtä hyvin kuin muissa.’

    Oi voi. Tämä ei ainakaan sel­ven­nä asi­aa. Paha sanoa, mitä Väli­järvi tarkoit­ti. Jälkim­mäi­nen kap­pale on ainakin puh­das­ta tuubaa maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna, ehkä kyseessä on toimit­ta­jan tulk­in­ta? Toisaal­ta 5 tulokas­ta on aika mata­la cut-off.

    BeNe-maat ja Sak­sa ovat muuten Suomen kanssa tasois­sa tai edel­lä, kun ver­rataan pot­tu­ja pot­tui­hin. Muiden pohjo­is­maid­en kan­taväestö­jenkin edus­ta­jat ovat taasen pitkästi takana. Lisäk­si on selvää, että näin roima pudo­tus Suomes­sa ei voi olla puo­lik­sikaan maa­han­muut­ta­jien suo­raa vaiku­tus­ta. (Älkää silti päästäkö heitä enää lisää tänne, kiitos.)

  65. Onko jos­sain julka­istu, mitkä koulut oli­vat tutkimuk­ses­sa mukana? Esimerkik­si Espoos­sa on muu­ta­ma yläk­oulu, jois­sa on matem­ati­ikkalu­ok­ka. Ainakaan kaik­ista näistä kouluista ei vält­tämät­tä löy­dy viit­tä maa­han­muut­ta­jaop­pi­las­ta, joten osa näistä kouluista on saat­tanut hyvinkin jäädä tutkimuk­sen ulkop­uolelle. Nämä matem­ati­ikkalu­okat kuitenkin vetävät hyviä matem­ati­ikan osaa­jia myös naa­purik­oulu­jen “alueil­ta”. Jos nyt matem­ati­ikkalu­okkak­oulut eivät ole mukana tutkimuk­ses­sa, mut­ta niiden naa­purik­oulut ovat, vääristää se tulok­sia selvästi.
    Tosin suurin osa Pisa-tutkimuk­sen matem­ati­ikan tehtävistä on niin help­po­ja, että on täysin käsit­tämätön­tä, että suurin osa osan­ot­ta­jista ei saa tutkimuk­ses­ta läh­es täysiä pisteitä.

  66. Väli­järvi HS:ssa: “…syn­type­r­äiset suo­ma­laiset osaa­vat myös maa­han­muut­ta­javal­tai­sis­sa kouluis­sa yhtä hyvin kuin muissa.”

    Tämän täy­tyy olla huono vit­si. Siis että Varis­suon ym. koulu­jen suo­ma­laiset osaa­vat ja pär­jäävät yhtä hyvin koulus­sa kuin ns. eli­it­tialueil­la tai edes keskimääräisil­lä alueil­la pär­jätään. Ei voi olla totta.

  67. Ode, tulk­it­senko oikein, että Roope Uusi­talon tääl­lä ker­toma vas­taa kysymyk­seesi postauk­sen otsikos­sa ja että se vas­taus on kiel­teinen: Ei vaikuttanut.

    Vai onko Sinus­ta edelleen syytä veika­ta, että Pisan torn­imme keikahti, kos­ka täl­lä ker­taa näyt­teet otet­ti­in niin, että niihin tuli mukaan vähem­män osaavaa kan­taväestöä kuin viimeksi?

    1. Ode, tulk­it­senko oikein, että Roope Uusi­talon tääl­lä ker­toma vas­taa kysymyk­seesi postauk­sen otsikos­sa ja että se vas­taus on kiel­teinen: Ei vaikuttanut.

      Minä en yksinker­tais­es­ti voi tietää, onko otan­ta vaikut­tanut tulok­seen, kos­ka en pääse koko aineis­toon ja vaik­ka pää­sisin, ei ole aikaa analysoi­da. Väitän, että vähän vaiku­tus­ta vinol­la otok­sel­la on, mut­ta ei ehkä kovin paljon, kos­ka tuo 5 oppi­las­ta ei sul­je kaupunkialueil­la mon­takaan koulua pois. Kuitenkin tuo väite, että maa­han­muut­ta­j­val­taisil­la alueil­la kan­taväestön oppi­laat oli­si­vat yhtä hyviä kuin eli­it­tialueil­la ei nyt vain voi pitää paikkaansa. Jokin vaiku­tus tähän jää, mut­ta suu­ru­ut­ta en osaa sanoa. Seu­raa­va virhelähde voi olla, että on ver­rat­tu maa­han­muut­ta­javal­taiswia koulu­ja kaupungeis­sa koului­hin maaseudul­la ja havait­tu, että yhtä hyvin niis­sä osataan.

  68. Sylt­ty: No ei var­masti riitä. Perusk­oulus­sa ei esimerkik­si käy­dä vek­to­ria, derivaat­taa, log­a­r­it­mia taik­ka tilas­to­m­atem­ati­ikkaa tai jotain kollek­ti­ivin totu­us­taulu­ja. Käy­däänkö edes radi­aa­nia lävitse? Pythago­raan lausekin tulee usein vas­ta ysilu­okalla vas­taan, joten kyl­lä tuol­la poh­jal­la on ihan turha lähteä pitkän matikan yliop­pi­lasko­keeseen jos ei satu ole­maan matemaat­ti­nen nero.

    Tuos­ta vain ver­taile­maan vaatimustasoa:
    http://matta.hut.fi/matta/yoteht/
    http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/Kokonaisuudet/Peruskoulu/Peruskoulu.html

    Tämä on vähän juu­pas eipäs-keskustelua.

    Yliop­pi­laskokei­den vaa­tivusu­ta­so vai­htelee vuodes­ta toiseen. Yleinen vaa­tivyúus on laskenut radikaal­isti 40 vuodessa. Sille ei oikein voi mitään. 

    Viime syksyn pitkä matem­ati­ik­ka oli vaa­ti­va. Kevään pitkästä olisi selvit­tänyt perusk­oulun tiedoil­la, ainakin vähän yrit­täen 3½ tehtävää, so saanut kasaan 20 pis­tet­tä. Alara­ja oli 13 ja B:n raja 17.

    Kevään lyhyestä olisi saanut ratkaistua 6½ tehtävää, so saanut kokoon 45 pis­tet­tä, ts. saanut magnan.

  69. Mika Lako:
    Kan­nat­taa myös laina­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja matem­ati­ikan yo-kokei­ta. Tehtävistä näkee rimaan tip­puneen roimasti. 

    Ikävä tosi­a­sia taitaa olla, että tietotekni­ik­ka ei suinkaan kas­va­ta ihmis­ten [matematiikka]älyä.

    “Huono-osaises­sa” Virossa oppi­lail­la on aivan var­masti vähem­män tablet­te­ja, ehkä Viron nousem­i­nen Suomen ohi matem­ati­ikas­sa johtuu per­in­teisen kynä+paperi-mallin käytöstä?

    Mekaa­ni­nen lasken­ta kuu­luukin konei­den tehtäväk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

  70. Viherinssi: Tai sit­ten sitä, että matem­ati­ikas­sa pär­jäämi­nen on kuitenkin isol­ta osalta hikoilu­la­ji. Tulok­sia ei ole nor­mal­isoitu käytet­ty­jen työ­tun­tien suhteen.

    Luku­tai­dos­sa meil­lä on oppi­lasys­täväl­lisem­pi kir­joi­tusjär­jestelmä, jol­loin aasialaiset tun­timäärät eivät näy. Matem­ati­ikas­sa taas tais­te­lu­tan­ner on tasaisem­pi, jol­loin tun­timäärän tuplaamisel­la saa parem­paa jälkeä aikaan.

    Kaik­ki taidot vaa­ti­vat har­joit­telua ja ruti­noi­tu­mista. Val­oku­va­muisti helpot­taa tietysti mon­taa asi­aa ja näyt­tää siltä, että asi­at osataan.
    Mut­ta se on harhaa, huip­ulle päästään vain työtä tekemällä.

    Toden­näköisem­pää aasi­laiseen men­estyk­seen on oppi­la­sainek­sen valikoimi­nen tietois­es­ti ja tiedostamatta.

    Yksi syy on kaupunkien ja maaseudun ero kaupunkien hyväk­si. Kiinas­ta mukana on vain kaupunke­ja, Japani, Tai­wan, Sin­ga­pore, Korea ovat kaupungistuneita.

    Koulut ovat jakaan­tuneet niin, että hyvi­in koului­hin kil­pail­laan ja huonoi­hin koului­hin joudutaan

    Ja osa jää koulu­jen ulkop­uolelle, kuten Kiinas­sa usein käy.

    Ei tarvi­ta suur­ta val­in­taa, kun lop­putule­ma ei enää kuvaa kaikkien oppi­laiden osaamisen tasoa.

  71. Lau­ri Kumpu­lainen: Mekaa­ni­nen lasken­ta kuu­luukin konei­den tehtäväk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

    No, matem­ati­ik­ka on kuitenkin loogisen ajat­telun kieli ja ilman housun­taka­musten kulut­tamista tylsien laskuhar­joi­tusten ääressä sen oppii hal­lit­se­maan ihan yhtä hyvin kuin minkä tahansa vier­aan kie­len ilman taivu­tus­muo­to­jen, kieliopin ja idiomien tankkausta.

    Toki loogisen ajat­telunkin voinee lähi­t­ule­vaisu­udessa ulkois­taa koneille ihmiskun­nan terävim­män kär­jen keskit­tyessä himas­telu­un ja muiden tais­tel­lessa pääsys­tä tosi-teevee­hen. Itse en kuitenkaan toivoisi, että me ihmiskun­tana ihan vielä luovutet­taisi­in — vaik­ka biologi­nen evoluu­tio joskus joutuukin huo­mat­tavasti nopeam­man kone-evoluu­tion syrjäyttämäksi.

  72. Maaseudun koulu­jenkaan ei pitäisi PISA tulok­sia vääristää. PISA otos on ositet­tu otos, jos­sa koulut poim­i­taan erik­seen kaupungeista ja maaseudul­ta. Lisäk­si otan­ta on osit­tet­tu alueit­tain ja suomen/ruotsinkielisiin.

    Jos joku innos­tuu otan­nan vaiku­tus­ta tark­ista­maan, niin peri­aat­teessa PISA datas­ta voinee poimia erik­seen sen otok­sen, joka olisi dataan osunut ilman maa­han­mut­ta­jien yli­pain­o­tus­ta. Aika työlästä ja esim keskivirhei­den laskem­i­nen vaatii hiukan pere­htymistä, mut­ta tehtävis­sä. Ja ainakin data on kaikkien kiin­nos­tunei­den saatavilla.

    kort­titem­put

    Osmo Soin­in­vaara: Minä en yksinker­tais­es­ti voi tietää, onko otan­ta vaikut­tanut tulok­seen, kos­ka en pääse koko aineis­toon ja vaik­ka pää­sisin, ei ole aikaa analysoi­da. Väitän, että vähän vaiku­tus­ta vinol­la otok­sel­la on, mut­ta ei ehkä kovin paljon, kos­ka tuo 5 oppi­las­ta ei sul­je kaupunkialueil­la mon­takaan koulua pois. Kuitenkin tuo väite, että maa­han­muut­ta­j­val­taisil­la alueil­la kan­taväestön oppi­laat oli­si­vat yhtä hyviä kuin eli­it­tialueil­la ei nyt vain voi pitää paikkaansa. Jokin vaiku­tus tähän jää, mut­ta suu­ru­ut­ta en osaa sanoa.Seuraava virhelähde voi olla, että on ver­rat­tu maa­han­muut­ta­javal­taiswia koulu­ja kaupungeis­sa koului­hin maaseudul­la ja havait­tu, että yhtä hyvin niis­sä osataan.

  73. Liian van­ha: Toden­näköisem­pää aasi­laiseen men­estyk­seen on oppi­la­sainek­sen valikoimi­nen tietois­es­ti ja tiedostamatta.

    Täl­lä on var­masti vaiku­tus­ta. Mut­ta jos näis­sä aasialai­sis­sa kouluis­sa käytetään esimerkik­si kaksinker­tainen tun­timäärä matem­ati­ikan opet­tamiseen iästä 6 ikään 15, niin sen pitää näkyä tuloksissakin.

    Omako­htaiset koke­muk­seni tästä ovat vähäisiä, mut­ta taval­lis­es­ti luotet­ta­vat asi­aan (ja Aasi­aan) paikan pääl­lä tutus­tuneet opet­ta­jat ovat ker­toneet sikäläis­ten kol­le­goit­ten­sa häm­mästelleen sitä, kuin­ka pie­nil­lä tun­timääril­lä Suomes­sa on saatu hyviä tulok­sia aikaan.

    En suinkaan ole peräänku­u­lut­ta­mas­sa aasialaista ahkeru­u­teen ja ulkoaopiskelu­un perus­tu­vaa kult­tuuria ainakaan niiltä osin, että se tun­tuu ainakin korkea-asteel­la välil­lä kor­vaa­van ymmärtämistä tankkaamisel­la. Tun­timääräerot ovat kuitenkin niin raju­ja, ettei se voi olla näkymät­tä jos­sain, kun pis­temääräerois­sa puhutaan esimerkik­si luku­vuo­den mit­tai­sista eroista.

    Mut­ta sit­ten kokon­aan toinen jut­tu on se, että nyt me tui­jo­tamme Pisa-tutkimuk­ses­sa keskiar­voihin. Kat­so­taan matem­ati­ikan keskiar­vo­ja eri mais­sa, kat­so­taan poikien ja tyt­tö­jen keskiar­vo­ja eri mais­sa. Kuitenkin jakau­maa pitäisi tui­jot­taa vähän tarkem­min, kos­ka niitä kansakun­nan men­estys­tek­i­jöitä on niin siel­lä jakau­man alku- kuin loppupäässäkin.

