Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013

Pasilan ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esitykseni: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy 12.11.2013 päivätyt Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet laadittavan asemakaavan pohjaksi siten muutettuna, että kokonaiskerrosala on vähintään 155 000 k-m2 ja että jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta kaavoittaa alueelle jopa olennaisesti enemmän rakennusoikeutta. Tänne voi siis tulla myös todella korkeaa. Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos Asia meni pöydälle, enkä saa keskusteluista raportoida.

Ilmastopolitiikka, _

Onko päästökauppa epäonnistunut (5) Muillekin keinoille on sijansa

Ovatko kansalliset toimet siis silkkaa typeryyttä? Eivät, eivät ainakaan kaikki. Vaikka niiden teho valuu hiekkaan lyhyellä aikavälillä, ne helpottavat sopeutumista myöhempiin, huomattavasti suurempiin päästöjen vähentämistarpeisiin. Saksan aggressiivisessa tuessa aurinkosähkölle ei näyttäisi olevan lähivuosien perspektiivissä päätä eikä häntää. Samalla rahalla voisi muilla tavoin vähentää hiilidioksidipäästöjä moninkertaisen määrän. Tähtäin onkin paljon pidemmällä. Vuonna 2050 pitäisi tulla toimeen viidesosalla nykyisistä päästöistä. Niissä oloissa…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Onko päästökauppa epäonnistunut (4) Riittäisikö pelkkä päästökauppa?

EU on asettanut ilmastopolitiikassa hiilidioksidipäästöjen ohella kaksi muutakin tavoitetta vähentää päästöjä. Kukin maa on saanut sitovan tavoitteen tuottaa maittain vaihteleva osuus energiasta uusiutuvana energiana. Lisäksi on edistettävä energiatehokkuutta, mikä velvoittaa Suomessa esimerkiksi parantamaan julkisten rakennusten energiatehokkuutta varsin kallein toimin. Näiden vaatimusten täyttämiseksi tai muuten vain ympäristön pelastamisen nimissä on päästökauppamekanismin rinnalle luotu kansallisesti voimakkaita ohjauskeinoja suorista määräyksiä. Tämä on kovin…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2013

(Esityslistaan tästä) Pasilan ratapihan kortteleiden suunnitteluperiaatteet (Pöydältä) Tähän on tulossa 3000 asuntoa ja 1000 työpaikkaa, siis pienen kunnan verran. Lautakunnassa virisi ajatus kaavoittaa tämä olennaisesti tehokkaammin. Olisi ehkä hyvä päättää varovaisesti, että jatkokehittelyssä tutkitaan myös olennaisesti suurempaa tehokkuutta. Se tietäisi hyvin korkeita asuintaloja, joille varmaankin olisi kysyntää. Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet Virasto esittää saarelle 5 000 – 7000 asunnon kerrostalovaltaista asuinaluetta, joka…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Onko päästökauppa epäonnistunut (3) Päästökauppasektori ja kansalliset päästöt

Hiilidioksidipäästöt on Euroopan unionissa jaettu päästökauppasektoriin ja muihin päästöihin. Päästökauppasektoria ovat voimalaitokset ja suuret lämpökeskukset sekä pääosa teollisuudesta. Päästökaupan ulkopuolella on liikenne sähköllä kulkevaa liikennettä lukuun ottamatta. Ulkopuolella ovat maatalouden päästöt ja talokohtainen lämmitys. Kaukolämpö taas on päästökaupan piirissä ja tietysti sähkölämmitys. Päästökauppasektorille ei ole kansallista tavoitetta, vaan pelkästään EU:n yhteinen tavoite. Tässä on se hyvä puoli, ettei tarvitse siirrellä…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Onko päästökauppa epäonnistunut (2) Miksi EU valitsi päästökaupan

En seurannut millään tavalla neuvottelujen kulkua, kun päästökauppaan päädyttiin hiilidioksidiveron sijasta. Voin siksi vain arvailla, miksi tähän ratkaisun päädyttiin. Yhdysvallat Vaikka EU aloitti maailman ensimmäisen päästökaupan, ajatus ei tullut eurooppalaisilta, vaan Yhdysvalloista Clintonin hallinnolta. Yhdysvallat edisti silloin pontevasti ilmastopolitiikkaa, kunnes kaikki muuttui Floridan ääntenlaskennan tuloksena. Häviölle jäänyt Al Gore on omistanut koko tarmonsa ilmastokysymyksiin. Iso asia jäi kiinni aika pienestä.

_

Kirjallisuutemme taso on hyvä

(Vastaukseni HS-raadin kysymykseen) Vertailtaessa tämän vuoden satoa menneisiin vuosikymmeniin muodostuu harha verrata yhtä vuosikertaa kokonaisen vuosikymmenen tai vielä pidemmän ajan kirjallisuuden parhaimmistoon. Kirjallisuuden taso on maan kokoon nähden hyvä.   Juuri nyt on tullut lukuisia yhdeksikön arvoisia romaaneja, vaikka ehkä se täysi kymppi puuttuukin. Yöpöydälläni on nyt Hotakaisen uusin, ja sen tuntuu todella hyvin kirjoitetulta.  Ajan saatossa parhaimmisto joka tapauksessa…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Onko päästökauppa epäonnistunut? (1) Vero vai päästökauppa?

(Jatkan ilmastopolitiikkaa koskevaa sarjaa päästökaupan tarkastelulla) Taloustieteen kannalta ensimmäiseksi mieleen tuleva keino vähentää hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti on asettaa niille niiden haitallisuutta vastaava vero. Pitää vain sopia, kuinka suuri haitta hiilidioksiditonnista syntyy ja sisäistää tämä ulkoinen kustannus hintaan verottomalla päästöjä. Ilmastopolitiikan välineeksi on kuitenkin valittu hiilidioksidiveron serkku, päästökauppa. Se on tähän tarkoitukseen vähän erikoinen valinta, koska päästöoikeuskauppa (cap and trade) sopii parhaiten…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Ilmastopolitiikka (5): Vähentääkö vai lisääkö liuskekaasu hiilidioksidipäästöjä?

Yhdysvalloissa on ”löytynyt” valtava määrä liuskeöljyä ja samoihin kerrostumiin sitoutunutta maakaasua, liuskekaasua. Liuskeöljyn olemassaolo on tiedetty kauan, mutta nyt on kehitetty taloudellisesti toimiva keino hyödyntää sitä. Tämä on tekemässä Yhdysvalloista öljyn suhteen omavaraisen samalla kun se on laskenut maakaasun hinnan murto-osaan entisestä. Halpa maakaasu on syrjäyttänyt huomattavan määrän kivihiiltä energian tuotannossa. Koska maakaasuvoimalan hiilidioksidipäästöt ovat alle puolet kivihiilivoimalan päästöistä suhteutettuna…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Talvivaaran loppu

Talvivaaran hurmoshenkisen lupaavasti alkanut tarina näyttää päättyvän konkurssiin. Korostan, että minulla ei ole tästä mitään ylimääräistä tietoa, vaan arvioni perustuu lehtitietoihin. Yrityssaneeraukseen pääsy ei ole mahdollista yritykselle, joka on jatkuvasti tappiollinen. Talvivaara tuottaa lehtitietojen mukaan tappiota kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. Yhtiö ilmoittaa tarvitsevansa yrityssaneerauksen tueksi 40 miljoonaa euroa. Jos jollakin on ylimääräiset 40 miljoonaa euroa, hänen ei kannatta vähemmistöosakkaaksi tappiolliseen…

Jatka lukemista