  74. Lau­ri Kumpu­lainen: Mekaa­ni­nen lasken­ta kuu­luukin konei­den tehtäväk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

    Bzzzt. Väärä vastaus.

    En ole tavan­nut ensim­mäistäkään matem­ati­ikas­sa tai sitä lähel­lä ole­vis­sa aineis­sa taitavaa ammat­ti­laista, joka ei tarvit­taes­sa pyörit­täisi kaavo­ja suju­vasti päässä ja paperilla.

    Kukaan ei ole vielä keksinyt sel­l­aista tapaa kehit­tää matemaat­tista hah­mo­tus­ta, joka ei vaatisi huo­mat­tavaa määrää per­spi­raa­tio­ta henkilöko­htaisen matem­ati­ikan mekani­ikan kanssa puur­tamises­sa. Yksinker­taise­na esimerkkinä on se, että numeroiden suu­ru­us­lu­okkien oikea hah­mot­ta­mi­nen vaatii sen, että niiden numeroiden kanssa on tuttu.

    Näi­den mekaanis­ten taito­jen opet­telemiseen voi ker­naasti käyt­tää nykyte­knolo­giaa apuna. Päässälaskun opet­telem­i­nen voi men­nä tietokone­pelinä paljon mukavam­min kuin tunkkaisel­la koulu­tun­nil­la. Ne taidot pitää kuitenkin han­kkia, jos mielii olla olemat­ta numero­taido­ton. (Kir­javink­ki: John Allen Pau­los: Innu­mer­a­cy / Numerotaidottomuus.)

    Matem­ati­ik­ka on jol­lain taval­la has­susti kuitenkin siel­lä jonon hän­täpäässä, kun puhutaan tietokonei­den tulon vaiku­tuk­ses­ta oppi­aineeseen. Työkalu­ja on, mut­ta niiden käytön aika on varsn myöhäisessä vai­heessa opin­to­ja. Itse teen melkein kaiken tietokoneel­la, mut­ta matem­ati­ikan pyöri­tyk­sen sudin lyi­jykynäl­lä viiden millin ruu­tu­pa­per­ille. Tosin opti­mistis­es­ti odotan pädi­en kehit­tymistä siihen pis­teeseen, että voin vai­h­taa paperin ja kumin­pu­rut tabletin ruutuun.

    Tässä suh­teessa olen kovin van­hakan­tainen siitä huoli­mat­ta, että olen maagiset bit­ti-ihmeet mat­lab, math­e­mat­i­ca, maple, octave, pylab, scipy, numpy, (La)TeX, jne. ovat tulleet oman urani eri vai­heis­sa kovinkin läheisik­si tutuik­si. Ne ovat oivia apu­vä­lineitä eri asioille sen jäl­keen, kun ne asi­at ovat kohta­laises­sa järjestyk­sessä oman pääkop­pani sisällä.

    Jos asia tun­tuu oudol­ta, kan­nat­taa kysyä matem­ati­ikan yliopis­to-opet­ta­jil­ta. Hyvin yleinen ongel­ma on se, että kun ne mekaaniset taidot ovat huonos­sa, vaa­ti­vampi­en asioiden opet­ta­mi­nen on tuskallisem­paa. Ja tässä ei ole kysymys kog­ni­ti­ivis­es­ta mak­simika­p­a­siteetista, vaan nimeno­maan siitä tyl­sästä kaa­van­pyöri­tyk­ses­tä, johon ruti­i­ni tulee vain kaavaa käsin pyörittämällä.

  75. Lau­ri Kumpu­lainen: Kymme­nessä vuodessa lapset ovat siir­tyneet net­ti­in. Koul­u­laitos taas ei ole pysynyt mukana.
    Dig­i­nati­iv­it ovat näil­lä het­kil­lä aloit­ta­mas­sa koulunkäyn­tiään ja opetuk­ses­sa se on huomioitava.

    Onko sin­ul­la jotenkin eri­tyis­es­ti sel­l­ainen käsi­tys, että opet­ta­jat eivät ole koskaan tavan­neet Inter­netiä? Opiskelumaail­mas­sa net­tiä on ollut vähän vaikea väl­tel­lä jo 20 vuot­ta, joten ihan uud­es­ta jutus­ta ei ole kyse.

    Min­ua kiin­nos­taa tämä puhe dig­i­nati­iveista. Mitä nämä dig­i­nati­ivipol­ven tena­vat osaa­vat eri taval­la kuin aikaisemmat?

    Jos­sain vai­heessa puhut­ti­in siitä, että yliopis­toi­hin alkaa tul­la ensim­mäi­nen sukupolvi, jolle Inter­net on ollut elämässä mukana laps­es­ta asti. Kro­nol­o­gis­es­ti tämä pitää paikkansa, mut­ta kun olen näitä 80–90-luvulla syn­tyneitä opet­tanut ja opas­tanut sekä työelämässä että yliopis­tossa, en ole oikein huo­man­nut sitä, mis­sä asia näkyisi.

    Opiske­li­jat eivät ole eri­tyisen suju­via käyt­tämään käytän­nön tietoteknisiä hyö­ty­työkalu­ja. Tuo­tok­set eivät ole mitenkään aikaisem­mista polvista poikkeav­ia kir­jal­lis­es­ti, sisäl­löl­lis­es­ti tai ulkoa­sullis­es­ti. Tiedonhaku­taidot eivät ole eri­tyisen hyviä tai suju­via, mikä johtuu karkeasti siitä, että KVG-käyt­töli­it­tymä on riit­tävän yksinker­tainen vähän van­hem­millekin, jol­loin haku­sano­jen val­in­ta ja koke­muk­sen tuo­ma osum­ien rel­e­vanssin ymmärtämi­nen peit­tävät erot tekni­sis­sä valmiuksissa.

    Tietokonei­den kanssa tule­vat ongel­mat ovat ihan yhtä mys­tisiä kuin kymme­nen vuot­ta sit­tenkin. Käytän­nössä melkein kaik­ki opiske­li­joiden koneel­la tekemä on sel­l­aista, minkä olisi saanut aikaan jo 15 vuot­ta sit­ten käytössä olleil­la työkaluil­la. (Onnek­si mukaan mah­tuu aina muu­ta­ma kuvan- ja videonkäsit­te­lyä har­ras­ta­va yksilö.)

    Ain­oa hyvin selkeästi havait­ta­va ero on mobi­ililait­teil­la tek­stu­aalisen viestin­nän nopeus. Siinä nykyn­uoret ovat todel­la sukke­lia, kolmekymp­pisetkin ovat hitai­ta kir­joit­ta­maan eri­laista ääri­ly­hyt­proosaa räh­mänäytöl­lä. Tämä yhdessä sosi­aaliseen medi­aan sulau­tu­misen kanssa voisi olla hyvin merkit­täväkin muu­tos, mut­ta min­ul­ta on men­nyt ohi sen käytän­nön vaiku­tus opiskeluun.

    Kyynikko voisi men­nä sanomaan, että ain­oa dig­i­nati­ivien merkit­tävä opiskelu­un vaikut­ta­va omi­naisu­us on lyhytjän­teisyys, johon mobi­ilile­lut ovat opet­ta­neet… Tai sit­ten on vain niin, että me digiä vier­aana kie­lenä opiskelleet emme ymmär­rä koko jutus­ta mitään. Jotenkin asi­aan on kuitenkin vaikea päästä kiinni.

  76. Lau­ri Kumpu­lainen: Mekaa­ni­nen lasken­ta kuu­luukin konei­den tehtäväk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun. 

    Jos ajat­telul­la tarkoite­taan reaal­i­maail­mas­ta ja fak­toista vapaa­ta “ajat­telua” ja ne laskut jätetään yksinker­tais­es­ti tekemät­tä, niin varmaan. 

    Aiheena ovat kuitenkin sen kaltainen perus­matem­ati­ik­ka, että vähän huonom­mal­lakin päässälasku­taidol­la pitäisi pääsään­töis­es­ti pystyä saa­maan ainakin se ensim­mäi­nen merk­it­sevä numero nopeam­min kuin kai­vat esi­in laski­men tai excelin.

  77. “Why learn­ing lessons from PISA is as hard as pre­dict­ing who will win a foot­ball match”, David Spiegel­hal­ter blog­gaa Pisas­ta. (D.S. on englan­ti­lainen puoli­julkkis bayesi­lainen tilastotieteilijä.)

    Kir­joituk­ses­sa kri­ti­soidaan otan­tamenetelmien eli tarkem­min san­ot­tuna imputoin­nin tuot­ta­maa tun­tem­aton­ta epä­var­muut­ta. Näköjään mait­ten pis­teille annetaan myös luot­ta­musvälit, mut­ta tästä en ole kuul­lut Suomes­sa mainit­ta­van. (Ko. kir­joit­ta­ja siis epäilee että luot­ta­musvälit ovat opti­mistisia.) Voisiko joku tark­istaa onko Suomen sijoituk­sen muu­tos edes tilas­tol­lis­es­ti merkitsevä?

    Myös kiin­nitetään huomio­ta huonoon maata­son vuosiko­r­re­laa­tioon, mikä viit­taa suureen sat­un­naiskom­po­nent­ti­in, ja pain­ote­taan että Pisa on indikaat­tori. Ensin­näkään se ei ker­ro syistä mitään, kos­ka ei tes­taa mitään hypo­teese­ja, ja lisäk­si kysymys­ten pain­o­tuk­set taita­vat olla mieli­v­al­taisia, eivät tule edes faktorianalyysistä. 

    Eli kun esim. etelä-kore­alaiset ja skan­d­i­naav­it lapset sanovat ole­vansa koulus­sa hyvin onnet­to­mia, tätä pain­ote­taan varsin mieli­v­al­tais­es­ti lop­putu­lok­ses­sa ver­rat­tuna saavutuksiin.

  78. Viherinssi:Min­ua kiin­nos­taa tämä puhe dig­i­nati­iveista. Mitä nämä dig­i­nati­ivipol­ven tena­vat osaa­vat eri taval­la kuin aikaisemmat?Jossain vai­heessa puhut­ti­in siitä, että yliopis­toi­hin alkaa tul­la ensim­mäi­nen sukupolvi, jolle Inter­net on ollut elämässä mukana laps­es­ta asti. Kro­nol­o­gis­es­ti tämä pitää paikkansa, mut­ta kun olen näitä 80–90-luvulla syn­tyneitä opet­tanut ja opas­tanut sekä työelämässä että yliopis­tossa, en ole oikein huo­man­nut sitä, mis­sä asia näkyisi.

    Hah, tena­vat pitäisi lait­taa min­un tilas­to­m­atem­ati­ikan kurs­seil­leni, jos eläk­keelle jo nyt jäänyt pro­fes­sori aloit­taa sanom­al­la että “Ter­ve­tu­loa matri­isien mie­lenki­in­toiseen maailmaan…”

    Kyl­lä siinä Insta­gram-teineil­lä suu vääristyy kun las­ke­taan muu­tamia Moore-Pen­rose kään­teis­ma­tri­ise­ja tai käytetään tun­te­ja Gauss-Jor­danin elim­i­noin­timenetelmän opiskeluun.

    Hauskaa sinän­sä että sitä ei koskaan ker­rot­tu että menetelmä perus­tuu siihen että palaute­taan kan­tavek­torit iden­ti­teet­ti­ma­tri­isin ja alkeistyypin riv­i­op­er­aa­tioiden kaut­ta, joiden avul­la ratkaisu voidaan esittää.

  79. Tuskin PISA-tutkimuk­ses­sa vas­tauska­to osal­lis­tu­mat­to­muu­den kaut­ta sinän­sä olisi ongel­ma, vas­taus­ta­son vas­tauska­to (item non-response) voi olla jonkin­lainen ongelma.

    Mis­tä imputoin­nista Janne S puhuu? Otan­tamenetelmäl­lä itsel­lään ei ole vält­tämät­tä tekemistä imputoin­nin kanssa. Imputoin­ti tarkoit­taa vas­tauskadon käsit­te­lyä eri­laisil­la menetelmillä.

    Mitä lop­pu­jen lopuk­si koulu­tuk­ses­sa halu­taan mita­ta? Sitä aines­ta, mikä saa­puu koulu­tus­pros­es­si­in, vai sieltä koulu­tus­pros­es­sista ulos sylkäistyä aineista? Vai koulu­tus­pros­es­sia itseään?

    Koulu­tus­put­ki:

    input —> trans­for­maa­tio —> output

    Veron­mak­sa­jana olisin kiin­nos­tunut siitä miten tehokas tuo trans­for­maa­tio­pros­es­si on. Pros­es­si­in sisään tule­vaan panosvek­tori­in ei vält­tämät­tä voi vaikut­taa (pitäisi ehkä har­joit­taa myös eugeniikkaa). 

    Eri­lais­ten testien pis­temäärät voidaan ajatel­la indikaat­tor­eik­si jostain alla olev­as­ta ilmiöstä, joka on puh­das asian mit­tari mut­ta joka on havait­se­ma­ton. Kun ote­taan usei­ta eri­laisia teste­jä ja las­ke­taan niiden riip­pu­vuuk­sia niin voidaan eri­lais­ten tilas­tol­lis­ten menetelmien avul­la yrit­tää tehdä esti­moin­tia noista laten­teista muuttujista.

    Kyvykkyy­den mit­taus on siis pro­jek­tioiden tekemistä true-score avaru­u­teen indikaattoriavaruudesta.

  80. Ennen kuin­jatkamme asian suurem­paa kauhis­telua, joku viisas voi­is ker­toa, kuin­ka paljon pis­tetä PISA-osioista voi yhteen­söä saa­da. Mikä oli edelli­nen psitemäätä ja mikä nykyi­nen. Ja tietenkin: mikä on hajon­ta maana kouluissa.

    Koti­taus­ta vaikut­taa. Otan vain yhden esimerkin:

    Eilen kir­jakau­pas­sa huo­masin myyn­nis­sä ole­van yli 4‑vuotiaille tarkoi­etun Muumien numero­pelin. Peleilä ja leikeil­lä luvun­lasku lapse­na opi­taan, jos opitaan. 

    Mil­laisetko­han per­heet (tai iso­van­hem­mat) ostaa­vat sel­l­aisen pelin lap­silleen ja myös leikkivät mukana? Yksi aika­nen siihen aina tarvi­taan: joku van­hem­mista, iso­van­hem­mista, suku­lai­sista tai kouluikäi­nen perhetuttu.

  81. Otan­nan vaiku­tus­ta tulok­si­in on selvitetty

    Koulu­o­tok­sen mah­dol­lista vaiku­tus­ta Suomen PISA-tulok­si­in on selvitet­ty aiem­pi­en PISA-aineis­to­jen avul­la. Ana­lyy­seis­sa ver­rat­ti­in PISAan 2012 osal­lis­tunei­den koulu­jen oppi­laiden aiem­paa men­estymistä muiden PISAan osal­lis­tunei­den koulu­jen oppi­laiden men­estymiseen. Ver­tailu tehti­in kunkin PISA-tutkimuk­sen (2000, 2003, 2006, 2009) osalta erik­seen. Kysyt­ti­in siis 

    “Eroa­vatko PISAan 2012 osal­lis­tunei­den koulu­jen ja tutkimuk­ses­ta nyt pois jäänei­den koulu­jen oppi­laiden tulok­set toi­sis­taan aiem­mis­sa PISA-tutkimuksissa?”

    Ana­lyy­seis­sa käytet­ti­in oppi­las- ja koulu­pain­oin pain­otet­tu­ja pis­temääriä. Vas­tauk­se­na tutkimuskysymyk­seen saati­in yksiselit­teis­es­ti, ettei kouluryh­mien men­estymisessä ollut ero­ja. Asian varmis­tamisek­si samat ana­lyysit tehti­in vielä erik­seen 16 suurim­mas­sa suo­ma­laises­sa kaupungis­sa. Myöskään selkeää näyt­töä kaupunkien sisäi­sistä eroista ei saatu. Ver­tailu­aineis­to toimitet­ti­in myös PISA-kon­sor­tion tilas­toasiantun­ti­joiden analysoitavak­si. Myöskään he eivät havain­neet kah­den kouluryh­män välil­lä ero­ja niiden aiem­mas­sa PISA-menestyksessä.

    PISA 2012-aineis­to on vapaasti kaikkien halukkaiden analysoitavis­sa vuo­den 2014 alkupuolel­la. Täl­löin kaikil­la tutk­i­joil­la on mah­dol­lisu­us selvit­tää myös tätä kysymys­tä yksityiskohtaisesti

    Jouni Väli­järvi
    PISAn kansalli­nen koordinaattori

  82. Lau­ri Kumpu­lainen: Mekaa­ni­nen lasken­ta kuu­luukin konei­den tehtäväk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

    Nämä Pisa-tehtävät, joi­ta on webis­sä, vaa­ti­vatkin tosi paljon mekaanista lasken­taa. Onko 2 km 5 min­uutis­sa kovem­paa kyytiä kuin 4 km 10 min­uutis­sa? Pitää kaivaa laskin esille, kun saadaan selville että 2x2= 4 ja 2x5 =10. Tämän osasi 88% suo­ma­laista. 4x2x3x30=720 , 38% suo­ma­lai­sista osasi vali­ta oikean vaihtoehdon.
    Aje­taan fil­lar­il­la 4 km 9 min­uutis­sa ja sit­ten 3km 6 min­uutis­sa. Paljonko on keskinopeus tun­nis­sa (pitää tietää, että tun­nis­sa on 60 min­u­ut­tia). Tämän kykeni laske­maan 4% suo­ma­lai­sista. Ei näis­sä joudu edes kynää ja pape­ria käyt­tämään, mut­ta ymmär­rystä varsi­naisen lasken­nan kaivamiseen tehtävästä tarvi­taan. Aika heikosti ajat­telu­un oli jäänyt aikaa 96 prosentilta.

  83. Viherinssi: Kukaan ei ole vielä keksinyt sel­l­aista tapaa kehit­tää matemaat­tista hah­mo­tus­ta, joka ei vaatisi huo­mat­tavaa määrää per­spi­raa­tio­ta henkilöko­htaisen matem­ati­ikan mekani­ikan kanssa puur­tamises­sa. Yksinker­taise­na esimerkkinä on se, että numeroiden suu­ru­us­lu­okkien oikea hah­mot­ta­mi­nen vaatii sen, että niiden numeroiden kanssa on tuttu.

    Täysin samaa mieltä. Tosielämässä on lisäk­si keskeistä, että osaa pelk­istää näkemän­sä tai kuule­mansa sekalaisen aineis­ton ensin tehtäväk­si ja sit­ten kaavak­si (ennen kai sen nimenä oli kuvaa­va “aset­ta­mus”), jon­ka sit­ten ratkaisee. Monel­la menee sor­mi suuhun jo pros­ent­tien hah­mot­tamises­sa laskemis­es­ta puhumattakaan.

  84. Roope Uusi­ta­lo: Maaseudun koulu­jenkaan ei pitäisi PISA tulok­sia vääristää. PISA otos on ositet­tu otos, jos­sa koulut poim­i­taan erik­seen kaupungeista ja maaseudul­ta. Lisäk­si otan­ta on osit­tet­tu alueit­tain ja suomen/ruotsinkielisiin.

    Jos otok­seen valit­ti­in suh­teessa enem­män koulu­ja, jois­sa on vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­jataus­taista oppi­las­ta, siitä on voin­ut syn­tyä vinoumaa seu­raaval­la mekanismilla: 

    Tapio: Pienem­mis­sä kaupungeis­sa ja maalaiskun­nis­sa ainakin ensim­mäisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat, jos heitä ylipäätän­sä on, asute­taan kun­nan vuokrat­aloi­hin. Koulu­o­tok­ses­sa lie­nee siten suh­teet­toman paljon vuokrat­alolähiöi­den kouluja.

    En mis­sään nimessä väitä, että tämä olisi merkit­tävä syy huonoon men­estyk­seen. Saat­taa kuitenkin selit­tää osan Itä- ja Pohjois-Suomen tulosten rom­ah­tamis­es­ta. Siel­lä moni­in muut­to­tap­piokun­ti­in on otet­tu maahanmuuttajaperheitä.

  85. Itseäni hiukan arve­lut­taa, että onko tämä PISA-tutkimus lop­pu­jen lopuk­si lainkaan käyt­tökelpoinen eri maid­en koulu­jär­jestelmien ver­tailu­un, vai mit­taako se enem­mänkin mui­ta olo­suhtei­ta tutkit­tu­jen oppi­laiden per­hetaus­tas­sa ja yhteiskun­nas­sa. Ainakin se on selvää, että men­estyk­sen tiivistämi­nen yhteen luku­un, eli pis­temäärien keskiar­voon, on liialli­nen yksinker­tais­tus ja vie keskustelua sivuraiteille.

    Keskeinen selit­tävä tek­i­jä tulok­sis­sa on oto­sjoukon valikoi­tu­mi­nen eri­lai­sista syistä. Kiinan tiet­ty­jen kaupunkien (Shang­hai, Hong Kong, Macao) tulok­sis­sa lie­nee ainakin osit­tain kysymys eri puo­lil­ta maa­ta ja maail­maa lähtöisin ole­vien hyvin toimeen­tule­vien ja koulutet­tu­jen per­hei­den keskit­tymis­es­tä näi­hin kaupunkeihin. 

    Yhden­mukainen oppi­la­saines ja vähäi­nen heikosti osaavien osu­us selit­tää myös Viron men­estyk­sen matematiikassa.

    Vas­taavasti monien tek­nol­o­gis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti vahvo­jen län­si­maid­en (esim. Alanko­maat, Sak­sa, Ran­s­ka, Ruot­si, Yhdys­val­lat) sijoit­tumista keskiar­vom­it­tar­il­la näyt­tää heiken­tävän suuri heikosti osaavien oppi­laiden joukko, jota ainakin osit­tain saat­taa selit­tää suuri maa­han­muut­ta­jien osu­us. Maa­han­muut­ta­jien huonom­pi men­estys näis­sä mais­sa on ymmär­ret­tävää, kos­ka suuri osa ko. maa­han­muut­ta­jista lie­nee lähtöisin selvästi köy­hem­mistä oloista eikä esimerkik­si puhu äidinkie­lenään koulu­jen opetuskieltä.

    Jos maat jär­jestet­täisi­in esimerkik­si (tasoil­la 5 ja 6) hyvin matem­ati­ikkaa osaavien oppi­laiden osu­u­den mukaan, olisi järjestys varsin eri­lainen, ja Suomen sijoi­tus paljon main­os­tet­tuakin heikompi.

    Näi­den seikko­jen vuok­si PISA-tutkimuk­sen käyt­tämi­nen osaamisen, saati koulu­jär­jestelmien, ver­tailu­un val­tioiden välil­lä ei ole niin yksinker­taista kuin on annet­tu ymmärtää. Mielestäni on myös selvää, että maa­han­muut­ta­jien merk­i­tys tieteessä ja taloudessa on selvästi posi­ti­ivi­nen sekä lyhyel­lä että pitkäl­lä tähtäimel­lä esimerkik­si Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa, vaik­ka näis­sä mais­sa maa­han­muut­ta­jien ja hei­dän jälkeläis­ten­sä suuri osu­us mah­dol­lis­es­ti las­keekin PISA-sijoitusta.

    Osmon linkit­tämässä rapor­tis­sa (http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf) sivuil­la 16 ja 18 ole­vien taulukko­jen ver­tailu pal­jas­taa, että ainakin matem­ati­ikas­sa PISA-sijoi­tus määräy­tyy läh­es pelkästään heikosti osaavien osu­udel­la. Mielestäni kuitenkin vähin­tään yhtä oleelli­nen mit­tari olisi hyvin osaavien oppi­laiden osu­us, ja olisikin mie­lenki­in­toista nähdä täl­lä taval­la jär­jestet­ty lista.

  86. Jouni Väli­järvi:
    “Eroa­vatko PISAan 2012 osal­lis­tunei­den koulu­jen ja tutkimuk­ses­ta nyt pois jäänei­den koulu­jen oppi­laiden tulok­set toi­sis­taan aiem­mis­sa PISA-tutkimuksissa?” 

    Jol­loin jää vielä mah­dol­lisu­us, että voimakkain koulu­jen eriy­tymi­nen (oli se sit­ten white flight­iä, rich flight­iä tai mitä vain) olisi tapah­tunut vas­ta vuo­den 2009 jälkeen.

  87. PISAs­sa siis imputoidaan vas­tauk­sia sik­si, että vas­tat­ta­vat kysymyk­set vai­htel­e­vat oppi­laas­ta toiseen ja vain osa kysymyk­sistä on sel­l­aisia, joi­hin kaik­ki vas­taa­vat. Oppi­laan toden­näköiset vas­tauk­set niihin kysymyk­si­in, joi­ta hän ei saanut vas­tat­tavak­seen, imputoidaan olet­taen, että hän olisi vas­tan­nut niihin samal­la taval­la kuin ne oppi­laat, jot­ka vas­ta­si­vat niihin ja joiden yleinen osaamis­ta­so on samaa luokkaa.

    Tämän sys­teemin tarkoituk­se­na on saa­da tietoa oppi­laiden suori­tus­ta­sos­ta suurem­mas­sa määrässä kysymyk­siä kuin olisi muuten mah­dol­lista samas­sa ajas­sa. Imputoin­nista johtu­va keskivirheen suuren­e­m­i­nen on otet­tu huomioon PISAn julkaise­mis­sa tuloksissa.

    Janne S:n viit­taa­mas­sa artikke­lis­sa kri­ti­soidaan PISA-tulok­sia siitä, että arvioin­tivuodes­ta toiseen hyvien maid­en tulok­set tup­paa­vat laske­maan ja huono­jen nouse­maan, mikä johtuu sat­un­naisvirheestä ja keskiar­voon palau­tu­mis­es­ta. Artikke­lista ei kuitenkaan käy ilmi, onko tämä keskiar­voon palau­tu­mi­nen suurem­paa kuin PISAn ilmoit­ta­mat luot­ta­musvälit antaisi­vat odottaa.

  88. Siis PISA:ssa item non-response paikataan sil­lä että kysymys­ten vas­tauk­set imputoidaan ei-vas­tan­neille vas­tan­nei­den jakau­man perusteella? 🙂

  89. Menetelmänä sinän­sä mielestäni ihan ok, mut­ta kuten kir­joitin Linke­dInis­sä niin

    “Prob­lem with the mod­el assist­ed sur­vey sam­pling is that you must make some assump­tions about the model”

    🙂

  90. Roope Uusi­ta­lo onkin jo sel­ven­tänyt PISA2012:n otan­ta-asetel­maa. Otan­taa sivus­ta seu­ran­neena avaan sitä vielä hie­man lisää. Kaik­ista yksi­tyisko­hdista en ole selvil­lä ja asioi­ta on pakko hie­man yksinker­tais­taa, mut­ta peri­aat­teen pitäisi olla selostuk­ses­sani oikein. Kor­jataan, jos virheitä ilmenee.

    PISA2012:n otan­nas­sa koulu­pe­rusjoukko (eli kaik­ki Suomen koulut, jois­sa on 15-vuo­ti­ai­ta oppi­lai­ta) jaet­ti­in ensin osit­teisi­in eli osajoukkoi­hin seu­raavien kri­tee­rien mukaan. (1) maanti­eteel­lis­es­ti (suomenkieliset Etelä-Suo­mi, Län­si-Suo­mi, Itä-Suo­mi, Pohjois-Suo­mi sekä sit­ten ruotsinkieliset koulut omana osit­teenaan ja Ahve­nan­maa vielä erik­seen — siis 6 ositet­ta yhteen­sä) (2) kaupunki/maaseutu ‑jako joka alueel­la — tässä vai­heessa 2 x 6 = 12 ositet­ta. (3) Koulun maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten oppi­laiden osu­u­den mukaan. En nyt muista täs­mäl­lisiä jakope­rustei­ta, mut­ta koulut jaet­ti­in kolmeen ryh­mään suun­nilleen näin: paljon maahanmuuttajia/vähän maahanmuuttajia/ei lainkaan maa­han­muut­ta­jia. Osit­tei­ta tulee näin kaikki­aan 2 x 6 x 3 = 36 kpl peri­aat­teessa. Todel­lisu­udessa osit­tei­ta oli vähem­män, sil­lä kaikkia kom­bi­naa­tioi­ta ei maas­tamme löy­dy, esim. Pohjois-Suomen kouluis­sa ei ollut sel­l­aisia, jois­sa olisi ollut paljon maahanmuuttajia. 

    Osit­tamisel­la taat­ti­in kokon­aiso­tok­sen edus­tavu­us alueen, kun­ta­muodon ja maa­han­muut­ta­jao­su­u­den mukaan. Kus­takin osit­teesta sit­ten poimit­ti­in PPS-otan­nal­la, eli suurim­mat koulut suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä) tiet­ty määrä koulu­ja (en tiedä, miten tämä lukumäärä määräy­tyi, mut­ta se oli kai suh­teessa osit­teen kokoon), ja poim­i­tu­ista kouluista peri­aat­teessa 35 oppi­las­ta. Jos koulus­sa on tätä vähem­män 15-vuo­ti­ai­ta oppi­lai­ta, niin kaik­ki poimit­ti­in. Koulun kaik­ki maa­han­muut­ta­jataus­taiset 15-vuo­ti­aat poimit­ti­in myös mukaan, eli täl­laises­sa tapauk­ses­sa koulun PISA-oppi­laiden määrä saat­toi nous­ta yli 35:n. Ruotsinkieliset koulut otet­ti­in kaik­ki mukaan otok­seen. Siis maa­han­muut­ta­jia ja ruotsinkielisiä oppi­lai­ta ylioto­stet­ti­in. Ylioto­stet­tu­ja oppi­lai­ta on siis aineis­tossa hei­dän todel­lista osu­ut­taan suurem­pi määrä. Siten ylioto­stet­tu oppi­las edus­taa pienem­pää osaa oppi­laspe­rusjoukos­ta kuin “normioto­stet­tu” oppi­las. Vas­taa­va pätee kouluille. Nämä vääristymät kor­jataan pain­ok­er­toimil­la (sekä koulu- että oppi­las­ta­sol­la), jot­ka ovat luon­teeltaan poim­inta­to­den­näköisyyk­sien kään­teis­luku­ja. Ylioto­ste­tus­ta ryh­mästä saadaan kuitenkin taval­laan luotet­tavampi data kuin “alioto­ste­tus­ta”, joka on alt­ti­impi satunnaisvaihtelulle. 

    Kek­sit­ty esimerk­ki: poim­i­taan koulus­ta A kaik­ki 50 maa­han­muut­ta­jataus­taista oppi­las­ta ja lopuista 100 nati­iv­iop­pi­laas­ta 10. Koulun sisäisessä otan­nas­sa maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan paino on 1 (kos­ka poimit­tu oppi­las edus­taa vain itseään) ja nati­iv­iop­pi­laan paino 10 (kos­ka oppi­las edus­taa 10 kaltais­taan). Näil­lä pain­oil­la kor­jataan koulun A tulok­seen vinos­ta otan­nas­ta johtu­va harha. Maa­han­muut­ta­jaop­pi­laista saamme kokon­ais­datan eli tulos hei­dän osaltaan on tark­ka, mut­ta nati­ivien osalta tulok­ses­sa on sat­tumal­la suuri rooli. Jos otok­seen osuneet nati­iv­iop­pi­laat oli­vat keskimääräistä parem­pia, koulun kokon­ais­tu­los yliarvioituu, ja päin­vas­toin, jos oppi­laat oli­vat huono­ja. Pain­oko­r­jauk­sen jäl­keen kyseessä ei ole kuitenkaan harha, vaan satunnaisvirhe.

    Sama idea tois­tuu koulu­otan­nan tasol­la. Jos vaikka­pa Turun Varis­suon koulu poimit­ti­in mukaan ylisu­urel­la toden­näköisyy­del­lä ja vaik­ka Espoon Wes­t­endin yläaste (onko sel­l­aista?) “nor­maalil­la” toden­näköisyy­del­lä, niin lop­pu­pelis­sä Wes­t­endil­lä on aineis­ton ana­ly­y­sis­sä suurem­pi pain­oar­vo, kos­ka sitä vas­taa perusjoukos­sa suurem­pi määrä koulu­ja (tässä yksinker­taisu­u­den vuok­si ohi­tan osit­teen merk­i­tyk­sen). Jos ison pain­oar­von omaa­va Wes­t­endin koulu vaikka­pa alisuorit­taa testis­sä, niin sil­lä voi olla iso merk­i­tys (sat­un­naisvirhe, ei harha) kokon­ais­tu­lok­si­in, isom­pi kuin Varissuolla.

    Eri koulu­ja ja eri oppi­lai­ta kouluis­sa poimit­ti­in siis vai­htelevil­la toden­näköisyyk­sil­lä, jot­ka riip­pu­vat osit­teesta, johon koulu kuu­luu ja oppi­laan maa­han­muut­ta­jas­tatuk­ses­ta. Vai­htele­vista toden­näköisyyk­sistä aiheutu­va harha kor­jat­ti­in lasken­nois­sa pain­ok­er­toimin. Sat­un­nais­vai­htelulle jää aina sijansa. Tietyn ryh­män ylioto­stamisel­la pienen­netään siihen ryh­mään kohdis­tu­vaa sat­un­naisu­ut­ta ja siir­retään sitä alioto­stet­tu­jen suun­taan. Koko aineis­ton tasol­la suomenkielis­ten nati­iv­iop­pi­laiden alioto­st­a­mi­nen ei hait­taa, kos­ka heitä on datas­sa joka tapauk­ses­sa run­saasti (läh­es 6000). Koulu­ta­sol­la saat­taa sat­un­naisvirhe sen sijaan olla isokin, minkä vuok­si PISA-datal­la on myös vaikea hakea veden­pitävää evi­denssiä koulu­jen väli­sistä eroista. Kohort­ti­vaiku­tus on iso ja (pääosin 35 oppi­laan) otos pieni: saman koulun tulok­set vuosi­na 2009 ja 2012 voivat olla kovin erilaiset.

    Ja mitä tulee tuo­hon ylem­pänä olleeseen Väli­järveä koske­vaan HS-sitaat­ti­in, niin toimit­ta­ja on kyl­lä jotain sotkenut. Tietenkään ei voi sanoa, että maa­han­muut­ta­javal­tai­sis­sa kouluis­sa nati­iv­it oppi­laat osaa­vat yhtä hyvin kuin muissa.
    Sen sijaan (tämä on tietoa) kun ver­rat­ti­in van­hempia PISA-tulok­sia 2000–2009 niis­sä PISA2012:een val­i­tuis­sa kouluis­sa, joista ko. tietoa oli, ver­sus niis­sä kouluis­sa, jot­ka eivät tulleet otok­seen vuon­na 2012 mut­ta joista oli tietoa aiem­mil­ta PISA-kier­roksil­ta, niin näi­den kah­den kouluryh­män väliltä ei löy­tynyt mitään evi­denssiä sys­temaat­ti­sista taso­eroista. Toki tämä ei todista mitään vuo­den 2012 tilanteesta, mut­ta aivan hirveän harhainen ei vuo­den 2012 PISA-otos siis vält­tämät­tä ole.

  91. Siis kukin oppi­las vas­taa vain kol­ma­sosaan kysymyk­sistä, ja lop­ut imputoidaan. Tämä on osa otantamenetelmää. 

    Tarkoi­tus on var­maankin saa­da riit­tävästi vari­aa­tio­ta eri­lais­ten tehtävien yli. Jos tehtäviä olisi vain yksi tai muu­ta­ma, olisi vaikea väit­tää Pisan mit­taa­van yleistä taitotasoa.

    Imputoin­nis­sa ei sinän­sä ole mitään vikaa, jos se tehdään hyvin. Spiegel­hal­terin epäi­ly oli, että imputaa­tion vaiku­tus­ta tulosten sat­un­nais­vai­htelu­un, ts. luot­ta­musvälein, ei ole otet­tu kun­nol­la tai lainkaan huomioon. Mut­ta ei hänkään asi­aa ollut tarkem­min kat­sonut. Imputoin­nin otta­mi­nen huomioon ei ole aivan yksinkertaista.

    Jos joku jak­saisi, niin voisi kat­soa mikä on Suomen pis­temäärän ja sijoituk­sen luot­ta­musväli, ja miten tämä ver­tau­tuu muu­tok­seen pis­temäärässä, jos­ta nyt on suurin kohkaus.

    Minus­ta Spiegel­hal­terin huomio Pisa-indeksin koost­amis­es­ta yksit­täi­sistä kysymyk­sistä on huomionar­voisem­pi asia kuin imputaa­tio. Tässä ei ole kyse siitä että Pisa olisi jotenkin huonos­ti tehty, vaan sen perus­lu­onne nyt vain on, että ei-yhteis­mi­talliset kysymyk­set sum­mataan yhteen ja tätä kut­su­taan Pisa-indek­sik­si. Jol­lain toisel­la voisi olla indek­si jos­sa koulu­tyy­tyväisyyt­tä mitataan vähän enem­män vs. matikkataidot, ja mait­ten järjestys vai­h­tu­isi. Sama pätee tietysti tehtävien laatuunkin.

  92. Tuos­ta ns. imputoin­nista vielä. Sana on harhaan­jo­hta­va, vaik­ka sitä usein tässä käytetään. PISAs­sa ei mil­lään taval­la imputoi­da puut­tuvia vas­tauk­sia. On tot­ta, että oppi­las tekee vain osan kaik­ista mah­dol­li­sista tehtävistä, mut­ta oppi­laan PISA-pis­temäärä johde­taan vain niiden tehtävien tulok­sista, jot­ka oppi­las on tehnyt. Taustal­la on Rasch-tyyp­pinen osio­ana­lyysi­malli, jos­sa oppi­laan pis­temäärään vaikut­ta­vat (1) miten hän on onnis­tunut teke­mis­sään tehtävis­sä (2) mikä on hänen tekemien­sä tehtävien vaikeusaste. Vaikeusas­teet esti­moidaan ylikansal­lis­es­ta datas­ta. Oppi­laan PISA-pis­temäärä esim. matem­ati­ikas­sa on koe­tu­lok­sista johdet­tu esti­maat­ti hänen laten­tille kyvykkyy­delleen matematiikassa.

    Täl­laises­sa puuhastelus­sa on paljon tilas­tol­lista epä­var­muut­ta, ja PISAs­sa itse asi­as­sa on taustal­la bayesiläi­nen koneis­to, jos­sa gaus­siseen kyvykkyyspri­ori­in kytketään oppi­laan PISA-tehtävä­da­ta osio­ana­lyysi­mallin kaut­ta. Lop­putu­lok­se­na saadaan pos­te­ri­or­i­jakau­ma, joka ker­too mil­lainen on oppi­laan latentin kyvykkyy­den jakau­ma ehdol­la, että hän on onnis­tunut teke­mis­sään tehtävis­sä niin kuin on onnistunut. 

    Tuo imputoin­ti tulee PISA-tulok­si­in taval­laan mukaan siten, että kunkin oppi­laan esti­moidus­ta pos­te­ri­or­i­jakau­mas­ta arvotaan 5 real­isaa­tio­ta (joi­ta alan ter­mi­nolo­gias­sa kut­su­taan nimel­lä plau­si­ble val­ue). Näistä real­isaa­tioista saadaan 5 eri dataa, joista esim. kansal­li­sis­sa ana­lyy­seis­sä tehdään samat laskel­mat ja nämä laskel­mat yhdis­tetään lop­ullisik­si tulok­sik­si moni-imputoin­nin peri­aatet­ta seu­rat­en. Kansal­liset PISA-tulok­set ovat ikään kuin oppi­laiden viidestä real­isaa­tios­ta saatu­jen pos­te­ri­orikeskiar­voes­ti­maat­tien kansal­lisia keskiar­vo­ja. Tuo­ta moni-imputoin­ti­tyyp­pistä viiden real­isaa­tion yhdis­tämistä käytetään, ettei kansalli­nen var­i­anssi alies­ti­moi­tu­isi (näin ovat min­ua viisaam­mat selittäneet).

  93. Daniel Fed­er­ley: Tämä on yleistys, johon toivoisin, että kukaan ei sortuisi. 

    … Tämä voi näkyä käytän­nössä esimerkik­si niin, että van­hem­mat eivät ihan oikeasti tiedä, että lap­si saa koulus­ta kotiläksyjä ja hänen pitäisi tehdä ne. Heil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole eväitä las­ten­sa koulunkäyn­nin tukemiseen 

    … joka itse on käynyt Suomes­sa koulua, pystyy jo tuke­maan omia lap­si­aan aivan eri taval­la, myös tilanteessa jos­sa se oma koulunkäyn­ti ei aikanaan olisi sujunut kovin hyvin. .

    Maa­han­muut­ta­jia on mon­en­laisia ja mon­es­ta maas­ta. Jos suo­ma­laisu­us tiivis­tetään väki­val­taiseen alko­holis­mi­in, niin tulos on jotain tuol­laista maail­manku­vaa. Ruot­sis­sa käsi­tys suo­ma­laista on tuon suuntaista.

    Ihmisiä on tässä ympäril­lä on niin Sak­sas­ta, Hol­lan­nista ja USA:sta kuin Puo­las­ta, Latvi­as­ta, Roma­ni­as­ta ja Venäjältä. Maa­han­muut­ta­jia, vaa­tivis­sa töissä.

    Yhteisä ongelmia on vähän kaikil­la, myös USA:sta tulleil­la, kuten myös suo­ma­lais­sa asues­sa ulkomailla.

    Suomes­sa tehdään aika saman­laisia mokia kuin Ruot­sis­sa 70–80-luvulla, ennen muu­ta kotikie­len tukem­i­nen oppimisen väline. Yläas­teel­la helpo­tus­ta tulisi, jos kotikie­len osaami­nen kor­vaisia ruotsin taidot.

    Suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä on oman­laise­na, tuskin maail­man onnis­tunein. Hyvää on opet­ta­jien perusk­oulu­tuk­sen taso globaal­isti, palkkausb on myös huipputasoa.

    Pisa-tulos­etn tilas­tol­lisen ana­lyysin pohdin­nan ohel­la kan­nataa muis­taa, että saman­su­un­taista tietoa on satu muisaakin selvi­tyk­sis­sä. Kyse on ihan taval­li­sista lap­sista ihan nor­maaleista perheistä.

  94. Kun PISA-tulos on hyvä niin ansio on koulun. Kun PISA ‑tulos on huono niin syy on ana­ly­y­sis­sä, maa­han­muut­ta­jis­sa, pojis­sa, itä­suomes­sa, van­hem­mis­sa tai jos­sain. Mut­ta syy huonoon tulok­seen ei ole koulus­sa. Nih!

  95. Kiitos Kari Nissi­nen hyvästä metodolo­gian esille tuomis­es­ta, me laiskat luk­i­jat emme tietenkään kahlaa läpi pitk­iä metodologialiitteitä! 🙂

    Taustal­la on siis joku sovel­lus IRT:stä, item response theory?

    Eikö tutkimuk­seen olisi voin­ut liit­tää jol­lain taval­la objek­ti­ivista prio­r­ia eli esimerkik­si koe­tu­lok­sien vai­htelua jostain aiem­mas­ta tutkimuk­ses­ta (Jef­fries-pri­ori on suh­teessa Fish­erin informaatiomatriisiin).

  96. Kiitok­set Nis­siselle selvennyksistä!

    Taustal­la on Rasch-tyyp­pinen osio­ana­lyysi­malli, jos­sa oppi­laan pis­temäärään vaikut­ta­vat (1) miten hän on onnis­tunut teke­mis­sään tehtävis­sä (2) mikä on hänen tekemien­sä tehtävien vaikeusaste. Vaikeusas­teet esti­moidaan ylikansal­lis­es­ta datas­ta. Oppi­laan PISA-pis­temäärä esim. matem­ati­ikas­sa on koe­tu­lok­sista johdet­tu esti­maat­ti hänen laten­tille kyvykkyy­delleen matematiikassa.

    PISA-tulosten kan­sain­välisen validi­teetin kannal­ta on olen­naista se, että tuo Rasch-malli todel­la ker­too harhat­tomasti “laten­tista kyvys­tä” riip­pumat­ta oppi­laan kansal­lisu­ud­es­ta. Näin ei vält­tämät­tä ole.

  97. Kari, “imputaa­tio” kuu­lostaa hyvin tehdyltä vaikkei se imputaa­tio­ta olekaan. 

    Vielä kun löytäisi kansal­lis­ten pis­tei­den ja muiden tulosten luot­ta­musvälit jostain, vai ovatko ne niin pieniä ettei rapor­toin­ti­in ole syytä?

  98. Kiitok­set Kari Nis­siselle perus­teel­lis­es­ta ja selkeästä menetelmän kuvauksesta.

    Esit­tämääni vinoumahuoleen ei näytä ole­van perustei­ta, sil­lä koulut on valit­tu ensin ja vas­ta sit­ten oppilaat. 

    Kuvat­tu menetelmä ei mielestäni joh­da vält­tämät­tä siihen, että mukaan oteti­in kaik­ki ne koulut, jois­sa on vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­jataus­taista oppi­las­ta. Näin­hän asi­as­ta on ker­rot­tu. Jos niin sat­tui käymään, se on eri asia.

  99. JTS: Maa­han­muut­ta­jia on mon­en­laisia ja mon­es­ta maasta. 

    Juuri sik­si aloitin puhu­mal­la ikävistä yleistyk­sistä – olisi ehkä pitänyt yksilöidä vielä tarkemmin.

    Euroop­palais­es­ta kult­tuuripi­iristä tule­via koul­u­laisia meil­lä on eniten Viros­ta ja Venäjältä. He saavut­ta­vat riit­tävän kieli­taidon yleen­sä aika nopeasti ja kun se on saavutet­tu, väit­täisin tun­tu­mal­ta, että koulus­sa pär­jätään jopa kar­van ver­ran parem­min kuin suo­ma­laiset keskimäärin. Uskon, että se johtuu tässäkin paljolti koti­taus­tas­ta – opiskelua arvoste­taan ja siihen panos­tamista pide­tään tärkeänä. Myös auk­tori­teet­tei­hin suh­taudu­taan eri taval­la. Olenko­han rasisti kun sanon, että keskiver­tovenäläi­nen käyt­täy­tyy luokas­sa kohteliaam­min kuin keskiver­to­suo­ma­lainen? No, onnek­si poikkeuk­sia on joka suuntaan.

    Ne han­kalu­udet, joi­ta viestis­säni käsit­telin, liit­tyvät nimeno­maan siihen, että joillekin län­si­mainen kult­tuuri, yhteiskun­ta ja koul­u­laitos on jo insti­tuu­tiona niin vieras, että kodin väli­neet koulunkäyn­nin tukemiseen jäävät puut­tumaan. Sen kor­jaa aika, mut­ta sitä tarvi­taan paljon. Itse asia sinän­sä on itses­tään­selvyys – aika vaikeaa sitä olisi suo­ma­laise­na pär­jätä yhteiskun­nas­sa, jos­sa kult­tuuri, kieli, uskon­to ja elämän­ta­pa ovat vieraita.

  100. Aus­tri­an: Kyl­lä, item response the­o­rys­tä on kyse. Nämä IRT-sovel­luk­set on imple­men­toitu vuo­teen 2012 saak­ka keskite­tysti ACER-tutkimus­laitok­ses­sa Aus­tralias­sa, jos­sa kaikkien PISA-maid­en datat perus­puhdis­te­taan ja pis­temäärät las­ke­taan yhden­mukaisel­la pro­tokol­lal­la. Jatkos­sa nämä asi­at hoitaa Wes­t­at USAs­sa. En itse ole tämän alan suuri asiantuntija.
    Objek­ti­ivisel­la pri­o­r­il­la tarkoit­tanet infor­mati­ivista prio­r­ia? Täl­laiseen ei ole men­ty ja tuskin men­näänkään; OECD:n asiantun­ti­jaryh­mä päät­tää PISAn meto­di­s­ista valin­noista, ja infor­mati­iviseen pri­ori­in men­e­m­i­nen olisi kaiketi kan­sain­välis­es­ti liian kri­ti­ikkialtista. Toisaal­ta itse data on niin suuri, että pri­or­in merk­i­tys jää lop­pu­pelis­sä aika pieneksi.

    JL: Raschin mallin käyt­töä PISAs­sa on tosi­aan rajusti kri­ti­soitu, mut­ta myös puo­lus­tet­tu. Ylipään­sähän eri­lais­ten kult­tuurien kan­sain­vä­li­nen ver­tail­tavu­us on niin ja näin. Tiedän, että PISAs­sa on nähty vaivaa validin tehtävä­pat­ter­is­ton löytämisek­si, mut­ta jos­siteltavaa aina jää. Olen jonkin ver­ran pere­htynyt Kreiner­in & Chris­tens­enin kri­ti­ikki­in, ja lähtöko­hdal­taan he ovat kri­ti­ikissään oike­as­sa: Raschin malli on liian yksinker­tainen sopi­ak­seen kan­sain­välisi­in empi­irisi­in datoi­hin kun­nol­la ja tehtäväsar­jat eivät käyt­täy­dy kan­sain­välis­es­ti eivätkä edes maan sisäl­lä täysin Raschin teo­ri­an mukaises­ti. Tästä ei kyl­lä suur­ta erim­ielisyyt­tä olekaan. Se, mis­tä kiis­tel­lään, on per­im­mältään menetelmän robustisu­us: seu­raako mallin puut­teista kauhei­ta virhep­äätelmiä vai vain pieniä kuriosi­teet­tivirheitä. K & C:n simu­loin­tikoe on rajoitet­tu ja käyt­tää vain PISA-tehtävistön osaskaalaa. Teo­reet­tis­es­ti Raschin mallin nojal­la minkä tahansa osaskaalan pitäisi antaa ekvi­valen­tit maid­en­väliset päätelmät koko pitkän skaalan kanssa, ja näin ei tosi­aankaan K & C:n kokeessa käy. Tämä kuitenkin osoit­taa vain sen, että osaskaalat eivät vält­tämät­tä toi­mi, mut­ta ei sitä, ettei koko pitkä skaala voisi toimia (vaik­ka Raschin malli on puut­teelli­nen, niin tarpeek­si kat­taval­la tehtäväsar­jal­la voidaan silti saa­da kelvol­lisia tulok­sia). PISA-väki väit­tää omien tutkimusten­sa perus­teel­la juuri tätä. Lisäk­si PISA-väki väit­tää, että maako­htaisia ongelmia tehtävä­pat­ter­is­tossa hoide­taan datan puhdis­tus­vai­heessa räätälöidyin ratkaisuin, mut­ta tästä on erit­täin huonos­ti doku­men­taa­tio­ta (tässä K & C:n kri­ti­ik­ki osuu oikeaan). Toisaal­ta K & C eivät pystyneet esit­tämään datoi­hin hyvin sopi­vaa esti­moitavis­sa ole­vaa vai­h­toe­htoma­lli­akaan. Tässä on sana sanas­ta ja keskustelu jatkunee…

  101. Joku kyseli PISA-pis­temäärien (tai maasi­joituk­sen luot­ta­musväleistä). Pis­temäärien luot­ta­musvälit ovat kyl­lä las­ke­tut ja ole­mas­sa. Koti­maiset PISA-ensir­a­por­tit ovat hyvin karkei­ta, mut­ta kyl­lä niis­sä nyt ja aiem­minkin on mielestäni kuviois­sa indikoitu, mitkä maat eroa­vat Suomes­ta tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevästi ja mitkä eivät (nämä laskel­mat on tehnyt aus­tralialainen ACER). Jos ei koti­mais­es­ta raportista löy­dy, niin ainakin OECD:n kan­sain­välis­es­tä raportista (jota en itse tosin ole näh­nyt) pitäisi löytyä.

    Edel­lä viitat­ti­in myös Spiegel­hal­terin kri­ti­ikki­in. Sitä en tunne, mut­ta voin ker­toa, että ns. PISA-indek­sit (siis taus­taky­se­lyn kysymyk­sistä, vaikka­pa koulu­tyy­tyväisyyt­tä koske­vista) raken­netaan yksit­täi­sistä kysymyk­sistä ja osioista myös IRT-metodolo­gian avul­la. Ei-yhteis­mi­tallisia kysymyk­siä ei pitäisi samaan indek­si­in tul­la, joskin olemme huo­man­neet, että kaik­ki indek­sit eivät toi­mi Suomen olois­sa kovin hyvin ja teemme omat. IRT-metodolo­gia johtaa hyvin saman­ta­paisi­in indek­sei­hin tai sum­maskaaloi­hin kuin pääkom­po­nen­tit tai fak­torit, eli skaalaan sopi­mat­tomat osiot saa­vat olemat­toman pain­oar­von tai jätetään kokon­aan pois, ihan nor­maalil­la tavalla.

    Mut­ta pitää kat­soa, mitä Spiegel­hal­ter kirjoittaa.

  102. Kari Nissi­nen, kun koulus­sa on valit­tu vain osa oppi­laista, kuka suorit­taa käytän­nön valin­nan? Viralli­nen vas­taus lie “arvon­ta” mut­ta miten se arvon­ta tehdään ja kuka sen suorit­taa? Kenel­lä on todel­li­nen päätös­val­ta siihen, että mei­dän luokalta kokeeseen menevät juuri Lasse, Mil­la, Antti ja Marika?

  103. Edel­lä: “PISA on ollut tarkkana siitä, että otok­set ovat riit­tävän edus­tavia kansal­lis­es­ti. Jos otos ei ole edus­ta­va, se ker­ro­taan ja jos otos on pahasti vino, tipute­taan maa kokon­aan pois”

    Minä puolestani olen ihme­tel­lyt Kiinan oto­s­ta. Mik­si Kiinas­ta ovat mukana vain Shang­hai ja Hongkong. Niis­sä tulok­set ovat toden­näköis­es­ti selvästi parem­pia kuin Kiinan maaseudulla.

    Suomes­sa­han tilanne oli taas päin­vas­toin niin, että tutkimuk­ses­sa parhais­ten pär­jä­sivät tytöt Itä- ja Pohjois-Suomen alueel­la. Hienoa, että tasa-arvo on niin hyvä Suomessa.

  104. Viherinssi: Bzzzt. Väärä vastaus.

    En ole tavan­nut ensim­mäistäkään matem­ati­ikas­sa tai sitä lähel­lä ole­vis­sa aineis­sa taitavaa ammat­ti­laista, joka ei tarvit­taes­sa pyörit­täisi kaavo­ja suju­vasti päässä ja paperilla.

    Kukaan ei ole vielä keksinyt sel­l­aista tapaa kehit­tää matemaat­tista hah­mo­tus­ta, joka ei vaatisi huo­mat­tavaa määrää per­spi­raa­tio­ta henkilöko­htaisen matem­ati­ikan mekani­ikan kanssa puur­tamises­sa. Yksinker­taise­na esimerkkinä on se, että numeroiden suu­ru­us­lu­okkien oikea hah­mot­ta­mi­nen vaatii sen, että niiden numeroiden kanssa on tuttu.

    Näi­den mekaanis­ten taito­jen opet­telemiseen voi ker­naasti käyt­tää nykyte­knolo­giaa apuna. Päässälaskun opet­telem­i­nen voi men­nä tietokone­pelinä paljon mukavam­min kuin tunkkaisel­la koulu­tun­nil­la. Ne taidot pitää kuitenkin han­kkia, jos mielii olla olemat­ta numero­taido­ton. (Kir­javink­ki: John Allen Pau­los: Innu­mer­a­cy / Numerotaidottomuus.)

    Matem­ati­ik­ka on jol­lain taval­la has­susti kuitenkin siel­lä jonon hän­täpäässä, kun puhutaan tietokonei­den tulon vaiku­tuk­ses­ta oppi­aineeseen. Työkalu­ja on, mut­ta niiden käytön aika on varsn myöhäisessä vai­heessa opin­to­ja. Itse teen melkein kaiken tietokoneel­la, mut­ta matem­ati­ikan pyöri­tyk­sen sudin lyi­jykynäl­lä viiden millin ruu­tu­pa­per­ille. Tosin opti­mistis­es­ti odotan pädi­en kehit­tymistä siihen pis­teeseen, että voin vai­h­taa paperin ja kumin­pu­rut tabletin ruutuun.

    Tässä suh­teessa olen kovin van­hakan­tainen siitä huoli­mat­ta, että olen maagiset bit­ti-ihmeet mat­lab, math­e­mat­i­ca, maple, octave, pylab, scipy, numpy, (La)TeX, jne. ovat tulleet oman urani eri vai­heis­sa kovinkin läheisik­si tutuik­si. Ne ovat oivia apu­vä­lineitä eri asioille sen jäl­keen, kun ne asi­at ovat kohta­laises­sa järjestyk­sessä oman pääkop­pani sisällä.

    Jos asia tun­tuu oudol­ta, kan­nat­taa kysyä matem­ati­ikan yliopis­to-opet­ta­jil­ta. Hyvin yleinen ongel­ma on se, että kun ne mekaaniset taidot ovat huonos­sa, vaa­ti­vampi­en asioiden opet­ta­mi­nen on tuskallisem­paa. Ja tässä ei ole kysymys kog­ni­ti­ivis­es­ta mak­simika­p­a­siteetista, vaan nimeno­maan siitä tyl­sästä kaa­van­pyöri­tyk­ses­tä, johon ruti­i­ni tulee vain kaavaa käsin pyörittämällä.

    Meneeköhän tässä nyt sekaisin matem­ati­ik­ka ja laskeminen..

    Joo, kyl­lä me yliopis­tol­la raa­pustel­laan paper­ille, on liitu­taulu­jakin käytössä. Osa tekee pelkästään notepadil­la, osa ei kir­joi­ta mitään ylös. 

    Yliopis­ton opet­ta­jat kan­nus­ta­vat käyt­tämään mm. wol­fra­mal­phaa ja sagea mm. tehtävien tarkastamiseen. 

    Ne eivät kuitenkaan tee mitään vaik­ka miten komen­taisin niitä todis­ta­maan jotain. Jotkut taitaa vähän osa­ta joukko-oppia. 

    Ei ne tee mitään vaik­ka käskisin niitä tutki­maan funk­tio­ta, kuten jos­sakin tehtävän annos­sa voitaisi­in sanoa. Sit­ten se kone herää, kun käsken sitä vaikka­pa derivoimaan. Sit­ten se tulostaa min­ulle jotain, joka min­un täy­tyy tulkita.

    Kone on hyvä tuos­sa derivoimises­sa. Ihmi­nen taas tekee siinä hel­posti pieniä lasku­virheitä. Kone ei taas ymmär­rä mitään siitä tulosteesta. Ihmi­nen taas kyke­nee ymmärtämään mitä se kertoo.

    Onhan se kiva rykäistä paper­ille jokin karmea h(x)f(k(x))^g(x) ja derivoi­da sitä illan ratok­si. Mut­ta viih­teen lisäk­si ei siitä mitään hyö­tyä oikein ole. 

    Riit­tää että tarvit­taes­sa kyke­nee siihen. 

    Väitän, että sym­bol­is­ten laskimien ja konei­den ansios­ta tulee ole­maan entistä vaikeam­paa saa­da oppi­laat motivoitu­maan matem­ati­ikan kurs­seil­la mekaaniseen jauhamiseen. Sitä pait­si, teineil­lä on kän­nykässä app­likaa­tiot, jot­ka tekee saman kuin 200 euron laskin.

  105. Kyl­lä minä olen viherinssin kanssa samoil­la lin­joil­la. Onhan se selvää ettei niitä mah­dot­to­mia derivaat­to­ja pysty käsin laske­maan, mut­ta ei siitä tule tietokoneenkaan kanssa mitään, jos ei osaa derivoi­da yksinker­tais­in­ta toisen asteen yhtälöä. Ja sitä ei taas opi kun­nol­la kuin har­joit­tele­mal­la ja laskemalla.

    Ei min­un omista lukio- ja yliopis­toa­joista vielä niin kauaa ole, ettenkö muis­taisi miten matem­ati­ikan oppi parhait­en. Kyl­lä se oppi meni päähän nimeno­maan laske­mal­la paljon lasku­toim­i­tuk­sia samas­ta asi­as­ta vähän eri variaatioilla.

  106. OECD:n Pisa-raport­ti: http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-overview.pdf

    Raportista saa hie­man käsi­tys­tä tulosten epävarmuudesta.

    Esim. siel­lä luetel­laan maat joiden pis­temäärä matem­ati­ikas­sa ei eroa merk­it­sevästi Suomen pis­temäärästä: Nether­lands, Esto­nia, Cana­da, Poland, Bel­gium, Ger­many, Viet Nam

    Jos ymmär­rän oikein sivun 10 taulukon, Suomen sija ver­tailus­sa on jotain väliltä 10–15. Aasian parhaim­mis­to on epä­var­muus­mielessäkin kaukana tavoittamattomissa. 

    Luin vielä uudelleen mainit­se­mani Spiegel­hal­terin kri­ti­ikin. Ilmeis­es­ti hän on tosi­aankin pere­htynyt Pisan menetelmi­in. Imputaa­tio­vai­he on bayesiläi­nen muuten, mut­ta siel­lä olete­taan kysymys­ten vaikeusta­sot tiede­tyik­si (-> opti­mistiset virher­a­jat), ja imputaa­tion jäl­keen tehdään vielä paljon jotain käyt­täen viit­tä näytet­tä pos­te­ri­or­i­jakau­mista. Juuri tämä ana­lyysin jakau­tu­mi­nen mon­een osaan, sen sijaan että olisi yksi malli, tekee virhei­den esti­moin­nin lop­ul­ta hankalaksi. 

    Infor­mati­iviset pri­or­it oli­si­vat var­masti kiistanalaisia!

    OECD:n rapor­tis­sakaan ei ole teste­jä tai luot­ta­musväle­jä muu­tok­sille, eli emme edelleenkään tiedä miten Suomen pis­temäärä on muut­tunut. Toisaal­ta sijoi­tusten epä­var­muuk­sista voi sanoa, että jos kär­jessä on joskus oltu, ainakin sijamielessä ollaan pudot­tu alaspäin ihan oikeastikin. 

    Spiegel­hal­terin kir­joituk­sen lop­un olin ymmärtänyt väärin… IRT tosi­aan hoitaa yhteis­mi­tallisu­u­den siinä mis­sä fak­to­ri­ana­lyysikin, ja tässä mielessä kaik­ki on hyvin kun­han eri skaalo­ja ei yhdistetä. 

    Sen­si­jaan huomionar­voinen point­ti on tuo koulu­tyy­tyväisyy­den ym. sub­jek­ti­ivis­ten laatu- ja viihtyvyysindikaat­tor­ei­den vs. testeis­sä pär­jäämisen ris­tiri­ita. Koulu on osa elämää, ja sen pitäisi olla kivaa eikä pelkästään valmis­tau­tu­mista aikuisu­u­teen. Ja jos koulu on kovin vas­ten­mielistä ja stres­saavaa, voidaan kysyä onko lop­putu­los hyvä edes aikuisu­u­teen valmis­tau­tu­misen kannal­ta, vaik­ka testi­t­u­lok­set oli­si­vat kuin­ka hieno­ja. Ehkä onnel­lisu­us kan­nat­taisi kuitenkin pri­or­isoi­da pär­jäämisen edelle, joskin toki nämä monel­la tapaa vuorovaikuttavat.

  107. “Minä puolestani olen ihme­tel­lyt Kiinan oto­s­ta. Mik­si Kiinas­ta ovat mukana vain Shang­hai ja Hongkong. Niis­sä tulok­set ovat toden­näköis­es­ti selvästi parem­pia kuin Kiinan maaseudulla.”

    Kiinan koti­paikkapoli­ti­ik­ka johtaa yös vääristymiin.

    Koti­paikkaoikeu­den kaupunkei­hin saa­vat vain ns parem­pi väki. Duu­nar­i­poruk­ka ei ole kir­joil­la nois­sa kaupungeis­sa kuin siltä osin kuin ovat syn­tyneet ao kaupungissa

    Koti­paikkaoikeudet­toman lapset ole kouluis­sa tai ovat koulus­sa maaseudulla

    Toinen ongel­ma ovat koulu­jen väliset taso­erot. Eli­it­tik­oului­hin val­i­taan oppi­laat pääsykokeil­la ja ope­tus on korkeata­soista ja oppi­las­ryh­mät pieniä.Ne toimi­vat pääasi­as­sa oppi­las­mak­suil­la, joten köy­hillä ei ole varaa näi­hin kouluihin

    Sen vuok­si lop­putule­maan tulee vääristymää

    Sama tois­tuu kaikissa Aasian maissa

  108. Lau­ri Kumpu­lainen: Kone on hyvä tuos­sa derivoimises­sa. Ihmi­nen taas tekee siinä hel­posti pieniä lasku­virheitä. Kone ei taas ymmär­rä mitään siitä tulosteesta. Ihmi­nen taas kyke­nee ymmärtämään mitä se kertoo.

    Onhan se kiva rykäistä paper­ille jokin karmea h(x)f(k(x))^g(x) ja derivoi­da sitä illan ratok­si. Mut­ta viih­teen lisäk­si ei siitä mitään hyö­tyä oikein ole.

    Riit­tää että tarvit­taes­sa kyke­nee siihen.

    Pääsim­mekin siis takaisin samalle planeetalle.

    Tuo viimeinen virke kuitenkin vaatii koul­u­laisil­ta huo­mat­tavaa määrää kovin epä­muodikas­ta housun­taka­musten kiil­lot­tamista tuo­lia vas­ten. Tämä on aika lail­la riip­puma­ton­ta siitä, opiskel­laanko perus­lasku­toim­i­tusten tekemistä, derivoin­tia vai kään­teis­ma­tri­isien laskemista.

    Tietotekni­ik­ka aut­taa siinä, että vaikka­pa suju­va kolminu­merois­t­en luku­jen nopea ker­to­lasku päässälasku­na on taitona jos­sain määrin turha. Riit­tää, että suu­ru­us­lu­okan saa oikein. Siihen kuitenkin tarvi­taan suju­va yksinu­merois­t­en luku­jen ker­to­lasku ja suu­ru­us­lu­okkien ymmärtämi­nen, jon­ka saavut­ta­mi­nen tun­tuu vaa­ti­van riit­tävän määrän ponnistelua.

    Sama tois­tuu matem­ati­ikan eri tasoil­la. Nykyään on vähem­män tärkeää osa­ta derivoi­da kovin mon­imutkaisia funk­tioi­ta käsin, kos­ka tietokoneet kyl­lä sit­ten aut­ta­vat siinä. Mut­ta jos halu­aa osa­ta inte­groi­da, perus­derivoin­nin pitää tul­la aika lail­la selkäy­timestä, jo osit­tais­in­te­groin­ti menee vaikeak­si ilman derivoin­tisään­tö­jen osaamista reflek­si­ta­sol­la (“tuos­ta näkee selvästi, että…”).

    Mekaanis­ten taito­jen korostamises­sa voisi toki ere­htyä siihen suun­taan, että liian paljon hiot­taisi­in mekani­ikkaa ja uno­hdet­taisi­in ajat­telu. Kuitenkin sekä työelämän että korkea-asteen opiske­li­joiden kaut­ta seu­rat­tuna tilanne täl­lä het­kel­lä on se, että ne mekaaniset taidot tun­tu­vat ole­van siinä määrin heikkoa, että niiden puute hait­taa ajattelua.

    Tun­nen matem­ati­ikan alkupään opetuk­sen nykyped­a­gogi­ikkaa sen ver­ran huonos­ti, että en rupea arvioimaan sen hyvyyt­tä. Suo­ma­lainen ped­a­gogi­ikan tutkimus on laadukas­ta, joten tuskin se siitä jää kiin­ni. Lop­putu­los riip­puu kuitenkin opet­ta­jienkin osaamis­es­ta, ja siinä matemaat­tiset aineet eivät ole olleet kovin isol­la pain­oar­vol­la mukana luokanopet­ta­jien kohdal­la. Pitäisi ehkä ottaa eri mais­sa alkuopetuk­sen opet­ta­jatkin mukaan PISA-testeihin…

    Näp­pitun­tu­ma sanoo, että mekaanis­ten taito­jen opetuk­ses­sa pitäisi yleen­säkin panos­taa laadukkaisi­in tietokone­pelei­hin, joil­la lapset ja nuoret saataisi­in koukutet­tua opiskele­maan mekaanista tekemistä. Tähän kuitenkin tarvit­taisi­in jostain rahaa, kos­ka laadukkaiden pelien tekem­i­nen tarvit­see resursse­ja. Laadut­to­mia taas on turha tyrkyt­tää, ellei niiden pelaamiseen saa jostain revit­tyä jonkin muun voimakkaan kannusteen.

    (On aina vähän vaar­al­lista soveltaa liik­keen­jo­hdon oppe­ja liike-elämän ulkop­uolel­la. Tässä en kuitenkaan mal­ta olla totea­mat­ta, että bis­nis­näkökul­man mukaan panos­tus oppi­ma­te­ri­aali­in yleen­sä on kovin vaa­ti­ma­ton­ta ver­rat­tuna opetuk­seen muuten panos­tet­tavaan rahaan. Jos hyvil­lä tietokoneavusteisil­la ope­tus­tavoil­la saisi edes osan oppi­las­ta osak­si aikaa keskit­tymään omae­htoiseen taito­jen kehit­tämiseen, se vapaut­taisi opet­ta­jien resursse­ja niiden oppi­laiden opet­tamiseen, jot­ka tarvit­se­vat ped­a­gogin väl­itön­tä tukea.)

  109. Daniel F: Otan­nan toteut­ti amerikkalainen tutkimus­laitos Wes­t­at. Oppi­laat poimit­ti­in sys­temaat­tisel­la (tasaväli)otannalla koulun toimit­ta­mas­ta 15-vuo­ti­aiden oppi­laiden luet­telosta (oletet­tavasti aakkosjär­jestet­ty). Mitään varaop­pi­lai­ta ei poimit­tu, eli jos oppi­las ei ollut testipäivänä koulus­sa niin hän jäi pois. Suomes­sa kokeen teki 10157 poim­i­tus­ta oppi­laas­ta 8829 eli 87%.

    Coun­try­boy: Kiinal­la ei kaiketi ole vielä resursse­ja toteut­taa PISA-tutkimus­ta maan­laa­juis­es­ti. On arvel­tu, että vuon­na 2018 (ellei jo 2015) Kiina ehkä kykenisi tähän. On selvää, että Shang­hai tai Hongkong eivät edus­ta koko maa­ta. Vähän niin kuin Suomes­ta poimit­taisi­in Espoo ja Kauniainen.

    Tapio: vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­jataus­taista PISA-oppi­las­ta (eli 15-vuo­ti­as­ta) sisältäneet koulut poimit­ti­in mukaan toden­näköisyy­del­lä 1. Eli koulu­otan­nas­sa täl­laisen koulun paino on 1.

  110. Janne S: Koulu on osa elämää, ja sen pitäisi olla kivaa eikä pelkästään valmis­tau­tu­mista aikuisuuteen.

    Yleis­es­ti kyse­ly­tutkimuk­sis­sa on äärim­mäisen vaikeaa kysyä kysymyk­siä teemal­la “onko kivaa”. Niis­sä kysymyk­sis­sä on sel­l­ainen ongel­ma, että niihin vas­taami­nen on kovin kult­tuurisidon­naista, eivätkä vas­tauk­set oikeasti ker­ro mitään hyödyllistä.

    Koulus­sa voi olla kur­jaa mon­es­ta syys­tä. Tässä vaihtoehtoja:
    — kaver­it kiusaavat
    — opet­ta­ja kiusaa
    — on tylsää
    — koulus­sa ei ole siedet­täviä vessoja
    — koulu­ruo­ka on pahaa
    — mikään ei kiin­nos­ta (koulun ulkopuolellakaan)
    — oikeasti ei ole kur­jaa, mut­ta jos sen tun­nus­taa, se on niin daaa
    — koulus­sa joutuu tekemään töitä, eikä kaikesta saakaan kymppejä

    Tai koulus­sa voi olla kivaa mon­es­ta syys­tä. Esimerkik­si siitä, että koulus­sa on kyl­lä oikeasti ihan hirveää, mut­ta sisko ei edes päässyt koulu­un, vaan jou­tui pel­lolle kuokkimaan.

    Asi­aan ei siis oikein saa otet­ta PISA:n kaut­ta, kos­ka tässä ei ole kult­tuuril­lista yhteis­mi­tallisu­ut­ta kuin hyvin rajoite­tusti. Suomes­sa tiede­tään, että ainakin pojil­la koulumen­estys ja “kivaa” kor­reloi­vat jakau­man yläpäässä negati­ivis­es­ti jo pelkän nört­tien kiusaamisen vuok­si. Ilmiö ei kuitenkaan liene eri­tyisen suomalainen.

    Jos asi­aa halut­taisi­in tutkia ihan oikeasti, PISAs­sa pitäisi olla suh­teel­lisen laa­ja kysymys­pat­teri liit­tyen koulunkäyn­ti­oloi­hin. Sil­loin käteen jäisi sel­l­aista tietoa, jota voisi käyt­tää mielekkäisi­in ver­tailui­hin ja toimen­pitei­den suunnittelemiseen.

  111. Lau­ri Kumpu­lainen: Väitän, että sym­bol­is­ten laskimien ja konei­den ansios­ta tulee ole­maan entistä vaikeam­paa saa­da oppi­laat motivoitu­maan matem­ati­ikan kurs­seil­la mekaaniseen jauhamiseen.

    Hyvil­lä matem­ati­ikanopet­ta­jil­la oli ainakin aiem­min tapana sisäl­lyt­tää kokeisi­in laskute­htäviä, jois­sa oli joku juju. Ne saat­toi laskea joko pitkän kaa­van mukaan työläästi, tai jos jujun hok­sasi, hyvin hel­posti. Tämä motivoi myös mekaanis­ten kotite­htävien suorit­tamiseen, sil­lä juju liit­tyi yleen­sä muun­nossään­tö­jen tai perus­ge­ome­tri­an hallintaan.

  112. Mika Lako: Kan­nat­taa myös laina­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja matem­ati­ikan yo-kokei­ta. Tehtävistä näkee rimaan tip­puneen roimasti.

    Luu­len­pa yhden syyn ole­van ainakin tämä kehut­tu mod­erni pakkososi­aa­li­nen ryh­mäope­tus: Se ei anna oppi­laiden ajatella.
    Pait­si, että se hel­posti sor­taa intro­vert­te­jä, se myös heiken­tää itsenäiseen, ana­lyyt­tiseen ajat­telu­un perus­tu­vien ainei­den oppimis­tu­lok­sia. Eikä var­maan hait­taisi pahem­min lap­si­akaan oppia keskit­tymään tehtävään istu­mal­la hil­jaa paikallaan.

  113. uusi kas­vo tääl­lä: luokan viisi parhait­en men­estynyt­tä saa van­han kympin eli k3:n, riip­pumat­ta siitä olisiko “kymp­pi­in” oikeutet­tu, esim. kokeen perusteella.

    Arvosano­jen jakami­nen käyräl­lä on älytöntä.

  114. pap­pa­rainen: Ollaanko Suomeen rak­en­ta­mas­sa uut­ta alaluokkaa?

    Uut­ta? Mitäs van­halle tehdään? Sitäkin ollaan kovasti kasvattamassa.

  115. Kari Nissi­nen: Tapio: vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­jataus­taista PISA-oppi­las­ta (eli 15-vuo­ti­as­ta) sisältäneet koulut poimit­ti­in mukaan toden­näköisyy­del­lä 1. Eli koulu­otan­nas­sa täl­laisen koulun paino on 1.

    Hm… Eikö tämä vedä otok­seen mukaan poikkeuk­sel­lisen paljon vuokrat­alolähiöi­den koulu­ja? OK, asi­aa on kor­jat­tu ker­toimil­la, mut­ta sittenkin.

    Kaikkien ruotsinkielis­ten koulu­jen mukaan otta­mi­nen ei aiheuta vas­taavaa vinoumaa ainakaan koko maan tasolla.

  116. Viherinssi: Jos hyvil­lä tietokoneavusteisil­la ope­tus­tavoil­la saisi edes osan oppi­las­ta osak­si aikaa keskit­tymään omae­htoiseen taito­jen kehit­tämiseen, se vapaut­taisi opet­ta­jien resursse­ja niiden oppi­laiden opet­tamiseen, jot­ka tarvit­se­vat ped­a­gogin väl­itön­tä tukea.

    Ei tähän tarvit­taisi paljoakaan rahaa, vain hie­man viitseliäisyyttä. 

    Kun englan­nin alkeet ovat oppi­laal­la hallinnas­sa, netistä löytäisi hänelle upei­ta ilmaisia (tek­stipo­h­jaisia) opetusohjelmia.

    Jos joku kouluhallinto­jen luke­mat­tomista suun­nit­telijoista määrät­täisi­in käymään aihe läpi ja tekemään organ­isoidut (linkki)suositukset, jokaikisen opet­ta­jan ei vapaa-aikanaan tarvit­sisi tähän vaivautua.

    Valit­tu­jen ohjelmien kään­tämi­nen suomek­si olisi tietenkin liian vaikeaa ja kallista, vaik­ka ohjel­mas­sa siihen ilmainen lisenssi annettaisiinkin.

  117. Ihmette­len tilas­toti­eteil­i­jän kuvitel­maa että otan­nal­la voitaisi­in vaikut­taa tulok­sien vinout­tamiseen tapauk­ses­sa jota kon­trol­loi koko maail­ma. Toki otan­ta tehdään ja tulosten analysoin­ti parhaan tiedon mukaan, ja ulkop­uolel­la kunkin maan. Aineis­to­han on lisäk­si kaikkien analysoitavis­sa. Itse olen sen aloit­tanut ja tutkin aika monipuolisel­la regres­sioma­llil­la Suomen dataa kaikkien kol­men osaamis­muut­tu­jan ollessa selitet­tävänä. Mallis­sa oli toki usei­ta selit­täjiä, joista yksi oli nelilu­okkainen maa­han­muut­ta­jien osu­us koulu­ta­sol­la. Muut­tu­ja ei ollut tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä mis­sään kolmes­ta mallista vaik­ka ero­ja aina on. Jos oikein löysän kri­teerin merk­it­sevyy­delle (p>,2) aset­taisi, parhaat tulok­set ovat kouluis­sa jois­sa on 0,1–5% maa­han­muut­ta­jia. 0% luokas­sa tulos on huonom­pi. Mak­sim­imääräthän ovat alle 50% Pisao­tok­ses­sa. Huo­maa että tämä ei ole merk­it­sevä muut­tu­ja. Malli on tehty ns. Com­plex Sam­ple ‑mod­u­ulil­la kuten kuu­luukin. Asetin malli­in sekä eka- että use­am­man pol­ven maa­han­muut­ta­jat samaan ryh­mään kos­ka muuten data olisi liian pieni.

    1. Tein tämän kysymyk­sen otan­nan vääristävästä vaiku­tuk­ses­ta sen raportin poh­jal­ta, joka oli saatavil­la. Siinä oli san­ot­tu, että oikaisu tehti­in vain siten, että maa­han­muut­ta­jien osu­us kor­jat­ti­in. Tuo otan­ta­t­a­pa on ilmeis­es­ti fik­sumpi, joten oletet­tu vääristä vaiku­tus on pienem­pi, myönnän

      Kun en tiedä, kuin­ka yksi­tyisko­htaista otok­sen oikaisua käytetään, en pysty päät­telemään, kor­jau­tuuko vääristävä vaiku­tus kokon­aan. Min­ua huolestut­taa tämä Sep­po Laak­sosen kom­men­tis­sakin pais­ta­va seik­ka, että myyt­ty­jan x vaiku­tus muut­tu­jaan y voitaisi­in päätel­lä yksinker­taisel­la ris­ti­in­taulukoin­nil­la. Sil­lä saadaan näitä jäätelön­myyn­ti ja hukku­miskuole­ma ‑riip­pu­vuuk­sia.

      Se, että koulut, jois­sa ei ole yhtään maa­han­muut­ta­jaa ovat huonom­pia kuin koulut, jois­sa niitä on vähän, johtuu ilmi­selvästi siitä, että maaseudul­la kuun­nat noin ylipään­sä ovat huonom­pia kuin kaupungeis­sa. Muut oppimis­tu­lok­si­in liit­tyvä seikat pitää ottaa mukaan selvitet­täessä maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yli­pain­o­tuk­sen ongel­maa. Voi olla, että tuo otan­tamenetelmä osaa kor­ja­ta moni­u­lot­teiset riippuvuudet. 

      Mitä yhä epäilen on, että liian pienelle pain­olle jäävät parhaat koulut, eli kaupunkien eli­it­tialueil­la ole­vat koulut. Niiden toden­näköisyys päästä otok­seen on pieni, kos­ka kaupunkien kvoot­ti menee noi­hin maahanmuuttajakouluihin.

  118. Kiitos vas­tauk­ses­ta. Val­i­tan että sinne tuli kak­sikin kom­ment­tiani kos­ka ensim­mäistä ei näkynyt mon­een tun­ti­in. Ovat peri­aat­teessa samat.
    Pisa-otan­ta perus­tuu kaikissa mais­sa ositet­ti­in kak­si­asteiseen asetel­maan. Oto­skoon suu­ru­us eri osit­teis­sa ei vaiku­ta kos­ka jatkos­sa tehdään asian­mukaiset oto­spain­ot Wes­t­atin ym asiantun­ti­joiden toimes­ta. Otok­sen laadus­sa ratkai­se­vaa on oppi­laiden val­in­ta toises­sa asteessa. Nyt pienistä val­i­taan kaik­ki ja isoista ote­taan ‘oikea otos.’ Se keitä mis­säkin koulus­sa on oppi­laina ei vaiku­ta mitenkään. Vääristymää voisi tul­la jos joku tieten tah­toen ker­too väärää tietoa otok­sen poim­i­jalle joka siis tehdään maan ulkop­uolel­la. Täl­lainen olisi krim­i­nal­isoitavis­sa ole­va asia. Jos tiedätte sel­l­aisia, haas­takaa oikeuteen.
    Regres­sioma­lli­ni on sinänä vain kokeilu mut­ta toki muun­laisi­akin voin tehdä jos joku antaa ideoita. Mitenkänän ei tätä kaut­ta voi löy­tyä syitä Suomen ‘katas­troofille.’ Se on ihan suo­ma­lais­ten oma ansio. Mielu­um­min on niin että maa­han­muut­ta­jat hie­man edis­tävät oppimis­tu­lok­sia = Pisat­u­lok­sia. Mut­ta en tätä väitä tiukasti. Pisaan valikoituu pps:n mukaan kaiken­laisia koulu­ja, niin eli­it­ti- kuin muitakin. Sat­tuma määrää pitkälti tämän, mut­ta Suomes­sa keskimääräi­nen oto­spaino on aika pieni (6,8) ja keski­ha­jon­ta aika iso aikaisem­paan näh­den (5,4). Oto­spain­on vai­htelu­un vaikut­taa kuitenkin eniten ruotsinkielis­ten koulu­jen suh­teel­lis­es­ti suurem­pi osu­us eli oto­spaino on pieni (1,6–2,5). Suh­teel­lisen pieni otos ja iso oto­spaino on osit­teessa ‘West-Rur­al-Low’ (17,8). Jyväskylän tutk­i­jat ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet saa­da maa­han­muut­ta­jia alueelta ‘South-Urban-High’ kos­ka oto­spaino on siel­lä pienehkö (3,3). He tule­vat siis täl­lä pain­ol­la mukaan ana­lyysi­in. Voin ker­toa lisää tulok­sia jos jol­lakul­la on kiinnostusta.

  119. Mah­taako­han tuo tul­la hyväksy­tyk­si? Kuka­han ne hyväksyy?

  120. Osmo Soin­in­vaara: Mitä yhä epäilen on, että liian pienelle pain­olle jäävät parhaat koulut, eli kaupunkien eli­it­tialueil­la ole­vat koulut. Niiden toden­näköisyys päästä otok­seen on pieni, kos­ka kaupunkien kvoot­ti menee noi­hin maahanmuuttajakouluihin.

    Maa­han­muut­ta­ja koulun määritelmä oli siis, että maa­han­muut­ta­jia on vähin­tään 5 kpl? Määritelmä kat­ta­nee kaik­ki Helsin­gin suomenkieliset koulut. Voisi kuvitel­la kat­ta­van suu­nilleen muutkin “eli­it­tik­oulut” ihan sil­lä perus­teel­la, etteivät ne ole ihan pieniä, ja maa­han­muut­ta­jien osu­us nuoris­sa ikälu­okissa on jo tun­tu­va — ja osa heistä on koulutet­tu­ja ja sel­l­aisia, jot­ka arvosta­vat las­ten­sa koulu­tus­ta vähin­tään siinä kuin kantaväestökin.

  121. Ris­to: Maa­han­muut­ta­ja koulun määritelmä oli siis, että maa­han­muut­ta­jia on vähin­tään 5 kpl? 

    Piti olla 5 kpl siinä ikälu­okas­sa (15 v).

  122. Ris­to: Maa­han­muut­ta­ja koulun määritelmä oli siis, että maa­han­muut­ta­jia on vähin­tään 5 kpl? Määritelmä kat­ta­nee kaik­ki Helsin­gin suomenkieliset koulut. Voisi kuvitel­la kat­ta­van suu­nilleen muutkin “eli­it­tik­oulut” ihan sil­lä perus­teel­la, etteivät ne ole ihan pieniä, ja maa­han­muut­ta­jien osu­us nuoris­sa ikälu­okissa on jo tun­tu­va – ja osa heistä on koulutet­tu­ja ja sel­l­aisia, jot­ka arvosta­vat las­ten­sa koulu­tus­ta vähin­tään siinä kuin kantaväestökin.

    En tiedä tilan­net­ta Helsingis­sä, mut­ta ainakaan Espoos­sa kaikkia koulu­ja ei täl­lä kri­teer­il­lä tule vält­tämät­tä mukaan. Esimerkik­si Olar­in ja Nöykkiön kouluis­sa maa­han­muut­ta­jien osu­us on hyvin pieni. Näis­sä kouluis­sa on kuitenkin paljon hyviä osaa­jia, koska:
    1. Näis­sä kouluis­sa on matem­ati­ikkalu­ok­ka, johon pyritään pääsykokeil­la (kun asi­aa viimek­si kysyin, noin puo­let näille luokille halukkaista kar­si­u­tui pois pääsykokeissa).
    2. Näis­sä kouluis­sa suurel­la osal­la niistäkin, jot­ka eivät ole matem­ati­ikkalu­okalla, on valit­tuna joko pitkä ran­s­ka tai pitkä sak­sa (pitkän englan­nin lisäk­si). Tämä jos mikä aiheut­taa oppi­laiden valikoitumisen.

    Min­ul­la ei ole täs­mäl­listä tietoa siitä, kuin­ka mon­ta maa­han­muut­ta­jataus­taista oppi­las­ta näis­sä kouluis­sa on, mut­ta kun esim. olin reilut 3 vuot­ta sit­ten Nöykkiön koulus­sa van­him­man lapseni 9. luokan päätösjuh­las­sa, todis­tuk­sen saa­neesta noin 120 oppi­laas­ta vain yksi vaikut­ti nimen­sä ja / tai ulkonäkön­sä perus­teel­la siltä, että hänel­lä voi olla maahanmuuttajatausta. 

    On toki selvää, että suo­ma­lais­ten koul­u­lais­ten matem­ati­ikan taidois­sa on tapah­tunut joka tapauk­ses­sa heiken­tymistä. Siitä huoli­mat­ta olisi mie­lenki­in­toista tietää, oli­vatko Olar­in ja Nöykkiön koulut tutkimuk­ses­sa mukana.

  123. JL kir­joit­ti 13.12.2013 kel­lo 15:49
    Pyysit ker­tomaan lisää, mut­ta minkä­tyyp­pistä tietoa halu­at. Sitä voi ajel­la niin mah­dot­tomasti että tuke­hdit jos lai­tan mitä mieleeni tulee.
    Tois­tan kuitenkin sen, että lop­ullisen koulun valin­nan määrää tietyl­lä toden­näköisyy­del­lä sat­tuma. Kuten havait­sitte aikaisem­mas­ta jutus­tani, niin ruotsinkieli­sistä tulee melkein­pä joka toinen oppi­las mukaan. He eivät keskimäärin huonon­na tulok­si­amme, kos­ka Ahve­nan­maa nos­taa ja muu osa huonon­taa. Noil­la etelä-Suomen kaupunkialueil­lakin oto­spaino on pienehkö eli noin joka kol­mas oppi­las teki tentin. Kyl­lähän sieltä tule­vat kaiken­laiset koulut mukaan. Isoil­la­han on suurem­pi todennäköisyys.
    Ten­tistähän on hyvä maini­ta että oppi­laat eivät kaik­ki vas­taa samoi­hin tehtävi­in, vaan tehtävät on rota­toitu eri ryh­mi­in. Lisäk­si siis halu­an maini­ta että Pisas­sa vain pieni osa on noi­ta osaamisas­ioi­ta. Kiin­nos­tavaa anlyysiä saa myös oppi­laiden vas­tauk­sista, jois­sa on usein paljonkin puut­tuvaa tietoa, mut­ta osaami­nen on kaikil­la vaikkei ole juuri viitsinyt tehtäviä tehdäkään. Pis­temäärä on tosin sil­loin lähel­lä nol­la. Vos­inp noista muista tulok­sista sanoa sen, että suo­ma­laiset koul­u­laiset eivät koe koulus­sa olemista kovin onnel­lise­na, vaan ovat viiden­nek­si viimeinen samal­la tasol­la Viron kanssa.

  124. Sep­po Laak­so­nen: Pyysit ker­tomaan lisää, mut­ta minkä­tyyp­pistä tietoa halu­at. Sitä voi ajel­la niin mah­dot­tomasti että tuke­hdit jos lai­tan mitä mieleeni tulee.

    Min­ua kiin­nos­tais­vat seu­raa­vat osiot:

    -Pohjois-Suo­mi, kaupun­ki, ei maa­han­muut­ta­jia (alle 5)
    ‑Pohjois-Suo­mi, kaupun­ki, vähän maahanmuuttajia
    ‑Pohjois-Suo­mi, maaseu­tu, ei maahanmuuttajia
    ‑Pohjois-Suo­mi, maaseu­tu, vähän maahanmuuttajia

    Pain­ot ja mielel­lään nuo kol­men kat­e­go­ri­an (math, read,sci) tulokset.

  125. Annan ohes­sa vas­tauk­set Tapi­on pyyntöön:
    Taulukos­sa alla on (val­i­tan että taulukko tulee tässä tilas­sa hie­man han­kalasti luet­tavak­si) Pisa 2012:sta esti­moitua tulok­sia Pohjois-Suomen alueil­ta ja ver­tailu­na muu Suo­mi. Tämä perus­tuu regres­sioma­lli­in jol­loin taus­tatek­i­jöi­den vaiku­tuk­sia saadaan elim­i­noitua pois, kuten per­hetyyp­pi, sukupuoli, van­hempi­en koulu­tus ja koulus­sa ’pin­naami­nen’. Ei_maahan tarkoit­taa ettei koulun Pisa-datas­sa ole maa­han­muut­ta­jia, kun taas ’Vahan’ viit­taa että heitä on alle 25%. Taulukos­sa on myös keskivirhe joka perus­tuu ver­tailu­un Pohjois-Suomen maaseudun vähän maa­han­muut­ta­jia sisältävään ryh­mään. Se on siis hie­man liian pieni todel­lisu­u­teen ver­rat­tuna mut­ta help­po laskea. Keskivirheet ovat melko lail­la yhtä iso­ja kuin keskiar­vot mikä tarkoit­taa etteivät erot ole merk­it­se­viä, eivät lähi­mainkaan. Voit tietysti tutkia tulok­sia muuten ja tulki­ta mut­ta älä vedä iso­ja johtopäätök­siä. Näyt­tää siltä että lukemisen tulos on eri­lainen kuin muiden kah­den aineen.
    Matem_tilasto Lukem­i­nen Luonnontiede
    Keskiar­vo Keskivirhe Keskiar­vo Keskivirhe Keskiar­vo Keskivirhe
    Muu Suo­mi 11,7 12,1 ‑10,2 14,2 11,5 15,2
    P_Suomi_Kaupunki_Ei_maahan 11,1 14,8 ‑14,7 16,1 9,6 15,0
    P_Suomi_Kaupunki_Vahan 16,3 13,3 ‑2,9 15,0 12,4 15,7
    P_Suomi_maaseutu_Ei_maahan 9,6 13,9 ‑21,6 13,6 11,4 15,3
    P_Suomi_maaseutu_Vahan 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.